SEKSUAALISEN SUUNTAUTUMISEN JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS. Oulun SETA ry 2015

Transkriptio

1 SEKSUAALISEN SUUNTAUTUMISEN JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS Oulun SETA ry 2015

2 Emmekö voisi vain elää sovussa ja tulla toimeen keskenämme?

3 Minua ei haittaa, että olet hetero, mutta Kuvittele hetki, että olet hetero. Miltä kysymykset tuntuvat? 1.Milloin tajusit olevasi hetero? Koska päätit alkaa heteroksi? 2.Miten voit tietää, ettet ole homo/lesbo, jos et ole koskaan kokeillut? 3.Oletko kertonut vanhemmillesi? Miten he reagoivat? 4.Onko sinua kiusattu siksi, että olet hetero? 5.Etkö pelkää, että lapsistasikin tulee heteroja? 6.Voisiko heteroutesi olla vain ohimenevä vaihe? 7.Mitä mieltä olet heteroiden avioliitto-oikeudesta? 8.Jos heterouteen olisi lääke, ottaisitko sitä?

4 Usein esitettyjä kysymyksiä Milloin tajusit olevasi homo/lesbo/bi/trans*? Oletko kertonut perheellesi/kavereille/työkavereille? Miten he suhtautuivat? Onko sinua syrjitty tai kiusattu suuntautumisesti takia paljon? Oletko ikinä toivonut olevasi hetero? Kasvatatko lapsistasi homoja? Kiusataanko teidän lapsia? Tunnetko ketään ex-homoa tai -lesboa, josta olisi tullut täysi hetero? Missä homot tapaavat toisiaan? Ketkä paheksuvat seksuaalivähemmistöjä eniten? Miksi ihmiset eivät vain voi antaa toisten olla sellaisia kuin nämä ovat? Mistä homoseksuaalisuus johtuu? Millaista homoseksi on? Miten lesbot harrastavat seksiä? Etsivätkö biseksuaalit vielä suuntautumistaan?

5 Seta ry Perustettu 1974 Valtakunnallinen kattojärjestö alueellisille ja toiminnallisille jäsenjärjestöille Rahoitus pääasiassa RAY:ltä, opetusministeriöltä sekä kunnilta Tavoite: Kaikki voivat elää yhdenvertaisina riippumatta seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuoli-identiteetistään tai sukupuolen ilmaisustaan

6 Seta ry 1. Ihmisoikeusjärjestö syrjivään lainsäädäntöön vaikuttaminen asenteisiin vaikuttaminen koulutuksen, konsultaation ja tiedottamisen avulla 2. Sosiaalipalvelujärjestö neuvonta- ja tukipalveluita, joita ei saa julkisista palveluista (mm. Transtukipiste) 3. Asiantuntijajärjestö koulutustoimintaa, tutkimus- ja julkaisutoimintaa, projekteja ja kampanjoita

7

8 Seta ry:n jäsenjärjestöjä

9 Transtukipiste Perustettu 1994 Voimavara yhteisöille ja yksilöille, joita sukupuolen moninaisuus koskettaa Palvelut luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja pääosin maksuttomia neuvontaa tai keskusteluapua toimistolla, puhelimitse, sähköpostitse tai verkossa Vertaistukiryhmiä ym. tapahtumia TransHelsinki-tapahtuma Voimavaraleiri

10 Oulun SETA ry Perustettu 1986 (Oulun Pulssi) Vapaaehtoisten järjestö Kansalais- ja ihmisoikeusjärjestö Koulutus-, tiedotus-, sosiaalipalvelu- ja virkistystoimintaa Yhdistyksen jäsenyys ei edellytys toimintaan osallistumiselle Aktiiviksi voi tulla kuka vain! Jäsenmaksu 10/20 Vuosittain jäsentä

11 Oulun SETA ry Toimisto sijaitsee osoitteessa Kansankatu

12

13 Oulun SETA ry: Koulutukset Koko Oulun lääni ja lähiympäristö Kokemuskouluttajuus Huomioidaan ammatillisuus, ikäryhmä ja ryhmäkoko 1. Vertaiskoulutukset: peruskoulut, lukiot, ammattiopistot, Prometheus- ja rippikoululeirit, muut nuorisoryhmät 2. Ammatilliset koulutukset: opetus- ja sosiaalialan sekä terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat, nuorisotyöntekijät ja muut nuorten kanssa työskentelevät, vapaaehtoistyöntekijät, oppilaanohjaajat, opinto-ohjaajat ja kuraattorit, turvallisuusalan ammattilaiset ja opiskelijat

14 Oulun SETA ry: Koulutukset Koulutusten tarkoitus: Asiallinen kokemustieto Asenteiden, ennakkoluulojen ja normien tarkastelu ja näkyväksi tekeminen Moninaisuudelle herkistyminen

15 Oulun SETA ry: Pulssi Oulun Setan ja Rovaniemen Setan jäsenlehti Ilmestyy 1 2 kertaa vuodessa Toiminta Jäsenlehti Pulssi

16 Oulun SETA ry: Muu toiminta Tiedotus: nettisivut, jäsenlehti, Facebook ja Twitter Yhteistyö: mm. Seta ry:n jäsenjärjestöt, terveydenhuoltoyksiköt, oppilaitokset, Hiv-tukikeskus, Kynnys ry, Kumppanuuskeskus, Hyvän mielen talo ry Omat tapahtumat: bileet, Vinokino, leirit, avoimet ovet Tukea ja yhteisiä tilaisuuksia aktiiveille

17 Oulun SETA ry: Toiminnan tukeminen Ryhmänvetäjäksi ryhmänvetäjien tapaamiset ryhmänvetäjien perehdytysmateriaali Kokemuskouluttajaksi kouluttajakoulutus Seta ry:ltä Vapaaehtoiseksi muihin tehtäviin Jäseneksi liittyminen Koulutusten tilaaminen Lahjoitukset

18 Poimintoja Suomen hlbti-historiasta 1894 Naisten ja miesten homoseksuaalisuus kriminalisoidaan 1968 Suomen ensimmäinen seksuaalivähemmistöjen yhdistys (Psyke ry) 1971 Homoseksuaalisuuden kriminalisointi poistetaan rikoslaista, tilalle asetetaan kehotuskieltolaki 1974 Seta ry perustetaan 1981 Homoseksuaalisuus poistetaan sairausluokituksesta 1999 Kehotuskieltolaki kumotaan 2002 Samansukupuolisten parisuhteen rekisteröinti mahdolliseksi 2009 Perheen sisäinen adoptio myös rekisteröidyille pareille mahdolliseksi 2011 Transvestisuus poistetaan sairausluokituksesta 2013 Tahdon2013-kansalaisaloite kerää vuorokaudessa yli allekirjoitusta 2014 Eduskunta äänestää Tahdon2013-kansalaisaloitteesta 105 edustajaa äänestää tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, 92 sitä vastaan

19 Poimintoja Suomen hlbti-historiasta Kehotuskieltolaki poistettiin Miten tämä vaikutti mediaan ja asenneilmapiiriin? Seta ry on 40 vuotta vanha yhdistys. Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin suhtautuminen on muuttunut 40 vuodessa? Laki parisuhteen rekisteröinnistä astui voimaan perustettiin kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa samansukupuolisilla ei ole oikeutta solmia avioliittoa. Miksi rekisteröity parisuhde on ongelmallinen? Miksi se ei riitä? Transvestisuus poistettiin sairausluokituksesta Mikä merkitys on sairausluokituksesta poistamisella?

20

21

22 Seksuaalinen suuntautuminen Seksuaalista suuntautumista ei voi itse valita Kaikilla on oikeus itsemäärittelyyn Seksuaalinen suuntautuminen on eri asia kuin sukupuolinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti On vaikeaa arvioida, kuinka paljon on homo- tai biseksuaaleja (arviot vaihtelevat 0,5 20 % välillä) Miksi homo- ja biseksuaalien määrää on vaikeaa arvioida?

23 Pohdi: Sukupuolen moninaisuus Mitä sukupuoli on, mitä se tarkoittaa? Mikä tekee miehestä miehen ja naisesta naisen? Kuinka monta sukupuolta on olemassa? Millainen maailma olisi ilman sukupuolta? Rajoittaako sukupuoli elämääsi ja/tai sitä mitä voit tehdä? Tuntuuko sukupuoli, johon sinut on synnyttyäsi määritelty, sinulle kaikista sopivimmalta? Mitkä asiat ovat helppoja ja mitkä vaikeita sukupuolesi vuoksi? Tuntuuko sinusta, että sukupuolesi vuoksi sinun on toimittava tietyllä tapaa tietyissä tilanteissa? Mitä tapahtuu, jos et käyttäydy näiden tapojen mukaisesti? Voimmeko oppia elämään ilman sukupuolia? Voimmeko oppia pois sukupuolittuneisuudesta? Kuka alun perin on luonut sukupuolen käsitteet ja määrittelyt?

24 Sukupuolen moninaisuus Sukupuoli ei ole kaksijakoinen ilmiö; sitä ei voi tiivistää vain miehiin ja naisiin Ihmisellä on mm. biologinen, sosiaalinen, juridinen, kulttuurinen ja aistinen sukupuoli mahdollisuus monenlaisiin sukupuoliin Sukupuoli ei määrittele seksuaalista suuntautumista, vaan nämä ovat erillisiä asioita jokainen yksilö voi siis olla esim. hetero tai homo Sukupuolinen suuntautuminen on henkilökohtainen identiteetti, jonka voi määritellä vain itse Sukupuolta voidaan ilmaista monella tapaa Mitkä tekijät säätelevät sukupuolen ilmaisua?

25

26

27

28

29 Termistö Kieli muokkaa maailmankuvaa Monet termit ovat muuttuneet, koska aiemmassa termistössä on harhaanjohtavia merkityksiä esim. transseksuaali transsukupuolinen Kaikilla oikeus itsemäärittelyyn Vakiintuneista termeistä huolimatta identiteetit ovat monenkirjavia ja joustavia; jokainen ihminen on yksilö Miksi ja milloin termit ovat tarpeellisia?

30 Termistö Vihreä = hyviä sanoja Keltainen = käytä harkiten Punainen = älä koskaan käytä Lisää termeistä: seta.fi/hlbtiq

31

32 Termistö: Seksuaalinen suuntautuminen Homoseksuaali Homoseksuaaliksi kutsutaan henkilöä, joka tuntee emotionaalista, eroottista ja/tai seksuaalista vetoa pääosin oman sukupuolensa edustajia kohtaan Homo voi viitata sekä miehiin että naisiin (lesbo) Suomen kielessä homolla tarkoitetaan yleisemmin miespuolista henkilöä

33 Termistö: Seksuaalinen suuntautuminen Biseksuaali

34 Termistö: Seksuaalinen suuntautuminen Biseksuaali Bi(seksuaali) on henkilö, joka tuntee emotionaalista, eroottista ja/tai seksuaalista vetoa sekä naisia että miehiä kohtaan, tai hän ei koe kohteen sukupuolta merkityksellisenä asiana (kts. myös panseksuaali)

35 Termistö: Sukupuolen moninaisuus Transsukupuolinen

36 Termistö: Sukupuolen moninaisuus Transsukupuolinen Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta Transsukupuolinen ihminen voi korjauttaa kehoaan vastaamaan koettua sukupuoltaan Transmies on mies, joka on syntymässä määritelty tytöksi, ja transnainen on nainen, joka on syntymässä määritelty pojaksi 5 10 %:lla alle 6-vuotiaista lapsista sukupuoliepätyypillistä käyttäytymistä näistä 20 % transsukupuolisia Vastasyntyneelle lapselle määritelty sukupuoli on aina vain olettamus

37 Termistö: Sukupuolen moninaisuus Transgender

38 Termistö: Sukupuolen moninaisuus Transgender Transgenderin kokemus sukupuolesta on omanlaisensa yhdistelmä mieheyttä ja naiseutta Transgender voi myös kokea itsensä sukupuolettomaksi tai monisukupuoliseksi, eli hän voi elää mieheyden ja naiseuden määrittelyiden rajalla, välillä tai ulkopuolella Muunsukupuolinen-termi on lähikäsite transgenderille

39 Termistö: Sukupuolen moninaisuus Transvestiitti

40 Termistö: Sukupuolen moninaisuus Transvestiitti Transvestiitilla on tarve ilmentää ajoittain sekä miehistä että naisellista puolta itsessään Aiemmin on käytettyä termiä ristiinpukeutuminen, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös dragin tyyppistä tilapäistä sukupuolen ilmaisua Transvestisuus sukupuolen ilmaisuna on eri asia kuin transvestinen fetisismi fetissinä pukeutuminen liittyy seksuaalisuuden toteuttamiseen

41 Termistö: Sukupuolen moninaisuus Intersukupuolinen

42 Termistö: Sukupuolen moninaisuus Intersukupuolinen Intersukupuolisuus tarkoittaa synnynnäistä tilaa, jossa ihmisen biologista sukupuolta määrittelevät fyysiset tekijät tai ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen lasta vuodessa Kuten muutkin lapset, kasvava intersukupuolinen lapsi ymmärtää useimmiten itse, mihin sukupuoleen kokee kuuluvansa Suomalaisessa yhteiskunnassa jokainen on virallisesti määriteltävä joko mieheksi tai naiseksi Mikä vaikutus tällä on intersukupuolisen lapsen kasvuun?

43 Termistö: Sukupuolen moninaisuus Cis-sukupuolinen

44 Termistö: Sukupuolen moninaisuus Cis-sukupuolinen Cis-sukupuolinen ihminen on mies tai nainen, joka ei ole intersukupuolinen eikä koe itseään transihmiseksi tai muunsukupuoliseksi cis-ihminen on siis tyytyväinen syntymässä määriteltyyn sukupuoleensa Cis tulee latinankielestä ja tarkoittaa tällä puolella (vrt. trans = tuolla puolen ) Suurin osa ihmisistä on cis-sukupuolisia Miksi cis-määritelmä on tarpeellinen?

45 Termistö: muita termejä Aseksuaali Aseksuaalisuus tarkoittaa seksuaalisen kiinnostuksen tai halun puutetta. Aseksuaali ihminen voi kokea emotionaalista vetovoimaa mihin sukupuoleen tahansa ja näin olla esim. hetero, bi tai homo. Queer Poliittinen ja usein akateeminen näkökulma, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä normeja Identiteetti, jonka kuvaamiseksi perinteiset sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista määrittelevät sanat ovat liian rajoittavia

46 Termistö: muita termejä Sateenkaariperhe Vanhemmista yksi tai useampi kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön Apilaperhe Apilaperheessä vanhemmuuden jakaa useampi kuin kaksi vanhempaa Perheessä saattaa olla esim. mies- ja naispari, jotka jakavat lapsen tai lasten vanhemmuuden Nykyisen lainsäädännön mukaan lapsella voi olla juridisesti enintään kaksi huoltajaa

47 Moninaisuus Moninaisuus koskettaa kaikkia, kaikki ovat yksilöitä Moninaisuutta voi lähestyä monesta näkökulmasta Kuka on normaali? Kenelle normaali on normaalia? Onko enemmistö aina yhtä kuin normaali? Kuka määrittelee normaalin? Millä eri tavoin sinä olet moninainen? (Missä asioissa voisit esimerkiksi toimia vertaistukena tai antaa neuvoja muille?)

48 Moninaisuus Millä eri tavoin sinä olet moninainen? Mieti tilannetta, jossa olet kokenut olevasi erilainen ja ulkopuolinen. Mieti, milloin tilanne tapahtui, miksi se tapahtui ja miltä se tuntui. Auttoiko kokemus sinua ymmärtämään erilaisuutta ja moninaisuutta?

49 Moninaisuus & normit Normit ovat oletuksia ja ääneenlausumattomia sääntöjä siitä, millaisia ihmisten tulisi olla Normit ovat ulossulkevia ja aiheuttavat syrjintää Heteronormatiivisuus ajattelutapa, jossa heterous nähdään kaikkia suuntautumisia toivotumpana, luonnollisempana ja parempana hetero-oletus: kaikkia ihmisiä pidetään automaattisesti heteroina (ihmiset jakautuvat kahteen sukupuoleen, jotka haluavat toisiaan tietyllä tavalla)

50

51 Normit näkyväksi!

52 Normit näkyväksi!

53 Normit näkyväksi!

54 Normit näkyväksi!

55 Normit näkyväksi! Sukupuolen tyypillinen ilmaisu? äänekäs nöyrä reipas avulias rohkea siisti tarkka kohtelias huolehtivainen

56 Normit näkyväksi! Sukupuolen tyypillinen ilmaisu?

57 Homo vai hetero? (stereotypiat)

58

59

60

61

62

63

64 Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta koulumaailmassa, erityisesti toisen asteen oppilaitoksissa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI, ihmisoikeus-järjestö Seta ry ja ruotsinkielinen opiskelijajärjestö Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf.

65 Moninaisuus & normit Kun joku ei mahdu muottiin, se voi aiheuttaa hämmennystä sekä muille että itselle emotionaalista eristäytymistä perhepiirissä ja ulkopuolisuutta yksinäisyyttä, yksin pärjäämisen pakkoa sosiaalista painetta kiusaamista ja kielteistä suhtautumista, syrjintää 70 % suomalaisista hlbti-nuorista on kokenut kiusaamista (Alanko 2014) kiusaaminen yleisintä transnuorten ja poikien kohdalla: tyttöjen maskuliinisuus ei yhtä vaarallista kuin poikien feminiinisyys

66 Moninaisuus & normit Kun joku ei mahdu muottiin, se voi aiheuttaa normien väkinäistä noudattamista: itsensä kieltämistä ja normiin mahduttamista, alisuoriutumista, lintsaamista ja poissaoloja, eheytykseen tähtäävään terapiaan hakeutumista itseilmaisun ja tunteiden kontrollointia epäluottamus, vaikeus ottaa vastaan apua, varovaisuus mielenterveysongelmia masennus, eristäytyminen, päihteiden käyttö, itsetuhoisuus kohonneen itsemurhariskin enemmän kuin kolminkertainen verrattuna heteroihin Miten normatiivisuus satuttaa kaikkia eikä vain vähemmistöjä?

67 Moninaisuus & normit

68 Normit & konfliktit Yhtenäisen ryhmän takana on todennäköisesti jokin normi. Konfliktit pohjautuvat näihin normeihin ja valtasuhteisiin. Tilanne: Joitakin poikia homotellaan ja kiusataan välitunnilla. Tilanteen laukaisija: Pojat, joita homotellaan ja kiusataan, ilmaisevat maskuliinisuutta tavalla, joka ei sovi normatiiviseen käsitykseen siitä, mitä pidetään sopivana. Taustalla oleva normi: Sukupuolen ilmaisun normi, heteronormatiivisuus. Teon merkitys: Kiusaaminen vahvistaa heteronormatiivisuutta ja vartioi, että sukupuolta ilmaistaan normatiivisesti. Kiusaaminen vahvistaa myös seksuaalisten suuntautumisten välisiä valtasuhteita. Välitön ratkaisu: Kiusaamiseen ja homotteluun puuttuminen. Taustoittava ja ennaltaehkäisevä ratkaisu: Käsitellään nuorten kanssa normeja, tarjotaan välineitä ymmärtää ympäristöä.

69 Eroon normeista! Kunnioita itsemäärittelyoikeutta ja huomioi jokaisen yksilöllisyys Tarkastele kriittisesti omia asenteitasi ja ennakkoluulojasi Suhtaudu avoimesti uusiin asioihin ja opi niistä Tunnista ja haasta arjessasi syrjiviä käytäntöjä ja normatiivista puhetta miten jaan ryhmän? kohtelenko kaikkia samalla lailla sukupuolesta riippumatta? sukupuolittaako kielenkäyttöni? homottelu, vitsit joilla on uhri, outtaaminen tekemättä jättäminenkin on tekemistä! normitanko huomaamattani? Nehän on ihan yhtä tavallisia ja normaaleja kuin mekin! Tunnen yhden naisparin, ne on niiiiiin ihania! Moninaisuudelle tilaa ennaltaehkäisevästi kaikissa piireissä

70 Miten voin olla avuksi? Kohtaaminen Avoin ja asiakasta kunnioittava kiinnostus Kysy ja kuuntele (elämänhistoria, sosiaaliset piirit jne.) Kunnioita itsemäärittelyoikeutta asiakkaan omien määrittelyiden kuuleminen ja sisäistäminen samojen sanojen käyttäminen Omat ennakkoluulot ja teoriat sivuun huomioi asiakkaan yksilöllisyys pohdi myös stigman ja stereotypioiden vaikutusta identiteettiin ei etukäteen tehtyjä määrittelyjä/tavoitteita

71 Miten voin olla avuksi? Kehittyminen Itsessä heräävien tuntemusten tunnistaminen ja tarkastelu Mikä on tilanteen kannalta oleellista? myönteinen uteliaisuus tirkistelynhalu omat motiivit tiedolle? Tietoa muualtakin kuin oppilaalta/asiakkaalta perspektiiviä mm. historiasta ja kulttuureista Setan ja sen jäsenjärjestöjen sekä Transtukipisteen palvelut ja materiaali Mielikuvaharjoitukset, ajatusleikit

72 Miten voin olla avuksi? Älä suvaitse - kohtaa, näe ja kunnioita moninaisuutta suvaitseminen on ns. toisenlaisuuden sietämistä ylitä rajat, älä rakenna tai vahvista niitä Herkisty moninaisuudelle: Normien purkaminen ja moninaisuuden kunnioittaminen hyödyttää kaikkia!

73 Ammattilaisten kysymyksiä Kuinka paljon ja millä tavoin seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus näkyy koulumaailmassa? Kuinka paljon hlbt-ihmisiä ja sateenkaariperheitä on Suomessa/Oulussa? Kuinka moni tietää suuntautumisensa jo lapsena? Minkä ikäisenä useimmat tiedostavat suuntautumisensa? Miten ala-asteella voi ottaa esille erilaiset seksuaalivähemmistöt? Millaisia käytännön harjoituksia voi käyttää luokassa seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden käsittelyyn esim. teemapäivinä? Millaista konkreettista tukea Seta tarjoaa sateenkaariperheiden lapsille ja vanhemmille? kouluille ja oppilaitoksille? nuorille, jotka pohtivat seksuaalisuuttaan?

74 Ammattilaisten kysymyksiä Kuinka opettaja voi tukea hlbti-oppilaitaan? Mitä tehdä, jos omat arvot opettajan tehtävässä ovat vastoin hlbti-oppilaan perheen arvoja? Mitä jos perhe kieltää lapsensa homouden? Miten ottaa huomioon luokan ääripäätä, esim. oppilas joka kuuluu seksuaalivähemmistöön ja oppilas, jonka kulttuuriperintö kieltää homoseksuaalisuuden? Mitä neuvoja olisi umpiheterolle isälle, jolla on hiukan vaikeuksia suhtautua lapsensa homoseksuaalisuuteen? Kannattaako/miten kannattaa kertoa luokanopettajana omasta seksuaalisesta suuntautumisesta (esim. työhaastattelussa tai oppilaiden kysellessä perheestä)?

75 Pohdittavaa: tasa-arvo työpaikalla Miten työpaikallani seurataan yhdenvertaisuuslain toteutumista? Mitä sukupuoleen liittyviä oletuksia tunnistan? Miten ne näkyvät työpaikallani? Tunnistanko arjesta stereotypiapelkoon liittyviä tilanteita? Miksi sukupuolten tasa-arvosta on tärkeää puhua? Mitä eroa on erilaisuuden suvaitsemisella ja moninaisuuden kunnioittamisella? Onko tasa-arvo työyhteisössäni lähtökohta vai toiminnan tavoite? Miten itse toimin edistääkseni tasa-arvoa? Millaisilla sanoilla keskustelen muiden kanssa ihmisistä, jotka eivät ole luokiteltavissa selkeästi mihinkään sukupuoleen?

76 Pohdittavaa: tasa-arvo Kenelle sallin keskeytyksiä? Kuinka tasa-arvoinen on työympäristöni äänitila? Naureskelenko hyväntahtoisesti tytön ja pojan väliselle ystävyyssuhteelle? Valitsenko apulaistehtäviin tasapuolisesti eri sukupuolta olevia lapsia? Myös kiireisissä tilanteissa? Miten tulkitsen tyttöjen ja poikien tunteita, surua, iloa, vihaa, pelkoa? Mitä ehdotan tytölle tai pojalle, joka pyytää jotain tekemistä? Kenelle annan pää- ja sivuroolin ryhmätilanteissa? Kehunko tiettyjä lapsia heidän ulkonäöstään tai tavaroistaan? Kehunko lapsen persoonaa vai arvioinko suoritusta?

77 Pohdittavaa: tasa-arvo Osaavatko kaikki lapset leikkiä kaikilla leluilla? Mistä tiedän tämän? Minkälaisia kirjoja luen lapsille? Keskustelenko lasten kanssa mahdollisista kirjojen sukupuolistereotyyppisistä asetelmista? Onko jokaisen lapsen/nuoren EI yhtä arvokas ryhmässä? Minkälaista sukupuoliroolia itse ilmennän koulussa/päiväkodissa? Puhunko lasten kuullen miesten ja naisten asioista rajoittavasti? Miten puhun henkilöistä, joiden sukupuoli ei ole selkeästi määriteltävissä? Kun keskustelen kotiasioista lasten kanssa, otanko puheeksi jommankumman vanhemman ensisijaisesti? Kenelle soitan ensisijaisesti, kun lapsi sairastuu?

78 Pohdittavaa: vuorovaikutus ja luokittelu Olkaas pojat vähän hiljempaa, että pystymme täällä rauhassa lukemaan kirjaa! Tulkaas tytöt tähän riviin niin päästään aloittamaan. Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että kasvattaja ryhmittelee lapset sukupuolen mukaan? Mitä vaihtoehtoisia tapoja kasvattajalla on lähestyä lapsia kuin sukupuoleen perustuva luokitus? Millaisissa tilanteissa tulet itse tyypillisesti käyttäneeksi sukupuoleen perustuvaa luokittelua? Millä tavoin olet korvannut sen käyttöä? Onko sukupuoleen perustuva luokittelu oikeudenmukaisin tapa lähestyä lapsia? Mitä vaihtoehtoisia tapoja on kutsua lapsia ryhmässä? Missä tilanteissa tulette kielellisesti vahvistaneeksi tai purkaneeksi epätasa-arvoisia rakenteita?

79 Pohdittavaa: vuorovaikutus Millaisia sukupuolirooleja päiväkotinne suosituimmat lastenlaulut ilmentävät? Mistä lauluista löydätte myönteisiä samaistumiskohteita niin tytöille, pojille kuin muunsukupuolisille lapsille? Millaiset henkilöt ovat usein pää- ja sivurooleissa laululeikeissä? Miksi sukupuoleen perustuvaa ryhmittelyä ja puhuttelua tulisi pohtia kriittisesti? Miten ratkotte tilanteen, jossa jotain kiusataan liittyen sukupuolinormien ylittämiseen? Mitä vastaatte lapselle, joka ilmoittaa jonkun asian olevan tyttöjen tai poikien juttu? Miten lapsille annetut kehut jakautuvat päiväkodissanne tilanteittain, sukupuolittain ja kehutyypeittäin kartoitettuna?

80 Pohdittavaa: toiminta ja arki Millaisia toimintatapoja teillä on lasten kohtaamiseen eteistilanteissa? Saavatko pojat samalla tavoin ja saman verran apua kuin tytöt? Saavatko kaikki lapset palautetta pukeutumis- ja riisumistilanteissa? Mitä erilaisia tapoja lasten energian purkamiseen käytätte päiväkodissanne? Ovatko erilaiset tavat tasapuolisesti kaikkien saatavilla? Onko teillä virkistyspäivä erikseen tytöille ja pojille? Miten pidät huolen siitä, että kaikki lapset siivoavat leikit tasapuolisesti? Millaisissa tilanteissa pyydät lapsia spontaanisti avuksesi arjen askareissa? Ketä yleensä? Onko kaikkien osallistuttava ohjattuun toimintaan? Onko kasvattajan helpompi hyväksyä passiivisuus toiselle lapsista?

81 Pohdittavaa: toiminta ja arki Ville kiirehtii Marjan (k) luokse ja kysyy ihmeissään, miksi yhdellä ryhmän lapsista, Pekalla, on kynsilakkaa. Muutkin ryhmän lapset kerääntyvät katsomaan Pekan lakattuja kynsiä. (Opinnäytetyö Johanna Korhonen 2014) Miten muun lapsiryhmän suhtautumiseen vaikuttaa kasvattajan vastaus Villelle? Miten kasvattaja kommentoisi tilannetta, jos kynsilakkaa olisikin tytöllä? Kommentoisiko hän eri tavalla kuin Pekan kohdalla? Mikä merkitys kasvattajan suhtautumisella on Pekalle, jolla on kynsilakkaa? Onko oikein sanoa, että kyllä pojatkin voivat käyttää kynsilakkaa? huomioi normien purkaminen

82 Pohdittavaa: leikit Lapsiryhmän nuorin, Oona, harjoittelee hoivaleikkiä yhdessä Saritan (k) kanssa. He ovat kotileikkihuoneessa, jossa on muun muassa leikkikeittiö ja nuken sänky sekä muita leluja. Oona pyrkii kuitenkin toistuvasti viereiseen huoneeseen, jossa Kimmo ja Sami leikkivät autotalolla. Sarita ohjaa Oonan jokaisella kerralla takaisin hoivaleikkiin paitsi sanallisesti, myös kädestä pitäen taluttamalla. (Videohavainto) Minkälaisten ajatusten arvelet ohjaavan aikuista, kun hän pitää eri sukupuolta olevat lapset erillään leikkitilanteissa? Millaista käsitystä leikeistä ja sukupuolesta lapset erillään pitävä ohjaus heille välittää? Mitkä leikit oletetaan luonteeltaan äänekkäiksi? Mihin leikkeihin liitetään hiljainen ja rauhallinen oleminen? Miten se liittyy sukupuoleen? Millä perusteilla ryhmät jaetaan teidän päiväkodissanne? Mitkä ovat tilanteita, joissa ryhmäjako sukupuolen perusteella on mielestäsi tarpeen? Miksi?

83 Pohdittavaa: vaatteet Päiväkodissamme on lapsi, joka mielellään leikkii nukeilla ja pukeutuu mekkoihin. Lapsen vanhemmat suhtautuvat tähän kielteisesti. Oletko itse ollut vastaavassa tilanteessa? Miten olet toiminut? Ilmaisevatko vanhemmat toivomuksiaan lapsensa kasvatuksen suhteen muuten kuin sanallisesti, esimerkiksi kulmien kohottelulla, vitsailemalla ja ilmeillä? Miten reagoit siihen? Mitä arvelet vanhempien suhtautumisen taustalla olevan? Miten autat vanhempia suhtautumaan myönteisemmin lapsen mieltymyksiin? Miten tuet päiväkodin muiden lasten myönteistä suhtautumista?

84 Pohdittavaa: moninaiset perheet Kenet useimmiten oletat lapsen ensisijaiseksi vanhemmaksi? Miten puhut lapsen kanssa hänen vanhemmistaan? Minkälaisiin puuhiin liität äidit? Mitä ajattelet lapsen tekevän isänsä kanssa? Oletatko, että kaikilla lapsilla on äiti ja isä? Miten otat huomioon ne lapset, joiden lähivanhempi on isä? Entä ne, joilla on kolme tai neljä vanhempaa - tai yksi? Miten tunnistat ja otat huomioon perheiden moninaisuuden erilaisissa päiväkodin käytännöissä ja materiaaleissa? Puhutko äidin tai isän rooleista stereotyyppisesti vai tuotko heitä keskusteluun mukaan moninaisissa rooleissa?

85 Pohdittavaa: tarinat Risto Reipas, Nalle Puh ja muu puolen hehtaarin metsän väki ovat tuttuja ja rakastettuja hahmoja. Nalle Puhin kerrotaan olevan pieniälyinen, mutta innokkaasti filosofoiva, hunajaa rakastava nallekarhu. Puhin paras ystävä on Nasu, pieni, arka ja vaaleanpunainen porsas. Aasi Ihaa on synkkä ja surumielinen, Tiikeri taas pitää pomppimisesta ja on muutenkin energinen. Kani on puuhakas ja määräilevä, ja omasta arvostaan tarkkaa Pöllöä muut pitävät metsän viisaimpana. Puhin ystäviin kuuluvat lisäksi Kengu ja hänen poikasensa Ruu. (A.A. Milne: Nalle Puh-sarja.) Onko edellä kuvatuilla hahmoilla sukupuolta? Onko sillä merkitystä? Jos, niin kenelle - lapselle vai aikuiselle? Millaisia henkilöhahmoja päiväkotinne suosituimmissa kirjoissa seikkailee? Keitä he ovat? Miten pää- ja sivuhenkilöiden sukupuoli tehdään näkyväksi tai ei tehdä? Kuinka usein löydät hahmoja, joiden sukupuoli on monitulkintainen?

86

87 Pohdittavaksi Joku työpaikallasi kertoo loukkaavan homovitsin, jolle monet nauravat. Mitä teet? Joku kuiskuttelee sinulle, että epäilee miespuolisen työkaverin pukeutuvan kotonaan naistenvaatteisiin. Miten reagoit? Kohtaat asiakkaan/oppilaan, jolla on tytön nimi mutta joka näyttää pojalta. Kuinka aloitat keskustelun ja miten tilanne jatkuu? Miten reagoit, kun paras kaverisi kertoo sinulle olevansa homo? Mitä teet, kun kuulet jotakuta haukuttavan homoksi tai transuksi? Mitä eroa on homojen ja heteroiden välisellä rakkaudella? Onko naiseuden ja mieheyden standardit mahdollista täyttää? Mistä ennakkoluulot johtuvat? Miten keskustelet nuoren kanssa seksuaalisuudesta ilman ennakko-oletuksia tämän suuntautumisesta? Miten keskustelet nuoren kanssa tämän tulevaisuuteen liittyvistä haaveista ohjaamatta keskustelun suuntaa sukupuolen perusteella?

88 Pohdittavaksi Jos paras ystäväsi kertoisi olevansa homo/lesbo, miten uskoisit reagoivasi tilanteeseen? Mitä luulet, että ystäväsi toivoisi sinun sanovan tai tekevän? Olet kesätöissä uimahallin vastaanotossa. Vastaanottoon kävelee ihminen, jonka sukupuolesta et ole varma, etkä tiedä pitäisikö hänelle antaa avain miesten vai naisten pukuhuoneeseen. Mitä teet? Vastaat lehti-ilmoitukseen, jossa etsitään lapsenvahtia. Menet tapaamaan perhettä ja hämmästykseksesi huomaat, että perheeseen kuuluu kaksi äitiä ja heidän kaksi poikaansa. Otatko työn vastaan? Miksi/Miksi et? Mitä kysymyksiä mieleesi nousee, ja uskallatko ottaa niitä puheeksi perheen vanhempien kanssa? Olet koulun ruokalassa kahden hyvän ystäväsi kanssa. Poika, jota on aikaisemmin kertonut sinulle olevansa biseksuaali, ilmoittaa nyt löytäneensä netistä poikaystävän. Yhteinen ystävänne, uskovainen tyttö, sanoo pojalle tämän tekevän syntiä ja ettei voi hyväksyä kyseistä suhdetta. Miten osallistut keskusteluun? Ymmärrätkö molempia osapuolia?

89 Usein esitettyjä kysymyksiä Milloin tajusit olevasi homo/lesbo/bi/trans*? Oletko kertonut perheellesi/kavereille/työkavereille? Miten he suhtautuivat? Onko sinua syrjitty tai kiusattu suuntautumisesti takia paljon? Oletko ikinä toivonut olevasi hetero? Kasvatatko lapsistasi homoja? Kiusataanko teidän lapsia? Tunnetko ketään ex-homoa tai -lesboa, josta olisi tullut täysi hetero? Missä homot tapaavat toisiaan? Ketkä paheksuvat seksuaalivähemmistöjä eniten? Miksi ihmiset eivät vain voi antaa toisten olla sellaisia kuin nämä ovat? Mistä homoseksuaalisuus johtuu? Millaista homoseksi on? Miten lesbot harrastavat seksiä? Etsivätkö biseksuaalit vielä suuntautumistaan?

90

91 Ei niin hullunkuriset perheet Korttien tarkoitus on haastaa heteronormatiivinen ajattelu ja havainnollistaa kuinka monimuotoisia perheet voivat olla. Välineenä Ei niin hullunkuriset perheet -korttipakka. Muistipeli: Valitaan korteista pelitilanteeseen sopiva määrä pareja (kaksi samaan perheeseen kuuluvaa jäsentä, esim. Koti-isä Suominen ja Seija Suominen). Kortit sekoitetaan ja laitetaan nurinpäin pöydälle. Pelaaja tai pelaajat kääntävät vuorotellen kaksi korttia ja yrittävät löytää pareja. Apuväline ryhmiin jakautumisessa (2-4 henkeä): Osallistujille jaetaan kortit sattumanvaraisesti ja heidän on etsittävä oma perheensä. Valitse oma perheesi: Seinälle/taululle kiinnitetään muutaman perheen kuvat. Osallistujat saavat kukin valita mihin perheeseen haluaisivat kuulua tai minkä perheen haluaisivat vaihto-oppilasperheekseen. Miksi?

92 Seta-alias Osallistujille jaetaan lappuja, joissa on erilaisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä yleensä seksuaalisuuteen ja rakkauteen liittyviä sanoja (esim homo, transvestiitti, parisuhde, suudelma). Osallistujat pelaavat pareittain tai pienissä ryhmissä. Yksi pelaaja kerrallaan nostaa lapun ja selittää siinä olevan asian toisille käyttämättä kyseistä sanaa. Toiset yrittävät arvata, mistä sanasta on kyse. Osa sanoista voi olla vaikeita ja jopa selittäjälle tuntemattomia. Ideana on että pelaajat voivat käyttää aiheeseen liittyvää kirjallista materiaalia apuna. Osa sanoista voi herättää pohtimaan omaa asennetta esimerkiksi sen suhteen, miten määritellä sana perhe tai seurustelu.

93 Sukupuolittava kielenkäyttö Pyydä osallistujia kertomaan vierustoverille muutaman minuutin ajan siitä, mitä on edellisenä viikonloppuna tehnyt mainitsematta kertaakaan sukupuolittavaa sanaa (esim. tyttö, poika, aviomies, vaimo, isoisä, täti, jne.). Tämän jälkeen vaihtakaa rooleja, kuunnellut osapuoli jatkaa kertojana. Onnistuiko? Missä tuli ensimmäinen virhe? Miltä tuntuisi, jos käyttäisit jatkuvasti tällaista kieltä?

94 Sukupuolijana - kuvat 1/4 Harjoituksen tavoite on herättää ajatuksia ja keskusteluita siitä, minkälaisia piirteitä kukin eri sukupuoliin liittää: mikä tekee miehen ja naisen? Osallistujat jaetaan pienryhmiin (2 5 henkilöä). Ryhmille jaetaan tyhjä paperi ja paperiliimaa sekä joukko kuvia ihmisistä (kasvokuvia, kuvia kehosta, vaatteista, jne.). Ryhmiä pyydetään liimaamaan kuvat paperille janalle, jonka toinen pää edustaa mieheyttä ja toinen pää naiseutta. Kun kaikki kuvat on liimattu, verrataan ryhmien tuotoksia keskenään; missä eroja, missä samankaltaisuuksia? Mitä perusteluja osallistujat valinnoilleen antoivat? Millä tavoin osallistujat rikkoivat sukupuolinormatiivista ajattelua?

95 Sukupuolijana - kuvat 2/4

96 Sukupuolijana - kuvat 3/4

97 Sukupuolijana - kuvat 4/4

98 Normatiivisuus vahingoittaa meitä kaikkia Tapaus 1 Petra oli lukiossa, ja vanhojentanssit olivat tulossa muutaman kuukauden kuluttua. Petra oli ihastunut Janiin, ja halusi kovasti päästä tansseissa Janin pariksi. Petra puhui asiasta lähimpien tyttöystäviensä kanssa. Eräs heistä kommentoi: Ootsä tosissas? Et sä ymmärrä että sä olet ihan liian..., pinko... ehätti toinen tytöistä sanomaan väliin. Ensimmäinen jatkoi: Sulla on pitkä matikka ja fysiikka ja kaikkee. Sähän olet niinkun jätkä, ei Jani sun kanssa tanssi. Toinen kaveri paljasti: Sitä paitsi Jani kertoi, että se luulee sun olevan joku lepakko. Kun tuli aika valita seuraavat kurssit, Petra vaihtoi pitkän matematiikan lyhyeen, jätti fysiikan ja muut jätkämäiset aineet pois. Opettajan ja opintoneuvojan ihmetellessä Petran valintoja, kertoi hän heille, että pitkä matematiikka oli jo pitkään ollut hänelle ylivoimaisen vaikeaa, ja hänestä olisi parempi opiskella samoja aineita kuin hänen parhaat tyttöystävänsä.

99 Normatiivisuus vahingoittaa meitä kaikkia Tapaus 2 Marlo oli lukiolainen. Hän pukeutui usein värikkäästi, hän käytti päivättäin silmämeikkiä ja joskus kynsilakkaa. Hän sai kuulla päiväittäin kaikenlaista huutelua, transsutteluta ja homottelua. Kerran koulun vessassa joukko poikia lähestyi Marloa, rupesi ensin haukkumaan, sitten tönimään ja lopulta he kävivät käsiksi. Marlon kaaduttua maahan, he jatkoivat pahoinpitelyä potkimalla häntä. Aleksi katsoi kaikkea tätä sivusta. Sitten muut pojat huomasivat tämän ja yksi antoi Aleksille tilaa, jotta hän olisi päässyt myös osalliseksi pahoinpitelyyn. Aleksi epäröi, jolloin eräs joukosta huusi hänelle: No, mitä nyt? Etkö uskalla vai ootko ittekin homo? Vastentahtoisesti Aleksi alkoi potkimaan muiden mukana.

100 Normatiivisuus vahingoittaa meitä kaikkia Tapaus 3 Julia oli 15 -vuotias, hän oli seurustellut Nikon kanssa kolme kuukautta. Julia harrasti viulunsoittoa. Julian ja Nikon suhde oli täydellinen parin ensimmäisen kuukauden ajan, mutta sitten Niko sanoi, että Julia vietti aivan liikaa aikaa viulunsoiton parissa. Niko väitti, että Julia välitti viulustaan enemmän kuin hänestä. Niko olisi halunnut seksiä Julian kanssa, mutta Julia halusi vielä odottaa. Vähän ajan kuluttua Julia kuuli ystävältään Meriltä, että Niko oli kertonut muille pojille, että Julia oli haluton ja että Niko ei ollut edes varma, tykkääkö Julia pojista vai tytöistä. Meri neuvoi Juliaa tekemään jotain, jottei hän menettäisi mainettaan ja Nikoa. Ennen seuraavaa tapaamistaan Nikon kanssa Julia meni kauppaan ja osti kondomeja.

101 Normatiivisuus vahingoittaa meitä kaikkia Tapaus 4 Sami ja Jussi olivat olleet ystävyksiä jo pienestä pitäen. He kävivät samassa päiväkodissa ja koulussa, ja he viettivät kaiken vapaa-aikansakin yhdessä. Kun molemmat alkoivat harrastaa, valitsi Jussi jääkiekon, kun taas Sami ihastui tanssiin. Sami tanssi mielellään flamencoa ja itämaista tanssia, ja hän esiintyi mielellään myös koulussa. Tanssiharrastukseen kuului näyttävien pukujen suunnittelu ja ompelu. Koulussa jotkut oppilaat alkoivat nimitellä Samia espanjan homoksi ja tanssivaksi transuksi. Jussi alkoi tuntea olonsa epämukavaksi Samin seurassa. Erityisen epämukavaa Jussin mielestä oli, jos Sami istui hänen vieressään tai koski häntä. Pikku hiljaa Jussi alkoi vältellä Samia. Nykyisin Sami ja Jussi vain tervehtivät toisiaan hiljaisesti vähäisellä nyökkäyksellä koulun käytävillä.

102 Rooliharjoitus 1/2 Jaa osallistujille laput, joilla on roolihenkilöiden kuvaukset. Pyydä heitä astumaan kuvattuun rooliin ja miettimään, mitä seuraavista asioista he voivat tai eivät voi tehdä ja miksi. 18 v. poika, käy lukiota. Ei ole ikinä ihastunut tyttöihin, ekassa suhteessa poikaan. 23 v. nainen, biseksuaali. Tällä hetkellä suhde mieheen. Töissä kaupassa. 19 v. tyttö, asuu yhdessä naiskumppaninsa kanssa. Opiskelee yliopistossa. 17 v. tyttö, ihastuu nuoriin heidän sukupuolestaan riippumatta. Tällä hetkellä ei suhdetta. Koulussa. 27 v. mies, asuu miesrakastettunsa kanssa. Töissä IT-alalla. 18 v. nuori nainen. Rakastuu naisiin, ei vakituista kumppania. Välivuosi opinnoissa. 34 v. mies, seurustelee naisen kanssa. Ei vakituista työpaikkaa. 22 v. mies. Tuntee vetoa sekä naisiin että miehiin. Armeijassa.

103 Rooliharjoitus 2/2 Jaa osallistujille laput, joilla on roolihenkilöiden kuvaukset. Pyydä heitä astumaan kuvattuun rooliin ja miettimään, mitä seuraavista asioista he voivat tai eivät voi tehdä ja miksi. 1.Toimia lääkärinä. 2.Käydä yleisessä saunassa. 3.Mennä naimisiin kirkossa. 4.Adoptoida lapsia. 5.Rekisteröidä parisuhde. 6.Kertoa suhteestaan koulussa tai työssä. 7.Hoitaa hyvin lapsiaan. 8.Pyrkiä presidentiksi. 9.Halata kumppaniaan julkisesti. 10.Olla onnellinen.

104 Kuka saa näkyä? Harjoituksen avulla tehdään yhteiskuntaan liittyviä normeja näkyväksi. Jaa pienryhmille esimerkiksi sanomalehtiä tai aikakauslehtiä. Tutkikaa lehtiä pienryhmissä ja keskustelkaa lopuksi yhdessä. Miten tietyt ryhmät kuvataan ja miten niitä käsitellään? Minkä ryhmän edustajia on helpointa löytää? Miksi? Keitä taas oli vaikeaa löytää ja miksi? Olivatko kuvien henkilöt vain osa kuvitusta vai pääsivätkö he ääneen? Millaisiin teemoihin henkilöt ryhmänsä vuoksi liitettiin? Mistä tietää, että joku kuuluu mainittuihin ryhmiin? Harjoitusta voi soveltaa myös oppikirjojen sisältämien normien tarkasteluun!

105 Etuoikeusaskeleet 1/3 Jaa oppilaille roolikortit, joiden sisa lta miin henkilo kuvauksiin heida n tulisi yrittaä elaÿtya. Roolihenkilo nsa silmin osallistujien tulee miettia, mita he voivat tai eivaẗ voi tehda alla olevista asioista. Mika li kaÿto ssa si on iso tila, pyyda jokaista astumaan askeleen eteenpaïn, mika li he voivat asian tehda. Jokaisen vaïtta ma n ja lkeen voit kysya muutamalta askeleen ottaneelta seka muutamalta paikalleen jaä neelta, keita he ovat ja miksi he ottivat tai olivat ottamatta askelta. Oppilailta voi kysya, milta heista tuntuu kun he eivaẗ etene tai kun he voivat edeta. Harjoituksen paäẗteeksi katsotaan, kuka roolihahmoista on edennyt pisimma lle ja kuka on edennyt vaḧiten. Voidaan myo s kysya, mita oppilaat na kevaẗ; millainen tilanne on. Ta ma n ja lkeen keskustellaan siita, miksi naïn tapahtui. Voidaan myo s keskustella siita, onko kyse rakenteellisesta vai asenteellisesta syrjinna sta tai kenties itsesyrjinna sta. Oppilaiden kanssa on myo s ta rkea keskustella niista ennakkoajatuksista tai stereotypioista, mita he liittivaẗ jokaiseen roolihenkiloö n.

106 Etuoikeusaskeleet 2/3 Voiko roolihenkilo ilmaista vapaasti omaa sukupuoltaan? kaÿda rauhassa julkisessa saunassa? perustaa perheen? puhua avoimesti ihmissuhteistaan? osoittaa hellyytta kumppania kohtaan julkisesti? olla omana itsenaä n omassa uskonyhteiso ssaä n? osallistua perhetutun haïhin oman kumppanin kanssa? saada helposti taitojen mukaista tyoẗa mista vain haluaa? pyrkia presidentiksi? adoptoida aikuisena lapsia?

107 Etuoikeusaskeleet 3/3 Mies 27-vuotias Homo Somalitaustainen Seurustelee Töissä nuoriso-ohjaajana Asuu veljen kanssa Nainen 20-vuotias Toistaiseksi hetero Suomalainen Kauppakorkeakoulussa Asuu poikaystävänsä kanssa Transgender 18-vuotias Hetero Kiinalainen Lukiossa Sinkku Asuu vanhempien kanssa Tyttö 13-vuotias Bi tai lesbo Turkkilaistaustainen Yläasteella opiskeleva Jalkapallonpelaaja Asuu perheensä kanssa Mies 50-vuotias Hetero Transvestiitti Naimisissa Töissä opettajana Asuu vaimon kanssa Kahden lapsen isä Nainen 45-vuotias Biseksuaali Suomalainen Naimissa miehen kanssa Töissä pappina Transnainen 32-vuotias Lesbo Suomenruotsalainen Seurustelee Ammatiltaan tanssija Asuu yksin Intersukupuolinen 16-vuotias Hetero Yläasteella Yleisurheilija Asuu vanhempiensa kanssa Poika 15-vuotias Liikuntavammainen Homo Suomalainen Lääkäriksi haluava Luokkakaveriinsa ihastunut Asuu vanhempien kanssa Transmies 25-vuotias Hetero Sinkku, mutta tapailee Suomalainen Töissä palomiehenä Asuu yksin Poika 17-vuotias Hetero Seurustelee Ammattikoulussa Asuu kämppiksen kanssa Töissä kaupankassalla Nainen 60-vuotias Biseksuaali Rekisteröidyssä parisuhteessa Kolmen lapsen mummo Töissä talouspäällikkönä

108 Mitä kieltä käytämme Pyydä osallistujia merkitsemään paperille, mikä sana hänestä tuntuu hyvältä käyttää (+) ja mikä ei (-). Keskustelkaa sanoista, niiden synnystä, historiasta, eri merkityksistä jne. Lopuksi voidaan vielä kerrata, mitkä termit ovat suositeltavia.

109

110 Moninaisuus on meissä 1. IDENTITEETTI JA ITSEMÄÄRITTELY Dvd:llä moni nuori kertoo omista identiteettipohdinnoistaan liittyen seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen. Keskustellaan identiteetin merkityksistä ja siitä kenellä on oikeus määritellä identiteettejä. Darja ei halua määritellä omaa identiteettiään. Onko määrittely aina tarpeellista? Mitä hyötyä selkeästä identiteetistä voi olla? Entä mitä hyötyä on määrittelemättömyydestä? Reiska ei koe sukupuoltaan mieheksi tai naiseksi, vaan transgenderiksi. Mitä homous, heterous tai biseksuaalisuus mahtaa hänelle tarkoittaa? Petra kertoi paniikkihäiriöstään. Millaisia tuntemuksia ja ajatuksia havahtuminen siihen, että kokee itsensä erilaiseksi, voi herättää? Entä kun kuuluu joukkoon? Petra kertoo myös identiteettinsä moninaisuudesta; nähdäänkö tietyt identiteetit voimakkaammin kuin toiset?

111 Moninaisuus on meissä 1. ULOSTULO Moni nuori kertoo ulostulosta omassa tarinassaan: ulostulosta isoäidilleen, vanhemmille tai itselleen. Miksi täytyy tulla ulos? Mitä mahtaa tarkoittaa tulla ulos itselleen? Onko hetero-olettamus yhteiskunnassamme niin vahva, että laitamme kaikki samaan heteromuottiin, ellei toisin kerrota? Ovatko homot, lesbot, bit ja transihmiset ainoat, jotka tekevät ulostuloja? Onko heteroilla ulostulokokemuksia? Miksi Eskan ulostulo transsukupuolisena oli hänen vanhemmilleen shokki? Mitä hyötyä on siitä, että voi olla oma itsensä? Mitä haittaa siitä voi olla, että tulee ulos kaapista? Onko hyötyjä siitä, ettei joudu korjaamaan itseensä kohdistuvia vääriä oletuksia?

112 Moninaisuus on meissä 1. PERHE- JA LÄHISUHTEET Perhe-, lähi- ja ystävyyssuhteet ovat tärkeitä nuorille. Miten nämä suhteet kenties eroavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistönuorten ja muiden nuorten välillä? vai eroavatko ne? Pekan äiti oli aavistanut tämän homouden. Olisiko hänen kannattanut ottaa asia keskusteluun? Mikä mahtoi olla Tiinan äidin ensireaktion ( elämäsi on mennyt höpöksi ) syy? Idalla taas on hyviä kokemuksia perheen tuesta ja ymmärryksestä. Miten tämä voisi olla yleisempää yhteiskunnassamme? Reiska kertoo kokemuksistaan homobaarissa, ja dvd:n lopussa nuoret kokoontuvat viettämään iltaa Oulun Setan nuortenryhmässä. Mikä merkitys vertaistuella on nuorille? Miksi sateenkaareville tarvitaan erillisiä tiloja?

113 Moninaisuus on meissä 1. FOBIAAKO? Reiska kertoo dvd:llä saaneensa tappouhkauksia. Pekkaa on nimitelty ja Niko kertoo, että totta kai häntä kiusattiin ja homoteltiin yläasteella. Eska piti infotilaisuuden koulussa ja asiat ovat sen jälkeen sujuneet hyvin. Mitä se kertoo yhteiskunnasta, että Niko pitää kiusaamista itsestäänselvyytenä? Mitä voidaan tehdä, jotta kiusaamista ja nimittelyä ei kouluissa enää olisi? Kenellä on siitä vastuu? Petra kertoo, että osa hänen ystävistään pelkäsi Petran ihastuvan heihin. Onko ihastumisessa mitään pelättävää? Mitä ovat homofobia, bifobia ja transfobia? Onko heterofobiaa olemassa?

114 Seta ry:n materiaalia seta.fi/materiaali/ Setan koulutuspalveluiden esite Transtukipisteen yleisesite Rakkaus on rakkautta -nuorisoesite Yhdenvertainen vanhuus -projektin yleisesite Normit nurin -kampanjan esite Älä oleta - Normit nurin! -työkirja Transtukipisteen satuja lapsille sukupuolen moninaisuudesta Tarinoita sukupuolen moninaisuudesta lapsille ja nuorille -sarjakuva-albumi Muu, mikä? Sukupuolivähemmistöjen visio 2020 Sukupuolen moninaisuus -opas

115 Seta ry:n materiaalia seta.fi/materiaali/ Esite homo-, lesbo- ja bi-nuorten vanhemmille Moninaisuus mahtuu kouluun - vinkkejä lhbti-sensitiiviseen opetukseen Moninaisuus mielessä -opas (Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden kohtaaminen sosiaalialan työssä. Opinnäytetyö 2013.) Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa -tutkimusraportti (2013) Vinkkejä transihmisten läheisille, ystäville ja liittolaisille -esite Transihmiset työelämässä -opas Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet Hlbtiq - Näin kirjoitat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä

116 Yhteystietoja ja linkkejä Oulun Setan puhelinpäivystys: , tiistaisin klo Tärkeimmät sähköpostit: Oulun Seta netissä: Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu Sinuiksi: , ma ja to ( ihmisoikeudet.net - Oppia ihmisyydestä (Twitter) Oulun SETA ry (Facebook) Oulun_SETA_ry (Instagram)

117 Yhteystietoja ja linkkejä Valtakunnallinen Seta ry: seta.fi Transtukipiste: transtukipiste.fi Normit nurin! -kampanja: normit.fi Sateenkaariperheet ry: sateenkaariperheet.fi Yhdenvertainen vanhuus -projekti: seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus/ Haluaisin pystyä kertomaan - Vanhustyön ammattilaisille ja opiskelijoille ja kaikille vanhustyön parissa toimiville suunnattu video Moninaisuus on meissä - Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus nuorten elämässä dvd + keskustelumateriaali: seta.fi/materiaali/

118 Kirjallisuutta Liisa Tuovinen, Olli Stålström, Jussi Nissinen & Jorma Hentilä (toim.): Saanko olla totta? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen Juha Jämsä (toim.): Sateenkaariperheet ja hyvinvointi: käsikirja lasten ja perheiden kanssa työskenteleville Kati Mustola & Johanna Pakkanen (toim.): Sateenkaari-Suomi: seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa Tiia Aarnipuu: Sateenkaariperheen ABC-kirja Marja-Leena Parkkinen (toim.): Ulos kaapista: tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta Juha Kilpiä: Nimestä minut tunnet

119