PIETARSAAREN KAUPUNKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIETARSAAREN KAUPUNKI"

Transkriptio

1 PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 12 TULOSLASKELMA 13 RAHOITUSLASKELMA 15 TASE 17 KÄYTTÖTALOUS 24 KAUPUNGINHALLITUS 24 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 44 TARKASTUSLAUTAKUNTA 46 TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO 48 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 52 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 55 SOSIAALILAUTAKUNTA 60 PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 83 KULTTUURILAUTAKUNTA 107 LIIKUNTALAUTAKUNTA 118 TEKNINEN LAUTAKUNTA 123 LIIKELAITOKSET 134 PIETARSAAREN VEDEN HALLITUS 135 SATAMAHALLITUS 147 ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 158 INVESTOINNIT 166

3 JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on voimaan tulleen Kuntalain 65 :n mom. 2:n muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli- /alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa, jolloin se oli ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Noususuhdanne on nyt taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2 3 %. Vuodeksi 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. 1

4 Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70,5 prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. Kuntien taloustilanne Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kunta-alan palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut vuosina noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan nousevan 4,7 %. Ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %. Viime viikkoina ovat heikentyneet suhdanteet ja finanssikriisi huonontaneet taloudellisen kehityksen ennustetta entisestään. Epävarmaa on vielä, miten pitkä ja syvä laskusuhdanteesta tulee. Tässä vaiheessa on vielä vaikea ennustaa sitä, miten pian sen vaikutukset tuntuvat kuntataloudessa. Kuntaliitto ennustaa vielä, että kuntien vuosikate tulee nousemaan vuonna 2009, minkä jälkeen kuntatalouden ennustetaan heikkenevän. Pietarsaaren taloustilanne Kaupungin talous on vahvasti epätasapainoinen. Toiminnan tuotot yhdessä verorahoituksen kanssa eivät kata tuotetun palvelun kustannuksia. Laskusuhdanne, johon nyt ollaan menossa, merkitsee luultavasi sitä, että veroennusteita on tarkistettava alaspäin suunnitelmakaudella. Vuoden 2009 aikana ja siitä eteenpäin on ponnisteltava ankarasti, jotta voimavarojen käyttö tehostuu. Toiminnat, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ovat seuraavat: 2

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoketjut Avohoitoon nyt tehtävän panostuksen on vähennettävä kustannuksia korkeammilla hoidonportailla. Sosiaalitoimessa on otettava käyttöön vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja tarjota palveluja. Esimerkkinä tästä ovat palvelusetelit, jotka tarjoavat palveluja tuottaville pienyrityksille mahdollisuuden syntyä yksityisille markkinoille. Hankinnat Kaikki kaupungin ja sen liikelaitosten hankinnat on koordinoitava kehittämisosaston kautta. Kaikissa hankinnoissa on noudatettava kaupungin hankintaohjeita. Tukipalvelut Palvelutuotannon tukipalveluja on tarkistettava tehokkuuden ja tuottavuuden näkökulmasta. Noita tukipalveluja ovat ateriapalvelut, siivouspalvelut, kiinteistöhuolto, varastonpito, varikkotoiminta, hallinto jne. Tuotteistaminen ja kustannuslaskenta Kaupungin tuottamien palvelujen tuotteistamistyötä ja kustannuslaskentaa on tehostettava, jotta todelliset tuotantokustannukset saataisiin selvitetyksi. Tämä on ainoa tapa tehostaa voimavarojen käyttöä ja myös ratkaisevaa silloin, kun on päätettävä, onko tarkoituksenmukaisempaa tuottaa palvelu itse vai ostaa se yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelustrategia Kaupungin on laadittava palvelustrategia, jossa otetaan kantaa siihen, mitä kaupunki tuottaa itse ja mitä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa, vai ostetaanko palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Kaupungilla on kuitenkin edelleen vastuu palvelujen tarjoamisesta ja niiden laadusta. Työllisyys Työttömyys on vähentynyt Pietarsaaressa ja sen seudulla vuoden 2006 vastaavaan aikaan verrattuna. Se oli Pietarsaaressa 6,3 % syyskuussa 2008 oltuaan vastaavaan aikaan 7,2 % vuonna 2007, ja seutukunnalla 4,4 % vastaavan luvun oltua vuotta aikaisemmin 4,9 %. Pietarsaaressa oli työttömiä yhteensä 572 syyskuussa 2008, ja heistä 55 (54 syysk. 2007) oli alle 25-vuotiaita ja 156 (206 syysk. 2006) pitkäaikaistyötöntä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,8 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2009 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. 3

6 20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2, , Väestönkehitys Melkein 10 vuoden ajan vähentyneen väkimäärän jälkeen kaupungin asukkaiden määrä lisääntyi vuonna 2007 jo neljäntenä peräkkäisenä vuonna. Pietarsaaressa oli asukasta , lisäystä siis 4 henkilöä. Syntyneiden enemmyys oli +68 henkilöä (+44 vuonna 2006). Kokonaismuuttonetto, joka muodostuu sekä maan sisäisestä että maiden välisestä muutosta, oli miinus 64 henkilöä vuonna Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, mutta alueiden välinen muutto riippuu paljolti koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen tarjonnasta. Siksi kaupungin panostus yhä offensiivisempaan elinkeinopolitiikkaan, jota nyt tehdään mm. seudun muiden kuntien kanssa yhteistyössä aluekeskusohjelman välityksellä, on äärimmäisen tärkeää alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota laadukkaita kuntapalveluja, joista kaukokatseinen asunto- ja tonttipolitiikka on tärkeimpiä. Syyskuuhun 2008 mennessä Pietarsaaren väestönkehitys osoittaa +88 henkilön lisäystä ja Pietarsaaren seudun +254 henkilön lisäystä. Tammikuusta syyskuuhun 2008 ulottuvalla jaksolla syntyneiden määrä oli Pietarsaaressa +179 henkilöä. 4

7 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA Verotuotot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotulo-osuudesta ja kiinteistöverosta. Valtion vuoden 2009 tulo- ja menoarvioesityksessä on tuloverotuksen muuttamista koskevia ehdotuksia. Ehdotetut verotusperusteiden muutokset aiheuttavat kuntien verotulojen vähenemisen yhteensä n. 380 miljoonalla eurolla. Hallitus tulee tekemään erillisen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korottamisesta kuntien menettämien verotulojen korvaamiseksi. Verotettava tulo, joka muodostaa tuloveron perustan, on kasvanut viime vuosina vähemmän Pietarsaaressa kuin muualla maassa keskimäärin. Vuodesta 2006 vuoteen 2007 se kasvoi Pietarsaaressa 4,33 % ja koko maassa 5,44 %. Verotulot perustuvat entiseen 19,25 %:n veroäyriin koko suunnittelukaudella. Tuloveron arvioidaan lisääntyvän 3,7 % vuodesta 2008 vuoteen 2009 ja 4 % vuoteen 2010 ja 4,9 % vuonna Kiinteistöveroäyri on pidetty ennallaan suunnitelmakaudella. Yhteisöveron kehitystä on vaikea ennustaa epävarman taloustilanteen vuoksi. Vuonna 2009 sen odotetaan pysyvän samalla tasolla kuin täksi vuosi odotetun (ei talousarvio), siis 5,8 milj. eurona ja suunnitteluvuosina odotetaan pientä kasvua. 5

8 Pietarsaaren verotulojen arvioidaan olevan yhteensä 66,8 milj. euroa vuonna 2009, ja kunnallisveron osuuden siitä 86,5 % eli 57,8 milj. euroa, yhteisövero-osuuden 8,6 % eli 5,8 milj. euroa ja kiinteistövero-osuuden 4,9 % eli 3,3 milj. euroa. BS TP BS TP BS TP BS TP BU TA EP TS EP TS EP TS 1000 euroa Kommunalskatt - Kunnallisvero Samfundsskatt - Yhteisövero Fastighetsskatt - Kiinteistövero Totalt - Yhteensä BS TP BS TP BS TP BS TP BS TP BS TP BS TP BU TA EP TS EP TS EP TS Kommunalskatt-Kunnallisvero Samfundsskatt-Yhteisövero Fastighetsskatt-Kiinteistövero Valtionosuudet Valtionosuuksiin on tehty yleinen 3,9 %:n indeksitarkistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korotetaan vuoden ,74 %:sta 34,64 %:iin vuonna 2009 korvauksena kuntien verotulojen vähenemisestä, joka aiheutuu verotusperusteiden muutoksista. 6

9 BS 2005 TP BS 2006 TP BS 2007 TP Ennuste 2008 BU 2009 TA Social- o hälsovård - Sos. ja terveydenhuolto, netto Bildningsväsendet och kulturverksamhet - Opetus- ja kulttuuritoimi, netto Allmän statsandel -Yleinen valtionosuus, netto Totalt - Yhteensä BS 2005 TP BS 2006 TP BS 2007 TP Progn BU 2009 TA Allmän statsandel -Yleinen Valtionosuus netto Bildningsväsendet och kulturverksamhet-opetus ja kulttuuritoimi netto Social- o hälsovård-sos. Ja terveydenhuolto netto Toimintatuotot ja -kustannukset Toimintatuotot (ei liikelaitoksia) kasvavat 2,6 % vuonna Toimintakustannukset (ei liikelaitoksia) kasvavat 6,4 % vuonna Vuoden 2009 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma perustuvat seuraaville olettamuksille/lähtökohdille: Yleistä Palkkojen korotukset +3,5 % ,5 % 2010 (sopimus päättyy ) ja 3 % 2011 Lisäksi on varattu lomajaksotusmääräraha, mitä ei ole tehty aikaisemmin, yhteensä 0,286 milj. euro Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on mahdollisuuksien mukaan merkitty asianomaiselle lautakunnalle. 7

10 Kaupunginhallitus Työllistämismäärärahaa on vähennetty, koska Koivurinteeseen perustetaan 4 tointa työllistämisvaroilla palkattujen sijaan. Kaupunginhallitukselle on varattu 0,1 milj. euroa netto PARAS-ohjausryhmälle Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset eläkemaksut, joita ei ole voitu kohdentaa millekään erityiselle lautakunnalle, on merkitty kaupunginhallitukselle (0,17 milj. euroa) Joukkoliikenteen kustannukset nousevat 0,12 milj. euroa Henkilöstötoimistolle on varattu määräraha (0,04) uuden projektityöntekijän palkkaamiseen IT-osastolle. Hanketyöntekijä palkataan vuosiksi Terveydenhuolto Kaupungin maksuosuudet MTHA:lle ovat 26,1 milj. euroa ja Vaasan sairaanhoitopiirille 10,3 milj. euroa. Lisäksi maksetaan eläkemenoperusteisia eläkemaksuja 0,5 milj. euroa. Kaupunginhallituksen ehdotuksessa MTHA:n ja Vaasan sairaanhoitopiirin määrärahaa on vähennetty 0,57 milj. euroa niiden talousarvioehdotuksiin nähden. Sosiaalilautakunta lähihoitajaa (6 uutta + 4 työllistämismäärärahalla palkattua, jotka muutetaan lähihoitajan toimiksi) yhteensä 0,287 milj. euroa. 1 dementianeuvoja, 0,032 milj. euroa Lisäksi muutetaan joitakin kotiavustajan toimia lähihoitajan toimiksi. Yksi vammaishuollon sosiaalityöntekijän virka muutetaan työajaltaan 55 %:sta 100 %:iin. Määrärahaa lisätty 0,1 milj. euroa erilliskorvauksia/sijaisia varten Kaupungin osuus sijaispankin kustannuksista (0,02 milj. euroa) Ostopalvelumäärärahaa lisätään 0,5 milj. euroa 16 paikan ostamiseen tehostetusta palveluasumisesta ( lukien). Tarvikemäärärahan lisäys (elintarvikkeet, lääkkeet ym.) Tukimäärärahoja lisätään (omaishoito) 0,04 milj. euroa ja ahkeruusrahaa (0,02 milj. euroa). Vammaishuollon ostopalvelumäärärahaa lisätään 0,38 milj. euroa vuoden 2008 talousarvioon nähden, ja lastensuojelun ostopalvelujen määrärahaa 0,185 milj. euroa. Elatustuki siirtyy valtiolle lukien, mikä vähentää nettokustannuksia 0,255 milj. euroa. Koivurinne muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi; asiakasmaksujen laskentajärjestelmän muuttaminen ja muut toimenpiteet lisäävät tuloja 0,35 milj. euroa. Vuosien taloussuunnitelmassa on 6 uutta lähihoitajaa vuotta kohden. 8

11 Päivähoito- ja koulutuslautakunta Esiopetuksen oppilasmäärä vähenee 2:lla, perusopetuksen 42:lla ja lukiokoulutuksen 7:llä. Viisi pilottikoulua on saanut kukin resurssiopettajan. Joustavan perusopetuksen kehittämishanke (Jopo/Fix) vakinaistetaan. Ainakin yksi kerho toimii jokaisessa peruskoulussa, parhaassa tapauksessa yhdessä koulussa voi olla 6 kerhoa. Ruokapalvelun tehostaminen on meneillään ja jatkuu vuoteen 2011 asti (säästöjä vuositasolla yhteensä 0,223 milj. euroa v. 2011). Päivähoidon palkkamäärärahojen oikaisu Uusi lapsiryhmä, joka aloitti , ja jota ei ollut talousarviossa 2008 Tarvikemäärärahan lisäys (elintarvikkeet) Tukimäärärahan lisäys (lasten kotihoidon tuki + Pietarsaari-lisä) Lisää määrärahaa kehittämiseen, hankkeisiin jne. Lisääntyneet tulot (päivähoitomaksut). Liikuntalautakunta FantaSean tultua vuokratuksi ulkopuoliselle jää saamatta laitoksen sisäinen vuokra, 0,241 milj. euroa. Lisäksi FantaSean käyttökustannusmäärärahaa vähennetään, samoin maksutuottoja, netto 0,045 milj.euroa. Tekninen lautakunta Kaarilahdenhallin yhtiöittämisen vuoksi käyttökustannukset vähenevät 0,17 milj. euroa ja vuokratulot 0,4 milj. euroa. FantaSean tultua vuokratuksi ulkopuoliselle vähenevät sisäiset vuokratulot 0,241 milj. euroa ja kustannukset 0,06 milj. euroa. Teknisen viraston odotetaan pääsevän 0,2 milj. euron säästöihin lautakunnan talousarvioon nähden tehostamalla toimintaa ja lisäämällä tuottavuutta. Seuraavat toimet/virat, joita on anottu, eivät ole mukana ehdotuksessa: Kehittämisosasto: kaksi avustajaa Vippari-liikenteeseen Kulttuurilautakunta: museovalvoja Tupakkamakasiinin näyttelyhallin valvontaan Liikuntalautakunta: liikunnanohjaaja. Liikelaitokset Kuntalakiin on liitetty uusi luku 10 a, joka koskee kunnallisia liikelaitoksia. Muutosten mukaan liikelaitoksen talousarvio ja taloussuunnitelma ovat kunnan talousarvion erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvion ja -suunnitelman. Valmistelun pohjana ovat valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on yleensä oltava voimassa olevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston tavoiteasetelma voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimuksia. Kuntalain 10 a luvun linjausten mukaiset kaupungin liikelaitosten uudet johtosäännöt käsitellään vuoden 2008 aikana. 9

12 Kun liikelaitoksen talousarvio on erillinen osa, ei kunnan talousarvioon varata liikelaitoksen käyttötaloutta ja investointeja varten määrärahoja ja eikä arvioida tuloja. Liikelaitosta sitovia eriä ovat kunnan talousarviossa erät, jotka määritellään laissa erityisesti (87 e 3 mom.). Noita eriä ovat kunnan sijoittaman pääoman korvaukset, kunnan avustus tai toiminta-avustus kunnalliselle liikelaitokselle, kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Noiden erien lisäksi valtuusto voi päättää, että muutkin kohdat ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarvion valmistelua ohjaava kehyspäätös voi koskea edellä mainittuja eriä. Pietarsaaren energialaitoksen ja Pietarsaaren sataman tuottovaatimusta on korotettu 12 %:iin peruspääomasta. Pietarsaaren veden osalta tuottovaatimus on ennallaan, eli se on 5 % peruspääomasta. Liikelaitosten tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksista. Investoinnit Lautakuntien talousarvioehdotuksissa nettoinvestointien määrä oli 21,3 milj. euroa v Nyt tehdyssä ehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 12,4 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 5,7 milj. euroa. Talo-osaston kunnossapitoinvestoinnit ovat 1,05 milj. euroa. Kunnallistekniikan uudisrakentamiseen ja saneerauksiin varatun 1,5 milj. euron lisäksi on erillismäärärahoja Läntistä rengastietä varten, 0,35 milj. euroa, Pedersin teollisuustontteja varten 0,29 milj. euroa, ja Hällanintietä varten 0,13 milj. euroa. Lisäksi on mukana investointi Baltic Yachtsin laiturirakenteisiin vuosina Vuonna 2009 määräraha on 1 milj. euroa (rakentaminen on edennyt arvioitua nopeammin, joten vuonna 2008 tullaan käyttämään 3 milj. euroa). TEkeskuksen avustuksena saadaan yli 18 %. Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 6,7 milj. euroa v Vuonna 2010 ovat kokonaisnettoinvestoinnit 14,6 milj. euroa ja v ne ovat 16,2 milj. euroa. Vuosikate on 3,8 milj. euroa v. 2009, v se on 4,3 milj. euroa ja vuonna ,9 milj. euroa, mikä suuren investointimäärän huomioiden tuottaa velkakannan, joka vuonna 2011 on 103,3 milj. euroa eli euroa asukasta kohden, kun liikelaitosten investoinnit luetaan mukaan. Kun liikelaitosten investointeja ei huomioida, on velkakanta 93,9 milj. euroa v eli euroa asukasta kohden. Taloustilanteen ja rakennusalan tilanteen vuoksi varataan 0,07 milj. euron suunnittelumääräraha investointihankkeiden aikaistamisvalmiutta varten euro Tp-2004 Tp-2005 Tp-2006 Tp-2007 Ta-2008 Ta-2009 Ts-2010 Ts-2011 Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit Lainakanta/asukas

13 Tärkeimmän tavoitteen on tulevina vuosina oltava hyvän palvelun tuottamisen ohella suuren velkaantuneisuuden vähentäminen. Se voidaan tehdä ainoastaan siten, että luodaan palvelun rahoituksen jälkeen riittävän suuri taloudellinen liikkumavara, jotta toisaalta voidaan rahoittaa investoinnit omin varoin mutta toisaalta myös selvitä lyhennysten rahoittamisesta osittain. Tämä edellyttää sitä, että toiminnan tehostamistyö jatkuu ja tehostuu tulevina vuosina ja että kaikki investoinnit tutkitaan erittäin tarkoin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Pedersören kunta ja Luodon kunta päättivät syksyllä 2007 muodostaa yhteistoiminta-alueen sopijakuntien hoitosektorin hoitamista varten. Toiminta-ala käsittää kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon (lasten päivähoitoa lukuun ottamatta) sekä erityissairaanhoidon, joka kuuluu MTHA:han. Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii perusturvalautakunnan hallintoyksikkönä. Kukin sopijakunta siirtää Kuntalain 76 :n nojalla päätäntäoikeutensa perusturvalautakunnalle perusterveydenhuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevissa asioissa siten, että palvelutuotanto muodostaa kokonaisuuden, jota johdetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Perusperiaatteena on, että toiminta siirretään isäntäkunnalle. Sopimuksessa tarkoitetun hoidon ylläpitäjävastuu siirtyy alkaen. 11

14 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA UTGIFTER O INKOMSTER BS-2007 BU-2008 Stst EURO- TP-2007 TA MENOT JA TULOT Kh STADSSTYRELSEN INK - TULOT KAUPUNGINHALLITUS UTG - MENOT NETTO CENTRALVALNÄMNDEN INK - TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO REVISORER INK - TULOT TILINTARKASTAJAT UTG - MENOT NETTO HÄLSO- och SJUKVÅRD INK - TULOT TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO UTG - MENOT NETTO MELLERSTA Ö:BOTTENS o J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK INK - TULOT KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN UTG - MENOT ALUEEN PELASTUSLAITOS NETTO MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN INK - TULOT YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO SOCIALNÄMNDEN INK - TULOT SOSIAALILAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO DAGVÅRDS- och UTBILDNINGSNÄMNDEN INK - TULOT PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO KULTURNÄMNDEN INK - TULOT KULTTUURILAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO IDROTTSNÄMNDEN INK - TULOT LIIKUNTALAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO TEKNISKA NÄMNDEN INK - TULOT TEKNINEN LAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO TOTALT UTG - MENOT YHTEENSÄ INK - TULOT NETTO

15 TULOSLASKELMA 13

16 14

17 RAHOITUSLASKELMA 15

18 16

19 TASE Kaupunki 1000 euro TA 2009 TA 2008 TP 2007 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT II Aineelliset hyödykkeet III Sijoitukset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Liittymismaksurahasto III Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) IV Edellisten tilikausien ylijäämä V Tilikauden ylijäämä C PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT E VIERAS PÄÄOMA Omavaraisuusaste % 40,21 % 43,01 % 45,40 % Lainakanta Lainat euro/asukas

20 PIETARSAARI TULEVAISUUDEN KAUPUNKI Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelma vuosiksi Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelman vuosiksi Eri lautakunnat ovat laatineet vuoden 2004 aikana osastrategiansa, jotka perustuvat kaupungin strategiasuunnitelmalle. Nuo osastrategiat ovat muodostaneet niiden tavoitteiden perustan, jotka eri lautakunnat ovat vahvistaneet omalle toimialalleen, vaikka niitä ei vielä ole hyväksytty lautakunnissa. Kaupungin toiminta-ajatus rakentuu strategiatyön aikana esiin tulleille asioille ja kaupungin historialle ja sen perinteille. PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. PIETARSAAREN KAUPUNGIN VISIO VUODEKSI 2015 PIETARSAARI - TULEVAISUUDEN KAUPUNKI Pietarsaari - on houkutteleva teollisuus-, merenranta- ja puutarhakaupunki, jossa on maan parhaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki - on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. 18

21 Pietarsaaren kaupungin visiossa vuodeksi 2015 konkretisoidaan 10 strategista tavoitetta: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti (lyhyet odotusajat) sekä tehokkaasti (toimiva palvelu). Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupungilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja se voi tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa, yksityisenä ostopalveluna tai kolmannen sektorin tuottamana. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaiden joukossa. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus- ja kulttuurikaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatkoopinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Toisen asteen koulutus on vahvistunut ja kehittynyt. Jakobstads gymnasiumin ja musiikkikoulutuksen yhteistyö on tiivistä ja lukioiden yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on lisääntynyt ja kehittynyt. Lukioiden mahdollisuudet erikoistua houkuttelevat opiskelijoita muualta maasta. Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Vaasassa toimivat kuntayhtymät. Ammatillinen koulutus tukee seudun elinkeinorakennetta. Pietarsaaressa järjestettävä ammattikorkeakoulutasoinen koulutus on vahvistunut ja monipuolistunut. Kaksikielinen ammattikorkeakoulukoulutus on laajentunut myös veneteollisuuden alalle aikaisempien matkailu-, kansainvälisen kaupan - ja turkisalan lisäksi. Suomenruotsalainen musiikkikoulutus on keskittynyt Pietarsaareen. 19

22 Yliopistotasoinen opiskelu on mahdollista runsaan suomen- ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan ansiosta. Päävastuun tästä koulutuksesta kantavat Åbo Akademi ja Kokkolan yliopistokeskus. Åbo Akademin barnpedagogiska institutionen vahvistaa Pietarsaaren asemaa korkeakoulukaupunkina. Pietarsaaren pitkät perinteet aikuiskoulutuksen osalta jatkuvat ja niitä on kehitetty elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna pystyy rahoittamaan toimintansa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille on kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 20

PIETARSAAREN KAUPUNKI

PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2010 Kaupunginvaltuuston 10.12.2007 hyväksymä SISÄLTÖ JOHDANTO 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 12 TULOSLASKELMA 13 RAHOITUSLASKELMA 14 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS,

JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO... 20 KAUPUNGINHALLITUS... 21 KESKUSVAALILAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

VALTUUTETTU HELINÄ SIPINEN YM.: ALOITE HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ. Kv , 33

VALTUUTETTU HELINÄ SIPINEN YM.: ALOITE HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ. Kv , 33 VALTUUTETTU HELINÄ SIPINEN YM.: ALOITE HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ Kv 16.4.2007, 33 Aloite: Liite 33 Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää aloitteen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot