TUULEN SILMÄ. Nro 3/ vuosikerta ENERGIATUKIEN KÄYTTÖ SUOMESSA 100 MW TUULIVOIMAA SUURIA MERITUULIPUISTOJA POHJANLAHDELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUULEN SILMÄ. Nro 3/2007 18. vuosikerta ENERGIATUKIEN KÄYTTÖ SUOMESSA 100 MW TUULIVOIMAA SUURIA MERITUULIPUISTOJA POHJANLAHDELLE"

Transkriptio

1 TUULEN Nro 3/ vuosikerta SILMÄ ENERGIATUKIEN KÄYTTÖ SUOMESSA 100 MW TUULIVOIMAA SUURIA MERITUULIPUISTOJA POHJANLAHDELLE PROJEKTEJA - AHVENANMAA, HÖGSÅRA, HILSKANSAARI

2 PÄÄKIRJOITUS Jari Ihonen Puheenjohtaja Uusiutuvan energian rintamalta on viime kuukausina saatu myönteisiä uutisia. Vanhasen II hallituksen ohjelmaan kirjattiin lupaus siitä että hallituskauden aikana otetaan Suomessa käyttöön biokaasulaitosten syöttötariffijärjestelmä koskien alle 20 MW:n peltobiomassaa, teurasjätettä, karjalantaa, yhdyskuntajätettä käyttäviä laitoksia. Hallitusohjelmassa mainitaan että järjestelmä sisältää markkinahinnan ja bioenergian hinnan erotuksen kompensaation eli tavoitteena on siis luoda ns. lisähintajärjestelmä. Hallitusohjelman julkistamisen jälkeen saadut kommentit biokaasualan toimijoilta vaihtelivat varovaisesta optimismista äärimmäiseen skeptisyyteen. Jälkimmäistä edustivat kommentit joissa arveltiin tariffin tulevan käyttöön muutamia kuukausia ennen hallituskauden loppua ja silloinkin olevan tasoltaan riittämätön. Aikataulun osalta on skeptisyyden syytä kuitenkin jo väistyä. Asioista vastaava kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on kesän aikana tutustunut lisää biokaasun tuotantoon ja laittanut ison pyörän pyörimään; biokaasun syöttötariffin valmistelu alkaa elokuussa 2007 ja se otetaan käyttöön vuonna 2008 (KTM tiedote ). Tuulivoimaihmisille saattaa aiheuttaa katkeruutta se että biokaasu saa syöttötarfiffit mutta ei tuulivoima. Tuulivoimahan tulee olemaan se merkittävin tulevaisuuden uusiutuva sähköntuotantomuoto, niin Suonessa kuin Euroopassa. Ja eihän tyypillisesti muutaman sadan kilowatin sianpieruvoimaloilla voi merkittäviä määriä energiaa tuottaa, vai voiko? Lähempi tutustuminen biokaasuun tuo esiin hämmentävät mittasuhteet. Jo nyt Saksassa on 1100 MW biokaasuvoimaloita vuosikasvun ollessa satoja megawatteja. Saksan biokaasuyhdistyksen tavoitteena on ottaa pääosa Saksan biokaasupotentiaalista käyttöön jo vuoteen 2020 mennessä, jolloin biokaasu muodostaisi 17% sähköntuotannosta, siis samaa suuruusluokkaa kuin tuulivoiman virallinen tavoite samana ajankohtana. Millainen on biokaasun potentiaali ja lähiajan mahdollisuudet Suomessa? KTM:n tiedotteen mukaan seuraavan viiden vuoden kuluessa on biokaasulla mahdollista saavuttaa jopa satojen megawattien tuotantokapasiteetti. Tavoite ei ole epärealistinen, sillä Saksan kasvu yksin viime vuonna oli 450 MW. Raaka-ainetta biokaasun tuotantoon myös riittää. Energiaksi laskettuna on eri jätevirroista ja kesantopelloilta saatava kokonaispotentiaali Suomessa luokkaa TWh (lämpöarvona). Tämä on siis saavutettavissa ilman että vähennetään nykyisen ruuan tuotantoon käytettyä viljelyalaa. Miten biokaasun tuleva menestys vaikuttaa tuulivoiman kehitykseen? Ehdottomasti myönteisin asia on että biokaasu aloittaa uusiutuvien energianlähteiden tukijärjestelmän uudistamisen. Syöttötariffin käyttöönotto biokaasulle tarkoittaa että tariffin maksamiselle täytyy luoda hallinnointijärjestelmä jonkin toimijan alaisuuteen. Tämän jälkeen, poliittisen tahtotilan ollessa oikea, on varsin helppoa laajentaa syöttötariffijärjestelmää myös muille uusiutuvan energian energialähteille. Tuulivoiman osalta toivoisi tietenkin syöttötariffijärjestelmän mahdollisimman nopeaa laajennusta. Tarvetta nimittäin olisi. Investointitukien jakamisesta tuulivoimalle on tänä ja ensi vuonna tulossa vuosien kaltainen farssi. Hakemuksien määrä on tänä vuonna moninkertaistunut 40 megawattiin, mikä KTMn mukaan (Energiakatsaus 1/2007) johtaa siihen että kaikkia hankkeita ei voida tukea. Tämä on tavallaan ymmärrettävää, kun ei rahaa ole budjetoitu enempää. Sen sijaan on valitettavaa, ja vähemmän ymmärrettävää, että myöskään vuoden 2008 budjettiehdotuksessa ei ole huomioitu hankemäärän kasvua. Kun hankkeet jäävät toteutumatta, on ensi vuodeksi virkamiesten siis syytä keksiä uudet hyvät selitykset. Saattaa olla että tällä kertaa niitä joudutaan esittämään Brysselissä asti. Puheenjohtaja: Jari Ihonen Puh: Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) hallitus vuonna Juhani Jokinen Hafmex Windforce Oy Hannu Mars Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Varapuheenjohtaja: Esa Holttinen WPD Finland Janne Björklund Tuulivoimala.com Finland Oy Hannele Holttinen VTT 2 Eero Koskinen PVO-Innopower Oy Erkki Kunnari Winwind Oy Folke Malmgren Vindkraftföreningen r.f. Tomi Mäkipelto Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Ville Salmela Toiminnanjohtaja: Erkki Haapanen puh. (040) s-posti: TUULENSILMÄ 3/2007

3 TUULENSILMÄ ISSN Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Jari Ihonen Toimituskunta: Jari Ihonen Merja Paakkari Folke Malmgren Erkki Haapanen Hannele Holttinen Toimitussihteeri: Merja Paakkari Ulkoasu: Merja Paakkari Painopaikka: M-Print, Mänttä Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 590 euroa 1/2 340 euroa 1/3 170 euroa 1/4 135 euroa Yrityshakemisto 17 euroa Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus: 42 euroa Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Raininkaistentie HALLI S-posti: Internet: EWEA: 3/2007 Pääkirjoitus 2 Jari Ihonen Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian 4 aloitusseminaari Jyväskylässä Erkki Haapanen Hyvä seminaari Loviisassa 5 Folke Malmgren Tuulivoiman tuotanto- ja vikatilastot Hannele Holttinen Euroopan tuulipäivän tapahtumat Porissa ja Jalasjärvellä 8 Erkki Haapanen, Antti Lepistö EWEC2007 Milanossa 10 Jonas Wolff Tuulivoiman tuotantotilastot 11 WPD suunnittelee suuria merituulipuistoja 14 Pohjanlahdelle Esa Holttinen IEAn tuulivoiman vuosiraportti 2006 ilmestynyt 15 Hannele Holttinen Tuulisähköä Högsårasta 16 Merja Paakkari Vindkraftkapaciteten ökar kraftigt på Åland 17 Voimakas tuulivoimakapasiteetin kasvu Ahvenanmaalla Folke Malmgren Pientuulivoima toimialaryhmä perustettu 20 STYn alaisuuteen Janne Björklund Uutisia ja Tapahtumakalenteri 21 Yrityshakemisto 22 Yhdistyksen jäsenmaksut: Henkilöjäsenet 35 euroa Opiskelijat 10 euroa Yritykset 1000 euroa Yhteisöt 1200 euroa Pienyritykset 200 euroa Pankkitili: Sampo Pankki Kansikuva: Högsåran tuulivoimalan lapa, kuva: Hafmex Windforce Oy TUULENSILMÄ 3/2007 3

4 ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian aloitusseminaari Jyväskylässä DI Erkki Haapanen, toiminnanjohtaja, STY Ministeri Mauri Pekkarinen oli kutsunut energia-alan vaikuttajat Jyväskylään aloitusseminaariin, jossa hän toimi ansiokkaasti puheenjohtajana. EU:n asettamat vaatimukset Kioton sopimuksen toimeenpanemiseksi edellyttävät myös Suomelta konkreettisia toimia. Ilmaston lämpeneminen kasvihuonekaasujen päästöistä johtuen aiheuttaa myös Suomessa konkreettisia toimia. Niiden koordinoimiseksi ja suunnittelemiseksi seuraaviksi vuosikymmeniksi on nimitetty ministerityöryhmä, jonka vetäjänä toimii kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Työryhmä laatii aina vuoteen 2050 ulottuvan ilmasto- ja energiastrategian. Tehtävään osallistuu kaikkiaan kahdeksan ministeriä ja ministeriötä. Ilmaston muutoksen ja energian tuotannon välisestä syy-yhteydestä ovat jo lähes kaikki maailman valtiot yhtä mieltä. Tavoitteistakin ollaan yhtä mieltä hiilidioksidi- ja muita kasvihuoneilmiötä aiheuttavia päästöjä tulee vähentää ja uusiutuvia energioita tulee ottaa käyttöön. Suomen teollisuus on sekä suuri energian kuluttaja että sen tuottaja. Mikäli energian hinta nousee yli kipukynnyksen ja varsinkin, jos sen saatavuus tulee kyseen alaiseksi, energiaa kuluttava teollisuus saattaa siirtyä halvan energian maihin. EU on asettanut varsin korkeat päästörajoitusten tavoitteet, joihin Suomen on vaikea päästä ilman tehokkaita toimia. Suomi tuotti viime vuonna 80 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ylittäen raja-arvoksi asetetun tavoitteen yhdeksällä miljoonalla tonnilla. Vuoteen 2020 mennessä tämä raja on enää 51 miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hiilidioksidipäästöjen on 4 pudottava 40 % nykyisestä. Tämä tarkoittaa käytännössä uusien hiili ja öljyvoimaloiden lähes täydellistä pannaan julistusta. EU on asettanut myös korkeat tavoitteet uusiutuville energiamuodoille, vuoteen 2020 mennessä niiden osuus olisi nostettava 20 %:iin. Mikäli taakka jaettaisiin tasan ja jokaisen maan tulisi lisätä uusiutuvia samassa suhteessa, Suomi joutuisi kestämättömään tilanteeseen, mikä johtuu siitä, että Suomi on jo nyt yksi EU:n johtavia uusiutuvan energian käyttäjiä ja lisäys johtaisi uusiutuvien energiamuotojen käytön kolminkertaistamista. Tähän eivät koskemme tai puuvaramme yksin riitä, tuskin edes viljelypinta-alamme, mikäli tavoitteen toteuttamiseksi ei oteta muita keinoja käyttöön. Koskivoiman lisääminen on vähintään vaikeaa ja edellyttää lukuisten lakien uudelleen kirjoittamista sekä vanhojen koskisotiin liittyvien arpien auki repimistä. Seminaarissa metsäteollisuuden edustaja esitti toiveenaan Pekkariselle, että Suomen ei tulisi lisätä uusiutuvan energian käyttöä, koska se vaarantaisi seuraavan ydinvoimalan rakentamisen. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen olisi kuitenkin ihan hyväksyttävää. Tuulivoima on uusiutuvista energioista lähinnä kypsää kehitystä, mutta sen laajamittainen käyttöön otto on poliittisesti vaikeaa, mikä käy selvästi esille seuraavasta ministeri Pekkarisen näkemyksestä: Jos emme kykene lisäämään riittävästi bioenergian ja veden energiakäyttöä, sitä suuremmassa määrin joudumme turvautumaan energiavaihtoehdoista kalleimpien, muun muassa tuulivoiman lisärakentamiseen. Valtion investointituet eivät kuitenkaan riitä takaamaan tuulivoiman pääsyä markkinoille. Muissa uusiutuvan energian lisäysvaihtoehdoissa epäonnistuminen johtaa väistämättä tuulivoiman mittavien syöttötariffien käyttöön ottamiseen ja sähkön hinnan merkittävään nousuun. Kysyttäessä kokouksessa osanottajien näkemyksiä tuulivoimasta ja erityisesti ihmettelin ammattiyhdistysliikkeen penseää suhtautumista, vaikka tuulivoimaloiden rakentaminen toisi töitä juuri heidän äänestäjilleen. Onhan tuulivoimalan valmistus metalli- ja sähköteollisuudelle merkittävä työnantaja jopa Suomessa. Tähän edustaja Viialainen vastasi, että kyllä AY-liike kannattaa tuulivoimaa ja muut osanottajat yhtyivät näkemykseen. Pekkarinen tosin piti tuulivoimaa liian kalliina, mikä käy ilmi edellä olevasta lainauksestakin. Kokouksessa tuli selvästi esille tarve uusajatteluun. Nyt ollaan tosipaikan edessä ja kaikkia keinoja on käytettävä ja vähintään harkittava, jotta tavoitteisiin päästäisiin. Samalla on kuitenkin muistettava säilyttää kansallinen kilpailukyky ja elintaso. Energian omavaraisuusastetta, joka on nyt vain 31 %, tulisi nostaa. EU on jo nyt huolissaan omavaraisuudestaan, jonka pelätään laskevan 30 vuodessa 30 %:iin, ellei mitään asialle tehdä. Tämän tilanteen korjaamiseksi EU panostaa erittäin voimakkaasti tuulivoimaan, koska sitä Euroopassa on ja se on kotimaista eikä kukaan voi viedä tai valloittaa sitä. Tekniikan kehitys ja innovaatiot avuksi Strategiasuunnittelun aikajänne on niin pitkä, että kokonaan uusia tai nyt vasta kehitysvaiheensa alussa TUULENSILMÄ 3/2007

5 TUULIVOIMASEMINAARI olevia teknologioita ehtii tulla käyttöön. Suunnittelussa on otettava tämä huomioon ja varauduttava avoimin mielin luomaan kehitykselle myönteinen toimintaympäristö sekä mekanismit, joiden avulla voidaan löytää kehityskelpoiset ideat ja saada ne laajamittaiseen käyttöön. Energiaalan uudet tuotteet saattavat olla teollisuudelle uusi kultakaivos, mikäli olemme eturintamassa onnistujien joukossa tuomassa uutta teknologiaa markkinoille. Tässä suhteessa voitaisiin ottaa oppia Tanskasta, jossa hallitus laski 90-luvun puolivälissä, että se sai viisitoistakertaisena tuulivoimalle jakamansa tuet takaisin, kun Tanska oli ja on edelleen maailman johtava tuulivoimalan valmistaja. Voimakkaasti kilpaillut kotimaan markkinat oli keskeinen kehityksen käynnistänyt tekijä, joka kesti myös kansainvälisen kilpailun paineen ja teki tuulivoimaloiden valmistuksesta nopeasti Tanskan tärkeimmän teollisuuden alan. Suomi pidättäytyi tällöin tietoisesti tästä kehityksestä ja oli päättänyt, ettei se lähde kehittämään alaa ja tuloksena on ollut peränpitäjän rooli. Ellei kotimainen teollisuus toimisi tuulivoimaloiden valmistajien alihankkijoina, olisimme todella kehitysmaa. Nyt alan komponenttivienti on noin 400 M. Tämä luku voi jatkossa olla miljardeja, mikäli myös kotimaan markkinat saadaan tukemaan alan kehitystyötä. Strategian suunnittelu tullaan tekemään virkamiestyönä käyttäen hyväksi kutsuttuja asiantuntijoita siinä laajuudessa kuin ministeriöt ja työryhmä näkee tarpeelliseksi. Valmis esitys tullaan aikanaan tuomaan poliittiseen keskusteluun ja eduskuntaan tarvittavien lakien ja päätösten laatimiseksi. Hyvä seminaari Loviisassa DI Folke Malmgren, VKF Teknologiateollisuus järjesti viidennen tuulivoimaseminaarinsa, Tuulivoima-2007, yhdessä energiateollisuuden ja Tuulivoimayhdistyksen kanssa. Teemana oli "Tuulivoima varteenotettava vaihtoehto energiatuotannossa". Tilaisuuteen osallistui n. 70 henkilöä, joista n. puolet edusti valmistavaa teollisuutta ja muut energiateollisuutta, koulutusta ja tutkimusta sekä yhdistyksiä ja valtion virkamiehiä. Eräs osanottaja keräsi aplodeja ehdottamalla että seminaarin teemaotsikoksi muutettaisiin "välttämätön vaihtoehto". Kaikki esitelmät olivat ajankohtaisia ja valottivat energiatilanteen ja tuulivoiman roolia Suomessa eri suunnista. EU:n tilannenäkemys korostui lausunnoista "tuulivoimalla on merkittävä rooli" ja "voidaan saada kilpailukykyiseksi". Esitelmät toivat esiin että tuulivoimaa voidaan maahamme rakentaa runsaasti. Sähköjärjestelmäämme mahtuu suuri määrä tuulivoimaa ilman suuria lisäkustannuksia eivätkä Pohjanlahden jäätkään aseta ylipääsemättömiä esteitä. Kuultiin myös Euroopan ja Ruotsin tuoreita kuulumisia. Tuore WPD-Finlandin johtaja ja Tuulivoimayhdistyksen vastavalittu varapuheenjohtaja Esa Holttinen totesi seminaarin yhteenvedossaan että Suomella on paljon kiinnikurottavaa ja että on korkea aika siirtyä kolmanteen askeleeseen filosofi Bertrand Russelin toteamassa uutuuksien vastaanottoprosessissa; "ensin nauretaan uudelle ilmiölle, sitten sitä ruvetaan vastustamaan mutta lopuksi se omaksutaan itsestäänselvyytenä". Pelkästään Pohjoismaissa näkyvät jo miljardimarkkinat. Seminaarin lopuksi käytiin teollisuusvierailulla Hollming Worksin laitoksissa jossa toimitusjohtaja Timo Suistio kertoi siellä tapahtuvasta Rotatekin generaattorivalmistuksesta ja WinWindin konehuoneiden kokoonpanosta. Degerby Hotellin kokoussali täyttyi hyvin. Edessä vaaleatakkinen Hafmex Windforcen Juhani Jokinen, taaempana seisten WPD:n Esa Holttinen esittämässä kysymyksen. Jo Hollming Worksin ulkopiha antoi ymmärtää mitä hallien sisäpuolella odotti. TUULENSILMÄ 3/2007 5

6 TUOTANTO- JA VIKATILASTOT Tuulivoiman tuotanto- ja vikatilastot 2006 TkT Hannele Holttinen, VTT Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi 2006 vain 4 MW: yhteenlaskettu kapasiteetti vuoden lopussa oli 86 MW, 96 laitosta. Yhteenlaskettu tuulivoimatuotanto vuonna 2006 oli 153 GWh ja vastaa 0,2 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Vuosi oli keskimääräistä tyynempi. Koko vuoden toiminnassa olleiden standardilaitosten keskimääräinen huipunkäyttöaika oli vain 1800 h/a kun se vuonna 2005 oli 2100 h/a. Laitosten tekninen käytettävyys oli hieman edellisvuosia matalampi, 94 %. Edelleen on nähtävissä että uudet korkeat MW-laitokset tuottavat selvästi paremmin kuin 90-luvun alkupuolella rakennetut tuulivoimalaitokset. Uutta kapasiteettia 4 MW Vuonna 2006 pystytettiin 2 laitosta, yht. 4 MW. Kokkolassa otettiin käyttöön WinWinDin 1 MW laitos kesäkuussa ja Meri-Porin Tahkoluodossa 3 MW laitos heinäkuussa. toiminnassa olleelle standardilaitokselle 1800 h/a (v h/a) ja keskiteho 20 % nimellistehosta (v %). Kun otetaan mukaan vain ne 67 laitosta joiden käytettävyys oli yli 90 %, keskimääräinen huipunkäyttöaika oli 1900 h/a ja keskiteho 22 % nimellistehosta. Kuvassa 3 on esitetty keskimääräinen tuulivoimatuotanto eri vuosina Suomessa kaikkien koko vuoden käytössä olleiden voimalaitosten yhteenlasketusta tuotannosta. Kuvassa on myös tuotantoindeksi. Kuvasta voi huomata että kun tuuliolosuhteet otetaan huomioon, tuotanto on Suomessa kasvanut viime vuosina, johtuen korkeammista ja paremmin sijoitetuista voimalaitoksista. Meri-Porin 2 MW jälleen ykkönen Vuonna 2006 vain 10 parasta laitosta ylitti 2400 tunnin huipunkäyttöajan rajan ja 1000 kwh/ m2 rajan. Vuonna 2005 yli 20 laitosta ylitti nämä rajat. Parhaat laitokset sijaitsevat viime vuoden tapaan Meri- Porin Tahkoluodossa, Ahvenanmaalla Kökarilla ja Föglössä, Kristiinankaupungissa, Raahessa sekä Oulunsalossa. Meri-Pori 9:n tunnusluvut vuonna 2005 ovat parhaat Suomessa toistaiseksi saavutetut: 3518 h/a ja 1552 kwh/m2. Keskimääräinen käytettävyys 94 % Viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimääräinen käytettävyys on vaihdellut välillä % eri vuosina. Vuonna 2006 keskimääräinen tekninen käytettävyys oli 94 % (95 % vuonna 2005). Vuonna 2006 yhdellä laitoksella käytettävyys oli erittäin alhainen (alle 40 %). Lisäksi alle 80 % käytettävyyksiä oli kuudella laitoksella, mm Korsnäsin ja Kalajoen vanhoilla laitoksilla. Vuoden aikana Yhteenlaskettu tuulivoimatuotanto vuonna 2006 oli 153 GWh, 9 % lasku tuuliseen vuoteen 2005 verrattuna. Tuulivoimatuotanto vastaa 0,2 % Suomen sähkönkulutuksesta. Keskimääräistä tyynempi vuosi Vuosi 2006 oli selvästi keskimääräistä tyynempi. Ilmatieteen laskemat tuotantoindeksit olivat Perämerellä ja Ahvenanmaalla 85 %, Selkämerellä 82 % ja Suomenlahdella 90 %. Keskimääräinen tuulivoimatuotanto (100 %) on keskiarvo vuosien laskennallisesta tuulivoimatuotannosta tuulennopeusmittausten perusteella. Keskimääräinen huipunkäyttöaika vuonna 2006 oli 87:lle koko vuoden 6 Kuva 1: Suomen tuulivoimakapasiteetin kehitys (pylväät) ja tuulivoimatuotanto (pisteet) Kuva 2: Suomen tuulivoimakapasiteetti: voimalavalmistajien markkinaosuudet vuoden 2006 lopussa. TUULENSILMÄ 3/2007

7 TUOTANTO- JA VIKATILASTOT sattui tavallista enemmän vaihteistohaavereita: 9 laitoksella. Generaattorihaavereita ei ollut yhtään ja lapahaavereita kahdella laitoksella. Tuulivoimaa eniten talvella Kuva 3. Korkeammat tuulivoimalaitokset tuottavat enemmän. Laitosten keskiteho (prosenttina nimellistehosta, ns kapasiteettikerroin) kaikista laitoksista sekä erikseen laitoksista joiden tornin korkeus on yli 50 m ja alle 50 m. Mukana laitokset, joiden käytettävyys on ollut yli 80 % ja jotka ovat olleet tuotannossa koko vuoden. Suomessa tuulee selvästi enemmän talvella kuin kesällä. Kaikkien koko vuoden toiminnassa olleiden laitosten yhteenlasketusta tuotannosta on laskettu joka kuukaudelle tuleva osuus kuvassa 5. Keskimääräinen osuus vuosituotannosta on % talvikuukausina ja 5-7 % kesäkuukausina. Parhaina talvikuukausina saadaan % vuosituotannosta. Kuvasta näkyy myös että talvella kuukausituotannon vaihtelu on suurta. Tuulivoimatuotantoa myös huippukulutuksen aikoina Kuva 4: Suomen 30 parasta tuulivoimalaitosta vuoden 2006 huipunkäyttöajan mukaisessa järjestyksessä. Vertailun vuoksi kuvaan on merkitty myös vuosien 2005 ja 2004 huipunkäyttöajat sekä vaakasuoralla viivalla kolmen vuoden keskiarvo. Helmikuun 2007 kulutushuipun aikainen heikko tuulivoimatuotanto on otettu esille kevään ja kesän aikana muutamassa lehtikirjoituksessa. Adato on kerännyt vuodesta 2005 alkaen lähes kaikkien tuulivoimaloiden tuntitiedot ja näiden perusteella voidaan tarkastella miten tuulivoimaa tuotetaan silloin kun sähkönkulutus on suurimmillaan. Vuonna 2007 suurimman huipun aikana tuotettiin vain 4 % nimellistehosta, kun vuonna 2006 ja 2005 tuotanto oli 21 ja 16 % nimellistehosta. Tuotantotilastoissa on kerätty tietoja yli kymmenen viime vuoden ajalta, keskimäärin tuulivoimatuotanto on ollut 16 % nimellistehosta. Maailmalla tehtyjen tutkimusten perusteella tuulivoiman kapasiteettiarvo on noin keskitehon luokkaa, kun tuulivoimalla tuotetaan vain osa sähköntarpeesta. Suomessa päästään kerättyjen tietojen perusteella suunnilleen samaan tulokseen. Kuva 5. Tuulivoiman keskimääräinen kausivaihtelu: Suomen standardilaitosten yhteenlasketun tuotannon jakautuminen eri kuukausille vuosina Suomen sähkön kulutuksen jakautuminen eri kuukausille keskimäärin näkyy katkoviivana. Raportti TUULIVOIMAN TUO- TANTOTILASTOT. VUOSIRA- PORTTI 2006 ilmestyy syyskuussa VTT julkaisusarjassa VTT Working Papers, linkki tuulivoiman tuotantotilastojen sivulta palvelut/cluster7/topic7_9/tuulivoiman_tuotanto-_ja_vikatilastot.jsp (www.vtt.fi > palvelut > Energia > Suomen tuulivoimatilastot) TUULENSILMÄ 3/2007 7

8 TUULIPÄIVÄ Euroopan tuulipäivän tapahtumat Porissa ja Jalasjärvellä Erkki Haapanen, STY Antti Laitila, Thermopolis Oy Ensimmäinen yleiseurooppalainen kampanja tuulivoiman edistämiseksi järjestettiin Euroopan tuulienergiajärjestö EWEA ja sen kumppanit haluavat edistää tuulivoiman hyödyntämistä koko Euroopassa. Euroopan tuulipäivää vietettiin koko maanosassa samaan aikaan mm. Brysselissä, Pariisissa, Kööpenhaminassa ja muissa suur- kaupungeissa. Päivästä on tarkoitus tehdä perinne. Suomessa tuulipäivää vietettiin useammalla paikkakunnalla, Helsingissä, Porissa, Jalasjärvellä ja Högsårassa. Tuulipäivä sai runsaasti huomiota radiossa ja lehdistössä. Porissa aloitettiin Hilskansaaressa yhden megawatin voimalan pystytys. Tuulipäivä oli nimensä veroinen, tuulen voimakkuus oli parhaimmillaan jopa 17 m/s ja esti tornin yläosan nostot. Vain kaksi tornin alinta osaa voitiin pystyttää ensimmäisen päivän puitteissa kovan tuulen vuoksi. Seuraavana päivänä tuuli oli rauhoittunut ja voimala saatiin pystyyn ilman kommelluksia. VoiKuva 1. Konehuoneen kohdistus tornin huippuun malan rakennuttaja on Kansallistuuli Oy, jonka on tarkkaa puuhaa mutta onnistui hyvin. tarkoituksena on tuottaa Kuva 2. Potkuria valmistellaan nostoa varten. Potkurin asentoa ohjattiin noston aikana maasta käsin lapojen kärkiin kiinnitetyillä köysillä. Potkurin koosta saa jonkinlaisen käsityksen vertaamalla napakuppia asentajiin. Potkurin halkaisija on 64 metriä ja se pyörii 70 metrin korkeudella maan pinnasta. 8 Kuva 3. Potkurin sovitus on vielä hankalampaa kuin konehuoneen, koska tuulipinta-ala on suuri ja tuuli saattaa heilauttaa kuormaa juuri kriittisellä hetkellä. Pekka Niskan nosturi oli erinomaisen tarkasti ohjattavissa ja sen avulla potkuri saatiin paikalleen. Kuva 4. Omistajat, Martti ja Markku Paju ovat valmiina käynnistämään voimalan. TUULENSILMÄ 3/2007

9 TUULIPÄIVÄ Kuva 6. Aiemmin Pyhätunturilla tutkimusta palvellut WindKuva 5. Valmis voimala katsottuna Tahkoluodon suun- world-tuulivoimala on saanut uuden kodin Jalasjärveltä. nasta. ihmisiä. Paikalla kävi noin Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto vastaava määrä energiaa tuulella, tuulivoimasta kiinnostunutta. Olipa järjesti avoimet ovet tapahtuman mitä emoyhtiön, Kansallisasunnot joukossa pari sellaistakin joilla oli Euroopan tuulipäivänä Oy:n omistamissa noin 2000 asunsuunnitelmia oman tuulivoimalan Jalasjärven voimalaitoksella. Tapahnossa kulutetaan. Tämä ensimmäinen rakentamiseksi. Tapahtuma kiinnosti tuman tarkoituksena oli tuoda tuuvoimala tuottanee puolet asuntojen myös mediaa ja se oli esillä ainakin livoimaa tunnetuksi ja sen mahdolsähkön kulutuksesta. Voimala on Pohjanmaan radiossa sekä Ilkkalisuuksia energiantuotantomuotona Winwind Oy:n valmistama ja pääosin lehdessä sekä Jalasjärven paikallismyös Suomessa ja Etelä-Pohjanmaan kotimaisia mutta turbiinin lavat ovat sanomissa. lakeuksilla. Tapahtuma oli avoin Puolassa valmistettuja, koska niitä ei kaikelle kansalle ja se kiinnostikin valmisteta vielä Suomessa. Asennukset saatiin valmiiksi juuri ennen kesälomia ja koekäyttö jäi suoritettavaksi kesälomien jälkeen. Laitos on kytketty verkkoon ja luovutetaan tilaajalle loppukesän aikana. Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaan alueen suurin ja samalla ainoa tilastoitu tuulivoimalaitos sijaitsee Jalasjärvellä. Lavat ovat halkoneet tuulta vuodesta 2003 lähtien ja tuottaneet puhdasta ja ympäristöystävällistä sähköä. Tuulivoimalan nimellisteho on 220 kw ja se on yksityisen omistuksessa. Voimalaitos on ollut aiemmin VTT:n tutkimuslaitoksena Pyhätunturilla vuosina TUULENSILMÄ 3/2007 Kuva 7. Tuulipäivänä oli saatavilla energiatietoa ja muita virvokkeita. 9

10 EWEC2007 EWEC 2007 Milanossa DI Jonas Wolff, Merinova Oy Muutaman vuoden tauon jälkeen minulla oli mahdollisuus jälleen osallistua EWEC 2007 tuulivoimakonferenssiin Milanossa. Paljon on muuttunut vuosien varrella ja tuulivoimasta on tullut suurta teollisuutta ja business-as-usual suuremmille pelaajille. EWEC, johon osallistujat laskettiin 1990-luvulla sadoissa, houkutteli tänä vuonna 5000 kävijää. Maailmanlaajuisesti tuulivoima on jatkanut voimakasta kasvuaan, puolet kapasiteetista on asennettu viimeisen kolmen vuoden aikana, mikä on suuri yllätys ja suuri haaste monille. Kaikki valmistajat eivät ole investoineet uuteen tuotantoon eivätkä huolehtineet alihankkijoistaan, mikä on johtanut pitkiin toimitusaikoihin sekä vaikeuksiin saavuttaa asetetut kustannustavoitteet. Asennettu teho kaksinkertaistuu jälleen tulevien neljän vuoden aikana ja kaikkien jotka haluavat pysyä mukana, mukaanlukien alihankkijoiden, tulee lähes kaksinkertaistaa tuotantonsa -jälleen- jotta eivät menettäisi markkinaosuuksiaan luvulla tekninen kehitys oli keskeinen aihe kaikissa tuulivoimakonferensseissa. Tuolloin kuvailtiin kansallisia ja muita kehitysohjelmia ja valmistajat esittelivät joka vuosi uuden tuulivoimalan, joka oli aina hieman aiempaa suurempi. Samalla käytiin keskustelua eri konsepteista ja suunnittelun yksityiskohdista. Se aika on nyt ohi. Nykyään ei esitellä enää uusia tuulivoimalamalleja, joita ei olisi ollut jo mielikuvitusmaailmassa viisi vuotta sitten. Sitävastoin valmistajilla on lukuisia uusia nimiä. Mutta tekninen kehitys, ainakin esitetyltä osin, on sen sijaan keskittynyt kustannustehokkuuteen ja luotettavuuteen. 10 Kapasiteetin kasvattaminen sadasta viiteen sataan megawattiin on ottanut maasta riippuen aina kahdesta yhteentoista vuoteen. Lähde: Christian Grütte, Leonardo Venablers S.L., Investment Drivers and Inhibitors In Emerging Wind Markets. Viimeisin buumi tuulivoimamarkkinoilla on johtanut siihen että valmistajat ovat voineet muutaman vaikean vuoden jälkeen kotiuttaa suuria voittoja ja toisaalta kerrankin keskittyä tuottavuuteen suurempien yksiköiden kehittämisen sijasta. Samalla on voitu hyödyntää massa- ja sarjatuotannon edut, mutta toisaalta pula komponenteista ja kasvaneet raaka-aineiden hinnat ovat syöneet mahdolliset säästöt kustannuksissa. Luonnollisesti myös tekninen kehitys jatkuu ja valmistajat työskentelevät uusien tuulivoimaloiden parissa kokoluokassa 5 MW ja ylöspäin. Toinen trendi on, että aina vain suurempia rahoja kulkeutuu tuulivoimaalalle. Projektit, eli yksi tuulipuisto, kasvavat yhä suuremmiksi eikä niitä voida enää rahoittaa keräämällä varoja yksityisiltä henkilöiltä ilman että sekä suuret energiayhtiöt että suuret institutionaaliset rahoittajat tulevat mukaan alalle. Näiden mukana tulee toisenlainen näkemys riskinottoon ja tuottavuuteen, mikä tarkoittaa mm. että valmistajat ja projektinhoitajat joutuvat ottamaan yhä suurempia ja pidempiä rahoituksellisia vastuita. Tämä puolestaan vaikeuttaa pienien valmistajien toimintaa muuten kuin marginaalisilla osuuksilla. Maailman markkinat kasvavat, mikä on positiivinen asia, ja lisäksi se myös jatkuvasti leviää. Tuulivoimaa ei rakenneta enää vain Euroopassa, kuten Espanjassa ja Saksassa, vaan myös USAssa, Kiinassa, Intiassa ja monissa muissa maissa. Kehitystahti on vaihdellut maittain ja kapasiteetin kasvattaminen sadasta viiteen sataan megawattiin on ottanut maasta riippuen aina kahdesta yhteentoista vuoteen. Nähtäväksi jää minkä tien meidän maamme ottaa kun vihdoin saavutamme sata megawattia. TUULENSILMÄ 3/2007

11 TUOTANTOTILASTOT Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Pylväät kertovat vuosituotannon (GWh/a), ja pisteet asennetun kapasiteetin (MW) vuoden lopussa. Suomen verkkoon kytkettyjen tuulivoimaloiden sijainti. Sääasemien tuulimittauksista 1500 kw:n voimalaitokselle lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajanjaksolta vuosilta % on vuoden keskimääräinen tuotanto 15 vuoden ajalta ajanjaksolta (IL Energia, Ilmatieteen laitos). TUULENSILMÄ 3/

12 TUOTANTOTILASTOT II Vuosineljännes vuonna 2007 Toimittanut: Hannele Holttinen, VTT 12 TUULENSILMÄ 3/2007

13 TUOTANTOTILASTOT Teho Nimellisteho (kw) Roottori Roottorin halkaisija D (m) Korkeus Napakorkeus (m) Aloitus Tuotannon aloittamisajankohta (kuukausi/vuosi) Arvio Arvioitu keskimääräinen vuosituotanto (MWh/vuosi) kwh/m 2 Tuotanto jaettuna roottorin pyyhkäisypinta-alalla h Huipunkäyttöaika, tuotanto jaettuna nimellisteholla (kwh/kw) CF Kapasiteettikerroin, tuotanto jaettuna nimellisteholla ja ajanjakson tuntimäärällä (kwh/kw, h) Häiriöaika Aika, jolloin laitos ei ole ollut normaalitoiminnassa huollon, vikautumisen tai häiriön takia. 12 kk Liukuva 12 kk tuotanto (MWh) arviosta Tuotanto suhteessa arvioituun keskimääräiseen vuosituotantoon (%) TUULENSILMÄ 3/

14 MERITUULIPUISTO WPD suunnittelee suuria merituulipuistoja Pohjanlahdelle DI Esa Holttinen, WPD Finland Oy Vuoden 2007 alussa perustettu WPD Finland Oy on saksalaisomisteiseen WPD-konserniin kuuuluva yhtiö. WPD:llä on kokemusta yli 80 tuulivoimaprojektin kehittämisestä, rahoittamisesta, rakentamisesta ja operoinnista Euroopassa ja Aasiassa. Näiden projektien yhteenlaskettu kapasiteetti on yli MW. Tällä hetkellä WPD:llä on tytäryrityksiä jo kymmenessä maassa. Parhaillaan WPD kehittää merituulivoimaprojekteja noin megawatin edestä. Muun muassa Ruotsin merialueella on kehitteillä kolme suurta merituulivoimahanketta. Suomessa WPD:llä on kehitteillä kaksi suurta merituulivoimahanketta, joista molemmista on ympäristövaikutusten arviointi käynnissä. Tässä artikkelissa keskitytään Suurhiekan hankkeeseen Perämerellä. Toisesta hankkeesta, joka sijoittuu Korsnäsin ja Närpiön kuntien alueille Vaasan eteläpuolella, kerrotaan Tuulensilmässä myöhemmin lisää. Suuri hanke kaukana kaikesta Suurhiekan Merituulipuisto sijoittuisi avomerelle noin kilometriä rannikosta länteen, km Hailuodosta pohjoiseen ja vajaat 10 kilometriä Ulkokrunnin saaresta lounaaseen (Kuva 1). Suurhiekka sijoittuu Suomen sisäisten aluevesien ulkorajan ja Suomen aluemeren ulkorajan väliin. Selvitysalue, jonka sisäpuolelle tuulipuisto tulee sijoittumaan, on pintaalaltaan noin hehtaaria. Vesialueilla on tarkoitus käyttää tuulipuiston sisäisessä kaapeloinnissa 14 Kuva 1 Merituulipuiston sijoittuminen Suurhiekan matalikkoalueelle kv:n merikaapelia. Tuulipuiston yhteyteen on tarkoitus rakentaa merisähköasema, josta sähkö tuodaan edelleen korkeajännitekaapelilla mantereelle. Tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä, sijainti sekä kaapelien linjaukset ja jännitetasot selviävät suunnittelun edetessä. Pari prosenttia Suomen sähköstä Taulukossa 1 on esitetty hankkeen alustavia teknisiä tietoja. Suurimmillaan hanke voisi olla jopa 600 MW, mikäli koko tarkastelualue pystytään hyödyntämään. Sekä teknisistä että ympäristösyistä on kuitenkin todennäköistä, että osia alueesta jätetään rakentamatta. Tämän vuoksi YVA-menettelyssä on päävaihtoehdoksi valittu 400 MW. MW = megawatti = 1000 kilowattia GWh = gigawattitunti = kilowattituntia Taulukko 1 Hankkeen alustavia teknisiä tietoja Muutamia vertailulukuja: Suurhiekka-projektin arvioitu sähköntuotanto vastaa vajaata paria prosenttia Suomen sähköntarpeesta, sähkölämmitteisen omakotitalon sähköntarvetta, tai noin 75% Oulun Sähkönmyynti Oy:n koko sähkönmyyntivolyymista. Näin ollen hanke kattaisi merkittävän osan Perämerenkaaren alueen sähköntarpeesta. Tuulipuiston rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan aikaisintaan vuonna Rakentaminen tullaan todennäköisesti vaiheistamaan TUULENSILMÄ 3/2007

15 IEA useammalle vuodelle. Tuulipuiston ensimmäisen osan käyttöönotto tapahtuu aikaisintaan vuonna Hankkeen toteutusaikataulu tarkennetaan YVA-menettelyn valmistumisen jälkeen. Merkittävä hanke koko valtakunnan mittakaavassa Euroopan komission tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä nostaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus nykyisestä 15 prosentista 34 prosenttiin sähkön kokonaiskulutuksesta. Komission asettamat maakohtaiset tavoitteet tulevat myöhemmin määriteltäviksi. Suomelle on odotettavissa keskimääräistä korkeampi maakohtainen tavoite, mikä edellyttää kaikkien uusiutuvien energialähteiden tehokasta hyödyntämistä. Tuulivoiman osuus voi komission suunnitelmien mukaan olla 12 prosenttia sähkönkulutuksesta Euroopassa. Tästä puolestaan kolmasosa tulisi merituulivoimasta. Sinänsä tavoitteiden toteutumista voidaan pitää mahdollisena, sillä esimerkiksi Tanskan sähkönkulutuksesta jo noin 20 prosenttia tuotetaan tuulivoimalla ja Espanjassa noin 10 prosenttia. Suomessa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa vuoden 2010 tavoitteeksi on asetettu 500 MW:n tuulivoimakapasiteetti. Suomen tuulivoimakapasiteetti vuoden 2006 lopussa oli 86 MW ja laitoksia oli 96. Tuulivoimalla tuotettu sähkö vuonna 2006 oli noin 154 GWh, mikä vastaa noin 0,2 % Suomen vuotuisesta sähkön kulutuksesta. Suurhiekkaprojektin ennakoitu sähköntuotanto on siis luokkaa kymmenkertainen verrattuna Suomen koko tämänhetkiseen tuulivoimatuotantoon ja 2006 aikana tapahtunut vähäinen kapasiteetin lisäys indikoi kuitenkin vahvasti sitä, että vuoden 2010 tavoitetta (500 MW) ei tulla Suomessa saavuttamaan. Uusimman KTM:n selvityksen mukaan tuulivoiman lisäyspotentiaali on luokkaa 2000 MW vuoteen 2020 mennessä, joten pidemmällä aikavälillä tuulivoiman mahdollisuudet ovat huikeat vaikkei vuodelle 2010 asetettua tavoitetta saavutettaisikaan. Pelkästään Suurhiekka-projektin avulla voitaisiin vuoden 2020 potentiaalista realisoida 20% hyvissä ajoin ennen takarajaa, mikäli poliittista tahtoa laajamittaisen tuulivoimatuotannon edistämiseen löytyy. Maakuntaliittojen laatimassa Pohjois- Suomen strategia 2011 ohjelmassa tavoitteena on mainittu tuulivoiman lisääminen rakentamalla rannikolle tähänastista laajempia tuulivoimapuistoja. Pohjois-Pohjanmaan liiton laatimassa Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiassa 2015 asetetaan tavoitteeksi tuulivoiman, erityisesti merituulivoiman, merkittävä lisääminen. Vahvistetun Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kaavaselostuksen (2003) mukaan tuulivoiman lisäämiseen on hyvät mahdollisuudet Perämeren merialueilla, jossa on hyvät tuuliolosuhteet ja runsaasti sora- tai hiekkapohjaisia matalikoita. Tuulivoimarakentaminen tukee myös Suomen strategista tarvetta energiantuotannon omavaraisuuden kasvattamiseen ja sähkön tuotantorakenteen kehittämiseen monimuotoisemmaksi ja siten vähemmän haavoittuvaksi. Suurhiekan alue on selvitysten perusteella yksi Suomen edullisimmista merituulivoiman rakentamiskohteista laajuutensa, rakentamisolosuhteiden ja tuuliolojen puolesta. IEA Tuulivoiman vuosiraportti 2006 on ilmestynyt TkT Hannele Holttinen, VTT Raportti ja yksittäisten maiden luvut ovat internetissä saatavilla: www. ieawind.org (yht. 272 s). Raportti sisältää 20 maan luvut tuulivoiman kehityksestä ja tilanteesta kansallisella tasolla sekä yhteenvedot IEA:n kansainvälisistä tutkimusyhteistyöhankkeista. Raportin yhteenveto-osuuteen on kerätty sekä vuoden 2006 että aiempien 10 vuoden tietoja maaraporteista. IEA Wind osallistujamaissa Euroopasta, Pohjoi-Amerikasta, Aasiasta ja Tyyneltä mereltä on 83% maailman tuulivoimakapasiteetista. 13 maassa asennettiin yli 100 MW uutta tuulivoimakapasiteettia vuonna Eniten uutta kapasiteettia USAssa (2 454 MW), Saksassa (2 207 MW) ja Espanjassa (1 587 MW). Kanada, Japani, Portugali ja Iso-Britannia lisäsivät yli 490 MW. Mexikoon rakennettiin ensimmäinen iso tuulipuisto La Venta II (83 MW). Merituulivoiman kapasiteetti kasvoi 30% vuonna 2006 ja paljon hankkeita on suunnitteilla. Englannissa rakennuslupa myönnettiin maailman suurimmalle merituulipuistolle, MW, joulukuussa Sähkön tuotanto tuulivoimalla lisääntyi 20 % IEA maissa, yhteensä 118 TWh:iin (1,42 % raportoivien maiden sähkönkulutuksesta). Valtioneuvoston selonteon mukaan tuulivoimantuotannon tavoitteen, 500 MW vuonna 2010, saavuttaminen edellyttää rakentamisvauhdin voimakasta kasvattamista viime vuosiin verrattuna ja tuulivoiman hyödyntämistä Suomessa tulee edistää edelleen merkittävästi. Vuosien IEA Wind Energy Annual Report 2006, (2007) Implementing Agreement for Co-operation in the Research, Development, and Deployment of Wind Energy Systems, PWT Communications: Boulder, CO, 272 pages, ISBN X, [www. ieawind.org]. TUULENSILMÄ 3/

16 HÖGSÅRA Tuulisähköä Högsårasta DI Merja Paakkari, Hafmex Windforce Oy Högsåran tuulipuiston asennustyöt on saatu päätökseen Turunmaan saaristossa. Tuulivoimalat on kytketty verkkoon ja käyttöönotto viimeistellään syyskuun aikana. Tuulipuisto koostuu kolmesta hollantilaisen Harakosan Europe BV:n toimittamasta Z72-mallisesta, nimellisteholtaan 2MW:n tuulivoimalasta. Käytettävä tuulivoimalamalli on suoravetoinen eli siinä ei ole vaihdelaatikkoa ja liikkuvien osien määrä on minimoitu, mikä lisää tuulivoimaloiden käyttövarmuutta. Högsåran Z72 suoravetoinen tuulivoimala. Generaattori sijaitsee roottorin ja konehuoneen välissä. Nacelle on hyvin pieni ja lähes tyhjä, koska vaihdetta ei ole. Hankkeella korkea kotimaisuusaste Rakennettavan tuulipuiston kotimaisuusaste on korkea, lähemmäs 80 prosenttia. Hafmex Windforce Oy vastaa projektin kokonaistoteu16 tuksesta. Moninapaiset kestomagneettigeneraattorit sekä muun voimansiirtojärjestelmän generaattorilta sähköverkkoon toimittaa Suomen ABB. Tornit valmistettiin Hangossa, Levatorin konepajalla. Kuljetuksen ja pystytyksen suoritti Havator Oy. Perustusten teossa ja tieverkon rakentamisessa sekä asennustöissä käytettiin paikallisia urakoitsijoita. Tuulivoimahanke on saanut KTM:n Tuulivoimaloiden osat tuotiin ponttoonilla investointitukea. Högsåran saareen. Tuulipuistossa innovatiivisia ratkaisuja Tuulivoimahankkeen ohessa toteutetaan EU:n 6. puiteohjelmaan liittyvä tutkimushanke. Hankkeen koordinaattorina toimii Hafmex Windforce Oy. Muita osapuolia ovat VTT, joka suorittaa tuulivoimalan kuormituksiin ja tuotantoon sekä sähkön laatuun verkossa Nostot sujuivat hyvin, vaikka tila oli pieni. liittyviä mittauksia ja tutkimuklaajat puiden hakkuut eivät tulleet alueella sia, Harakosan Europe BV, joka kyseeseen. toimittaa uudenlaisen tuulivoimalaratkaisun ja verkkoon kytkennän sekä virolainen Roheline Ring Oü, joka on kokenut tuulivoimahankkeiden toteuttaja ja tutkii Högsåran tuulipuistokonseptin mahdollisuuksia Virossa. Högsåraan tuleva sähköverkko on heikko 20 kv jakeluverkko, mikä asettaa vaatimuksia verkkoon kyt- Kaksi tuulivoimalaa lossirannasta nähtynä TUULENSILMÄ 3/2007

17 ÅLAND kennälle ja tuotettavalle sähkölle. Sähkö syötetään verkkoon AC-DC- AC periaatteella toimivan invertterin ja erityisellä suodattimella varustetun muuntajan kautta. Järjestelmällä voidaan tarvittaessa tuottaa kapasitiivista tai induktiivista tehoa verkkoon, jolloin sähkön laatua voidaan parantaa. Tuulipuistoalue sijaitsee syrjäisellä Högsåran saarella, mikä on luonut haasteita niin logistiikalle kuin rakentamisellekin. Perustuksissa vastavoima otettiin osittain peruskalliosta, jolloin kallion louhinnalta vältyttiin ja tarvittavaa betonin määrää pystyttiin vähentämään murto-osaan perinteiseen tapaan verrattuna. Kuljetus tapahtui Högsåran kylän läpi, jolloin teitä on jouduttiin tilapäisesti leventämään. Pystytys toteutetaan ympäristön ehdoilla, jolloin pysyvien muutosten tekeminen maisemaan on minimoitu. Töiden päätyttyä alue maisemoidaan, tilapäiset tiet poistetaan ja vanha kylälaituri luovutetaan kunnostettuna asukkaille. Saaristo suuntaa tulevaisuuteen Tuulipuiston omistajana on Högsåran saarella toimiva Via Wind Oy. Tuotettava sähkö on myyty Turun Energian kautta lähialueen sekä Salon seudun kunnille. Högsåran tuulipuisto osoittaa osaltaan, että saaristollakin on tulevaisuutta: saaristo on aktiivinen ja suunta on eteenpäin ympäristöä kunnioittaen. Vindkraftkapaciteten ökar kraftigt på Åland DI Folke Malmgren, VKF Den 1:sta augusti började första Båtskärsmöllan, på skären långt söder om Mariehamn, att producera el. Hittills har det på Åland byggts 16 möllor med start tidigt 1992 och produktionen har ökat till 7 % av Ålands elbehov. Nu ökar antalet med 6 stora enheter på Båtskären, sammanlagt 13,8 MW, och produktionen väntas öka till att täcka 23 % av landskapets elbehov. Projektet drogs igång av Ålands Vindenergi Andelslag (ÅVA) för många år sedan, ansökan om byggnadstillstånd inlämnades i juli ÅVA, som producerar elenergi inom landskapet Åland och säljer den till andelsägarna eller utomstående, sköter driften av vindkraftverken på Åland och äger sedan tidigare själv 9 st. verk; på Sottunga, Kökar, Föglö, Eckerö, Vårdö, Lemland och Lumparland. De övriga 7 verken ägs av Ålands Vindkraft AB, Andelslaget Ålands Skogsägarförbund och JG Vind. Båtskärsprojektet försenades ett flertal gånger p.g.a. utdragna besvärsprocesser, som bl. a resulterade i att tidsfristen för redan utlovat EUstöd på 3 milj euro gick ut. Istället bildades dotterbolaget Leovind Ab, vars ägarkrets utökades med 15 tunga företag och privatpersoner. Alla besvär blev förkastade och Leovind bygger vindparken helt med egna medel, utan stöd av landskapsstyrelsen. Investeringen beräknas uppgå till dryga 15 milj euro. Projektet betungas ekonomiskt av den behövliga havskabelförbindelsen och av att transporterna av aggregaten, lastbilarna för förflyttningar på platsen och lyftutrustningen till skären är både väderberoende och komplicerade. Enbart kabelförbindelsen motsvarar en vindkraftenhet i budgeten. I gengäld beräknas elproduktionen bli bra p.g.a. det goda vindläget, stigande elprisnivå och framtida möjligheter till handel med elcertifikat. Aggregaten är av typen E-70/2,3 MW och levereras av tyska Enercon. Näkymä saaristoon konehuoneen takaikkunasta Lilla Båtskär med sin ena mölla under uppförande invid gamla gruvtornet. TUULENSILMÄ 3/

18 ÅLAND för ÅVA, stå klar någon gång i september. Projektet har kritiserats för placeringen i omistligt naturområde. Aktörerna tycker å sin sida att i den åländska skärgården inte finns någon annan plats, som har exploaterats hårdare än den valda. Därtill är projektet placerat vid en av Ålands mest trafikerade motorvägar på sjön. Årligen passerar handelsfartyg Båtskären, lägger man till fritidsbåtarna kommer man upp emot passager per år (1,25 fartyg / timme). Ålands Landskapsstyrelse har gjort en kartläggning över omistlig skärgårdsnatur och där har det aktuella området lämnats utanför vilket styrker ÅVA s åsikt. Arbetet med miljökonsekvensbedömningen vidtog i december 2001 och inlämnades av Electrowatt-Ekono till landskapsstyrelsen ett år senare. En båtlast rotorvingar på väg till monteringsplatsen i Lilla Båtskärsarkipelagen. Varje vindmölla väger närmare 300 ton och en vinge går på ca 20 ton. Foto Kjeldsen, Nya Åland Byggplatsen ligger på skär ute till havs och har inom branschen kategoriserats som; "offshore on the rocks". Båtskären har utsatts för verksamhet förr, bl.a står ett gruvtorn kvar från järnmalmsutvinningens tider och såväl hamnkonstruktioner och byggnader har rumsterat om i naturen på Lilla Båtskär. Själva Båtskär ger rum för tre enheter medan Lilla Båtskär, Ryssskär och Kummelpiken får ett verk var. Möllornas 20 kv elproduktion förs till ett transformatorhus på Lilla Båtskär, omvandlas där till 45 kv för överföringen till elnätet i land. Också den gamla lotsstationen som övergavs för 16 år sedan har rustats upp och fungerar som underhållskvarter för vindkraftprojektet. Bl.a. tar man till vara spillvärmen från transformatorn för uppvärmning. Nya projekt på Eckerö och Lumparland ÅVA siktar på vidare utveckling. Man planerar bygga 6 st. vindkraftverk i effektklassen 2 3,6 MW vid Långnabban i Eckerö kommun. Totaleffekten kunde ligga någonstans mellan 12 och 21 MW. Den avsedda byggplatsen ligger på land, m från strandlinjen och anslutningen till elnätet kan ske antingen via en luftledning till Storby eller via en sjökabel till Tellholm. Ett annat framtida projekt är området kring Lumparland möllorna, som kan erbjuda plats för ytterligare 3 enheter. Ålands Elandelslag, tar sikte på vindkraft Ålands Elandelslag (ÅEA) distribuerar och säljer el på den åländska landsbygden och skärgården. ÅEA ägs av kunderna och målsättningen är trygg och kostnadseffektiv elförsörjning till ägarna. Eventuella överskott återgår till verksamheten, främst till förnyande av äldre ledningsnät och till nybyggnation för nyanslutningar. ÅEA:s ledningsnät består av sammanlagt över km hög- och lågspänningsledningar och nära talet 10/0,4 kv-nätstationer. Senaste maj lade sjötransportbolaget Subsea-Åland Ab ner kablarna till Lerviken på Ytternäs i Mariehamn. Man använde tre dagar, tre pråmar och lade ner sammanlagt ca 50 km kabel, fördelad på tre faser med ca 30 m mellanrum. En enda hopbuntad kabel skulle ha blivit för tjock och otymplig att lägga ut. Eftersom Sjöfartsverket tidigare har visat intresse för att lägga en sjökabel via Lilla Båtskär till Lågskär är detta projekt också tänkt som ett samprojekt med Sjöfartsverket. Det kan med hjälp av det här utvidga sitt farledsövervakningssystem. Kablaget mellan skären till transformatorhuset lades ut redan i november senast år. Vindkraftverken började byggas i juli. Hela vindkraftparken med sina sammanlagt sex möllor borde enligt Henrik Lindqvist, vd 18 ÅVA:s Båtskärsprojekt utmärkt med en ring, ca 15 km söder om Mariehamn. Projektet Långnabban ses på Eckerö i väster och utbyggnadsprojektet Lumparland i öster. ÅEA:s projektplaner omfattar Stenarna rätt väster om Mariehamn och Rödskär på Föglö i sydost TUULENSILMÄ 3/2007

19 AHVENANMAA Nu har ÅEA även tagit upp vindkraften i sitt verksamhetsprogram och undersöker möjligheten att satsa på miljövänlig elproduktion. Utöver miljövinsten skulle en satsning på vindkraften kraftigt öka Ålands självförsörjning av el. Man riktar sig till två områden som är lämpliga för vindkraft. Det ena är projekt Stenarna, som ligger utanför Hammarland söder om Eckerö, där flera holmar ägs av landskapet Åland och några är i privat ägo. Anhållan om arrendering ligger hos landskapregeringen. Det andra området, Rödskär med omgivande småholmar, ligger väster om Bråttö by på Föglö. Bägge platserna har valts eftersom de har goda vindförhållanden och plats för flera vindkraftverk, säger vd Jan Wennström. Hänsyn har tagits till områden som utpekas som omistlig skärgårdsnatur av Ålands landskapsregerings miljöbyrå. Vi har även beaktat möjligheten att ansluta oss till ett elnät som kan ta emot stora mängder energi till rimliga kostnader. Genom att fokusera på områden med goda vindförhållanden kan mest energi per utnyttjad plats erhållas. Om båda projekten förverkligas kan % av ÅEA:s behov täckas av vindkraft, vilket utgör % av hela Ålands behov. Voimakas tuulivoimakapasiteetin kasvu Ahvenanmaalla DI Folke Malmgren, VKF Kuusi uutta tuulivoimalaa Ahvenanmaalle Ahvenanmaalainen yhtiö Leovind Ab rakentaa kuusi tuulivoimalaa Båtskäriin Maarianhaminan eteläpuolelle. 65 metriä korkeat voimalat tuottavat valmistuttuaan 17 prosenttia Ahvenanmaan sähkön tarpeesta. Ahvenanmaalla on ennestään 16 pienempää tuulivoimalaa, jotka tuottavat yhteensä n MWh vuosittain, mikä edustaa 7 % Ahvenanmaan sähköntarpeesta. Uusien voimaloiden ansiosta tuulivoiman osuus Ahvenanmaan sähkön kulutuksesta nousee lähes neljännekseen. Leovindin tuulivoimaloiden rakentamista edelsi kiistely rakennusluvasta, joka myöhästytti projektia ja johti jo luvatun EU tukirahoituksen menettämiseen. Båtskär projekti edustaa uutta rakentamiskonseptia. Kuusi 2,3 MW myllyä pystytetään pienille luodoille ulkomeren tuntumaan, ns "off-shoreon-the-rocks" periaatteella. Tarkoitus on kehittää kustannustehokasta rakentamistapaa ja tarkoituksenmukaisempaa perustustekniikkaa, joka aikaisempia projekteja paremmin huomioi paikallista kallioperustaa. Muutama virstanpylväs projektin etenemisestä: - Rakennuslupa-anomus jätettiin heinäkuussa Ympäristövaikutusarvio aloitettiin joulukuussa 2001 ja jätettiin maakuntahallitukselle joulukuussa 2002, joka totesi sen täyttävän anomukseen liittyvät edellytykset tammikuussa Alueen vuokraus 30 vuodelle, maakunnalta ja yksityiseltä omistajalta, selvisi vuoden 2003 loppuun mennessä. - Toukokuussa 2004 ÅVA osuuskunta ottaa vastatakseen koko projektista. ÅVA on Leovindin suurin osakas ja ennestään kaikkien ahvenanmaalaisten tuulimyllyjen toiminnasta vastannut yhteisö. - Elokuussa saman vuonna ÅVA saa ympäristöluvan kuuden yksikön rakentamiseen ja käyttöön Stora Båtskär, Lilla Båtskär, Kummelpiken ja Rysskär luodoilla. - Helmikuussa 2006 korkein hallintotuomioistuin hylkäsi kaikki suunnittelun aikana esitetyt valitukset. - Vuonna 2006 ÅVA tarjoaa osuuksia yleisölle ja saa tavoitetun määrän täyteen. - Heinäkuussa 2007 alkoi käynnissä oleva rakennusprojekti, joka on tarkoitus saada valmiiksi syyskuussa. ÅVA:n seuraava projekti käsittää niinikään 6 voimalaa, mutta kalliollisessa maalla Eckerön kunnassa. Myös Lumparlandin kahden yksikön tuulipuisto on mahdollista laajentaa kolmella yksiköllä. Yhteensä ne tietää MW nimellistehoa lisää. Verkkoyhtiö Ålands Elandelslag (ÅEA) joka vastaa Ahvenanmaan maaseudun ja saariston verkostosta ja sähkönjakelusta on myös suunnittelemassa tuulivoimatuotantoa. Se on paikallistanut kaksi mahdollista rakentamispaikkaa. Toinen on pikkuluodoille Eckerön eteläpuolella ja toinen Föglön Bråttöbyn länsipuolella. Jos molemmat projektit saadaan toteutettua voi ÅEA saada % sähkönhankinnastaan tuulesta mikä vastaa % koko Ahvenanmaan sähkönkulutuksesta. TUULENSILMÄ 3/

20 PIENTUULIVOIMA Pientuulivoimaryhmä perustettu STY:n alaisuuteen Janne Björklund, Tuulivoimala.com Finland OY Pientuulivoimalla tarkoitetaan karkeasti teholtaan alle 200 kw:n järjestelmiä. Määritelmä ei ole tarkka, aikaisemmin voitiin ajatella pientuulivoiman käsittävän ei-verkkoon kytkettäviä järjestelmiä, mutta tilanne on muuttunut. Markkinoilla oleva aukko mökkivoimaloiden ja teollisten tuulivoimaloiden välillä on nopeasti kuroutumassa umpeen teknisen ja asenteellisen kehityksen ansiosta. Pientuulivoimala on erittäin kilpailukykyinen ja ekologinen vaihtoehto kotitalouksien, maatalojen ja teollisuuskiinteistöjen sähköistämiseen sekä lämmittämiseen. Pientuulivoimaryhmä on perustettu lisäämään tietoisuutta pientuulivoiman mahdollisuuksista ja ajamaan uudistuksia joilla esimerkiksi lupaasioihin ja verkkoliityntöihin liittyvät hankaluudet poistuisivat. Sähköverkon ulkopuolella, sekä kuluttajakäytössä, kriisinhallinnassa ja tukiasemakäytössä jne. pientuulivoiman mahdollisuudet ovat myös erinomaiset. STY:n organisaatiossa itserakentajat kuuluvat myös pientuulivoimaryhmään. Rakentajien toiminta on ollut hyvin aktiivista jo yhdistyksen perustamisesta saakka. Tavoitteet: 1) Pientuulivoimaryhmä edistää pientuulivoiman tunnettavuutta ja sen hyödyntämistä. Jopa 90% ihmisistä tietää pientuulivoimasta liian vähän eli ei lainkaan! Teollisten tuulivoimaloiden mahdolliset näkö- ja äänihaitat eivät pääasiassa liity pientuulivoimaan. 2) Toimenpideluvasta on saatava yksinkertainen ja kevyt menettely. 20 Kuntakohtaiset erot ovat tällähetkellä erittäin suuria. Pientuulivoimalan pystytyksen aikana ei todellakaan tarvita samoja katselmuksia ja kokouksia kuin kokonaisen omakotitalon rakentamisen yhteydessä. Mikäli tontinkoko on riittävä ja esimerkiksi etäisyys lähimpiin naapureihin riittävä, asentaminen voisi olla toimenpideluvasta vapautettu. 3) Verkkoon kytkettävien voimalajärjestelmien ylimääräisten tuotanto- ja muiden maksujen poistuminen. 2-suuntaisten mittarien asennuksen tulisi maksaa valtio, mittarien vuokrauksesta syntyy kiinteitä kuukausimaksuja ja siitä tulee luopua kokonaan. 4) Syöttötariffien saaminen pientuulivoimaloille. Tällähetkellä sähköyhtiöstä riippuen saatava korvaus tuotetusta sähköstä on 0-3 senttiä/ kwh. Lisäksi useimmiten sähkön myymisestä verkkoon päin pitää myyjän maksaa kiinteä kuukausikorvaus! 5) Tukiprosessien ulottaminen pientuulivoimaan, esimerkiksi investointituet ja kotitalousvähennys. 6) Luoda konkreettisia visioita pientuulivoiman hyödyntämisestä esimerkiksi seuraavan 3-5 vuoden aikana. Potentiaalisia asennuspaikkoja riittää, laskentatavasta riippuen kuitenkin Pientuulivoima on hyvin vähäisessä määrin julkisessa keskustelussa, asennekasvatukselle on siis tarvetta. Vaikka yksittäisen tuulivoimalan teho on valtakunnallisesti ajatellen häviävän pieni, kertaa jotain pientä on jo jotakin. 7) Luoda pientuulivoimaa harkitsevalle helpot välineet tuuliolosuhteiden ja vuosituoton arvioimiseen. 8) Näihin tavoitteisiin liittyvien asioiden yhteinen ja aktiivinen tiedottaminen. Pientuulivoimaryhmän jäsenet Vilho Salmela, pj., itserakentajien koordinaattori kertoo: Olen toiminut STY:n itserakentajien vetäjänä kymmenen vuotta. Nyt perustetun uuden pientuulivoimaryhmän kokoonpano sisältää vanhat itserakentaja jäsenet ja uutena on tullut mukaan kaupallisen pientuulivoiman maahantuojia ja rakentajia. Edellä mainitusta syystä on perustettu uusi pientuulivoimaryhmä entisen itserakentajaryhmän tilalle. Kaupalliset maahantuojat voivat toimittaa osakomponentteja pienrakentajille ja siten helpottaa itserakentajien mahdollisuuksia valmistaa omia tuulivoimaloitaan. Toivon että yhteistoiminta jatkuu ja tiivistyy rakentajien ja REPS Oy:n Tunhamniin asentama 1,8 kw Skystream tuulivoimala. TUULENSILMÄ 3/2007

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

T u t k i m u s s e l o s t u s PRO2/5098/04

T u t k i m u s s e l o s t u s PRO2/5098/04 T u t k i m u s s e l o s t u s PRO2/5098/04 TUULIVOIMAN TUOTANTOTILASTOT. VUOSIRAPORTTI 2003 Julkinen Timo Laakso Espoo, 14.5.2004 T u t k i m u s s e l o s t u s PRO2/5098/04 TUULIVOIMAN TUOTANTOTILASTOT.

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

Tuulivoiman tuotantotilastot Vuosiraportti 2005

Tuulivoiman tuotantotilastot Vuosiraportti 2005 ESPOO 2006 VTT WORKING PAPERS 55 200 180 160 Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) 170 140 120 120 100 92 80 60 40 20 0 2 4 7 11 11 5 6 7 17 24 12 17 77 70 63 49 38 38 39 43 52 82 82 1992 1993 1994

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa.

TUULI. Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. TUULI Suunnittelusta sähkökauppaan Tuulivoimaa wpd:n kanssa. ME PIDÄMME HUOLEN SIITÄ ETTÄ AJATUKSET MUUTTAVAT SUUNTAA Maailman energiantarve lisääntyy jatkuvasti. Haasteena on tarjota kasvavalle väestölle

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd-konserni lyhyesti (wpd = wind project development) Saksalaisomisteinen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Energia TUULIVOIMAN TUOTANTOTILASTOT. VUOSIRAPORTTI 2000. VTT Energian raportteja 13/2001. Hannele Holttinen, Timo Laakso, Mauri Marjaniemi

Energia TUULIVOIMAN TUOTANTOTILASTOT. VUOSIRAPORTTI 2000. VTT Energian raportteja 13/2001. Hannele Holttinen, Timo Laakso, Mauri Marjaniemi Energia TUULIVOIMAN TUOTANTOTILASTOT. VUOSIRAPORTTI 2000 VTT Energian raportteja 13/2001 Hannele Holttinen, Timo Laakso, Mauri Marjaniemi VTT Energia PL 1606, 02044 VTT puh. (09) 456 5005, telefax (09)

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Joensuu 25.2.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy

Joensuu 25.2.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Joensuu 25.2.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Esityksen sisältö Hafmex Wind Oy Tuulivoiman tilanne Tuulivoima hankkeet Högsåran projekti Hafmex Wind Oy Tuulivoima-alalla vuodesta 2000 Tuulivoimalavalmistajan

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Tuulivoimatuotannon ajankohtaiskatsaus. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 25.5.2011

Tuulivoimatuotannon ajankohtaiskatsaus. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 25.5.2011 Tuulivoimatuotannon ajankohtaiskatsaus Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 25.5.2011 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: yli 110 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot