maan. Saat lisätietoja liiton toiminnasta sen kotisivuilta osoitteesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maan. Saat lisätietoja liiton toiminnasta sen kotisivuilta osoitteesta www.sll.fi"

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliitto on monimuotoisen luonnon ja puhtaan ympäristön vahva valtakunnallinen edunvalvoja. Jäseniä liitossa on noin ja nuorisojärjestö LuontoLiitossa noin Paikallisyhdistyksineen ja piireineen liiton organisaatio kattaa koko maan. Ilman luonnonsuojeluliiton yli 60 vuotta jatkunutta kansalaistoimintaa moni ympäristöasia olisi Suomessa paljon nykyistä huonommassa tilassa. Liiton panos on vaikuttanut olennaisesti siihen, että - ympäristötietoisuus Suomessa on lisääntynyt. - ponnistelu uhanalaisten lajien suojelemiseksi on tuottanut tulosta. - suojelualueiden verkostoa on laajennettu. - ympäristönsuojelulainsäädäntö on kehittynyt ja ympäristöhallintoa on tehostettu. - luonnonvarojen kestävä käyttö, jätteiden kierrätys ja saastepäästöjen rajoittaminen ovat saaneet vauhtia. - uusiutuvien energiamuotojen kestävä käyttö ja merkitys ovat vahvistuneet energiapolitiikassa. - kansainvälinen ympäristöyhteistyö on tiivistynyt erityisesti Itämeren ja EU:n alueella. Saat lisätietoja liiton toiminnasta sen kotisivuilta osoitteesta

2 Toimittanut: Sami Wilkman Kansi: Tiiti Gromoff Taitto: Tiiti Gromoff Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, Helsinki puh ISBN Paino Kyriiri Oy Julkaisu on tehty Euroopan parlamentin tiedotustoimiston ja ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksen tuella.

3 Sisällys Esipuhe s. 7 Eero Yrjö-Koskinen Suomen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet ja todellisuus Ajankohtaiskatsaus: mitä kuuluu Suomen ilmastopolitiikalle? s. 10 Timo Ritonummi Viisas varautuu Kioton jälkeiseen aikaan s. 12 Satu Hassi Kestävän energiantuotannon edistäminen s. 16 Antti Kaikkonen Euroopan unionin energiapoliittiset linjaukset Uudet direktiivit ja niiden vaikutukset jäsenmaiden ympäristöpolitiikkaan s. 24 Matti Supponen Energiamarkkinat ja ilmastopolitiikka s näkökulma Euroopan parlamentista Riitta Myller Euroopan energiapolitiikan pitkän aikavälin kehityslinjat s. 28 Peter Lund Onko avautumiskehityksestä hyötyä pienkuluttajille ja ympäristölle? Residential retail competition in the electricity market s lessons from the United Kingdom Steve Thomas and Kevin Jewell Greening energy market liberalisation s. 39 Jason Anderson Ecolabelled electricity on a changing Swedish electricity market s. 44 Johan Kling Kioton tavoitteeseen ponnisteltava tosissaan s avoimilla energiamarkkinoilla tarvitaan voimakkaampia toimia Tuuli Kaskinen

4 Eero Yrjö-Koskinen Esipuhe Eurooppalaisten energian käyttö ja kulutus ovat murroksen edessä. Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan haasteena on ottaa huomioon turvallisuuteen, maantieteelliseen tilanteeseen, ympäristöön ja taloudelliseen kannattavuuteen liittyviä tekijöitä. Energiantuotannon taloudellisuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä pyritään lisäämään avaamalla unionin alueen sähkömarkkinat. Markkinoiden avautuminen on vasta alkuvaiheessa. Pohjoismaat ensimmäisten joukossa ovat avanneet oman sähköntuotantonsa kilpailulle. Sen sijaan Keski-Euroopassa sama kehitys on vasta käynnistymässä. Avautuvat sähkömarkkinat tuovat mukanaan sekä mahdollisuuksia että uhkia pyrittäessä kohti kestävää energiatulevaisuutta. Ympäristöjärjestöt ovat tukeneet avautumiskehitystä, sillä uusiutuvien energialähteiden kestävän energiantuotannon tukijalan pääsy markkinoille helpottuu. Sähkön käyttäjän on mahdollista valita sähkön tuottajansa myös ympäristöperustein ja ostaa ympäristömerkittyä, uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Suomessa tällaisen vaihtoehdon tarjoaa Suomen luonnonsuojeluliiton tukema norppamerkitty sähkö. Ruotsissa sekä muissa Pohjoismaissa kuluttajalle on tarjolla Bra Miljöval -merkittyä sähköä. Kuluttaja voi itse vaikuttaa ympäristöystävällisen sähköntuotannon lisääntymiseen. Avoimilta markkinoilta vaaditaan myös läpinäkyvyyttä. Jotta valistuneita ostopäätöksiä voidaan tehdä, täytyy kuluttajalla olla tarpeeksi tietoa päätöksensä tueksi. Sähkömarkkinoiden on tuettava kehitystä, jossa kuluttaja pystyy vaivattomasti vertailemaan sähköntoimittajia ja vaihtamaan halutessaan omaa sähköntoimittajaansa. Nykyinen vaatimus sähkön ympäristövaikutusten ilmoittamisesta epämääräisesti yritysten kotisivuilla ei ole riittävä, vaan jokaisen asiakkaan olisi saatava sähkölaskun yhteydessä selvitys kuluttamansa sähkön ympäristövaikutuksista mahdollisimman selkeässä muodossa. Uusiutuvien energialähteiden edistämisen ohella eurooppalaisten sähkömarkkinoiden suurena haasteena on myös energian tehokas käyttö. Euroopan unionin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä löytää keinoja tehostaa sekä energian tuotantoa että sen käyttöä. Näyttää siltä, että pelkästään markkinavoimiin luottaminen ei ole riittävää, vaan tarvitaan edelleen myös selkeää poliittista ohjausta, jotta sähkön kulutus ei jatka kasvuaan. Säästön ajatus on tärkeä, sillä 7

5 huolimatta voimakkaistakin ponnisteluista uusien energiamuotojen edistämiseksi yli puolet Euroopan unionin sähköstä tuotetaan lähivuosikymmeninä fossiilisilla polttoaineilla, joiden käytöllä on erittäin kielteisiä ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Suurin osa kuluttajista suhtautuu ydinvoimaan kriittisesti sen riskialttiudesta johtuen. Monet EU-maat, kuten Ruotsi ja Saksa, ovat päättäneet luopua ydinvoiman käytöstä kokonaan. Samasta syystä esimerkiksi Tanskassa ja Itävallassa ei ole rakennettu ydinvoimaa lainkaan. Suomi on ainoa EU-maa, joka on päättänyt lisätä ydinvoimaan tehtäviä investointeja. Sähköyhtiöiden halu varata täällä rakennettavan ydinvoimalan tuotanto-osuuksia ja kasvattaa sitä kautta myyntiään ei ainakaan helpota energiansäästön toteuttamista eikä edistä uusiutuvan energian investointeja. Pohjoismaissa on sähkömarkkinoiden osalta toimittu eurooppalaisena edelläkävijänä. Pohjoismaiset sähkömarkkinat avattiin jo vuonna Kokemusta avoimien markkinoiden toiminnasta on siis jo useiden vuosien ajalta. Avautuneiden markkinoiden ansiosta ei kuitenkaan ole tapahtunut parannusta uusiutuvien energialähteiden tuotannossa saati sähkön kulutuksen kasvun hidastumisessa. Suomen ilmastostrategiaan kirjatut uusiutuvien energialähteiden edistämistavoitteet ovat kaikkien muiden tuotantomuotojen paitsi bioenergian osalta jäljessä aikataulustaan. Vastaavasti sähkön kulutus on jatkanut kasvuaan ja jopa kiihtynyt viime vuosina. Tällainen kehityskulku vaarantaa Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisen sekä sotii kestävän kehityksen periaatteita vastaan. Samaan aikaan kiristynyt kilpailu uhkaa muuttaa sähköntuotannon muutaman suuren toimijan temmellyskentäksi. Avoimien sähkömarkkinoiden vaativana haasteena on yhdistää taloudellinen ja tuotannollinen tehokkuus ympäristön huomioivaan kehitykseen. Ympäristönäkökohdista tärkeimmäksi nousee ilmastonmuutoksen hidastaminen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, ettei energiantuotannolla ole kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Pitkällä aikavälillä kestävä energiatalous ei voi perustua muuhun kuin uusiutuviin energiavaroihin. Uusiutuvien energialähteiden hyviä puolia ovat yleensä myös niiden paikallisuus sekä kotimaisuus. Sähkömarkkinoiden toiminnan edellytyksiä on pyrittävä muuttamaan sellaiseen suuntaan, joka samalla edesauttaa sekä ympäristön hyvinvointia että paikallisen, työpaikkoja luovan energiantuotannon laajentumista. Useat havainnot viittaavat siihen, että avoimet markkinat eivät sinänsä paranna ympäristön tilaa, päinvastoin. Tästä huolestuneena Suomen luonnonsuojeluliitto järjesti syyskuussa 2003 seminaarin avautuvista energiamarkkinoista, missä käsiteltiin laajasti ympäristön ja energiamarkkinoiden välistä suhdetta. Tämän julkaisun tekstit perustuvat seminaarissa puhuneiden asiantuntijoiden esityksiin, jotka vaihtelevat EU-tasoisesta tarkastelusta eri jäsenvaltioiden kohtaamiin ongelmiin. Suomen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet ja todellisuus Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja. 8 9

6 Timo Ritonummi Ajankohtaiskatsaus: Mitä kuuluu Suomen ilmastostrategialle? Kansallinen ilmastostrategia on runsaat kaksi vuotta vanha; eduskuntakäsittely päättyi kesällä Ilmastostrategia sisältää linjaukset ja toimet, joiden avulla Suomen kasvihuonekaasupäästöt saadaan Kioton pöytäkirjan ja sitä seuranneen EU:n taakanjaon mukaiseen tavoitteeseen ensimmäisellä sitoumuskaudella vuosina Suomen tavoite on pitää kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolla. Ilmastostrategian toimeenpano tapahtuu mm. erinäisten päätösten ja normi- ja säädösmuutosten avulla. Esimerkkeinä ovat voimaan tulevat uudet rakennusmääräykset sekä energiaverojen korotus vuoden 2003 alussa ja samalla tehty parannus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaan. Esimerkkinä toisenlaisesta toiminnasta mainittakoon Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma (www.ilmastonmuutos.info) eri kohderyhmille suunnattuine viestintäprojekteineen. Valtionhallinnon organisaatio ilmastostrategian uusimiseen Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kauppa- ja teollisuusministeri ympäristöministeri valtionvarainministeri maa- ja metsätalousministeri liikenne- ja viestintäministeri Mauri Pekkarinen (puheenjohtaja) Jan-Erik Enestam Antti Kalliomäki Juha Korkeaoja Leena Luhtanen Samalla kun ilmastostrategiaa toimeenpannaan, on sen päivittämistyö alkanut. Tärkeimpinä syinä päivittämiseen on valmisteilla oleva EU:n päästökauppa ja ns. Kioton joustomekanismit. Strategian valmistelun aikana vuosina päästökauppadirektiiviä ei vielä ollut eivätkä joustomekanismien kansainväliset pelisäännöt olleet selvillä. Uudistettavaan ilmastostrategiaan sisällytetään EU:n päästökaupan ja joustomekanismien lisäksi linjaukset ns. hiilinielujen käytöstä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioonottaminen sekä toimenpiteiden ja toimeenpanon laajentaminen alueelliselle ja kunnalliselle tasolle. Tärkeänä osana strategian päivittämisessä on myös valmistautuminen ensimmäistä sitoumuskautta seuraavia sitoumuskausia koskeviin päästövähennysneuvotteluihin. Ilmastostrategian uusimista ohjaa ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä. Ministerityöryhmää avustaa virkamiestasolla strategian kannalta keskeisten ministeriöiden yhdysverkko kauppa- ja teollisuusministeriön puheenjohtajuudella. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastolle on muodostettu määräaikainen, kolmihenkinen ilmasto- ja energiastrategian sihteeristö. Osana strategian uusimista laaditaan strategian tueksi kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta käsitteleviä skenaarioita. Skenaario- ja strategiavalmistelu tapahtuu kuuden edellämainitun ministeriön yhteistyönä - aivan kuten strategiaa alun perin valmisteltaessa. Siten skenaariot eivät ole esimerkiksi KTM:n skenaarioita, vaan yhteisiä kunkin kuuden ministeriön vastatessa omasta sektoristaan. Päivitetty ilmastostrategia valmistuu loppuvuodesta 2004 ja hallitus antaa sen selontekona eduskunnalle. Päästökauppadirektiivin toimeenpano edellyttää merkittäviä linjauksia jo tätä ennen. Päästökauppasektoreille jaettavien päästöoikeuksien alustavan alkujaon on oltava valmis maaliskuussa Alkujako on tarkoitus lyödä lopullisesti lukkoon hallituksessa vuoden 2004 syyskuun loppuun mennessä. On tärkeää muistaa, että mitkään strategiat eivätkä skenaariot, eivätkä liioin lukemattomat selvityksetkään vähennä päästöjä vaikka kaikilla niillä onkin tärkeä osansa. Päästöjen vähentäminen vaatii konkreettisia toimia. Kirjoittaja on ylitarkastaja kauppa- ja teollisuusministeriössä. Ministerityöryhmää avustaa virkamiestasolla kyseisten ministereiden ministeriöiden lisäksi ulkoasiainministeriö. Kauppa- ja teollisuusministeriössä toimii määräaikainen ilmasto- ja energiastrategian sihteeristö

7 Satu Hassi Viisas varautuu Kioton jälkeiseen aikaan Onko kauppa- ja teollisuusministeriö pukki kaalimaan vartijana? Reilu vuosi sitten, kun eduskunnassa ja koko valtakunnassa kiisteltiin viidennen ydinvoimalaitoksen luvasta, juuri kukaan ei julkisesti asettanut kyseenalaiseksi Kioton ilmastosopimusta ja sitä, että Suomi saavuttaa sopimukseen kirjatun päästörajansa. Suomen Kioto-tavoitehan on, että kasvihuonekaasupäästömme eivät ylitä vuoden 1990 tasoa vuonna 2010, tai vuosien keskiarvossa. Jo tuolloin kuului kuitenkin huhuja siitä, että tietyissä piireissä puhutaan "kun Kalle on tehnyt tehtävänsä, Kalle saa mennä". Kallella viitattiin Kioton pöytäkirjaan ja Kallen tehtävällä ydinvoimaluvan heltiämiseen. Tämän päivän tunnelmat eivät ainakaan kumoa puolentoista vuoden takaisia huhuja. Yhä useammassa puheenvuorossa Kioton pöytäkirjaa väitetään Suomelle mahdottomaksi toteuttaa. Sen nyt ehkä voi ymmärtää, että jotkut etujärjestöt, kuten TT ja se osa ay-liikkeestä, jotka pitävät jatkuvaa energian kulutuksen kasvattamista ja halpaa energiaa yhteiskunnallisena tavoitteenaan, puhuvat tällaisia, etujärjestöillähän ei ole harteillaan päättäjän vastuuta. Mutta vaikeampi on ymmärtää ja hyväksyä sitä, että vastaavanlaisia puheita kuullaan myös kauppa- ja teollisuusministeriön KTM:n suunnalta, onhan KTM sekä Lipposen että Vanhasen hallitusten työnjaossa juuri se ministeriö, jonka tehtävänä on johtaa niiden kotimaisten toimien valmistelua, joilla Suomi pitää päästöt kurissa Kioton sopimuksen mukaisesti. Viime elokuussa kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston ylijohtaja Taisto Turunen ilmoitti televisiossa, että Suomi ei saavuta Kioto-tavoitetta ilman päästöoikeuksien ostoa ulkomailta. Tekniikka &Talous -lehden mukaan Turunen on energiaväen lounaskeskustelussa heittänyt, että suomalaisten on valittava, kuolemmeko viluun vai nälkään. KTM:n vastuunalainen päällikkö on tietysti kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen. Vastatessaan kansanedustaja Christina Gestrinin kirjalliseen kysymykseen sähkön hintaan sisällytettävästä "ilmastomaksusta" ministeri Pekkarinen torjui tämän idean sillä perusteella, että uusia toimia päästöjen rajoittamiseksi ei tarvita. "Nykyiset toimenpiteet on asetettu ja mitoitettu siten, että kotimaiset ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa", totesi Pekkarinen. Noin kuukautta myöhemmin samainen Pekkarinen lausui Energia-lehdelle (6-7/2003) antamassaan haastattelussa: "Minusta Kioto-velvoitteet ovat Suomelle kohtuuttoman kovat". Hän myös väittää, että Kioton tavoite merkitsisi päästöjen leikkaamista peräti 20 %:lla nykytasosta. Pekkarisen väite perustuu erikoislaatuiseen KTM-matematiikkaan. Todellisuudessa Suomen kasvihuonekaasupäästöt viime vuonna ovat olleet vajaat 9 % yli sen tason, johon olemme Kiotossa sitoutuneet. Pekkarisen väittämiin prosenttisuuruusluokkiin eli noin 18 %:n vähennystarpeeseen päästään, kun otetaan huomioon vain hiilidioksidipäästöt ja niistäkin vain fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuneet. Vuoden 1990 jälkeen viiden muun kasvihuonekaasun päästöt ovat jonkin verran vähentyneet, samoin hiilidioksidipäästöt muusta kuin fossiilisista polttoaineista. Kun tämä otetaan huomioon, kuva on paljon valoisampi. Lisäksi on otettava huomioon, että kahden viime vuoden hiilidioksidipäästöjen korkeus johtui vesivoiman poikkeuksellisesta vähyydestä luvun loppuvuosina ja vuonna 2000 Suomen päästöt alittivat Kioto-rajan. Herää siis kysymys, millaisin tavoittein KTM:ssä oikein toimitaan. Onko KTM:ssä todella aitoa halua vetää päästöjen kuriin saamista Suomessa vai onko KTM pukki kaalimaan vartijana, haluton toteuttamaan päästövähennyksiä? Ministeri Pekkariselta odotetaan nyt näyttöjä siitä, johtaako hän jämerästi kasvihuonekaasupäästöjen panemista kuriin vai asettuuko hän vastaan hangoittelijoiden rintamaan. Kotimaisessa keskustelussa näkee melko usein vedottavan myös Ruotsiin, kun Kioto-tavoitettamme väitetään kohtuuttomaksi. Onhan Ruotsilla oikeus lisätä päästöjään 4 % vuoteen 1990 verrattuna, kun meidän rajamme on 0 %. Näiden puheenvuorojen käyttäjät unohtavat - tietoisesti tai tietämättömyyttään - seuraavat asiat: - koko EU:n tavoite on vähentää päästöjä 8 %, joten Suomen tavoite on EU:n keskitasoa vaatimattomampi, - Ruotsin lisäysoikeuden peruste on Ruotsin sitoumus vähentää ydinvoimaa, - vuoden 1990 jälkeen Ruotsi on jo sulkenut yhden ydinvoimalan, - Ruotsi on vapaaehtoisesti sitoutunut huomattavasti tiukempaan tavoitteeseen eli päästöjen vähentämiseen 4 %:lla samansuuruisen lisäyksen sijasta ja - viime vuonna Ruotsin päästöt olivat 4 % alle Kioto-tavoiterajan eli siinä tasossa, joka on Suomen tavoite, huolimatta siitä että vesivoiman vähyys koetteli myös Ruotsia. Kioto-sitoumuksen täyttäminen kiinni poliittisesta tahdosta Vuosi ennen eduskunnan suurta ydinvoimakeskustelua eli keväällä 2001 Lipposen toinen hallitus esitteli eduskunnalle selontekona Suomen kansallisen ilmastostra

8 tegian. Ilmastostrategia sisälsi kuvauksen toimista, joilla Suomi pitää kasvihuonepäästöt kurissa Kioto-sitoumuksensa mukaisesti. Selonteon valmistelua johti KTM. Kun KTM:n suunnalta nyt kuvataan Kioto-tavoitetta kohtuuttomaksi, herää kysymys, onko kaikki ilmastoselonteossa kuvatut asiat pantu toimeksi. Valitettavasti vastaus on: ei ole. Tärkein toimi, joka yhä edelleen odottaa toimeenpanoa, on energiaverojen korotus. Ilmastoselonteon mukaan energiaverotuksen taso tulee noin kaksinkertaistaa tällä vuosikymmenellä siihen verrattuna mitä ne olivat vuonna 2000, vaikka ydinvoimaa rakennettaisiin lisää. Toisin sanoen energiaveroja tulee tällä vuosikymmenellä nostaa suunnilleen yhtä paljon kuin 1990-luvulla. Suunnitelmaa siitä, missä tahdissa energiaverotusta kehitetään ja millaisella mallilla, ei kuitenkaan ole saanut aikaan sen paremmin Lipposen kakkoshallitus kuin Vanhasenkaan hallitus. Oma kokemukseni siltä ajalta, kun vielä olin Lipposen toisen hallituksen ympäristöministeri, on se, että tämä laiminlyönti ei johdu unohduksesta vaan tahdon puutteesta. Tiedän sen siitä, että Lipposen toisessa hallituksessa aktiivisesti muistutin tästä asiasta. Viime syksynä KTM:n johdolla työskentelivät ns. risupakettityöryhmät, jotka tekivät esitykset eduskunnan ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksyttyjen "risupakettiponsien" toteuttamisesta. Työryhmien työn yhteydessä KTM päivitti päästöennusteiden BAU- eli "business as usual" -käyrää siten, että siihen laskettiin mukaan jo päätetyt toimet. KTM:n laskelmien mukaan jo päätetyt toimet eivät riitä Kioto-tavoitteen saavuttamiseen. Käyrä jätettiin pois risupakettityöryhmien loppuraportista eikä siitä puhuttu julkisesti ennen vaaleja, kun haluttiin antaa kuva, että päästöongelmat ratkaistiin ydinvoimalla. On kuitenkin kaksi aivan eri asiaa, voidaanko Kioto-tavoite saavuttaa ja riittävätkö sen saavuttamiseen jo tähän mennessä päätetyt toimet. Kun KTM:ssä on kerran päädytty siihen, että tähän mennessä päätetyillä toimilla ei tavoitetta saavuteta, on katsottava, mitä toimia tarvitaan vielä lisää. Tähän arvioon itsekin uskon. Edellä jo totesin, että kansallisessa ilmastostrategiassa luetelluista toimista energiaverotuksen kehittäminen on toteuttamatta ja myös vailla toteutussuunnitelmaa. Sellaisia ilmastostrategiassa mainitsemattomia toimia, joiden toteuttaminen on täysin realistista, jos halua eli poliittista tahtoa vain on, ovat ainakin seuraavat: - energian säästöohjelman tehostaminen, - kotimaisen uusiutuvan energian tehostettu edistäminen, - esimerkki molemmista edellisistä: investointiavustukset suoran sähkölämmityksen vaihtamiseen maalämpöpumppuihin tai hake- tai pellettilämmitykseen, - esimerkki uusiutuvan energian edistämisestä: muun muassa Ruotsin ja Belgian käyttöön ottama järjestelmä, jossa sähkön myyjiä velvoitetaan tuottamaan vuosittain kasvava osuus myymästään sähköstä uusiutuvalla energialla Kioton jälkeen tulevat vielä haastavammat päästövelvoitteet Kioton tavoitteen saavuttaminen niin Suomessa kuin muuallakaan kehittyneissä teollisuusmaissa ei ole mikään läpihuutojuttu, kyseessä on vaativampi ja mahdollisesti myös kalliimpi ympäristönsuojelutehtävä kuin mikään niistä, joista olemme aikaisemmin selviytyneet. Silti kaikki ne, jotka arvostelevat Kioton sopimusta täysin riittämättömäksi, ovat oikeassa. Jos Kioton sopimus toteutuu täysimääräisesti, eli myös Yhdysvallat tulee mukaan, teollisuusmaaryhmän päästöt alenevat 5,2 % vuoteen 1990 verrattuna. Jotta ilmastonmuutos saataisiin kuriin, globaaleja päästöjä on vuodessa vähennettävä yhteen kolmannekseen nykytasosta. Tehtävän haastavuutta korostaa se, että monien kehitysmaiden on annettava vielä jonkin aikaa kasvattaa päästöjään, ovathan esimerkiksi keskimääräisen intialaisen päästöt vain kymmenesosa suomalaisen ja keskimääräisen EU-kansalaisen päästöistä ja vain kahdeskymmenesosa yhdysvaltalaisen vastaavista. Samalla meidän kehittyneissä teollisuusmaissa tulee alentaa omia päästöjämme todella radikaalisti seuraavien vuoden aikana. Ensimmäisen Kioto-urakkamme jälkeen tulee siis uusia. Seuraavina sitoumuskausina päästövähennystavoitteet ovat väistämättä kovempia kuin ensimmäisellä sitoumuskaudella, jos maapallosta aiotaan pitää huolta. Myös EU lähtee ilmastopolitiikassaan tästä realiteetista. Viime syksynä EU:n ympäristöministerineuvosto totesikin, että EU:n pitkän aikavälin tavoite on stabiloida ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tasolle 550 ppm, mikä on noin kaksinkertainen taso verrattuna esiteolliseen aikaan. EU totesi samalla, että tämä tarkoittaa maapallonlaajuisten päästöjen vähentämistä pitkällä aikavälillä 70 %:lla. EU siis varautuu Kioton jälkeiseen aikaan, kuten jokainen viisas toimija. Tähän on ryhdyttävä myös Suomessa. Mitä tehokkaammin toimimme kotimaisen uuden tekniikan, toisaalta energiapihin eli energiaa säästävän tekniikan ja toisaalta uusiutuvaa energiaa käyttävän tekniikan kehittämiseksi, sitä paremmassa asemassa olemme, kun on lähdettävä toteuttamaan seuraavia päästövähennyksiä. Kioton pöytäkirjan toteuttaminen on myös tekemällä oppimista. Jos keskitymme haraamaan koko urakkaa vastaan, menetämme kullanarvoisen tilaisuuden oppia asioita, jotka ovat kirjaimellisesti kullanarvoisia ensi vuosikymmenellä. Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja 14 15

9 kysymyksiä. Kaikkiin niihin joudutaan vastaamaan kuluvalla nelivuotiskaudella. Eikä ainoastaan vastaamaan, vaan vastaamaan tavalla jonka kestävyydestä voimme olla pitkälläkin aikavälillä varmoja. Antti Kaikkonen Kestävän energiantuotannon edistäminen Energia- ja ilmastopolitiikka on mielestäni yksi tärkeimmistä politiikan toimintaalueista alkaneella hallituskaudella. Vanhasen hallituksen ohjelmassa on itse asiassa monessa kohdassa energiapoliittisia linjauksia. Nämä useat linjaukset muodostavat sen kokonaisuuden, kuinka suomalaista energiantuotantoa pyritään saamaan entistä ympäristöystävällisemmäksi. Hallitusohjelman julkistamisen aikaan monet ohjelman kirjaukset selvityksistä ja kartoituksista herättivät arvostelua. Tällainen muotoilu oli välttämätön, sillä monet päätöksien kannalta oleelliset selvitykset olivat vielä tekemättä. Selvityksistä puhuttaessa teistäkin saattaa tuntua, että itse päätökset jumiutuvat loputtomien selvitysten alle. Vaikka emme näitä "selvityksiä" suuresti rakasta, niin niiden välttämättömyyttä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tuskin kukaan meistä kyseenalaistaa. Hallituspuolueen kansanedustajana koen olevani osavastuussa siitä, etteivät kirjaukset jää ainoastaan selvityksen asteelle. Selvityksistä on edettävä toimenpiteisiin. Vastuun taakkaa osaltaan keventää se, että vastausten etsiminen hallitusohjelman energiapoliittisiin kysymyksiin on alkanut ripeästi. Kuluvalla hallituskaudella ei energiapolitiikkaan liittyvistä haasteista ole pulaa, tämä fakta on varmasti myös tämän tilaisuuden osanottajilla tiedossa. Keskeinen päämäärä on edetä kohti Kioton ilmastosopimuksen asettamia velvoitteita. Haasteet tällä hallituskaudella Edellisessä alustuksessa edustajakollega Hassi käsittelikin jo tulevaisuutemme haasteita pidemmällä aikavälillä. Käsiteltäessä näitä haasteita näin yhden vaalikauden perspektiivistä (joka on liian lyhyt aika näille kysymyksille), pitää esille nostaa ainakin seuraavat asiat: - Energiamarkkinoiden Euroopan laajuinen avaaminen ja kotimaisten markkinamekanismien kehittäminen, - ilmastostrategian päivittäminen ja päästökaupan valmistelu sekä - uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä koskevien ohjelmien toteutus Vaikka luettelin kokonaisuudet lyhyenä listana, ne ovat kukin mittaluokaltaan suuria On vähintäänkin luonnollista, että tässä vaiheessa osa hallitusohjelman energiapoliittisista asioista on vasta valmistelussa tai alustavassa mietinnässä. Hallituksen esityksiä ja muita konkreettisia valmistelun tuloksia päästään toden teolla toteuttamaan käytännössä vasta hieman myöhemmin. Alustukseni lopussa arvioin hieman kyseisiä asiakokonaisuuksia eduskunnan käsittelyyn tulleen vuoden 2004 budjettiehdotuksen valossa. Hallitusohjelman energiapoliittinen perusajatus on kilpailukykyisen energian saannin turvaaminen samalla, kun täytämme kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteemme. Kuten te, energia-asioissa mukana olevina ja niitä aktiivisesti seuraavina, varmasti tiedätte, näiden tavoitteiden toteuttaminen merkitsee melkoisia ponnisteluja. Saatan olla väärässä, mutta oletan että monet teistä hieman vieroksuvat edellisessä määrittelyssä mainittua ilmaisua "kilpailukykyinen energia". Mielestäni perusajatuksen sisältämä velvoite ympäristösitoumusten täyttämisestä, samalla kun pyrimme kilpailukykyiseen energiantarjontaan, muodostaa kestävän pohjan energiapolitiikalle. Jos ekologisia vaatimuksia ei huomioida, ei mielestäni voida puhua kilpailukykyisestä energiasta, ekologisten vaatimusten pitäisi olla sisäänrakennettuna ajatuksena energiantuotannossa. Eri toimijoiden yhteistyö korostuu On tärkeää huomata, että hallinnon ja valtiovallan ponnistelut eivät yksin riitä: tarvitaan myös energia-alalla paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti toimivien osapuolien vahvaa panosta ja yhteistyötä. Vain kaikkien osapuolten vahva sitoutuminen tavoitteisiimme varmistaa, että elinkeinoelämä ja kaikki kansalaiset saavat tarvitsemansa määrän energiaa eri muodoissa käyttöönsä kohtuulliseen hintaan, niin että samalla ympäristötavoitteet toteutetaan. Hallitus puolestaan edistää tavoitteita mm. panostamalla uuden teknologian rahoittamiseen, yritysten vakaan toimintaympäristön ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen. Energia-ala on hyvä esimerkki siitä, miten erilaiset ja erikokoiset toimijat täydentävät hyvin toisiaan. Suomen kaltaisessa maassa on välttämätöntä, että meillä on toimintakykyinen perusvoimatuotanto, joka on kunnossa, mutta aivan yhtä välttämättä tarvitaan alueellisia ja paikallisia toimijoita. Hyvä esimerkki viimeksi mainituista on mielestäni kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, Motivan ja metsäkeskusten yhdessä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa vauhdittama lämpöyrittäjyystoiminta. Tämä uudehko bioenergia-alan toimintamuoto on tervetullut lisä osaltaan täydentämään energiatuotannon palettiamme. Toiminnan keskeisenä 16 17

10 ajatuksena on, että lämpöyrittäjä tai lämpöyritys vastaa kokonaisvaltaisesti kunnan aluelämpölaitoksesta tai jonkun kiinteistöryhmän, kuten koulukeskuksen tai yrityksen, lämmöntarpeesta. Tällainen toiminta edustaa mielestäni hyvällä tavalla energiasektorin uudenlaista verkottumista. Toiminnan ekologisuuden lisäksi ei pidä todellakaan väheksyä sen työllistävää vaikutusta. Jo nyt vastaavanlaiset toimintamallit työllistävät välittömästi ja välillisesti satoja henkilöitä ja toteuttavat samalla kestävää energiapolitiikkaa. Mainitsin aiemmin, että hallitusohjelmassa on useita energiaan liittyviä kohtia. On hyvä mainita samalla, että meillä energiahuollon ja energiamarkkinoiden monet perusasiat ovat kansainvälisesti vertaillen kunnossa. Sanon näin siitä huolimatta, etten aikanaan kannattanut päätöstä viidennen ydinreaktorin rakentamisluvan myöntämiseksi. Se päätös on nyt kuitenkin tehty, ja siihen ei tällä vaalikaudella enää palata. Joten suuria ja nopeita muutoksia ei kotimaisista lähtökohdista suoriteta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettei erilaiselle energiatuotannon kehittämiselle, uusille tekniikoille ja uudenlaisille toimintatavoille olisi tarvetta. Osaltaan näitä tarpeita saa aikaan toiminnan välttämätön sopeuttaminen Kioton ilmastosopimuksen ja EU:n puitteissa sovittuihin tavoitteisiin. Päästökauppa mullistaa energia-alan toimia Energiamarkkinamme toimivat jokseenkin hyvin, mutta emme silti voi välttyä alaa koskettavilta suurilta muutoksilta. Suurin ja käytännön kannalta ehkä vaikeinkin muutos on Kioton ilmastosopimuksen pohjalta valmisteltu EU:n sisäinen, tiettyjä teollisuuden aloja ja energiatuotantoa koskeva hiilidioksidipäästöjen kauppa. Haasteellisuutta lisää se, että joudumme hoitamaan käynnistämisen melkoisella kiireellä. Suomi ei saanut haluamaansa riittävää tukea asian käsittelyssä muilta jäsenvaltioilta voimaantuloajan lykkäämiselle. Lykkäämistä ajettiin, jotta eri osapuolille olisi saatu riittävästi aikaa asian kunnolliseen valmisteluun. On syytä korostaa, että halusimme lisäaikaa nimenomaan päästökaupan toteuttamisen huolelliselle valmistelulle, emme yrittäneet lykätä päästökaupan aloittamista sinänsä. Demokraattisen päätöksentekojärjestelmän mukaisesti tyydymme ja sopeudumme nyt tähän tiukahkoon aikatauluun. Tarvittava lainsäädäntö pitää olla voimassa ja niin sanottu päästöoikeuksien alkujako tehtynä siten, että päästökauppa voi käynnistyä vuoden 2005 alussa. Vaikka halusimmekin lisäaikaa, olen varma, että emme ole tämänkään asian valmistelussa muihin maihin verrattuna jälkijunassa. Muista maista kuuluneiden valmistelun "väliaikatietojen" mukaan tilanne on pikemminkin päinvastoin. Meidän ei tule kuitenkaan kokea pienintäkään mielihyvää asian johdosta - ajatuksella mitäs me sanoimme - sillä koko päästökaupan aloittaminen voi venyä, koska aloituksesta ei tule mitään elleivät kaikki ole alussa samalla viivalla. Yritysten välinen EU:n laajuinen hiilidioksidipäästöjen kauppa mullistaa energiaalan toimia monilta osin. Ei riitä, että luomme kauppaan liittyvät menettelyt ja seurantajärjestelmät ja perustamme tarvittavat elimet niitä hoitamaan. Lisäksi pitää muut energiapoliittiset toimet, kuten energiatuet ja energiaverot, yhteensovittaa päästökaupan kanssa siten, että toimintaympäristö on mahdollisimman tasapuolinen niin päästökaupassa mukana oleville kuin sen ulkopuolelle jäävillekin. Yhdyn kauppaja teollisuusministeri Mauri Pekkariseen siinä, että en usko päästökaupan oloissa kiintiökaupan kokonaan korvaavan energiaveroja. Enkä myöskään sitä toivo. Energiaverotuksen suhteen tarvitaan nykyistä parempaa kansainvälistä yhteistyötä. Siksi EU:n perustuslaillisen sopimuksen käsittelyn yhteydessä olisikin hyvä sopia siitä, että energia- ja ympäristöverotuksen suhteen voitaisiin siirtyä EU:ssa määräenemmistöpäätöksiin. Ohjauskeinoja tarvitaan jo senkin takia etteivät päästökaupan ulkopuolelle jäävät pääse ns. vapaamatkustajan asemaan. Energiaverotus tulee tuskin vaalikaudella säilymään entisellään. Jo nyt verotuskokonaisuuden valmistelusta on kantautunut tietoja, joiden mukaan biokaasuun kohdistuva vero poistettaisiin kokonaan. Onkin jo korkea aika. Biokaasun suhteen olemme esimerkiksi Ruotsiin verrattuna jälkijunassa, valitettavasti. Kysyntää varmasti olisi, mutta tarjontaa ei ole. Verotuksen aikaisemmat virheratkaisut ovat tähän yhtenä syynä. Päästökauppaan liittyvä kolmas tehtävä on syytä hoitaa huolella. On välttämätöntä valmentaa ja opastaa päästökaupan piirissä olevia yrityksiä ja muita toimijoita. Kauppa- ja teollisuusministeriössä uskotaan vahvasti, että energia-ala vahvoine järjestöineen hoitaa omalta osaltaan tätä vaativaa perehdyttämistyötä. Eduskunnan ponsilausumat ydinvoimapäätöksen yhteydessä Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut myös toimimaan eduskunnan kesällä 2002 viidettä ydinvoimalaitosta koskevan myönteisen periaatepäätöksen yhteydessä hyväksymien ponsien mukaisesti. Hiilen käytön hallittuun rajoittamiseen sähkön ja lämmön tuotannossa liittyvät ehdotukset tulevat hallituksen pöydälle ensi vuonna. Ehdotuksien valmistuminen on pitkälti kiinni asiaa pohtivan toimikunnan työn valmistumisesta. Toivottavasti hiilen käyttöä voidaan nopeasti vähentää. Viime vuoden joulukuussa valmistuneet energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman päivitykset luovat osaltaan pohjan näiden alueiden käytännön toimille ja osaltaan myös menossa olevan kansallisen ilmastostrategian päivitykselle. Parhaillaan on laajalla lausuntokierroksella työryhmän mietintö, jossa on esitetty alustavia ehdotuksia energian käyttöön liittyvän lainsäädännön kehittämisestä. Siihen sisältyy myös ehdotus energian toimittajille kaavaillusta palveluvelvoitteesta. Palveluvelvoite tarkoittaa tässä sitä, että mm. energiayhtiöt velvoitettaisiin lain nojalla antamaan kuluttajille tietoa energiankäytöstä ja säästömahdollisuuksista. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on vuoden 2004 talousarvioesityksessä 18 19

11 varattu 27 miljoonaa euroa käytettäväksi energiatukena uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämiseen. Vertailun vuoksi mainittakoon että vuonna 2002 energiatukea myönnettiin 17,2 miljoonaa euroa. Vaikka korotuksesta huolimatta määräraha on suhteellisen pieni, viisaasti ja täsmäkohteisiin käytettynä sillä voidaan saada paljon hyvää aikaan. Energiatukihan on aina luonteeltaan muuta rahoitusta täydentävää, ja sillä pyritään kaventamaan ympäristöpoliittisesti paremman vaihtoehdon ja mahdollisesti kaupallisesti halvimman investoinnin välistä kustannuseroa. Uutta teknologiaa soveltavissa hankkeissa energiatuki osaltaan pienentää uuteen tekniikkaan usein liittyvää taloudellista riskiä. Juuri tämä, uuden tekniikan käyttöönoton riskin pienentäminen, on mielestäni erityisen tärkeää pyrittäessä uusien luontoystävällisempien innovaatioiden esiinmarssiin. Osana tätä uusien teknologien sisältämien riskien pienentämistä otin kesällä kantaa esiin nousseeseen hankkeeseen. Tuolloin kauppa- ja teollisuusministeri herätti keskustelua ehdottamalla valtion tukemiin tutkimus- ja teknologian kehittämishankkeisiin kohdistettujen rahojen korottamista sekä uudelleen kohdentamista. Korottamisen osalta tämän T&K -rahoituksen uudistaminen on siis osaltaan toteutumassa jo tulevana vuonna. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa valtion tulo- ja menoarvioissa vuodelle 2004 tutkimus- ja kehittämisrahoihin on tulossa noin 100 miljoonan euron lisäys. Kokonaisuudessaan nämä energiatuetkin kattavat osaamisen kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävät varat ovat noin 530 miljoonaa euroa. "Vihreälle yrittäjyydelle" on siis jo olemassa kehykset valtion budjetissa, jonka sisältämien varojen entistä suurempi kohdentuminen ympä-ristösektorille on jo alkanut. Energiasektorin rahoituksen vahvistamiseksi riittää toki työtä vielä tulevillekin vuosille. Uskon vahvasti että esimerkiksi luontoa säästävien teknologioiden ja ympäristöystävällisen energiantuotannon ympärille rakentuva uudenlainen "vihreä yrittäjyys" voisi tulevaisuudessa muodostua uudeksi suomalaiseksi menestystarinaksi, myös globaalissa mittakaavassa. Jotta tämä Suomen seuraava menestystarina toteutuisi, olisi tartuttava toimeen rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Rohkeutta ei vaadita vähiten ympäristötekniikkaan liittyvien hankkeiden alku-rahoituksessa. Monet näistä hankkeista ovat alkuvaiheessa niin vaikeasti kaupallistettavia, että ne uhkaavat jäädä puhtaissa markkinatalousolosuhteissa toteuttamatta. Positiivisia signaalejakin on kuitenkin nähtävissä. Energiatukien kasvamisen lisäksi energiakatselmuksiin ja -analyyseihin kohdistuvat tuet toimivat jo nyt puolestaan porkkanoina, joilla kannustetaan etsimään uusia säästökohteita. Tänäkin vuonna kauppa- ja teollisuusministeriöön on tullut uusia hanke-esityksiä ilahduttavan paljon. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että energiatukeen varattu määräraha on jo pääosin sidottu. Kauppa ja teollisuusministeri on kuitenkin luvannut, että hyville hankkeille pyritään tästäkin huolimatta vielä loppuvuonnakin myöntämään tukea. Paikallinen ja alueellinen yhteistyö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on ollut Suomessa valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Nyt näyttää siltä, ettei tästä periaatteesta tälläkään hallituskaudella luovuta. Varsinkin kuntien ja paikallisen teollisuuden välistä energiayhteistyötä tehdään Suomessa monilla paikkakunnilla. Kaukolämmön jakelu ja jakelijat ovat välttämättömiä, jotta laajamittaista sähkön ja lämmön tuotantoa voidaan rakentaa muuallekin kuin prosessiteollisuuden yhteyteen. Valtiovalta pyrkii jatkossakin kannustamaan uusien yhteistyöhankkeiden avaamista ja vanhojen laajentamista muun muassa teollisuuden, energia-alan ja kuntien kanssa tekemiemme vapaaehtoisten energiansäästösopimuksien avulla. Olemme voineet ilolla havaita, että EU:ssakin on alettu ymmärtää yhteistuotannon tärkeys ja merkitys. Nyt on kyettävä varmistamaan, että tulossa oleva sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskeva direktiivi soveltuu meidän tilanteeseemme sekä kehitysasteeseemme. Suomalaisten päättäjien tulee toki myös tehdä parhaansa, jotta suomalaiset yritykset ja toimijat pääsisivät viemään alan osaamista ja tekniikkaa laajenevaan EU:hun ja muuallekin. Sähkömarkkinoiden toimivuuden parantaminen Hallitusohjelmaan sisältyy myös tiettyjä toimia, joilla tähdätään energiamarkkinoiden, erityisesti sähkömarkkinoiden tehokkuuden varmistamiseen ja toimivuuden parantamiseen. Tilanne ei meillä ole nytkään erityisen huono, mutta havaittuja puutteita on syytä poistaa. Tehokkaiden ja toimivien markkinoiden yksi edellytys on, että saadaan aikaan aito kilpailutilanne. Siihen tarvitaan ainakin muutama, mielellään kohtalaisen tasavahva hyödykkeen tuottaja. Liiallinen markkinoiden keskittyminen on syytä edelleenkin estää. EU:n komissiossa, kuten monissa jäsenmaissakin, on tähän asiaan kiinnitetty huomiota. Nykyinen kilpailurajoituslaki tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään yksittäinen toimija ei saa hallita yli 25 prosenttia sähkön pienjännitejakelusta. Vaikka tämä rajoitus ei kohdistu suoraan sähkön myyntiin tai hankintaan, on se toiminut keskittymistä estävän tavoitteen mukaisesti, eikä sitä olla ainakaan poistamassa. Viime talvi oli aikamoinen testi Pohjoismaiden sähkömarkkinoille. Uhkaavasta tilanteesta huolimatta markkinat toimivat ja sähköä riitti Suomessa. Sateet ovat olleet niukkoja tänäkin vuonna. Vaikka mihinkään paniikkitoimiin ei ole syytä, sähkön hankintatilanteen kehittymistä seurataan meilläkin huolella. Tässä tilanteessa on syytä varmistaa, että sähkö voi liikkua mahdollisimman esteettömästi, jotta koko pohjoismainen tuotantokapasiteetti voidaan tarvittaessa hyödyntää. Tavoitteenamme onkin poistaa pohjoismaisen markkina-alueen pullonkauloja tiivistämällä kantaverkkoyhtiöiden ja samalla myös viranomaisten välistä yhteistyötä. Uusi sähkösisämarkkinadirektiivi edellyttää muun muassa, että myös sähköliiketoimintojen eriyttämistä on vietävä eteenpäin. Hallituksen tavoitteena on myös vahvistaa yksittäisen kuluttajan asemaa sähkömarkkinoilla. Nykyinen lainsäädäntö ei toimi kunnolla tilanteissa, joissa viranomainen toteaa sähkön siirrosta perityn 20 21

12 ylisuuria maksuja. Parhaillaan ministeriön työryhmä pohtii sitä, miten hallitusohjelmaan kirjattu lausuma siitä, että jakeluyhtiöt velvoitetaan palauttamaan kuluttajille sähkön siirron yhteydessä liikaa perityt maksut, voidaan toteuttaa. Kestävän energiantuotannon edistäminen on yhteinen tavoitteemme. Vaikka näkökulmani asiaan on ollut varsin hallinnollinen, ei ole syytä väheksyä jokaisen suomalaisen vaikutusmahdollisuuksia asiassa. Jokainen voi henkilökohtaisilla valinnoillaan olla vaikuttamassa siihen, miten energiaa tuotetaan. Tässä suhteessa asenteet ja niiden kehittyminen ovat avainasemassa. Uskon ympäristötietoisuuden paranevan uusien sukupolvien myötä. Tätä kehitystä on kuitenkin syytä vauhdittaa tietoa jakamalla ja valistamalla kohti eettisiä ja ekologisesti kestäviä valintoja. Ihmisten henkilökohtaiset valinnat ovat avainasemassa, kun ilmasto- ja energiapolitiikkaa suunnitellaan pitkällä tähtäimellä. Tässä asiassa jokainen meistä on vaikuttaja. Euroopan unionin energiapoliittiset linjaukset Kirjoittaja on kansanedustaja

13 Matti Supponen Uudet direktiivit ja niiden vaikutukset jäsenmaiden ympäristöpolitiikkaan Sähkömarkkinadirektiivi sekä asetus rajat ylittävästä sähkökaupasta muuttavat eurooppalaisia energiamarkkinoita. Markkinoiden avautuminen on vaiheittaista. Ensin avataan markkinat kaikille yritysasiakkaille vuoden 2004 heinäkuussa. Vuoden 2007 heinäkuussa myös yksityisasiakkaat pääsevät avoimille sähkömarkkinoille. Siirtoverkonhaltijoiden oikeudellinen eriyttäminen tapahtuu heinäkuussa 2004 ja jakeluverkonhaltijoiden eriyttäminen heinäkuussa Energiamarkkinaviranomaisille on määritelty vähimmäisvelvollisuudet, joihin kuuluu mm. tariffien määrittely etukäteen. Samalla myönnetään yleispalveluoikeus kotitalousasiakkaille ja mahdollisesti pienille yrityksille, mikä takaa oikeuden saada määrätynlaisia sähköntoimituksia vertailukelpoisin, avoimin ja kohtuullisin hinnoin. Sähköntoimittajat velvoitetaan erittelemään käyttämänsä energialähteet laskuissa sekä myynnisedistämismateriaalissa. Lisäksi sähkömarkkinadirektiivi velvoittaa jäsenmaat seuraamaan toimitusvarmuustilannetta. Asetus rajat ylittävästä sähkökaupasta määrittelee periaatteet maiden välisille siirtotariffeille siten, että verkkoon pääsystä perittävissä maksuissa olisi otettava huomioon asianomaisen alueen tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino, mikä toteutetaan eriyttämällä tuottajien ja/tai kuluttajien verkkoon pääsystä perittävät maksut. Maiden välisten siirtorajoitusten hallinnan pitää perustua markkinaehtoisille ratkaisuille, jotka eivät syrji toimijoita. Verkon ylikuormitusongelmat on mieluiten ratkaistava muilla kuin liiketoimiin perustuvilla menetelmillä eli käyttämällä menetelmiä, joihin ei liity valintaa yksittäisten markkinaosallistujien tekemien sopimusten välillä. Asetus määrittelee myös siirtoverkonhaltijoiden välisen korvausmekanismin. Komissio hyväksyy asetuksen suuntaviivat yhdessä asetusta valvovan komitean kanssa. Samalla tarkoitus on perustaa Euroopan energiamarkkinaviranomaisten ryhmä, joka valvoo EU:n energiamarkkinoiden toimintaa. Sähkömarkkinadirektiivissä on useita ympäristöön vaikuttavia kohtia Jäsenmailla on laajat valtuudet julkisen palvelun velvoitteiden puitteissa. Uusiutuvilla energialähteillä, jätteillä tai yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuotannolla tuotetulle sähkölle voidaan antaa etusija siirtoverkossa. Energialähteet on eriteltävä kuluttajille laskuissa ja myynninedistämisaineistossa. Muu energiamarkkinoihin vaikuttava EU:n lainsäädäntö Direktiivi uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä Päästökauppadirektiivi Suurten polttolaitosten direktiivi Direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC) Direktiivi sähkön ja lämmön yhteistuotannosta Energiamarkkinoiden kehityksen vaikutus ympäristöön lisääntyykö energian kulutus, kun hinta laskee? kasvaako investointien epävarmuus? lisääntyykö energiatehokkuus? lisääntyykö kaasun käyttö? kuinka käy ydinvoiman? miten investoinnit uusiutuviin energialähteisiin kehittyvät? miten kehittyvät vihreän energian markkinat? Euroopan alueelliset sähkömarkkinat muutaman vuoden kuluessa. EU on perustamassa maailman suurinta yhtenäistä sähkömarkkinaa. Jo tällä hetkellä markkinarakenteissa ja markkinan toiminnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jos tilannetta tarkastellaan ympäristöpolitiikan suhteen, niin markkinoiden avautumisella on sekä uhkia että mahdollisuuksia. Vaikka ympäristöpolitiikasta päätetään pääasiassa sähkö- ja kaasumarkkinalainsäädännön ulkopuolella, niin oleellista on huomioida, että ympäristöpolitiikka vaikuttaa ratkaisevasti myös energiamarkkinoihin. Kirjoittaja on johtava hallintovirkamies Euroopan komission energia- ja kuljetusalan pääosastolla

14 Riitta Myller Energiamarkkinat ja ilmastopolitiikka - näkökulma Euroopan parlamentista Infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon täysimittainen avaaminen kilpailulle tehostaa sisämarkkinoiden toimivuutta, mikä puolestaan parantaa toimitusvarmuutta ja laskee hintoja. Euroopan parlamentti on kuitenkin aina korostanut laadullisia kriteerejä markkinoiden avaamisessa. Parlamentti on mm. edellyttänyt uusiutuvien energiamuotojen tukemista ja sitä, että niiden pääsy energiaverkkoihin varmistetaan. Lisäksi on korostettu energian säästön ja energiaverojen merkitystä sekä edellytetty standardien määrittelemistä energiatehokkaille koneille ja laitteille. Parlamentti on myös ollut huolissaan julkisten palvelujen periaatteista kilpailuttamisessa. Unionin kestävän kehityksen strategiassa todetaan, että ympäristö- ja energiapolitiikka on sovitettava yhteen puhtaan energiantuotannon edistämiseksi. Strategiassa on mukana ns. Lissabonin prosessin ympäristöasioiden läpäisyperiaate, eli ympäristönäkökohdat on otettava huomioon kaikilla politiikan sektoreilla. Lisäksi muistutetaan, että kestävän kehityksen ympäristöllisellä ulottuvuudella on taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle myös positiivisia vaikutuksia, kun esimerkiksi uudet, kestävämmät tekniikat luovat uusia työpaikkoja. Vuonna 2002 hyväksytty EU:n kuudes ympäristön toimintaohjelma luo perustan kestävän kehityksen ympäristöulottuvuudelle. Ohjelmassa määritellään ilmastonmuutos yhdeksi unionin suurimmista ympäristöongelmista ja sen torjuminen ympäristöpolitiikan ensimmäiseksi prioriteetiksi. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi edellytetään uusien keinojen käyttöönottamista mm. liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon aloilla. Energiantuotannossa näitä ympäristöohjelmassa määriteltyjä keinoja ovat esimerkiksi tehokkaan ja kestävän energian käytön vastaisesti toimivien tukien poistaminen, uusiutuvien ja hiilisisällöltään alhaisempien polttoaineiden käyttö, sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisääminen, metaanipäästöjen vähentäminen sekä energiatehokkuuden lisääminen. Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. Euroopan parlamentti on aina tukenut uusiutuvia energialähteitä. Esimerkiksi kannanotossaan Euroopan ilmastonmuutosohjelmasta vuonna 2000 parlamentti edellytti saastuttamattoman ja kestävän energiahuollon kehittämistä ja vaati asettamaan uusiutuvat energialähteet etusijalle. Parlamentti myös pyysi samassa yhteydessä komissiolta ehdotusta biomassasta tuotetun vedyn, vesivoiman sekä aurinko- ja tuulivoiman vapauttamisesta valmisteverosta. Kaksi vuotta myöhemmin, antaessaan lausuntoa ilmastonmuutosohjelman ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta, parlamentti vaati, että ilmastopolitiikka on sisällytettävä perusperiaatteena EU:n tulevaan energiapolitiikkaan. Parlamentti myös edellytti sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämistä yhteisön tasolla, ympäristökustannusten sisällyttämistä energian hintoihin sekä yhteisön valvonnan ulottamista kansallisiin ja paikallisiin toimiin energiatehokkuuden lisäämisessä. Euroopan unionin tutkimuksen kuudennessa puiteohjelmassa korostetaan kestävien energiajärjestelmien kehittämistä ottaen huomioon myös hiilidioksidipäästöjen hallinta. Puiteohjelman tavoite on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä puhtaan energian, energian säästön ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen. Pitkällä aikavälillä tavoitteita ovat polttokennotekniikan kehittäminen sekä Euroopan tasolla sovellettavat energialähteiden ja kuljetusten uudet teknologiat ja innovatiiviset tekniset ratkaisut

15 Peter Lund Euroopan energiapolitiikan pitkän aikavälin kehityslinjat NÄKÖKULMAT EU:N ENERGIAPOLITIIKKAAN EU:n perussopimukset: hiili- ja teräsyhteisö, Euratom EU:n jäsenvaltiot: 15 (25) erilaista energiapoliittista ratkaisua EU kokonaisuutena: ympäristö, energiariippuvuus, energiavarat - Kioton tavoite -8 % päästövähennys vuosina verrattuna vuoteen 1990, pitkän aikavälin tavoite 10 x Kioton tavoite - energiamarkkinoiden vapautuminen - energia-alan uudelleen järjestelyt, sähkön luotettavuus ja laatu, e-talous - globaalit kysymykset - innovaatiot ja teknologia EU:n kansalaiset (Eurobarometri: EU-kansalaisen näkemys) - 90 %:n mukaan ilmastonmuutos vaatii toimia - 85 % tietää EU:n kehitystoimista vähän - liikenteen energiankulutusta aliarvioidaan - 81 % arvioi, että vuonna 2020 EU:ssa useita energialähteitä, uusiutuvat energialähteet paras EU:N ENERGIATRENDIT (business as usual) EU vuonna energiantuonti 300 mrd EUR/v, EU kuluttaa 20 % maailman öljystä ja 15 % energiasta Ydinvoima vuonna % EU:n sähköstä, 5 maata (8) luopumassa (turvallisuus- ja ydinjätekysymykset) - 95 % uraanista tuodaan EU:n omat energiavarat uusiutuvat energialähteet ja kivihiili - 70 % energiasta tuodaan EU:n ulkopuolelta (Venäjä, Lähi-itä, Kaspianmeri), öljystä yli 90 % Uusiutuvat energialähteet - tuuli- ja aurinkoenergia kasvavat nopeasti, bioenergia tasaantuu - osuus 7 8 % energiantuotannosta vuonna 2030 Energian tehokas käyttö ja säästö - energian käyttö kasvaa 2 % vuodessa - liikenteen, kotitalouksien ja palvelujen osuus kasvaa Uusiutuvien energialähteiden läpimurto EU:ssa? 20 mrd 100 mrd EU:n energiatuotannon trendit EU:n energiankäytön trendit % 20 % ( EU 15 ) 2030 ( EU 30) ( EU ( EU - 30) 15 mrd Kaavioissa nähdään eräiden uusiutuvien energialähteiden nykyinen ja arvioitu kehitys verrattuna yhteisön valkoisen kirjan tavoitteisiin. 35 mrd Markkinoiden arvo

16 EU:n energiapolitiikan haasteet ympäristö geopolitiikka geologia EU:n energiapoliittinen valintatilanne EU:n energiatilanteen luonnollinen kehitys energian kulutuksen kasvu + 2 %/v omavaraisuuden lasku -1,5 %/v CO 2 -päästöjen lasku + 1 %/v VALINTOJA Teknologiset mahdollisuudet perinteinen energiantuotanto (CO 2 -poisto, ydinvoima, vesivoima) uudet ja uusiutuvat energiamuodot tulevaisuuden energiamuodot energian tehokas käyttö Euroopan haaste on saada aikaan kestävien energiateknologioiden läpimurto markkinoille. Mahdollinen tiekartta kestävään energiatulevaisuuteen 2010 lyhyen tähtäimen teknologiaa (olemassa olevien teknologioiden parannuksia sekä energian tehokas loppukäyttö) markkinavetoiset sopimus- ja määräysmekanismit tärkeitä uusien ja uusiutuvien teknologioiden juurtuminen markkinoille mahdollista pitkän tähtäimen tutkimus- ja kehitystoiminta korostuu (saadaan aikaan läpimurtoja) mikä on öljyn rooli? EU:n energiapolitiikan linjaukset tehty mm.: - uusiutuvien energialähteiden kaksinkertaistaminen vuoteen energiatehokkuuden parantaminen + 1 % yli normaalin kehityksen jäsenvaltioiden rooli prosessissa uudet avaukset, linjaukset ja panostukset ovat tarpeen Innovatiiviset uudet teknologiat Uusiutuvat energialähteet % energiasta vuonna 2030 (kasvu + 0,5 %/v) Energian tehokas käyttö ja säästö - rakennusten energiakulutus -40 % - liikenteen energiakulutus -30 % Uudet polttoaineet - 20 % polttoaineista biopohjaisia fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, paradigmamuutos uusi teknologia ratkaisu kestävään kehitykseen voittajat ja häviäjät? (vetytalous, fuusio, keinotekoinen fotosynteesi, synteettiset polttoaineet) Innovatiiviset globaalit teknologiat laajasti sovellettavissa ja myytävissä ympäri maailmaa myös kehitysmaiden energiahuoltoon sustainable, abundant and affordable EU:n reservinä kivihiili ja ydinvoima soveltuvat myös vedyn tuotantoon (öljyn korvaaminen) Jotta tiekartan osoittamalle tielle päästään, tarvitaan merkittäviä markkina- ja teknologiapanoksia - energiatalouden tuotesyklit ovat pitkiä ja perusenergia on halpaa - energiantuotannon ulkoisia kustannuksia ei oteta huomioon - perinteiset energialähteet saivat aikanaan myös merkittävän tuen (mm. monopolit, kehityspanostukset, tuotantotuet yms.) pitkän tähtäimen energiatutkimusta - energiayhtiöiden kehityspanokset pudonneet EU:ssa 60 % 10 vuodessa - EU:n kilpailukyky suhteessa Yhdysvaltoihin ja Japaniin heikkenee uusissa teknologioissa - innovaatioiden kautta päästään tehokkaampaan ja halvempaan teknologiaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Silti julkinen sektori on edelleen tärkeä toimija - julkisen sektorin oma esimerkki voi olla tärkeä (kulutus 5-10 % kaikesta energiasta) - vanhan oligopolistisen energiatalouden muuttaminen oppivaksi ja innovatiiviseksi - julkinen ohjaus vapaan kilpailun ja uusien teknologioiden markkinoille pääsyn turvaamiseksi Kirjoittaja on professori Teknillisessä korkeakoulussa ja Euroopan komission energia-asiantuntijaryhmän puheenjohtaja

17 Onko avautumiskehityksestä hyötyä pienkuluttajille ja ympäristölle? 32 33

18 Steve Thomas and Kevin Jewell Residential retail competition in the electricity market Lessons from the United Kingdom The UK was a pioneer in liberalising its utility sectors with the privatisation and opening to competition of the telecoms (1984), gas (1987) and finally the electricity sector in The basic elements of the British Model for the electricity industry are the introduction of a wholesale market, the opening of the network to all actors on non-discriminatory terms, the introduction of a more formal system of regulation of monopoly prices and the introduction of retail competition so that final consumers could choose their supplier. This paper examines the experience in the residential market, especially for the poorest consumers, to determine whether the introduction of competition has benefited consumers. The introduction of retail competition Unlike the Nordic countries where retail competition for all consumers was introduced at the time of liberalisation, in Britain, retail competition was phased in over 9 years. The 5000 largest consumers, about 30 per cent of the market, were given choice at the time of liberalisation in A further 45,000 large consumers (20 per cent of the market) were given choice in 1994, while the rest of the market was opened up by region in 1998/99. Table 1 Wholesale Power Purchase Costs 1996/97 Average price Quantity (p/kwh) (TWh) Franchise consumers Coal contracts IPP contracts Other contracts Average franchise purchase costs Non-franchise purchase costs Average total purchase costs Source: Office of Electricity Regulation (1997) The competitive electricity market from 1998: price restraints: proposals OFFER, Birmingham. There were substantial logistical problems in the first two stages of the opening with delays in billing and problems in metering, but by about 1996, this segment of the market was operating relatively smoothly. Most consumers were reviewing their supplier annually, switching to a cheaper company or negotiating better terms with their existing supplier. However, the worrying issue was that there appeared to be evidence that the price reductions gained by large consumers had been at the expense of small consumers. The Regulator published data that showed that retail supply companies were systematically allocating all their cheapest power purchases to the competitive market leaving small consumers to pay 30 per cent more for the generation element (about 50 per cent of the total bill) of their electricity bill (see Table 1). The Regulator, in a cost-benefit analysis for the introduction of retail competition for residential consumers claimed that one of the benefits would be that this differential would disappear, presumably because small consumers would shop around for the cheapest supplier and suppliers that overcharged consumers would lose their market. As an interim measure, he placed a cap on the price the incumbent supplier could charge small consumers to protect them from exploitation. This cap was removed in Experience with retail competition The first thing to note about retail competition is that it was expensive, complex and prone to mis-selling practices. The Regulator allowed companies to recover 726m (about 30 per consumer) from consumers over five years to cover the development and operating costs for the systems built to allow consumers to switch. These systems are still causing problems and costs continue to be incurred trying to fix the problems. As with competition in the gas industry, much of the competition has been through door-step and telephone sales. Seven years after gas competition was introduced and five years after electricity competition was introduced, the Regulator is still having to levy fines on the major suppliers for unfair selling practices and consumer complaints over mis-selling nearly doubled between 2001/02 to 2002/03 with 12,960 complaints to the consumer body Energywatch. Unlike almost all other countries where retail competition has been introduced for small consumers, there has been substantial switching and by March 2003, 43 per cent of consumers had switched at least once. However, this figure is misleading as it includes changes in ownership of dwellings. About 5 per cent of dwellings change hands every year and switching seems now to be accounted for largely by changes of ownership and consumers that have already switched, switching again. It seems there are a relatively small number of consumers that are prepared to switch regularly, while the vast majority will probably never choose to switch

19 Of those that have switched, most have changed to a dual fuel deal with British Gas, which now has 23 per cent of the residential electricity market. Note that British Gas will only sell electricity as part of a package with gas and electricity. Table 2 Price Comparison Incumbents London Electric British Gas Cheapest The Regulator seems to be believe the market is working well and in the Ofgem Annual Report for 2002/03, Ofgem stated [Ofgem s] analysis found that: all customers have seen their bills fall in real terms since 1998 the market is not yet mature, but developing fast. This raises three questions: Has competition improved the position of small consumers relative to large consumers, as promised by the Regulator? How much can consumers save by switching supplier? And What has been the impact on poor consumers? Has competition improved the relative position of small consumers The evidence suggests that far from improving the competitive situation for small consumers, the introduction of competition has made things worse. If we calculate the price small consumers pay for power as a percentage of what industrial users pay, we can see that the percentage rose from about 195 per cent in 1990 to about 220 per cent in 1999 and nearly 260 per cent in How was this possible given the price cap? The Regulator did not fully understand the risk to small consumers from the introduction of competition. He assumed that the risk was that companies would exploit their market position to increase their prices. The problem was that the wholesale electricity price collapse (by about 40 per cent) for complex reasons not necessarily related to competition and the price cap allowed the companies to keep this cost reduction. How much can consumers save by switching supplier? There are now six major companies selling electricity to residential consumers in Britain all of which are also major electricity generators. The combined market share of the other suppliers is 0.3 per cent. Consumers can pay their bill in three ways. The cheapest prices are available to those that pay monthly by Direct Debit, most consumers still pay the traditional way, quarterly in arrears, while consumers that have difficulty paying their bills have little choice but to use pre-payment meters. Direct Debit Electricity 242* 242* Gas 318* * 297 Total/Dual fuel 560* * 503 Standard credit Electricity 250* 250* Gas 356* * 310 Total/Dual fuel 606* * 540 Pre-payment Electricity Gas Total Notes 1. Prices include VAT at 5 % 2. Only the 6 major suppliers are included 3. Dual fuel deals for pre-payment meters are not offered. 4. The incumbent column is for those buying electricity from London Electric and gas from British Gas. All suppliers offer gas and electricity as a package and for purposes of illustration we can examine a consumer living in London buying an average amount of electricity (3300kWh per year) and gas (19050kWh/year). Prior to the introduction of competition, consumers bought their electricity from their local regional electricity company, in this case London Electricity, now owned by EDF of France (there were 14 regions) and their gas from British Gas. Table 2 shows the following: The savings on offer are quite small (10 %) unless the consumer is able to switch at the same time to Direct Debit The cheapest prices are available to those that pay by Direct Debit while the highest are for pre-payment meters. The companies claim this reflects costs, but it is also likely to reflect the profitability of consumers, particularly their likelihood to buy other services. Staying with the two incumbent companies is the worst option while buying a dual fuel package from either of the incumbents is the next worse package, except for pre-payment consumers. This probably reflects the perception that most consumers will not switch and will pay higher prices. Most companies are not competing to win new pre-payment consumers

20 What has been the impact on poor consumers? As shown above, poor consumers have done badly from this process and about 15 per cent of consumers use pre-payment meters. For the companies, pre-payment meters are very useful. They avoid the problems associated with consumers that cannot pay their bills. Consumers that cannot pay disconnect themselves. They also identify the class of consumer least likely to be interested in buying either products (e.g., gas, telecoms, financial services, insurance) from their electricity supplier. Despite the high prices, pre-payment meter consumers value the control they give them over their budgets. A pre-payment meter consumer knows that they will not run up large debts with their energy suppliers. The companies claim the high prices paid reflect higher costs but there are no reliable studies that confirm this. It is likely that the infrastructure to purchase energy (on-line terminals in shops) is expensive, but the supplier does not have to read a meter, send out a bill and there is no risk of non-payment. Conclusions Retail competition in electricity is claimed to be a success in Britain. The reality is that it has allowed large consumers to benefit at the expense of small consumers and rich consumers at the expense of poor consumers. It is also far from clear that the overall benefits of competition outweigh the considerable costs of allowing competition. Steve Thomas is a Senior Fellow in PSIRU in University of Greenwich, UK. Kevin Jewell works with Consumers Union in USA. Jason Anderson Greening energy market liberalisation Energy market liberalisation in Europe has been backed by many in the environmental community because it was hoped it would allow greener generation sources to compete for customers, and allow consumers to choose them. It is understood, however, that the process is fraught with pitfalls for the environment as well, including the possibilities that prices might fall and demand would as a result increase, that retailers would try earn profit on the basis of increased sales, and would seek to influence higher demand among customers, and that efficiency and conservation would be hard to promote in the competitive market, where a dispersed set of actors presented no clear entity with responsibility for implementing efficiency measures. In addition there are concerns about the reality of regulations, which might not live up to the promise of the theory. For example, new green entrants might be kept out by incumbents exercising a powerful market position. Even where green power might increase in supply, demand might not meet it if consumers don t have the information they needed to make green choices. And indeed, the definition of green can be disputable, such that sources like large hydropower, municipal waste or peat might be passed off as renewable energy and thwart development of more sustainable sources. With the experience of market opening to date in Europe we can say that results are mixed, with all of the above being true. What is clear, however, is that the most progress is made in renewable energy and efficiency not through market action but through regulation designed to work within the new market structures. Market consolidation may stifle real competition With the opening energy markets, the old monopolies (or their offspring after restructuring) have to face competition either from new home-grown entrants or from established players from other markets. This in theory increases the total amount of competition. But the difficulty of competitive markets with high barriers to entry is that they become less competitive over time. Companies are always seeking to hedge risks by diversifying and consolidating, geographically, and through the vertical chain of supply

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta uudeksi energiatehokkuutta ja energiapalveluita koskevaksi direktiiviksi, KOM(2003) 739 lopullinen

Lausunto ehdotuksesta uudeksi energiatehokkuutta ja energiapalveluita koskevaksi direktiiviksi, KOM(2003) 739 lopullinen Suomen luonnonsuojeluliitto r.y. Kauppa- ja teollisuusministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO VIITE: Lausuntopyyntönne HAREnro KTM003:/2004 Lausunto ehdotuksesta uudeksi energiatehokkuutta ja energiapalveluita

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot