Kainuun maakuntaohjelma Seurantaraportti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun maakuntaohjelma 2009 2014. Seurantaraportti 2011"

Transkriptio

1 Kainuun maakuntaohjelma Seurantaraportti 2011 Kainuun maakunta kuntayhtymä 2011

2 Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS OHJELMAN TAVOITTEET STRATEGISET TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET... 6 TL1 OSAAMINEN JA KOULUTUS... 6 INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 6 OSAAMISTASON NOSTAMINEN JA KOULURAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN TL2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN JA INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN Kärkiala 1: ICT ja ELEKTRONIIKKA Kärkiala 2: MATKAILU Kärkiala 3: LUONNONVARAT OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS JA TYÖMARKKINOIDEN TOIMIVUUS TL3 MAASEUTU ELINVOIMAINEN JA MONIPUOLINEN ELINKEINOTOIMINTA ELÄMISEN LAADUN JA HYVINVOINNIN PARANTAMINEN MONIPUOLINEN KEHITTÄJÄVERKOSTO JA TOIMIVA MAASEUDUN OSAAMISRAKENNE TL4 HYVINVOINTI HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN UUDET TOIMINTATAVAT HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA KOLMAS SEKTORI TL5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ INFRASTRUKTUURIN TOIMIVUUS JA ASUINYMPÄRISTÖ LUONNONYMPÄRISTÖ VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN JA YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN KUNTATALOUS MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISJÄRJESTELYT JA SEURANTA JULKISEN KEHITTÄMISRAHOITUKSEN SUUNTAAMINEN YMPÄRISTÖSELOSTUS JOHTOPÄÄTÖKSET LISÄTIETOJA KAINUUN KEHITYKSESTÄ

3 1. JOHDANTO Aluekehittämislain perusteella maakuntien liitot (Kainuussa Kainuun maakunta kuntayhtymä) toimivat aluekehittämisviranomaisina. Niiden tehtävänä on yleinen aluepoliittinen suunnittelu, aluekehittämisohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja toteutumisen seuranta sekä aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittaminen. Maakunnalla on käytettävissään kolme lakisääteistä suunnitteluvälinettä: maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Nykyinen Kainuun maakuntaohjelma on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa Siinä todetaan, että Kainuun maakunnallinen ennakointi- ja seurantaryhmä seuraa maakuntaohjelman toteutumista ja kehityksestä raportoidaan maakuntavaltuustolle. Maakuntaohjelman seurantaraportissa tuodaan esille keskeiset Kainuun maakuntaohjelman mukaiset alueen kehitystä kuvaavat teemat ja niistä kertovat indikaattorit. Eri teemojen seurantaindikaattorit on valittu siten, että niitä on mahdollisimman vähän, mutta valitut ovat mahdollisimman hyvin toteutunutta kehitystä kuvaavia. Kriteerinä on ollut myös se, että valittuja indikaattoreita on pystyttävä seuraamaan jatkuvasti samalla tavalla, jotta niiden vertailtavuus säilyy koko ohjelman toteuttamisen ajan. Indikaattorit on valittu myös siten, että niistä saadaan mahdollisimman tuoretta tietoa eri teemojen kehityksen seuraamiseksi. Tuoreimmat seurantatiedot löytyvät teemoittain myös Kainuun maakuntaportaalista (www.kainuu.fi > tilastoja). Kainuun maakuntaohjelman kullekin teemalle on ennakointi- ja seurantaryhmässä nimetty vastuutaho ja vastuuhenkilö, joiden tehtävänä on kerätä teemansa raportoitava tieto. Vastuuhenkilöt ovat tehneet tulkinnan menneestä kehityksestä, arvioineet toteumaa verrattuna maakuntaohjelmassa esitettyyn tavoitteeseen ja myös arvioineet tulevaa kehitystä. Mikäli mahdollista, on eri kohdissa esitetty myös johtopäätöksiä tulevaisuudessa tarvittavista toimenpiteistä. Raportin kokoamisesta on vastannut Kainuun maakunta kuntayhtymän suunnittelu- ja kehittämisyksikkö. Seurantaraportti on toimitettu tiedoksi Kainuun maakuntahallitukselle kokoukseen ja Kainuun maakuntavaltuustolle kokoukseen. Raportti on myös saatavilla yllä mainitusta internet-osoitteesta. 3

4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Kainuulainen toimintaympäristö on muuttumassa. Erityisesti maailmantalouden aiempaa nopeat ja myös voimakkaammat muutokset vaikeuttavat tulevaisuuden suunnittelua lisäävät epävarmuutta eri toimien suunnittelussa. Toisaalta lisääntyvät kestävyyden vaatimukset ja ilmastopolitiikan nouseminen huomioitavaksi kaikessa toiminnassa nostavat toiminnan haasteellisuutta. Myös demografiakehitys tuo oman haasteensa toiminnalle mistä osaavaa työvoimaa työnantajien tarpeisiin, kun työmarkkinoilta poistuva ikäluokka on huomattavasti työmarkkinoille tulevaa nuorisoikäluokkaa suurempi ja koulutustakin uhkaavat säästötoimet? Toistaiseksi Kainuu on selvinnyt taantumasta suorastaan loistavasti. Työpaikkojen määrä on pysynyt suhteellisen vakaasti noin työpaikan tasolla. Työttömien määrä on vähentynyt vakaasti koko luvun ajan. Paperikoneiden hiljentymisen tilalle on syntynyt liikevaihtoa erityisesti kaivannaistoiminnassa ja metalliteollisuudessa. Luomutuotanto on Kainuussa laajaa ja elintarviketeollisuus on kasvussa, myös palvelualat kasvavat tasaisesti. Bioenergian käyttö lisääntyy ja se tukee metsäala kannattavuutta ja työllisyyttä. Ennakoinnit olettavat suotuisan kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Keskeinen haaste on tällä hetkellä maakunnassa tarjottavan mahdollisimman monipuolisen koulutusjärjestelmän läsnäolo. Eri asteisen koulutuksen riittävällä tarjonnalla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus erityisesti tulevaisuuden kovassa kilpailussa työntekijöistä. Koulutuksen saatavuus vaikuttaa suoraan myös väestönkehitykseen. Kainuun muuttotappio muodostuu pääasiassa muualle koulutukseen muuttavista nuorista. Kainuun saavutettavuus ei ole kehittynyt halutulla tavalla. Erityisesti lentoliikenteen ja raideliikenteen osalta kehitys on ollut heikkoa verrattuna muihin maakuntiin. Kainuussa ollaan huolissaan suurilla volyymeillä toimivan kaivosteollisuuden vaikutuksista ympäristöön. Ympäristön tilaa seurataan tarkasti. Toiminnassa tulisikin tavoitella Tekesin Green mining ohjelman mukaista huomaamatonta ja älykästä kaivostoimintaa. Sen päätavoitteena on nostaa Suomi ekotehokkaan mineraaliteollisuuden globaaliksi edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä. Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu vuosikate on selkeästi parantunut. Myös tuloveroprosentti on kasvanut hieman maltillisemmin kuin koko maassa keskimäärin. Kertyneet alijäämät ovat pienentyneet huomattavasti. Hallitusohjelman kuntauudistus perustuu ns. vahvoihin peruskuntiin. Vakiinnutetaanko vahvuutensa jo osoittanut Kainuun hallintomalli osana kuntauudistusta? 4

5 3. OHJELMAN TAVOITTEET Ohjelman tavoitteiden ja toteuman raportoimisen vaikeutena on tilastojen hidas valmistuminen ja julkistaminen. Päätavoitteista tuoretta tietoa on tarjolla vain väestötavoitteiden osalta. Kainuun väestö vähenee tavoiteltua nopeammin, n henkilöllä vuosittain. Pääosa muuttoliikkeestä muodostuu opiskelupaikan perässä muuttavista nuorista. Kajaanin seutu on pitänyt väestänsä 2000 luvulla ja pääosa väestön vähenemisestä n kohdistunut Kehys-Kainuun kuntiin. Toimialojen kehityksestä ja maakunnallisesta arvonlisäyksestä arvioita tehtäessä arviot perustuvat pääasiassa Tilastokeskuksen suhdannetietoihin. Niiden mukaan työpaikkojen määrä on pysynyt lähes samalla työpaikan tasolla koko 2000-luvun. Sen sijaan paperiteollisuuden loppuminen Kajaanissa pudotti kaikkien alojen yhteenlasketun liikevaihdon uudelle, n. 30 % alemmalle tasolle vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Sen jälkeen Kainuun kaikkien alojen yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut lähes kaksinkertaisella (n. 10%/v.) nopeudella koko maahan verrattuna (Kuva 1.). Kärkialojen kehitys on kuvattu tarkemmin tässä raportissa sivuilla Henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendivertailu Kainuussa: Kaikki toimialat (TOL A-X) Indeksi 2005= / / / / / / / / / / /2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kainuun maakunta: Henkilöstömäärä Kainuun maakunta: Liikevaihto Koko maa: Liikevaihto Kuva 1. Kainuun ja koko maan liikevaihdon kehitys 01/ /2010 sekä työpaikkojen määrän kehitys Kainuussa samalla jaksolla (Indeksi v = 100). Taulukko 1. Kainuun väestön, aluetalouden ja toimialojen kehitys vuosina 2000, sekä tavoiteltu kehitys v saakka. Väestö VÄESTÖ (henkeä) TAVOITE VÄESTÖ (henkeä) TALOUDELL.HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) Kainuu TAVOITE 1,71 1,70 1,70 1,69 1,69 1,68 1,69 1,75 TALOUDELL.HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) Kainuu 1,85 1,83 1,76 1,67 1,69 1,74 TALOUDELL.HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) Suomi 1,32 1,32 1,28 1,24 1,24 1,34 Lähde: Tilastokeskus Aluetalous ARVONLISÄYS (ph**, kh***), Meuro TAVOITE ARVONLISÄYS (ph, kh), Meuro * ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Kainuu TAVOITE 2,30 2,50 2,70 2,90 3,10 3,30 2,50 2,40 ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Kainuu -0,71-1,08 7,76 7,58 5,1* ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Suomi TAVOITE 3,00 2,90 2,90 2,80 2,80 2,70 2,50 2,30 ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Suomi 8,81 3,13 5,12 9,26 2,9* * Ennakkotieto ** ph = Arvonlisäys, brutto perushintaan *** kh = Tuotannonarvo määritetty käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus 5

6 Toimialojen kehitys TOL2008 (Alueella työssä käyvät): A Maa- ja metsätalous TAVOITE A Maa- ja metsätalous B, D-E Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöh.; Vesi-, viemäri- ja jäteh. TAVOITE B, D-E Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöh.; Vesi-, viemäri- ja jäteh C Teollisuus TAVOITE C Teollisuus F Rakentaminen TAVOITE F Rakentaminen G-I Kauppa; Kuljetus ja varastointi; Maj.- ja rav.toiminta TAVOITE G-I Kauppa; Kuljetus ja varastointi; Maj.- ja rav.toiminta J Informaatio ja viestintä TAVOITE J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta TAVOITE K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta TAVOITE L Kiinteistöalan toiminta M-N Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta; Hallinto- ja tukipalv. TAVOITE M-N Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta; Hallinto- ja tukipalv O-Q Julk.hallinto, maanpuolustus; Pakoll.sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalip TAVOITE O-Q Julk.hallinto, maanpuolustus; Pakoll.sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalip R-U Muut palvelut TAVOITE R-U Muut palvelut X Toimiala tuntematon TAVOITE X Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus 4. STRATEGISET TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET TL1 OSAAMINEN JA KOULUTUS Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämisen seurantaindikaattoreita ovat t&k-toiminnan menot yksityisellä ja julkisella puolella sekä t&k-toiminnan henkilöstön määrän kehittyminen. Lisäksi innovaatiojärjestelmän kehittämistä seurataan kartoittamalla teemaan liittyviä toimenpiteitä seurantajaksolla. Taulukko 2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ja henkilöstö Kainuussa 2000, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN MENOT Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan menot milj. 1,6 2,0 1,7 2,0 2,2 2,5 Yritysten t&k-toiminnan menot milj. 8,5 14,3 13,0 16,3 10,8 12,0 Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan menot milj. 4,3 7,7 7,0 4,4 2,7 8,8 T&k-toiminnan menot yhteensä milj. 14,4 24,0 21,8 22,6 15,8 23,4 T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Kainuu T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Suomi TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN HENKILÖSTÖ Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan henkilöstö Yritysten t&k-toiminnan henkilöstö Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan henkilöstö T&k-toiminnan henkilöstö yhteensä T&k-toiminnan henkilöstö / 100 as. Kainuu 0,32 0,40 0,52 0,48 0,38 0,49 T&k-toiminnan henkilöstö / 100 as. Suomi 1,33 1,47 1,51 1,50 1,49 1,49 Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta * YVT = yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta 6

7 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ,0 21,8 22,6 23, ,3 15,8 14,4 14,3 13,0 12,0 10,8 Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan menot Meuro 8,5 8,8 7,7 Yritysten t&k-toiminnan menot Meuro 7,0 2,7 Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan menot Meuro 4,3 4,4 T&k-toiminnan menot yhteensä Meuro 1,6 2,0 1,7 2,0 2,2 2, Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta * YVT = yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Kuva 2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kainuussa 2000, Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan henkilöstö Yritysten t&k-toiminnan henkilöstö Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan henkilöstö T&k-toiminnan henkilöstö yhteensä Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta * YVT = yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Kuva 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö Kainuussa 2000,

8 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot /asukas T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Kainuu T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Suomi Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuva 4. Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot/asukas Kainuussa 2000, ,6 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö / 100 asukasta 1,4 1,47 1,51 1,50 1,49 1,49 1,2 1,33 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,52 0,48 0,49 0,40 0,38 0,32 T&k-toiminnan henkilöstö / 100 asukasta Kainuu T&k-toiminnan henkilöstö / 100 asukasta Suomi Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuva 5. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö Kainuussa 2000, Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kainuussa olivat vuosina keskimäärin noin 21,5 milj. euroa vuodessa ja asukusta kohti laskettuna noin 258 euroa vuodessa. Koko maan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot asukasta kohti laskettuna olivat samalla jaksolla keskimäärin noin 1174 euroa. Kainuun sekä Itä- ja Pohjois-Suomen ero koko maahan selittyy pääasiassa yliopistojen tutkimustoiminnan, tutkimuslaitosten ja isojen yritysten tuotekehityksen keskittymisellä Suomen kasvukeskuksiin Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö on pysynyt vakiona vuoden 2008 notkahdusta lukuun ottamatta. Notkahduksen pääsyy on EU-rahoituskauden päättyminen vuoden 2007 loppuun ja rahoitusjärjestelyihin liittyvä uuden kauden hidas käynnistyminen vuoden 2008 alussa. 8

9 Innovaatiojärjestelmään liittyvät selvitystehtävät: KAPPLA Tekes käynnisti loppuvuodesta 2008 Pohjois-Suomeen kolmen maakunnan, Kainuu, Pohjois- Pohjanmaa ja Lappi (KAPPLA) kehitysprojektin, jonka tavoitteena oli rakentaa alueelle innovaatioympäristön toimintamalli, joka tunnistaa kehityshakuiset yritykset ja luo uudenlaisia toimintatapoja yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen. Hankkeen loppuraportti julkaistiin syksyllä (Yhteiseltä areenalta globaaleille markkinoille, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin innovaatioympäristön toimintamallin kehittäminen, Tommi Ranta ja Anssi Uitto). Lisäksi raportoitiin maakuntakohtaisissa raporteissa innovaatiojärjestelmän toimijat, palvelukartta sekä kuvaus innovaatioympäristön verkoston toimivuudesta. Pohjois-Suomen yhteisiksi teemoiksi hankkeessa tunnistettiin testbed ja living lab -konseptit, arktinen ympäristö, luonnonvarat ja niukkaresurssisuus sekä kyvykkyys (osaaminen). Työ jatkuu Innovaatioareenatoimintana. Tavoitteena on rakentaa voimavarat yhdistämällä sellaisia yhteisiä pohjoissuomalaisia kokonaisuuksia, joissa yksikään seutu tai maakunta ei ole yksin kyllin vahva toimija. INNOKAINUU Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot -instituutti julkaisi Kainuun innovaatioympäristön alueellisen vaikuttavuusarvioinnin kesäkuussa Seurantajaksona oli Tiivistettynä yhteenvetona raportissa todetaan, ettei Kainuun talouden, työllisyyden ja väestön haasteellisiin kehitystrendeihin innovaatioympäristön kehittämisellä ei ole kyetty vaikuttamaan, eikä nostamaan maakunnan rakenteellisista ongelmista johtuvaa suhteellista asemaa muiden maakuntien joukossa. Ansiokasta on kuitenkin, että ilman omaa yliopistoa maakuntaan on kyetty luomaan korkeasti koulutettujen työmarkkinat ja monisatapäinen tutkijakunta. Sidotun T&K -rahoituksen osuutta maakunnassa on onnistuttu merkittävästi kasvattamaan tarkastelujaksolla Julkisen sektorin innovaatiotoimintaan sijoittamalle eurolle on saatu innovaatioympäristön T&K - rahoituksen kautta hyvä tuotto. KAINUUN MAAKUNTAYHTYMÄN SELVITYSTYÖ Suunnittelu- ja kehittäminen tulosalue inventoi Kainuun strategiat keväällä Maakuntavaltuusto käsitteli asiaa työkokouksessa Haaviin jäi kaikkiaan yli 60 strategiaa tai ohjelmaa. Työkokouksen tulokset otetaan huomioon seuraavan maakuntasuunnitelman ja ohjelman sekä Kainuun maakunta kuntayhtymän strategian laadinnassa. Innovaatiojärjestelmää tukevat hankkeet: Innovaatiojärjestelmän kehittämisen parissa toimi/toimii vuosina kokonaisuudessaan 73 hanketta. Keskeisiä hankkeita ovat muun muassa CEMIS, Snowpolis sekä Woodpolis - hankkeet. CEMIS on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskus MIKESin, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. Alaa kehittäville ja niitä soveltaville yrityksille ja tutkimuslaitoksille keskus tarjoaa osaamista, tutkimustoimintaa sekä uusia innovaatioita. CEMIS:n painopisteet ovat mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikka. Snowpolis Vuokatti on kansainvälinen, hyvinvointiteknologian kehittäjä, liikuntaan sekä talveen erikoistunut osaamis- ja yrityskeskittymä Sotkamo-Kajaani -alueella. Snowpoliksen keihäänkärkialoja ovat liikunta-, ravitsemus- ja talventeknologiat. Päätavoitteena on vuoteen 2015 mennessä saada Kainuuseen 100 uutta yritystä ja 1000 uutta työpaikkaa. Woodpolis hankkeen tavoitteena on, että Woodpolis on kansainvälisesti toimiva energiatehokkaan puurakentamisen innovaatio- ja oppimisympäristö ja että se tuottaa yhdessä yhteistyöverkostonsa kanssa monipuolisia asiantuntijoita ja toimii kansainvälisessä puuteknologian tutkimus-, kehitys- ja opetusympäristössä. Woodpolis toimii Kuhmon kaupungissa. 9

10 Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Kainuun kärkialat on tunnistettu hyvin kainuulaisten päättäjien ja toimijoiden keskuudessa. Maakuntaohjelman päätavoitteen mukaisesti hankerahoitusta ja koulutustarjontaa on kohdennettu voimakkaasti maakuntaohjelman kärkialoille: ICT ja elektroniikka, matkailu sekä luonnonvarat. Yrityskyselyn perusteella (em. InnoKainuu) yritysten toiminnan kannalta tärkeimmiksi organisaatioksi rankattiin Kainuun TE keskus (ml Tekes), Kainuun Etu ja Finnvera. Kainuussa yrityksillä on ollut vaikeuksia saada korkean osaamisen työpaikat täytettyä. Merkittävä osaamisreservi on ollut kuitenkin Kajaanin AMK, joka on ollut myös joidenkin yritysten Kajaaniin sijoittumisen edellytys. Yliopistotason koulutus- ja tutkimustoiminnan harvemmat yritykset kokevat toimintansa kannalta sisällöllisesti tarpeelliseksi. Paikallinen ammatillinen koulutus on tärkeää useimmille kainuulaisille yrityksille. Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämistä varten on laadittu em. kolme kattavaa selvitystä, joiden pohjalta innovaatiojärjestelmän jatkokehitystyö voidaan käynnistää seuraavan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman laadinnan yhteydessä. Innovaatioympäristön toimijoiden verkottumista keskenään ja maakunnan ulkopuolelle on edelleen lisättävä, kun tavoitellaan kansainvälisesti merkittävää asemaa ja osaamista sekä kannattavaa liiketoimintaa. Maakuntavaltuuston työkokouksen päätulkinta on, ettei nykyisen maakuntaohjelman kärkialoja ole tarpeen muuttaa. Kärkialojen sisältö on tarkistettava tulevassa strategiatyössä. Kärkialoista terävin paketti on ICT ja elektroniikka -alalla. ICT -alan sisältöä on tarkistettava tuotantopainotteisuudesta esimerkiksi pelialan sekä pilvi- ja hyvinvointiteknologian suuntaan. Matkailu- ja luonnonvara -alat vaativat vielä yhteistyön parempaa organisointia. Luonnonvaraalaan liittyvän innovaatiotoiminnan keskeisenä tavoitteena tulee olla puun käytön monipuolistaminen. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat Kainuussa mekaaninen puunjalostus ja bioenergian kehittäminen. Innovaatioympäristöä kehitettäessä tulee tunnustaa tosiasiat ja keskittyä realistisiin toimenpiteisiin. Kainuusta tuskin kutoutuu korkeasti palkattujen huippuosaajien metropolia, mutta väljää ja luonnonläheistä asumista ja monipuolisia vapaa-ajan viettomahdollisuuksia maakunnalla on tarjota. Kainuun innovaatiojärjestelmän vetovastuu on siirtynyt yhä enemmän Kajaanin ammattikorkeakoululle. Maakunnan edunvalvonnan yhdeksi päätavoitteeksi on asetettu itsenäinen ammattikorkeakoulu. Toistaiseksi tässä on onnistuttu. Asia vaatii edelleen edunvalvontaa. Kajaanin ammattikorkeakoululla on edelleen hyvät edellytykset säilyä itsenäisenä. Osaamistason nostaminen ja koulurakenteiden kehittäminen KOKO KOULUTUKSEN YHTEINEN SEURANTAKEHITYS Kainuun koko koulutuksen yhteisen seurantakehityksen indikaattoreilla seurataan opintojen jatkumoa. Indikaattoreita ovat perusopetuksen päättötutkinnon suorittaneet, yhteisvalinnassa toisen asteen koulutuspaikan saaneet perusopetuksen päättäneet nuoret, nuorten ammatillisen koulutuksen läpäisy ja koulutuksen keskeyttäminen, ylioppilaiden jatko-opintoihin sijoittuminen, ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät ja suoritetut tutkinnot. 10

11 Kainuun perusopetukseen osallistuvat saavat kaikki päättötodistuksen. Toisen asteen koulutuksesta vastaava Kainuun maakunta kuntayhtymä tarjoaa Kainuun ammattiopistossa (KAO) ja lukiokoulutuksessa opiskelupaikan jokaiselle kainuulaiselle peruskoulun päättävälle 9.- luokkalaiselle. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen on lisääntynyt ja lukiokoulutukseen hakeutuminen vähentynyt. Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste on Kainuussa parantunut ja opintojen negatiivinen keskeyttäminen vähentynyt. Kainuulaiset ylioppilaat sijoittuvat useammin ammattikorkeakouluopintoihin kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Kuva 6. KAO: Ammatillisen koulutuksen läpäisy (Aloittamisvuodesta 3,5 seuraavan vuoden aikana valmistuneiden opiskelijoiden osuus aloittaneista) Lähde: Tilastokeskus ja KAOn tiedostot (Koonti: Koulutustoimiala 2011) Kuva 7. KAO: Ammatillisesta koulutuksesta eroaminen (Negatiivinen ero: esim. työttömyys, opiskeluhaluttomuus, sopeutumisvaikeudet tai eroamisen syy, josta ei ole tietoa.) Lähde: KAOn tiedostot

12 Kuva 8. Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Lähde: Koulutustoimialan tiedostot 2011 Kainuussa tarjotaan ammatillista aikuiskoulutusta suhteessa väestöpohjaan saman verran kuin muualla Suomessa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät ja suoritettujen tutkintojen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2007 vuoteen Oppilaitos järjestää koulutusta kysynnän mukaan mutta koko toisen asteen koulutuksen sisältöä ohjaavat valtakunnalliset tutkintojen perusteet ja tehdyt ennakoinnit. Toisen asteen koulutus toimii sekä taloudellisesti että toiminnallisesti tehokkaasti. Koulutuksen keskittyminen Kajaaniin on jatkunut mutta yhteistyö ja vuorovaikutus oppilaitosten kesken on lisääntynyt. Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet ovat edelleen lisääntyneet ja yleissivistävässä koulutuksessa keskustellaan työelämäyhteyksien avaamisesta. Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) alat on priorisoitu maakuntaohjelman mukaisesti. Kainuun mallin 2013 ohjausryhmän suosituksesta on tehty selvitys Kajaanin ammattikorkeakoulu liikelaitoksen omistajavaihtoehdoista ( ). KAMK:n ylläpitäjäjärjestelmään ei ole tehty muutoksia. Kainuun maakuntahallituksen asettama Kainuun korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmä on raportissaan ( ) todennut Kainuun korkea-asteen kehittämisen ensisijaiseksi tehtäväksi turvata KAMK:n itsenäisyys ja toimintamahdollisuudet. Uuden, pysyvän sekä kandidaatti- että maisteritason sisältävän yliopistollisen koulutuksen saaminen alueelle on epätodennäköistä supistuvassa suomalaisessa korkeakoulukentässä. Kainuun väestön osaaminen on noussut tasaisesti koko 2000-luvun. Alueen työvoiman eläköitymisestä johtuen kysyntää on erityisesti toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Toisen asteen opiskelupaikan järjestyminen alueen jokaiselle nuorelle on valtakunnallisesti merkittävä tulos. KAOn valtakunnallinen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto (2009) ja KAMK:n valinta Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi Talouselämä-lehden (2011) vertailussa osoittavat oppilaitosten kuuluvan valtakunnalliseen kärkeen. Yliopistollisen opettajainkoulutuksen lakkaaminen vuoteen 2013 mennessä on alueellinen menetys, joten tavoitteena on KAMK:n itsenäisyyden ja toimintaedellytysten turvaaminen. 12

13 Alueen koulutuksen kehitys etenee korkeakoulutusta lukuun ottamatta maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Valtakunnallisesti Kainuun koulutuksen suhteellinen asema on parantunut ja Kainuun toimintamalleista on otettu mallia monilla alueilla. ESI- JA PERUSOPETUS Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärän alenemisessa on ohitettu jyrkin vaihe. Kajaanissa ja Sotkamossa koulun aloittavien lasten määrä tulevaisuudessa jopa hieman kasvaa. Kuljetusoppilaiden määrä vaihtelee alueittain ja vuosittain mutta tarve pysyy lähivuosina ennallaan. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Perusopetuksen lainsäädännön uudistus 2010 tukee oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomiointia sekä peruskoulujen oppimisympäristöjen ja opetus- ja työtapojen uudistamista. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyö on tiivistä ja sen merkitys korostuu entisestään. Kuntien tulee panostaa ennaltaehkäisevän oppilashuollon ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseen, perusopetuksen oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämiseen. Opettajien täydennyskoulutukseen ja koulukiinteistöjen kunnostamiseen on varattava riittävät resurssit. TOISEN ASTEEN KOULUTUS Koko koulutuksen yhteinen seurantakehitys luvussa mainittujen indikaattoreiden lisäksi toisen asteen koulutuksessa seurataan opiskelijoiden, aloituspaikkojen ja henkilöstön sekä koulutuksen kehittämiseen käytettävän hankerahoituksen määrän kehitystä. Kuva 9. Toisen asteen koulutuksen henkilöstö ja opiskelijamäärä (KAO, Kainuun ammattiopisto, sis. Kuusamo ja aikuisopisto. Lukiot ei sis. Vaala eikä IB-lukio. Lähde: Koulutustoimialan tiedostot 2011) 13

14 Taulukko 3. Toisen asteen aloituspaikat Lukiot KAO (KAO, Kainuun ammattiopisto, ei sis. Kuusamoa. Lukiot ei sis. Vaala, sis. IB-lukio. Lähde: Koulutustoimialan tiedostot 2011) Taulukko 4 Kainuun lukioiden ja Kainuun ammattiopiston hankerahoituksen määrä. LUKIOIDEN JA KAO:N HANKERAHOITUS Kokonais- Omarahoitus- Kokonais- Omarahoitus- kustannukset, osuus (%) kustannukset, osuus (%) EU-rahoitteiset lukiokoulutuksen hankkeet, Kainuu , ,75 Kansalliset lukiokoulutuksen hankkeet, Kainuu EU-rahoitteiset KAOn* hankkeet, Kainuu , ,24 Kansalliset KAOn* hankkeet Kainuu , ,08 Kv-hankkeet, KAO* Kainuu , ,29 * KAO = Kainuun ammattiopisto liikelaitos. Lukiokoulutus ei sis. Vaala. Lähde: KAOn ja koulutustoimialan tiedostot 2011 Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Toisen asteen koulutuksen talouskehitys on ollut vakaa, vaikka opiskelijamäärä on laskenut ja yksikköhintaan perustuva rahoituksen tuotto on ollut laskeva eikä henkilöstön määrä ole laskenut koulutettavien määrään nähden riittävästi. Koulutuksen järjestämisen haaste on lukiokoulutuksen kysynnän hiipuminen ja ammatilliseen koulutukseen perustuvien työpaikkojen runsas vapautuminen tulevina vuosina. Alueen huoltosuhde ei mahdollista pitkiä koulutusuria. Toisen asteen koulutuksen kehittämiseen käytetty hankerahoitus on suuntautunut pääosin ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. KAOn talouden ylijäämää on käytetty oppilaitoksen rakennusten peruskorjauksiin. Kiinteistöjen patoutunut korjaustarve koskee koko julkista sektoria. Asetetut tavoitteet on saavutettu mutta julkisen talouden kestävyysvaje ja Kainuun alueen demografinen kehitys asettavat haasteita koulutusjärjestelmän tuottavuuskehitykselle. Koulutuksesta säästäminen kuitenkin aiheuttaa nopeaa syrjäytymistä. KORKEA-ASTEEN KOULUTUS Opettajainkoulutuksen lakkauttaminen poisti Kainuusta yliopistollisen koulutuksen perustutkintopaikat. Kajaanin yliopistokeskuksen (KYK) rakenne muuttui vuoden 2011 alussa. Kajaanin yliopistokeskuksen neljän yhteistyöyliopiston (Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Lapin yliopisto) keskinäinen yliopistokeskussopimus on uusittu tammikuussa KAMK:n pelialan koulutuksen kehittämisessä on edetty. Kajaanin korkeakoulukonsortiossa on käynnistetty yhteistyössä Cemis ja Aikopa yksiköt (mittaustekniikka ja aikuiskoulutus). Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Korkea-asteen koulutus ei ole toteutunut maakuntaohjelmaan kirjatulla tavalla mutta korkea-aste on tiivistynyt Kajaanin ammattikorkeakoulun ympärille. 14

15 Kainuun tulee entistä voimakkaammin verkostoitua yliopistokoulutusta tarjoavien tahojen kanssa ja pyrkiä saamaan alueelle yksittäisiä maisteriohjelmia kysyntää vastaavalla tavalla. VAPAA SIVISTYSTYÖ JA TAITEEN PERUSOPETUS Kainuun kesäyliopisto ja yksityinen Kainulan kansalaisopisto toimivat yhteisen hallinnon alaisina. Kainuun kansalaisopistot toimivat Vapaan sivistystyön lain, Kainuun maakuntasuunnitelman sekä ylläpitäjäkuntansa vision ja tavoitteiden mukaisesti. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta järjestetään pääsääntöisesti Kaukametsän opistossa Kajaanissa ja Kiantaopistossa Suomussalmella. Kaukametsän opiston vuotuinen opiskelijamäärä on noin 230 ja oppituntien määrä noin Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Kainuun kansalaisopistot työstävät hankerahoituksella opistojen laatukäsikirjoja Euroopan laatupalkintomallin mukaisesti. Kansalaisopistot ja kansanopisto kehittävät aktiivisesti Kainuun OpinRaitti internet-sivustoa, jolla tiedotetaan Kainuun aikuiskoulutukseen liittyvistä asioista. Vapaan sivistystyön merkitys tulee kasvamaan aikuiskoulutuksessa alueen demografisen muutoksen myötä. Vapaan sivistystyön toimijoiden haasteena on maakunnallisen yhteistyön syventäminen niin koulutuksessa kuin hallinnossakin. 15

16 TL2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Yritystoiminnan edistäminen ja innovaatioiden kaupallistaminen Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS käynnistyi 6/2010. Sen teknologiset painopistealueet ovat mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikka. Liikevaihto kasvoi kahdella kolmesta painopistetoimialoista: kaivannaistoiminta/luonnonvarat + 187,5 % ja matkailu +2 %, laskua oli ICT/elektroniikka -3,1 %. Muilla toimialoilla merkittävää liikevaihdon kasvua on ollut metallialalla 92,2 % ja energia-alallakin yli 30,3 %. Elintarviketuotannon liikevaihto kasvoi 19,8 % ja vastaavasti metsä- ja puuklusterin 16,3 %. Koko maahan (6,4%) verrattuna yritysten liikevaihto kasvoi Kainuussa (15,4%) muuta maata voimakkaammin vuoden alkupuoliskolla. Kehitys jatkui samanlaisena loppuvuonna. Liikevaihdon kehitys oli epätasaista ja kasvu painottui pääosin vuoden loppupuoliskolle. Yritys-Suomi palvelujärjestelmän toteutuksesta allekirjoitettiin sopimus toukokuussa Palvelulla sai omat toimitilat Linnan tiloissa alkuvuodesta Yritysten nettolisäys oli v Yritystoiminnan edistämiseen varatut voimavarat riittivät kattamaan kysynnän. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Yritysten liikevaihdolla mitattuna kainuulaiset yritykset ovat kasvaneet muuta maata enemmän. Poikkeuksen tekee aiemmin jo mainittu ICT- ja elektroniikka-ala. Alalla on menossa murros palvelujen tuottamisen suuntaan. Toimintaympäristö on kehittynyt suotuisasti: Cemis ja Yritys-Suomi -palvelut ovat käynnistyneet. Renforsin rannalle on tulossa CWC:n myötä supertietokone, joka toteutuessaan parantaisi ICTpuolen yritysten toimintaedellytyksiä. Yritysten nettolisäys on tavoitetasolla. Edelleen on tehtävä valintoja ja keskityttävä valittujen toimenpiteiden läpivientiin, esim. Cemis. Yrityksiä on jatkossakin kannustettava kansainvälistymään ja siinä käyttämään hyväksi eri organisaatioiden tarjoamia kansainvälistymispalveluja. 16

17 Toimialojen kehittäminen Kärkiala 1: ICT ja ELEKTRONIIKKA ICT- ja Elektroniikkatoimialojen henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa Indeksi 2005= / / / / / / / / / / / /2011 Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 10. Kainuun ICT- ja elektroniikkatoimialojen henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit ICT- ja elektroniikkatoimialojen liikevaihto / henkilö (1000) euroa Kainuu Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Koko maa Lähde: Tilastokeskus, Toimialaonline, Yritysten rakenneindikaattorit Kuva 11. ICT- ja elektroniikkatoimialojen liikevaihto / henkilö (1000) euroa Kainuussa, Lapissa, Pohjois- Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja koko maassa

18 Taulukko 5. ICT- ja elektroniikkatoimialojen liikevaihto ja henkilöstö 2000, ICT- ja elekt.toimialojen liikevaihto milj. ** * ICT- ja elekt.toimialojen henkilöstön määrä ** * ICT- ja elekt.toimialojen liikevaihto /hlö (1000), Kainuu *** ICT- ja elekt.toimialojen liikevaihto /hlö (1000), Koko maa *** ICT- ja elekt.toimialojen yritysten lukumäärä ***. **** * Ennakkotieto ** Lähde: Tilastokeskus, Kainuun suhdannetiedot, toukokuu 2011 *** Lähde: Tilastokeskus, Toimialaonline, Yritysten rakenneindikaattorit **** Yritysten määrä indikaattorissa ICT- ja elektroniikkatoimiala luokituksessa käytetään 2931 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus moottoriajoneuvoihin -luokan sijasta 293 Osien ja tarvikkeiden valmistus ajoneuvoihin -luokkaa tietojen saatavuudesta johtuen. Muuten muuttuja sisältää samat toimialat kuin muissa ICT- ja elektroniikka-alojen indikaattoreissa. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Vuoden 2008 lopulta alkanut kansainvälinen lama ja talouden taantuma käänsivät Kainuun ICT- ja elektroniikka-alan yritysten henkilöstömäärän ja liikevaihdon vaihtelevan, mutta vuodesta 2001 myönteisenä jatkuneen hienoisen kasvun laskuun. Klusterin liikevaihto supistui tasaisen voimakkaasti vuosien ajan. Negatiivinen kehitys näyttää kääntyneen vuoden 2010 lopulla jälleen hienoiseen kasvuun. Vuodesta 2007 alkanut yritysten henkilöstön määrän negatiivinen kehitys voimistui taantuman aikana entisestään. Elpymisen merkit ovat kuitenkin olleet nähtävissä vuoden 2011 puolelle tultaessa. Maakuntaohjelman mukainen tavoite on, että Kainuun ICT ja elektroniikka-alan työpaikkojen ja liikevaihdon kehitys on kaudella parempi kuin keskimäärin koko maassa. Suunta kehityksessä oli alalla maakunnassa lähtökohtaisesti hyvä, mutta laman seurauksena kehitys kääntyi negatiiviseksi ja on noudatellut siltä osin koko maan kehitystä. Laman aikana kainuulaiset yritykset ovat pyrkineet turvaamaan toimintansa jatkumisen lähinnä henkilöstöään vähentämällä ja tinkimällä mm. IT-poolin yhteiselle kehittämishankkeelle asetetuista tavoitteista ja kehittämistoimista. Toimialan keskeisimpien kehittäjätahojen toiminta keskitettiin vuoden 2010 elokuussa käynnistettyyn CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) keskukseen. Keskus on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. Oulun yliopistosta CEMIS:in toimintaan kuuluvat Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitsevat Oulun yliopiston ICT-alan koulutus- ja tutkimusympäristöt: mittalaitelaboratorio, biotekniikan laboratorio, tietojenkäsittelytieteiden Kajaanin yksikkö sekä CWC:n (Centre for Wireless Communications) Kainuun yksikkö. Yhteistyötä tiivistäen ja toimintoja keskittäen pyritään alueella turvaamaan yritysten koulutus- ja tutkimuspalvelujen saatavuus ja yritysten sekä koko alueen toimijoita koskevan kilpailukyvyn kehittäminen. Kajaaniin kaavailtu ajoneuvojen talvitestauskeskushanke ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kainuussa ICT-toimiala on toisaalta vahvistumassa perustettavien datakeskuspalvelu- ja tuotantotoimintojen kautta. Uusina avauksina maakunnalle ovat olleet CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen Supertietokoneen sijoittumispäätös Kajaanin Renforsin rantaan ja sen ympärille yhdessä rakennettavan Datakeskus osaamiskeskittymän rakentaminen. Kajaanin ammattikorkeakoulu on aloittanut koulutukset pelialanosaajien lisäämiseksi sekä käynnistänyt sen myötä ennakkoluulottoman yhteistyön pelialan yritysten kanssa. 18

19 Uudet avaukset ja uudet projektit kysyvät yrityksiltä entistä enemmän kansainvälisen toiminnan valmiuksia, joiden vahvistamiseen tulee yhteisesti satsata. Kotimaisiin ja ulkomaisiin verkostoihin osallistumista tulee hankkeiden avulla vahvistaa ja erityisesti pienten toimijoiden verkottumista tukea. Alan yritysten tulee entistä enemmän kehittää palvelujaan ja tuotteitaan siten, että ne täyttävät myös kansainväliset standardit ja ovat näin kilpailukykyisiä kansainvälisille yrityksille. Laman hellitettyä alan kehitystyö jatkuu ohjelman mukaisesti ja asetettujen kasvutavoitteiden suuntaan. METALLI / Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Metallialan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa Indeksi 2005= / / / / / / / / / / / /2011 Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 12. Kainuun metallialan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Taulukko 6. Kainuun metallialan liikevaihto (milj. ) ja henkilöstö 2000, METALLI Metalliklusterin liikevaihto milj * Metalliklusterin henkilöstön määrä * Lähde: Tilastokeskus, Kainuun suhdannetiedot, toukokuu 2011 * Ennakkotieto Vuosi 2010 oli kaiken kaikkiaan hyvä metallitoimialalla. Liikevaihto kasvoi selvästi ja työllisyys parani. Suunnitellut investoinnit kyettiin tekemään. Yritykset pystyivät investoimaan uusiin koneisiin ja laitteisiin. Kasvu oli tasaista ja tilausten aikajänne kasvoi siten, että tilauksia oli pienimmillä yrityksillä useiksi kuukausiksi eteenpäin, kun se vuonna 2008 oli muutamia viikkoja. Alueen suurin metallialan toimija (Transtech Oy) sai uusia tilauksia vuosiksi eteenpäin ja tämä antaa erinomaisen kasvupohjan myös pienimmille alihankkijoille alueella. Yrityksillä oli aika ajoin puute ammattitaitoisesta kotimaisesta työvoimasta ja joutuivat rekrytoimaan työvoimaa ulkomailta. Tulevaisuudessa pula ammattitaitoisesta työvoimasta tulee kasvamaan entisestään, sillä eläkkeelle siirtyviä on kymmeniä ja koulutus ei pysty nykymäärillä turvaamaan työvoiman saantia alueelta. 19

20 Kasvun siivittämänä ja myös tarpeen sanelemana ovat metallialan verkostotoimijat nähneet tarpeelliseksi vahvistaa verkostoaan uusilla yrityksillä muiltakin toimialoilta, kuten muovi, pintakäsittely ja suunnittelu. Liikevaihdon kasvu jatkui tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina, mutta tasaantuu vuoden loppupuolella. Ammatillisen koulutuksen, niin aikuis- kuin nuorisokoulutus, kehittämiseen tulee panostaa pitkäjänteisesti alan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ammatti-ihmisiä tarvitaan sekä eläkkeelle siirtyvien tilalle että yritysten kasvun takia. Tulevaisuuden suurena haasteena ja uhkana nähdään markkinoiden levottomuus. Se saattaa pysäyttää nopeastikin kasvavan kehityksen. Kotimarkkinoilla esim. ydinvoimalan rakentaminen ja vaunutilaukset useiksi vuosiksi eteenpäin antaa kuitenkin uskoa tulevaan. Kärkiala 2: MATKAILU Matkailualan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa Indeksi 2005= / / / / / / / / / / / /2011 Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 13. Kainuun matkailualan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Taulukko 7. Matkailijoiden yöpymiset, vuodepaikkojen määrä sekä matkailun liikevaihto ja henkilöstö Kainuussa 2000, Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä, Kainuu** * Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä, Kainuu TAVOITE Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä, Kainuu* * Vuodepaikkojen lkm, Kainuu ** * Matkailualan liikevaihto Meuro, Kainuu*** * Matkailualan henkilöstön määrä, Kainuu*** * * Ennakkotieto ** Tilastokeskus / Statfin / Liikenne ja matkailu / Majoitustilasto *** Tilastokeskus, Kainuun suhdannetiedot, toukokuu 2011 Matkailun liikevaihdon reipas kasvu viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen tyrehtyi vuodesta 2009 alkaen ja on nyt n. 125 milj. tasolla. Ainoa maakunnallinen ja suurin matkailuhanke kansainvälisen matkailun kysynnän kaksinkertaistamiseksi (75000/v.2007=> /v.2010) ei voinut onnistua kansainvälisen taantuman tilanteessa. Majoitusmyynnin liikevaihto on myös hieman pienentynyt , vaikka yöpymisvuorokaudet kasvoivat hieman

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuuden tekijät

Kainuun tulevaisuuden tekijät Kainuun tulevaisuuden tekijät Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Helsinki Kainuu 2010 seminaari Kuhmo-talo 12.8.2010 Kainuun erityispiirteet Maakuntaprofiili Väestö Elinkeinot

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015 1 Kainuun kärkitoimialojen tilanne edelleen haastava maakunnan suhdannekehitys vuoden 2015 kesäkuulle Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) maakunnan tulevien vuosien

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

käytännön suunnittelussa ja

käytännön suunnittelussa ja Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa t Case: Oulu Inspiroi - innovaatiostrategia 2007-2013 Olli Löytynoja Varatoimitusjohtaja Oulu Innovation Oy 29.10.2009 TILASTOSEURANNAN

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Kainuun maakuntaohjelma 2009 2014

Kainuun maakuntaohjelma 2009 2014 Kainuun maakuntaohjelma 2009 2014 Seurantaraportti 2013 12.6.2013 Kainuun liitto 2013 Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO... 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS... 5 3. OHJELMAN TAVOITTEET... 7 4. STRATEGISET TOIMINTALINJAT

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila Kari Mattila KAIVOSSEMINAARI Insinööri; logistiikka ja ympäristöjohtaminen Osaamisen kehittäjä; kouluttaja ja konsultti Osaamisen johtaminen; yrittäjä, koulutuspäällikkö ja rehtori Kullan etsijä, hiekan

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia Mikko Keränen, kehittämispäällikkö Jari Järviluoma, matkailututkija Aktiviteettimatkailu 11.10.2012 M i k k o K e r ä n e n 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot