PIETARSAAREN KAUPUNKI

Transkriptio

1 PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 12 TULOSLASKELMA 13 RAHOITUSLASKELMA 15 TASE 17 KÄYTTÖTALOUS 24 KAUPUNGINHALLITUS 24 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 44 TARKASTUSLAUTAKUNTA 46 TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO 48 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 52 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 55 SOSIAALILAUTAKUNTA 60 PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 83 KULTTUURILAUTAKUNTA 107 LIIKUNTALAUTAKUNTA 118 TEKNINEN LAUTAKUNTA 123 LIIKELAITOKSET 134 PIETARSAAREN VEDEN HALLITUS 135 SATAMAHALLITUS 147 ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 158 INVESTOINNIT 166

3 JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on voimaan tulleen Kuntalain 65 :n mom. 2:n muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli- /alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa, jolloin se oli ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Noususuhdanne on nyt taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2 3 %. Vuodeksi 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. 1

4 Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70,5 prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. Kuntien taloustilanne Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kunta-alan palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut vuosina noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan nousevan 4,7 %. Ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %. Viime viikkoina ovat heikentyneet suhdanteet ja finanssikriisi huonontaneet taloudellisen kehityksen ennustetta entisestään. Epävarmaa on vielä, miten pitkä ja syvä laskusuhdanteesta tulee. Tässä vaiheessa on vielä vaikea ennustaa sitä, miten pian sen vaikutukset tuntuvat kuntataloudessa. Kuntaliitto ennustaa vielä, että kuntien vuosikate tulee nousemaan vuonna 2009, minkä jälkeen kuntatalouden ennustetaan heikkenevän. Pietarsaaren taloustilanne Kaupungin talous on vahvasti epätasapainoinen. Toiminnan tuotot yhdessä verorahoituksen kanssa eivät kata tuotetun palvelun kustannuksia. Laskusuhdanne, johon nyt ollaan menossa, merkitsee luultavasi sitä, että veroennusteita on tarkistettava alaspäin suunnitelmakaudella. Vuoden 2009 aikana ja siitä eteenpäin on ponnisteltava ankarasti, jotta voimavarojen käyttö tehostuu. Toiminnat, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ovat seuraavat: 2

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoketjut Avohoitoon nyt tehtävän panostuksen on vähennettävä kustannuksia korkeammilla hoidonportailla. Sosiaalitoimessa on otettava käyttöön vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ja tarjota palveluja. Esimerkkinä tästä ovat palvelusetelit, jotka tarjoavat palveluja tuottaville pienyrityksille mahdollisuuden syntyä yksityisille markkinoille. Hankinnat Kaikki kaupungin ja sen liikelaitosten hankinnat on koordinoitava kehittämisosaston kautta. Kaikissa hankinnoissa on noudatettava kaupungin hankintaohjeita. Tukipalvelut Palvelutuotannon tukipalveluja on tarkistettava tehokkuuden ja tuottavuuden näkökulmasta. Noita tukipalveluja ovat ateriapalvelut, siivouspalvelut, kiinteistöhuolto, varastonpito, varikkotoiminta, hallinto jne. Tuotteistaminen ja kustannuslaskenta Kaupungin tuottamien palvelujen tuotteistamistyötä ja kustannuslaskentaa on tehostettava, jotta todelliset tuotantokustannukset saataisiin selvitetyksi. Tämä on ainoa tapa tehostaa voimavarojen käyttöä ja myös ratkaisevaa silloin, kun on päätettävä, onko tarkoituksenmukaisempaa tuottaa palvelu itse vai ostaa se yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelustrategia Kaupungin on laadittava palvelustrategia, jossa otetaan kantaa siihen, mitä kaupunki tuottaa itse ja mitä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa, vai ostetaanko palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Kaupungilla on kuitenkin edelleen vastuu palvelujen tarjoamisesta ja niiden laadusta. Työllisyys Työttömyys on vähentynyt Pietarsaaressa ja sen seudulla vuoden 2006 vastaavaan aikaan verrattuna. Se oli Pietarsaaressa 6,3 % syyskuussa 2008 oltuaan vastaavaan aikaan 7,2 % vuonna 2007, ja seutukunnalla 4,4 % vastaavan luvun oltua vuotta aikaisemmin 4,9 %. Pietarsaaressa oli työttömiä yhteensä 572 syyskuussa 2008, ja heistä 55 (54 syysk. 2007) oli alle 25-vuotiaita ja 156 (206 syysk. 2006) pitkäaikaistyötöntä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,8 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2009 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. 3

6 20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2, , Väestönkehitys Melkein 10 vuoden ajan vähentyneen väkimäärän jälkeen kaupungin asukkaiden määrä lisääntyi vuonna 2007 jo neljäntenä peräkkäisenä vuonna. Pietarsaaressa oli asukasta , lisäystä siis 4 henkilöä. Syntyneiden enemmyys oli +68 henkilöä (+44 vuonna 2006). Kokonaismuuttonetto, joka muodostuu sekä maan sisäisestä että maiden välisestä muutosta, oli miinus 64 henkilöä vuonna Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, mutta alueiden välinen muutto riippuu paljolti koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen tarjonnasta. Siksi kaupungin panostus yhä offensiivisempaan elinkeinopolitiikkaan, jota nyt tehdään mm. seudun muiden kuntien kanssa yhteistyössä aluekeskusohjelman välityksellä, on äärimmäisen tärkeää alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota laadukkaita kuntapalveluja, joista kaukokatseinen asunto- ja tonttipolitiikka on tärkeimpiä. Syyskuuhun 2008 mennessä Pietarsaaren väestönkehitys osoittaa +88 henkilön lisäystä ja Pietarsaaren seudun +254 henkilön lisäystä. Tammikuusta syyskuuhun 2008 ulottuvalla jaksolla syntyneiden määrä oli Pietarsaaressa +179 henkilöä. 4

7 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA Verotuotot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotulo-osuudesta ja kiinteistöverosta. Valtion vuoden 2009 tulo- ja menoarvioesityksessä on tuloverotuksen muuttamista koskevia ehdotuksia. Ehdotetut verotusperusteiden muutokset aiheuttavat kuntien verotulojen vähenemisen yhteensä n. 380 miljoonalla eurolla. Hallitus tulee tekemään erillisen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korottamisesta kuntien menettämien verotulojen korvaamiseksi. Verotettava tulo, joka muodostaa tuloveron perustan, on kasvanut viime vuosina vähemmän Pietarsaaressa kuin muualla maassa keskimäärin. Vuodesta 2006 vuoteen 2007 se kasvoi Pietarsaaressa 4,33 % ja koko maassa 5,44 %. Verotulot perustuvat entiseen 19,25 %:n veroäyriin koko suunnittelukaudella. Tuloveron arvioidaan lisääntyvän 3,7 % vuodesta 2008 vuoteen 2009 ja 4 % vuoteen 2010 ja 4,9 % vuonna Kiinteistöveroäyri on pidetty ennallaan suunnitelmakaudella. Yhteisöveron kehitystä on vaikea ennustaa epävarman taloustilanteen vuoksi. Vuonna 2009 sen odotetaan pysyvän samalla tasolla kuin täksi vuosi odotetun (ei talousarvio), siis 5,8 milj. eurona ja suunnitteluvuosina odotetaan pientä kasvua. 5

8 Pietarsaaren verotulojen arvioidaan olevan yhteensä 66,8 milj. euroa vuonna 2009, ja kunnallisveron osuuden siitä 86,5 % eli 57,8 milj. euroa, yhteisövero-osuuden 8,6 % eli 5,8 milj. euroa ja kiinteistövero-osuuden 4,9 % eli 3,3 milj. euroa. BS TP BS TP BS TP BS TP BU TA EP TS EP TS EP TS 1000 euroa Kommunalskatt - Kunnallisvero Samfundsskatt - Yhteisövero Fastighetsskatt - Kiinteistövero Totalt - Yhteensä BS TP BS TP BS TP BS TP BS TP BS TP BS TP BU TA EP TS EP TS EP TS Kommunalskatt-Kunnallisvero Samfundsskatt-Yhteisövero Fastighetsskatt-Kiinteistövero Valtionosuudet Valtionosuuksiin on tehty yleinen 3,9 %:n indeksitarkistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korotetaan vuoden ,74 %:sta 34,64 %:iin vuonna 2009 korvauksena kuntien verotulojen vähenemisestä, joka aiheutuu verotusperusteiden muutoksista. 6

9 BS 2005 TP BS 2006 TP BS 2007 TP Ennuste 2008 BU 2009 TA Social- o hälsovård - Sos. ja terveydenhuolto, netto Bildningsväsendet och kulturverksamhet - Opetus- ja kulttuuritoimi, netto Allmän statsandel -Yleinen valtionosuus, netto Totalt - Yhteensä BS 2005 TP BS 2006 TP BS 2007 TP Progn BU 2009 TA Allmän statsandel -Yleinen Valtionosuus netto Bildningsväsendet och kulturverksamhet-opetus ja kulttuuritoimi netto Social- o hälsovård-sos. Ja terveydenhuolto netto Toimintatuotot ja -kustannukset Toimintatuotot (ei liikelaitoksia) kasvavat 2,6 % vuonna Toimintakustannukset (ei liikelaitoksia) kasvavat 6,4 % vuonna Vuoden 2009 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma perustuvat seuraaville olettamuksille/lähtökohdille: Yleistä Palkkojen korotukset +3,5 % ,5 % 2010 (sopimus päättyy ) ja 3 % 2011 Lisäksi on varattu lomajaksotusmääräraha, mitä ei ole tehty aikaisemmin, yhteensä 0,286 milj. euro Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on mahdollisuuksien mukaan merkitty asianomaiselle lautakunnalle. 7

10 Kaupunginhallitus Työllistämismäärärahaa on vähennetty, koska Koivurinteeseen perustetaan 4 tointa työllistämisvaroilla palkattujen sijaan. Kaupunginhallitukselle on varattu 0,1 milj. euroa netto PARAS-ohjausryhmälle Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset eläkemaksut, joita ei ole voitu kohdentaa millekään erityiselle lautakunnalle, on merkitty kaupunginhallitukselle (0,17 milj. euroa) Joukkoliikenteen kustannukset nousevat 0,12 milj. euroa Henkilöstötoimistolle on varattu määräraha (0,04) uuden projektityöntekijän palkkaamiseen IT-osastolle. Hanketyöntekijä palkataan vuosiksi Terveydenhuolto Kaupungin maksuosuudet MTHA:lle ovat 26,1 milj. euroa ja Vaasan sairaanhoitopiirille 10,3 milj. euroa. Lisäksi maksetaan eläkemenoperusteisia eläkemaksuja 0,5 milj. euroa. Kaupunginhallituksen ehdotuksessa MTHA:n ja Vaasan sairaanhoitopiirin määrärahaa on vähennetty 0,57 milj. euroa niiden talousarvioehdotuksiin nähden. Sosiaalilautakunta lähihoitajaa (6 uutta + 4 työllistämismäärärahalla palkattua, jotka muutetaan lähihoitajan toimiksi) yhteensä 0,287 milj. euroa. 1 dementianeuvoja, 0,032 milj. euroa Lisäksi muutetaan joitakin kotiavustajan toimia lähihoitajan toimiksi. Yksi vammaishuollon sosiaalityöntekijän virka muutetaan työajaltaan 55 %:sta 100 %:iin. Määrärahaa lisätty 0,1 milj. euroa erilliskorvauksia/sijaisia varten Kaupungin osuus sijaispankin kustannuksista (0,02 milj. euroa) Ostopalvelumäärärahaa lisätään 0,5 milj. euroa 16 paikan ostamiseen tehostetusta palveluasumisesta ( lukien). Tarvikemäärärahan lisäys (elintarvikkeet, lääkkeet ym.) Tukimäärärahoja lisätään (omaishoito) 0,04 milj. euroa ja ahkeruusrahaa (0,02 milj. euroa). Vammaishuollon ostopalvelumäärärahaa lisätään 0,38 milj. euroa vuoden 2008 talousarvioon nähden, ja lastensuojelun ostopalvelujen määrärahaa 0,185 milj. euroa. Elatustuki siirtyy valtiolle lukien, mikä vähentää nettokustannuksia 0,255 milj. euroa. Koivurinne muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi; asiakasmaksujen laskentajärjestelmän muuttaminen ja muut toimenpiteet lisäävät tuloja 0,35 milj. euroa. Vuosien taloussuunnitelmassa on 6 uutta lähihoitajaa vuotta kohden. 8

11 Päivähoito- ja koulutuslautakunta Esiopetuksen oppilasmäärä vähenee 2:lla, perusopetuksen 42:lla ja lukiokoulutuksen 7:llä. Viisi pilottikoulua on saanut kukin resurssiopettajan. Joustavan perusopetuksen kehittämishanke (Jopo/Fix) vakinaistetaan. Ainakin yksi kerho toimii jokaisessa peruskoulussa, parhaassa tapauksessa yhdessä koulussa voi olla 6 kerhoa. Ruokapalvelun tehostaminen on meneillään ja jatkuu vuoteen 2011 asti (säästöjä vuositasolla yhteensä 0,223 milj. euroa v. 2011). Päivähoidon palkkamäärärahojen oikaisu Uusi lapsiryhmä, joka aloitti , ja jota ei ollut talousarviossa 2008 Tarvikemäärärahan lisäys (elintarvikkeet) Tukimäärärahan lisäys (lasten kotihoidon tuki + Pietarsaari-lisä) Lisää määrärahaa kehittämiseen, hankkeisiin jne. Lisääntyneet tulot (päivähoitomaksut). Liikuntalautakunta FantaSean tultua vuokratuksi ulkopuoliselle jää saamatta laitoksen sisäinen vuokra, 0,241 milj. euroa. Lisäksi FantaSean käyttökustannusmäärärahaa vähennetään, samoin maksutuottoja, netto 0,045 milj.euroa. Tekninen lautakunta Kaarilahdenhallin yhtiöittämisen vuoksi käyttökustannukset vähenevät 0,17 milj. euroa ja vuokratulot 0,4 milj. euroa. FantaSean tultua vuokratuksi ulkopuoliselle vähenevät sisäiset vuokratulot 0,241 milj. euroa ja kustannukset 0,06 milj. euroa. Teknisen viraston odotetaan pääsevän 0,2 milj. euron säästöihin lautakunnan talousarvioon nähden tehostamalla toimintaa ja lisäämällä tuottavuutta. Seuraavat toimet/virat, joita on anottu, eivät ole mukana ehdotuksessa: Kehittämisosasto: kaksi avustajaa Vippari-liikenteeseen Kulttuurilautakunta: museovalvoja Tupakkamakasiinin näyttelyhallin valvontaan Liikuntalautakunta: liikunnanohjaaja. Liikelaitokset Kuntalakiin on liitetty uusi luku 10 a, joka koskee kunnallisia liikelaitoksia. Muutosten mukaan liikelaitoksen talousarvio ja taloussuunnitelma ovat kunnan talousarvion erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvion ja -suunnitelman. Valmistelun pohjana ovat valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on yleensä oltava voimassa olevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston tavoiteasetelma voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimuksia. Kuntalain 10 a luvun linjausten mukaiset kaupungin liikelaitosten uudet johtosäännöt käsitellään vuoden 2008 aikana. 9

12 Kun liikelaitoksen talousarvio on erillinen osa, ei kunnan talousarvioon varata liikelaitoksen käyttötaloutta ja investointeja varten määrärahoja ja eikä arvioida tuloja. Liikelaitosta sitovia eriä ovat kunnan talousarviossa erät, jotka määritellään laissa erityisesti (87 e 3 mom.). Noita eriä ovat kunnan sijoittaman pääoman korvaukset, kunnan avustus tai toiminta-avustus kunnalliselle liikelaitokselle, kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Noiden erien lisäksi valtuusto voi päättää, että muutkin kohdat ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarvion valmistelua ohjaava kehyspäätös voi koskea edellä mainittuja eriä. Pietarsaaren energialaitoksen ja Pietarsaaren sataman tuottovaatimusta on korotettu 12 %:iin peruspääomasta. Pietarsaaren veden osalta tuottovaatimus on ennallaan, eli se on 5 % peruspääomasta. Liikelaitosten tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksista. Investoinnit Lautakuntien talousarvioehdotuksissa nettoinvestointien määrä oli 21,3 milj. euroa v Nyt tehdyssä ehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 12,4 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 5,7 milj. euroa. Talo-osaston kunnossapitoinvestoinnit ovat 1,05 milj. euroa. Kunnallistekniikan uudisrakentamiseen ja saneerauksiin varatun 1,5 milj. euron lisäksi on erillismäärärahoja Läntistä rengastietä varten, 0,35 milj. euroa, Pedersin teollisuustontteja varten 0,29 milj. euroa, ja Hällanintietä varten 0,13 milj. euroa. Lisäksi on mukana investointi Baltic Yachtsin laiturirakenteisiin vuosina Vuonna 2009 määräraha on 1 milj. euroa (rakentaminen on edennyt arvioitua nopeammin, joten vuonna 2008 tullaan käyttämään 3 milj. euroa). TEkeskuksen avustuksena saadaan yli 18 %. Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 6,7 milj. euroa v Vuonna 2010 ovat kokonaisnettoinvestoinnit 14,6 milj. euroa ja v ne ovat 16,2 milj. euroa. Vuosikate on 3,8 milj. euroa v. 2009, v se on 4,3 milj. euroa ja vuonna ,9 milj. euroa, mikä suuren investointimäärän huomioiden tuottaa velkakannan, joka vuonna 2011 on 103,3 milj. euroa eli euroa asukasta kohden, kun liikelaitosten investoinnit luetaan mukaan. Kun liikelaitosten investointeja ei huomioida, on velkakanta 93,9 milj. euroa v eli euroa asukasta kohden. Taloustilanteen ja rakennusalan tilanteen vuoksi varataan 0,07 milj. euron suunnittelumääräraha investointihankkeiden aikaistamisvalmiutta varten euro Tp-2004 Tp-2005 Tp-2006 Tp-2007 Ta-2008 Ta-2009 Ts-2010 Ts-2011 Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit Lainakanta/asukas

13 Tärkeimmän tavoitteen on tulevina vuosina oltava hyvän palvelun tuottamisen ohella suuren velkaantuneisuuden vähentäminen. Se voidaan tehdä ainoastaan siten, että luodaan palvelun rahoituksen jälkeen riittävän suuri taloudellinen liikkumavara, jotta toisaalta voidaan rahoittaa investoinnit omin varoin mutta toisaalta myös selvitä lyhennysten rahoittamisesta osittain. Tämä edellyttää sitä, että toiminnan tehostamistyö jatkuu ja tehostuu tulevina vuosina ja että kaikki investoinnit tutkitaan erittäin tarkoin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Pedersören kunta ja Luodon kunta päättivät syksyllä 2007 muodostaa yhteistoiminta-alueen sopijakuntien hoitosektorin hoitamista varten. Toiminta-ala käsittää kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon (lasten päivähoitoa lukuun ottamatta) sekä erityissairaanhoidon, joka kuuluu MTHA:han. Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii perusturvalautakunnan hallintoyksikkönä. Kukin sopijakunta siirtää Kuntalain 76 :n nojalla päätäntäoikeutensa perusturvalautakunnalle perusterveydenhuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevissa asioissa siten, että palvelutuotanto muodostaa kokonaisuuden, jota johdetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Perusperiaatteena on, että toiminta siirretään isäntäkunnalle. Sopimuksessa tarkoitetun hoidon ylläpitäjävastuu siirtyy alkaen. 11

14 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA UTGIFTER O INKOMSTER BS-2007 BU-2008 Stst EURO- TP-2007 TA MENOT JA TULOT Kh STADSSTYRELSEN INK - TULOT KAUPUNGINHALLITUS UTG - MENOT NETTO CENTRALVALNÄMNDEN INK - TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO REVISORER INK - TULOT TILINTARKASTAJAT UTG - MENOT NETTO HÄLSO- och SJUKVÅRD INK - TULOT TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO UTG - MENOT NETTO MELLERSTA Ö:BOTTENS o J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK INK - TULOT KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN UTG - MENOT ALUEEN PELASTUSLAITOS NETTO MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN INK - TULOT YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO SOCIALNÄMNDEN INK - TULOT SOSIAALILAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO DAGVÅRDS- och UTBILDNINGSNÄMNDEN INK - TULOT PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO KULTURNÄMNDEN INK - TULOT KULTTUURILAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO IDROTTSNÄMNDEN INK - TULOT LIIKUNTALAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO TEKNISKA NÄMNDEN INK - TULOT TEKNINEN LAUTAKUNTA UTG - MENOT NETTO TOTALT UTG - MENOT YHTEENSÄ INK - TULOT NETTO

15 TULOSLASKELMA 13

16 14

17 RAHOITUSLASKELMA 15

18 16

19 TASE Kaupunki 1000 euro TA 2009 TA 2008 TP 2007 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT II Aineelliset hyödykkeet III Sijoitukset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Liittymismaksurahasto III Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) IV Edellisten tilikausien ylijäämä V Tilikauden ylijäämä C PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT E VIERAS PÄÄOMA Omavaraisuusaste % 40,21 % 43,01 % 45,40 % Lainakanta Lainat euro/asukas

20 PIETARSAARI TULEVAISUUDEN KAUPUNKI Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelma vuosiksi Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pietarsaaren kaupungin strategiasuunnitelman vuosiksi Eri lautakunnat ovat laatineet vuoden 2004 aikana osastrategiansa, jotka perustuvat kaupungin strategiasuunnitelmalle. Nuo osastrategiat ovat muodostaneet niiden tavoitteiden perustan, jotka eri lautakunnat ovat vahvistaneet omalle toimialalleen, vaikka niitä ei vielä ole hyväksytty lautakunnissa. Kaupungin toiminta-ajatus rakentuu strategiatyön aikana esiin tulleille asioille ja kaupungin historialle ja sen perinteille. PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. PIETARSAAREN KAUPUNGIN VISIO VUODEKSI 2015 PIETARSAARI - TULEVAISUUDEN KAUPUNKI Pietarsaari - on houkutteleva teollisuus-, merenranta- ja puutarhakaupunki, jossa on maan parhaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki - on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. 18

21 Pietarsaaren kaupungin visiossa vuodeksi 2015 konkretisoidaan 10 strategista tavoitetta: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti (lyhyet odotusajat) sekä tehokkaasti (toimiva palvelu). Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupungilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja se voi tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa, yksityisenä ostopalveluna tai kolmannen sektorin tuottamana. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaiden joukossa. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus- ja kulttuurikaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatkoopinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Toisen asteen koulutus on vahvistunut ja kehittynyt. Jakobstads gymnasiumin ja musiikkikoulutuksen yhteistyö on tiivistä ja lukioiden yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on lisääntynyt ja kehittynyt. Lukioiden mahdollisuudet erikoistua houkuttelevat opiskelijoita muualta maasta. Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat Pietarsaaressa, Kokkolassa ja Vaasassa toimivat kuntayhtymät. Ammatillinen koulutus tukee seudun elinkeinorakennetta. Pietarsaaressa järjestettävä ammattikorkeakoulutasoinen koulutus on vahvistunut ja monipuolistunut. Kaksikielinen ammattikorkeakoulukoulutus on laajentunut myös veneteollisuuden alalle aikaisempien matkailu-, kansainvälisen kaupan - ja turkisalan lisäksi. Suomenruotsalainen musiikkikoulutus on keskittynyt Pietarsaareen. 19

22 Yliopistotasoinen opiskelu on mahdollista runsaan suomen- ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan ansiosta. Päävastuun tästä koulutuksesta kantavat Åbo Akademi ja Kokkolan yliopistokeskus. Åbo Akademin barnpedagogiska institutionen vahvistaa Pietarsaaren asemaa korkeakoulukaupunkina. Pietarsaaren pitkät perinteet aikuiskoulutuksen osalta jatkuvat ja niitä on kehitetty elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna pystyy rahoittamaan toimintansa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille on kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 20