Kainuun maakuntaohjelma Seurantaraportti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun maakuntaohjelma 2009 2014. Seurantaraportti 2011"

Transkriptio

1 Kainuun maakuntaohjelma Seurantaraportti 2011 Kainuun maakunta kuntayhtymä 2011

2 Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS OHJELMAN TAVOITTEET STRATEGISET TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET... 6 TL1 OSAAMINEN JA KOULUTUS... 6 INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 6 OSAAMISTASON NOSTAMINEN JA KOULURAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN TL2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN JA INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN Kärkiala 1: ICT ja ELEKTRONIIKKA Kärkiala 2: MATKAILU Kärkiala 3: LUONNONVARAT OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS JA TYÖMARKKINOIDEN TOIMIVUUS TL3 MAASEUTU ELINVOIMAINEN JA MONIPUOLINEN ELINKEINOTOIMINTA ELÄMISEN LAADUN JA HYVINVOINNIN PARANTAMINEN MONIPUOLINEN KEHITTÄJÄVERKOSTO JA TOIMIVA MAASEUDUN OSAAMISRAKENNE TL4 HYVINVOINTI HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN UUDET TOIMINTATAVAT HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA KOLMAS SEKTORI TL5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ INFRASTRUKTUURIN TOIMIVUUS JA ASUINYMPÄRISTÖ LUONNONYMPÄRISTÖ VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN JA YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN KUNTATALOUS MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISJÄRJESTELYT JA SEURANTA JULKISEN KEHITTÄMISRAHOITUKSEN SUUNTAAMINEN YMPÄRISTÖSELOSTUS JOHTOPÄÄTÖKSET LISÄTIETOJA KAINUUN KEHITYKSESTÄ

3 1. JOHDANTO Aluekehittämislain perusteella maakuntien liitot (Kainuussa Kainuun maakunta kuntayhtymä) toimivat aluekehittämisviranomaisina. Niiden tehtävänä on yleinen aluepoliittinen suunnittelu, aluekehittämisohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja toteutumisen seuranta sekä aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittaminen. Maakunnalla on käytettävissään kolme lakisääteistä suunnitteluvälinettä: maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Nykyinen Kainuun maakuntaohjelma on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa Siinä todetaan, että Kainuun maakunnallinen ennakointi- ja seurantaryhmä seuraa maakuntaohjelman toteutumista ja kehityksestä raportoidaan maakuntavaltuustolle. Maakuntaohjelman seurantaraportissa tuodaan esille keskeiset Kainuun maakuntaohjelman mukaiset alueen kehitystä kuvaavat teemat ja niistä kertovat indikaattorit. Eri teemojen seurantaindikaattorit on valittu siten, että niitä on mahdollisimman vähän, mutta valitut ovat mahdollisimman hyvin toteutunutta kehitystä kuvaavia. Kriteerinä on ollut myös se, että valittuja indikaattoreita on pystyttävä seuraamaan jatkuvasti samalla tavalla, jotta niiden vertailtavuus säilyy koko ohjelman toteuttamisen ajan. Indikaattorit on valittu myös siten, että niistä saadaan mahdollisimman tuoretta tietoa eri teemojen kehityksen seuraamiseksi. Tuoreimmat seurantatiedot löytyvät teemoittain myös Kainuun maakuntaportaalista (www.kainuu.fi > tilastoja). Kainuun maakuntaohjelman kullekin teemalle on ennakointi- ja seurantaryhmässä nimetty vastuutaho ja vastuuhenkilö, joiden tehtävänä on kerätä teemansa raportoitava tieto. Vastuuhenkilöt ovat tehneet tulkinnan menneestä kehityksestä, arvioineet toteumaa verrattuna maakuntaohjelmassa esitettyyn tavoitteeseen ja myös arvioineet tulevaa kehitystä. Mikäli mahdollista, on eri kohdissa esitetty myös johtopäätöksiä tulevaisuudessa tarvittavista toimenpiteistä. Raportin kokoamisesta on vastannut Kainuun maakunta kuntayhtymän suunnittelu- ja kehittämisyksikkö. Seurantaraportti on toimitettu tiedoksi Kainuun maakuntahallitukselle kokoukseen ja Kainuun maakuntavaltuustolle kokoukseen. Raportti on myös saatavilla yllä mainitusta internet-osoitteesta. 3

4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Kainuulainen toimintaympäristö on muuttumassa. Erityisesti maailmantalouden aiempaa nopeat ja myös voimakkaammat muutokset vaikeuttavat tulevaisuuden suunnittelua lisäävät epävarmuutta eri toimien suunnittelussa. Toisaalta lisääntyvät kestävyyden vaatimukset ja ilmastopolitiikan nouseminen huomioitavaksi kaikessa toiminnassa nostavat toiminnan haasteellisuutta. Myös demografiakehitys tuo oman haasteensa toiminnalle mistä osaavaa työvoimaa työnantajien tarpeisiin, kun työmarkkinoilta poistuva ikäluokka on huomattavasti työmarkkinoille tulevaa nuorisoikäluokkaa suurempi ja koulutustakin uhkaavat säästötoimet? Toistaiseksi Kainuu on selvinnyt taantumasta suorastaan loistavasti. Työpaikkojen määrä on pysynyt suhteellisen vakaasti noin työpaikan tasolla. Työttömien määrä on vähentynyt vakaasti koko luvun ajan. Paperikoneiden hiljentymisen tilalle on syntynyt liikevaihtoa erityisesti kaivannaistoiminnassa ja metalliteollisuudessa. Luomutuotanto on Kainuussa laajaa ja elintarviketeollisuus on kasvussa, myös palvelualat kasvavat tasaisesti. Bioenergian käyttö lisääntyy ja se tukee metsäala kannattavuutta ja työllisyyttä. Ennakoinnit olettavat suotuisan kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Keskeinen haaste on tällä hetkellä maakunnassa tarjottavan mahdollisimman monipuolisen koulutusjärjestelmän läsnäolo. Eri asteisen koulutuksen riittävällä tarjonnalla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus erityisesti tulevaisuuden kovassa kilpailussa työntekijöistä. Koulutuksen saatavuus vaikuttaa suoraan myös väestönkehitykseen. Kainuun muuttotappio muodostuu pääasiassa muualle koulutukseen muuttavista nuorista. Kainuun saavutettavuus ei ole kehittynyt halutulla tavalla. Erityisesti lentoliikenteen ja raideliikenteen osalta kehitys on ollut heikkoa verrattuna muihin maakuntiin. Kainuussa ollaan huolissaan suurilla volyymeillä toimivan kaivosteollisuuden vaikutuksista ympäristöön. Ympäristön tilaa seurataan tarkasti. Toiminnassa tulisikin tavoitella Tekesin Green mining ohjelman mukaista huomaamatonta ja älykästä kaivostoimintaa. Sen päätavoitteena on nostaa Suomi ekotehokkaan mineraaliteollisuuden globaaliksi edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä. Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu vuosikate on selkeästi parantunut. Myös tuloveroprosentti on kasvanut hieman maltillisemmin kuin koko maassa keskimäärin. Kertyneet alijäämät ovat pienentyneet huomattavasti. Hallitusohjelman kuntauudistus perustuu ns. vahvoihin peruskuntiin. Vakiinnutetaanko vahvuutensa jo osoittanut Kainuun hallintomalli osana kuntauudistusta? 4

5 3. OHJELMAN TAVOITTEET Ohjelman tavoitteiden ja toteuman raportoimisen vaikeutena on tilastojen hidas valmistuminen ja julkistaminen. Päätavoitteista tuoretta tietoa on tarjolla vain väestötavoitteiden osalta. Kainuun väestö vähenee tavoiteltua nopeammin, n henkilöllä vuosittain. Pääosa muuttoliikkeestä muodostuu opiskelupaikan perässä muuttavista nuorista. Kajaanin seutu on pitänyt väestänsä 2000 luvulla ja pääosa väestön vähenemisestä n kohdistunut Kehys-Kainuun kuntiin. Toimialojen kehityksestä ja maakunnallisesta arvonlisäyksestä arvioita tehtäessä arviot perustuvat pääasiassa Tilastokeskuksen suhdannetietoihin. Niiden mukaan työpaikkojen määrä on pysynyt lähes samalla työpaikan tasolla koko 2000-luvun. Sen sijaan paperiteollisuuden loppuminen Kajaanissa pudotti kaikkien alojen yhteenlasketun liikevaihdon uudelle, n. 30 % alemmalle tasolle vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Sen jälkeen Kainuun kaikkien alojen yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut lähes kaksinkertaisella (n. 10%/v.) nopeudella koko maahan verrattuna (Kuva 1.). Kärkialojen kehitys on kuvattu tarkemmin tässä raportissa sivuilla Henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendivertailu Kainuussa: Kaikki toimialat (TOL A-X) Indeksi 2005= / / / / / / / / / / /2010 Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kainuun maakunta: Henkilöstömäärä Kainuun maakunta: Liikevaihto Koko maa: Liikevaihto Kuva 1. Kainuun ja koko maan liikevaihdon kehitys 01/ /2010 sekä työpaikkojen määrän kehitys Kainuussa samalla jaksolla (Indeksi v = 100). Taulukko 1. Kainuun väestön, aluetalouden ja toimialojen kehitys vuosina 2000, sekä tavoiteltu kehitys v saakka. Väestö VÄESTÖ (henkeä) TAVOITE VÄESTÖ (henkeä) TALOUDELL.HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) Kainuu TAVOITE 1,71 1,70 1,70 1,69 1,69 1,68 1,69 1,75 TALOUDELL.HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) Kainuu 1,85 1,83 1,76 1,67 1,69 1,74 TALOUDELL.HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) Suomi 1,32 1,32 1,28 1,24 1,24 1,34 Lähde: Tilastokeskus Aluetalous ARVONLISÄYS (ph**, kh***), Meuro TAVOITE ARVONLISÄYS (ph, kh), Meuro * ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Kainuu TAVOITE 2,30 2,50 2,70 2,90 3,10 3,30 2,50 2,40 ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Kainuu -0,71-1,08 7,76 7,58 5,1* ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Suomi TAVOITE 3,00 2,90 2,90 2,80 2,80 2,70 2,50 2,30 ARVONLISÄYS (ph, kh), kasvu%/vuosi, Suomi 8,81 3,13 5,12 9,26 2,9* * Ennakkotieto ** ph = Arvonlisäys, brutto perushintaan *** kh = Tuotannonarvo määritetty käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus 5

6 Toimialojen kehitys TOL2008 (Alueella työssä käyvät): A Maa- ja metsätalous TAVOITE A Maa- ja metsätalous B, D-E Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöh.; Vesi-, viemäri- ja jäteh. TAVOITE B, D-E Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöh.; Vesi-, viemäri- ja jäteh C Teollisuus TAVOITE C Teollisuus F Rakentaminen TAVOITE F Rakentaminen G-I Kauppa; Kuljetus ja varastointi; Maj.- ja rav.toiminta TAVOITE G-I Kauppa; Kuljetus ja varastointi; Maj.- ja rav.toiminta J Informaatio ja viestintä TAVOITE J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta TAVOITE K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta TAVOITE L Kiinteistöalan toiminta M-N Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta; Hallinto- ja tukipalv. TAVOITE M-N Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta; Hallinto- ja tukipalv O-Q Julk.hallinto, maanpuolustus; Pakoll.sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalip TAVOITE O-Q Julk.hallinto, maanpuolustus; Pakoll.sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalip R-U Muut palvelut TAVOITE R-U Muut palvelut X Toimiala tuntematon TAVOITE X Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus 4. STRATEGISET TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET TL1 OSAAMINEN JA KOULUTUS Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämisen seurantaindikaattoreita ovat t&k-toiminnan menot yksityisellä ja julkisella puolella sekä t&k-toiminnan henkilöstön määrän kehittyminen. Lisäksi innovaatiojärjestelmän kehittämistä seurataan kartoittamalla teemaan liittyviä toimenpiteitä seurantajaksolla. Taulukko 2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ja henkilöstö Kainuussa 2000, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN MENOT Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan menot milj. 1,6 2,0 1,7 2,0 2,2 2,5 Yritysten t&k-toiminnan menot milj. 8,5 14,3 13,0 16,3 10,8 12,0 Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan menot milj. 4,3 7,7 7,0 4,4 2,7 8,8 T&k-toiminnan menot yhteensä milj. 14,4 24,0 21,8 22,6 15,8 23,4 T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Kainuu T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Suomi TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN HENKILÖSTÖ Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan henkilöstö Yritysten t&k-toiminnan henkilöstö Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan henkilöstö T&k-toiminnan henkilöstö yhteensä T&k-toiminnan henkilöstö / 100 as. Kainuu 0,32 0,40 0,52 0,48 0,38 0,49 T&k-toiminnan henkilöstö / 100 as. Suomi 1,33 1,47 1,51 1,50 1,49 1,49 Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta * YVT = yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta 6

7 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ,0 21,8 22,6 23, ,3 15,8 14,4 14,3 13,0 12,0 10,8 Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan menot Meuro 8,5 8,8 7,7 Yritysten t&k-toiminnan menot Meuro 7,0 2,7 Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan menot Meuro 4,3 4,4 T&k-toiminnan menot yhteensä Meuro 1,6 2,0 1,7 2,0 2,2 2, Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta * YVT = yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Kuva 2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kainuussa 2000, Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö Julkisen sektorin ja YVT*:n t&k-toiminnan henkilöstö Yritysten t&k-toiminnan henkilöstö Korkeakoulusektorin t&k-toiminnan henkilöstö T&k-toiminnan henkilöstö yhteensä Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta * YVT = yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Kuva 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö Kainuussa 2000,

8 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot /asukas T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Kainuu T&k-toiminnan menot / asukas, euroa, Suomi Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuva 4. Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot/asukas Kainuussa 2000, ,6 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö / 100 asukasta 1,4 1,47 1,51 1,50 1,49 1,49 1,2 1,33 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,52 0,48 0,49 0,40 0,38 0,32 T&k-toiminnan henkilöstö / 100 asukasta Kainuu T&k-toiminnan henkilöstö / 100 asukasta Suomi Lähde: Tilastokeskus / Statfin / Tiede teknologia ja tietoyhteiskunta / Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuva 5. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö Kainuussa 2000, Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kainuussa olivat vuosina keskimäärin noin 21,5 milj. euroa vuodessa ja asukusta kohti laskettuna noin 258 euroa vuodessa. Koko maan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot asukasta kohti laskettuna olivat samalla jaksolla keskimäärin noin 1174 euroa. Kainuun sekä Itä- ja Pohjois-Suomen ero koko maahan selittyy pääasiassa yliopistojen tutkimustoiminnan, tutkimuslaitosten ja isojen yritysten tuotekehityksen keskittymisellä Suomen kasvukeskuksiin Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö on pysynyt vakiona vuoden 2008 notkahdusta lukuun ottamatta. Notkahduksen pääsyy on EU-rahoituskauden päättyminen vuoden 2007 loppuun ja rahoitusjärjestelyihin liittyvä uuden kauden hidas käynnistyminen vuoden 2008 alussa. 8

9 Innovaatiojärjestelmään liittyvät selvitystehtävät: KAPPLA Tekes käynnisti loppuvuodesta 2008 Pohjois-Suomeen kolmen maakunnan, Kainuu, Pohjois- Pohjanmaa ja Lappi (KAPPLA) kehitysprojektin, jonka tavoitteena oli rakentaa alueelle innovaatioympäristön toimintamalli, joka tunnistaa kehityshakuiset yritykset ja luo uudenlaisia toimintatapoja yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen. Hankkeen loppuraportti julkaistiin syksyllä (Yhteiseltä areenalta globaaleille markkinoille, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin innovaatioympäristön toimintamallin kehittäminen, Tommi Ranta ja Anssi Uitto). Lisäksi raportoitiin maakuntakohtaisissa raporteissa innovaatiojärjestelmän toimijat, palvelukartta sekä kuvaus innovaatioympäristön verkoston toimivuudesta. Pohjois-Suomen yhteisiksi teemoiksi hankkeessa tunnistettiin testbed ja living lab -konseptit, arktinen ympäristö, luonnonvarat ja niukkaresurssisuus sekä kyvykkyys (osaaminen). Työ jatkuu Innovaatioareenatoimintana. Tavoitteena on rakentaa voimavarat yhdistämällä sellaisia yhteisiä pohjoissuomalaisia kokonaisuuksia, joissa yksikään seutu tai maakunta ei ole yksin kyllin vahva toimija. INNOKAINUU Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot -instituutti julkaisi Kainuun innovaatioympäristön alueellisen vaikuttavuusarvioinnin kesäkuussa Seurantajaksona oli Tiivistettynä yhteenvetona raportissa todetaan, ettei Kainuun talouden, työllisyyden ja väestön haasteellisiin kehitystrendeihin innovaatioympäristön kehittämisellä ei ole kyetty vaikuttamaan, eikä nostamaan maakunnan rakenteellisista ongelmista johtuvaa suhteellista asemaa muiden maakuntien joukossa. Ansiokasta on kuitenkin, että ilman omaa yliopistoa maakuntaan on kyetty luomaan korkeasti koulutettujen työmarkkinat ja monisatapäinen tutkijakunta. Sidotun T&K -rahoituksen osuutta maakunnassa on onnistuttu merkittävästi kasvattamaan tarkastelujaksolla Julkisen sektorin innovaatiotoimintaan sijoittamalle eurolle on saatu innovaatioympäristön T&K - rahoituksen kautta hyvä tuotto. KAINUUN MAAKUNTAYHTYMÄN SELVITYSTYÖ Suunnittelu- ja kehittäminen tulosalue inventoi Kainuun strategiat keväällä Maakuntavaltuusto käsitteli asiaa työkokouksessa Haaviin jäi kaikkiaan yli 60 strategiaa tai ohjelmaa. Työkokouksen tulokset otetaan huomioon seuraavan maakuntasuunnitelman ja ohjelman sekä Kainuun maakunta kuntayhtymän strategian laadinnassa. Innovaatiojärjestelmää tukevat hankkeet: Innovaatiojärjestelmän kehittämisen parissa toimi/toimii vuosina kokonaisuudessaan 73 hanketta. Keskeisiä hankkeita ovat muun muassa CEMIS, Snowpolis sekä Woodpolis - hankkeet. CEMIS on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskus MIKESin, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. Alaa kehittäville ja niitä soveltaville yrityksille ja tutkimuslaitoksille keskus tarjoaa osaamista, tutkimustoimintaa sekä uusia innovaatioita. CEMIS:n painopisteet ovat mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikka. Snowpolis Vuokatti on kansainvälinen, hyvinvointiteknologian kehittäjä, liikuntaan sekä talveen erikoistunut osaamis- ja yrityskeskittymä Sotkamo-Kajaani -alueella. Snowpoliksen keihäänkärkialoja ovat liikunta-, ravitsemus- ja talventeknologiat. Päätavoitteena on vuoteen 2015 mennessä saada Kainuuseen 100 uutta yritystä ja 1000 uutta työpaikkaa. Woodpolis hankkeen tavoitteena on, että Woodpolis on kansainvälisesti toimiva energiatehokkaan puurakentamisen innovaatio- ja oppimisympäristö ja että se tuottaa yhdessä yhteistyöverkostonsa kanssa monipuolisia asiantuntijoita ja toimii kansainvälisessä puuteknologian tutkimus-, kehitys- ja opetusympäristössä. Woodpolis toimii Kuhmon kaupungissa. 9

10 Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Kainuun kärkialat on tunnistettu hyvin kainuulaisten päättäjien ja toimijoiden keskuudessa. Maakuntaohjelman päätavoitteen mukaisesti hankerahoitusta ja koulutustarjontaa on kohdennettu voimakkaasti maakuntaohjelman kärkialoille: ICT ja elektroniikka, matkailu sekä luonnonvarat. Yrityskyselyn perusteella (em. InnoKainuu) yritysten toiminnan kannalta tärkeimmiksi organisaatioksi rankattiin Kainuun TE keskus (ml Tekes), Kainuun Etu ja Finnvera. Kainuussa yrityksillä on ollut vaikeuksia saada korkean osaamisen työpaikat täytettyä. Merkittävä osaamisreservi on ollut kuitenkin Kajaanin AMK, joka on ollut myös joidenkin yritysten Kajaaniin sijoittumisen edellytys. Yliopistotason koulutus- ja tutkimustoiminnan harvemmat yritykset kokevat toimintansa kannalta sisällöllisesti tarpeelliseksi. Paikallinen ammatillinen koulutus on tärkeää useimmille kainuulaisille yrityksille. Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämistä varten on laadittu em. kolme kattavaa selvitystä, joiden pohjalta innovaatiojärjestelmän jatkokehitystyö voidaan käynnistää seuraavan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman laadinnan yhteydessä. Innovaatioympäristön toimijoiden verkottumista keskenään ja maakunnan ulkopuolelle on edelleen lisättävä, kun tavoitellaan kansainvälisesti merkittävää asemaa ja osaamista sekä kannattavaa liiketoimintaa. Maakuntavaltuuston työkokouksen päätulkinta on, ettei nykyisen maakuntaohjelman kärkialoja ole tarpeen muuttaa. Kärkialojen sisältö on tarkistettava tulevassa strategiatyössä. Kärkialoista terävin paketti on ICT ja elektroniikka -alalla. ICT -alan sisältöä on tarkistettava tuotantopainotteisuudesta esimerkiksi pelialan sekä pilvi- ja hyvinvointiteknologian suuntaan. Matkailu- ja luonnonvara -alat vaativat vielä yhteistyön parempaa organisointia. Luonnonvaraalaan liittyvän innovaatiotoiminnan keskeisenä tavoitteena tulee olla puun käytön monipuolistaminen. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat Kainuussa mekaaninen puunjalostus ja bioenergian kehittäminen. Innovaatioympäristöä kehitettäessä tulee tunnustaa tosiasiat ja keskittyä realistisiin toimenpiteisiin. Kainuusta tuskin kutoutuu korkeasti palkattujen huippuosaajien metropolia, mutta väljää ja luonnonläheistä asumista ja monipuolisia vapaa-ajan viettomahdollisuuksia maakunnalla on tarjota. Kainuun innovaatiojärjestelmän vetovastuu on siirtynyt yhä enemmän Kajaanin ammattikorkeakoululle. Maakunnan edunvalvonnan yhdeksi päätavoitteeksi on asetettu itsenäinen ammattikorkeakoulu. Toistaiseksi tässä on onnistuttu. Asia vaatii edelleen edunvalvontaa. Kajaanin ammattikorkeakoululla on edelleen hyvät edellytykset säilyä itsenäisenä. Osaamistason nostaminen ja koulurakenteiden kehittäminen KOKO KOULUTUKSEN YHTEINEN SEURANTAKEHITYS Kainuun koko koulutuksen yhteisen seurantakehityksen indikaattoreilla seurataan opintojen jatkumoa. Indikaattoreita ovat perusopetuksen päättötutkinnon suorittaneet, yhteisvalinnassa toisen asteen koulutuspaikan saaneet perusopetuksen päättäneet nuoret, nuorten ammatillisen koulutuksen läpäisy ja koulutuksen keskeyttäminen, ylioppilaiden jatko-opintoihin sijoittuminen, ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät ja suoritetut tutkinnot. 10

11 Kainuun perusopetukseen osallistuvat saavat kaikki päättötodistuksen. Toisen asteen koulutuksesta vastaava Kainuun maakunta kuntayhtymä tarjoaa Kainuun ammattiopistossa (KAO) ja lukiokoulutuksessa opiskelupaikan jokaiselle kainuulaiselle peruskoulun päättävälle 9.- luokkalaiselle. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen on lisääntynyt ja lukiokoulutukseen hakeutuminen vähentynyt. Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste on Kainuussa parantunut ja opintojen negatiivinen keskeyttäminen vähentynyt. Kainuulaiset ylioppilaat sijoittuvat useammin ammattikorkeakouluopintoihin kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Kuva 6. KAO: Ammatillisen koulutuksen läpäisy (Aloittamisvuodesta 3,5 seuraavan vuoden aikana valmistuneiden opiskelijoiden osuus aloittaneista) Lähde: Tilastokeskus ja KAOn tiedostot (Koonti: Koulutustoimiala 2011) Kuva 7. KAO: Ammatillisesta koulutuksesta eroaminen (Negatiivinen ero: esim. työttömyys, opiskeluhaluttomuus, sopeutumisvaikeudet tai eroamisen syy, josta ei ole tietoa.) Lähde: KAOn tiedostot

12 Kuva 8. Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Lähde: Koulutustoimialan tiedostot 2011 Kainuussa tarjotaan ammatillista aikuiskoulutusta suhteessa väestöpohjaan saman verran kuin muualla Suomessa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät ja suoritettujen tutkintojen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2007 vuoteen Oppilaitos järjestää koulutusta kysynnän mukaan mutta koko toisen asteen koulutuksen sisältöä ohjaavat valtakunnalliset tutkintojen perusteet ja tehdyt ennakoinnit. Toisen asteen koulutus toimii sekä taloudellisesti että toiminnallisesti tehokkaasti. Koulutuksen keskittyminen Kajaaniin on jatkunut mutta yhteistyö ja vuorovaikutus oppilaitosten kesken on lisääntynyt. Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet ovat edelleen lisääntyneet ja yleissivistävässä koulutuksessa keskustellaan työelämäyhteyksien avaamisesta. Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) alat on priorisoitu maakuntaohjelman mukaisesti. Kainuun mallin 2013 ohjausryhmän suosituksesta on tehty selvitys Kajaanin ammattikorkeakoulu liikelaitoksen omistajavaihtoehdoista ( ). KAMK:n ylläpitäjäjärjestelmään ei ole tehty muutoksia. Kainuun maakuntahallituksen asettama Kainuun korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmä on raportissaan ( ) todennut Kainuun korkea-asteen kehittämisen ensisijaiseksi tehtäväksi turvata KAMK:n itsenäisyys ja toimintamahdollisuudet. Uuden, pysyvän sekä kandidaatti- että maisteritason sisältävän yliopistollisen koulutuksen saaminen alueelle on epätodennäköistä supistuvassa suomalaisessa korkeakoulukentässä. Kainuun väestön osaaminen on noussut tasaisesti koko 2000-luvun. Alueen työvoiman eläköitymisestä johtuen kysyntää on erityisesti toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Toisen asteen opiskelupaikan järjestyminen alueen jokaiselle nuorelle on valtakunnallisesti merkittävä tulos. KAOn valtakunnallinen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto (2009) ja KAMK:n valinta Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi Talouselämä-lehden (2011) vertailussa osoittavat oppilaitosten kuuluvan valtakunnalliseen kärkeen. Yliopistollisen opettajainkoulutuksen lakkaaminen vuoteen 2013 mennessä on alueellinen menetys, joten tavoitteena on KAMK:n itsenäisyyden ja toimintaedellytysten turvaaminen. 12

13 Alueen koulutuksen kehitys etenee korkeakoulutusta lukuun ottamatta maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Valtakunnallisesti Kainuun koulutuksen suhteellinen asema on parantunut ja Kainuun toimintamalleista on otettu mallia monilla alueilla. ESI- JA PERUSOPETUS Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärän alenemisessa on ohitettu jyrkin vaihe. Kajaanissa ja Sotkamossa koulun aloittavien lasten määrä tulevaisuudessa jopa hieman kasvaa. Kuljetusoppilaiden määrä vaihtelee alueittain ja vuosittain mutta tarve pysyy lähivuosina ennallaan. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Perusopetuksen lainsäädännön uudistus 2010 tukee oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomiointia sekä peruskoulujen oppimisympäristöjen ja opetus- ja työtapojen uudistamista. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyö on tiivistä ja sen merkitys korostuu entisestään. Kuntien tulee panostaa ennaltaehkäisevän oppilashuollon ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseen, perusopetuksen oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämiseen. Opettajien täydennyskoulutukseen ja koulukiinteistöjen kunnostamiseen on varattava riittävät resurssit. TOISEN ASTEEN KOULUTUS Koko koulutuksen yhteinen seurantakehitys luvussa mainittujen indikaattoreiden lisäksi toisen asteen koulutuksessa seurataan opiskelijoiden, aloituspaikkojen ja henkilöstön sekä koulutuksen kehittämiseen käytettävän hankerahoituksen määrän kehitystä. Kuva 9. Toisen asteen koulutuksen henkilöstö ja opiskelijamäärä (KAO, Kainuun ammattiopisto, sis. Kuusamo ja aikuisopisto. Lukiot ei sis. Vaala eikä IB-lukio. Lähde: Koulutustoimialan tiedostot 2011) 13

14 Taulukko 3. Toisen asteen aloituspaikat Lukiot KAO (KAO, Kainuun ammattiopisto, ei sis. Kuusamoa. Lukiot ei sis. Vaala, sis. IB-lukio. Lähde: Koulutustoimialan tiedostot 2011) Taulukko 4 Kainuun lukioiden ja Kainuun ammattiopiston hankerahoituksen määrä. LUKIOIDEN JA KAO:N HANKERAHOITUS Kokonais- Omarahoitus- Kokonais- Omarahoitus- kustannukset, osuus (%) kustannukset, osuus (%) EU-rahoitteiset lukiokoulutuksen hankkeet, Kainuu , ,75 Kansalliset lukiokoulutuksen hankkeet, Kainuu EU-rahoitteiset KAOn* hankkeet, Kainuu , ,24 Kansalliset KAOn* hankkeet Kainuu , ,08 Kv-hankkeet, KAO* Kainuu , ,29 * KAO = Kainuun ammattiopisto liikelaitos. Lukiokoulutus ei sis. Vaala. Lähde: KAOn ja koulutustoimialan tiedostot 2011 Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Toisen asteen koulutuksen talouskehitys on ollut vakaa, vaikka opiskelijamäärä on laskenut ja yksikköhintaan perustuva rahoituksen tuotto on ollut laskeva eikä henkilöstön määrä ole laskenut koulutettavien määrään nähden riittävästi. Koulutuksen järjestämisen haaste on lukiokoulutuksen kysynnän hiipuminen ja ammatilliseen koulutukseen perustuvien työpaikkojen runsas vapautuminen tulevina vuosina. Alueen huoltosuhde ei mahdollista pitkiä koulutusuria. Toisen asteen koulutuksen kehittämiseen käytetty hankerahoitus on suuntautunut pääosin ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. KAOn talouden ylijäämää on käytetty oppilaitoksen rakennusten peruskorjauksiin. Kiinteistöjen patoutunut korjaustarve koskee koko julkista sektoria. Asetetut tavoitteet on saavutettu mutta julkisen talouden kestävyysvaje ja Kainuun alueen demografinen kehitys asettavat haasteita koulutusjärjestelmän tuottavuuskehitykselle. Koulutuksesta säästäminen kuitenkin aiheuttaa nopeaa syrjäytymistä. KORKEA-ASTEEN KOULUTUS Opettajainkoulutuksen lakkauttaminen poisti Kainuusta yliopistollisen koulutuksen perustutkintopaikat. Kajaanin yliopistokeskuksen (KYK) rakenne muuttui vuoden 2011 alussa. Kajaanin yliopistokeskuksen neljän yhteistyöyliopiston (Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Lapin yliopisto) keskinäinen yliopistokeskussopimus on uusittu tammikuussa KAMK:n pelialan koulutuksen kehittämisessä on edetty. Kajaanin korkeakoulukonsortiossa on käynnistetty yhteistyössä Cemis ja Aikopa yksiköt (mittaustekniikka ja aikuiskoulutus). Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Korkea-asteen koulutus ei ole toteutunut maakuntaohjelmaan kirjatulla tavalla mutta korkea-aste on tiivistynyt Kajaanin ammattikorkeakoulun ympärille. 14

15 Kainuun tulee entistä voimakkaammin verkostoitua yliopistokoulutusta tarjoavien tahojen kanssa ja pyrkiä saamaan alueelle yksittäisiä maisteriohjelmia kysyntää vastaavalla tavalla. VAPAA SIVISTYSTYÖ JA TAITEEN PERUSOPETUS Kainuun kesäyliopisto ja yksityinen Kainulan kansalaisopisto toimivat yhteisen hallinnon alaisina. Kainuun kansalaisopistot toimivat Vapaan sivistystyön lain, Kainuun maakuntasuunnitelman sekä ylläpitäjäkuntansa vision ja tavoitteiden mukaisesti. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta järjestetään pääsääntöisesti Kaukametsän opistossa Kajaanissa ja Kiantaopistossa Suomussalmella. Kaukametsän opiston vuotuinen opiskelijamäärä on noin 230 ja oppituntien määrä noin Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Kainuun kansalaisopistot työstävät hankerahoituksella opistojen laatukäsikirjoja Euroopan laatupalkintomallin mukaisesti. Kansalaisopistot ja kansanopisto kehittävät aktiivisesti Kainuun OpinRaitti internet-sivustoa, jolla tiedotetaan Kainuun aikuiskoulutukseen liittyvistä asioista. Vapaan sivistystyön merkitys tulee kasvamaan aikuiskoulutuksessa alueen demografisen muutoksen myötä. Vapaan sivistystyön toimijoiden haasteena on maakunnallisen yhteistyön syventäminen niin koulutuksessa kuin hallinnossakin. 15

16 TL2 ELINKEINOT, YRITTÄJYYS JA TYÖLLISYYS Yritystoiminnan edistäminen ja innovaatioiden kaupallistaminen Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS käynnistyi 6/2010. Sen teknologiset painopistealueet ovat mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikka. Liikevaihto kasvoi kahdella kolmesta painopistetoimialoista: kaivannaistoiminta/luonnonvarat + 187,5 % ja matkailu +2 %, laskua oli ICT/elektroniikka -3,1 %. Muilla toimialoilla merkittävää liikevaihdon kasvua on ollut metallialalla 92,2 % ja energia-alallakin yli 30,3 %. Elintarviketuotannon liikevaihto kasvoi 19,8 % ja vastaavasti metsä- ja puuklusterin 16,3 %. Koko maahan (6,4%) verrattuna yritysten liikevaihto kasvoi Kainuussa (15,4%) muuta maata voimakkaammin vuoden alkupuoliskolla. Kehitys jatkui samanlaisena loppuvuonna. Liikevaihdon kehitys oli epätasaista ja kasvu painottui pääosin vuoden loppupuoliskolle. Yritys-Suomi palvelujärjestelmän toteutuksesta allekirjoitettiin sopimus toukokuussa Palvelulla sai omat toimitilat Linnan tiloissa alkuvuodesta Yritysten nettolisäys oli v Yritystoiminnan edistämiseen varatut voimavarat riittivät kattamaan kysynnän. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Yritysten liikevaihdolla mitattuna kainuulaiset yritykset ovat kasvaneet muuta maata enemmän. Poikkeuksen tekee aiemmin jo mainittu ICT- ja elektroniikka-ala. Alalla on menossa murros palvelujen tuottamisen suuntaan. Toimintaympäristö on kehittynyt suotuisasti: Cemis ja Yritys-Suomi -palvelut ovat käynnistyneet. Renforsin rannalle on tulossa CWC:n myötä supertietokone, joka toteutuessaan parantaisi ICTpuolen yritysten toimintaedellytyksiä. Yritysten nettolisäys on tavoitetasolla. Edelleen on tehtävä valintoja ja keskityttävä valittujen toimenpiteiden läpivientiin, esim. Cemis. Yrityksiä on jatkossakin kannustettava kansainvälistymään ja siinä käyttämään hyväksi eri organisaatioiden tarjoamia kansainvälistymispalveluja. 16

17 Toimialojen kehittäminen Kärkiala 1: ICT ja ELEKTRONIIKKA ICT- ja Elektroniikkatoimialojen henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa Indeksi 2005= / / / / / / / / / / / /2011 Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 10. Kainuun ICT- ja elektroniikkatoimialojen henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit ICT- ja elektroniikkatoimialojen liikevaihto / henkilö (1000) euroa Kainuu Lappi Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Koko maa Lähde: Tilastokeskus, Toimialaonline, Yritysten rakenneindikaattorit Kuva 11. ICT- ja elektroniikkatoimialojen liikevaihto / henkilö (1000) euroa Kainuussa, Lapissa, Pohjois- Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja koko maassa

18 Taulukko 5. ICT- ja elektroniikkatoimialojen liikevaihto ja henkilöstö 2000, ICT- ja elekt.toimialojen liikevaihto milj. ** * ICT- ja elekt.toimialojen henkilöstön määrä ** * ICT- ja elekt.toimialojen liikevaihto /hlö (1000), Kainuu *** ICT- ja elekt.toimialojen liikevaihto /hlö (1000), Koko maa *** ICT- ja elekt.toimialojen yritysten lukumäärä ***. **** * Ennakkotieto ** Lähde: Tilastokeskus, Kainuun suhdannetiedot, toukokuu 2011 *** Lähde: Tilastokeskus, Toimialaonline, Yritysten rakenneindikaattorit **** Yritysten määrä indikaattorissa ICT- ja elektroniikkatoimiala luokituksessa käytetään 2931 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus moottoriajoneuvoihin -luokan sijasta 293 Osien ja tarvikkeiden valmistus ajoneuvoihin -luokkaa tietojen saatavuudesta johtuen. Muuten muuttuja sisältää samat toimialat kuin muissa ICT- ja elektroniikka-alojen indikaattoreissa. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Vuoden 2008 lopulta alkanut kansainvälinen lama ja talouden taantuma käänsivät Kainuun ICT- ja elektroniikka-alan yritysten henkilöstömäärän ja liikevaihdon vaihtelevan, mutta vuodesta 2001 myönteisenä jatkuneen hienoisen kasvun laskuun. Klusterin liikevaihto supistui tasaisen voimakkaasti vuosien ajan. Negatiivinen kehitys näyttää kääntyneen vuoden 2010 lopulla jälleen hienoiseen kasvuun. Vuodesta 2007 alkanut yritysten henkilöstön määrän negatiivinen kehitys voimistui taantuman aikana entisestään. Elpymisen merkit ovat kuitenkin olleet nähtävissä vuoden 2011 puolelle tultaessa. Maakuntaohjelman mukainen tavoite on, että Kainuun ICT ja elektroniikka-alan työpaikkojen ja liikevaihdon kehitys on kaudella parempi kuin keskimäärin koko maassa. Suunta kehityksessä oli alalla maakunnassa lähtökohtaisesti hyvä, mutta laman seurauksena kehitys kääntyi negatiiviseksi ja on noudatellut siltä osin koko maan kehitystä. Laman aikana kainuulaiset yritykset ovat pyrkineet turvaamaan toimintansa jatkumisen lähinnä henkilöstöään vähentämällä ja tinkimällä mm. IT-poolin yhteiselle kehittämishankkeelle asetetuista tavoitteista ja kehittämistoimista. Toimialan keskeisimpien kehittäjätahojen toiminta keskitettiin vuoden 2010 elokuussa käynnistettyyn CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) keskukseen. Keskus on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. Oulun yliopistosta CEMIS:in toimintaan kuuluvat Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitsevat Oulun yliopiston ICT-alan koulutus- ja tutkimusympäristöt: mittalaitelaboratorio, biotekniikan laboratorio, tietojenkäsittelytieteiden Kajaanin yksikkö sekä CWC:n (Centre for Wireless Communications) Kainuun yksikkö. Yhteistyötä tiivistäen ja toimintoja keskittäen pyritään alueella turvaamaan yritysten koulutus- ja tutkimuspalvelujen saatavuus ja yritysten sekä koko alueen toimijoita koskevan kilpailukyvyn kehittäminen. Kajaaniin kaavailtu ajoneuvojen talvitestauskeskushanke ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kainuussa ICT-toimiala on toisaalta vahvistumassa perustettavien datakeskuspalvelu- ja tuotantotoimintojen kautta. Uusina avauksina maakunnalle ovat olleet CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen Supertietokoneen sijoittumispäätös Kajaanin Renforsin rantaan ja sen ympärille yhdessä rakennettavan Datakeskus osaamiskeskittymän rakentaminen. Kajaanin ammattikorkeakoulu on aloittanut koulutukset pelialanosaajien lisäämiseksi sekä käynnistänyt sen myötä ennakkoluulottoman yhteistyön pelialan yritysten kanssa. 18

19 Uudet avaukset ja uudet projektit kysyvät yrityksiltä entistä enemmän kansainvälisen toiminnan valmiuksia, joiden vahvistamiseen tulee yhteisesti satsata. Kotimaisiin ja ulkomaisiin verkostoihin osallistumista tulee hankkeiden avulla vahvistaa ja erityisesti pienten toimijoiden verkottumista tukea. Alan yritysten tulee entistä enemmän kehittää palvelujaan ja tuotteitaan siten, että ne täyttävät myös kansainväliset standardit ja ovat näin kilpailukykyisiä kansainvälisille yrityksille. Laman hellitettyä alan kehitystyö jatkuu ohjelman mukaisesti ja asetettujen kasvutavoitteiden suuntaan. METALLI / Arvio tavoitteiden saavuttamisesta Metallialan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa Indeksi 2005= / / / / / / / / / / / /2011 Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 12. Kainuun metallialan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Taulukko 6. Kainuun metallialan liikevaihto (milj. ) ja henkilöstö 2000, METALLI Metalliklusterin liikevaihto milj * Metalliklusterin henkilöstön määrä * Lähde: Tilastokeskus, Kainuun suhdannetiedot, toukokuu 2011 * Ennakkotieto Vuosi 2010 oli kaiken kaikkiaan hyvä metallitoimialalla. Liikevaihto kasvoi selvästi ja työllisyys parani. Suunnitellut investoinnit kyettiin tekemään. Yritykset pystyivät investoimaan uusiin koneisiin ja laitteisiin. Kasvu oli tasaista ja tilausten aikajänne kasvoi siten, että tilauksia oli pienimmillä yrityksillä useiksi kuukausiksi eteenpäin, kun se vuonna 2008 oli muutamia viikkoja. Alueen suurin metallialan toimija (Transtech Oy) sai uusia tilauksia vuosiksi eteenpäin ja tämä antaa erinomaisen kasvupohjan myös pienimmille alihankkijoille alueella. Yrityksillä oli aika ajoin puute ammattitaitoisesta kotimaisesta työvoimasta ja joutuivat rekrytoimaan työvoimaa ulkomailta. Tulevaisuudessa pula ammattitaitoisesta työvoimasta tulee kasvamaan entisestään, sillä eläkkeelle siirtyviä on kymmeniä ja koulutus ei pysty nykymäärillä turvaamaan työvoiman saantia alueelta. 19

20 Kasvun siivittämänä ja myös tarpeen sanelemana ovat metallialan verkostotoimijat nähneet tarpeelliseksi vahvistaa verkostoaan uusilla yrityksillä muiltakin toimialoilta, kuten muovi, pintakäsittely ja suunnittelu. Liikevaihdon kasvu jatkui tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina, mutta tasaantuu vuoden loppupuolella. Ammatillisen koulutuksen, niin aikuis- kuin nuorisokoulutus, kehittämiseen tulee panostaa pitkäjänteisesti alan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ammatti-ihmisiä tarvitaan sekä eläkkeelle siirtyvien tilalle että yritysten kasvun takia. Tulevaisuuden suurena haasteena ja uhkana nähdään markkinoiden levottomuus. Se saattaa pysäyttää nopeastikin kasvavan kehityksen. Kotimarkkinoilla esim. ydinvoimalan rakentaminen ja vaunutilaukset useiksi vuosiksi eteenpäin antaa kuitenkin uskoa tulevaan. Kärkiala 2: MATKAILU Matkailualan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa Indeksi 2005= / / / / / / / / / / / /2011 Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 13. Kainuun matkailualan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Taulukko 7. Matkailijoiden yöpymiset, vuodepaikkojen määrä sekä matkailun liikevaihto ja henkilöstö Kainuussa 2000, Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä, Kainuu** * Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä, Kainuu TAVOITE Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä, Kainuu* * Vuodepaikkojen lkm, Kainuu ** * Matkailualan liikevaihto Meuro, Kainuu*** * Matkailualan henkilöstön määrä, Kainuu*** * * Ennakkotieto ** Tilastokeskus / Statfin / Liikenne ja matkailu / Majoitustilasto *** Tilastokeskus, Kainuun suhdannetiedot, toukokuu 2011 Matkailun liikevaihdon reipas kasvu viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen tyrehtyi vuodesta 2009 alkaen ja on nyt n. 125 milj. tasolla. Ainoa maakunnallinen ja suurin matkailuhanke kansainvälisen matkailun kysynnän kaksinkertaistamiseksi (75000/v.2007=> /v.2010) ei voinut onnistua kansainvälisen taantuman tilanteessa. Majoitusmyynnin liikevaihto on myös hieman pienentynyt , vaikka yöpymisvuorokaudet kasvoivat hieman

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku TIEDOTE Julkaisuvapaa 19.3.2012 heti Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku Toisen asteen koulutuksen valtakunnallinen sähköinen yhteishaku päättyi 16.3.2012. Kainuussa ensisijaisia hakijoita

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 8,2 prosenttia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot