Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016"

Transkriptio

1 valmisteluversio Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle 2016 Me muutamme maailmaa. Yhtymähallitus xxx Yhtymäkokous xxx Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä KOULUTUSKESKUS SALPAUS

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Katsaus suunnitelmakauteen Toimintaympäristökatsaus Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Koulutuskeskus Salpauksen rakenne Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot Tuloperusteet Menoperusteet Toimitilastrategia Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) Henkilöstösuunnitelma Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen Kestävä kehitys ja ympäristö 18 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille Strategia vuosille Strategiset kehitysohjelmat Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelma Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen -kehitysohjelma Taloudellinen perusta -kehitysohjelma Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Tuloskortti Henkilöstön koulutussuunnitelma 29 3 Tuloslaskelmaosa Taloudelliset lähtökohdat Tuloslaskelma Tuloslaskelma erittelyt Toimintatuotot ja kulut Tulorahoituksen kehitys Korkotuotot ja -kulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Poistoeron vähennys 34 4 Investointiosa Investointien yhdistelmä Kiinteistöinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain Kiinteistöinvestointien perustelut Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito Irtaimistoinvestoinnit 38 5 Rahoitusosa Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman erittelyt Vuosikate Investoinnit Lainakannan muutokset Kassavarojen muutos 43 1

3 Sisällysluettelo Leasing-vuokraus 43 6 Liiteosa Tuloskorttimittarien selitykset ja laskentakaavat Talousarvion muut taulukot 45 2

4 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta on Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamista myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakoulu yhtiötä. Palveluidemme piirissä on vuosittain yli eri henkilöä, henkilöstöä kuntayhtymässä on noin 850, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina noin 615 ja noin 235 muuta henkilöstöä ja ennustettu toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna on noin 83 miljoonaa euroa. Uusi hallitusohjelma ei yllättänyt annetuista vaalilupauksista huolimatta. Olemme haastavassa julkisen talouden ja koko kansantalouden tilanteessa. Tehoja ja laatua on haettava yhtä aikaa kaikista niistä julkisista palveluista, joihin yhteisiä resursseja käytetään. Olimme pakotettuja aloittamaan koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut heti kesälomien päätyttyä, jotta lain edellyttämä neuvotteluaika täyttyy ennen sopeuttamistoimenpiteitä ja tavoitteita sisältämän vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma -esityksen tekemistä yhtymäkokoukselle. Käytämme aiempina tilikausina taseeseen saatua ylijäämää, jotta saamme aikaa toiminnan sopeuttamiseen. Seuraavat viisi tilikautta tulevat nykytiedon valossa olemaan alijäämäisiä. Ammatilliseen koulutuksen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat lähes 30 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle Miten säästöt käytännössä toteutuvat, on vielä auki. Leikkausten mittakaavasta johtuen poliittiset päätökset ammatilliseen koulutuksen reformista on tehtävä mahdollisimman nopeasti, jotta koulutuksen järjestäjät voivat sopeuttaa ja muuttaa toimintaansa. Absurdein toteutustapa olisi leikata vain yksikköhintoja ilman lainsäädännön muutoksen mahdollistamaa todellisen muutoksen toteuttamista. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä tulee kehittää. Ongelma on, että uusi lainsäädäntö ei ehdi suurimpien säästöjen kanssa samaan aikatauluun vuoden 2017 alussa. Tämän hetken aikataulun mukaan uusi, erilliset nuoren ja aikuistenkoulutuksen lainsäädännöt korvaava ammatillisen koulutuksen laki tulee voimaan vasta vuonna Toisen asteen koulutuksen lainsäädäntöä tulisi jatkossa kehittää ja tarkastella kokonaisuutena sekä mahdollistaa osatutkinnot ja siten nopeampi siirtyminen työelämään myös nuorille. Nykyisin työllistyminen kesken kolme-vuotisen tutkinnon tulkitaan negatiiviseksi keskeytykseksi, joka on haitallista sekä opiskelijalle että koulutuksenjärjestäjälle. Ammatillisen koulutuksen jatko-opintokelpoisuuden turvaavan yleissivistävän koulutuksen suorittaminen sekä työn ja opintojen vuorottelun tulisi muodostua aidoksi vaihtoehdoksi osana toisen asteen koulutuskokonaisuutta. Purkamalla sääntelyä mahdollistetaan yhteistyö yli tutkintorajojen ja tarvittaessa koulutuksenjärjestäjien kesken. Samalla lisätään opiskelijan mahdollisuuksia räätälöidä ammatillisista tutkinnon osista ja yhteisistä, yleissivistävistä opinnoista koostuvia henkilökohtaisia oppimisen polkuja. Hallitusohjelman mukaisesti nykyiset nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus, rahoitus ja ohjaus rakennetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämä on oikea, mutta vielä kuitenkin kovin vanhoihin toimintamalleihin tukeutuva tavoite, ellei sitä lakien valmisteluvaiheessa uudisteta riittävän rohkeasti. Kuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013 ja Vuoden 2013 tasosta Salpauksen perusrahoitus on pienentynyt lähes 10 miljoonalla eurolla, mikä on tarkoittanut 14 prosentin leikkausta. Talous on kuitenkin kyetty pitämään kunnossa, eikä lähiopetuksen määrää ei ole vähennetty. Koko kuntayhtymän henkilöstökuluja on sopeutettu 7,4 miljoonalla eurolla vuosina 2013 ja Vuoden 2015 tulos tulee olemaan alijäämäinen. Hallitusohjelman säästöt vuosille 2016 ja 2017 merkitsevät toisen 10 miljoonan euron leikkausta Salpauksen tuloista. Vuodelle 2016 leikkaus on arvioitu 3,7 miljoonaksi euroksi, jolloin tilikauden tulos jää lähes vastaavan summan alijäämäiseksi. Vuonna 2017 leikkausvauhti kiihtyy ja on peräti 6,5 miljoonaa euroa. Kun toiminnan rahoitusta leikataan vuodesta 2013 vuoteen 2017 lähes 30 %, on toimintaa uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tehoja tulee löytää pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä, toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä, toimintamalleja 3

5 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat ja organisaatiota sekä yhteistyötä alueella on uudistettava ja lisättävä. Turvatakseen koulutuksen laadun sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyyden Koulutuskeskus Salpauksessa Yhtymähallitus käynnisti palveluverkkoselvityksen siitä mitä koulutuksia Salpauksen tulee tarjota nuorille suoraan peruskoulusta hakeville ja mitä aikuisille sekä millä paikkakunnilla sen on vaikuttavuuden ja talouden tasapainon kannalta mahdollista tulevaisuudessa toimia. Keskeiset muutosehdotukset talousarviossa 2016 ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassa perustuvat hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin ja niihin varautumiseen. Ehdotus sisältää lukion ylläpidon ja toiminnan siirtämisen Lahden kaupungille lukien sekä palveluverkkoselvitykseen ja hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin perustuen toimipisteiden lakkauttamisesitykset koskien Nastolan ja Orimattilan toimipisteitä siten, että opiskelijoiden sisäänottoa niissä ei enää toteuteta v Esitetty toimipaikkojen lakkautus toteutetaan kuitenkin kaventamatta Päijät-Hämeen alueen koulutustarjontaa suhteessa alueen työelämän tarpeisiin opetuksen pedagogisia toteutuksia uudistamalla. Mikäli kiinteistömäärää ei onnistuta vähentämään esitetyn/suunnitellun mukaisesti kohdistuu mm. opetuksen ja ohjauksen henkilöstöresurssien vähentämiseen niin suuri paine, että se ei voi olla vaikuttamatta perustehtävän toteuttamiseen. 1.2 Toimintaympäristökatsaus Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2017 toimintalinjat ovat globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö sekä kestävä ympäristö. Ohjelmassa korostetaan kansainvälisiä osaamisen verkostoja ja kilpailukykyisen osaamisen varmistamista Päijät-Hämeen tarpeisiin. Toimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää alueen toimijoilta uusia työskentelytapoja. Kansainväliset kriisit vaikuttavat myös Päijät-Hämeen kehitykseen. Venäjä on Suomelle erittäin tärkeä kauppakumppani, jonka talouden vaihtelut vaikuttavat Suomeen viennin ja tuonnin, matkailun sekä suorien investointien kautta. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kesäkuussa julkaiseman pakolaisraportin mukaan vuoden 2014 lopussa pakolaisia oli maailmanlaajuisesti 59,5 miljoonaa, eli enemmän kuin koskaan aiemmin YK:n tilastohistoriassa. Kasvua tuli vuodessa yli kahdeksan miljoonaa, joka sekin on vuositasolla suurin koskaan rekisteröity lukema. Myös Suomeen saapuvien pakolaisten määrän oletetaan nousevan tänä vuonna suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Maailmantalouden positiivisen vireen uskotaan heijastuvan vähitellen myös Suomeen, mikä näkyy teollisuuden uusien tilauksien lisääntymisenä. Lisäksi yritysten vientiodotukset ovat nousseet ja heikentynyt euro tukee Suomen vientiä tänä vuonna etenkin Yhdysvaltoihin. Kotimaista talouskasvua rasittavat nouseva työttömyys, investointien vähäisyys ja julkisen sektorin säästöt. Alueella on vahva teollinen perinne ja vientitoimintaa harjoittavia menestyviä pk-yrityksiä on poikkeuksellisen paljon. Perinteisen teollisuuden rakennemuutos kuitenkin jatkuu edelleen, ja elinkeinorakenteen monipuolistuminen on alueen elinvoimaisuuden säilymisen kannalta tärkeää. Potentiaalisia kehittämiskohteita on muun muassa hyvinvointisektorilla. Alueella on esimerkiksi monipuoliset mahdollisuudet tapahtuma-, liikunta- ja luontomatkailuun. Yritysten tilauskanta on Lahden seutukunnassa alkuvuonna 2015 joiltakin osin vahvistunut. Kasvunäkymät ovat kuitenkin edelleen varsin epäyhtenäisiä: toisaalta näkymät ovat heikkenemässä, toisaalta erityisesti joidenkin merkittävien kansainvälisten metallituote- ja koneenrakennusalan yritysten tilausten kasvu näyttäisi jatkuvan vahvana. Toimintansa lopettamista harkitseville elinkelpoisille yrityksille/yrittäjille ei ole helppo löytää jatkajia. Aloittavien uusien yritysten määrä on viime aikoina ollut laskussa. Valtakunnalliset telakka-alan järjestelyt vaikuttavat Päijät-Hämeessä positiivisesti alueen kalusteteollisuuteen, etenkin Nastolassa ja Lahdessa. Kalustealan tilauskanta on muutenkin selkeästi viime vuotta parempi. Muoviteollisuudessa on ollut jonkin verran uusia investointeja. Linja-autokorien valmistus ja tuotekehitys jatkuu Lahden seudulla myönteisissä merkeissä. Viljaklusteritoimialalla on jatkettu investointeja vähittäiskaupan haasteista huolimatta. Tuotannollisten yritysten investoinnit palveluliiketoiminnan kehittämiseen jatkuvat edelleen. Maakunnan uusina kehittyvinä toimialoina nähdään ympäristöosaaminen, teollinen muotoilu ja hyvinvointiin liittyvä liiketoiminta. 4

6 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kaupan alan kasvunäkymät eivät lyhyellä aikavälillä ole erityisen hyvät, joskaan ala ei ole kovin suhdanneherkkä. Julkisten terveyspalvelujen murros jatkuu, mikä avaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia yksityisille palveluntuottajille. Kansainvälisillä markkinoilla Lähi-Itä on kiinnostava alue, jonka kanssa Lahden seutukunnan terveyssektorin toimijat ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä. Yritysten rekrytoinnit ovat Päijät-Hämeessä vähäisiä heikon taloustilanteen vuoksi. Työsuhteet ovat lisäksi usein määräaikaisia tai osa-aikaisia. Teollisuuden ja kaupan alalla työvoiman kysyntänäkymät ovat aiempaa heikommat. Teollisuusammattien häviäminen aiheuttaa kohtaanto-ongelmia: työttömänä olevien osaamistaso ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus tulevat siten korostumaan nykyistä enemmän etsittäessä uusia työmahdollisuuksia. OKM:n nimeämä työryhmä julkaisi kesäkuussa 2015 raportin, jossa esitetään ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14). Raportin mukaan Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja ovat erityisesti teollinen internet, bio- ja kiertotalous, cleantech, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri. Panostuksia tarvitaan myös tällä hetkellä vahvojen toimialojen työvoimapoistuman korvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan, maatalouden, kuljetusalan ja useiden teollisuuden alojen riittävän koulutustarjonnan turvaamista ja koko työvoimareservin hyödyntämistä. Työryhmä esittää nuorille suunnatun koulutuksen tutkintomäärän lisäystä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintomäärien lisäämistä. Työryhmä suosittaa, että alakohtaisten työvoima- ja koulutustarpeiden tavoitteiden ohella tulisi keskittyä turvaamaan elinkeinoelämälle ja sen uudistumiselle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset osaamistasoa nostamalla, metatason osaamista vahvistamalla ja toimialarajat ylittävien osaamiskokonaisuuksien hallintaa parantamalla. Lisäksi elinkeino- ja koulutuspolitiikassa olisi tarpeen tavoitteellisen elinkeinorakenteen tukemisen ohella vahvistaa kokeiluja, joilla luodaan rohkeasti edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kasvulle. (Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14.) Digitaalisuus synnyttää uusia palveluita ja tuotteita, mutta myös muuttaa oleellisesti toimintatapoja nykyisissä työtehtävissä. Esineiden internet lähentää ihmistä ja koneellista ympäristöä toisiinsa. Tämä kehitys edellyttää jokaiselta uudenlaista osaamista. Robotisaation ja automaation kehitys muuttaa ammatteja ja rutiiniluonteisia työtehtäviä on kadonnut. Sosiaalista älykkyyttä, moraalia, tunneviestintää, oivaltamista ja luovuutta sisältävät työtehtävät säilyvät pisimpään ihmisen työnä. Oppimista tapahtuu kaikkialla, kun oppiminen ja opetus siirtyvät rajatuista fyysisistä tiloista virtuaalisiin tiloihin ja muokattaviin yhteisöllisiin tiloihin osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöä on kehitettävä saumattomaksi. Sähköisten oppimis- ja työympäristöjen kehittäminen tulisi nostaa vielä selkeämmin yhdeksi kehittämisen painopisteeksi. Työn tekemisen tavat muuttuvat, ja yrittäjämäinen työskentely korostuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin. Monitaitoisuus ja eri alojen osaamisen yhdistäminen joustavasti tutkinnoiksi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Keskeinen väestöön liittyvä tekijä on yli 65-vuotiaiden absoluuttisen määrän ja suhteellisen osuuden nopea kasvu lähivuosina. Seniorikuluttajien kysyntä ja ostovoima muovaavat tuotantorakenteita. Toisaalta vanhusten määrän lisääntyessä heidän käyttämiensä palveluiden merkitys kasvaa edelleen, ja palveluiden tuottaminen vaatii tekniikan kehityksestä huolimatta paljon ihmistyövoimaa. 5

7 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Työurien pidentyminen sekä työelämän ja osaamistarpeiden nopea muutos korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä. Painopiste siirtyy entistä enemmän vähän koulutettujen nuorten aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen. Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden nopea muuttuminen, väestön ikääntyminen sekä julkisen talouden kestävyysongelmat ja tuottavuuspaineet edellyttävät, että ammatillinen koulutus tuottaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti työelämän edellyttämää korkeatasoista osaamista. Salpauksen on jatkuvasti kehitettävä uusia koulutustuotteita ja - palveluita sekä toteutettava niitä entistä joustavammin, yhteistyössä työelämän ja muiden kumppaneiden kanssa. Joustavia ja monipuolisia oppimispolkuja luodaan työelämän ja yksilön tarpeiden ja edellytysten mukaisesti niin työelämään siirtymiseen kuin työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena tulee olla jatkuva ja tuloksellinen oppimis-kehittämiskumppanuus, jonka tuloksena yritysten toimintatavat kehittyvät ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Parhaimmillaan elinkeinoelämän, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden, eri koulutusasteiden opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön yhteistyö erilaisissa kehittämishankkeissa on luonnollinen osa työ- ja oppimisprosesseja. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen toiminnan valmiuksia ja osaamisvaatimuksissa painottuvat entistä enemmän kielitaito, sosiaaliset taidot sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemus. Tulevaisuuden työyhteisöt ovat entistä monikulttuurisempia, mikä asettaa haasteita osaamiselle. Keskeiset lähteet: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015 (TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu) Danske Bankin suhdannekatsaus, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusselonteko Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015: Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuntalain 65 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä määritellään, että kuntien ja kuntayhtymien talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteet: a) kokonaistalouden näkökulma tuloslaskelmaosa rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma käyttötalousosa investointiosa. Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmaosissa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, rahoituskulut sekä suunnitelman mukaiset poistot. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimistä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Hallitusohjelman merkittävä rahoituksen lasku aiheuttaa suunnitelmakaudella merkittäviä alijäämiä, joiden kattamiseen käytetään taseen ylijäämiä. Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, kuinka kuntayhtymän menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Kuntayhtymän toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kuntayhtymän on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta ovat lainanotto ja lisäksi mahdolliset jäsenkuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset. 6

8 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Suunnittelukaudella lainamäärä lisääntyy ja maksuvalmius laskee suunnitellusti. Kuntayhtymän eli Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelmaosa 2016 ( ) sisältää: Strategia ja kehitysohjelmat Tuloskortti Henkilöstön koulutussuunnitelma Investointiosassa esitetään kuntayhtymän investointien kokonaisuus sekä kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkinnan mukaisesti sellainen lahjoitettu omaisuus, joka ei lisää luovuttajan äänivaltaa tai omistusosuutta uudessa yhteisössä, on käsiteltävä arvostuseränä taseessa. Tällaista omaisuutta konsernissa on kaikki valtion luovuttama omaisuus. Arvostuseristä ei voi tehdä kirjanpitolain mukaisia poistoja. Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymältä, Lahden kaupungilta, Heinolan koulutuskuntayhtymältä ja Nastolan kunnalta tullut omaisuus on lisännyt kuntien omistusosuutta konsernissa. Näin ollen talousarvio sisältää suunnitelmapoistot vain Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän, Heinolan koulutuskuntayhtymän ja Nastolan kunnan luovuttamasta omaisuudesta sekä vuoden 1996 jälkeen hankitusta käyttöomaisuudesta. Kaikkien konsernin tulosalueiden talousarviot on laadittu samassa aikataulussa noudattaen samoja periaatteita. Konsernin sisäinen laskutus sisällytetään menoihin ja tuloihin. Tähän ryhmään kuuluvat mm. yhteisten palveluyksiköiden maksuosuudet tulosalueille Koulutuskeskus Salpauksen rakenne Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta on Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamisen myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä. Kuntayhtymän nimenmuutos Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymäksi olisi perusteltua, koska erillistä kuntayhtymäorganisaatiota ei ole olemassa vuoden 2015 alun jälkeen. Kuntayhtymässä on yksi tulosalue, Koulutuskeskus Salpaus, joka jakautuu neljään toimialaan: Oppimis- ja koulutuspalvelut Ammatillisen peruskoulutus Ammatillisen aikuiskoulutus Lukiokoulutus Valmistava koulutus Toimialan hallinto Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppimisen kehittämispalvelut Opiskelijapalvelut Työelämäpalvelut Toimialan hallinto Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto 7

9 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli

10 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 1000 euroa Sito- Talousarvio vuus 1) 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate) - Oppimis- ja koulutuspalvelut N Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N 50 - Oppilaitospalvelut N Rehtorintoimisto ja hallinto N 71 Yhteensä TULOSLASKELMAOSA (rahoitustuotot ja -kulut) - Oppimis- ja koulutuspalvelut N 0 - Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N 0 - Oppilaitospalvelut N Rehtorintoimisto ja hallinto N 19 Yhteensä -182 INVESTOINTIOSA - Oppimis- ja koulutuspalvelut N Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N Oppilaitospalvelut N Rehtorintoimisto ja hallinto N -310 Yhteensä RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät) - Lainojen lisäykset N Lainojen lyhennykset N Yhteensä TALOUSARVION LOPPUSUMMA ) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha, K = kassavaikutus Tuloperusteet Käyttötalousosassa määrärahojen käyttö edellyttää tuloarvioiden toteutumista. Tulosalueiden vaikutus kassavarojen muutokseen, lisää kohdassa Kaikki tuotot kirjataan lyhentämättöminä toimialoille ja tulosyksiköille. Perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) käsitellään tulosyksikkötasoisesti. Koulutuksen järjestämisluvan mukaiset muutokset huomioidaan opiskelijamäärissä ja perusrahoituksen laskennassa. Koulutuskeskus Salpaus on ottanut arvioissaan huomioon perusrahoituksen OKM:n linjaukset vuodelle Yksikkökohtaisia tuloja ovat työtoiminnan tulot, opetuspalveluiden myynti (aikuiskoulutus) sekä hankekohtaiset, kuten harjoittelun ja kansainvälisen toiminnan valtionosuudet. Opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja. Pieniä tuloja saadaan tarvikkeiden ja materiaalien myynnistä opiskelijoille. 9

11 1.3.4 Menoperusteet Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Henkilöstömenot Talousarviossa 2016 henkilösivukuluihin on varattu vuoden 2015 toteutuneen tason mukaisesti 28,653 % palkkamäärärahoista. Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja varten on varattu 5,495 % palkkasummasta ja eläkevakuutusmaksuja varten 23,158 %. Palkat on laskettu maaliskuun 2015 tason mukaisesti ottaen huomioon 1,0 %:n varaus kokemuslisä- ja muihin sopimuskorotuksiin. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Koulutustoimintaan saatava valtion perusrahoitus ei myöskään sisällä arvonlisäveron osuutta, koska kuntayhtymä saa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksena ja vähennyksenä. Sisäiset erät Sisäiset erät ovat merkityksellisiä niin yksittäisen yksikön kuin toimialan talousarviota suunniteltaessa ja sen toteutumista arvioitaessa. Koulutuskeskus Salpauksen yhteisten resurssien kustannukset kohdennetaan sisäisillä kuluilla toiminnalle. Tästä aiheutuu sisäisiä menoja ja vastaavasti tuloja. Näitä kustannuksia on yhteensä euroa ja ne koostuvat Rehtorintoimiston ja hallinnon, Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelujen sekä Oppilaitospalveluiden kustannuksista Toimitilastrategia Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä Haahtela-yhtiöiden kanssa. Tavoitteena oli löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi kolmella kampukselle keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Toteutus tarkoittaa Kujalan, Teinintien, Sammonkadun, Katsastajankadun ja Kannaksenkadun toimipisteistä luopumista, joista Katsastajankadusta luopuminen ajoittuisi vuoden 2018 syksylle. Kaiken kaikkiaan toimitilastrategian toteutusaika olisi noin 10 vuotta. Toimitilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaus-tasolla valmistelussa on se, että kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v oli noin m 2, olisi tavoitetila 2025 noin m 2 (noin -40 prosenttia). Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteena on keskustakampuksen maksimaalinen käyttö, koska se on sijaintina koulutuksen vetovoiman, opiskelijoiden saavutettavuuden ja kaupunkikuvan elävänä pitämisen näkökulmasta paras. Salpauksen on mahdollisuus käyttää keskustakampuksen tilat kokonaisuutena mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat. Vipusenkadulle sijoitettaisiin lähinnä raskasta logistiikkaa ja työpajoja vaativat toiminnot. Nämä eivät mahdu keskustakampukselle eivätkä sijoitu luontevasti ja toiminnallisesti keskusta-alueelle. Näitä ovat kuljetus ja logistiikka, rakentaminen sekä kone- ja metalliala. Keskustakampus on ulkoasultaan suojeltu ja kaavassa koulutuskäyttöön määritelty. Keskustakampuksen mahdollisuuksien täysimääräinen käyttäminen vähentää myös uudisrakentamisen tarvetta Vipusenkadulle. Osin vanhan purkaminen ja uudisrakentaminen on Vipusenkadulla kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu ja tuo mukanaan myös muuntojoustavat tilat pitkälle tulevaisuuteen. Yhtymähallituksen pyysi Lahden kaupungilta kannanottoa siihen, miten Salpauksen toimintoja suunnitellaan sijoitettavan Lahden alueen kampuksille. Täytetäänkö keskustakampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää tarvittavilta osin? Vai vaihtoehtoisesti sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja enemmän siten, että Pikku- Vesijärven puoleisesta päästä lukien keskusta-kampuksen tiloja vapautuisi muuhun käyttöön, mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat? 10

12 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Lahden kaupungin kannanotto tarvitaan syyskuun 2015 alkuun mennessä, koska Vipusenkadulla nykyisen A-talon tekninen kunto pakottaa aloittamaan uudisrakennuksen suunnittelun syksyllä 2015, jotta kiinteistö olisi käyttöönotettavissa syksyllä Nykyisen A-talon purkutyöt alkaisivat saman vuoden kesällä. Uudisrakennuksen suunnittelun ja mitoituksen näkökulmasta tarvitaan näkemys toiminnoista, jotka Vipusenkadulle tulevaisuudessa sijoittuvat. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää esityksen, että Nastolan toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna Nastopoli-kiinteistö tuli kuntayhtymään kokonaisuutena samassa yhteydessä, kun lukio siirtyi Nastolan kunnalta kuntayhtymän ylläpidettäväksi. Järjestelyyn liittyen esitys tulee olemaan Lahden kaupungille, että Lahti ottaa Nastopoli kiinteistöstä vastuun. Lukiotoiminta jatkaa kiinteistössä Lahden ylläpidossa, ja kiinteistöä voi mahdollisesti käyttää Nastolan alueen muun kouluverkon käyttöön. Lisäksi esityksenä on, että Orimattilan Koulutien toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna Kiinteistöä tarjotaan Orimattilan kaupungin käyttöön tai laitetaan myyntiin. Lahdessa Katsastajankadun toimipiste on tarkoitus lakkauttaa vuonna 2018, jolloin Vipusenkadun tilat on saatu järjestelyn edellyttämälle tasolle. Kannaksenkadun kulta- ja hopeaseppäkoulutus siirretään Ståhlberginkadun kampukselle osana järjestelyjä. Kaikkiaan Lahden toimipisteiden määrää on tavoitteena vähentää kahdeksasta (8) kolmeen (3), jolloin jäädään Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksille sekä Jokimaalle. Lahden ulkopuolella Salpauksen toimintaa olisi esitysten toteutuessa Heinolassa yhdessä rakennuskokonaisuudessa Opintie 1:ssä ja Asikkalan toimipisteessä. Heinolan Opintie 2:n rakennusta on tarjottu Heinolan kaupungille lukiokäyttöön. Kiinteistöhallinta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöasioiden hoito on keskitetty Kiinteistöpalveluille. Uudessa organisaatiomallissa Kiinteistöpalvelut on osa Salpauksen Oppilaitospalveluita yhdessä Ravintolapalveluiden ja Tietohallintopalveluiden kanssa. Toimitusjohtaja johtaa kiinteistöpalveluiden toimintaa. Kiinteistöjen käytöstä on jo mittavasti luovuttu (Lahdessa Kujala, Teinintie ja Sammonkatu, Hollolassa Kukonkoivu, Kuhmoisissa Tanhua). Lahdessa Kujala ja Teinintie sekä Kuhmoisissa Tanhua on myyty. Sammonkadun luovutus Lahden kaupungille on vielä valituksesta johtuen kesken. Orimattilan Heinämaantien kiinteistöstä tehty kauppa purkautui kosteusvaurioiden takia. Kiinteistön mahdollista purkamista tai tyhjillään säilyttämistä valmistellaan. Näiden lisäksi lähivuosien aikana on tavoitteena luopua kiinteistöstä osoitteessa Svinhufvudinkatu 7-11, Lahti. Hollolan Kukonkoivun kiinteistö on edelleen myynnissä. Salpauksen käytöstä poistuvien kiinteistöjen jatkokäytön onnistumisessa on ensiarvoisen tärkeää yhteistyö sijaintikuntien kanssa. Näin omistajakunnat voivat omalta osaltaan mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen Salpauksessa julkisen laskevan rahoituksen mukaiseksi. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistusosuuden luovutuksesta Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8:n tiloihin oikeuttavista B-osakkeista on valitettu Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Tästä johtuen näiden tilojen omistus säilyy toistaiseksi Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla ennen kuin hallinto-oikeus on käsitellyt ja tehnyt päätöksen asiasta. Osakkeiden luovutus oli tarkoitus toteuttaa alentamalla Päijät-Hämeen koulutuskonsernin peruspääomaa sekä edellisten vuosien ylijäämää sekä Lahden kaupungin osuutta Päijät- Hämeen koulutuskonsernin peruspääomaan sekä edellisten vuosien ylijäämään. Siihen saakka kunnes osakkaiden luovutus on saanut lainvoiman, Sammonkadun tilojen käyttöä kehitetään ja tiloja vuokrataan kuntayhtymän toiminnan puitteissa. Tavoitteeksi asetettiin, että Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä jäljelle jäävä kuntayhtymä vapautuu Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistövastuista vuonna 2015, jolloin näiden osalta kiinteistöjen taloudellinen vastuu siirtyy Lah- 11

13 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat den ammattikorkeakoululle. Kirkkokadun osalta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistusosuuden siirto Osaamiskiinteistöjen osakkeista toteutui suunnitelman mukaisesti. Hoitajankadun ja Kannaksenkadun kiinteistöjen omistuksen siirrosta on kuitenkin valitettu 2014 hallinto-oikeuteen. Tämän johdosta Hoitajankadun ja Kannaksenkadun tilojen omistus säilyy Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla entisellään siihen saakka kunnes hallinto-oikeus on käsitellyt ja tehnyt päätöksen asiasta. Siihen saakka Lahden ammattikorkeakoulun on tarkoitus säilyä näissä tiloissa vuokralaisena. Osa Lahden ammattikorkeakoulun opetustoiminnoista jatkaa konsernin omistamissa kiinteistöissä keskustan kampusalueella ja myös maksaa näistä tiloista normaalisti vuokraa koulutuskonsernille. Lahden ammattikorkeakoulun toiminta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistamissa tiloissa kampusalueella päättyy nykysuunnitelman mukaan asteittain vuoden 2017 kesään mennessä. Kiinteistöpalvelut tarjoaa edellisen lisäksi ammattikorkeakoululle omia isännöinti- ja postinkuljetuspalveluita erillisen palvelusopimuksen mukaisesti. Kiinteistöpalveluiden talousarvioon on sisällytetty kiinteistöjen kaikki ylläpito- ja pääomakustannukset, jotka se perii edelleen tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. Käyttökuluvuokra (ylläpitovuokra) muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Budjetoidut kiinteistöjen käyttökulut vuonna 2016 ovat keskimäärin 6,43 / m 2 /kk, ja ne sisältävät myös käyttötalouden määrärahoilla toteutettavien rakennushankkeiden osuuden. Kiinteistökohtainen pääomavuokra määräytyy suoritetun salkutuksen (4 salkutusryhmää) pohjalta siten, että määräävinä tekijöinä ovat kiinteistön ikä, suoritetut peruskorjaukset sekä tilojen tehokkuus. Pääomavuokra konsernissa vuonna 2016 pysyy eri salkutusryhmissä vuoden 2013 tasolla pääomavuokran vaihdellessa 3,62 5,82 /m 2 /kk välillä keskimääräisen pääomavuokran ollessa 4,10 /m 2 /kk kaikki sisäisen vuokran piirissä olevat kiinteistöt mukaan lukien. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylläpitämiä tiloja vuoden 2016 alussa on talousarvion mukaan yhteensä noin m 2, joista Koulutuskeskus Salpauksen vuokrien piirissä on m 2. Kiinteistöpalveluiden ylläpitämiä tiloja on vuokrattu vuoden 2016 alussa Työhönvalmennus Valma Oy:lle (ent. Tuoterengas) 2112 m 2, sekä Lahden ammattikorkeakoululle m 2. Edellisten lisäksi tyhjinä toimitiloina Salpauksella on vuonna 2014 käytöstä luovuttu Kukonkoivun toimipiste, jonka jatkokäyttöä parhaillaan selvitetään. Toimitilat, jotka ovat tyhjentyneet käytöstä tai muuten luovuttavien listalla, kerätään erilliseen resurssipankkiin, jossa niistä kertyviä kustannuksia seurataan siihen saakka, kunnes tiloista on saatu luovuttua. Näiden tyhjien tilojen vuosikustannus on koulutuskeskus Salpaukselle vuoden 2016 talousarviossa euroa Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta Kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti poistosuunnitelmaan on tehty muutos vuodesta 2013 lukien. Rakennusten ja kiinteistöjen poistoaika on 20 vuotta aiemman 30 vuoden sijasta ja atk-laitteiden 3 vuotta aiemman 5 vuoden sijasta. Talousarvioon sisältyy kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti lasketut suunnitelmapoistot, jotka ovat seuraavat: Talousarvion poistot vuonna 2016 ovat (arvioitu toteutuvien investointien vaikutus). Om.arvo * Poistot Poistonalainen omaisuus Poistoaika v Tietoliikenneohjelmat 3 v Muut pitkävaikutteiset menot 3 v. 0 0 Rakennukset ja rakennelmat 5-20 v Kiinteät rakenteet ja laitteet menoj. 25 % Koneet ja kalusto 3-10 v Yhteensä *) Luvut evät sisällä talousalueen Lahdenammattik ork eak oulun arvoa 12

14 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Poistot jakauma kiinteistö- / irtaimistoinestoinnit Rakennukset Muu omaisuus Yhteensä Rakennukset Muu omaisuus

15 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut sitovuustasot asti TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos% TUOTOT Koulutuskeskus Salpaus ,68 Lahden ammattikorkeakoulu ,00 Tuoterengas ,00 Yhteiset palvelut ,00 TUOTOT YHTEENSÄ ,68 KULUT Koulutuskeskus Salpaus ,06 Lahden ammattikorkeakoulu ,00 Tuoterengas ,00 Yhteiset palvelut ,00 KULUT YHTEENSÄ ,06 SUUNNITELMAPOISTOT Koulutuskeskus Salpaus ,65 Lahden ammattikorkeakoulu 441 0,00 Tuoterengas 275 0,00 Yhteiset palvelut ,00 SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ ,65 KULUT YHTEENSÄ ,31 NETTO ,58 Tuotot ja kulut sitovuustasot alkaen TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos% TUOTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu ,66 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut ,16 Oppilaitospalvelut ,68 Rehtoritoimisto ja hallinto ,47 TUOTOT YHTEENSÄ ,68 KULUT Oppimis- ja koulutuspalvelu ,13 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut ,72 Oppilaitospalvelut ,09 Rehtoritoimisto ja hallinto ,02 KULUT YHTEENSÄ ,06 SUUNNITELMAPOISTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu ,30 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut ,78 Oppilaitospalvelut ,16 Rehtoritoimisto ja hallinto ,90 SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ ,65 KULUT YHTEENSÄ ,31 NETTO ,58 14

16 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos% TUOTOT 52 Myyntituotot ,46 55 Maksutuotot ,71 58 Tuet ja avustukset ,94 63 Vuokratuotot ,77 67 Muut toimintatuotot ,00 68 Valmistus omaan käyttöön ,00 TUOTOT YHTEENSÄ ,68 KULUT 01 Palkat ,34 02 Sosiaalivakuutusmaksut ,11 57 Henkilöstökorvaukset ,55 06 Muiden palveluiden ostot ,81 14 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,08 15 Varastojen muutos ,00 18 Avustukset ,08 19 Vuokrat ,06 20 Verot ,24 27 Muut kulut ,89 KULUT YHTEENSÄ ,06 NETTO ,37 16 Suunnitelmapoistot ,7 15

17 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Henkilöstösuunnitelma 1.4 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmataulukko valmistuu osana käytäviä yhteistoimintaneuvotteluja ja se täydennetään talousarviokirjaan yhtymähallituksen käsittelyyn

18 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokous on hyväksynyt kokouksessaan sisäisen valvonnan ja riskihallinnan perusteet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on hyväksytty yhtymähallituksen kokouksessa Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa konsernin toimintaa, eivätkä ne ole muista toiminnoista ja prosesseista erillisiä toimintoja. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja linjauksista. Yhtymäkokous edellyttää, että kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa. Yhtymähallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Yhtymähallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteossa tulee kuvata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet, keskeiset johtopäätökset kehittämiskohteista sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Toimitusjohtaja, rehtori, johtajat ja sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat valvonnasta seuraavalle vastuussa olevalle taholle. Yhtymähallituksen ja johdon tulee reagoida, mikäli raportointi sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ei osoita järjestelmän toimeenpanoa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden, sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä tulee varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Sisäinen tarkastus arvioi yhtymähallituksen hyväksymään suunnitelmaan perustuen objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä antaa suosituksia eli esittää toimenpide-ehdotuksia hallintojärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä. Katsaus riskinhallinnan tilanteeseen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta viedään osaksi päivittäistä johtamista ja esimiestyötä. Johdon ja esimiesten osaamista aihealueella kehitetään ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja viedään käytäntöön laaditun ohjeen ja yhtymäkokouksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen heikkeneminen sekä opetussuunnitelmien muutos edellyttää toimintatapojen muuttamista erityisesti pedagogisten ratkaisujen osalta. Näihin haasteisiin vastaaminen on riskienhallinnan osalta keskeisinä painopisteinä vuosina 2015 ja Vuoden 2015 aikana käynnistetään koulutusaloilla tapahtuva perustehtävään painottuva riskienarviointi. Tavoitteena on arvioida uudistettujen opetussuunnitelmien vaikutuksia ja kartoittaa onnistumisen kannalta keskeiset huomioitavat asiat. Riskienarvioinnin tulokset kootaan yhteen muun riskienhallinnan aineiston kanssa ja niistä muodostetaan dokumentti riskienhal- 17

19 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen linnan kokonaisuudesta Lahden kaupungin konserniohjeen mukaisesti. Samalla riksienhallinnan prosessia tehdään näkyvämmäksi osaksi muuta toimintaa. 1.6 Kestävä kehitys ja ympäristö Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toiminnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen tavoitteet sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Kestävä kehitys on olennainen osa opetusta ja kuntayhtymän toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun tavoitteet huomioidaan muun muassa hankintojen suunnittelussa sekä energiansäästötavoitteissa. Opetus- ja koulutustyön osalta kestävän kehityksen tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Opiskelijoilla tulee olla omalla alallaan vahva kestävän kehityksen osaaminen ja sitoutuminen vietäväksi työelämään. Päämääränä on kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Kestävän kehityksen toimintakulttuurin ja ympäristövastuun vahvistamiseksi kuntayhtymän prosesseja arvioidaan ja kehitetään aktiivisesti. Kehittämistavoitteissa painopisteinä ovat muun muassa toimitilojen energiatehokkuuden kasvattaminen sekä käytettävän paperimäärän vähentäminen. Uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelussa huomioidaan energiatehokkaat ratkaisut ja pyritään vähentämään toimitilojen energiankulutusta. Paperinkulutuksen vähentämiseksi kuntayhtymän tulostusjärjestelmä uudistetaan. Uudistuksella tavoitellaan kopiopaperin käytön puolittamista. Tavoitetta tukee sähköisen opetusmateriaalin entistä laajempi käyttö. 18

20 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 ( ) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille Strategia vuosille Salpauksen strategiavalmistelu vuosille käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla. Strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät ovat osallistuneet strategiavalmisteluun. Syksyllä 2014 toteutettiin arvoprosessi ja Salpauksen arvoiksi vahvistettiin: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja sloganiksi: Me muutamme maailmaa. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvot otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. Salpauksen perustehtävä: "Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen". Salpauksen visio 2020: "Salpaus - enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka". Strategiset kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi: Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen Taloudellinen perusta Kuva 1. Salpauksen strategia Osana strategiaprosessia on määritelty tavoiteltava toimintakulttuuri. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: Opiskelijoiden osallistuminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Kehitysohjelmille ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueille 19

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Talousarvio vuodelle 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Talousarvio vuodelle 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Talousarvio vuodelle 2016 Yhtymähallitus 28.9.2015 192 Yhtymäkokous 26.10.2015 31 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Sisällysluettelo Sisällysluettelo

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä www.phkk.fi Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Talousarvio vuodelle 2015 Tuoterenkaan johtokunta Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta Konsernihallitus

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 16.3.2012, Lahti YHTEISET

Lisätiedot

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 12/2015 1 Yhtymähallitus 15.06.2015 Aika 15.06.2015 klo 8:30-10:00 Paikka Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Padasjoki 12.1.2015. Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI -KUNTAYHTYMÄ

Padasjoki 12.1.2015. Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI -KUNTAYHTYMÄ Padasjoki 12.1.2015 Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori Ulkoiset muutospaineet - Miten niihin vastataan? Sivu 2 Hallitusohjelmasta Rahoituksen lasku Aloitus- ja koulutuspaikkavähennykset

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010

Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 00531 HELSINKI Yhteystiedot Faksi 040 348 7766 Koulutuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Sari Mikkola Laatu- ja arviointipäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan strategia 2014 2017 SUUNTA ETEENPÄIN Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Monialaisena koulutuksen

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä www.phkk.fi Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016 Talousarvio vuodelle 2014 Tuoterenkaan johtokunta 28.8.2013 52 Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUSSÄÄNTÖ

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUSSÄÄNTÖ SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUSSÄÄNTÖ Sisällys 1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 2 1 Taloussäännön soveltaminen... 2 2 Taloudellisuus ja tulosvastuu... 2 3 Sisäinen valvonta... 2 4 Riskienhallinta... 2 2

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 ja talousarvio vuodelle 2016 Hyväksyjä ja päätöksen numero: Yhtymähallitus 23.9.2015 126 Henkilöstötoimikunta 16.10.2015 Yhtymähallitus

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019 1(7) Strategia 2016-2019 2(7) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti. Edellisen hallituksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot