Euroopan unioni. 104 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen Yleiskuva. P e k k a S i v o n e n J u h a P y y kö n e n

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unioni. 104 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030. Yleiskuva. P e k k a S i v o n e n J u h a P y y kö n e n"

Transkriptio

1 Euroopan unioni P e k k a S i v o n e n J u h a P y y kö n e n Strategian laitos Yleiskuva Euroopan unioni tulee menettämään suhteellista ylivoimaansa nouseville kansainvälisen järjestelmän toimijoille, kuten Kiinalle, Japanille ja Korealle. Tästä huolimatta EU:n jäsenmaat yhdessä säilyttävät poikkeuksellinen korkean taloudellisen aseman ja kansalaistensa korkean elintason verrattuna muuhun maailmaan. Ainoastaan Yhdysvallat ja Japani säilyttävät asemansa EU-maiden edellä. Kiina saavuttaa Euroopan unionin tason useilla mittareilla, mutta vain parhaiten menestyvää kansanosaa koskien. EU on kehittyneimpien jäsenvaltioidensa vetämänä tiiviissä yhteistyössä maailman toisen läntisen voimakeskittymän, Yhdysvaltojen, kanssa. Pääasiallinen syy tiiviiseen suhteeseen on Aasian maiden nopean taloudellisen kehityksen synnyttämä kilpailutilanne, jossa molemmat läntiset voimakeskittymät tarvitsevat välttämättä toisiaan pärjätäkseen. 92 Toinen syy suhteen pysymiseen kiinteänä on Venäjän taloudellinen ja sotilaallinen vahvistuminen tarkastelujakson aikana, johon vastaaminen edellyttää länsimailta vahvempaa yhteistyötä. Euroopan unioni tulee kehittämään tarkasteluajankohtaan mennessä merkittävästi sotilaallista ja siviilikriisinhallintakykyään, kuten myös muita ESDP:n puitteissa kehitettäviä laajaan turvallisuusyhteistyöhön sisältyviä ulottuvuuksia. Painopisteeksi 2000-luvun alkupuoliskolla valitut operaatioiden johtamiskyky, tiedustelu- ja valvontakyky sekä strategiset ilma- ja merikuljetuskyvyt korjataan suurin kustannuksin. Yhdysvaltojen säilyttäessä kiinnostuksensa Eurooppaan Nato jatkaa maanosan ainoana kollektiivisen puolustuksen ja sotilaallisesti vaativimman kriisinhallinnan organisaationa. Naton vahvana säilyvä asema rajoittaa EU:n sotilaallisen, ja vähemmässä määrin myös siviilikriisinhallinnan, kehittämistä itsenäiseen toimintaan kykeneväksi kokonaisuudeksi. EU ei pyri kehittymään sotilasliitoksi, koska sellainen heikentäisi Yhdysvaltain halua sitoutua Eurooppaan ja siten uhkaisi Naton ainutlaatuista roolia mantereella. EU-maiden keskimääräinen panostus sotilaalliseen turvallisuuteen, mitattuna sotilasmenojen prosenttiosuudella kansantuotteesta, ei tule tarkastelujaksolla enää 92 Suhteen tiivistyminen alkoi 2003 aloitetun Irakin sodan ajauduttua umpikujaan eurooppalaisten Nato-maiden antamista varoituksista huolimatta. Sisäpoliittinen syy tiivistymiseen on demokraattisen hallinnon vuodesta 2008 alkava valtakausi, joka on perinteisesti lähempänä eurooppalaista maailmankuvaa kuin republikaaneilla. Irakin epäonnistuminen jätti vahvan jäljen maan kollektiiviseen muistiin (vrt. Vietnam). 104 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

2 vähenemään. Tähän vaikuttavat ennen kaikkea laaja-alaisten uhkien, erityisesti joukkotuhoaseilla uhkaavien terroristien mahdollinen ilmaantuminen. Toinen syy on asevoimien valjastaminen useimmissa jäsenmaissa luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien onnettomuuksien torjunta- ja hallintatoimiin. Tavanomaisempia syitä ovat kriisinhallintatoimien yhä jatkuvat tarpeet (Afrikassa, Lähi-idässä, Keski-Aasiasssa) ja niitä varten rakennettavat valmiudet, kuten myös sotamateriaalin tekninen kallistuma ja siirtyminen yhä kattavammin ammattimaisiin asevoimiin. EU-maiden keskimääräisen puolustusmenojen osuuden BKT:sta, alle 2%, voi ennakoida säilyvän. Iso-Britannialla ja Ranskalla säilyy muita parempi interventiokyky. Saksan ja Turkin suurista asevoimista onnistutaan muokkaamaan laajoihin operaatioihin kykeneviä kokonaisuuksia. Eräät EU-maat sijoittavat edelleen pääosan puolustusbudjetistaan perinteisten uhkien torjuntaan, kuten alueen valtaamiseen tähtäävän hyökkäyksen estämiseen (EU-maista esim. Turkki, Kreikka, Puola poistettu Baltit ja Suomi). Tilapäistä ja lyhytaikaista jännitteiden kasvua transatlanttisissa suhteissa voi pitää tarkastelujaksolla väistämättömänä, koska osapuolten strategiset intressit ovat aiemminkin hajautuneet. Irakin sodan kokemukset ruokkivat tätä kehitystä. Länsimaat pyrkivät löytämään uuden sopimuspohjaisen yhteisymmärryksen yhtäältä Yhdysvaltain ja Kanadan, toisaalta niiden eurooppalaisten liittolaisten välisen turvallisuusyhteistyön lähtökohdista, tavoitteista ja muodoista. Tämä on ulottunut rajoitetussa muodossa myös Yhdysvaltain liittolaisiin Tyynenmeren alueella. Edellä olevan perusteella ei ole oletettavaa, että tarkastelujaksolla muodostuisi sellaista kahden pilarin järjestelmää, jossa EU ottaisi kantaakseen vastuun EU-alueen turvallisuudesta ja Nato keskittyisi Yhdysvaltain johdolla maailmanlaajuisiin tehtäviin. Yhdysvallat haluaa säilyttää sanansijansa Euroopan turvallisuuden kysymyksissä ja EU kehittää vaikutusvaltaansa Euroopan oman alueen ulkopuolella. Kaikki EU-maat tuskin ovat vuonna 2030 Naton jäseniä. Kahden turvallisuusorganisaation keskinäinen kilpailu lientyy eräillä aloilla, mutta roolien ja tehtävien päällekkäisyys ei poistu kokonaan. Laajentuminen ja integraation syventämisen yleistavoite EU laajenee. Makedonia, Albania ja Kroatia liittyvät viimeistään Turkin kanssa vuoteen 2025 mennessä. Turkissa on silloin 90 miljoonaa asukasta ja se on EU:n suurin jäsenvaltio. Serbia, Montenegro, Bosnia-Hertsegovina ja tuolloin Serbiasta eronnut Kosovo saattavat ehtiä jäseniksi ennen vuotta Sveitsi ja Islanti jäänevät tarkastelujakson aikana omasta tahdostaan EU:n ulkopuolelle, Norja saattaa liittyä jäseneksi tarkastelujakson lopulla. Laajentuminen laskee EU:n keskimääräistä henkeä kohti laskettua kansantuloa ja suuntaa unionin sisäisiä taloudellisen tuen virtoja vanhoista jäsenmaista uusiin. Laajentumisen jatkuessa nousee vakavasti esiin kysymys sen luonnollisista rajoista. Ukrainan jäsenyyshanke on kiistakysymys vuonna Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

3 Euroopan unionin suurena ongelmana tarkastelujaksolla tuleekin olemaan tasapainon ja oikean suhteen löytäminen laajentumisen ja integraation syventämisen kesken. Tätä täydentävät lukuisissa jäsenmaissa EU:ta kohtaan tunnettavat vieraantumis- ja legitimiteettiongelmat. Perustuslaillinen sopimus ei tule jo hylätyssä muodossaan voimaan, vaan korvautuu vaatimattomampiin tavoitteisiin nojaavalla sopimuksella 2010-luvulla. Integraation syveneminen hidastuu ja 2000-luvuilla nähdystä, koska sen edelleen syveneminen edellyttäisi sellaisia rakenteita joihin ei ole valmiutta. Jäsenvaltioiden segmentoituminen esimerkiksi ulkopolitiikan tai yhteiskunnallisten rakenteiden pohjalta eri ryhmiin säilyy hajottaen EU-maiden linjaa mm. suhteessa Yhdysvaltoihin ja Venäjään. Pitääkseen kiinni ylikansallista kehitystä korostavista ominaispiirteistään EU:n on yhtäältä vaarallista asettaa ambitiotasoltaan liian matalia tavoitteita, mutta toisaalta liian korkealle asetetut tavoitteet hajaannuttavat. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen päätöksenteon osalta säilytettäneen tarkastelujaksona pääsääntöisesti yksimielisyysvaatimus tärkeimmissä päätöksentekoasioissa, koska heterogeenisuus ei muuta mahdollista. Samalla EU:n sisäiset ristiriidat tulevat näissä kysymyksissä pysymään keskeisellä sijalla, halvaannuttaen sen toimintakykyä. Merkittävin parannus tapahtuu yksittäisten kehitysohjelmien ja operaatioiden toimeenpanossa, mutta globaalia yleisesti luotettavaa toimijaa EU:sta ei onnistuta luomaan. Taloudellinen kehitys Integraatio on vauhdittanut talouskasvua vapauttamalla markkinoita, edistämällä liikkuvuutta ja yhtenäistämällä lainsäädäntöä. Jäsenmaiden kansantalouksien tilat suhdannesykleineen poikkeavat huomattavasti toisistaan, vaikeuttaen yhteistä keskuspankkipolitiikkaa. Kun EU-alueen taloudellisen tulevaisuuden mahdollisuuksia arvioidaan tarkastelujaksolla vuoteen 2030, kuva piirtyy ristiriitaisena. Yhtäältä vallitsee joukko perustekijöitä, jotka puhuvat dynaamisen kehityksen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn puolesta. Toisaalta eräät perustekijät ovat omiaan jarruttamaan eurooppalaista taloudellista kehitystä, varsinkin kun sitä verrataan niihin mahdollisuuksiin jotka vallitsevat yhtäältä Pohjois-Amerikassa ja toisaalta (kaikessa heterogeenisuudessaan) Kaukoidässä. Myönteisinä perustekijöinä voidaan nimetä: alhaisesta lähtötasosta ja jatkuvasta talouden myönteisestä rakennemuutoksesta johtuva uusien itäisten jäsenmaiden talouksien suuri kasvupotentiaali; varsinkin perinteisiin länsimaihin kuuluvien EU-maiden väestön korkea koulutustaso, kuten myös niissä vallitseva korkea teknisen osaamisen ja sen teollisen soveltamisen taso. Eräissä suhteissa, kuten langattoman viestinnän tietoliikenteessä, tietotekniikan hyväksikäytössä ja monilla perusteollisuuden aloilla, EU:n piiristä löytyy runsaastikin maailman huippua; 106 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

4 uusien jäsenmaiden naapureineen (vapaakauppa-alueeseen mm. Venäjä ja Valko-Venäjä) tuoma merkittävä markkina-alueen laajentuminen, jolle on tyypillistä lähes samanlainen kulutus- ja markkina-ajattelu kuin vanhoilla EU-mailla. Taloutta jarruttavina perustekijöinä voidaan puolestaan nimetä: talouden rakenteiden jäykkyystekijät perinteisiin länsimaihin kuuluvissa EUmaissa, esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta ja työllistymistä haittaavan sääntelyn säilyminen poikkeuksellisen pitkälle; USA:han ja Kaukoitään verraten epäedullinen demografinen kehitys EU-alueella (jäseneksi tulevaa Turkkia lukuun ottamatta) nostaa työelämästä poissa olevan iäkkään väestön suhteellista osuutta talouden kasvua rajoittavalla tavalla. Tämä näkyy myös EU:n väestönkasvun voimakkaana hidastumisena ja osin pysähtymisenä (pl. Turkki) tarkastelujakson loppua kohti, siinä missä vastaavaa ilmiötä ei tapahdu USA:ssa ja Kaukoidässä. Sen sijaan Venäjällä tapahtuu tarkastelujaksolla negatiivinen demografinen kehitys. Kaiken kaikkiaan voidaan olettaa, että EU-alueen teollinen ja teknologinen kilpailukyky tulee tarkastelujaksolla säilymään hyvänä, mutta tuottaa alueelle keskimäärin heikomman talouskasvun kuin Pohjois-Amerikassa tai Aasiassa tullaan saavuttamaan. EU-alueella voidaan arvioida käytössä olevilla reaalituloilla mitatun taloudellisen hyvinvoinnin keskimäärin joka tapauksessa kasvavan vuoteen 2030 mennessä ainakin 50% nykytasoon verraten. Tämä siitäkin huolimatta, että maailmantalous kokee 2010-luvulla vaikeuksia epätasapainotekijöiden (mm. Yhdysvaltain velkaantumisasteen) ja 2020-luvulta alkaen myös ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. EU-alueen taloudellisten toimintaedellytysten yksi tunnuspiirre tarkastelujaksolla on tuontienergiariippuvuuden kasvu, mikä lisää EU:n tähän liittyvää kriisiherkkyyttä. EU-alueen energiantarpeesta katetaan tuontienergialla ajanjakson lopulla jo noin kaksi kolmasosaa. Samalla EU:n energiariippuvuus Venäjästä lisääntyy kaasun mutta vähenee öljyn osalta. Kansainvälisen taloudellisen vuorovaikutuksen globalisaatiotrendi jatkuu tarkastelujaksolla. Vapaakauppaperiaatteet, talouksien avautuminen, kansainvälisten pääomaliikkeiden vapautuminen ja sen myötä niiden kasvu, sekä taloudellista toimintaa sääntelevien oikeusperiaatteiden ja normien yhä suurempi yhdenmukaistuminen ovat osia tästä taloudellisesta globalisaatiosta. Taloudelliseen globalisaatioon kuuluu myös sitä edistävien ja säätelemään pyrkivien instituutioiden (OECD, WTO, Maailmanpankki) merkityksen kasvu. Taloudellista tasoa täydentää globalisaation esiintyminen informaatiovirtojen nopeutumisen ja laajentumisen, kuten myös kansainvälisten normien (kuten humanitaariset normit, demokratiapaineet) ja inhimillisen liikkuvuuden aloilla. EU edistää tällaisia pyrkimyksiä sekä Euroopassa että myös laajemmassa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

5 Siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan tavoitteet ja kehitys EU:n yhteinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka säilyy luonteeltaan hallitusten välisenä ja yksimielisyyttä edellyttävänä alueena. Alkuperäinen linjaus keskittymisestä jäsenvaltioiden ulkopuolisiin alueisiin ja yksinomaan ei-puolustukselliseen kriisinhallintaan säilyy lähes ennallaan. Kriisinhallintakykyjen kehittäminen etenee hitaasti, mutta 2000-luvun alussa nimetyt puutteet onnistutaan pääosin korjaamaan. EU-maat hankkivat itselleen yhä toimintakykyisemmät ja aikakauden kriisien piirteisiin paremmin sopivat kriisien ennalta ehkäisyn, rajoittamisen ja hallinnan välineet ja järjestelmät. Eräät aiemmin lähinnä sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyneet piirteet, kuten suunnittelu- ja johtamiskyky ja nopea toimeenpano, laajentuvat tarkastelujaksolla myös siviilivälineisiin. 93 Kriisinhallinnan tarve maailmalla kasvaa konfliktien ja kriisien lisääntyessä. Uusia konfliktien lähteitä ilmaantuu. Kriisinhallinnan tarve kasvaa myös tiedotusvälineiden levittäessä kuvaa maailman kriisialueilta, vahvistaen länsimaiden moraaliseksi koettua auttamisvelvoitetta. EU-maiden kriisinhallintavälineiden kehittyminen ja niihin sijoitettujen varojen hyödynnettävyyden vaatimus lisäävät osaltaan painetta operaatioiden toteuttamiseen.. Myönteinen kehitys koskee erityisesti EU:n siviilikriisinhallintaa, jonka välineistö muotoutuu poikkeuksellisen laaja-alaiseksi ja toimintatavat monipuolisiksi. Valtaosa EU-maista ovat halukkaita panostamaan siviilikriisinhallintaan muokattuaan kansallisia turvallisuusorganisaatioita vastaamaan aiempaa paremmin laaja-alaisten uhkien asettamia vaatimuksia. Eräissä maissa kehitysmäärärahoista merkittävä osa käytetäänkin siviilikriisinhallinnan sektorin ohjelmissa. Asevoimia muokataan siten, että ne kykenevät tukemaan kansallisia turvallisuusviranomaisia onnettomuus- ja katastrofitilanteissa sekä voivat auttaa siviilikriisinhallintaan liittyvissä ohjelmissa ulkomailla. Yhteistoimintakyky Naton sotilaallisten kykyjen kanssa kehittyy korkeaksi. Molemmat organisaatiot oppivat vuoteen 2030 mennessä lainaamaan toistensa kykyjä rutiiniluonteisesti kulloisenkin operaation edellyttämällä tavalla. Jäsenmaiden, jotka kyseiset kyvyt ja joukot edelleen tosiasiallisesti omistavat, intressiristiriidat laimentuvat merkittävästi yleisen kustannustehokkuuden tavoittelussa ja kansallisten voimavarojen suuntautuessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ylläpitämiseen. Puolustustarviketeollisuuden osalta eurooppalainen integraatio merkitsee osta eurooppalaista -politiikan vahvistumista ja puolustusteollisten synergia- ja tehokkuusetujen etsintää. Yhdysvaltain johtoasema tällä alalla kuitenkin säilyy. 93 Puutteista tarkemmin esim. Flournoy, Michele-Smith, Julianne: European Defense Integration, CSIS Erityisesti ovat kehittyneet joukkojen ja järjestelmien nopea toimeenpano ja siirrettävyys (deployability). 108 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

6 Kehityksen perustrendi ja merkittävimmät epävarmuustekijät EU ei kykene tarkastelujaksona saavuttamaan todellisessa mielessä yhteistä ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Tämän estävät perustavat linjaristiriidat: Iso-Britannia ja lukuisat muut jäsenmaat edustavat jatkossakin transatlanttisempaa suuntautumista kuin ennen kaikkea Ranska ja Belgia. Jäsenmäärän kasvu ja yleinen mielipide jäsenmaissa vaikuttavat heterogeenisuutta lisäävästi. Tämä on osa laajempaa arviota siitä, että EU-integraation suunta on konfederatiivinen, ei federatiivinen kehitys. Tämä kehitys sisältää kuitenkin EU-parlamentin aseman vahvistamisen, määräenemmistöpäätöksenteon aseman vahvistamista ja mahdollisesti EU:n oman suoran verotusoikeuden hyväksymisen. Naton elinvoiman jatkuminen tarkastelujaksolla muodostaa oleellisen esteen EU:n kehittämiseksi kohti todellista sotilasliittoa. Samalla kuitenkin eurooppalainen turvallisuusidentiteetti korostuu, pitäen yllä jatkuvia transatlanttisia jännitteitä. EU painottaa jatkossakin kriisien ratkaisemisessa poliittisia, diplomaattisia ja YK-johtoisia toimintamalleja, siinä missä Yhdysvallat turvautuu herkemmin sotilaalliseen voimaan. Nato ja yhteiseksi koettu uhka eivät toimi enää sellaisena tätä suhdetta ylläpitävänä liimana kuin aiemmin. EU tulee tarkastelujaksolla vahvistamaan kansainvälistä rooliaan leveällä rintamalla: taloudellisin, poliittisin ja kriisinhallinnallisin keinoin. Alueellisesti EU vahvistaa asemaansa Lähi-idän ja Afrikan kriisien ratkomisessa. EU kasvattaa rooliaan sopimuspohjaisessa ja instituutioita muodostavassa kansainvälisen ympäristön hallinnassa (kaupan esteiden poistaminen, kehitysyhteistyö, ympäristönsuojelu, globalisaation hallinta jne.). Varsinkin ilmastonmuutoksen ja alikehitysongelmien osalta haasteet tulevat vaikeutumaan. EU:n piirissä rakennettava turvallisuus- ja poliisiyhteistyö vahvistaa merkitystään kansainvälisen terrorismin vastaisessa taistelussa. EU:n painoarvoa kasvattaa myös sen jäsenmäärän kasvu. EU-identiteetin vahvistuminen ja EU:n toimivallan kasvu mahdollistaa tarkastelujaksolla uudentyyppisen väylän kansallisvaltion heikentymiseen: valtiollisen hajaantumisen EU-kattojärjestelmän alla. Esimerkiksi Skotlannin osalta voidaan siirtyä pitkälle menevän autonomian järjestelyyn, jossa Lontoosta johdettavaksi jäisi enää lähinnä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sekin EU-ehtoisena. Samalla jäsenkunnan heterogeenisuus asettaa EU:n kehitykselle luontevat rajoitteensa. On hyvin mahdollista, että integraatio-odotukset eivät enää nouse uusiin huippuihin tarkastelujaksolla. Irakin sodan aiheuttamat kolhut EU:n yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle (YUTP) ja EU:n laajentumisen epäily ovat tarkastelukautta vahvasti jäsentäviä ilmiöitä. Jäseniksi pyrkivien maiden piirissä jäsenyyden toteutumisen pitkittyminen saattaa vähentää jäsenyyden kannatusta kansalaismielipiteessä voimakkaasti, ja jäädyttää pyrkimyksen. EU joutuu vakavasti pohtimaan, joudutaanko asetettujen tavoitteiden ambitiotasosta tinkimään vakaan kehityksen turvaamiseksi. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

7 Ennakoitua parempi kehitys Jännitteet transatlanttisissa suhteissa kääntyvät laskuun. Yhdysvallat siirtyy ulkopolitiikassaan ennakoituakin enemmän liittolaissuhteiden tärkeyttä korostavalle linjalle erityisesti Irakin ja Afganistanin kokemustensa sekä suhteellisen voima-asemansa heikkenemisen vuoksi. Naton roolissa korostuvat vaativa sotilaallinen kriisinhallinta ja laaja-alaisten uhkien kollektiivinen torjunta. Vastaavasti EU:n kriisinhallintavoimavarojen kehittäminen lähentää sitä Natoon ja luo toimivaa yhteistyösuhdetta edellä kuvattua vahvemmin. YUTP tiivistyy transatlanttisten jännitteiden heikentyessä. EU:ta sen jäsenmaissa koskevat vieraantumis- ja legitimaatio-ongelmat sekä laajentumista koskevat pelot alkavat laantua, ja unionin toimintaa säätelevä sopimusjärjestelmä uusitaan integraatiota vahvasti syventävällä ja EU:n toimivuutta uudelle tasolle nostavalla tavalla. Integraatiota syventää ja EU-identiteettiä vahvistaa EU:lle annettava suora verotusoikeus jäsenmaissaan: vero asetetaan hyvin matalana osaksi arvonlisäveroa. Talouden rakenteellisia jäykkyystekijöitä saadaan oleellisesti vähennettyä sisäisillä reformeilla. Demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen uusissa jäsenmaissa edistyy myönteisemmin kuin on perusteltua ennakoida. Euro ohittaa dollarin maailmantalouden tärkeimpänä reservivaluuttana. EU ymmärtää liian nopean laajentumisensa uhkaavan omaa koheesiotaan, ja pidättäytyy ottamasta Turkkia jäsenekseen tarkastelukaudella. Turkille räätälöidään kuitenkin oma lähentymismalli. EU kykenee kehittämään suhteitaan islamilaisiin hallituksiin Lähi-idän alueella ennakoitua paremmin. Ennakoitua huonompi kehitys Yhdysvaltain halu sitoutua Eurooppaan jatkaa jo alkanutta laskuaan, ja johtaa Naton kriisiin. Jopa Naton koko olemassaolo asetetaan kyseenalaiseksi. Kriisinhallintaan ei kehity ennakoidun vahvuista transatlanttista yhteistyömallia Yhdysvaltojen korostaessa kansallisten voimavarojensa kehittämistä. EU:n kriisinhallintapuutteiden paikkaaminen takeltelee pahasti, kun valmiutta taloudelliseen vastuunkantoon ei löydy. Kriiseihin reagoidaan ennakoitua enemmän vain kansalliselta pohjalta tai suppeiden maaryhmien toimenpitein muiden pidättäytyessä. Siviilikriisinhallinnan asemaa onnistutaan kuitenkin puolustamaan mm. kehitysyhteistyöhön tarkoitettujen varojen kohdentamisella. Samaan aikaan kriisikehitys Lähi-idän ja Kaakkois- Aasian alueella kärjistyy, korostaen EU:n toimintakyvyn puutteita ja kasvattaen pakolaisongelman painetta. Jäsenmaita toisistaan erottavat linjaukset korostuvat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Talouksien eroavuudet nostavat ennakoitua enemmän esille vaikeuksia keskuspankkipolitiikassa ja valuuttaunionissa. Samalla kansainväliset talousongelmat johtavat kriisikehitykseen. Yhteisvaikutuksena EU ajautuu pitkittyvään taloudelliseen taantumaan, jota pahentaa poliittinen kyvyttömyys tehdä tarvittavia rakennemuutoksia useissa keskeisissä jäsenmaissa. 110 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

8 EU:n uudet jäsenmaat osoittavat ennakoitua suurempaa sopeutumattomuutta yhteisiin pelisääntöihin, joita ne yrittivät vielä jäsenyyteen pyrkiessään ponnekkaasti esittää kunnioittavansa. Tämä johtaa sopeutumattomuutta koskevan sanktiojärjestelmän rakentamiseen EU:n puitteisiin. Sanktioista ankarimmaksi kirjataan jäsenmaan erottamisen mahdollisuus, mutta tällaisesta päättäminen edellyttäisi liki täyttä yksimielisyyttä. Ilmastonmuutos etenee ennakoitua nopeammin aiheuttaen suuria ongelmia Keski- ja Etelä-Euroopassa. Suhteet Venäjään heikkenevät oleellisesti, kasvattaen ulkoista turvallisuusongelmaa EU:n itäisissä osissa. Venäjä pysyy autoritaarisen poliittisen kehityksen ja perimmäisen epävakauden tiellä. Vaikutukset Suomeen EU:n jäsenyydellä on tarkastelujaksona todennäköisimmässä kehityskulussa Suomen kannalta kokonaisuudessaan myönteinen merkitys. Taloudellisella tasolla Suomi menestyy keskimääräistä paremmin länsieurooppalaisten EU-maiden joukossa, mikä kasvattaa Suomen arvovaltaa unionissa. Poliittisella tasolla kriisinhallintakyvyn kehittäminen ja muut YUTP-ESDP-integraation paineet johtavat Suomen hakeutumaan Naton jäseneksi 2010-luvulla. Tämä kehittää Suomen transatlanttisia suhteita nykyisestä, ja Suomi siirtyy pohjoismaisten Nato-veljesmaidemme tavoin rakentavan atlantistisen yleisorientaation linjalle. Tämän seurauksena pohjoismainen yhteistyö YUTP- ja etenkin ETPP-alueilla paranee merkittävästi. Erityisesti valvonta-, johtamis- ja tiedustelualalla sekä ilma- ja merivoimien kehittämisessä yhteistyö johtaa myös maakohtaiseen työn- ja vastuunjakoon. EU:n sisäisen legitimaation ja integraatioidentiteetin tasolla ongelmat eivät Suomen osalta pahene poikkeuksellisella tavalla muihin jäsenmaihin verraten. Ennakoitua paremmassa kehityskulussa Suomen tuleva Nato-jäsenyys tarjoaa edellä kuvattua paremmat edellytykset transatlanttisten suhteidemme rakentamiseen ja aktiiviseen EU-kontribuutioomme. EU:ta koskevien vieraantumisongelmien vähentyminen vaikuttaa keskimääräistä enemmän Suomessa, koska EU:n suosio on täällä aiemminkin ollut keskimääräistä heikompi. Varsinkin rauhanomainen kansainvälisen ympäristön kehityskulku kasvattaa EU:n suosiota ja rakentaa EU-identiteettiä aivan uudella tavalla. Tämä heikentää kansallisen identiteetin kokemuksia tavalla, jolla voi olla yleisen asevelvollisuusjärjestelmän ja alueellisen puolustuksen kannatusta heikentävää merkitystä Suomessa. Ennakoitua huonommassa kehityskulussa Suomi saattaa Naton sisäisen kriisikehityksen vuoksi jäädä sotilasliiton ulkopuolelle, tai sitten jäseneksi liittyneenä kärsii uutena jäsenenä jännitteistä mahdollisesti keskimääräistä enemmän esimerkiksi kansalaismielipiteen kokiessa pettymyksiä. Kriisinhallinnan puutteet eivät Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

9 korostu Suomen kohdalla niin paljon kuin Keski- ja Etelä-Euroopan jäsenmaiden, koska Balkanin ja Lähi-idän kriisipesäkkeet ovat meistä kauempana eivätkä pakolaisvirratkaan suuntaudu tänne yhtä vahvana paineena kuin keskimäärin EU-alueelle. Tässäkään vaihtoehdossa Venäjän politiikkaan ei sisälly sotilaallisten voimavarojen suoranaista käyttämistä poliittisen tavoitteen tukemiseksi eikä perustrendi sotilaallisten uhkien heikkenemisestä muuta suuntaansa. Aikaa myöten tämä heikentää mm. painopisteellisesti kansalliseen puolustukseen tarkoitetun asevoiman määrärahakehitystä. EU:n ja Venäjän välisten suhteiden heikkeneminen vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen, kansalaisten turvallisuuskokemuksiin ja ulkomaankauppaan jäsenmaista keskimääräistä enemmän Suomessa. Tällaisen kehityskulun toteutuessa saattaa kansallisen puolustuksen merkitys ja Nato-jäsenyyden arvostus suomalaisessa kansalaismielipiteessä vastaavasti korostua. 112 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. 11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan

Lisätiedot

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen!

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI AVAJAISET 7.2.2008 Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! Minulla on ilo olla mukana tässä virallisessa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota?

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Poliittinen suurvaltakilpailu vai uudet uhkat? Pellervon Päivä 2007, 11.4. 2007 1 Sisält ltö 1 PERUSTEITA Käsitteet: globalisaatio, suurvalta, uhka Uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011. Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011. Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011 Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria Euroopan ja Suomen suunta sumussa Maailmantalouden epävarmuus on kärjistynyt. Rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - info 13.2.2013 Maajohtaja Timo Vuori Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi 1. Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey Q 1 2013 2. Kasvun eväitä kansainvälisestä kaupasta European Council

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot