Yhteisöllisyyden kehittäminen Suurpellon asuinalueella projekti Elä niin kuin (Suur)Pellossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisöllisyyden kehittäminen Suurpellon asuinalueella projekti Elä niin kuin (Suur)Pellossa"

Transkriptio

1 Yhteisöllisyyden kehittäminen Suurpellon asuinalueella projekti Elä niin kuin (Suur)Pellossa Iloniemi, Niko Jouppi, Jussi Luukkonen, Mari Samppala, Seppo Schmandt, Maria (Tiimi 9) 2015 Leppävaara

2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Yhteisöllisyyden kehittäminen Suurpellon asuinalueella projekti Elä niin kuin (Suur)Pellossa Niko Iloniemi, Jussi Jouppi, Mari Luukkonen, Seppo Samppala, Maria Schmandt (Tiimi 9) Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon ko. Projektityö Toukokuu, 2015

3 Sisällys 1 Johdanto Suurpelto Asiakas ja asiakkaan odotukset Keskeiset käsitteet Palvelumuotoilu ja Stefan Moritzin Service Design -malli Ymmärrä Benchmarking Haastattelu Pohdi x STEEP Kehitä Aivoriihi Mindmap Seulo Persoonat SWOT-analyysi Selitä Storyspine Business Model Canvas Toteuta kertaa miksi? Asiakaskokemuspolku Palvelukonseptin esittely Naapurilainat-tarrat Business Model Canvas CAR-malli Vaikuttava puheenvuoro ideasta Palvelun kehittäminen jatkossa Johtopäätökset Lähteet Kuvat Kuviot Taulukot... 56

4 1 Johdanto Kevään 2015 aikana toteutetulla Palvelumuotoilulla innovaatioihin kurssin tavoitteena oli tuottaa uusia palveluinnovaatioita Espoossa sijaitsevalle Suurpellon asuinalueelle. Tiimimme, joka koostui viidestä henkilöstä, valitsi aiheeksi alueen yhteisöllisyyden kehittämisen. Yhteisöllisyys valikoitui aiheeksemme, sillä se on paitsi mielenkiintoinen, myös ajankohtainen Suomeenkin rantautunut trendi. Lisäksi katsoimme aiheemme osiltaan vastaavan asiakkaamme tarpeisiin, jotka on esitelty alueen omassa tulevaisuuden visiossa. Projektimme tavoite muotoutui kaksitahoiseksi. Ensinnäkin halusimme tuottaa Suurpellon asuinalueelle toimivan ja hyödyllisen palvelukonseptin, joka tulisi edistämään alueen yhteisöllisyyttä ja sitä kautta asumismukavuutta. Toiseksi halusimme oppia mitä palvelumuotoiluprosessin toteuttaminen käytännössä tarkoittaa. Ensimmäiseksi tiimimme pyrki hankkimaan mahdollisimman paljon tietoa itse aiheesta, eli yhteisöllisyydestä. Tämän jälkeen selvitimme mahdollisimman tarkasti asiakkaamme tarpeet ja odotukset. Tiimimme jokainen jäsen sitoutui tehtävään ja seurasimme Stefan Moritzin palvelumuotoiluprosessin jokaista vaihetta tarkasti. Työskentelymme eteni kronologisesti mukaillen palvelumuotoilun mallia, joka pitää sisällään kolme eri vaihetta; ymmärrä, kehitä ja toteuta. Tämä loppuraportti sisältää projektimme kunkin vaiheen dokumentoinnin. Raportti pitää sisällään itse aiheen taustan ja tarkemman esittelyn. Tämän jälkeen siirrymme kuvaamaan itse palvelumuotoiluprosessia, jonka puitteissa esittelemme kaikki työssämme käyttämämme menetelmät. Lopuksi esittelemme Suurpellon asuinalueelle luomamme innovaation, jonka kehittelyssä käytimme apuna palvelumuotoilun eri menetelmiä. Raporttimme loppuu johtopäätöksiin, jossa arvioimme projektimme ja hahmottelemme jatkokehitysideaa.

5 5 2 Suurpelto Suurpelto on rakenteilla oleva uusi kaupunginosa keskellä Espoota, Kehä II:n varrella (kuva 1). Rakentamisessa otetaan huomioon kestävä kehitys ja aluetta ympäröivä luonto. Rakentamisen keskiössä ovat uudet innovaatiot, ja rakennustoiminnassa sovelletaan erilaisia rakentamisvaihtoehtoja sekä tutkimusta. Suurpellossa on toteutettu myös Suomen ensimmäinen alueellinen automaattinen jätteenkeräysjärjestelmä. (Fiksu tapa elää 2013.) Vuonna 2017 Suurpellossa arvioidaan asuvan vajaa 3300 asukasta, joista 40,8 % on vuotiaita. (Espoon väestöennuste ) Suurpellon pinta-ala on 325 hehtaaria, josta noin 90 hehtaaria on kaavoitettu virkistyskäyttöön sekä puistoalueiksi. Suurpellon keskus on Lukutori, jossa sijaitsee Infopaviljonki. Torialue on tarkoitettu asukkaiden kohtaamispaikaksi, jossa voidaan järjestää monenlaisia tapahtumia. Joukkoliikenneyhteyksiä kehitetään alueen valmistumisen myötä, ja tulevaisuuden tavoitteena on mahdollistaa Suurpellon asukkaiden sujuva liikkuminen ilman omaa autoa. (Fiksu tapa elää 2013.) Suurpellon visio on esitelty taulukossa 1. Asuminen ja rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Perhekeskeisyys näkyy asumisessa ja palveluissa. Uudet, innovatiiviset palvelukonseptit helpottavat arkea. Elinikäinen oppiminen on kivaa. Kansainvälisyys on arkipäivää. Taulukko 1: Suurpellon visio (Fiksu tapa elää 2013) Suurpeltoon rakennettavat kerrostalot ovat asumisoikeus-, vuokra- ja omistusasuntoja. Noin 46% asunnoista tulee olemaan vapaarahoitteisia tai asumisoikeusasuntoja. Alueesta suunnitellaan puistokaupunkimainen, eheä kokonaisuus. Tavoitteena on tarjota jokaiselle omaan elämäntilanteeseen sopiva koti. Jokaisen taloyhtiön pihalla on syöttöaukot sekajätteelle, biojätteelle sekä keräyspaperille. Jätteet imetään putkea pitkin jäteterminaaliin, jossa on jokaiselle jätteelle oma kontti. Täydet keräyskontit kuljetetaan terminaalista edelleen jatkokäsiteltäväksi. Jokaisessa kerrostalossa on myös palvelueteinen. Eteisestä voidaan vuokrata lukittava kaappi, johon voidaan toimittaa esimerkiksi asukkaan ruokaostokset. Palvelueteisiin ollaan

6 6 kehittämässä myös monenlaista pop up -toimintaa. (Suurpelto 2015, Suurpelto asuminen 2015.) Alueen palveluihin kuuluu kaksi päiväkotia sekä ruokatavarakauppa. Lukutorin läheisyyteen rakennetaan ostoskeskus, jonka uskotaan tuovan lisää kauppoja ja muita palveluja alueelle. Alueella on myös kaksi päiväkotia. Opinmäen kampuksen ensimmäinen vaihe on suunniteltu valmistuvan vuonna Kampuksella tullaan tarjoamaan suomen- ja englanninkielistä opetusta, sekä muita vapaa-ajan palveluita. Suurpellosta löytyy bussiyhteyksiä muualle Espooseen sekä Helsingin Kamppiin. (Suurpelto palvelut 2015.) Kuva 1: Suurpellon mainoskuva (Suurpelto.fi) 3 Asiakas ja asiakkaan odotukset Tutkimalla kohderyhmän tarpeita, odotuksia ja tavoitteita voidaan asiakasymmärrystä kasvattaa. On tärkeää, että palvelut tai tuotteet on suunniteltu vastaamaan asiakkaan ja käyttäjien toiveita ja tarpeita. Ainoastaan havainnoimalla ja tiedostamalla loppukäyttäjän todelliset motiivit voidaan palvelutuotteesta tehdä käyttäjien tarpeita vastaava tuote. (Tuulaniemi 2011, 142.) Kappaleessa 4, Keskeiset käsitteet, on perehdytty tarkemmin muiden käsitteiden ohella asiakkaaseen, käyttäjään ja tilaajaan. Asiakas tässä projektissa on Suurpelto seura. Suurpelto-seura toimii aktiivisesti, ja sen tarkoituksena on edistää asukkaiden hyvinvointia lisäämällä paikallistuntemusta ja yhteisöllisyyttä, sekä ajamalla asukkaiden etuja. Suurpelto-seuralla on omaa harrastustoimintaa, muun muassa liikuntaryhmiä ja kädentaitojen ryhmä. Lisäksi sillä on viljelylavoja asukkaiden käytettäväksi. Seura tekee yhteistyötä sekä Espoon kaupungin, että alueen muiden toimijoiden kanssa. Jäseneksi hyväksytään alueen asukas tai muu alueen toimija. Suurpelto-seuralla on myös oma Facebook-sivustonsa. (Suurpelto-seura 2015.)

7 7 Tätä projektia ajatellen Suurpelto seuran tavoitteena ja odotuksena on yhteisöllisyyden kehittäminen Suurpellon asuinalueella. Yhteisöllisyydestä voisi muodostua alueen tavaramerkki, joka tekee alueesta viihtyisän ja mukavan paikan asua. Yhteisöllisyys luo myös turvallisuutta. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi yhteisöllisyyden avulla Suurpeltoa on helppo markkinoida ja alueelle voitaisiin houkutella uusia asukkaita. (Vikkula 2015.) 4 Keskeiset käsitteet Projektin keskeisiksi käsitteiksi nousevat asiakas, käyttäjä, tilaaja, yhteisöllisyys, urbaani kaupunkiasuminen, identiteetin rakennus, asukasviihtyvyys sekä yhteiskehittäminen. Tässä kappaleessa käydään nämä keskeiset käsitteet. Niiden sisältö esitellään sellaisena, kun se tässä työssä käytetään. Tässä projektissa on syytä erotella toisistaan tilaaja, asiakas sekä loppukäyttäjä. Tämän projektin tilaaja ja asiakas on Suurpelto-seura. Loppukäyttäjiä taas ovat Suurpellon alueen asukkaat. Kuten Moritz tuo esille, asiakas käsitteenä on palvelumuotoilussa problemaattinen ja Moritz käyttääkin asiakkaasta termiä Client. Client -käsite pitää sisällään palvelumuotoilun nykytrendin mukaisen ajatuksen asiakkaasta tärkeänä osana koko palvelumuotoiluprosessia. (Moritz 2005, 177.) Myös tässä työssä asiakas katsotaan osaksi koko muotoiluprosessia. Kuten Kurronen tuo opinnäytetyössään esille, palvelumuotoilussa ei enää nykypäivänä suunnitella vain tavaroita tai tuotteita vaan tulevaisuuteen sijoittuvia kokemuksia yksilöille ja yhteisöille. Näin ollen myös käyttäjän rooli muuttuu passiivisesta kuluttajasta aktiiviseksi osaksi koko suunnitteluprosessia. (Kurronen 2013, 19.) Perinteisissä maatalousyhteiskunnissa ihmiset elivät korostetun yhteisöllisesti. Ihmisten yksilöllistyminen tapahtui teollistumisen ja valistusfilosofian ihanteiden yleistymisen myötä. Mokka ja Neuvonen (2006, 19) tuovat Sitran julkaisemassa raportissa esille yhteisöllisyyden, tai paremminkin sen puutteen, ja toteavat sen olevan vahvasti sidoksissa hyvinvointivaltion ongelmien synnyn kanssa. Tutkijoiden mukaan kansalaisille tulisi nykypäivänä tarjota uusia osallistumistapoja, joiden avulla mahdollistetaan ja kehitetään ihmisten kestäviä elämäntapoja. Ihmisten välisillä suhteilla, yhteisöillä ja verkostoilla katsotaan olevan hyvinvointitutkimusten mukaan yhä suurempi merkitys taloudellisessa, henkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa. (Mokka & Neuvonen 2006, 19.) Näin ollen yhteisöllisyyden kehittäminen toimii hyvinvointia tukevana toimintatapana. Mokka & Neuvonen (2006, 54) erottavat toisistaan neljä eri yksilöllisyyden tasoa; toimimme

8 8 nykypäivänä pääasiallisesti kuluttajina, työntekijöinä, kansalaisina ja työntekijöinä. Tärkeää on ymmärtää, että yksilöllisyys ei ole yhteisöllisyyden vastakohta, vaan kukin edellä mainittu yksilöllisyyden taso saa merkityksensä vasta suhteessa muihin ihmisiin eli yhteisöihin. Toisin sanoen vasta jäsenyys jossain yhteisössä mahdollistaa yksilöllisyyden. Vasta jonkin yhteisön jäsenenä, oli se sitten työ-, perhe-, asuinpaikka-, tai harrastelijayhteisö, tulee ihmisestä merkittävä yksilö. Tässä projektissa yhteisöllisyyden kehittäminen nähdään vahvana tekijänä Suurpellon asukkaiden asumismukavuuden kehittämistä luku voidaan nähdä voimakkaana yhteisöllistymisen aikakautena. Esimerkiksi Sitra esittää voimaantuvan yhteisöllisyyden yhtenä aikamme megatrendinä. Sitran mukaan yksittäisten ihmisten muodostamat vapaamuotoiset, hierarkiattomat verkostot mahdollistavat yksilöiden ja yhteisöjen synnyttämien ideoiden skaalautumisen ja leviämisen ennennäkemättömällä tavalla. Erityisesti uudet ja jatkuvasti kehittyvät viestintäteknologiat helpottavat ihmisten kokoontumista, yhdessä tekemistä ja asioiden jakamista. Näin syntyy uusia toimintatapoja jotka haastavat yhteiskunnan olemassa olevia rakenteita. Yhteisöllisyys synnyttää myös jatkuvasti uusia sosiaalisia innovaatioita, kuten esimerkiksi ravintolapäivä. (Sitra 2015.) Näyttääkin vahvasti siltä, että nykyihminen kaipaa yhteisöllisyyttä. Ihmiset haluavat toimia omista lähtökohdistaan ilman valmiita rakenteita ja ideologioita. Sitran mukaan voimaantuva yhteisöllistyminen tarkoittaa yksilöiden ja instituutioiden välisen etäisyyden lyhenemistä niin, että päätösvalta siirtyy yhä enemmän ihmisille. Tämä puolestaan antaa heille mahdollisuuden luoda positiivista sosiaalista, ekologista ja taloudellista vaikutusta paikallisilla innovaatioilla. (Sitra 2015.) Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on tutkinut suomalaisen kaupunkiasumisen tulevaisuuden näkymiä. Tulevaisuusklinikan vuonna 2010 julkaiseman raportin mukaan yksilöllinen yhteisöllisyys nähdään asumisen vahvana tulevaisuuden trendinä. Yhtä aikaa kun asukas haluaa ilmentää yksilöllisyyttään, elämäntapaansa ja identiteettiään kodissaan, hän arvostaa yhteisöllisyyden elementtiä lähiympäristössään. Yhteisöllisyys voi keskittyä perhe-elämän ympärille (pienten lasten vanhemmat), harrastusten pariin (nikkarointi, puutarhahoito, musiikki jne.) tai vaikkapa aluehistorian harrastamiseen, mistä on osoituksena kaupunginosayhdistysten ja urbaanien kyläjuhlien suosio. (Heinonen 2010, 12.) 5 Palvelumuotoilu ja Stefan Moritzin Service Design -malli Yrityksen kilpailukyvyn yksi perusedellytys nykypäivänä on kyky tuottaa uusia innovaatioita ja palveluita. Palvelujen tuottaminen nähdään nykyään vahvasti käyttäjälähtöisenä toimintana, jossa asiakas on koko palveluntuottamisen prosessin keskiössä. Toisin sanoen, käyttäjät ote-

9 9 taan mukaan prosessiin palvelujen tai tuotteiden tuottajiksi tai sisällön luojiksi. Palvelumuotoilu voidaan nähdä tämän tehtävän eräänlaisen yhtenä työkaluna. (Prami 2011, 4.) Mitä palvelumuotoilu sitten pitää sisällään? Palvelumuotoilu pohjautuu muotoilulähtöisiin menetelmiin, joilla voidaan suunnitella erilaisia kokemuksia ja prosesseja. Palvelumuotoilulle on tunnusomaista prosessinomaisuus. Prosessiin osallistuu ja osallistutetaan niin tulevat käyttäjät, kuin joukko eri alojen ammattilaisia. Prosessin eri vaiheet toimivat limittäin ja edellyttävät jatkuvaa tulosten testausta ja edelleen kehittelyä. Visualisoinnin avulla varmistetaan, että kaikki näkemykset tavoittavat prosessiin osallistuvat eri tahot. (Prami 2011, 6 8.) Stefan Moritzin Service Design malli on holistinen, monitieteellinen palvelujen kehittämismetodi. Sen avulla voidaan kehittää uusia, tai parantaa jo olemassa olevia palveluita vastaamaan paremmin asiakkaiden odotuksia. Myös organisaatiot hyötyvät mallista, sillä sen avulla palveluita voidaan kehittää tehokkaammiksi ja joustavammaksi. (Moritz 2005, 7.) Moritz jakaa Service Design prosessin neljään D:hen; Discover, Define, Develop ja Deliver. Eli vapaasti suomennettuna vaiheet etenevät löytämisestä määrittelyyn, kehittämiseen ja siitä edelleen käyttöönottoon. Tarkoituksena on siis ymmärtää asiakasta, yritystä ja markkinoita, kehittää ideoita ymmärryksen perusteella ja muuttaa ideat järkeviksi ratkaisuiksi ja auttaa niiden käyttöönotossa. (Moritz 2005, 39.) Tehtävät, joita Moritzin Service Design prosessin eri vaiheissa tulee suorittaa, on jaettu kuuteen osa-alueeseen: ymmärrä, pohdi, kehitä, seulo, selitä ja toteuta. Jokaisessa osa-alueessa on mahdollista suorittaa erilaisia tehtäviä ja harjoituksia, joiden avulla päästään lähemmäksi lopputulosta. Osa-alueet vaativat kukin erilaista lähestymis- ja ajattelutapaa, ja on tärkeää muistaa että osa-alueet voivat mennä myös päällekkäin ja limittäin. (Moritz 2005, 123.) 5.1 Ymmärrä Ymmärrä-vaiheessa lähtökohtana on, että projektin tavoitteet ovat selvät. Projektin toimintaympäristöä tulee tarkastella tässä vaiheessa, ja selvittää mahdolliset resurssit ja rajoitteet. Myös asiakkaiden tarpeita, sekä piileviä että tietoisia, tulee tutkia. Ymmärrä-vaihe pohjustaa koko Service Design prosessin. Vaiheen avulla voidaan tarkastella myös tuntemattomampia asioita, kuten esimerkiksi mitkä ovat sellaisia asioita joista ihmiset eivät pidä. Oleellista on myös tutkia asiakkaiden tarpeita ja haluja sekä sitä, mikä motivoi heitä. (Moritz 2005, 124.) Ymmärryksen avulla voidaan varmistaa, että Service Design prosessin tulokset ovat todellisuutta vastaavia ja mahdollisimman sopivia. Ymmärrä-vaihetta työstäessä tulee huomioida,

10 10 että ihmisten on vaikea arvioida omia käyttäytymistapojaan. On myös tärkeää, että olettamukset ja mahdolliset tulkinnanvaraiset asiat selvitetään ennen jatkotoimenpiteitä. Tärkeää on ymmärtää niin asiakasta, toimintaympäristöä, palveluntuottajaa kuin näiden välisiä suhteitakin. (Moritz 2005, ) Tässä projektissa käytettiin ymmärrä-vaiheessa benchmarkingia sekä haastattelua. Benchmarking valikoitui yhdeksi ensimmäisistä menetelmistä. Sen avulla koettiin saatavan hyödyllistä tietoa muista pääkaupunkiseudun uusista asuinalueista. Asuinalueita oli myös helppo verrata keskenään benchmarking-menetelmän avulla. Benchmarking oli oiva valinta projektin alkuvaiheeseen juurikin edellä mainituista syistä. Haastatteluun päädyttiin myös heti projektin alettua. Ryhmä koki, että haastattelemalla Suurpelto-seuran puheenjohtajaa saataisiin käytännönläheistä perustietoa Suurpellosta ja Suurpelto-seuran toiminnasta Benchmarking Benchmarkingin avulla on mahdollista vertailla alan toimijoiden tuotteita, palveluita, toimintatapoja ja strategiavalintoja. Se mahdollistaa oppimisen parhaista käytännöistä. Benchmarking koostuu havainnoinnista, tutkimuksesta, vertailusta ja arvioinnista. Benchmarkingin avulla voidaan hyödyntää muiden jo käyttämiä hyviä toimintatapoja sekä välttää muiden tekemiä virheitä. (Tuulaniemi 2011, ) Benchmarkingin suomenkielinen termi on esikuva-arviointi. Benchmarkingissa on mahdollista löytää vertailukohde myös toiselta alalta. Benchmarking sopii erityisesti menetelmäksi kehitettäessä organisaatioiden tuottavuutta, laatua, työtapoja ja toimintaprosesseja. Benchmarking voidaan suorittaa myös vierailemalla organisaatiossa, jonka toimintaa halutaan vertailla. Tämän menetelmän perustana on kiinnostus siitä, miten muut menestyvät ja toimivat. (Ojasalo, Moilanen, Ritalahti 2009; 43 44, 163) Käytännössä benchmarking toteutettiin etsimällä tietoa internetistä pääkaupunkiseudun uusista alueista. Pääosin tietoa saatiin kaupunginosien omilta internetsivuilta sekä uutisartikkeleista. Benchmarkingissa kiinnitettiin huomiota myös alueiden yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Benchmarkattaviksi alueiksi valikoituivat Pellaslaakso Espoosta, sekä Jätkäsaari ja Kalasatama Helsingistä. Pellaslaakson uusi asuinalue sijaitsee Vanhan Turuntien ja Kehä III:n kupeessa, Helsingin Diakonissalaitoksen omistamalla maa-alueella. Pellaslaakson alue on vanhaa espoolaista kulttuurimaisemaa, ja sen läpi kulkee historiallinen Kuninkaantie. Alueen kaavoituksessa on luonto

11 11 sekä kulttuurimaisema otettu huomioon, ja rakentamisen mittakaava tulee olemaan pientä. (Pellaslaakso 2015.) Helsingin Diakonissalaitos sekä myy, että vuokraa alueen tontteja ja rakentamisen on määrä alkaa mahdollisimman pian. Pellaslaakson vuokra- ja myyntituotot tullaan käyttämään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, sekä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen. Tällöin asukkaat voivat omalla tonttivuokrallaan auttaa muita. Alueelle suunnitellaan asukkaiden yhteisen tekemisen pilottihankkeita, joihin myös Helsingin Diakonissalaitos osallistuu. (Helsingin Diakonissalaitos 2015.) Pellaslaaksosta halutaan kylämäinen vireä yhteisö, jossa palvelut sekä ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ovat lähellä. Asuminen on suunniteltu monimuotoiseksi, niin vanhuksille kuin lapsillekin sopivaksi. Pellaslaaksoon kaavaillaan myös kaikkien kyläläisten yhteiskäyttöön tarkoitettua kylätaloa. Pellaslaakson visiona on olla kylä, jossa asioita tehdään yhdessä. Osa kortteleista säilytetään avoimena maisematilana, jonne voidaan toteuttaa yhteisiä kasvimaita ja lasten leikkipaikkoja. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö on myös mukana vahvistamassa alueen yhteisöä ja yhteisöllisyyttä. (Pellaslaakso 2015.) Jätkäsaaren historia juontaa juurensa 1800-luvun lopulle, jolloin alueella rakennettiin helsinkiläisten ylempien luokkien edustajien kesähuviloita. Lisäksi alueella asui vakituisesti ammattikalastajia. Tavallisille kaupunkilaisille Jätkäsaari tarjosi oivat puitteet ympärivuotiseen ulkoiluun. Varsinaisen nimensä Jätkäsaari sai 1928 sataman valmistumisen jälkeen, kun alueella olleet neljä saarta oli yhdistetty mantereeseen. (Kaupunginosat 2013.) Jätkäsaaressa sijainnut Länsisatama oli 1960-luvulla liikenteellisesti mitattuna Helsingin vilkkain satama. Vuosituhannen vaihteeseen asti uskottiin, että satamatoiminta oli tullut jäädäkseen Jätkäsaareen. Vuonna 2008 toiminta kuitenkin siirtyi Vuosaareen rakennettuun satamaan, ja alueen rakentaminen asukaskäyttöön käynnistyy. Jätkäsaaren asuinalueen henki perustuu sadan vuoden takaisiin helsinkiläisten suurmiesten asessori Kurténin ja kauppias Tallbergin huvilakaupunkisuunnitelmiin. (Kaupunginosat 2013.) Jätkäsaaren tarkoituksena on tulla tunnetuksi asukkaiden itsensä rakennuttamista taloista, kirkkaista väreistä, kokonaan kasveilla peitetyistä viherjulkisivuista sekä energiaomavaraisista taloista. Suunnitelmien mukaan Jätkäsaaressa asuu vuonna asukasta. Lisäksi alueella työskentelee 6000 ihmistä. Suurin osa alueelle rakennettavista taloista on melko tavanomaisia. Arkkitehtuurin taso halutaan kuitenkin pitää kohtalaisen korkeana. Jätkäsaareen tulee myös uusia kiinnostavia konsepteja, kuten Suomen ensimmäiset 8-kerroksiset puukerrostalot ja kortteli, jossa asunnoilla on omat puutarhat ja julkisivut ovat köynnösten peitossa. Alu-

12 12 eelle on tulossa myös energiaomavarainen kortteli, jossa talot tuottavat enemmän energiaa kuin käyttävät. (Joenniemi 2014) Jätkäsaari toimii edelläkävijänä myös ryhmärakentamisessa. Alueella on 120 ihmisen yhdessä omistama ja rakennuttama kerrostalo, jonka kaikki asunnot ovat yksilöllisiä. Talon asukkaat ovat sitoutuneet tiiviiseen yhteisöllisyyteen. Talossa olevat yhteisötilat, kuten sauna, harrastustilat ja juhlatilat, mahdollistavat asukkaiden jokapäiväisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden. (Joenniemi 2014, Uutta Helsinkiä / Länsisatama / Jätkäsaari 2015.) Jätkäsaaressa on myös oma roskienkeruujärjestelmä, Rööri, jonka kulut jätkäsaarelaiset maksavat yhdessä. Rööri toimii samalla periaatteella kuin keskuspölynimuri. Joka korttelissa on muutama jättöpiste, jossa on omat luukkunsa eri jätteille. Jätteet kulkevat putkia pitkin jätekeskukseen ja edelleen konteissa kaatopaikalle. (Joenniemi 2014.) Jätkäsaaressa on useita asunnon omistusmuotoja. Alueella on niin kutsuttuja kovan rahan vuokra-asuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja, omistusasuntoja, hitas-omistusasuntoja sekä asumisoikeusasuntoja. (Laaksonen 2015.) Jätkäsaarella on myös oma asukasnetti, jossa on tietoa alueen turvallisuudesta, palveluista, liikenteestä, jätehuollosta, vedestä, energiasta ja sähköstä sekä monista muista asukkaiden päivittäiseen elämiseen liittyvistä asioista. Sivulla on myös keskustelufoorumi alueen asukkaille. (Jätkäsaaren asukasnetti 2015.) Asukasnetti ja sen tarjoamat mahdollisuudet lisäävät osaltaan alueen yhteisöllisyyttä Kalasatama on ollut Helsingin teollisen historian keskiössä jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Sörnäisten rannassa sijaitsevasta nykyisestä Kalasataman alueesta kehittyi kantakaupungin laajin teollisuusalue, kun satamaliikenne ja rautatie kohtasivat alueella 1860-luvulla. Sörnäisten satama oli vilkas ja se kehittyi nopeasti. Satama oli pääsääntöisesti tuontisatama, mutta alueella toimi myös kalastussatama ja kalasäilyketehtaita ja 1960-luvuilla satamaa laajennettiin voimakkaasti, ja sen toiminta jatkui aina vuoteen 2008 asti, jolloin Vuosaaren satama avattiin. Satamatoiminnoista alueelle jäi ainoastaan Hanasaaren voimalaitoksen hiilisatama. (Uutta Helsinkiä / Kalasatama perustietoa 2015.) Sataman lakkauttamisen jälkeen alueelle alettiin rakentamaan asuntoja, ja tarkoituksena on rakentaa alueesta merellinen ja urbaani asuinalue. Alueella uskotaan olevan asukasta 2030-luvulla. Lisäksi siellä sijaitsee tuolloin ihmisen työpaikka. (Uutta Helsinkiä / Kalasatama perustietoa 2015.) Alueelle rakennetaan korkeita torneja, kelluvia asuntoja sekä ekologisesti kestävää asumista. Asuntotyyppejä on alueella useita: omistusasuntoja, vapaarahoitteisia ja valtion tukemia vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja hitas-asuntoja. Lisäksi alueelle rakennetaan asuntoja opiskelijoille ja senioreille. Asuntojen lisäksi Kalasata-

13 13 maan rakennetaan toimitiloja erilaisten yritysten tarpeisiin. Kalasatamasta pyritään rakentamaan alue, jossa on rikas kaupunkikulttuuri ja uudenlainen yhteisöllisyys. (Fisuverkko 2015, Uutta Helsinkiä / Kalasatama asuminen 2015, Uutta Helsinkiä / Kalasatama perustietoa 2015.) Kalasatamassa testataan erilaisia älykkäitä energiaratkaisuja. Yhdistämällä uusinta teknologiaa syntyy vähäpäästöinen energiajärjestelmä, johon kuuluu paikallinen uusiutuva sähköntuotanto, sähköautoilua tukeva infrastruktuuri, sähkön varastointi sekä rakennusten tehokas kiinteistöautomaatio. Kalasatamassa käytetään jätehuollossa vastaavanlaista putkikeräysjärjestelmää kuin Jätkäsaaressa. Alueen asukkailla on käytössään omat internetsivut, joka varmistaa aluetiedottamisen sujuvuuden, sekä yhteistyön alueen kaupallisten toimijoiden ja asukkaiden välillä. (Uutta Helsinkiä / Kalasatama perustietoa 2015, Fisuverkko 2015.) Kalasataman kaupunkirakentamisen keskiössä on joustavuus, ja aluetta kehitetäänkin erilaisten kokeilujen kautta. Kokeilusta saatua tietoutta käytetään asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi. Kalasataman alueella on myös monenlaisia kulttuuritapahtumia, pop up - tapahtumia ja tempauksia, joidenka tavoitteena on edistää alueen yhteisöllisyyttä. Lisäksi Kalasatama mainostaa rakentavansa sosiaalista ekosysteemiä, joka mahdollistaa uudenlaisen yhteisöllisyyden syntymisen alueelle. Yhteisöllisyys ja siitä syntyvä naapurustokulttuuri tukevat myös tilojen ja tavaroiden yhteiskäyttöä. (Fisuverkko 2015, Fiksu Kalasatama 2015.) Kalasatamassa on myös ikääntyville ihmisille tarkoitettu yhteisöllinen asumis- ja palvelukokonaisuus, Kotikortteli. Kotikorttelissa toimii asukasisännöitsijä, joka neuvoo asumiseen liittyvissä asioissa ja järjestää asukkaille yhteistä toimintaa. Tämän lisäksi asukkailla on mahdollista ostaa tarpeen mukaan monenlaisia asumiseen ja terveyteen liittyviä palveluita omasta talosta. Tällöin yhteisöllisyys luo myös henkistä turvaa. (Setlementti 2013.) Benchmarkingin mukaan yhteisöllisyyttä voidaan pitää tämän päivän vahvana trendinä uusia alueita rakennettaessa. Kaikki benchmarkatut alueet halusivat korostaa alueen yhteisöllisyyttä. Kaikille alueille on myös suunnitteilla erilaisia asumismuotoja. Tämä takaa sen, että alueelle muuttaa erilaisia asukkaita ja näin asukaskannasta tulee mahdollisimman monipuolinen. Alueilla korostettiin myös ekologisuuden merkitystä. Sekä Suurpellossa että Jätkäsaaressa on käytössä moderni jätteidenkeräysjärjestelmä Haastattelu Käyttäjätiedon hankinnassa haastattelu on yksi keskeisimmistä metodeista. Sen avulla on mahdollista saada syvällinen katsaus käyttäjän arvoihin, elämään ja käyttäytymiseen. (Sivistystoimen työkalupakki palvelumuotoiluun.) Lisäksi haastattelun avulla on mahdollista selvit-

14 14 tää haastateltavan mielipiteitä, kokemuksia ja odotuksia (Moritz 2005, 193). Haastatteluja on olemassa erityyppisiä. Jokaisella haastattelutyypillä on myös oma käyttötarkoituksensa. Strukturoidulla haastattelulla haastattelijalla on etukäteen laadittu tarkka haastattelurunko, ja se vastaa toteutukseltaan lähinnä kyselyä. Puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua voidaan käyttää tilanteissa, jossa tutkimuksen kohdetta ei kunnolla tunneta. Tällaisessa haastattelutyypissä vältytään myös vastaajaan liialta ohjaamiselta. Teemahaastattelussa haastatteluteemat on suunniteltu etukäteen, mutta kysymysten järjestys ja niiden painotus voi vaihdella tilanteen mukaan. Teemahaastattelussa on myös mahdollista muokata myöhempiä haastatteluja edellisten haastattelujen perusteella. (Ojasalo ym. 2009, 41.) Tässä projektissa haastattelu suoritettiin teemahaastatteluna sähköpostin avulla. Henkilökohtainen haastattelu olisi antanut monipuolisemman kuvan Suurpellosta ja Suurpelto seuran toiminnasta, sillä kysymyksiin olisi voitu esittää jatkokysymyksiä ja vastauksiin olisi voitu saada tarkennuksia. Aikataulusyistä tiimi joutui kuitenkin tyytymään sähköpostihaastatteluun. Kysyttäessä Suurpelto-seuran puheenjohtaja Anita Järvisalolta Suurpellon yhteisöllisyyttä tukevista hankkeista, toteaa hän että Suurpellossa on kesäisin tapahtuvaa laatikkoviljelytoimintaa, ja nämä asukkaiden viljelyharrastuksiin tarkoitetut lavat on sijoitettu Lillhemtin puiston laidalle. Lisäksi on järjestetty laskiaistapahtuma, samoin kuin Kukkiva Suurpelto tapahtuma toukokuussa. Tämän lisäksi he ovat järjestäneet niin sanotun roska-päivän, jolloin he siivoavat yhdessä asuinaluettaan. Jouluisin he ovat järjestäneet joulutorin ja asukasiltoja on järjestetty eri teemoilla 3 4 kertaa vuodessa. (Järvisalo 2015.) Alueelle on Järvisalon mukaan suunnitteilla yhteenkuuluvuuden tunnetta lisääviä hankkeita. Suurpeltoon ollaan suunnittelemassa muun muassa väliaikaista koirapuistoa, joka rakennettaisiin talkoovoimin, kertoo Järvisalo. Tässä hankkeessa on mukana myös Suurpellon markkinointi Oy ja Espoon kaupunki. Työn alla on myös kuvitettu Suurpelto-kartta ohjattuja Suurpeltokävelyä varten. Suurpeltokävelyä markkinoidaan uusille asukkaille, mahdollisille asunnon ostajille, rakennusfirmoille ja kyläjuhlissa vierailijoille. Tarkoituksena on antaa kävelijöille kokonaiskuva kauniista Suurpellon alueesta. Henttaa-seuran kanssa mietimme myös yhteistä virallista kaupunkipolkua, johon karttakin liittyy, kertoo Järvisalo. Opinmäen koulukampus valmistuu elokuussa 2015 ja maaliskuussa seura aloitti yhteistyön suunnittelun kampukselle tulevan kirjaston kanssa. (Järvisalo 2015.) Järvisalo toteaa haastattelussa, ettei Suurpellon asukaskuntaa ole varsinaisesti profiloitu. Mutu-tuntumalla hän voi sanoa, että alueella on paljon lapsi- ja opiskelijaperheitä. Näiden lisäksi etenkin monikulttuurisia opiskelijaperheitä on runsaasti. Vanhukset ovat alueella tois-

15 15 taiseksi vähemmistönä. Asunnot ovat pääasiassa vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ja alueella on jonkin verran myös omistusasuntoja. (Järvisalo 2015.) Suurpelto-seuran hallitus kokoontuu Järvisalon mukaan noin 10 kertaa vuoden aikana, ja tämän lisäksi on vielä viralliset kevät- ja syyskokoukset. Näiden lisäksi on silloin tällöin pienempiä niin sanottuja epävirallisia pienempien tiimien kokoontumisia, joissa ideoidaan ja pohditaan oman vastuualueen asioita. Suurpeltoseurassa on tällä hetkellä noin 60 jäsentä. Suurpelto-seura hakee vuosittain Espoon kaupungilta kulttuuriavustusta. Yhteistyö eri virkamiesten kanssa on ollut sujuvaa ja mutkatonta, päättää Järvisalo. (Järvisalo 2015.) 5.2 Pohdi Pohdi-vaihe perustuu tietoon toimintaympäristöstä, asiakkaista, palveluntuottajista, markkinoista sekä mahdollisista rajoitteista. Tiedon pohjalta voidaan antaa prosessille suunta, tavoitteet ja visio, ja tämä onkin pohdintavaiheen tärkein tehtävä. Tämän vaiheen tarkoituksena on luoda strateginen kehys prosessille, sekä määritellä tarvittavat yksityiskohdat. Tällöin kerätystä, mahdollisesti monimutkaisestakin tiedosta saadaan muodostettua selkeämpiä näkemyksiä ja kokonaisuuksia. Pohdi-vaihe perustuu aina tietoon. Vaiheen luoma suunta ja strategia tulee siis perustua faktaan. Pohdi-vaiheella on myös yhteyksiä muihin Service Design prosessin vaiheisiin. (Moritz 2005, ) Projektin pohdi-vaiheessa käytettiin 8 x 8 ideointimenetelmää sekä STEEP-menetelmää. 8 x 8 -menetelmä valikoitui sen selkeyden ja formaalin muodon vuoksi. Ruudukon avulla näkee selvästi, mitkä asiat ovat keskeisiä yhteisöllisyydessä, ja miten asiat liittyvät toisiinsa. 8 x 8 menetelmä oli uusi kaikille tiimin jäsenille, ja herätti senkin vuoksi mielenkiintoa tiiminjäsenten keskuudessa. Tiimi koki, että 8 x 8 menetelmän avulla saatiin luotua selkeä kuva yhteisöllisyydestä, ja siihen liittyvistä sidosryhmistä, taustoista ja mahdollisista ongelmista. STEEP-menetelmä valittiin sen mielenkiintoisuuden vuoksi. Kuten 8 x 8 menetelmä, myös STEEP oli uusi kaikille tiimin jäsenille. Menetelmän avulla kyettiin löytämään yhteisiä tekijöitä maailmaan vaikuttavista megatrendeistä, jotka liittyvät tähän projektiin. STEEPmenetelmässä paneuduttiin enemmänkin globaaleihin trendeihin, mutta tiimi onnistui löytämään niistä myös yhtymäkohtia yhteisöllisyyteen x 8 8 x 8 on ideointimenetelmä, joka on samankaltainen ajatuskartan kanssa, mutta kurinalaisempi. Alkuperäinen ongelma kirjoitetaan A4-paperille ja tämän paperin ympärille asetetaan

16 16 kahdeksan paperia. Näille papereille kirjoitetaan jokin näkökulma, joka ongelmasta tulee mieleen. Tämän jälkeen kustakin näkökulmasta tuotetaan kahdeksan ideaa. Menetelmän tavoitteena on löytää useita lähestymiskulmia aiheeseen, ja syventyä nopeasti kuhunkin näkökulmaan. (Lavonen, Meisalo & al ) 8 x 8 ruudukko toteutettiin koulun lähiopetustunnilla yhdessä tiimin kanssa. Tiimin tekemä yhteisöllisyyttä käsittelevä 8 x 8 taulukko on esitelty taulukossa 1. ruokapiirit viestintä Suurpellon kasvot kimppakyydit taidenäyttelyt koordinointi monikulttuurinen yhteistyö kädentaidot harrastuspiirit asukkaat ideointi liittyminen kulttuuri-illat yhdessä koirienhoito-piiri kirpputorit Suurpeltoseura houkuttele-vaksi tekeminen yhteinen verstas illanvietot lastenhoitopiiri siivouspäivät linkki Espoon ja Suurpellon välillä toimipiste aktiivisesti esillä urheilukerho avoimet ovet yrityksiin siivouspäivä pankki asukkaat yhdessä tekeminen uudet yritykset ruokakaupat Suurpeltoseura viljelytapahtuma ruokatori kaupunki festivaalit yritykset posti yritykset SYYS harrastusyritykset YHTEISÖLLI- tapahtumat kulttuuritapahtumat tapahtumat ulkoilma- elokuvat 4-H-kerho kahvila/ ravintola kirjasto Espoon kaupunki sosiaalinen media verkostot ohjattu urheilutapahtumat puistotoiminta korttelikirpputori kirjasto oma vas- tuu- henkilö liikuntakeskus Facebook sosiaalinen media omat wwwsivut Suurpellon sanomat kouluverkostot alueen yritykset Julkinen liikenne Espoon kaupunki tuki Twitter sosiaalinen media asukasillat verkostot Taloudellinen verkkoon Suurpeltoseura ystävyyslähiöt koulut Instagram infotaulut terveydenhoito päiväkodit viestintäpiste Espoon kaupunki lähialueet muut kau- punginosa- yhdistykset Taulukko 2: 8 x 8 (Tiimi 9) Kahdeksan tiimin muodostamaa osa-aluetta olivat yhdessä tekeminen, tapahtumat, verkostot, sosiaalinen media, Espoon kaupunki, yritykset ja asukkaat. Esimerkiksi yhdessä tekeminen jaettiin osiin, kuten monikulttuurinen yhteistyö, kädentaidot, kulttuuri-illat, siivouspäivät, urheilukerhot, avoimet ovet yrityksiin ja eri piirit. Usein samat sidosryhmät linkittyvät mo-

17 17 neen yhteisöllisyyden osa-alueeseen. Esimerkiksi Espoon kaupungilla ja Suurpelto-seuralla on merkittävä rooli joko rahoittajana, tai sitten järjestävänä osapuolena. Samoin sosiaalisella medialla on merkittävä rooli esimerkiksi tiedon jakamisessa ja informaation lähteenä. Useasti nousi esille myös asukasiltojen ynnä muiden yhteisöllisyyttä vahvistavien teematapahtumien järjestäminen, myös sellaisten jossa asukkaita osallistetaan yhteiseen toimintaan. Täytyy muistaa, että jokaisella yhteisöllä on kollektiivinen identiteetti, joka heijastuu yhteisön kulttuurissa, toimintatavoissa ja organisaatiossa. Samalla jokaisen yksilön identiteetti vaikuttaa yhteisön identiteettiin. On kuitenkin pidettävä mielessä sellainen tosiseikka, että aina on olemassa ihmisiä, jotka eivät halua olla osana yhteisöä. Tällaiset ihmiset eivät näe yhteisöllisyyttä tarpeellisena. Heille riittää se, että heillä on oma asunto Suurpellossa ja että he saavat viettää rauhallista kotielämää omassa kodissaan. He käyvät kaupassa ja ehkä ulkoilemassa, mutta heidän sosiaalinen elämänsä on muualla kuin asuinalueellaan STEEP STEEP, tai PESTE, on yritysfuturologian menetelmä, ja sitä käytetään ennakoinnissa yhtenä ympäristön tarkkailun perustavana perusluokitteluna. Menetelmän avulla voidaan jakaa muutokset yhteiskunnallisiin (S, Social), teknologisiin (T, Technology), taloudellisiin (E, Economic), ympäristöön (E, Environment) liittyviin sekä poliittisiin (P, Political) osa-alueisiin. Nämä aihealueet voidaan jakaa vielä suppeampiin alaluokkiin. (Hiltunen 2012, 96; Futurix 2015.) Englantilainen Rohit Talwar on esitellyt 50 erilaista trendiä, jotka hän on luokitellut eri STEEP-ryhmiin. Talwarin näkemyksiä maailmaan vaikuttavista trendeistä on esitelty taulukossa 3. Nämä trendit ovat laajoja ja isoja, ja ne liittyvät globaalin toimintaympäristön muutokseen. (Hiltunen 2012, 96.) Tiimi halusi ottaa myös globaalimman näkökulman yhteisöllisyyteen, ja valitsi sen takia Robit Talwarin näkemykset tähän menetelmään.

18 18 TRENDIN LUOKKA TRENDI Yhteiskunnallinen, S - mediaa ja hallituksia kohtaan tunnetun luottamuspulan kasvu - yhteiskunnallisen yrittäjyyden kasvu - kasvava elinikä ja ikääntyvät kansakunnat - kasvava tuotteiden, palveluiden, kommunikaation ja kokemusten personointi Teknologinen, T -internet muuttaa yhä enemmän hallintoa ja liiketoimintaa -rikollisuus verkossa kasvaa, verkkoterrorismin uhka suurenee -henkilökohtaisen teknologiaekoysteemin kehittyminen intuitiivisemmaksi, visuaalisemmaksi ja älykkäämmäksi -energian lisääntyvät kustannukset ja kasvava kysyntä kannustavat etsimään uusia vaihtoehtoisia energiamuotoja Taloudellinen, E -epätasainen taloudellinen kasvu maailmassa jatkuu -rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden ja riskien kasvaminen -valtioiden investointi tieteen rahoitukseen taloudellisen tuottavuuden mahdollistajana lisääntyy -Intian ja Kiinan taloudellinen mahti kasvaa globaalisti Ympäristöön liittyvä, E -maailman kulutuksen kasvu haastaa maapallon resurssien riittävyyden -ympäristöajattelun ja tietoisuuden sekä eettisyyden nousu -ilmastonmuutos vaikuttaa taloudellisiin ja poliittisiin päätöksiin yhä enemmän globaalisti Poliittinen, P -kasvava poliittinen ja taloudellinen läpinäkyvyys -Kiinasta ja Intiasta tulee kehittyvän maailman puhemiehiä Taulukko 3: Talwarin näkemyksiä maailmaan vaikuttavista trendeistä (Hiltunen 2012, 97.) Pohdittaessa Rohit Talwarin esittämiä yhteiskunnallisia trendejä, voidaan niitä soveltaa hyvin Suurpeltoon. Kasvava elinikä tuo varmasti alueelle myös vanhempia ikäluokkia, jolloin on tärkeää ottaa myös heidät huomioon yhteisöllistämishankkeissa. Tuotteiden, palveluiden, kommunikaation ja kokemusten personointi on kasvussa. Kehitettäessä erilaisia palveluja Suurpellon asukkaille, on nämä seikat otettava huomioon. Mikäli asukas ei koe palvelua tarpeeksi sopivaksi itselleen, ei hän sitä tule käyttämään. Teknologisista trendeistä internet mahdollistaa monenlaisen yhteisöllisen tekemisen. Internetin välityksellä on kynnys osallistua yhteiseen toimintaan myös matalampi. Kehitettäessä teknologisia palveluita, on kuitenkin otettava huomioon verkkorikollisuuden kasvu. Talouskasvu on maailmassa epävakaata, ja se näkyy myös Suomessa. Onkin tärkeää, että Suurpellon alueelle rakennetaan kohtuuhintaisia asuntoja, jotta ihmisillä on varaa muuttaa uuteen asuntoon. Kiinan ja Intian taloudellinen kasvu voi johtaa siihen, että alueelle muuttaa uusia asukkaita kyseisistä maista.

19 19 Ympäristöajattelu ja eettisyys voisivat olla Suurpellon valttikortti tulevaisuudessa. Näin saadaan houkuteltua trenditietoisia, eettisistä asioista kiinnostuneita ihmisiä muuttamaan alueelle. Suurpelto voisi toimia esimerkkilähiönä ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Poliittisista trendeistä tulisi Suurpellossa ottaa huomioon kaiken toiminnan läpinäkyvyys. On tärkeää, että asukkaat saavat tietoa miksi asioita tehdään tai jätetään tekemättä. Asukkaiden tulisi myös saada itse osallistua heitä koskeviin päätösten tekoon mahdollisimman laajasti. 5.3 Kehitä Kehitä-vaiheessa tarvitaan luovuutta, jonka tulee kuitenkin olla ammattitaitoista. Ideoinnin tulee toisin sanoen olla relevanttia, innovatiivista ja älykästäkin. Service Design prosessissa oleellisista ideoista luodaan vahvoja konsepteja. Tämän vaiheen tarkoituksena on etsiä ratkaisuja kehitettävissä oleviin palveluihin. Palvelukokemus täytyy suunnitella jokainen yksityiskohta huomioonottaen. Tavoitteet, palveluympäristö ja muut palveluun liittyvät elementit kehitetään myös tässä vaiheessa. Mahdollisiin ongelmakohtiin puututaan, ja näihin mietitään erilaisia ratkaisuja. (Moritz 2005, ) Konseptien ja ratkaisujen tulee myös vastata asiakkaiden ja organisaatioiden tarpeita, sekä olla yhteneväisiä kehitysprosessin kanssa. Kehitä-vaiheeseen tulee valita oikeanlaiset ihmiset ja oikeanlainen työskentely-ympäristö. Näin toimittaessa syntyvät ideat ja konseptit ovat helppoja ymmärtää, visuaalisesti helposti kuviteltavissa olevia ja mahdollisimman konkreettisia. (Moritz 2005, 133.) Kehitä-vaiheen menetelmiksi valikoitui aivoriihi ja mindmap. Aivoriihi valittiin koska sen avulla tiimi ajatteli saavansa nopeasti monenlaisia villejäkin yhteisöllisyyttä edistäviä ideoita, joita voidaan vielä tarvittaessa jatkokehittää. Tämä osoittautuikin erittäin luovaksi menetelmäksi, ja tiimi hyötyi tämän menetelmän käytöstä suuresti. Menetelmä oli myös mieluinen kaikkien tiiminjäsenten mielestä. Mindmapin avulla tiimi halusi pohtia yhteisöllisyyden mukanaan tuomia hyötyjä. Sen avulla pystyttiin myös tarkastelemaan yhteisöllisyyden syyseuraussuhteita Aivoriihi Aivoriihi kuuluu luoviin ongelmanratkaisumenetelmiin. Sen tarkoituksena on tuottaa ideoita ryhmissä. Aivoriihikokouksessa ideoidaan ratkaisua tilanteeseen tai ongelmaan, jonka toivotaan muuttuvan. Ideat voivat olla myös lennokkaita, eivätkä kaikkien ideoiden tarvitse olla toteuttamiskelpoisia. (Lavonen, Meisalo & al )

20 20 Tätä tehtävää varten suoritettu aivoriihi suoritettiin pöydän ympärillä, ja siinä käytettiin esimerkkinä Lavonen, Meisalo & al:n mallia. Kukin tiimin jäsen kirjoitti paperilapulle yhden idean ja laittoi sen oikealle puolelleen. Omien ideoiden loputtua tiimin jäsen otti vasemmalta puolelta naapurin tuottaman idealapun ja lähti kehittämään sitä edelleen. Lopuksi ideakortit lajiteltiin ja arvioitiin. Tiimi ideoi yhdessä konkreettisia ehdotuksia, joita se tarjoaa Suurpelto-seuran käytettäväksi alueen yhteisöllisyyden edistämiseksi. Suurpelto-seuran tulisi aktiivisesti kehittää erilaisia tapahtumia ja palveluita, jotka kukin yhdessä ja erikseen pitkällä aikavälillä edistäisivät alueen yhteisöllisyyttä ja asukkaiden yhteenkuuluvuutta. Ideat jaettiin viiteen eri ryhmään. Ensimmäinen ryhmä oli ruokaan liittyvät tapahtumat. Eräs idea oli antaa leipomiskoulutusta Suurpellon alueen asukkaille. Koulutukseen soveltuvat tilat löytyisivät paikallisesta koulun keittiöstä. Leipomiskoulutuksen voisi toteuttaa teemoittain, esimerkiksi eurooppalainen, aasialainen, afrikkalainen ja amerikkalainen ruokakulttuuri. Vetäjänä voisi toimia Suurpellon asukas, joka edustaa kyseistä kulttuuria. Esimerkiksi turkkilainen kertoisi ja leipoisi turkkilaista ohutleipää, ja englantilainen voisi opettaa englantilaisen riisivanukkaan valmistusta. Samalla voitaisiin tutustua kyseisen maan kulttuuriin ja tapoihin. Ruoka- ja ravintolapalvelut ovat tiimin mielestä yksi merkittävä yhteisöllisyyden edistäjä. Konkreettinen esimerkki tällaisesta on yhteinen pizzatilaus kevät- ja syystalkoiden jälkeen. Tilatut pizzat syödään yhdessä naapureiden kanssa. Pienellä joukolla olisi mahdollista kokoontua myös jonkun kotiin syömään. Neutraalimpana ruokailupaikkana, ja isommalle ryhmälle koulun ruokala voisi olla oivallinen paikka. Ruokailuun voisi liittää mukaan jotain asukkaiden viihtyvyyttä lisäävää musiikillista ohjelmaa. Suurpellossa voisi järjestää ruokakulttuuripäiviä. Näissä tapahtumissa voisi esitellä esimerkiksi ruotsalaista, aasialaista, tai intialaista ruokakulttuuria. Tapahtumaan voisi liittyä illanviettoa ja tietokilpailuja liittyen eri kulttuureihin. Tähän teemalliseen ideaan liittyy myös ruokamarkkinat, vastaavanlaiset kuin Helsingin Silakkamarkkinat. Toiseen ryhmään kuuluivat kierrätys ja yhteiset aktiviteetit. Jokaisella asukkaalla on kertynyt vuosien saatossa tavaroita, joille ei enää löydy käyttöä. Näille tavaroille voisi löytyä käyttöä jonkun toisen kodissa. Tämä tavaroidenvaihto voisi olla konkreettinen tapahtuma, joka siis järjestettäisiin pari kertaa vuodessa. Myös yhteisön Facebook-sivuille voisi luoda oman tavaroidenvaihtoryhmän. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös perinteinen korttelikirpputori, joka voisi toimia myös esimerkiksi Facebookissa.

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

TAPIOLASTA SUURPELTOON

TAPIOLASTA SUURPELTOON TEKES-TILAOHJELMA TAPIOLASTA SUURPELTOON ARVOVALINNAT ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUSSA Tj. Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ 1.12.2009 HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ LUO MYÖNTEISIÄ EDELLYTYKSIÄ HYVÄLLE ELÄMÄLLE Hyvinvointi

Lisätiedot

Ostosten kotiinkuljetuspalvelut Suurpellossa. Leena Manner Suurpellon Markkinointi Oy 6.11.2009

Ostosten kotiinkuljetuspalvelut Suurpellossa. Leena Manner Suurpellon Markkinointi Oy 6.11.2009 Ostosten kotiinkuljetuspalvelut Suurpellossa Leena Manner Suurpellon Markkinointi Oy 6.11.2009 SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. VISIO 3. UUDET INNOVAATIOT Imujätejärjestelmä E-palvelueteiset Suurpellosta muodostuu

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014

Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014 Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014 Suurpellosta muodostuu seuraavan 10-15 vuoden aikana uusi innovatiivinen asuin-, koulutus- ja yritysympäristö Pekka Vikkula Suurpellon projektijohtaja Espoon kaupunki KESKEINEN

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Suurpeltokatsaus Lokakuu 2013

Suurpeltokatsaus Lokakuu 2013 Suurpeltokatsaus Lokakuu 2013 Suurpellosta muodostuu seuraavan 10-15 vuoden aikana uusi innovatiivinen asuin-, koulutus- ja yritysympäristö Pekka Vikkula Suurpellon projektijohtaja Espoon kaupunki KESKEINEN

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

KALASATAMA 24.9.2014. 24.9.2014 Hannu Asikainen 1

KALASATAMA 24.9.2014. 24.9.2014 Hannu Asikainen 1 KALASATAMA 24.9.2014 24.9.2014 Hannu Asikainen 1 Kalasatama rakentamisaika 20 30 vuotta 20 000 asukasta 8 000 työpaikkaa Asuminen 1 000 000 k-m2 toimitilat 390 000 k-m2 palvelut 45 000 k-m2 24.9.2014 Hannu

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

OPINMÄKI SUURPELLON SYDÄN. Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä InnoSchool -tutkimushankkeen kutsuseminaari 18.1.2011

OPINMÄKI SUURPELLON SYDÄN. Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä InnoSchool -tutkimushankkeen kutsuseminaari 18.1.2011 OPINMÄKI SUURPELLON SYDÄN Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä InnoSchool -tutkimushankkeen kutsuseminaari 18.1.2011 Opinmäki luomassa Suurpellon yhteisöä Keskeinen kohtaamispaikka Suurpellon ytimessä Rakentaa

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Eteläisten kaupunginosien paikalliskehittämisen verkostoitumis- ja ideointipaja maanantaina 14.4. klo 18.00-20.00 IDEATORIN TULOKSET

Eteläisten kaupunginosien paikalliskehittämisen verkostoitumis- ja ideointipaja maanantaina 14.4. klo 18.00-20.00 IDEATORIN TULOKSET Eteläisten kaupunginosien paikalliskehittämisen verkostoitumis- ja ideointipaja maanantaina 14.4. klo 18.00-20.00 IDEATORIN TULOKSET Eteläisten kaupunginosien yhteiset kehittämisteemat ja hankeideat Ideatorin

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma Fiksu Kalasatama -hankkeessa rakennetaan kansainvälisesti kiinnostavaa yhteiskehitysalustaa, jonka avulla voidaan tukea uusien työpaikkojen

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

V i r A p. Virtual Apartment s Service. e-business mahdollisuudet rakennusalalla

V i r A p. Virtual Apartment s Service. e-business mahdollisuudet rakennusalalla V i r A p Virtual Apartment s Service e-business @ VirAps Jarmo Suominen Arkkitehti SaFa / Projektipäällikkö UIAH e-business mahdollisuudet rakennusalalla VIRAPS on internetissä toimiva palvelu jonka avulla

Lisätiedot

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

Pilviväylä projekti 24.1.2014

Pilviväylä projekti 24.1.2014 Pilviväylä projekti 24.1.2014 Tarkoitus ja tavoite Pilviväylän teknisten ratkaisujen tavoitteena on ratkaista ongelmia jotka liittyvät pilvipalveluiden hankintaan, saatavuuteen ja käyttöönottoon kouluissa.

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot