LSV-TIEDOTE PUHEENJOHTAJALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LSV-TIEDOTE PUHEENJOHTAJALTA"

Transkriptio

1 LSV-TIEDOTE sosiaalinen ISSN X Vol 18, n:o 5 marraskuu 2000 Julkaisija: Lääkärin vastuu ry PUHEENJOHTAJALTA Kauniin syyskuun jälkeen vyöryy loppusyksyn pimeys ja sateisuus päälle. Talviaikaan siirtyminen ei kauaa auta, koko touhu vaikuttaa hölmöläisen peiton pidennykseltä. Pimeää on joka tapauksessa, välillä keskellä päivääkin. Voisinpa nauttia sateesta niin kuin kaksivuotiaani, joka tarhamatkalla juoksee jokaisen lätäkön ja rapakon kautta hyppien niissä tasajalkaa innoissaan. Minä olisin mieluiten sisällä kotona huopaan käärittynä ja lukisin hyviä romaaneja. Syksy on kuitenkin ollut työntäyteinen myös LSV:ssä. Terveyttä Pietarista -symposium onnistui erinomaisesti, mukana oli korkean tason asiantuntijoita niin Venäjältä kuin Suomestakin. Tärkeää oli myös se, että kyseessä oli ensimmäinen tapahtuma, jonka järjestimme yhteistyössä Duodecim -seuran kanssa. Kolmantena järjestäjänä oli Stakes. LSV:n opiskelijatoiminta on entisestäänkin aktivoitunut. FiMSICin National Meetingissä oli teemana kehitysyhteistyö ja ohjelma oli laadittu yhdessä lsvläisten kanssa. Kiinnostusta näihin kysymyksiin tuntuu riittävän, ja LSV sai taas paljon uusia jäseniä. Tervetuloa joukkoon. Syksy on ollut myös suunnitelmien aikaa. Kehitysyhteistyöhankkeiden osalta on taas jätetty anomukset Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolle. Hankkeet Bangladeshissä (rokoteprojekti), Filippiineillä (lasten hengitystieinfektiot) ja Perussa (terveyden edistäjien koulutus) jatkuvat, ja lisäksi anottiin uutta hanketta Turkin kurdialueille. Tämä on aluksi vuoden selvittelyprojekti, jonka aikana kartoitetaan tarpeet ja mahdollisuudet ja mikäli yhteistyö näyttää mielekkäältä, anotaan sitten jatkorahoitusta. Kehitysyhteistyössä on jo pitempään ollut ongelmana se, ettei alan koulutusta ole kunnolla järjestetty. Projektit haluavat yleensä jo kokeneita työntekijöitä. Tästä syystä ollaan LSV:n aloitteesta käynnistämässä Global Health -kurssia, johon kuuluisi myös kenttätyöjakso jossain kehitysmaaprojektissa. Lisäksi Filippiini -hankkeeseen ollaan rakentamassa koulutuksellista osuutta. Näin nuoret innokkaat kehitysyhteistyöaktiivit voisivat paremmin löytää kanavia toiminnalleen. Ensi vuonna järjestetään Suomessa myös kansainvälinen pienasekonferenssi. Konferenssissä käsitellään pienaseiden terveysvaikutuksia (onnettomuudet, itsemurhat, aseelliset konfliktit), laillista ja laitonta asekauppaa ja ennen kaikkea aseiden vähentämisen ja haittojen minimoinnin mahdollisuuksia. Suomesta on tarkoitus koota maaraportti, jossa selvitetään pieneaseiden määrä Suomessa (arvio myös laittomista aseista ja -asekaupasta) sekä aseilla tehdyt itsemurhat, muut väkivallanteot ja onnettomuudet. Jos olet kiinnostunut tällaisesta selvitystyöstä, ote yhteys LSV:n toiminnanjohtajaan Patrick Sandströmiin. Hyvää loppusyksyä kaikille Kati Juva 1

2 SUOMALAIS PIETARILAINEN YHTEISTYÖSEMINAARI LSV:n aloitteesta järjestettiin suomalais-pietarilainen terveydenhuollon yhteistyöseminaari Kellokosken Itämerikeskuksessa Tuusulassa. LSV:n lisäksi järjestäjinä toimivat Stakesin ulkomaanavun yksikkö, Lääkäriseura Duodecim sekä Hengitys ja Terveys ry yhdessä Pietarin alueen terveydenhuolto-organisaatioiden kanssa. Kolmen päivän seminaarin idea oli koota mahdollisimman laaja-alaisesti terveydenhuoltoalan päättäjiä molemmista maista sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. Osallistujia oli Pietarista ja Leningradin Oblastin alueelta 50 ja Suomesta 90. Seminaarin perusidea oli toimia mahdollisimman tehokkaasti kaikkien merkittävien terveydenhuoltoalan toimijoiden verkostoitumisen edistäjänä. Identifioimme Suomalaisia ja Pietarilaisia tahoja, joilla on yhteiset intressit, tavoitteenamme että seminaari toimisi lähtölaukauksena jatkuvaan kahdenkeskeiseen yhteistyöhön mahdollisimman monella alalla. Kartoitimme myös jo olemassa olevaa yhteistyötä, tavoitteena tämän yhteistyön jatkuvuuden turvaaminen entistä vankemmalla pohjalla. Koska paikalla oli niin monen eri alueen asiantuntijoita, pystyimme myös yleistasolla keskustelemaan ja kartoittamaan millaista yhteistyötä vielä tarvitaan. Olikin ilahduttavaa, että seminaarissa oli hyvin paljon osallistujia, joilla ei vielä ollut lähialuetoiminnasta kokemuksia. Näiden osallistujien innostuneisuus sekä arvokkaat neuvot, jotka osallistujat saivat paikalla olleilta kokeneimmilta asiantuntijoilta, antavatkin hyvin paljon toivoa siitä että seminaarin tavoitteilla syventää ja laajentaa yhteistyötä maidemme välillä on kaikki edellytykset onnistua. Suomalais-pietarilaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet jo historiallisten ja maantieteellisten tekijöiden takia. Yhteistyön edellytyksiä vahvistaa suomalaisen lääkärikunnan perinteisesti vahva Venäjä-osaaminen. Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin 180 entisessä Neuvostoliitossa koulutettua lääkäriä, joilla on kielitaitoa ja Venäjän paikallistuntemusta. Suomalaispietarilaisen terveydenhuollon yhteistyön tärkeyttä on viime aikoina korostettu myös korkealla poliittisella tasolla. Nämä tosiasiat tietäen tuntui entistäkin selvemmältä, että terveydenhuollon alan yhteistyön jo olemassa olevan toiminnan kartoittaminen ja syventäminen sekä uusien yhteistyömahdollisuuksien ja tarpeiden kartoittaminen on välttämätöntä. SEMINAARIN RAKENNE Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja avasi seminaarin yhdessä Pietarin lakiasäätävän kokouksen lääketieteellisen komission puheenjohtajan Sergei Andenkon kanssa, joka toi Pietarin kuvernöörin tervehdyksen. Tulosjohtaja Ali Arsalo Stakesista piti ansiokkaan esitelmän kartoittaen suomalais-pietarilaisen terveysyhteistyön historiaa ja nykytilaa. Dekaani Mahlet Vahitov Pavlovin lääketieteellisessä yliopistosta korosti omassa aloituspuheenvuorossaan tiede- ja koulutusyhteistyön sekä opiskelijavaihdon tärkeyttä. Seminaari oli järjestetty siten, että ensimmäisen päivän aikana käytiin läpi terveydenhuollon organisaatiota ja esiteltiin ja keskusteltiin jo olemassa olevista menestyvistä yhteistyöprojekteista. Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen kertoi Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä ja Pietarin lääketieteellisen tilastotoimiston johtaja Igor Krasilnikov kertoi Pietarin terveydenhuollon organisaatiosta. Esimerkkejä käynnissä olevista menestyksellisistä projekteista saatiin tartuntatautien alalta (Esa Tulkki ja Vladimir Zhemkov), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Venäjä-verkostosta (Anna Skvortsova ja Hanna Koppelomäki) sekä opetusyhteistyöstä (Slava Plavinski, MAPS, StPetersburg School of Public Health). Kaisa Kauppinen työterveyslaitokselta kertoi omasta hyvin mielenkiintoisesta tutkimusprojektistaan, jossa ollaan selvitetty elintasoeroja idän ja lännen välillä (The Quality of Life Gap between East and West: Men s and Women s Health-related Strategies in Social Change). Näiden esitysten ja keskustelun jälkeen pidettiin brain storming-paneeli uusista projekti-ideoista seuraavaan päivän työryhmätyöskentelyä silmällä pitäen. Ajatustenvaihtoa jatkettiin illallisen merkeissä STM:n isännöimänä Halosenniemessä. Toisen päivän avasivat professorit Anatoili Zhebrun ja Matti Klinge, jatkaen edellisillan historialliskulttuurista teemaa kertomalla hyvin mielenkiintoisia vaiheita Venäläisen lääketieteen historiasta sekä Helsingin ja Pietarin historiallisesta yhteydestä. Loppupäivä käytettiin kokonaisuudessaan työryhmätyöskentelyyn pienemmissä ryhmissä uusien ja jo olemassa olevien projekti- ja yhteistyöideoiden kehittämiseksi. Työryhmiä katsottiin aiheelliseksi pitää seuraavista aiheista: ympäristöterveys, tartuntataudit, julkaisut ja kustantamot, kansalaisjärjestöt, merkittävimmät kansantaudit, koulutus ja terveydenhuollon hallinto, rahoitus ja reformi. TYÖRYHMÄRAPORTIT Koulutustyöryhmässä kartoitettiin ensin nykytilannetta. Suomalaisten lääkärien peruskoulutus Venäjällä on käytännön syistä vähentynyt dramaattisesti Suomen EU-jäsenyyden myötä. Lääkärien jatkokoulutusta on järjestetty sekä Suomessa että Pietarissa erityisesti tartuntatautien alalla. Pavlovyliopistolla ja MAPO:lla (Medical Academy of Postgraduate Studies) on kokemusta ulkomaisten opiskelijoiden koulutuksesta. Keskustelussa tuotiin esille mahdollisuudet järjestää lääkäreiden koulutus kokonaisuudessaan ja/tai tietyn erityisaineen koulutuksena (lyhyinä 2-4 kk:n kursseina). Lisäksi pidettiin mahdollisena järjestää lääketieteen opettajien koulutusta (1-3kk kursseina). Suomessa on kokemusta venäläisten lääkärien jatkokoulutuksesta. Pietarissa kehitteillä olevan kansanterveyskoulun kautta Suomeen ja muihin pohjoismaihin suunnitellaan ohjattavaksi stipendiaatteja lääketieteelliseen jatkokoulutukseen, joka ensisijaisesti palvelisi kansanterveyskoulun opetusta.tässä yhteydessä on mahdollisena jatko-opiskelupaikkana pidetty Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitosta. 2

3 Kummassakin maassa voitaisiin järjestää kansainvälisiä valinnaiskursseja, jotka tukisivat lääkäreiden täydennyskoulutusta. Valinnaiskurssien teemoina voisivat olla molempien maiden kansanterveyden kannalta merkittävimmät sairaudet sekä terveydenhuollon hallinnon ja rahoituksen kehittämiseen liittyvät kysymykset, perusterveydenhuollon reformi Suomessa ja Pietarissa (Luoteis-Venäjällä). Koulutusyhteistyön muodoista ja menetelmistä käytiin laaja keskustelu, jonka aikana todettiin välttämättömäksi huomioida eri lähestymistavat vakiintuneen yhteistyön alueella ja uusien ideoiden toteuttamisessa. Vakiintuneessa yhteistyössä alueilla, joilla vallitsee likimain samanlainen kehityksen taso kummallakin osapuolella, painopiste on kokemuksen ja tietotaidon vaihdossa tasavertaisista lähtökohdista. Kun kysymyksessä on kehityksen eri tasot, painopiste on ammatillisessa harjoittelussa ja koulutuksessa. Lääketieteen ja terveydenhuollon uusilla alueilla pääasiallisesti kysymykseen tulee opettajien ja opiskelijoiden koulutus joko korkeakoulujen erillisinä opintokokonaisuuksina perusohjelmien puitteissa, valinnaiskursseina tai konferensseina ja seminaareina. Etäopetuksen ja opiskelun mahdollisuuksia pidettiin selvittämisen arvoisina. Keskusteluissa Pietarin lakiasäätävän kokouksen lääketieteellisen komission puheenjohtaja piti mahdollisena, että Pietarin terveydenhuollon budjetissa varauduttaisiin kansainvälisen koulutuksen tukemiseen. Ympäristöterveydenhuollon työryhmässä pidettiin tärkeinä asiantuntijoiden vaihtoa tieteellisissä kysymyksissä ja yhteisten tutkimusprojektien aloittamista ympäristötekijöiden vaikutuksista väestön terveyteen. Tärkeäksi koettiin myös yhtenäisten metodisten lähtökohtien muokkaaminen terveysosoittimien arvioimiseen Luoteis-Venäjällä ja Suomessa. Merkittävimpien kansantautien työryhmässä kiinnitettiin huomiota siihen, että Suomen ja Pietarin välillä on hyvin vähän yhteistyötä kansantautien alalla, vaikka yhteistyötä on Luoteis- Venäjän ja Suomen välillä on tehty paljonkin. Pietarilaiset olivat erityisesti kiinnostuneita aivohalvauksiin liittyvistä projekteista. Pietarissa on alkamassa laaja ohjelma aivohalvauskuolleisuuden vähentämiseksi, johon sisältyvät ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Pietarilaiset ovat kiinnostuneita luomaan kontakteja kyseisten alojen suomalaisiin asiantuntijoihin ja tutkimusryhmiin. Työryhmä päätti aloitta kontaktiverkoston luomisen. Kansalaisjärjestöt-työryhmä oli kokouksen isoin työryhmä. Yksi kokouksen päätavoitteista järjestäjien puolelta oli näyttää miten hyvin kansalaisjärjestöt voivat tehdä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa Suomessa. Tämän kautta avautuisi aivan uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön myös Pietarissa. Puhuttiin pitkäjänteisen työn ja toiminnan turvaamisen tärkeydestä ja otettiin esille kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet tehdä yhteistyötä ei vain julkisen sektorin kanssa mutta myös toimia siltana potilaiden ja julkisen sektorin välillä, esim. potilasjärjestöjen kautta. Työssä tulisi pyrkiä asiakaskeskeisyyteen sekä ihmiselämän kokonaisuuden hahmottamiseen. Työryhmässä keskusteltiin miten tärkeä ja välttämätön Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Venäjäverkoston (SOSTER) toiminta on ollut suomalais-pietarilaisen yhteistyön kehittämisessä verkostoitumis- ja kontaktijärjestönä. Verkoston tärkeys ei ole pelkästään näkynyt Suomi-Pietari järjestöverkon laajenemisena vaan myös molemmissa maissa erikseen järjestökentän ja käynnissä olevien projektien kartoittamisessa. SOSTER-verkostoon kuuluu tällä hetkellä noin 70 järjestöä Suomessa ja Venäjällä yhdeksällä eri sektorilla (diabetesjärjestötyö, kehitysvammaisuus, kuurojen järjestötyö, lastensuojelu, mielenterveystyö, päihdetyö ja terveiden elämäntapojen edistäminen, syrjäytyminen ja asunnottomuus, syöpäjärjestötyö, vanhusjärjestötyö). Palvelutoimisto on toiminut sekä Pietarissa että Helsingissä. Helsingin toimisto on ollut pakko sulkea, toivottavasti väliaikaisesti, puuttuvan rahoituksen takia. Seminaarin osallistujat olivat vahvasti sitä mieltä, että SOSTER-verkoston toiminta on hyvin arvokasta ja välttämätöntä mutta se edellyttää, että verkoston pysyvä toiminta pystytään turvaamaan mahdollisimman nopeasti. SOSTER-verkosto on toiminut ansiokkaasti myös hankeosaamisen neuvontakeskuksena sekä tiedottamisessa (internetsivut, sähköpostilista, tiedotuslehti, koulutustilaisuuksia). SOSTER-verkosto voisi myös toimia tärkeänä linkkinä EU:n suuntaan toimimalla korkeatasoisena lähialueyhteistyön asiantuntijajärjestönä. Julkaisut ja kustannus -työryhmässä kartoitettiin mahdollisuuksia kustannusyhteistyöhön ja puhuttiin Kuvassa kongressin järjestäjiä: Esa Tulkki (Stakes), Ilkka Taipale (LSV), Jan Lindgren (Duodecim) ja Ali Arsalo (Stakes) 3

4 mahdollisen yhteiskustantamon perustamisesta. Yhteinen julkaisu- ja kustannustoiminta tukisi lääketieteen ja terveydenhuollon koulutusta. Työryhmä päätti perustaa suunnittelutyöryhmät Pietariin ja Helsinkiin ja käytännön neuvottelut toiminnan toteuttamismahdollisuuksista ja - strategiasta jatkuvat. Tartuntatautien alalla on jo olemassa hyvin paljon menestyksekästä yhteistyötä Suomen ja Pietarin välillä. Työryhmässä puhuttiin yleisistä kehityksen linjauksista. Todettiin että nykyiset painoalueet ovat hyvät ja päätettiin syventää näitä. Päätettiin tukea pääministerialoitteisen Itämeritartuntatautikomitean työtä. Toteutetaan tartuntatautihankkeen II vaihe sekä Leningradin Oblastin tb-dots II vaihe. Toteutetaan myös Pietari-Suomi tb-pilottihanke ja tb-laboratorioyhteistyö. Tuetaan Nordic Baltic projektia ja suomalais-venäläistä nivelja luutulehdushanketta sekä turvataan St.Petersburg School of Public Health:n tartuntatautien opetus. Toteutetaan Etelä- Suomen lääninhallituksen ja Leningradin Oblastin yhteistyöhanke ja käynnistetään sairaalahygieniahanke. Tuetaan mahdollisuuksien mukaan tartuntatautijulkaisuja ja - tiedotusta. Seminaarin tulokset esitetään EpiNorth:ssa ja muissa lehdissä. Yhteenvetona voi siis sanoa, että seminaari meni suunnitelmien mukaisesti. Paikalla oli sekä Suomesta että Pietarista hyvin laaja-alaisesti päättäjiä ja konkreettisten projektien tekijöitä, asiantuntijoita. Tämä mahdollisti työryhmäraporteissa esille tulleita aika yksityiskohtaisiakin suunnitelmia jatkotoimista. Olemme tehneet esityön, se miten paljon konkreettisia tuloksia juuri tämä seminaari saa aikaan projektien muodossa ja kansanterveydellisesti pystytään arvioimaan vasta paljon myöhemmin. Tätä seminaariyhteenvetoa kirjoittaessani olen työryhmien osalta omien havaintojeni lisäksi saanut käyttööni Esa Tulkin ja Hanna Koppelomäen työryhmäraportteja. Patrick Sandström YDINKLUBI: LIKE PHOENIX FROM THE ASHES Ydinklubin elvytettiin lokakuun lopussa. Ensimmäisessä kokouksessa olivat paikalla edustajia LSV:stä, Suomen rauhanliitosta sekä Suomen rauhanpuolustajista. Ydinklubin tarkoitus on koota kaikki ydinaseriisuntapolitiikasta kiinnostuneita järjestöjä ja ihmisiä sekä järjestää heidän kanssa useita yhteystyöprojektia LSV:n johdolla. Suunnittelussa ovat vähintään kaksi seminaaria ja yhdestä kahteen julkaisua joka lukukaudessa. Aiomme myös koota edustavan ryhmän, joka käy Helsingissä joka vuosi ydinasevaltioiden suurlähettiläiden luona keskustelemassa heidän ydinasepolitiikasta sekä kannanotosta ydinaseriisunnasta. Tärkeä on kouluttaa ydinklubin jäseniä ydinaseasiaintuntijaksi, niin että he tietävät Suomen sekä muiden maiden ydinasepolitiikasta. Idea edellyttää hyvän kommunikaation järjestöjen välillä. Sillä tavalla ydinklubi voisi toimia tulevaisuudessa konsulttina kenelle tahansa. Suomessa käydään vähän keskustelua ydinaseriisunnasta tällä hetkellä, vaikka asia on maailmassa hyvin esillä USA:n ohjustorjunnan projektin sekä ABM sopimuksen takia. On aika että Suomi herää ja alkaa ottamaan kantaa ydinasepolitiikasta. Liity mukaan toimintaan ja kirjoita minulle viesti, jos olet asiasta kiinnostunut. Yhdessä olemme vahva ja saadaan muutoksia aikaiseksi. Noël Barengo Ydinklubin koordinaattori BALTIC FRIENDSHIP CLUB järjestettiin Latviassa ensimmäisen Baltic Friendship Clubi kokouksen (BFC), johon osallistui yhteensä 50 lääketieteenopiskelijaa Venäjältä, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Suomesta. Perusideaa luoda pysyviä ystävyyssuhteita lähialueeseen toteutui erittäin sujuvasti 10 kuukauden sisällä. BFC:n päätarkoitus on tutustua toisten maiden kulttuureihin, ajatustapoihin, historiaan ja filosofiaan sekä sen pohjalta poistaa ennakkoluuloja. Sitä pystytään toteuttamaan vain tapaamalla toisemme. Ensimmäistä kokousta isännöivät Latvialaiset lääketieteenopiskelijat Jurmalassa. Etukäteen päätettiin, että kokouksissa olisi aina yksi lääketieteellinen aihe sekä yksi aihe kulttuurista, filosofiasta tai historiasta. Lääketieteellinen aihe oli verisuonitaudit ja kulttuuriaihe lähialuehistoriaa, josta liettualainen historianopiskelija tuli meille kertomaan. BFC alkoi lääketieteen opiskelijoiden toiminnan pohjalta koska heillä oli jo vahvat ja hyvät suhteet lähialueeseen. BFC:n koordinaatio hoitaa FiMSIC. Myöhemmissä vaiheessa on tarkoitus laajentaa BFC:n toiminnan myös valmistuneille lääkäreille. BFC:n kasvaa vain yhteen suuntaan kun valmistumisen jälkeen ystävyyssuhteet jatkuvat ja jäsenyys säilyy. BFC on osa rauhantyötä, jonka kulmakivet ovat tutustuminen, tapaaminen ja ymmärtäminen. Se on hyvä ja halpa keino turvalliseen ja luottavaiseen ympäristöön. Seuraava BFC kokous järjestetään Porvoossa, Suomessa ensi syksynä. BFC on perustanut oman sähköpostilistan, johon voi liittyä mukaan kirjoittamalla tyhjän viestin osoitteeseen Kotisivu ilmestyy loppuvuoden aikana. Noël Barengo 4

5 PÄÄSTÄÄNKÖ YDINASEISTA EROON? YDINASESOPIMUKSILLA YDINASERIISUNTAAN? Sopimus täydellisestä ydinkoekiellosta saatiin monien mutkien jälkeen aikaiseksi YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 1996, mutta sitä ei ole saatu vielä voimaan. Sopimuksen voimaan saattamiseen tarvitaan 44 ydinteknologiaa omaavan valtion ratifioinnit, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Venäjä ratifioi sopimuksen viime keväänä, mutta esimerkiksi Yhdysvallat päätti syksyllä 99 kongressin äänestyspäätöksellä olla ratifioimatta sopimusta. Lokakuussa 1999 järjestettiinkin Genevessä ensimmäinen sopimusosapuolten (ratifioineiden valtioiden) kokous, jossa mietittiin keinoja sopimuksen saattamiseksi voimaan. Ei ole kuitenkaan olemassa mitään juridisia keinoja pakottaa valtioita ratifioimaan sopimusta, joten Geneven kokouksen anti jäi lähinnä sanahelinäksi. Tosiasiallisesti tällä hetkellä on voimassa ydinkoemoratorio, kukaan ei tee ydinkokeita, lukuun ottamatta laboratorioolosuhteissa tehtäviä nk. subkriittisiä kokeita. Jos sopimusta ei saada voimaan järjellisessä ajassa, on mahdollista, että valtiot ryhtyvät uudestaan suorittamaan ydinkokeita. Yhdysvalloilla esim. on suunnitelmia uudenlaisten ydinaseiden kehittämisessä ja tämä saattaa houkuttaa kokeiden suorittamiseen. Toisaalta paineet siihen, että USA ratifioisi sopimuksen, ovat aika kovat ja voi hyvin olla, että asia tulee kongressiin uudestaan USA:n presidentin vaalien jälkeen. Sopimuksen ulkopuolella olevia uusia ydinasevaltoja Intiaa ja Pakistania ei varmasti saada sopimukseen mukaan ellei USA ratifioi sitä. Ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssi oli viime keväänä ja se onnistui paremmin kuin etukäteen veikattiin. Loppuasiakirjaan saatiin kirjattua yksiselitteinen sitoutuminen ydinaseriisuntaan ja siihen liitettiin lista konkreettisista toimenpiteistä (mm. ydinkoekieltosopimuksen voimaan saattaminen mahd. pikaisesti ja ydinkokeista pidättäytyminen siihen asti, ydinaseisiin soveltuvan materiaalin tuotantoa ja vientiä rajoittavien neuvottelujen käynnistäminen mahd. pikaisesti YK:n aseidenriisuntakonferenssissa). Suurimman kiitoksen tästä ansaitse New Agenda Coalition, joka työskenteli ja lobbasi ansiokkaasti New Yorkissa. Keskeistä ydinsulkusopimuksen kannalta on, että edes osa konkreettisista toimenpiteistä saataisiin toteutettua ennen seuraava tarkistuskonferenssia vuonna Ilman sitä sopimuksen uskottavuus on vaakalaudalla taas viiden vuoden päästä. New Agenda Coalition aikoo työskennellä tämän eteen mm. neuvottelemalla ydinasevaltioiden päättäjien kanssa. Mannertenvälisten ohjustentorjuntajärjestelmiä rajoittava ABM-sopimus (Anti-Ballistic Missiles) on ollut tapetilla viime aikoina Yhdysvaltojen kansallisen ohjustentorjuntajärjestelmäsuunnitelman (National Missile Defence, NMD) takia. Suunniteltu ohjustentorjuntajärjestelmä on ABM-sopimuksen vastainen ja USA haluaisikin muuttaa sopimusta, mihin Venäjä ei ole valmis. Kiina on myös ilmoittanut, että jos NMD rakennetaan, se vie pohjan Kiinan nykyisen ydinasearsenaalin uskottavuudelta ja Kiina ryhtyy rakentamaan uusia ohjuksia. Clintonin päätös olla tekemättä päätöstä NMD:n rakentamisesta oli toki erittäin hyvä, mutta se ei ole mikään lopullinen päätös. Päätöksenteko vain siirtyi USA:n seuraavalle presidentille. Bush haluaisi rakentaa paljon suunniteltua laajemman ohjustentorjuntajärjestelmän. Goren suhtautuminen on kriittisempi, mutta ei hänkään suunnitelmista ole irtisanoutunut. Tähän asti NMD ei ole vaikuttanut kovin uskottavalta. Suurin osa testeistä on epäonnistunut ja ilmeisesti testituloksia on myös väärennetty, jotta tulokset näyttäisivät paremmilta. Taustalla on kovaa aseteollisuuden lobbausta, sille NMD olisi tosi kova bisnes. NMD-näytelmää näytellään varmaan vielä pitkään. Venäjä on viimein keväällä 2000 ratifioinut START II - sopimuksen. START II rajoittaa strategisten ydinkärkien määrän USA:n pitäisi vielä ratifioida lisäpöytäkirjoja, jotta sopimus saadaan voimaan. Tässä ei ilmeisesti ole ongelmia. START III:sta on puhuttu kovasti, mutta neuvotteluja siitä ei II:n ratifioimisen jälkeen ole vielä aloitettu. START III rajoittaisi entisestään Venäjän ja USA:n strategisten ydinkärkien määrää, alkuperäisten suunnitelmien mukaan Venäjä olisi valmis laittamaan katoksi 1500 ydinkärkeä. Venäjällä on yhtenä syynä heikko taloudellinen tilanne, sillä ei ole varaa niin suureen arsenaaliin kuin USA:lla. START II myös kieltää Venäjän ydinarsenaalin peruskiven, mannertenväliset monikärkiohjukset ja saavuttaakseen START II:n tason Venäjä joutuisi rakentamaan noin tuhat uutta yhden kärjen taisteluohjusta. USA:n vastahankaisuus liittyy osittain poliittisiin syihin, osittain myös armeijan rakenteeseen. Jos ohjusten määrää supistetaan radikaalisti, syntyy kilpailua eri aselajien välillä siitä, kenelle strategiset ohjukset kuuluvat. START on toki ollut tärkeä prosessi, mutta se on osoittautunut kovin hitaaksi prosessiksi. START rajoittaa vain strategisten ohjusten määrää ja radikaalien supistusten jälkeenkin olisi vielä aikamoiset arsenaalit jäljellä eikä START puutu ollenkaan esityksiin ohjusten ottamisesta pois välittömästä hälytysvalmiudesta, ydinkärkien poistamiseen ohjuksista ym. ydinturvallisuutta lisääviin tekijöihin. Moni asiantuntija on menettänyt uskonsa STARTprosessiin. Jotkut ovat jopa arvioineet sen vahingolliseksi ydinaseriisunnan kannalta, koska START-prosessi estää Yhdysvaltoja ja Venäjää ryhtymään todelliseen ydinaseriisunta tai ainakin antaa hyvän tekosyyn sille. START edustaa kvantitatiivista ydinaseriisuntaa ei kvalitatiivista. TARVITAAN UUDENLAISTA POLITIIKKAA Vanhat sopimukset ovat toki tärkeitä, mutta niiden avulla ei ole päästy kovin pitkälle ydinaseriisunnassa ja tuskin päästäänkään. Yksi kompastuskivi vanhan tyyppisessä ydinaseriisuntaprosessissa on myös YK:n aseidenriisuntakonferenssi (Conference on Disarmament, CD) Genevessä. CD ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt mitään, yksimielisyyttä ei ole saavutettu edes agendasta. Mitään työryhmiä, mitä CD:lle on esitetty, ei ole perustettu. 5

6 Jo vuoden 1995 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssi esitti, että CD käynnistäisi pikaisesti neuvottelut ydinaseisiin soveltuvan materiaalin rajoittamisesta (Fissile Material Cut Off Treaty, FMCT). Saman vaatimuksen esitti viime kevään ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssi. Mitään ei ole tapahtunut. Kiina vaatii, että CD:n pitäisi käsitellä avaruuden militarisoinnin kieltämistä, ellei näin tehdä Kiina ei suostu FMCT-neuvotteluihin. USA taas ei suostu keskustelemaan avaruuden militarisoinnista, koska sen estävä sopimus olisi yksi este lisää ohjustentorjuntajärjestelmäsuunnitelmille. CD on siis täydellisessä umpikujassa, eikä mitään ulospääsyä näytä tällä hetkellä olevan. Ongelma on myös Naton ydinasepolitiikka. Washingtonin huippukokouksessa keväällä 1999 ydinasein suoritettavan ensiiskun optio säilytettiin Naton strategiassa. Kategoriaa, mihin ydinaseiskulla voidaan vasta, laajennettiin. USA:n NMD:n perusteluksi kehittämä rosvovaltiokäsite näkyy myös Naton strategiassa. Uhkiin, joihin ydinaseilla voidaan vastata, kuuluvat mm. rosvovaltioiden kemiallisin tai biologisin asein suorittama rajoitettu isku, kansainvälinen terrorismi jne. Nato laajensi myös toiminta-aluettaan. Nato voi toimia missä päin maailmaa tahansa. Venäjä lisäsi tämän vuoden alussa strategiaansa ydinasein suoritettavan ensi-iskun option ja laajensi myös uhkakuvaluetteloa, milloin ydinaseita voidaan käyttää. Tämä on melko suoraa reagointia Naton politiikkaan. Ongelma on myös Naton nk. Nuclear sharing: ydinaseettomien Nato-valtioiden edustajat osallistuvat Naton ydinasepolitiikan suunnitteluun Naton Nuclear Planning Groupissa ja niiden lentäjät kouluttautuvat ydinaseiden käyttöön ja sotatilanteessa käyttäisivät ydinohjuksia. Tätä monet pitävät ydinsulkusopimuksen vastaisena, tai vähintäänkin sen hengen vastaisena. Viime vuosina on syntynyt useita aloitteita ja kampanjoita ydinaseriisunnan saralla: Canberran komission raportti, menestyksekäs International Court of Justice -kampanja, Abolition kampanja/liike, Middle Powers Initiative ja New Agenda Coalition tärkeimpiä mainitakseni. ABOLITION 2000 Abolition 2000 on tehnyt ydinaseongelmaa tunnetuksi ja kerännyt hyvällä menestyksellä allekirjoituksia vetoomukseen ja yhdessä IALANA:n (International Association of Lawyers against Nuclear Arms) kanssa tehnyt mallisopimuksen ydinaseriisuntasopimukseksi (Model nuclear weapons convention), joka on nykyään hyväksytty YK:n asiakirjaksi. NEW AGENDA COALITION JA MIDDLE POWER INITIATIVE Middle Power Inittiative (MPI) syntyi samoihin aikoihin kuin nk. Uusia Agenda ryhmä (New Agenda Coalition, NAC) - toisistaan tietämättä. MPI:n idea on hieman miinakieltoon päätyneen Ottawa-prosessin tyyliin koota pienet ja keskisuuret valtiot ja kansalaisjärjestöt yhteen. NAC:n syntymisen ja hyvän liikkeelle lähdön jälkeen MPI otti päätyökseen NAC:n tunnetuksi tekemisen ja tukemisen tiedottamalla ja lobbaamalla. NAC on saanut paljon tukijoita reilun kaksivuotisen olemassaolonsa aikana. Ainakin 60 valtiota voidaan laskea NAC:n riveihin. NAC:n kokoaa valtioita erilaisista ryhmittymistä. Siihen kuuluu eri puolilla kylmän sodan blokkeja olleita valtioita, sitoutumattomien maiden liikkeen toimijoita, kehitysmaiden ja teollisuusmaiden edustajia jne. Se ylittää aiemmin ydinaseriisuntakuvioihin liittyneitä ryhmittymäjakoja. NAC on alusta asti työskennellyt yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Nämä ovat, ainakin osaltaan, tekijöitä jotka ovat tehneet NAC:sta hyvän ja uskottavan toimijan. Sitoutumattomien maiden liike oli aiemmin se, joka YK:ssa vastasi ydinaseriisuntalobbaamisesta, mutta NAC on ajanut sen ohi poliittisessa merkittävyydessään. NAC:n agendalla tällä hetkellä keskeisimpänä on kaksi asiaa: tämän syksyn ydinaseriisuntapäätöslauselma YK:ssa ja työskenteleminen vuoden 2005 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin onnistumiseksi. Tavoitteena oli saada mahdollisimman laaja tuki päätöslauselmaesitykselle YK:ssa, erityiskohteena ne valtiot, jotka viime vuonna äänestivät vastaan tai pidättäytyivät äänestämästä. Suomi kuuluu jälkimäiseen kategoriaan. Tässä tavoitteessa onnistuttiinkin, marraskuun ensimmäisenä päivänä 2000 YK:n ensimmäisen komitean äänestyksessä Uusi Agenda ryhmän päätöslauselma hyväksyttiin äänin 146 puolesta, kolme vastaa ja kahdeksan pidättäytyi äänestämästä. Tänä syksynä Suomikin äänesti päätöslauselman puolesta. Tähän tosin vaikutti se, että tänä vuonna päätöslauselma keskittyi pelkästään ydinsulkusopimukseen ja tekstiä oli lievennetty niin, että esimerkiksi Yhdysvallat ja Venäjä myös äänestivät sen puolesta. Pidemmän aikavälin tavoitteena Uusi agenda -ryhmällä on Ydinsulkusopimus, kevään tarkistuskonferenssin loppuasiakirjaan liitetyn konkreettisten toimenpiteiden listan toteuttaminen. NAC aikoo käydä kahdenkeskisiä neuvotteluja ydinasevaltioiden kanssa siitä, mitä ne aikovat tehdä ydinaseriisunnan toteuttamiseksi. New Yorkin tarkistuskonferenssissahan ei sovittu mistään aikataulusta. Ryhmä ryhtyy ydinsulkusopimuksen vartijaksi ja vaatii ydinasevaltoja noudattamaan NPT-sitoumuksiaan. Uusi agenda on se prosessi ydinaseriisunnassa, jolla on parhaat mahdollisuudet saada jotain aikaiseksi. NAC:n tukijoihin kuuluu valtioiden lisäksi valtava joukko kansalaisjärjestöjä, lobbing-instituutioita ja parhaat asiantuntijat, mitä ydinaseriisunnan alalla löytyy. Tällaista uutta avausta ydinaseriisunnassa tarvitaankin, vanhoilla kuvioilla ei paljon eteenpäin päästä. Parhaimmillaan NAC:sta voi kehittyä Ottawatyyppinen prosessi. Enemmän aikaa varmaan tarvitaan kuin Ottawa-prosessissa, koska ydinaseista luopuminen on niitä omistaville valtioille huomattavasti tuskaisempaa kuin miinoista luopuminen. Mutta ilman laajaa painostusta mitään ei tapahdu. Ja järjestöjen ja valtioiden yhteinen painostus on poliittisesti huomattavasti merkitsevämpää kuin vain järjestöjen painostus. Tämän syksyn äänestyskäyttäytymisestään huolimatta Suomi ei ole NAC-junaan noussut, koska sitä ei pidetä mitenkään merkittävänä prosessina. NAC:ta pidetään jotenkin omituisena joukkiona, lähinnä kehitysmaiden juttuna, johon Ruotsi on jostain kumman syystä hairahtunut. Suomi on tehnyt väärän analyysin suhtautuessaan näin vähättelevästi NAC:hen ja saattaa saada tämän nihkeyden vastaansa myöhemmin. Suomenkin olisi aika lähteä ydinaseriisunnan uusille raiteille ja paikata murenevaa mainettaan aseidenriisujana. Malla Kantola Pääsihteeri Sadankomitea 6

LSV-TIEDOTE 1/2006. ISSN 0780-119X Vol 24, n:o 1 Julkaisija: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

LSV-TIEDOTE 1/2006. ISSN 0780-119X Vol 24, n:o 1 Julkaisija: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry LSV-TIEDOTE 1/2006 ISSN 0780-119X Vol 24, n:o 1 Julkaisija: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry 1 K O K O U S K U T S U Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 1.4.2006

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas.

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas. ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 15.12.2015 Kokous 8/2015 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Taiteiden tiedekunnan ajankohtaiset asiat 3. Katsaus sijoitusnäkymiin ja sijoitusstrategian

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 25.11.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0080/2008, Cédric Callens, Luxemburgin kansalainen, Euroopan komission palkkaamien sopimusperusteisten

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018 Liite Yhteistyösopimukseen No, pvm. Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin välillä TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012

TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012 TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012 TtT, yliopettaja Tiina Nurmela 1 1 Tausta Koulutus Suomen valtti (PISA -kuuluisuus) Koulutusviennin mahdollistava

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Johdanto Vastuuviikon aineistovihkoon. Taustatietoa: Näin voit käyttää Vastuuviikon materiaalia

Johdanto Vastuuviikon aineistovihkoon. Taustatietoa: Näin voit käyttää Vastuuviikon materiaalia Johdanto Vastuuviikon aineistovihkoon Vastuuviikko nostaa vuonna 2013 esille sääntelemättömän asekaupan rauhan ja kehityksen esteenä. Vuoden teemana on Väkivallan markkinat Tähtäimessä asekauppa ja pienaseet.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke LOPPURAPORTTI 31.10.2006 Ympäristöministeriö Kansainvälisten asiain yksikkö/ Johan Wide Kasarmikatu 25 PL 25 00023 Valtioneuvosto Maan ystävät ry Kirkkotie 6-10 20540 Turku Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Kokemuksia Ruuhkavuosiprprojektista. Työn ja yksityiselämän tasapaino-seminaari 6.5.2014 Maria Carlsson, Partner

Kokemuksia Ruuhkavuosiprprojektista. Työn ja yksityiselämän tasapaino-seminaari 6.5.2014 Maria Carlsson, Partner Kokemuksia Ruuhkavuosiprprojektista Työn ja yksityiselämän tasapaino-seminaari 6.5.2014, Partner TOIMISTOSTA Perustettu 1913 Täyden palvelun asianajotoimisto Toimintaa Helsingissä, Tampereella, Pietarissa

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

STRATEGIC PARTNER PROGRAM MPI FINLAND

STRATEGIC PARTNER PROGRAM MPI FINLAND STRATEGIC PARTNER PROGRAM MPI FINLAND MPI:n tavoite on tarjota jäsenilleen mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen ja koulutukseen sekä kokemusten vaihtoon muiden alan ammattilaisten kanssa. Pyrimme toiminnallamme

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Porvoon Nuorisovaltuuston kokous

Porvoon Nuorisovaltuuston kokous Pöytäkirja 7/2010 1 (5) Porvoon Nuorisovaltuuston kokous Aika torstai 10.8 klo 17.30 Paikka Nuorisotila Zentra, Mannerheiminkatu 20 Läsnä Jerry Forslund poistui 19.58 Ripsa Heiskanen sihteeri Sara Henriksson

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 Riippuvuuksien teoriaa ja käytk Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk ytäntöä" Teuvo Peltoniemi Berliinin päihdetiedotusseminaari 4-7.9.2008 Teema: Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina A-klinikkasäätiö, Alko,

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot