Pohjoisen eu-integraation näköalat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2010 2010 Pohjoisen eu-integraation näköalat"

Transkriptio

1 2010 Pohjoisen EU-INTEGRAATION NÄKÖALAT

2 POHJOISEN EU-INTEGRAATION NÄKÖALAT Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, Helsinki Puh , faksi

3 Kansi: Minna Ruusinen, Miks ei! Oy ISBN Edita Prima Oy Helsinki, toukokuu 2010

4 Saatteeksi Euroopan unioni on 2010-luvulle tultaessa valtaisien haasteiden keskellä. Finanssikriisistä vuonna 2008 alkanut tapahtumien ketju on uhannut luhistaa monen jäsenmaan julkistaloudet. Kreikan julkistalouden kriisi on vain jäävuoren huippu useimpien EU-maiden kroonisessa julkistalouden alijäämäkehityksessä. Suunta on nyt käännettävä. Euroopan unioni on ennenkin uudistunut kriisien kautta. Niin tulee käymään tälläkin kertaa. Vaikeuksien keskellä päättäjät ovat pakotettuja löytämään ratkaisuja, jotka mahdollistavat unionin perustavoitteiden mukaan etenemisen, mutta aiempaa oleellisesti tiukemmilla reunaehdoilla. Poliittisten toimijoiden tulee jaksaa sitkeätä työtään talouksien tasapainottamiseksi. On oltava erityisen aktiivisia käymään keskustelua koko yhteiskunnan kanssa. Vain tämä voi rakentaa kestävää legitimiteettiä raskaille päätöksille. Keskuskauppakamari tilasi Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta Pohjoisen integraation -selvitysraportin tammikuussa Tarkoituksena on herättää uutta keskustelua Pohjoismaiden ja Baltian maiden nykyistä tiiviimmän yhteistyön aikaansaamiseksi. Työn kuluessa osoittautui, että teema nousee vielä odotettuakin mielenkiintoisemmaksi. Tämä raportti päivittää arviot lähialueidemme integraationäkymistä ja valaisee laajemminkin unionin talouspoliittista problematiikkaa. Keskuskauppakamari yhdessä Suomen kauppakamareiden noin jäsenyrityksen kanssa näkevät, että tiivistyvä pohjoinen integraatio olisi lääke parantaa lähialueiden yritystoiminnan keskeisiä edellytyksiä, mutta myös voimakas tuki koko Euroopan unionin kehitykseen. Itämeren alueella yhteisen rahan alueen laajentamisen ja mahdollisten uusien EU-jäsenten lisäksi keskeistä on EU:n sisämarkkinoiden toiminnan oleellinen tehostaminen. Näillä keinoilla voitaisiin vastata maailmantalouden kilpailuhaasteeseen ja toisaalta luoda pitkäaikaisia kasvutekijöitä Itämeren alueelle. ETLAssa projektin toteuttivat tutkimusjohtaja Markku Kotilainen, tutkimusneuvonantaja Kari E. O. Alho ja tutkija Nuutti Nikula. Keskuskauppakamarissa projektin vastuuhenkilönä toimi johtaja Jukka Kero. Helsingissä 19. toukokuuta 2010 KESKUSKAUPPAKAMARI Risto E. J. Penttilä toimitusjohtaja

5 SISÄLLYS Pohjoisen aika on tullut Johdanto Pohjoismaiden ja Baltian maiden taloudellinen tilanne Ruotsi elpyminen itsenäisen rahapolitiikan avulla? Norja öljyn ja kaasun varassa uuteen nousuun Tanska julkisen talouden hyvä tasapaino auttaa elpymistä Islanti kriisi on jättänyt syvät jäljet koko yhteiskuntaan Viro julkisen talouden hyvä kunto luo edellytykset kriisistä selviytymiselle Latvia vahvasta kasvusta suurimmaksi putoajaksi Liettua työmarkkinoiden joustavuus uuden kasvun avain Pohjoismaiden ja Baltian talouksien EMU-yhteensopivuus Kuinka paljon Pohjoismaiden ja Baltian taloudet poikkeavat euroalueesta? Onko euro vakaa ja kestävä? Pohjoismaiden ja Baltian maiden EU-integraatioratkaisut Kruunu ja euro Ruotsin tie vie EMUun? Johdanto: lähtökohta euron suhteen Ruotsin EMU-pohdinnat Miten kruunujen kurssit ovat vaihdelleet? EMU ja ulkomaankauppa kokonaisvaikutukset Ruotsin liittymisestä Onko Ruotsi hyötynyt viennissä heikosta kruunusta Suomeen verrattuna? Kruunun kiinnityskurssin problematiikka... 52

6 4.1.7 Ruotsin EMU-jäsenyyden poliittinen vaikutus Ruotsille ja Suomelle Norja ja EU lähellä mutta erillään Tanska EMUn ulkopuolella poliittisista syistä Islanti EU:n jäsenyys näköpiirissä Baltian maista Viro valmiimpana euron käyttöönottoon Yleiset jäsenyysehdot ja Baltian maiden erilaiset tilanteet Viron EMU-jäsenyyden aikataulu Latvian ja Liettuan liittymisen aikataulu Yhteenveto ja johtopäätökset...65 Lähteet... 73

7 POHJOISEN AIKA ON TULLUT Johtaja Jukka Kero, Keskuskauppakamari Eurooppa tarvitsee integraationsa perusteiden vahvistamista. Myös Suomen ja sen lähialueiden kannalta integraation syventäminen olisi keskeisen tärkeää. Uudet eurojäsenet EU:n pohjoisista maista vahvistaisivat euroaluetta ja koko Euroopan unionia. Koko (laajasti ottaen) Itämeren alueen yhdessätoista maassa, Venäjästä Islantiin, toimivat yritykset ja kansalaiset joutuvat operoimaan tätä nykyä kymmenen eri kansallisen valuutan kanssa. Kahdeksalla tarkastelualueen EU-maalla on seitsemän kansallista valuuttaa. Yhteinen valuutta on vain Saksalla ja Suomella. Lisääntyvä ja syventyvä integroituminen pienentäisi yritysten ja kansalaisten kustannuksia ja voimistaisi kaupankäyntiä kaupan esteiden pienentyessä. Yritykset ja kansalaiset hyötyisivät tiivistyvästä unionista pohjoisessa Tiivistyvä pohjoinen integraatio tarjoaisi nykyistä runsaampia ja tehokkaampia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Euron käyttöönotto on keskeinen Itämeren alueen liiketoimintaympäristön parantamisen keino. Valuutanvaihtokustannukset, hallinnolliset kulut valuutanvaihdosta ja valuuttariskit alueen sisäisessä kaupassa vähenisivät. Vertailukelpoisuus maiden välillä lisääntyisi. Tämä loisi entistä kannattavampaa ja tehokkaampaa liiketoimintaa. Kansalaisille yhteisen rahan alueen laajeneminen merkitsisi lisääntyvää läpinäkyvyyttä hinnoissa ja säästöjä valuutanvaihtokustannuksissa. Talouspolitiikassa euron pohjoinen laajentuminen vahvistaisi peruskiveä, se lisäisi euroalueen uskottavuutta ja parantaisi politiikan ennustettavuutta. Euroopan komissio antoi toukokuun puolivälin lausunnossaan Virolle vihreää valoa euroon liittymisestä. Viro tullee mukaan euroalueeseen vuoden 2011 alusta alkaen. Kuten tässä raportissa todetaan, Tanska ja Ruotsi ovat halutessaan eurokelpoisia. Ruotsin kruunu kelluu toistaiseksi, joten Ruotsin tulo euroalueeseen vaatii aikaa. Tanskan ns. opt-out euron suhteen on myös realiteetti. Näiden maiden yritysten pitkän ajan etujen mukaista olisi euron käyttöönotto. Suomalaisten yritysten kannalta Viron, Ruotsin ja Tanskan tuleminen euroon olisi tervetullut asia. 6

8 Eurooppa tarvitsee pohjoisen vakautta Euroopan pohjoisten maiden tiivis integraatio on noussut entistäkin suurempaan arvoon Euroopan talous- ja rahaliiton tämänhetkisten ongelmien keskellä. Suomen on tehtävä nyt kaikkensa, jotta EU:ta vahvistetaan ja euroaluetta laajennetaan niiden maiden kokoonpanolla, jotka täyttävät jäsenyyksien ehdot niin kirjaimeltaan kuin hengeltään. Pohjoisten maiden hyvä maine ja käytännössä osoitettu/koeteltu uskottavuus olisi sitä, mitä koko Eurooppa integraatiolta nyt kaipaisi. Pohjoismaiden ja Baltian nykyistä suurempi rooli päätöksenteossa olisi suomalaisten - niin yritysten, työntekijöiden kuin kansalaisten - etu. Uusien euromaiden lisäksi Islannin ja Norjan mahdolliset EU-jäsenyydet toisivat myös oman merkittävän lisänsä integraatiokehitykseen. Itämeren alue tarvitsee nyt tuntuvaa panostusta taloudellisen yhteistyön lisäämiseen, liikenneyhteyksien parantamiseen ja turvallisuuden kehittämiseen. Nämä asiat ovat keskeisiä myös EU:n Itämeri-strategiassa. Suomen on otettava tässäkin asiassa vahvaa johtajuutta, sillä muuten projekti uhkaa jäädä pelkkien julkilausumien tasolle. Nyt on nähtävä pitkälle tämänhetkisten kriisitunnelmien yli. Lyhyellä aikavälillä EU:n on tehtävä integraatioratkaisunsa huolellisesti valmistellen ja erityistä harkintaa käyttäen. Kreikan velkakriisin sekä talous- ja rahaliiton perusteita nyt ravistelevien tapahtumien opetukset on otettava vakavasti huomioon tulevissa päätöksissä ja niiden valmistelussa. Nyt koetut takaiskut on kuitenkin käännettävä yhteiseksi opiksi, jolla lopulta vahvistetaan unionia entistä toimintakykyisemmäksi. 7

9 1. Johdanto Pohjoisella integraatiolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Pohjoismaiden ja Baltian maiden taloudellista yhdentymistä Eurooppaan ja erityisesti EU-maihin. Maiden keskinäisiä suhteita tarkastellaan EU-kytkentöjen kautta. Suurin huomio kiinnitetään vielä toteutumatta oleviin integraation muotoihin ja arvioidaan niiden mahdollisia vaikutuksia. Näitä ovat Norjan ja Islannin EU-jäsenyydet sekä Ruotsin, Tanskan, Baltian maiden ja myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti Islannin ja Norjan EMU-jäsenyydet. Suomea ei käsitellä erikseen, koska maamme on jo mukana kaikissa EU-integraation muodoissa. Suomea koskevat indikaattorit on kuitenkin esitetty koko aluetta koskevan vertailuaineiston joukossa. Raportissa on lisäksi vahva suomalainen näkökulma muiden pohjoisten maiden integraatiota tarkasteltaessa. Pohjoismailla on pitkä yhteinen integraatiohistoria. Baltian maat ovat tulleet tähän mukaan Neuvostoliiton romahduksen ja maiden EU-integraation myötä. Pohjoismaihin Baltian maat kytkeytyvät erityisesti Itämeren kautta. Itämeren piiri muodostaa luonnollisen taloudellisen toimintaympäristön. Myös Suomen naapuruus- ja kielisukulaisuussuhteella Viron kanssa sekä Latvian ja Liettuan suorilla ja epäsuorilla kytkennöillä Pohjoismaihin on merkitystä. Viro, Latvia ja Liettua ovat virallisestikin mukana muutamissa Pohjoismaiden yhteistyön muodoissa, kuten Pohjoismaiden investointipankissa. Pohjoismailla (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) on historiallisesti kiinteä yhteistyösuhde politiikan alueella muun muassa vuonna 1952 perustetun Pohjoismaiden neuvoston puitteissa. 1 Myös taloudellista kanssakäymistä on edistetty muun muassa yhteisten työmarkkinoiden ja pohjoismaisen matkapuhelinstandardin (NMT) muodossa. Useat suomalaiset yritykset ovat ottaneet Pohjoismaat tai osan niistä kotimarkkinoikseen. Pohjoismaat ovat kuitenkin maailman mittakaavassa pieni markkina-alue ja ne tarvitsevat markkinoille päästäkseen eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia ratkaisuja. Maailmanlaajuisia järjestelyjä ovat olleet kaupan alueella GATTsopimukset ja maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä tehdyt sopimukset. 1 Tarkkaan ottaen kyseessä on kaksi neuvostoa: Pohjoismaiden neuvosto (parlamenttien välinen) ja Pohjoismaiden ministerineuvosto (hallitusten välinen). 2 Euroopan integraation lähtökohtana oli toisen maailmansodan jälkeinen pyrkimys välttää uuden sodan puhkeaminen. Ensimmäinen yhteisen tahdon ilmentymä oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen vuona Euroopan talousyhteisö (EEC) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) perustettiin vuonna 1957 allekirjoitetulla sopimuksella. Edellä mainittuja kutsuttiin yhteisnimellä Euroopan yhteisöt (EY). Euroopan unioni (EU) syntyi vuonna 1992, kun yhteisön toimielimille annettiin perussopimuksella lisää valtaa ja uusia yhteistyön muotoja otettiin käyttöön. 8

10 Euroopan markkinoille pääsy turvattiin aluksi vuonna 1960 perustetun Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenyydellä. Sitä on syvennetty EEC-vapaakauppasopimuksilla ja eri maissa eri aikoina toteutuneilla EY/EU-jäsenyyksillä. 2 Rahataloudellista yhteistyötä ja integraatiota on globaalisti toteutettu kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) piirissä. Bretton Woodsissa vuonna 1944 perustettu kiinteiden, mutta sopeutettavissa olevien valuuttakurssien järjestelmän romahdettua lopullisesti vuonna 1973 Euroopan maat pyrkivät rajoittamaan keskinäisten valuuttakurssiensa liikkeitä. Aluksi EY-maat sopivat kiinteistä keskinäisten valuuttakurssien vaihteluväleistä ja ns. yhteiskellunnasta suhteessa muihin valuuttoihin. Keskeinen tavoite oli luoda keskinäiselle ulkomaankaupalle mahdollisimman vakaat puitteet. Vuonna 1979 perustettiin Euroopan valuuttajärjestelmä (EMS, European Monetary System) sekä sen valuuttakurssimekanismi (ERM, Exchange Rate Mechanism). Talous- ja rahaliitto (EMU, Economic and Monetary Union) aloitti toimintansa valuuttakurssien kiinnittämisellä vuonna Yhteinen käteisvaluutta, euro, otettiin käyttöön vuonna Vuonna 1999 luotiin aluksi yhteisvaluutan ulkopuolelle jääville maille ns. ERM2-järjestely, jossa sen jäsenet kiinnittävät keskinäiset valuuttakurssinsa ± 15 prosentin vaihteluvälillä toisiinsa. Tämä korvasi aiemman EMSin ja ERM:n. ERM2:n jäsenmailla on mahdollisuus neuvotella valuutalleen kapeampi vaihteluväli. Pohjoismaat ovat yhteisestä historiastaan ja monista yhteiskuntiensa ja talouksiensa samankaltaisuuksista huolimatta päätyneet erilaisiin ratkaisuihin eurooppalaisessa integraatiossa. Tanska liittyi EEC:n jäseneksi vuoden 1973 alusta. Muut EFTA-maat solmivat EEC:n kanssa vapaakauppasopimukset, joilla turvattiin teollisuustuotteiden pääsy EEC-maiden markkinoille. Suomi ja Ruotsi liittyivät silloin jo Euroopan unioniksi muuttuneen yhteisön jäseniksi vuonna Norja ja Islanti jäivät EU:n ulkopuolelle, mutta turvasivat keskeiset taloudelliset etunsa EU:n ja EFTAn yhteisen Euroopan talousalue (ETA) järjestelyn kautta. Rahataloudellisen integraation osalta Tanska oli edelläkävijä Euroopan valuuttajärjestelmän (EMS) jäsenenä. Se jäi kuitenkin paradoksaalisesti talous- ja rahaliiton (EMU) ulkopuolelle. Se sai jopa pysyvän oikeuden pysytellä EMUn ulkopuolella. Ainoa siihen perustamishetkellä liittynyt Pohjoismaa oli Suomi. Myös Ruotsi jäi EMUn ulkopuolelle. Muodollisesti sillä on velvoite liittyä aikanaan talous- ja rahaliiton jäseneksi, mutta käytännössä Ruotsia ei voi jäseneksi pakottaa. Norjalla ja Islannilla ei ollut unionin ulkopuolisina maina mahdollisuuttakaan liittymiseen. Tanska on ERM2:n jäsen ja on neuvotellut kruununsa vaihteluväliksi euroon nähden ± 2,25 prosenttia. 9

11 Neuvostoliitto romahti vuonna Viro, Latvia ja Liettua alkoivat rakentaa asteittain markkinataloutta ja omia poliittisia instituutioitaan. Vuonna 2004 ne olivat valmiita liittymään Euroopan unioniin. Kaikilla kolmella maalla on sekä liittymissopimuksen mukaisena velvoitteena että poliittisena tavoitteena liittyminen talous- ja rahaliittoon. Viron tavoite on liittyä EMUun vuoden 2011 alussa. Latvian ja Liettuan jäsenyydet jäävät odottelemaan maiden talouksien vakautumista ja toipumista meneillään olevasta taantumasta. Viro, Liettua ja Latvia ovat Tanskan lisäksi ERM2:n jäseniä ja noudattavat sen normaalia vaihteluväliä. Taloudelliselta kannalta Euroopan unionin keskeinen elementti ovat sisämarkkinat ja niiden toimintaa ohjaavat säännöt. EU:n jäsenyyden edellytyksiä ovat toimiva markkinatalous ja poliittinen demokratia. EU:n jäsenyyden tärkein etu Euroopan talousalueen (ETA) jäsenyyteen verrattuna on mahdollisuus osallistua unionin yhteiseen päätöksentekoon. Nykyisin EU:n ulkopuolella olevien Norjan ja Islannin liittyminen kasvattaisi jonkin verran Pohjoismaiden painoarvoa unionissa. Talous- ja rahaliitolla taas tavoitellaan makrotaloudellista vakautta ja mikrotaloudellista tehokkuutta. Yhteisellä valuutalla eliminoidaan valuutanvaihto- ja suojautumiskustannukset jäsenmaiden väliltä, mikä edistää kansainvälistä kauppaa. EMUn (euroalueen) jäseneksi hyväksymistä arvioidaan jo aiemmin luotujen ns. EMU-kriteerien avulla. Nämä Maastrichtin sopimuksen liitteessä mainitut ja nykytilanteeseen (ERM2) sopeutetut kriteerit ovat: 1. suuri hintojen vakaus: tavoitteena on kolmen alhaisimman inflaation omaavan maan keskimääräinen taso, josta ero ei saisi olla enempää kuin 1,5 prosenttiyksikköä ylöspäin tutkintaa edeltäneen vuoden pituisen jakson aikana, 2. hallittavissa oleva julkisen talouden alijäämä, korkeintaan 3 prosenttia markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta, 3. alhainen koko julkisen sektorin bruttovelan suhde markkinahintaiseen bruttokansantuotteeseen, korkeintaan 60 prosenttia, 4. ERM2-mekanismin valuuttakurssien vaihteluvälin noudattaminen vähintään vuoden ajan devalvoimatta (nykyinen vaihteluväli on ± 15 prosenttia), ja 5. kansantalouden suorituskyvyn heijastuminen pitkän aikavälin korkojen tasossa: pitkän aikavälin valtion obligaation koron ei tulisi tutkintaa edeltäneen vuoden pituisen ajanjakson aikana olla keskimäärin enempää kuin 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kolmen alhaisimman inflaation omaavan maan keskimääräinen korkotaso. 10

12 Tutkimusraportin luvussa 2 annetaan lyhyt katsaus kunkin tarkasteltavan maan kokonaistaloudellisesta tilanteesta. Se on keskeinen lähtökohta sekä omalle arviollemme että maiden todellisille mahdollisuuksille tiivistää integraatiotaan EU:n kanssa. Ns. EMU-kriteerit koskevat makrotaloudellista vakautta. Ne muodostavat keskeisen ohjenuoran jäsenyyksistä päätettäessä, vaikka ne antavat jonkin verran mahdollisuuksia myös poliittiselle harkinnalle. Luvussa 3 tutkitaan sitä, miten tutkimuksemme kohteena olevat pohjoiset maat (ml. Suomi) täyttävät ns. optimaalisen valuutta-alueen kriteerit. Kriteerien ydinajatus on se, että edellytykset maan EMU-jäsenyydelle ovat sitä paremmat mitä samankaltaisempi se on suhteessa EMU-alueen keskiarvoon. Tällöin Euroopan keskuspankin harjoittama korkopolitiikka ja alueelle muodostuva valuuttakurssi sopivat parhaiten kyseiselle maalle. Tarkasteltavia kriteerejä ovat tuotannon vaihtelujen korrelaatio sekä tuotantorakenteen ja ulkomaankaupan samankaltaisuus. Lisäksi luvussa tarkastellaan muutamilla indikaattoreilla sitä, minkälaisia mikrotaloudellisia hyötyjä maat voisivat saavuttaa yhteisestä valuutasta. Luvussa arvioidaan myös EMUn vakautta ja kestävyyttä viimeaikaisen kokemuksen valossa. Luvussa 4 tarkastellaan yksityiskohtaisesti kunkin pohjoisen maan edellytyksiä syventää integraatiotaan EU-maiden ja samalla muiden pohjoisten maiden kanssa. Luvussa 4.1 käsitellään Ruotsin ja Norjan kruunujen vaihtelua ja Ruotsin mahdollista EMU-jäsenyyttä. Tarkastelussa ovat muun muassa EMUjäsenyyden vaikutukset Ruotsin ja nykyisten euromaiden ulkomaankaupalle. Luvussa 4.2 arvioidaan lisäksi lyhyesti Norjan mahdollisen EU-jäsenyyden edellytyksiä. Luvussa 4.3 selvitetään syitä Tanskan pysyttäytymiselle euroalueen ulkopuolella ja arvioidaan sen mahdollisuuksia liittymiseen. Luvussa 4.4 tarkastelun kohteena on Islannin mahdollinen EU-jäsenyyys ja useamman vuoden perspektiivillä mahdollinen EMU-jäsenyys. Baltian maiden EMU-jäsenyyden edellytyksiä kartoitetaan luvussa 4.5. Vaikka maiden taloustilanteessa on selviä eroja ja niiden jäsenyydet toteutunevat eri aikoina, Baltian maiden keskinäinen vertailu antaa hyödyllistä näkökulmaa kunkin maan jäsenyydelle. Yhteenveto ja johtopäätökset esitetään raportin lopussa. Johtopäätösten keskeinen näkökulma on se, miten integraation syveneminen voi edistää suomalaisten ja laajemmin eurooppalaisten yritysten toimintaa. Tällöin ei kuitenkaan voida unohtaa niitä ongelmia, joita myös yrityksille voi syntyä liian hätäisestä ja makrotaloudelliset realiteetit unohtavasta rahataloudellisesta integraatiosta. Tästä ovat osoituksena viime aikoina koetut Kreikan ja eräiden muidenkin eteläisten EMU-maiden ongelmat. 11

13 2 Pohjoismaiden ja Baltian maiden taloudellinen tilanne 2.1 Ruotsi elpyminen itsenäisen rahapolitiikan avulla? Ruotsin bruttokansantuote supistui vuonna 2009 lähes 5 prosenttia, eli vähemmän kuin Suomen. Tämä on suurin piirtein sama kuin euroalueella keskimäärin. Ero Suomeen nähden on sikäli huomionarvoista, että Ruotsin talous on vieläkin enemmän vientiorientoitunut kuin Suomen. Kokonaisviennin (tavarat ja palvelut) suhde bkt:hen on lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomessa, eli noin 55 prosenttia (vuoden 2008 tilanne). Tämän hetken kansallisen ennusteen (Konjunturinstitutet) mukaan maan talous kasvaa 2,4 prosenttia vuonna 2010 ja 3,8 prosenttia vuonna Nopeasta elpymisestä huolimatta työttömyyden ennustetaan nousevan, mutta vähemmän kuin aiemmin ajateltiin, vuoden ,4 prosentista yli 9 prosenttiin. Inflaation ennustetaan myös selvästi nopeutuvan. Konjunkturinstitutetin ennuste on selvästi optimistisempi kuin EU:n komission ennuste, jonka mukaan bkt kasvaa 1,4 ja 2,1 prosenttia näinä vuosina. Työttömyysennuste on kuitenkin sama kuin kansallisessa ennusteessa. ETLAn ennusteen mukaan Ruotsin elpyminen on suhteellisen vauhdikasta: bkt:n kasvu on 1,8 tänä ja 2,5 prosenttia ensi vuonna, vaikka arviota onkin viime aikoina reivattu alaspäin. Ruotsi kuuluu vaihtotaseeltaan ylijäämäisten maiden joukkoon, kuten Suomikin. Suomessa kulutusta on voitu ylläpitää antamalla vaihtotaseen heikentyä. Tämä ilmiö ei kuitenkaan ole ollut merkittävä Ruotsissa. Ruotsi on hyötynyt heikenneestä kruunusta, tosin runsaan vuoden ajan kruunu on selvästi vahvistunut. Itsenäinen rahapolitiikka joutuu testiin nousun myötä, jos inflaationäkymät huonontuvat. Kruunun heikkenemisestä huolimatta on vaikea uskoa, että Ruotsi saisi pysyvää kilpailuetua siitä samalla tavalla kuin 1990-luvun lamassa. Tätä tarkastellaan lähemmin luvussa 4.1. Kriisin aikana Ruotsi on nojannut selvästi enemmän aggressiiviseen rahapolitiikkaan kuin finanssipolitiikkaan. Julkisen sektorin budjettialijäämä suhteessa bkt:hen on kasvanut vain 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 viime vuoteen, eli puolet siitä, mitä Suomessa. Tämä on jossain määrin yllättävää, koska Ruotsi on yleensä tunnettu aktiivisesta suhdanteita tasaamaan pyrkivästä finanssipolitiikasta luvun alun kriisissä Ruotsissa budjettivaje oli selvästi suurempi kuin Suomessa, nyt suurin piirtein samansuuruinen suhteessa bkt:hen. Talouskriisin aikana Ruotsin kruunu heikentyi aluksi neljänneksellä syyskuun 2008 ja maaliskuun 2009 välillä, mutta on sittemmin vahvistunut merkittäväs- 12

14 Kuvio 2.1. Ruotsin talouden keskeiset indikaattorit 5 BKT:N KASVU % 110 NIMELLINEN EFEKTIIVINEN VALUUTTAKURSSI 2000=100 (LASKU=VALUUTTA DEVALVOITUU) TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 2000= INFLAATIO % NIMELLINEN PITKÄ KORKO 10 V NIMELLINEN LYHYT KORKO 3 KK TYÖTTÖMYYSASTE % VAIHTOTASE PER BKT % 2 0 JULKINEN VELKA PER BKT * % BUDJETTITASAPAINO PER BKT ** % VIENTI PER BKT % TUONTI PER BKT % 20 * Vasemmanpuoleinen asteikko ** Oikeanpuoleinen asteikko Lähteet: OECD, IMF ja Eurostat ti. Helmikuussa 2010 kruunun eurokurssi oli vain vajaa 3 prosenttia heikompi kuin syyskuussa Kruunun kurssi ei ole ainoastaan toiminut talouskriisin puskurina heikentymällä, vaan kriisin aikana myös sen volatiilisuus on selvästi kasvanut, ks. kuvioita luvussa 4.1 tarkemmin. Tästä on oma haittansa ja siten kustannuksensa. On mahdollista, että elpymisen aikana ja rahapolitiikan kiristyessä kruunu revalvoituu suhteessa aiempaan arvoonsa. 13

15 Ruotsin taloutta vaivaavat osittain samat ongelmat kuin Suomeakin, näin on mm. viennin investointihyödykepainotteisuuden osalta, osaltaan taas ongelmat ovat erilaisia. Tällaisia ovat Ruotsin pankkien suuret riskipositiot Baltian maissa. Ruotsin autoteollisuus on ollut vaikeuksissa ja voi olla, että maan tuotantokapasiteettia tullaan vielä purkamaan tältä osin. Ruotsin talouden ongelmia ovat näiden lisäksi matalan koron synnyttämä asuntojen hintojen nousu, joka on nopeimpia EU:ssa sekä työttömyys ja palkkasopimuskierroksen hallinta. Ruotsissa on suuri joukko, henkilöä tekemässä lyhennettyä työviikkoa normaalia matalammalla palkalla. Maan vahvuuksia ovat tukeva vaihtotaseen ylijäämä, noin 7 prosenttia suhteessa bkt:hen ja pieni julkinen velka, joka on laskenut ylijäämäisten budjettien seurauksena niin, että se on nyt runsas 40 prosenttia suhteessa bkt:hen. 2.2 Norja öljyn ja kaasun varassa uuteen nousuun Norjan talous nojaa runsaiden öljy- ja kaasutulojen varaan. Työttömyysaste on kohonnut lievästi talouskriisin kuluessa, mutta jää ennusteiden mukaan alle 4 prosentin, joten maan työttömyys on Euroopan matalimpia. Maan ongelma on ollut lähinnä inflaation hillintä kuumentuneessa taloudessa. Elpyminen talouskriisistä on ollut julkisen sektorin budjettipolitiikan varassa, koska runsaat öljyja kaasutulot ovat tehneet mittavan elvytyksen mahdolliseksi. Vuonna 2009 bkt laski Norjassa 1,5 prosenttia, eli selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa keskimäärin. Maan talous vauhdittuu ensi vuonna 2 prosentin kasvuun ETLAn maaliskuun 2010 ennusteen mukaan. EUkomission ennusteen mukaan elpyminen on hitaampaa ja bkt supistuu vielä tänä vuonna. Vuoden 2011 kasvu on sen mukaan samoin 2 prosenttia. Maan julkisen sektorin ylijäämä on elvytyksen seurauksena alentunut, mutta se on yhä lähes 10 prosenttia suhteessa bkt:hen. Ylijäämä kääntyy uudelleen nousuun lähivuosina. Elvyttäminen on ollut voimakasta, sillä julkisten kulutusmenojen kasvu oli 5 prosenttia ja investointien kasvu 12 prosenttia vuonna Vähitellen elvyttäminen finanssipolitiikalla supistuu ja kääntyy kohti suhdanneneutraalia tilannetta. Maan kotitaloudet ovat varsin velkaisia, ja velka on otettu vaihtuvakorkoisissa vaateissa. Kotitalouksien velkaantuminen ja kulutuskysyntä ovat uudestaan päässeet vauhtiin. Velkaantumisen ja inflaatiopaineiden hallinta onkin Norjan talouspolitiikan pääasiallinen huoli. 14

16 Kuvio 2.2. Norjan talouden keskeiset indikaattorit 4 BKT:N KASVU % 120 NIMELLINEN EFEKTIIVINEN VALUUTTAKURSSI 2000=100 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 2000= INFLAATIO % NIMELLINEN PITKÄ KORKO 10 V NIMELLINEN LYHYT KORKO 3 KK 20 TYÖTTÖMYYSASTE % VAIHTOTASE PER BKT % JULKINEN VELKA PER BKT % BUDJETTITASAPAINO PER BKT % 40 VIENTI PER BKT % TUONTI PER BKT % Lähteet: OECD, IMF ja Eurostat Maan pankkijärjestelmä on kestänyt varsin hyvin rahoituskriisin iskut. Norja investoi öljy- ja kaasutulonsa rahastoon, joka on sijoitettu kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Rahaston suuruus oli vuodenvaihteessa lähes 2800 mrd. Norjan kruunua, lähes 350 mrd. euroa, mikä on selvästi enemmän kuin maan vuotuinen kansantuote. Rahasto on Euroopan suurin yksittäinen osakesijoittaja, jolla on 1,25 prosenttia Euroopan osakevarallisuudesta hallussaan. 15

17 Norjalla on tavoitteena, että julkinen talous käyttää vuosittain korkeintaan 4 prosenttia öljyrahaston pääomasta menoissaan. Laman aikana tästä on livetty, ja OECD suositteleekin syksyn 2009 ennusteessaan määrätietoista paluuta tähän tilanteeseen, eli elvytyksestä irtautumista. Tämän tekevät mahdolliseksi mittavat öljy- ja kaasutulot. Maan hallitus on ilmoittanut palaavansa tähän budjettisääntöön vuoteen 2013 mennessä. Norja on finanssikriisin jälkeen ensimmäisenä maana Euroopassa nostanut korkoaan ja aloittanut rahapolitiikan kiristämisen. Keskuspankki nosti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 1,75 prosenttiin joulukuussa 2009 ja edelleen 2 prosenttiin toukokuussa Kehitys voi johtaa rahapolitiikan merkittävään kiristymiseen, jos inflaatio ei pysy hallinnassa. Norjan talous poikkeaa niin paljon muusta euroalueesta, että EKP:n rahapolitiikka ei ainakaan nykyisessä vaiheessa sovi kovin hyvin Norjalle. Tämä on yksi merkittävä peruste sille, miksi Norja ei ole halunnut edetä euroalueen jäsenyyden tiellä. Jos EU:n jäsenyyden keskeisenä perusteena pidetään sen tarjoamaa kansainvälistä tukiverkkoa, Norjalla on hyvä syy olla edelleen ulkopuolella. Norja on nimittäin menestynyt viime vuosina taloudellisesti hyvin. Todennäköisesti EUjäsenyys ei toisi kovin paljon muutoksia Norjalle. Tätä tarkastellaan lähemmin luvussa Tanska julkisen talouden hyvä tasapaino auttaa elpymistä Vuosina Tanskan kokonaistuotanto kasvoi keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa. Taloudellinen kasvu on perustunut suurelta osin työvoiman tehokkaaseen käyttöön. Ns. Tanskan malli (flexicurity) on ollut monille maille esimerkki keinosta lisätä työllisyyttä. Tanskassa työllisyysaste onkin ollut OECD-maiden korkeimpia ja työttömyysaste on ollut matala. Samalla kuitenkin tuottavuuden kasvu on ollut melko hidasta. Osittain tämä on johtunut siitä, että työmarkkinoille on houkuteltu myös sellaista työvoimaa, jonka tuottavuus on ollut keskimääräistä huomattavasti heikompaa. Tanskassa kasvuyritysten osuus yrityksistä on myös ollut matala. Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus kokonaistuotannosta on ollut kohtalaisen korkea, mutta kuitenkin selvästi matalampi kuin Ruotsissa ja Suomessa. Myös uusien kasvuyritysten perustaminen on ollut Tanskassa vähäistä. (Ks. esim. OECD, 2009a.) Tanska on ollut EU:n jäsen vuodesta 1973 lähtien. Se oli myös Euroopan rahajärjestelmän (EMS) ja sen valuuttakurssimekanismin (ERM) jäsen. Tanska on kuitenkin päättänyt kahdessa kansanäänestyksessä olla liittymättä Euroopan 16

18 Kuvio 2.3. Tanskan talouden keskeiset indikaattorit 5 BKT:N KASVU % 120 NIMELLINEN EFEKTIIVINEN VALUUTTAKURSSI 2000=100 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 2000= INFLAATIO % NIMELLINEN PITKÄ KORKO 10 V NIMELLINEN LYHYT KORKO 3 KK 6 TYÖTTÖMYYSASTE % VAIHTOTASE PER BKT % JULKINEN VELKA PER BKT * % BUDJETTITASAPAINO PER BKT ** % 8 40 VIENTI PER BKT % TUONTI PER BKT % * Vasemmanpuoleinen asteikko ** Oikeanpuoleinen asteikko Lähteet: OECD, IMF ja Eurostat rahaliittoon (EMU). 3 Tanskalla on EU:n perustamissopimukseen pohjautuva oikeus (ns. opt-out) pysyä EMUn ulkopuolella myös jatkossa. Tanskan kruunun valuuttakurssi on kuitenkin seurannut kiinteästi euron kurssia ja samalla Tanskan korkotaso on ollut lähellä euromaiden tasoa. Tanskan rahapoliittinen itsenäisyys on tästä syystä ollut hyvin vähäistä. Toisaalta Tanska ei kuitenkaan ole 3 Tanskan EMU-jäsenyyttä käsitellään tarkemmin luvussa

19 päässyt hyötymään euron mikrotaloudellisista tehokkuushyödyistä, koska valuutan vaihtokustannukset ovat yhä rasittaneet sekä yrityksiä että kotitalouksia. Tanskan inflaatio on ollut lähellä euromaiden keskiarvoa. Julkisen talouden vaje ja velka ovat olleet matalat ja vaihtotase on ollut selvästi ylijäämäinen. Tanskan makrotaloudellinen lähtötilanne oli siten hyvä, kun kansainvälinen rahoituskriisi iski sen vientikysyntään ja kotimaiseen rahoitussektoriin. Rahoitussektorin oma tilanne ei sen sijaan ollut erityisen hyvä kansainvälisesti verrattuna. Pankeille tehdyt ns. stressitestit osoittivat melkoista haavoittuvuutta. Erityisesti rakennussektorille annetut luotot olivat ongelmallisia. Tanskassa asuntojen hinnat olivat nousseet voimakkaasti ennen kriisiä, mutta kriisin myötä ne laskivat tuntuvasti. Tanskan bruttokansantuote supistui runsaan prosentin vuonna 2008 ja noin 4,5 prosenttia vuonna Supistuminen oli kansainvälisesti verrattuna suhteellisen maltillinen. Tanskan talouden vahvat ns. automaattiset vakauttajat (mm. progressiivinen verotus ja työttömyysturva) ovat jarruttaneet tuotannon supistumista. Työttömyysaste on noussut, mutta se pysyy selvästi matalampana kuin esimerkiksi Suomessa. Rakennetyöttömyys kuitenkin lisääntyy aiemmasta ja se syö kasvupotentiaalia. Tanskan lyhyen ja keskipitkän aikavälin talousnäkymät ovat hyvät sen hyvästä julkisen talouden lähtötilanteesta johtuen. Pitkällä aikavälillä Tanskan tulee kuitenkin nostaa tuottavuuttaan ja kehittää tuotekehittelyään. Tanska on menestynyt hyvin viennissään melko perinteisillä tuotteilla, mutta niiden kasvupotentiaali on rajallinen. Tanska kärsii, samoin kuin muutkin Euroopan maat, väestön ikääntymisen aiheuttamasta työvoiman tarjonnan vähenemisestä. Tämä alentaa kokonaistuotannon potentiaalista kasvua. Tanska on aktiivinen EU:n jäsen. Sen jäsenyys talous- ja rahaliitossa riippuu maan poliittisesta ilmapiiristä. Se taas ei riipu pelkästään maan sisäpolitiikasta, vaan myös siitä, mihin ratkaisuun Ruotsi ja muut pohjoisen Euroopan maat aikanaan päätyvät. 2.4 Islanti kriisi on jättänyt syvät jäljet koko yhteiskuntaan Islanti oli vielä 1990-luvun alkuun asti hyvin säännöstelty talous, jossa valtiolla oli tärkeä ohjaava rooli. Maan keskeiset vientituotteet alumiini ja kalatuotteet olivat valtion erityisessä suojeluksessa ja muun muassa valuuttakurssipolitiikka mitoitettiin niiden kilpailukyvyn mukaan. Muita vahvoja eturyhmiä olivat laivanvarustajat, maanviljelijät ja kauppiaat. Näiden ryhmien ja toimialojen edut otettiin huomioon myös muussa elinkeinopolitiikassa ja kauppapolitiikassa. Maan pienuudesta johtuen (noin asukasta) myös poliittiset piirit ovat olleet pienet ja asioista on sovittu vahvojen henkilösuhteiden pohjalta. Vaalijärjes- 18

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 10.6.2016 1 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot