Euroopan unioni. 104 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen Yleiskuva. P e k k a S i v o n e n J u h a P y y kö n e n

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unioni. 104 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030. Yleiskuva. P e k k a S i v o n e n J u h a P y y kö n e n"

Transkriptio

1 Euroopan unioni P e k k a S i v o n e n J u h a P y y kö n e n Strategian laitos Yleiskuva Euroopan unioni tulee menettämään suhteellista ylivoimaansa nouseville kansainvälisen järjestelmän toimijoille, kuten Kiinalle, Japanille ja Korealle. Tästä huolimatta EU:n jäsenmaat yhdessä säilyttävät poikkeuksellinen korkean taloudellisen aseman ja kansalaistensa korkean elintason verrattuna muuhun maailmaan. Ainoastaan Yhdysvallat ja Japani säilyttävät asemansa EU-maiden edellä. Kiina saavuttaa Euroopan unionin tason useilla mittareilla, mutta vain parhaiten menestyvää kansanosaa koskien. EU on kehittyneimpien jäsenvaltioidensa vetämänä tiiviissä yhteistyössä maailman toisen läntisen voimakeskittymän, Yhdysvaltojen, kanssa. Pääasiallinen syy tiiviiseen suhteeseen on Aasian maiden nopean taloudellisen kehityksen synnyttämä kilpailutilanne, jossa molemmat läntiset voimakeskittymät tarvitsevat välttämättä toisiaan pärjätäkseen. 92 Toinen syy suhteen pysymiseen kiinteänä on Venäjän taloudellinen ja sotilaallinen vahvistuminen tarkastelujakson aikana, johon vastaaminen edellyttää länsimailta vahvempaa yhteistyötä. Euroopan unioni tulee kehittämään tarkasteluajankohtaan mennessä merkittävästi sotilaallista ja siviilikriisinhallintakykyään, kuten myös muita ESDP:n puitteissa kehitettäviä laajaan turvallisuusyhteistyöhön sisältyviä ulottuvuuksia. Painopisteeksi 2000-luvun alkupuoliskolla valitut operaatioiden johtamiskyky, tiedustelu- ja valvontakyky sekä strategiset ilma- ja merikuljetuskyvyt korjataan suurin kustannuksin. Yhdysvaltojen säilyttäessä kiinnostuksensa Eurooppaan Nato jatkaa maanosan ainoana kollektiivisen puolustuksen ja sotilaallisesti vaativimman kriisinhallinnan organisaationa. Naton vahvana säilyvä asema rajoittaa EU:n sotilaallisen, ja vähemmässä määrin myös siviilikriisinhallinnan, kehittämistä itsenäiseen toimintaan kykeneväksi kokonaisuudeksi. EU ei pyri kehittymään sotilasliitoksi, koska sellainen heikentäisi Yhdysvaltain halua sitoutua Eurooppaan ja siten uhkaisi Naton ainutlaatuista roolia mantereella. EU-maiden keskimääräinen panostus sotilaalliseen turvallisuuteen, mitattuna sotilasmenojen prosenttiosuudella kansantuotteesta, ei tule tarkastelujaksolla enää 92 Suhteen tiivistyminen alkoi 2003 aloitetun Irakin sodan ajauduttua umpikujaan eurooppalaisten Nato-maiden antamista varoituksista huolimatta. Sisäpoliittinen syy tiivistymiseen on demokraattisen hallinnon vuodesta 2008 alkava valtakausi, joka on perinteisesti lähempänä eurooppalaista maailmankuvaa kuin republikaaneilla. Irakin epäonnistuminen jätti vahvan jäljen maan kollektiiviseen muistiin (vrt. Vietnam). 104 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

2 vähenemään. Tähän vaikuttavat ennen kaikkea laaja-alaisten uhkien, erityisesti joukkotuhoaseilla uhkaavien terroristien mahdollinen ilmaantuminen. Toinen syy on asevoimien valjastaminen useimmissa jäsenmaissa luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien onnettomuuksien torjunta- ja hallintatoimiin. Tavanomaisempia syitä ovat kriisinhallintatoimien yhä jatkuvat tarpeet (Afrikassa, Lähi-idässä, Keski-Aasiasssa) ja niitä varten rakennettavat valmiudet, kuten myös sotamateriaalin tekninen kallistuma ja siirtyminen yhä kattavammin ammattimaisiin asevoimiin. EU-maiden keskimääräisen puolustusmenojen osuuden BKT:sta, alle 2%, voi ennakoida säilyvän. Iso-Britannialla ja Ranskalla säilyy muita parempi interventiokyky. Saksan ja Turkin suurista asevoimista onnistutaan muokkaamaan laajoihin operaatioihin kykeneviä kokonaisuuksia. Eräät EU-maat sijoittavat edelleen pääosan puolustusbudjetistaan perinteisten uhkien torjuntaan, kuten alueen valtaamiseen tähtäävän hyökkäyksen estämiseen (EU-maista esim. Turkki, Kreikka, Puola poistettu Baltit ja Suomi). Tilapäistä ja lyhytaikaista jännitteiden kasvua transatlanttisissa suhteissa voi pitää tarkastelujaksolla väistämättömänä, koska osapuolten strategiset intressit ovat aiemminkin hajautuneet. Irakin sodan kokemukset ruokkivat tätä kehitystä. Länsimaat pyrkivät löytämään uuden sopimuspohjaisen yhteisymmärryksen yhtäältä Yhdysvaltain ja Kanadan, toisaalta niiden eurooppalaisten liittolaisten välisen turvallisuusyhteistyön lähtökohdista, tavoitteista ja muodoista. Tämä on ulottunut rajoitetussa muodossa myös Yhdysvaltain liittolaisiin Tyynenmeren alueella. Edellä olevan perusteella ei ole oletettavaa, että tarkastelujaksolla muodostuisi sellaista kahden pilarin järjestelmää, jossa EU ottaisi kantaakseen vastuun EU-alueen turvallisuudesta ja Nato keskittyisi Yhdysvaltain johdolla maailmanlaajuisiin tehtäviin. Yhdysvallat haluaa säilyttää sanansijansa Euroopan turvallisuuden kysymyksissä ja EU kehittää vaikutusvaltaansa Euroopan oman alueen ulkopuolella. Kaikki EU-maat tuskin ovat vuonna 2030 Naton jäseniä. Kahden turvallisuusorganisaation keskinäinen kilpailu lientyy eräillä aloilla, mutta roolien ja tehtävien päällekkäisyys ei poistu kokonaan. Laajentuminen ja integraation syventämisen yleistavoite EU laajenee. Makedonia, Albania ja Kroatia liittyvät viimeistään Turkin kanssa vuoteen 2025 mennessä. Turkissa on silloin 90 miljoonaa asukasta ja se on EU:n suurin jäsenvaltio. Serbia, Montenegro, Bosnia-Hertsegovina ja tuolloin Serbiasta eronnut Kosovo saattavat ehtiä jäseniksi ennen vuotta Sveitsi ja Islanti jäänevät tarkastelujakson aikana omasta tahdostaan EU:n ulkopuolelle, Norja saattaa liittyä jäseneksi tarkastelujakson lopulla. Laajentuminen laskee EU:n keskimääräistä henkeä kohti laskettua kansantuloa ja suuntaa unionin sisäisiä taloudellisen tuen virtoja vanhoista jäsenmaista uusiin. Laajentumisen jatkuessa nousee vakavasti esiin kysymys sen luonnollisista rajoista. Ukrainan jäsenyyshanke on kiistakysymys vuonna Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

3 Euroopan unionin suurena ongelmana tarkastelujaksolla tuleekin olemaan tasapainon ja oikean suhteen löytäminen laajentumisen ja integraation syventämisen kesken. Tätä täydentävät lukuisissa jäsenmaissa EU:ta kohtaan tunnettavat vieraantumis- ja legitimiteettiongelmat. Perustuslaillinen sopimus ei tule jo hylätyssä muodossaan voimaan, vaan korvautuu vaatimattomampiin tavoitteisiin nojaavalla sopimuksella 2010-luvulla. Integraation syveneminen hidastuu ja 2000-luvuilla nähdystä, koska sen edelleen syveneminen edellyttäisi sellaisia rakenteita joihin ei ole valmiutta. Jäsenvaltioiden segmentoituminen esimerkiksi ulkopolitiikan tai yhteiskunnallisten rakenteiden pohjalta eri ryhmiin säilyy hajottaen EU-maiden linjaa mm. suhteessa Yhdysvaltoihin ja Venäjään. Pitääkseen kiinni ylikansallista kehitystä korostavista ominaispiirteistään EU:n on yhtäältä vaarallista asettaa ambitiotasoltaan liian matalia tavoitteita, mutta toisaalta liian korkealle asetetut tavoitteet hajaannuttavat. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen päätöksenteon osalta säilytettäneen tarkastelujaksona pääsääntöisesti yksimielisyysvaatimus tärkeimmissä päätöksentekoasioissa, koska heterogeenisuus ei muuta mahdollista. Samalla EU:n sisäiset ristiriidat tulevat näissä kysymyksissä pysymään keskeisellä sijalla, halvaannuttaen sen toimintakykyä. Merkittävin parannus tapahtuu yksittäisten kehitysohjelmien ja operaatioiden toimeenpanossa, mutta globaalia yleisesti luotettavaa toimijaa EU:sta ei onnistuta luomaan. Taloudellinen kehitys Integraatio on vauhdittanut talouskasvua vapauttamalla markkinoita, edistämällä liikkuvuutta ja yhtenäistämällä lainsäädäntöä. Jäsenmaiden kansantalouksien tilat suhdannesykleineen poikkeavat huomattavasti toisistaan, vaikeuttaen yhteistä keskuspankkipolitiikkaa. Kun EU-alueen taloudellisen tulevaisuuden mahdollisuuksia arvioidaan tarkastelujaksolla vuoteen 2030, kuva piirtyy ristiriitaisena. Yhtäältä vallitsee joukko perustekijöitä, jotka puhuvat dynaamisen kehityksen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn puolesta. Toisaalta eräät perustekijät ovat omiaan jarruttamaan eurooppalaista taloudellista kehitystä, varsinkin kun sitä verrataan niihin mahdollisuuksiin jotka vallitsevat yhtäältä Pohjois-Amerikassa ja toisaalta (kaikessa heterogeenisuudessaan) Kaukoidässä. Myönteisinä perustekijöinä voidaan nimetä: alhaisesta lähtötasosta ja jatkuvasta talouden myönteisestä rakennemuutoksesta johtuva uusien itäisten jäsenmaiden talouksien suuri kasvupotentiaali; varsinkin perinteisiin länsimaihin kuuluvien EU-maiden väestön korkea koulutustaso, kuten myös niissä vallitseva korkea teknisen osaamisen ja sen teollisen soveltamisen taso. Eräissä suhteissa, kuten langattoman viestinnän tietoliikenteessä, tietotekniikan hyväksikäytössä ja monilla perusteollisuuden aloilla, EU:n piiristä löytyy runsaastikin maailman huippua; 106 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

4 uusien jäsenmaiden naapureineen (vapaakauppa-alueeseen mm. Venäjä ja Valko-Venäjä) tuoma merkittävä markkina-alueen laajentuminen, jolle on tyypillistä lähes samanlainen kulutus- ja markkina-ajattelu kuin vanhoilla EU-mailla. Taloutta jarruttavina perustekijöinä voidaan puolestaan nimetä: talouden rakenteiden jäykkyystekijät perinteisiin länsimaihin kuuluvissa EUmaissa, esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta ja työllistymistä haittaavan sääntelyn säilyminen poikkeuksellisen pitkälle; USA:han ja Kaukoitään verraten epäedullinen demografinen kehitys EU-alueella (jäseneksi tulevaa Turkkia lukuun ottamatta) nostaa työelämästä poissa olevan iäkkään väestön suhteellista osuutta talouden kasvua rajoittavalla tavalla. Tämä näkyy myös EU:n väestönkasvun voimakkaana hidastumisena ja osin pysähtymisenä (pl. Turkki) tarkastelujakson loppua kohti, siinä missä vastaavaa ilmiötä ei tapahdu USA:ssa ja Kaukoidässä. Sen sijaan Venäjällä tapahtuu tarkastelujaksolla negatiivinen demografinen kehitys. Kaiken kaikkiaan voidaan olettaa, että EU-alueen teollinen ja teknologinen kilpailukyky tulee tarkastelujaksolla säilymään hyvänä, mutta tuottaa alueelle keskimäärin heikomman talouskasvun kuin Pohjois-Amerikassa tai Aasiassa tullaan saavuttamaan. EU-alueella voidaan arvioida käytössä olevilla reaalituloilla mitatun taloudellisen hyvinvoinnin keskimäärin joka tapauksessa kasvavan vuoteen 2030 mennessä ainakin 50% nykytasoon verraten. Tämä siitäkin huolimatta, että maailmantalous kokee 2010-luvulla vaikeuksia epätasapainotekijöiden (mm. Yhdysvaltain velkaantumisasteen) ja 2020-luvulta alkaen myös ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. EU-alueen taloudellisten toimintaedellytysten yksi tunnuspiirre tarkastelujaksolla on tuontienergiariippuvuuden kasvu, mikä lisää EU:n tähän liittyvää kriisiherkkyyttä. EU-alueen energiantarpeesta katetaan tuontienergialla ajanjakson lopulla jo noin kaksi kolmasosaa. Samalla EU:n energiariippuvuus Venäjästä lisääntyy kaasun mutta vähenee öljyn osalta. Kansainvälisen taloudellisen vuorovaikutuksen globalisaatiotrendi jatkuu tarkastelujaksolla. Vapaakauppaperiaatteet, talouksien avautuminen, kansainvälisten pääomaliikkeiden vapautuminen ja sen myötä niiden kasvu, sekä taloudellista toimintaa sääntelevien oikeusperiaatteiden ja normien yhä suurempi yhdenmukaistuminen ovat osia tästä taloudellisesta globalisaatiosta. Taloudelliseen globalisaatioon kuuluu myös sitä edistävien ja säätelemään pyrkivien instituutioiden (OECD, WTO, Maailmanpankki) merkityksen kasvu. Taloudellista tasoa täydentää globalisaation esiintyminen informaatiovirtojen nopeutumisen ja laajentumisen, kuten myös kansainvälisten normien (kuten humanitaariset normit, demokratiapaineet) ja inhimillisen liikkuvuuden aloilla. EU edistää tällaisia pyrkimyksiä sekä Euroopassa että myös laajemmassa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

5 Siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan tavoitteet ja kehitys EU:n yhteinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka säilyy luonteeltaan hallitusten välisenä ja yksimielisyyttä edellyttävänä alueena. Alkuperäinen linjaus keskittymisestä jäsenvaltioiden ulkopuolisiin alueisiin ja yksinomaan ei-puolustukselliseen kriisinhallintaan säilyy lähes ennallaan. Kriisinhallintakykyjen kehittäminen etenee hitaasti, mutta 2000-luvun alussa nimetyt puutteet onnistutaan pääosin korjaamaan. EU-maat hankkivat itselleen yhä toimintakykyisemmät ja aikakauden kriisien piirteisiin paremmin sopivat kriisien ennalta ehkäisyn, rajoittamisen ja hallinnan välineet ja järjestelmät. Eräät aiemmin lähinnä sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyneet piirteet, kuten suunnittelu- ja johtamiskyky ja nopea toimeenpano, laajentuvat tarkastelujaksolla myös siviilivälineisiin. 93 Kriisinhallinnan tarve maailmalla kasvaa konfliktien ja kriisien lisääntyessä. Uusia konfliktien lähteitä ilmaantuu. Kriisinhallinnan tarve kasvaa myös tiedotusvälineiden levittäessä kuvaa maailman kriisialueilta, vahvistaen länsimaiden moraaliseksi koettua auttamisvelvoitetta. EU-maiden kriisinhallintavälineiden kehittyminen ja niihin sijoitettujen varojen hyödynnettävyyden vaatimus lisäävät osaltaan painetta operaatioiden toteuttamiseen.. Myönteinen kehitys koskee erityisesti EU:n siviilikriisinhallintaa, jonka välineistö muotoutuu poikkeuksellisen laaja-alaiseksi ja toimintatavat monipuolisiksi. Valtaosa EU-maista ovat halukkaita panostamaan siviilikriisinhallintaan muokattuaan kansallisia turvallisuusorganisaatioita vastaamaan aiempaa paremmin laaja-alaisten uhkien asettamia vaatimuksia. Eräissä maissa kehitysmäärärahoista merkittävä osa käytetäänkin siviilikriisinhallinnan sektorin ohjelmissa. Asevoimia muokataan siten, että ne kykenevät tukemaan kansallisia turvallisuusviranomaisia onnettomuus- ja katastrofitilanteissa sekä voivat auttaa siviilikriisinhallintaan liittyvissä ohjelmissa ulkomailla. Yhteistoimintakyky Naton sotilaallisten kykyjen kanssa kehittyy korkeaksi. Molemmat organisaatiot oppivat vuoteen 2030 mennessä lainaamaan toistensa kykyjä rutiiniluonteisesti kulloisenkin operaation edellyttämällä tavalla. Jäsenmaiden, jotka kyseiset kyvyt ja joukot edelleen tosiasiallisesti omistavat, intressiristiriidat laimentuvat merkittävästi yleisen kustannustehokkuuden tavoittelussa ja kansallisten voimavarojen suuntautuessa sosiaali- ja terveyspalveluiden ylläpitämiseen. Puolustustarviketeollisuuden osalta eurooppalainen integraatio merkitsee osta eurooppalaista -politiikan vahvistumista ja puolustusteollisten synergia- ja tehokkuusetujen etsintää. Yhdysvaltain johtoasema tällä alalla kuitenkin säilyy. 93 Puutteista tarkemmin esim. Flournoy, Michele-Smith, Julianne: European Defense Integration, CSIS Erityisesti ovat kehittyneet joukkojen ja järjestelmien nopea toimeenpano ja siirrettävyys (deployability). 108 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

6 Kehityksen perustrendi ja merkittävimmät epävarmuustekijät EU ei kykene tarkastelujaksona saavuttamaan todellisessa mielessä yhteistä ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Tämän estävät perustavat linjaristiriidat: Iso-Britannia ja lukuisat muut jäsenmaat edustavat jatkossakin transatlanttisempaa suuntautumista kuin ennen kaikkea Ranska ja Belgia. Jäsenmäärän kasvu ja yleinen mielipide jäsenmaissa vaikuttavat heterogeenisuutta lisäävästi. Tämä on osa laajempaa arviota siitä, että EU-integraation suunta on konfederatiivinen, ei federatiivinen kehitys. Tämä kehitys sisältää kuitenkin EU-parlamentin aseman vahvistamisen, määräenemmistöpäätöksenteon aseman vahvistamista ja mahdollisesti EU:n oman suoran verotusoikeuden hyväksymisen. Naton elinvoiman jatkuminen tarkastelujaksolla muodostaa oleellisen esteen EU:n kehittämiseksi kohti todellista sotilasliittoa. Samalla kuitenkin eurooppalainen turvallisuusidentiteetti korostuu, pitäen yllä jatkuvia transatlanttisia jännitteitä. EU painottaa jatkossakin kriisien ratkaisemisessa poliittisia, diplomaattisia ja YK-johtoisia toimintamalleja, siinä missä Yhdysvallat turvautuu herkemmin sotilaalliseen voimaan. Nato ja yhteiseksi koettu uhka eivät toimi enää sellaisena tätä suhdetta ylläpitävänä liimana kuin aiemmin. EU tulee tarkastelujaksolla vahvistamaan kansainvälistä rooliaan leveällä rintamalla: taloudellisin, poliittisin ja kriisinhallinnallisin keinoin. Alueellisesti EU vahvistaa asemaansa Lähi-idän ja Afrikan kriisien ratkomisessa. EU kasvattaa rooliaan sopimuspohjaisessa ja instituutioita muodostavassa kansainvälisen ympäristön hallinnassa (kaupan esteiden poistaminen, kehitysyhteistyö, ympäristönsuojelu, globalisaation hallinta jne.). Varsinkin ilmastonmuutoksen ja alikehitysongelmien osalta haasteet tulevat vaikeutumaan. EU:n piirissä rakennettava turvallisuus- ja poliisiyhteistyö vahvistaa merkitystään kansainvälisen terrorismin vastaisessa taistelussa. EU:n painoarvoa kasvattaa myös sen jäsenmäärän kasvu. EU-identiteetin vahvistuminen ja EU:n toimivallan kasvu mahdollistaa tarkastelujaksolla uudentyyppisen väylän kansallisvaltion heikentymiseen: valtiollisen hajaantumisen EU-kattojärjestelmän alla. Esimerkiksi Skotlannin osalta voidaan siirtyä pitkälle menevän autonomian järjestelyyn, jossa Lontoosta johdettavaksi jäisi enää lähinnä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sekin EU-ehtoisena. Samalla jäsenkunnan heterogeenisuus asettaa EU:n kehitykselle luontevat rajoitteensa. On hyvin mahdollista, että integraatio-odotukset eivät enää nouse uusiin huippuihin tarkastelujaksolla. Irakin sodan aiheuttamat kolhut EU:n yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle (YUTP) ja EU:n laajentumisen epäily ovat tarkastelukautta vahvasti jäsentäviä ilmiöitä. Jäseniksi pyrkivien maiden piirissä jäsenyyden toteutumisen pitkittyminen saattaa vähentää jäsenyyden kannatusta kansalaismielipiteessä voimakkaasti, ja jäädyttää pyrkimyksen. EU joutuu vakavasti pohtimaan, joudutaanko asetettujen tavoitteiden ambitiotasosta tinkimään vakaan kehityksen turvaamiseksi. Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

7 Ennakoitua parempi kehitys Jännitteet transatlanttisissa suhteissa kääntyvät laskuun. Yhdysvallat siirtyy ulkopolitiikassaan ennakoituakin enemmän liittolaissuhteiden tärkeyttä korostavalle linjalle erityisesti Irakin ja Afganistanin kokemustensa sekä suhteellisen voima-asemansa heikkenemisen vuoksi. Naton roolissa korostuvat vaativa sotilaallinen kriisinhallinta ja laaja-alaisten uhkien kollektiivinen torjunta. Vastaavasti EU:n kriisinhallintavoimavarojen kehittäminen lähentää sitä Natoon ja luo toimivaa yhteistyösuhdetta edellä kuvattua vahvemmin. YUTP tiivistyy transatlanttisten jännitteiden heikentyessä. EU:ta sen jäsenmaissa koskevat vieraantumis- ja legitimaatio-ongelmat sekä laajentumista koskevat pelot alkavat laantua, ja unionin toimintaa säätelevä sopimusjärjestelmä uusitaan integraatiota vahvasti syventävällä ja EU:n toimivuutta uudelle tasolle nostavalla tavalla. Integraatiota syventää ja EU-identiteettiä vahvistaa EU:lle annettava suora verotusoikeus jäsenmaissaan: vero asetetaan hyvin matalana osaksi arvonlisäveroa. Talouden rakenteellisia jäykkyystekijöitä saadaan oleellisesti vähennettyä sisäisillä reformeilla. Demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen uusissa jäsenmaissa edistyy myönteisemmin kuin on perusteltua ennakoida. Euro ohittaa dollarin maailmantalouden tärkeimpänä reservivaluuttana. EU ymmärtää liian nopean laajentumisensa uhkaavan omaa koheesiotaan, ja pidättäytyy ottamasta Turkkia jäsenekseen tarkastelukaudella. Turkille räätälöidään kuitenkin oma lähentymismalli. EU kykenee kehittämään suhteitaan islamilaisiin hallituksiin Lähi-idän alueella ennakoitua paremmin. Ennakoitua huonompi kehitys Yhdysvaltain halu sitoutua Eurooppaan jatkaa jo alkanutta laskuaan, ja johtaa Naton kriisiin. Jopa Naton koko olemassaolo asetetaan kyseenalaiseksi. Kriisinhallintaan ei kehity ennakoidun vahvuista transatlanttista yhteistyömallia Yhdysvaltojen korostaessa kansallisten voimavarojensa kehittämistä. EU:n kriisinhallintapuutteiden paikkaaminen takeltelee pahasti, kun valmiutta taloudelliseen vastuunkantoon ei löydy. Kriiseihin reagoidaan ennakoitua enemmän vain kansalliselta pohjalta tai suppeiden maaryhmien toimenpitein muiden pidättäytyessä. Siviilikriisinhallinnan asemaa onnistutaan kuitenkin puolustamaan mm. kehitysyhteistyöhön tarkoitettujen varojen kohdentamisella. Samaan aikaan kriisikehitys Lähi-idän ja Kaakkois- Aasian alueella kärjistyy, korostaen EU:n toimintakyvyn puutteita ja kasvattaen pakolaisongelman painetta. Jäsenmaita toisistaan erottavat linjaukset korostuvat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Talouksien eroavuudet nostavat ennakoitua enemmän esille vaikeuksia keskuspankkipolitiikassa ja valuuttaunionissa. Samalla kansainväliset talousongelmat johtavat kriisikehitykseen. Yhteisvaikutuksena EU ajautuu pitkittyvään taloudelliseen taantumaan, jota pahentaa poliittinen kyvyttömyys tehdä tarvittavia rakennemuutoksia useissa keskeisissä jäsenmaissa. 110 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

8 EU:n uudet jäsenmaat osoittavat ennakoitua suurempaa sopeutumattomuutta yhteisiin pelisääntöihin, joita ne yrittivät vielä jäsenyyteen pyrkiessään ponnekkaasti esittää kunnioittavansa. Tämä johtaa sopeutumattomuutta koskevan sanktiojärjestelmän rakentamiseen EU:n puitteisiin. Sanktioista ankarimmaksi kirjataan jäsenmaan erottamisen mahdollisuus, mutta tällaisesta päättäminen edellyttäisi liki täyttä yksimielisyyttä. Ilmastonmuutos etenee ennakoitua nopeammin aiheuttaen suuria ongelmia Keski- ja Etelä-Euroopassa. Suhteet Venäjään heikkenevät oleellisesti, kasvattaen ulkoista turvallisuusongelmaa EU:n itäisissä osissa. Venäjä pysyy autoritaarisen poliittisen kehityksen ja perimmäisen epävakauden tiellä. Vaikutukset Suomeen EU:n jäsenyydellä on tarkastelujaksona todennäköisimmässä kehityskulussa Suomen kannalta kokonaisuudessaan myönteinen merkitys. Taloudellisella tasolla Suomi menestyy keskimääräistä paremmin länsieurooppalaisten EU-maiden joukossa, mikä kasvattaa Suomen arvovaltaa unionissa. Poliittisella tasolla kriisinhallintakyvyn kehittäminen ja muut YUTP-ESDP-integraation paineet johtavat Suomen hakeutumaan Naton jäseneksi 2010-luvulla. Tämä kehittää Suomen transatlanttisia suhteita nykyisestä, ja Suomi siirtyy pohjoismaisten Nato-veljesmaidemme tavoin rakentavan atlantistisen yleisorientaation linjalle. Tämän seurauksena pohjoismainen yhteistyö YUTP- ja etenkin ETPP-alueilla paranee merkittävästi. Erityisesti valvonta-, johtamis- ja tiedustelualalla sekä ilma- ja merivoimien kehittämisessä yhteistyö johtaa myös maakohtaiseen työn- ja vastuunjakoon. EU:n sisäisen legitimaation ja integraatioidentiteetin tasolla ongelmat eivät Suomen osalta pahene poikkeuksellisella tavalla muihin jäsenmaihin verraten. Ennakoitua paremmassa kehityskulussa Suomen tuleva Nato-jäsenyys tarjoaa edellä kuvattua paremmat edellytykset transatlanttisten suhteidemme rakentamiseen ja aktiiviseen EU-kontribuutioomme. EU:ta koskevien vieraantumisongelmien vähentyminen vaikuttaa keskimääräistä enemmän Suomessa, koska EU:n suosio on täällä aiemminkin ollut keskimääräistä heikompi. Varsinkin rauhanomainen kansainvälisen ympäristön kehityskulku kasvattaa EU:n suosiota ja rakentaa EU-identiteettiä aivan uudella tavalla. Tämä heikentää kansallisen identiteetin kokemuksia tavalla, jolla voi olla yleisen asevelvollisuusjärjestelmän ja alueellisen puolustuksen kannatusta heikentävää merkitystä Suomessa. Ennakoitua huonommassa kehityskulussa Suomi saattaa Naton sisäisen kriisikehityksen vuoksi jäädä sotilasliiton ulkopuolelle, tai sitten jäseneksi liittyneenä kärsii uutena jäsenenä jännitteistä mahdollisesti keskimääräistä enemmän esimerkiksi kansalaismielipiteen kokiessa pettymyksiä. Kriisinhallinnan puutteet eivät Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen

9 korostu Suomen kohdalla niin paljon kuin Keski- ja Etelä-Euroopan jäsenmaiden, koska Balkanin ja Lähi-idän kriisipesäkkeet ovat meistä kauempana eivätkä pakolaisvirratkaan suuntaudu tänne yhtä vahvana paineena kuin keskimäärin EU-alueelle. Tässäkään vaihtoehdossa Venäjän politiikkaan ei sisälly sotilaallisten voimavarojen suoranaista käyttämistä poliittisen tavoitteen tukemiseksi eikä perustrendi sotilaallisten uhkien heikkenemisestä muuta suuntaansa. Aikaa myöten tämä heikentää mm. painopisteellisesti kansalliseen puolustukseen tarkoitetun asevoiman määrärahakehitystä. EU:n ja Venäjän välisten suhteiden heikkeneminen vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen, kansalaisten turvallisuuskokemuksiin ja ulkomaankauppaan jäsenmaista keskimääräistä enemmän Suomessa. Tällaisen kehityskulun toteutuessa saattaa kansallisen puolustuksen merkitys ja Nato-jäsenyyden arvostus suomalaisessa kansalaismielipiteessä vastaavasti korostua. 112 Kansainvälisen järjestelmän toimijoiden ennakointia vuoteen 2030

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari. 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa'

STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari. 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa' STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa' Tiistaina 15.8.2006 klo 13-16 Lohjan kaupungin valtuustosali, Karstuntie 4 Esitys

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 1 Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja 2 Hanke Euroopan puolustusyhteisön perustamiseksi jo

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. 11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen!

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI AVAJAISET 7.2.2008 Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! Minulla on ilo olla mukana tässä virallisessa

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle 10.2.2016 I Kari Laitinen Mistä kysymys: Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Tiedepolitiikan 2000-luvun kehitystrendejä eräissä OECD-maissa

Tiedepolitiikan 2000-luvun kehitystrendejä eräissä OECD-maissa Tiedepolitiikan 2000-luvun kehitystrendejä eräissä OECD-maissa Tuloksia Finnish Science Policy in International Comparison -tutkimushankkeesta Helsinki Institute of Science and Technology Studies Prof.

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA

Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA Suomen talouden tila lähivuosien talouspolitiikka talouskasvun edellytykset ja reunaehdot Sixten Korkman ETLA AMKE ry, 23.3.2011 2008/Tammikuu=100 105 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Yhdysvallat (Marshall apu 1940 luvulla, tuki hiili

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot