Maaviesti. Kosteikosta. Monipuolisuus. Onnistu. Kevään juhlien. on lammastilan rikkaus. ruokinnassa! gluteenittomat herkut. tuli Mankilan keidas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaviesti. Kosteikosta. Monipuolisuus. Onnistu. Kevään juhlien. on lammastilan rikkaus. ruokinnassa! gluteenittomat herkut. tuli Mankilan keidas"

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2013 Monipuolisuus on lammastilan rikkaus Onnistu ruokinnassa! Kosteikosta tuli Mankilan keidas Kevään juhlien gluteenittomat herkut Vanhuksia ilahduttaa hoitopaikan kodinomaisuus. Maaseudun tilavat rakennukset, luonnonläheinen ympäristö sekä mahdollisuus piha- ja puutarhatöihin luovat hyvät perhehoidon puitteet. Sivu 27 2/2013 maaviesti 1

2 Kajaani, puh Kemi, puh Kokkola, puh Kuusamo, puh Oulu, puh Raahe, puh Ylivieska, puh Viljavuuspalvelu uudistuu Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu kuuluu nyt kansainväliseen Eurofins-konserniin. Meiltä saat entistä monipuolisemmat palvelut koko elintarvikeketjuun! Puh PL 500 (Graanintie 7) Mikkeli 2 maaviesti 2/2013

3 Maaviesti Sisältö 2/2013 Vesialueiden omistajien on puolustettava itse omia oikeuksiaan. Ellei haittoja pystytä estämään, on huolehdittava asiaan kuuluvista korvauksista. Sivu 30 Hyväkuntoinen lehmä antaa parhaan taloudellisen tuloksen ja tiinehtyy hyvin. Kun juhlien vierasmäärä on pieni, voivat kaikki tarjottavat olla gluteenittomia ja sopia sekä keliaakikolle että muille juhlijoille Tällä ohjelmakaudella Pohjois- Pohjanmaan kosteikot saivat avustusta yli 1,1 miljoonaa euroa. Pian avautumassa on uusi haku. 24 Myllyn Paras Maarit Satomaa Tiina Karlström 8 KANNESSA Vanhalan lammastila haluaa tehdä oikeita asioita ja keskittyä olennaiseen. 10 TYPPIMITTAUSTA ProAgria Oulu ottaa vastaan typpinäytteitä 25 mittauspaikassa. 11 JÄTEVEDET HALTUUN! Jätevesiviikko muistuttaa, että pönttö ei puhdista jätevesiä. 12 KOSTEIKKOTUKEA Kosteikkotukien haussa kannattaa varautua nopeaan aikatauluun. 14 HAKUVINKKEJÄ Tukihakuviidakossa kannattaa perehtyä yksityiskohtiin huolellisesti. 14 TUKIHAKUUN! Vielä on aikaa hakea EU-tukia ProAgrian asiantuntijan kanssa. 16 RUOKINTA KUNTOON Kun ruokinta onnistuu, lehmä tiinehtyy ja karja tuottaa tulosta. 17 HENGITYSTIEOIREITA? Suomeen hiipinyt Mycoplasma Bovis on hankala hallittava. 18 UUSIA URIA Maatalouslappi-hanke kouluttaa ja saattaa tiloja positiivisen kehityksen uralle. 20 TÄYSIHOITOTALLI Ratsutalli Cavadeos tarjoaa Virpiniemessä monipuolisia palveluja hevosille. 21 USKOA LUOMUUN Luomukysely kertoo, että tilat luottavat hyviin tulevaisuuden näkymiin. 22 TYPPIMITTAUSTA ProAgria Oulu ottaa vastaan typpinäytteitä 25 mittauspaikassa. 24 LUE MAISEMAA! Maisemanlukutaitoa voi harjoitella osallistumalla kyläkävelylle. 25 PAIKALLISTUOTTEITA Lähiruoan lastauslaituri saattaa yhteen tuottajat ja ostajat. 25 POHJOISIA MAKUJA Pohjoiset ja arktiset maut syyskuun seminaariteemana Oulussa. 26 EI GLUTEENIA! Maaviesti tarjoaa hyväksi havaitut kahvipöydän herkut kevään juhliin. 30 KAIVOSBUUMI Kiihtyvä kaivosbuumi vaikuttaa monella tavalla ympäristöön ja vesiluontoon. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 22 Tervetuloa töihin! 27 Aitojen asioiden puolesta 28 Allakka 2/2013 maaviesti 3

4 KALKITSE NYT! Tilaa heti. Tulevan satosi parhaaksi. Laske kalkitustarpeesi osoitteessa VALKOISELLA VIHREÄÄ 4 maaviesti 2/2013

5 PÄÄKIRJOITUS Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT / / TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Lappilaista lammasta, kiitos Lampaanlihan tuotanto Suomessa on voimakkaassa nousussa. Tuotannon arvioidaan nykytahdilla kasvavan yli 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kulutus kasvaa vielä vauhdikkaammin. Siksi kotimaista lammasta tai oikeammin karitsanlihaa ei riitä kuin murto-osalle halukkaista. Kotimaista lammasta tuotetaan tänä vuonna miljoona kiloa eli alle 200 grammaa kutakin suomalaista kohden. Siitä riittää pariin kolmeen ateriaan vuodessa. Tuottajahinta on kasvaneen kysynnän vuoksi kohentunut MMM:n tietopalvelukeskuksen mukaan lähes 15 prosenttia. Lappi on merkittävä karitsanlihan tuotantoalue: parhaimmillaan lähes joka viides suomalainen uuhi asui tässä maakunnassa. Aiempina vuosina lupaavasti lisääntyneet tuotantomäärät ovat nyt tasaantuneet. Viime vuonna lammastilojen määrä kääntyi jo laskuun. Suunta on enemmän kuin ikävä. Karitsanlihan kysyntä kasvaa edelleen, mihin vaikuttaa osaltaan lähiruuan arvostus. Ruokakriisit eivät ole karitsanlihaa koetelleet. Sen maine kestävästi, lähellä ja luontoa kunnioittaen tuotettuna on vain vahvistunut. Lappilaisen karitsan kysyntää on luotu vuosikymmenen jatkuneella tuottajien, jalostajien ja loppukäyttäjien yhteistyöllä. Työn tuloksena syntynyt Meri-Lapin karitsa -tuotemerkki täytti viime keväänä 10 vuotta. Lappilaiselle ruualle olisi nyt ihan oikeaa kysyntää. Matkailussa pienten, yksilöllisten kohteiden kysyntä kasvaa. Kaukaa tulevan asiakkaan mielestä lappilaisen matkailukohteen kruunaa paikallinen ruoka. Matkailu ja ruoka täydentävät ja tukevat toisiaan. Myös monet kuntien keittiöt ostaisivat paikallista ruokaa, kun sitä vain olisi saatavilla. Hevosenlihasotkut ja muut kriisit ovat tympäännyttäneet monet ihmiset, jotka vain haluaisivat, että lihapaketissa on sitä mitä siinä kerrotaan olevan. Hevosenlihaskandaalien jälkimainingeissa on selvinnyt, että kuluttajien huijaaminen saattaa olla epäiltyä laajempaa. Elämme monessa mielessä syrjäisen maaseudun kannalta ratkaisevia hetkiä. Myönteinen ja kielteinen rakennemuutos ovat jokapäiväisiä kumppaneitamme. Meistä itsestämme riippuu, kumpaan niistä tartumme tiukemmin. Lappi on toiminut liian usein pelkkänä raaka-aineen tuottajana. Tämän toimintatavan synkät jäljet ovat silminnähtävissä. Lappi kuuluu jokaisen suomalaisen sielunmaisemaan, on kirjailija Tapani Niemi osuvasti todennut. Voisivatko omat myös erikoistuotteemme kuulua suomalaiseen sielunmaisemaan? Hyvää ja työteliästä kevään jatkoa! SIMO ALARUIKKA johtaja ProAgria Lappi Huhtikuu Nyt on aika... Ella Karttimo paneutua tukihakuun ja postittaa lomakkeet viimeistään tarkistaa viljavuustutkimuksen, ruiskuttajatutkinnon ja kasvinsuojeluruiskun testauksen voimassaoloajat ilmoittaa maanäytteistä liukoisen typen mittaukseen hankkia viljan siemen, sillä varsinkin aikaisista lajikkeista tulee viime kesän kokemusten jälkeen taas pulaa. osallistua maa- ja kotitalousnaisten juhlavuoteen ja laittaa auringonkukan siemenet itämään Kuva: Ella Karttimo 2/2013 maaviesti 5

6 lyhyet Katse peltojen kasvukuntoon! Viljelyn kustannukset nousivat viime satokaudella lähes 150 euroa hehtaarilta verrattuna edelliseen vuoteen. Kun kustannukset kohosivat jo vuonna 2011 runsaat 100 euroa hehtaarilta, viljantuotannossa koettiin toista kertaa peräkkäin merkittävä kustannusten nousu. Tulokset käyvät ilmi ProAgrian Lohkotietopankista, jonne viljelyn talousseurannan tuloksia on tähän mennessä analysoitu runsaalta hehtaarilta ja 300 tilalta painottuen vilja- ja öljykasvien tietoihin. Suurimpana syynä viime vuoden kustannusten nousuun olivat merkittävästi lisääntyneet polttoainekulut. Erittäin sateinen korjuukausi ja korkea puintikosteus lähes kaksinkertaistivat viljan kuivauskulut. Myös lannoitekustannus oli noin viidenneksen edellisvuotta korkeampi. Lisääntynyt kasvinsuojelun tarve nosti kustannuksia liki 20 prosenttia, kertoo ProAgria Kasvin palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen. Viljelyn haasteena on jatkossa kustannusten hallinta ja käytetyille tuotantopanoksille saatava riittävä vastine eli sadon määrä ja hinta. ProAgrian viljelysuunnittelupalveluissa tehdään yhä enemmän ennakkolaskelmia tulevalle sadolle ja selvitetään yhdessä asiantuntijan kanssa, millaista sadon määrää ja hintaa tilan tuotantokustannustasoilla tulee tavoitella kannattavaan tulokseen pääsemiseksi. MÄRKYYDESTÄ pahimmin kärsineillä lohkoilla kannattaa viljanviljelyn sijaan satsata perusparannustoimiin, kuten maan vesitalouden ja ojituksen kunnostamiseen. Tämän jälkeen lohkot on hyvä kylvää maata kuohkeuttavilla, syväjuurisilla kasveilla, esimerkiksi viherlannoitusnurmena maan kasvukunnon parantamiseksi. Vaikka viljan hinnat ovat nyt suhteellisen hyvät, kannattaa tilakohtaisesti laskea, mikä sadon määrä viljasta vaaditaan, jotta se olisi kannattavampi vaihtoehto kuin esimerkiksi viherlannoitusnurmi. Peltojen kasvukuntoon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen kannattaa panostaa, jotta maaperä kestäisi yhä yleisemmäksi käyvät sään ääri-ilmiöt, Sari Peltonen muistuttaa. Näin saadaan myös parhain hyöty markkinoilta, kun sadon määrä ja laatu vastaavat ostajan tarvetta. Kitkan viisas sai EU:n nimisuojan Kitkan viisas -muikku on ensimmäinen suomalainen alkuperäsuojattu kala EU:ssa. Kitkan viisas on lisätty Euroopan komission asetuksella niiden tuotteiden joukkoon, joilla suojattu alkuperänimitys (SAN). Kitkan viisas -nimitystä käytetään Koillismaan eli Kuusamon ja Posion kuntien ylänköalueen järvistä pyydetyistä muikuista. Alueen arktisten olosuhteiden ja vesistöjen vähäravinteisuuden takia Kitkan viisas on useita muita makean veden muikkukantoja huomattavasti pienempi, noin kahdeksan sentin pituinen ja neljästä viiteen grammaa painava kala. Pienen koon takia sen ruoto ei kovetu, vaan se säilyy pehmeänä. Kitkan viisaalle on ominaista kotipaikkauskollisuus. Alueen vesistöjen korkeus- ja virtaamavaihtelut ovat pienet ja veden happitilanne hyvä myös talvella, minkä takia muikku ei vaella alapuolisiin vesistöihin. EU:n nimisuojajärjestelmän tarkoituksena on suojata elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja 6 maaviesti 2/2013 Ella Karttimo Kitkan viisasta pyydetään Kuusamossa ja Posiolla läpi vuoden nuottaamalla. huokeammilta väärennöksiltä. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä tunnetaan. Suojausjärjestelmiä on kolme: suojattu alkuperänimitys (SAN) ja suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) suojaavat tuotteen tuotannon ja valmistuksen sen perinteisellä maantieteellisellä alueella. Kolmas järjestelmä (APT) suojaa tuotteen perinteisen valmistusmenetelmän. Tähän mennessä EU:n alueella on nimisuojauksen saanut yli tuotetta. Vastaavan suojauksen kuin Kitkan viisas on saanut muun muassa Ruotsin Kalix Löjrom eli Kalixin muikunmäti. Suomalaisia tuotteita on rekisteröity yhdeksän, joista viisi on suojattuja alkuperänimityksiä. Auringonkukat itämään! Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät syyskesällä 80- vuotisjuhlavuotensa kunniaksi tempauksen, jonka pääosissa ovat auringonkukat. Maaseudun naiset jakavat tervehdyksenä auringonkukkia kaupunkien ja taajamien sisarille. Yhdistyksien toivotaan kasvattavan kesän aikana auringonkukkia. Siemeniksi suositellaan mataliin lajikkeisiin kuuluvaa Dwarfia. Muutkin hyväksi havaitut lajikkeet käyvät. Auringonkukka on erinomainen maisema- ja suojakasvi. Sitä suositellaan kylvettäväksi ojien ja peltoteiden varsille, metsänreunoihin ja myös avoimille pelloille. Varsinaista tempausta ja kukkien jakamista varten yhdistykset saavat käyttöönsä valmiin viestin, johon voi muokata oman yhdistyksen nimen.

7 Uutuuksia ja ammattiasiaa Farmarissa ProAgria Etelä-Pohjanmaa Farmari-maatalousnäyttely avautuu Seinäjoella lomakauden aluksi, heinäkuuta, viikkoa ennen Tangomarkkinoita. Erityisen tyytyväisiä olemme konekenttään, jossa ovat mukana myös kaikki traktorien valtamerkit, näyttelypäällikkö Henri Honkala ProAgria Etelä-Pohjanmaasta sanoo. Kotieläinosastolla on mukana kaikki tuotantoeläinsuunnat ja kolmessa eri esittelykehässä on luvassa lukuisia esityksiä. Avajaispäivänä järjestetään suomenkarjan näyttely ja nuorten kasvattajien kilpailu. Torstaina on vuorossa ayrshirekarjan näyttely. Perjantaina seurataan junior handler kisaa sekä showmanshipia ja hiehoagilitya. Päätöspäivänä pidetään Holstein-karjan vuosinäyttely. Nautaosaston vasikkabaarissa paneudutaan vasikoiden ruokintaan, hoitoon ja hyvinvointiin. Alueen vetonaulana on myös keinosiemennyssonneja. Lihakarjaosastolle pyritään saamaan ainakin highland- ja aberdeen angus -rotujen vuosinäyttely ja eri liharotujen edustajia. Kotieläinkentän vieressä on kotieläintekniikkaa esittelevä alue, johon on tulossa rehustukseen, rehun säilöntään, käsittelyyn ja jakeluun liittyvää tekniikkaa sekä karjanlannan käsittelyyn liittyvää teknologiaa. Junior handlerit kesän 2006 Farmarissa Seinäjoella. FARMARISSA on monia uutuuksia kuten erikoiskasviosasto. Se rakentuu perunan ympärille, mutta esillä ovat myös muut erikoiskasvit. Aiempaa laajempana avautuu myös metsä- ja energiaosasto. Ruoka on tärkeä osa Farmaria ja yhtenä näyttelyn teemana on sen alkuperän jäljitettävyys. Ruokaprovinssikadulta voi ostaa eteläpohjalaisia ja kotimaisia elintarvikkeita ja tavata niiden tuottajia. Farmari levittäytyy Seinäjoki Areenan ja Uimahalli-urheilutalon ympäristöön 17 hehtaarin alueelle. Farmari on ProAgria Etelä-Pohjanmaan 150-vuotisjuhlanäyttely, jonne odotetaan jopa kävijää. Lisätiedot: Haussa hyvin korjattu seurantalo Kuka on Itämeriystävällisin viljelijä? Joka vuosi yksi seurantalo saa hyvän korjauksen palkinnon tunnustuksena perinteitä kunnioittavasta ja yhteishenkeä luovasta korjauksesta. Nyt etsitään vuoden 2013 palkittavaa kohdetta, jota voi ehdottaa toukokuun loppuun saakka. Tunnustuspalkinnon kohteen tulee olla korjattu siten, että mahdollisimman paljon sen alkuperäisestä hengestä on säilytetty, korjaukset on tehty oikeanlaisilla korjausmenetelmillä hyvää makua noudattaen ja mahdolliset laajennukset on suunniteltu kokonaisuuteen sopeuttaen. Lisätietoa: fi > Seurantaloavustukset > Hyvän korjauksen palkinto WWF Suomi ja MTK etsivät jälleen Suomen ja koko Itämeren alueen ympäristöystävällisintä viljelijää. Palkinnon tarkoituksena on välittää tietoa parhaista käytännöistä Itämeri-ystävällisessä viljelyssä sekä antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä innovatiivisten ja varsinkin ravinnevalumia pienentävien menetelmien käytössä. Suomen voittaja saa euron palkinnon, matkan kilpailun päätöskonferenssiin ja koko perheen virkistysloman. Koko kilpailun pääpalkinto on euroa. Viljelijät voivat ilmoittautua kilpailuun itse tai heitä voivat ehdottaa kunkin maan viljelijäjärjestöt. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on Lisätietoa: tai Apuva valmentaa Kainuun maatiloja muutoksessa SApuva-hankkeen Kainuussa tarjoama muutos- ja tulevaisuusvalmennus auttaa löytämään uusia toimeentulo- ja lisäansiomahdollisuuksia. Se myös estää hätiköityjä ratkaisuja maatilan muutostilanteissa. Apuva-hanke aloittaa uusia ryhmiä joustavasti kysynnän perusteella. Kannattaa tulla mukaan, sillä yhteinen pohdinta valmentajien Seppo Metson ja Tarja Poikelan sekä muiden osallistuvien tilojen kanssa tuo moninkertaiset hyödyt! Apuva-hankkeessa ovat kevään aikana esillä myös maatiloilla tärkeät perhe- ja perintöoikeuteen liittyvät lakiasiat. Asiantuntijana Kainuun Opistolla Paltamossa pidettävässä illassa on lakimies Antti Kejo. Kevään päättää 3.5. Kainuun Opistolla pidettävä päivä, jossa psykologi Pirkko Lahti käy viljelijöiden ja sidosryhmien kanssa varhaiseen välittämiseen liittyviä asioita. Tavoitteena on saada evästystä huolen puheeksi ottamiseen ja tietoa auttajatahoista. Muut hankkeen painottamat teemat liittyvät maatilojen työvoimaratkaisuihin jtyöterveyshuoltoon. Syksyllä jatkuvat kuntokurssit, ja kuudelle paikkakunnalle tarjotaan yksipäiväiset ensiapukurssit. SPR1-ensiapukortin omistavat voivat tuolloin päivittää korttinsa ja uudet osallistujat saavat hätäensiaputaidoista kertovan kortin. Kouluttajana on Janne Suutari. Syksyllä pidetään tuttuun tapaan taas työterveyshuollon ajankohtaispäivä yhteistyössä muun muassa Melan ja MTK:n kanssa, mahdollisesti osana Kainuun maaseutupäiviä. Lisätiedot: Marjatta Pikkarainen, puh ; muutos- ja tulevaisuusvalmennuksen osalta Tarja Poikela, puh ; ja 2/2013 maaviesti 7

8 kannessa Ella Karttimo Stella ja tilan muut bordercolliet ovat Johanna Alamikkotervon päivittäisiä työkavereita. Hyvin koulutettu työkoira vastaa joissakin tilanteissa kymmentä ihmistä.yli 100 lampaan katraan hallinta pelkän kutsun voimalla ei onnistu. Vanhalan luomutilalla lampaasta on moneksi ELLA KARTTIMO Lihaa, jalostuseläimiä, lankaa, taljoja, neuleita Tervolassa toimiva Alamikkotervon luomulammastila luottaa monimuotoisuuteen, mutta haluaa keskittyä olennaiseen tuottamiseen ja jalostukseen. Alamikkotervon lampolassa on viime viikkoina riittänyt horjuvia ensiaskeleita ja pikku karitsoiden reipasta määkimistä, kun meneillään on kevätkaritsoinnin sesonki. Lampolan liki150 uuhta tuottavat vuoden mittaan noin 350 karitsaa. Johanna ja Ari Alamikkotervo ottivat Vanhalan tilan haltuunsa agronomiopiskelujensa jälkeen vuonna Arin vanhempien aikainen parsinavetta muuttui lampolaksi ja tilaksi kolmelle uuhelle ja pässille. Uusi lampola valmistui vuonna 2005, jolloin tilan eläinmäärä nousi nykyiseksi. Vuonna 2011 vanha navetta sai mennä ja tilalle nousi toinen lampola. Lähtökohtana oli lihantuotanto siinä mitassa kuin neljän lapsen hoitaminen mahdollisti. Lasten kasvaessa myös eläinmäärä on lisääntynyt, Johanna kertoo. Sopimustuotantoa Meri-Lapin Karitsalle Vanhalan tila on Meri-Lapin Karitsan sopimustuottaja. Tilan tuottama liha kulkee Veljekset Rönkä Oy:n kautta kuluttajille. Tuottajan on helppo olla ketjussa mukana, kun jokainen hoitaa osuutensa hyvin ja hinta pysyy kohtuullisena. Vain puolen tunnin matka teurastamoon on myös eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. Kotimainen lampaanlihan tuotanto kattaa tällä hetkellä vain noin viidenneksen kulutuksesta, eikä riitä kaikille halukkaille. Lihaa tarvitaan ympäri vuoden. Kun osa uuhistamme karitsoi keväällä, osa syksyllä, pystymme toimittamaan teuraita kesäkuukausia lukuun ottamatta koko vuoden, Johanna Alamikkotervo sanoo. Vanhalan tilan pellot ovat tuot- taneet luonnonmukaista nurmirehua, ohraa ja kauraa siitä saakka, kun nuori polvi otti Vanhalan tilan haltuunsa. Eläimet siirtyivät luomuun yli 10 vuotta sitten. Vanhalan ja muutaman muunkin tilan tuottama luomulampaanliha ei ole kuitenkaan välittynyt kuluttajalle saakka luomuna, koska teurastamo ei ole kuulunut luomuvalvonnan piiriin. Asia on onneksi pikku hiljaa korjaantumassa. Ella Karttimo Vanhalan tilan langoissa toistuu suomenlampaan värikirjo. Villa ja nahka jalostuvat käsitöiksi Villan ja taljojen jatkojalostuksesta on tullut eläinmäärän kasvaessa Vanhalan lammastilalle yksi tärkeä puro. Johanna Alamikkotervo hyödyntää kaiken villan ja nahkat langoiksi, huovutuslevyiksi, taljoiksi, neuleiksi ja muiksi käsitöiksi. Villat lähetetään Tervolasta Pirtin Kehräämöön ja Ylistaron Kehräämöön jalostettavaksi hahtuviksi, langoiksi ja huovutusvilloiksi. Rantasen Nahkajalostamo muokkaa nahkat taljoiksi. Kaikki tuotteemme on itse tehty käsityönä lampaiden värjäämättömistä villoista ja taljoista. Lammastuotteet ovat myynnissä Vanhalan tilan kotisivuilla. Johanna Alamikkotervo käy myös eri tapahtumissa kuten Oulun kädentaitomessuilla. Asiakaskontaktien kautta tieto tuotteista kulkee myös hyvin eri puolille maata. Paimenkoira tekee monen ihmisen työn Vanhalan tilalla työskentelee Johannan lisäksi päätoimisesti neljä bordercollieta, joista yksi on jo eläkeiässä. Ne ovat Johanna Alamikkotervon päivittäisiä työ- 8 maaviesti 2/2013

9 kumppaneita, joilla on monenlaisia tehtäviä: ne pitävät lampaiden päät pois tieltä ruokintapöytää lakaistaessa, auttavat kuivituksessa, pitävät eläimet lähellä kerittäessä tai auttavat lampaiden liikuttelussa laitumelta toiselle ja teuraskuljetuksiin. Tähän saakka itse työkaverinsa kouluttaneen Johannan rinnalla on parin vuoden ajan nuoruuden innolla asiaan perehtynyt myös tytär. Viime syksynä 15-vuotias Silja Alamikkotervo ja viisivuotias Stella nappasivat paimennuksen Suomen mestaruuden kokeneiden konkareiden joukossa. Vanhalan tilan paimenkoirat ovat työlinjaisia bordercollieita, joilla on vahva vietti ja into paimennukseen. Jos tuota energiaa ei osaa kanavoida, koirista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Monella lammastilalla koiran osaaminen jää hyödyntämättä ja vajaakäyttöön. Paimenkoiran tapakoulutuksen jälkeen tarvitaan vielä paimennuskoulutusta noin 90 harjoituskertaa. Koira, jonka kanssa voi esimerkiksi erotella mustat lampaat valkoisista ilman rännejä ja aitauksia, vaatii koulutusta vielä enemmän. Aina on vara parantaa Monipuolisuus on Vanhalan lammastilan vahvuus ja rikkaus. Silti tilan väki miettii tarkkaan, mikä on oikeaa ja olennaista tekemistä. Siksi olemme keskittyneet teuraseläinten tuottamiseen, eläinten jalostamiseen ja käsitöihin, eikä vaikkapa lihan suoramyyntiin, Johanna Alamikkotervo sanoo. Hän pitää vanhaa sanontaa mitä mittaat, sitä voit parantaa edelleen avainasiana ettei työ olisi vain työtä, vaan että siitä saisi myös palkan ja työmäärä pysyisi hallinnassa. Uusia lammastiloja on syntynyt eri viime aikoina eri puolille maata tiuhaa tahtia. Uudet lampurit aloittavat eläintenpidon erilaisista lähtökohdista: osaa hakee tietoa ja osallistuu koulutuksiin, osa opettelee asiat kantapään kautta. Johanna kannustaa uusia lampureita satsaamaan eläimiin. Hyvien eläinten hankinnalla lampuri saa anteeksi, jos esimerkiksi ruokinta ei heti osu kohdalleen. Myös karitsointiongelmia on vähemmän. Laadukkaiden lampaiden hankinta saattaa tuntua kalliilta, mutta se säästää jatkossa rahaa ja työtä. Hän muistuttaa, että lammas on tuotantoeläin siinä missä lehmäkin, vaikka sitä pidetään eläimenä, joka pärjää hyvinkin vaatimattomissa oloissa. Toinen asia on, tuottaako se niissä olosuhteissa. Vuoden lammastila jakaa osaamistaan Vanhalan tila tunnetaan ansiokkaasta jalostustyöstä ja Johanna Alamikkotervo toimii myös Suomen lammasyhdistyksen jalostusvaliokunnan puheenjohtajana. Viime syksynä Vanhalan tila valittiin vuoden 2012 lammastilaksi. Palkinnon perusteluissa tila sai kiitosta pioneerityöstä lampaanjalostuksessa ja merkityksestään uusien lampurien tietotason kohottajana. Yksi osoitus tästä on tilan emännän kouluttautuminen jalostusarvostelijaksi. Johanna tekee omalla ultraäänilaitteellaan tiineystarkastuksia sekä karitsojen lihasten ja rasvan mittauksia Lapin alueella ja yhteistyössä ProAgria Lapin kanssa. Lammastilojen määrä kasvaa Lammastilojen määrän pitkään jatkunut lasku pysähtyi vuonna 2012, jolloin uuhipalkkiota haki 856 tilaa, joilla oli yli uuhta. Lammastilojen keskimääräinen katraskoko oli 67 uuhta. Monen vuoden laskun jälkeen lammastuotanto kiinnostaa jälleen ja alalle on tullut uusia yrittäjiä. Taustalla on kotimaisen lampaanlihan kasvanut kysyntä. Kaikki kotimainen karitsanliha viedään käsistä, kertoo lammastalouden kehityspäällikkö Pia Parikka ProAgria Keskusten Liitosta. Luomu- ja lähiruuan kysynnän kasvu on luonut uusia markkinoita lampaanlihan tuottajille. Ella Karttimo Investointien buumi Suomen Lammasyhdistyksen teettämä Lammastalouden kehitysnäkymät raportti kertoo, että tuotantorakennusinvestointeja on suunnitteilla joka kolmannella tilalla. Puolet näistä investoinneista koskee uusien tuotantotilojen rakentamista tai vanhojen tilojen laajennuksia. Alan näkymät ovat positiiviset ja erityisesti isommat tilat ennakoivat kannattavuuden paranevan. Lammastilojen kehittämistä ja kilpailukykyä rajoittavat eniten tilan peltoala, tuotannon kannattavuus, oma jaksaminen, oman työvoiman määrä ja maatalouspolitiikan epävarmuus. Luomu kiinnostaa Vuonna 2011 lammastiloista13 prosenttia oli eläinten osalta mukana luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 15 prosenttia. Sama suunta näyttää jatkuvan edelleen. Kotimainen lampaanliha on tuotettu eettisesti ja ekologisesti kestävästi. Lampaiden avulla säilytetään uhanalaisia luontotyyppejä ja kansallismaisemaa. Kysy lisää ProAgrian lammasasiantuntijoilta! ProAgria Oulu ja Kainuu Heini Rautiola puh , ProAgria Lappi Armi Uljua puh , 2/2013 maaviesti 9

10 Keskikyläntie 42 A, TYRNÄVÄ , Avaamme taimiston 2.5. Särkän Perennataimisto Valtatie 925, Arkkukari (Raahe) puh. (08)263369, fax (08) MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Annankatu C Helsinki Puh. (09) Maatilat, ratsastustallit ja -koulut, puutarhat, taimistot, viherrakentajat, turkistilat Kaikissa työsuhdeasioissa asiantuntevaa neuvontaa ja palvelua työnantajille! KESTOPUU PYLVÄITÄ Pylväät ovat 1,5 m 15 m pitkiä. Halkaisijat käyttötarkoituksen mukaan. Torgarentie KRUUNUPYY puh. (06) , fax. (06) maaviesti 2/2013

11 ympäristö Jätevesiasiat kuntoon! MERJA TALVITIE Jätevesien käsittelyn tehostamista halutaan tuoda erityisesti esille valtakunnallisella jätevesiviikolla huhtikuuta. ProAgria Oulun jätevesihanke välittää aiheesta tietoa teemaviikolla muun muassa Oulun Rakentajamessuilla. Haja-asutusalueen talousjätevesien käsittely on tärkeää lähiympäristön kannalta. Suurimmat vaikutukset näkyvät omassa ympäristössä ja lähivesissä, vaikka emme niitä aina huomaisikaan. Jätevedet ovat kuormittaneet vesistöjä jo pitkään. Erityisesti silloin, kun suunnitellaan vesistöön kunnostustoimia, tulisi kaikkien huolehtia jätevesiensä puhdistus riittävälle tasolle. Asiaan kannattaa paneutua erityisesti huhtikuun puolivälissä, kun valtakunnallisella teemaviikolla on erityisen paljon tietoa tarjolla. Siirtymäaika kuluu Lainmukaisuuden näkökulmasta olemassa olevien kiinteistöjen siirtymäaika on kulumassa kovaa vauhtia. Kun siirtymäaika päättyy , kiinteistön jätevedenkäsittely olla asetuksessa määritellyllä tasolla. Joillain kiinteistöillä asia tulee eteen jo aikaisemmin remonttivaiheessa, kun muut toimenpi- teet vaativat rakennusluvan ja lupa edellyttää jätevesienkäsittelyn huomioimista. Uudisrakennuksia jätevesiasetus koskee ilman siirtymäaikaa. Niissäkin tarvitaan jätevesisuunnitelma rakennusluvan liitteeksi, ellei kiinteistöä voida liittää viemäriin. Vaikka muilla aikaa on vielä jäljellä, asian selvittelyä ei kannata loputtomasti lykätä. Kun tartutaan toimeen ajoissa, ratkaisut voi tehdä ilman turhaa kiirettä. Tietoa jätevesiviikolla Valtakunnallisella jätevesiviikolla 16 eli huhtikuuta eri puolilla Suomea järjestetään jätevesien käsittelyyn liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia. Kaikkialle tapahtumat ja tiedotus eivät tietysti ehdi saman viikon aikana, joten paikallislehtiä ja ProAgria Oulun nettisivuja kannattaa seurata ja poimia Keväällä, kun lumet sulavat, on aika tyhjentää sakokaivot. Kun kaivon tyhjennyksen oheen sovitaan myös jätevesineuvojan käynti, saadaan arvio nykyisen järjestelmän hyödynnettävyydestä jatkossa. Neuvonta on sekä maksutonta että puolueetonta. sopivat tilaisuudet. ProAgria Oulun jätevesihanke tarjoaa teemaviikolla neuvontaa myös Oulun Rakentajamessuilla perjantaista sunnuntaihin. Keskustelun pohjaksi kannatta avarata mukaan asemapiirros. Jätevesiasiaa kyläiltaan ProAgria Oulun hallinnoima jätevesineuvontahanke on saanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta jatkoaikaa toukokuun loppuun saakka. Hanke tarjoaa sekä yleis- että kiinteistökohtaista neuvontaa. Kesän ja loppuvuoden tilannetta kannattaa seurata ProAgria Oulun kotisivuilta, ellei ehdi käyttää hankkeen palveluita kevään aikana. Onko kylälläsi kiinnostusta jätevesi-iltaan? Jätevesihanke voi olla mukana sitä järjestämässä. Illan järjestäminen tutussa piirissä antaa rohkeutta kysellä itseä askarruttavista asioista. Jätevesi-illan yhteisen osuuden jälkeen voidaan selvitellä kiinteistöjen tilannetta asemapiirrosten ja muiden asiakirjojen pohjalta. Kevään mittaan ProAgria Oulun toimipisteissä on neuvontaa jätevesiklinikkatyyppisesti. Neuvoja on paikalla ennalta paikallislehdessä ja netissä ilmoitettavana ajankohtana. Paikalle voi tulla ilman ajanvarausta. Mukaan on hyvä ottaa asemapiirros ja tiedot nykyisestä järjestelmästä. Jätevesiasiaa on sitten hyvä pohtia vaikka kahvikupin ääressä. Lisätiedot: ProAgria Oulu, projektipäällikkö Talvitie, puh , Tervetuloa töihin! Lapin maa- ja kotitalousnaiset Lapin maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana on aloittanut YTM (johtaminen), restonomi (AMK) Ulla- Maija Uusitalo. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat lisäksi yritysneuvontapalvelut. Aikaisemmin Ulla-Maija on työskennellyt matkailutoimialalla ja siellä horecasektorilla. Yhteystiedot: puh Lapin maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidonneuvojana työskentelee ainakin syksyyn asti FM (kulttuurimaantiede), HuK (arkeologia) Kirsi Koskela. Hän jatkaa yhteistyötä Lapin ELY-keskuksen kanssa Maisemat Ruotuun (MARU) -hankkeessa sekä pitää kulttuuriympäristöihin ja maisemanhoitoon liittyviä kursseja. Yhteystiedot: puh /2013 maaviesti 11

12 ympäristö Kosteikon perustamiseen mallia Mankilasta Annikki Oikarinen TIEDOTTAA Pohjois-Pohjanmaalla on rahoitettu tällä ohjelmakaudella ympäristötuen erityistuista ja ei-tuotannollisista investointituista 15 kosteikkoa. Myös Mankilan Kyläseura Siikalatvassa tarttui toimeen ja alkoi kunnostaa lähes kuivunutta ja umpeenkasvanutta Vähäjärveä monivaikutteiseksi kosteikoksi. Päättymässä oleva ohjelmakausi on ollut maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen rakentamisen kannalta mielenkiintoinen. Pohjois-Pohjanmaan 15 kosteikolle on myönnetty avustusta ,49 euroa. Kosteikoista 11 on viljelijöiden ja neljä yhteisöjen. Mankilan Kyläseura ry haki kosteikon rakentamiseen maatalouden ei-tuotannollisten investointien tukea kesäkuussa Myönteinen rahoituspäätös, euroa melkein kuuden hehtaarin kosteikolle, saatiin toukokuussa Kosteikon yläpuolisesta valuma-alueesta on peltoa 45 prosenttia eli tukikriteeri täyttyy kirkkaasti. Kosteikosta on paljon hyötyä. Se parantaa Siikajoen vedenlaatua, koska kosteikko pidättää sen kautta virtaavasta vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Kosteikko lisää luonnon monimuotoisuutta muun muassa tarjoamalla linnuille sopivia pesimä-, ruokailu- ja suojapaikkoja. Myös maisema avautuu ja virkistyskäyttömahdollisuudet parantuvat, kun pusikoita raivataan ja voidaan myöhemminkin kunnostaa kosteikon hoitoon tarkoitetun tuen avulla. Mankilan asukkaat ja maanomistajat suhtautuvat kosteikkohankkeeseen myötämielisesti. Rääseikön raivausta ja maiseman kunnostusta pidettiin kyläkuvan kannalta tärkeänä. Kaikki meni nappiin Mankilan kosteikon puuhamiehenä ja nyt töiden valvojana on toiminut Alpo Konola. Miten kosteikon rakentamistyö on edennyt: milloin aloititte, missä vaiheessa nyt ollaan ja mitä vielä tapahtuu? Työt aloitettiin marraskuun 2012 lopulla puuston poistolla. Nyt kosteikko on isolta osin jo kaivettu valmiiksi. Tarkoitus ei ole vielä tänä keväänä päästää tulvavesiä kosteikolle, vaan antaa pohjan rauhassa painua ja mahdollisesti Vuoden 2013 tukihaussa avataan yhdistyksille mahdollisuus ei-tuotannollisiin investointitukiin kosteikkojen perustamiseen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaamiseen ja aitaamiseen. Tämän ohjelmakauden todennäköisesti viimeiseen hakuun täytyy osallistua nyt nopealla aikataululla. Haku on kohdennettu yhdistyksille. ProAgria Oulun hallinnoiman Vyyhtihankkeen kautta on nyt mahdollista saada vinkkejä ja apuja kosteikkosuunnitelman laatimiseen. Vyyhti-hanke tekee mallisuunnitelmia, jotka jäisivät julkiseen käyttöön. Jos kosteikkokohde täyttää mallisuunnitelman kriteerit, voisi suunnittelutyö tulla myös hankkeen kautta. vähän kasvittuakin, ettei pohjan turveaines lähde veden mukana liikkeelle ja huuhtoudu pilaamaan Siikajokea ja Perämerta. Sulan maan aikana vielä muotoillaan kosteikkoa ja mahdollisesti loppukesästä päästetään vesi kosteikolle. Kosteikkoon tehtiin melko syvä laskeutusalue, saarekkeita ja matalamman veden aluetta. Vesimäärä pyritään pitämään tasaisena settirummuilla. Siitä tulee komea paikka. Kosteikossa olevaan saarekkeeseen on ajateltu Kosteikkotukien haussa syytä varautua nopeaan aikatauluun rakentaa silta ja keskelle nuotiopaikka. Lintuja kosteikolle tulee varmasti, niitä oli paljon siellä ennen vanhaankin. Yhdistykset saattavat pelätä hakuprosessia. Oliko se hankala? Entä asiat sen jälkeen? Tuenhaku onnistui hyvin, kun kyläseuran sihteerillä on vahva projektikokemus. Myös urakkakilpailutus meni helposti: pyydettiin kolme tarjousta ja saatiin hyvä urakoitsija, jolla oli kokemusta vesistöhankkeista. Maanomistajien suostumusten saaminen vähän Aikataulu ja menettely (alustava tieto): Ei-tuotannollisen investointituen arvioitu hakuaika kesäkuu Ei-tuotannollisen investointituen valmistuttua muista hakea hoitoon erityistukisopimus (hakuaika ). Ei-tuotannollisten investointien toteutusaika on asti. Yhden vuoden lisäaikaa ei-tuotannollisten investointien toteuttamiseen, joista on tukipäätös tehty 2013, ei voida myöntää perustuen Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta annettuun sulkemisen aikatauluun. Vuonna 2013 päättyviä erityistukisopimuksia suunnitellaan jatkettavaksi yhdellä vuodella vuoden jatkosopimusta haetaan Lnro 217 ELY-keskuksesta, hoito alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. 12 maaviesti 2/2013

13 JAANA RINTALA, MAARIT SATOMAA Riukuaita kruunaa perinnemaisemia tulevana kesänä TIEDOTTAA Rekisteröityneiden yhdistyksien kohteet ovat hyviä kosteikon perustamiseen, jos: nopea aikataulu onnistuu eli asiaa ehkä on jo suunniteltu aiemmin yläpuolisen valuma-alueen peltoprosentti on yli 20 ja kosteikon koko vähintään 0,3 hehtaaria ja yli 0,5 prosenttia valuma-alueesta maksuvalmius täyttyy tuen saa vasta jälkeenpäin vuokrasopimukset ja maanomistusluvat kunnossa selvitä mahdollisuus suunnitelman totauttamiseen VYYHTI-hankkeen kautta jännitti. Kaikki olivat kuitenkin myötämielisiä, kun saadaan raivattua rääseikkö pois ja maisema kuntoon. Onko jokin asia sujunut odotettua helpommin? Talvi oli hyvä rakentamiseen: pakkaset tulivat sopivasti ja kohmettunut turvemaa kantoi konetta hyvin. Luntakaan ei ollut liikaa. Oikeastaan kaikki on sujunut nappiin. Mitkä olivat tärkeimmät syyt, että kyläseura lähti kosteikkoa perustamaan? Maiseman siistiminen oli tärkeä syy. Kosteikon reunalle syntyi itsekseen ulkoilureitti rakentamisen yhteydessä. Vähän olisi vieläkin siistimistä rannoissa. Vesiensuojelu ja Vähäjärven muuttaminen kosteikoksi oli esillä jo luvun vaihteessa, kun Mankilanjärven vedenpintaa nostettiin ja kaivettiin syvää kanavaa. Tiedettiin kyllä, että Vähäjärven alue pusikoituu. Aika oli kypsä kosteikolle vasta nyt. Näillä lakeuksilla kosteikkoja perustettaessa täytyy kaivaa aika paljon, mikä nostaa kustannuksia. Oliko kyläseuralle myönnetty maksimituki riittävä? Kyllä maksimituki saisi olla korkeampi, mutta saimme urakoitsijalta sellaisen tarjouksen, että kosteikko juuri pystytään myönnetyllä tuella rakentamaan. Urakoitsija pystyy tekemään tarpeeksi edullisen tarjouksen vain, jos hän saa tehtyä kaiken itse eikä tarvitse ulkopuolista työvoimaa. Hintahaitari tarjouksissa oli suuri. Tärkeää oli, että kunta lainasi yhdistykselle rahat kosteikon rakentamiseen. Tuen saa vasta jälkeenpäin, mutta urakoitsijalle pitää maksaa ennen sitä. Rakentamiskustannuksia olisi saanut pienemmäksi, jos osa olisi tehty talkoina. Kyläseura päätti, ettei siihen lähdetä. Kosteikkojen hoitoon saa myös tukea, joka on kyläseuralle pieni tulonlähde, kun työ tehdään pääasiassa talkoina. Millaisen vinkin antaisit yhdistykselle, joka suunnittelee kosteikkohanketta? Kaikkien pitää puhaltaa yhteen hiileen niin asiat kyllä sujuvat! Lisätiedot: ProAgria Oulu, Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI-hanke, projektipäällikkö puh ProAgria Oulu, Oulun Maaja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro II -hanke, maisemasuunnittelija Maarit Satomaa, maajakotitalousnaiset.fi, Revonlahti, Siikajoki Jonku, Pudasjärvi Pikkufarmari, Oulu Mankila, Rantsila Katso tarkemmat aikataulut ja ohjelmat Tule kuuntelemaan maaseutumaiseman hoidosta ja katsomaan perinteisen riukuaidan rakentamista. Lisätiedot: tai Vastaa Laidunpankki-kyselyyn! Hyvä laiduneläinten omistaja Pohjois-Pohjanmaalla. Tarvitsetko lisää laidunalaa vai haluatko tarjota laidunnettavia alueita hoidettavaksi? Käy vastaamassa laidunpankkikyselyyn: > linkki kyselyyn. Vastauksia kysymyksiin odotetaan mennessä. Käsittelemme antamianne tietoja nimettöminä ja luottamuksellisesti. Kaikkien kyselyyn vastanneiden ja yhteystiedot jättäneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Kysely tehdään opinnäytetyönä jonka toimeksiantajana ovat ProAgria Oulun YmpäristöAgro II ja HevosAgro II -hankkeet. Kiitos vaivannäöstänne! Jos haluat saada tietosi laidunpankkipalveluun, voit lisätä joko itse tai me voimme lisätä ne puolestasi. Yhteistyöterveisin: Niina Vähämetsä, Agrologiopiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö puh , ProAgria Oulun, YmpäristöAgro II -hankkeen ja Pohjois-Pohjanmaan lypsykarjakerhon Laidunpäivä torstaina klo n Verkkoranta, Verkkorannantie 65, Pyhäjärvi OHJELMA Ruokailu (ProAgria Oulu ja Lypsykarjakerho tarjoaa) Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerhon vuosikokous YmpäristöAgro II -hankkeen tiedotusosio Ajankohtaista neuvonnasta ja tuloksia vuodelta 2013, palvelu- ja kehityspäällikkö Virpi Huotari YmpäristöAgro II / ProAgria Oulu Lehmien hyvinvoinnilla tuottavuutta, eläinlääkäri Virpi Kurkela YmpäristöAgro II / ProAgria Oulu Parhaiden karjojen palkitseminen (Lypsykarjakerho) Kahvit (YmpäristöAgro II tarjoaa) TERVETULOA! Tarjoilun varaamiseksi ilmoittautumiset viimeistään pe mennessä: (08) Tilaisuuksiin ovat tervetulleita maa- ja metsätilalliset ja heitä neuvovat. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Kahvitarjoilu. Tarkista ajat, paikat ja tarkemmat ohjelmat 2/2013 maaviesti 13

14 ympäristö Muistettavaa tukien haussa RISTO JOKELA Kevään 2013 tukien haussa ei ole kovin paljon muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Asioihin kannattaa kuitenkin perehtyä huolellisesti ja palauttaa mieleen eri tukien saamisen edellytyksiä. Tukien haun yhteydessä kannattaa kiinnittää huomioita ainakin seuraaviin asioihin. Päätukihaku avataan ja hakuaika päättyy Vuonna 2008 luonnonhaittasitoumuksen antaneet voivat hakea uutta viisivuotista sitoumusta. Myös luonnonhaittakorvauksen lisäosan sitoumus uusitaan samaan aikaan. Vuonna 2008 ympäristötukisitoumuksen antaneet voivat jatkaa sitoumuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella. Tällöin tietyt lisätoimenpiteen muutokset ovat mahdollisia lomakkeella 438. Vuonna 2013 on mahdollista hakea ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tukikelpoisuutta tietyille lohkoille (yli 65-vuotiailta tulleet lohkot ja uusjako). Uuden vesilain mukaisia vesistöjä kannattaa käydä katsomassa Vipu-palvelussa. Eläinten hyvinvointituessa viljelijä voi hakea vain yhden vuoden jatkositoumusta 2008 alkaneelle ja loppuvalle sitoumukselle. Jatkositoumus tehdään vuoden 2008 ehdoilla. Vuosina tehtyjä sitoumuksia jatketaan loppuun entisin ehdoin ja tukitasoin. Uusia eläinten hyvinvointisitoumuksia ei tehdä tänä keväänä. Uusia erityistukisopimuksia voi hakea luonnonmukaiseen tuotantoon ja luonnonmukaiseen kotieläintuotantoon. Sopimusta monivaikutteisen kosteikon tai perinnebiotoopin hoitoon voi hakea, jos viljelijä tai rekisteröity yhdistys on toteuttanut ei-tuotannollisen investoinnin. Rekisteröityneet yhdistykset voivat hakea myös sopimusta luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseksi. Vuonna 2013 päättyviä erityistukisopimuksia voidaan jatkaa vuodella. Tilatukioikeuksien siirrot tulee tarvittaessa muistaa tehdä mennessä. Tukioikeuksien siirrot näkyvät Vipu-palvelussa, josta ne on hyvä käydä tarkistamassa. Eräiden luonnonhoitopeltojen kahden vuoden säilytysvelvollisuus ja lohkon käyttäminen viherlannoituksen korkeintaan kaksi vuotta kannattaa muistaa tukien haussa. Ympäristötuen valvonnassa suurimpana ongelmana on ollut se, että ei ole muistettu uusia riittävän usein viljavuusnäytteitä tai osalta lohkoista niitä puuttuu. Viimeistään keväällä kannattaa tarkastella, että onko kaikille lohkoille voimassa olevat maanäytteet. TIEDOTTAA Monipuolinen Vipu-palvelu Vipu-palvelu on uudistunut ulkonäöltään. Monipuolinen ja sähköinen verkkopalvelu opastaa, neuvoo, muistuttaa ja laskee tuet. Siihen kannattaa käydä tutustumassa joko itse tai neuvojan opastuksella. Tunnukset palveluun saa viemällä 405 lomakkeen maataloustoimistoon. Tukien haussa parhaaseen ja taloudellisimpaan lopputulokseen päästään, kun viljelijä asiantuntijan kanssa perehtyy tukiviidakossa oleviin mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin. Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvausten, maatalouden ympäristötuen ja eläinten hyvinvointituen hakemisesta vuonna 2013 on vahvistettu Tukitietoja voi käydä tarkastelemassa Mavin internetsivuilla www. mavi.fi/hakuopas. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvonnan vastaava. ProAgrian EU-tukineuvonta 2013 ProAgria Kainuu Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, myös luomutilat Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat, puutarhatilat Katariina Sivonen, Kajaanin seutu, myös luomutilat Marjo Piirainen, Matti Väisänen, Vaala, Kajaani ProAgria Lappi Mirja Aikio, Sodankylä, Savukoski Kati Riipi Kittilä, Enontekiö, Muonio Ari Alamikkotervo, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio Mika Sandbacka, Rovaniemi, Kittilä Erkki Juntunen, Rovaniemi, Tervola Pekka Kummala, Posio Tuula Iinatti, Ranua Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio Enni Ylitalo, Kemijärvi, Salla Armi Uljua, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ProAgria Oulu Hanne Aho, Haapavesi, Siikalatva, Siikajoki Heli Alatalo, Pyhäjärvi Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski Leea Holmi, Pudasjärvi Satu Huovinen, Nivala Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Ylivieska Risto Jokela, Alavieska Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Siikajoki Sirkku Kaijala, Taivalkoski, Pudasjärvi Markku Kalaoja, Nivala Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala Minna Kärenlampi, Muhos, Utajärvi Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki Leila Laine, Siikajoki Sanna Lehtimäki, Oulu Martti Määttä, Kuusamo Esko Ojalehto, Pyhäntä, Siikalatva Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Ylivieska Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Siikajoki, Ylivieska Pasi Peltosaari, Nivala Maire Pikkarainen, Pyhäntä, Siikalatva Anna-Maija Rautiainen, Kuusamo Heini Rautiola, lammastilat Pekka Ryymin, Kärsämäki, Pyhäjärvi Jouni Sassali, Raahe, Siikajoki Juha Sohlo, Oulun seutu Marja Suihkonen, Haapavesi, Nivala Sanna Suomela, Oulu, Pudasjärvi, Muhos Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Ylivieska Lauri Tölli, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi Olli Valtonen, luomutilat Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu Matti Viitala, Haapavesi, Kärsämäki Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Siikalatva maaviesti 2/2013

15 - sähköpaimen pitää eläimet aidoissa! KARJATALOUSTARVIKKEIDEN JA PAINEPESUREIDEN VERKKOKAUPPA ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, YKSITYISTEILLE PALVELUJA - jo v uode sta se ensimmäinen ja alkuperäinen Olli_Maaviesti_90x63mm-2.indd 1 e in Mad ULA S TUU Farmcomp Oy ZZZ ROOL :11:23 Yksiköinnit, tiekokoukset, taloushallinto Perusparannusten suunnittelu ja valvonta Pohjois-Suomen Tieisännöinti, , 2/2013 maaviesti 15

16 maito Hedelmällisyyttä edistävä ruokinta saa kassan kilisemään Lehmän tuotantokaudesta tiineyden kolme viimeistä viikkoa aina uuteen tiineyteen saakka ovat karjan hallinnan ja taloudellisen tuloksen kannalta kaikkein kriittisintä aikaa. Mitä paremmin tämä aika hallitaan ilman takaiskuja, sitä suurempi merkitys sillä on karjan menestykseen ja maidontuotannon kannattavuuteen. Tiina Karlström Hedelmällisyys on ihanteellisella tasolla silloin, kun lehmä tiinehtyy ensimmäisestä siemennyksestä ilman eläinlääkärin hoitoja kolmen kuukauden kuluttua edellisestä poikimisesta. Onnistunut ruokinta antaa lehmän elimistölle positiivisen signaalin tuottaa lisää lajin yksilöitä hyviin olosuhteisiin, kertoo eläinten terveyteen ja hyvinvointiin erikoistunut huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta. Mitä lehmä tarvitsee ruokinnalta tiinehtyäkseen hyvin? Korkean tuotantovaiheen aikana lehmän lievä laihtuminen eli kudosrasvojen muuntaminen energiaksi on normaalia. Ruokinnan hallinnalla voidaan tilannetta lieventää ja varmistaa positiivinen signaali ravinnon riittävyydestä myös lehmän lisääntymisosastolle. Lehmä on korkeatuottoinen, kun se lypsää maitoa 20-kertaisesti elopainonsa verran. 700 kiloa painavalla lehmällä tämä tarkoittaa kilon vuosituotosta, Tiina Karlström sanoo. Pystyäkseen ylläpitämään tuotannon lisäksi hyvään hedelmällisyyteen vaadittavan terveyden sen täytyy syödä keskimäärin 25 kuiva-ainekiloa päivässä. Onko navetassa syönnin esteitä? Kuinka 25 kuiva-ainekilon syönti karjassa saavutetaan? Ruokinta on muutakin kuin rehuannoksen laskentaa. Maailman johtavat karjaosaajat puhuvat syön- Rehu työstetään maidoksi tehokkaimmin makuuasennossa märehtien. Miellyttävä parsi ja stressitön työympäristö antavat lehmälle parhaan tehokkuuden. nin esteistä, joita analysoidaan kuuden kohdan kautta. Näitä ovat rehu, vesi, valo, ilma, tila ja lepo. Pitää varmistaa, että kaikki lehmät voivat aina halutessaan syödä. Pääsy rehun ulottuville tulee tehdä mahdollisimman helpoksi. Vesi, valo ja ilma ovat edullisia tuotantopanoksia, joten niitä kannattaa antaa niin paljon kuin mahdollista, Tiina Karlström kertoo. Myös tuotantoympäristön lämpötila vaikuttaa syöntiin. Syöminen ei kiinnosta, kun hengittäminen on työlästä ja hiki tulee jo pelkästä olemisesta. Parhaassa lypsyssä olevien lehmien hengityksen vaivattomuuden tarkkailu kertoo navetan ilman laadun tilanteesta. Tilaa pitää olla riittävästi kaikille. Varsinkaan vastapoikinut ei saa joutua jonottamaan mihinkään, sillä se on tuotannon ja hedelmällisyyden kannalta karjan herkin yksilö. Vastapoikinut eläin ruokintapöydän takana odottamassa vuoroaan pötsi tyhjänä on huono merkki. Painon jojoilu on huono signaali Herumiskaudella lehmä suuntaa Tarja Paatero Oman karjan kuntoluokkien itsearviointiin kannattaa käyttää kansiotekniikkaa. Kuntoluokka on hyvä eli 3, jos päivänvalo näkyy selkärangan ja lonkkaluun välistä. Kuvan lehmä on hieman sitä hoikemmassa kunnossa. Kuntoluokka on pyöristynyt eli 4, jos päivänvaloa ei näy. elimistönsä tehokkaasti maidontuotantoon. Mitä enemmän sen kehossa on kudosrasvoja, sitä helpommin elimistö ottaa ne käyttöönsä. Seurauksena on kylläinen olo ja verensokerin lasku, jolloin lehmän syöntitaso laskee. Sopivassa lihavuuskunnossa poikineella eläimellä vaihtoehtona on ainoastaan nostaa syöntiään riittävän energian saamiseksi. Hyvän hedelmällisyyden avain on kuntoluokan säilyminen tasolla 3 poikimisesta poikimiseen. Maksa on keskeisessä roolissa kudosrasvojen hajotuksessa. Ylimääräinen rasva kertyy maksaan 16 maaviesti 2/2013

17 Karjakompassin Päivälaskelman ruokinnan hedelmällisyyteen vaikuttavia tunnuslukuja tavoite selite ME maidontuotantoon 5,15 Jos arvo on alle 5,15, lehmät ovat MJ/EKM-kg laihtuneet. Jos arvo on yli 5,15, lehmät ovat lihoneet. PVT g/kg ka 0-50 Pötsin valkuaistase, joka kertoo energian ja valkuaisen välisen tasapainon. Ennustaa maidon ureapitoisuutta. Maidon urea mg/100 ml Rehuannoksen raakavalkuaisen ja energian riittävyys. PVT toteutuu oikein OIV g/valkuais g 1,41 Mitä suurempi luku, sitä tehottomammin lehmä käyttää OIV-valkuaista maitovalkuaisen tuotantoon. Valkuaisyliruokinta tai valkuaista käytetty energiavajeen paikkaamiseen. ja puhutaankin rasvamaksasta. Sen riski on suuri, kun lehmä lypsää kovasti lihoista. Rasvamaksan oireina mainitaan laskenut maitotuotos, alentunut syönti sekä yhteys poikimahalvaukseen, ketoosiin, utaretulehdukseen, juoksutusmahan siirtymään ja heikkoon hedelmällisyyteen. Lihomisriski kasvaa loppulypsykaudella Lehmä lihoo pääasiassa tuotantovaiheen lopussa. Sen estämiseksi oikea poikimavälirytmi on tärkeä. Haastavissa ruokintatilanteissa ja etenkin aperuokinnassa kannattaa lihovia lehmiä siirtää jopa aikaistetusti umpilehmien ryhmään. Näin turvataan eläinten hyvä syöntikyky herumiskaudella eikä altisteta niitä korkean kuntoluokan tuomiin riskeihin. Lihavien eläinryhmien ruokintaan suositellaan usein olkea. Alhaiselta energia- ja valkuaisarvoltaan se sopiikin näiden eläinten ruokintaan hyvin. Olkea hyödyntämällä voidaan myös näiden eläinryhmien vapaa syönti toteuttaa kätevästi. Olki ei kuitenkaan riitä umpilehmien ja kantavien lehmien yksinomaiseksi ravinnoksi. Myös umpilehmien ruokinta kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta muutos takaisin lypsävien rehustukseen ei ole liian suuri, Tiina Karlström sanoo. Ureapitoisuus tuo terveisiä maksalta Maidon ureapitoisuus kertoo rehustuksen energian ja valkuaisen tasapainosta pötsissä. Ylimääräinen valkuainen siirtyy pötsistä ammoniakkina verenkierron kautta maksaan. Se muuttaa ammoniakin ureaksi ja poistaa sen elimistöstä maidon ja virtsan mukana. Sama tilanne syntyy, jos rehustuksessa on liian vähän energiaa. Silloin pötsimikrobeilla ei ole riittävästi energiaa valkuaisen muuttamiseksi mikrobivalkuaiseksi ja tuotannossa hyödynnettäväksi. Hyödyntämättä jäänyt valkuainen siirtyy verenkierron kautta maksaan. Molemmissa tapauksissa verenkiertoon erittyvä ammoniakki kulkeutuu runsaasti verisuonia sisältävään kohtuun aiheuttaen alkioiden varhaiskuolemia. Maidon valkuaispitoisuuteen liittyvät ruokinnalliset tekijät vaikuttavat positiivisesti myös hedelmällisyyteen. Kun ruokinta on tehokasta, lehmän energiavaje jää mahdollisimman pieneksi ja hyvä tiinehtyminen on mahdollista. Ruokinnan onnistumista ja hedelmällisyyteen vaikuttavia tunnuslukuja on helppo arvioida Karjakompassin Päivälaskelman avulla, Tiina Karlström muistuttaa. Mycoplasma Bovis hankala hallittava Mykoplasmat ovat hankalia taudinaiheuttajia. Mycoplasma bovista (M. bovis) kuvataan salakavalasti karjaan hiipiväksi bakteeriksi, johon lääkkeillä ei ole kunnon tehoa ja jota on vaikea saneerata pois. M. bovis löytyi Suomessa ensimmäisen kerran viime vuoden lopulla isosta ternivasikkakasvattamosta. Se toi mukanaan vakavia hengitystieja muita oireita kuten keskikorvan ja nivelten tulehduksia. Samaan aikaan lähialueen lypsykarjatilalla puhkesi vakava M. bovis -utaretulehdusongelma ja tilalta jouduttiin teurastamaan neljä lehmää. Maaliskuun 2013 puoliväliin mennessä on todettu tartuntaan viittaavia oireita ja bakteerilöydöksiä tai vasta-aineita yhteensä 16 tilalta Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Keski-Pohjanmaalla. Joukossa on lypsykarja- ja lihanautatiloja sekä yksi hiehohotelli. Tartuntatilojen kontakteja on tutkittu, mutta tulosten perusteella ei voida vieläkään täysin hahmottaa taudin alkuperää. Todennäköisesti se on tullut vasikkakasvattamoon vasikoiden mukana jo viime kesänä. Ulkomaan tuontien yhteydessä otettujen verinäytteiden vasta-ainetasojen perusteella taudin alkuperä saattaa olla jo vuoden 2011 nautaeläintuonneissa. Ajankohtaista tietoa mykoplasmatilanteesta löytyy ETT:n nettisivuilta NÄYTTEENOTTOA tulee jatkaa mykoplasmalle tyypillisten oireiden esiintyessä, kuolleisuuden ollessa suuri tai kun hoitovastetta ei saada tavanomaisilla antibiooteilla. Lypsykarjalla ja emoilla tartunta voi ilmetä myös utaretulehduksena. Näytteet kannattaa lähettää tutkittavaksi sellaiseen laboratorioon, jolla on käytössä PIRJO KORTESNIEMI, ERJA TUUNAINEN PCR-tutkimusmenetelmä. Ohjeet hengitystietulehdusnäytteiden ottamiseen ja lähettämiseen löytyvät Eviran nettisivuilta osoitteesta fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Näytteenotto- ja lähetysohjeet > Nauta > Hengitystietulehdukset > Näytteenotto-ohjeet eläinlääkärille. RISKITILOINA voisi mainita eläinkauppaa, tuontia ja eläinnäyttelyitä harrastavat tilat. Vastuuta tarttuvien tautien ennaltaehkäisystä siirretään nyt entistä enemmän toimijoille. Eläinnäyttelyiden järjestäjillä on vastuu siitä, että näyttelyyn tulee eläimiä vain tartunnoista vapailta tiloilta, eivätkä näyttelyyn osallistuneet tilat saa kotiin viemisinä tarttuvia tauteja. Eläimiä ostettaessa tai siirrettäessä tilalta toiselle on aina syytä varmistaa, että niiden lähtötiloilla ei ole todettu M. bovis -tartuntaan viittaavia oireita ja että karjan utaretulehdusnäytteet on tutkittu M. boviksen toteamiseen soveltuvalla PCR-menetelmällä, joka on yleisesti käytössä meijerien laboratorioissa. Tilan tankkimaidon sekä nuorten eläinten sierainlimanäytteiden tutkiminen PCR:llä tuovat lisävarmuutta tilanneselvitykseen. M. bovis -vastustusohjelma alkaa pilottina Seinäjoen Farmarissa. ETU-nautatautiasiantuntijaryhmä valmistelee parhaillaan ohjelmaa turvallisen eläinkaupan avuksi. Tarkoituksena on, että tilat, jotka osallistuvat näyttelyyn, pääsisivät samalla vastustusohjelmaan ikään kuin pilotteina. Toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Erja Tuunainen työskentelevät on Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:ssä. 2/2013 maaviesti 17

18 maito ja liha Maatalouslappi kouluttaa kotieläintiloja JARI JUUSOLA ProAgria Lapin Maatalouslappikoulutushanke tarjoaa kotieläintiloille talouden ja tilakokonaisuuden hallintaa tukevaa koulutusta. Tavoitteena on saada toimivat ja jatkuvuuden edellytykset täyttävät tuotantoyksiköt positiivisen kehittämisen uralle. Vuonna 1970 Lapissa oli reilut maitotilaa ja kokonaismaitomäärä oli noin miljoonaa litraa. Nyt vastaava maitomäärä tuotetaan noin 400 maitotilalla. Pääosa maidosta lypsetään alle 30 lehmän karjoista. Noin 100 lappilaista tilaa tuottaa naudanlihaa reilut kolme miljoonaa kiloa. Lammastalouden vastaavat luvut ovat 100 tilaa ja 0,07 miljoonaa kiloa. Erikokoisia maitotiloja Viime vuosikymmenen alkupuolella maidon tuotantomäärä ylitti 100 miljoonan litran rajan. Lähimenneisyydestä tarkasteltuna suuntaus on siis laskeva. Suunnan kääntämiseksi keskeinen tekijä on ehkäistä ennalta niin sanotut turhat lopettamiset. Toimivat ja jatkuvuuden edellytykset täyttävät tuotantoyksiköt tulisi saada positiivisen kehittämisen uralle. Turhan usein maitotilan kehittämistä jarruttaa näkemys,että ainoastaan isossa mittakaavassa harjoitettu maidontuotanto on kannattavaa. Tosiasia kuitenkin on, ettei tuotannon tasolle ole standardia, joka takaisi yrittäjän tavoitteleman lopputuloksen. Tuloksen kannalta on oleellista keskittyä niihin tekijöihin, joihin voi vaikuttaa. Tuotannollinen osaaminen on kulmakivi, jonka pohjalta tili navetassa tehdään peltopuolen tuella. Tilin paksuuteen vaikuttaa yrittäjän kyky johtaa tilaa kokonaisuutena toiminnan ja talouden välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää. Jos navetta- ja peltopuolen tuotannollinen osaaminen sekä tuotto- ja kustannusrakenne ovat hallussa, todennäköisyys tulostavoitteen saavuttamiseen kasvaa huomattavasti. Investointi kannattaa Peruskorjaus tai pienimuotoinen laajentaminen on monissa tapauksissa järkevää. Pääosa Lapin maidosta tuotetaan pienissä ja keskisuurissa karjoissa. Useilla tiloista uudisrakentamista ei yrityksen tämänhetkisessä tilanteessa koeta realistiseksi vaihtoehdoksi. Sen sijaan nykyisen navetan peruskorjaukseen tai laajennusinvestointiin voi hyvinkin löytyä kestävät perusteet. Kannattavuusperustelujen ohella ihmisten ja eläinten hyvinvointia edistävät investoinnit tuovat mielekkyyttä päivittäiseen työhön ja vaikuttavat työkyvyn säilymiseen. Lihantuotannossa haasteensa Naudanliha- ja emolehmätuotanto sekä lammastalous ovat oleellinen osa Lapin maataloutta. Molemmissa tuotantosuunnissa on haasteensa. Naudanlihantuotannossa pitemmän aikaa jatkunut niukkuus ei ole omiaan parantamaan tilojen jatkuvuusennustetta ja kehittämishalukkuutta. Tilanne edellyttää yrittäjiltä entistäkin tarkempaa kokonaisuuden hallintaa tuottavuuden kasvattamista. Lammastalouden kestävän pohjan vahvistamiseksi keskeistä on pyrkimys lihasta ja muusta lampaan raakamateriaalista ja jalosteesta saadun tulo-osuuden kasvattamiseen. Jari Juusola Lapissa on hyvää ja riittävää tulosta tekeviä maitotiloja kokoon katsomatta. Tulossa koulutusta ProAgria Lapin Maatalouslappi-koulutushanke tarjoaa maidontuottajille maitotilayrityksen kokonaisuuden hallintaan sekä navetan peruskorjaukseen ja pienimuotoiseen laajentamiseen liittyvää koulutusta. Naudanliha- ja emolehmätuotantoon sekä lammastalouteen liittyvien koulutusten pääpaino on taloudessa. Osa koulutuksista on luonteeltaan tuotantosuunnasta riippumattomia. Maatalouslappi-koulutushanketta on rahoittanut Lapin ELYkeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Lisätiedot: projektipäällikkö Jari Juusola, puh , 18 maaviesti 2/2013

19 talous TRAKTORIHUOLTO Jouni Oulujärvi Oy Puh Timperintie 22, Kajaani Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva Valikoitu hiivalaji Sc 47 Rekisteröity EU:ssa lypsylehmille, lihakarjalle ja pienille märehtijöille Euroopan Unionin hyväksyntä on lisätakuu koostumuksesta, turvallisuudesta ja tehosta. Säilyttää pötsin ph:n optimaalisella tasolla. Vähentää happomahan riskiä. Suosii mikrobien uudiskasvua. Pötsin toiminta tehostuu ja energiaa syntyy enemmän lihasten ja utareen käyttöön. Lisää maidon määrää. Parantaa kasvua ja tehostaa rehun hyväksikäyttöä. Valmistaja Lisätietoja, ota yhteyttä Oy Farmika Ab Lohja Puh Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja 2/2013 maaviesti 19

20 YRITYS Cavadeos luottaa laatuun ja osaamiseen Maaliskuussa Oulun kupeeseen Virpiniemeen perustettu Ratsutalli Cavadeos haluaa tarjota uusissa tiloissaan laadukasta täyshoitoa sekä monipuolisia valmennus- ja ratsastuspalveluja. SATU HAAPAKOSKI Kuvat: Satu Haapakoski Cavadeos sijaitsee Virpiniemen eläinurheilualueella, 20 kilometriä Oulun keskustasta pohjoiseen. Ratsutallin toimitusjohtajana toimii pankkialalla työuransa tehnyt Minna Moilanen. Käytännön työstä ja tekemisestä vastaa tallimestari Miia Rinne, jolla on vuosien kokemus hevosalan asiakaspalvelutyöstä. Yrityksessä on mukana myös Minnan aviomies Antti Moilanen, joka toimii neuvonantajana ja sijoittajana. Haluamme tarjota asiakkaillemme todellista hevosten täyshoitopalvelua. Hoidamme hevoset niin arkisin, viikonloppuisin kuin pyhinäkin. Meille voi vaikka unohtaa hevosensa, kun lähtee 20 maaviesti 2/2013 Minna Moilanen ja Miia Rinne toivovat, että hevosala puhaltaisi yhteen hiileen kannattavuuden parantamiseksi. HevosAgro II edistää alan yrittäjyyttä ja palveluja ProAgria Oulu jatkaa vuosina HevosAgro II Kehittäen kärkeen -hankkeella Pohjois-Pohjanmaalla vahvasti alkanutta hevostalouden kehittämistä. Maakunnallinen kehittämishanke edistää erityisesti hevosalan yritystoimintaa, palvelutuotantoa ja palveluiden saatavuutta. Samalla se parantaa neuvonnan toimintamalleja ja asiantuntijaverkostoja. Hevosyrittäjyys on merkittävä elinkeino sekä pää- että sivutoimisesti. Alan monipuolinen toiminta kattaa muun muassa hevoskasvatuksen, hoitopalveluiden tuottamisen, valmennuksen, ratsastuskoulut, hyvinvointipalvelut ja matkailun. Hevosalalle siirrytään yrittäjäksi usein harrastuksen kautta. Moni hevosalan yritys perustetaan ilman tarkkaa pitkän tähtäimen harkintaa ja liiketoimintasuunnitelmaa. Yrityksen pyörittäminen vaatii kuitenkin myös paljon liiketalouden osaamista. OSAAMINEN, kannattavuus ja työssä jaksaminen ovat hevospalveluyrityksien haaste. Tämä on todettu muun muassa Hevosten Pohjois-Pohjanmaa -kehittämisohjelmassa ja Hevosyrittäjien työhyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla kartoituksessa. Alan kehityksen kannalta on olennaista lisätä tietotaitoa. HevosAgro II -hanke tarjoaa Raikasta ilmaa tulee talliin käytävän yläpuolelta ja ilma poistuu tallista kaikkien karsinoiden takaosista. Ilmankiertoa on tehostettu karsinoiden seinien alaosassa olevilla ritilöillä. yrittäjyyteen liittyvää tietoa eri kanavia hyödyntäen sekä järjestää seminaaripäiviä ja yrittäjien pienryhmävalmennusta. Hankkeen kokoaman Pohjois- Pohjanmaan hevosalan palveluhakemiston tavoitteena on toimia alan yrittäjien ja asiakkaiden kohtauspaikkana. Yrityskohtaista apua löytyy ProAgria Oulun Masva-hankkeen ja yrityspalveluiden kautta. HevosAgro II-hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Lisätiedot: Projektipäällikkö Heini Iinatti, , työmatkalle tai lomalle, Miia ja Minna sanovat. Avainasiana hyvinvointi Yrityksen tärkeimpiä tavoitteita on profiloitua korkeatasoiseksi hevosten täysihoitotalliksi. Laadukkaan toiminnan takaavat ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta sekä uudet toimivat tilat. Tavoitteena on, että asiakkaat arvostavat palveluita, joita ostavat. Tyytyväiset asiakkaat ja vapaus tehdä töitä haluamallaan tavalla ovat Miian mielestä talliyrittäjyydessä parasta. Ratsutalli Cavadeoksen rakentamisen perustana on ollut asiakkaiden ja hevosten viihtyvyys ja hyvinvointi. Tallissa on 14 tilavaa karsinapaikkaa, joissa kaikissa on ulos aukeavat ikkunat. Hevosten pesupaikka löytyy sekä ulkoa että sisältä. Tallissa on erillinen eläinlääkäri-, kengitys- ja hevosten hieron-

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: 11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Varainhoito-osasto 26.9.2007 747/22/2007 Tukien maksatusyksikkö TE-keskusten maaseutuosastot Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Liitteenä on maksatusta koskeva Maaseutuviraston

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Ammatinvalinnanohjaus

Ammatinvalinnanohjaus Pohjois-Pohjanmaan TEtoimiston etäpalvelu - Ammatinvalinnanohjaus Marjo Pekkonen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 Ammatinvalinnanohjausta TE-toimistosta - kasvokkain ja etäpalveluna Ammatinvalinnanohjauksessa

Lisätiedot

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi 22.9.2016 Huono-osaisuus ja osallisuus 2 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen

Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen Leena.Sahlstrom@evira.fi Yhteistyötä Tapani Lyytikäinen, Leena Sahlström, Jonna Kyyrö, Terhi Virtanen, Simo Rintakoski, Evira Jarkko Niemi, Alina Sinisalo,

Lisätiedot

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Korvaa aiemman täydentävien ehtojen Tilaneuvontajärjestelmän

Lisätiedot

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Marjo Särkkä-Tirkkonen HY/Ruralia-instituutti 7.3.2014, Kouvola Taustatietoa nimisuojajärjestelmästä Slow Food, Ark of Taste ja Presidia

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2010 20.9.2011 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 123 6 430

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Sähköinen hyvinvointikertomus Kainuun 3. Hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Soile Paahtama erityisasiantuntija Kuntalaki (1995/365) 1 3 mom. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/06 Dnro 3644/01/2006 8.9.2006 Voimassaoloaika 13.9.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom.

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

OYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä

OYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä OYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset ja ikääntyneet Tiivistelmä 2 (32)

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2011 20.9.2012 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 430 6 471

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015

Lisätiedot

Leena Turja: Osallisuus (toteutunut) Leena Turja: Osallisuus

Leena Turja: Osallisuus (toteutunut) Leena Turja: Osallisuus Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen täydennyskoulutushankkeen koulutuskalenteri syksylle 2012 Kohderyhmä on suositus, koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki kasvatus ja opetusalanhenkilöt Moduulit

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot