Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä Loppuraportti Osa 1 Työterveyslaitos Helsinki 2007:11

2 Työterveyslaitos Tämän raportin kuvamateriaali on tekijänoikeuslain alaista. Kuvamateriaali on hankittu kuvissa esiintyvien henkilöiden ja kuvaajien suostumuksella. Oikeus kuvien käyttöön on vain Työterveyslaitoksella sopimuksen mukaan. Raportin valokuvat: Raija Ilmarinen ja Henna Hämäläinen

3 LÄMSÄ-projekti: Osa 1 Lämpökuormittuminen tienpäällystys- ja kattotöissä Raija Ilmarinen, Henna Hämäläinen ja Harri Lindholm Työterveyslaitos Terveys ja Työkyky, Fyysinen toimintakyky Loppuraportti 2007 Työsuojelurahaston rahoittama hanke nro Rahoituspäätös

4 4

5 5 SAATTEEKSI Suomen oloissa poikkeuksellisen kuumat kesät 2002 ja 2003 olivat lähtökohtana tälle tutkimukselle. Työtekijöillä oli tarve saada tietoa kuumuuden elimistövaikutuksista sekä kuuman haittojen torjuntakeinoista. Rakennusliitto Ry:n aloitteesta Työterveyslaitos toimitti yhteistyössä Asfalttiliitto Ry:n- ja Kattoliitto Ry:n kanssa työtekijöiden ja työnjohdon tarpeisiin suunnatun oppaan "Kuumuus tienpäällystys- ja kattotöissä" (2005). Siinä annetaan ohjeita muun muassa ylikuormittumisen ja lämpösairauksien ehkäisemiseksi sekä kuumalta suojautumiseksi. Opas pohjautuu lämpöfysiologiseen perustietoon ja kuumissa sisätöissä tehtyihin tutkimuksiin, sillä tietoa ulkotyöntekijöiden todellisista kuuma-altistuksista, niiden kestosta ja voimakkuudesta Suomen oloissa ei ollut riittävästi saatavilla. Näistä lähtökohdista aloitettiin suunnitella kolmiosaista hanketta "Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä" (LÄMSÄ-projekti). Hanke käynnistettiin Työsuojelurahaston tuella syksyllä 2005 UV-mittauksilla. Fysiologisten laboratorio- ja kenttämittausten sekä työ- ja suojavartetusta koskevien haastattelujen osalta tiedonkeruu aloitettiin keväällä 2006 ja sitä jatkettiin kesällä Kenttämittaukset päättyivät Koko hankkeen vastuuhenkilönä ja lämpökuormittumisosion vastuullisena tutkijana oli Työterveyslaitoksen erikoistutkija Raija Ilmarinen (LitT) Fyysinen toimintakyky -tiimistä. Samasta tiimistä tutkija (LitM) Henna Hämäläinen vastasi fysiologisten mittausten toteutuksesta laboratoriossa ja kentällä sekä tulosten käsittelystä ja analysoinnista. Hankkeen vastuulääkärinä toimi kliinisen fysiologian erikoislääkäri (LL) Harri Lindholm. UV-säteilyä selvittäneen tutkimusosion vastuuhenkilö oli vanhempi tutkija Maila Hietanen (FT) Uudet teknologiat ja riskit -tiimistä. Suojautuminen ja tuoteturvallisuus -tiimin päällikkö Helena Mäkinen (TkT) vastasi työ- ja suojavaateustutkimusosiosta. Hankkeen ohjausryhmässä oli toimitusjohtaja Heikki Jämsä (Asfalttiliitto Ry), toimitusjohtaja Mikko Ahtola (Kattoliitto Ry), työehtotoimitsija Seppo Tirkkonen (Rakennusliitto Ry), teknillinen kehityspäällikkö Pekka Nurmisto (ICOPAL Oy), turvallisuuspäällikkö Jutta Halonen (Valtatie Oy) sekä rahoittajan edustajana, toimitusjohtaja Peter Rehnström (Työsuojelurahasto). Ohjausryhmällä oli neljä kokousta ja sen lisäksi väli- ja alustavia tuloksia esiteltiin kahdesti Asfalttiliitossa. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille neuvoista ja tuesta hankkeen aikana. Lämmin kiitos myös Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoille, projektipäällikkö Reija Ruuhelalle ja tutkija Achim Drebsille, sääennusteista ja säätilastoista. Fysiologisissa kenttä- ja laboratoriomittauksissa oli mukana Työterveyslaitoksen "Fyysinen toimintakyky -tiimin" erityisasiantuntija Heli Sistonen ja tutkimusapulainen Kaarina Eklöf. Kenttämittauksissa avusti myös asiakaspalveluassistentti Seija Reponen ja mittaustekniikasta vastasi järjestelmäpäällikkö Kalevi Nieminen "Suojautuminen ja tuoteturvallisuus - tiimistä". Heidän kaikkien työpanos on erityismaininnan ja kiitoksen arvoinen. Tutkijaryhmä kiittää lisäksi kaikkia tutkimuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa mukana olleita työtovereita. Kiitokset myös mukana olleille katto- ja asfalttiurakoitsijoille, erityisesti heidän työmaapäälliköilleen, jotka suhtautuivat myönteisesti työpaikkamittauksiin sekä avustivat järjestelyissä. Erityiskiitoksen ansaitsevat kaikki mukana olleet katto- ja asfalttityöntekijät, joita ilman tätä tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa. Tämä raportti "Lämpökuormittuminen tienpäällystys- ja kattotöissä" on LÄMSÄ-projektin loppuraportin osa 1. Projektin muut raportit: Osa 2: Altistuminen UV-säteilylle tienpäällystysja kattotyössa ja Osa 3: Työ- ja suojavaatetus tienpäällystys- ja kattotöissä altistuttaessa UV-säteilylle ja kuumuudelle. Helsingissä Tekijät

6 6

7 7 TIIVISTELMÄ Tausta ja tavoite. Lämpimän sään vaikutuksia ulkotyöntekijöiden kuormittumiseen tai terveyteen ei ole tutkittu Suomessa. Myös kansainvälisesti tietoa on niukalti ohje-arvojen määrittelemiseksi. "Hyvät käytännöt ulkotöissä" edellyttävät kuitenkin tutkittua tietoa kuumuuden terveysvaikutusten osalta. Tässä raportoitavan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokonaisvaltaisesti työntekijöiden lämpö- ja fyysinen kuormittuminen tienpäällystys- ja kattotöissä lämpimän sään aikana ja arvioida kuormittumisesta aiheutuvat terveyshaitat ja mahdolliset yhteydet tapaturmiin, sekä antaa tuloksiin pohjautuvia ohjeita lämpökuormittumisen vähentämiseksi. Aineisto ja menetelmät. Tutkimuksessa oli mukana 7 urakoitsijaa: kattotyöt 4 ja tienpäällystystyöt 3. Tutkimusjoukko koostui 11 katto- ja 14 asfalttityöntekijästä (kolme levitysryhmää). Asfalttimiehistä neljä teki pääasiassa koneellista yleisten teiden päällystystyötä, loput erilaisia kaupunkitöitä. Kattotyökohteina olivat vesieristystyöt uudisrakennuksilla ja kattojen saneeraustyöt. Projektin aikana tutkittaville tehtiin terveystarkastus oheismittauksineen sekä kliininen kuormituskoe ja lämmönsietotesti. Fysiologiset työpaikkamittaukset, yhteensä 74 henkilötyöpäivää, toteutettiin kesällä 2006 ja Viileitä kontrollimittauspäiviä oli 28 ja hellepäiviä 46. Tärkeimmät mitatut muuttujat olivat: sydämen sykintätaajuus ja sykevälivaihtelu 24 tunnin ajalta, elimistön sisäosien lämpötila työpäivän ja sitä seuranneen yön ajalta, ihon lämpötilat työpäivän ajalta, hien tuotanto, sylkinäytteet (syljen vapaa kortisoli) ja tutkittavien kokema fyysinen kuormitus sekä lämpö- ja kosteustuntemukset. Tulokset. Hellepäivinä lämpötilat olivat mittausjaksolla ºC ja ilman kosteus %. Ympäristön lämpökuormaa kuvaavan WBGT-indeksin arvo ylitti useina päivinä tauotettavalle työlle annetut kansainväliset viitearvot. Lämmönsietotestin perusteella katto- tai tienpäällystystöihin ei valikoidu henkilöitä, joilla olisi erityisen hyvä lämmönsietokyky. Tutkimusjoukko vastasi lämmönsietokyvyltään valikoimatonta, kuumaan tottumatonta suomalaista miesväestöä. Tupakointi oli yleistä molemmissa työntekijäryhmässä: kattomiehistä tupakoi 46 % ja asfattimiehistä 67 %, kun suomalaisista miehistä tupakoi keskimäärin 25 %. Noin joka viidennellä todettiin viitteitä alkavasta keuhkoahataumasta,. Näistä 3/4 oli tupakoivia. Terveyden kannalta riittävä kestävyyskunnon taso jäi saavuttamatta 7 %:lta katto- ja 47 %:lta asfalttityöntekijöitä. Molempien tutkittujen ammattiryhmien työkuormitus oli epäsuorilla menetelmillä arvioituna keskimäärin noin 2,5 3 MET. Yleisten teiden päällystyksessä työntekijöiden päivittäinen kuormitus oli melko tasaista kola/lapiomiehiä lukuun ottamatta. Asfalttimiesten kaupunkityöt ja kattotyöt sisälsivät päivittäin useita lyhytkestoisia, erittäin kuormittavia vaiheita 6 10 MET, jotka edellyttävät vähintään normaalia kestävyyskuntoa. Verenkiertoelimistön toimintareserviä käytettiin työpäivän aikana samassa määrin lämpöoloista riippumatta, mutta palautuminen oli hitaampaa, varsinkin yöunen osalta, helteisen päivän jälkeen. Myös kortisolivasteessa näkyi viitteitä elimistön voimakkaammasta stressitilasta hellepäivinä. Aineiston pienuuden vuoksi tarkempia analyysejä ei voitu tehdä. Fyysisesti raskaiden käsillä tehtävien töiden kuormittavuus näkyi sekä katto- että asfalttimiehillä yksilöllisessä kuormittuneisuudessa; sykereserviä käytettiin huippukuormitusten aikana jopa %, koneellisissa töissä maksimissaan vain %. Helteen ja työn yhteisvaikutus elimistön lämpötasapainoon ei ollut ylikuormittava; pitkäkestoiselle työlle annettujen "siedettävien" raja-arvojen ylityksiä oli vain lyhytkestoisesti ja ne aiheutuivat pääasiassa fyysisestä ponnistelusta. Elimistön lämpötalouden kannalta helteen kuormittava vaikutus tuli esille koko elimistön kuumenemisena; gradientti sisä- ja pintaosien välillä pieneni aiheuttaen subjektiivista epämukavuutta. Ihon paikalliset, erityisesti jalkojen lämpötilat, nousivat lähelle kipurajaa. Lyhyenä seurantaaikana kokeneilla työntekijöillä ei todettu nestetasapainohäiriöitä. Molemmat tutkitut työntekijäryhmät kokivat työn fyysisesti kuormittavammaksi kuin mitä fysiologiset mittarit osoittivat. Kuormittuneisuustuntemuksiin vaikutti todennäköisesti voimakas tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuva kuormitus: paikallisia lihasryhmiä kuormittavat ponnistukset, staattinen työ ja huonot työasennot. Suurin osa koki hellepäivinä voimakkaasti kohonneet ihon korkeat lämpötilat ja runsaan hikoilun epämiellyttävänä. Johtopäätökset. Helteen vaikutukset verenkiertoelimistöön heijastuivat selkeimmin huonossa palautumisessa, erityisesti yöunen osalta. Paikallinen ihon kuumeneminen, jopa kipurajalle, kuumien pintojen, levitysmassan, bitumin ja höyryn sekä auringon lämpösäteilyn vaikutuksesta, oli suurempi ongelma kuin lämpötasapainon säilyttäminen. Tarkoituksenmukaisilla suojavaatteilla ja -jalkineilla voidaan lämpösäteilystä mahdollisesti aiheutuvia terveyshaittoja vähentää ja samalla lisätä työmukavuutta. Tutkitut työt eivät ylläpidä kestävyyskuntoa. Ne ovat enemmän kuluttavia kuin kuntoa kehittäviä. Katto- ja asfalttityöntekijöille suunnatuissa terveystarkastuksissa on kiinnitettävä huomiota sydämen ja verenkiertoelimistön sekä keuhkoterveyden riskitekijöihin. Terveystarkastuksissa tulee ottaa huomioon työn piirteet, mikä edellyttää myös lämpöfysiologista osaamista. Tutkimustulokset ovat työterveyshuollon hyödynnettävissä.

8 8 RAPORTISSA KÄYTETYT LYHENTEET BMI body mass index kehon painoindeksi BP blood pressure verenpaine Diast diastolic alaverenpaine EKG elektrocardiography sydänsähkökäyrä EPOCpeak excess of post exercise oxygen consumption hapenkulutuksen kertymäarvo kuormitusjalta FEV 1 forced expiratory volume in 1. sec uloshengityksen sekuntikapasiteetti FVC forced vital capacity nopea vitalikapasiteetti HF high frequency (HF) power of HRV korkeataajuinen kaistateho spektrianalyysissä (taajuuskaista 0,15 0,4 Hz) HR heart rate sydämen sykintätaajuus HR max maximal heart rate sydämen maksimaalinen sykintätaajuus HR mean mean heart rate keskimääräinen sydämen sykintätaajuus HR peak peak heart rate sydämen sykintätaajuuden huippuarvo % HRR % heart rate reserve Keskimääräisen sydämen sykintätaajuuden prosentuaalinen osuus sykereservistä HRV heart rate variability sykevälivaihtelu HVA Hyvinvointianalyysi-software Hyvinvointianalyysi-ohjelma KA keskiarvo LF low frequency (LF) power of HRV matalataajuinen kaistatehoteho spektrianalyysissä (taajuuskaista 0,04 0,15 Hz) LFHFratio LF:n ja HF:n suhde maks korkein arvo mean keskiarvo MET metabolic equivalent metabolinen ekvivalentti min alhaisin arvo RH relative humidity ilman suhteellinen kosteus RMSSD root mean square of successive differences in RR intervals sykevaihtelua kuvaava lukuarvo, kuvastaa autonomisen hermoston säätelemän verenkierron tilaa RPE rating of perceived exertion subjektiivinen kuormittuneisuus, Borgin luokitus (6 20) S body heat storage elimistön lämpösisältö S change in body heat storage elimistön lämpösisällön muutos SD standard deviation keskihajonta Syst systolic yläverenpaine Syst change is systolic blood pressure yläverenpaineen muutos T a air temperature ilman lämpötila Tb mean body temperature keskimääräinen elimistön lämpötila T re rectal temperature rektaalilämpötila (peräsuolen lämpötila) T sk skin temperature ihon lämpötila Tsk mean skin temperature keskimääräinen ihon lämpötila TLV threshold limit values raja-arvo V a air velocity ilman nopeus WBGT wet bulb globe temperature ympäristön lämpökuormaa kuvaava indeksi VCO 2 carbon-dioxide production hiilidioksidin tuotto VE ventilation keuhkotuuletus VO 2 oxygen consumption hapenkulutus VO 2max maximal oxygen consumption maksimaalinen hapenkulutus W max maximal workload maksimaalinen työteho

9 9 SISÄLLYS SAATTEEKSI...5 TIIVISTELMÄ...7 RAPORTISSA KÄYTETYT LYHENTEET...8 SISÄLLYS LÄHTÖKOHTA JA TAUSTAA TUTKIMUKSELLE Työntekijään kohdistuva lämpökuorma monen tekijän summa Kuumuuden haittavaikutukset Elimistön lämpökuormittuminen Muutokset suorituskyvyssä ja työn tuottavuudessa Elimistön paikalliset terveysvaikutukset Äkilliset lämpösairaudet Kuumuuden pitkäaikaisvaikutukset Kuumuus ja tapaturmat TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUKSEN KULKU Tutkitut työntekijät Terveystarkastus Lämmönsietokyky Kenttämittaukset Mittausten toteutus Työympäristön lämpöolot Mitatut ja lasketut fysiologiset muuttujat ja mittausmenetelmät Tilastollinen käsittely KENTTÄTUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä energeettinen kuormitus Kattotyöt Tienpäällystystyöt Elimistön lämpötalous Kattotyöt Tienpäällystystyöt Nestetasapaino Kattotyöt Tienpäällystystyöt Hormonaalinen kuormittuminen Katto- ja tienpäällytystyöt Subjektiiviset tuntemukset Kattotyöt Tienpäällystystyöt JOHTOPÄÄTÖKSET Päätavoitteet ja tulokset Toimenpide-ehdotukset...80

10 10 6 LÄHDELUETTELO...81 LIITTEET 1 5 Fysiologisissa mittatuksissa käytetyt laitteet ja mittausmenetelmät...88 Fysikaalisten lämpöolotekijöiden mittauksissa käytetyt laitteet...89 Tulosten analyysiseissä käytetyt laskukaavat...90 Säätila kenttämittauspäivinä klo 12:00 14: Säätila kenttämittauspäivinä klo 12:00 14:

11 11 1 LÄHTÖKOHTA JA TAUSTAA TUTKIMUKSELLE Rakennusalalla altistutaan fyysiselle kuormitukselle ja tapaturmille sekä monille fysikaalisille ja kemiallisille työympäristön haitoille. Altistumista bitumihöyryille, huuruille ja muille ilman epäpuhtauksille sekä niiden aiheuttamia terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti tienpäällystystöissä (Heikkilä et al 1994, Väänänen et al 2001, Väänänen et al 2004). Suomen oloissa kylmälle altistuminen on rakennusalalla suuren osan vuotta lähes päivittäistä ja kylmän sään elimistövaikutukset ja suojautumiskeinot tunnetaankin hyvin (Hassi et al 2002, Ilmarinen 1987, SFS ENV ISO , Risikko et al 2000). Kuumuuden fysiologiset vaikutukset, äkilliset lämpösairaudet ja kuumuuden pitkäaikaisvaikutukset terveyteen ovat sitä vastoin kylmyyttä huomattavasti vieraampia asioita suomalaiselle työntekijälle sekä työturvallisuudesta ja terveyshuollosta vastaaville. Ulkotyöntekijöiden kuumalle altistumisen voimakkuutta, kestoa tai kuumasta aiheutuneita haittavaikutuksia ei ole tutkittu Suomessa. Kansainvälisesti on kuumuudesta aiheutuneiden terveyshaittojen yleisyyteen ulkotöissä viime vuosina kiinnitetty runsaasti huomiota. Esimerkiksi Japanissa äkilliset lämpösairaudet ja muut terveyshaitat on todettu niin pahaksi ongelmaksi erityisesti rakennusteollisuudessa ja maataloudessa, että maan hallitus on nimittänyt komitean etsimään ehkäisykeinoja ongelman ratkaisemiseksi (Savada 2004, 2007, Tanaka 2006). Lämpöolojen ergonomiaa selvittävä kansainvälinen työryhmä, (ISO/TC159/WG5) on vuonna 2007 ehdottanut uusiksi työkohteiksi standardit, jotka käsittelevät lämpöviihtyvyyttä ulkotöissä ja menetelmiä ihmisten jäähdyttämiseksi helleaaltojen aikana. Maailmanlaajuisen sääindeksin (Universal Climate Index for use in weather forecasting) kehittämisen on myös uusi kansainvälinen työkohde. Indeksin avulla voidaan ennustaa ja varoittaa väestöä hellesäistä, jotka viime vuosina ovat tappaneet runsaasti ihmisiä eri puolilla maapalloa. Myös Suomesta on asiantuntijoita mukana tässä kehitystyössä. Lämpöolojen ohjearvot ja määräykset Suomessa sisäilmastoa koskevat perussäännökset sisältyvät työturvallisuuslakiin (738/2002), jossa lämpöolotekijöille ei kuitenkaan anneta tarkkoja ohjearvoja, vaan lain 39 1 mom. mukaan "työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville lämpöolosuhteille, melulle, paineelle, tärinälle, säteilylle tai muille fysikaalisille tekijälle on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle tai lisääntymisterveydelle". Raja-arvojen puuttuessa hyvien työolojen ja ilmastoinnin suunnittelun ohjearvoina käytetään edelleen Ilmastointinormitoimikunnan jo vuonna 1978 komiteanmietinnössä (1978/58) esittämiä ohjearvoja. Ne mainitaan myös työturvallisuuslain soveltamisoppaassa (2002). Kuormittavia lämpöoloja koskevat tarkemmat ohjeet ja sitovat määräykset puuttuvat Suomesta kokonaan, vaikka tutkittua tietoa on riittävästi sekä Suomessa että kansainvälisesti kuumatyön ohjearvojen laatimiseksi (Ilmarinen 1984, 1993). Kuumien teollisuustöiden työhygieenisissä selvityksissä käytetään apuna kansainvälisiä ISO standardeja (ISO 7243, ISO 7933). Työturvallisuuslain soveltamisoppaassa (2002) on myös annettu joitakin ohjeita työn tauotuksesta. Ulkotöissä työolojen arvioinnin apuna ja tauotuksen pohjana voidaan lämpimässä säässä soveltaen käyttää alun perin sotilaskäyttöön kehitettyä, WBGT-indeksiä (ISO 7243) ja sen poh-

12 12 jalta laadittuja amerikkalaisia raja-arvoja työntauotuksen keston määrittämiseksi (ACGIH, 2006), Tutkittua tietoa ulkotyöntekijöiden kuuma-altistusten voimakkuudesta, kestosta ja työtekijöiden kuormittumisesta tarvitaan kuitenkin huomattavasti lisää työhygieenisten ohjearvojen määrittämiseksi. Työmarkkinaosapuolet ovat työehtosopimuksissaan muutamilla aloilla sopineet kylmänä vuodenaikana tehtäviä töitä koskevan "pakkarajan". Sitä vastoin työehtosopimuksissa ei Suomessa tunneta hellerajaa (meteorologinen helleraja on 25,1 C), toisin kuin monessa Keski- Euroopan maassa. Kuumuus kuitenkin koetaan merkittäväksi haitaksi ulkotöissä (ks. osaraportti 3). Työolo- ja oirekyselyjen mukaan (Heikkilä et al 1994) asfalttitöissä työtekijöiden kokema kuumuudesta aiheutunut haitta oli keskimäärin 3,2 ja kosteuden 2,5 arvioituna asteikolla 1 ei lainkaan 5 erittäin paljon; vedeneristystöissä vastaavasti 3,8 ja 2,4. LEL- Työeläkekassan 3T-tutkimuksissa vuosina 1998 ja 2001 kattotyöntekijät arvioivat pahimmiksi työympäristö haitoiksi kuumuuden, kylmyyden ja vedon. Kuumuus haittasi noin 90 % asfalttityöntekijöistä. (Rakennusterveys 2007.) Poikkeuksellisen kuumat kesät 2002 ja 2003 kuormittivat ulkotyöntekijöitä normaalia voimakkaammin ja lisäsivät työtekijöiden tiedon tarvetta kuumatyöstä. Työterveyslaitokselle ja työsuojelupiireihin tuli satoja kuumatyötä koskevia tiedusteluja. Erityisen tiedotustarpeen aiheutti pääkaupungissa sattunut liikenneonnettomuus, jossa moottoripyöräilijä kuoli raitiovaunun riistäydyttyä kuljettajan käsistä. Onnettomuuden syynä oli lämpöuupumisesta aiheutunut hetkellinen tajunnan menetys. Rakennusalan työtapaturmista suuri osa on liukastumisten, kompastumisten ja kaatumisten sekä putoamisten aiheuttamia (ks. tarkemmin 1.2.6, s. 14). Tapaturmien syitä etsittäessä harvoin selviää, mikä perimmältään on aiheuttanut esimerkiksi tapaturman. Hellesäällä sattuneen työtapaturman taustalla saattaa olla äkillinen lämpöpyörtyminen tai kuumuuden välilliset vaikutukset tasapainon hallintaan. 1.1 Työntekijään kohdistuva lämpökuorma monen tekijän summa Lämpöolotekijät. Työympäristön kuumuutta, sen kuormittavia ja terveysvaikutuksia arvioitaessa on huomioitava kaikki lämpöolotekijät: ilman lämpötila, ilman kosteus, ilman nopeus ja lämpösäteily (auringon säteily, tuli, kuumat pinnat ja käsiteltävien aineiden lämpötila). Lämpimän ja kostean ilman yhteisvaikutus voi olla kuormittavampi kuin kuuman ja kuivan ilman, varsinkin jos ilma ei liiku (Wenzel ja Piekarski 1980, Ilmarinen 1978). Voimakkaat ilmavirtaukset sitä vastoin keventävät kuumatyötä. Ulkotöissä auringon lämpösäteily lisää kuumuutta. Se tekee viileästä ilmasta lämpimän ja lämpimästä ilmasta kuuman. Tienpäällystystöissä kuumien levitysmateriaalien lämpötilat ovat noin ºC ja Remixing-työssä vanhan asfaltin pintalämpötila on tavallisesti ºC (Väänänen et al 2004). Kattotöissä käytettävän bitumiliiman lämpötila puolestaan on noin 200 ºC (Nurmisto 2004). Kuumat materiaalit aiheuttavatkin työntekijälle huomattavan lisäkuorman ja palo-

13 13 vammariskin, samoin kuin kermien hitsauksessa ja alustan kuivauksessa käytetyn nestekaasupolttimien liekki, jonka lämpötila nousee aina 2000 ºC:een asti (Nurmisto 2004). Fyysinen työ ja suojavaatetus. Runsaasti lämpöä tuottava fyysinen työ lisää työntekijän lämpökuormaa. Myös työvaatetus on merkittävä lisäkuormitustekijä kuumatyössä, sillä elimistön lämpötasapainon kannalta vaatetusta ei tarvita (Ilmarinen 1978, 1982). Kevyessä työssä tarkoituksenmukaisesti vaatetettuna työtekijä voi hyvin C lämpötilassa (Fanger 1973, 1982, Ahonen et al 1989, Ilmastointinormitoimikunta 1984, ISO 7730), raskaassa ruumiillisessa työssä noin 15 C lämpötila on elimistön kannalta sopiva, jos ilman nopeudet eivät ole suuria. Työn kokonaiskuormittavuutta arvioitaessa on huomioitava työ- ja suojavaatetuksen ja henkilönsuojainten lämpöominaisuudet: lämmöneristävyys, kosteudenläpäisevyys ja tuulen pitävyys (Ilmarinen 1978, Mäkinen et al 1996). Ylikuormitusta aiheuttava työ- ja suojavaatetus voi alentaa työtehoa sekä lisätä yleistä ärtyisyyttä ja aiheuttaa tarpeettomia poissaoloja. Kuumatyöhön soveltumattomat t-paidat ja urheilulippalakit voivat lisätä lämpökuormittumista työssä. Sitä vastoin tulelta ja voimakkaalta lämpö- ja UV-säteilyltä suojaavalla vaatetuksella on myös työtä keventäviä vaikutuksia kuumassa (Wenzel ja Piekarski 1980). 1.2 Kuumuuden haittavaikutukset Elimistön lämpökuormittuminen Pitkäkestoinen työsuoritus edellyttää elimistön lämpötasapainoa. Työympäristön lämpötilan nousu tavallisista huonelämpötiloista (20 23 C) on aina lisäkuorma elimistölle ja erityisen voimakas stressitekijä sydämelle ja verenkierrolle, jotka osallistuvat elimistön lämpötasapainon ylläpitoon. Fyysisesti raskaissa kuumatöissä on aina olemassa terveydellisen haitan vaara, koska lihastyö ja kuumatyöympäristö kuormittavat verenkiertoelimistöä monessa suhteessa samalla tavoin ja niiden yhteisvaikutus voi olla ylikuormittava. Työntekijän yksilölliset ominaisuudet (ikä, sukupuoli, ruumiinrakenne, yli- tai alipaino, fyysinen kunto, käytetyt lääkkeet ja sairaudet sekä tottuminen kuumuuteen) ja altistumisen kesto vaikuttavat subjektiiviseen kuormittuneisuuteen ja mahdollisiin terveysvaikutuksiin ja työstä elpymiseen. Monissa kuumatöissä em. tekijöiden yhteisvaikutukset voivat pitkissä altistuksissa olla ylikuormittavia (Kuorinka ja Ilmarinen 1984a ja b, Wenzel ja Piekarski 1980). Kenttäoloissa sydämen sykintätaajuus (HR) on ollut perinteisesti keskeinen kuormittumisen ja palautumisen mittari ja sykintätaajuutta on käytetty myös kriteerinä (raja-arvot) dynaamisissa kuumatöissä (WHO 1969). Sykevaihtelu (HRV) eli lyönti lyönniltä tapahtuva sydämen rytmin säätelyn mittaus on tuonut uuden näkökulman sykintätaajuuden mittauksen. Tästä huolimatta sykintätaajuus täytyy aina olla tiedossa, kun sykevaihtelua tutkitaan. Työfysiologisessa tutkimuksessa sykevaihtelua käytetään psykofyysisen kuormittumisen ja kuormittumisesta palautumisen (elpymisen) mittarina (Lindholm ja Gockel, 2000). Nykyisin sykevaihtelumittaus voidaan kenttäoloissa tehdä työsuoritusta haittaamatta pienikokoisilla sykemittareilla. Sykintätaajuuden, sykevaihtelun, elimistön lämpötilojen ja hapenkulutuksen mittauk-

14 14 sella arvioidaan monipuolisesti työn energeettistä kuormittavuutta (ISO 8996). Uupumisen ja ylikuormituksen fysiologisia mittareita ovat autonomisen hermoston tasapainon muuttujat, eräät lihasentsyymit ja hormonit sekä immunologiset parametrit. Syljen kortisolimittaus on tutkittavalle työntekijälle helppo tapa monitoroida elimistön hormonaalista stressiä (Kirschbaum ja Hellhammer 1994, Singh 1999) työpäivän aikana. Elimistön lämpötilat nousevat lihastyössä ja kuumissa oloissa elimistöön kertyy helposti liikaa lämpöenergiaa koska elimistön lämmönluovutus vaikeutuu. Normaalien elintoimintojen kannalta tärkeän lämpötasapainon säilyttäminen järkkyy: sisäelinten ja ihon lämpötilat nousevat. Lämpötilojen avulla voidaan laskea elimistöön kertyvän tai siitä poistuvan lämpöenergian määrä, mikä ruumiin kokoon suhteutettuna kuvastaa elimistön lämpötasapainoa. Peräsuolilämpötilaa (rektaalilämpötila) käytetään kuvaamaan sisäelinten lämpötiloja. Se on nykymenetelmillä helposti mitattavissa koko työpäivän ajalta myös kenttäoloissa. Rektaalilämpötilan nousulle ja tasoille on annettu ohje-arvoja työkuormituksen määrittämiseksi tai rajoittamiseksi. Pitkäkestoisissa töissä rektaalilämpötilan tulisi olla alle 38 ºC ja erittäin kuormittavat työvaiheet tulisi suunnitella niin, että lämpötila ei ylitä 38,5 ºC (ISO 12984, WHO 1969). Radiotelemetriaan perustuva elimistön sisäosien lämpötilan mittausmenetelmä on yleistymässä. Menetelmän avulla on helppo seurata lämpötilan muutoksia vaikeissa työoloissa ja elpymisen aikana jopa muutaman vuorokauden ajan. Kertakäyttöinen nielaistava kapseli, joka mittaa lämpötilaa ruoansulatuskanavassa, ei aiheuta haittaa töille eikä myöskään aiheuta epämiellyttäviä tuntemuksia työntekijälle. Menetelmä on kuitenkin vielä niin uusi, ettei työelämän kannalta tärkeitä kuormittumista osittavia vertailuarvoja ole olemassa. Hikoilu on ainoa tehokas elimistön lämmönluovutuskeino kuumissa oloissa (Wenzel ja Piekarski 1980, Ilmarinen 1978, 1994), mutta runsas hikoilu vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon. WHOn (1969) mukaan suolatasapaino säilyy, jos työpäivän aikana tuotetun hien määrän ei ylitä 5 litraa ja nautittu ravinto on normaalisuolaista. Jos menetettyä nestettä ei kuitenkaan korvata juomalla, elimistö kuivuu. Kuivuminen kuormittaa verenkiertoa, nostaa sisäelinten lämpötiloja, lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä ja heikentää suorituksia. Nestetasapainon kannalta yksinkertainen ja luotettava tapa on painon mittaus, mikä onnistuu tarkoillakin vaaoilla helposti kenttäoloissa. Työn alussa ja lopussa otettujen verinäytteiden avulla voidaan tarkemmin arvioida verivolyymin muutoksia ja elimistön kuivumista Muutokset suorituskyvyssä ja työn tuottavuudessa Vaikka ihminen sopeutuu suuriinkin ilmastovaihteluihin työympäristössään, kuumuuden sieto on kuitenkin rajallinen. Hellepäivinä työnteko tuntuu usein mahdottomalta. Kun helle jatkuu useita viikkoja, fyysisesti kevyissä töissä työn kuormittavuus ilmenee aluksi ärtyisyytenä ja aggressiivisuutena ja työilmapiiri kiristyy. Kun ympäristön lämpötila kohoaa yli ns. kriittisen lämpötilan, työsuoritukset alkavat heiketä ja työn tuottavuus laskee. Sisäilmastossa lämpötilan nousu yli 25 C:een laskee työn tuottavuutta noin 2 %:lla jokaista sen yli menevää astetta kohden. Noin 28 C:een lämpötilassa vähennys on jo 6 % (Niemelä ym.2001). Vastaavia tutkimuksia ulkotöistä ei löydy kirjallisuudesta, mutta on oletettavaa, että lämpötilan

15 15 nousun vaikutukset ovat samansuuntaisia. Auringon suora lämpösäteily saattaa vielä jopa lisätä tuottavuuden laskua. Lämpötasapainon säilyttäminen on osa suoritus- ja toimintakyvyn säilyttämistä. Sen häiriintymisen oireita ovat tarkkuuden huononeminen, päättelykyvyn heikentyminen, koordinaation huononeminen, epätarkoituksenmukainen ja energiaa turhaan kuluttava käyttäytyminen sekä arvostelukyvyn huononeminen. Psykomotorisen suorituskyvyn lasku puolestaan huonontaa pitkään jatkuessaan fyysistä suorituskykyä (Gaillard 1993). Kuumassa helposti kehittyvä nestevaje vaikuttaa suorituksiin: yli 3 %:n painon lasku heikentää selvästi lihasvoimaa, yli 4 %:n puolestaan kestävyyttä. Jos paino laskee yli 6 %, henkeä uhkaavan lämpöhalvauksen vaara on olemassa Elimistön paikalliset terveysvaikutukset Suomessa ei ole tehty laajempia selvityksiä kuumuuden terveysvaikutuksista ulkotyöntekijöihin. Tiedetään kuitenkin, että elimistön nestetasapainoon vaikuttavan hormonitoiminnan muuttuminen kuumassa voi aiheuttaa turvotusta alaraajoissa. Liikapaino ja korkea verenpaine sekä jalkojen korkeat lämpötilat altistavat nesteen kertymiselle. Kivuliaat käsivarren, jalka- ja vatsalihasten kouristukset ovat tavallisia ylipitkissä työrupeamissa ja raskaan kuumatyön tekijällä, joka juo runsaasti vettä ja syö vähäsuolaista ruokaa. Jatkuva hikoilu ärsyttää ihoa ja altistaa erilaisille pinnallisille ihomuutoksille ja -sairauksille. Hiki- ja talirauhasten toimintahäiriöt aiheuttavat paikallisia ihotulehduksia. Atooppista ihottumaa sairastavien oireet voivat pahentua kuumatöissä. Heikkilän ym. (1994) tutkimuksessa lähes puolet oirekyselyyn vastanneista tienpäällystäjistä (n=45) ja vedeneristäjistä (n=20) ilmoitti kärsineensä ihottumasta, jota epäili työn aiheuttamaksi. Ihon ärsytyksestä oli kärsinyt 35 % ja 75 %. Kuuman ja hikoilun osuutta ei kuitenkaan tiedusteltu. Jatkuvan lämpösäteilyn vaikutuksesta voi syntyä ihomuutoksia, jotka muistuttavat auringonvalon UV-A- ja UV-B-säteiden aikaansaamia ihon rappeutumismuutoksia (Ilmarinen 1994). Ennenaikaisia vanhenemismuutoksia on havaittu esimerkiksi pitkäaikaisesti lämmölle altistuvien lasinpuhaltajien ja keittäjien ihossa. Lämpösäteily ei suoranaisesti polta ihoa, mutta saa aikaan säikeisissä rakenteissa muutoksia, joiden seurauksena iho menettää kimmoisuutensa. Muita lämpösäteilyn haittavaikutuksia ovat ihon pintakerroksen solujen kypsymishäiriöt. On olemassa epäilyjä, että palomiehillä useita vuosia jatkunut saman ihoalueen altistuminen lämpösäteilylle voi aikaansaada pahanlaatuisia muutoksia orvaskedessä (Ilmarinen 1994). Näistä ei ole tilastoja, mutta ihosyöpiä on todettu Irlannin maaseudulla elävien naisten säärissä (turvesyövät). Altistavana tekijänä pidetään avonaisista turveuuneista hohkavaa lämpösäteilyä. Vastaavia tapauksia on kuvattu myös Intiasta ja Kiinasta (Kangri-syövät). Osalla sairastuneista on ollut lisäaltisteena jatkuva oleskelu auringossa. Tienpäällystys- ja kattotöissä palovammat ovat mahdollisia käsiteltäessä kuumia levitysmateriaaleja, joiden levityslämpötilat ovat C (Heikkilä ym 1994, Nurmisto 2004). Kuuma höyry, lämpösäteily tai syövyttävät kemikaalit saavat myös helposti aikaan palovamman. Heikkilän ym. tutkimuksessa (1994) lähes 40 % tienpäällystäjistä ilmoitti saaneensa kuumia bitumiroiskeita iholle silloin tällöin ja 8,5 % kerran viikossa tai useammin, ve-

16 16 deneristäjistä puolestaan 60 % ja 14,3 %. Eniten roiskeita kohdistui käsiin, mutta myös vartalolle ja jalkoihin. Vedeneristäjistä 31 % oli saanut roiskeita silmiin ja kasvoihin, tiepäällystäjistä vain 6,8 % Äkilliset lämpösairaudet Äkillisistä lämpösairauksista ei ole tehty selvityksiä suomalaisten ulkotyöntekijöiden osalta, vaikka tiedetään, että työ kuumissa tai lämpimissä ja kosteissa oloissa voi aiheuttaa useita koko elimistöön kohdistuvia sairauksia (auringonpistos, lämpöpyörtyminen, lämpöuupuminen ja lämpöhalvaus), jotka kehittyvät verrattain lyhyessä ajassa, muutamista tunneista päiviin. Hellekausina äkilliset lämpösairaudet ovat Suomessa todennäköisesti selvästi alidiagnosoituja (Kuorinka ja Ilmarinen 1984a ja b, Korhonen ym 1988). Vaikka näiden äkillisten sairauksien oireet ja syntymekanismit tunnetaan melko hyvin, niiden diagnosointi työpaikoilla on vaikeaa, sillä ensioireet ovat kaikissa äkillisissä lämpösairauksissa samankaltaisia ja niiden välinen raja on liukuva. Lämpösairauksia saatetaan tulkita myös kesäflunssaksi tai vatsataudiksi. Usein oma sairauden tunne on varsinkin alkuvaiheessa vähäinen ja työtoveri saattaa kiinnittää oireisiin enemmän huomiota kuin sairastunut itse. Äkillisten lämpösairauksien ensiapu ja -hoito edellyttävät perehtyneisyyttä ja tietoa (Lindholm 2007) Kuumuuden pitkäaikaisvaikutukset Jatkuvasta lämpökuormasta mahdollisesti aiheutuvat terveydelliset vaikutukset tunnetaan vielä huonosti, eikä kiistatonta osoitusta kuuman osuudesta ole olemassa. Useiden vuosien kuuma-altistuksen epäillään aiheuttava verenpainetautia, osan ruoansulatuselinten sairauksista ja sydänlihasvaurioita (Kuorinka ja Ilmarinen 1984b, Kiec 1979, Kloetzel et al 1973). Toiminnalliset häiriöt, kuten impotenssi ja sukupuolisen halukkuuden väheneminen, ovat tavallisia jälkiseurauksia pitkistä kuuma-altistuksista (Kuorinka ja Ilmarinen 1984b, Ilmarinen 1994). Viikkojen ja kuukausien mittainen kuumalle altistuminen ja sen aikana kehittyvä nestevaje voi myös aiheuttaa kroonista lämpöväsymistä. Keskittyneessä pelastuskoulutuksessa terveet kouluttajat, jotka altistuvat jatkuvasti kuumuudelle, ovat saaneet selviä lämpöväsymysoireita (Ilmarinen 1994), jos elimistölle ei anneta riittävästi aikaa palautua. Kuumatöiden pitkäaikaisvaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että työympäristössä on yleensä myös muita haittatekijöitä, jolloin on kyse yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi lämpökuormittuminen ja siihen liittyvä kuivuminen heikentävät elimistön sietokykyä työympäristön toksisille aineille.

17 Kuumuus ja tapaturmat Rakennusalalla työtapaturmista 22 % on liukastumisten, kompastumisten ja kaatumisten aiheuttamia ja putoamisia on 12 %. Vastaavat luvut esimerkiksi palomiehillä ovat 30 % ja 6 % (Tilastokeskus ja Tilastokeskus 2002). Tapaturmien syitä etsittäessä harvoin selviää, mikä perimmältään on aiheuttanut tapaturman. Kattorakentamisessa ja tieliikennetyössä on viimeisimpien tilastojen mukaan noin 10 % tapaturmista aiheutunut kuumuudesta tai äkillisestä fyysisestä tai psyykkisestä kuormittumisesta (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ). Kuumalla ilmalla sattuneen tapaturman taustalla saattaa olla äkillinen lämpöpyörtyminen. Lämpöväsymiseen liittyvä sekaannus, rauhattomuus ja piittaamattomuus sekä heikentynyt koordinaatiokyky ja tasapainon hallinta, voivat myös johtaa tapaturmaan (Korhonen ym 1988). Korkealla ja erittäin jyrkillä pinnoilla työskenteleville bitumieristäjille tasapainon hallinnalla on keskeinen merkitys. Tasapainonhallintakyvyt heikkenevät iän myötä jo työikäisillä, erityisesti 50 ikävuoden jälkeen (Du Pasquier et al 2003, Era ja Heikkinen 1985, Gill et al 2001, Pohjonen 2001, Punakallio 2004a, Røgind et al 2003, Sihvonen 2004). On myös viitteitä siitä, että liukastumiseen liittyviä tapaturmia tapahtuu enemmän yli 45-vuotiaille työntekijöille (Kemmlert ja Lundholm 2001, Tilastokeskus 2002). Esimerkiksi suomalaisten rakennustyöntekijöiden keski-ikä on jo 41 vuotta (Tilastokeskus 2003). Kuumuuden ja iän sekä kuumuuden ja tasapainonhallinnan välisiä yhteyksiä ei tarkkaan tunneta, mutta kuumuudella voi olla tasapainoa heikentävä vaikutus (Kincl ym 2002). Kuumatöissä lihastyö ja käytetyt suojavaatteet ja henkilönsuojaimet aiheuttavat lisäkuormitusta. Kehon huojunta lisääntyy fyysisen kuormituksen seurauksena ja tasapainonhallinnan kannalta suojavarusteista on havaittu monessa tilanteessa olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. (Niinimaa ja McAvoy 1983, Pendergrass 2003, Kincl ym. 2001, Seliga ym 1991). Tapaturmatilastot eivät tunne lämpöpyörtymistä onnettomuuden syynä eikä lämpöpyörtymisen todellista osuutta voida tilastojen pohjalta selvittää. Tilastoista ei käy riittävän hyvin selville, kuinka usein kyseessä on kuuma tai lämmin ja kostea työympäristö tai kuinka usein tapaturman uhriksi joutuneella on ollut päällään epätarkoituksenmukainen, kuumakuormaa aiheuttava työ- ja suojavaatetus. Tilastoissa eivät myöskään näy tapaturmanuhrien käyttämät lääkkeet. Tiedetään runsaasti lääkeaineita (esim. rauhoittavat ja psyykenlääkkeet, antihistamiinit ja useat särkylääkkeet), joiden väsyttävät ja nukuttavat vaikutukset voimistuvat kuumassa (Ilmarinen 1994). Kyseessä on kuitenkin työturvallisuuteen vaikuttava tekijä, joka on otettava huomioon työjärjestelyissä. Työterveyslaitoksella tehdyissä lämpöfysiologisissa tutkimuksissa lämpöpyörtymiselle tyypillinen verenpaineen lasku on ollut tavallisin tutkimuksen keskeytyssyy (Ilmarinen ja Lindholm 2000, Korhonen ym.) 1988). Nämä tilanteet ovat saattaneet kehittyä varsin nopeasti pyörtymiseen saakka ilman varsinaisia varoittavia oireita tai merkkejä. Lämpöpyörtymisen nopeuden ja ennalta arvaamattomuuden lisäksi huomio on kiintynyt siihen, että myös erittäin hyväkuntoiset ihmiset ovat pyörtyneet. Kuitenkin monet normaalikuntoiset ovat selvittäneet saman testin ilman ongelmia eli yksilöllinen lämpöherkkyys vaihtelee. Lämpöpyörtyminen on ensisijassa vaaraksi ihmiselle itselleen. Pahimmassa tapauksessa putoaminen tai kaatuminen voi aiheuttaa kuoleman. Monissa kuumissa töissä ja työkohteissa voi lähellä olla koneita, jotka voivat vahingoittaa kaatuvaa työntekijää. Tien-

18 18 päällystys- ja kattotöissä kuumat levitysmassat ovat riskinä lämpöpyörtyvälle. Toisentyyppinen vaara voi olla esimerkiksi äkillisestä lämpöpyörtymisestä aiheutuva ajoneuvon riistäytyminen hallinnasta. Tämäntyyppisissä tapaturmissa vaara voi kohdistua muihinkin henkilöihin. Lämpösairauksiin liittyvä sekaannus voi myös haitata erilaisten prosessien valvontaa ja saada aikaan huomattaviakin aineellisia vahinkoja. 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää kokonaisvaltaisesti työntekijöiden lämpö- ja fyysinen kuormittuminen tienpäällystys- ja kattotöissä lämpimän sään aikana. Tärkeimpinä osatavoitteina oli 1. selvittää lämpimän sään ja erityisesti hellejaksojen vaikutuksia elimistön lämpötasapainoon, verenkiertoelimistön toimintaan, neste- ja suolatasapainoon sekä koettuun lämpö- ja fyysiseen kuormittumiseen 2. selvittää asfalttityöntekijöiden ja bitumieristäjien työtehtävien aineenvaihdunnallinen ja hormonaalinen kuormitus 3. arvioida kuormittumisesta aiheutuvat terveyshaitat ja mahdolliset yhteydet tapaturmiin 4. antaa tuloksiin pohjautuvia ohjeita lämpökuormittumisen vähentämiseksi 5. arvioida tulosten pohjalta ulkotyöntekijöitä koskevan epidemiologisen tutkimuksen tarvetta ja toteuttamismahdollisuuksia. 3 TUTKIMUKSEN KULKU 3.1 Tutkitut työntekijät Vapaaehtoiset työntekijät rekrytoitiin Asfalttiliito ry:n ja Kattoliitto ry:n sekä tutkimukseen osallistuneiden urakoitsijoiden (Taulukko 1) kanssa sovituilta työpaikoilta. Tutkimukseen ilmoittautui kaikkiaan 13 kattotyöntekijää pääkaupunkiseudulta ja Oulusta ja 15 eri puolilta Suomea kotoisin olevaa asfalttityöntekijää, joiden työkohteet olivat Etelä-Suomessa; kesällä 2006 Lahden seudulla ja kesällä 2007 pääkaupunkiseudulla. Tässä vaiheessa kaikki halukkaat huomioitiin iästä tai kunnosta riippumatta. Lähtökohtana oli, että kaikki ne, jotka selviytyvät työpäivistä, soveltuivat tutkimukseen. Ilmoittautuneista kaksi kattotyöntekijää ja yksi asfalttityöntekijä joutuivat työjärjestelyihin liittyvien tai henkilökohtaisten syiden vuoksi keskeyttämään ennen hankkeen kenttävaihetta. Taulukko 1. Tutkimuksessa mukana olleet urakoitsijat Kattotyöt AL-katot Oy ICOPAL Oy Katman Oy Lemminkäinen Oyj Tienpäällystystyöt Lemminkäinen Oyj Tieliikelaitos (Destia) Skanska Asfaltti Oy

19 19 Työterveyslaitoksella järjestettiin koko tutkimushanketta koskeva yhteinen informaatiotilaisuus rahoittajille, kattojärjestöille, urakoitsijoiden työnjohdolle ja tutkimukseen halukkuutensa ilmoittaneille työntekijöille. Niille, joilla ei ollut mahdollisuutta osallistua tähän tilaisuuteen, samoin kuin vasta kesällä 2007 tutkimukseen mukaan tulleille asfalttityöntekijöille, pidettiin pienempimuotoinen fysiologisia mittauksia selventävä informaatiotilaisuus työpaikoilla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) koordinoiva eettinen toimikunta piti tutkimussuunnitelmaa eettisesti hyväksyttävänä ja antoi siitä puoltavan lausunnon kokouksessaan ( 197/05, HUS/E0/05). Jokainen koehenkilö antoi lisäksi kirjallisen suostumuksensa tutkimukseen ennen mittausten alkua. Tutkimuksen eri vaiheet ja niihin osallistuneiden työntekijöiden määrät ovat kuvassa 1 ja koehenkilöt kuvataan taulukossa 2. Fysiologisissa ja fysikaalisissa mittauksissa käytetyt laitteet ovat liitteessä 1 ja 2 ja muuttujien analyyseissä käytetyt kaavat vastaavasti liitteessä Terveystarkastus Terveystarkastus sisälsi lääkärintarkastuksen oheismittauksineen sekä kliinisen kuormituskokeen koehenkilöiden fyysisen kunnon ja terveydentilan varmistamiseksi. Lisäksi koehenkilöt täyttivät Työterveyslaitoksen "Työkyky, terveys ja elämäntavat"-kyselylomakkeen. Terveystarkastus pyrittiin hyvän tutkimusetiikan mukaisesti tekemään ennen kenttämittausten alkua. Kaikilla kattotyöntekijöillä olikin mahdollisuus käydä terveystarkastuksessa ennen kenttävaihetta, mutta työjärjestelyistä, aikataulullisista ja välimatkaongelmista johtuen asfalttityötekijöille voitiin terveystarkastus tehdä vasta kenttävaiheen aikana. Jokaisella koehenkilöllä oli kuitenkin mahdollisuus etukäteen soittaa tutkimuksen vastuulääkärille, mikäli heitä epäilytti jokin asia omassa terveydentilassaan. Lääkärintarkastus oheismittauksineen Tarkastuksessa arvioitiin kliiniseen kuormituskokeen tuloksiin vaikuttavat tekijät sekä kelpoisuutta lämmönsietotestiin. Tavallisimpia lämmönsietotestin terveydellisiä esteitä ovat hoitamaton verenpainetauti tai epäily sydämen toimintahäiriöstä, ahtaumalöydös keuhkotoimintakokeissa ja sykintätaajuuteen voimakkaasti vaikuttava lääkitys. Yhdellä koehenkilöistä (0,04 %) todettiin este lämmönsietotestille. Antropometria ja kehon koostumus. Koehenkilöiltä mitattiin kehon pituus ja paino, joista laskettiin painoindeksi BMI ja kehon pinta-ala (Bligh ja Johnson 1973). Kehon koostumuksesta analysoitiin bioimpedanssitekniikalla muun muassa kehon rasvaosuus sekä lihas- ja rasvaton massa. Muuttujia käytettiin kuvaamaan tutkittavia (Taulukko 2).

20 KATTOTYÖNTEKIJÄT N = 13 ASFALTTITYÖNTEKIJÄT N = 4 keskeyttäneet työesteet 1 terveystarkastus n = 13 lämmönsietotesti n = 10 terveystarkastus n = 3 lämmönsietotesti n = 3 kieltäytyi n = 1 työtapaturma 1 kenttämittaukset kenttämittaukset helle n = 19 viileä n = 16 helle n = 8 viileä n = lämmönsietotesti n = 2 ASFALTTITYÖNTEKIJÄT N = 11 kenttämittaukset terveystarkastus n = 11 keskeytti: työryhmän vaihdos n = 1 helle n = 4 lämmönsietotesti n = 7 ei tehty terveydellisistä syistä n = 1 kenttämittaukset helle n = 17 viileä n = 8 keskeyttäneet n = 2 Kuva 1. Tutkimuksen kulku: koehenkilöiden (N) ja mittausten (n) lukumäärä

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Työntekijäryhmien analyysit kuormituksen arvionnin apuvälineenä. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Työntekijäryhmien analyysit kuormituksen arvionnin apuvälineenä. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Työntekijäryhmien analyysit kuormituksen arvionnin apuvälineenä Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos * Fyysinen ympäristö * Työajat * Psykososiaaliset tekijät Mittaaminen ja arviointi * Kuormituksen

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi

Lisätiedot

Fysiologiset mittaukset ikäjohtamisen työkaluna. Harri Lindholm, kliinisen fysiologian erikoislääkäri, Työterveyslaitos

Fysiologiset mittaukset ikäjohtamisen työkaluna. Harri Lindholm, kliinisen fysiologian erikoislääkäri, Työterveyslaitos Fysiologiset mittaukset ikäjohtamisen työkaluna Harri Lindholm, kliinisen fysiologian erikoislääkäri, Työterveyslaitos Kuormituksen arviointi osana työhyvinvoinin kehittämistä Presentation heading / Työterveyslaitos

Lisätiedot

Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI (22 kartoitusta: m:12, n:10) n huomiot: Keskiarvo Ikä (vuotta) 43 Painoindeksi 25.2 METmax 14.1 Aktiivisuusluokka 4.6 Leposyke 46 Vaihteluväli 21 59 20 37 13.7 14.3 1 8 33 60

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Urheilijan nesteytys

Urheilijan nesteytys Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL

Lisätiedot

Ergonomiaa ja työfysiologiaa viidellä vuosikymmenellä: 1974-2012. Veikko Louhevaara, FT, LitL Professori (ergonomia)

Ergonomiaa ja työfysiologiaa viidellä vuosikymmenellä: 1974-2012. Veikko Louhevaara, FT, LitL Professori (ergonomia) Ergonomiaa ja työfysiologiaa viidellä vuosikymmenellä: 1974-2012 Veikko Louhevaara, FT, LitL Professori (ergonomia) Työura Apulaistutkija - tutkimusprofessori - vanhempi tutkija, Työterveyslaitos (Helsinki,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö ja teknologia Harri Lindholm Työterveyslaitos Ehkäisevä terveydenhoito Terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Sairaanhoito Työpaikkaselvitys Riskiarviointi

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...

Lisätiedot

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Hannu Rintamäki Työterveyslaitos 23.9.2014 Hannu Rintamäki 1 Esityksen aiheet Elinkeinoelämän muutoksesta pohjoisessa Arktiset verkostot Työ kylmässä Hyvinvoinnin turvaaminen

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski Hyvinvointianalyysi Keijo Vehkakoski ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Keijo Vehkakoski Kartoituksen alkupäivämäärä 29.11.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Firstbeat.net Raportit

Firstbeat.net Raportit Firstbeat.net Raportit Tiina FBT STRESSIN JA PALAUTUMISEN RAPORTTI 1(2) Tiina FBT Mittauksen tiedot: Mittauksen päivämäärä: 29.09.2010 Ikä (vuotta) 47 Syke Pituus (cm) Paino (kg) 162 57 Mittausvirhe (2%)

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,

Lisätiedot

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Maila Hietanen Tutkimusprofessori Työympäristön kehittäminen-osaamiskeskus Uudet teknologiat ja riskit-tiimi UV-säteilyn aallonpituusalueet UV-C UV-B UV-A 100-280

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi Essi Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 23.02.2012 Kyselyn tulokset Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot