Kouluranta. Koulu. Luontopolku. Kauppa. Uimaranta

Transkriptio

1 Kutemajärven kyläsuunnitelma

2 2 Kouluranta Koulu Luontopolku Kauppa Uimaranta

3 3 Sisällys 1 Kyläsuunnitelman laadinta Kutemajärvelle Lähtökohta Viimeaikainen kehitys Kyläsuunnitelman tekijät Sijainti, historia ja ympäristö Kylän nykytila Väestö ja asuminen Elinkeinot ja palvelut Yhdistys- ja yhteistoiminta, tiedotus Koulu Korholan koulun oppilaiden ajatuksia Kutemajärven kylästä Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot Kylän kehittämistavoitteet Toimenpiteet, yhteistyökumppanit ja aikataulu Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit... 16

4 4 1 Kyläsuunnitelman laadinta Kutemajärvelle 1.1. Lähtökohta Kyläsuunnitelma on yleispiirteinen suunnitelma kylän tulevaisuudesta. Kyläsuunnitelmassa tiivistyy kylän yhteinen tahto kotikylän kehittämisen suhteen. Kyläsuunnitelma ohjaa kylän toimintoja esim. minkälaisia toimenpiteitä ja hankkeita kylällä toteutetaan. Se toimii tiedonlähteenä kyläläisille, kesäasukkaille ja matkailijoille ja tarjoaa näkyvän välineen rahoittajille ja kunnan päätöksentekijöille. Kutemajärvi on pinta-alaltaan Kangasniemen suurin kylä. Kylällä toimii kyläyhdistys nimeltä Kutemajärvi-Seura ry. Se on kokoonpantu entisestä kylätoimikunnasta ja maamiesseuran ja maa- ja kotitalousnaisten perillisistä, eli maa- ja kotitalousseurasta. Kyläseuran tärkein tehtävä on toimia kylän asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Kyläseura järjestää yhteisiä tapahtumia ja toimii linkkinä eri yhteistyökumppaneihin. Tärkeitä tavoitteita on säilyttää kylällä peruspalvelut ja saada uusia asukkaita. Kylällä on tehty aiemminkin kyläsuunnitelmia, mutta edellinen suunnitelma on pitkälle toistakymmentä vuotta vanha ja se on tehty vuosille Nyt on aika jälleen luoda katse tulevaisuuteen Viimeaikainen kehitys Kutemajärvi- Seura valitsi maaliskuussa 2007 uuden johtokunnan. Keväällä toteutettiin kaikille kylän vakituisille ja vapaa-ajantalouksille suunnattu kyläkysely. Sen avulla kartoitettiin asukkaiden toiveita ja tarpeita. Kyläkyselyn vastauksia käytettiin apuna kyläsuunnitelman teossa. Kesäkuussa oli vuorossa Kyläkävely- tapahtuma, jossa kartoitettiin kylän maisemakohteita. Maisemanhoidonneuvoja Leena Lahdenvesi-Korhonen ProAgria Etelä-Savosta laati kylälle maisemanhoitosuunnitelman. Suomen Parkinson-liitto ry:n kanssa on keväällä 2007 allekirjoitettu yhteistyösopimus paikalliskulttuurin edistämiseksi. Syyskuussa järjestettiin yhteistyönä sieniretki Toimintakeskus Koulurannassa. Koulurannan alueelle on valmistunut Leaderhankkeena kota, pururata kuntoiluvälineineen ja metsäkirkko, joita myös kyläläiset voivat käyttää. Kangasniemen muiden kylien ja Ruralia-instituutin kanssa on aloitettu Kangasniemen kylien kehittämishanke Kimpale kultaa, Kangasniemi kylineen kimaltamaan. Sitä hallinnoimaan valittiin Kangasniemen maaseutuseura, jonka johtokunnassa on edustus kaikilta kyliltä. Maaseutuseuraan perustettiin ohjausryhmä viemään asiaa eteenpäin.

5 Kyläsuunnitelman tekijät Kutemajärven kyläsuunnitelman kokoaminen aloitettiin Työryhmässä mukana olivat Petri Huoponen, Pirjo Häkkinen, Heli Kuurne, Raija Mäkelä- Torssonen, Antti Toivakka, Esa Turunen, Leena Valjakka ja Pekka Valkonen. Kutemajärven kyläsuunnitelman tekemistä ohjasi Kylävillitys-hankkeen vetäjä Kirsi Väisänen Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta Mikkelistä. Kansikuva toteutettiin yhteistyössä Korholan koulun kanssa. Kansikuvaksi valittiin viidesluokkalaisen Suvi Hokkasen työ. 2 Sijainti, historia ja ympäristö Sijainti Kutemajärvi sijaitsee Kangasniemen kunnan koillisosassa. Kylä rajoittuu pohjoisessa Pieksämäkeen, idässä Mikkeliin, etelässä Vihaven kylään ja lännessä Koittilan ja Pölläkän kyliin. Kutemajärveltä Kangasniemelle on matkaa 16, Pieksämäelle 34, Mikkeliin 58, Jyväskylään 73 ja Helsinkiin 260 kilometriä. Kutemajärven keskus on Korhola, jossa sijaitsevat koulu ja kauppa. Muita kylän osaalueita ovat Alajoki, Kyyhkye, Hännilä, Hiidenniemi, Mustamäki, Kutkylä ja Tervakorpi. Historia Pysyvän asutuksen kylälle oletetaan tulleen luvulla. Ihmisten varhaisesta läsnäolosta alueellamme todistaa Heikki Kermisen löytämä kivikautinen työkalu Härkäkoskesta. Hallinnollisesti kuuluttiin Viipurin linnalääniin. Henkiluetteloon oli vuonna 1627 kirjattu 64 talollista, heidän vaimojaan 63, veljiään 13, poikiaan 13, miniöitään 8, tyttäriään 5, leskivaimoja 3, renkejä 1, piikoja 1. Luettelossa ei ole ala- ja yli-ikäisiä, sotamiehiä, köyhiä eikä raajarikkoisia. Kutemajärvi on Kangasniemen vanhimpia kyliä. Luonto- ja perinnekohteet Kylämme korkeimpien mäkien laelta avautuu näköala laajalle alueelle. Näitä paikkoja ovat: Korhosen-, Niini-, Ylölän-, Pässi- ja Mustamäki. Tutustumisen arvoisia luontokohteita ovat Hiidenvuori ja Kinaneva. Luontopolkua kiertäen pääsee tutustumaan kylämme vaihtelevaan maastoon ja talousmetsiin.

6 6 Hiidenvuori Hiidenvuori sijaitsee Hiidenniemessä, aivan Härkäjärven rannalla. Lähistöltä löytyy myös pirunkammari (luola). Hiidenvuorelle on matkaa Kutemajärven keskustasta noin 8 kilometriä. Kinaneva Kinaneva on useiden kymmenien hehtaarien suuruinen suoalue, jonne pääsee parhaiten sen reunoilla olevia lukuisia metsäautoteitä pitkin. Kinaneva on osaksi luonnonvarainen, osaksi ojitettu. Kokemattomamman luonnossa liikkujan kannattaa ottaa opas mukaan, sillä Kinanevaltakin löytyy petollisia silmäkkeitä. Vesistöt Alueella on kolme isompaa järveä: Härkäjärvi, Sienijärvi ja Kutemajärvi ja lisäksi pienempiä järviä ja lampia. Vedet laskevat Puulaveden kautta Kymin vesistöön. Alahovi, sotilasvirkatalo Kylällä sijaitsee pitäjän ainoa ruotsinvallan aikuinen sotilasvirkatalo Alahovi. Tilan kirjattu historia ulottuu 1500-luvulle asti. Tilalla asui esim luvulla noin 20 kapteenia perheineen. He saivat kukin vuorollaan määräajaksi kuninkaalta tilan hallinto-oikeuden korvauksena ansioistaan. Siihen aikaan tilaan kuului maata yli 1000 hehtaaria. Venäjänvallan aikaan tila kuului valtiolle ja vuokralaisena oli säätyläisiä ja vuodesta 1866 alkaen talonpoikia. Viimeinen vuokralainen Akseli Viinikainen osti tilan Viinikaisten suku omistaa tilan edelleen. Kutemajärvellä sijainneet Hännilän mylly ja saha on purettu. Sienijärven takana sijaitsi Tamaran mylly ja saha. Myllyn raunioita on vielä nähtävissä Tamaranjoessa. Joen korkea jyrkkä penkka on vaarallinen lapsille. Sienijärven hopea-aarre Sienijärven rannalla hopea-aarre odottaa vielä löytäjäänsä. Perimätiedon mukaan eräs Ruotsi-Suomen armeijan upseeri varasti sotaministeriön kaikki rahavarat, suuruudeltaan kaksi hevosreellistä hopeataalareita. Hän pakeni Suomeen ja asui jonkin aikaa kylällä, kunnes joutui äkisti jatkamaan pakomatkaa. Ennen lähtemistään hän ehti kätkeä yhden apulaisensa kanssa hopean jonnekin Sienijärven rantamaisemiin, ei ihan rantaan. Varas ja apulainen kuitenkin ehtivät kuolla ennen kuin takaa-ajajat löysivät heidät jossain pohjoisessa.

7 7 Apulainen oli surmattu ja varkaalle sattunut luonnollinen kuolema. Kukaan ei koskaan tullut aarretta etsimään täältä ja tieto sen piilottamisestakin oli salaisuus yhden sukupolven. Kyllä sen hopeamäärän nykyhinnoilla pari taloa ostaisi. Kaivelkaapa vähän syvemmältä kukkapenkkiänne ensi kerralla te järven ympärillä asuvat. 3 Kylän nykytila 3.1 Väestö ja asuminen Kunnan teknisen toimiston antaman tiedon mukaan Kutemajärvellä on vakituisessa asuinkäytössä noin 100 asuntoa ja kesäasuntoja noin 200. Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja taloja on noin 230. Vuonna 2007 asukkaita oli 257, joista alle 14-vuotiaita on 37, vuotiaita 53, vuotiaita 116 ja yli 66-vuotiaita Elinkeinot ja palvelut Kutemajärveltä käydään töissä Kangasniemellä ja lähikaupungeissa. Kangasniemen palvelut ovat 16 kilometrin päässä. Kutemajärvellä on viljan-, marjan- ja perunanviljelytiloja sekä maidon- ja lihantuotantotiloja, metsätaloutta, mekaanista puunjalostusta, koneurakointia, pienkonehuoltoa, majoitus-, tietotekniikka-, luonto-ohjelma-, mökkitalkkari- ja kuljetuspalveluja. Seuraavassa on lista Kutemajärven palvelujen tarjoajista. Kunta Kirjastoauto, Jyrki Kortekallio , liikennöi parillisilla viikoilla tiistaisin, pysähtymispaikat Korholan koulu , Kutemajärven kauppa Korholan koulu, kyläkoulu Perhepäivähoito, ohjaaja Riitta Häyrynen Uimakoulu kesä-heinäkuussa Sienijärven rannalla, liikuntasihteeri Pekka Pynnönen , Kalastuskunnat Hiidenniemen kalastuskunta, esimies Kari Maaranen, kalastusluvat myös Timo Kosloff Sienijärven kalastusseura, esimies Matti Reinikainen Kutemajärven osakaskunta, Markku Laitinen

8 8 Kauppapalvelut ja elintarvikkeet Kutemajärven Talouskauppa ja kauppa-auto , , Liukkolan tila, Perttu Liukkonen , varhaisperunaa, mansikkaa Luhanko Jari , mansikkaa Parttilan tila, Heikki ja Rauni Romo , mustaherukkaa, vadelmaa Reinikainen Pentti , mansikkaa VM-help Oy, Pekka Valkonen , tietotekniikkapalveluja, PC- ja ATK-laitteita Ylenlahden luomutila, Riitta ja Ilkka Tiihonen , luomujauhoja, polttopuita Koneurakointia ja kiinteistöpalveluja Ahokas Tapani , kaivinkoneurakointi, tiet, ojitukset, suunnittelu, kustannuslaskenta Heiper-palvelu, Heikki Romo , kantojyrsintä, puunkaato, mökkipalvelut Häkkinen Hannu , koneurakointia, kaivinkone, metsätraktori ym. traktorityöt Liikanen Timo , koneurakointia, kaivinkone ym. traktorityöt, tienvarsien niitto Mieskolainen Timo , kaivinkonetyöt Nykänen Tapani , jätevesisuunnitelmat ja järjestelmät Toivolan Mökki- ja Luontopalvelut, Heli Kuurne ja Timo Jääskeläinen , mökkitalkkarointi Ylenlahden luomutila, Riitta ja Ilkka Tiihonen , polttopuita, erilaiset traktorityöt Koti- ja hoivapalvelut Tmi Sipri, Sirkka Ylönen , siivous- ja kotipalvelu, omaishoito palvelusetelillä, lastenhoito Kuljetuspalvelut Hänninen Leo ja Pirjo , taksi, 2 autoa, 1+8 pyörätuolivarustus Pietarinen Keijo , tilausajobussit 2 kpl, 16 ja 50 paikkaa

9 9 Majoituspalvelut Hiidenniemen hirsihuvilat, Merja ja Pauli Rantonen , Toimintakeskus Kouluranta , majoitusta ja kursseja, tiloja vuokrataan Matkailupalvelut Nyyssönen Vilho , luonto-opas ja puunveistäjä Toivolan Mökki- ja Luontopalvelut, Heli Kuurne ja Timo Jääskeläinen , Muut palvelut APK-ohjelmointi, Kari Maaranen , Huonekaluverhoomo Pekka Ossi , Hydrauliikkahuolto Nissinen, Toni Nissinen , teollisuuden kunnossapitotyöt ja hydrauliikkahuolto Häkkinen Vesa , sahausta ja puutavaraa Kaarnikka, Tmi Päivi Saikkonen , koristeet ja koristelut luonnonmateriaaleista, keruutuoteneuvonta, hevos- ja puutarha-alan lomitukset Kengityspalvelut Tmi A.Yrjänheikki, Aarne Yrjänheikki, Kennel Daltales, Tarja Maaranen , Laitinen Matti, , höyläyspalvelu, vannesahausta Metsänhoitoyhdistys, Jari Kurki Peltolan paperinarutuotteet Tuula Peltola Puuseppä Pekka Tissari , Pylvänäinen Esa , koneenkorjaus- ja metallityöt sekä traktorityöt Oolrait Safarit , moottorikelkka- ja mönkijäsafarit, melonta- ja kalastusretket, värikuulasodat sekä majoitus- ja juhlatilat Viinikainen Pekka , pienkonehuoltoa 3.3 Yhdistys- ja yhteistoiminta, tiedotus 4H- kerho Korholan koululla, Kangasniemen 4H-yhdistys Järvi-Suomen kylät ry, Henrik Hausen , ,

10 10 Kansalaisopisto, Puulan seutuopisto, Pirkko Pulkkinen , pianonsoittokurssi, jumppa, piirustuskerho, käsityökurssit Kutemajärvi-Seura ry, pj. Pirjo Häkkinen , , sihteeri Raija Mäkelä-Torssonen Kutemajärven metsästysseura, pj. Teijo Valjakka , sihteeri Antti Toivakka ProAgria Etelä-Savo, Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus SRK, Ikäihmisten virkistyspäivä, kerran kuussa Eräveikkojen maja Suomen Parkinson-liitto ry, Tuula Kokkinen Veej jakaja, maaseudun kehittämisyhdistys, Sanna Kiuru Tiedotus Kotisivu ja sähköpostilista, ilmoitustaulut kaupalla, Kutemajärvi-Seuran kyläkirje, Länsi-Savon ja Etelä-Savon radion menovinkit, Kangasniemen Kunnallislehti Kotisivun osoite on Koulu Korholan koulu on kylän keskeinen toimintapaikka. Koululla pidetään kokouksia ja siellä kokoontuvat erilaiset kerhot ja harrastepiirit. Koululla on kaksi opettajaa, kouluavustaja ja keittäjä. Oppilaita Korholan koululla on noin 30. Ryhmäperhepäivähoito toimii koulun yläkerrassa. 4 Korholan koulun oppilaiden ajatuksia Kutemajärven kylästä Kylässä hyvää - Tässä kylässä on monenlaista hyvää. Tämä kylä on ihan hyvä. - Kylällä parasta on, että täällä on K-kauppa, jonne aion mennä töihin. - Kylä on rauhallinen ja kaikki asukkaat ovat ystävällisiä. Naapurit auttavat hyvin. Viihdyn kylällä todella hyvin. - Kylä järjestää paljon tapahtumia ja se on hyvä. - Meillä on todella hyvä koulu. Parasta on että Korholan koulu on vielä Kutemajärvellä. Hyvää on että on kyläkoulu ja hyvät maastot koulussa. - Luontoa on joka puolella ja ilma on raikasta. Järvissä on mukava uida, koska ne ovat puhtaita. Täällä on hyvä kalastaa, sienestää ja marjastaa. Hyvä asia on se, että autoja ja liikennettä on hyvin vähän suurkaupunkeihin verrattuna. - Tiet ovat hyvässä kunnossa eikä ne ole joten liian hiekoitettuja joten niillä voi silloin tällöin hiihtää. Kesällä on hyvä pelata jalkapalloa kentällä. On hyvä kun syksyllä ja keväällä pääsee pyörällä kouluun. - Jouluvalojen sytyttäminen on hyvä tapahtuma.

11 11 - Hyvät matkailumahdollisuudet. Kylään tarvittaisiin - Tänne voitaisiin tehdä paljon omakotitaloja myytäväksi, että tulisi paljon lapsiperheitä, ja koulua ei lopetettaisi - Koululla pitäisi olla enemmän liikuntatarvikkeita. Lisää kiipeilytelineitä, keinuja ja uusi ATK-pöytä. Pihan pitäisi olla isompi. Koululle tarvitaan ruohokenttä ja sitä haluaisin todella paljon. Jalkapallokenttä voisi olla joka talvi jäädytetty. - Tiettyjä soittotunteja voisi pitää koululla koska joutuu kulkemaan kotoa kirkolle. - Kallion kohdalla voisi olla aita jotta kukaan pikku lapsista ei menisi sinne ja tippuisi järveen. - Pulkkamäki voisi olla paremmassa rinteessä. Tänne voitaisiin tehdä pururata, jossa voisi lenkkeillä ja hiihtää. Kylällä voisi olla urheilutapahtumia, esimerkiksi enemmän jalkapallo-otteluita koululaisille. - Kylässä voisi olla enemmän maatiloja. - Urheilukauppojen pitäisi olla suurempia ja niissä voisi olla kaikkea hyödyllistä jalkapallotavaraa. Kylällä voisi olla teiden varrella jäätelökioskeja. Voisi tehdä erillisen karkkikaupan. Kylällä pitäisi olla pizzeria ja sarjakuvakauppa. Kylä tarvitsee pelihallin ja uuden ravintolan. Kauppoja voisi olla enemmän. - Nalikan torilla voisi olla tapahtumia, esim. vuosittainen karnevaalitapahtuma. - Olisi joku nähtävyys, vaikka patsas. Jotain seuroja. Tänne tulisi pankki. Uimahalli pitäisi saada. Rakennuksia Nalikantorille. Tarvitaan ylitystie, hirviaitoja. - Olisi Kutemajärven tv ohjelma. Kaikki ystävystyisivät toisiinsa. - Taloja kunnostettaisiin. Ihmisiä voisi tulla kylälle enemmän. - Vuorikiipeilyä koulun kalliolle. Köysirata olisi kiva. Voisi olla ralleja enemmän. Moottorikelkka safari. Pilkkikisoja kanssa. Talvella hiihtolatuja, laskettelukeskus. - Tänne tulisi turisteja. Enemmän maisemajuttuja turisteille. - Vähemmän tapahtumia. Kutemajärven seura voisi järjestää enemmän tapahtumia. Saataisiin enemmän rahaa. Muuta sanottavaa - Koulun pitäisi alkaa myöhemmin, että voisi nukkua pitempään. Kunnon luokkarauha. Enemmän opeja! - Lammessa pitäisi pystyä uimaan, joten sieltä pitäisi ottaa mömmöt pois. Lammesta täytyy saada paljon enemmän kalaa. - Luontopolkua voisi parantaa. Ei tehtäisi enää metsäaukeita. Ei sotkettaisi luontoa. Enemmän luontoa, puita tai pensaita. Lampi pitää puhdistaa - Kyläkaupassa ei tarvitsisi myydä alkoholia tai tupakkaa. Tänne voisi tehdä porttikiellon niille jotka polttavat tupakkaa tai juovat paljon alkoholia. - Korholan koulun keittäjää ei saa potkia pois. - Roskanpoistotapahtumia. Teiden ojat voisi siivota. Teitä voisi parantaa. - Ei tulisi koskaan tehtaita. Vähemmän autoja ja rekkoja. Isommat asumismahdollisuudet. Ylimääräiset tai tarpeettomat rakennukset pitää purkaa.

12 12 5 Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot Kylän tulevaisuuden vaihtoehtoja on käsitelty kesällä 2007 tehdyn kyläkyselyn pohjalta (Kylävillitys-hanke), Kangasniemen kylien kehittämisohjelman pohjalta (Ruralia-instituutti) ja erityisesti Kutemajärven kyläläisten keskustelujen pohjalta. Kylän tulevaisuus perustuu suoraan kyläläisten omaan toimintaan. Jos mitään ei tehdä, mitään ei tapahdu ja näin ollen kylä voi pikkuhiljaa näivettyä. Kutemajärven kylän voima on sen asukkaissa: kylällä asuu idearikkaita, aktiivisia sekä erityisosaamista omaavia ihmisiä! Tämä voimavara yhdessä tukijärjestöjen (mm. ProAgria, Ruralia) ja upean luonnon kanssa auttaa kylää kehittymään mielenkiintoiseksi ja eläväksi paikaksi asua, harrastaa ja tehdä työtä sekä matkailla. VAHVUUDET HEIKKOUDET aktiiviset, innovatiiviset asukkaat uusia asukkaita muuttanut kylälle, myös lapsiperheitä ihmisestä välitetään, naapuriapu on olemassa toimiva kyläkoulu kyläkauppa on vireä, yhdessä koulun ja Nalikka-torin kanssa muodostaa luonnollisen kyläkeskuksen paljon kesäasukkaita ja matkailijoita kylän nimi tunnetaan yleisesti Suomessa kaunis, monipuolinen luonto UHKAT kyläkeskukselta kadonnut selkeä ilme, ilme vähän nuhruinen tievalaistus puuttuu keskuksesta (60 km/h alue) koulun jatkuvuus aika ajoin vaakalaudalla luontoreittien vähyys, polut ja ladut häviämässä pitkät välimatkat, autottoman hankala asioida kirkonkylällä teiden kunto väen väheneminen väestön ikääntyminen ja eristäytyminen kiinnostavien tonttien ja asuintalojen vähyys

13 13 MAHDOLLISUUDET Nalikka-tori nostetaan uuteen kukoistukseen matkailu ja kesäasutus nousussa Etelä-Savon alueella tonttipörssi yrittäjien verkottumista kehitetään asukkaiden erityisosaaminen hyödynnetään kyläkoulun käyttöä kehitetään kyläläisten luonnollisena kokoontumis- ja harrastuspaikkana yhteistyö muiden kylien kanssa Kyläläisten elämänlaadun lisääminen vaatii kekseliäisyyttä ja rohkeutta irrottautua vanhasta ja järjestää asioita uudella tavalla. Kylän asukkaat viihtyvät kotikylässään, muuttohalukkuutta ei ole. Tiedottamiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota, niin että tieto saavuttaa kaikki asukkaat. Nykyinen tapa, paikallislehti, ilmoitustaulut, kotisivu ja sähköposti, koetaan toimiviksi. Kanssakäymiset kyläläisten kesken auttavat myös tiedon kulussa. Nalikkatorin kehittämisen myötä tiedottaminen tulee entistä voimakkaammin ja selkeämmin kyläkeskukseen, esim. kyläkaupalle. Kaupalla on jo nyt Kangasniemikansio ja kyläkansio. Sieltä saa tietoa kylän tapahtumista ja palveluista. Uusien asukkaiden muuttoa kylälle tulee helpottaa. Tyhjistä asunnoista ja rakennettavista tonteista ilmoitetaan kunnan tontti-/asukashankintakampanjoissa sekä kylän kotisivulla. Ansiotyöstä eläkkeelle jäävät ovat kiinnostuneita muuttamisesta maalle ja ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa vapaa-ajan asunnoillaan. Kutemajärvelle houkutellaan eläkkeelle jääviä ikäihmisiä vakituisiksi asukkaiksi. Kutemajärvellä on paljon vapaa-ajan asukkaita. Heitä kannustetaan mukaan kylän toimintaan ja kehittämiseen. Kutemajärven monipuolinen, kaunis luonto on suuri vetovoimatekijä niin nykyisille kuin tuleville asukkaillekin. Luontoreittejä tulee lisätä ja niiden palveluja parantaa. Erinomaista olisi, jos reitit yhdistyisivät kunnan muihin luontoreitteihin. Reittien varrella tulee olla riittävästi levähdys- ja laavupaikkoja. Kulkemaan pitäisi päästä jalan, pyörällä, meloen tai veneillen ja hiihtäen. Myös kylän perinnepaikat tulee kunnostaa ja varustaa opastein. Maisemoitu kyläkeskuksen ja Nalikkatorin ympäristö uusine opastauluineen toivottavat matkailijan pysähtymään Kutemajärvelle. Matkailija saa kyläkeskuksesta monipuolista tietoa erilaisista palvelu- ja matkailupaketeista. Tämän mahdollistaa kylän eri yrittäjien tehokas verkottuminen (kuljetus, ruokailu, ohjelmapalvelut, majoittuminen, käsityöt, maataloustuotteet jne). Yhtäläisesti näistä uudistetuista palveluista nauttivat

14 14 niin kesäasukkaat kuin vakinaiset kutemajärveläiset. Verkottuminen on tehokkaimmillaan, kun siinä on yrityksiä Kangasniemen muistakin kylistä. Jotta kasvavan kylän palvelut toimisivat asukkaiden ja matkailijoiden tarpeiden mukaan, kylälle tarvitaan uusia yrityksiä. Kyläkoulua tulee käyttää yhä enemmän kurssija kokoontumispaikkana. Kasvava matkailu ja ympärivuotinen palvelutarjonta houkuttelevat kylälle yhä enemmän myös ulkomaalaisia matkailijoita. 6 Kylän kehittämistavoitteet Myytävien tonttien ja talojen kartoittaminen Kyläkeskuksen ilmeen parantaminen - valaistuksen parantaminen - katokselliset bussipysäkit - jätekatos - Nalikkatorin alueen maisemanhoito, hiekkakentän kunnostaminen, esiintymislava Uudet toiminnot ja hankinnat - kohtaamis- ja harrastuspaikka Korholan koululle kerran viikossa - lauantaitori kerran tai pari kertaa kesässä - vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden yhteistyö - megafoni yleisötapahtumia varten Palveluesitteen tekeminen Uusien palvelujen edistäminen - B&B - kotipalvelut Viljalammen ympäri kulkevan luontoreitin kunnostaminen Vesistöjen kunnostus

15 15 7 Toimenpiteet, yhteistyökumppanit ja aikataulu Hanke Kutemajärven tievalaistushanke Tonttihanke Kylähanke Kyläkeskuksen ilmeen parantaminen ja uudet toiminnot Vesistöjen kunnostaminen - luontopolkuesite - luontopolun kunnostus, 2 laavua, Sienijärven ja koulun uimarantojen kunnostus Virkistysaluehanke Hallinnoija, yhteistyökumppanit Kutemajärviseura, Kaakkois-Suomen tiepiiri, kunta Kimpale kultaa, Kutemajärvi-seura Kimpale kultaa Kutemajärviseura, Kutemajärven metsästysseura, Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Kimpale kultaa Aikataulu Rahoitus Hankkeen kuvaus Veej jakaja - valaistus kyläkeskuksen kohdalle 2008 kunta - uusia myytäviä tontteja - entiset tontit ja tyhjillään olevat kiinteistöt myyntiin kevät 2009 kunta - palveluesitteiden päivitys, kyläesite, palvelutarvekartoitus Veej jakaja - bussikatokset - jätekatos - hiekkakenttä - esiintymislava - maisema - uudet toiminnot Veej jakaja, kunta

16 16 8 Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys Kyläsuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain kyläkokouksissa. Veej jakajan ohjelmakausi kestää vuoteen Suunnitelma päivitetään ohjelmakauden aikana eli vuoden 2013 loppuun mennessä. Suunnitelma jaetaan kesällä 2008 kutemajärveläistalouksiin ja sitä on saatavana Korholan koululta. Kyläsuunnitelman voi tulostaa myös Kutemajärven kotisivuilta 9 Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit Kutemajärven kyläsuunnitelmaa on rahoittanut Veej jakajan toimintaryhmä. Suunnitelmaa on ohjannut Kylävillitys-hankkeen Kirsi Väisänen Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta.

17 17 KUTEMAJÄRVI-SEURA 75 v. Kutemajärvi-seura ry. saavuttaa tänä vuonna kunnioitettavan 75 vuoden iän. Seuratoiminta kylällämme alkoi , jolloin perustettiin Kangasniemen Kutemajärven Maamiesseura. Perustava kokous pidettiin Kutemajärven Tenkkelissä Otto Tissarilla. Kokouksessa oli läsnä 24 henkeä, miehiä 17 ja naisia 7. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin mv. Kalle Hänninen ja kirjuriksi Eino Partti. Toimialueeksi päätettiin Kutemajärven, Vihaven ja Toikkalanmäen kylät. Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin pitää hirsitalkoot seuraavana kesänä pidettävän Kangasniemen maatalousnäyttelyn hyväksi. Samoin otettiin seuraavan kesän ohjelmaan kevätvehnän viljelyskilpailu. Talvella päätettiin pitää hiihtokilpailu sekä sianhoitokurssit helmikuulla. Myös hevoshoito- ja kengityskursseja suunniteltiin. Muita kurssiaiheita olivat mm. omenapuiden hoito, juurikasvien kylvö ja metsänhoito. Myös kotitalousaiheisia kursseja järjestettiin esim. kutominen ja erilaiset ruuanvalmistuskurssit. Seuralle hankittiin kalustoa mm. heinäsiemenen kylvökone, juurikasvien kylvökone, laidunkarhi ja pellavaloukku. Ensimmäiset vuosikymmenet toiminta oli hyvin maatalouspainotteista, koska suuri osa kyläläisistä sai toimeentulonsa jollain tavoin maataloudesta. Kurssien ja opintoretkien oppeja mitattiin vilkkaalla kilpailutoiminnalla. Aiheina olivat mm. pellavanviljely, lypsy, syyskyntö, kodin kaunistaminen ja pihamaiden hoito. Myös kilpa-ajot hevosilla Pellahden tai Viljalammin jäällä olivat lähes jokatalvisia. Muitakin juhlia ja iltamia järjestettiin. Naiset eriytyivät omaksi Kangasniemen Kutemajärven maatalousnaisten osastoksi Perustava kokous pidettiin Ylelänmäellä ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Rouva Hilda Langinkoski ja sihteeriksi Rouva Liisa Kosonen. Toiminta- alue oli sama, kuin maamiesseuralla. Osasto järjesti ensimmäisenä toimintavuonna kursseja, retkiä, juhlia ja haastoi Koittilan naiset köydenvetokilpailuun. Kutemajärven Maa- ja Kotitalousseura ry. perustettiin Korholan koululla, jolloin miehet ja naiset jälleen yhdistyivät toimimaan saman seuran alla. Kutemajärvellä toimi lisäksi Kutemajärven kylätoimikunta, joka oli perustettu Kylätoimikunta ja MKTS yhdistivät voimansa v Uuden yhdistyneen kyläseuran nimestä järjestettiin nimikilpailu, jonka voitti Leena Reinikaisen ehdotus Kutemajärvi-seura ry. Kutemajärveläiset ovat saaneet aktiivisesta toiminnasta palkinnoksi mm. valtakunnallisen Maaja kotitalousnaisten taitoviirin vuonna 1994 ja Kutemajärvi valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi vuonna 1999.

18 18 Toivolan Mökki- ja Luontopalvelut MÖKKITALKKARI LUONTO-OHJELMAT - remontit ja huollot - melonta - pihatyöt, polttopuut - patikointi, erätaidot - lämmitykset, siivoukset - kalastus - lumityöt pihoilta ja katoilta - lumikenkäily - valvontakäynnit - kurssit, kädentaidot - valmis Joulu/Juhannus omalla - tiimiradat, pienet kokoukset mökillä paketit - tyhy- ja virkistyspäivät Timo Heli toivolapalvelut@pp1.inet.fi APK-Ohjelmointi Oy Teollisuusautomaation osaamista kokemuksella

19 19 Hännisen Taksi - Kutemajärvellä - 2 autoa pyörätuolikuljetukset - kuljetusta kaikkina vuorokauden aikoina Leo Pirjo Jätevesiasetuksen mukaiset JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITEL- MAT, ASENNUS JA URAKOINTI Tapani Nykänen

20 20 Kutemajärven Talouskauppa Ky Kyläkauppa- ja kauppa-autopalveluja jo vuodesta 1956 ma-pe 8-17 la 8-14 kesäsunnuntaisin kauppa kauppa-auto