PIETARSAAREN KAUPUNKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIETARSAAREN KAUPUNKI"

Transkriptio

1 PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 12 TULOSLASKELMA 13 RAHOITUSLASKELMA 15 TASE 17 KÄYTTÖTALOUS 24 KAUPUNGINHALLITUS 24 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 44 TARKASTUSLAUTAKUNTA 46 TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO 48 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 52 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 55 SOSIAALILAUTAKUNTA 60 PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 83 KULTTUURILAUTAKUNTA 107 LIIKUNTALAUTAKUNTA 118 TEKNINEN LAUTAKUNTA 123 LIIKELAITOKSET 134 PIETARSAAREN VEDEN HALLITUS 135 SATAMAHALLITUS 147 ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 158 INVESTOINNIT 166

3 JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on voimaan tulleen Kuntalain 65 :n mom. 2:n muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli- /alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa, jolloin se oli ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Noususuhdanne on nyt taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2 3 %. Vuodeksi 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. 1

4 Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70,5 prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. Kuntien taloustilanne Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kunta-alan palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut vuosina noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan nousevan 4,7 %. Ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %. Viime viikkoina ovat heikentyneet suhdanteet ja finanssikriisi huonontaneet taloudellisen kehityksen ennustetta entisestään. Epävarmaa on vielä, miten pitkä ja syvä laskusuhdanteesta tulee. Tässä vaiheessa on vielä vaikea ennustaa sitä, miten pian sen vaikutukset tuntuvat kuntataloudessa. Kuntaliitto ennustaa vielä, että kuntien vuosikate tulee nousemaan vuonna 2009, minkä jälkeen kuntatalouden ennustetaan heikkenevän. Pietarsaaren taloustilanne Kaupungin talous on vahvasti epätasapainoinen. Toiminnan tuotot yhdessä verorahoituksen kanssa eivät kata tuotetun palvelun kustannuksia. Laskusuhdanne, johon nyt ollaan menossa, merkitsee luultavasi sitä, että veroennusteita on tarkistettava alaspäin suunnitelmakaudella. Vuoden 2009 aikana ja siitä eteenpäin on ponnisteltava ankarasti, jotta voimavarojen käyttö tehostuu. Toiminnat, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ovat seuraavat: 2

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoketjut Avohoitoon nyt tehtävän panostuksen on vähennettävä kustannuksia korkeammilla hoidonportailla. Sosiaalitoimessa on otettava käyttöön vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja tarjota palveluja. Esimerkkinä tästä ovat palvelusetelit, jotka tarjoavat palveluja tuottaville pienyrityksille mahdollisuuden syntyä yksityisille markkinoille. Hankinnat Kaikki kaupungin ja sen liikelaitosten hankinnat on koordinoitava kehittämisosaston kautta. Kaikissa hankinnoissa on noudatettava kaupungin hankintaohjeita. Tukipalvelut Palvelutuotannon tukipalveluja on tarkistettava tehokkuuden ja tuottavuuden näkökulmasta. Noita tukipalveluja ovat ateriapalvelut, siivouspalvelut, kiinteistöhuolto, varastonpito, varikkotoiminta, hallinto jne. Tuotteistaminen ja kustannuslaskenta Kaupungin tuottamien palvelujen tuotteistamistyötä ja kustannuslaskentaa on tehostettava, jotta todelliset tuotantokustannukset saataisiin selvitetyksi. Tämä on ainoa tapa tehostaa voimavarojen käyttöä ja myös ratkaisevaa silloin, kun on päätettävä, onko tarkoituksenmukaisempaa tuottaa palvelu itse vai ostaa se yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelustrategia Kaupungin on laadittava palvelustrategia, jossa otetaan kantaa siihen, mitä kaupunki tuottaa itse ja mitä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa, vai ostetaanko palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Kaupungilla on kuitenkin edelleen vastuu palvelujen tarjoamisesta ja niiden laadusta. Työllisyys Työttömyys on vähentynyt Pietarsaaressa ja sen seudulla vuoden 2006 vastaavaan aikaan verrattuna. Se oli Pietarsaaressa 6,3 % syyskuussa 2008 oltuaan vastaavaan aikaan 7,2 % vuonna 2007, ja seutukunnalla 4,4 % vastaavan luvun oltua vuotta aikaisemmin 4,9 %. Pietarsaaressa oli työttömiä yhteensä 572 syyskuussa 2008, ja heistä 55 (54 syysk. 2007) oli alle 25-vuotiaita ja 156 (206 syysk. 2006) pitkäaikaistyötöntä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,8 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2009 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. 3

6 20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2, , Väestönkehitys Melkein 10 vuoden ajan vähentyneen väkimäärän jälkeen kaupungin asukkaiden määrä lisääntyi vuonna 2007 jo neljäntenä peräkkäisenä vuonna. Pietarsaaressa oli asukasta , lisäystä siis 4 henkilöä. Syntyneiden enemmyys oli +68 henkilöä (+44 vuonna 2006). Kokonaismuuttonetto, joka muodostuu sekä maan sisäisestä että maiden välisestä muutosta, oli miinus 64 henkilöä vuonna Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, mutta alueiden välinen muutto riippuu paljolti koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen tarjonnasta. Siksi kaupungin panostus yhä offensiivisempaan elinkeinopolitiikkaan, jota nyt tehdään mm. seudun muiden kuntien kanssa yhteistyössä aluekeskusohjelman välityksellä, on äärimmäisen tärkeää alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota laadukkaita kuntapalveluja, joista kaukokatseinen asunto- ja tonttipolitiikka on tärkeimpiä. Syyskuuhun 2008 mennessä Pietarsaaren väestönkehitys osoittaa +88 henkilön lisäystä ja Pietarsaaren seudun +254 henkilön lisäystä. Tammikuusta syyskuuhun 2008 ulottuvalla jaksolla syntyneiden määrä oli Pietarsaaressa +179 henkilöä. 4

7 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA Verotuotot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotulo-osuudesta ja kiinteistöverosta. Valtion vuoden 2009 tulo- ja menoarvioesityksessä on tuloverotuksen muuttamista koskevia ehdotuksia. Ehdotetut verotusperusteiden muutokset aiheuttavat kuntien verotulojen vähenemisen yhteensä n. 380 miljoonalla eurolla. Hallitus tulee tekemään erillisen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korottamisesta kuntien menettämien verotulojen korvaamiseksi. Verotettava tulo, joka muodostaa tuloveron perustan, on kasvanut viime vuosina vähemmän Pietarsaaressa kuin muualla maassa keskimäärin. Vuodesta 2006 vuoteen 2007 se kasvoi Pietarsaaressa 4,33 % ja koko maassa 5,44 %. Verotulot perustuvat entiseen 19,25 %:n veroäyriin koko suunnittelukaudella. Tuloveron arvioidaan lisääntyvän 3,7 % vuodesta 2008 vuoteen 2009 ja 4 % vuoteen 2010 ja 4,9 % vuonna Kiinteistöveroäyri on pidetty ennallaan suunnitelmakaudella. Yhteisöveron kehitystä on vaikea ennustaa epävarman taloustilanteen vuoksi. Vuonna 2009 sen odotetaan pysyvän samalla tasolla kuin täksi vuosi odotetun (ei talousarvio), siis 5,8 milj. eurona ja suunnitteluvuosina odotetaan pientä kasvua. 5

8 Pietarsaaren verotulojen arvioidaan olevan yhteensä 66,8 milj. euroa vuonna 2009, ja kunnallisveron osuuden siitä 86,5 % eli 57,8 milj. euroa, yhteisövero-osuuden 8,6 % eli 5,8 milj. euroa ja kiinteistövero-osuuden 4,9 % eli 3,3 milj. euroa. BS TP BS TP BS TP BS TP BU TA EP TS EP TS EP TS 1000 euroa Kommunalskatt - Kunnallisvero Samfundsskatt - Yhteisövero Fastighetsskatt - Kiinteistövero Totalt - Yhteensä BS TP BS TP BS TP BS TP BS TP BS TP BS TP BU TA EP TS EP TS EP TS Kommunalskatt-Kunnallisvero Samfundsskatt-Yhteisövero Fastighetsskatt-Kiinteistövero Valtionosuudet Valtionosuuksiin on tehty yleinen 3,9 %:n indeksitarkistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korotetaan vuoden ,74 %:sta 34,64 %:iin vuonna 2009 korvauksena kuntien verotulojen vähenemisestä, joka aiheutuu verotusperusteiden muutoksista. 6

9 BS 2005 TP BS 2006 TP BS 2007 TP Ennuste 2008 BU 2009 TA Social- o hälsovård - Sos. ja terveydenhuolto, netto Bildningsväsendet och kulturverksamhet - Opetus- ja kulttuuritoimi, netto Allmän statsandel -Yleinen valtionosuus, netto Totalt - Yhteensä BS 2005 TP BS 2006 TP BS 2007 TP Progn BU 2009 TA Allmän statsandel -Yleinen Valtionosuus netto Bildningsväsendet och kulturverksamhet-opetus ja kulttuuritoimi netto Social- o hälsovård-sos. Ja terveydenhuolto netto Toimintatuotot ja -kustannukset Toimintatuotot (ei liikelaitoksia) kasvavat 2,6 % vuonna Toimintakustannukset (ei liikelaitoksia) kasvavat 6,4 % vuonna Vuoden 2009 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma perustuvat seuraaville olettamuksille/lähtökohdille: Yleistä Palkkojen korotukset +3,5 % ,5 % 2010 (sopimus päättyy ) ja 3 % 2011 Lisäksi on varattu lomajaksotusmääräraha, mitä ei ole tehty aikaisemmin, yhteensä 0,286 milj. euro Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on mahdollisuuksien mukaan merkitty asianomaiselle lautakunnalle. 7

10 Kaupunginhallitus Työllistämismäärärahaa on vähennetty, koska Koivurinteeseen perustetaan 4 tointa työllistämisvaroilla palkattujen sijaan. Kaupunginhallitukselle on varattu 0,1 milj. euroa netto PARAS-ohjausryhmälle Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset eläkemaksut, joita ei ole voitu kohdentaa millekään erityiselle lautakunnalle, on merkitty kaupunginhallitukselle (0,17 milj. euroa) Joukkoliikenteen kustannukset nousevat 0,12 milj. euroa Henkilöstötoimistolle on varattu määräraha (0,04) uuden projektityöntekijän palkkaamiseen IT-osastolle. Hanketyöntekijä palkataan vuosiksi Terveydenhuolto Kaupungin maksuosuudet MTHA:lle ovat 26,1 milj. euroa ja Vaasan sairaanhoitopiirille 10,3 milj. euroa. Lisäksi maksetaan eläkemenoperusteisia eläkemaksuja 0,5 milj. euroa. Kaupunginhallituksen ehdotuksessa MTHA:n ja Vaasan sairaanhoitopiirin määrärahaa on vähennetty 0,57 milj. euroa niiden talousarvioehdotuksiin nähden. Sosiaalilautakunta lähihoitajaa (6 uutta + 4 työllistämismäärärahalla palkattua, jotka muutetaan lähihoitajan toimiksi) yhteensä 0,287 milj. euroa. 1 dementianeuvoja, 0,032 milj. euroa Lisäksi muutetaan joitakin kotiavustajan toimia lähihoitajan toimiksi. Yksi vammaishuollon sosiaalityöntekijän virka muutetaan työajaltaan 55 %:sta 100 %:iin. Määrärahaa lisätty 0,1 milj. euroa erilliskorvauksia/sijaisia varten Kaupungin osuus sijaispankin kustannuksista (0,02 milj. euroa) Ostopalvelumäärärahaa lisätään 0,5 milj. euroa 16 paikan ostamiseen tehostetusta palveluasumisesta ( lukien). Tarvikemäärärahan lisäys (elintarvikkeet, lääkkeet ym.) Tukimäärärahoja lisätään (omaishoito) 0,04 milj. euroa ja ahkeruusrahaa (0,02 milj. euroa). Vammaishuollon ostopalvelumäärärahaa lisätään 0,38 milj. euroa vuoden 2008 talousarvioon nähden, ja lastensuojelun ostopalvelujen määrärahaa 0,185 milj. euroa. Elatustuki siirtyy valtiolle lukien, mikä vähentää nettokustannuksia 0,255 milj. euroa. Koivurinne muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi; asiakasmaksujen laskentajärjestelmän muuttaminen ja muut toimenpiteet lisäävät tuloja 0,35 milj. euroa. Vuosien taloussuunnitelmassa on 6 uutta lähihoitajaa vuotta kohden. 8

11 Päivähoito- ja koulutuslautakunta Esiopetuksen oppilasmäärä vähenee 2:lla, perusopetuksen 42:lla ja lukiokoulutuksen 7:llä. Viisi pilottikoulua on saanut kukin resurssiopettajan. Joustavan perusopetuksen kehittämishanke (Jopo/Fix) vakinaistetaan. Ainakin yksi kerho toimii jokaisessa peruskoulussa, parhaassa tapauksessa yhdessä koulussa voi olla 6 kerhoa. Ruokapalvelun tehostaminen on meneillään ja jatkuu vuoteen 2011 asti (säästöjä vuositasolla yhteensä 0,223 milj. euroa v. 2011). Päivähoidon palkkamäärärahojen oikaisu Uusi lapsiryhmä, joka aloitti , ja jota ei ollut talousarviossa 2008 Tarvikemäärärahan lisäys (elintarvikkeet) Tukimäärärahan lisäys (lasten kotihoidon tuki + Pietarsaari-lisä) Lisää määrärahaa kehittämiseen, hankkeisiin jne. Lisääntyneet tulot (päivähoitomaksut). Liikuntalautakunta FantaSean tultua vuokratuksi ulkopuoliselle jää saamatta laitoksen sisäinen vuokra, 0,241 milj. euroa. Lisäksi FantaSean käyttökustannusmäärärahaa vähennetään, samoin maksutuottoja, netto 0,045 milj.euroa. Tekninen lautakunta Kaarilahdenhallin yhtiöittämisen vuoksi käyttökustannukset vähenevät 0,17 milj. euroa ja vuokratulot 0,4 milj. euroa. FantaSean tultua vuokratuksi ulkopuoliselle vähenevät sisäiset vuokratulot 0,241 milj. euroa ja kustannukset 0,06 milj. euroa. Teknisen viraston odotetaan pääsevän 0,2 milj. euron säästöihin lautakunnan talousarvioon nähden tehostamalla toimintaa ja lisäämällä tuottavuutta. Seuraavat toimet/virat, joita on anottu, eivät ole mukana ehdotuksessa: Kehittämisosasto: kaksi avustajaa Vippari-liikenteeseen Kulttuurilautakunta: museovalvoja Tupakkamakasiinin näyttelyhallin valvontaan Liikuntalautakunta: liikunnanohjaaja. Liikelaitokset Kuntalakiin on liitetty uusi luku 10 a, joka koskee kunnallisia liikelaitoksia. Muutosten mukaan liikelaitoksen talousarvio ja taloussuunnitelma ovat kunnan talousarvion erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvion ja -suunnitelman. Valmistelun pohjana ovat valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on yleensä oltava voimassa olevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston tavoiteasetelma voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimuksia. Kuntalain 10 a luvun linjausten mukaiset kaupungin liikelaitosten uudet johtosäännöt käsitellään vuoden 2008 aikana. 9

12 Kun liikelaitoksen talousarvio on erillinen osa, ei kunnan talousarvioon varata liikelaitoksen käyttötaloutta ja investointeja varten määrärahoja ja eikä arvioida tuloja. Liikelaitosta sitovia eriä ovat kunnan talousarviossa erät, jotka määritellään laissa erityisesti (87 e 3 mom.). Noita eriä ovat kunnan sijoittaman pääoman korvaukset, kunnan avustus tai toiminta-avustus kunnalliselle liikelaitokselle, kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Noiden erien lisäksi valtuusto voi päättää, että muutkin kohdat ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarvion valmistelua ohjaava kehyspäätös voi koskea edellä mainittuja eriä. Pietarsaaren energialaitoksen ja Pietarsaaren sataman tuottovaatimusta on korotettu 12 %:iin peruspääomasta. Pietarsaaren veden osalta tuottovaatimus on ennallaan, eli se on 5 % peruspääomasta. Liikelaitosten tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksista. Investoinnit Lautakuntien talousarvioehdotuksissa nettoinvestointien määrä oli 21,3 milj. euroa v Nyt tehdyssä ehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 12,4 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 5,7 milj. euroa. Talo-osaston kunnossapitoinvestoinnit ovat 1,05 milj. euroa. Kunnallistekniikan uudisrakentamiseen ja saneerauksiin varatun 1,5 milj. euron lisäksi on erillismäärärahoja Läntistä rengastietä varten, 0,35 milj. euroa, Pedersin teollisuustontteja varten 0,29 milj. euroa, ja Hällanintietä varten 0,13 milj. euroa. Lisäksi on mukana investointi Baltic Yachtsin laiturirakenteisiin vuosina Vuonna 2009 määräraha on 1 milj. euroa (rakentaminen on edennyt arvioitua nopeammin, joten vuonna 2008 tullaan käyttämään 3 milj. euroa). TEkeskuksen avustuksena saadaan yli 18 %. Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 6,7 milj. euroa v Vuonna 2010 ovat kokonaisnettoinvestoinnit 14,6 milj. euroa ja v ne ovat 16,2 milj. euroa. Vuosikate on 3,8 milj. euroa v. 2009, v se on 4,3 milj. euroa ja vuonna ,9 milj. euroa, mikä suuren investointimäärän huomioiden tuottaa velkakannan, joka vuonna 2011 on 103,3 milj. euroa eli euroa asukasta kohden, kun liikelaitosten investoinnit luetaan mukaan. Kun liikelaitosten investointeja ei huomioida, on velkakanta 93,9 milj. euroa v eli euroa asukasta kohden. Taloustilanteen ja rakennusalan tilanteen vuoksi varataan 0,07 milj. euron suunnittelumääräraha investointihankkeiden aikaistamisvalmiutta varten euro Tp-2004 Tp-2005 Tp-2006 Tp-2007 Ta-2008 Ta-2009 Ts-2010 Ts-2011 Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit Lainakanta/asukas

13 Tärkeimmän tavoitteen on tulevina vuosina oltava hyvän palvelun tuottamisen ohella suuren velkaantuneisuuden vähentäminen. Se voidaan tehdä ainoastaan siten, että luodaan palvelun rahoituksen jälkeen riittävän suuri taloudellinen liikkumavara, jotta toisaalta voidaan rahoittaa investoinnit omin varoin mutta toisaalta myös selvitä lyhennysten rahoittamisesta osittain. Tämä edellyttää sitä, että toiminnan tehostamistyö jatkuu ja tehostuu tulevina vuosina ja että kaikki investoinnit tutkitaan erittäin tarkoin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Pedersören kunta ja Luodon kunta päättivät syksyllä 2007 muodostaa yhteistoiminta-alueen sopijakuntien hoitosektorin hoitamista varten. Toiminta-ala käsittää kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon (lasten päivähoitoa lukuun ottamatta) sekä erityissairaanhoidon, joka kuuluu MTHA:han. Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii perusturvalautakunnan hallintoyksikkönä. Kukin sopijakunta siirtää Kuntalain 76 :n nojalla päätäntäoikeutensa perusturvalautakunnalle perusterveydenhuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevissa asioissa siten, että palvelutuotanto muodostaa kokonaisuuden, jota johdetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Perusperiaatteena on, että toiminta siirretään isäntäkunnalle. Sopimuksessa tarkoitetun hoidon ylläpitäjävastuu siirtyy alkaen. 11

14 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA UTGIFTER O INKOMSTER BS-2007 BU-2008 Stst EURO- TP-2007 TA MENOT JA TULOT Kh STADSSTYRELSEN INK - TULOT KAUPUNGINHALLITUS UTG - MENOT NETTO CENTRALVALNÄMNDEN INK - TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO REVISORER INK - TULOT TILINTARKASTAJAT UTG - MENOT NETTO HÄLSO- och SJUKVÅRD INK - TULOT TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO UTG - MENOT NETTO MELLERSTA Ö:BOTTENS o J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK INK - TULOT KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN UTG - MENOT ALUEEN PELASTUSLAITOS NETTO MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN INK - TULOT YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO SOCIALNÄMNDEN INK - TULOT SOSIAALILAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO DAGVÅRDS- och UTBILDNINGSNÄMNDEN INK - TULOT PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO KULTURNÄMNDEN INK - TULOT KULTTUURILAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO IDROTTSNÄMNDEN INK - TULOT LIIKUNTALAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO TEKNISKA NÄMNDEN INK - TULOT TEKNINEN LAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO TOTALT UTG - MENOT YHTEENSÄ INK - TULOT NETTO

15 TULOSLASKELMA 13

16 14

17 RAHOITUSLASKELMA 15

18 16

19 TASE Kaupunki 1000 euro TA 2009 TA 2008 TP 2007 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT II Aineelliset hyödykkeet III Sijoitukset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Liittymismaksurahasto III Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) IV Edellisten tilikausien ylijäämä V Tilikauden ylijäämä C PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT E VIERAS PÄÄOMA Omavaraisuusaste % 40,21 % 43,01 % 45,40 % Lainakanta Lainat euro/asukas

20 PIETARSAARI TULEVAISUUDEN KAUPUNKI Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelma vuosiksi Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelman vuosiksi Eri lautakunnat ovat laatineet vuoden 2004 aikana osastrategiansa, jotka perustuvat kaupungin strategiasuunnitelmalle. Nuo osastrategiat ovat muodostaneet niiden tavoitteiden perustan, jotka eri lautakunnat ovat vahvistaneet omalle toimialalleen, vaikka niitä ei vielä ole hyväksytty lautakunnissa. Kaupungin toiminta-ajatus rakentuu strategiatyön aikana esiin tulleille asioille ja kaupungin historialle ja sen perinteille. PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. PIETARSAAREN KAUPUNGIN VISIO VUODEKSI 2015 PIETARSAARI - TULEVAISUUDEN KAUPUNKI Pietarsaari - on houkutteleva teollisuus-, merenranta- ja puutarhakaupunki, jossa on maan parhaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki - on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. 18

21 Pietarsaaren kaupungin visiossa vuodeksi 2015 konkretisoidaan 10 strategista tavoitetta: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti (lyhyet odotusajat) sekä tehokkaasti (toimiva palvelu). Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupungilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja se voi tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa, yksityisenä ostopalveluna tai kolmannen sektorin tuottamana. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaiden joukossa. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus- ja kulttuurikaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatkoopinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Toisen asteen koulutus on vahvistunut ja kehittynyt. Jakobstads gymnasiumin ja musiikkikoulutuksen yhteistyö on tiivistä ja lukioiden yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on lisääntynyt ja kehittynyt. Lukioiden mahdollisuudet erikoistua houkuttelevat opiskelijoita muualta maasta. Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Vaasassa toimivat kuntayhtymät. Ammatillinen koulutus tukee seudun elinkeinorakennetta. Pietarsaaressa järjestettävä ammattikorkeakoulutasoinen koulutus on vahvistunut ja monipuolistunut. Kaksikielinen ammattikorkeakoulukoulutus on laajentunut myös veneteollisuuden alalle aikaisempien matkailu-, kansainvälisen kaupan - ja turkisalan lisäksi. Suomenruotsalainen musiikkikoulutus on keskittynyt Pietarsaareen. 19

22 Yliopistotasoinen opiskelu on mahdollista runsaan suomen- ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan ansiosta. Päävastuun tästä koulutuksesta kantavat Åbo Akademi ja Kokkolan yliopistokeskus. Åbo Akademin barnpedagogiska institutionen vahvistaa Pietarsaaren asemaa korkeakoulukaupunkina. Pietarsaaren pitkät perinteet aikuiskoulutuksen osalta jatkuvat ja niitä on kehitetty elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna pystyy rahoittamaan toimintansa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille on kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 20

PIETARSAAREN KAUPUNKI

PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2010 Kaupunginvaltuuston 10.12.2007 hyväksymä SISÄLTÖ JOHDANTO 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 12 TULOSLASKELMA 13 RAHOITUSLASKELMA 14 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI

PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2012 Kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymä SISÄLTÖ JOHDANTO...1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA...10 TULOSLASKELMA...11 RAHOITUSLASKELMA...13

Lisätiedot

5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 5.1. Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren sosiaalikeskuksen kriittiset menestystekijät.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI

PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2013 Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 hyväksymä 1 SISÄLTÖ JOHDANTO...1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA...10 TULOSLASKELMA...11 RAHOITUSLASKELMA...13

Lisätiedot

JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS,

JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO... 20 KAUPUNGINHALLITUS... 21 KESKUSVAALILAUTAKUNTA...

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007. Kuva: Pirjo Salonen

PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007. Kuva: Pirjo Salonen PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2007 Kuva: Pirjo Salonen SISÄLTÖ 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1 2. TOIMINTAKERTOMUS 3 2.1 Talouden yleiskatsaus 3 2.1.1 Yleistä 3 2.1.2. Oman talousalueen kehittyminen

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot