sata vuotta positiivista energiaa KANSIKUVA: LAPPEENRANNAN PORTTI, v.1774

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2001

2 sata vuotta positiivista energiaa ORTODOKSINEN KIRKKO, v.1837 KANSIKUVA: LAPPEENRANNAN PORTTI, v.1774

3 VUOSIKERTOMUS 2001 SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus Energiamarkkinoilla tapahtuu Hallituksen toimintakertomus Liikevaihto 2001 Tilinpäätös Toimintavarmuus energiansiirtoverkkojen tärkein ominaisuus Tavoitteenamme laadukas ja häiriötön energianjakelu Asiointia myös Internetin välityksellä Motivoitunut henkilöstö Palveleva energiatalo

4 PURJEHDUSPAVILJONKI, v.1909 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tilanne energiamarkkinoilla on mielenkiintoinen Vuoden 2002 keväällä tehdään eduskunnassa päätös viidennen ydinvoimalan rakentamisluvasta. Tämä päätös tulee ohjaamaan Suomen energiamarkkinoita ja kansantaloutta ratkaisevasti lähivuosikymmenien ajan. Päätös ei ole helppo sillä ratkaisuun kytkeytyy energiatuotannon riippumattomuus ja monipuolisuus polttoaineista, teollisuuden kilpailukyky ja työllisyys, Kioto-sopimuksen täyttäminen sekä muut ympäristöja turvallisuusnäkökohdat. Julkisessa keskustelussa on tarkoituksella asetettu eri energiamuodot kilpailuasetelmaan ja toisiaan korvaaviksi vaihtoehdoiksi ajettaessa omaa näkemystä voittajaksi energiaratkaisussa. Varsinkin maakaasua on käytetty lyömäaseena sekä ydinvoiman puolustajien että vastustajien leireissä. Puolustajat vetoavat kaasun kilpailukyvyn heikkenemiseen ja huoltovarmuuteen ja vastustajat taas tekevät kaasusta perusvoiman vaihtoehdon. Tällä hetkellä n.15 prosenttia kuluttamastamme sähköstä on tuotu ulkomailta. Tämä ei ole kovin pitkäjänteistä ja vastuullista toimintaa. Mikäli haluamme tulevaisuudessa turvata työllisyyden ja hyvinvoinnin Suomessa, on meillä oltava varmuus riittävästä, edullisesta ja juuri kotimaassamme tuotetusta energiasta. Meidän tulisi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja, jotta olisimme omavaraisia sähköntuotannon suhteen, tietysti ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Tärkein keinomme pyrkiessämme tähän päämäärään on energiansäästö. Myös uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä on merkittävä vaikutus. Nämä kaksi keinoa yhdessä eivät kuitenkaan valitettavasti riitä ja lisäksi ne tulevat niin kalliiksi, ettei meillä ole varaa ratkaista energiapolitiikkaamme vain niihin turvautuen. Näiden edellä mainittujen keinojen lisäksi on otettava käyttöön myös muut vaihtoehtomme. Ydinvoima on paras ja päästöttömin ratkaisu perusvoiman tuottamiseksi. Maakaasun käytön lisääminen yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon korvaamaan heikompia fossiilisia ratkaisuja (öljy-, kivihiili- ja turvetuotanto) vähentää ympäristön kuormitusta. Maakaasu ei kilpaile ydinvoiman kanssa perusvoiman tuotantovaihtoehtona eikä ydinvoimaratkaisu tule sulkemaan pois maakaasun kasvua ja kehitystä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannossa. Se, miksi en näe turvetta hyvänä polttoaineena johtuu turvetuotannon korkeista päästöistä sekä turpeen uusiutumisen rajallisuudesta. Puuperäisen ja yhdyskuntajäte-energian käytön lisääminen on taas kannattavaa paikallisena ratkaisuna. Jätteenpolttoon sisältyy aina omat päästöongelmansa, eikä puun polttokaan päästötöntä ole. Päästöihin tulee laskea lisäksi kuljetuksen aiheuttamat ilmansaasteet. Puuenergia ja yhdyskuntajäte on ehdottomasti hyödynnettävä silloin kun ne tulevat jonkun toiminnan jätteenä. Tukkipuiden poltto energiaksi on järjetöntä tuhlausta.

5 Kilpailutilanne energiamarkkinoilla tulee kiristymään. Ulkomaisten toimijoiden esiinmarssia on jo odoteltu täällä toimivien Vattenfall Oy:n ja Graninge AB:n lisäksi. E.ON Energie AG osti vuonna 2001 vähemmistöosuuden Espoon Sähkö Oyj:stä ja on ilmoittanut halunsa lisätä markkinaosuuttaan Suomen energiayhtiökentässä. Lisää eurooppalaisia tulee markkinoille tänä vuonna. Kasvun ja markkinaosuuksien tavoitteleminen sisältää aina omat riskinsä. Tästä amerikkalaisen Enronin konkurssi on hyvä esimerkki. Enronin kaatuminen ja Kalifornian sähkökriisi tulevat varmasti vaikuttamaan energiamarkkinoiden sääntelyyn valtameren takana ja toivottavasti myös täällä kotisuomessa. Energiamarkkinavirasto on ollut oikeilla jäljillä kehittäessään menetelmiä sähköverkon kohtuullisen tuoton määrittelyssä ja välineissä arvioida verkkotoiminnan hinnoittelua. Nyt eduskuntaan tulossa oleva lakiluonnos verkkotoimintojen yhtiöittämisvelvoitteesta on puolestaan teennäinen keino ja avaa mahdollisuuksia epäterveeseen kehitykseen markkinoilla. Johtopäätökset siitä, että lakimuutos ajaisi pieniä sähköyhtiöitä fuusioihin ja isojen syliin osoittaa, että tietyt tahot ovat jo tehneet suunnitelmia käyttää lakimuutosta hyväkseen valtapyrkimyksissään. Onneksi pienilläkin yhtiöillä on tulevaisuutensa jos vain huolehditaan kannattavasta kasvusta ja vältetään yltiöpäisiä markkinariskejä. Energian markkinahinnat ovat olleet vuoristoradalla ja markkinahintaherkkyys tulee jatkumaan. Raakaöljyn hinta kohosi 40 dollariin barrelilta vuonna 2000 ja laski pohjalukemiinsa n. 16 dollariin barrelilta syyskuun 2001 terroristihyökkäyksen jälkeen. Nyt hinta on kohonnut taas 26 dollarin tasolle. Sähkömarkkinoiden hintaheilahtelut osoittivat miten herkät markkinat ovat pohjoismaiselle tuotantotaseelle. Heilahteluvaikutuksien hillitsemiseksi tulee Suomeen rakentaa vakaahintaista perusvoimaa. K KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2001 Sähköyhtiöillä myrskyinen vuosi uluneena vuonna energiayhtiöitä ravistelivat sekä myrskyisät tuulet että hintaheilahtelut sähkömarkkinoilla. Haminan Energia Oy on kaukonäköisesti suojautunut hyvin molempien varalta eikä näillä tapahtumilla ollut vaikutusta toimintaamme. Sähkön markkinahinnat nousivat voimakkaasti keväällä Elspot-pörssihinta nousi yli 80 prosenttia ja Suomen aluehinta runsaat 50 prosenttia. Sähköyhtiöt myivät käytännössä tappiolla useiden kuukausien ajan ennen hintojen nostoa. Yli puolet vähittäismyyjistä korotti sähköenergian listahintoja, jotka nousivat lähes 11 prosenttia. Sähkön siirtomaksut kallistuivat runsaan prosentin. Sähkön verollinen kokonaishinta nousi vajaat kuusi prosenttia. On hämmästyttävää, että suuretkaan toimijat eivät olleet suojanneet hankintaansa markkinoiden heilahteluilta vaan tekivät huomattavia tappioita sähkönmyynnissä. Haminan Energia Oy on suojautunut markkinaheilahteluilta ja onnistui parantamaan sähkönmyynnin kannattavuutta ja markkinaosuutta. Sähkön myyntihintoihin tehtiin maltillinen 4 prosentin korotus syyskuun alussa. Viime marraskuun poikkeuksellisen ankarat Pyry- ja Janika -myrskyt aiheuttivat suurimmat metsätuhot ja pahimmat sähkönjakelun häiriöt vuosikymmeniin. Sadoillatuhansilla suomalaisilla oli myrskyjen aikaan sähkökatkoja. Osa katkoista oli pisimpiä vuosikymmeniin. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama selvitysmies tutkii sähköalan varautumis- ja jakelujärjestelmän toimivuutta poikkeuksellisissa luonnonoloissa. Myös sähköalan sisäinen selvitys on tekeillä.

6 Sähköpörssin vahva kasvu jatkui, itätuonti korvasi länsituontia Kauppa kävi pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä ennätysvilkkaasti vuonna Keskihinta Suomen pörssimarkkina-alueella oli 22,83 euroa/mwh (13,6 p/kwh). Suomalaistoimijoiden 14,5 miljardin kilowattitunnin Elspot-kauppa kattoi noin 18 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Nord Poolin johdannaismarkkinat kasvoivat edellisvuodesta 150 prosenttia. Kokonaisvaihto oli noin 910 miljardia kilowattituntia. Lisäksi Nord Pool selvitti johdannaissopimuksia miljardia kilowattituntia. Johdannaiskaupan kasvun takana on kaksi merkittävää tekijää; hintojen nopeat muutokset ja sähkömarkkinoiden kehittyminen. Suomalaisten markkinaosuus johdannaiskaupassa kasvoi hieman ja oli 8,7 prosenttia kokonaisvolyymista. LIPPUTORNI, v.1790 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä viime vuonna yli 32, ydinvoima lähes 27, vesivoima yli 16 sekä hiili- ja muu tavanomainen lauhdutusvoima liki 13 prosenttia. Sähkön nettotuonnin osuus laski edellisvuoden 15 prosentista 12 prosenttiin. Tuulivoiman osuus oli vajaat 0,1 prosenttia. Suomen sähkön nettotuonti oli 10 miljardia kilowattituntia. Tuonti Ruotsista ja Norjasta putosi likimain puoleen, pääosa länsituonnin supistumisesta korvattiin venäläissähkön 7,7 miljardin kilowattitunnin ennätystuonnilla, jossa oli kasvua 70 prosenttia. Venäläissähkön lisäys vastaa määrältään Loviisan ydinvoimalaitoksen yhden yksikön vuosituotantoa. Muutostahti alan yrityksissä jatkui vilkkaana Vuoden 2002 alussa Suomessa oli 98 jakeluverkon haltijaa, yksi vähemmän kuin vuosi sitten. Vuonna 1995 sähkömarkkinalain voimaantullessa oli 117 jakeluyhtiötä, 1990-luvun alussa oli 141 ja 1960-luvulla yli 300 sähköyhtiötä. Mielenkiintoisin omistusjärjestely on käynnissä Kymenlaakson Sähköosakeyhtiön omistuksesta johon ratkaisu saataneen vuoden 2002 aikana. Haminan Energia Oy kannattaa alueellista ratkaisumallia jossa turvattaisiin asiakkaiden ja omistajakuntien edut sekä alueen kehittymismahdollisuudet, eikä luovutettaisi päätösvaltaa pois omistajakunnilta. Yhtiöiden omistuksissa ja rakenteissa tapahtui monia muutoksia. Saksalaisen E.ON Energie AG:n tytäryhtiö E.ON Skandinavia AB sopi Espoon Sähkö Oyj:n vähemmistöosakkuudesta ja ruotsalainen Graninge AB omistusosuutensa nostamisesta 51 prosenttiin Kainuun Sähkö Oyj:ssä. Lopulliset kaupat toteutuivat vuoden 2002 puolella. Vattenfall-konsernin Heinola Energia Oy myi osuutensa Päijät-Hämeen Voima Oy:stä Keravan Energia Oy:lle, Mäntsälän Sähkö Oy:lle ja Porvoon Energia Oy:lle. Helsingin Energia, Vantaan Energia Oy, Lahti Energia Oy, Kymppivoima Oy, TXU Nordic Energy Oy ja Perhonjoki Oy ostivat Fortum Oyj:n ja Vattenfall Oy:n osuudet Etelä- Pohjanmaan Voima Oy:stä. Vieska Energia Oy siirtyi Herrfors Oy Ab:lle. Myös muita rakennejärjestelyjä oli runsaasti. Oulun kaupunki, Kemin Energia Oy, Tornion kaupunki, Keminmaan Energia Oy ja Tervolan kunta perustivat huhtikuussa yhteisen sähkönmyyntiyhtiön Oulun Sähkönmyynti Oy:n, joka aloitti toimintansa kesäkuun alussa. Myös Rantakairan Sähkö Oy siirsi sähkön myyntinsä siihen vuoden 2002 alussa. Lapissa Muonion sähköosuuskunta ja Enontekiön Sähkö Oy siirsivät sähkön myyntinsä Isommus Energia Oy:lle ja Utsjoen Sähköosuuskunta Fortum Markets Oy:lle. Eräät sähköyhtiöt eriyttivät toimintansa eri yhtiöihin, muun muassa Rovakaira Oy ja Porvoon Energia Oy. Energiakonserni Atro Oyj aloitti toimintansa vuoden 2002 alussa ja aiemmin Savon Voima Oyj -nimellä toiminut konserni yhtiöitti samalla liiketoimintojaan.

7 Sähkön käyttö kasvoi 3,1 prosenttia Suomi käytti sähköä viime vuonna 81,6 miljardia kilowattituntia. Kasvu edelliseen vuoteen oli 3,1 prosenttia eli 2,4 miljardia kilowattituntia. Kasvun nopeutuminen johtui yhteiskunnan muista sektoreista kuin teollisuudesta, sillä teollisuuden ja rakentamisen sähkön käyttö väheni runsaalla prosentilla vuoden jälkipuoliskon suhdannelaskun vuoksi. Koti- ja maatalouksien sähkön käyttö kasvoi yhdeksän prosenttia, siitä suurin osa johtui edellisvuotta kylmemmistä lämpötiloista. Tänä vuonna sähkön käyttö tulee kasvamaan noin kaksi prosenttia. Haminan alueen sähkönkäyttö kasvoi 5,2 prosenttia. Haminan Energia Oy:n Ilona-tuote on vahvistanut edelleen markkina-asemaansa sähkönmyynnissä. Noin puolet asiakkaistamme on Ilona-asiakkaita. Sähkön maltillinen hinnoittelu on kasvattanut asiakaskuntaa. 29 prosenttia sähköasiakkaistamme on myös S-bonusasiakkaita. Haminan Energia Oy siirsi riskienhallinta-, salkunhallinta ja tasehallintapalvelut Kotkan Energia Oy:ltä Energiameklarit Oy:lle. Energiameklarit Oy on usean energia-alan yrityksen omistama salkunhallintapalveluihin ja pörssikauppaan erikoistunut yhtiö, joka pystyy turvaamaan kilpailukykyisen sähkönhankinnan tulevaisuudessakin. Energian toimitusvarmuus pysyi erittäin hyvänä vuonna Verkoston kaapeloinnin ja raivauksien vuoksi oman verkoston keskeytysaika oli 39 minuuttia (33 minuuttia vuonna 2000). Tosin asiakkaisiin vaikutti tämän lisäksi myös laaja kantaverkon häiriö marraskuussa (62 minuuttia). Maakaasun suosio jatkuu Vuonna 2001 Suomessa käytettiin maakaasua 4,3 miljardia kilowattituntia eli 8,5 prosenttia enemmän kuin vuonna Markkinasähkön kohonnut hinta lisäsi osaltaan maakaasuvoimalaitosten käyttöä ja osa kasvusta johtui edellisvuotta kylmemmästä lämpötilasta. Maakaasun käyttö alueellamme oli 329 miljoonaa kilowattituntia. Käyttö kasvoi 7,9 prosenttia. Maakaasun hinta pidettiin kilpailukykyisenä korkeahkosta hankintahinnasta huolimatta. Uusia maakaasuliittymiä rakennettiin entiseen tapaan. Maakaasumarkkinalaki astui voimaan Vuoden 2001 tilinpäätöksessä eriytettiin maakaasun myynti- ja siirtoliiketoiminnat ensimmäisen kerran. Asiakashinnoittelu muutettiin myynti- ja siirtopohjaiseksi maaliskuun alussa. Merkittävin muutos maakaasumarkkinoissa oli jälkimarkkinoiden avautuminen ja kaupankäynnin alkaminen Kaasupörssissä Haminan Energia Oy hyödynsi ensimmäisten toimijoiden joukossa mahdollisuuden jälkimarkkinakaupankäyntiin: kauppaa tehtiin yhteensä 8,4 Mmk arvosta, joka vastaa n.10 prosentin osuutta liikevaihdosta. Maakaasun jakeluverkossa ei ollut käyttöhäiriöitä lainkaan vuonna Tutkimus- ja tuotekehitys Syksyn myrskyt, häiriöt jakeluverkoissa sekä sähkön markkinahinnan heilahtelut ovat osaltaan tuoneet yhtiön kehittämälle virtuaalivoimalaratkaisulle lisää kannattavuutta. TEKESin osittain rahoittama tutkimushanke valmistuu vuoden 2002 aikana. Ratkaisulla saadaan pienimuotoinen ja hajautettu yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto erittäin kannattavaksi. Yhtiö jatkoi panostustaan polttokennoteknologia- ja tiedonsiirto sähköverkoissa -tutkimushankkeissa. Nämä tekniikat eivät ole vielä kaupallistettavassa vaiheessa, mutta niistä kehittyy näkemyksemme mukaan hyvinkin kannattavia ja perusliiketoimintoja tukevia toimintoja. Henkilöstö ja talous Liiketoimintojen laajentuessa organisaatiota vahvistettiin kaukolämpö-, tuotanto- ja laatuosaamisella. Näiden panostusten ansiosta pystymme entistä paremmin kehittämään uusia kaukolämpö- ja partnership -liiketoimintoja. Henkilöstön koulutus painottui tietojärjestelmä- ja toimintajärjestelmäkoulutukseen. Vuosi 2001 oli yhtiön 8. tilikausi. Toimintahistoriassa vuosi oli 100. ja maakaasunjakelun osalta 19. Vuoden 2001 liikevaihto oli 88,8 Mmk. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 20,1 prosenttia. Liikevaihto jakaantui sähkön myyntiin 17,6 Mmk (-4,2%), sähkönsiirtoon 16,4 Mmk (+3,6%), maakaasun myyntiin 30,2 Mmk, maakaasun siirtoon 20,4 Mmk ja muuhun toimintaan 3,7 Mmk (+14,8 %). Koko maakaasuliiketoiminta oli 50,6 Mmk (+ 40,1 %). Investoinnit vuonna 2001 olivat 16,7 Mmk ja pääosa investoinneista kohdistui satama-alueen energianjakelun kehittämiseen. Kasvavan liiketoiminnan turvaamiseksi toteutettiin myös toimitalon saneeraus. Yhtiön toiminnalliset ja taloudelliset näkymät vuodelle 2002 ovat erittäin hyvät. Sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen volyymi ja kannattavuus paranevat ja tämän lisäksi BASF Oy:n kanssa toteutettava yhteistyö avaa aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kiitän henkilökuntaa ja kaikkia yhteistyökumppaneita erinomaisesta toiminnasta. Timo Toikka toimitusjohtaja

8 PUISTOTALO, v.1884 ENEGIAMARKKINOILLA TAPAHTUU Haminan Energia Oy mukana alan kehityksessä S ähkömarkkinoilla kulunut vuosi toi tullessaan selkeän hintatason korotuksen, kesäaika oli erityisen poikkeuksellinen sähkön markkinahinnan ollessa kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Markkinaosuuksien valtaamiseen ja jakeluverkkojen hankintaan käytetyt panokset tulevat vähitellen myös maksuun. Maakaasumarkkinoilla kulunut vuosi osoitti, että jälkimarkkinat toimivat, joskin pientä hakemista menettelytavoissa vielä ilmeni. Maakaasupörssi aloitti toimintansa. Lienee paikallaan todeta, että muutosvaiheen aikana ainoastaan vuoden 2001 voimassa ollut tukkutariffi oli oikea ratkaisu. Kulunut vuosi antoi kokemusta kaikille maakaasukaupan osapuolille ja uusittu maakaasun tukkutariffi M2002 on korjannut osaltaan myös menneen vuoden aikana esiintyneitä puutteita. Suomen hallitus teki myönteisen päätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta ja asia tulee eduskuntakäsittelyyn vielä tänä keväänä. Ydinvoimaratkaisu on selkeä kannanotto Suomen perusenergiaratkaisuun tulevaisuudessa. Asia on nähtävä siinä valossa, että joudumme päättämään myös sen kuinka korvaamme tulevaisuudessa kivihiilen ja kenties myös turpeen- sekä öljynkäytön energiantuotannossa. Liiallinen sähköntuonti naapurimaista ei ole oikea ratkaisu ja lisäämällä sähköntuontia jätämme myös ympäristökysymykset toisten ratkaistavaksi. Kantakaamme siis oma vastuumme myös ympäristökysymyksissä.

9 Hajautettu energiantuotanto Hajautettu pienimuotoinen energiantuotanto on myös ympäristöä suosiva ratkaisu. Se ei toki ratkaise perusenergian tuotantokysymystä, mutta tuo kuitenkin energiansäästöä ja sopivilla polttoainevalinnoilla pienentää myös ympäristörasitusta ja parantaa sähkön käyttövarmuutta. Energiapula Kaliforniassa sekä Ruotsissa ja Suomessa tapahtuneet vakavat sähkön jakeluhäiriöt osoittavat sen kuinka haavoittuvainen yhteiskunta tänä päivänä on. TEKESin rahoittama tutkimushanke, virtuaalivoimalaitos, jonka tavoitteena on kehittää ohjaus- ja optimointiohjelmisto hajautetun pienimuotoisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon tarpeisiin, valmistuu kevään kuluessa. Ohjaus- ja optimointiohjelmisto on ollut koekäytössä syyskuusta lähtien Harjun Oppimiskeskus Oy:n kaasumoottorilaitoksella. Koekäytön tulokset ovat erittäin rohkaisevia ja optimointi toimii hyvin. Hamina Energia Oy:lle valmistuu maaliskuussa toinen hajautetun lämmön ja sähkön tuotantolaitos, jossa on kaksi kaasumoottoria. Laitoksen valmistumisen myötä virtuaalivoimalaitoksen ohjelmistoa päästään testaamaan käytännössä myös kahden voimalaitoksen ympäristössä. Kesäkuun lopussa 2001 Haminan Energia Oy solmi kokonaisenergian toimitussopimuksen BASF Oy:n kanssa Haminan satamaan valmistuvan paperinpäällystysdispersiotehtaan tarpeisiin. Höyrytys Oy:n toimittama kattilalaitos aloittaa höyryn tuotannon kesäkuussa. Solmittu sopimus on merkittävä panostus Haminan Energia Oy:n lämpöliiketoimintaan ja luo hyvän pohjan kokonaisenergian toimitusten jatkokehittämiselle. Haluamme myös jatkossa olla varteenotettava kumppani energiapalveluiden tuottajana ja kehittää osaamistamme paremmin energiaa säästäviin ja ympäristöystävällisiin sekä asiakkaalle edullisiin toimintamenetelmiin. Erilaisten energiamuotojen tuotannon yhdistäminen ja siten saatavat synergiaedut tuovat energiankäytön kokonaissäästöä ja mahdollistavat myös ympäristökuormituksen pienentämisen. Haminan Energia Oy aktiivisesti mukana alan kehityshankkeissa Haminan Energia Oy on jatkanut polttokennoselvitystä erilaisten liiketoimintamallien osalta. Seuraamme edelleen aktiivisesti maailmalla tapahtuvaa alan kehitystä, jotta olisimme valmiita tarjoamaan toimivia käyttösovellutuksia polttokennojen tullessa yleisille markkinoille. SENERin vetämä PLC- projekti on tuottanut käytännön testituloksia, jotka ovat olleet rohkaisevia. Viranomaisten on vain saatava alaa koskeva lainsäädäntö vastaamaan käytännön tarpeita. Keskustelua on herättänyt muun muassa tiedonsiirron häiriökysymykset. Langaton tiedonsiirto on myös tullut mukaan energiayhtiöiden palvelutarjontaan ja se lisää varmasti kilpailua tiedonsiirtomarkkinoilla. Tulevaisuuden tiedonsiirtoratkaisut tulevat sisältämään eri tekniikoiden, langattoman tiedonsiirtoverkon, sähköverkon sekä perinteisen tiedonsiirtoverkon sekoituksen. Mikään eri vaihtoehdoista ei ole toisiaan poissulkeva vaan täydentävä. Olemme rakentaneet kaksi eri verkon osaa valmiiksi sähköverkon kautta tapahtuvan energiamittareiden luennan tekemiseksi. Sähköverkon kautta tapahtuva mittarinluentakokeilu aloitetaan kevään kuluessa. Kaiken kaikkiaan kulunut vuosi on jälleen ollut haastava ja tulevaisuus tuo tullessaan uusia vaihtoehtoja energiaratkaisuiksi. Tulemme edelleen ponnistelemaan kyetäksemme palvelemaan asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme entistä paremmin. Pekka Raukko liiketoimintajohtaja

10 TANELINKULMA, v.1889 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Yhtiön toiminnalliset ja taloudelliset näkymät ovat hyvät K ulunut tilikausi oli Haminan Energia Oy:n kahdeksas tilikausi. Yhtiön taloudellinen ja toiminnallinen tulos toteutui suunniteltua heikommin. Maakaasun myynnin tulos jäi budjetoidusta johtuen suunniteltua korkeammasta hankintahinnasta. Muiden liiketoimintojen kannattavuus toteutui suunnitellusti. Maakaasun jälkimarkkinoiden avautuminen mahdollisti maakaasun jälkimarkkinakaupan uutena maakaasun myyntisegmenttinä. Sähkön markkinahinnat kohosivat voimakkaasti vuoden 2001 alussa, mikä paransi yhtiön kilpailuasemaa ja sähkönmyynnin kannattavuutta. Toimintavuonna solmittiin merkittävä kokonaisenergian toimitussopimus BASF Oy:n kanssa, mikä tulee kasvattamaan yhtiön liikevaihtoa merkittävästi tulevina vuosina. Investoinnin vaatimat henkilöstö- ja rahoituspanostukset heikensivät osaltaan vuoden 2001 tulosta. Tuotantolaitos käynnistyy vuonna Toimintavuonna toteutettiin toimitalon saneerausinvestointi, jonka turvin voitiin toteuttaa organisaation vahvistus ja saattaa kaukokäyttö- ja valvomotilat laajentuneen toiminnan edellyttämiin puitteisiin. Verkostoinvestoinneista merkittävimmät olivat maakaasu- ja sähköverkoston rakentaminen BASF Oy:n tuotantolaitoksen tarpeisiin. Yhtiön organisaatiota vahvistettiin kuluvan vuoden aikana tavoitteena vahvistaa kaukolämpö- ja tuotantolaitososaamista. Tutkimus- ja tuotekehityspanostus suunnattiin hajautettuun voimantuotantoon, polttokennoteknologiaan ja tiedonsiirtoon sähköverkoissa. Sähkönmyynnissä kanta-asiakkaiden määrä edelleen lisääntyi ja yhtiö kasvatti markkinaosuuttaan Ilona -tuoteperheen ja Osuuskauppa Ympyrän kanssa tehdyn bonus-yhteistyön ansiosta. Hintakilpailu sähkönmyynnissä taittui ja hintataso lähti nousuun kesän ja syksyn aikana. Haminan Energia Oy:n markkina-asema vahvistui vuoden aikana. Maakaasun kilpailukyky pidettiin hyvänä, vaikka hankintahinta ei toteutunutkaan suunnitellulla tasolla. Henkilöstön kehittäminen on painottunut edelleen uusien ohjelmistojen käyttöönottoon, kielikoulutukseen sekä toimintajärjestelmän rakentamiseen. Toimintajärjestelmä, joka sisältää laatu-, ympäristöja turvallisuusjärjestelmän, sertifioidaan vuoden 2002 aikana. Järjestelmän avulla parannamme palvelumme laatua ja tehokkuutta sekä alennamme kustannuksia. Toimintavuonna Suomessa vallinneet poikkeuksellisen voimakkaat myrskyt ja niiden aiheuttamat sähkökatkokset ja samalla toteutunut sähkön markkinahinnan voimakas heilahtelu on lisännyt pienimuotoisen, hajautetun voimantuotannon mielekkyyttä ja kannattavuutta. Maakaasun suosio ja kasvu tulee jatkumaan alueellamme. Yhtiön toiminnalliset ja taloudelliset näkymät ovat hyvät.

11 Talous Maakaasumarkkinalain edellyttämä maakaasuliiketoimintojen eriyttäminen myynti- ja siirtoliiketoimiin tehtiin ensimmäisen kerran tällä tilikaudella ja tämän vuoksi tilinpäätöksessä ei ole esitetty vertailutietoja vuodelta Tilikauden liikevaihto oli 88,4 Mmk. Liikevaihdosta 17,6 Mmk kertyi sähkön myynnistä, 16,4 Mmk sähkön siirrosta, 30,3 Mmk maakaasun myynnistä, 20,4 Mmk maakaasun siirrosta, muun liiketoiminnan osuuden ollessa 3,7 Mmk. Tilikauden kokonaispoistot olivat 7,1 Mmk ja tilikauden voitto oli 1,0 Mmk. Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat tilikaudella 16,7 Mmk, josta aktivoitujen palkkojen osuus 0,5 Mmk. Suurimmat investoinnit kohdistuivat: sähköverkostoon (2,5 Mmk), maakaasuverkostoon (3,7 Mmk), koneisiin ja kalustoon (1,3 Mmk), rakennuksiin (2,9 Mmk) ja aineettomiin hyödykkeisiin (0,2 Mmk). Keskeneräiset hankinnat kasvoivat tilikauden aikana 6,1 Mmk:lla. Rahoitus ja vastuut Yhtiöllä oli lainoja tilikauden lopussa 31,1 Mmk. Taseen loppusumma oli 120,3 Mmk. Liittymismaksujen lisäys oli 0,7 Mmk. Tulorahoituksen ja liittymismaksuihin perustuva investointien omarahoitusaste oli 53,5 %. HALLINTO Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokouksessa valittiin uudelleen hallitukseen erovuorossa ollut Minna Räisänen. Erovuorossa olleen Eeva Rautamaan tilalle valittiin Birgitta Klami. Henkilöstön edustajaksi todettiin Mika Kotoluoto. Tilintarkastajina toimivat kertomusvuonna: Tilintarkastustoimisto Idman & Vilén Oy, KHT-yhteisö, Tampere; vastuunalaisena tarkastajana Heikki Järvi, KHT, Tampere sekä Raimo Vallenius, HTM, JHTT, Mikkeli ja Lasse Talsi, HTM, Hamina ja varatilintarkastajina henkilötilintarkastajille edellä mainitussa järjestyksessä Kai Roslakka, JHTT, Imatra, Matti Sahala, ekonomi, Hamina. Haminan Energia Oy:n osakkeet omistaa Haminan kaupunki. takana vasemmalta Pekka Raukko, Paul Syvänne, Raila Filppu edessä vasemmalta Timo Toikka, Minna Räisänen, Taito Mäkelä, Birgitta Klami, Mika Kotoluoto HALLITUS Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet) Puheenjohtaja Taito Mäkelä (Matti Porkka ) Varapuheenjohtaja Eeva Rautamaa, asti (Veli-Matti Hartikainen) Paul Syvänne, alkaen (Leena Bergqvist) Birgitta Klami alkaen (Osmo Ristolainen) Minna Räisänen (Marja-Liisa Pöntynen) Mika Kotoluoto, henkilökunnan nimeämä (Hannu Pekkarinen) Hallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä hallintopäällikkö Raila Filppu. Hallituksen toimeksiannosta valvontatilintarkastuksesta on vastannut Tilintarkastustoimisto Idman & Vilén Oy. Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen mukainen voitto oli ,06 markkaa. Tilikauden voitto kokonaisuudessaan ( ,06 mk) ja edellisten tilikausien voitoista ( ,94 mk) esitetään maksettavaksi yhteensä markkaa osinkona osakkeille. Yhtä osaketta kohden maksetaan markkaa osinkoa. Osinko esitetään maksettavaksi osakkeille Hallitus esittää lisäksi tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä rahoituslaskelman yhtiökokouksen vahvistettavaksi.

12 LIIKEVAIHTO ( mk ) 30,3 20,4 Liikevaihto ,4 Mmk MAAKAASUN MYYNTI MAAKAASUN SIIRTO 3,7 16,4 17,6 SÄHKÖN MYYNTI SÄHKÖN SIIRTO MUU Liikevaihdon jakauma 2001 T T T T SÄHKÖN MYYNTI TEOLLISUUS SÄHKÖN SIIRTO TEOLLISUUS SÄHKÖN MYYNTI YKSITYISET SÄHKÖN SIIRTO YKSITYISET MUU MAAKAASUN MYYNTI PIENKULUTTAJAT MAAKAASUN SIIRTO PIENKULUTTAJAT MAAKAASUN MYYNTI TEOLLISUUS MAAKAASUN SIIRTO TEOLLISUUS T 10 T T T 8 8 M2001 MYYNTI M2001 SIIRTO JÄLKIMARKKINAKAASU Liikevaihto Yht. 72,3 Yht. 68,2 Yht. 66,6 Yht. 73,6 Yht. 88, MAAKAASUN MYYNTI MAAKAASUN SIIRTO SÄHKÖN MYYNTI SÄHKÖN SIIRTO MUU Maakaasun myynti ja siirto eriytettiin

13 TULOSLASKELMA ( mk ) LIIKEVAIHTO , ,71 Valmistus omaan käyttöön , ,33 Liiketoiminnan muut tuotot , ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,95 Varastojen muutos , ,89 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,04 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,32 Muut henkilösivukulut , ,60 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot , ,04 Liiketoiminnan muut kulut , ,65 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,55 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot , ,16 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,54 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA , ,17 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,85 Tuloverot , ,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,02

14 TASE ( mk ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,39 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , ,00 Rakennukset ja rakennelmat , ,12 Sähköverkosto , ,03 Kaukolämpöverkosto , ,08 Maakaasuverkosto , ,36 Koneet ja kalusto , ,68 Keskeneräiset hankinnat , ,47 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,13 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,44 Saamiset Myyntisaamiset , ,75 Siirtosaamiset , ,95 Rahat ja pankkisaamiset , ,04 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,18 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,31 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,00 Muut rahastot Vararahasto , ,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,56 Tilikauden voitto , ,02 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,58 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,10 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,67 Liittymismaksut , ,70 LYHYTAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta ,00 0,00 Ostovelat , ,50 Muut velat , ,64 Siirtovelat , ,12 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,63 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,31

15 TULOSLASKELMA (1.000 mk) LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA: Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) INVESTOINTIEN RAHAVIRTA: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Lainasaamisten takaisinmaksut INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) RAHOITUKSEN RAHAVIRTA: Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten liittymismaksujen lisäykset Pitkäaikaisten liittymismaksujen palautukset Maksetut osingot ja muu voitonjako RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-) RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA

16 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ( mk ) TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT: Liikevaihto toimialoittain Sähköliiketoiminta , ,04 myynti siirto , , , ,45 Maakaasuliiketoiminta , ,12 myynti siirto , ,84 Muu liiketoiminta , ,55 Yhteensä , ,71 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista: Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla avustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on määritetty kokemusperäisesti. Poistoajat käyttöomaisuusryhmittäin: Aineettomat hyödykkeet 5-10 v. Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakenn v. Sähköverkosto v. Kaukolämpöverkosto v. Kaasuverkosto v. Koneet ja kalusto 5-10 v. Tilikauden poistot: Suunnitelman mukaiset poistot Poistoeron muutos Kokonaispoistot Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet: Rakennukset ja rakenn Sähköverkosto Kaukolämpöverkosto Maakaasuverkosto Koneet ja kalusto Yhteensä

17 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT: Pysyviin vastaaviin kuuluvien hankintamenojen poistamatta oleva osa: AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Hankintameno Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus Poistoeron muutos Kertynyt AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus Poistoeron muutos Kertynyt Sähköverkosto Hankintameno Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus Poistoeron muutos Kertynyt

18 Kaukolämpöverkosto Hankintameno Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus Poistoeron muutos Kertynyt Maakaasuverkosto Hankintameno Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus Poistoeron muutos Kertynyt Koneet ja kalusto Hankintameno Lisäykset Vähennykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot Vähennysten/siirtojen kertynyt sumu-poisto Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus Poistoeron muutos Kertynyt Keskeneräiset hankinnat Hankintameno Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo

19 Omistukset muissa yrityksissä: Kymertek Oy Ltd, kotipaikka Hamina, omistusosuus 1/3. Siirtosaamisten olennaiset erät: Leasingvuokra ,00 Kaasun kiinteät maksut ,28 Muut , ,80 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT: Oman pääoman muutosten erittely: Voitonjakokelpoiset varat: Voittovarat , ,56 Osingonjako , ,00 Tilikauden voitto , ,02 Voitonjakokelpoiset varat , ,58 Pitkäaikainen vieraspääoma: Pitkäaikaisista rahoituslaitoslainoista erääntyy maksettavaksi markkaa myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. Lainojen vakuutena on osakkeenomistajan markan omavelkainen takaus sekä markan yrityskiinnitys. Lyhytaikainen vieraspääoma: Muihin velkoihin sisältyy korollista velkaa mk:aa. Siirtovelkojen oleelliset erät: Palkat sosiaalikuluineen ,53 Kanta-asiakasalennukset ,98 Korot ,42 Muut 6 343, ,23 MUUT LIITETIEDOT: Vakuudet ja vastuusitoumukset: Keskijänniteverkon ja 110 kv:n siirtoverkon leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien vastuut ovat yhteensä ,21 markkaa. Alkaneella tilikaudella maksettava määrä on ,91 markkaa. Sopimukset on irtisanottavissa ja lunastettavissa markkinahintaan neljännesvuosittain. Tuotantolaitoksen leasingvuokrasopimusten mukaiset vuokrien vastuut ovat yhteensä ,95 markkaa. Alkaneella tilikaudella maksettava määrä on ,26 markkaa. Taseen ulkopuolisia liittymisvastuita on markkaa. Henkilöstö: Yhtiön henkilökunnan määrä oli keskimäärin 23 henkilöä. Maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä markkaa, josta hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot olivat markkaa.

20 SÄHKÖN MYYNNIN TULOSLASKELMA ( mk ) LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA SÄHKÖN SIIRRON TULOSLASKELMA ( mk ) LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA