Pohjoisen eu-integraation näköalat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2010 2010 Pohjoisen eu-integraation näköalat"

Transkriptio

1 2010 Pohjoisen EU-INTEGRAATION NÄKÖALAT

2 POHJOISEN EU-INTEGRAATION NÄKÖALAT Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, Helsinki Puh , faksi

3 Kansi: Minna Ruusinen, Miks ei! Oy ISBN Edita Prima Oy Helsinki, toukokuu 2010

4 Saatteeksi Euroopan unioni on 2010-luvulle tultaessa valtaisien haasteiden keskellä. Finanssikriisistä vuonna 2008 alkanut tapahtumien ketju on uhannut luhistaa monen jäsenmaan julkistaloudet. Kreikan julkistalouden kriisi on vain jäävuoren huippu useimpien EU-maiden kroonisessa julkistalouden alijäämäkehityksessä. Suunta on nyt käännettävä. Euroopan unioni on ennenkin uudistunut kriisien kautta. Niin tulee käymään tälläkin kertaa. Vaikeuksien keskellä päättäjät ovat pakotettuja löytämään ratkaisuja, jotka mahdollistavat unionin perustavoitteiden mukaan etenemisen, mutta aiempaa oleellisesti tiukemmilla reunaehdoilla. Poliittisten toimijoiden tulee jaksaa sitkeätä työtään talouksien tasapainottamiseksi. On oltava erityisen aktiivisia käymään keskustelua koko yhteiskunnan kanssa. Vain tämä voi rakentaa kestävää legitimiteettiä raskaille päätöksille. Keskuskauppakamari tilasi Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta Pohjoisen integraation -selvitysraportin tammikuussa Tarkoituksena on herättää uutta keskustelua Pohjoismaiden ja Baltian maiden nykyistä tiiviimmän yhteistyön aikaansaamiseksi. Työn kuluessa osoittautui, että teema nousee vielä odotettuakin mielenkiintoisemmaksi. Tämä raportti päivittää arviot lähialueidemme integraationäkymistä ja valaisee laajemminkin unionin talouspoliittista problematiikkaa. Keskuskauppakamari yhdessä Suomen kauppakamareiden noin jäsenyrityksen kanssa näkevät, että tiivistyvä pohjoinen integraatio olisi lääke parantaa lähialueiden yritystoiminnan keskeisiä edellytyksiä, mutta myös voimakas tuki koko Euroopan unionin kehitykseen. Itämeren alueella yhteisen rahan alueen laajentamisen ja mahdollisten uusien EU-jäsenten lisäksi keskeistä on EU:n sisämarkkinoiden toiminnan oleellinen tehostaminen. Näillä keinoilla voitaisiin vastata maailmantalouden kilpailuhaasteeseen ja toisaalta luoda pitkäaikaisia kasvutekijöitä Itämeren alueelle. ETLAssa projektin toteuttivat tutkimusjohtaja Markku Kotilainen, tutkimusneuvonantaja Kari E. O. Alho ja tutkija Nuutti Nikula. Keskuskauppakamarissa projektin vastuuhenkilönä toimi johtaja Jukka Kero. Helsingissä 19. toukokuuta 2010 KESKUSKAUPPAKAMARI Risto E. J. Penttilä toimitusjohtaja

5 SISÄLLYS Pohjoisen aika on tullut Johdanto Pohjoismaiden ja Baltian maiden taloudellinen tilanne Ruotsi elpyminen itsenäisen rahapolitiikan avulla? Norja öljyn ja kaasun varassa uuteen nousuun Tanska julkisen talouden hyvä tasapaino auttaa elpymistä Islanti kriisi on jättänyt syvät jäljet koko yhteiskuntaan Viro julkisen talouden hyvä kunto luo edellytykset kriisistä selviytymiselle Latvia vahvasta kasvusta suurimmaksi putoajaksi Liettua työmarkkinoiden joustavuus uuden kasvun avain Pohjoismaiden ja Baltian talouksien EMU-yhteensopivuus Kuinka paljon Pohjoismaiden ja Baltian taloudet poikkeavat euroalueesta? Onko euro vakaa ja kestävä? Pohjoismaiden ja Baltian maiden EU-integraatioratkaisut Kruunu ja euro Ruotsin tie vie EMUun? Johdanto: lähtökohta euron suhteen Ruotsin EMU-pohdinnat Miten kruunujen kurssit ovat vaihdelleet? EMU ja ulkomaankauppa kokonaisvaikutukset Ruotsin liittymisestä Onko Ruotsi hyötynyt viennissä heikosta kruunusta Suomeen verrattuna? Kruunun kiinnityskurssin problematiikka... 52

6 4.1.7 Ruotsin EMU-jäsenyyden poliittinen vaikutus Ruotsille ja Suomelle Norja ja EU lähellä mutta erillään Tanska EMUn ulkopuolella poliittisista syistä Islanti EU:n jäsenyys näköpiirissä Baltian maista Viro valmiimpana euron käyttöönottoon Yleiset jäsenyysehdot ja Baltian maiden erilaiset tilanteet Viron EMU-jäsenyyden aikataulu Latvian ja Liettuan liittymisen aikataulu Yhteenveto ja johtopäätökset...65 Lähteet... 73

7 POHJOISEN AIKA ON TULLUT Johtaja Jukka Kero, Keskuskauppakamari Eurooppa tarvitsee integraationsa perusteiden vahvistamista. Myös Suomen ja sen lähialueiden kannalta integraation syventäminen olisi keskeisen tärkeää. Uudet eurojäsenet EU:n pohjoisista maista vahvistaisivat euroaluetta ja koko Euroopan unionia. Koko (laajasti ottaen) Itämeren alueen yhdessätoista maassa, Venäjästä Islantiin, toimivat yritykset ja kansalaiset joutuvat operoimaan tätä nykyä kymmenen eri kansallisen valuutan kanssa. Kahdeksalla tarkastelualueen EU-maalla on seitsemän kansallista valuuttaa. Yhteinen valuutta on vain Saksalla ja Suomella. Lisääntyvä ja syventyvä integroituminen pienentäisi yritysten ja kansalaisten kustannuksia ja voimistaisi kaupankäyntiä kaupan esteiden pienentyessä. Yritykset ja kansalaiset hyötyisivät tiivistyvästä unionista pohjoisessa Tiivistyvä pohjoinen integraatio tarjoaisi nykyistä runsaampia ja tehokkaampia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Euron käyttöönotto on keskeinen Itämeren alueen liiketoimintaympäristön parantamisen keino. Valuutanvaihtokustannukset, hallinnolliset kulut valuutanvaihdosta ja valuuttariskit alueen sisäisessä kaupassa vähenisivät. Vertailukelpoisuus maiden välillä lisääntyisi. Tämä loisi entistä kannattavampaa ja tehokkaampaa liiketoimintaa. Kansalaisille yhteisen rahan alueen laajeneminen merkitsisi lisääntyvää läpinäkyvyyttä hinnoissa ja säästöjä valuutanvaihtokustannuksissa. Talouspolitiikassa euron pohjoinen laajentuminen vahvistaisi peruskiveä, se lisäisi euroalueen uskottavuutta ja parantaisi politiikan ennustettavuutta. Euroopan komissio antoi toukokuun puolivälin lausunnossaan Virolle vihreää valoa euroon liittymisestä. Viro tullee mukaan euroalueeseen vuoden 2011 alusta alkaen. Kuten tässä raportissa todetaan, Tanska ja Ruotsi ovat halutessaan eurokelpoisia. Ruotsin kruunu kelluu toistaiseksi, joten Ruotsin tulo euroalueeseen vaatii aikaa. Tanskan ns. opt-out euron suhteen on myös realiteetti. Näiden maiden yritysten pitkän ajan etujen mukaista olisi euron käyttöönotto. Suomalaisten yritysten kannalta Viron, Ruotsin ja Tanskan tuleminen euroon olisi tervetullut asia. 6

8 Eurooppa tarvitsee pohjoisen vakautta Euroopan pohjoisten maiden tiivis integraatio on noussut entistäkin suurempaan arvoon Euroopan talous- ja rahaliiton tämänhetkisten ongelmien keskellä. Suomen on tehtävä nyt kaikkensa, jotta EU:ta vahvistetaan ja euroaluetta laajennetaan niiden maiden kokoonpanolla, jotka täyttävät jäsenyyksien ehdot niin kirjaimeltaan kuin hengeltään. Pohjoisten maiden hyvä maine ja käytännössä osoitettu/koeteltu uskottavuus olisi sitä, mitä koko Eurooppa integraatiolta nyt kaipaisi. Pohjoismaiden ja Baltian nykyistä suurempi rooli päätöksenteossa olisi suomalaisten - niin yritysten, työntekijöiden kuin kansalaisten - etu. Uusien euromaiden lisäksi Islannin ja Norjan mahdolliset EU-jäsenyydet toisivat myös oman merkittävän lisänsä integraatiokehitykseen. Itämeren alue tarvitsee nyt tuntuvaa panostusta taloudellisen yhteistyön lisäämiseen, liikenneyhteyksien parantamiseen ja turvallisuuden kehittämiseen. Nämä asiat ovat keskeisiä myös EU:n Itämeri-strategiassa. Suomen on otettava tässäkin asiassa vahvaa johtajuutta, sillä muuten projekti uhkaa jäädä pelkkien julkilausumien tasolle. Nyt on nähtävä pitkälle tämänhetkisten kriisitunnelmien yli. Lyhyellä aikavälillä EU:n on tehtävä integraatioratkaisunsa huolellisesti valmistellen ja erityistä harkintaa käyttäen. Kreikan velkakriisin sekä talous- ja rahaliiton perusteita nyt ravistelevien tapahtumien opetukset on otettava vakavasti huomioon tulevissa päätöksissä ja niiden valmistelussa. Nyt koetut takaiskut on kuitenkin käännettävä yhteiseksi opiksi, jolla lopulta vahvistetaan unionia entistä toimintakykyisemmäksi. 7

9 1. Johdanto Pohjoisella integraatiolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Pohjoismaiden ja Baltian maiden taloudellista yhdentymistä Eurooppaan ja erityisesti EU-maihin. Maiden keskinäisiä suhteita tarkastellaan EU-kytkentöjen kautta. Suurin huomio kiinnitetään vielä toteutumatta oleviin integraation muotoihin ja arvioidaan niiden mahdollisia vaikutuksia. Näitä ovat Norjan ja Islannin EU-jäsenyydet sekä Ruotsin, Tanskan, Baltian maiden ja myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti Islannin ja Norjan EMU-jäsenyydet. Suomea ei käsitellä erikseen, koska maamme on jo mukana kaikissa EU-integraation muodoissa. Suomea koskevat indikaattorit on kuitenkin esitetty koko aluetta koskevan vertailuaineiston joukossa. Raportissa on lisäksi vahva suomalainen näkökulma muiden pohjoisten maiden integraatiota tarkasteltaessa. Pohjoismailla on pitkä yhteinen integraatiohistoria. Baltian maat ovat tulleet tähän mukaan Neuvostoliiton romahduksen ja maiden EU-integraation myötä. Pohjoismaihin Baltian maat kytkeytyvät erityisesti Itämeren kautta. Itämeren piiri muodostaa luonnollisen taloudellisen toimintaympäristön. Myös Suomen naapuruus- ja kielisukulaisuussuhteella Viron kanssa sekä Latvian ja Liettuan suorilla ja epäsuorilla kytkennöillä Pohjoismaihin on merkitystä. Viro, Latvia ja Liettua ovat virallisestikin mukana muutamissa Pohjoismaiden yhteistyön muodoissa, kuten Pohjoismaiden investointipankissa. Pohjoismailla (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) on historiallisesti kiinteä yhteistyösuhde politiikan alueella muun muassa vuonna 1952 perustetun Pohjoismaiden neuvoston puitteissa. 1 Myös taloudellista kanssakäymistä on edistetty muun muassa yhteisten työmarkkinoiden ja pohjoismaisen matkapuhelinstandardin (NMT) muodossa. Useat suomalaiset yritykset ovat ottaneet Pohjoismaat tai osan niistä kotimarkkinoikseen. Pohjoismaat ovat kuitenkin maailman mittakaavassa pieni markkina-alue ja ne tarvitsevat markkinoille päästäkseen eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia ratkaisuja. Maailmanlaajuisia järjestelyjä ovat olleet kaupan alueella GATTsopimukset ja maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä tehdyt sopimukset. 1 Tarkkaan ottaen kyseessä on kaksi neuvostoa: Pohjoismaiden neuvosto (parlamenttien välinen) ja Pohjoismaiden ministerineuvosto (hallitusten välinen). 2 Euroopan integraation lähtökohtana oli toisen maailmansodan jälkeinen pyrkimys välttää uuden sodan puhkeaminen. Ensimmäinen yhteisen tahdon ilmentymä oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen vuona Euroopan talousyhteisö (EEC) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) perustettiin vuonna 1957 allekirjoitetulla sopimuksella. Edellä mainittuja kutsuttiin yhteisnimellä Euroopan yhteisöt (EY). Euroopan unioni (EU) syntyi vuonna 1992, kun yhteisön toimielimille annettiin perussopimuksella lisää valtaa ja uusia yhteistyön muotoja otettiin käyttöön. 8

10 Euroopan markkinoille pääsy turvattiin aluksi vuonna 1960 perustetun Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenyydellä. Sitä on syvennetty EEC-vapaakauppasopimuksilla ja eri maissa eri aikoina toteutuneilla EY/EU-jäsenyyksillä. 2 Rahataloudellista yhteistyötä ja integraatiota on globaalisti toteutettu kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) piirissä. Bretton Woodsissa vuonna 1944 perustettu kiinteiden, mutta sopeutettavissa olevien valuuttakurssien järjestelmän romahdettua lopullisesti vuonna 1973 Euroopan maat pyrkivät rajoittamaan keskinäisten valuuttakurssiensa liikkeitä. Aluksi EY-maat sopivat kiinteistä keskinäisten valuuttakurssien vaihteluväleistä ja ns. yhteiskellunnasta suhteessa muihin valuuttoihin. Keskeinen tavoite oli luoda keskinäiselle ulkomaankaupalle mahdollisimman vakaat puitteet. Vuonna 1979 perustettiin Euroopan valuuttajärjestelmä (EMS, European Monetary System) sekä sen valuuttakurssimekanismi (ERM, Exchange Rate Mechanism). Talous- ja rahaliitto (EMU, Economic and Monetary Union) aloitti toimintansa valuuttakurssien kiinnittämisellä vuonna Yhteinen käteisvaluutta, euro, otettiin käyttöön vuonna Vuonna 1999 luotiin aluksi yhteisvaluutan ulkopuolelle jääville maille ns. ERM2-järjestely, jossa sen jäsenet kiinnittävät keskinäiset valuuttakurssinsa ± 15 prosentin vaihteluvälillä toisiinsa. Tämä korvasi aiemman EMSin ja ERM:n. ERM2:n jäsenmailla on mahdollisuus neuvotella valuutalleen kapeampi vaihteluväli. Pohjoismaat ovat yhteisestä historiastaan ja monista yhteiskuntiensa ja talouksiensa samankaltaisuuksista huolimatta päätyneet erilaisiin ratkaisuihin eurooppalaisessa integraatiossa. Tanska liittyi EEC:n jäseneksi vuoden 1973 alusta. Muut EFTA-maat solmivat EEC:n kanssa vapaakauppasopimukset, joilla turvattiin teollisuustuotteiden pääsy EEC-maiden markkinoille. Suomi ja Ruotsi liittyivät silloin jo Euroopan unioniksi muuttuneen yhteisön jäseniksi vuonna Norja ja Islanti jäivät EU:n ulkopuolelle, mutta turvasivat keskeiset taloudelliset etunsa EU:n ja EFTAn yhteisen Euroopan talousalue (ETA) järjestelyn kautta. Rahataloudellisen integraation osalta Tanska oli edelläkävijä Euroopan valuuttajärjestelmän (EMS) jäsenenä. Se jäi kuitenkin paradoksaalisesti talous- ja rahaliiton (EMU) ulkopuolelle. Se sai jopa pysyvän oikeuden pysytellä EMUn ulkopuolella. Ainoa siihen perustamishetkellä liittynyt Pohjoismaa oli Suomi. Myös Ruotsi jäi EMUn ulkopuolelle. Muodollisesti sillä on velvoite liittyä aikanaan talous- ja rahaliiton jäseneksi, mutta käytännössä Ruotsia ei voi jäseneksi pakottaa. Norjalla ja Islannilla ei ollut unionin ulkopuolisina maina mahdollisuuttakaan liittymiseen. Tanska on ERM2:n jäsen ja on neuvotellut kruununsa vaihteluväliksi euroon nähden ± 2,25 prosenttia. 9

11 Neuvostoliitto romahti vuonna Viro, Latvia ja Liettua alkoivat rakentaa asteittain markkinataloutta ja omia poliittisia instituutioitaan. Vuonna 2004 ne olivat valmiita liittymään Euroopan unioniin. Kaikilla kolmella maalla on sekä liittymissopimuksen mukaisena velvoitteena että poliittisena tavoitteena liittyminen talous- ja rahaliittoon. Viron tavoite on liittyä EMUun vuoden 2011 alussa. Latvian ja Liettuan jäsenyydet jäävät odottelemaan maiden talouksien vakautumista ja toipumista meneillään olevasta taantumasta. Viro, Liettua ja Latvia ovat Tanskan lisäksi ERM2:n jäseniä ja noudattavat sen normaalia vaihteluväliä. Taloudelliselta kannalta Euroopan unionin keskeinen elementti ovat sisämarkkinat ja niiden toimintaa ohjaavat säännöt. EU:n jäsenyyden edellytyksiä ovat toimiva markkinatalous ja poliittinen demokratia. EU:n jäsenyyden tärkein etu Euroopan talousalueen (ETA) jäsenyyteen verrattuna on mahdollisuus osallistua unionin yhteiseen päätöksentekoon. Nykyisin EU:n ulkopuolella olevien Norjan ja Islannin liittyminen kasvattaisi jonkin verran Pohjoismaiden painoarvoa unionissa. Talous- ja rahaliitolla taas tavoitellaan makrotaloudellista vakautta ja mikrotaloudellista tehokkuutta. Yhteisellä valuutalla eliminoidaan valuutanvaihto- ja suojautumiskustannukset jäsenmaiden väliltä, mikä edistää kansainvälistä kauppaa. EMUn (euroalueen) jäseneksi hyväksymistä arvioidaan jo aiemmin luotujen ns. EMU-kriteerien avulla. Nämä Maastrichtin sopimuksen liitteessä mainitut ja nykytilanteeseen (ERM2) sopeutetut kriteerit ovat: 1. suuri hintojen vakaus: tavoitteena on kolmen alhaisimman inflaation omaavan maan keskimääräinen taso, josta ero ei saisi olla enempää kuin 1,5 prosenttiyksikköä ylöspäin tutkintaa edeltäneen vuoden pituisen jakson aikana, 2. hallittavissa oleva julkisen talouden alijäämä, korkeintaan 3 prosenttia markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta, 3. alhainen koko julkisen sektorin bruttovelan suhde markkinahintaiseen bruttokansantuotteeseen, korkeintaan 60 prosenttia, 4. ERM2-mekanismin valuuttakurssien vaihteluvälin noudattaminen vähintään vuoden ajan devalvoimatta (nykyinen vaihteluväli on ± 15 prosenttia), ja 5. kansantalouden suorituskyvyn heijastuminen pitkän aikavälin korkojen tasossa: pitkän aikavälin valtion obligaation koron ei tulisi tutkintaa edeltäneen vuoden pituisen ajanjakson aikana olla keskimäärin enempää kuin 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kolmen alhaisimman inflaation omaavan maan keskimääräinen korkotaso. 10

12 Tutkimusraportin luvussa 2 annetaan lyhyt katsaus kunkin tarkasteltavan maan kokonaistaloudellisesta tilanteesta. Se on keskeinen lähtökohta sekä omalle arviollemme että maiden todellisille mahdollisuuksille tiivistää integraatiotaan EU:n kanssa. Ns. EMU-kriteerit koskevat makrotaloudellista vakautta. Ne muodostavat keskeisen ohjenuoran jäsenyyksistä päätettäessä, vaikka ne antavat jonkin verran mahdollisuuksia myös poliittiselle harkinnalle. Luvussa 3 tutkitaan sitä, miten tutkimuksemme kohteena olevat pohjoiset maat (ml. Suomi) täyttävät ns. optimaalisen valuutta-alueen kriteerit. Kriteerien ydinajatus on se, että edellytykset maan EMU-jäsenyydelle ovat sitä paremmat mitä samankaltaisempi se on suhteessa EMU-alueen keskiarvoon. Tällöin Euroopan keskuspankin harjoittama korkopolitiikka ja alueelle muodostuva valuuttakurssi sopivat parhaiten kyseiselle maalle. Tarkasteltavia kriteerejä ovat tuotannon vaihtelujen korrelaatio sekä tuotantorakenteen ja ulkomaankaupan samankaltaisuus. Lisäksi luvussa tarkastellaan muutamilla indikaattoreilla sitä, minkälaisia mikrotaloudellisia hyötyjä maat voisivat saavuttaa yhteisestä valuutasta. Luvussa arvioidaan myös EMUn vakautta ja kestävyyttä viimeaikaisen kokemuksen valossa. Luvussa 4 tarkastellaan yksityiskohtaisesti kunkin pohjoisen maan edellytyksiä syventää integraatiotaan EU-maiden ja samalla muiden pohjoisten maiden kanssa. Luvussa 4.1 käsitellään Ruotsin ja Norjan kruunujen vaihtelua ja Ruotsin mahdollista EMU-jäsenyyttä. Tarkastelussa ovat muun muassa EMUjäsenyyden vaikutukset Ruotsin ja nykyisten euromaiden ulkomaankaupalle. Luvussa 4.2 arvioidaan lisäksi lyhyesti Norjan mahdollisen EU-jäsenyyden edellytyksiä. Luvussa 4.3 selvitetään syitä Tanskan pysyttäytymiselle euroalueen ulkopuolella ja arvioidaan sen mahdollisuuksia liittymiseen. Luvussa 4.4 tarkastelun kohteena on Islannin mahdollinen EU-jäsenyyys ja useamman vuoden perspektiivillä mahdollinen EMU-jäsenyys. Baltian maiden EMU-jäsenyyden edellytyksiä kartoitetaan luvussa 4.5. Vaikka maiden taloustilanteessa on selviä eroja ja niiden jäsenyydet toteutunevat eri aikoina, Baltian maiden keskinäinen vertailu antaa hyödyllistä näkökulmaa kunkin maan jäsenyydelle. Yhteenveto ja johtopäätökset esitetään raportin lopussa. Johtopäätösten keskeinen näkökulma on se, miten integraation syveneminen voi edistää suomalaisten ja laajemmin eurooppalaisten yritysten toimintaa. Tällöin ei kuitenkaan voida unohtaa niitä ongelmia, joita myös yrityksille voi syntyä liian hätäisestä ja makrotaloudelliset realiteetit unohtavasta rahataloudellisesta integraatiosta. Tästä ovat osoituksena viime aikoina koetut Kreikan ja eräiden muidenkin eteläisten EMU-maiden ongelmat. 11

13 2 Pohjoismaiden ja Baltian maiden taloudellinen tilanne 2.1 Ruotsi elpyminen itsenäisen rahapolitiikan avulla? Ruotsin bruttokansantuote supistui vuonna 2009 lähes 5 prosenttia, eli vähemmän kuin Suomen. Tämä on suurin piirtein sama kuin euroalueella keskimäärin. Ero Suomeen nähden on sikäli huomionarvoista, että Ruotsin talous on vieläkin enemmän vientiorientoitunut kuin Suomen. Kokonaisviennin (tavarat ja palvelut) suhde bkt:hen on lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomessa, eli noin 55 prosenttia (vuoden 2008 tilanne). Tämän hetken kansallisen ennusteen (Konjunturinstitutet) mukaan maan talous kasvaa 2,4 prosenttia vuonna 2010 ja 3,8 prosenttia vuonna Nopeasta elpymisestä huolimatta työttömyyden ennustetaan nousevan, mutta vähemmän kuin aiemmin ajateltiin, vuoden ,4 prosentista yli 9 prosenttiin. Inflaation ennustetaan myös selvästi nopeutuvan. Konjunkturinstitutetin ennuste on selvästi optimistisempi kuin EU:n komission ennuste, jonka mukaan bkt kasvaa 1,4 ja 2,1 prosenttia näinä vuosina. Työttömyysennuste on kuitenkin sama kuin kansallisessa ennusteessa. ETLAn ennusteen mukaan Ruotsin elpyminen on suhteellisen vauhdikasta: bkt:n kasvu on 1,8 tänä ja 2,5 prosenttia ensi vuonna, vaikka arviota onkin viime aikoina reivattu alaspäin. Ruotsi kuuluu vaihtotaseeltaan ylijäämäisten maiden joukkoon, kuten Suomikin. Suomessa kulutusta on voitu ylläpitää antamalla vaihtotaseen heikentyä. Tämä ilmiö ei kuitenkaan ole ollut merkittävä Ruotsissa. Ruotsi on hyötynyt heikenneestä kruunusta, tosin runsaan vuoden ajan kruunu on selvästi vahvistunut. Itsenäinen rahapolitiikka joutuu testiin nousun myötä, jos inflaationäkymät huonontuvat. Kruunun heikkenemisestä huolimatta on vaikea uskoa, että Ruotsi saisi pysyvää kilpailuetua siitä samalla tavalla kuin 1990-luvun lamassa. Tätä tarkastellaan lähemmin luvussa 4.1. Kriisin aikana Ruotsi on nojannut selvästi enemmän aggressiiviseen rahapolitiikkaan kuin finanssipolitiikkaan. Julkisen sektorin budjettialijäämä suhteessa bkt:hen on kasvanut vain 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 viime vuoteen, eli puolet siitä, mitä Suomessa. Tämä on jossain määrin yllättävää, koska Ruotsi on yleensä tunnettu aktiivisesta suhdanteita tasaamaan pyrkivästä finanssipolitiikasta luvun alun kriisissä Ruotsissa budjettivaje oli selvästi suurempi kuin Suomessa, nyt suurin piirtein samansuuruinen suhteessa bkt:hen. Talouskriisin aikana Ruotsin kruunu heikentyi aluksi neljänneksellä syyskuun 2008 ja maaliskuun 2009 välillä, mutta on sittemmin vahvistunut merkittäväs- 12

14 Kuvio 2.1. Ruotsin talouden keskeiset indikaattorit 5 BKT:N KASVU % 110 NIMELLINEN EFEKTIIVINEN VALUUTTAKURSSI 2000=100 (LASKU=VALUUTTA DEVALVOITUU) TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 2000= INFLAATIO % NIMELLINEN PITKÄ KORKO 10 V NIMELLINEN LYHYT KORKO 3 KK TYÖTTÖMYYSASTE % VAIHTOTASE PER BKT % 2 0 JULKINEN VELKA PER BKT * % BUDJETTITASAPAINO PER BKT ** % VIENTI PER BKT % TUONTI PER BKT % 20 * Vasemmanpuoleinen asteikko ** Oikeanpuoleinen asteikko Lähteet: OECD, IMF ja Eurostat ti. Helmikuussa 2010 kruunun eurokurssi oli vain vajaa 3 prosenttia heikompi kuin syyskuussa Kruunun kurssi ei ole ainoastaan toiminut talouskriisin puskurina heikentymällä, vaan kriisin aikana myös sen volatiilisuus on selvästi kasvanut, ks. kuvioita luvussa 4.1 tarkemmin. Tästä on oma haittansa ja siten kustannuksensa. On mahdollista, että elpymisen aikana ja rahapolitiikan kiristyessä kruunu revalvoituu suhteessa aiempaan arvoonsa. 13

15 Ruotsin taloutta vaivaavat osittain samat ongelmat kuin Suomeakin, näin on mm. viennin investointihyödykepainotteisuuden osalta, osaltaan taas ongelmat ovat erilaisia. Tällaisia ovat Ruotsin pankkien suuret riskipositiot Baltian maissa. Ruotsin autoteollisuus on ollut vaikeuksissa ja voi olla, että maan tuotantokapasiteettia tullaan vielä purkamaan tältä osin. Ruotsin talouden ongelmia ovat näiden lisäksi matalan koron synnyttämä asuntojen hintojen nousu, joka on nopeimpia EU:ssa sekä työttömyys ja palkkasopimuskierroksen hallinta. Ruotsissa on suuri joukko, henkilöä tekemässä lyhennettyä työviikkoa normaalia matalammalla palkalla. Maan vahvuuksia ovat tukeva vaihtotaseen ylijäämä, noin 7 prosenttia suhteessa bkt:hen ja pieni julkinen velka, joka on laskenut ylijäämäisten budjettien seurauksena niin, että se on nyt runsas 40 prosenttia suhteessa bkt:hen. 2.2 Norja öljyn ja kaasun varassa uuteen nousuun Norjan talous nojaa runsaiden öljy- ja kaasutulojen varaan. Työttömyysaste on kohonnut lievästi talouskriisin kuluessa, mutta jää ennusteiden mukaan alle 4 prosentin, joten maan työttömyys on Euroopan matalimpia. Maan ongelma on ollut lähinnä inflaation hillintä kuumentuneessa taloudessa. Elpyminen talouskriisistä on ollut julkisen sektorin budjettipolitiikan varassa, koska runsaat öljyja kaasutulot ovat tehneet mittavan elvytyksen mahdolliseksi. Vuonna 2009 bkt laski Norjassa 1,5 prosenttia, eli selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa keskimäärin. Maan talous vauhdittuu ensi vuonna 2 prosentin kasvuun ETLAn maaliskuun 2010 ennusteen mukaan. EUkomission ennusteen mukaan elpyminen on hitaampaa ja bkt supistuu vielä tänä vuonna. Vuoden 2011 kasvu on sen mukaan samoin 2 prosenttia. Maan julkisen sektorin ylijäämä on elvytyksen seurauksena alentunut, mutta se on yhä lähes 10 prosenttia suhteessa bkt:hen. Ylijäämä kääntyy uudelleen nousuun lähivuosina. Elvyttäminen on ollut voimakasta, sillä julkisten kulutusmenojen kasvu oli 5 prosenttia ja investointien kasvu 12 prosenttia vuonna Vähitellen elvyttäminen finanssipolitiikalla supistuu ja kääntyy kohti suhdanneneutraalia tilannetta. Maan kotitaloudet ovat varsin velkaisia, ja velka on otettu vaihtuvakorkoisissa vaateissa. Kotitalouksien velkaantuminen ja kulutuskysyntä ovat uudestaan päässeet vauhtiin. Velkaantumisen ja inflaatiopaineiden hallinta onkin Norjan talouspolitiikan pääasiallinen huoli. 14

16 Kuvio 2.2. Norjan talouden keskeiset indikaattorit 4 BKT:N KASVU % 120 NIMELLINEN EFEKTIIVINEN VALUUTTAKURSSI 2000=100 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 2000= INFLAATIO % NIMELLINEN PITKÄ KORKO 10 V NIMELLINEN LYHYT KORKO 3 KK 20 TYÖTTÖMYYSASTE % VAIHTOTASE PER BKT % JULKINEN VELKA PER BKT % BUDJETTITASAPAINO PER BKT % 40 VIENTI PER BKT % TUONTI PER BKT % Lähteet: OECD, IMF ja Eurostat Maan pankkijärjestelmä on kestänyt varsin hyvin rahoituskriisin iskut. Norja investoi öljy- ja kaasutulonsa rahastoon, joka on sijoitettu kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Rahaston suuruus oli vuodenvaihteessa lähes 2800 mrd. Norjan kruunua, lähes 350 mrd. euroa, mikä on selvästi enemmän kuin maan vuotuinen kansantuote. Rahasto on Euroopan suurin yksittäinen osakesijoittaja, jolla on 1,25 prosenttia Euroopan osakevarallisuudesta hallussaan. 15

17 Norjalla on tavoitteena, että julkinen talous käyttää vuosittain korkeintaan 4 prosenttia öljyrahaston pääomasta menoissaan. Laman aikana tästä on livetty, ja OECD suositteleekin syksyn 2009 ennusteessaan määrätietoista paluuta tähän tilanteeseen, eli elvytyksestä irtautumista. Tämän tekevät mahdolliseksi mittavat öljy- ja kaasutulot. Maan hallitus on ilmoittanut palaavansa tähän budjettisääntöön vuoteen 2013 mennessä. Norja on finanssikriisin jälkeen ensimmäisenä maana Euroopassa nostanut korkoaan ja aloittanut rahapolitiikan kiristämisen. Keskuspankki nosti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 1,75 prosenttiin joulukuussa 2009 ja edelleen 2 prosenttiin toukokuussa Kehitys voi johtaa rahapolitiikan merkittävään kiristymiseen, jos inflaatio ei pysy hallinnassa. Norjan talous poikkeaa niin paljon muusta euroalueesta, että EKP:n rahapolitiikka ei ainakaan nykyisessä vaiheessa sovi kovin hyvin Norjalle. Tämä on yksi merkittävä peruste sille, miksi Norja ei ole halunnut edetä euroalueen jäsenyyden tiellä. Jos EU:n jäsenyyden keskeisenä perusteena pidetään sen tarjoamaa kansainvälistä tukiverkkoa, Norjalla on hyvä syy olla edelleen ulkopuolella. Norja on nimittäin menestynyt viime vuosina taloudellisesti hyvin. Todennäköisesti EUjäsenyys ei toisi kovin paljon muutoksia Norjalle. Tätä tarkastellaan lähemmin luvussa Tanska julkisen talouden hyvä tasapaino auttaa elpymistä Vuosina Tanskan kokonaistuotanto kasvoi keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa. Taloudellinen kasvu on perustunut suurelta osin työvoiman tehokkaaseen käyttöön. Ns. Tanskan malli (flexicurity) on ollut monille maille esimerkki keinosta lisätä työllisyyttä. Tanskassa työllisyysaste onkin ollut OECD-maiden korkeimpia ja työttömyysaste on ollut matala. Samalla kuitenkin tuottavuuden kasvu on ollut melko hidasta. Osittain tämä on johtunut siitä, että työmarkkinoille on houkuteltu myös sellaista työvoimaa, jonka tuottavuus on ollut keskimääräistä huomattavasti heikompaa. Tanskassa kasvuyritysten osuus yrityksistä on myös ollut matala. Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus kokonaistuotannosta on ollut kohtalaisen korkea, mutta kuitenkin selvästi matalampi kuin Ruotsissa ja Suomessa. Myös uusien kasvuyritysten perustaminen on ollut Tanskassa vähäistä. (Ks. esim. OECD, 2009a.) Tanska on ollut EU:n jäsen vuodesta 1973 lähtien. Se oli myös Euroopan rahajärjestelmän (EMS) ja sen valuuttakurssimekanismin (ERM) jäsen. Tanska on kuitenkin päättänyt kahdessa kansanäänestyksessä olla liittymättä Euroopan 16

18 Kuvio 2.3. Tanskan talouden keskeiset indikaattorit 5 BKT:N KASVU % 120 NIMELLINEN EFEKTIIVINEN VALUUTTAKURSSI 2000=100 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 2000= INFLAATIO % NIMELLINEN PITKÄ KORKO 10 V NIMELLINEN LYHYT KORKO 3 KK 6 TYÖTTÖMYYSASTE % VAIHTOTASE PER BKT % JULKINEN VELKA PER BKT * % BUDJETTITASAPAINO PER BKT ** % 8 40 VIENTI PER BKT % TUONTI PER BKT % * Vasemmanpuoleinen asteikko ** Oikeanpuoleinen asteikko Lähteet: OECD, IMF ja Eurostat rahaliittoon (EMU). 3 Tanskalla on EU:n perustamissopimukseen pohjautuva oikeus (ns. opt-out) pysyä EMUn ulkopuolella myös jatkossa. Tanskan kruunun valuuttakurssi on kuitenkin seurannut kiinteästi euron kurssia ja samalla Tanskan korkotaso on ollut lähellä euromaiden tasoa. Tanskan rahapoliittinen itsenäisyys on tästä syystä ollut hyvin vähäistä. Toisaalta Tanska ei kuitenkaan ole 3 Tanskan EMU-jäsenyyttä käsitellään tarkemmin luvussa

19 päässyt hyötymään euron mikrotaloudellisista tehokkuushyödyistä, koska valuutan vaihtokustannukset ovat yhä rasittaneet sekä yrityksiä että kotitalouksia. Tanskan inflaatio on ollut lähellä euromaiden keskiarvoa. Julkisen talouden vaje ja velka ovat olleet matalat ja vaihtotase on ollut selvästi ylijäämäinen. Tanskan makrotaloudellinen lähtötilanne oli siten hyvä, kun kansainvälinen rahoituskriisi iski sen vientikysyntään ja kotimaiseen rahoitussektoriin. Rahoitussektorin oma tilanne ei sen sijaan ollut erityisen hyvä kansainvälisesti verrattuna. Pankeille tehdyt ns. stressitestit osoittivat melkoista haavoittuvuutta. Erityisesti rakennussektorille annetut luotot olivat ongelmallisia. Tanskassa asuntojen hinnat olivat nousseet voimakkaasti ennen kriisiä, mutta kriisin myötä ne laskivat tuntuvasti. Tanskan bruttokansantuote supistui runsaan prosentin vuonna 2008 ja noin 4,5 prosenttia vuonna Supistuminen oli kansainvälisesti verrattuna suhteellisen maltillinen. Tanskan talouden vahvat ns. automaattiset vakauttajat (mm. progressiivinen verotus ja työttömyysturva) ovat jarruttaneet tuotannon supistumista. Työttömyysaste on noussut, mutta se pysyy selvästi matalampana kuin esimerkiksi Suomessa. Rakennetyöttömyys kuitenkin lisääntyy aiemmasta ja se syö kasvupotentiaalia. Tanskan lyhyen ja keskipitkän aikavälin talousnäkymät ovat hyvät sen hyvästä julkisen talouden lähtötilanteesta johtuen. Pitkällä aikavälillä Tanskan tulee kuitenkin nostaa tuottavuuttaan ja kehittää tuotekehittelyään. Tanska on menestynyt hyvin viennissään melko perinteisillä tuotteilla, mutta niiden kasvupotentiaali on rajallinen. Tanska kärsii, samoin kuin muutkin Euroopan maat, väestön ikääntymisen aiheuttamasta työvoiman tarjonnan vähenemisestä. Tämä alentaa kokonaistuotannon potentiaalista kasvua. Tanska on aktiivinen EU:n jäsen. Sen jäsenyys talous- ja rahaliitossa riippuu maan poliittisesta ilmapiiristä. Se taas ei riipu pelkästään maan sisäpolitiikasta, vaan myös siitä, mihin ratkaisuun Ruotsi ja muut pohjoisen Euroopan maat aikanaan päätyvät. 2.4 Islanti kriisi on jättänyt syvät jäljet koko yhteiskuntaan Islanti oli vielä 1990-luvun alkuun asti hyvin säännöstelty talous, jossa valtiolla oli tärkeä ohjaava rooli. Maan keskeiset vientituotteet alumiini ja kalatuotteet olivat valtion erityisessä suojeluksessa ja muun muassa valuuttakurssipolitiikka mitoitettiin niiden kilpailukyvyn mukaan. Muita vahvoja eturyhmiä olivat laivanvarustajat, maanviljelijät ja kauppiaat. Näiden ryhmien ja toimialojen edut otettiin huomioon myös muussa elinkeinopolitiikassa ja kauppapolitiikassa. Maan pienuudesta johtuen (noin asukasta) myös poliittiset piirit ovat olleet pienet ja asioista on sovittu vahvojen henkilösuhteiden pohjalta. Vaalijärjes- 18

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteosta

Valtioneuvoston selonteosta Valtioneuvoston selonteosta Valtiovarainvaliokunta 15.10.2015 Pertti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 15.10.2015 Keskeiset päätelmät Kysynnän vähyys Suomen ja euroalueen suurin ongelma, ei mitään uutta

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Pekka Sutela 24.5.2010 Venäjä ja kriisi Venäjän BKT laski 2009 saman verran kuin Suomen, vajaat kuusi prosenttia, mutta maa putosi korkeammasta

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot