Maaviesti. Kosteikosta. Monipuolisuus. Onnistu. Kevään juhlien. on lammastilan rikkaus. ruokinnassa! gluteenittomat herkut. tuli Mankilan keidas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaviesti. Kosteikosta. Monipuolisuus. Onnistu. Kevään juhlien. on lammastilan rikkaus. ruokinnassa! gluteenittomat herkut. tuli Mankilan keidas"

Transkriptio

1 Maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2013 Monipuolisuus on lammastilan rikkaus Onnistu ruokinnassa! Kosteikosta tuli Mankilan keidas Kevään juhlien gluteenittomat herkut Vanhuksia ilahduttaa hoitopaikan kodinomaisuus. Maaseudun tilavat rakennukset, luonnonläheinen ympäristö sekä mahdollisuus piha- ja puutarhatöihin luovat hyvät perhehoidon puitteet. Sivu 27 2/2013 maaviesti 1

2 Kajaani, puh Kemi, puh Kokkola, puh Kuusamo, puh Oulu, puh Raahe, puh Ylivieska, puh Viljavuuspalvelu uudistuu Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu kuuluu nyt kansainväliseen Eurofins-konserniin. Meiltä saat entistä monipuolisemmat palvelut koko elintarvikeketjuun! Puh PL 500 (Graanintie 7) Mikkeli 2 maaviesti 2/2013

3 Maaviesti Sisältö 2/2013 Vesialueiden omistajien on puolustettava itse omia oikeuksiaan. Ellei haittoja pystytä estämään, on huolehdittava asiaan kuuluvista korvauksista. Sivu 30 Hyväkuntoinen lehmä antaa parhaan taloudellisen tuloksen ja tiinehtyy hyvin. Kun juhlien vierasmäärä on pieni, voivat kaikki tarjottavat olla gluteenittomia ja sopia sekä keliaakikolle että muille juhlijoille Tällä ohjelmakaudella Pohjois- Pohjanmaan kosteikot saivat avustusta yli 1,1 miljoonaa euroa. Pian avautumassa on uusi haku. 24 Myllyn Paras Maarit Satomaa Tiina Karlström 8 KANNESSA Vanhalan lammastila haluaa tehdä oikeita asioita ja keskittyä olennaiseen. 10 TYPPIMITTAUSTA ProAgria Oulu ottaa vastaan typpinäytteitä 25 mittauspaikassa. 11 JÄTEVEDET HALTUUN! Jätevesiviikko muistuttaa, että pönttö ei puhdista jätevesiä. 12 KOSTEIKKOTUKEA Kosteikkotukien haussa kannattaa varautua nopeaan aikatauluun. 14 HAKUVINKKEJÄ Tukihakuviidakossa kannattaa perehtyä yksityiskohtiin huolellisesti. 14 TUKIHAKUUN! Vielä on aikaa hakea EU-tukia ProAgrian asiantuntijan kanssa. 16 RUOKINTA KUNTOON Kun ruokinta onnistuu, lehmä tiinehtyy ja karja tuottaa tulosta. 17 HENGITYSTIEOIREITA? Suomeen hiipinyt Mycoplasma Bovis on hankala hallittava. 18 UUSIA URIA Maatalouslappi-hanke kouluttaa ja saattaa tiloja positiivisen kehityksen uralle. 20 TÄYSIHOITOTALLI Ratsutalli Cavadeos tarjoaa Virpiniemessä monipuolisia palveluja hevosille. 21 USKOA LUOMUUN Luomukysely kertoo, että tilat luottavat hyviin tulevaisuuden näkymiin. 22 TYPPIMITTAUSTA ProAgria Oulu ottaa vastaan typpinäytteitä 25 mittauspaikassa. 24 LUE MAISEMAA! Maisemanlukutaitoa voi harjoitella osallistumalla kyläkävelylle. 25 PAIKALLISTUOTTEITA Lähiruoan lastauslaituri saattaa yhteen tuottajat ja ostajat. 25 POHJOISIA MAKUJA Pohjoiset ja arktiset maut syyskuun seminaariteemana Oulussa. 26 EI GLUTEENIA! Maaviesti tarjoaa hyväksi havaitut kahvipöydän herkut kevään juhliin. 30 KAIVOSBUUMI Kiihtyvä kaivosbuumi vaikuttaa monella tavalla ympäristöön ja vesiluontoon. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 22 Tervetuloa töihin! 27 Aitojen asioiden puolesta 28 Allakka 2/2013 maaviesti 3

4 KALKITSE NYT! Tilaa heti. Tulevan satosi parhaaksi. Laske kalkitustarpeesi osoitteessa VALKOISELLA VIHREÄÄ 4 maaviesti 2/2013

5 PÄÄKIRJOITUS Maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Erweko Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT / / TILAUSHINNAT 20 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Lappilaista lammasta, kiitos Lampaanlihan tuotanto Suomessa on voimakkaassa nousussa. Tuotannon arvioidaan nykytahdilla kasvavan yli 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kulutus kasvaa vielä vauhdikkaammin. Siksi kotimaista lammasta tai oikeammin karitsanlihaa ei riitä kuin murto-osalle halukkaista. Kotimaista lammasta tuotetaan tänä vuonna miljoona kiloa eli alle 200 grammaa kutakin suomalaista kohden. Siitä riittää pariin kolmeen ateriaan vuodessa. Tuottajahinta on kasvaneen kysynnän vuoksi kohentunut MMM:n tietopalvelukeskuksen mukaan lähes 15 prosenttia. Lappi on merkittävä karitsanlihan tuotantoalue: parhaimmillaan lähes joka viides suomalainen uuhi asui tässä maakunnassa. Aiempina vuosina lupaavasti lisääntyneet tuotantomäärät ovat nyt tasaantuneet. Viime vuonna lammastilojen määrä kääntyi jo laskuun. Suunta on enemmän kuin ikävä. Karitsanlihan kysyntä kasvaa edelleen, mihin vaikuttaa osaltaan lähiruuan arvostus. Ruokakriisit eivät ole karitsanlihaa koetelleet. Sen maine kestävästi, lähellä ja luontoa kunnioittaen tuotettuna on vain vahvistunut. Lappilaisen karitsan kysyntää on luotu vuosikymmenen jatkuneella tuottajien, jalostajien ja loppukäyttäjien yhteistyöllä. Työn tuloksena syntynyt Meri-Lapin karitsa -tuotemerkki täytti viime keväänä 10 vuotta. Lappilaiselle ruualle olisi nyt ihan oikeaa kysyntää. Matkailussa pienten, yksilöllisten kohteiden kysyntä kasvaa. Kaukaa tulevan asiakkaan mielestä lappilaisen matkailukohteen kruunaa paikallinen ruoka. Matkailu ja ruoka täydentävät ja tukevat toisiaan. Myös monet kuntien keittiöt ostaisivat paikallista ruokaa, kun sitä vain olisi saatavilla. Hevosenlihasotkut ja muut kriisit ovat tympäännyttäneet monet ihmiset, jotka vain haluaisivat, että lihapaketissa on sitä mitä siinä kerrotaan olevan. Hevosenlihaskandaalien jälkimainingeissa on selvinnyt, että kuluttajien huijaaminen saattaa olla epäiltyä laajempaa. Elämme monessa mielessä syrjäisen maaseudun kannalta ratkaisevia hetkiä. Myönteinen ja kielteinen rakennemuutos ovat jokapäiväisiä kumppaneitamme. Meistä itsestämme riippuu, kumpaan niistä tartumme tiukemmin. Lappi on toiminut liian usein pelkkänä raaka-aineen tuottajana. Tämän toimintatavan synkät jäljet ovat silminnähtävissä. Lappi kuuluu jokaisen suomalaisen sielunmaisemaan, on kirjailija Tapani Niemi osuvasti todennut. Voisivatko omat myös erikoistuotteemme kuulua suomalaiseen sielunmaisemaan? Hyvää ja työteliästä kevään jatkoa! SIMO ALARUIKKA johtaja ProAgria Lappi Huhtikuu Nyt on aika... Ella Karttimo paneutua tukihakuun ja postittaa lomakkeet viimeistään tarkistaa viljavuustutkimuksen, ruiskuttajatutkinnon ja kasvinsuojeluruiskun testauksen voimassaoloajat ilmoittaa maanäytteistä liukoisen typen mittaukseen hankkia viljan siemen, sillä varsinkin aikaisista lajikkeista tulee viime kesän kokemusten jälkeen taas pulaa. osallistua maa- ja kotitalousnaisten juhlavuoteen ja laittaa auringonkukan siemenet itämään Kuva: Ella Karttimo 2/2013 maaviesti 5

6 lyhyet Katse peltojen kasvukuntoon! Viljelyn kustannukset nousivat viime satokaudella lähes 150 euroa hehtaarilta verrattuna edelliseen vuoteen. Kun kustannukset kohosivat jo vuonna 2011 runsaat 100 euroa hehtaarilta, viljantuotannossa koettiin toista kertaa peräkkäin merkittävä kustannusten nousu. Tulokset käyvät ilmi ProAgrian Lohkotietopankista, jonne viljelyn talousseurannan tuloksia on tähän mennessä analysoitu runsaalta hehtaarilta ja 300 tilalta painottuen vilja- ja öljykasvien tietoihin. Suurimpana syynä viime vuoden kustannusten nousuun olivat merkittävästi lisääntyneet polttoainekulut. Erittäin sateinen korjuukausi ja korkea puintikosteus lähes kaksinkertaistivat viljan kuivauskulut. Myös lannoitekustannus oli noin viidenneksen edellisvuotta korkeampi. Lisääntynyt kasvinsuojelun tarve nosti kustannuksia liki 20 prosenttia, kertoo ProAgria Kasvin palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen. Viljelyn haasteena on jatkossa kustannusten hallinta ja käytetyille tuotantopanoksille saatava riittävä vastine eli sadon määrä ja hinta. ProAgrian viljelysuunnittelupalveluissa tehdään yhä enemmän ennakkolaskelmia tulevalle sadolle ja selvitetään yhdessä asiantuntijan kanssa, millaista sadon määrää ja hintaa tilan tuotantokustannustasoilla tulee tavoitella kannattavaan tulokseen pääsemiseksi. MÄRKYYDESTÄ pahimmin kärsineillä lohkoilla kannattaa viljanviljelyn sijaan satsata perusparannustoimiin, kuten maan vesitalouden ja ojituksen kunnostamiseen. Tämän jälkeen lohkot on hyvä kylvää maata kuohkeuttavilla, syväjuurisilla kasveilla, esimerkiksi viherlannoitusnurmena maan kasvukunnon parantamiseksi. Vaikka viljan hinnat ovat nyt suhteellisen hyvät, kannattaa tilakohtaisesti laskea, mikä sadon määrä viljasta vaaditaan, jotta se olisi kannattavampi vaihtoehto kuin esimerkiksi viherlannoitusnurmi. Peltojen kasvukuntoon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen kannattaa panostaa, jotta maaperä kestäisi yhä yleisemmäksi käyvät sään ääri-ilmiöt, Sari Peltonen muistuttaa. Näin saadaan myös parhain hyöty markkinoilta, kun sadon määrä ja laatu vastaavat ostajan tarvetta. Kitkan viisas sai EU:n nimisuojan Kitkan viisas -muikku on ensimmäinen suomalainen alkuperäsuojattu kala EU:ssa. Kitkan viisas on lisätty Euroopan komission asetuksella niiden tuotteiden joukkoon, joilla suojattu alkuperänimitys (SAN). Kitkan viisas -nimitystä käytetään Koillismaan eli Kuusamon ja Posion kuntien ylänköalueen järvistä pyydetyistä muikuista. Alueen arktisten olosuhteiden ja vesistöjen vähäravinteisuuden takia Kitkan viisas on useita muita makean veden muikkukantoja huomattavasti pienempi, noin kahdeksan sentin pituinen ja neljästä viiteen grammaa painava kala. Pienen koon takia sen ruoto ei kovetu, vaan se säilyy pehmeänä. Kitkan viisaalle on ominaista kotipaikkauskollisuus. Alueen vesistöjen korkeus- ja virtaamavaihtelut ovat pienet ja veden happitilanne hyvä myös talvella, minkä takia muikku ei vaella alapuolisiin vesistöihin. EU:n nimisuojajärjestelmän tarkoituksena on suojata elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja 6 maaviesti 2/2013 Ella Karttimo Kitkan viisasta pyydetään Kuusamossa ja Posiolla läpi vuoden nuottaamalla. huokeammilta väärennöksiltä. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä tunnetaan. Suojausjärjestelmiä on kolme: suojattu alkuperänimitys (SAN) ja suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) suojaavat tuotteen tuotannon ja valmistuksen sen perinteisellä maantieteellisellä alueella. Kolmas järjestelmä (APT) suojaa tuotteen perinteisen valmistusmenetelmän. Tähän mennessä EU:n alueella on nimisuojauksen saanut yli tuotetta. Vastaavan suojauksen kuin Kitkan viisas on saanut muun muassa Ruotsin Kalix Löjrom eli Kalixin muikunmäti. Suomalaisia tuotteita on rekisteröity yhdeksän, joista viisi on suojattuja alkuperänimityksiä. Auringonkukat itämään! Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät syyskesällä 80- vuotisjuhlavuotensa kunniaksi tempauksen, jonka pääosissa ovat auringonkukat. Maaseudun naiset jakavat tervehdyksenä auringonkukkia kaupunkien ja taajamien sisarille. Yhdistyksien toivotaan kasvattavan kesän aikana auringonkukkia. Siemeniksi suositellaan mataliin lajikkeisiin kuuluvaa Dwarfia. Muutkin hyväksi havaitut lajikkeet käyvät. Auringonkukka on erinomainen maisema- ja suojakasvi. Sitä suositellaan kylvettäväksi ojien ja peltoteiden varsille, metsänreunoihin ja myös avoimille pelloille. Varsinaista tempausta ja kukkien jakamista varten yhdistykset saavat käyttöönsä valmiin viestin, johon voi muokata oman yhdistyksen nimen.

7 Uutuuksia ja ammattiasiaa Farmarissa ProAgria Etelä-Pohjanmaa Farmari-maatalousnäyttely avautuu Seinäjoella lomakauden aluksi, heinäkuuta, viikkoa ennen Tangomarkkinoita. Erityisen tyytyväisiä olemme konekenttään, jossa ovat mukana myös kaikki traktorien valtamerkit, näyttelypäällikkö Henri Honkala ProAgria Etelä-Pohjanmaasta sanoo. Kotieläinosastolla on mukana kaikki tuotantoeläinsuunnat ja kolmessa eri esittelykehässä on luvassa lukuisia esityksiä. Avajaispäivänä järjestetään suomenkarjan näyttely ja nuorten kasvattajien kilpailu. Torstaina on vuorossa ayrshirekarjan näyttely. Perjantaina seurataan junior handler kisaa sekä showmanshipia ja hiehoagilitya. Päätöspäivänä pidetään Holstein-karjan vuosinäyttely. Nautaosaston vasikkabaarissa paneudutaan vasikoiden ruokintaan, hoitoon ja hyvinvointiin. Alueen vetonaulana on myös keinosiemennyssonneja. Lihakarjaosastolle pyritään saamaan ainakin highland- ja aberdeen angus -rotujen vuosinäyttely ja eri liharotujen edustajia. Kotieläinkentän vieressä on kotieläintekniikkaa esittelevä alue, johon on tulossa rehustukseen, rehun säilöntään, käsittelyyn ja jakeluun liittyvää tekniikkaa sekä karjanlannan käsittelyyn liittyvää teknologiaa. Junior handlerit kesän 2006 Farmarissa Seinäjoella. FARMARISSA on monia uutuuksia kuten erikoiskasviosasto. Se rakentuu perunan ympärille, mutta esillä ovat myös muut erikoiskasvit. Aiempaa laajempana avautuu myös metsä- ja energiaosasto. Ruoka on tärkeä osa Farmaria ja yhtenä näyttelyn teemana on sen alkuperän jäljitettävyys. Ruokaprovinssikadulta voi ostaa eteläpohjalaisia ja kotimaisia elintarvikkeita ja tavata niiden tuottajia. Farmari levittäytyy Seinäjoki Areenan ja Uimahalli-urheilutalon ympäristöön 17 hehtaarin alueelle. Farmari on ProAgria Etelä-Pohjanmaan 150-vuotisjuhlanäyttely, jonne odotetaan jopa kävijää. Lisätiedot: Haussa hyvin korjattu seurantalo Kuka on Itämeriystävällisin viljelijä? Joka vuosi yksi seurantalo saa hyvän korjauksen palkinnon tunnustuksena perinteitä kunnioittavasta ja yhteishenkeä luovasta korjauksesta. Nyt etsitään vuoden 2013 palkittavaa kohdetta, jota voi ehdottaa toukokuun loppuun saakka. Tunnustuspalkinnon kohteen tulee olla korjattu siten, että mahdollisimman paljon sen alkuperäisestä hengestä on säilytetty, korjaukset on tehty oikeanlaisilla korjausmenetelmillä hyvää makua noudattaen ja mahdolliset laajennukset on suunniteltu kokonaisuuteen sopeuttaen. Lisätietoa: fi > Seurantaloavustukset > Hyvän korjauksen palkinto WWF Suomi ja MTK etsivät jälleen Suomen ja koko Itämeren alueen ympäristöystävällisintä viljelijää. Palkinnon tarkoituksena on välittää tietoa parhaista käytännöistä Itämeri-ystävällisessä viljelyssä sekä antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä innovatiivisten ja varsinkin ravinnevalumia pienentävien menetelmien käytössä. Suomen voittaja saa euron palkinnon, matkan kilpailun päätöskonferenssiin ja koko perheen virkistysloman. Koko kilpailun pääpalkinto on euroa. Viljelijät voivat ilmoittautua kilpailuun itse tai heitä voivat ehdottaa kunkin maan viljelijäjärjestöt. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on Lisätietoa: tai Apuva valmentaa Kainuun maatiloja muutoksessa SApuva-hankkeen Kainuussa tarjoama muutos- ja tulevaisuusvalmennus auttaa löytämään uusia toimeentulo- ja lisäansiomahdollisuuksia. Se myös estää hätiköityjä ratkaisuja maatilan muutostilanteissa. Apuva-hanke aloittaa uusia ryhmiä joustavasti kysynnän perusteella. Kannattaa tulla mukaan, sillä yhteinen pohdinta valmentajien Seppo Metson ja Tarja Poikelan sekä muiden osallistuvien tilojen kanssa tuo moninkertaiset hyödyt! Apuva-hankkeessa ovat kevään aikana esillä myös maatiloilla tärkeät perhe- ja perintöoikeuteen liittyvät lakiasiat. Asiantuntijana Kainuun Opistolla Paltamossa pidettävässä illassa on lakimies Antti Kejo. Kevään päättää 3.5. Kainuun Opistolla pidettävä päivä, jossa psykologi Pirkko Lahti käy viljelijöiden ja sidosryhmien kanssa varhaiseen välittämiseen liittyviä asioita. Tavoitteena on saada evästystä huolen puheeksi ottamiseen ja tietoa auttajatahoista. Muut hankkeen painottamat teemat liittyvät maatilojen työvoimaratkaisuihin jtyöterveyshuoltoon. Syksyllä jatkuvat kuntokurssit, ja kuudelle paikkakunnalle tarjotaan yksipäiväiset ensiapukurssit. SPR1-ensiapukortin omistavat voivat tuolloin päivittää korttinsa ja uudet osallistujat saavat hätäensiaputaidoista kertovan kortin. Kouluttajana on Janne Suutari. Syksyllä pidetään tuttuun tapaan taas työterveyshuollon ajankohtaispäivä yhteistyössä muun muassa Melan ja MTK:n kanssa, mahdollisesti osana Kainuun maaseutupäiviä. Lisätiedot: Marjatta Pikkarainen, puh ; muutos- ja tulevaisuusvalmennuksen osalta Tarja Poikela, puh ; ja 2/2013 maaviesti 7

8 kannessa Ella Karttimo Stella ja tilan muut bordercolliet ovat Johanna Alamikkotervon päivittäisiä työkavereita. Hyvin koulutettu työkoira vastaa joissakin tilanteissa kymmentä ihmistä.yli 100 lampaan katraan hallinta pelkän kutsun voimalla ei onnistu. Vanhalan luomutilalla lampaasta on moneksi ELLA KARTTIMO Lihaa, jalostuseläimiä, lankaa, taljoja, neuleita Tervolassa toimiva Alamikkotervon luomulammastila luottaa monimuotoisuuteen, mutta haluaa keskittyä olennaiseen tuottamiseen ja jalostukseen. Alamikkotervon lampolassa on viime viikkoina riittänyt horjuvia ensiaskeleita ja pikku karitsoiden reipasta määkimistä, kun meneillään on kevätkaritsoinnin sesonki. Lampolan liki150 uuhta tuottavat vuoden mittaan noin 350 karitsaa. Johanna ja Ari Alamikkotervo ottivat Vanhalan tilan haltuunsa agronomiopiskelujensa jälkeen vuonna Arin vanhempien aikainen parsinavetta muuttui lampolaksi ja tilaksi kolmelle uuhelle ja pässille. Uusi lampola valmistui vuonna 2005, jolloin tilan eläinmäärä nousi nykyiseksi. Vuonna 2011 vanha navetta sai mennä ja tilalle nousi toinen lampola. Lähtökohtana oli lihantuotanto siinä mitassa kuin neljän lapsen hoitaminen mahdollisti. Lasten kasvaessa myös eläinmäärä on lisääntynyt, Johanna kertoo. Sopimustuotantoa Meri-Lapin Karitsalle Vanhalan tila on Meri-Lapin Karitsan sopimustuottaja. Tilan tuottama liha kulkee Veljekset Rönkä Oy:n kautta kuluttajille. Tuottajan on helppo olla ketjussa mukana, kun jokainen hoitaa osuutensa hyvin ja hinta pysyy kohtuullisena. Vain puolen tunnin matka teurastamoon on myös eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. Kotimainen lampaanlihan tuotanto kattaa tällä hetkellä vain noin viidenneksen kulutuksesta, eikä riitä kaikille halukkaille. Lihaa tarvitaan ympäri vuoden. Kun osa uuhistamme karitsoi keväällä, osa syksyllä, pystymme toimittamaan teuraita kesäkuukausia lukuun ottamatta koko vuoden, Johanna Alamikkotervo sanoo. Vanhalan tilan pellot ovat tuot- taneet luonnonmukaista nurmirehua, ohraa ja kauraa siitä saakka, kun nuori polvi otti Vanhalan tilan haltuunsa. Eläimet siirtyivät luomuun yli 10 vuotta sitten. Vanhalan ja muutaman muunkin tilan tuottama luomulampaanliha ei ole kuitenkaan välittynyt kuluttajalle saakka luomuna, koska teurastamo ei ole kuulunut luomuvalvonnan piiriin. Asia on onneksi pikku hiljaa korjaantumassa. Ella Karttimo Vanhalan tilan langoissa toistuu suomenlampaan värikirjo. Villa ja nahka jalostuvat käsitöiksi Villan ja taljojen jatkojalostuksesta on tullut eläinmäärän kasvaessa Vanhalan lammastilalle yksi tärkeä puro. Johanna Alamikkotervo hyödyntää kaiken villan ja nahkat langoiksi, huovutuslevyiksi, taljoiksi, neuleiksi ja muiksi käsitöiksi. Villat lähetetään Tervolasta Pirtin Kehräämöön ja Ylistaron Kehräämöön jalostettavaksi hahtuviksi, langoiksi ja huovutusvilloiksi. Rantasen Nahkajalostamo muokkaa nahkat taljoiksi. Kaikki tuotteemme on itse tehty käsityönä lampaiden värjäämättömistä villoista ja taljoista. Lammastuotteet ovat myynnissä Vanhalan tilan kotisivuilla. Johanna Alamikkotervo käy myös eri tapahtumissa kuten Oulun kädentaitomessuilla. Asiakaskontaktien kautta tieto tuotteista kulkee myös hyvin eri puolille maata. Paimenkoira tekee monen ihmisen työn Vanhalan tilalla työskentelee Johannan lisäksi päätoimisesti neljä bordercollieta, joista yksi on jo eläkeiässä. Ne ovat Johanna Alamikkotervon päivittäisiä työ- 8 maaviesti 2/2013

9 kumppaneita, joilla on monenlaisia tehtäviä: ne pitävät lampaiden päät pois tieltä ruokintapöytää lakaistaessa, auttavat kuivituksessa, pitävät eläimet lähellä kerittäessä tai auttavat lampaiden liikuttelussa laitumelta toiselle ja teuraskuljetuksiin. Tähän saakka itse työkaverinsa kouluttaneen Johannan rinnalla on parin vuoden ajan nuoruuden innolla asiaan perehtynyt myös tytär. Viime syksynä 15-vuotias Silja Alamikkotervo ja viisivuotias Stella nappasivat paimennuksen Suomen mestaruuden kokeneiden konkareiden joukossa. Vanhalan tilan paimenkoirat ovat työlinjaisia bordercollieita, joilla on vahva vietti ja into paimennukseen. Jos tuota energiaa ei osaa kanavoida, koirista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Monella lammastilalla koiran osaaminen jää hyödyntämättä ja vajaakäyttöön. Paimenkoiran tapakoulutuksen jälkeen tarvitaan vielä paimennuskoulutusta noin 90 harjoituskertaa. Koira, jonka kanssa voi esimerkiksi erotella mustat lampaat valkoisista ilman rännejä ja aitauksia, vaatii koulutusta vielä enemmän. Aina on vara parantaa Monipuolisuus on Vanhalan lammastilan vahvuus ja rikkaus. Silti tilan väki miettii tarkkaan, mikä on oikeaa ja olennaista tekemistä. Siksi olemme keskittyneet teuraseläinten tuottamiseen, eläinten jalostamiseen ja käsitöihin, eikä vaikkapa lihan suoramyyntiin, Johanna Alamikkotervo sanoo. Hän pitää vanhaa sanontaa mitä mittaat, sitä voit parantaa edelleen avainasiana ettei työ olisi vain työtä, vaan että siitä saisi myös palkan ja työmäärä pysyisi hallinnassa. Uusia lammastiloja on syntynyt eri viime aikoina eri puolille maata tiuhaa tahtia. Uudet lampurit aloittavat eläintenpidon erilaisista lähtökohdista: osaa hakee tietoa ja osallistuu koulutuksiin, osa opettelee asiat kantapään kautta. Johanna kannustaa uusia lampureita satsaamaan eläimiin. Hyvien eläinten hankinnalla lampuri saa anteeksi, jos esimerkiksi ruokinta ei heti osu kohdalleen. Myös karitsointiongelmia on vähemmän. Laadukkaiden lampaiden hankinta saattaa tuntua kalliilta, mutta se säästää jatkossa rahaa ja työtä. Hän muistuttaa, että lammas on tuotantoeläin siinä missä lehmäkin, vaikka sitä pidetään eläimenä, joka pärjää hyvinkin vaatimattomissa oloissa. Toinen asia on, tuottaako se niissä olosuhteissa. Vuoden lammastila jakaa osaamistaan Vanhalan tila tunnetaan ansiokkaasta jalostustyöstä ja Johanna Alamikkotervo toimii myös Suomen lammasyhdistyksen jalostusvaliokunnan puheenjohtajana. Viime syksynä Vanhalan tila valittiin vuoden 2012 lammastilaksi. Palkinnon perusteluissa tila sai kiitosta pioneerityöstä lampaanjalostuksessa ja merkityksestään uusien lampurien tietotason kohottajana. Yksi osoitus tästä on tilan emännän kouluttautuminen jalostusarvostelijaksi. Johanna tekee omalla ultraäänilaitteellaan tiineystarkastuksia sekä karitsojen lihasten ja rasvan mittauksia Lapin alueella ja yhteistyössä ProAgria Lapin kanssa. Lammastilojen määrä kasvaa Lammastilojen määrän pitkään jatkunut lasku pysähtyi vuonna 2012, jolloin uuhipalkkiota haki 856 tilaa, joilla oli yli uuhta. Lammastilojen keskimääräinen katraskoko oli 67 uuhta. Monen vuoden laskun jälkeen lammastuotanto kiinnostaa jälleen ja alalle on tullut uusia yrittäjiä. Taustalla on kotimaisen lampaanlihan kasvanut kysyntä. Kaikki kotimainen karitsanliha viedään käsistä, kertoo lammastalouden kehityspäällikkö Pia Parikka ProAgria Keskusten Liitosta. Luomu- ja lähiruuan kysynnän kasvu on luonut uusia markkinoita lampaanlihan tuottajille. Ella Karttimo Investointien buumi Suomen Lammasyhdistyksen teettämä Lammastalouden kehitysnäkymät raportti kertoo, että tuotantorakennusinvestointeja on suunnitteilla joka kolmannella tilalla. Puolet näistä investoinneista koskee uusien tuotantotilojen rakentamista tai vanhojen tilojen laajennuksia. Alan näkymät ovat positiiviset ja erityisesti isommat tilat ennakoivat kannattavuuden paranevan. Lammastilojen kehittämistä ja kilpailukykyä rajoittavat eniten tilan peltoala, tuotannon kannattavuus, oma jaksaminen, oman työvoiman määrä ja maatalouspolitiikan epävarmuus. Luomu kiinnostaa Vuonna 2011 lammastiloista13 prosenttia oli eläinten osalta mukana luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 15 prosenttia. Sama suunta näyttää jatkuvan edelleen. Kotimainen lampaanliha on tuotettu eettisesti ja ekologisesti kestävästi. Lampaiden avulla säilytetään uhanalaisia luontotyyppejä ja kansallismaisemaa. Kysy lisää ProAgrian lammasasiantuntijoilta! ProAgria Oulu ja Kainuu Heini Rautiola puh , ProAgria Lappi Armi Uljua puh , 2/2013 maaviesti 9

10 Keskikyläntie 42 A, TYRNÄVÄ , Avaamme taimiston 2.5. Särkän Perennataimisto Valtatie 925, Arkkukari (Raahe) puh. (08)263369, fax (08) MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Annankatu C Helsinki Puh. (09) Maatilat, ratsastustallit ja -koulut, puutarhat, taimistot, viherrakentajat, turkistilat Kaikissa työsuhdeasioissa asiantuntevaa neuvontaa ja palvelua työnantajille! KESTOPUU PYLVÄITÄ Pylväät ovat 1,5 m 15 m pitkiä. Halkaisijat käyttötarkoituksen mukaan. Torgarentie KRUUNUPYY puh. (06) , fax. (06) maaviesti 2/2013

11 ympäristö Jätevesiasiat kuntoon! MERJA TALVITIE Jätevesien käsittelyn tehostamista halutaan tuoda erityisesti esille valtakunnallisella jätevesiviikolla huhtikuuta. ProAgria Oulun jätevesihanke välittää aiheesta tietoa teemaviikolla muun muassa Oulun Rakentajamessuilla. Haja-asutusalueen talousjätevesien käsittely on tärkeää lähiympäristön kannalta. Suurimmat vaikutukset näkyvät omassa ympäristössä ja lähivesissä, vaikka emme niitä aina huomaisikaan. Jätevedet ovat kuormittaneet vesistöjä jo pitkään. Erityisesti silloin, kun suunnitellaan vesistöön kunnostustoimia, tulisi kaikkien huolehtia jätevesiensä puhdistus riittävälle tasolle. Asiaan kannattaa paneutua erityisesti huhtikuun puolivälissä, kun valtakunnallisella teemaviikolla on erityisen paljon tietoa tarjolla. Siirtymäaika kuluu Lainmukaisuuden näkökulmasta olemassa olevien kiinteistöjen siirtymäaika on kulumassa kovaa vauhtia. Kun siirtymäaika päättyy , kiinteistön jätevedenkäsittely olla asetuksessa määritellyllä tasolla. Joillain kiinteistöillä asia tulee eteen jo aikaisemmin remonttivaiheessa, kun muut toimenpi- teet vaativat rakennusluvan ja lupa edellyttää jätevesienkäsittelyn huomioimista. Uudisrakennuksia jätevesiasetus koskee ilman siirtymäaikaa. Niissäkin tarvitaan jätevesisuunnitelma rakennusluvan liitteeksi, ellei kiinteistöä voida liittää viemäriin. Vaikka muilla aikaa on vielä jäljellä, asian selvittelyä ei kannata loputtomasti lykätä. Kun tartutaan toimeen ajoissa, ratkaisut voi tehdä ilman turhaa kiirettä. Tietoa jätevesiviikolla Valtakunnallisella jätevesiviikolla 16 eli huhtikuuta eri puolilla Suomea järjestetään jätevesien käsittelyyn liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia. Kaikkialle tapahtumat ja tiedotus eivät tietysti ehdi saman viikon aikana, joten paikallislehtiä ja ProAgria Oulun nettisivuja kannattaa seurata ja poimia Keväällä, kun lumet sulavat, on aika tyhjentää sakokaivot. Kun kaivon tyhjennyksen oheen sovitaan myös jätevesineuvojan käynti, saadaan arvio nykyisen järjestelmän hyödynnettävyydestä jatkossa. Neuvonta on sekä maksutonta että puolueetonta. sopivat tilaisuudet. ProAgria Oulun jätevesihanke tarjoaa teemaviikolla neuvontaa myös Oulun Rakentajamessuilla perjantaista sunnuntaihin. Keskustelun pohjaksi kannatta avarata mukaan asemapiirros. Jätevesiasiaa kyläiltaan ProAgria Oulun hallinnoima jätevesineuvontahanke on saanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta jatkoaikaa toukokuun loppuun saakka. Hanke tarjoaa sekä yleis- että kiinteistökohtaista neuvontaa. Kesän ja loppuvuoden tilannetta kannattaa seurata ProAgria Oulun kotisivuilta, ellei ehdi käyttää hankkeen palveluita kevään aikana. Onko kylälläsi kiinnostusta jätevesi-iltaan? Jätevesihanke voi olla mukana sitä järjestämässä. Illan järjestäminen tutussa piirissä antaa rohkeutta kysellä itseä askarruttavista asioista. Jätevesi-illan yhteisen osuuden jälkeen voidaan selvitellä kiinteistöjen tilannetta asemapiirrosten ja muiden asiakirjojen pohjalta. Kevään mittaan ProAgria Oulun toimipisteissä on neuvontaa jätevesiklinikkatyyppisesti. Neuvoja on paikalla ennalta paikallislehdessä ja netissä ilmoitettavana ajankohtana. Paikalle voi tulla ilman ajanvarausta. Mukaan on hyvä ottaa asemapiirros ja tiedot nykyisestä järjestelmästä. Jätevesiasiaa on sitten hyvä pohtia vaikka kahvikupin ääressä. Lisätiedot: ProAgria Oulu, projektipäällikkö Talvitie, puh , Tervetuloa töihin! Lapin maa- ja kotitalousnaiset Lapin maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana on aloittanut YTM (johtaminen), restonomi (AMK) Ulla- Maija Uusitalo. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat lisäksi yritysneuvontapalvelut. Aikaisemmin Ulla-Maija on työskennellyt matkailutoimialalla ja siellä horecasektorilla. Yhteystiedot: puh Lapin maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidonneuvojana työskentelee ainakin syksyyn asti FM (kulttuurimaantiede), HuK (arkeologia) Kirsi Koskela. Hän jatkaa yhteistyötä Lapin ELY-keskuksen kanssa Maisemat Ruotuun (MARU) -hankkeessa sekä pitää kulttuuriympäristöihin ja maisemanhoitoon liittyviä kursseja. Yhteystiedot: puh /2013 maaviesti 11

12 ympäristö Kosteikon perustamiseen mallia Mankilasta Annikki Oikarinen TIEDOTTAA Pohjois-Pohjanmaalla on rahoitettu tällä ohjelmakaudella ympäristötuen erityistuista ja ei-tuotannollisista investointituista 15 kosteikkoa. Myös Mankilan Kyläseura Siikalatvassa tarttui toimeen ja alkoi kunnostaa lähes kuivunutta ja umpeenkasvanutta Vähäjärveä monivaikutteiseksi kosteikoksi. Päättymässä oleva ohjelmakausi on ollut maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen rakentamisen kannalta mielenkiintoinen. Pohjois-Pohjanmaan 15 kosteikolle on myönnetty avustusta ,49 euroa. Kosteikoista 11 on viljelijöiden ja neljä yhteisöjen. Mankilan Kyläseura ry haki kosteikon rakentamiseen maatalouden ei-tuotannollisten investointien tukea kesäkuussa Myönteinen rahoituspäätös, euroa melkein kuuden hehtaarin kosteikolle, saatiin toukokuussa Kosteikon yläpuolisesta valuma-alueesta on peltoa 45 prosenttia eli tukikriteeri täyttyy kirkkaasti. Kosteikosta on paljon hyötyä. Se parantaa Siikajoen vedenlaatua, koska kosteikko pidättää sen kautta virtaavasta vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Kosteikko lisää luonnon monimuotoisuutta muun muassa tarjoamalla linnuille sopivia pesimä-, ruokailu- ja suojapaikkoja. Myös maisema avautuu ja virkistyskäyttömahdollisuudet parantuvat, kun pusikoita raivataan ja voidaan myöhemminkin kunnostaa kosteikon hoitoon tarkoitetun tuen avulla. Mankilan asukkaat ja maanomistajat suhtautuvat kosteikkohankkeeseen myötämielisesti. Rääseikön raivausta ja maiseman kunnostusta pidettiin kyläkuvan kannalta tärkeänä. Kaikki meni nappiin Mankilan kosteikon puuhamiehenä ja nyt töiden valvojana on toiminut Alpo Konola. Miten kosteikon rakentamistyö on edennyt: milloin aloititte, missä vaiheessa nyt ollaan ja mitä vielä tapahtuu? Työt aloitettiin marraskuun 2012 lopulla puuston poistolla. Nyt kosteikko on isolta osin jo kaivettu valmiiksi. Tarkoitus ei ole vielä tänä keväänä päästää tulvavesiä kosteikolle, vaan antaa pohjan rauhassa painua ja mahdollisesti Vuoden 2013 tukihaussa avataan yhdistyksille mahdollisuus ei-tuotannollisiin investointitukiin kosteikkojen perustamiseen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaamiseen ja aitaamiseen. Tämän ohjelmakauden todennäköisesti viimeiseen hakuun täytyy osallistua nyt nopealla aikataululla. Haku on kohdennettu yhdistyksille. ProAgria Oulun hallinnoiman Vyyhtihankkeen kautta on nyt mahdollista saada vinkkejä ja apuja kosteikkosuunnitelman laatimiseen. Vyyhti-hanke tekee mallisuunnitelmia, jotka jäisivät julkiseen käyttöön. Jos kosteikkokohde täyttää mallisuunnitelman kriteerit, voisi suunnittelutyö tulla myös hankkeen kautta. vähän kasvittuakin, ettei pohjan turveaines lähde veden mukana liikkeelle ja huuhtoudu pilaamaan Siikajokea ja Perämerta. Sulan maan aikana vielä muotoillaan kosteikkoa ja mahdollisesti loppukesästä päästetään vesi kosteikolle. Kosteikkoon tehtiin melko syvä laskeutusalue, saarekkeita ja matalamman veden aluetta. Vesimäärä pyritään pitämään tasaisena settirummuilla. Siitä tulee komea paikka. Kosteikossa olevaan saarekkeeseen on ajateltu Kosteikkotukien haussa syytä varautua nopeaan aikatauluun rakentaa silta ja keskelle nuotiopaikka. Lintuja kosteikolle tulee varmasti, niitä oli paljon siellä ennen vanhaankin. Yhdistykset saattavat pelätä hakuprosessia. Oliko se hankala? Entä asiat sen jälkeen? Tuenhaku onnistui hyvin, kun kyläseuran sihteerillä on vahva projektikokemus. Myös urakkakilpailutus meni helposti: pyydettiin kolme tarjousta ja saatiin hyvä urakoitsija, jolla oli kokemusta vesistöhankkeista. Maanomistajien suostumusten saaminen vähän Aikataulu ja menettely (alustava tieto): Ei-tuotannollisen investointituen arvioitu hakuaika kesäkuu Ei-tuotannollisen investointituen valmistuttua muista hakea hoitoon erityistukisopimus (hakuaika ). Ei-tuotannollisten investointien toteutusaika on asti. Yhden vuoden lisäaikaa ei-tuotannollisten investointien toteuttamiseen, joista on tukipäätös tehty 2013, ei voida myöntää perustuen Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta annettuun sulkemisen aikatauluun. Vuonna 2013 päättyviä erityistukisopimuksia suunnitellaan jatkettavaksi yhdellä vuodella vuoden jatkosopimusta haetaan Lnro 217 ELY-keskuksesta, hoito alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. 12 maaviesti 2/2013

13 JAANA RINTALA, MAARIT SATOMAA Riukuaita kruunaa perinnemaisemia tulevana kesänä TIEDOTTAA Rekisteröityneiden yhdistyksien kohteet ovat hyviä kosteikon perustamiseen, jos: nopea aikataulu onnistuu eli asiaa ehkä on jo suunniteltu aiemmin yläpuolisen valuma-alueen peltoprosentti on yli 20 ja kosteikon koko vähintään 0,3 hehtaaria ja yli 0,5 prosenttia valuma-alueesta maksuvalmius täyttyy tuen saa vasta jälkeenpäin vuokrasopimukset ja maanomistusluvat kunnossa selvitä mahdollisuus suunnitelman totauttamiseen VYYHTI-hankkeen kautta jännitti. Kaikki olivat kuitenkin myötämielisiä, kun saadaan raivattua rääseikkö pois ja maisema kuntoon. Onko jokin asia sujunut odotettua helpommin? Talvi oli hyvä rakentamiseen: pakkaset tulivat sopivasti ja kohmettunut turvemaa kantoi konetta hyvin. Luntakaan ei ollut liikaa. Oikeastaan kaikki on sujunut nappiin. Mitkä olivat tärkeimmät syyt, että kyläseura lähti kosteikkoa perustamaan? Maiseman siistiminen oli tärkeä syy. Kosteikon reunalle syntyi itsekseen ulkoilureitti rakentamisen yhteydessä. Vähän olisi vieläkin siistimistä rannoissa. Vesiensuojelu ja Vähäjärven muuttaminen kosteikoksi oli esillä jo luvun vaihteessa, kun Mankilanjärven vedenpintaa nostettiin ja kaivettiin syvää kanavaa. Tiedettiin kyllä, että Vähäjärven alue pusikoituu. Aika oli kypsä kosteikolle vasta nyt. Näillä lakeuksilla kosteikkoja perustettaessa täytyy kaivaa aika paljon, mikä nostaa kustannuksia. Oliko kyläseuralle myönnetty maksimituki riittävä? Kyllä maksimituki saisi olla korkeampi, mutta saimme urakoitsijalta sellaisen tarjouksen, että kosteikko juuri pystytään myönnetyllä tuella rakentamaan. Urakoitsija pystyy tekemään tarpeeksi edullisen tarjouksen vain, jos hän saa tehtyä kaiken itse eikä tarvitse ulkopuolista työvoimaa. Hintahaitari tarjouksissa oli suuri. Tärkeää oli, että kunta lainasi yhdistykselle rahat kosteikon rakentamiseen. Tuen saa vasta jälkeenpäin, mutta urakoitsijalle pitää maksaa ennen sitä. Rakentamiskustannuksia olisi saanut pienemmäksi, jos osa olisi tehty talkoina. Kyläseura päätti, ettei siihen lähdetä. Kosteikkojen hoitoon saa myös tukea, joka on kyläseuralle pieni tulonlähde, kun työ tehdään pääasiassa talkoina. Millaisen vinkin antaisit yhdistykselle, joka suunnittelee kosteikkohanketta? Kaikkien pitää puhaltaa yhteen hiileen niin asiat kyllä sujuvat! Lisätiedot: ProAgria Oulu, Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI-hanke, projektipäällikkö puh ProAgria Oulu, Oulun Maaja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro II -hanke, maisemasuunnittelija Maarit Satomaa, maajakotitalousnaiset.fi, Revonlahti, Siikajoki Jonku, Pudasjärvi Pikkufarmari, Oulu Mankila, Rantsila Katso tarkemmat aikataulut ja ohjelmat Tule kuuntelemaan maaseutumaiseman hoidosta ja katsomaan perinteisen riukuaidan rakentamista. Lisätiedot: tai Vastaa Laidunpankki-kyselyyn! Hyvä laiduneläinten omistaja Pohjois-Pohjanmaalla. Tarvitsetko lisää laidunalaa vai haluatko tarjota laidunnettavia alueita hoidettavaksi? Käy vastaamassa laidunpankkikyselyyn: > linkki kyselyyn. Vastauksia kysymyksiin odotetaan mennessä. Käsittelemme antamianne tietoja nimettöminä ja luottamuksellisesti. Kaikkien kyselyyn vastanneiden ja yhteystiedot jättäneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Kysely tehdään opinnäytetyönä jonka toimeksiantajana ovat ProAgria Oulun YmpäristöAgro II ja HevosAgro II -hankkeet. Kiitos vaivannäöstänne! Jos haluat saada tietosi laidunpankkipalveluun, voit lisätä joko itse tai me voimme lisätä ne puolestasi. Yhteistyöterveisin: Niina Vähämetsä, Agrologiopiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö puh , ProAgria Oulun, YmpäristöAgro II -hankkeen ja Pohjois-Pohjanmaan lypsykarjakerhon Laidunpäivä torstaina klo n Verkkoranta, Verkkorannantie 65, Pyhäjärvi OHJELMA Ruokailu (ProAgria Oulu ja Lypsykarjakerho tarjoaa) Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerhon vuosikokous YmpäristöAgro II -hankkeen tiedotusosio Ajankohtaista neuvonnasta ja tuloksia vuodelta 2013, palvelu- ja kehityspäällikkö Virpi Huotari YmpäristöAgro II / ProAgria Oulu Lehmien hyvinvoinnilla tuottavuutta, eläinlääkäri Virpi Kurkela YmpäristöAgro II / ProAgria Oulu Parhaiden karjojen palkitseminen (Lypsykarjakerho) Kahvit (YmpäristöAgro II tarjoaa) TERVETULOA! Tarjoilun varaamiseksi ilmoittautumiset viimeistään pe mennessä: (08) Tilaisuuksiin ovat tervetulleita maa- ja metsätilalliset ja heitä neuvovat. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Kahvitarjoilu. Tarkista ajat, paikat ja tarkemmat ohjelmat 2/2013 maaviesti 13

14 ympäristö Muistettavaa tukien haussa RISTO JOKELA Kevään 2013 tukien haussa ei ole kovin paljon muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Asioihin kannattaa kuitenkin perehtyä huolellisesti ja palauttaa mieleen eri tukien saamisen edellytyksiä. Tukien haun yhteydessä kannattaa kiinnittää huomioita ainakin seuraaviin asioihin. Päätukihaku avataan ja hakuaika päättyy Vuonna 2008 luonnonhaittasitoumuksen antaneet voivat hakea uutta viisivuotista sitoumusta. Myös luonnonhaittakorvauksen lisäosan sitoumus uusitaan samaan aikaan. Vuonna 2008 ympäristötukisitoumuksen antaneet voivat jatkaa sitoumuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella. Tällöin tietyt lisätoimenpiteen muutokset ovat mahdollisia lomakkeella 438. Vuonna 2013 on mahdollista hakea ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tukikelpoisuutta tietyille lohkoille (yli 65-vuotiailta tulleet lohkot ja uusjako). Uuden vesilain mukaisia vesistöjä kannattaa käydä katsomassa Vipu-palvelussa. Eläinten hyvinvointituessa viljelijä voi hakea vain yhden vuoden jatkositoumusta 2008 alkaneelle ja loppuvalle sitoumukselle. Jatkositoumus tehdään vuoden 2008 ehdoilla. Vuosina tehtyjä sitoumuksia jatketaan loppuun entisin ehdoin ja tukitasoin. Uusia eläinten hyvinvointisitoumuksia ei tehdä tänä keväänä. Uusia erityistukisopimuksia voi hakea luonnonmukaiseen tuotantoon ja luonnonmukaiseen kotieläintuotantoon. Sopimusta monivaikutteisen kosteikon tai perinnebiotoopin hoitoon voi hakea, jos viljelijä tai rekisteröity yhdistys on toteuttanut ei-tuotannollisen investoinnin. Rekisteröityneet yhdistykset voivat hakea myös sopimusta luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseksi. Vuonna 2013 päättyviä erityistukisopimuksia voidaan jatkaa vuodella. Tilatukioikeuksien siirrot tulee tarvittaessa muistaa tehdä mennessä. Tukioikeuksien siirrot näkyvät Vipu-palvelussa, josta ne on hyvä käydä tarkistamassa. Eräiden luonnonhoitopeltojen kahden vuoden säilytysvelvollisuus ja lohkon käyttäminen viherlannoituksen korkeintaan kaksi vuotta kannattaa muistaa tukien haussa. Ympäristötuen valvonnassa suurimpana ongelmana on ollut se, että ei ole muistettu uusia riittävän usein viljavuusnäytteitä tai osalta lohkoista niitä puuttuu. Viimeistään keväällä kannattaa tarkastella, että onko kaikille lohkoille voimassa olevat maanäytteet. TIEDOTTAA Monipuolinen Vipu-palvelu Vipu-palvelu on uudistunut ulkonäöltään. Monipuolinen ja sähköinen verkkopalvelu opastaa, neuvoo, muistuttaa ja laskee tuet. Siihen kannattaa käydä tutustumassa joko itse tai neuvojan opastuksella. Tunnukset palveluun saa viemällä 405 lomakkeen maataloustoimistoon. Tukien haussa parhaaseen ja taloudellisimpaan lopputulokseen päästään, kun viljelijä asiantuntijan kanssa perehtyy tukiviidakossa oleviin mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin. Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvausten, maatalouden ympäristötuen ja eläinten hyvinvointituen hakemisesta vuonna 2013 on vahvistettu Tukitietoja voi käydä tarkastelemassa Mavin internetsivuilla www. mavi.fi/hakuopas. Risto Jokela on ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvonnan vastaava. ProAgrian EU-tukineuvonta 2013 ProAgria Kainuu Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, myös luomutilat Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat, puutarhatilat Katariina Sivonen, Kajaanin seutu, myös luomutilat Marjo Piirainen, Matti Väisänen, Vaala, Kajaani ProAgria Lappi Mirja Aikio, Sodankylä, Savukoski Kati Riipi Kittilä, Enontekiö, Muonio Ari Alamikkotervo, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio Mika Sandbacka, Rovaniemi, Kittilä Erkki Juntunen, Rovaniemi, Tervola Pekka Kummala, Posio Tuula Iinatti, Ranua Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio Enni Ylitalo, Kemijärvi, Salla Armi Uljua, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ProAgria Oulu Hanne Aho, Haapavesi, Siikalatva, Siikajoki Heli Alatalo, Pyhäjärvi Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski Leea Holmi, Pudasjärvi Satu Huovinen, Nivala Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Ylivieska Risto Jokela, Alavieska Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Siikajoki Sirkku Kaijala, Taivalkoski, Pudasjärvi Markku Kalaoja, Nivala Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala Minna Kärenlampi, Muhos, Utajärvi Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki Leila Laine, Siikajoki Sanna Lehtimäki, Oulu Martti Määttä, Kuusamo Esko Ojalehto, Pyhäntä, Siikalatva Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Ylivieska Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Siikajoki, Ylivieska Pasi Peltosaari, Nivala Maire Pikkarainen, Pyhäntä, Siikalatva Anna-Maija Rautiainen, Kuusamo Heini Rautiola, lammastilat Pekka Ryymin, Kärsämäki, Pyhäjärvi Jouni Sassali, Raahe, Siikajoki Juha Sohlo, Oulun seutu Marja Suihkonen, Haapavesi, Nivala Sanna Suomela, Oulu, Pudasjärvi, Muhos Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Ylivieska Lauri Tölli, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi Olli Valtonen, luomutilat Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu Matti Viitala, Haapavesi, Kärsämäki Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Siikalatva maaviesti 2/2013

15 - sähköpaimen pitää eläimet aidoissa! KARJATALOUSTARVIKKEIDEN JA PAINEPESUREIDEN VERKKOKAUPPA ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, YKSITYISTEILLE PALVELUJA - jo v uode sta se ensimmäinen ja alkuperäinen Olli_Maaviesti_90x63mm-2.indd 1 e in Mad ULA S TUU Farmcomp Oy ZZZ ROOL :11:23 Yksiköinnit, tiekokoukset, taloushallinto Perusparannusten suunnittelu ja valvonta Pohjois-Suomen Tieisännöinti, , 2/2013 maaviesti 15

16 maito Hedelmällisyyttä edistävä ruokinta saa kassan kilisemään Lehmän tuotantokaudesta tiineyden kolme viimeistä viikkoa aina uuteen tiineyteen saakka ovat karjan hallinnan ja taloudellisen tuloksen kannalta kaikkein kriittisintä aikaa. Mitä paremmin tämä aika hallitaan ilman takaiskuja, sitä suurempi merkitys sillä on karjan menestykseen ja maidontuotannon kannattavuuteen. Tiina Karlström Hedelmällisyys on ihanteellisella tasolla silloin, kun lehmä tiinehtyy ensimmäisestä siemennyksestä ilman eläinlääkärin hoitoja kolmen kuukauden kuluttua edellisestä poikimisesta. Onnistunut ruokinta antaa lehmän elimistölle positiivisen signaalin tuottaa lisää lajin yksilöitä hyviin olosuhteisiin, kertoo eläinten terveyteen ja hyvinvointiin erikoistunut huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta. Mitä lehmä tarvitsee ruokinnalta tiinehtyäkseen hyvin? Korkean tuotantovaiheen aikana lehmän lievä laihtuminen eli kudosrasvojen muuntaminen energiaksi on normaalia. Ruokinnan hallinnalla voidaan tilannetta lieventää ja varmistaa positiivinen signaali ravinnon riittävyydestä myös lehmän lisääntymisosastolle. Lehmä on korkeatuottoinen, kun se lypsää maitoa 20-kertaisesti elopainonsa verran. 700 kiloa painavalla lehmällä tämä tarkoittaa kilon vuosituotosta, Tiina Karlström sanoo. Pystyäkseen ylläpitämään tuotannon lisäksi hyvään hedelmällisyyteen vaadittavan terveyden sen täytyy syödä keskimäärin 25 kuiva-ainekiloa päivässä. Onko navetassa syönnin esteitä? Kuinka 25 kuiva-ainekilon syönti karjassa saavutetaan? Ruokinta on muutakin kuin rehuannoksen laskentaa. Maailman johtavat karjaosaajat puhuvat syön- Rehu työstetään maidoksi tehokkaimmin makuuasennossa märehtien. Miellyttävä parsi ja stressitön työympäristö antavat lehmälle parhaan tehokkuuden. nin esteistä, joita analysoidaan kuuden kohdan kautta. Näitä ovat rehu, vesi, valo, ilma, tila ja lepo. Pitää varmistaa, että kaikki lehmät voivat aina halutessaan syödä. Pääsy rehun ulottuville tulee tehdä mahdollisimman helpoksi. Vesi, valo ja ilma ovat edullisia tuotantopanoksia, joten niitä kannattaa antaa niin paljon kuin mahdollista, Tiina Karlström kertoo. Myös tuotantoympäristön lämpötila vaikuttaa syöntiin. Syöminen ei kiinnosta, kun hengittäminen on työlästä ja hiki tulee jo pelkästä olemisesta. Parhaassa lypsyssä olevien lehmien hengityksen vaivattomuuden tarkkailu kertoo navetan ilman laadun tilanteesta. Tilaa pitää olla riittävästi kaikille. Varsinkaan vastapoikinut ei saa joutua jonottamaan mihinkään, sillä se on tuotannon ja hedelmällisyyden kannalta karjan herkin yksilö. Vastapoikinut eläin ruokintapöydän takana odottamassa vuoroaan pötsi tyhjänä on huono merkki. Painon jojoilu on huono signaali Herumiskaudella lehmä suuntaa Tarja Paatero Oman karjan kuntoluokkien itsearviointiin kannattaa käyttää kansiotekniikkaa. Kuntoluokka on hyvä eli 3, jos päivänvalo näkyy selkärangan ja lonkkaluun välistä. Kuvan lehmä on hieman sitä hoikemmassa kunnossa. Kuntoluokka on pyöristynyt eli 4, jos päivänvaloa ei näy. elimistönsä tehokkaasti maidontuotantoon. Mitä enemmän sen kehossa on kudosrasvoja, sitä helpommin elimistö ottaa ne käyttöönsä. Seurauksena on kylläinen olo ja verensokerin lasku, jolloin lehmän syöntitaso laskee. Sopivassa lihavuuskunnossa poikineella eläimellä vaihtoehtona on ainoastaan nostaa syöntiään riittävän energian saamiseksi. Hyvän hedelmällisyyden avain on kuntoluokan säilyminen tasolla 3 poikimisesta poikimiseen. Maksa on keskeisessä roolissa kudosrasvojen hajotuksessa. Ylimääräinen rasva kertyy maksaan 16 maaviesti 2/2013

17 Karjakompassin Päivälaskelman ruokinnan hedelmällisyyteen vaikuttavia tunnuslukuja tavoite selite ME maidontuotantoon 5,15 Jos arvo on alle 5,15, lehmät ovat MJ/EKM-kg laihtuneet. Jos arvo on yli 5,15, lehmät ovat lihoneet. PVT g/kg ka 0-50 Pötsin valkuaistase, joka kertoo energian ja valkuaisen välisen tasapainon. Ennustaa maidon ureapitoisuutta. Maidon urea mg/100 ml Rehuannoksen raakavalkuaisen ja energian riittävyys. PVT toteutuu oikein OIV g/valkuais g 1,41 Mitä suurempi luku, sitä tehottomammin lehmä käyttää OIV-valkuaista maitovalkuaisen tuotantoon. Valkuaisyliruokinta tai valkuaista käytetty energiavajeen paikkaamiseen. ja puhutaankin rasvamaksasta. Sen riski on suuri, kun lehmä lypsää kovasti lihoista. Rasvamaksan oireina mainitaan laskenut maitotuotos, alentunut syönti sekä yhteys poikimahalvaukseen, ketoosiin, utaretulehdukseen, juoksutusmahan siirtymään ja heikkoon hedelmällisyyteen. Lihomisriski kasvaa loppulypsykaudella Lehmä lihoo pääasiassa tuotantovaiheen lopussa. Sen estämiseksi oikea poikimavälirytmi on tärkeä. Haastavissa ruokintatilanteissa ja etenkin aperuokinnassa kannattaa lihovia lehmiä siirtää jopa aikaistetusti umpilehmien ryhmään. Näin turvataan eläinten hyvä syöntikyky herumiskaudella eikä altisteta niitä korkean kuntoluokan tuomiin riskeihin. Lihavien eläinryhmien ruokintaan suositellaan usein olkea. Alhaiselta energia- ja valkuaisarvoltaan se sopiikin näiden eläinten ruokintaan hyvin. Olkea hyödyntämällä voidaan myös näiden eläinryhmien vapaa syönti toteuttaa kätevästi. Olki ei kuitenkaan riitä umpilehmien ja kantavien lehmien yksinomaiseksi ravinnoksi. Myös umpilehmien ruokinta kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta muutos takaisin lypsävien rehustukseen ei ole liian suuri, Tiina Karlström sanoo. Ureapitoisuus tuo terveisiä maksalta Maidon ureapitoisuus kertoo rehustuksen energian ja valkuaisen tasapainosta pötsissä. Ylimääräinen valkuainen siirtyy pötsistä ammoniakkina verenkierron kautta maksaan. Se muuttaa ammoniakin ureaksi ja poistaa sen elimistöstä maidon ja virtsan mukana. Sama tilanne syntyy, jos rehustuksessa on liian vähän energiaa. Silloin pötsimikrobeilla ei ole riittävästi energiaa valkuaisen muuttamiseksi mikrobivalkuaiseksi ja tuotannossa hyödynnettäväksi. Hyödyntämättä jäänyt valkuainen siirtyy verenkierron kautta maksaan. Molemmissa tapauksissa verenkiertoon erittyvä ammoniakki kulkeutuu runsaasti verisuonia sisältävään kohtuun aiheuttaen alkioiden varhaiskuolemia. Maidon valkuaispitoisuuteen liittyvät ruokinnalliset tekijät vaikuttavat positiivisesti myös hedelmällisyyteen. Kun ruokinta on tehokasta, lehmän energiavaje jää mahdollisimman pieneksi ja hyvä tiinehtyminen on mahdollista. Ruokinnan onnistumista ja hedelmällisyyteen vaikuttavia tunnuslukuja on helppo arvioida Karjakompassin Päivälaskelman avulla, Tiina Karlström muistuttaa. Mycoplasma Bovis hankala hallittava Mykoplasmat ovat hankalia taudinaiheuttajia. Mycoplasma bovista (M. bovis) kuvataan salakavalasti karjaan hiipiväksi bakteeriksi, johon lääkkeillä ei ole kunnon tehoa ja jota on vaikea saneerata pois. M. bovis löytyi Suomessa ensimmäisen kerran viime vuoden lopulla isosta ternivasikkakasvattamosta. Se toi mukanaan vakavia hengitystieja muita oireita kuten keskikorvan ja nivelten tulehduksia. Samaan aikaan lähialueen lypsykarjatilalla puhkesi vakava M. bovis -utaretulehdusongelma ja tilalta jouduttiin teurastamaan neljä lehmää. Maaliskuun 2013 puoliväliin mennessä on todettu tartuntaan viittaavia oireita ja bakteerilöydöksiä tai vasta-aineita yhteensä 16 tilalta Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Keski-Pohjanmaalla. Joukossa on lypsykarja- ja lihanautatiloja sekä yksi hiehohotelli. Tartuntatilojen kontakteja on tutkittu, mutta tulosten perusteella ei voida vieläkään täysin hahmottaa taudin alkuperää. Todennäköisesti se on tullut vasikkakasvattamoon vasikoiden mukana jo viime kesänä. Ulkomaan tuontien yhteydessä otettujen verinäytteiden vasta-ainetasojen perusteella taudin alkuperä saattaa olla jo vuoden 2011 nautaeläintuonneissa. Ajankohtaista tietoa mykoplasmatilanteesta löytyy ETT:n nettisivuilta NÄYTTEENOTTOA tulee jatkaa mykoplasmalle tyypillisten oireiden esiintyessä, kuolleisuuden ollessa suuri tai kun hoitovastetta ei saada tavanomaisilla antibiooteilla. Lypsykarjalla ja emoilla tartunta voi ilmetä myös utaretulehduksena. Näytteet kannattaa lähettää tutkittavaksi sellaiseen laboratorioon, jolla on käytössä PIRJO KORTESNIEMI, ERJA TUUNAINEN PCR-tutkimusmenetelmä. Ohjeet hengitystietulehdusnäytteiden ottamiseen ja lähettämiseen löytyvät Eviran nettisivuilta osoitteesta fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Näytteenotto- ja lähetysohjeet > Nauta > Hengitystietulehdukset > Näytteenotto-ohjeet eläinlääkärille. RISKITILOINA voisi mainita eläinkauppaa, tuontia ja eläinnäyttelyitä harrastavat tilat. Vastuuta tarttuvien tautien ennaltaehkäisystä siirretään nyt entistä enemmän toimijoille. Eläinnäyttelyiden järjestäjillä on vastuu siitä, että näyttelyyn tulee eläimiä vain tartunnoista vapailta tiloilta, eivätkä näyttelyyn osallistuneet tilat saa kotiin viemisinä tarttuvia tauteja. Eläimiä ostettaessa tai siirrettäessä tilalta toiselle on aina syytä varmistaa, että niiden lähtötiloilla ei ole todettu M. bovis -tartuntaan viittaavia oireita ja että karjan utaretulehdusnäytteet on tutkittu M. boviksen toteamiseen soveltuvalla PCR-menetelmällä, joka on yleisesti käytössä meijerien laboratorioissa. Tilan tankkimaidon sekä nuorten eläinten sierainlimanäytteiden tutkiminen PCR:llä tuovat lisävarmuutta tilanneselvitykseen. M. bovis -vastustusohjelma alkaa pilottina Seinäjoen Farmarissa. ETU-nautatautiasiantuntijaryhmä valmistelee parhaillaan ohjelmaa turvallisen eläinkaupan avuksi. Tarkoituksena on, että tilat, jotka osallistuvat näyttelyyn, pääsisivät samalla vastustusohjelmaan ikään kuin pilotteina. Toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Erja Tuunainen työskentelevät on Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:ssä. 2/2013 maaviesti 17

18 maito ja liha Maatalouslappi kouluttaa kotieläintiloja JARI JUUSOLA ProAgria Lapin Maatalouslappikoulutushanke tarjoaa kotieläintiloille talouden ja tilakokonaisuuden hallintaa tukevaa koulutusta. Tavoitteena on saada toimivat ja jatkuvuuden edellytykset täyttävät tuotantoyksiköt positiivisen kehittämisen uralle. Vuonna 1970 Lapissa oli reilut maitotilaa ja kokonaismaitomäärä oli noin miljoonaa litraa. Nyt vastaava maitomäärä tuotetaan noin 400 maitotilalla. Pääosa maidosta lypsetään alle 30 lehmän karjoista. Noin 100 lappilaista tilaa tuottaa naudanlihaa reilut kolme miljoonaa kiloa. Lammastalouden vastaavat luvut ovat 100 tilaa ja 0,07 miljoonaa kiloa. Erikokoisia maitotiloja Viime vuosikymmenen alkupuolella maidon tuotantomäärä ylitti 100 miljoonan litran rajan. Lähimenneisyydestä tarkasteltuna suuntaus on siis laskeva. Suunnan kääntämiseksi keskeinen tekijä on ehkäistä ennalta niin sanotut turhat lopettamiset. Toimivat ja jatkuvuuden edellytykset täyttävät tuotantoyksiköt tulisi saada positiivisen kehittämisen uralle. Turhan usein maitotilan kehittämistä jarruttaa näkemys,että ainoastaan isossa mittakaavassa harjoitettu maidontuotanto on kannattavaa. Tosiasia kuitenkin on, ettei tuotannon tasolle ole standardia, joka takaisi yrittäjän tavoitteleman lopputuloksen. Tuloksen kannalta on oleellista keskittyä niihin tekijöihin, joihin voi vaikuttaa. Tuotannollinen osaaminen on kulmakivi, jonka pohjalta tili navetassa tehdään peltopuolen tuella. Tilin paksuuteen vaikuttaa yrittäjän kyky johtaa tilaa kokonaisuutena toiminnan ja talouden välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää. Jos navetta- ja peltopuolen tuotannollinen osaaminen sekä tuotto- ja kustannusrakenne ovat hallussa, todennäköisyys tulostavoitteen saavuttamiseen kasvaa huomattavasti. Investointi kannattaa Peruskorjaus tai pienimuotoinen laajentaminen on monissa tapauksissa järkevää. Pääosa Lapin maidosta tuotetaan pienissä ja keskisuurissa karjoissa. Useilla tiloista uudisrakentamista ei yrityksen tämänhetkisessä tilanteessa koeta realistiseksi vaihtoehdoksi. Sen sijaan nykyisen navetan peruskorjaukseen tai laajennusinvestointiin voi hyvinkin löytyä kestävät perusteet. Kannattavuusperustelujen ohella ihmisten ja eläinten hyvinvointia edistävät investoinnit tuovat mielekkyyttä päivittäiseen työhön ja vaikuttavat työkyvyn säilymiseen. Lihantuotannossa haasteensa Naudanliha- ja emolehmätuotanto sekä lammastalous ovat oleellinen osa Lapin maataloutta. Molemmissa tuotantosuunnissa on haasteensa. Naudanlihantuotannossa pitemmän aikaa jatkunut niukkuus ei ole omiaan parantamaan tilojen jatkuvuusennustetta ja kehittämishalukkuutta. Tilanne edellyttää yrittäjiltä entistäkin tarkempaa kokonaisuuden hallintaa tuottavuuden kasvattamista. Lammastalouden kestävän pohjan vahvistamiseksi keskeistä on pyrkimys lihasta ja muusta lampaan raakamateriaalista ja jalosteesta saadun tulo-osuuden kasvattamiseen. Jari Juusola Lapissa on hyvää ja riittävää tulosta tekeviä maitotiloja kokoon katsomatta. Tulossa koulutusta ProAgria Lapin Maatalouslappi-koulutushanke tarjoaa maidontuottajille maitotilayrityksen kokonaisuuden hallintaan sekä navetan peruskorjaukseen ja pienimuotoiseen laajentamiseen liittyvää koulutusta. Naudanliha- ja emolehmätuotantoon sekä lammastalouteen liittyvien koulutusten pääpaino on taloudessa. Osa koulutuksista on luonteeltaan tuotantosuunnasta riippumattomia. Maatalouslappi-koulutushanketta on rahoittanut Lapin ELYkeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Lisätiedot: projektipäällikkö Jari Juusola, puh , 18 maaviesti 2/2013

19 talous TRAKTORIHUOLTO Jouni Oulujärvi Oy Puh Timperintie 22, Kajaani Kuumakäsittelyä kestävä elävä hiiva Valikoitu hiivalaji Sc 47 Rekisteröity EU:ssa lypsylehmille, lihakarjalle ja pienille märehtijöille Euroopan Unionin hyväksyntä on lisätakuu koostumuksesta, turvallisuudesta ja tehosta. Säilyttää pötsin ph:n optimaalisella tasolla. Vähentää happomahan riskiä. Suosii mikrobien uudiskasvua. Pötsin toiminta tehostuu ja energiaa syntyy enemmän lihasten ja utareen käyttöön. Lisää maidon määrää. Parantaa kasvua ja tehostaa rehun hyväksikäyttöä. Valmistaja Lisätietoja, ota yhteyttä Oy Farmika Ab Lohja Puh Maailman johtava hiivatuotteiden valmistaja 2/2013 maaviesti 19

20 YRITYS Cavadeos luottaa laatuun ja osaamiseen Maaliskuussa Oulun kupeeseen Virpiniemeen perustettu Ratsutalli Cavadeos haluaa tarjota uusissa tiloissaan laadukasta täyshoitoa sekä monipuolisia valmennus- ja ratsastuspalveluja. SATU HAAPAKOSKI Kuvat: Satu Haapakoski Cavadeos sijaitsee Virpiniemen eläinurheilualueella, 20 kilometriä Oulun keskustasta pohjoiseen. Ratsutallin toimitusjohtajana toimii pankkialalla työuransa tehnyt Minna Moilanen. Käytännön työstä ja tekemisestä vastaa tallimestari Miia Rinne, jolla on vuosien kokemus hevosalan asiakaspalvelutyöstä. Yrityksessä on mukana myös Minnan aviomies Antti Moilanen, joka toimii neuvonantajana ja sijoittajana. Haluamme tarjota asiakkaillemme todellista hevosten täyshoitopalvelua. Hoidamme hevoset niin arkisin, viikonloppuisin kuin pyhinäkin. Meille voi vaikka unohtaa hevosensa, kun lähtee 20 maaviesti 2/2013 Minna Moilanen ja Miia Rinne toivovat, että hevosala puhaltaisi yhteen hiileen kannattavuuden parantamiseksi. HevosAgro II edistää alan yrittäjyyttä ja palveluja ProAgria Oulu jatkaa vuosina HevosAgro II Kehittäen kärkeen -hankkeella Pohjois-Pohjanmaalla vahvasti alkanutta hevostalouden kehittämistä. Maakunnallinen kehittämishanke edistää erityisesti hevosalan yritystoimintaa, palvelutuotantoa ja palveluiden saatavuutta. Samalla se parantaa neuvonnan toimintamalleja ja asiantuntijaverkostoja. Hevosyrittäjyys on merkittävä elinkeino sekä pää- että sivutoimisesti. Alan monipuolinen toiminta kattaa muun muassa hevoskasvatuksen, hoitopalveluiden tuottamisen, valmennuksen, ratsastuskoulut, hyvinvointipalvelut ja matkailun. Hevosalalle siirrytään yrittäjäksi usein harrastuksen kautta. Moni hevosalan yritys perustetaan ilman tarkkaa pitkän tähtäimen harkintaa ja liiketoimintasuunnitelmaa. Yrityksen pyörittäminen vaatii kuitenkin myös paljon liiketalouden osaamista. OSAAMINEN, kannattavuus ja työssä jaksaminen ovat hevospalveluyrityksien haaste. Tämä on todettu muun muassa Hevosten Pohjois-Pohjanmaa -kehittämisohjelmassa ja Hevosyrittäjien työhyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla kartoituksessa. Alan kehityksen kannalta on olennaista lisätä tietotaitoa. HevosAgro II -hanke tarjoaa Raikasta ilmaa tulee talliin käytävän yläpuolelta ja ilma poistuu tallista kaikkien karsinoiden takaosista. Ilmankiertoa on tehostettu karsinoiden seinien alaosassa olevilla ritilöillä. yrittäjyyteen liittyvää tietoa eri kanavia hyödyntäen sekä järjestää seminaaripäiviä ja yrittäjien pienryhmävalmennusta. Hankkeen kokoaman Pohjois- Pohjanmaan hevosalan palveluhakemiston tavoitteena on toimia alan yrittäjien ja asiakkaiden kohtauspaikkana. Yrityskohtaista apua löytyy ProAgria Oulun Masva-hankkeen ja yrityspalveluiden kautta. HevosAgro II-hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Lisätiedot: Projektipäällikkö Heini Iinatti, , työmatkalle tai lomalle, Miia ja Minna sanovat. Avainasiana hyvinvointi Yrityksen tärkeimpiä tavoitteita on profiloitua korkeatasoiseksi hevosten täysihoitotalliksi. Laadukkaan toiminnan takaavat ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta sekä uudet toimivat tilat. Tavoitteena on, että asiakkaat arvostavat palveluita, joita ostavat. Tyytyväiset asiakkaat ja vapaus tehdä töitä haluamallaan tavalla ovat Miian mielestä talliyrittäjyydessä parasta. Ratsutalli Cavadeoksen rakentamisen perustana on ollut asiakkaiden ja hevosten viihtyvyys ja hyvinvointi. Tallissa on 14 tilavaa karsinapaikkaa, joissa kaikissa on ulos aukeavat ikkunat. Hevosten pesupaikka löytyy sekä ulkoa että sisältä. Tallissa on erillinen eläinlääkäri-, kengitys- ja hevosten hieron-

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen

Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta. HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen Pohjoisen sote-alueen ja tuotantoalueiden valmistelusta HUS 4.2.2015 Hannu Leskinen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen

Asiantuntijapalveluja. Palveluhakemisto 2015. pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen Palveluhakemisto 2015 Asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maaseudun ja maatalouden kehittämiseen ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus ProAgria Oulun alue ja toimipisteet

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

T erveyttä. avoitteena

T erveyttä. avoitteena T erveyttä avoitteena Terveydenhuollon huipputoimija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PPSHP, on innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija. Se on myös vetovoimainen

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen

Maaseudun puolesta. ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Maaseudun puolesta ProAgria Oulu tarjoaa asiantuntijapalveluja pohjoispohjalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen Palveluhakemisto 2011 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus hedelmällisyysneuvonnassa - Seminologin ja hedelmällisyysseminologin rooli: - Käytännön hedelmällisyystyö fyysisessä

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry

Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry Luomutarkastus tulossa onko kaikki kunnossa? Sanna Suomela Kotieläinagrologi, AMK Maidon- ja naudanlihantuotanto, luomu ProAgria Oulu ry Taustaa tarkastustoiminnasta Evira Laskuttava taho -> Paikalliset

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen,

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Korvaa aiemman täydentävien ehtojen Tilaneuvontajärjestelmän

Lisätiedot

PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400

PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400 PIIRI 1400 www.rotary.fi/1400 Governor 2008-09 Juhani Alatalo / Kuusamo Koulutus Turjantie 10, 93600 Kuusamo GSM 0400 328 085 E-mail: juhani.alatalo@elisanet.fi Governor-elect Virpi Honkala / Raahe Kirurgia

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen

Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen Rakennemuutoksen vaikutuksia eläintautien leviämiseen Leena.Sahlstrom@evira.fi Yhteistyötä Tapani Lyytikäinen, Leena Sahlström, Jonna Kyyrö, Terhi Virtanen, Simo Rintakoski, Evira Jarkko Niemi, Alina Sinisalo,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Marjo Särkkä-Tirkkonen HY/Ruralia-instituutti 7.3.2014, Kouvola Taustatietoa nimisuojajärjestelmästä Slow Food, Ark of Taste ja Presidia

Lisätiedot

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen Olli Valtonen luomu- ja nurmiasiantuntija Kuva Anna-Leena Vierimaa Nurmineuvonta paketit ProAgria Oulu lanseerasi ensimmäiset nurmipaketit 2013. Toimintaa

Lisätiedot

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle

1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle YMPÄRISTÖAGRO II SYKSYN 2013 TAPAHTUMIA 1. Kasvinviljelyn ympäristöasiat ja maatalousmaankäyttö ajankohtaiset infopäivät viljelijälle to 31.10.2013 Nivala, Nivalan Sapuska, Pajatie 5 ti 5.11.2013 Kuusamo,

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Palveluhakemisto 2010

Palveluhakemisto 2010 ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun Kalatalouskeskus Palveluhakemisto 2010 Menestyksen mahdollisuuksia 2 Menestyksen mahdollisuuksia Energian käyttäminen, säästäminen ja tuottaminen ovat

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Luomutarkastus ja hallinto

Luomutarkastus ja hallinto Luomutarkastus ja hallinto Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen, ME-yksikkö 29.11.2011 1 Luonnonmukaisen tuotantojärjestelmän

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle!

Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle! Jos tuotteellasi on tarina, se kannattaa kertoa koko Euroopalle! Lapin Poron liha Tiedotustilaisuus 8.5.2009 Taustaa nimisuojajärjestelmälle Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa tutuksi

Pohjois-Pohjanmaa tutuksi Pohjois-Pohjanmaa tutuksi - kesäkuu 2015 - Timo Lehtiniemi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2.6.2015 Pohjois-Pohjanmaan väestökehityksestä Pohjois-Pohjanmaalla on vajaa 406 000 asukasta keväällä 2015. Väestömäärä

Lisätiedot