MODERNI METSÄTIEDE YHTEISKUNNAN SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ. Suomen Metsätieteellisen Seuran 100-vuotisnäyttely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MODERNI METSÄTIEDE YHTEISKUNNAN SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ. Suomen Metsätieteellisen Seuran 100-vuotisnäyttely"

Transkriptio

1 MODERNI METSÄTIEDE YHTEISKUNNAN SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ Suomen Metsätieteellisen Seuran 100-vuotisnäyttely NÄYTTELYN AIKATAULU: Lusto Suomen Metsämuseo Viikin tiedekirjasto Joensuun yliopiston kirjasto / Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto

2 Metsäluonto ja monimuotoisuus Suomen Metsätieteellinen Seura täyttää vuonna 2009 sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Seura järjestää yhteistyössä Suomen Metsämuseo Luston, Viikin tiedekirjaston, Joensuun yliopiston kirjaston ja Metsäkustannus Oy:n kanssa kiertävän kirjanäyttelyn. Näyttelyyn on kerätty edustava otos ensisijaisesti viime vuosikymmenen aikana julkaistusta pääasiassa suomenkielisestä metsätieteellisestä ja metsäaiheisesta kirjallisuudesta. Monia näyttelyssä mukana olevia kirjoja käytetään oppikirjoina ammatillisessa koulutuksessa tai yliopistoissa. Monet on suunnattu metsänomistajille tai muille käytännön metsänhoidosta kiinnostuneille. Suuri osa Suomessa tehtävän metsään liittyvän tutkimuksen tuloksista julkaistaan kansainvälisissä julkaisusarjoissa ja pääasiassa englannin kielellä. On kuitenkin tärkeää, että tutkimustieto saavuttaa kansallisen metsäpolitiikan päätöksentekijät, käytännön metsätalouden parissa työskentelevät sekä kaikki metsästä kiinnostuneet. Tämä on mahdollista vain julkaisemalla myös suomenkielistä kirjallisuutta metsään liittyvän tutkimuksen tuloksista sekä tulosten soveltamisesta käytäntöön. Kirjallisuus on näyttelyssä jaettu yhdeksään laajaan teemaan: 1) metsäluonto ja monimuotoisuus 2) metsien perinteiset ja uudet käyttömuodot 3) metsäsuunnittelu ja inventointi 4) metsänhoito ja puunkorjuu 5) metsät muutoksessa 6) metsätalous ja metsäpolitiikka 7) metsä historiassa 8) viime vuosikymmenien kuuma tutkimusaihe ilmansaasteet sekä 9) metsän tarinoita ja estetiikkaa. Kunkin teeman osalta on esitteessä lyhyesti luonnehdittu tärkeimpiä tutkimusaiheita sekä niiden merkitystä metsäluonnon, sen hoidon ja kestävän hyödyntämisen sekä metsätalouden ja koko yhteiskunnan näkökulmasta. Kahdeksas teema esittelee yhden viime vuosikymmenien aikana paljon keskustelua herättäneen teeman ilmansaasteet. Yhdeksäs teema Metsän tarinoita ja estetiikkaa havainnollistaa metsän keskeistä merkitystä kulttuurissamme. Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston Tieteellisten seurain valtuuskunnan 100-vuotisrahasto on tukenut näyttelyn järjestämistä apurahalla. Metsäluonto ja sen monimuotoisuus ovat jatkuvan muutoksen tilassa. Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan tietoa metsäekosysteemien rakenteesta ja kehityksestä. Lisäksi on tarpeen tuntea ne seikat, jotka ylläpitävät monimuotoisuutta. Metsän rakenne ja monimuotoisuus muotoutuvat metsäekosysteemin elinkierron ja erilaisten häiriöiden kuten metsäpalojen ja myrskyjen myötä. Yleisesti eliöyhteisön lajimäärä on sitä suurempi mitä suurempi on lajille soveliaan ympäristön pinta-ala. Eri lajien kannat riippuvat ennen muuta tarjolla olevien resurssien määrästä tai siitä, miten luontaiset viholliset pitävät kannat kurissa. Monimuotoisuuden säilymisen edellytyksenä on, että luontaisten tai niiden kaltaisten elinympäristöjen jatkumo säilyy. Tutkimuksin on löydetty niin kutsuttuja avainlajeja, joiden suojelemisella on myönteinen vaikutus monien muidenkin lajien säilymiseen. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan suojella yhden tai useamman avainlajin suojelun kautta. Tiedetään, että erilaisilla alueilla, oli kyseessä sitten suo tai lahonnut puunrunko, elää tietyn tyyppinen kasvi- ja eläinlajisto. Näitä alueita suojelemalla pystytään turvaamaan niiden lajiston tulevaisuus laajemminkin. Suot ovat olennainen osa monimuotoista luontoamme. Kivennäismaiden metsäekosysteemeissä osa monimuotoisuudesta voidaan turvata esimerkiksi metsätalouskäytön yhteydessä. Tämä ei onnistu soilla. Suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii luonnontilaisten soiden säilyttämistä.

3 Metsien perinteiset ja uudet käyttömuodot Metsäsuunnittelu ja inventointi Metsän käytöllä on Suomessa pitkät perinteet. Puuvarat ja niiden käyttömahdollisuudet ovat olleet tärkeä tutkimuskohde. Tuotettu tieto luo myös pohjaa metsävarojen käytön linjauksille. Suurin osa metsistämme on nykyään monikäytössä. Hakkuutuloihin tähtäävän puuntuotannon piirissäkin olevia metsiä hyödynnetään maisemallisesti, ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja muuhun virkistykseen. Metsillä on myös kulttuurista merkitystä. Luonnon virkistyskäytön valtakunnallisella inventoinnilla on tuotettu tietoa ulkoilukäyttäytymisestä, virkistyksen arvosta ja luontomatkailusta. Tutkimustiedon avulla tuetaan metsien monikäytön, metsäluonnon monimuotoisuuden sekä maisema-arvojen yhteensovittamista puuntuotannon kanssa. Bioenergian tuotanto on myös noussut tärkeäksi metsänkäyttömuodoksi. Käyttömuotojen yhteensovittaminen asettaa uusia vaatimuksia metsäsuunnittelulle. Vaikka metsien taloudellisella arvolla on edelleen keskeinen merkitys, voi metsien markkinattomien hyötyjen arvo joissain tapauksissa olla sitä korkeampi. Metsien käytön kestävyyttä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Monitavoitteisen metsänhoidon kehittäminen edellyttää eri alojen tutkijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyö metsä-, ympäristö- ja riistantutkijoiden välillä on tukenut esim. riistakantojen seurantajärjestelmien kehittämistä. Metsien käytön tavoitteet ovat nykyään moninaisia. Päätöksentekijänä voi olla yksityinen metsänomistaja tai useita eri intressitahoja. Päätöksenteko voi myös perustua osallistavaan suunnitteluun. Metsiin liittyvän päätöksenteon tueksi on kehitetty hyvin erilaisia menetelmiä, jotka soveltuvat erilaisiin tilanteisiin ja eri aikajänteellä tapahtuvan suunnittelun tarpeisiin. Paikkatiedon ja paikkatietojärjestelmien hyväksikäyttö on avannut uusia mahdollisuuksia ympäristön vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen ja luonnonprosessien mallinnukseen. Paikkaan sidottujen metsävaratietojen hankintamenetelmiä on kehitetty nopeasti. Maastomittausten apuvälineiksi ovat tulleet satelliittipaikannusjärjestelmät (GPS), automaattiset mittalaitteet, maastotietokoneet ja langaton tiedonsiirto. Geoinformaatio- ja kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen on luonut uusia mahdollisuuksia metsien inventointiin ja hoitotarpeen seurantaan. Kaukokartoitusmenetelmät, optinen- ja mikroaaltosatelliittikuvaus, digitaalinen ilmakuvaus ja laserskannaus soveltuvat metsissä tapahtuvien erilaisten muutosten seurantaan. Metsiä kuvaavien mallien käyttö on tarpeen, kun tiedon hankinta muilla keinoin olisi kallista tai hankalaa, kuten esimerkiksi tulevan kasvun ja erilasten toimenpiteiden vaikutusten ennustamisessa. Erilaisilla optimointimalleilla voidaan esimerkiksi tehostaa puunkorjuuta selvittämällä, millaisilla koneilla työ kannatta tehdä.

4 Metsänhoito ja puunkorjuu Metsät muutoksessa Metsänhoidolla pyritään saamaan tasapainoon erilaiset metsien käyttöä koskevat tavoitteet. Metsänhoito perustuu ekologian ja maaperän tuntemukseen. Maaperä erilaisine ominaisuuksineen muodostaa perusedellytykset metsien kasvulle ja käytölle. Metsien kasvu ja hakkuumahdollisuudet riippuvat oleellisesti siitä, miten metsämaiden viljavuutta hoidetaan. Metsänuudistaminen on metsänkasvatuksen tärkein vaihe, joka pitkälti määrää metsikön kehityksen kiertoajan loppuun asti. Onnistunut metsänuudistaminen vaatii tietoa uudistamisen tavoitteista, biologisista ja ekologisista perusteista sekä erilaisista uudistamismenetelmistä. Tutkimuksella on tuotettu tällaista tietoa myös Pohjois-Suomen erityisolosuhteisiin. Metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksia on tutkittu puuntuotannon, metsänkasvatuksen kannattavuuden ja monimuotoisuuden näkökulmista. Suometsiin kohdistuva tutkimus tuottaa tietoa suometsien metsätaloudellisen käytön ja suojelun perustaksi. Puuntuotannon näkökulmasta tärkeitä teemoja ovat ojitusaluemetsien hoito ja puunkorjuu. Kirjallisuudessa on koottu yhteen uusin tutkimustieto metsätalouden päätöksentekijöille käytännön metsänhoitoa varten sekä alan opetuksen tarpeisiin. Tutkimus luo myös pohjaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle metsänhoidolle sekä monitavoitteisen metsänhoidon kehittämiselle ja monimuotoisuuden ylläpitämiselle. Lisäksi on kirjoitettu oppaita eri puulajien ominaispiirteistä ja niiden kasvatuksesta ja käytöstä. Viimeisen puolen vuosisadan kuluessa tehostunut metsätalous on aiheuttanut merkittäviä muutoksia metsä- ja suokasvillisuudessa. Merkittävin suoluontoon vaikuttava tekijä on ollut ojitus. Metsä- ja suokasvien tulevaisuus riippuu pitkälti metsätaloudessa tehtävistä ratkaisuista. Metsien muutokseen vaikuttavat myös luonnon kiertokulkuun luonnollisena osana kuuluvat metsäpalot, myrskyt, tulvat, hyönteiset ja taudit sekä metsäneläimet. Niillä on tärkeä merkitys metsien monimuotoisuuden kannalta. Ihmisen toiminta on kuitenkin monilla alueilla muuttanut näiden tekijöiden vaikutusta metsäluonnossa. Ajankohtainen metsien muutokseen vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Useat tutkimusohjelmat ovat tuottaneet tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiimme. Metsät varastoivat suuria määriä hiiltä, ja niillä on siten keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Toisaalta ilmastonmuutos johtaa muutoksiin metsiemme lajistossa ja eri lajien levinneisyydessä, puiden kasvussa sekä metsätuhojen, tautien ja myrskyjen esiintymisessä. Metsänhoidolla ei voida estää väistämättä tapahtuvia muutoksia, mutta sen avulla voidaan edistää metsien sopeutumista niihin. Tutkimustiedolla pyritään kehittämään metsänhoitomenetelmiä hyödyntämään ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia ja toisaalta vastaamaan ilmastonmuutokseen liittyviin muutoksiin metsäluonnossamme sekä lisääntyviin riskeihin.

5 Metsätalous ja metsäpolitiikka Metsä historiassa Metsäteollisuudella ja metsätaloudella on huomattava asema suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Metsätaloudellinen ja -poliittinen tutkimus on perinteisesti tukenut puuntuotannon kehittämistä ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Metsätalouden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten globalisaatio, muuttuneet arvot ja entistä voimakkaimmin esille nousseet ympäristökysymykset, luovat taustan tulevaisuuden mahdollisuuksien ja kehitysvaihtoehtojen kartoittamiselle. Kehitys heijastuu myös metsäekonomian opetukseen. Perinteisen kansantaloudellisen ja liiketaloudellisen metsäekonomian lisäksi tarkastellaan maisemaja olemassaoloarvojen, virkistyskäytön, lajien monimuotoisuuden sekä hiilensidonnan yhteiskunnallista merkitystä. Metsäsektorin uusiutuminen on välttämätöntä, jotta se menestyisi myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden arviointiin tarvitaan tietoa tähänastisesta kehityksestä ja sen takana vaikuttavista monimutkaista syy-seurausmekanismeista. Tutkimus pohjustaa keskustelua keinoista, joilla metsäalan tulevaisuuteen tulisi varautua ja tukee eri toimijoiden päätöksentekoa sekä erilaisten arvojen ja tavoitteiden yhteensovittamista. Luonto- ja ympäristöarvojen, yhteiskunnallisen vastuun ja oikeudenmukaisuuden korostuminen, metsänomistajien ja kansalaisten osallisuuden lisääminen ja metsien monikäytön merkityksen kasvu näkyvät selkeästi tutkimukseen perustuvassa kirjallisuudessa. Metsien kestävän käytön sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ovat nousseet taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalle. Tietoa metsäalaa ohjaavasta lainsäädännöstä, käytännön puukaupasta ja sen järjestämisestä, sukupolvenvaihdoksesta ja yhteisomistuksesta sekä metsän arvon määrittämisestä ja metsätalouden kannattavuuden mittareista on myös esitetty käytäntöä palvelevassa muodossa. Metsien ja metsäteollisuuden keskeinen yhteiskunnallinen merkitys heijastuu metsiin liittyvän historian tutkimuksessa. Metsien merkitystä ihmisten arjessa ja toimeentulossa on esimerkiksi tarkasteltu asutustilojen elämän ja asutushistorian näkökulmasta. Muistitiedon pohjalta on tarkasteltu myös metsään liittyviä ammatteja, kuten metsänhoitajia, metsätyöntekijöitä ja sahatyöläisiä. Nämä tutkimukset valottavat myös metsätalouden monia murrosprosesseja. Erityistä huomiota on saanut metsäteollisuuden kehittyminen ja tämän kehityksen nivoutuminen koko yhteiskuntamme taloudelliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen kehitykseen. Kirjallisuudessa on myös tarkasteltu taloudellisten ja poliittisten valtaryhmien toimintaa ja toiminnan taustoja ja vaikutuksia. Metsien käytön ja hoidon historia ja kansallisen metsäpolitiikan kehittyminen nivoutuvat kiinteästi teollisen puunkäytön kehittymiseen. Kansallisen metsäpolitiikan tarkastelu antaa eväitä metsäpolitiikan ja talouspolitiikan syy-yhteyksien pohdintaan. Metsä- ja puutalouden kehityksen taustalla vaikuttaneita yhteiskunnallisia ja ympäristönsuojeluun liittyviä paineita on tarkasteltu myös aikalaishistoriallisilla haastatteluilla. Arvokeskustelun ja kiistojen merkitystä on tarkasteltu myös monitieteellisesti sekä metsälainsäädännön kehityksen että metsäteollisuuden viestinnän näkökulmasta. Monet historiallisista tutkimusaiheista taustoittavat ajankohtaisia ongelmia. Puun tuonti Venäjältä on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua. Venäjän puukaupan historiaa on kartoitettu viime vuosisadalta nykypäivään. Metsäorganisaatioilla on meillä pitkät perinteet. Tämä näkyy erilaisten organisaatioiden satavuotistaipaleensa kunniaksi julkaisemista historiikeista.

6 Viime vuosikymmenien kuuma tutkimusaihe ilmansaasteet Metsän tarinoita ja estetiikkaa Ilmansaasteiden kaukokulkeutumisesta ja happosateista tuli kansainvälinen poliittinen kysymys jo 1970-luvun alussa, kun niihin kiinnitettiin huomiota Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristökokouksessa Tukholmassa ja 1980-lukujen vaihteessa Keski-Euroopassa ilmenneet metsätuhot ja niiden seurauksena syntynyt huoli metsiemme terveydentilasta herättivät laajaa huomiota ja keskustelua myös meillä. Kaukana päästölähteistä ja puhtaina pidetyillä alueilla ilmenneet metsävauriot näkyivät puuston latvusten värioireina sekä puiden lehtimassan vähentymisenä (harsuuntuminen). Oireet yhdistettiin kaukokulkeutuneisiin ilmansaasteisiin. Ilman epäpuhtauksien ja maaperän happamoitumisen merkitystä metsäkasvillisuudelle oli tutkittu meillä jo aiemminkin, mutta erityisesti 1980-luvun puolivälin jälkeen keskityttiin happamoitumisen sekä ilmansaasteiden ja niiden metsävaikutusten, pääasiassa harsuuntumisen, seurantaan. Erityistä huomiota herättivät tiedot Kuolan ympäristötuhoista ja kulkeutuvien saastepäästöjen mahdollisesta vaikutuksesta Lapissa. Puustovaurioiden suoraan yhteyttä Kuolan saastepäästöihin ei tutkimuksissa kuitenkaan voitu todeta. Tutkimusten tulokset eivät ole yksiselitteisiä: ilmansaasteiden vaikutukset metsien kuntoon kytkeytyvät mm. sääoloihin, tauteihin, puiden ikään ja metsien käsittelyyn. Pohjoisen sijaintimme vuoksi luontomme on erityisen herkkä erilaisille stressitekijöille. Ilmansaasteiden vaikutukset metsäluontoon ovat edelleen tärkeä tutkimusaihe, nyt erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvässä tutkimuksessa. Metsään liittyy vanhoja uskomuksia, tarinoita ja taikaakin. Metsissä asuu luonnonvoima, joka herättää ihmisissä kunnioitusta niin metsää kuin sen eläimiäkin kohtaan. Metsä voi olla villi ja vaarallinen ja siksi sen kanssa on parempi pysyä hyvissä väleissä. Uskomuksien mukaan puu on yhteys maan ja taivaan välillä. Etenkin vanha puu on myös yhteys nykyihmisen ja menneen ajan välillä. Metsistä on ammennettu inspiraatiota kautta aikojen. Metsäaiheiset laulut, tarinat ja sadut ovat osa kansanperinnettämme. Lapsille metsät ovat loputtoman monipuolisia leikkipaikkoja ja satujen avulla he oppivat tuntemaan metsää ja sen elämää. Metsäkulttuuri on suurelta osin sukupolvi sukupolvelta kerrostunutta kansantaidetta. Metsät ja puut ovat yhtä lailla osa yksityisen ihmisen mielenmaisemaa ja koko kansakunnan omaakuvaa. Suomi, vihreän kullan maa, elää metsästä; sivistyneen vastakohta on metsäläinen, yhteinen tiemme kulki metsästä kaupunkiin. Metsäinen Suomi on yksi kansallismaisemistamme, ja se luo käsitystä maastamme myös muualla maailmassa.

7 NÄYTTELYN JÄRJESTÄMISEEN OSALLISTUVAT ORGANISAATIOT Suomen Metsätieteellinen Seura on 500 jäsenen valtakunnallinen tieteellinen yhdistys. Se toimii alan tutkijoiden yhdyssiteenä ja edistää metsätieteellistä tutkimusta myöntämällä apurahoja erityisesti nuorille tutkijoille. Seuran keskeisenä tavoitteena on metsäntutkimuksen tulosten tunnetuksi tekeminen. Seura julkaisee yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa kahta tieteellistä julkaisusarjaa: Silva Fennicaa ja Metsätieteen aikakauskirjaa. Dissertationes Forestales on seuran, Metsäntutkimuslaitoksen, Helsingin ja Joensuun yliopistojen yhteinen väitöskirjasarja, joka pyrkii kokoamaan yhteen kaikki Suomessa tehtävät metsäalan väitöskirjat. Lusto Suomen Metsämuseo on valtakunnallinen metsäalan museo, joka kerää esine-, valokuva-, filmi-, arkisto- ja kirjakokoelmiinsa suomalaisen metsätalouden ja metsien käytön historiaan ja metsäkulttuuriin liittyvää aineistoa. Luston näyttelyt ja tapahtumat Punkaharjulla valottavat monipuolisesti metsähistoriaa ja metsien käytön nykypäivää. Kantapuu.fi-museotietokannan välityksellä Luston digitoidut museokokoelmat palvelevat tiedonhakijoita ja kuva-arkistoasiakkaita. Viikin tiedekirjaston kokoelmat ja palvelut ovat Helsingin yliopiston opiskelijoiden, tutkijoiden ja kaikkien muiden tiedontarvitsijoiden käytettävissä. Kirjastopalvelut kattavat Viikin kampuksen tieteenalat, jotka ovat biotieteet ja biotekniikka, ekologia, systematiikka ja ympäristöala, elintarvikeala, eläinlääketiede, farmasia, kotitalous- ja kuluttaja-ala, maatalousala, metsä- ja puuala sekä talous- ja yhteiskuntatieteet. Suomen Metsätieteellisen Seuran 100-vuotisnäyttely juhlistaa omalta osaltaan Viikin tiedekirjaston juhlavuotta Sen tunnus on Anni Coronae , yhteistyön vuodet. Juhlan aiheena on kirjaston 147 vuoden taakse ulottuva historia ja perustamisvuoden 1999 jälkeinen kymmenen vuoden aika Viikin Infokeskus Koronassa. Viikin tiedekirjasto on muodostettu viidestä Helsingin yliopiston yksiköstä vuosina , joista vanhimman edeltäjäkirjaston, Metsäkirjaston, juuret ulottuvat Evon metsäopistoon ja sen perustamisvuoteen Joensuun yliopiston kirjasto / Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto ( alkaen) on monialainen tieteellinen kirjasto, joka on avoin kaikille kansalaisille. Joensuussa on vahva metsätieteiden osaamiskeskittymä. Kaupungissa toimii yliopiston metsätieteiden ohella The European Forest Institute ja Metla. Kirjaston painetuissa ja elektronisissa kokoelmissa painottuvat yliopiston tieteenalat, myös metsätiede. Kirjaston erityistehtävänä on toimia vapaakappalekirjastona ja EU:n tallekirjastona. Metsäkustannus Oy on monikanavainen metsäalan mediatalo, joka julkaisee Metsälehteä ja Metsälehti Makasiinia. Yritys kustantaa metsä- ja luontokirjoja metsänomistajille, opiskelijoille ja ammattilaisille. Verkkopalvelun ydin on Metsäuutiset ja Metsäkortisto. Suomen Metsätieteellinen Seura PL 18 (Jokiniemenkuja 1) Vantaa puh sähköposti Lusto Suomen Metsämuseo Lustontie Punkaharju puh. (015) sähköposti Viikin tiedekirjasto PL 62 (Viikinkaari 11 A) Helsingin yliopisto puh. (09) sähköposti Joensuun yliopiston kirjasto PL 107 (Yliopistokatu 4) Joensuu puh. (013) sähköposti Metsäkustannus Oy Soidinkuja 4, Helsinki puh

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA. Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

No millaista metsätietoa jj tarvitaan?

No millaista metsätietoa jj tarvitaan? Millaista metsätietoa tarvitaan monitavoitteisen metsäsuunnittelun pohjaksi? Metsätieteen päivä 2014 Jyrki Kangas No millaista metsätietoa jj tarvitaan? Metsäsuunnittelun tietotarve on tapauskohtaista:

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle

Lisätiedot

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa - kestävän metsätalouden mittareilla arvioiden Aluejohtaja, prof. Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu VMI - tiedotustilaisuus tiistai 19.6.2012 klo

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Vihreän kullan maa Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on hyvin vihreä. Maamme onkin Euroopan valtioista selvästi metsäisin. Metsät peittävät

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto,

Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos markus.holopainen@helsinki.fi Mitä Laserkeilauksen

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Metsätalousinsinööri (AMK)

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Metsätalousinsinööri (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Joensuu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu metsäosaamisen kaupunki. Karelia-ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutus liittyy kiinteästi Joensuun biotalouden osaamiskeskittymään.

Lisätiedot

TOHTORIT JA TYÖELÄMÄ. Tohtorien työllistyminen sektoritutkimuslaitoksissa Esimerkkinä METLA

TOHTORIT JA TYÖELÄMÄ. Tohtorien työllistyminen sektoritutkimuslaitoksissa Esimerkkinä METLA 1 TOHTORIT JA TYÖELÄMÄ Tohtorien työllistyminen sektoritutkimuslaitoksissa Esimerkkinä METLA 26.5.2005 Marja-Liisa Sutinen Muhoksen tutkimusasema 2 Tulosyksiköt 2 tutkimuskeskusta 7 tutkimusasemaa 1.04.2005

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa Jari Niemelä kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 1 Alustuksen rakenne Tutkimuksen eri tyylilajit Tutkimus

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi

Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Metsänomistajan Talvipäivä Pekka Kokko 30.1.2010 1 Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi 1. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa Tuotteistamisen tuskaa tuskaa Tuotteistamisen Metsäosaamisen vienti vienti Metsäosaamisen Metlan nnäkökulmasta Metlan äkökulmasta tutkimusjohtaja Leena Leena Paavilainen Paavilainen tutkimusjohtaja Suomen

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija Suuren puuntoimittajan tietojärjestelmätarpeet Metsätieteen päivä 12.11.2014 Risto Laamanen Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014 Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014 Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Metsätieteiden laitos www.helsinki.fi/metsatieteet 9.11.2012 1

Metsätieteiden laitos www.helsinki.fi/metsatieteet 9.11.2012 1 Tutkii, opettaa ja edistää metsien ja metsäympäristöjen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / 9.11.2012 1 Helsingin yliopisto Eurooppalainen

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Metsä ja kalatalous. 12.5.2006 Kuntametsien suunnittelun tiekartta / Maankäyttö

Kuopion kaupunki Metsä ja kalatalous. 12.5.2006 Kuntametsien suunnittelun tiekartta / Maankäyttö Kuopion kaupunki Metsä ja kalatalous KUOPION KAUPUNGIN Asuin- ja työympäristö Välitön luonto Suoja-alueet TAVOITE MAA- JA VESIALUEET KOKONAISPINTA-ALA Ulkoilu- ja virkistysympäristö Harrastealueet Elämykselliset

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Arvioinnin lähtökohdat 4. Toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointi

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus MATTI SEPPÄLÄ MITÄ METSÄLUONNON MONIMUO- TOISUUS ON? Monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkea elävässä luonnossa esiintyvää vaihtelua. Bioottisten tekijöiden lisäksi

Lisätiedot

Suomessa ihminen, ympäristö, talous kokonaisuus konkretisoituu erityisesti metsien käytössä ja metsäpolitiikassa

Suomessa ihminen, ympäristö, talous kokonaisuus konkretisoituu erityisesti metsien käytössä ja metsäpolitiikassa Metsien käytön taloudelliset vaihtoehdot ja metsäpolitiikka Olli Tahvonen, professori, KTT Kansantaloustiede, Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto YK:n pääsihteeri Ban Ki- moon (2010): Onnistuminen

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA Toimintasuunnitelma 2006-2007 Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 Hankkeen tausta Kunnat omistavat n. 400 000 ha metsää Kuntametsissä

Lisätiedot

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä. A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

Avoimet luontohavainnot

Avoimet luontohavainnot Avoimet luontohavainnot Ekologiset yhteydet -seminaari 9.3.2012 Luonnontieteellinen keskusmuseo Miten luontohavainnot syntyvät? Tutkimuksen tuloksena Tieteellisistä kokoelmista Luontoharrastajat keräävät

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja

Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla Metsätieteen päivä Sari Pynnönen, Teppo Hujala, Riikka Paloniemi 12.11.2014 Muuttunut toimintaympäristö

Lisätiedot