Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava. Turun seudun kehittämiskeskustelu

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava Turun seudun kehittämiskeskustelu

2 Yleistä

3 Maakuntakaavatilanne E18-moottoritien vaihemaakuntakaava, MV / YM (korvautunut Salon seudun maakuntakaavalla) Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, MV / YM / KHO Salon seudun maakuntakaava, MV / YM / KHO ei valituksia valtuuston eikä YM:n päätöksistä! Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava, MV / YM / KHO Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, MV / YM / KHO Tuulivoimavaihemaakuntakaava, MV / YM / KHO Ehdotusvaiheessa Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava Tulossa Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava

4 Luonnoksesta saatu palaute ja vastineet Lausuntoja 48 kpl Mielipiteitä 20 kpl (sidosryhmät ja yksityishenkilöt) Yleisvastineeseen koottu keskeiset palautteen teemat: Maakuntakaavan tehtävä Maakuntakaavan merkintöjen sitovuus/ohjeellisuus sekä mittakaavasta ja vaiheittain laadinnasta johtuvat tulkinnat Vaihekaavan rajaus/teemat ja kaavassa ratkaistavat kysymykset Strategisuus / kehittämisperiaatemerkinnät Aktiivisen maankäytön aluevarausmerkinnät Matkailu ja sen edistäminen

5 Maakuntakaavan tehtävä Lausunnoissa nostetaan esiin maakuntakaavan rooli kuntakaavoituksen ohjausvälineenä ja entistä strategisempaan suuntaan vietävää suunnittelua pidetään yleisesti hyvänä ja oikeansuuntaisena. Tälle kehitykselle ristiriitaisena pidetään erityisesti kaupan ohjauksen sitovuutta ja rajoittavuutta. Turun kaupunkiseudun lausunnoissa on painotettu, että maakuntakaavan tulisi entistä voimakkaammin keskittyä elinvoimaisuuteen ja sitä edistäviin toimiin. Tämän nähdään toteutuvan parhaiten siten, että maakuntakaava mahdollistaa ja sallii enemmän liikkumavaraa sekä tukee kuntien ratkaisuvaltaa maankäytön kehittämisen että kilpailukyvyn edistämisen osalta.

6 Lähtökohtia vastineille ja tarkistuksille MRL ja VAT, valmistelu voimassa olevien säädösten mukaan Maakunnan suunnittelu = maakuntastrategia (maakuntasuunnitelma ja -ohjelma) + maakuntakaava + liikennejärjestelmätyö Strategisuus ja kehittämisen painopisteet Tavoitteena kokonaisvaltainen suunnittelukehys, joka huomioi seutujen ja kuntien/kaupunkien ominaispiirteet ja vahvuudet ja haastaa kehittämään niitä Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan tehtävä on muodostaa maakuntaan ja seuduille näistä lähtökohdista kokonaiskuva ja luoda sellaiset strategiset linjaukset ja toimenpiteet, joita seuduilla voidaan sitoutuneesti kuntakaavoituksessa ja päätöksenteossa edistää.

7 Lähtökohtia vastineille 2 Kaavan laadintaa ovat ohjanneet Turun kaupunkiseudun rakennemallissa sitoudutut periaatteet, tehdyt täydentävät selvitykset, kuntien yleiskaavat ja/tai meneillään olevien yleiskaavaprosessien suunnitteluun perustuvat selvitykset sekä asemakaavat. Näiden lähtökohtien ulkopuolelta tulevien uusien aluevarausesitysten osalta edellytetään suunnitteluun perustuvia selvityksiä (MRL 9 ) ja yleisesti käytävää keskustelua Maakuntakaavan muutosten tulisi löytyä kaksisuuntaisen selvittämisen ja vuorovaikuttamisen kautta maakuntakaava- ja kuntakaavatason välinen suunnitteluyhteistyö

8 Sitovuus, mittakaava ja vaihekaavan tulkinta Vaiheittain laadittavan maakuntakaavan määräysten sitovuus/ohjeellisuus Strategisten kehittämisperiaatemerkintöjen alla ovat voimassa kaikki kokonaismaakuntakaavan merkinnät ja määräykset, joita ei tällä kaavalla muuteta vaan tulkitaan yhtäaikaisesti kehittämisperiaatemerkintöjen kanssa Maakuntakaavan mittakaavaa ja yleispiirteisyys Maakuntakaavan yleispiirteiset aluevarausrajaukset ovat tulkinnanvaraisia, eikä rajausten vähäinen tarkistaminen aina ole tarkoituksenmukaista eikä tarpeellista kuntakaavoitus tarkentaa. Tarkkojen rajausten ja aluevarausten tarkan sisältötulkinnan sijaan tulisi sitoutua edistämään kaavan strategisten periaatteiden toteuttamista. Ehdotusvaiheessa tehtävän vaikutusten arvioinnin yhteydessä avataan myös näitä kysymyksiä.

9 Kaavan teemat ja ratkaistavat kysymykset Taajamien maankäyttö Kaavan tavoitetta kasvattaa taajama-alueita pääsääntöisesti sisäänpäin, pidetään pääsääntöisesti kannatettavana. Lausunnoissa on toisaalta otettu myös kantaa taajamien kasvualueiden, ns. lievealueiden rakentumisen ohjaustarpeeseen sekä taajamien ulkopuolisten alueiden kehittämiseen maakuntakaavalla.

10 Taajamien maankäyttö kasvun suunta Vaihemaakuntakaavan strateginen tavoite on taajamien kasvun suuntaaminen nykyisille maakuntakaavan aktiivisen maankäytön alueille sekä keskeisille, erityisesti vetovoimaisuustekijöiltään kehitettäville alueille. Maakuntakaavalla haetaan ratkaisua, jolla hillitään taajamamaisen maankäytön syntymistä suunnittelemattomasti asemakaavoittamattomille alueille strategisesti tärkeiden alueiden kustannuksella ja säilytetään luonteeltaan erilaisten alueiden ominaispiirteet ja arvot kaupunkiseutujen kasvun vaikutuspiirissä. Kaupunkiseudun lievealuekysymys: Harvat taajama-alueet ovat pääsääntöisesti niitä taajamien kasvualueita, joissa suunnittelujärjestelmämme ei ole pysynyt perässä. Alueet ovat kuitenkin luonteeltaan kaupunkiseutuun kiinteästi kytkeytyviä ja edellyttävät suunnitelmallista toteuttamista. Lievealueet ovat taajamoitumiskehityksensä johdosta jo osa taajamaa ja siten kiinteä osa yhdyskuntarakennetta. Tällöin niiden toteuttaminen tulee tapahtua johdonmukaisesti kaavoittamalla, ja siten niiden ohjaaminen kuuluu kaavoitusjärjestelmämme mukaisesti myös maakuntakaavoitukseen. Haja-asutusalueilla ei ole suunniteltua yhdyskuntarakennetta ja niiden maaseutumainen luonne ja maankäyttötarkoitukset ovat oma kysymyksensä eikä niitä käsitellä tässä kaavassa.

11 Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät Kaupunkikehittämisen kohdealue Kaupunkikehittämisen kohdealue -merkintää ja seutukeskuskohtaisia rajauksia on pidetty pääsääntöisesti hyvänä ratkaisuna. Turun kaupunkiseudun kuntien lausunnoissa on painotusta kuitenkin pidetty liiaksi taajamatoimintojen alueisiin kohdistuvana ja edellytetty ydinkaupunkialueen rajauksen tarkistamista rakennemallissa esitetyn rajakaupunkikehittämisen kohdealueen uksen mukaiseksi lisättynä Liedon keskustaajamalla.

12 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, ydinalue - Rakennemallissa esitetty, osin kritisoitu ydinalueen rajaus perustuu rakennemallin maankäyttöalueiden muodostamaan yleispiirteiseen alueeseen. - Kaupunkikehittämisen kohdealue -merkinnät korvaavat rajauksen ja osoittavat ydinkaupunkialueen eriluonteisten alueiden kehittämistarpeet ja potentiaalit.

13 - Kaupunkikehittämisen kohdealuemerkintä on sisällöltään tasavertainen kaikilla alueilla. - Intensiivisen kaupunkikehittämisen kohdealueen suunnittelun tulee sisältää kokonaisvaltainen ajatus monipuolisesta joukkoliikenteen, asumisen, palveluiden ja työpaikkojen kehittämisestä.

14 - Kaupunkikehittämisen kohdealuerajausta tarkistetaan huomioimaan kokonaisvaltaisemmin kaikki aktiivisen kaupunkikehittämisen osaalueet ja niiden monipuolinen saavutettavuus: asuminen, palvelut, työpaikat. - Virkistysalueita tarkastellaan reunaehtona ja merkittävänä kaupunkikehittämisen laatutekijänä. - Alueeseen eivät sisälly taajama-alueiden ulkopuoliset teollisuuden ja energiahuollon alueet.

15 Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue -merkintää on esitetty käytettäväksi laajemmin kuvaamaan seudullisia kehitettäviä taajamaalueita (mm. Salon seutu). Osaa kaupunkikehittämisen kohdealueista (satelliitit) on esitetty muutettavaksi taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueiksi satelliittikohdealueiden erilaisuuden vuoksi (Turun kaupunkiseutu).

16 Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue -merkinnällä osoitetaan erityisesti maakunnallisesti merkittävät taajama-alueet sekä paikallisjunaliikenteen toimintaedellytyksille turvattavat asemapaikat. Taajamatoimintojen ja kaupunkikehittämisen kohdealuemerkinnöillä on Turun kaupunkiseudun kaupunkikehittämisessä eri roolit: Satelliittien merkitys on osoittaa kaupunkiseudulla ne alueet, joilla on jo tiivis kytkentä ydinkaupunkialueen sisällä ja joiden vahvistaminen on seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tärkeää. Taajamien elinvoimaisuus ja erityisesti palvelujen säilymisen edellytysten turvaaminen on maaseututaajamissa yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää kuin tiiviillä ydinkaupunkiseudulla. Paikallisesti kehitettävät taajamatoimintojen alueet osoitetaan edelleen Taajamatoimintojen alue -merkinnällä (A). Palvelujen säilymistä tukevan kasvun suuntaaminen olemassa oleviin taajamiin on merkityksellistä, vaikka alueelle ei olisikaan osoitettu kehittämisen kohdealue -merkintää

17 Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät Laajentumisalueet, raja Erityisesti sinisellä katkoviivalla osoitetut alueet, joilla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle on selvitettävä, on koettu sisällöltään, selvittämisvelvoitteiltaan ja prosessiltaan tarkennusta vaativaksi. Yhdyskuntarakenteen raja -merkintään on suhtauduttu varauksellisesti ja sen sisällön/rajauksen tarkistamista tai merkinnän poistamista kokonaan esitetään monissa lausunnoissa. Suunnittelutarvealueiden rajauksiin ei maakuntakaavalla oteta kantaa, mutta taajamakehityksen seurannan avulla voidaan seuduittain osoittaa alueita, joilla hajautunutta kehitystä on tapahtunut ja ja joilla yhdyskuntarakenteen ja - talouden kannalta kestäviä suunnittelutarveratkaisuja.

18 Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät Alueet, joilla taajama-alueen laajentumisen Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueet tulee turvata yhdyskuntarakenteen suunnitellulle, pitkällä aikavälillä tapahtuvalle mahdolliselle laajentumiselle Rakentaminen alueella ei saa laadullaan ja määrällään heikentää kaupunkikehittämisalueiden ja taajamatoimintojen alueiden toteuttamista Tarkoitus on ollut tunnistaa alueita, joissa yhdyskuntarakenteen laajentumisesta on seudullisesti merkkejä sekä painottaa niin suunnitellun kuin suunnittelemattoman yhdyskuntarakenteen laajentumisen vaikutusten selvittämisen tarvetta näillä alueilla Merkinnän tarkoitus on ennakoida pitkän aikavälin kehitystä ja varmistaa, että suunnitellulle ja kestävälle laajentumiselle on tulevaisuudessakin reserviä. Suunnitelmallisuudella varmistetaan myös säilytettävien arvojen (luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisemalliset arvot) huomioiminen ja säilyminen. Merkinnän käyttömahdollisuuksia ja merkitsemistapaa arvioidaan uudelleen. Tavoitteena ehdotusvaiheessa on säilyttää merkintään sisältynyt ajatus maakunnan suunnittelun vaiheistuksesta.

19 Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät Yhdyskuntarakenteen raja Yhdyskuntarakenteen raja. Paksu viiva osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista. Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta mm.: arvokas maisema-alue arvokas maatalousalue arvokas virkistysvyöhyke Merkinnän tarkoitus on ollut herättää keskustelua taajamien vaikutuspiirissä olevien, arvoiltaan tärkeiden alueiden turvaamisesta niiden nykyiselle maankäytölle, sekä antaa selkänojaa luvitukseen ja päätöksentekoon myös tilanteissa, joissa lupa myönnetään muun kuin maankäyttö- ja rakennuslain perustella (esim. maa-ainestenotto). Reunavyöhykkeillä toimittaessa suunnitelmallisuus on ainoa keino edetä tavalla, jossa rakentamisen vaikutukset voidaan vuorovaikutukseen perustuen arvioida ja tehdä kestävämpiä päätöksiä niin maiseman kuin yhdyskuntarakenteen laajentumisenkin osalta. Merkinnän käyttömahdollisuuksia ja merkitsemistapaa arvioidaan ehdotusvaiheessa uudelleen.

20 Aktiivisen maankäytön aluemerkinnät Lausunnoissa on esitetty mm. tarkistamistarpeita Keskustatoimintojen alueisiin (C) sekä näkemyksiä käyttötarkoitukseltaan muuttuvien alueiden aluevarausmerkitsemistapaan. Lausunnoissa on jo tehtyjen valmisteluvaiheen tarkistusten lisäksi osoitettu uusia aktiivisen maankäytön aluevarausten tarkistamistarpeita. Erityisesti Turun kaupunkiseudun kuntien lausunnoissa todetaan, että aktiivisen maankäytön aluemerkinnöillä on suuri merkitys kuntien kaavoitukselle ja että kuntien tarpeet tulee paremmin huomioida, jotta kuntien kaavoitus on tulevaisuudessakin maakuntakaavan maankäytön mukaista maakuntakaavan yleispiirteisyyden ongelma. Turun saarien osalta ovat lausunnoissa ja mielipiteissä esiin nousevat tavoitteet osin ristiriitaisia. Toisaalta saaret koetaan haja-asutusalueeseen verrattavissa olevaksi alueeksi, jonka rakentumisen halutaan tapahtuvan ns. itseohjautuvana ja suunnittelutarveratkaisuihin ja yleiskaavoitukseen perustuen. Toisaalta keskeisen, tiehen tukeutuvan Satava-Kakskerran nähdään olevan jo osa Turun yhdyskuntarakennetta, jonka kehittämisen tulevaisuudessa tulee perustua kaavoitukseen.

21 Aktiivisen maankäytön aluemerkinnät 2 Kaavaprosessin aikana on käynyt yhä selvemmäksi, että maakuntakaavassa osoitettavat tiettyihin käyttötarkoituksiin osoitetut rajatut aluevaraukset ovat strategisena ohjausvälineenä maakuntakaavan suunnittelun pitkä aikajänne ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö huomioiden ohjausvälineenä jäänyt jälkeen. Tavoite on ollut kehittää maakuntakaavoitusta kohti vyöhykesuunnittelua, jossa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien taajamaan kuuluvien toimintojen järjestäminen voisi tapahtua joustavammin. Tämä edellyttää maakuntakaavoituksen valtakunnallista kehittämistyötä. Taajama-alueiden maankäyttöön (C,A,TP) sekä muiden aktiivisen maankäytön alueiden (T,E) osalta tehdään tarvittavat tarkennukset ja esitetään perustelut merkittävimpien laajennusten/muutosten osalta. Yleisperiaatteena todetaan, että merkittävien muutosten/tarkistusten tulee perustua ajantasaisiin yleis- tai asemakaavoihin tai suunnitteluprosesseissa laadittuihin selvityksiin ml. Turun kaupunkiseudun rakennemalli Virkistysalueisiin kohdistuvat muutokset käsitellään arvioitaessa maankäytön muutosten vaikutuksia.

22 Kaavan teemat ja ratkaistavat kysymykset Kauppa Vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisu on saanut sekä myönteistä että kielteistä, osin ristiriitaistakin palautetta. Keskustojen elinvoiman turvaaminen koetaan yleisesti tärkeäksi, mutta mitoitus rajoittavaksi, osin turhaksikin. Uusia keskustojen ulkopuolisia seudullisen kaupan alueita ei ole maakuntakaavaluonnoksessa olevien lisäksi esitetty. Alueiden rajauksiin, toimialamäärittelyihin ja mitoitukseen toivotaan tarkistuksia. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajan esitystapaa pidetään vaikealukuisena.

23 Kaupan ratkaisu yleistä Maakuntakaavassa keskitytään vain ja ainoastaan seudullisesti merkittävän kaupan sijainninohjaukseen ja kokonaismitoitukseen. Aluekohtaisen seudullisen rajan alapuolelle jäävien kaupan yksiköiden sijainti ja mitoitus ratkaistaan kuntakaavoituksella MRL:n mukaisesti suunnitteluun ja selvityksiin tukeutuen. Lain keskeisten tavoitteiden ja yleis- ja maakuntakaavoitukselle asetettujen erityisten sisältövaatimusten saavuttaminen pelkästään maankäytön suunnittelun keinoin ja mitoitusvälinein on osoittautunut vaikeaksi. Oleellisinta on kaupan sijainnin ohjaus. Mitoituksen ohjausvaikutus monine oletuksineen ja kertoimineen jää kaikilla kasvuprosenteilla teoreettiseksi.

24 Kaupan ratkaisu palaute Kokonaan uusille maakuntakaavassa esitettäville seudullisen kaupan alueille ei ole palautteessa osoitettu tarvetta. Kaupan rakennemuutoksesta ja ennen kaikkea tulevien vuosien näkyvissä olevasta ostovoiman kehityksestä kaupan uudisrakentaminen tulee olemaan vähäistä, nykyisiä rakenteita uusivaa ja tehostavaa. Keskusta-alueiden mitoitus on palautteessa koettu huomattavista kasvuprosenteista huolimatta rajoittavana, vaikka sen pitäisi olla tavoitteellinen ja kehittämiseen kannustava. kaupan kehittäminen keskusta-alueilla on enemmän kaupunkisuunnittelullinen kiinteistökehittämis- kuin maakuntakaavoituksen mitoituskysymys. MRL:n muutos tulossa.

25 Kaupan ratkaisu tarkistukset Ehdotusvaiheessa tullaan hakemaan selkeämpää ja ymmärrettävämpää, laajempiin kaupan vyöhykemerkintöihin perustuvaa ratkaisua. Alueiden mitoitusta tullaan tarkistamaan ja siten lisäämään kuntakaavoituksen mahdollisuuksia. Keskustatoimintojen alueiden mitoitustarvetta selvitetään. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alue- ja toimialakohtaista alarajan esitystapaa tullaan selkiyttämään ja osin yksinkertaistamaan.

26 Kaavan teemat ja ratkaistavat kysymykset Liikenne Liikenneverkon ratkaisuista saadussa palautteesta esille nousevat jo valmisteluvaiheessa tunnistetut teemat: Varsinais-Suomen asema ja ulkoiset yhteydet, VAK- ja terminaaliratapihat, Liedon VT 10 kääntö ja Parainen-Nauvo kiinteä yhteys.

27 Liikenne VAK-ratapiha, lentokenttä Poistetaan suoja- /konsultointivyöhykemerkintä Osoitetaan mahdollisena terminaaliratapihana (LR)

28 Liikenne VT 10 kääntö Osoitetaan ehdotuksessa eteläinen ja pohjoinen vaihtoehto ohjeellisena > tarkentuu Liedon YK-prosessissa Poistetaan eteläinen ohitustielinjaus Nykyisen linjauksen kehittäminen pilottiprojektissa MAL-hankkeessa

29 Liikenne Tieluokat Saatu palaute ristiriitaista, maakuntakaavassa tavoitteellinen tieluokitus (=suunnittelua), toteutus erityislainsäädännöllä

30 MAAKUNTAKAAVOJEN VALMISTELUAIKATAULU

31 Liikenne Salon liikennemerkinnät E18-tien etl-varauksista kriittistä palautetta => mietittävä priorisointia / perusteluja

32 Liikenne Parainen-Nauvo, Parainen-Kemiönsaari Edellytykset Parainen-Nauvo - yhteyden vahvistamiselle uusi seututie -merkinnällä, ohjeellinen tiemerkintä riittää suunnittelun jatkamisella, halutaanko keskustelu avata? Parainen-Kemiönsaari ohjeellisena seututienä kuvaa paremmin yhteyksien keskinäistä suhdetta