KYVO2 s.34 I II III IV V

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYVO2 s.34 I II III IV V"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010

2 2

3 VI KYVO2 s.34 I II III IV V Toimitusjohtajan katsaus... s. 4 Lahti Energian toiminta ja johto... s. 6 Avaintietoja... s.10 Vuoden päiviä s.16 Vuosikatsaus... s.20 3

4 Toimitusjohtajan katsaus

5 2010 Täydellinen vuosi? Janne Savelainen Toimitusjohtaja Vuonna 2010 teimme yhtiön ennätystuloksen haastavilla markkinoilla. Kylmät talvet lisäsivät sekä volyymia että hinnan vaihteluita ja Lahti Energia pystyi hyödyntämään markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet todella hyvin. Kaukolämmön myyntimme ylitti odotuksemme kylmien ajanjaksojen ansiosta 1,8 miljoonalla eurolla. Sähkön tukkumarkkinoilta saimme liikevoittoa yli 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten osasimme ennakoida. Kehitimme voimakkaasti kaukolämpöverkkoamme ja moninkertaistimme kykymme siirtää Kymijärven voimalaitoksella tehokkaasti tuotettua lämpöä asiakkaille valtatie 12:n ja rautatien ali Lahden eteläpuolelle. Rakensimme ja otimme käyttöön Mukkulan 50 MW:n lämpökeskuksen ja purimme vanhan - käytöstä 1980-luvulla poistetun - jätteiden massapolttolaitoksen. Huhtikuussa aloitimme uuden voimalaitoksen, KYVO2:n rakentamisen Kymijärven voimalaitosalueelle ja projektimme etenee erinomaisesti. Sähkön siirrosta ja mittauksesta vastaava tytäryhtiömme LE-Sähköverkko Oy aloitti huolellisen suunnittelun jälkeen mittavan ja vaativan sähkömittareiden vaihtoprojektin. Kehitimme sisäisiä työ- ja toimintatapojamme ja kuluvan talven aikana olemme onnistuneet laskemaan virheellisten sähkölaskujen määrää merkittävästi. Vuoden 2010 aikana otimme käyttöön uuden riskikäsikirjan ja suojasimme kasvavan velkataakkamme koron suotuisaan aikaan. Sovimme riitamme vakuutusyhtiöiden ja hiilikauppiaiden kanssa. Neuvottelimme uusiksi merkittäviä sopimuksia muuttuneessa asiakaskunnassamme. Henkilökuntamme uudistuu nopeasti. Rekrytoimme kuluneen vuoden aikana yli 10 % henkilökunnastamme. Tämä on meille suuri haaste, sillä haluamme säilyttää ammattitaitomme ja tietotasomme korkealla. Toisaalta vauhti avaa suuria mahdollisuuksia organisaation osaamisen uudistamiseen ja monipuolistamiseen. Olemme pystyneet monin tavoin toteuttamaan vuonna 2009 tiivistämäämme konsernistrategiaa Lisää tehoa!. Vuonna 2010 kokosimme yhteisesti Lahti Energia -konsernin arvot. Tunnistimme ja tiivistimme laajojen keskustelujen jälkeen yhteisiksi toimintaamme ohjaaviksi arvoiksemme tahdon kehittää, halun saada aikaan ja aidon yhteistyön. Haluan kiittää kaikkia lahtienergialaisia kuluneesta vuodesta. Vuosi 2010 tuntuu nyt täydelliseltä, mutta pystymme kyllä tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa parempaankin. Meidän tarvitsee vain tehdä työtä ahkerasti arvojemme mukaan. 5

6 Lahti Energian toiminta ja johto

7 Johtoryhmä vasemmalta oikealle: Henkilöstöpäällikkö Kimmo Kurki LE Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Eero Seesvaara Hankintajohtaja Ahti Nikkanen Lämpöjohtaja Olli Lindstam Talousjohtaja Eila Lindström Toimitusjohtaja Janne Savelainen Myyntijohtaja Asmo Rantanen Kehityspäällikkö Arttu Laine Viestintäpäällikkö Jaana Lehtovirta Tuotantojohtaja Jukka Manskinen Lahti Energia on energia-alan yritys, joka tuottaa ja myy sähköä kaikkialle Suomeen ja lämpöä jakeluverkkonsa alueella. Sähkö- ja lämpöverkko ulottuu Lahden lisäksi Nastolaan ja Hollolaan sekä osin Iitin, Hämeenkosken ja Asikkalan kuntiin. Päätuotteita ovat sähkö ja kaukolämpö. Sähkön myynti Lahti Energian myymästä sähköstä osa tuotetaan itse ja osa hankitaan EPV Energia Oy:stä ja Suomen Hyötytuuli Oy:stä, joissa Lahti Energia on osakkaana. Hyötytuulen ja EPV:n kautta meillä on osuus vesivoimaa, tuulivoimaa ja ydinvoimaa. Sähköä ostetaan myös pörssistä. Lämmitys Lämpö tuotetaan lähes kokonaan itse omissa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Tarjoamamme lämmitysmuodot ovat kaukolämpö ja maakaasu. Energian tuotanto Lahti Energian omat voimalaitokset sijaitsevat Lahdessa ja Heinolassa. Polttoaineina käytämme kivihiiltä, maakaasua, puuperäisiä aineita, erilliskerättyä energiajätettä ja biokaasua. Lahti Energia tuottaa suurimman osan energiastaan lämmön ja sähkön yhteistuotantona. Kun tavallisesti sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö jää hukkaenergiaksi, yhteistuotannossa se otetaan talteen ja käytetään kaukolämmitykseen. Kaikki tämä vähentää merkittävästi ympäristön kuormitusta. Sähkön siirto LE-Sähköverkko Oy on Lahti Energian tytäryhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja siihen liittyvistä palveluista alueellamme. 7

8 Arvot arkityön tukena Lahti Energia sai keväällä 2010 uudet arvot. Uuden strategian jälkeen se oli luonnollinen askel kohti tavoitetta olla Suomen nopeimmin kasvava energiayhtiö vuoteen 2013 mennessä. Lahti Energian arvoja mietittiin yhteistyössä koko henkilöstön kanssa keväällä järjestetyissä arvotyöpajoissa. Noin 120 lahtienergialaista eri puolilta organisaatiota osallistui yhteisten arvojen luomiseen. Työpajoissa kerrattiin mikä on nyt hyvin ja mitä kannattaa säilyttää. Keskusteluissa etsittiin tältä pohjalta uusia arvoja - ja löydettiin ne: Tahto kehittää. Halu saada aikaan. Aito yhteistyö. Kesäjuhlassa Nikkilän vanhalla sähköasemalla arvot julkistettiin. Syksyllä alkoi käytännön työ. Arvot jalkautettiin jokaisen Lahti Energian työntekijän työpäivään. Arvot antavat meille pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan ja alustan, jolta ponnistetaan jokapäiväisessä työssämme. 8

9 Tahto kehittää Halu saada aikaan Aito yhteistyö 9

10 Avaintietoja

11 Talouslukuja Vuoden 2010 lukuja verrattuna vuoteen ,0 Liikevaihto 180,0 milj. euroa (162,4 milj. euroa), +10,8 % 51,2 Liikevoitto 51,2 milj. euroa (29,6 milj. euroa), +72,8 % 35,7 57,7 36,5 27,1 Tilikauden voitto 35,7 milj. euroa (19,4 milj. euroa), +84,0 % Investoinnit 57,7 milj. euroa (34,9 milj. euroa), +65,3 % Omavaraisuusaste 36,5 (40,6) Sijoitetun pääoman tuotto 27,1 % (20,1 %) 11

12 Asiakkaat Sähkön myyntiasiakkaat ( ) Kaukolämpöasiakkaat (+181) Maakaasuasiakkaat 402 (+5) Höyryasiakkaat 8 (-1) Kaukokylmäasiakkaat 1 (+-0) Sähkön siirtoasiakkaat (+1 093) Myyntimäärät Sähkön myynti GWh (+20,4 %) Kaukolämmön myynti GWh (+9,1 %) Maakaasun myynti 183 GWh (-28,0 %) Höyryn myynti 141 GWh (+10,2 %) Sähkön siirto GWh (+3,3 %) Henkilöstö Henkilöstö vuoden lopussa 237 (231) Miehiä 182, naisia 55 Uusia rekrytointeja 27 Eläkkeelle jäi 15 Henkilöstön keski-ikä 48 vuotta Työsuhteen kesto keskimäärin 20 vuotta 12

13 Siirtoverkot Kaukolämpöverkko 561 km (+17 km) Maakaasuverkko 161 km (+1 km) Sähkön jakeluverkko km (+74 km) Sähkön siirto Keskijänniteverkon kaapelointiaste 41 % Pienjänniteverkon kaapelointiaste 71 % Sähköasemia 10 kpl Jakelumuuntajia kpl Jakelumuuntamoja kpl Kiinteistömuuntamot 18 % Puistomuuntamot 29 % Tornimuuntamot 2 % Pylväsmuuntamot 51 % Päämuuntajateho 461 MVA Jakelumuuntajateho 668,9 MVA Verkoston huipputeho klo ,9 MW Asiakaskohtainen sähkön toimitusvarmuus Vuotuinen keskeytysaika 2 h 16 min/asiakas Vuotuinen keskeytysmäärä 2,6 kpl/asiakas Keskeytyksen keskipituus 53 min/kpl 13

14 Energian hankinta Maakaasu GWh (+23,4 %) Lämpö 1 727,5 GWh (+8,3 %) Yhteistuotanto 1 394,2 GWh (1 242,7 GWh) Kymijärven voimalaitos 1 197,7 GWh (1 105,5 GWh) Heinolan voimalaitos 119,7 GWh (99,6 GWh) Kaasuturbiinit 69,2 GWh (23,6 GWh) Polttomoottorit 2,4 GWh (14,0 GWh) Erillistuotanto 333,0 GWh (343,3 GWh) Osto muilta 5,5 GWh (13,5 GWh) Sähkö GWh (+20,3 %) Kymijärven voimalaitos 858,7 GWh (708,5 GWh) Muu oma tuotanto 30,9 GWh (9,9 GWh) Hyötytuuli Oy 6,6 GWh (5,4 GWh) EPV Energia Oy 228,7 GWh (191,3 GWh) Osto muilta 213,1 GWh (196,3 GWh) 14

15 Energian tuotanto Käytettävissä oleva sähköteho 225,5 MW Käytettävissä oleva kaukolämpöteho 769,1 MW Polttoainejakautuma: Kivihiili 57,5 % Maakaasu 28,7 % Puuperäiset 9,7 % REF 3,3 % Öljy 0,7 % Biokaasu 0,1 % Hyötyenergia yhteensä ,9 MWh Polttoaineen käytön hyötysuhde 78,3 % 15

16 Vuoden päiviä 2010

17 10.4. Kaukolämmön uutta runkolinjaa ryhdytään rakentamaan keskustasta Launeelle Asiakaslehti 1/2010 lähetetään asiakkaille Mukkulan vanha sekajätteen massapolttolaitos puretaan tarpeettomana Ministeri Mauri Pekkarinen muuraa KYVO2:n peruskiven. 17

18 27.1. Sähköverkoston vuoden huipputeho 239,9 MW koetaan klo Alueen yrityksille järjestetään KYVO2-voimalaitokseen liittyvä infotilaisuus, 200 henkilöä osallistuu Vuoden 2009 vuosikertomus julkaistaan Lahti Energia on mukana Earth Hour -tapahtumassa Lahti Energia otteluisäntänä Isku-Areenalla Pelicans-joukkuetta kannustamassa Asiakaslehti 1/2010 lähetetään asiakkaille Tuulienergia Tuulenpesä saa niin suuren suosion, että se myydään loppuun KYVO2:n virallinen alkupaukku ammutaan Uudistetut kotisivut avataan yleisölle Lahti Energia palkitsee Keskuskauppakamarin ansiomerkillä 3 henkilöä 40 v. kestäneestä työurasta, 14 henkilöä 30 v. urasta ja 36 henkilöä 20 v. kestäneestä urasta. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Yhtiön kirkastetut arvot lanseerataan kesäjuhlassa henkilöstölle Lahden kaupunginvaltuusto vierailee Kymijärvellä kuulemassa KYVO2-hankkeesta Sähköverkkoa putsataan tykkylumesta helikopterin avulla Lahti Energia perustajaksi Karpalohankkeeseen, joka pyrkii lisäämään kuluttajien energiatehokkuusneuvontaa LE-Sähköverkko tekee päätöksen vahvistaa 110 kv:n siirtoverkkoa Lahdessa Polttimon öljyvahinko havaitaan pitkäperjantaina Kaukolämmön uudisrakentamisen merkittävin työmaa avataan, kun ryhdytään rakentamaan uutta, korvaavaa runkolinjaa keskustasta Launeelle Kymijärven voimalaitoksen vuosihuolto alkaa Lahti Energia ottaa ensimmäisenä yhtiönä Suomessa käyttöön kotimaiset tehdasvalmistetut taivutetut kaukolämpöelementit Sähköautot saavat Lahden ensimmäiset maksuttomat latauspisteet Kauppakadulle, Lahti Energian asiakaspalvelun eteen Mukkulan uuden lämpökeskuksen harjannostajaiset. 18

19 1.7. Arvonlisävero nousee 23 %:iin ja vaikuttaa asiakkaiden energialaskuihin. Energian hinnoissa ei tehdä muutoksia Lahti Energia aloittaa johdannaiskaupankäynnin Nord Pool -sähköpörssissä Etäluentamittareiden vaihdon koe-erä alkaa Villähteellä Lahti Energian kaukolämpötyömaalta löytyy sodanaikainen pommi Mukkulan lämpökeskus vihitään käyttöön Uusi 40 MVA päämuuntaja otetaan käyttöön Nikkilän sähköasemalla Lahti Energian Suur-Hollola-piknik Jokimaalla kerää satoja osanottajia Lahden runomaratonia vietetään Mukkulassa aurinkoisessa säässä Lahti Energian tuella Ministeri Mauri Pekkarinen muuraa KYVO2:n peruskiven Sähköverkolle suoritetaan sähköturvallisuuslain mukaiset määräaikaisja varmennustarkastukset Launeen runkolinjan kaukolämpöputket kaivetaan yön aikana pääraiteen ali Lahden ratapihalla Asiakaslehti Lahti-Watti 2/2010 jaetaan asiakkaille Mukkulan vanha sekajätteen massapolttolaitos puretaan tarpeettomana. Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa allekirjoitetaan KYVO2-voimalaitokseen liittyvä kierrätyspolttoaineen toimitussopimus Nikkilän sähköasemalta siirretty 20 MVA päämuuntaja otetaan käyttöön Salpakankaalla Lahti Energia järjestää ammattilaisseminaarin aiheesta Sodanaikainen pommi kaivannossa Sähkön myynnin asiakasmäärä saavuttaa 2000-luvun korkeimman lukeman Lahti Energian otteluisännyys FC Lahden kotipelissä Energiansäästöviikolla neuvotaan ja ohjataan tokaluokkalaisia ja myös aikuisia Kymijärven voimalaitos käynnistetään vuosihuollon päätyttyä Launeen runkolinjan kaukolämpöputket porataan vaakatasossa 70 metriä valtatie 12 ali Lahti Energian sähköauto otetaan käyttöön Raju Sylvi-myrsky ravisuttelee Päijät-Hämettä ja jättää tuhansia asukkaita ilman sähköä KHO antaa lopullisen päätöksensä Kymijärven voimalaitoksen ympäristölupa-asiasta Etäluentamittareiden massavaihto alkaa Lahden keskustan kerrostaloissa. 19

20 Vuosikatsaus

21 Sähkönmyynti Haastavaa mutta tuloksellista Sähkön markkinahintojen nousu ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu niin kuluttaja kuin yritysasiakaspuolellakin teki sähkön myyntityöstä viime vuonna haastavaa varsinkin, kun monet yritykset ja kuluttajat olivat vuoden 2009 matalamman hintatason aikana sitoutuneet määräaikaisiin sopimuksiin. Asiakasmäärän valtava kasvu Vuosi 2010 oli kaikesta huolimatta sähkönmyynnin osalta hyvä. Vuoden aikana Lahti Energian sähkönmyyntiasiakasmäärä kasvoi aktiivisen myyntityömme ansiosta yli uudella asiakkaalla. Vuoden lopun lukema asiakasta oli suurempi kuin koskaan vuoden 1999 jälkeen. Pienasiakkaille suunnattu määräaikainen tuulisähkötuote Tuulenpesä otettiin hyvin vastaan ja tuulisähköasiakkaiden määrä lisääntyi nopeasti. Tuulenpesä myytiin loppuun jo kevään aikana. Vuoden aikana myyntiä tehostettiin henkilökohtaisen myyntityön aktivoimisella ja tavoitteiden asettamisella, koulutuksella sekä onnistuneilla rekrytoinneilla. Myynnin tueksi avattiin uusia myyntikanavia internetiin ja osallistuttiin myös ostoyhteenliittymien kilpailutuksiin. Mukana elämässä Lahti Energia osallistui aktiivisesti valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon järjestämällä mm. Energiaa säästämään -päivän Kauppakeskus Triossa yhdessä Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanssa sekä tokaluokkalaisten energiansäästöviikon päijäthämäläisissä kouluissa. Rakentajille tarjottiin energiatehokkaan rakentamisen koulutusta osana Karpalo-hanketta. Suur-Hollola-raveissa Jokimaalla Lahti Energian järjestämä piknik-tapahtuma keräsi satoja asiakkaita viettämään kesäpäivää hevosurheilun parissa. Jalkauduimme vuoden aikana useaan otteeseen kaupunkilaisten pariin osallistumalla kauppakeskuksissa järjestettyihin tapahtumiin sekä erilaisten järjestöjen ja oppilaitosten tilaisuuksiin. Myydyn sähkön alkuperä 2010 Fossiiliset energialähteet 59,8 % Uusiutuvat energialähteet* 22,1 % Ydinvoima 18,1 % * Uusiutuvista on 2,5 prosenttiyksikköä myyty ympäristösähkönä (vesi, tuuli). 21

22 Lämpöliiketoiminta Kaukolämpö on hyvä valinta Kaukolämpö on yhtiömme strateginen painopistealue ja toiminnan kehittämiseen panostettiin vuoden aikana huomattavasti. Rakentamisen volyymi oli lähes kaksinkertainen verrattuna edelliseen vuoteen. Kaukolämmitys näkyi katukuvassa eniten suurten vahvistuslinjojen rakennustöiden kautta. Näkyvyyttä antoi toki myös työmaalta syyskuussa löytynyt sodanaikainen pommi, joka hävitettiin yhteistyössä poliisin ja puolustusvoimien kanssa. Otimme pommitapauksen vakavasti ja järjestimme yhteistyökumppaneillemme ja alueen maanrakentajille lokakuussa pommiseminaarin, jossa asiantuntijat kertoivat oikeista menettelytavoista vastaavassa tilanteessa. Kaukolämpöverkkoa rakennettiin Lahden kaupungin alueella, Nastolassa, Vääksyssä ja Hollolassa. Johtorakenteena käytettiin kiinnivaahdotettua muovikuorista eristyselementtiä. Otimme myös ensimmäisenä yhtiönä Suomessa käyttöön kotimaiset tehdasvalmistetut taivutetut kaukolämpöelementit. Kaukolämpöverkon rakentamisen merkittävimmät työt tehtiin vahvistusrakentamisen kohteissa Vipusenkadulla ja Iso- Paavolankadulla Lahdessa. Työ paransi oleellisesti lämmön siirtoa pohjoiseen Mukkulan alueelle ja etelään Launeelle. Launeen runkoverkon vahvistaminen edellytti valtatie 12:n ja junaradan alituksen. Tien ali mentiin vaakaporauksella ja ratapihan työt tehtiin viikonlopun aikana, kun päärata oli suljettuna Etäluentaprojekti alkoi myös kaukolämmössä Merkittävä yksittäinen ponnistus oli energiamittauksen etäluentaprojektin aloittaminen ja kilpailutuksen läpikäynti. Jatkossa siis myös Lahti Energian kaukolämmön kulutus mitataan ja laskutetaan etäluettavien mittareiden antamien tietojen perusteella. Mittariasennukset toteutetaan vuosien aikana. Luvassa viilenevää... Kaukolämmön kulutusta nostivat talviset olosuhteet, joita koettiin sekä alku- että loppuvuodesta. Vuoden keskilämpötila oli +4,1 C, kun se edellisenä vuonna oli +5,4 C. Kaukolämpövaurioita korjattiin 55 kpl. Suurimmat vauriot sattuivat Loviisankadulla, Vanhanradankadulla ja Vapaudenkadulla. Vauriot tapahtuivat kuitenkin varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella, joten lämmönjakelun keskeytyksistä ei aiheutunut asiakkaille merkittävää haittaa. 22

23 Lämpöjohtaja Olli Lindstam seisoo 800 mm kaukolämpöputkien välissä Launeen runkoverkon vahvistamistyömaalla, joka oli vuoden merkittävin lämmön rakentamisprojekti. 23

24 Energian tuotanto Turvallisesti ja ennakoiden Vuonna 2010 Lahti Energian tuotannon kaksi merkittävintä tapahtumaa olivat kierrätettyä jätettä polttoaineenaan käyttävän KYVO2-voimalaitoksen rakentamisen aloittaminen Kymijärven voimalaitoksen alueelle sekä uuden 50 MW:n lämpökeskuksen rakentaminen ja käyttöönotto Mukkulassa. Nolla tapaturmaa tavoitteeksi Tuotannon osalta selkeänä päämääränä on ollut turvallinen työskentely-ympäristö. Pysyväksi tavoitteeksi asetettiin kunnianhimoinen nolla tapaturmaa. Vuoden aikana määritettiin selkeät turvallisuusmittarit ja -tavoitteet, joiden kehittymistä seurataan kuukausitasolla. Painopiste turvallisuuden osalta pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon kohti ennakoivaa toimintaa. Turvallisuusperehdytysmateriaalin päivittäminen sekä uusitut turvallisuuskierrokset ovat tästä hyviä esimerkkejä. Uudistetut turvallisuuskierrokset otettiin aktiiviseen käyttöön Kymijärven voimalaitoksen lisäksi myös KYVO2-projektissa. Investoinnit ja kunnossapito 2010 Mukkulan uusi 50 MW:n lämpökeskus valmistui ja otettiin käyttöön tavoitellussa aikataulussa. Alueella aiemmin sijainneen sekajätteen massapolttolaitoksen purkaminen aloitettiin vuoden lopulla. Vanhentunutta tekniikkaa edustanut jätteenpolttolaitos tekee tilaa Kymijärven voimalaitosalueella rakenteilla olevalle KYVO2-kaasutusvoimalaitokselle, jonka avulla hyödynnetään jätettä uudella, tehokkaalla tavalla. Kymijärven voimalaitoksen matalapaineturbiinissa tapahtui siipivaurio helmikuussa. Selvitysten perusteella päädyttiin koko juoksusiipivyöhykkeen uusintaan vuosihuollossa. Korjaustyö kuljetuksineen kesti noin 7 viikkoa. Kymijärven voimalaitoksen vuosihuollon suurimpia yksittäisiä töitä olivat huippulämmönvaihtimen uusintaan liittyvät putkistomuutokset, matalapaine-esilämmittimen korjaus, A-ladon purkuruuvin uusinta, generaattorin vetyjäähdyttimien uusinta ja generaattorin suojauksen uusinta. KYVO2-projektiin liittyviä töitä olivat mm. vesi-, sprinkler- ja viemäriputkistojen muutostyöt. Keväällä aloitettiin mittava öljysäiliöiden tarkastus- ja kunnostusohjelma öljyriskikartoituksen perusteella. Öljysäiliöt tyhjennettiin, tarkastettiin ja tarvittaessa kunnostettiin. Lisäksi säiliöihin lisättiin pinta- ja lämpötilamittauksia sekä ylitäytön estoja. Keväällä uusittiin Hartwallin lämpökeskuksen piippu, joka oli alkanut syöpyä kaatopaikalta kerättävän biokaasun koostumuksen muututtua. Toimenpiteiden jälkeen päästiin jälleen jatkamaan biokaasun polttoa, runsaan vuoden tauon jälkeen. Teivaanmäen voimalaitoksen 28 MW:n kuumavesikattilan painerungossa ilmeni isoja vaurioita ja kunnostustyö kesti yli kolme kuukautta. Lisäksi tehtiin isoja muutoksia laitoksen polttoöljylaitteistoon ja sen ohjausjärjestelmään. Tuotannon pitkän tähtäimen suunnitelman ensimmäinen versio valmistui vuoden lopulla ja siinäkin mainittu laitosten automaation ja kaukokäytön kehittäminen käynnistyi. 24

25 Mukkulan uusi lämpökeskus edustaa uutta rakentamista. Laitoksen takana näkyy vielä vanha jätteenpolttolaitos, joka purettiin pois loppuvuonna tarpeettomana. Lahdessa ei enää uskota sekajätteen massapolttoon. 25

26 Energian hankinta Myynnin ja tuotannon eriytys oikea ratkaisu Energian hankinnassa otettiin käyttöön sähkökaupan uusi riskikäsikirja ja rakennettiin yhtiön suojausstrategia. Sähkön tuotannon ja sähkön myynnin suojaustoiminta alkoi vuoden alusta ja paransi vuoden 2010 tulosta merkittävästi. Hiilivarastot hyvällä tasolla Lahti Energia hyödynsi taantuman aiheuttaman hiilen alhaisen maailmanmarkkinahinnan ja on ostanut hiiltä aktiivisesti varastoon. Maailman talouden hiljaa elpyessä hiilen hintaan on kohdistunut jo selvää nousupainetta. Kuljetukset onnistuivat vuoden aikana suunnitelmien mukaisesti ja vielä joulukuussa, läpi pakkasen ja jään, saatiin toimitettua sovitut kuusi viimeistä hiililaivaa satamiinsa. KYVO2-voimalaitoksen normaalikäytössä vuosittainen kierrätyspolttoaineen tarve on yli GWh vuodessa eli noin puolet Kymijärven höyryvoimalaitoksen vuosittaisesta polttoaineen käytöstä. Polttoaineen toimitusketjun suunnitteluun panostetaan, jotta arkipäivittäin saapuvat rekkaa saadaan hallitusti purettua ja polttoaineen laatu analysoitua. Pörssisähkön korkean hinnan syitä Sähkön pörssihinta oli vuonna 2010 korkein Suomen osalta Nordpoolin tähänastisessa historiassa. Hinta oli 56,64 / MWh ja myös kuukausittaiset vaihtelut olivat suuria. Korkeaan hintaan vaikuttivat etenkin koko vuoden jatkunut vesivarastojen alhaisuus, kylmä alku- ja loppuvuosi sekä Ruotsin ydinvoimalaitosten ongelmat. Uuden riskikäsikirjan sekä suojausstrategian ansiosta Lahti Energia onnistui hyödyntämään sähkön korkean hinnan erinomaisesti. Polttoainesopimukset jätteen osalta solmittu Rakenteilla olevan KYVO2-voimalaitoksen polttoainesopimukset saatiin solmittua joulukuun alkuun mennessä pitkällisten neuvottelujen jälkeen. Sopimuksilla varmistettiin, että toimittajien kannattaa panostaa polttoaineen laadun kehittämiseen, koska se vaikuttaa merkittävästi siitä maksettavaan hintaan. Toimitusjohtajat Janne Savelainen Lahti Energiasta ja Tuula Honkanen Päijät-Hämeen Jätehuollosta lyövät kättä polttoaineen toimitusketjun vahvistamiseksi. 26

27 Sähkön hankinta Lämmön hankinta GWh GWh Kymijärven voimalaitos Muu oma tuotanto Kymijärven voimalaitos Muu oma tuotanto Osto Hyötytuuli EPV Osto 27

28 Henkilöstö Arvot pitävät hyvässä kunnossa Keväällä muodostettujen arvojen mukaista toimintatapaa kehitettiin vuoden aikana koko henkilöstön arvopäivässä, tiimien ja yksiköiden kokouksissa sekä esimiesfoorumeilla. Yhteiset arvot haluttiin saada osaksi henkilöstön arkipäivää ja johtamista. Myös aloitejärjestelmä on korvattu sähköisellä ehdotusjärjestelmällä. Avoimen järjestelmän tavoitteena on kannustaa henkilöstöä kehittämään omaa työtään ja työhön liittyviä menetelmiä. Keski-ikä alenee Yhtiöön palkattiin vuoden aikana 27 uutta työntekijää. Keskimääräinen työskentelyaika yhtiössä laski 22 vuodesta 20 vuoteen. Eläköitymisen ja uusien rekrytointien seurauksena yhtiön henkilöstön keski-ikä laski 50 vuodesta 48 vuoteen. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on ollut 62,7 vuotta. Terveysprosentti eli henkilökunnasta koko vuoden terveenä olleiden määrä nousi ja oli 48 prosenttia. Sairauspoissaolot lisääntyivät silti 1,4 prosenttia. Sairaudesta ja tapaturmista johtuvat poissaolot olivat 11 päivää työntekijää kohti. Lahti Energialla on käytössään sekä kannustepalkka että henkilöstörahasto. Vuoden 2010 kannustepalkka tuotti koko henkilöstölle keskimäärin 98,79 prosenttia enimmäismäärästä eli kuukauden palkasta. Henkilöstön parhaaksi Voimakas panostaminen henkilöstön koulutus-, kehittämis- ja virkistystoimintaan jatkui vuoden aikana. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käytiin koko henkilöstön kanssa. Keskusteluilla varmistettiin toiminnan tavoitteellisuus ja tehtiin havainnot myös henkilöstön koulutustarpeesta ja resurssien oikeasta kohdentamisesta. Henkilöstön tuntemuksia ja työssä viihtymistä seurattiin koko vuoden ajan kolmen viikon välein toistetulla henkilöstökyselyllä eli viremittauksella. Kyselyiden perusteella todettiin viihtymisen parantuneen edellisvuoteen verrattuna. Yhtiö kannustaa henkilökuntaansa työkyvyn omaehtoiseen ylläpitoon tarjoamalla sportti- ja kulttuuripassin käyttöä henkilöstöetuna. Myös konsernin omistamat lomamökit ovat henkilöstön käyttävissä vapaa-aikana. Lisäksi osallistumista erilaisiin tapahtumiin, kuten Sulkavan soudut, Dragon-melonta, Finlandia-maraton ja ICE GP -jääratamikroautokisa, tuettiin. Koulutusta ja työhyvinvointia Koulutuksessa pääpaino on ollut kaikkien henkilöstöryhmien osalta ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on nostaa myös ammattitutkintojen avulla konsernin koulutustasoa ja osaamista. Esimiestoiminnan kehittäminen on jatkunut esimiesfoorumeissa, joissa varmistetaan laadukas esimiestyö. Työkykyriskien varhaiseen tunnistamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen on kiinnetty erityistä huomiota varhaisen puuttumisen -mallin avulla. Tavoitteena on tunnistaa uhkaavat työturvallisuus- ja työkykyriskit varhaisessa vaiheessa yhteistyössä linja- ja työsuojeluorganisaation ja henkilöstöhallinnon kanssa sekä varmistaa tarvittavien lääketieteellisten tutkimusten ja tehokkaan hoidon toteuttaminen ajoissa työterveydenhuollossa. Turvallista työympäristöä ja työturvallisuusajattelua on syvennetty konsernissa ottamalla käyttöön sähköiset tapaturma- ja turvallisuushavaintolomakkeet. Järjestelmän tavoitteena on tunnistaa mahdolliset turvallisuusriskit ja poistaa ne. Järjestelmä on avoin koko henkilöstölle. 28

29 lkm Henkilöstön kokonaismäärä % Työsuhteen kesto v v v v v Miehet Naiset lkm Henkilöstön ikärakenne Miehet Naiset Henkilöstön yhteisiä tilaisuuksia oli vuoden varrella useita ja mm. vappua juhlistettiin. 29

30 Ympäristö Päämääränä ympäristön säästäminen Lahti Energian CO 2 -päästöjen määrä vaihtelee vuosittain sen mukaan, kuinka paljon tuotantolaitokset ovat käynnissä. Vuonna 2010 päästöoikeuksia ostettiin tonnia ja CER-oikeuksia tonnia. Lahti Energian tuotantolaitoksissa syntyi päästöjä vuoden aikana tonnia. Vuoden aikana ei ollut päästörajojen ylityksiä. Tapahtumia monella rintamalla Ympäristöasioista valitettavin oli Polttimon lämpökeskuksella pääsiäisenä tapahtunut öljyvuoto, jonka seurauksena maaperään ja Vesijärven rantaan pääsi vuotamaan noin 5 m 3 kevyttä polttoöljyä. Suurin osa valuneesta öljystä saatiin nopeasti talteen, mutta Vesijärven jääpeite ja sen sulaminen pitkittivät torjuntatyön keston useammaksi viikoksi. Vesijärvellä tehtiin kuukausien ajan tehostettua seurantaa vuodon seurauksien selvittämiseksi. Syksyllä päättyneen seurannan perusteella öljyvuodosta ei aiheutunut haittaa vesieliöstölle. Maaperään valunut öljy saatiin puhdistettua kokonaisuudessaan. Vuoden 2008 Joutjoen öljyvahingon syyksi selvisi alhaisen pohjaveden tason vuoksi kallioöljysäiliöstä jäähdytysvesitunnelin kautta Joutjokeen tihkunut öljy. Pohjaveden pinnan tason säätelemiseksi rakennettiin syksyn aikana vesiverhojärjestelmä. Pilaantunutta maata tuli esiin uudisrakentamisen yhteydessä Mukkulassa ja Kymijärven voimalaitoksen vierestä hankitulla tontilla. Molemmissa tapauksissa maaperä saatiin puhdistettua kokonaisuudessaan, eivätkä viranomaiset ole vaatineet jälkiseurantaa. Vuoden 2009 lopussa tilattu öljyriskikartoitus toteutettiin keväällä kaikilla Lahti Energian öljyä käyttävillä laitoksilla, Kymijärven voimalaitosta lukuun ottamatta. Kymijärvellä vastaava kartoitus tehdään vuoden 2011 aikana. Kymijärven voimalaitoksen tuhkalle on etsitty uusia hyötykäyttökohteita ja tuhkasta pystyttiinkin vuoden aikana hyödyntämään 9148 tonnia. Syksyllä 2010 käynnistettiin työ nykyisen ISO ympäristöjärjestelmän päivittämiseksi. Lisää ympäristölupahakemuksia Korkein hallinto-oikeus teki lopullisen päätöksensä vuonna 2002 jätetyn Kymijärven voimalaitoksen ympäristölupahakemuksen suhteen. KHO palautti luvan käsittelyn Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Lahti Energia jätti kaksi ympäristölupahakemusta. Näistä toinen koskee Miekan tuhkan läjitysalueen laajentamista ja toinen Heinolan voimalaitoksen lupamääräysten päivittämistä. Yhdessä muiden kanssa Lahti Energia osallistui aktiivisesti Lahden kaupungin ilmastotyöryhmän työskentelyyn ja oli mukana Hollola-Lahti-Nastola ilmasto-ohjelman toteutuksessa. Lisäksi osallistuimme IMMUhankkeeseen (Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään). IMMU-hankkeen puitteissa Lahti Energialle valmistui kaksi diplomityötä. Lahti Energia on osallistunut myös ilmanlaadun yhteistarkkailuun Lahdessa ja Heinolassa sekä Vesijärven yhteistarkkailuun. Olimme edelleen mukana tukemassa työtä Vesijärven tilan parantamiseksi rahoittamalla merkittävillä summilla Vesijärviohjelmaa ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiötä. 30

31 Energiantuotannon polttoaineet 2010 GWh TJ Polttoöljy Maakaasu Biokaasu 4 14 Teollisuusbensiini 0 1 Puuhake Puupöly Kuitupitoinen jäte 6 22 Kivihiili Puujäte REF YHTEENSÄ: Energiantuotannon päästöt CO 2 fossiilinen t CO 2 bio t No x t SO t Hiukkaset 40 t Ominaispäästö / käytetty polttoaine CO 2 71 g/mj No x 156 mg/mj SO mg/mj Hiukkaset 3 mg/mj Uusiutuvan polttoaineen määrä 2010 kokonaispolttoaineesta Oma energiantuotanto GWh Sähkö Kaukolämpö Prosessihöyry YHTEENSÄ: TJ Ominaispäästöt/ tuotettu energia CO g/kwh No x 717 mg/kwh SO mg/kwh Hiukkaset 15 mg/kwh Tuotetut jätteet Kaatopaikkajäte 129 t Ongelmajäte 42 t Tuhkat t Kymijärven kaasuttimella hävitetyt jätteet REF ja puujäte t 31

32 LE-Sähköverkko Oy Etäluentaa ja verkon hoitoa LE-Sähköverkko Oy on Lahti Energian tytäryhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja siihen liittyvistä palveluista. Yhtiö huolehtii sähkön toimitusten lisäksi jakelualueensa sähkömittareista ja tarjoaa asiakkailleen erilaisia neuvontapalveluja. Sähkönjakelun haasteita Kulunut vuosi muistetaan myrskyisestä kesästään. Pahin myrskyistä oli 8.8. raivonnut Sylvi. Myrskyn sähköverkolle tekemät tuhot vaikuttivat noin asiakkaaseen. Pääosin sähköt saatiin palautettua 24 tunnin kuluessa. Korjauskustannukset nousivat noin euroon. Alkuvuodesta esiintyneen tykkylumen vaikutuksia minimoitiin ennakoivalla partioinnilla. Se ja määrätietoinen, jatkuva kunnossapito ja raivaus palkitsivat tällaisessa tilanteessa, eikä vaurioita juurikaan esiintynyt. Uutta siirtoverkkoa Merkittävin yksittäinen investointi oli uuden 40 MVA päämuuntajan hankinta Nikkilän sähköasemalle Lahteen. Investoinnin laukaisevana tekijänä oli Salpakankaan sähköaseman muuntokapasiteetin niukkuus Hollolassa päämuuntajavauriotapauksessa. Salpakankaalle siirrettiin Nikkilästä 20 MVA päämuuntaja ja sieltä puolestaan hyvin palvellut, vuonna 1960 valmistettu 8 MVA muuntaja myytiin metallinkierrättäjälle. Näin Salpakankaan muuntoteho nousi 12 MVA ja Nikkilän 20 MVA. Muuntokapasiteettimme pystyy edelleen vastaamaan eteläisen Lahden ja Hollolan keskustan kasvavan rakennuskannan tarpeisiin. Liki 50 vuoden ikäistä 110 kv rengasverkkoa on vahvistetta- va Lahdessa. Tähän, noin 10 miljoonan euron hankkeen käynnistämiseen liittyvä päätös tehtiin ja jakeluverkkoa Merkittävimmät jakeluverkon uudisalueet olivat Lahden Rekolanniitty ja Nastolan Kyynärä, molemmat pientaloalueita. Verkkoa uusittaessa johdot rakennetaan pääosin maahan. Keskijännitteen kaapelointiaste kasvoi jälleen prosentilla 41 %:iin. Osana tätä käyttövarmuutta parantavaa muutosta Keskussairaalaa syöttävän johdon viimeinenkin ilmajohto-osuus kaapeloitiin. Lahden keskusta-alue siirtyi käyttämään 6 kv sijaan 10 kv jakelujännitettä vuonna 1965 Teivaanmäen voimalaitoksen valmistuttua luvulla tehtiin strateginen päätös siirtyä askel askeleelta myös keskustassa 20 kv jakelujännitteeseen. Tähän päätökseen liittyen kuluneena vuonna siirryttiin Ruolan alueella sekä Rullakadun alueella saneeraustöiden yhteydessä 20 kv jännitteeseen. Jakeluverkon investoinneista reilut 15 % kohdistui kohteisiin, jossa päämotiivina oli sähkön laadun parantaminen. Muilta osin rakentaminen jakaantui liki puoliksi uudisrakentamisen ja korvausinvestointien kesken. Etäluentaprojekti ja liittymät Asiakkuuden hallintaa kehitettiin siirtämällä liittymien myynti vuodenvaihteesta lähtien yhtiön hoidettavaksi. Sähköenergiamittareiden vaihtaminen etäluettaviin aloitettiin syksyllä pilottihankkeella ja massavaihtona joulukuussa. Tämän lisäksi yli 63 A 32

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian päätuotteina ovat sähkö ja kaukolämpö 2013 Liikevaihto 379 M Liikevoitto 38 M Asiakkaita n.110.000

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Turku Energia Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Toimitusjohtaja Risto Vaittinen Turku Energia 1 Turku Energia Yli vuosisadan ajan valoa ja lämpöä Turkuun 1898 Aktiebolaget Electron aloittaa

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kaukolämpöpäivät Turussa 31.8.-1.9.2011

Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kaukolämpöpäivät Turussa 31.8.-1.9.2011 Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Turussa Turku Suomen vanhin kaupunki Turku on Suomen historiallinen kulttuurin ja sivistyksen keskus Suomen vanhin kaupunki (1229 ) Suomen ensimmäinen yliopisto,

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

ENERGIAKÄÄNNE ENERGIAKÄÄNNE

ENERGIAKÄÄNNE ENERGIAKÄÄNNE Tampereen ENERGIAKÄÄNNE ENERGIAKÄÄNNE Enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa Vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä Lisää työpaikkoja Pirkanmaalle puun toimitusketjuun 1 Euroopan Unionin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Myynti ja asiakkaat 4. Henkilöstö, ympäristövastuu 10. Energian hankinta ja tuotanto 18. Energian siirto asiakkaille 24

Myynti ja asiakkaat 4. Henkilöstö, ympäristövastuu 10. Energian hankinta ja tuotanto 18. Energian siirto asiakkaille 24 1 2 Kasvun kevät Myynti ja asiakkaat 4 Tapahtumien kesä Henkilöstö, ympäristövastuu 10 Muutosten syksy Energian hankinta ja tuotanto 18 Lämmön talvi Energian siirto asiakkaille 24 Mistä se sähkö tulee

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA TIMO NEVALAINEN 11.5.2015 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 3. JATKOTOIMENPITEET 2 1. TAUSTAA 3 1. TAUSTAA Lähtökohdat 1. Helsingin ja Vantaan alueiden sähkötehon kasvuennusteet

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN UUDET PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVAT KONSEPTIT JA SÄHKÖKAUPAN TOTEUTTAMISMALLIT UUDET PUUNKAASUTUSKONSEPTIT ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOINA ERITYISPIIRTEET Suomessa kehitetyt uudet puun kaasutus- konseptit

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot