KYVO2 s.34 I II III IV V

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYVO2 s.34 I II III IV V"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010

2 2

3 VI KYVO2 s.34 I II III IV V Toimitusjohtajan katsaus... s. 4 Lahti Energian toiminta ja johto... s. 6 Avaintietoja... s.10 Vuoden päiviä s.16 Vuosikatsaus... s.20 3

4 Toimitusjohtajan katsaus

5 2010 Täydellinen vuosi? Janne Savelainen Toimitusjohtaja Vuonna 2010 teimme yhtiön ennätystuloksen haastavilla markkinoilla. Kylmät talvet lisäsivät sekä volyymia että hinnan vaihteluita ja Lahti Energia pystyi hyödyntämään markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet todella hyvin. Kaukolämmön myyntimme ylitti odotuksemme kylmien ajanjaksojen ansiosta 1,8 miljoonalla eurolla. Sähkön tukkumarkkinoilta saimme liikevoittoa yli 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten osasimme ennakoida. Kehitimme voimakkaasti kaukolämpöverkkoamme ja moninkertaistimme kykymme siirtää Kymijärven voimalaitoksella tehokkaasti tuotettua lämpöä asiakkaille valtatie 12:n ja rautatien ali Lahden eteläpuolelle. Rakensimme ja otimme käyttöön Mukkulan 50 MW:n lämpökeskuksen ja purimme vanhan - käytöstä 1980-luvulla poistetun - jätteiden massapolttolaitoksen. Huhtikuussa aloitimme uuden voimalaitoksen, KYVO2:n rakentamisen Kymijärven voimalaitosalueelle ja projektimme etenee erinomaisesti. Sähkön siirrosta ja mittauksesta vastaava tytäryhtiömme LE-Sähköverkko Oy aloitti huolellisen suunnittelun jälkeen mittavan ja vaativan sähkömittareiden vaihtoprojektin. Kehitimme sisäisiä työ- ja toimintatapojamme ja kuluvan talven aikana olemme onnistuneet laskemaan virheellisten sähkölaskujen määrää merkittävästi. Vuoden 2010 aikana otimme käyttöön uuden riskikäsikirjan ja suojasimme kasvavan velkataakkamme koron suotuisaan aikaan. Sovimme riitamme vakuutusyhtiöiden ja hiilikauppiaiden kanssa. Neuvottelimme uusiksi merkittäviä sopimuksia muuttuneessa asiakaskunnassamme. Henkilökuntamme uudistuu nopeasti. Rekrytoimme kuluneen vuoden aikana yli 10 % henkilökunnastamme. Tämä on meille suuri haaste, sillä haluamme säilyttää ammattitaitomme ja tietotasomme korkealla. Toisaalta vauhti avaa suuria mahdollisuuksia organisaation osaamisen uudistamiseen ja monipuolistamiseen. Olemme pystyneet monin tavoin toteuttamaan vuonna 2009 tiivistämäämme konsernistrategiaa Lisää tehoa!. Vuonna 2010 kokosimme yhteisesti Lahti Energia -konsernin arvot. Tunnistimme ja tiivistimme laajojen keskustelujen jälkeen yhteisiksi toimintaamme ohjaaviksi arvoiksemme tahdon kehittää, halun saada aikaan ja aidon yhteistyön. Haluan kiittää kaikkia lahtienergialaisia kuluneesta vuodesta. Vuosi 2010 tuntuu nyt täydelliseltä, mutta pystymme kyllä tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa parempaankin. Meidän tarvitsee vain tehdä työtä ahkerasti arvojemme mukaan. 5

6 Lahti Energian toiminta ja johto

7 Johtoryhmä vasemmalta oikealle: Henkilöstöpäällikkö Kimmo Kurki LE Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Eero Seesvaara Hankintajohtaja Ahti Nikkanen Lämpöjohtaja Olli Lindstam Talousjohtaja Eila Lindström Toimitusjohtaja Janne Savelainen Myyntijohtaja Asmo Rantanen Kehityspäällikkö Arttu Laine Viestintäpäällikkö Jaana Lehtovirta Tuotantojohtaja Jukka Manskinen Lahti Energia on energia-alan yritys, joka tuottaa ja myy sähköä kaikkialle Suomeen ja lämpöä jakeluverkkonsa alueella. Sähkö- ja lämpöverkko ulottuu Lahden lisäksi Nastolaan ja Hollolaan sekä osin Iitin, Hämeenkosken ja Asikkalan kuntiin. Päätuotteita ovat sähkö ja kaukolämpö. Sähkön myynti Lahti Energian myymästä sähköstä osa tuotetaan itse ja osa hankitaan EPV Energia Oy:stä ja Suomen Hyötytuuli Oy:stä, joissa Lahti Energia on osakkaana. Hyötytuulen ja EPV:n kautta meillä on osuus vesivoimaa, tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Sähköä ostetaan myös pörssistä. Lämmitys Lämpö tuotetaan lähes kokonaan itse omissa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Tarjoamamme lämmitysmuodot ovat kaukolämpö ja maakaasu. Energian tuotanto Lahti Energian omat voimalaitokset sijaitsevat Lahdessa ja Heinolassa. Polttoaineina käytämme kivihiiltä, maakaasua, puuperäisiä aineita, erilliskerättyä energiajätettä ja biokaasua. Lahti Energia tuottaa suurimman osan energiastaan lämmön ja sähkön yhteistuotantona. Kun tavallisesti sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö jää hukkaenergiaksi, yhteistuotannossa se otetaan talteen ja käytetään kaukolämmitykseen. Kaikki tämä vähentää merkittävästi ympäristön kuormitusta. Sähkön siirto LE-Sähköverkko Oy on Lahti Energian tytäryhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja siihen liittyvistä palveluista alueellamme. 7

8 Arvot arkityön tukena Lahti Energia sai keväällä 2010 uudet arvot. Uuden strategian jälkeen se oli luonnollinen askel kohti tavoitetta olla Suomen nopeimmin kasvava energiayhtiö vuoteen 2013 mennessä. Lahti Energian arvoja mietittiin yhteistyössä koko henkilöstön kanssa keväällä järjestetyissä arvotyöpajoissa. Noin 120 lahtienergialaista eri puolilta organisaatiota osallistui yhteisten arvojen luomiseen. Työpajoissa kerrattiin mikä on nyt hyvin ja mitä kannattaa säilyttää. Keskusteluissa etsittiin tältä pohjalta uusia arvoja - ja löydettiin ne: Tahto kehittää. Halu saada aikaan. Aito yhteistyö. Kesäjuhlassa Nikkilän vanhalla sähköasemalla arvot julkistettiin. Syksyllä alkoi käytännön työ. Arvot jalkautettiin jokaisen Lahti Energian työntekijän työpäivään. Arvot antavat meille pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan ja alustan, jolta ponnistetaan jokapäiväisessä työssämme. 8

9 Tahto kehittää Halu saada aikaan Aito yhteistyö 9

10 Avaintietoja

11 Talouslukuja Vuoden 2010 lukuja verrattuna vuoteen ,0 Liikevaihto 180,0 milj. euroa (162,4 milj. euroa), +10,8 % 51,2 Liikevoitto 51,2 milj. euroa (29,6 milj. euroa), +72,8 % 35,7 57,7 36,5 27,1 Tilikauden voitto 35,7 milj. euroa (19,4 milj. euroa), +84,0 % Investoinnit 57,7 milj. euroa (34,9 milj. euroa), +65,3 % Omavaraisuusaste 36,5 (40,6) Sijoitetun pääoman tuotto 27,1 % (20,1 %) 11

12 Asiakkaat Sähkön myyntiasiakkaat ( ) Kaukolämpöasiakkaat (+181) Maakaasuasiakkaat 402 (+5) Höyryasiakkaat 8 (-1) Kaukokylmäasiakkaat 1 (+-0) Sähkön siirtoasiakkaat (+1 093) Myyntimäärät Sähkön myynti GWh (+20,4 %) Kaukolämmön myynti GWh (+9,1 %) Maakaasun myynti 183 GWh (-28,0 %) Höyryn myynti 141 GWh (+10,2 %) Sähkön siirto GWh (+3,3 %) Henkilöstö Henkilöstö vuoden lopussa 237 (231) Miehiä 182, naisia 55 Uusia rekrytointeja 27 Eläkkeelle jäi 15 Henkilöstön keski-ikä 48 vuotta Työsuhteen kesto keskimäärin 20 vuotta 12

13 Siirtoverkot Kaukolämpöverkko 561 km (+17 km) Maakaasuverkko 161 km (+1 km) Sähkön jakeluverkko km (+74 km) Sähkön siirto Keskijänniteverkon kaapelointiaste 41 % Pienjänniteverkon kaapelointiaste 71 % Sähköasemia 10 kpl Jakelumuuntajia kpl Jakelumuuntamoja kpl Kiinteistömuuntamot 18 % Puistomuuntamot 29 % Tornimuuntamot 2 % Pylväsmuuntamot 51 % Päämuuntajateho 461 MVA Jakelumuuntajateho 668,9 MVA Verkoston huipputeho klo ,9 MW Asiakaskohtainen sähkön toimitusvarmuus Vuotuinen keskeytysaika 2 h 16 min/asiakas Vuotuinen keskeytysmäärä 2,6 kpl/asiakas Keskeytyksen keskipituus 53 min/kpl 13

14 Energian hankinta Maakaasu GWh (+23,4 %) Lämpö 1 727,5 GWh (+8,3 %) Yhteistuotanto 1 394,2 GWh (1 242,7 GWh) Kymijärven voimalaitos 1 197,7 GWh (1 105,5 GWh) Heinolan voimalaitos 119,7 GWh (99,6 GWh) Kaasuturbiinit 69,2 GWh (23,6 GWh) Polttomoottorit 2,4 GWh (14,0 GWh) Erillistuotanto 333,0 GWh (343,3 GWh) Osto muilta 5,5 GWh (13,5 GWh) Sähkö GWh (+20,3 %) Kymijärven voimalaitos 858,7 GWh (708,5 GWh) Muu oma tuotanto 30,9 GWh (9,9 GWh) Hyötytuuli Oy 6,6 GWh (5,4 GWh) EPV Energia Oy 228,7 GWh (191,3 GWh) Osto muilta 213,1 GWh (196,3 GWh) 14

15 Energian tuotanto Käytettävissä oleva sähköteho 225,5 MW Käytettävissä oleva kaukolämpöteho 769,1 MW Polttoainejakautuma: Kivihiili 57,5 % Maakaasu 28,7 % Puuperäiset 9,7 % REF 3,3 % Öljy 0,7 % Biokaasu 0,1 % Hyötyenergia yhteensä ,9 MWh Polttoaineen käytön hyötysuhde 78,3 % 15

16 Vuoden päiviä 2010

17 10.4. Kaukolämmön uutta runkolinjaa ryhdytään rakentamaan keskustasta Launeelle Asiakaslehti 1/2010 lähetetään asiakkaille Mukkulan vanha sekajätteen massapolttolaitos puretaan tarpeettomana Ministeri Mauri Pekkarinen muuraa KYVO2:n peruskiven. 17

18 27.1. Sähköverkoston vuoden huipputeho 239,9 MW koetaan klo Alueen yrityksille järjestetään KYVO2-voimalaitokseen liittyvä infotilaisuus, 200 henkilöä osallistuu Vuoden 2009 vuosikertomus julkaistaan Lahti Energia on mukana Earth Hour -tapahtumassa Lahti Energia otteluisäntänä Isku-Areenalla Pelicans-joukkuetta kannustamassa Asiakaslehti 1/2010 lähetetään asiakkaille Tuulienergia Tuulenpesä saa niin suuren suosion, että se myydään loppuun KYVO2:n virallinen alkupaukku ammutaan Uudistetut kotisivut avataan yleisölle Lahti Energia palkitsee Keskuskauppakamarin ansiomerkillä 3 henkilöä 40 v. kestäneestä työurasta, 14 henkilöä 30 v. urasta ja 36 henkilöä 20 v. kestäneestä urasta. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Yhtiön kirkastetut arvot lanseerataan kesäjuhlassa henkilöstölle Lahden kaupunginvaltuusto vierailee Kymijärvellä kuulemassa KYVO2-hankkeesta Sähköverkkoa putsataan tykkylumesta helikopterin avulla Lahti Energia perustajaksi Karpalohankkeeseen, joka pyrkii lisäämään kuluttajien energiatehokkuusneuvontaa LE-Sähköverkko tekee päätöksen vahvistaa 110 kv:n siirtoverkkoa Lahdessa Polttimon öljyvahinko havaitaan pitkäperjantaina Kaukolämmön uudisrakentamisen merkittävin työmaa avataan, kun ryhdytään rakentamaan uutta, korvaavaa runkolinjaa keskustasta Launeelle Kymijärven voimalaitoksen vuosihuolto alkaa Lahti Energia ottaa ensimmäisenä yhtiönä Suomessa käyttöön kotimaiset tehdasvalmistetut taivutetut kaukolämpöelementit Sähköautot saavat Lahden ensimmäiset maksuttomat latauspisteet Kauppakadulle, Lahti Energian asiakaspalvelun eteen Mukkulan uuden lämpökeskuksen harjannostajaiset. 18

19 1.7. Arvonlisävero nousee 23 %:iin ja vaikuttaa asiakkaiden energialaskuihin. Energian hinnoissa ei tehdä muutoksia Lahti Energia aloittaa johdannaiskaupankäynnin Nord Pool -sähköpörssissä Etäluentamittareiden vaihdon koe-erä alkaa Villähteellä Lahti Energian kaukolämpötyömaalta löytyy sodanaikainen pommi Mukkulan lämpökeskus vihitään käyttöön Uusi 40 MVA päämuuntaja otetaan käyttöön Nikkilän sähköasemalla Lahti Energian Suur-Hollola-piknik Jokimaalla kerää satoja osanottajia Lahden runomaratonia vietetään Mukkulassa aurinkoisessa säässä Lahti Energian tuella Ministeri Mauri Pekkarinen muuraa KYVO2:n peruskiven Sähköverkolle suoritetaan sähköturvallisuuslain mukaiset määräaikaisja varmennustarkastukset Launeen runkolinjan kaukolämpöputket kaivetaan yön aikana pääraiteen ali Lahden ratapihalla Asiakaslehti Lahti-Watti 2/2010 jaetaan asiakkaille Mukkulan vanha sekajätteen massapolttolaitos puretaan tarpeettomana. Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa allekirjoitetaan KYVO2-voimalaitokseen liittyvä kierrätyspolttoaineen toimitussopimus Nikkilän sähköasemalta siirretty 20 MVA päämuuntaja otetaan käyttöön Salpakankaalla Lahti Energia järjestää ammattilaisseminaarin aiheesta Sodanaikainen pommi kaivannossa Sähkön myynnin asiakasmäärä saavuttaa 2000-luvun korkeimman lukeman Lahti Energian otteluisännyys FC Lahden kotipelissä Energiansäästöviikolla neuvotaan ja ohjataan tokaluokkalaisia ja myös aikuisia Kymijärven voimalaitos käynnistetään vuosihuollon päätyttyä Launeen runkolinjan kaukolämpöputket porataan vaakatasossa 70 metriä valtatie 12 ali Lahti Energian sähköauto otetaan käyttöön Raju Sylvi-myrsky ravisuttelee Päijät-Hämettä ja jättää tuhansia asukkaita ilman sähköä KHO antaa lopullisen päätöksensä Kymijärven voimalaitoksen ympäristölupa-asiasta Etäluentamittareiden massavaihto alkaa Lahden keskustan kerrostaloissa. 19

20 Vuosikatsaus

21 Sähkönmyynti Haastavaa mutta tuloksellista Sähkön markkinahintojen nousu ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu niin kuluttaja kuin yritysasiakaspuolellakin teki sähkön myyntityöstä viime vuonna haastavaa varsinkin, kun monet yritykset ja kuluttajat olivat vuoden 2009 matalamman hintatason aikana sitoutuneet määräaikaisiin sopimuksiin. Asiakasmäärän valtava kasvu Vuosi 2010 oli kaikesta huolimatta sähkönmyynnin osalta hyvä. Vuoden aikana Lahti Energian sähkönmyyntiasiakasmäärä kasvoi aktiivisen myyntityömme ansiosta yli uudella asiakkaalla. Vuoden lopun lukema asiakasta oli suurempi kuin koskaan vuoden 1999 jälkeen. Pienasiakkaille suunnattu määräaikainen tuulisähkötuote Tuulenpesä otettiin hyvin vastaan ja tuulisähköasiakkaiden määrä lisääntyi nopeasti. Tuulenpesä myytiin loppuun jo kevään aikana. Vuoden aikana myyntiä tehostettiin henkilökohtaisen myyntityön aktivoimisella ja tavoitteiden asettamisella, koulutuksella sekä onnistuneilla rekrytoinneilla. Myynnin tueksi avattiin uusia myyntikanavia internetiin ja osallistuttiin myös ostoyhteenliittymien kilpailutuksiin. Mukana elämässä Lahti Energia osallistui aktiivisesti valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon järjestämällä mm. Energiaa säästämään -päivän Kauppakeskus Triossa yhdessä Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanssa sekä tokaluokkalaisten energiansäästöviikon päijäthämäläisissä kouluissa. Rakentajille tarjottiin energiatehokkaan rakentamisen koulutusta osana Karpalo-hanketta. Suur-Hollola-raveissa Jokimaalla Lahti Energian järjestämä piknik-tapahtuma keräsi satoja asiakkaita viettämään kesäpäivää hevosurheilun parissa. Jalkauduimme vuoden aikana useaan otteeseen kaupunkilaisten pariin osallistumalla kauppakeskuksissa järjestettyihin tapahtumiin sekä erilaisten järjestöjen ja oppilaitosten tilaisuuksiin. Myydyn sähkön alkuperä 2010 Fossiiliset energialähteet 59,8 % Uusiutuvat energialähteet* 22,1 % Ydinvoima 18,1 % * Uusiutuvista on 2,5 prosenttiyksikköä myyty ympäristösähkönä (vesi, tuuli). 21

22 Lämpöliiketoiminta Kaukolämpö on hyvä valinta Kaukolämpö on yhtiömme strateginen painopistealue ja toiminnan kehittämiseen panostettiin vuoden aikana huomattavasti. Rakentamisen volyymi oli lähes kaksinkertainen verrattuna edelliseen vuoteen. Kaukolämmitys näkyi katukuvassa eniten suurten vahvistuslinjojen rakennustöiden kautta. Näkyvyyttä antoi toki myös työmaalta syyskuussa löytynyt sodanaikainen pommi, joka hävitettiin yhteistyössä poliisin ja puolustusvoimien kanssa. Otimme pommitapauksen vakavasti ja järjestimme yhteistyökumppaneillemme ja alueen maanrakentajille lokakuussa pommiseminaarin, jossa asiantuntijat kertoivat oikeista menettelytavoista vastaavassa tilanteessa. Kaukolämpöverkkoa rakennettiin Lahden kaupungin alueella, Nastolassa, Vääksyssä ja Hollolassa. Johtorakenteena käytettiin kiinnivaahdotettua muovikuorista eristyselementtiä. Otimme myös ensimmäisenä yhtiönä Suomessa käyttöön kotimaiset tehdasvalmistetut taivutetut kaukolämpöelementit. Kaukolämpöverkon rakentamisen merkittävimmät työt tehtiin vahvistusrakentamisen kohteissa Vipusenkadulla ja Iso- Paavolankadulla Lahdessa. Työ paransi oleellisesti lämmön siirtoa pohjoiseen Mukkulan alueelle ja etelään Launeelle. Launeen runkoverkon vahvistaminen edellytti valtatie 12:n ja junaradan alituksen. Tien ali mentiin vaakaporauksella ja ratapihan työt tehtiin viikonlopun aikana, kun päärata oli suljettuna Etäluentaprojekti alkoi myös kaukolämmössä Merkittävä yksittäinen ponnistus oli energiamittauksen etäluentaprojektin aloittaminen ja kilpailutuksen läpikäynti. Jatkossa siis myös Lahti Energian kaukolämmön kulutus mitataan ja laskutetaan etäluettavien mittareiden antamien tietojen perusteella. Mittariasennukset toteutetaan vuosien aikana. Luvassa viilenevää... Kaukolämmön kulutusta nostivat talviset olosuhteet, joita koettiin sekä alku- että loppuvuodesta. Vuoden keskilämpötila oli +4,1 C, kun se edellisenä vuonna oli +5,4 C. Kaukolämpövaurioita korjattiin 55 kpl. Suurimmat vauriot sattuivat Loviisankadulla, Vanhanradankadulla ja Vapaudenkadulla. Vauriot tapahtuivat kuitenkin varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella, joten lämmönjakelun keskeytyksistä ei aiheutunut asiakkaille merkittävää haittaa. 22

23 Lämpöjohtaja Olli Lindstam seisoo 800 mm kaukolämpöputkien välissä Launeen runkoverkon vahvistamistyömaalla, joka oli vuoden merkittävin lämmön rakentamisprojekti. 23

24 Energian tuotanto Turvallisesti ja ennakoiden Vuonna 2010 Lahti Energian tuotannon kaksi merkittävintä tapahtumaa olivat kierrätettyä jätettä polttoaineenaan käyttävän KYVO2-voimalaitoksen rakentamisen aloittaminen Kymijärven voimalaitoksen alueelle sekä uuden 50 MW:n lämpökeskuksen rakentaminen ja käyttöönotto Mukkulassa. Nolla tapaturmaa tavoitteeksi Tuotannon osalta selkeänä päämääränä on ollut turvallinen työskentely-ympäristö. Pysyväksi tavoitteeksi asetettiin kunnianhimoinen nolla tapaturmaa. Vuoden aikana määritettiin selkeät turvallisuusmittarit ja -tavoitteet, joiden kehittymistä seurataan kuukausitasolla. Painopiste turvallisuuden osalta pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon kohti ennakoivaa toimintaa. Turvallisuusperehdytysmateriaalin päivittäminen sekä uusitut turvallisuuskierrokset ovat tästä hyviä esimerkkejä. Uudistetut turvallisuuskierrokset otettiin aktiiviseen käyttöön Kymijärven voimalaitoksen lisäksi myös KYVO2-projektissa. Investoinnit ja kunnossapito 2010 Mukkulan uusi 50 MW:n lämpökeskus valmistui ja otettiin käyttöön tavoitellussa aikataulussa. Alueella aiemmin sijainneen sekajätteen massapolttolaitoksen purkaminen aloitettiin vuoden lopulla. Vanhentunutta tekniikkaa edustanut jätteenpolttolaitos tekee tilaa Kymijärven voimalaitosalueella rakenteilla olevalle KYVO2-kaasutusvoimalaitokselle, jonka avulla hyödynnetään jätettä uudella, tehokkaalla tavalla. Kymijärven voimalaitoksen matalapaineturbiinissa tapahtui siipivaurio helmikuussa. Selvitysten perusteella päädyttiin koko juoksusiipivyöhykkeen uusintaan vuosihuollossa. Korjaustyö kuljetuksineen kesti noin 7 viikkoa. Kymijärven voimalaitoksen vuosihuollon suurimpia yksittäisiä töitä olivat huippulämmönvaihtimen uusintaan liittyvät putkistomuutokset, matalapaine-esilämmittimen korjaus, A-ladon purkuruuvin uusinta, generaattorin vetyjäähdyttimien uusinta ja generaattorin suojauksen uusinta. KYVO2-projektiin liittyviä töitä olivat mm. vesi-, sprinkler- ja viemäriputkistojen muutostyöt. Keväällä aloitettiin mittava öljysäiliöiden tarkastus- ja kunnostusohjelma öljyriskikartoituksen perusteella. Öljysäiliöt tyhjennettiin, tarkastettiin ja tarvittaessa kunnostettiin. Lisäksi säiliöihin lisättiin pinta- ja lämpötilamittauksia sekä ylitäytön estoja. Keväällä uusittiin Hartwallin lämpökeskuksen piippu, joka oli alkanut syöpyä kaatopaikalta kerättävän biokaasun koostumuksen muututtua. Toimenpiteiden jälkeen päästiin jälleen jatkamaan biokaasun polttoa, runsaan vuoden tauon jälkeen. Teivaanmäen voimalaitoksen 28 MW:n kuumavesikattilan painerungossa ilmeni isoja vaurioita ja kunnostustyö kesti yli kolme kuukautta. Lisäksi tehtiin isoja muutoksia laitoksen polttoöljylaitteistoon ja sen ohjausjärjestelmään. Tuotannon pitkän tähtäimen suunnitelman ensimmäinen versio valmistui vuoden lopulla ja siinäkin mainittu laitosten automaation ja kaukokäytön kehittäminen käynnistyi. 24

25 Mukkulan uusi lämpökeskus edustaa uutta rakentamista. Laitoksen takana näkyy vielä vanha jätteenpolttolaitos, joka purettiin pois loppuvuonna tarpeettomana. Lahdessa ei enää uskota sekajätteen massapolttoon. 25

26 Energian hankinta Myynnin ja tuotannon eriytys oikea ratkaisu Energian hankinnassa otettiin käyttöön sähkökaupan uusi riskikäsikirja ja rakennettiin yhtiön suojausstrategia. Sähkön tuotannon ja sähkön myynnin suojaustoiminta alkoi vuoden alusta ja paransi vuoden 2010 tulosta merkittävästi. Hiilivarastot hyvällä tasolla Lahti Energia hyödynsi taantuman aiheuttaman hiilen alhaisen maailmanmarkkinahinnan ja on ostanut hiiltä aktiivisesti varastoon. Maailman talouden hiljaa elpyessä hiilen hintaan on kohdistunut jo selvää nousupainetta. Kuljetukset onnistuivat vuoden aikana suunnitelmien mukaisesti ja vielä joulukuussa, läpi pakkasen ja jään, saatiin toimitettua sovitut kuusi viimeistä hiililaivaa satamiinsa. KYVO2-voimalaitoksen normaalikäytössä vuosittainen kierrätyspolttoaineen tarve on yli GWh vuodessa eli noin puolet Kymijärven höyryvoimalaitoksen vuosittaisesta polttoaineen käytöstä. Polttoaineen toimitusketjun suunnitteluun panostetaan, jotta arkipäivittäin saapuvat rekkaa saadaan hallitusti purettua ja polttoaineen laatu analysoitua. Pörssisähkön korkean hinnan syitä Sähkön pörssihinta oli vuonna 2010 korkein Suomen osalta Nordpoolin tähänastisessa historiassa. Hinta oli 56,64 / MWh ja myös kuukausittaiset vaihtelut olivat suuria. Korkeaan hintaan vaikuttivat etenkin koko vuoden jatkunut vesivarastojen alhaisuus, kylmä alku- ja loppuvuosi sekä Ruotsin ydinvoimalaitosten ongelmat. Uuden riskikäsikirjan sekä suojausstrategian ansiosta Lahti Energia onnistui hyödyntämään sähkön korkean hinnan erinomaisesti. Polttoainesopimukset jätteen osalta solmittu Rakenteilla olevan KYVO2-voimalaitoksen polttoainesopimukset saatiin solmittua joulukuun alkuun mennessä pitkällisten neuvottelujen jälkeen. Sopimuksilla varmistettiin, että toimittajien kannattaa panostaa polttoaineen laadun kehittämiseen, koska se vaikuttaa merkittävästi siitä maksettavaan hintaan. Toimitusjohtajat Janne Savelainen Lahti Energiasta ja Tuula Honkanen Päijät-Hämeen Jätehuollosta lyövät kättä polttoaineen toimitusketjun vahvistamiseksi. 26

27 Sähkön hankinta Lämmön hankinta GWh GWh Kymijärven voimalaitos Muu oma tuotanto Kymijärven voimalaitos Muu oma tuotanto Osto Hyötytuuli EPV Osto 27

28 Henkilöstö Arvot pitävät hyvässä kunnossa Keväällä muodostettujen arvojen mukaista toimintatapaa kehitettiin vuoden aikana koko henkilöstön arvopäivässä, tiimien ja yksiköiden kokouksissa sekä esimiesfoorumeilla. Yhteiset arvot haluttiin saada osaksi henkilöstön arkipäivää ja johtamista. Myös aloitejärjestelmä on korvattu sähköisellä ehdotusjärjestelmällä. Avoimen järjestelmän tavoitteena on kannustaa henkilöstöä kehittämään omaa työtään ja työhön liittyviä menetelmiä. Keski-ikä alenee Yhtiöön palkattiin vuoden aikana 27 uutta työntekijää. Keskimääräinen työskentelyaika yhtiössä laski 22 vuodesta 20 vuoteen. Eläköitymisen ja uusien rekrytointien seurauksena yhtiön henkilöstön keski-ikä laski 50 vuodesta 48 vuoteen. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on ollut 62,7 vuotta. Terveysprosentti eli henkilökunnasta koko vuoden terveenä olleiden määrä nousi ja oli 48 prosenttia. Sairauspoissaolot lisääntyivät silti 1,4 prosenttia. Sairaudesta ja tapaturmista johtuvat poissaolot olivat 11 päivää työntekijää kohti. Lahti Energialla on käytössään sekä kannustepalkka että henkilöstörahasto. Vuoden 2010 kannustepalkka tuotti koko henkilöstölle keskimäärin 98,79 prosenttia enimmäismäärästä eli kuukauden palkasta. Henkilöstön parhaaksi Voimakas panostaminen henkilöstön koulutus-, kehittämis- ja virkistystoimintaan jatkui vuoden aikana. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käytiin koko henkilöstön kanssa. Keskusteluilla varmistettiin toiminnan tavoitteellisuus ja tehtiin havainnot myös henkilöstön koulutustarpeesta ja resurssien oikeasta kohdentamisesta. Henkilöstön tuntemuksia ja työssä viihtymistä seurattiin koko vuoden ajan kolmen viikon välein toistetulla henkilöstökyselyllä eli viremittauksella. Kyselyiden perusteella todettiin viihtymisen parantuneen edellisvuoteen verrattuna. Yhtiö kannustaa henkilökuntaansa työkyvyn omaehtoiseen ylläpitoon tarjoamalla sportti- ja kulttuuripassin käyttöä henkilöstöetuna. Myös konsernin omistamat lomamökit ovat henkilöstön käyttävissä vapaa-aikana. Lisäksi osallistumista erilaisiin tapahtumiin, kuten Sulkavan soudut, Dragon-melonta, Finlandia-maraton ja ICE GP -jääratamikroautokisa, tuettiin. Koulutusta ja työhyvinvointia Koulutuksessa pääpaino on ollut kaikkien henkilöstöryhmien osalta ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on nostaa myös ammattitutkintojen avulla konsernin koulutustasoa ja osaamista. Esimiestoiminnan kehittäminen on jatkunut esimiesfoorumeissa, joissa varmistetaan laadukas esimiestyö. Työkykyriskien varhaiseen tunnistamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen on kiinnetty erityistä huomiota varhaisen puuttumisen -mallin avulla. Tavoitteena on tunnistaa uhkaavat työturvallisuus- ja työkykyriskit varhaisessa vaiheessa yhteistyössä linja- ja työsuojeluorganisaation ja henkilöstöhallinnon kanssa sekä varmistaa tarvittavien lääketieteellisten tutkimusten ja tehokkaan hoidon toteuttaminen ajoissa työterveydenhuollossa. Turvallista työympäristöä ja työturvallisuusajattelua on syvennetty konsernissa ottamalla käyttöön sähköiset tapaturma- ja turvallisuushavaintolomakkeet. Järjestelmän tavoitteena on tunnistaa mahdolliset turvallisuusriskit ja poistaa ne. Järjestelmä on avoin koko henkilöstölle. 28

29 lkm Henkilöstön kokonaismäärä % Työsuhteen kesto v v v v v Miehet Naiset lkm Henkilöstön ikärakenne Miehet Naiset Henkilöstön yhteisiä tilaisuuksia oli vuoden varrella useita ja mm. vappua juhlistettiin. 29

30 Ympäristö Päämääränä ympäristön säästäminen Lahti Energian CO 2 -päästöjen määrä vaihtelee vuosittain sen mukaan, kuinka paljon tuotantolaitokset ovat käynnissä. Vuonna 2010 päästöoikeuksia ostettiin tonnia ja CER-oikeuksia tonnia. Lahti Energian tuotantolaitoksissa syntyi päästöjä vuoden aikana tonnia. Vuoden aikana ei ollut päästörajojen ylityksiä. Tapahtumia monella rintamalla Ympäristöasioista valitettavin oli Polttimon lämpökeskuksella pääsiäisenä tapahtunut öljyvuoto, jonka seurauksena maaperään ja Vesijärven rantaan pääsi vuotamaan noin 5 m 3 kevyttä polttoöljyä. Suurin osa valuneesta öljystä saatiin nopeasti talteen, mutta Vesijärven jääpeite ja sen sulaminen pitkittivät torjuntatyön keston useammaksi viikoksi. Vesijärvellä tehtiin kuukausien ajan tehostettua seurantaa vuodon seurauksien selvittämiseksi. Syksyllä päättyneen seurannan perusteella öljyvuodosta ei aiheutunut haittaa vesieliöstölle. Maaperään valunut öljy saatiin puhdistettua kokonaisuudessaan. Vuoden 2008 Joutjoen öljyvahingon syyksi selvisi alhaisen pohjaveden tason vuoksi kallioöljysäiliöstä jäähdytysvesitunnelin kautta Joutjokeen tihkunut öljy. Pohjaveden pinnan tason säätelemiseksi rakennettiin syksyn aikana vesiverhojärjestelmä. Pilaantunutta maata tuli esiin uudisrakentamisen yhteydessä Mukkulassa ja Kymijärven voimalaitoksen vierestä hankitulla tontilla. Molemmissa tapauksissa maaperä saatiin puhdistettua kokonaisuudessaan, eivätkä viranomaiset ole vaatineet jälkiseurantaa. Vuoden 2009 lopussa tilattu öljyriskikartoitus toteutettiin keväällä kaikilla Lahti Energian öljyä käyttävillä laitoksilla, Kymijärven voimalaitosta lukuun ottamatta. Kymijärvellä vastaava kartoitus tehdään vuoden 2011 aikana. Kymijärven voimalaitoksen tuhkalle on etsitty uusia hyötykäyttökohteita ja tuhkasta pystyttiinkin vuoden aikana hyödyntämään 9148 tonnia. Syksyllä 2010 käynnistettiin työ nykyisen ISO ympäristöjärjestelmän päivittämiseksi. Lisää ympäristölupahakemuksia Korkein hallinto-oikeus teki lopullisen päätöksensä vuonna 2002 jätetyn Kymijärven voimalaitoksen ympäristölupahakemuksen suhteen. KHO palautti luvan käsittelyn Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Lahti Energia jätti kaksi ympäristölupahakemusta. Näistä toinen koskee Miekan tuhkan läjitysalueen laajentamista ja toinen Heinolan voimalaitoksen lupamääräysten päivittämistä. Yhdessä muiden kanssa Lahti Energia osallistui aktiivisesti Lahden kaupungin ilmastotyöryhmän työskentelyyn ja oli mukana Hollola-Lahti-Nastola ilmasto-ohjelman toteutuksessa. Lisäksi osallistuimme IMMUhankkeeseen (Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään). IMMU-hankkeen puitteissa Lahti Energialle valmistui kaksi diplomityötä. Lahti Energia on osallistunut myös ilmanlaadun yhteistarkkailuun Lahdessa ja Heinolassa sekä Vesijärven yhteistarkkailuun. Olimme edelleen mukana tukemassa työtä Vesijärven tilan parantamiseksi rahoittamalla merkittävillä summilla Vesijärviohjelmaa ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiötä. 30

31 Energiantuotannon polttoaineet 2010 GWh TJ Polttoöljy Maakaasu Biokaasu 4 14 Teollisuusbensiini 0 1 Puuhake Puupöly Kuitupitoinen jäte 6 22 Kivihiili Puujäte REF YHTEENSÄ: Energiantuotannon päästöt CO 2 fossiilinen t CO 2 bio t No x t SO t Hiukkaset 40 t Ominaispäästö / käytetty polttoaine CO 2 71 g/mj No x 156 mg/mj SO mg/mj Hiukkaset 3 mg/mj Uusiutuvan polttoaineen määrä 2010 kokonaispolttoaineesta Oma energiantuotanto GWh Sähkö Kaukolämpö Prosessihöyry YHTEENSÄ: TJ Ominaispäästöt/ tuotettu energia CO g/kwh No x 717 mg/kwh SO mg/kwh Hiukkaset 15 mg/kwh Tuotetut jätteet Kaatopaikkajäte 129 t Ongelmajäte 42 t Tuhkat t Kymijärven kaasuttimella hävitetyt jätteet REF ja puujäte t 31

32 LE-Sähköverkko Oy Etäluentaa ja verkon hoitoa LE-Sähköverkko Oy on Lahti Energian tytäryhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja siihen liittyvistä palveluista. Yhtiö huolehtii sähkön toimitusten lisäksi jakelualueensa sähkömittareista ja tarjoaa asiakkailleen erilaisia neuvontapalveluja. Sähkönjakelun haasteita Kulunut vuosi muistetaan myrskyisestä kesästään. Pahin myrskyistä oli 8.8. raivonnut Sylvi. Myrskyn sähköverkolle tekemät tuhot vaikuttivat noin asiakkaaseen. Pääosin sähköt saatiin palautettua 24 tunnin kuluessa. Korjauskustannukset nousivat noin euroon. Alkuvuodesta esiintyneen tykkylumen vaikutuksia minimoitiin ennakoivalla partioinnilla. Se ja määrätietoinen, jatkuva kunnossapito ja raivaus palkitsivat tällaisessa tilanteessa, eikä vaurioita juurikaan esiintynyt. Uutta siirtoverkkoa Merkittävin yksittäinen investointi oli uuden 40 MVA päämuuntajan hankinta Nikkilän sähköasemalle Lahteen. Investoinnin laukaisevana tekijänä oli Salpakankaan sähköaseman muuntokapasiteetin niukkuus Hollolassa päämuuntajavauriotapauksessa. Salpakankaalle siirrettiin Nikkilästä 20 MVA päämuuntaja ja sieltä puolestaan hyvin palvellut, vuonna 1960 valmistettu 8 MVA muuntaja myytiin metallinkierrättäjälle. Näin Salpakankaan muuntoteho nousi 12 MVA ja Nikkilän 20 MVA. Muuntokapasiteettimme pystyy edelleen vastaamaan eteläisen Lahden ja Hollolan keskustan kasvavan rakennuskannan tarpeisiin. Liki 50 vuoden ikäistä 110 kv rengasverkkoa on vahvistetta- va Lahdessa. Tähän, noin 10 miljoonan euron hankkeen käynnistämiseen liittyvä päätös tehtiin ja jakeluverkkoa Merkittävimmät jakeluverkon uudisalueet olivat Lahden Rekolanniitty ja Nastolan Kyynärä, molemmat pientaloalueita. Verkkoa uusittaessa johdot rakennetaan pääosin maahan. Keskijännitteen kaapelointiaste kasvoi jälleen prosentilla 41 %:iin. Osana tätä käyttövarmuutta parantavaa muutosta Keskussairaalaa syöttävän johdon viimeinenkin ilmajohto-osuus kaapeloitiin. Lahden keskusta-alue siirtyi käyttämään 6 kv sijaan 10 kv jakelujännitettä vuonna 1965 Teivaanmäen voimalaitoksen valmistuttua luvulla tehtiin strateginen päätös siirtyä askel askeleelta myös keskustassa 20 kv jakelujännitteeseen. Tähän päätökseen liittyen kuluneena vuonna siirryttiin Ruolan alueella sekä Rullakadun alueella saneeraustöiden yhteydessä 20 kv jännitteeseen. Jakeluverkon investoinneista reilut 15 % kohdistui kohteisiin, jossa päämotiivina oli sähkön laadun parantaminen. Muilta osin rakentaminen jakaantui liki puoliksi uudisrakentamisen ja korvausinvestointien kesken. Etäluentaprojekti ja liittymät Asiakkuuden hallintaa kehitettiin siirtämällä liittymien myynti vuodenvaihteesta lähtien yhtiön hoidettavaksi. Sähköenergiamittareiden vaihtaminen etäluettaviin aloitettiin syksyllä pilottihankkeella ja massavaihtona joulukuussa. Tämän lisäksi yli 63 A 32

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja 10.3 2016 KONSERNIN JOHTORYHMÄ Eturivi, vasemmalta Jaana Rinne Johtaja, henkilöstöasiat Marcelo Cordaro Johtaja,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

FINNLINES OYJ 26.10.2005

FINNLINES OYJ 26.10.2005 FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 09.00-09.10 Verkkotoimikunnan säännöt ja sääntöihin sitoutuminen / Kari Kuusela + kaikki 09.10-09.40 Fingrid ajankohtaiset / Kari Kuusela 09.40-10.00 Asiakastoiminnan

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2005 ESITYS 25.7.2005 Liikevaihdon jakautuma 1-6/2005 Joustopakkaukset 35,0 milj. euroa 33 % Muut 5,5 milj. euroa 5 % Kosteuspyyhkeet 32 % Kuitukankaat 30

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Tampereen Kansi ja areena - hanke

Tampereen Kansi ja areena - hanke Tampereen Kansi ja areena - hanke Junaliikenteeseen vaikuttavat ratatyöt Päällysrakenne Vaihteet V005, V006, V008 ja V011 siirrot ja vaihdot. Vaihteiden V191, V012, V015 ja V013 purkaminen. Raiteiden R053,R075,R096

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot