maan. Saat lisätietoja liiton toiminnasta sen kotisivuilta osoitteesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maan. Saat lisätietoja liiton toiminnasta sen kotisivuilta osoitteesta www.sll.fi"

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliitto on monimuotoisen luonnon ja puhtaan ympäristön vahva valtakunnallinen edunvalvoja. Jäseniä liitossa on noin ja nuorisojärjestö LuontoLiitossa noin Paikallisyhdistyksineen ja piireineen liiton organisaatio kattaa koko maan. Ilman luonnonsuojeluliiton yli 60 vuotta jatkunutta kansalaistoimintaa moni ympäristöasia olisi Suomessa paljon nykyistä huonommassa tilassa. Liiton panos on vaikuttanut olennaisesti siihen, että - ympäristötietoisuus Suomessa on lisääntynyt. - ponnistelu uhanalaisten lajien suojelemiseksi on tuottanut tulosta. - suojelualueiden verkostoa on laajennettu. - ympäristönsuojelulainsäädäntö on kehittynyt ja ympäristöhallintoa on tehostettu. - luonnonvarojen kestävä käyttö, jätteiden kierrätys ja saastepäästöjen rajoittaminen ovat saaneet vauhtia. - uusiutuvien energiamuotojen kestävä käyttö ja merkitys ovat vahvistuneet energiapolitiikassa. - kansainvälinen ympäristöyhteistyö on tiivistynyt erityisesti Itämeren ja EU:n alueella. Saat lisätietoja liiton toiminnasta sen kotisivuilta osoitteesta

2 Toimittanut: Sami Wilkman Kansi: Tiiti Gromoff Taitto: Tiiti Gromoff Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, Helsinki puh ISBN Paino Kyriiri Oy Julkaisu on tehty Euroopan parlamentin tiedotustoimiston ja ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksen tuella.

3 Sisällys Esipuhe s. 7 Eero Yrjö-Koskinen Suomen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet ja todellisuus Ajankohtaiskatsaus: mitä kuuluu Suomen ilmastopolitiikalle? s. 10 Timo Ritonummi Viisas varautuu Kioton jälkeiseen aikaan s. 12 Satu Hassi Kestävän energiantuotannon edistäminen s. 16 Antti Kaikkonen Euroopan unionin energiapoliittiset linjaukset Uudet direktiivit ja niiden vaikutukset jäsenmaiden ympäristöpolitiikkaan s. 24 Matti Supponen Energiamarkkinat ja ilmastopolitiikka s näkökulma Euroopan parlamentista Riitta Myller Euroopan energiapolitiikan pitkän aikavälin kehityslinjat s. 28 Peter Lund Onko avautumiskehityksestä hyötyä pienkuluttajille ja ympäristölle? Residential retail competition in the electricity market s lessons from the United Kingdom Steve Thomas and Kevin Jewell Greening energy market liberalisation s. 39 Jason Anderson Ecolabelled electricity on a changing Swedish electricity market s. 44 Johan Kling Kioton tavoitteeseen ponnisteltava tosissaan s avoimilla energiamarkkinoilla tarvitaan voimakkaampia toimia Tuuli Kaskinen

4 Eero Yrjö-Koskinen Esipuhe Eurooppalaisten energian käyttö ja kulutus ovat murroksen edessä. Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan haasteena on ottaa huomioon turvallisuuteen, maantieteelliseen tilanteeseen, ympäristöön ja taloudelliseen kannattavuuteen liittyviä tekijöitä. Energiantuotannon taloudellisuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä pyritään lisäämään avaamalla unionin alueen sähkömarkkinat. Markkinoiden avautuminen on vasta alkuvaiheessa. Pohjoismaat ensimmäisten joukossa ovat avanneet oman sähköntuotantonsa kilpailulle. Sen sijaan Keski-Euroopassa sama kehitys on vasta käynnistymässä. Avautuvat sähkömarkkinat tuovat mukanaan sekä mahdollisuuksia että uhkia pyrittäessä kohti kestävää energiatulevaisuutta. Ympäristöjärjestöt ovat tukeneet avautumiskehitystä, sillä uusiutuvien energialähteiden kestävän energiantuotannon tukijalan pääsy markkinoille helpottuu. Sähkön käyttäjän on mahdollista valita sähkön tuottajansa myös ympäristöperustein ja ostaa ympäristömerkittyä, uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Suomessa tällaisen vaihtoehdon tarjoaa Suomen luonnonsuojeluliiton tukema norppamerkitty sähkö. Ruotsissa sekä muissa Pohjoismaissa kuluttajalle on tarjolla Bra Miljöval -merkittyä sähköä. Kuluttaja voi itse vaikuttaa ympäristöystävällisen sähköntuotannon lisääntymiseen. Avoimilta markkinoilta vaaditaan myös läpinäkyvyyttä. Jotta valistuneita ostopäätöksiä voidaan tehdä, täytyy kuluttajalla olla tarpeeksi tietoa päätöksensä tueksi. Sähkömarkkinoiden on tuettava kehitystä, jossa kuluttaja pystyy vaivattomasti vertailemaan sähköntoimittajia ja vaihtamaan halutessaan omaa sähköntoimittajaansa. Nykyinen vaatimus sähkön ympäristövaikutusten ilmoittamisesta epämääräisesti yritysten kotisivuilla ei ole riittävä, vaan jokaisen asiakkaan olisi saatava sähkölaskun yhteydessä selvitys kuluttamansa sähkön ympäristövaikutuksista mahdollisimman selkeässä muodossa. Uusiutuvien energialähteiden edistämisen ohella eurooppalaisten sähkömarkkinoiden suurena haasteena on myös energian tehokas käyttö. Euroopan unionin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä löytää keinoja tehostaa sekä energian tuotantoa että sen käyttöä. Näyttää siltä, että pelkästään markkinavoimiin luottaminen ei ole riittävää, vaan tarvitaan edelleen myös selkeää poliittista ohjausta, jotta sähkön kulutus ei jatka kasvuaan. Säästön ajatus on tärkeä, sillä 7

5 huolimatta voimakkaistakin ponnisteluista uusien energiamuotojen edistämiseksi yli puolet Euroopan unionin sähköstä tuotetaan lähivuosikymmeninä fossiilisilla polttoaineilla, joiden käytöllä on erittäin kielteisiä ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Suurin osa kuluttajista suhtautuu ydinvoimaan kriittisesti sen riskialttiudesta johtuen. Monet EU-maat, kuten Ruotsi ja Saksa, ovat päättäneet luopua ydinvoiman käytöstä kokonaan. Samasta syystä esimerkiksi Tanskassa ja Itävallassa ei ole rakennettu ydinvoimaa lainkaan. Suomi on ainoa EU-maa, joka on päättänyt lisätä ydinvoimaan tehtäviä investointeja. Sähköyhtiöiden halu varata täällä rakennettavan ydinvoimalan tuotanto-osuuksia ja kasvattaa sitä kautta myyntiään ei ainakaan helpota energiansäästön toteuttamista eikä edistä uusiutuvan energian investointeja. Pohjoismaissa on sähkömarkkinoiden osalta toimittu eurooppalaisena edelläkävijänä. Pohjoismaiset sähkömarkkinat avattiin jo vuonna Kokemusta avoimien markkinoiden toiminnasta on siis jo useiden vuosien ajalta. Avautuneiden markkinoiden ansiosta ei kuitenkaan ole tapahtunut parannusta uusiutuvien energialähteiden tuotannossa saati sähkön kulutuksen kasvun hidastumisessa. Suomen ilmastostrategiaan kirjatut uusiutuvien energialähteiden edistämistavoitteet ovat kaikkien muiden tuotantomuotojen paitsi bioenergian osalta jäljessä aikataulustaan. Vastaavasti sähkön kulutus on jatkanut kasvuaan ja jopa kiihtynyt viime vuosina. Tällainen kehityskulku vaarantaa Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisen sekä sotii kestävän kehityksen periaatteita vastaan. Samaan aikaan kiristynyt kilpailu uhkaa muuttaa sähköntuotannon muutaman suuren toimijan temmellyskentäksi. Avoimien sähkömarkkinoiden vaativana haasteena on yhdistää taloudellinen ja tuotannollinen tehokkuus ympäristön huomioivaan kehitykseen. Ympäristönäkökohdista tärkeimmäksi nousee ilmastonmuutoksen hidastaminen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, ettei energiantuotannolla ole kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Pitkällä aikavälillä kestävä energiatalous ei voi perustua muuhun kuin uusiutuviin energiavaroihin. Uusiutuvien energialähteiden hyviä puolia ovat yleensä myös niiden paikallisuus sekä kotimaisuus. Sähkömarkkinoiden toiminnan edellytyksiä on pyrittävä muuttamaan sellaiseen suuntaan, joka samalla edesauttaa sekä ympäristön hyvinvointia että paikallisen, työpaikkoja luovan energiantuotannon laajentumista. Useat havainnot viittaavat siihen, että avoimet markkinat eivät sinänsä paranna ympäristön tilaa, päinvastoin. Tästä huolestuneena Suomen luonnonsuojeluliitto järjesti syyskuussa 2003 seminaarin avautuvista energiamarkkinoista, missä käsiteltiin laajasti ympäristön ja energiamarkkinoiden välistä suhdetta. Tämän julkaisun tekstit perustuvat seminaarissa puhuneiden asiantuntijoiden esityksiin, jotka vaihtelevat EU-tasoisesta tarkastelusta eri jäsenvaltioiden kohtaamiin ongelmiin. Suomen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet ja todellisuus Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja. 8 9

6 Timo Ritonummi Ajankohtaiskatsaus: Mitä kuuluu Suomen ilmastostrategialle? Kansallinen ilmastostrategia on runsaat kaksi vuotta vanha; eduskuntakäsittely päättyi kesällä Ilmastostrategia sisältää linjaukset ja toimet, joiden avulla Suomen kasvihuonekaasupäästöt saadaan Kioton pöytäkirjan ja sitä seuranneen EU:n taakanjaon mukaiseen tavoitteeseen ensimmäisellä sitoumuskaudella vuosina Suomen tavoite on pitää kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolla. Ilmastostrategian toimeenpano tapahtuu mm. erinäisten päätösten ja normi- ja säädösmuutosten avulla. Esimerkkeinä ovat voimaan tulevat uudet rakennusmääräykset sekä energiaverojen korotus vuoden 2003 alussa ja samalla tehty parannus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaan. Esimerkkinä toisenlaisesta toiminnasta mainittakoon Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma (www.ilmastonmuutos.info) eri kohderyhmille suunnattuine viestintäprojekteineen. Valtionhallinnon organisaatio ilmastostrategian uusimiseen Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kauppa- ja teollisuusministeri ympäristöministeri valtionvarainministeri maa- ja metsätalousministeri liikenne- ja viestintäministeri Mauri Pekkarinen (puheenjohtaja) Jan-Erik Enestam Antti Kalliomäki Juha Korkeaoja Leena Luhtanen Samalla kun ilmastostrategiaa toimeenpannaan, on sen päivittämistyö alkanut. Tärkeimpinä syinä päivittämiseen on valmisteilla oleva EU:n päästökauppa ja ns. Kioton joustomekanismit. Strategian valmistelun aikana vuosina päästökauppadirektiiviä ei vielä ollut eivätkä joustomekanismien kansainväliset pelisäännöt olleet selvillä. Uudistettavaan ilmastostrategiaan sisällytetään EU:n päästökaupan ja joustomekanismien lisäksi linjaukset ns. hiilinielujen käytöstä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioonottaminen sekä toimenpiteiden ja toimeenpanon laajentaminen alueelliselle ja kunnalliselle tasolle. Tärkeänä osana strategian päivittämisessä on myös valmistautuminen ensimmäistä sitoumuskautta seuraavia sitoumuskausia koskeviin päästövähennysneuvotteluihin. Ilmastostrategian uusimista ohjaa ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä. Ministerityöryhmää avustaa virkamiestasolla strategian kannalta keskeisten ministeriöiden yhdysverkko kauppa- ja teollisuusministeriön puheenjohtajuudella. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastolle on muodostettu määräaikainen, kolmihenkinen ilmasto- ja energiastrategian sihteeristö. Osana strategian uusimista laaditaan strategian tueksi kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta käsitteleviä skenaarioita. Skenaario- ja strategiavalmistelu tapahtuu kuuden edellämainitun ministeriön yhteistyönä - aivan kuten strategiaa alun perin valmisteltaessa. Siten skenaariot eivät ole esimerkiksi KTM:n skenaarioita, vaan yhteisiä kunkin kuuden ministeriön vastatessa omasta sektoristaan. Päivitetty ilmastostrategia valmistuu loppuvuodesta 2004 ja hallitus antaa sen selontekona eduskunnalle. Päästökauppadirektiivin toimeenpano edellyttää merkittäviä linjauksia jo tätä ennen. Päästökauppasektoreille jaettavien päästöoikeuksien alustavan alkujaon on oltava valmis maaliskuussa Alkujako on tarkoitus lyödä lopullisesti lukkoon hallituksessa vuoden 2004 syyskuun loppuun mennessä. On tärkeää muistaa, että mitkään strategiat eivätkä skenaariot, eivätkä liioin lukemattomat selvityksetkään vähennä päästöjä vaikka kaikilla niillä onkin tärkeä osansa. Päästöjen vähentäminen vaatii konkreettisia toimia. Kirjoittaja on ylitarkastaja kauppa- ja teollisuusministeriössä. Ministerityöryhmää avustaa virkamiestasolla kyseisten ministereiden ministeriöiden lisäksi ulkoasiainministeriö. Kauppa- ja teollisuusministeriössä toimii määräaikainen ilmasto- ja energiastrategian sihteeristö

7 Satu Hassi Viisas varautuu Kioton jälkeiseen aikaan Onko kauppa- ja teollisuusministeriö pukki kaalimaan vartijana? Reilu vuosi sitten, kun eduskunnassa ja koko valtakunnassa kiisteltiin viidennen ydinvoimalaitoksen luvasta, juuri kukaan ei julkisesti asettanut kyseenalaiseksi Kioton ilmastosopimusta ja sitä, että Suomi saavuttaa sopimukseen kirjatun päästörajansa. Suomen Kioto-tavoitehan on, että kasvihuonekaasupäästömme eivät ylitä vuoden 1990 tasoa vuonna 2010, tai vuosien keskiarvossa. Jo tuolloin kuului kuitenkin huhuja siitä, että tietyissä piireissä puhutaan "kun Kalle on tehnyt tehtävänsä, Kalle saa mennä". Kallella viitattiin Kioton pöytäkirjaan ja Kallen tehtävällä ydinvoimaluvan heltiämiseen. Tämän päivän tunnelmat eivät ainakaan kumoa puolentoista vuoden takaisia huhuja. Yhä useammassa puheenvuorossa Kioton pöytäkirjaa väitetään Suomelle mahdottomaksi toteuttaa. Sen nyt ehkä voi ymmärtää, että jotkut etujärjestöt, kuten TT ja se osa ay-liikkeestä, jotka pitävät jatkuvaa energian kulutuksen kasvattamista ja halpaa energiaa yhteiskunnallisena tavoitteenaan, puhuvat tällaisia, etujärjestöillähän ei ole harteillaan päättäjän vastuuta. Mutta vaikeampi on ymmärtää ja hyväksyä sitä, että vastaavanlaisia puheita kuullaan myös kauppa- ja teollisuusministeriön KTM:n suunnalta, onhan KTM sekä Lipposen että Vanhasen hallitusten työnjaossa juuri se ministeriö, jonka tehtävänä on johtaa niiden kotimaisten toimien valmistelua, joilla Suomi pitää päästöt kurissa Kioton sopimuksen mukaisesti. Viime elokuussa kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston ylijohtaja Taisto Turunen ilmoitti televisiossa, että Suomi ei saavuta Kioto-tavoitetta ilman päästöoikeuksien ostoa ulkomailta. Tekniikka &Talous -lehden mukaan Turunen on energiaväen lounaskeskustelussa heittänyt, että suomalaisten on valittava, kuolemmeko viluun vai nälkään. KTM:n vastuunalainen päällikkö on tietysti kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen. Vastatessaan kansanedustaja Christina Gestrinin kirjalliseen kysymykseen sähkön hintaan sisällytettävästä "ilmastomaksusta" ministeri Pekkarinen torjui tämän idean sillä perusteella, että uusia toimia päästöjen rajoittamiseksi ei tarvita. "Nykyiset toimenpiteet on asetettu ja mitoitettu siten, että kotimaiset ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa", totesi Pekkarinen. Noin kuukautta myöhemmin samainen Pekkarinen lausui Energia-lehdelle (6-7/2003) antamassaan haastattelussa: "Minusta Kioto-velvoitteet ovat Suomelle kohtuuttoman kovat". Hän myös väittää, että Kioton tavoite merkitsisi päästöjen leikkaamista peräti 20 %:lla nykytasosta. Pekkarisen väite perustuu erikoislaatuiseen KTM-matematiikkaan. Todellisuudessa Suomen kasvihuonekaasupäästöt viime vuonna ovat olleet vajaat 9 % yli sen tason, johon olemme Kiotossa sitoutuneet. Pekkarisen väittämiin prosenttisuuruusluokkiin eli noin 18 %:n vähennystarpeeseen päästään, kun otetaan huomioon vain hiilidioksidipäästöt ja niistäkin vain fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuneet. Vuoden 1990 jälkeen viiden muun kasvihuonekaasun päästöt ovat jonkin verran vähentyneet, samoin hiilidioksidipäästöt muusta kuin fossiilisista polttoaineista. Kun tämä otetaan huomioon, kuva on paljon valoisampi. Lisäksi on otettava huomioon, että kahden viime vuoden hiilidioksidipäästöjen korkeus johtui vesivoiman poikkeuksellisesta vähyydestä luvun loppuvuosina ja vuonna 2000 Suomen päästöt alittivat Kioto-rajan. Herää siis kysymys, millaisin tavoittein KTM:ssä oikein toimitaan. Onko KTM:ssä todella aitoa halua vetää päästöjen kuriin saamista Suomessa vai onko KTM pukki kaalimaan vartijana, haluton toteuttamaan päästövähennyksiä? Ministeri Pekkariselta odotetaan nyt näyttöjä siitä, johtaako hän jämerästi kasvihuonekaasupäästöjen panemista kuriin vai asettuuko hän vastaan hangoittelijoiden rintamaan. Kotimaisessa keskustelussa näkee melko usein vedottavan myös Ruotsiin, kun Kioto-tavoitettamme väitetään kohtuuttomaksi. Onhan Ruotsilla oikeus lisätä päästöjään 4 % vuoteen 1990 verrattuna, kun meidän rajamme on 0 %. Näiden puheenvuorojen käyttäjät unohtavat - tietoisesti tai tietämättömyyttään - seuraavat asiat: - koko EU:n tavoite on vähentää päästöjä 8 %, joten Suomen tavoite on EU:n keskitasoa vaatimattomampi, - Ruotsin lisäysoikeuden peruste on Ruotsin sitoumus vähentää ydinvoimaa, - vuoden 1990 jälkeen Ruotsi on jo sulkenut yhden ydinvoimalan, - Ruotsi on vapaaehtoisesti sitoutunut huomattavasti tiukempaan tavoitteeseen eli päästöjen vähentämiseen 4 %:lla samansuuruisen lisäyksen sijasta ja - viime vuonna Ruotsin päästöt olivat 4 % alle Kioto-tavoiterajan eli siinä tasossa, joka on Suomen tavoite, huolimatta siitä että vesivoiman vähyys koetteli myös Ruotsia. Kioto-sitoumuksen täyttäminen kiinni poliittisesta tahdosta Vuosi ennen eduskunnan suurta ydinvoimakeskustelua eli keväällä 2001 Lipposen toinen hallitus esitteli eduskunnalle selontekona Suomen kansallisen ilmastostra

8 tegian. Ilmastostrategia sisälsi kuvauksen toimista, joilla Suomi pitää kasvihuonepäästöt kurissa Kioto-sitoumuksensa mukaisesti. Selonteon valmistelua johti KTM. Kun KTM:n suunnalta nyt kuvataan Kioto-tavoitetta kohtuuttomaksi, herää kysymys, onko kaikki ilmastoselonteossa kuvatut asiat pantu toimeksi. Valitettavasti vastaus on: ei ole. Tärkein toimi, joka yhä edelleen odottaa toimeenpanoa, on energiaverojen korotus. Ilmastoselonteon mukaan energiaverotuksen taso tulee noin kaksinkertaistaa tällä vuosikymmenellä siihen verrattuna mitä ne olivat vuonna 2000, vaikka ydinvoimaa rakennettaisiin lisää. Toisin sanoen energiaveroja tulee tällä vuosikymmenellä nostaa suunnilleen yhtä paljon kuin 1990-luvulla. Suunnitelmaa siitä, missä tahdissa energiaverotusta kehitetään ja millaisella mallilla, ei kuitenkaan ole saanut aikaan sen paremmin Lipposen kakkoshallitus kuin Vanhasenkaan hallitus. Oma kokemukseni siltä ajalta, kun vielä olin Lipposen toisen hallituksen ympäristöministeri, on se, että tämä laiminlyönti ei johdu unohduksesta vaan tahdon puutteesta. Tiedän sen siitä, että Lipposen toisessa hallituksessa aktiivisesti muistutin tästä asiasta. Viime syksynä KTM:n johdolla työskentelivät ns. risupakettityöryhmät, jotka tekivät esitykset eduskunnan ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksyttyjen "risupakettiponsien" toteuttamisesta. Työryhmien työn yhteydessä KTM päivitti päästöennusteiden BAU- eli "business as usual" -käyrää siten, että siihen laskettiin mukaan jo päätetyt toimet. KTM:n laskelmien mukaan jo päätetyt toimet eivät riitä Kioto-tavoitteen saavuttamiseen. Käyrä jätettiin pois risupakettityöryhmien loppuraportista eikä siitä puhuttu julkisesti ennen vaaleja, kun haluttiin antaa kuva, että päästöongelmat ratkaistiin ydinvoimalla. On kuitenkin kaksi aivan eri asiaa, voidaanko Kioto-tavoite saavuttaa ja riittävätkö sen saavuttamiseen jo tähän mennessä päätetyt toimet. Kun KTM:ssä on kerran päädytty siihen, että tähän mennessä päätetyillä toimilla ei tavoitetta saavuteta, on katsottava, mitä toimia tarvitaan vielä lisää. Tähän arvioon itsekin uskon. Edellä jo totesin, että kansallisessa ilmastostrategiassa luetelluista toimista energiaverotuksen kehittäminen on toteuttamatta ja myös vailla toteutussuunnitelmaa. Sellaisia ilmastostrategiassa mainitsemattomia toimia, joiden toteuttaminen on täysin realistista, jos halua eli poliittista tahtoa vain on, ovat ainakin seuraavat: - energian säästöohjelman tehostaminen, - kotimaisen uusiutuvan energian tehostettu edistäminen, - esimerkki molemmista edellisistä: investointiavustukset suoran sähkölämmityksen vaihtamiseen maalämpöpumppuihin tai hake- tai pellettilämmitykseen, - esimerkki uusiutuvan energian edistämisestä: muun muassa Ruotsin ja Belgian käyttöön ottama järjestelmä, jossa sähkön myyjiä velvoitetaan tuottamaan vuosittain kasvava osuus myymästään sähköstä uusiutuvalla energialla Kioton jälkeen tulevat vielä haastavammat päästövelvoitteet Kioton tavoitteen saavuttaminen niin Suomessa kuin muuallakaan kehittyneissä teollisuusmaissa ei ole mikään läpihuutojuttu, kyseessä on vaativampi ja mahdollisesti myös kalliimpi ympäristönsuojelutehtävä kuin mikään niistä, joista olemme aikaisemmin selviytyneet. Silti kaikki ne, jotka arvostelevat Kioton sopimusta täysin riittämättömäksi, ovat oikeassa. Jos Kioton sopimus toteutuu täysimääräisesti, eli myös Yhdysvallat tulee mukaan, teollisuusmaaryhmän päästöt alenevat 5,2 % vuoteen 1990 verrattuna. Jotta ilmastonmuutos saataisiin kuriin, globaaleja päästöjä on vuodessa vähennettävä yhteen kolmannekseen nykytasosta. Tehtävän haastavuutta korostaa se, että monien kehitysmaiden on annettava vielä jonkin aikaa kasvattaa päästöjään, ovathan esimerkiksi keskimääräisen intialaisen päästöt vain kymmenesosa suomalaisen ja keskimääräisen EU-kansalaisen päästöistä ja vain kahdeskymmenesosa yhdysvaltalaisen vastaavista. Samalla meidän kehittyneissä teollisuusmaissa tulee alentaa omia päästöjämme todella radikaalisti seuraavien vuoden aikana. Ensimmäisen Kioto-urakkamme jälkeen tulee siis uusia. Seuraavina sitoumuskausina päästövähennystavoitteet ovat väistämättä kovempia kuin ensimmäisellä sitoumuskaudella, jos maapallosta aiotaan pitää huolta. Myös EU lähtee ilmastopolitiikassaan tästä realiteetista. Viime syksynä EU:n ympäristöministerineuvosto totesikin, että EU:n pitkän aikavälin tavoite on stabiloida ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tasolle 550 ppm, mikä on noin kaksinkertainen taso verrattuna esiteolliseen aikaan. EU totesi samalla, että tämä tarkoittaa maapallonlaajuisten päästöjen vähentämistä pitkällä aikavälillä 70 %:lla. EU siis varautuu Kioton jälkeiseen aikaan, kuten jokainen viisas toimija. Tähän on ryhdyttävä myös Suomessa. Mitä tehokkaammin toimimme kotimaisen uuden tekniikan, toisaalta energiapihin eli energiaa säästävän tekniikan ja toisaalta uusiutuvaa energiaa käyttävän tekniikan kehittämiseksi, sitä paremmassa asemassa olemme, kun on lähdettävä toteuttamaan seuraavia päästövähennyksiä. Kioton pöytäkirjan toteuttaminen on myös tekemällä oppimista. Jos keskitymme haraamaan koko urakkaa vastaan, menetämme kullanarvoisen tilaisuuden oppia asioita, jotka ovat kirjaimellisesti kullanarvoisia ensi vuosikymmenellä. Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja 14 15

9 kysymyksiä. Kaikkiin niihin joudutaan vastaamaan kuluvalla nelivuotiskaudella. Eikä ainoastaan vastaamaan, vaan vastaamaan tavalla jonka kestävyydestä voimme olla pitkälläkin aikavälillä varmoja. Antti Kaikkonen Kestävän energiantuotannon edistäminen Energia- ja ilmastopolitiikka on mielestäni yksi tärkeimmistä politiikan toimintaalueista alkaneella hallituskaudella. Vanhasen hallituksen ohjelmassa on itse asiassa monessa kohdassa energiapoliittisia linjauksia. Nämä useat linjaukset muodostavat sen kokonaisuuden, kuinka suomalaista energiantuotantoa pyritään saamaan entistä ympäristöystävällisemmäksi. Hallitusohjelman julkistamisen aikaan monet ohjelman kirjaukset selvityksistä ja kartoituksista herättivät arvostelua. Tällainen muotoilu oli välttämätön, sillä monet päätöksien kannalta oleelliset selvitykset olivat vielä tekemättä. Selvityksistä puhuttaessa teistäkin saattaa tuntua, että itse päätökset jumiutuvat loputtomien selvitysten alle. Vaikka emme näitä "selvityksiä" suuresti rakasta, niin niiden välttämättömyyttä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tuskin kukaan meistä kyseenalaistaa. Hallituspuolueen kansanedustajana koen olevani osavastuussa siitä, etteivät kirjaukset jää ainoastaan selvityksen asteelle. Selvityksistä on edettävä toimenpiteisiin. Vastuun taakkaa osaltaan keventää se, että vastausten etsiminen hallitusohjelman energiapoliittisiin kysymyksiin on alkanut ripeästi. Kuluvalla hallituskaudella ei energiapolitiikkaan liittyvistä haasteista ole pulaa, tämä fakta on varmasti myös tämän tilaisuuden osanottajilla tiedossa. Keskeinen päämäärä on edetä kohti Kioton ilmastosopimuksen asettamia velvoitteita. Haasteet tällä hallituskaudella Edellisessä alustuksessa edustajakollega Hassi käsittelikin jo tulevaisuutemme haasteita pidemmällä aikavälillä. Käsiteltäessä näitä haasteita näin yhden vaalikauden perspektiivistä (joka on liian lyhyt aika näille kysymyksille), pitää esille nostaa ainakin seuraavat asiat: - Energiamarkkinoiden Euroopan laajuinen avaaminen ja kotimaisten markkinamekanismien kehittäminen, - ilmastostrategian päivittäminen ja päästökaupan valmistelu sekä - uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä koskevien ohjelmien toteutus Vaikka luettelin kokonaisuudet lyhyenä listana, ne ovat kukin mittaluokaltaan suuria On vähintäänkin luonnollista, että tässä vaiheessa osa hallitusohjelman energiapoliittisista asioista on vasta valmistelussa tai alustavassa mietinnässä. Hallituksen esityksiä ja muita konkreettisia valmistelun tuloksia päästään toden teolla toteuttamaan käytännössä vasta hieman myöhemmin. Alustukseni lopussa arvioin hieman kyseisiä asiakokonaisuuksia eduskunnan käsittelyyn tulleen vuoden 2004 budjettiehdotuksen valossa. Hallitusohjelman energiapoliittinen perusajatus on kilpailukykyisen energian saannin turvaaminen samalla, kun täytämme kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteemme. Kuten te, energia-asioissa mukana olevina ja niitä aktiivisesti seuraavina, varmasti tiedätte, näiden tavoitteiden toteuttaminen merkitsee melkoisia ponnisteluja. Saatan olla väärässä, mutta oletan että monet teistä hieman vieroksuvat edellisessä määrittelyssä mainittua ilmaisua "kilpailukykyinen energia". Mielestäni perusajatuksen sisältämä velvoite ympäristösitoumusten täyttämisestä, samalla kun pyrimme kilpailukykyiseen energiantarjontaan, muodostaa kestävän pohjan energiapolitiikalle. Jos ekologisia vaatimuksia ei huomioida, ei mielestäni voida puhua kilpailukykyisestä energiasta, ekologisten vaatimusten pitäisi olla sisäänrakennettuna ajatuksena energiantuotannossa. Eri toimijoiden yhteistyö korostuu On tärkeää huomata, että hallinnon ja valtiovallan ponnistelut eivät yksin riitä: tarvitaan myös energia-alalla paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti toimivien osapuolien vahvaa panosta ja yhteistyötä. Vain kaikkien osapuolten vahva sitoutuminen tavoitteisiimme varmistaa, että elinkeinoelämä ja kaikki kansalaiset saavat tarvitsemansa määrän energiaa eri muodoissa käyttöönsä kohtuulliseen hintaan, niin että samalla ympäristötavoitteet toteutetaan. Hallitus puolestaan edistää tavoitteita mm. panostamalla uuden teknologian rahoittamiseen, yritysten vakaan toimintaympäristön ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen. Energia-ala on hyvä esimerkki siitä, miten erilaiset ja erikokoiset toimijat täydentävät hyvin toisiaan. Suomen kaltaisessa maassa on välttämätöntä, että meillä on toimintakykyinen perusvoimatuotanto, joka on kunnossa, mutta aivan yhtä välttämättä tarvitaan alueellisia ja paikallisia toimijoita. Hyvä esimerkki viimeksi mainituista on mielestäni kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, Motivan ja metsäkeskusten yhdessä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa vauhdittama lämpöyrittäjyystoiminta. Tämä uudehko bioenergia-alan toimintamuoto on tervetullut lisä osaltaan täydentämään energiatuotannon palettiamme. Toiminnan keskeisenä 16 17

10 ajatuksena on, että lämpöyrittäjä tai lämpöyritys vastaa kokonaisvaltaisesti kunnan aluelämpölaitoksesta tai jonkun kiinteistöryhmän, kuten koulukeskuksen tai yrityksen, lämmöntarpeesta. Tällainen toiminta edustaa mielestäni hyvällä tavalla energiasektorin uudenlaista verkottumista. Toiminnan ekologisuuden lisäksi ei pidä todellakaan väheksyä sen työllistävää vaikutusta. Jo nyt vastaavanlaiset toimintamallit työllistävät välittömästi ja välillisesti satoja henkilöitä ja toteuttavat samalla kestävää energiapolitiikkaa. Mainitsin aiemmin, että hallitusohjelmassa on useita energiaan liittyviä kohtia. On hyvä mainita samalla, että meillä energiahuollon ja energiamarkkinoiden monet perusasiat ovat kansainvälisesti vertaillen kunnossa. Sanon näin siitä huolimatta, etten aikanaan kannattanut päätöstä viidennen ydinreaktorin rakentamisluvan myöntämiseksi. Se päätös on nyt kuitenkin tehty, ja siihen ei tällä vaalikaudella enää palata. Joten suuria ja nopeita muutoksia ei kotimaisista lähtökohdista suoriteta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettei erilaiselle energiatuotannon kehittämiselle, uusille tekniikoille ja uudenlaisille toimintatavoille olisi tarvetta. Osaltaan näitä tarpeita saa aikaan toiminnan välttämätön sopeuttaminen Kioton ilmastosopimuksen ja EU:n puitteissa sovittuihin tavoitteisiin. Päästökauppa mullistaa energia-alan toimia Energiamarkkinamme toimivat jokseenkin hyvin, mutta emme silti voi välttyä alaa koskettavilta suurilta muutoksilta. Suurin ja käytännön kannalta ehkä vaikeinkin muutos on Kioton ilmastosopimuksen pohjalta valmisteltu EU:n sisäinen, tiettyjä teollisuuden aloja ja energiatuotantoa koskeva hiilidioksidipäästöjen kauppa. Haasteellisuutta lisää se, että joudumme hoitamaan käynnistämisen melkoisella kiireellä. Suomi ei saanut haluamaansa riittävää tukea asian käsittelyssä muilta jäsenvaltioilta voimaantuloajan lykkäämiselle. Lykkäämistä ajettiin, jotta eri osapuolille olisi saatu riittävästi aikaa asian kunnolliseen valmisteluun. On syytä korostaa, että halusimme lisäaikaa nimenomaan päästökaupan toteuttamisen huolelliselle valmistelulle, emme yrittäneet lykätä päästökaupan aloittamista sinänsä. Demokraattisen päätöksentekojärjestelmän mukaisesti tyydymme ja sopeudumme nyt tähän tiukahkoon aikatauluun. Tarvittava lainsäädäntö pitää olla voimassa ja niin sanottu päästöoikeuksien alkujako tehtynä siten, että päästökauppa voi käynnistyä vuoden 2005 alussa. Vaikka halusimmekin lisäaikaa, olen varma, että emme ole tämänkään asian valmistelussa muihin maihin verrattuna jälkijunassa. Muista maista kuuluneiden valmistelun "väliaikatietojen" mukaan tilanne on pikemminkin päinvastoin. Meidän ei tule kuitenkaan kokea pienintäkään mielihyvää asian johdosta - ajatuksella mitäs me sanoimme - sillä koko päästökaupan aloittaminen voi venyä, koska aloituksesta ei tule mitään elleivät kaikki ole alussa samalla viivalla. Yritysten välinen EU:n laajuinen hiilidioksidipäästöjen kauppa mullistaa energiaalan toimia monilta osin. Ei riitä, että luomme kauppaan liittyvät menettelyt ja seurantajärjestelmät ja perustamme tarvittavat elimet niitä hoitamaan. Lisäksi pitää muut energiapoliittiset toimet, kuten energiatuet ja energiaverot, yhteensovittaa päästökaupan kanssa siten, että toimintaympäristö on mahdollisimman tasapuolinen niin päästökaupassa mukana oleville kuin sen ulkopuolelle jäävillekin. Yhdyn kauppaja teollisuusministeri Mauri Pekkariseen siinä, että en usko päästökaupan oloissa kiintiökaupan kokonaan korvaavan energiaveroja. Enkä myöskään sitä toivo. Energiaverotuksen suhteen tarvitaan nykyistä parempaa kansainvälistä yhteistyötä. Siksi EU:n perustuslaillisen sopimuksen käsittelyn yhteydessä olisikin hyvä sopia siitä, että energia- ja ympäristöverotuksen suhteen voitaisiin siirtyä EU:ssa määräenemmistöpäätöksiin. Ohjauskeinoja tarvitaan jo senkin takia etteivät päästökaupan ulkopuolelle jäävät pääse ns. vapaamatkustajan asemaan. Energiaverotus tulee tuskin vaalikaudella säilymään entisellään. Jo nyt verotuskokonaisuuden valmistelusta on kantautunut tietoja, joiden mukaan biokaasuun kohdistuva vero poistettaisiin kokonaan. Onkin jo korkea aika. Biokaasun suhteen olemme esimerkiksi Ruotsiin verrattuna jälkijunassa, valitettavasti. Kysyntää varmasti olisi, mutta tarjontaa ei ole. Verotuksen aikaisemmat virheratkaisut ovat tähän yhtenä syynä. Päästökauppaan liittyvä kolmas tehtävä on syytä hoitaa huolella. On välttämätöntä valmentaa ja opastaa päästökaupan piirissä olevia yrityksiä ja muita toimijoita. Kauppa- ja teollisuusministeriössä uskotaan vahvasti, että energia-ala vahvoine järjestöineen hoitaa omalta osaltaan tätä vaativaa perehdyttämistyötä. Eduskunnan ponsilausumat ydinvoimapäätöksen yhteydessä Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut myös toimimaan eduskunnan kesällä 2002 viidettä ydinvoimalaitosta koskevan myönteisen periaatepäätöksen yhteydessä hyväksymien ponsien mukaisesti. Hiilen käytön hallittuun rajoittamiseen sähkön ja lämmön tuotannossa liittyvät ehdotukset tulevat hallituksen pöydälle ensi vuonna. Ehdotuksien valmistuminen on pitkälti kiinni asiaa pohtivan toimikunnan työn valmistumisesta. Toivottavasti hiilen käyttöä voidaan nopeasti vähentää. Viime vuoden joulukuussa valmistuneet energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman päivitykset luovat osaltaan pohjan näiden alueiden käytännön toimille ja osaltaan myös menossa olevan kansallisen ilmastostrategian päivitykselle. Parhaillaan on laajalla lausuntokierroksella työryhmän mietintö, jossa on esitetty alustavia ehdotuksia energian käyttöön liittyvän lainsäädännön kehittämisestä. Siihen sisältyy myös ehdotus energian toimittajille kaavaillusta palveluvelvoitteesta. Palveluvelvoite tarkoittaa tässä sitä, että mm. energiayhtiöt velvoitettaisiin lain nojalla antamaan kuluttajille tietoa energiankäytöstä ja säästömahdollisuuksista. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on vuoden 2004 talousarvioesityksessä 18 19

11 varattu 27 miljoonaa euroa käytettäväksi energiatukena uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämiseen. Vertailun vuoksi mainittakoon että vuonna 2002 energiatukea myönnettiin 17,2 miljoonaa euroa. Vaikka korotuksesta huolimatta määräraha on suhteellisen pieni, viisaasti ja täsmäkohteisiin käytettynä sillä voidaan saada paljon hyvää aikaan. Energiatukihan on aina luonteeltaan muuta rahoitusta täydentävää, ja sillä pyritään kaventamaan ympäristöpoliittisesti paremman vaihtoehdon ja mahdollisesti kaupallisesti halvimman investoinnin välistä kustannuseroa. Uutta teknologiaa soveltavissa hankkeissa energiatuki osaltaan pienentää uuteen tekniikkaan usein liittyvää taloudellista riskiä. Juuri tämä, uuden tekniikan käyttöönoton riskin pienentäminen, on mielestäni erityisen tärkeää pyrittäessä uusien luontoystävällisempien innovaatioiden esiinmarssiin. Osana tätä uusien teknologien sisältämien riskien pienentämistä otin kesällä kantaa esiin nousseeseen hankkeeseen. Tuolloin kauppa- ja teollisuusministeri herätti keskustelua ehdottamalla valtion tukemiin tutkimus- ja teknologian kehittämishankkeisiin kohdistettujen rahojen korottamista sekä uudelleen kohdentamista. Korottamisen osalta tämän T&K -rahoituksen uudistaminen on siis osaltaan toteutumassa jo tulevana vuonna. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa valtion tulo- ja menoarvioissa vuodelle 2004 tutkimus- ja kehittämisrahoihin on tulossa noin 100 miljoonan euron lisäys. Kokonaisuudessaan nämä energiatuetkin kattavat osaamisen kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävät varat ovat noin 530 miljoonaa euroa. "Vihreälle yrittäjyydelle" on siis jo olemassa kehykset valtion budjetissa, jonka sisältämien varojen entistä suurempi kohdentuminen ympä-ristösektorille on jo alkanut. Energiasektorin rahoituksen vahvistamiseksi riittää toki työtä vielä tulevillekin vuosille. Uskon vahvasti että esimerkiksi luontoa säästävien teknologioiden ja ympäristöystävällisen energiantuotannon ympärille rakentuva uudenlainen "vihreä yrittäjyys" voisi tulevaisuudessa muodostua uudeksi suomalaiseksi menestystarinaksi, myös globaalissa mittakaavassa. Jotta tämä Suomen seuraava menestystarina toteutuisi, olisi tartuttava toimeen rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Rohkeutta ei vaadita vähiten ympäristötekniikkaan liittyvien hankkeiden alku-rahoituksessa. Monet näistä hankkeista ovat alkuvaiheessa niin vaikeasti kaupallistettavia, että ne uhkaavat jäädä puhtaissa markkinatalousolosuhteissa toteuttamatta. Positiivisia signaalejakin on kuitenkin nähtävissä. Energiatukien kasvamisen lisäksi energiakatselmuksiin ja -analyyseihin kohdistuvat tuet toimivat jo nyt puolestaan porkkanoina, joilla kannustetaan etsimään uusia säästökohteita. Tänäkin vuonna kauppa- ja teollisuusministeriöön on tullut uusia hanke-esityksiä ilahduttavan paljon. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että energiatukeen varattu määräraha on jo pääosin sidottu. Kauppa ja teollisuusministeri on kuitenkin luvannut, että hyville hankkeille pyritään tästäkin huolimatta vielä loppuvuonnakin myöntämään tukea. Paikallinen ja alueellinen yhteistyö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on ollut Suomessa valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Nyt näyttää siltä, ettei tästä periaatteesta tälläkään hallituskaudella luovuta. Varsinkin kuntien ja paikallisen teollisuuden välistä energiayhteistyötä tehdään Suomessa monilla paikkakunnilla. Kaukolämmön jakelu ja jakelijat ovat välttämättömiä, jotta laajamittaista sähkön ja lämmön tuotantoa voidaan rakentaa muuallekin kuin prosessiteollisuuden yhteyteen. Valtiovalta pyrkii jatkossakin kannustamaan uusien yhteistyöhankkeiden avaamista ja vanhojen laajentamista muun muassa teollisuuden, energia-alan ja kuntien kanssa tekemiemme vapaaehtoisten energiansäästösopimuksien avulla. Olemme voineet ilolla havaita, että EU:ssakin on alettu ymmärtää yhteistuotannon tärkeys ja merkitys. Nyt on kyettävä varmistamaan, että tulossa oleva sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskeva direktiivi soveltuu meidän tilanteeseemme sekä kehitysasteeseemme. Suomalaisten päättäjien tulee toki myös tehdä parhaansa, jotta suomalaiset yritykset ja toimijat pääsisivät viemään alan osaamista ja tekniikkaa laajenevaan EU:hun ja muuallekin. Sähkömarkkinoiden toimivuuden parantaminen Hallitusohjelmaan sisältyy myös tiettyjä toimia, joilla tähdätään energiamarkkinoiden, erityisesti sähkömarkkinoiden tehokkuuden varmistamiseen ja toimivuuden parantamiseen. Tilanne ei meillä ole nytkään erityisen huono, mutta havaittuja puutteita on syytä poistaa. Tehokkaiden ja toimivien markkinoiden yksi edellytys on, että saadaan aikaan aito kilpailutilanne. Siihen tarvitaan ainakin muutama, mielellään kohtalaisen tasavahva hyödykkeen tuottaja. Liiallinen markkinoiden keskittyminen on syytä edelleenkin estää. EU:n komissiossa, kuten monissa jäsenmaissakin, on tähän asiaan kiinnitetty huomiota. Nykyinen kilpailurajoituslaki tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään yksittäinen toimija ei saa hallita yli 25 prosenttia sähkön pienjännitejakelusta. Vaikka tämä rajoitus ei kohdistu suoraan sähkön myyntiin tai hankintaan, on se toiminut keskittymistä estävän tavoitteen mukaisesti, eikä sitä olla ainakaan poistamassa. Viime talvi oli aikamoinen testi Pohjoismaiden sähkömarkkinoille. Uhkaavasta tilanteesta huolimatta markkinat toimivat ja sähköä riitti Suomessa. Sateet ovat olleet niukkoja tänäkin vuonna. Vaikka mihinkään paniikkitoimiin ei ole syytä, sähkön hankintatilanteen kehittymistä seurataan meilläkin huolella. Tässä tilanteessa on syytä varmistaa, että sähkö voi liikkua mahdollisimman esteettömästi, jotta koko pohjoismainen tuotantokapasiteetti voidaan tarvittaessa hyödyntää. Tavoitteenamme onkin poistaa pohjoismaisen markkina-alueen pullonkauloja tiivistämällä kantaverkkoyhtiöiden ja samalla myös viranomaisten välistä yhteistyötä. Uusi sähkösisämarkkinadirektiivi edellyttää muun muassa, että myös sähköliiketoimintojen eriyttämistä on vietävä eteenpäin. Hallituksen tavoitteena on myös vahvistaa yksittäisen kuluttajan asemaa sähkömarkkinoilla. Nykyinen lainsäädäntö ei toimi kunnolla tilanteissa, joissa viranomainen toteaa sähkön siirrosta perityn 20 21

12 ylisuuria maksuja. Parhaillaan ministeriön työryhmä pohtii sitä, miten hallitusohjelmaan kirjattu lausuma siitä, että jakeluyhtiöt velvoitetaan palauttamaan kuluttajille sähkön siirron yhteydessä liikaa perityt maksut, voidaan toteuttaa. Kestävän energiantuotannon edistäminen on yhteinen tavoitteemme. Vaikka näkökulmani asiaan on ollut varsin hallinnollinen, ei ole syytä väheksyä jokaisen suomalaisen vaikutusmahdollisuuksia asiassa. Jokainen voi henkilökohtaisilla valinnoillaan olla vaikuttamassa siihen, miten energiaa tuotetaan. Tässä suhteessa asenteet ja niiden kehittyminen ovat avainasemassa. Uskon ympäristötietoisuuden paranevan uusien sukupolvien myötä. Tätä kehitystä on kuitenkin syytä vauhdittaa tietoa jakamalla ja valistamalla kohti eettisiä ja ekologisesti kestäviä valintoja. Ihmisten henkilökohtaiset valinnat ovat avainasemassa, kun ilmasto- ja energiapolitiikkaa suunnitellaan pitkällä tähtäimellä. Tässä asiassa jokainen meistä on vaikuttaja. Euroopan unionin energiapoliittiset linjaukset Kirjoittaja on kansanedustaja

13 Matti Supponen Uudet direktiivit ja niiden vaikutukset jäsenmaiden ympäristöpolitiikkaan Sähkömarkkinadirektiivi sekä asetus rajat ylittävästä sähkökaupasta muuttavat eurooppalaisia energiamarkkinoita. Markkinoiden avautuminen on vaiheittaista. Ensin avataan markkinat kaikille yritysasiakkaille vuoden 2004 heinäkuussa. Vuoden 2007 heinäkuussa myös yksityisasiakkaat pääsevät avoimille sähkömarkkinoille. Siirtoverkonhaltijoiden oikeudellinen eriyttäminen tapahtuu heinäkuussa 2004 ja jakeluverkonhaltijoiden eriyttäminen heinäkuussa Energiamarkkinaviranomaisille on määritelty vähimmäisvelvollisuudet, joihin kuuluu mm. tariffien määrittely etukäteen. Samalla myönnetään yleispalveluoikeus kotitalousasiakkaille ja mahdollisesti pienille yrityksille, mikä takaa oikeuden saada määrätynlaisia sähköntoimituksia vertailukelpoisin, avoimin ja kohtuullisin hinnoin. Sähköntoimittajat velvoitetaan erittelemään käyttämänsä energialähteet laskuissa sekä myynnisedistämismateriaalissa. Lisäksi sähkömarkkinadirektiivi velvoittaa jäsenmaat seuraamaan toimitusvarmuustilannetta. Asetus rajat ylittävästä sähkökaupasta määrittelee periaatteet maiden välisille siirtotariffeille siten, että verkkoon pääsystä perittävissä maksuissa olisi otettava huomioon asianomaisen alueen tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino, mikä toteutetaan eriyttämällä tuottajien ja/tai kuluttajien verkkoon pääsystä perittävät maksut. Maiden välisten siirtorajoitusten hallinnan pitää perustua markkinaehtoisille ratkaisuille, jotka eivät syrji toimijoita. Verkon ylikuormitusongelmat on mieluiten ratkaistava muilla kuin liiketoimiin perustuvilla menetelmillä eli käyttämällä menetelmiä, joihin ei liity valintaa yksittäisten markkinaosallistujien tekemien sopimusten välillä. Asetus määrittelee myös siirtoverkonhaltijoiden välisen korvausmekanismin. Komissio hyväksyy asetuksen suuntaviivat yhdessä asetusta valvovan komitean kanssa. Samalla tarkoitus on perustaa Euroopan energiamarkkinaviranomaisten ryhmä, joka valvoo EU:n energiamarkkinoiden toimintaa. Sähkömarkkinadirektiivissä on useita ympäristöön vaikuttavia kohtia Jäsenmailla on laajat valtuudet julkisen palvelun velvoitteiden puitteissa. Uusiutuvilla energialähteillä, jätteillä tai yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuotannolla tuotetulle sähkölle voidaan antaa etusija siirtoverkossa. Energialähteet on eriteltävä kuluttajille laskuissa ja myynninedistämisaineistossa. Muu energiamarkkinoihin vaikuttava EU:n lainsäädäntö Direktiivi uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä Päästökauppadirektiivi Suurten polttolaitosten direktiivi Direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC) Direktiivi sähkön ja lämmön yhteistuotannosta Energiamarkkinoiden kehityksen vaikutus ympäristöön lisääntyykö energian kulutus, kun hinta laskee? kasvaako investointien epävarmuus? lisääntyykö energiatehokkuus? lisääntyykö kaasun käyttö? kuinka käy ydinvoiman? miten investoinnit uusiutuviin energialähteisiin kehittyvät? miten kehittyvät vihreän energian markkinat? Euroopan alueelliset sähkömarkkinat muutaman vuoden kuluessa. EU on perustamassa maailman suurinta yhtenäistä sähkömarkkinaa. Jo tällä hetkellä markkinarakenteissa ja markkinan toiminnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jos tilannetta tarkastellaan ympäristöpolitiikan suhteen, niin markkinoiden avautumisella on sekä uhkia että mahdollisuuksia. Vaikka ympäristöpolitiikasta päätetään pääasiassa sähkö- ja kaasumarkkinalainsäädännön ulkopuolella, niin oleellista on huomioida, että ympäristöpolitiikka vaikuttaa ratkaisevasti myös energiamarkkinoihin. Kirjoittaja on johtava hallintovirkamies Euroopan komission energia- ja kuljetusalan pääosastolla

14 Riitta Myller Energiamarkkinat ja ilmastopolitiikka - näkökulma Euroopan parlamentista Infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon täysimittainen avaaminen kilpailulle tehostaa sisämarkkinoiden toimivuutta, mikä puolestaan parantaa toimitusvarmuutta ja laskee hintoja. Euroopan parlamentti on kuitenkin aina korostanut laadullisia kriteerejä markkinoiden avaamisessa. Parlamentti on mm. edellyttänyt uusiutuvien energiamuotojen tukemista ja sitä, että niiden pääsy energiaverkkoihin varmistetaan. Lisäksi on korostettu energian säästön ja energiaverojen merkitystä sekä edellytetty standardien määrittelemistä energiatehokkaille koneille ja laitteille. Parlamentti on myös ollut huolissaan julkisten palvelujen periaatteista kilpailuttamisessa. Unionin kestävän kehityksen strategiassa todetaan, että ympäristö- ja energiapolitiikka on sovitettava yhteen puhtaan energiantuotannon edistämiseksi. Strategiassa on mukana ns. Lissabonin prosessin ympäristöasioiden läpäisyperiaate, eli ympäristönäkökohdat on otettava huomioon kaikilla politiikan sektoreilla. Lisäksi muistutetaan, että kestävän kehityksen ympäristöllisellä ulottuvuudella on taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle myös positiivisia vaikutuksia, kun esimerkiksi uudet, kestävämmät tekniikat luovat uusia työpaikkoja. Vuonna 2002 hyväksytty EU:n kuudes ympäristön toimintaohjelma luo perustan kestävän kehityksen ympäristöulottuvuudelle. Ohjelmassa määritellään ilmastonmuutos yhdeksi unionin suurimmista ympäristöongelmista ja sen torjuminen ympäristöpolitiikan ensimmäiseksi prioriteetiksi. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi edellytetään uusien keinojen käyttöönottamista mm. liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon aloilla. Energiantuotannossa näitä ympäristöohjelmassa määriteltyjä keinoja ovat esimerkiksi tehokkaan ja kestävän energian käytön vastaisesti toimivien tukien poistaminen, uusiutuvien ja hiilisisällöltään alhaisempien polttoaineiden käyttö, sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisääminen, metaanipäästöjen vähentäminen sekä energiatehokkuuden lisääminen. Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. Euroopan parlamentti on aina tukenut uusiutuvia energialähteitä. Esimerkiksi kannanotossaan Euroopan ilmastonmuutosohjelmasta vuonna 2000 parlamentti edellytti saastuttamattoman ja kestävän energiahuollon kehittämistä ja vaati asettamaan uusiutuvat energialähteet etusijalle. Parlamentti myös pyysi samassa yhteydessä komissiolta ehdotusta biomassasta tuotetun vedyn, vesivoiman sekä aurinko- ja tuulivoiman vapauttamisesta valmisteverosta. Kaksi vuotta myöhemmin, antaessaan lausuntoa ilmastonmuutosohjelman ensimmäisen vaiheen toteuttamisesta, parlamentti vaati, että ilmastopolitiikka on sisällytettävä perusperiaatteena EU:n tulevaan energiapolitiikkaan. Parlamentti myös edellytti sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämistä yhteisön tasolla, ympäristökustannusten sisällyttämistä energian hintoihin sekä yhteisön valvonnan ulottamista kansallisiin ja paikallisiin toimiin energiatehokkuuden lisäämisessä. Euroopan unionin tutkimuksen kuudennessa puiteohjelmassa korostetaan kestävien energiajärjestelmien kehittämistä ottaen huomioon myös hiilidioksidipäästöjen hallinta. Puiteohjelman tavoite on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä puhtaan energian, energian säästön ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen. Pitkällä aikavälillä tavoitteita ovat polttokennotekniikan kehittäminen sekä Euroopan tasolla sovellettavat energialähteiden ja kuljetusten uudet teknologiat ja innovatiiviset tekniset ratkaisut

15 Peter Lund Euroopan energiapolitiikan pitkän aikavälin kehityslinjat NÄKÖKULMAT EU:N ENERGIAPOLITIIKKAAN EU:n perussopimukset: hiili- ja teräsyhteisö, Euratom EU:n jäsenvaltiot: 15 (25) erilaista energiapoliittista ratkaisua EU kokonaisuutena: ympäristö, energiariippuvuus, energiavarat - Kioton tavoite -8 % päästövähennys vuosina verrattuna vuoteen 1990, pitkän aikavälin tavoite 10 x Kioton tavoite - energiamarkkinoiden vapautuminen - energia-alan uudelleen järjestelyt, sähkön luotettavuus ja laatu, e-talous - globaalit kysymykset - innovaatiot ja teknologia EU:n kansalaiset (Eurobarometri: EU-kansalaisen näkemys) - 90 %:n mukaan ilmastonmuutos vaatii toimia - 85 % tietää EU:n kehitystoimista vähän - liikenteen energiankulutusta aliarvioidaan - 81 % arvioi, että vuonna 2020 EU:ssa useita energialähteitä, uusiutuvat energialähteet paras EU:N ENERGIATRENDIT (business as usual) EU vuonna energiantuonti 300 mrd EUR/v, EU kuluttaa 20 % maailman öljystä ja 15 % energiasta Ydinvoima vuonna % EU:n sähköstä, 5 maata (8) luopumassa (turvallisuus- ja ydinjätekysymykset) - 95 % uraanista tuodaan EU:n omat energiavarat uusiutuvat energialähteet ja kivihiili - 70 % energiasta tuodaan EU:n ulkopuolelta (Venäjä, Lähi-itä, Kaspianmeri), öljystä yli 90 % Uusiutuvat energialähteet - tuuli- ja aurinkoenergia kasvavat nopeasti, bioenergia tasaantuu - osuus 7 8 % energiantuotannosta vuonna 2030 Energian tehokas käyttö ja säästö - energian käyttö kasvaa 2 % vuodessa - liikenteen, kotitalouksien ja palvelujen osuus kasvaa Uusiutuvien energialähteiden läpimurto EU:ssa? 20 mrd 100 mrd EU:n energiatuotannon trendit EU:n energiankäytön trendit % 20 % ( EU 15 ) 2030 ( EU 30) ( EU ( EU - 30) 15 mrd Kaavioissa nähdään eräiden uusiutuvien energialähteiden nykyinen ja arvioitu kehitys verrattuna yhteisön valkoisen kirjan tavoitteisiin. 35 mrd Markkinoiden arvo

16 EU:n energiapolitiikan haasteet ympäristö geopolitiikka geologia EU:n energiapoliittinen valintatilanne EU:n energiatilanteen luonnollinen kehitys energian kulutuksen kasvu + 2 %/v omavaraisuuden lasku -1,5 %/v CO 2 -päästöjen lasku + 1 %/v VALINTOJA Teknologiset mahdollisuudet perinteinen energiantuotanto (CO 2 -poisto, ydinvoima, vesivoima) uudet ja uusiutuvat energiamuodot tulevaisuuden energiamuodot energian tehokas käyttö Euroopan haaste on saada aikaan kestävien energiateknologioiden läpimurto markkinoille. Mahdollinen tiekartta kestävään energiatulevaisuuteen 2010 lyhyen tähtäimen teknologiaa (olemassa olevien teknologioiden parannuksia sekä energian tehokas loppukäyttö) markkinavetoiset sopimus- ja määräysmekanismit tärkeitä uusien ja uusiutuvien teknologioiden juurtuminen markkinoille mahdollista pitkän tähtäimen tutkimus- ja kehitystoiminta korostuu (saadaan aikaan läpimurtoja) mikä on öljyn rooli? EU:n energiapolitiikan linjaukset tehty mm.: - uusiutuvien energialähteiden kaksinkertaistaminen vuoteen energiatehokkuuden parantaminen + 1 % yli normaalin kehityksen jäsenvaltioiden rooli prosessissa uudet avaukset, linjaukset ja panostukset ovat tarpeen Innovatiiviset uudet teknologiat Uusiutuvat energialähteet % energiasta vuonna 2030 (kasvu + 0,5 %/v) Energian tehokas käyttö ja säästö - rakennusten energiakulutus -40 % - liikenteen energiakulutus -30 % Uudet polttoaineet - 20 % polttoaineista biopohjaisia fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, paradigmamuutos uusi teknologia ratkaisu kestävään kehitykseen voittajat ja häviäjät? (vetytalous, fuusio, keinotekoinen fotosynteesi, synteettiset polttoaineet) Innovatiiviset globaalit teknologiat laajasti sovellettavissa ja myytävissä ympäri maailmaa myös kehitysmaiden energiahuoltoon sustainable, abundant and affordable EU:n reservinä kivihiili ja ydinvoima soveltuvat myös vedyn tuotantoon (öljyn korvaaminen) Jotta tiekartan osoittamalle tielle päästään, tarvitaan merkittäviä markkina- ja teknologiapanoksia - energiatalouden tuotesyklit ovat pitkiä ja perusenergia on halpaa - energiantuotannon ulkoisia kustannuksia ei oteta huomioon - perinteiset energialähteet saivat aikanaan myös merkittävän tuen (mm. monopolit, kehityspanostukset, tuotantotuet yms.) pitkän tähtäimen energiatutkimusta - energiayhtiöiden kehityspanokset pudonneet EU:ssa 60 % 10 vuodessa - EU:n kilpailukyky suhteessa Yhdysvaltoihin ja Japaniin heikkenee uusissa teknologioissa - innovaatioiden kautta päästään tehokkaampaan ja halvempaan teknologiaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Silti julkinen sektori on edelleen tärkeä toimija - julkisen sektorin oma esimerkki voi olla tärkeä (kulutus 5-10 % kaikesta energiasta) - vanhan oligopolistisen energiatalouden muuttaminen oppivaksi ja innovatiiviseksi - julkinen ohjaus vapaan kilpailun ja uusien teknologioiden markkinoille pääsyn turvaamiseksi Kirjoittaja on professori Teknillisessä korkeakoulussa ja Euroopan komission energia-asiantuntijaryhmän puheenjohtaja

17 Onko avautumiskehityksestä hyötyä pienkuluttajille ja ympäristölle? 32 33

18 Steve Thomas and Kevin Jewell Residential retail competition in the electricity market Lessons from the United Kingdom The UK was a pioneer in liberalising its utility sectors with the privatisation and opening to competition of the telecoms (1984), gas (1987) and finally the electricity sector in The basic elements of the British Model for the electricity industry are the introduction of a wholesale market, the opening of the network to all actors on non-discriminatory terms, the introduction of a more formal system of regulation of monopoly prices and the introduction of retail competition so that final consumers could choose their supplier. This paper examines the experience in the residential market, especially for the poorest consumers, to determine whether the introduction of competition has benefited consumers. The introduction of retail competition Unlike the Nordic countries where retail competition for all consumers was introduced at the time of liberalisation, in Britain, retail competition was phased in over 9 years. The 5000 largest consumers, about 30 per cent of the market, were given choice at the time of liberalisation in A further 45,000 large consumers (20 per cent of the market) were given choice in 1994, while the rest of the market was opened up by region in 1998/99. Table 1 Wholesale Power Purchase Costs 1996/97 Average price Quantity (p/kwh) (TWh) Franchise consumers Coal contracts IPP contracts Other contracts Average franchise purchase costs Non-franchise purchase costs Average total purchase costs Source: Office of Electricity Regulation (1997) The competitive electricity market from 1998: price restraints: proposals OFFER, Birmingham. There were substantial logistical problems in the first two stages of the opening with delays in billing and problems in metering, but by about 1996, this segment of the market was operating relatively smoothly. Most consumers were reviewing their supplier annually, switching to a cheaper company or negotiating better terms with their existing supplier. However, the worrying issue was that there appeared to be evidence that the price reductions gained by large consumers had been at the expense of small consumers. The Regulator published data that showed that retail supply companies were systematically allocating all their cheapest power purchases to the competitive market leaving small consumers to pay 30 per cent more for the generation element (about 50 per cent of the total bill) of their electricity bill (see Table 1). The Regulator, in a cost-benefit analysis for the introduction of retail competition for residential consumers claimed that one of the benefits would be that this differential would disappear, presumably because small consumers would shop around for the cheapest supplier and suppliers that overcharged consumers would lose their market. As an interim measure, he placed a cap on the price the incumbent supplier could charge small consumers to protect them from exploitation. This cap was removed in Experience with retail competition The first thing to note about retail competition is that it was expensive, complex and prone to mis-selling practices. The Regulator allowed companies to recover 726m (about 30 per consumer) from consumers over five years to cover the development and operating costs for the systems built to allow consumers to switch. These systems are still causing problems and costs continue to be incurred trying to fix the problems. As with competition in the gas industry, much of the competition has been through door-step and telephone sales. Seven years after gas competition was introduced and five years after electricity competition was introduced, the Regulator is still having to levy fines on the major suppliers for unfair selling practices and consumer complaints over mis-selling nearly doubled between 2001/02 to 2002/03 with 12,960 complaints to the consumer body Energywatch. Unlike almost all other countries where retail competition has been introduced for small consumers, there has been substantial switching and by March 2003, 43 per cent of consumers had switched at least once. However, this figure is misleading as it includes changes in ownership of dwellings. About 5 per cent of dwellings change hands every year and switching seems now to be accounted for largely by changes of ownership and consumers that have already switched, switching again. It seems there are a relatively small number of consumers that are prepared to switch regularly, while the vast majority will probably never choose to switch

19 Of those that have switched, most have changed to a dual fuel deal with British Gas, which now has 23 per cent of the residential electricity market. Note that British Gas will only sell electricity as part of a package with gas and electricity. Table 2 Price Comparison Incumbents London Electric British Gas Cheapest The Regulator seems to be believe the market is working well and in the Ofgem Annual Report for 2002/03, Ofgem stated [Ofgem s] analysis found that: all customers have seen their bills fall in real terms since 1998 the market is not yet mature, but developing fast. This raises three questions: Has competition improved the position of small consumers relative to large consumers, as promised by the Regulator? How much can consumers save by switching supplier? And What has been the impact on poor consumers? Has competition improved the relative position of small consumers The evidence suggests that far from improving the competitive situation for small consumers, the introduction of competition has made things worse. If we calculate the price small consumers pay for power as a percentage of what industrial users pay, we can see that the percentage rose from about 195 per cent in 1990 to about 220 per cent in 1999 and nearly 260 per cent in How was this possible given the price cap? The Regulator did not fully understand the risk to small consumers from the introduction of competition. He assumed that the risk was that companies would exploit their market position to increase their prices. The problem was that the wholesale electricity price collapse (by about 40 per cent) for complex reasons not necessarily related to competition and the price cap allowed the companies to keep this cost reduction. How much can consumers save by switching supplier? There are now six major companies selling electricity to residential consumers in Britain all of which are also major electricity generators. The combined market share of the other suppliers is 0.3 per cent. Consumers can pay their bill in three ways. The cheapest prices are available to those that pay monthly by Direct Debit, most consumers still pay the traditional way, quarterly in arrears, while consumers that have difficulty paying their bills have little choice but to use pre-payment meters. Direct Debit Electricity 242* 242* Gas 318* * 297 Total/Dual fuel 560* * 503 Standard credit Electricity 250* 250* Gas 356* * 310 Total/Dual fuel 606* * 540 Pre-payment Electricity Gas Total Notes 1. Prices include VAT at 5 % 2. Only the 6 major suppliers are included 3. Dual fuel deals for pre-payment meters are not offered. 4. The incumbent column is for those buying electricity from London Electric and gas from British Gas. All suppliers offer gas and electricity as a package and for purposes of illustration we can examine a consumer living in London buying an average amount of electricity (3300kWh per year) and gas (19050kWh/year). Prior to the introduction of competition, consumers bought their electricity from their local regional electricity company, in this case London Electricity, now owned by EDF of France (there were 14 regions) and their gas from British Gas. Table 2 shows the following: The savings on offer are quite small (10 %) unless the consumer is able to switch at the same time to Direct Debit The cheapest prices are available to those that pay by Direct Debit while the highest are for pre-payment meters. The companies claim this reflects costs, but it is also likely to reflect the profitability of consumers, particularly their likelihood to buy other services. Staying with the two incumbent companies is the worst option while buying a dual fuel package from either of the incumbents is the next worse package, except for pre-payment consumers. This probably reflects the perception that most consumers will not switch and will pay higher prices. Most companies are not competing to win new pre-payment consumers

20 What has been the impact on poor consumers? As shown above, poor consumers have done badly from this process and about 15 per cent of consumers use pre-payment meters. For the companies, pre-payment meters are very useful. They avoid the problems associated with consumers that cannot pay their bills. Consumers that cannot pay disconnect themselves. They also identify the class of consumer least likely to be interested in buying either products (e.g., gas, telecoms, financial services, insurance) from their electricity supplier. Despite the high prices, pre-payment meter consumers value the control they give them over their budgets. A pre-payment meter consumer knows that they will not run up large debts with their energy suppliers. The companies claim the high prices paid reflect higher costs but there are no reliable studies that confirm this. It is likely that the infrastructure to purchase energy (on-line terminals in shops) is expensive, but the supplier does not have to read a meter, send out a bill and there is no risk of non-payment. Conclusions Retail competition in electricity is claimed to be a success in Britain. The reality is that it has allowed large consumers to benefit at the expense of small consumers and rich consumers at the expense of poor consumers. It is also far from clear that the overall benefits of competition outweigh the considerable costs of allowing competition. Steve Thomas is a Senior Fellow in PSIRU in University of Greenwich, UK. Kevin Jewell works with Consumers Union in USA. Jason Anderson Greening energy market liberalisation Energy market liberalisation in Europe has been backed by many in the environmental community because it was hoped it would allow greener generation sources to compete for customers, and allow consumers to choose them. It is understood, however, that the process is fraught with pitfalls for the environment as well, including the possibilities that prices might fall and demand would as a result increase, that retailers would try earn profit on the basis of increased sales, and would seek to influence higher demand among customers, and that efficiency and conservation would be hard to promote in the competitive market, where a dispersed set of actors presented no clear entity with responsibility for implementing efficiency measures. In addition there are concerns about the reality of regulations, which might not live up to the promise of the theory. For example, new green entrants might be kept out by incumbents exercising a powerful market position. Even where green power might increase in supply, demand might not meet it if consumers don t have the information they needed to make green choices. And indeed, the definition of green can be disputable, such that sources like large hydropower, municipal waste or peat might be passed off as renewable energy and thwart development of more sustainable sources. With the experience of market opening to date in Europe we can say that results are mixed, with all of the above being true. What is clear, however, is that the most progress is made in renewable energy and efficiency not through market action but through regulation designed to work within the new market structures. Market consolidation may stifle real competition With the opening energy markets, the old monopolies (or their offspring after restructuring) have to face competition either from new home-grown entrants or from established players from other markets. This in theory increases the total amount of competition. But the difficulty of competitive markets with high barriers to entry is that they become less competitive over time. Companies are always seeking to hedge risks by diversifying and consolidating, geographically, and through the vertical chain of supply

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä. MRL-neuvottelupäivät Vaasassa Timo Turunen ympäristöministeriöstä

Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä. MRL-neuvottelupäivät Vaasassa Timo Turunen ympäristöministeriöstä Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä MRL-neuvottelupäivät Vaasassa 30.11.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Yleistä Ympäristöministeriö aloitti toimintansa 1.10.1983,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2015 609/2015 Ilmastolaki Annettu Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot