LSV-TIEDOTE PUHEENJOHTAJALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LSV-TIEDOTE PUHEENJOHTAJALTA"

Transkriptio

1 LSV-TIEDOTE sosiaalinen ISSN X Vol 18, n:o 5 marraskuu 2000 Julkaisija: Lääkärin vastuu ry PUHEENJOHTAJALTA Kauniin syyskuun jälkeen vyöryy loppusyksyn pimeys ja sateisuus päälle. Talviaikaan siirtyminen ei kauaa auta, koko touhu vaikuttaa hölmöläisen peiton pidennykseltä. Pimeää on joka tapauksessa, välillä keskellä päivääkin. Voisinpa nauttia sateesta niin kuin kaksivuotiaani, joka tarhamatkalla juoksee jokaisen lätäkön ja rapakon kautta hyppien niissä tasajalkaa innoissaan. Minä olisin mieluiten sisällä kotona huopaan käärittynä ja lukisin hyviä romaaneja. Syksy on kuitenkin ollut työntäyteinen myös LSV:ssä. Terveyttä Pietarista -symposium onnistui erinomaisesti, mukana oli korkean tason asiantuntijoita niin Venäjältä kuin Suomestakin. Tärkeää oli myös se, että kyseessä oli ensimmäinen tapahtuma, jonka järjestimme yhteistyössä Duodecim -seuran kanssa. Kolmantena järjestäjänä oli Stakes. LSV:n opiskelijatoiminta on entisestäänkin aktivoitunut. FiMSICin National Meetingissä oli teemana kehitysyhteistyö ja ohjelma oli laadittu yhdessä lsvläisten kanssa. Kiinnostusta näihin kysymyksiin tuntuu riittävän, ja LSV sai taas paljon uusia jäseniä. Tervetuloa joukkoon. Syksy on ollut myös suunnitelmien aikaa. Kehitysyhteistyöhankkeiden osalta on taas jätetty anomukset Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolle. Hankkeet Bangladeshissä (rokoteprojekti), Filippiineillä (lasten hengitystieinfektiot) ja Perussa (terveyden edistäjien koulutus) jatkuvat, ja lisäksi anottiin uutta hanketta Turkin kurdialueille. Tämä on aluksi vuoden selvittelyprojekti, jonka aikana kartoitetaan tarpeet ja mahdollisuudet ja mikäli yhteistyö näyttää mielekkäältä, anotaan sitten jatkorahoitusta. Kehitysyhteistyössä on jo pitempään ollut ongelmana se, ettei alan koulutusta ole kunnolla järjestetty. Projektit haluavat yleensä jo kokeneita työntekijöitä. Tästä syystä ollaan LSV:n aloitteesta käynnistämässä Global Health -kurssia, johon kuuluisi myös kenttätyöjakso jossain kehitysmaaprojektissa. Lisäksi Filippiini -hankkeeseen ollaan rakentamassa koulutuksellista osuutta. Näin nuoret innokkaat kehitysyhteistyöaktiivit voisivat paremmin löytää kanavia toiminnalleen. Ensi vuonna järjestetään Suomessa myös kansainvälinen pienasekonferenssi. Konferenssissä käsitellään pienaseiden terveysvaikutuksia (onnettomuudet, itsemurhat, aseelliset konfliktit), laillista ja laitonta asekauppaa ja ennen kaikkea aseiden vähentämisen ja haittojen minimoinnin mahdollisuuksia. Suomesta on tarkoitus koota maaraportti, jossa selvitetään pieneaseiden määrä Suomessa (arvio myös laittomista aseista ja -asekaupasta) sekä aseilla tehdyt itsemurhat, muut väkivallanteot ja onnettomuudet. Jos olet kiinnostunut tällaisesta selvitystyöstä, ote yhteys LSV:n toiminnanjohtajaan Patrick Sandströmiin. Hyvää loppusyksyä kaikille Kati Juva 1

2 SUOMALAIS PIETARILAINEN YHTEISTYÖSEMINAARI LSV:n aloitteesta järjestettiin suomalais-pietarilainen terveydenhuollon yhteistyöseminaari Kellokosken Itämerikeskuksessa Tuusulassa. LSV:n lisäksi järjestäjinä toimivat Stakesin ulkomaanavun yksikkö, Lääkäriseura Duodecim sekä Hengitys ja Terveys ry yhdessä Pietarin alueen terveydenhuolto-organisaatioiden kanssa. Kolmen päivän seminaarin idea oli koota mahdollisimman laaja-alaisesti terveydenhuoltoalan päättäjiä molemmista maista sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. Osallistujia oli Pietarista ja Leningradin Oblastin alueelta 50 ja Suomesta 90. Seminaarin perusidea oli toimia mahdollisimman tehokkaasti kaikkien merkittävien terveydenhuoltoalan toimijoiden verkostoitumisen edistäjänä. Identifioimme Suomalaisia ja Pietarilaisia tahoja, joilla on yhteiset intressit, tavoitteenamme että seminaari toimisi lähtölaukauksena jatkuvaan kahdenkeskeiseen yhteistyöhön mahdollisimman monella alalla. Kartoitimme myös jo olemassa olevaa yhteistyötä, tavoitteena tämän yhteistyön jatkuvuuden turvaaminen entistä vankemmalla pohjalla. Koska paikalla oli niin monen eri alueen asiantuntijoita, pystyimme myös yleistasolla keskustelemaan ja kartoittamaan millaista yhteistyötä vielä tarvitaan. Olikin ilahduttavaa, että seminaarissa oli hyvin paljon osallistujia, joilla ei vielä ollut lähialuetoiminnasta kokemuksia. Näiden osallistujien innostuneisuus sekä arvokkaat neuvot, jotka osallistujat saivat paikalla olleilta kokeneimmilta asiantuntijoilta, antavatkin hyvin paljon toivoa siitä että seminaarin tavoitteilla syventää ja laajentaa yhteistyötä maidemme välillä on kaikki edellytykset onnistua. Suomalais-pietarilaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet jo historiallisten ja maantieteellisten tekijöiden takia. Yhteistyön edellytyksiä vahvistaa suomalaisen lääkärikunnan perinteisesti vahva Venäjä-osaaminen. Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin 180 entisessä Neuvostoliitossa koulutettua lääkäriä, joilla on kielitaitoa ja Venäjän paikallistuntemusta. Suomalaispietarilaisen terveydenhuollon yhteistyön tärkeyttä on viime aikoina korostettu myös korkealla poliittisella tasolla. Nämä tosiasiat tietäen tuntui entistäkin selvemmältä, että terveydenhuollon alan yhteistyön jo olemassa olevan toiminnan kartoittaminen ja syventäminen sekä uusien yhteistyömahdollisuuksien ja tarpeiden kartoittaminen on välttämätöntä. SEMINAARIN RAKENNE Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja avasi seminaarin yhdessä Pietarin lakiasäätävän kokouksen lääketieteellisen komission puheenjohtajan Sergei Andenkon kanssa, joka toi Pietarin kuvernöörin tervehdyksen. Tulosjohtaja Ali Arsalo Stakesista piti ansiokkaan esitelmän kartoittaen suomalais-pietarilaisen terveysyhteistyön historiaa ja nykytilaa. Dekaani Mahlet Vahitov Pavlovin lääketieteellisessä yliopistosta korosti omassa aloituspuheenvuorossaan tiede- ja koulutusyhteistyön sekä opiskelijavaihdon tärkeyttä. Seminaari oli järjestetty siten, että ensimmäisen päivän aikana käytiin läpi terveydenhuollon organisaatiota ja esiteltiin ja keskusteltiin jo olemassa olevista menestyvistä yhteistyöprojekteista. Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen kertoi Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä ja Pietarin lääketieteellisen tilastotoimiston johtaja Igor Krasilnikov kertoi Pietarin terveydenhuollon organisaatiosta. Esimerkkejä käynnissä olevista menestyksellisistä projekteista saatiin tartuntatautien alalta (Esa Tulkki ja Vladimir Zhemkov), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Venäjä-verkostosta (Anna Skvortsova ja Hanna Koppelomäki) sekä opetusyhteistyöstä (Slava Plavinski, MAPS, StPetersburg School of Public Health). Kaisa Kauppinen työterveyslaitokselta kertoi omasta hyvin mielenkiintoisesta tutkimusprojektistaan, jossa ollaan selvitetty elintasoeroja idän ja lännen välillä (The Quality of Life Gap between East and West: Men s and Women s Health-related Strategies in Social Change). Näiden esitysten ja keskustelun jälkeen pidettiin brain storming-paneeli uusista projekti-ideoista seuraavaan päivän työryhmätyöskentelyä silmällä pitäen. Ajatustenvaihtoa jatkettiin illallisen merkeissä STM:n isännöimänä Halosenniemessä. Toisen päivän avasivat professorit Anatoili Zhebrun ja Matti Klinge, jatkaen edellisillan historialliskulttuurista teemaa kertomalla hyvin mielenkiintoisia vaiheita Venäläisen lääketieteen historiasta sekä Helsingin ja Pietarin historiallisesta yhteydestä. Loppupäivä käytettiin kokonaisuudessaan työryhmätyöskentelyyn pienemmissä ryhmissä uusien ja jo olemassa olevien projekti- ja yhteistyöideoiden kehittämiseksi. Työryhmiä katsottiin aiheelliseksi pitää seuraavista aiheista: ympäristöterveys, tartuntataudit, julkaisut ja kustantamot, kansalaisjärjestöt, merkittävimmät kansantaudit, koulutus ja terveydenhuollon hallinto, rahoitus ja reformi. TYÖRYHMÄRAPORTIT Koulutustyöryhmässä kartoitettiin ensin nykytilannetta. Suomalaisten lääkärien peruskoulutus Venäjällä on käytännön syistä vähentynyt dramaattisesti Suomen EU-jäsenyyden myötä. Lääkärien jatkokoulutusta on järjestetty sekä Suomessa että Pietarissa erityisesti tartuntatautien alalla. Pavlovyliopistolla ja MAPO:lla (Medical Academy of Postgraduate Studies) on kokemusta ulkomaisten opiskelijoiden koulutuksesta. Keskustelussa tuotiin esille mahdollisuudet järjestää lääkäreiden koulutus kokonaisuudessaan ja/tai tietyn erityisaineen koulutuksena (lyhyinä 2-4 kk:n kursseina). Lisäksi pidettiin mahdollisena järjestää lääketieteen opettajien koulutusta (1-3kk kursseina). Suomessa on kokemusta venäläisten lääkärien jatkokoulutuksesta. Pietarissa kehitteillä olevan kansanterveyskoulun kautta Suomeen ja muihin pohjoismaihin suunnitellaan ohjattavaksi stipendiaatteja lääketieteelliseen jatkokoulutukseen, joka ensisijaisesti palvelisi kansanterveyskoulun opetusta.tässä yhteydessä on mahdollisena jatko-opiskelupaikkana pidetty Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitosta. 2

3 Kummassakin maassa voitaisiin järjestää kansainvälisiä valinnaiskursseja, jotka tukisivat lääkäreiden täydennyskoulutusta. Valinnaiskurssien teemoina voisivat olla molempien maiden kansanterveyden kannalta merkittävimmät sairaudet sekä terveydenhuollon hallinnon ja rahoituksen kehittämiseen liittyvät kysymykset, perusterveydenhuollon reformi Suomessa ja Pietarissa (Luoteis-Venäjällä). Koulutusyhteistyön muodoista ja menetelmistä käytiin laaja keskustelu, jonka aikana todettiin välttämättömäksi huomioida eri lähestymistavat vakiintuneen yhteistyön alueella ja uusien ideoiden toteuttamisessa. Vakiintuneessa yhteistyössä alueilla, joilla vallitsee likimain samanlainen kehityksen taso kummallakin osapuolella, painopiste on kokemuksen ja tietotaidon vaihdossa tasavertaisista lähtökohdista. Kun kysymyksessä on kehityksen eri tasot, painopiste on ammatillisessa harjoittelussa ja koulutuksessa. Lääketieteen ja terveydenhuollon uusilla alueilla pääasiallisesti kysymykseen tulee opettajien ja opiskelijoiden koulutus joko korkeakoulujen erillisinä opintokokonaisuuksina perusohjelmien puitteissa, valinnaiskursseina tai konferensseina ja seminaareina. Etäopetuksen ja opiskelun mahdollisuuksia pidettiin selvittämisen arvoisina. Keskusteluissa Pietarin lakiasäätävän kokouksen lääketieteellisen komission puheenjohtaja piti mahdollisena, että Pietarin terveydenhuollon budjetissa varauduttaisiin kansainvälisen koulutuksen tukemiseen. Ympäristöterveydenhuollon työryhmässä pidettiin tärkeinä asiantuntijoiden vaihtoa tieteellisissä kysymyksissä ja yhteisten tutkimusprojektien aloittamista ympäristötekijöiden vaikutuksista väestön terveyteen. Tärkeäksi koettiin myös yhtenäisten metodisten lähtökohtien muokkaaminen terveysosoittimien arvioimiseen Luoteis-Venäjällä ja Suomessa. Merkittävimpien kansantautien työryhmässä kiinnitettiin huomiota siihen, että Suomen ja Pietarin välillä on hyvin vähän yhteistyötä kansantautien alalla, vaikka yhteistyötä on Luoteis- Venäjän ja Suomen välillä on tehty paljonkin. Pietarilaiset olivat erityisesti kiinnostuneita aivohalvauksiin liittyvistä projekteista. Pietarissa on alkamassa laaja ohjelma aivohalvauskuolleisuuden vähentämiseksi, johon sisältyvät ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Pietarilaiset ovat kiinnostuneita luomaan kontakteja kyseisten alojen suomalaisiin asiantuntijoihin ja tutkimusryhmiin. Työryhmä päätti aloitta kontaktiverkoston luomisen. Kansalaisjärjestöt-työryhmä oli kokouksen isoin työryhmä. Yksi kokouksen päätavoitteista järjestäjien puolelta oli näyttää miten hyvin kansalaisjärjestöt voivat tehdä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa Suomessa. Tämän kautta avautuisi aivan uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön myös Pietarissa. Puhuttiin pitkäjänteisen työn ja toiminnan turvaamisen tärkeydestä ja otettiin esille kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet tehdä yhteistyötä ei vain julkisen sektorin kanssa mutta myös toimia siltana potilaiden ja julkisen sektorin välillä, esim. potilasjärjestöjen kautta. Työssä tulisi pyrkiä asiakaskeskeisyyteen sekä ihmiselämän kokonaisuuden hahmottamiseen. Työryhmässä keskusteltiin miten tärkeä ja välttämätön Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Venäjäverkoston (SOSTER) toiminta on ollut suomalais-pietarilaisen yhteistyön kehittämisessä verkostoitumis- ja kontaktijärjestönä. Verkoston tärkeys ei ole pelkästään näkynyt Suomi-Pietari järjestöverkon laajenemisena vaan myös molemmissa maissa erikseen järjestökentän ja käynnissä olevien projektien kartoittamisessa. SOSTER-verkostoon kuuluu tällä hetkellä noin 70 järjestöä Suomessa ja Venäjällä yhdeksällä eri sektorilla (diabetesjärjestötyö, kehitysvammaisuus, kuurojen järjestötyö, lastensuojelu, mielenterveystyö, päihdetyö ja terveiden elämäntapojen edistäminen, syrjäytyminen ja asunnottomuus, syöpäjärjestötyö, vanhusjärjestötyö). Palvelutoimisto on toiminut sekä Pietarissa että Helsingissä. Helsingin toimisto on ollut pakko sulkea, toivottavasti väliaikaisesti, puuttuvan rahoituksen takia. Seminaarin osallistujat olivat vahvasti sitä mieltä, että SOSTER-verkoston toiminta on hyvin arvokasta ja välttämätöntä mutta se edellyttää, että verkoston pysyvä toiminta pystytään turvaamaan mahdollisimman nopeasti. SOSTER-verkosto on toiminut ansiokkaasti myös hankeosaamisen neuvontakeskuksena sekä tiedottamisessa (internetsivut, sähköpostilista, tiedotuslehti, koulutustilaisuuksia). SOSTER-verkosto voisi myös toimia tärkeänä linkkinä EU:n suuntaan toimimalla korkeatasoisena lähialueyhteistyön asiantuntijajärjestönä. Julkaisut ja kustannus -työryhmässä kartoitettiin mahdollisuuksia kustannusyhteistyöhön ja puhuttiin Kuvassa kongressin järjestäjiä: Esa Tulkki (Stakes), Ilkka Taipale (LSV), Jan Lindgren (Duodecim) ja Ali Arsalo (Stakes) 3

4 mahdollisen yhteiskustantamon perustamisesta. Yhteinen julkaisu- ja kustannustoiminta tukisi lääketieteen ja terveydenhuollon koulutusta. Työryhmä päätti perustaa suunnittelutyöryhmät Pietariin ja Helsinkiin ja käytännön neuvottelut toiminnan toteuttamismahdollisuuksista ja - strategiasta jatkuvat. Tartuntatautien alalla on jo olemassa hyvin paljon menestyksekästä yhteistyötä Suomen ja Pietarin välillä. Työryhmässä puhuttiin yleisistä kehityksen linjauksista. Todettiin että nykyiset painoalueet ovat hyvät ja päätettiin syventää näitä. Päätettiin tukea pääministerialoitteisen Itämeritartuntatautikomitean työtä. Toteutetaan tartuntatautihankkeen II vaihe sekä Leningradin Oblastin tb-dots II vaihe. Toteutetaan myös Pietari-Suomi tb-pilottihanke ja tb-laboratorioyhteistyö. Tuetaan Nordic Baltic projektia ja suomalais-venäläistä nivelja luutulehdushanketta sekä turvataan St.Petersburg School of Public Health:n tartuntatautien opetus. Toteutetaan Etelä- Suomen lääninhallituksen ja Leningradin Oblastin yhteistyöhanke ja käynnistetään sairaalahygieniahanke. Tuetaan mahdollisuuksien mukaan tartuntatautijulkaisuja ja - tiedotusta. Seminaarin tulokset esitetään EpiNorth:ssa ja muissa lehdissä. Yhteenvetona voi siis sanoa, että seminaari meni suunnitelmien mukaisesti. Paikalla oli sekä Suomesta että Pietarista hyvin laaja-alaisesti päättäjiä ja konkreettisten projektien tekijöitä, asiantuntijoita. Tämä mahdollisti työryhmäraporteissa esille tulleita aika yksityiskohtaisiakin suunnitelmia jatkotoimista. Olemme tehneet esityön, se miten paljon konkreettisia tuloksia juuri tämä seminaari saa aikaan projektien muodossa ja kansanterveydellisesti pystytään arvioimaan vasta paljon myöhemmin. Tätä seminaariyhteenvetoa kirjoittaessani olen työryhmien osalta omien havaintojeni lisäksi saanut käyttööni Esa Tulkin ja Hanna Koppelomäen työryhmäraportteja. Patrick Sandström YDINKLUBI: LIKE PHOENIX FROM THE ASHES Ydinklubin elvytettiin lokakuun lopussa. Ensimmäisessä kokouksessa olivat paikalla edustajia LSV:stä, Suomen rauhanliitosta sekä Suomen rauhanpuolustajista. Ydinklubin tarkoitus on koota kaikki ydinaseriisuntapolitiikasta kiinnostuneita järjestöjä ja ihmisiä sekä järjestää heidän kanssa useita yhteystyöprojektia LSV:n johdolla. Suunnittelussa ovat vähintään kaksi seminaaria ja yhdestä kahteen julkaisua joka lukukaudessa. Aiomme myös koota edustavan ryhmän, joka käy Helsingissä joka vuosi ydinasevaltioiden suurlähettiläiden luona keskustelemassa heidän ydinasepolitiikasta sekä kannanotosta ydinaseriisunnasta. Tärkeä on kouluttaa ydinklubin jäseniä ydinaseasiaintuntijaksi, niin että he tietävät Suomen sekä muiden maiden ydinasepolitiikasta. Idea edellyttää hyvän kommunikaation järjestöjen välillä. Sillä tavalla ydinklubi voisi toimia tulevaisuudessa konsulttina kenelle tahansa. Suomessa käydään vähän keskustelua ydinaseriisunnasta tällä hetkellä, vaikka asia on maailmassa hyvin esillä USA:n ohjustorjunnan projektin sekä ABM sopimuksen takia. On aika että Suomi herää ja alkaa ottamaan kantaa ydinasepolitiikasta. Liity mukaan toimintaan ja kirjoita minulle viesti, jos olet asiasta kiinnostunut. Yhdessä olemme vahva ja saadaan muutoksia aikaiseksi. Noël Barengo Ydinklubin koordinaattori BALTIC FRIENDSHIP CLUB järjestettiin Latviassa ensimmäisen Baltic Friendship Clubi kokouksen (BFC), johon osallistui yhteensä 50 lääketieteenopiskelijaa Venäjältä, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Suomesta. Perusideaa luoda pysyviä ystävyyssuhteita lähialueeseen toteutui erittäin sujuvasti 10 kuukauden sisällä. BFC:n päätarkoitus on tutustua toisten maiden kulttuureihin, ajatustapoihin, historiaan ja filosofiaan sekä sen pohjalta poistaa ennakkoluuloja. Sitä pystytään toteuttamaan vain tapaamalla toisemme. Ensimmäistä kokousta isännöivät Latvialaiset lääketieteenopiskelijat Jurmalassa. Etukäteen päätettiin, että kokouksissa olisi aina yksi lääketieteellinen aihe sekä yksi aihe kulttuurista, filosofiasta tai historiasta. Lääketieteellinen aihe oli verisuonitaudit ja kulttuuriaihe lähialuehistoriaa, josta liettualainen historianopiskelija tuli meille kertomaan. BFC alkoi lääketieteen opiskelijoiden toiminnan pohjalta koska heillä oli jo vahvat ja hyvät suhteet lähialueeseen. BFC:n koordinaatio hoitaa FiMSIC. Myöhemmissä vaiheessa on tarkoitus laajentaa BFC:n toiminnan myös valmistuneille lääkäreille. BFC:n kasvaa vain yhteen suuntaan kun valmistumisen jälkeen ystävyyssuhteet jatkuvat ja jäsenyys säilyy. BFC on osa rauhantyötä, jonka kulmakivet ovat tutustuminen, tapaaminen ja ymmärtäminen. Se on hyvä ja halpa keino turvalliseen ja luottavaiseen ympäristöön. Seuraava BFC kokous järjestetään Porvoossa, Suomessa ensi syksynä. BFC on perustanut oman sähköpostilistan, johon voi liittyä mukaan kirjoittamalla tyhjän viestin osoitteeseen Kotisivu ilmestyy loppuvuoden aikana. Noël Barengo 4

5 PÄÄSTÄÄNKÖ YDINASEISTA EROON? YDINASESOPIMUKSILLA YDINASERIISUNTAAN? Sopimus täydellisestä ydinkoekiellosta saatiin monien mutkien jälkeen aikaiseksi YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 1996, mutta sitä ei ole saatu vielä voimaan. Sopimuksen voimaan saattamiseen tarvitaan 44 ydinteknologiaa omaavan valtion ratifioinnit, mutta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Venäjä ratifioi sopimuksen viime keväänä, mutta esimerkiksi Yhdysvallat päätti syksyllä 99 kongressin äänestyspäätöksellä olla ratifioimatta sopimusta. Lokakuussa 1999 järjestettiinkin Genevessä ensimmäinen sopimusosapuolten (ratifioineiden valtioiden) kokous, jossa mietittiin keinoja sopimuksen saattamiseksi voimaan. Ei ole kuitenkaan olemassa mitään juridisia keinoja pakottaa valtioita ratifioimaan sopimusta, joten Geneven kokouksen anti jäi lähinnä sanahelinäksi. Tosiasiallisesti tällä hetkellä on voimassa ydinkoemoratorio, kukaan ei tee ydinkokeita, lukuun ottamatta laboratorioolosuhteissa tehtäviä nk. subkriittisiä kokeita. Jos sopimusta ei saada voimaan järjellisessä ajassa, on mahdollista, että valtiot ryhtyvät uudestaan suorittamaan ydinkokeita. Yhdysvalloilla esim. on suunnitelmia uudenlaisten ydinaseiden kehittämisessä ja tämä saattaa houkuttaa kokeiden suorittamiseen. Toisaalta paineet siihen, että USA ratifioisi sopimuksen, ovat aika kovat ja voi hyvin olla, että asia tulee kongressiin uudestaan USA:n presidentin vaalien jälkeen. Sopimuksen ulkopuolella olevia uusia ydinasevaltoja Intiaa ja Pakistania ei varmasti saada sopimukseen mukaan ellei USA ratifioi sitä. Ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssi oli viime keväänä ja se onnistui paremmin kuin etukäteen veikattiin. Loppuasiakirjaan saatiin kirjattua yksiselitteinen sitoutuminen ydinaseriisuntaan ja siihen liitettiin lista konkreettisista toimenpiteistä (mm. ydinkoekieltosopimuksen voimaan saattaminen mahd. pikaisesti ja ydinkokeista pidättäytyminen siihen asti, ydinaseisiin soveltuvan materiaalin tuotantoa ja vientiä rajoittavien neuvottelujen käynnistäminen mahd. pikaisesti YK:n aseidenriisuntakonferenssissa). Suurimman kiitoksen tästä ansaitse New Agenda Coalition, joka työskenteli ja lobbasi ansiokkaasti New Yorkissa. Keskeistä ydinsulkusopimuksen kannalta on, että edes osa konkreettisista toimenpiteistä saataisiin toteutettua ennen seuraava tarkistuskonferenssia vuonna Ilman sitä sopimuksen uskottavuus on vaakalaudalla taas viiden vuoden päästä. New Agenda Coalition aikoo työskennellä tämän eteen mm. neuvottelemalla ydinasevaltioiden päättäjien kanssa. Mannertenvälisten ohjustentorjuntajärjestelmiä rajoittava ABM-sopimus (Anti-Ballistic Missiles) on ollut tapetilla viime aikoina Yhdysvaltojen kansallisen ohjustentorjuntajärjestelmäsuunnitelman (National Missile Defence, NMD) takia. Suunniteltu ohjustentorjuntajärjestelmä on ABM-sopimuksen vastainen ja USA haluaisikin muuttaa sopimusta, mihin Venäjä ei ole valmis. Kiina on myös ilmoittanut, että jos NMD rakennetaan, se vie pohjan Kiinan nykyisen ydinasearsenaalin uskottavuudelta ja Kiina ryhtyy rakentamaan uusia ohjuksia. Clintonin päätös olla tekemättä päätöstä NMD:n rakentamisesta oli toki erittäin hyvä, mutta se ei ole mikään lopullinen päätös. Päätöksenteko vain siirtyi USA:n seuraavalle presidentille. Bush haluaisi rakentaa paljon suunniteltua laajemman ohjustentorjuntajärjestelmän. Goren suhtautuminen on kriittisempi, mutta ei hänkään suunnitelmista ole irtisanoutunut. Tähän asti NMD ei ole vaikuttanut kovin uskottavalta. Suurin osa testeistä on epäonnistunut ja ilmeisesti testituloksia on myös väärennetty, jotta tulokset näyttäisivät paremmilta. Taustalla on kovaa aseteollisuuden lobbausta, sille NMD olisi tosi kova bisnes. NMD-näytelmää näytellään varmaan vielä pitkään. Venäjä on viimein keväällä 2000 ratifioinut START II - sopimuksen. START II rajoittaa strategisten ydinkärkien määrän USA:n pitäisi vielä ratifioida lisäpöytäkirjoja, jotta sopimus saadaan voimaan. Tässä ei ilmeisesti ole ongelmia. START III:sta on puhuttu kovasti, mutta neuvotteluja siitä ei II:n ratifioimisen jälkeen ole vielä aloitettu. START III rajoittaisi entisestään Venäjän ja USA:n strategisten ydinkärkien määrää, alkuperäisten suunnitelmien mukaan Venäjä olisi valmis laittamaan katoksi 1500 ydinkärkeä. Venäjällä on yhtenä syynä heikko taloudellinen tilanne, sillä ei ole varaa niin suureen arsenaaliin kuin USA:lla. START II myös kieltää Venäjän ydinarsenaalin peruskiven, mannertenväliset monikärkiohjukset ja saavuttaakseen START II:n tason Venäjä joutuisi rakentamaan noin tuhat uutta yhden kärjen taisteluohjusta. USA:n vastahankaisuus liittyy osittain poliittisiin syihin, osittain myös armeijan rakenteeseen. Jos ohjusten määrää supistetaan radikaalisti, syntyy kilpailua eri aselajien välillä siitä, kenelle strategiset ohjukset kuuluvat. START on toki ollut tärkeä prosessi, mutta se on osoittautunut kovin hitaaksi prosessiksi. START rajoittaa vain strategisten ohjusten määrää ja radikaalien supistusten jälkeenkin olisi vielä aikamoiset arsenaalit jäljellä eikä START puutu ollenkaan esityksiin ohjusten ottamisesta pois välittömästä hälytysvalmiudesta, ydinkärkien poistamiseen ohjuksista ym. ydinturvallisuutta lisääviin tekijöihin. Moni asiantuntija on menettänyt uskonsa STARTprosessiin. Jotkut ovat jopa arvioineet sen vahingolliseksi ydinaseriisunnan kannalta, koska START-prosessi estää Yhdysvaltoja ja Venäjää ryhtymään todelliseen ydinaseriisunta tai ainakin antaa hyvän tekosyyn sille. START edustaa kvantitatiivista ydinaseriisuntaa ei kvalitatiivista. TARVITAAN UUDENLAISTA POLITIIKKAA Vanhat sopimukset ovat toki tärkeitä, mutta niiden avulla ei ole päästy kovin pitkälle ydinaseriisunnassa ja tuskin päästäänkään. Yksi kompastuskivi vanhan tyyppisessä ydinaseriisuntaprosessissa on myös YK:n aseidenriisuntakonferenssi (Conference on Disarmament, CD) Genevessä. CD ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt mitään, yksimielisyyttä ei ole saavutettu edes agendasta. Mitään työryhmiä, mitä CD:lle on esitetty, ei ole perustettu. 5

6 Jo vuoden 1995 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssi esitti, että CD käynnistäisi pikaisesti neuvottelut ydinaseisiin soveltuvan materiaalin rajoittamisesta (Fissile Material Cut Off Treaty, FMCT). Saman vaatimuksen esitti viime kevään ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssi. Mitään ei ole tapahtunut. Kiina vaatii, että CD:n pitäisi käsitellä avaruuden militarisoinnin kieltämistä, ellei näin tehdä Kiina ei suostu FMCT-neuvotteluihin. USA taas ei suostu keskustelemaan avaruuden militarisoinnista, koska sen estävä sopimus olisi yksi este lisää ohjustentorjuntajärjestelmäsuunnitelmille. CD on siis täydellisessä umpikujassa, eikä mitään ulospääsyä näytä tällä hetkellä olevan. Ongelma on myös Naton ydinasepolitiikka. Washingtonin huippukokouksessa keväällä 1999 ydinasein suoritettavan ensiiskun optio säilytettiin Naton strategiassa. Kategoriaa, mihin ydinaseiskulla voidaan vasta, laajennettiin. USA:n NMD:n perusteluksi kehittämä rosvovaltiokäsite näkyy myös Naton strategiassa. Uhkiin, joihin ydinaseilla voidaan vastata, kuuluvat mm. rosvovaltioiden kemiallisin tai biologisin asein suorittama rajoitettu isku, kansainvälinen terrorismi jne. Nato laajensi myös toiminta-aluettaan. Nato voi toimia missä päin maailmaa tahansa. Venäjä lisäsi tämän vuoden alussa strategiaansa ydinasein suoritettavan ensi-iskun option ja laajensi myös uhkakuvaluetteloa, milloin ydinaseita voidaan käyttää. Tämä on melko suoraa reagointia Naton politiikkaan. Ongelma on myös Naton nk. Nuclear sharing: ydinaseettomien Nato-valtioiden edustajat osallistuvat Naton ydinasepolitiikan suunnitteluun Naton Nuclear Planning Groupissa ja niiden lentäjät kouluttautuvat ydinaseiden käyttöön ja sotatilanteessa käyttäisivät ydinohjuksia. Tätä monet pitävät ydinsulkusopimuksen vastaisena, tai vähintäänkin sen hengen vastaisena. Viime vuosina on syntynyt useita aloitteita ja kampanjoita ydinaseriisunnan saralla: Canberran komission raportti, menestyksekäs International Court of Justice -kampanja, Abolition kampanja/liike, Middle Powers Initiative ja New Agenda Coalition tärkeimpiä mainitakseni. ABOLITION 2000 Abolition 2000 on tehnyt ydinaseongelmaa tunnetuksi ja kerännyt hyvällä menestyksellä allekirjoituksia vetoomukseen ja yhdessä IALANA:n (International Association of Lawyers against Nuclear Arms) kanssa tehnyt mallisopimuksen ydinaseriisuntasopimukseksi (Model nuclear weapons convention), joka on nykyään hyväksytty YK:n asiakirjaksi. NEW AGENDA COALITION JA MIDDLE POWER INITIATIVE Middle Power Inittiative (MPI) syntyi samoihin aikoihin kuin nk. Uusia Agenda ryhmä (New Agenda Coalition, NAC) - toisistaan tietämättä. MPI:n idea on hieman miinakieltoon päätyneen Ottawa-prosessin tyyliin koota pienet ja keskisuuret valtiot ja kansalaisjärjestöt yhteen. NAC:n syntymisen ja hyvän liikkeelle lähdön jälkeen MPI otti päätyökseen NAC:n tunnetuksi tekemisen ja tukemisen tiedottamalla ja lobbaamalla. NAC on saanut paljon tukijoita reilun kaksivuotisen olemassaolonsa aikana. Ainakin 60 valtiota voidaan laskea NAC:n riveihin. NAC:n kokoaa valtioita erilaisista ryhmittymistä. Siihen kuuluu eri puolilla kylmän sodan blokkeja olleita valtioita, sitoutumattomien maiden liikkeen toimijoita, kehitysmaiden ja teollisuusmaiden edustajia jne. Se ylittää aiemmin ydinaseriisuntakuvioihin liittyneitä ryhmittymäjakoja. NAC on alusta asti työskennellyt yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Nämä ovat, ainakin osaltaan, tekijöitä jotka ovat tehneet NAC:sta hyvän ja uskottavan toimijan. Sitoutumattomien maiden liike oli aiemmin se, joka YK:ssa vastasi ydinaseriisuntalobbaamisesta, mutta NAC on ajanut sen ohi poliittisessa merkittävyydessään. NAC:n agendalla tällä hetkellä keskeisimpänä on kaksi asiaa: tämän syksyn ydinaseriisuntapäätöslauselma YK:ssa ja työskenteleminen vuoden 2005 ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin onnistumiseksi. Tavoitteena oli saada mahdollisimman laaja tuki päätöslauselmaesitykselle YK:ssa, erityiskohteena ne valtiot, jotka viime vuonna äänestivät vastaan tai pidättäytyivät äänestämästä. Suomi kuuluu jälkimäiseen kategoriaan. Tässä tavoitteessa onnistuttiinkin, marraskuun ensimmäisenä päivänä 2000 YK:n ensimmäisen komitean äänestyksessä Uusi Agenda ryhmän päätöslauselma hyväksyttiin äänin 146 puolesta, kolme vastaa ja kahdeksan pidättäytyi äänestämästä. Tänä syksynä Suomikin äänesti päätöslauselman puolesta. Tähän tosin vaikutti se, että tänä vuonna päätöslauselma keskittyi pelkästään ydinsulkusopimukseen ja tekstiä oli lievennetty niin, että esimerkiksi Yhdysvallat ja Venäjä myös äänestivät sen puolesta. Pidemmän aikavälin tavoitteena Uusi agenda -ryhmällä on Ydinsulkusopimus, kevään tarkistuskonferenssin loppuasiakirjaan liitetyn konkreettisten toimenpiteiden listan toteuttaminen. NAC aikoo käydä kahdenkeskisiä neuvotteluja ydinasevaltioiden kanssa siitä, mitä ne aikovat tehdä ydinaseriisunnan toteuttamiseksi. New Yorkin tarkistuskonferenssissahan ei sovittu mistään aikataulusta. Ryhmä ryhtyy ydinsulkusopimuksen vartijaksi ja vaatii ydinasevaltoja noudattamaan NPT-sitoumuksiaan. Uusi agenda on se prosessi ydinaseriisunnassa, jolla on parhaat mahdollisuudet saada jotain aikaiseksi. NAC:n tukijoihin kuuluu valtioiden lisäksi valtava joukko kansalaisjärjestöjä, lobbing-instituutioita ja parhaat asiantuntijat, mitä ydinaseriisunnan alalla löytyy. Tällaista uutta avausta ydinaseriisunnassa tarvitaankin, vanhoilla kuvioilla ei paljon eteenpäin päästä. Parhaimmillaan NAC:sta voi kehittyä Ottawatyyppinen prosessi. Enemmän aikaa varmaan tarvitaan kuin Ottawa-prosessissa, koska ydinaseista luopuminen on niitä omistaville valtioille huomattavasti tuskaisempaa kuin miinoista luopuminen. Mutta ilman laajaa painostusta mitään ei tapahdu. Ja järjestöjen ja valtioiden yhteinen painostus on poliittisesti huomattavasti merkitsevämpää kuin vain järjestöjen painostus. Tämän syksyn äänestyskäyttäytymisestään huolimatta Suomi ei ole NAC-junaan noussut, koska sitä ei pidetä mitenkään merkittävänä prosessina. NAC:ta pidetään jotenkin omituisena joukkiona, lähinnä kehitysmaiden juttuna, johon Ruotsi on jostain kumman syystä hairahtunut. Suomi on tehnyt väärän analyysin suhtautuessaan näin vähättelevästi NAC:hen ja saattaa saada tämän nihkeyden vastaansa myöhemmin. Suomenkin olisi aika lähteä ydinaseriisunnan uusille raiteille ja paikata murenevaa mainettaan aseidenriisujana. Malla Kantola Pääsihteeri Sadankomitea 6

7 MAAILMANLAAJUINEN PIENASEKONFERENSSI HELSINGISSÄ LSV järjestää yhdessä IPPNW:n kanssa maailmanlaajuisen noin 400 henkilön pienasekonferenssin Helsingissä syyskuussa Kokouksen järjestäminen myönnettiin Suomelle IPPNW:n maailmankokouksessa Pariisissa heinäkuussa. Pienaseet ovat nykyään niin tavallisia, että ihmiset turvautuvat yhä useammin väkivaltaan ongelmien ratkaisussa. Tämä uhkaa monien yhteiskuntien yhtenäisyyttä ja hyvinvointia. Näillä halvoilla, kestävillä ja helppokäyttöisillä matalan teknologian aseilla joita on satoja miljoonia aiheutetaan jopa 90 % kuolemista nykypäivän konflikteissa, puhumattakaan haavoittuneiden määrästä. Pienaseet ovat iso kansanterveydellinen uhka ja lääkärin velvollisuus tulisi siksi olla seisoa eturintamassa kansainvälisessä työssä pienaseita vastaan. Vuosittain tuotetaan kymmeniä miljoonia pienaseita kasvattamaan maailman asearsenaalia. Kestävyytensä vuoksi pienaseet voivat olla käytössä vuosikymmeniä. Kukoistavia käytettyjen aseiden markkinoita ruokkivat aseet, jotka ovat käyneet ylimääräisiksi kylmän sodan päätyttyä ja monen sisällissodan loputtua. On todistettu, että nämä aseet kiertävät maailmalla konfliktista toiseen. Suomen kokouksen tarkoituksena on toimia lähtölaukauksena maailman lääkärien ja muiden hoitoalalla työskentelevien mukaan tulemiseen ja aktiiviseen rooliin tähän maailmanlaajuisesti kasvavaan kampanjaan. Kongressi järjestetään Helsingissä. Pääteemoina ovat itsemurhat ja onnettomuudet sekä rikollisuus ja sodat ja näiden terveysvaikutukset. Mielenkiintoinen teema olisi myös terveydenhuollon henkilökunnan työssään kokema väkivalta. Etukäteistyönä tehdään maa- ja tapausraportteja mahdollisimman kattavasti eri maiden tilanteesta ja eri näkökulmista. Jo tällä hetkellä on julkaistu paljon kirjallisuutta maailman pienasetilanteesta sekä pienaseiden terveysvaikutuksista. LSV on jukaissut Michael Rennerin World Watch Instituutille tekemän kirjan Pienten aseiden suuret vaarat, joka toimii hyvänä perusteoksena (80 sivua) ja on saatavissa allekirjoittaneelta. Keväällä 2001 LSV järjestää pienimuotoisemman yhden päivän seminaarin Suomen tilanteen kartoittamiseksi. Suomessa on suhteellisen paljon aseita väestömäärään nähden. Suureksi osaksi nämä ovat metsästysaseita ja yhdessä taloudessa on usein useampi ase. Suomessa itsemurhatilastot kuitenkin puhuvat omaa kieltään. Kongressin järjestelytoimikunnassa toimivat mm. Ilkka Taipale, Pirjo Mäkelä, Kati Juva, Vappu Taipale ja Patrick Sandström. Oletko sinä kiinnostunut tietämään enemmän kongressista? Haluatko tulla mukaan suunnittelemaan kongressia / onko sinulla hyviä ideoita kokousteemoiksi, puhujiksi? Ota yhteyttä yllämainittuihin järjestelytoimikunnan jäseniin suoraan tai allekirjoittaneen kautta Patrick Sandström Seattle, Washington, Melbourne, Okinawa, Praha, Söul... VASTARINTAKIN GLOBALISOITUI Viimeisen vuoden aikana maailman talouseliitti ei ole enää saanut kokoustaa rauhassa. Maailman kauppajärjestö (WTO), Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Maailmanpankki, G-7 huippukokous ja Maailman talousfoorumi ovat neljällä mantereella saaneet vastaansa uusliberalisteiseen talouspolitiikkaan kyllästyneet mielenosoittajat. Antiglobalisaatioliike on onnistunut yhdistämään lukuisat eri järjestöt ja kampanjat maailmanlaajuiseen verkostoon. Mukana ovat mm. Brasilialaisia naisjärjestöjä, Filippiiniläisiä maattomia, Intialaisia pienviljeliöitä, ihmisoikeusryhmiä, opiskelijaradikaaleja, anarkisteja, kirkkoja ja ammattijärjestöjä. Jubilee kampanja osoitti että näinkin heterogeeninen porukka voi saada paljon aikaiseksi kunhan keskitytään yhteisen tavoitteen ympärille sisäisen riitelemisen sijaan. Talouden globalisaatio perustuu ajatukseen että mahdollisimman vapaa maailmankauppa olisi tehokkain tapa tuottaa suuri määrä tuotteita ja näin paras tapa tyydyttää ihmisten tarpeita. Tämä on johtanut tilanteeseen jossa jokainen hallitus joutuu kilpailemaan suuryhtiöiden suosiosta keventämällä verotusta, poistamalla tullimaksuja ja leikkaamalla koulutus-, terveydehuolto- ja sosiaalimenoja. Antiglobalisaatioliikkeen voima on siinä että ihmiset ympäri maailmaa ovat alkaneet tiedostamaan nykyisen talousjärjestelmän epäkohtia. Osakekurssien, optioden ja BKT:n nousuista ovat hyötyneet vain harvat. Samalla tuloerot ja köyhyys ovat lisääntyneet nousukauden aikana niin länsimaissa kuin etelässäkin. Terveydenhuollon ja julkisten palvelujen yksityistäminen on luvattujen säästöjen sijaan tuonut huonompaa palvelua, alueellista epätasa-arvoa ja korkeampia hintoja käyttäjille. Myös demokraattinen kontrolli peruspalveluiden tuottamisesta on hävinnyt. Monille on ollut vaikeaa ymmärtää että taloudellista globalisaatiota voi vastustaa ja samalla kannattaa kulttuurin, tieteen ja ihmisten kansainvälistymistä. Uusliberalistisessa globalisaatiossa halutaan vapaata liikkuvuutta tavaroille ja rahalle, mutta ihmisten liikkumista halutaan rajoittaa ja valvoa entistä tarkemmin. Varsinkin pakolaiset ovat tästä joutuneet kärsimään. 7

8 UUTISOINTI YKSIPUOLISTA Tunnusomaista Seattlen, Washingtonin ja Prahan protesteille on ollut huolellinen suunnittelu. Sadat itsenäiset ryhmät ympäri maailmaa ovat muodostaneet verkostoja, jotka ovat auttaneet järjestelyissä ja mobilisoineet ihmisiä matkustamaan paikan päälle. On perustettu oma mediakeskus tapahtumien ajaksi, järjestetty majoitusta, pidetty seminaareja, muodostettu ensiapuryhmiä ja järjestetty oikeusapua mielenosoittajille. Lisäksi etukäteen on pidetty mm. väkivallattomuusharjoituksia ja opetettu konsensuspäätöksentekoa. Valtamediat ovat mielenosoitusten yhteydessä keskittyneet pienen vähemmistön väkivaltaisuuksien sensaatiomaiseen uutisoimiseen. Näin tuhansien ihmisten rauhanomaiset kulkueet, performanssit, laulut, sirkustemput ja värikkäät banderollit ovat jäänet vaille huomiota. Protestien ideologinen tausta on useimmiten jäänyt uutisoinnissa hyvin pinnalliseksi. Erityisesti Prahan jälkeen omaa luokkaansa olivat keskiikäisten miesten pääkirjoitukset ja kolumnit. Mielenosoittajia haukuttiin kettutytöiksi tai terroristeiksi ja toimintatapoja tuomittiin, mutta sanallakaan ei otettu kantaa kehitysmaiden velkaongelmaan. Poliitikot ja ekonomistit ovat yrittäneet hajoittaa pelottavan vahvaa liikettä halailemalla maltillisemmat aktivistit kuoliaaksi pyytämällä niitä mukaan seminaareihin ja dialogeihin samalla kun radikaalimpia ryhmiä yritetään eristää kaikin tavoin. Suurin haaste liikkeelle onkin tulevaisuudessa kuinka pysyä yhtenäisenä, radikaalina ja väkivallattomana - ei mikään helppo yhtälö. VAIHTOEHTONA LOKALISAATIO? Tiedotusvälineet ovat yrittäneet vähätellä globalisaatiovastustajien arvovaltaa väittämällä, ettei niillä ole esittää mitään konkreettista vaihtoehtoa globalisaatiolle. Totta onkin, että liikkeen luonteelle sopisi erittäin huonosti manifesti, joka esittäisi lopullisen ratkaisun maailman kaikkiin ongelmiin. Vaihtoehtojen kehittäminen on prosessi, jota käydään jatkuvasti ympäri maailmaa seminaareissa, työpajoissa, paneelikeskusteluissa, sähköpostilistoilla, lehdissä ja kirjoissa. Colin Hines on koonnut yhteen monen globalisaatiovastustajan ajatuksia uudessa kirjassaan Localization. Hän ehdottaa globalisaation ja vapaan maailmankaupan tilalle lokalisaatiota eli paikallistamista. Siinä tuotantoa pyritään pitämään mahdollisimman lähellä kuluttajia ja tuontiin turvaudutaan ainoastaan kun se on välttämätöntä. Tuotannon läheisyys olisi ympäristöystävällisempää ja antaisi ihmisille enemmän vaikutusmahdollisuuksia oman asuinalueen kehittämisessä. Vaikka utopioita on lukemattomia, useimmat globalisaation vastustajat yhtynevät seuraaviin tavoitteisiin, joiden kautta voitaisiin saavuttaa reilumpi ja ekologisesti kestävämpi talousjärjestelmä. 1) Kehitysmaiden velat tulisi välittömästi mitätöidä. Tämän ehdoksi ei saa asettaa rakennesopeutusohjelmia. 2) Ei uutta WTO-kierrosta. Erityisen tärkeää on, ettei maataloutta, koulutusta ja terveyspalveluita lisätä vapaan kilpailun piiriin. 3) Tobin-tyyppinen globaali verotus valuuttaspekulaatioiden hillitsemiseksi. Jo hyvin pieni, 0,1% vero riittäisi ehkäisemään Aasian talouskriisin toistumista ja antaisi valtioille vapaammat kädet päättää omista korotasoistaan. 4) Rankempia ympäristö- ja energiaveroja. 5) Paikallisen tuotannon suosimista esimerkiksi rajoittamalla tuontia tullimaksuilla ja kiintiöillä. Kirjallisuutta David Korten, Maailma yhtiöiden vallassa, 1995 Colin Hines, Localization - A global manifesto, 2000 Internet attac.org Globalisaatiokriittistä toimintaa Suomessa löytyy mm. kansalasjärjestöjen WTO-kampanjan muodossa. Lisätietoa: Ville Holmberg LSV-kontaktihenkilöt: Puheenjohtaja Kati Juva Valhallankatu 16 A 17, Helsinki p (k), (t) tiedotevastaava Lauri Vuorenkoski, Radiomastontie 10 as. 9, Oulu, p (k), toiminnanjohtaja Patrick Sandström PL Helsinki puh , fax LSV:n tilinumero

LSV-TIEDOTE 1/2006. ISSN 0780-119X Vol 24, n:o 1 Julkaisija: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry

LSV-TIEDOTE 1/2006. ISSN 0780-119X Vol 24, n:o 1 Julkaisija: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry LSV-TIEDOTE 1/2006 ISSN 0780-119X Vol 24, n:o 1 Julkaisija: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry 1 K O K O U S K U T S U Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 1.4.2006

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),

Lisätiedot

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas.

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas. ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 15.12.2015 Kokous 8/2015 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Taiteiden tiedekunnan ajankohtaiset asiat 3. Katsaus sijoitusnäkymiin ja sijoitusstrategian

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Porvoon Nuorisovaltuuston kokous

Porvoon Nuorisovaltuuston kokous Pöytäkirja 7/2010 1 (5) Porvoon Nuorisovaltuuston kokous Aika torstai 10.8 klo 17.30 Paikka Nuorisotila Zentra, Mannerheiminkatu 20 Läsnä Jerry Forslund poistui 19.58 Ripsa Heiskanen sihteeri Sara Henriksson

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia Yhteinen työstö Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia STARTTI Yhteinen työstö Yhteinen ääni puuttuu? Urheiluyhteisön yhteiset linjaukset ja tavoitteet kansainväliseen vaikuttamiseen? Tavoittelemme

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2016 COM(2016) 426 final 2016/0196 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS oliiviöljyä ja syötäväksi tarkoitettuja oliiveja koskevan vuoden 2015 kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta

Lisätiedot

CEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia

CEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia 1 CEPROMIN Kaivosalueiden lasten tuki, Bolivia Kumppani Centro de Promoción Minera Hankkeen kuvaus Boliviassa on edelleen arvioiden mukaan noin 850.000 lapsityöläistä. Suuri osa heistä elää kaivosalueilla,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1 Savuton kunta 2012 2015 1 PROJEKTIN TAUSTAA Tupakointi on alkoholin käytön ohella merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairastuvuuden aiheuttaja Suomessa. Vajaa viidennes suomalaisesta

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Lohkon puheenjohtajan itsenäisesti suoritettava koulutus

Lohkon puheenjohtajan itsenäisesti suoritettava koulutus Lohkon puheenjohtajan itsenäisesti suoritettava koulutus Moduuli 2: Lohkon puheenjohtaja lohkon hallintojohtajana TYÖKIRJA Tässä moduulissa keskitytään lohkon puheenjohtajan rooliin lohkon hallintojohtajana.

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot