MODERNI METSÄTIEDE YHTEISKUNNAN SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ. Suomen Metsätieteellisen Seuran 100-vuotisnäyttely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MODERNI METSÄTIEDE YHTEISKUNNAN SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ. Suomen Metsätieteellisen Seuran 100-vuotisnäyttely"

Transkriptio

1 MODERNI METSÄTIEDE YHTEISKUNNAN SUUNNANNÄYTTÄJÄNÄ Suomen Metsätieteellisen Seuran 100-vuotisnäyttely NÄYTTELYN AIKATAULU: Lusto Suomen Metsämuseo Viikin tiedekirjasto Joensuun yliopiston kirjasto / Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto

2 Metsäluonto ja monimuotoisuus Suomen Metsätieteellinen Seura täyttää vuonna 2009 sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Seura järjestää yhteistyössä Suomen Metsämuseo Luston, Viikin tiedekirjaston, Joensuun yliopiston kirjaston ja Metsäkustannus Oy:n kanssa kiertävän kirjanäyttelyn. Näyttelyyn on kerätty edustava otos ensisijaisesti viime vuosikymmenen aikana julkaistusta pääasiassa suomenkielisestä metsätieteellisestä ja metsäaiheisesta kirjallisuudesta. Monia näyttelyssä mukana olevia kirjoja käytetään oppikirjoina ammatillisessa koulutuksessa tai yliopistoissa. Monet on suunnattu metsänomistajille tai muille käytännön metsänhoidosta kiinnostuneille. Suuri osa Suomessa tehtävän metsään liittyvän tutkimuksen tuloksista julkaistaan kansainvälisissä julkaisusarjoissa ja pääasiassa englannin kielellä. On kuitenkin tärkeää, että tutkimustieto saavuttaa kansallisen metsäpolitiikan päätöksentekijät, käytännön metsätalouden parissa työskentelevät sekä kaikki metsästä kiinnostuneet. Tämä on mahdollista vain julkaisemalla myös suomenkielistä kirjallisuutta metsään liittyvän tutkimuksen tuloksista sekä tulosten soveltamisesta käytäntöön. Kirjallisuus on näyttelyssä jaettu yhdeksään laajaan teemaan: 1) metsäluonto ja monimuotoisuus 2) metsien perinteiset ja uudet käyttömuodot 3) metsäsuunnittelu ja inventointi 4) metsänhoito ja puunkorjuu 5) metsät muutoksessa 6) metsätalous ja metsäpolitiikka 7) metsä historiassa 8) viime vuosikymmenien kuuma tutkimusaihe ilmansaasteet sekä 9) metsän tarinoita ja estetiikkaa. Kunkin teeman osalta on esitteessä lyhyesti luonnehdittu tärkeimpiä tutkimusaiheita sekä niiden merkitystä metsäluonnon, sen hoidon ja kestävän hyödyntämisen sekä metsätalouden ja koko yhteiskunnan näkökulmasta. Kahdeksas teema esittelee yhden viime vuosikymmenien aikana paljon keskustelua herättäneen teeman ilmansaasteet. Yhdeksäs teema Metsän tarinoita ja estetiikkaa havainnollistaa metsän keskeistä merkitystä kulttuurissamme. Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston Tieteellisten seurain valtuuskunnan 100-vuotisrahasto on tukenut näyttelyn järjestämistä apurahalla. Metsäluonto ja sen monimuotoisuus ovat jatkuvan muutoksen tilassa. Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan tietoa metsäekosysteemien rakenteesta ja kehityksestä. Lisäksi on tarpeen tuntea ne seikat, jotka ylläpitävät monimuotoisuutta. Metsän rakenne ja monimuotoisuus muotoutuvat metsäekosysteemin elinkierron ja erilaisten häiriöiden kuten metsäpalojen ja myrskyjen myötä. Yleisesti eliöyhteisön lajimäärä on sitä suurempi mitä suurempi on lajille soveliaan ympäristön pinta-ala. Eri lajien kannat riippuvat ennen muuta tarjolla olevien resurssien määrästä tai siitä, miten luontaiset viholliset pitävät kannat kurissa. Monimuotoisuuden säilymisen edellytyksenä on, että luontaisten tai niiden kaltaisten elinympäristöjen jatkumo säilyy. Tutkimuksin on löydetty niin kutsuttuja avainlajeja, joiden suojelemisella on myönteinen vaikutus monien muidenkin lajien säilymiseen. Kokonaisia ekosysteemejä voidaan suojella yhden tai useamman avainlajin suojelun kautta. Tiedetään, että erilaisilla alueilla, oli kyseessä sitten suo tai lahonnut puunrunko, elää tietyn tyyppinen kasvi- ja eläinlajisto. Näitä alueita suojelemalla pystytään turvaamaan niiden lajiston tulevaisuus laajemminkin. Suot ovat olennainen osa monimuotoista luontoamme. Kivennäismaiden metsäekosysteemeissä osa monimuotoisuudesta voidaan turvata esimerkiksi metsätalouskäytön yhteydessä. Tämä ei onnistu soilla. Suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii luonnontilaisten soiden säilyttämistä.

3 Metsien perinteiset ja uudet käyttömuodot Metsäsuunnittelu ja inventointi Metsän käytöllä on Suomessa pitkät perinteet. Puuvarat ja niiden käyttömahdollisuudet ovat olleet tärkeä tutkimuskohde. Tuotettu tieto luo myös pohjaa metsävarojen käytön linjauksille. Suurin osa metsistämme on nykyään monikäytössä. Hakkuutuloihin tähtäävän puuntuotannon piirissäkin olevia metsiä hyödynnetään maisemallisesti, ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja muuhun virkistykseen. Metsillä on myös kulttuurista merkitystä. Luonnon virkistyskäytön valtakunnallisella inventoinnilla on tuotettu tietoa ulkoilukäyttäytymisestä, virkistyksen arvosta ja luontomatkailusta. Tutkimustiedon avulla tuetaan metsien monikäytön, metsäluonnon monimuotoisuuden sekä maisema-arvojen yhteensovittamista puuntuotannon kanssa. Bioenergian tuotanto on myös noussut tärkeäksi metsänkäyttömuodoksi. Käyttömuotojen yhteensovittaminen asettaa uusia vaatimuksia metsäsuunnittelulle. Vaikka metsien taloudellisella arvolla on edelleen keskeinen merkitys, voi metsien markkinattomien hyötyjen arvo joissain tapauksissa olla sitä korkeampi. Metsien käytön kestävyyttä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Monitavoitteisen metsänhoidon kehittäminen edellyttää eri alojen tutkijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistyö metsä-, ympäristö- ja riistantutkijoiden välillä on tukenut esim. riistakantojen seurantajärjestelmien kehittämistä. Metsien käytön tavoitteet ovat nykyään moninaisia. Päätöksentekijänä voi olla yksityinen metsänomistaja tai useita eri intressitahoja. Päätöksenteko voi myös perustua osallistavaan suunnitteluun. Metsiin liittyvän päätöksenteon tueksi on kehitetty hyvin erilaisia menetelmiä, jotka soveltuvat erilaisiin tilanteisiin ja eri aikajänteellä tapahtuvan suunnittelun tarpeisiin. Paikkatiedon ja paikkatietojärjestelmien hyväksikäyttö on avannut uusia mahdollisuuksia ympäristön vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen ja luonnonprosessien mallinnukseen. Paikkaan sidottujen metsävaratietojen hankintamenetelmiä on kehitetty nopeasti. Maastomittausten apuvälineiksi ovat tulleet satelliittipaikannusjärjestelmät (GPS), automaattiset mittalaitteet, maastotietokoneet ja langaton tiedonsiirto. Geoinformaatio- ja kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen on luonut uusia mahdollisuuksia metsien inventointiin ja hoitotarpeen seurantaan. Kaukokartoitusmenetelmät, optinen- ja mikroaaltosatelliittikuvaus, digitaalinen ilmakuvaus ja laserskannaus soveltuvat metsissä tapahtuvien erilaisten muutosten seurantaan. Metsiä kuvaavien mallien käyttö on tarpeen, kun tiedon hankinta muilla keinoin olisi kallista tai hankalaa, kuten esimerkiksi tulevan kasvun ja erilasten toimenpiteiden vaikutusten ennustamisessa. Erilaisilla optimointimalleilla voidaan esimerkiksi tehostaa puunkorjuuta selvittämällä, millaisilla koneilla työ kannatta tehdä.

4 Metsänhoito ja puunkorjuu Metsät muutoksessa Metsänhoidolla pyritään saamaan tasapainoon erilaiset metsien käyttöä koskevat tavoitteet. Metsänhoito perustuu ekologian ja maaperän tuntemukseen. Maaperä erilaisine ominaisuuksineen muodostaa perusedellytykset metsien kasvulle ja käytölle. Metsien kasvu ja hakkuumahdollisuudet riippuvat oleellisesti siitä, miten metsämaiden viljavuutta hoidetaan. Metsänuudistaminen on metsänkasvatuksen tärkein vaihe, joka pitkälti määrää metsikön kehityksen kiertoajan loppuun asti. Onnistunut metsänuudistaminen vaatii tietoa uudistamisen tavoitteista, biologisista ja ekologisista perusteista sekä erilaisista uudistamismenetelmistä. Tutkimuksella on tuotettu tällaista tietoa myös Pohjois-Suomen erityisolosuhteisiin. Metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksia on tutkittu puuntuotannon, metsänkasvatuksen kannattavuuden ja monimuotoisuuden näkökulmista. Suometsiin kohdistuva tutkimus tuottaa tietoa suometsien metsätaloudellisen käytön ja suojelun perustaksi. Puuntuotannon näkökulmasta tärkeitä teemoja ovat ojitusaluemetsien hoito ja puunkorjuu. Kirjallisuudessa on koottu yhteen uusin tutkimustieto metsätalouden päätöksentekijöille käytännön metsänhoitoa varten sekä alan opetuksen tarpeisiin. Tutkimus luo myös pohjaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle metsänhoidolle sekä monitavoitteisen metsänhoidon kehittämiselle ja monimuotoisuuden ylläpitämiselle. Lisäksi on kirjoitettu oppaita eri puulajien ominaispiirteistä ja niiden kasvatuksesta ja käytöstä. Viimeisen puolen vuosisadan kuluessa tehostunut metsätalous on aiheuttanut merkittäviä muutoksia metsä- ja suokasvillisuudessa. Merkittävin suoluontoon vaikuttava tekijä on ollut ojitus. Metsä- ja suokasvien tulevaisuus riippuu pitkälti metsätaloudessa tehtävistä ratkaisuista. Metsien muutokseen vaikuttavat myös luonnon kiertokulkuun luonnollisena osana kuuluvat metsäpalot, myrskyt, tulvat, hyönteiset ja taudit sekä metsäneläimet. Niillä on tärkeä merkitys metsien monimuotoisuuden kannalta. Ihmisen toiminta on kuitenkin monilla alueilla muuttanut näiden tekijöiden vaikutusta metsäluonnossa. Ajankohtainen metsien muutokseen vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Useat tutkimusohjelmat ovat tuottaneet tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiimme. Metsät varastoivat suuria määriä hiiltä, ja niillä on siten keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Toisaalta ilmastonmuutos johtaa muutoksiin metsiemme lajistossa ja eri lajien levinneisyydessä, puiden kasvussa sekä metsätuhojen, tautien ja myrskyjen esiintymisessä. Metsänhoidolla ei voida estää väistämättä tapahtuvia muutoksia, mutta sen avulla voidaan edistää metsien sopeutumista niihin. Tutkimustiedolla pyritään kehittämään metsänhoitomenetelmiä hyödyntämään ilmastonmuutoksen tarjoamia mahdollisuuksia ja toisaalta vastaamaan ilmastonmuutokseen liittyviin muutoksiin metsäluonnossamme sekä lisääntyviin riskeihin.

5 Metsätalous ja metsäpolitiikka Metsä historiassa Metsäteollisuudella ja metsätaloudella on huomattava asema suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Metsätaloudellinen ja -poliittinen tutkimus on perinteisesti tukenut puuntuotannon kehittämistä ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Metsätalouden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten globalisaatio, muuttuneet arvot ja entistä voimakkaimmin esille nousseet ympäristökysymykset, luovat taustan tulevaisuuden mahdollisuuksien ja kehitysvaihtoehtojen kartoittamiselle. Kehitys heijastuu myös metsäekonomian opetukseen. Perinteisen kansantaloudellisen ja liiketaloudellisen metsäekonomian lisäksi tarkastellaan maisemaja olemassaoloarvojen, virkistyskäytön, lajien monimuotoisuuden sekä hiilensidonnan yhteiskunnallista merkitystä. Metsäsektorin uusiutuminen on välttämätöntä, jotta se menestyisi myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden arviointiin tarvitaan tietoa tähänastisesta kehityksestä ja sen takana vaikuttavista monimutkaista syy-seurausmekanismeista. Tutkimus pohjustaa keskustelua keinoista, joilla metsäalan tulevaisuuteen tulisi varautua ja tukee eri toimijoiden päätöksentekoa sekä erilaisten arvojen ja tavoitteiden yhteensovittamista. Luonto- ja ympäristöarvojen, yhteiskunnallisen vastuun ja oikeudenmukaisuuden korostuminen, metsänomistajien ja kansalaisten osallisuuden lisääminen ja metsien monikäytön merkityksen kasvu näkyvät selkeästi tutkimukseen perustuvassa kirjallisuudessa. Metsien kestävän käytön sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ovat nousseet taloudellisen ja ekologisen kestävyyden rinnalle. Tietoa metsäalaa ohjaavasta lainsäädännöstä, käytännön puukaupasta ja sen järjestämisestä, sukupolvenvaihdoksesta ja yhteisomistuksesta sekä metsän arvon määrittämisestä ja metsätalouden kannattavuuden mittareista on myös esitetty käytäntöä palvelevassa muodossa. Metsien ja metsäteollisuuden keskeinen yhteiskunnallinen merkitys heijastuu metsiin liittyvän historian tutkimuksessa. Metsien merkitystä ihmisten arjessa ja toimeentulossa on esimerkiksi tarkasteltu asutustilojen elämän ja asutushistorian näkökulmasta. Muistitiedon pohjalta on tarkasteltu myös metsään liittyviä ammatteja, kuten metsänhoitajia, metsätyöntekijöitä ja sahatyöläisiä. Nämä tutkimukset valottavat myös metsätalouden monia murrosprosesseja. Erityistä huomiota on saanut metsäteollisuuden kehittyminen ja tämän kehityksen nivoutuminen koko yhteiskuntamme taloudelliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen kehitykseen. Kirjallisuudessa on myös tarkasteltu taloudellisten ja poliittisten valtaryhmien toimintaa ja toiminnan taustoja ja vaikutuksia. Metsien käytön ja hoidon historia ja kansallisen metsäpolitiikan kehittyminen nivoutuvat kiinteästi teollisen puunkäytön kehittymiseen. Kansallisen metsäpolitiikan tarkastelu antaa eväitä metsäpolitiikan ja talouspolitiikan syy-yhteyksien pohdintaan. Metsä- ja puutalouden kehityksen taustalla vaikuttaneita yhteiskunnallisia ja ympäristönsuojeluun liittyviä paineita on tarkasteltu myös aikalaishistoriallisilla haastatteluilla. Arvokeskustelun ja kiistojen merkitystä on tarkasteltu myös monitieteellisesti sekä metsälainsäädännön kehityksen että metsäteollisuuden viestinnän näkökulmasta. Monet historiallisista tutkimusaiheista taustoittavat ajankohtaisia ongelmia. Puun tuonti Venäjältä on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua. Venäjän puukaupan historiaa on kartoitettu viime vuosisadalta nykypäivään. Metsäorganisaatioilla on meillä pitkät perinteet. Tämä näkyy erilaisten organisaatioiden satavuotistaipaleensa kunniaksi julkaisemista historiikeista.

6 Viime vuosikymmenien kuuma tutkimusaihe ilmansaasteet Metsän tarinoita ja estetiikkaa Ilmansaasteiden kaukokulkeutumisesta ja happosateista tuli kansainvälinen poliittinen kysymys jo 1970-luvun alussa, kun niihin kiinnitettiin huomiota Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristökokouksessa Tukholmassa ja 1980-lukujen vaihteessa Keski-Euroopassa ilmenneet metsätuhot ja niiden seurauksena syntynyt huoli metsiemme terveydentilasta herättivät laajaa huomiota ja keskustelua myös meillä. Kaukana päästölähteistä ja puhtaina pidetyillä alueilla ilmenneet metsävauriot näkyivät puuston latvusten värioireina sekä puiden lehtimassan vähentymisenä (harsuuntuminen). Oireet yhdistettiin kaukokulkeutuneisiin ilmansaasteisiin. Ilman epäpuhtauksien ja maaperän happamoitumisen merkitystä metsäkasvillisuudelle oli tutkittu meillä jo aiemminkin, mutta erityisesti 1980-luvun puolivälin jälkeen keskityttiin happamoitumisen sekä ilmansaasteiden ja niiden metsävaikutusten, pääasiassa harsuuntumisen, seurantaan. Erityistä huomiota herättivät tiedot Kuolan ympäristötuhoista ja kulkeutuvien saastepäästöjen mahdollisesta vaikutuksesta Lapissa. Puustovaurioiden suoraan yhteyttä Kuolan saastepäästöihin ei tutkimuksissa kuitenkaan voitu todeta. Tutkimusten tulokset eivät ole yksiselitteisiä: ilmansaasteiden vaikutukset metsien kuntoon kytkeytyvät mm. sääoloihin, tauteihin, puiden ikään ja metsien käsittelyyn. Pohjoisen sijaintimme vuoksi luontomme on erityisen herkkä erilaisille stressitekijöille. Ilmansaasteiden vaikutukset metsäluontoon ovat edelleen tärkeä tutkimusaihe, nyt erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvässä tutkimuksessa. Metsään liittyy vanhoja uskomuksia, tarinoita ja taikaakin. Metsissä asuu luonnonvoima, joka herättää ihmisissä kunnioitusta niin metsää kuin sen eläimiäkin kohtaan. Metsä voi olla villi ja vaarallinen ja siksi sen kanssa on parempi pysyä hyvissä väleissä. Uskomuksien mukaan puu on yhteys maan ja taivaan välillä. Etenkin vanha puu on myös yhteys nykyihmisen ja menneen ajan välillä. Metsistä on ammennettu inspiraatiota kautta aikojen. Metsäaiheiset laulut, tarinat ja sadut ovat osa kansanperinnettämme. Lapsille metsät ovat loputtoman monipuolisia leikkipaikkoja ja satujen avulla he oppivat tuntemaan metsää ja sen elämää. Metsäkulttuuri on suurelta osin sukupolvi sukupolvelta kerrostunutta kansantaidetta. Metsät ja puut ovat yhtä lailla osa yksityisen ihmisen mielenmaisemaa ja koko kansakunnan omaakuvaa. Suomi, vihreän kullan maa, elää metsästä; sivistyneen vastakohta on metsäläinen, yhteinen tiemme kulki metsästä kaupunkiin. Metsäinen Suomi on yksi kansallismaisemistamme, ja se luo käsitystä maastamme myös muualla maailmassa.

7 NÄYTTELYN JÄRJESTÄMISEEN OSALLISTUVAT ORGANISAATIOT Suomen Metsätieteellinen Seura on 500 jäsenen valtakunnallinen tieteellinen yhdistys. Se toimii alan tutkijoiden yhdyssiteenä ja edistää metsätieteellistä tutkimusta myöntämällä apurahoja erityisesti nuorille tutkijoille. Seuran keskeisenä tavoitteena on metsäntutkimuksen tulosten tunnetuksi tekeminen. Seura julkaisee yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa kahta tieteellistä julkaisusarjaa: Silva Fennicaa ja Metsätieteen aikakauskirjaa. Dissertationes Forestales on seuran, Metsäntutkimuslaitoksen, Helsingin ja Joensuun yliopistojen yhteinen väitöskirjasarja, joka pyrkii kokoamaan yhteen kaikki Suomessa tehtävät metsäalan väitöskirjat. Lusto Suomen Metsämuseo on valtakunnallinen metsäalan museo, joka kerää esine-, valokuva-, filmi-, arkisto- ja kirjakokoelmiinsa suomalaisen metsätalouden ja metsien käytön historiaan ja metsäkulttuuriin liittyvää aineistoa. Luston näyttelyt ja tapahtumat Punkaharjulla valottavat monipuolisesti metsähistoriaa ja metsien käytön nykypäivää. Kantapuu.fi-museotietokannan välityksellä Luston digitoidut museokokoelmat palvelevat tiedonhakijoita ja kuva-arkistoasiakkaita. Viikin tiedekirjaston kokoelmat ja palvelut ovat Helsingin yliopiston opiskelijoiden, tutkijoiden ja kaikkien muiden tiedontarvitsijoiden käytettävissä. Kirjastopalvelut kattavat Viikin kampuksen tieteenalat, jotka ovat biotieteet ja biotekniikka, ekologia, systematiikka ja ympäristöala, elintarvikeala, eläinlääketiede, farmasia, kotitalous- ja kuluttaja-ala, maatalousala, metsä- ja puuala sekä talous- ja yhteiskuntatieteet. Suomen Metsätieteellisen Seuran 100-vuotisnäyttely juhlistaa omalta osaltaan Viikin tiedekirjaston juhlavuotta Sen tunnus on Anni Coronae , yhteistyön vuodet. Juhlan aiheena on kirjaston 147 vuoden taakse ulottuva historia ja perustamisvuoden 1999 jälkeinen kymmenen vuoden aika Viikin Infokeskus Koronassa. Viikin tiedekirjasto on muodostettu viidestä Helsingin yliopiston yksiköstä vuosina , joista vanhimman edeltäjäkirjaston, Metsäkirjaston, juuret ulottuvat Evon metsäopistoon ja sen perustamisvuoteen Joensuun yliopiston kirjasto / Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto ( alkaen) on monialainen tieteellinen kirjasto, joka on avoin kaikille kansalaisille. Joensuussa on vahva metsätieteiden osaamiskeskittymä. Kaupungissa toimii yliopiston metsätieteiden ohella The European Forest Institute ja Metla. Kirjaston painetuissa ja elektronisissa kokoelmissa painottuvat yliopiston tieteenalat, myös metsätiede. Kirjaston erityistehtävänä on toimia vapaakappalekirjastona ja EU:n tallekirjastona. Metsäkustannus Oy on monikanavainen metsäalan mediatalo, joka julkaisee Metsälehteä ja Metsälehti Makasiinia. Yritys kustantaa metsä- ja luontokirjoja metsänomistajille, opiskelijoille ja ammattilaisille. Verkkopalvelun ydin on Metsäuutiset ja Metsäkortisto. Suomen Metsätieteellinen Seura PL 18 (Jokiniemenkuja 1) Vantaa puh sähköposti Lusto Suomen Metsämuseo Lustontie Punkaharju puh. (015) sähköposti Viikin tiedekirjasto PL 62 (Viikinkaari 11 A) Helsingin yliopisto puh. (09) sähköposti Joensuun yliopiston kirjasto PL 107 (Yliopistokatu 4) Joensuu puh. (013) sähköposti Metsäkustannus Oy Soidinkuja 4, Helsinki puh

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA. Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö

Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö tuottaa tietoa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä metsien käytöstä vastaa suurelta osin metsävarojen seurannasta ja metsätilastoista

Lisätiedot

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä Päättäjien Metsäakatemia, 26.4.2017 Alustus: Taneli Kolström Projektiryhmä: Korhonen Kari T., Auvinen Ari-Pekka, Kuusela Saija,, Punttila Pekka, Siitonen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

No millaista metsätietoa jj tarvitaan?

No millaista metsätietoa jj tarvitaan? Millaista metsätietoa tarvitaan monitavoitteisen metsäsuunnittelun pohjaksi? Metsätieteen päivä 2014 Jyrki Kangas No millaista metsätietoa jj tarvitaan? Metsäsuunnittelun tietotarve on tapauskohtaista:

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa - kestävän metsätalouden mittareilla arvioiden Aluejohtaja, prof. Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu VMI - tiedotustilaisuus tiistai 19.6.2012 klo

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit -hanke Hankkeen tausta

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsäpolitiikka arvioitavana Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys

Lisätiedot

Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto,

Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi 4.11.2014 Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee Markus Holopainen Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos markus.holopainen@helsinki.fi Mitä Laserkeilauksen

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola 8.5.2013 1 Sisältö: Mikä PEFC on ja mitä PEFCmetsäsertifiointi on Tavoitteet kriteerien uudistustyölle

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Metsätalousinsinööri (AMK)

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Metsätalousinsinööri (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Joensuu on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu metsäosaamisen kaupunki. Karelia-ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutus liittyy kiinteästi Joensuun biotalouden osaamiskeskittymään.

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta

Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin puheenvuoro 9 maaliskuuta 2007 Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta Seitsemänkymmentäseitsemän tutkijaa luovutti 7 helmikuuta 2007 ministeri

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Vihreän kullan maa Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on hyvin vihreä. Maamme onkin Euroopan valtioista selvästi metsäisin. Metsät peittävät

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

TOHTORIT JA TYÖELÄMÄ. Tohtorien työllistyminen sektoritutkimuslaitoksissa Esimerkkinä METLA

TOHTORIT JA TYÖELÄMÄ. Tohtorien työllistyminen sektoritutkimuslaitoksissa Esimerkkinä METLA 1 TOHTORIT JA TYÖELÄMÄ Tohtorien työllistyminen sektoritutkimuslaitoksissa Esimerkkinä METLA 26.5.2005 Marja-Liisa Sutinen Muhoksen tutkimusasema 2 Tulosyksiköt 2 tutkimuskeskusta 7 tutkimusasemaa 1.04.2005

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Uusinta uutta puusta ja metsästä Metlan Itä-Suomen kevätmetsäpäivä 28.4.2009 Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos (Metla),

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä Tutkimuksella hyvinvointia metsästä Metsätieteen päivä 2016 Sixten Sunabacka Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä On johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö

Lisätiedot

Metsänomistajien käsitykset ilmastoystävällisestä metsänhoidosta

Metsänomistajien käsitykset ilmastoystävällisestä metsänhoidosta Metsänomistajien käsitykset ilmastoystävällisestä metsänhoidosta Prof. Dr. Martin Welp Eberswale University for Sustainable Development Eberswalde University for Sustainable Development HENVI Science Days,

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi

Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Metsänomistajan Talvipäivä Pekka Kokko 30.1.2010 1 Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi 1. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset

Lisätiedot

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan

Lisätiedot

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta Lapin 58. metsätalouspäivät 29.1.2016 Tuula Packalen, Hannu Hirvelä, Helena Haakana ja Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskus 1 Lapin metsäpäivät

Lisätiedot