Kuntien inframarkkinat avautuvat. Konsultti Eero Karjaluoto:

Transkriptio

1 viadestian SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2009 Konsultti Eero Karjaluoto: Kuntien inframarkkinat avautuvat Automaatio lisää tuottavuutta Yksityistä rahaa tien tekoon Ideat jalostuvat palveluiksi Kaivosala lähtee uuteen nousuun

2 via 2/2009 pääkirjoitus Tielaitosuudistuksen oppeja kuntasektorille Kymmenen vuotta sitten Tielaitoksen jakautuminen tuottajaan ja tilaajaan oli kuumimmillaan. Tielaitoksen historia valtion virastona oli lähestymässä loppuaan ja valmistautuminen uuteen aikaan Tieliikelaitoksena ja Tiehallintona oli jo näkyvissä vuosituhannen vaihteessa. Destian ja Tieliikelaitoksen edeltäjän Tielaitos Tuotannon osalta tämä merkitsi valmistautumista avoimeen kilpailuun ja yritysmäiseen toimintaan. Tiehallinnon edeltäjän eli Tielaitoksen tilaajaosapuolen taas oli määriteltävä, mikä oli tilaajan ydintoimintaa ja -osaamista. Monet kunnat ovat nyt vastaavanlaisen muutoksen ja murroksen edessä. Kuntapuolella mietitään, mikä on kuntien rooli infrapalveluiden turvaamisessa kuntalaisille. Lehdessämme haastateltu Tiehallinnon entinen pääjohtaja Eero Karjaluoto uskoo kunnallistekniikan markkinoiden muuttuvan radikaalisti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Karjaluodon mukaan kuntien infra-alan muutos tilaaja tuottajamalliin tapahtuu väistämättä ja siitä myös hyötyvät kaikki. Veronmaksajan näkökulmasta houkuttelevinta on se, että kuntalaiset saavat kadunpidon, ympäristötyöt ja muutkin kunnalliset työt prosenttia nykyistä edullisemmin. Destia ja muut alalla toimivat yritykset taas miettivät, miten voisivat kustannustehokkaimmin tarjota omaa erityisosaamistaan kuntien käyttöön. Tähän asti työ kunta-asiakkaan kanssa on ollut pääasiassa perinteistä kilpailuurakointia Destian perusosaamisalueilla infran rakentamisessa, hoidossa ja ylläpidossa. Tulevaisuudessa haluamme tarjota kunnille paljon muutakin monipuolisesta osaamisestamme. Asiakkaittemme tarpeita kuunnellen haluamme lähestyä kuntia myös eri yhteistyömahdollisuuksien puitteissa, aina yhteisyrityksistä yhteistyöhön paikallisten yrittäjien kanssa. Kunnan tarpeiden mukaan räätälöidyissä yksilöllisissä palvelupaketeissa Destia voi toimia yhteyksien luojana myös rahoitukseen liittyvissä ratkaisuissa. 4 Sijoittajat infraa rakentamaan Kansallinen elinkaarimalli huokuttelee sijoittajia rahoittamaan infrahankkeita. 8 Automaatio tehostaa tien tekoa Työkoneautomaatio ja tarkka ote projektin hallintaan tehostavat rakentamista. 8 Edut käytössä Kemissä Uusi teknologia on osa arkea Valtatie 4:n työmaalla Kemissä. 15 Väylien hoito saman katon alle Väylävirasto vastaa tieden, ratojen ja vesiväylien kunnossapidosta ja kehittämisestä. 16 Ideat jalostuvat palveluiksi Mittauspalvelut-yksikön tuotekehitys perustuu ryhmätyöhön ja ennakkoluulottomuuteen. 18 Kaivosala lähtee uuteen nousuun Usko kaivosalan uuteen piristymiseen näkyy investointeina ja toiminnan laajenemisena. 22 Silta säilyttää kylämaiseman Liljendalin uusi silta säilyttää vanhan sillan ilmeen. 24 Kuntien inframarkkinat avautuvat Kunnat ovat alkaneet ulkoistaa teknisiä toimintojaan ulkopuolisille tuottajille. 29 Ekologinen ostoskaupunki Kiimingin Ideaparkista tulee maailman suurin puurakennus Vähemmän suolaa tielle Automaattinen luikkaudentorjunta toimii hyvin hankalissakin oloissa. Miia Apukka VIA 3/2009 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia Oy, Kumpulantie 11, PL 73, Helsinki. Vaihde PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, , miia.apukka@destia.fi. TOIMITUSKUNTA Jouni Karjalainen, Kalevi Katko, Heidi Kekäläinen,Hannu Kulju, Pirjo Lappalainen, Johanna Otranen ja Nina Raitanen. TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö Kimmo Holappa, tuottaja Hannu Virtanen ulkoasu Sirpa Ärmänen toimitusrepro Esko Järnström, Tuukka Palmio ja Raimo Tommila. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut (09) OSOITTEENMUUTOKSET sirkku.tahtinen@destia.fi. PAINOPAIKKA Uusimaa Oy, Porvoo ISSN Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. KANSI Marjaana Malkamäki, kuvassa Eero Karjaluoto. uutiset 32 in brief 34 2 VIA 2/2009 VIA 2/2009 3

3 Sijoittajat väyliä rakentamaan Yksityisestä pääomasta on toivottu rahaa infrahankkeisiin. Uusi kansallinen elinkaarimalli kiinnostaa esimerkiksi eläkevakuuttajia. Se antaa mahdollisuuden pitkiin vakaata tuottoa tarjoaviin sijoituksiin. Teksti Hannu Virtanen Kuvat Juha Salminen Infra-alan tuore selvitys esittää uusia ratkaisuja väylähankkeiden rahoitukseen yksityisellä pääomalla. Kansallisen elinkaarimallin tavoitteena on vähentää sijoittajien, rahoittajien ja rakentajan riskiä verrattuna aiemmin käytössä olleisiin ratkaisuihin. Näin mahdollistuisi esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöiden mukaantulo sijoittajiksi. Julkisen rahoituksen rinnalla toimiva selkeä yksityinen rahoitus tukisi osaltaan pitkäjänteistä investointi- ja liikennepolitiikkaa. Taustalla on budjettirahoituksen riittämättömyys tärkeiden väylien rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kansallinen elinkaarimalli on konkreettinen keino mahdollistaa uudet rahoituskanavat sekä tehostaa ja pitkäjänteistää investointitoimintaa. Se edellyttää jatkuvuutta, yhteneviä sopimusmalleja, hyvää rakennuttajaosaamista ja halua aitoon riskin jakoon, Infra Ry:n puheenjohtaja ja Lemminkäinen Oyj:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki toteaa. Infran tulevaisuuden rahoitusmuotoja pohdittiin muun muassa Infra 09 -tapahtumassa. Eräs keskeinen syy sille, miksi Infra Ry ja Rakennusteollisuus RT käynnistivät uuden elinkaarimallin selvitystyön viime keväänä, oli tuolloin julkistettu liikenne- Osa Helsingin ja Turun välisestä moottoritiestä on toteutettu elinkaarimallilla. Yksityisen rahan mukaantulon hankkeisiin uskotaan lisäävän innovatiivisuutta, mikä näkyy myös taloudellisena tehokkuutena. poliittinen selonteko. Siinä linjattiin yhtenä asiana selvittää mahdolliset vaihtoehdot perinteiselle budjettirahoitukselle. Samoin siinä tuotiin esiin ajatus aikaistaa kuntien infrahankkeita. Kansallinen elinkaarimalli tarjoaa vaihtoehtoisen menettelyn selonteossa mainituille aikaistamislainoille. Sijoitusten riskiä pienennetty Elinkaari- eli Public-Private Partnership (PPP) -mallissa tilaaja pääasiassa valtio tai kunta ostaa tietyn rakennuskohteen palveluna ja maksaa sen vuosittaisena käyttömaksuna esimerkiksi vuoden aikana. Hankkeen toteuttaja hankkii sille rahoituksen, rakentaa kohteen ja vastaa sen hoidosta ja ylläpidosta kyseisen ajanjakson. Tähän asti yksityisen rahan käyttöä liikennehankkeisiin on jarruttanut se, ettei Suomessa ole ollut oikein sopivia välineitä Rahastot käyttöön Osa PPP-hankkeeseen sijoitettavista varoista olisi vieraan pääoman ehtoista, esimerkiksi pankkilainaa, osan ollessa oman pääoman ehtoista. Tällaisina sijoittajina voisivat toimia esimerkiksi eläkevakuutusja instrumentteja tähän. Suomessa on toteutettu kaksi mittavaa elinkaarihanketta: Lahdentien ja E18:n välillä Lohja Muurla rakentaminen moottoriteiksi. Ne pohjautuvat alkujaan 20 vuotta sitten Englannissa kehitettyyn malliin. Näissä hankkeissa sijoitusriskin kantavat suurelta osin pääurakoitsijat itse toimimalla hankkeiden osakkaina. Suurempi riski on lähtökohtaisesti nostanut hankkeiden tuottotavoitteita ja rakennuttajan niistä maksamaa hintaa. Toisaalta Tiehallinto on Lohja Muurla-hankkeesta laskelmin osoittanut, että elinkaarimallilla toteutettuna se tulee kokonaistaloudellisesti halvemmaksi kuin valtion suoraan rahoittamana. Yksityisen rahan mukaantulon hankkeisiin katsotaan lisäävän innovatiivisuutta, mikä näkyy myös taloudellisena tehokkuutena. Vanhaan malliin verrattuna uudessa Kansallisessa elinkaarimallissa osakkaiden eli sijoittajien riskiä on pienennetty. Samaten on pienennetty ulkopuolisen lainarahan eli lähinnä pankkien sekä urakoitsijoiden riskiä. Näin toiminta tehostuu ja rahan hinta halpenee, Kohtamäki uskoo. Kaikkien osapuolten on helpompi lähteä liikkeelle, kun on vakiintuneet tavat toimia. Infahankkeet ovat tyypillisesti isoja urakoita, jotka ovat raskaita ja kalliita tarjota ja toteuttaa. Yksi PPP-hankkeiden toteuttamiskelpoisuuteen ja hinnoitteluun vaikuttava tekijä on se, miten aidosti riskien jakamisessa onnistutaan, Kohtamäki painottaa. 4 VIA 2/2009 VIA 2/2009 5

4 Rahoitus voi olla osa kokonaispalvelua Infrahankkeiden uusia rahoitusmalleja pohdittiin Infra 09 -tapahtumassa. Destia oli tilaisuuden pääyhteistyökumppani. yhtiöt. Vaikka Kansallinen elinkaarimalli on luotu infrapuolelle, on se sovellettavissa mihin tahansa julkiseen rakentamiseen. Infrastruktuurirahastot ovat maailmalla käytetty keino infrahankkeiden rahoittamiseksi. Suomessa niihin on kuitenkin suhtauduttu penseästi, eikä niitä ole tähän asti yksityiskohtaisesti selvitetty tai käytetty. Tämän on todennut myös liikenneministeri Anu Vehviläinen. Hän on asettanut Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Pasi Holmin selvittämään tie- ja liikennerahastojen soveltuvuutta ja käyttöä Suomessa. Rahoitusmalleja luotaessa pyritään käyttämään hyödyksi muualla saatuja kokemuksia. Suora kopioiminen ei kuitenkaan onnistu. Mallien soveltaminen kytkeytyy toimintaympäristöönsä ja riippuu niin lainsäädännöstä kuin poliittisesta kulttuuristakin. Budjettirahoitus vaikuttaa suoraan valtiontalouden kehykseen. Kehykset ovat tärkeitä ohjauskeinoja. Jälkirahoitteisissa malleissa rahoitus siirretään palvelumaksuina tulevaisuuteen, eikä se näy valtiontalouden kehyksessä. Tasapainon löytämiseksi pitää olla sääntöjä, jotka määrittelevät, kuinka paljon kustannuksia siirretään tuleville vuosille ja millä tavoin ne kirjautuvat kehykseen, Holm hahmottaa. Rahastoja tarjoaa niinikään infraalan selvitys. Sen myötä yksi tällainen rahasto, Kansallinen infrastruktuurirasto (KAIRA), onkin jo aloittanut toimintansa. Myös esimerkiksi Espoo on ollut kiinnostunut rahaston perustamisesta rahoittamaan kaupungin infrarakentamista. Aiemmat PPP-hankkeet ovat olleet yksittäisiä ratkaisuja ja rahoitus on haettu nimenomaan kyseiseen projektiin. Rahastojen avulla pääomia voidaan kerätä ennakkoon ja sijoittaa useisiin kohteisiin. Hajautus pienentää osaltaan myös sijoitusriskiä. Eteran Kalevi Hemilän mukaan infrasijoitukset sopivat hyvin eläkevakuuttajille. Eläkeyhtiöt kiinnostuneita Infrastruktuuriin sijoittaminen sopii hyvin eläkevakuutusyhtiöille, suurista eläkevakuuttajista todetaan. Sijoitusten tulee kuitenkin täyttää työeläkesijoituksilta vaadittavat ehdot turvaavuudesta ja tuottavuudesta. Infrasijoitukset tehdään pitkällä tähtäimellä, jopa vuosikymmeniksi. Niiden tuotot ovat vakaita ja ennustettavia. Eläkeyhtiön sijoitustoimintaan sopii hyvin myös se, että kohteet ovat usein yhteiskunnallisesti merkittäviä, Eteran toimitusjohtaja Kalevi Hemilä sanoo. Eläkesijoittajat ovat yksi luonteva infran sijoittajakunta. Käytännössä eläkevakuutusyhtiöiden tulee kuitenkin huolehtia likviditeetistä ja sijoituksista muuttuvassa toimintaympäristössä, joten missään tapauksessa infrasijoituksista ei voi tulla dominoiva sijoitusluokka, johtaja Risto Murto Varmasta arvioi Vialle. Infrasijoitukset tasapainottavat sijoitussalkkua, koska niiden tuottojen korrelaatio on epätäydellinen suhteessa muihin omaisuuslajeihin. Ilmarisessa infrasijoitukset ovat osa kiinteistösijoituksia. Niiden tuotto on tyypillisesti alempi kuin muissa kiinteistösijoituksissa, mikä asettaa rajoituksen niiden osuudelle sijoituksista, johtaja Esko Torsti Ilmarisesta korostaa Vian haastattelussa. Rahoitusmahdollisuuksien monipuolistuminen istuu hyvin Destian strategiaan, taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja Pirkko Salminen sanoo. Rahoitus saattaa tulevaisuudessa olla osa Destian tarjoamia infrahankkeiden kokonaisratkaisuja. Salmisen mukaan Kansallinen elinkaarimalli sopii niin julkisten kuin yksityistenkin hankkeiden rahoitukseen. Esimerkiksi tuulivoimapuistoja ja kaivoksia voitaisiin toteuttaa sitä soveltaen. Yksityiselläkin puolella on pitkälle suunniteltuja hankkeita, joissa rahoituksen saaminen voi muodostua pullonkaulaksi. Täyden palvelun infratoimittajana Destia voi osaltaan auttaa sen järjestämisessä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole käyttää omaa tasetta hankkeisiin, vaan toimia yhteyksien luojana pääomien saamiseksi. Monipuoliset infra-alan rahoitus- ja sijoitusmahdollisuudet ovat tarpeeseen juuri nykyisen kaltaisessa niukan talouden tilanteessa, Salminen toteaa. Nousukausi vauhdittaa yleisesti talonrakentamista, taantuman aikaan on puolestaan perusteltua panostaa maanrakentamiseen sekä investoida teihin ja muihin väyliin. Näin luodaan edellytyksiä tulevalle kasvulle. Kun samaan aikaan osakemarkkinoihin liittyy suurta epävarmuutta, kiinnostavat infrahankkeet sijoittajiakin niiden tarjoaman suhteellisen vakaan ja pitkäaikaisen tuoton takia. On totta, että myös elinkaarimallilla toteutettavat julkiset hankkeet pitää laskea mukaan valtion ja kuntien budjetteihin. Sen avulla voidaan kuitenkin käynnistää samalla rahalla suurempi määrä hankkeita kuin tekemällä kertainvestointi. Myös jatkossa tarvitaan monenlaisia rahoitusratkaisuja. Infrarahastoja Salminen pitää hyvänä keinona koota pääomia myös pienempien hankkeiden tarpeisiin. Monissa kunnissa on pitkät listat uusimista tai korjaamista vaativista rakennuskohteista, mutta kuntien mahdollisuudet rahoittaa niitä ovat rajalliset. Vasta käytäntö osoittaa, kuinka hyvin infrahankkeisiin liittyvässä riskinjaossa onnistutaan. Kansallisessa elinkaarimallissa riskit pyritään kuitenkin jakamaan niin, että sen pitäisi alentaa rahoituksen hintaa. Yksi elinkaarimallien isoista kysymyksistä on ollut myös vakuuksien saaminen vuosikymmenien mittaisille hankkeille, Salminen sanoo. Kun kohteisiin sijoitetaan sekä yksityistä että julkista pääomaa, niiden yhteensovittaminen voi olla haaste. Työeläkeyhtiö ei ole pelkkä rahoittaja tai yleishyödyllinen hyväntekijä. Työeläkesijoitukset ovat yksityistä pääomaa, jolle on saatava riittävä tuotto. Jos lähtökohdaksi otetaan, että sijoituksille pitää saada keskimäärin 5 6 prosentin vuosituotto, sijoittuvat infrasijoitukset pitkäaikaisuutensa ja vakautensa puolesta asteikon alapäähän, Hemilä arvioi. Destia voi auttaa tilaajia hankkeiden rahoituksen järjestämisessä, Pirkko Salminen sanoo. Jokainen hanke arvioidaan erikseen Torstin mukaan Ilmarinen on valmis tutkimaan keskeisia kotimaisia infrasijoituksia. Ilmarisen periaate on, että se ei voi olla ainoa sijoittaja hankkeissa, mutta se voi olla yhtenä sijoittajana muiden joukossa. Edellytys sijoituksille on, että hankkeen tuotto on riittävä, hanke on pitkäjänteinen ja taloudellisesti kestävä ja sen toteutustapa on tehokas ja sijoittajaintressit huomioon ottava, Torsti korostaa. Myös Varma soveltaa infrasijoituksiin samoja kriteereitä kuin muihinkin sijoituksiinsa. Sijoitusten pitää olla riski ja tuotto suhteiltaan kilpailukykyisiä. Kotimaisissa infrasijoituksissa rahastovaihtoehtojen tulee olla kustannustehokkaita ja tarjota aitoa lisäarvoa suhteessa itse hoidettuihin sijoituksiin. Sijoittajina uskomme markkinaehtoisiin ratkaisuihin, Murto sanoo. Torstin mukaan jokainen infrahanke on oma kokonaisuutensa, jota tulee arvioida erikseen. Keskeisiä arvioitavia tekijöitä ovat muun muassa hankkeen laajuus, tulojen luottoriski ja vakaus, toteustavan tehokkuus, hankkeen ekologinen kestävyys, elinkaariajattelun huomioon ottaminen ja sijoittajakonsortion tasapainoisuus ja kokoonpano. Eläkevakuutusyhtiöt ovat jo tehneet sijoituksia ulkomaisiin infrakohteisiin rahastojen kautta. Kotimaassa niitä kiinnostavat myös suorat sijoitukset hankkeisiin. Käytännössä Etera on kiinnostunut sijoittamaan julkisiin infrahankkeisiin oman pääoman ehtoisesti rahastojen kautta tai suoraan yksittäisiin hankkeisiin oman pääoman ehtoisesti tai velkapaperein, Hemilä kertoo. Ilmarisen periaate kiinteistösijoittamisessa on, että kotimaassa toimimme suorana sijoittajana ja ulkomailla epäsuorasti rahastojen kautta. Tämä takaa toiminnan tehokkuuden ja tätä periaatetta noudatamme myös infrasijoituksissa, Torsti toteaa. Olemme sijoittaneet jo useisiin infrarahastoihin, joten instrumentti on meille tuttu. Kokemukset ovat olleet sekä hyviä että huonoja. Kotimainen markkinaehtoinen rahasto tuo yhden vaihtoehdon lisää. Toisaalta markkinaa ei pitäisi lähteä rakentamaan rakenteella, jossa Suomessa toimisi yksi puolivirallinen rahastoratkaisu, Murto painottaa. < 6 VIA 2/2009 VIA 2/2009 7

5 Destia urakoi Haminan sataman laajennusta. Työmaapäälikkö Antti Kokkola (vas.) ja kaivukoneen kuljettaja X X toteavat työkoneautomaation tuovan monia etuja työntekoon. Automaatio tehostaa tien tekoa Työkoneautomaatio ja uusi ote projektin hallintaan tehostavat infrarakentamista. Samalla koko rakentamisen ketju nivoutuu entistä tiiviimmäksi. Teksti Hannu Virtanen Kuvat Juha Metso ja Harri Vaskimo 4 8 VIA 2/2009 VIA 2/2009 9

6 Tietokoneet, ohjausjärjestelmät ja paikannuslaitteet tekevät tuloaan maarakentamisen työkoneisiin. Samaan aikaan myös projektien hallinta ja seuranta tehostuvat. Työn tuottavuus nousee ja sen laatu paranee. Ympäristökin hyötyy tästä kehityksestä. Perinteisessä maarakentamisessa tielinjat on merkitty maastoon kepein ja korkeusmerkein. Niillä ilmaistaan kaivusyvyys tai rakennettava kerros. Koneen käyttäjät ovat joutuneet aika ajoin tulemaan ulos ohjaamosta verratakseen tekemäänsä pintaa keppien merkintöihin. Työkoneautomaatio satelliittipaikannuksineen muuttaa pysyvästi rakentamistapaa. Koneen kuljettajalla on kaiken aikaa tarkka tieto kohteen mitoista, jotka ovat nähtävissä havainnollisena kolmiulotteisena mallina ohjaamoon asennetulla näytöllä. Työkoneen terän tai kauhan reaaliaikainen paikannus opastaa kuljettajaa toteuttamaan suunnitelmaa tarkasti. Maastoon tehtävien merkintöjen tarve jää hyvin vähäiseksi, eikä kuljettajan juurikaan tarvitse poistua ohjaamosta, projektijohtaja Pasi Nurminen Destiasta sanoo. Satelliittipaikannus ohjausjärjestelmineen on yleistynyt kaivu- ja puskukoneissa parin viime vuoden aikana. Tiehöylissä käytetään sitäkin tarkempaa takymetripaikannusta. Kaivureissa on jo pitempään ollut kaivusyvyysmittareita ja tasolaserohjausta on käytetty eri työkoneissa. Työkoneautomaation lisäämiseen innosti saadut hyvät kokemukset. Teknologia on riittävän kypsää ja luotettavaa. Työkoneautomaation lisääntymisen ohessa Destian työmailla on käytössä langattomia tiedonkeruujärjestelmiä sekä maansiirron että koko päällystystuotantoketjun seurantaan ja raportointiin. Tiedonkeruu ja siirto digitaalisessa muodossa lisääntyvät kaikissa vaiheissa. Nopeasti yleistyvä kolmiulotteinen mallipohjainen suunnittelu tuo merkittäviä hyötyjä rakentamisprosessiin. Esimerkiksi siltarakentamisessa voidaan hyödyntää kokonaisvaltaista mallipohjaista suunnittelua, mikä tehostaa materiaalihallintaa ja kustannuslaskentaa sekä jouduttaa rakennushankkeen läpivientiä. Osaamisen perusta luotuna Työkoneautomaation hyödyntäminen käynnistyi Destiassa pari vuotta sitten. Aluksi kokemuksia kerättiin muutamissa työkohteissa. Viime vuotta Nurminen pitää käänteentekevänä; automaatio otettiin tuotantokäyttöön yhä useammalla työmaalla. Tähän innosti saadut hyvät kokemukset. Huomattiin, että teknologia on riittävän kypsää ja luotettavaa. Myös oma osaamisemme kehittyi ja loimme prosessit, jotka mahdollistavat automaation systemaattisen hyödyntämisen. Destia onkin käyttänyt työkoneautomaatiota niin maanteiden kuin kaavaalueen katujen rakentamisessa. Samoin se on palvellut isojen kenttien rakentamista esimerkiksi Talvivaaran kaivosalueella. Työkoneautomaation välittömiä hyötyjä ovat tuottavuuden ja laadun paraneminen sekä materiaalisäästöt. Materiaaleja säästyy kun maaleikkaukset tehdään entistä tarkemmin suunnitelmien mukaisesti. Tällöin rakennekerrosmateriaalien hukka vähenee, mikä samalla vähentää myös kuljetusten tarvetta ja säästää polttoainetta, Nurminen sanoo. Kuljetuksia optimoidaan hyödyntämällä digitaalista tiedonkeruuta ja langatonta tiedonsiirtoa. Reaaliaikaisten järjestelmien avulla logistiset ketjut voidaan optimoida niin, että työmaalla on aina oikeaan aikaan oikea määrä kalustoa tuomassa tai viemässä maa-ainesta. Teiden päällystyksessä puolestaan koko tuotantoketju asfalttiasemista päällysteen kuljetukseen ja levitykseen hyödyntää vastaavaa materiaalivirtojen tietojärjestelmää. Logististen etujen lisäksi digitaalinen tiedonkeruu vähentää tuntuvasti paperityötä. Tietomallipohjaisessa siltasuunnittelussa luodaan yksityiskohtainen kolmiulotteinen malli tulevasta rakennuskohteesta. Malli sisältää jokaisen siltaan sisältyvän komponentin viimeistäkin terästä ja tippuputkea myöten. Hyödynnämme kolmiulotteista siltasuunnittelua läpi koko rakentamisen ketjun. Se lähtee tarjouslaskennasta ja ulottuu rakennusvaiheen loppuun saakka. Sillan tietomalli auttaa suunnittelijaa ja Työn tuottavuuden ja laadun ohella myös ympäristö hyötyy automaatiosta ja tarkasta projektinhallinnasta Pasi Nurminen (vas.), Erja Mutanen, Mikko Mäkelä korostavat. Työkoneiden kuljettajat ovat ottaneet uuden teknologian edut käyttöönsä tyytyväisinä. toteuttajaa arvioimaan rakenneosien ja teknisten osien yhteensopivuutta jo ennen työvaiheiden toteutusta. Kun tietoa tarkastellaan yhdestä mallista, suunnitelmien muutostilanteissakin työmaalla on kerralla käytössä päivitetyt suunnitelmat, Nurminen toteaa. Koneen kuljettajat tyytyväisiä Työkoneautomaation käytön lisääminen heittää haasteen myös Destian alihankkijoille. Urakoitsijoiden lähtöä mukaan investointeihin on jarruttanut se, että työkoneiden ohjausjärjestelmät ovat melko hintavia. Ohjausjärjestelmän hinta tuntuukin korkealta, jollei samalla nähdä mahdollisuuksia tuotannon tehostumiseen, mikä tuo selvät mahdollisuudet urakoitsijoiden ansion kasvuun. Yrittäjät voivat arkailla sellaisen teknologian hankkimista, jonka käytön oppimista ja tuomaa hyötyä he saattavat epäillä. Tämä on kuitenkin tulevaisuuden toimintatapa ja ennen pitkää siitä tulee vaatimus alihankkijoille. Destia on tässä asiassa hyvä kumppani heille. He saavat meiltä täyden tuen niin osaamisen kehittymiselle kuin tekniselle toimintavarmuudelle, Nurminen sanoo. Hänen mukaansa työkoneiden kuljettavat ovat ottaneet uuden teknologian tyytyväisinä vastaan. Kuljettajat ovat olleet erittäin motivoituneita. Myös iäkkäämmät henkilöt, jotka eivät ole tietokoneita juurikaan käyttäneet, ovat oppineet helposti laitteiden mahdollisuudet. Järjestelmän käyttäjäystävällisyys ja Destian osaajien tuki ovat luoneet sellaisen pohjan, että tuskin kukaan on halunnut enää palata vanhaan toimintatapaan automaation edut kerran koettuaan. Kuljettaja pystyy tekemään työtään katkeamattomasti. Aiemmin hän saattoi aika ajoin joutua odottamaan mittaryhmän tuloa paikalle pystyäkseen jatkamaan töitään. Nyt hänellä on koneellaan kaikki se tieto, mitä hän tarvitsee työssään edetäkseen. Työkoneautomaation myötä kuljettaja pystyy työskentelemään myös hämärässä ja pimeässä aivan eri tavalla kuin aiemmin. Kyse on opastavista järjestelmistä. Ne eivät tee ammattitaidottomasta 4 10 VIA 2/2009 VIA 2/

7 Edut käytössä Kemissä Satelliittipaikannus ohjausjärjestelmineen lisää työn tarkkuutta. Tämä helpottaa työskentelyä etenkin vaativissa kohteissa. Työkoneautomaatio on osa arkea Valtatie 4:n työmaalla Kemissä. Uudet työmenetelmät mahdollistavat kustannustehokkaat tavat toteuttaa mittava suunnittele ja toteuta -hanke. Teksti Hannu Virtanen Kuva Aleksi Makkonen automaation käytön vaatimukset täyttyisivät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jatkossa tilaajat voisivat entistä useammin myös edellyttää työkoneautomaation käyttöä sekä yhteisiä tietoformaatteja, kolmiulotteista suunnittelua ja yksityiskohtaista lähtötietomittausta hankkeita kilpailuttaessaan. Maaperä tälle onkin jo muokkaantunut. Mahdollisimman aikainen yhteistyö asiakkaan ja hankkeisiin osallistuvien kesken auttaa jokaista saamaan parhaan hyödyn uuden teknologian mahdollisuuksista. Teknologia luonnollisesti myös kehittyy kaiken aikaa. Nurmisen mukaan onkin mahdotonta sanoa, mitä kaikkea esimerkiksi työkoneiden tietokoneistumisesta, paikannusjärjestelmistä ja langattomasta tiedonsiirrosta saadaan vielä irti. Mahdollisuuksia tuottavuuden ja laadun nostamiseen on monia. Mitä monikuljettajasta hyvää, mutta auttavat hyvää kuljettajaa parantamaan työsuoritustaan selvästi vielä entisestään. Moni kokee järjestelmän tuoneen työhön uudenlaista mielekkyyttä ja kannustavuutta, Nurminen toteaa. Tuloksena entistä parempi tuote Uuden teknologian myötä asiakas saa teknisesti entistä laadukkaamman tuotteen. Tämä tapahtuu kahta kautta: rakenteet suunnitellaan mallipohjaisena aiempaa huolellisemmin ja itse työn toteutuksen tarkkuus kasvaa. Työt myös tehdään kerralla valmiiksi asti. Rakentamisen tarkempi laatu parantaa lähtökohtaisesti rakenteiden kestävyyttä ja pidentää väylien ja siltojen elinkaarta. Työkoneautomaatio asettaa lisää paineita suunnittelulle. Aiemmin on voitu edetä hieman karkeammin suunnitelmin, joita maastoon tehtävä merkintä on täydentänyt. Nyt vaaditaan jo alun alkaen kolmiulotteinen ja täysin aukoton malli rakennettavasta kohteesta. Tämän myötä kohteet ja niissä tehtävät työt kaikkinensakin mietitään entistä perusteellisemmin, Nurminen uskoo. Hän toivookin, että myös infrahankkeiden tilaajat kehittävät omaa tai tilaamaansa suunnittelua niin, että työkone- tahoisemmin investointeja aletaan hyödyntää, sitä nopeammin ne myös maksavat itsensä takaisin. Ylimääräisestä hukasta eroon Työkoneautomaation ohessa infrarakentamisen tuottavuutta ja työn laatua nostavat kehittynyt tuotannonohjaus ja projektinhallinta. Lean-ajattelua ja Last Planner - tuotannonohjausmenetelmää sovelletaan yhä useammalla Destian työmaalla. Hankkeiden läpimenoajat nopeutuvat ja erilaisen hukan määrä vähenee. Lean on japanilaisen autonvalmistajan Toyotan tuotantoperiaatteisiin pohjautuva konsepti, jonka tavoitteena on äärimmilleen hiottu, kaiken ylimääräisen ja hukkaa tuottavan toiminnan tiedostaminen ja poistaminen. Lean-ajattelun soveltamisella voidaan parantaa myös maarakentamisen tuottavuutta. Se on haaste, johon pitää pystyä 44 Hankkeet viedään läpi vuorovaikutteisesti yhteisymmärryksessä niin, että työ sujuu ilman katkoksia ja on tasalaatuista. Destian Kemin-työmaalla valtaosa urakoitsijoiden kaivin-, pusku- ja pyöräkoneista sekä traktoreista ja tiehöylistä on varustettu paikannuslaittein ja kuljettajaa opastavin ohjausjärjestelmin. Työkoneautomaatiota hyödynnetään maankaivuussa, kerrosten teossa, putkituksissa ja siltamonttujen kaivuussa. Valtatie 4:n parantaminen kattaa 16 kilometrin mittaisen tieosuuden, josta viiden kilometrin matkalla tie tehdään kokonaan uuteen paikkaan. Urakkaan sisältyy kolme uutta eritasoliittymää ja kolmen nykyisen erintasoliittymän parantamista sekä 18 siltaa. Työt aloitettiin viime vuoden kesäkuussa ja tien pitää olla käytössä syksyllä Työmaa on pysynyt hyvin aikataulussaan. Väylien rakentamisessa ollaan hieman etuajassakin. Työkoneautomaatiolla on ollut iso merkitys tässä. Kun sitä hyödynnetään sekä kaivavissa että levittävissä koneissa, maarakenteiden teko on huomattavasti tehokkaampaa kuin perinteisessä rakentamisessa, työpäällikkö Pauli Komula sanoo. Kemin-työmaan väylien rakentamisesta vastaavan Heino Karjalaisen mukaan työkoneautomaatio on vähentänyt tuntuvasti maastossa tehtävää mittauksen ja merkitsemisen tarvetta. Työtehoa ovat nostaneet niin ikään ylimääräisten massansiirtojen jääminen vähiin. Automaatio on helpottanut työtä etenkin vesistöalueiden massanvaihdossa ja vesistöpenkereen rakentamisesta sekä muissa hankalissa ja vaikeissa kohteissa. Tällaisetkin kohteet saadaan tehtyä kerralla valmiiksi, Karjalainen toteaa. Kaikki mukana hankkeessa Karjalaisen mukaan urakoitsijoiden asenne työkoneautomaatiota kohtaan on ollut pelkästään positiivinen, kun sen edut on ymmärretty ja käytännössä toimiviksi havaittu. Hankkeeseen mukaan pääsy on paikoin edellyttänyt työkoneautomaation käyttöä ja sen vaatimia investointeja. Urakoitsijat ja etenkin kuljettajat ovat kuitenkin olleet erittäin tyytyväisiä ratkaisuun eikä kukaan ole ainakaan ilmaissut haluavansa enää palata vanhaan työskentelytapaan. Kuljettajaa opastavien kolmiulotteisten havainnollisten mallien käyttö on tuonut omat haasteensa, Karjalainen myöntää. Suunnitelmat on tehtävä aiempaa tarkemmin ja viimeistellysti ennen töiden aloittamista. Haasteisiin on kuitenkin pystytty vastaamaan tiiviillä yhteistyöllä suunnittelijoiden, työnjohdon ja urakoitsijoiden kesken. Samalla kun työkoneautomaatio lisää työn tuottavuutta lisää se myös koneen kuljettajan itsellisyyttä töiden teossa. Tämä on vaatinut työnjohdolta osin uudenlaista otetta työmaan seurantaan. Uusi teknologia on tuonut uudet välineet myös tähän. Langatonta tiedonsiirtoa hyödynnetään etäyhteyden muodostamiseen ja tiedon välittämiseen työkoneen ja työmaan toimiston välillä. Näin mahdolliset ongelmatilanteetkin saadaan selvitettyä joutuisasti, Karjalainen sanoo. Viisiulotteista siltasuunnittelua Kolmiulotteisen siltasuunnittelun ohessa Kemin-työmaan siltakohteista kolmessa sovelletaan niin kutsuttua 5D-toimintamallia. Tällöin kolmiulotteiseen malliin yhdistetään urakan aikataulutus ja kustannuslaskenta. 5D-mallinnus on vasta alkuvaiheessa ja järjestelmä on monin tavoin käytännön sisäänajossa. Rakentajan näkökulmasta sen edut ovat suurimmat isoissa ja monimutkaisissa kohteissa. Esimerkiksi raudoitusten tarkasteleminen kolmiulotteisesta kuvasta on huomattavasti helpompaa kuin kaksiulotteisten paperimallien pyöritteleminen, Kemin-työmaan siltojen rakentamista vetävä Risto Perttula sanoo. Rakentamisen varmuutta lisää osaltaan myös se, että mahdollisissa muutostilanteissakin työmaalla on aina käytössään ajan tasalla olevat suunnitelmat. Kemin kolmesta 5D-kohteesta kaksi on jo rakenteilla ja ainakin tähän asti niiden teko on kuitenkin edennyt alun perin suunnitellulla tavalla. Kemissä automaatiota hyödynnetään monipuolisesti, Pauli Komula (vas.) ja Risto Perttula totesivat jo viime kesänä hankkeen päästyä käyntiin. Suunnittelumenetelmien kehittymisestä huolimatta sillat edelleenkin rakennetaan entiseen tapaan. 5D-mallinnuksen hyödyt painottuvatkin enemmän suunnittelu- kuin rakentamisvaiheeseen, Perttula toteaa. Lisää tehoa projektinhallinnasta Komulan mukaan Kemin-työmaalla on käytössä Last Plannerin kaltainen tuotannonohjausmenetelmä, vaikkei sitä suoraan sellaiseksi voikaan nimetä. Se on riittänyt meidän tarpeisiimme ja töiden suunnittelu, aikatauluttaminen ja seuranta ovat sujuneet hyvin. Onnistunut projektinhallinta on luonnollisesti yhtä tärkeä asia niin perinteisessä kuin suunnittele ja toteuta -urakassakin. ST-hankkeessa voidaan kuitenkin vielä työmaan edetessä miettiä toiminta- ja toteutustapoja sovittujen tuotevaatimusten puitteissa. Näin joustava ja ratkaisuhakuinen projektinhallinta antaa lähtökohdat lisätä kustannustehokkuutta tai vaikka tiivistää aikatauluja mahdollisuuksien mukaan, Komula sanoo. 12 VIA 2/2009 VIA 2/

8 sä ajassa. Vaihtelevat läpimenoajat kertovat osaltaan niistä mahdollisuuksista, mitä toimintojen tehostaminen ja entistä parempi projektinhallinta tarjoavat. Ympäristökin hyötyy Tehokas ja hukkaa vähentävä tuotanto on myös ympäristön etu. Tuottavuuden nousun ja kustannushyötyjen ohella lisääntyy ekotehokkuuskin. Ekotehokkuus on ympäristön huomioon ottavaa tehokasta toimintaa. Työkoneautomaatio ja entistä parempi projektinhallinta tuovat tullessaan myötäsyntyisesti monia ympäristöhyötyjä, Destian ympäristöpäällikkö Erja Mutanen korostaa. Hyvä tuotannon suunnittelu ja hankkeiden läpimenoaikojen nopeuttaminen vähentävät monenlaista hukkaa. Materiaalisäästöt näkyvät samalla uusiutumattomien luonnonvarojen entistä harkitumpana käyttönä. Kuljetusten optimointi puolestaan pienentää polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Maa- ja kiviaines ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, joiden entistä tarkempi hyödyntäminen säästää niitä. Vastaavasti jokainen säästetty litra diesel-polttoainetta pienentää ympäristökuormitusta. Ympäristön eduksi on myös neitseellisen kiviaineksen korvaaminen muulla aineksella. Tähän tarkoitukseen onkin löytynyt kaiken aikaa uusia sivutuotteena syntyviä tai osin jätteeksikin luokiteltavia aineksia ja materiaaleja. Korvaavat materiaalit eivät kuitenkaan voi muodostua itsetarkoitukseksi. Ympäristön kokonaisedun kannalta pitää laskea, missä määrin esimerkiksi kuljetusetäisyydet ja muut vastaavat tekijät puoltavat niiden käyttöä, Mutanen tähdentää. Vaikka lähtökohdaksi otetaan tuotannon tehokkuus ja kustannushyödyt tai vaikka työturvallisuus, voivat toimet palvella ympäristöä yhtä lailla kuin varsinaiset ympäristölähtöiset hankkeet. Esimerkiksi häiriö- ja vahinkotilanteiden estäminen on myös hukan vähentämistä. Kaikkinensa mitä tasaisemmin ja paremmin prosessi pystytään hoitamaan, sitä ekotehokkaampikin tapa se on toimia. Väylän suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tehdään ratkaisuja, joiden ympäristövaikutukset kattavat koko sen elinkaaren. Liikenteen sujuvuudella on suuri vaikutus sen aiheuttamiin ympäristöpäästöihin. Liikenne on sitä sujuvampaa, mitä onnistuneemmin tien käyttäjien tarpeet osataan ennakoida ja ottaa huomioon. Mitä paremmin tie on suunniteltu ja toteutettu, sitä ympäristöystävällisempi se on koko elinkaarensa ajan, Mutanen korostaa. vastaamaan. Leanin periaatteisiin kuuluu asiakkaan saaman arvon, toimitusvarmuuden ja työn tuottavuuden maksimoiminen. Toimintatapa kiteytyy yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa toimitusketjun eri toimijoiden kesken, tuotantojohtaja Mikko Mäkelä Destiasta hahmottaa. Työkoneautomaatiota soveltavassa urakoinnissa yhteistyön merkitys vain korostuu. Sen täytyy olla tiivistä, jatkuvaa ja pitkäjänteistä. Hankkeet viedään läpi yhteisymmärryksessä vuorovaikutteisesti niin, että työsuoritus sujuu ilman katkoksia ja on tasalaatuista. Yhteistyön pitkäjänteisyys kannustaa aliurakoitsijoitakin investoimaan uuteen teknologiaan. Mäkelän mukaan maanrakennusalalla voi pienehkö työmaa kestää puoli vuotta ja huomattavasti vaativampi kohde saatetaan viedä läpi merkittävästi lyhyemmäs- Tehokkaampaa projektinhallintaa Rakennustyömaan suunnitelmat ja aikataulut eivät toteudu, ellei ole oikea-aikaisia edellytyksiä tehtävien toteuttamiseksi. Työtä ei voi tehdä, elleivät sen vaatimat aiemmat työvaiheet ole valmiita tai puuttuu suunnitelmat, työntekijät, koneet tai materiaalit tehtävien toteuttamiseksi. Yhdysvalloissa 1990-luvulla alkunsa saanut Last Planner on tuotannonohjausmenetelmä, jolla turvataan urakan mahdollisimman katkeamaton eteneminen. Tavoitteena on varmistaa ja mitata sovittujen viikkotehtävien toteutuminen perinteistä projektinhallintaa paremmin. Menetelmässä kootaan säännöllisesti yhteen kaikki hankkeen osapuolet ja poistetaan havaitut esteet aloitettavien työtehtävien tieltä. Näin työmaa etenee alusta loppuun joutumatta missään vaiheessa tyhjäkäynnille, Mäkelä selventää. Last Planner -menetelmässä tuotannon aikataulusuunnittelua tarkennetaan jatkuvasti projektin edetessä sen eri osapuolten yhteisellä lyhyempään läpimenoaikaan tähtäävällä suunnittelulla. Tarkimmalla tasolla suunnitelma laaditaan aina seuraavasta viikosta ja suunnitelman yhdessä sovittujen viikkotehtävien toteutumista mitataan. Työmaan tuotannon suunnittelu tähtää yleisaikataulun välitavoitteiden ja erilaisten toiminnallisten pakkopisteiden toteuttamiseen. Valmistelevassa suunnittelussa projektia katsotaan eteenpäin 4 6 viikon aikaikkunalla. Keskeinen tarkastelun kohde on tulevien työvaiheiden mahdollisten esteiden poistaminen. Näin päädytään viikkosuunnitelmiin, joihin ei sisällytetä yhtään sellaista tehtävää, jolla ei ole edellytyksiä toteutua. Viikkosuunnitelmien toteutumista mitataan koko urakan ajan. Jos jotain tehtävää ei voida toteuttaa tai sen toteuttamisessa on häiriöitä, syyt selvitetään. Yhdessä ratkaisuja hakien toimintatavat kehittyvät ja hankkeen eri osapuolten vastuullisuus omasta suoriutumisestaan lisääntyy, Mäkelä uskoo. Last Planneria sovelletaan tänä vuonna Destian suurimmilla työmailla. Uutta ajattelutapaa viedään tätä kautta eteenpäin ja tehdään tunnetuksi yhteistyökumppaneidenkin keskuudessa. Destialla on valmentajaverkko tukemassa uusien toimintatapojen omaksumista. Tavoitteena on, että uusi ajattelutapa ja toimintamalli on mahdollisimman pian käytössä kaikilla työmailla, Mäkelä toteaa. < 14 VIA 2/2009

9 Puolentoista miljardin euron supervirasto Tammikuussa 2010 aloittava Väylävirasto kokoaa saman katon alle nykyisten Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen osaamisen. Noin 1,5 miljardin euron budjettia pyörittävä uusi supervirasto tulee vastaamaan valtion liikenneväylien hallinnoinnista, kunnossapidosta ja kehittämisestä. Teksti Olli Manninen Piirros Petri Rotsten Väyläviraston päätehtävänä on teiden, ratojen ja vesiväylien kunnossapito ja kehittäminen, liikenteen hallinta ja palvelut sekä tiestön kunnossapidon ohjaus. Tavoitteena on varmistaa koko maassa matkojen ja kuljetusten yhtenäinen turvallisuus ja palvelutaso. Väylävirasto toteuttaa itse päivittäisen liikenteen ohjauksen, radanpidon ja vesiväylänpidon viranomais- ja lupapalvelut sekä asiakkaittensa ja sidosryhmien tietopalvelut ja -yhteistyön. Muut tuotteet ja palvelut se tulee hankkimaan kilpailutusten kautta markkinoilta. Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen yhteensulauttaminen on edennyt ripeässä tahdissa. Laki Väylävirastosta on vahvistettaneen loppu vuonna. Rekrytointitarpeita tulevaisuudessa Virastojen yhdistämistä koordinoiva ylijohtaja Juhani Tervala liikenne- ja viestintä ministeriöstä kertoo, että nopea aikataulu on perusteltua, jottei nykyisten virastojen toiminta liikaa hidastuisi muutosten vuoksi. Keskitetyn viraston avulla syntyy selkeitä tuottavuushyötyjä. Asioiden valmistelu tulee olemaan tehokkaampaa. Valta kunnallisten liikennejärjestelmien kokonaisuuksia voidaan suunnitella laajaalaisemmin jo varhaisessa vaiheessa, eivätkä ne ole enää niin väyliin sidottuja kuin tähän asti, Tervala sanoo. V I A 2/20 09 Myös henkilöstölle on Tervalan mukaan luvassa monipuolisempaa ura kiertoa. Tuottavuusnäkökulma ei tule edellyttämään henkilöstön vähennyspaineita, sillä seuraavan viiden vuoden aikana näistä virastoista on jäämässä eläkkeelle noin 180 ihmistä. Pikemminkin virastolle syntyy rekrytointitarpeita lähivuosina. Väylävirastossa työskentelee vuoden 2010 alussa noin 730 väylänpidon asiantuntijaa. 600 henkilöä työskentelee pääkaupunkiseudulla. Muualla sijaitsevissa liikennekeskusten ja merenkulun tilaajatoimintojen yksiköissä työskentelee 130 henkilöä. Keskitetyt hankinnat kilpailutuksin Kokonaisvaltaiseen liikennejärjestelmien logistiseen ajatteluun tähtäävällä Väylävirastolla tulee olemaan käytössään noin 1,5 miljardia euroa väylien ylläpitoon ja uusiin hankkeisiin. Virastoon perustetaan myös uusi hankintayksikkö, jonka hankintastrategia on vasta muotoutumassa. Tiehallinnossa ja Ratahallintokeskuksessa on jo paljon erittäin hyvää hankinta osaamista, sillä näissä virastoissa lähes kaikki palvelut on ostettu ulkoa kilpailutusten kautta, Tervala sanoo. Tilaaja tuottajamallia on toteutettu vähemmin Merenkulku laitoksessa, jossa tehtävät on hoidettu tähän asti omin voimin. Väyläviraston suurimpia haasteita on varmasti kolmen eri viraston kulttuurin yhdistäminen yhdeksi toimivaksi kulttuuriksi. Se edellyttää uutta, avarakatseista ajattelua. Se heijastuu myös hankintoihin. Väyläkeskeisen ajattelun sijasta näkö kulmissa tulee korostumaan palvelu keskeiset näkökulmat. Hyvät hankinnat ovat sellaisia, jotka ovat järkevästi hinnoiteltuja, laadukkaita ja markkinoiden kilpailua edistäviä, Tervala sanoo. Palveluntuottajille uusia mahdollisuuksia Kun hankintojen kilpailuttamisissa mennään kohti laajempia kokonaisuuksia, merkitsee se myös palvelujen tuottajille entistä suurempia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. On hyvin todennäköistä, että syntyy uudenlaisia yhteistyömalleja viraston ja palvelujen tuottajien välillä. Laajemmat hankinnat merkitsevät myös laajempia vastuita, Tervala sanoo. Hän ei näe uhkia Väyläviraston tulevaisuudessa, vaan enemmänkin mahdollisuuksia. Uuden viraston on mahdollista kehittyä nykyaikaiseksi ja laadukkaaksi moni osaajaksi, jolla on avoin keskusteluyhteys sidosryhmiinsä. Sen ei tarvitse tehdä itse kaikkea, mutta toiminnan ytimellään se tulee edistämään väylien sekä liikenteen ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviä asioita Suomessa ja lähiseuduilla. Väyläviraston toiminnan kovaa ydintä on Tervalan mukaan väylien strateginen suunnittelu, hankinnat, esisuunnittelu, aika taulut, kansalliset suunnitelmat, moottoritie- ja rataverkot.< 15

10 Innovointi tuottaa uusia mittauspalveluita Destian Konsulttipalveluiden Mittauspalvelut-yksikön tuotekehitysprosessi perustuu ryhmätyöhön ja ennakkoluulottomuuteen. Jalostamisen arvoisia ideoita saadaan sekä Destian sisältä että asiakkailta. Teksti Ari Rytsy Kuva Kimmo Brandt Mittauspalveluiden tuotekehityshankkeet käynnistyvät yleensä joko miselle. Toisaalta teknologia asettaa tuoteka luo pohjan uusien palveluiden tuotta- yksikön omasta innovaatiosta tai kehitykselle myös tiettyjä haasteita. asiakkaan tarpeesta. Lähtökohtana Hanke voi vaatia rahaa laiteostoihin toimii mittauslaitteiden kehittyminen, jo- tai -vuokraukseen. Tällaisessa tilanteessa Kehitysideoiden synnyttäminen on ennen kaikkea ryhmätyötä, Pasi Kråknäs (vas.) ja Timo Nykänen korostavat. pyrimme löytämään asiasta kiinnostuneen asiakkaan, joka on halukas pilotoimaan uutta palvelua. Toteutamme projektin omakustannehintaan saadaksemme kokemusta. Asiakas saa puolestaan haluamansa palvelun ja aineistoa sen toimivuudesta. Poikkeuksena ovat salassapitoa vaativat hankkeet. Ne me toteutamme alusta loppuun asti itse, Destian Mittauspalvelutyksikön päällikkö Pasi Kråknäs kertoo. Toisinaan isot asiakasyritykset lähestyvät Destiaa oman tuoteidean kanssa. Tuolloin aihio tutkitaan ja prosessoidaan projektiehdotukseksi. Idean läpivientiä helpottaa, jos tuote on sovellettavissa muiden yritysten tai toimialojen käyttöön. Asiakastarpeesta liikkeelle lähteneitä tuotekehityshankkeita on toteutettu muun muassa Ratahallintokeskuksen ja Fingridin kanssa. Viimeksi mainitun kohdalla kyseessä oli voimalinjojen kartoitus, josta tehtiin Destiassa insinöörityö. Meillä on töissä paljon ideanikkareita. Siksi uudet tuoteideat tulevat kasvavissa määrin omasta talosta, Kråknäs kiittelee alaistensa aktiivisuutta. Laserkeilaus tarjoaa monia mahdollisuuksia Tällä hetkellä Mittauspalvelut-yksikön kehityslistan kärkipäässä ovat erilaiset laserkeilaussovellukset. Laseretäisyyden mittaamiseen ja GPS-paikannukseen perustuvalla menetelmällä saatava maastomalli tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet palveluiden räätälöimiseen. Laserkeilausta käytetään yleisesti maankäytön ja teiden suunnitteluun sekä erilaisten rakenteiden kunnossapitoon. Destiassa tekniikalle on löydetty muitakin käyttökohteita. Viime vuonna toteutimme Tammelan kunnalle kunnostus- ja virkistyskäytön lisäämiseen tähtäävän hankkeen yhteydessä maaston korkeussuhteiden esittämiseen sopivan web-sovelluksen. Sitä varten laserkeilaus toteutettiin helikopterista käsin. Samalla otettiin tarvittavat ilmakuvat. Valmiista nettikartasta kuntalaisilla oli mahdollisuus tarkastella järvien vedenpinnan noston vaikutuksia. Toisenlaista luovuutta tarvittiin Tiehallintokeskuksen kanssa tehdyssä, ajoneuvokeilauksen mahdollisuuksia kartoittavassa projektissa. Kohteena toimi VT 22 välillä Paltamo Rytivaara. Kyseinen tieosuus laserkeilattiin sekä ilmasta että ajoneuvosta käsin. Materiaalit yhdistämällä saatiin aikaan tarkka 3D-mallinnus, jossa jokaisella kuvan pisteellä on omat koordinaattinsa. Lopputuloksena syntyi näyttävä esittelyvideo, josta käyvät ilmi yksityiskohtaiset maastonmuodot. Katsojan silmin kokemus tuntuu paikan yli tapahtuvalta helikopterilennolta. Tällaisen materiaalin näyttäminen esimerkiksi tiestön perusparannushanketta esittelevässä asukastilaisuudessa kertoo huomattavasti enemmän kuin perinteiset piirustukset. Lisäksi videoon voidaan yhdistää asiakkaan omaa dataa. Oikeat tekniikat avainasemassa Mittauspalvelujen perustuotteena tunnettu maalaserkeilausta on perinteisesti käytetty maastomallinnuksiin, joissa on haluttu saada mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot alueen rakenteista. Parannusurakoiden ohella maakeilausta on käytetty menestyksekkäästi uudiskohteiden suunnittelussa. Uutena sovelluksena mukaan on tullut sähköasemien keilaus. Siinä jalustalle asetettu maalaserkeila ottaa alueesta 360-asteen panoraamakuvan. Sen jälkeen tapahtuva laserkeilaus tuottaa sähköasemasta kolmiulotteisen mallin, josta löytyvät koordinaatit jokaiselle johdolle ja johtimelle. Malli voidaan ajaa suoraan asiakkaan omiin suunnittelujärjestelmiin jatkohyödyntämistä varten. Tämä tuotekehityshanke lähti liikkeelle asiakkaan omasta kiinnostuksesta. Sähköasemista on olemassa yleensä vain kaksiulotteiset paperikuvat, Kråknäs kertoo. Hänen mukaansa sähköasemien keilauksiin liittyvää tuotantoprosessia on hiottu Destiassa sen verran, että uusi palvelu on hyvin hallussa. Kråknäs uskoo potentiaalisia kehityshankkeita löytyvän jatkossakin yrityksen asiakaspinnasta. Avainasemassa on oikeiden tekniikoiden soveltaminen. Hyvien ideoiden ja tuotteiden myyminen tapahtuu jalkautumalla asiakkaiden pariin. Ilmakeilaus sopii paremmin neitseellisen maaperän kartoittamiseen. Olemassa olevasta infrasta saadaan taas tarkempaa tulosta ajoneuvokeilauksen avulla. Käytännössä toimenpide tapahtuu noin 2,5 metrin korkeudesta ja kattaa noin 50 metriä auton molemmin puolin. Tämä on suhteellisen uutta teknologiaa, joten siihen perehtyminen on ollut jo oma kehityshankkeensa. Hulluimmatkin ideat tutkitaan Destian Mittauspalveluissa kehitysideoiden synnyttäminen on ennen kaikkea ryhmätyötä. Periaatteena on, että hulluimmatkin ideat tuodaan pöydälle tarkempaa analysointia varten. Usein läpimurrot tapahtuvat yrityksen ja erehdyksen kautta. Tässä työssä kokemusta ei korvaa mikään. Ideoita haetaan seuraamalla maailmalla olevaa tekniikkaa. Hyviä foorumeita siihen ovat messut ja internet, Kråknäs valottaa. Hyvien ideoiden ja tuotteiden myyminen eteenpäin tapahtuu jalkautumalla asiakkaiden pariin. Asiakaskäyntien ja esittelytilaisuuksien ohella erilaiset workshopit, messut ja markkinointikampanjat ovat sopivia väyliä tiedon levittämiseen. Jokainen lähestyminen suunnitellaan huolella aina esittelyaineiston tuottamisesta lähtien. Kråknäsin kokemuksen mukaan hyvät tuotteet myyvät myös itse itseään viidakkorummun välityksellä. Olemme tehneet Turun saaristossa ja ympäristökunnissa GPS-mittauksia, jotka liittyvät alueen koordinaatistojen yhtenäistämiseen. Kansainvälisiin koordinaattijärjestelmiin pohjautuvan EUREF-FINkoordinaatiston myötä kyseiselle palvelulle on varmasti tarvetta myös muualla. < 16 VIA 2/2009 VIA 2/

11 Kaivosala valmistautuu uuteen nousuun Viime syksynä alkanut talousmyllerrys on hillinnyt kaivannaisteollisuuden tuotantotahtia sekä uusia kaivoshankkeita. Destiassa luotto alan piristymiseen näkyy kalustoinvestointeina, henkilöstön koulutuksena ja toiminnan laajentamisena. Teksti Ari Rytsy Kuvat Talvivaara ja Harri Vaskimo Finanssimaailmasta alkunsa saaneet vaikeudet ovat koitelleet viime aikoina lähes alaa kuin alaa. Riskibisnekseksi mielletyssä kaivannaisteollisuudessa talouden hiipuminen on laskenut tuotantomääriä ja vaikeuttanut rahoituksen saamista. Siitä huolimatta uusia hankkeita käynnistyy koko ajan. Destia uskoo kaivosalan kehittymiseen. Rahoitustilanne on haastava, mutta taantuma ei kuitenkaan vie mineraaleja maaperästä. Tällä hetkellä lisätutkimuksia ja ympäristövaikutusten selvityksiä tehdään useassa eri paikassa, kertoo Destian kaivos- ja kansainvälisen toiminnan yksikön johtaja Pekka Veisto VIA 2/2009 VIA 2/

12 Talvivaaran kaivos Sotkamossa aloitti tuotannon viime syksynä. Tuotantotavaltaan se muistuttaa kemiantehdasta. Esimerkkeinä hän mainitsee Kevitsan kaivoksen valmisteluhankkeen, jonka lisätutkimukset ovat hyvällä tolalla. Noin 35 kilometrin päässä Sodankylän kuntakeskuksesta sijaitsevan kaivosalueen on tarkoitus tuottaa maailmanmarkkinoille sekä kuparia että nikkeliä. Toinen mielenkiintoinen hanke on Savukosken Soklin kaivos, jonka oikeudet kuuluvat lannoitealan suuryhtiönä tunnetulle Yaralle. Yli 40 vuotta odotetun fosfaattikaivoksen alueella tehdään parhaillaan ympäristövaikutusten arviointia sekä infraan liittyviä suunnittelutöitä. Vastaavassa tilanteessa ollaan myös Kolarissa, missä kanadalainen Northland Resources Exploration tähyää Tornionjokilaakson uumenissa sijaitsevia malmisuonia. Louhittavaa riittää arviolta 20 vuodeksi. Alueen rautakaivoksista on tarkoitus lähettää maailmalle muun muassa pellettejä. Ensimmäisten toimitusten on arvioitu tapahtuvan vuonna Kasvualueiden kehitys vaatii mineraaleja Kaivannaisteollisuuden tuotteita tullaan jatkossakin tarvitsemaan Kiinan ja Intian kasvavan elintason markkinoille. Nyt maailmalla puretaan kertyneitä puskurivarastoja, mikä näkyy hiljentyneenä kaivostoimintana. Varastojen asteittainen ehtyminen tulee kuitenkin lopulta lisäämään mineraalien kysyntää. Silloin Suomi on merkittävässä etulyöntiasemassa. Sijoittajat ja muut kaivosalan toimijat arvostavat sitä, että maan talous on vakaalla pohjalla. Siinä mielessä olemme esimerkiksi kehitysmaita kiinnostavampi sijoituskohde, Veisto arvioi. Paljon on kiinni myös käynnissä olevasta kaivosalan uudistuksesta. Hallituksen esitystä odotetaan saatavaksi vielä kuluvan kevään aikana. Lain ensimmäinen versio oli kaivannaisteollisuuden kehittymisen kannalta huono. Lausuntokierroksen yhteydessä kaivosteollisuus on ollut lisäämässä päättäjien tietämystä alan kannalta tärkeistä asioista. Prosessin lopputulos tullaan näkemään pian. Järkevästi toteutettu lainsäädäntö helpottaisi alaan kohdistuvaa painetta ja piristäisi kaivannaisteollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Rohkaisevia merkkejä on jo ilmassa. Muihin raaka-aineisiin verrattuna kullan hinta on pysynyt kohtuullisella tasolla. Myös fosfaatti, kupari ja rautamalmi ovat säilyttäneet arvonsa nikkeliä ja sinkkiä paremmin. Mineraalihintojen pohjakosketus tapahtui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sen jälkeen on tultu hieman ylöspäin, Veisto täsmentää. Kaivannaistuotteita tarvitaan entistä enemmän etenkin kasvavien talouksien tarpeisiin. Lähialueet kiinnostavat Kaivannaisteollisuuden parissa oli pari vuotta sitten havaittavissa hienoisia ylikuumenemisen merkkejä. Nykyinen hengähdystauko ei kuitenkaan ole jarruttanut Destian kaivosurakointia. Esimerkiksi Talvivaarassa yrityksellä on menossa kolmen ja puolen vuoden sopimus sivukiven irrottamisesta. Viime vuosien aikana Destia on tehnyt merkittäviä investointeja omaan kaivoskalustoon, jolle löytyy tarvittaessa käyttöä muiden infrahankkeiden työmailla. Toistaiseksi kyseisiä järjestelyjä ei ole tarvinnut tehdä. Luottamus tulevaan on siinä määrin vahva, että Destia tähyää aktiivisesti myös Norjan ja Ruotsin markkinoille. Destia aloitti toiminnan Norjassa viime vuoden elokuussa. Olemme jo saaneet siellä muutamia tieurakoita. Luonnollisesti myös paikalliset kaivoshankkeet kiinnostavat. Ruotsissa Destian tytäryhtiö elää tällä hetkellä rekrytointivaihetta. Laajentuminen on sujunut kivuttomasti, sillä molempien maiden toimintatavat ja kulttuuri ovat hyvin samanlaisia kuin Suomessa. Kaivospuolella haluamme lähteä liikkeelle kaivosrakentamisesta, sillä se on meidän erikoisosaamistamme. Tuotantovaiheen louhintaa tarjotaan myöhemmin. Sitä ennen käymme myös läpi erilaisia yhteistyökuvioita paikallisten toimijoiden kanssa, Veisto paljastaa. Destialla on myös työn alla Kuolan niemimaan ja Pohjoisen jäämeren alueen hankkeiden kartoittaminen. Infrahankkeet vauhdittavat rakennusmarkkinoita Destian laajentumista Ruotsiin ja Norjaan tukee maiden mineraalivarantojen ohella paikallisen maa- ja vesirakentamisen nousukiito. Syynä siihen ovat pohjoisten alueiden vaatimattomat liikenneverkostot sekä molempien valtioiden merkittävät tukipaketit kyseisille hankkeille. Uusien markkinoiden ohella Destian tavoitteena on jatkaa strategian kannalta tarpeellisia laiteinvestointeja sekä vähentää riippuvuutta alihankinnasta kannattavuuden turvaamiseksi. Operatiivisella puolella yritys on tiiviisti mukana kaivosten ympäristöselvityksissä sekä niiden teknisissä kannattavuus- ja rahoitusselvityksissä. Nämä ovat niitä avainalueita, joihin panostamme nykyisessä markkinatilanteessa. Samalla lisäämme destialaisten täydennyskoulutusta, jotta pystymme jatkossa vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Nyt on tilaisuus tuunata koko tuotantoketju, Veisto kiteyttää. Samaan aikaan Destia on aktiivisesti edistämässä maanrakennuskaluston auto- Soklin fosfaattikaivoshanke edistyy Itä-Lapissa sijaitseva Savukosken kunta on haaveillut Soklin kaivoksesta vuosikymmenten ajan. Alueen maaperää tutkittiin ensimmäisen kerran 1960-luvulla Rautaruukin toimesta. Yhtiö myi Soklin vuonna 1986 Kemiralle. Vuonna 2007 toteutuneen yrityskaupan myötä omistus siirtyi maailman johtavana kemianalan yhtiönä tunnetulle Yaralle. Alun perin päiväntasaajaan korkeudella miljoonia vuosia sitten syntyneiden fosforivarantojen hyödyntäminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 paikkeilla. Tällä hetkellä alueella on menossa ympäristövaikutusten arviointi. Destiakin on jo mukana Soklin kaivoshankkeessa. Yritys tekee tilaajalle kaivospäätöksen vaatimia alustavia suunnitelmia sekä investointilaskelmia. Destia on tässä niin sanottu IBL-studyn pääkonsultti, jonka alaisuudessa toimii muun muassa rikastusteknologian selvityksestä vastaava Outotec sekä muina alikonsultteina WSP-Environment ja Etteplan. Destia on mukana Soklin kaivoshankkeessa, Pekka Veisto sanoo. Olemme myös mukana Martti Sokli-tien peruskorjaussuunnittelussa. Lisäksi olemme olleet tekemässä Kelloselkä Sokli-ratalinjauksen vaihtoehtoselvitystä. Kaivosalueelle on tarkoitus rakentaa 100 kilometriä rautatietä, 150 kilometriä sähkölinjaa sekä 60 kilometriä maantietä, johtaja Pekka Veisto Destiasta toteaa ja jatkaa: Kaiken kaikkiaan Soklin kohdalla puhutaan noin miljoonan euron kokonaishankkeesta. Kaivoksen ensimmäisen vaiheen eliniäksi on arvioitu 25 vuotta, mutta koko mineralisaatio riittäisi yli 200:ksi vuodeksi. Mittavat vaikutukset alueen talouteen Varsinaisen kaivoksen vaikutus Itä-Lapin talouteen on merkittävä, sillä sen uskotaan työllistävän suoraan noin parisataa ihmistä. Välillisesti syntyvien työpaikkojen määrä liikkuu lähes kaksinkertaisissa lukemissa. Suomen kehitysalueet tarvitsevat juuri tällaisia hankkeita. Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin kaivosprojektit osoittavat, että kaivannaisteollisuutta ei voi viedä ulkomaille puunjalostuksen tapaan. Esimerkiksi talouden kasvualueisiin kuuluvan Intian maaperä on varsin mineraaliköyhää. Kaivannaisteollisuuden positiiviset talousvaikutukset ovat muokanneet sekä päättäjien että suuren yleisön suhtautumista kaivoshankkeisiin. Ammattilaisen näkökulmasta takavuosien vastakkainasettelu on vähitellen katoamassa. Bisnestä voidaan nykyään tehdä luontoarvoja kunnioittaen. Suomessa on tilaa sekä kaivoksille että luontoturismille. Suurin osa kaivossektorin toimijoista on ulkomaalaisia, mutta täällä toimitaan silti tiukasti suomalaisen lainsäädännön mukaan. Alan valvonta on meillä paljon tiukempaa kuin esimerkiksi Afrikan maissa, Veisto muistuttaa. matisointia. Tällä osa-alueella on tarkoitus hyödyntää Talvivaarassa hankittuja kokemuksia. Laitepuolella tapahtuvan evoluution ohella mineraalien parempi tuntemus on viemässä tulevaisuuden kaivannaisteollisuutta entistä tehokkaampaan suuntaan. Hyvä osoitus siitä on Talvivaaran nikkelinrikastuksessa hyödyntämä innovaatio. Bakteeriliotusta ei ole aikaisemmin käytetty näin arktisilla alueilla. Talvivaara muistuttaakin enemmän kemiantehdasta kuin perinteistä kaivosta, Veisto toteaa. Hänen arvionsa mukaan kaivosala tulee vahvistumaan merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Destian tavoitteena on kasvaa alan vahvaksi toimijaksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä Kuolan niemimaalla. < 20 VIA 2/2009 VIA 2/

13 Uusi silta rakennetaan teräsbetonisena holvisiltana samoilla jänneväleillä kuin vanha silta. Näin se täyttää nykyiset kuormitusvaatimukset säilyttäen kuitenkin entisen ilmeensä. Uusi silta säilyttää kylämaiseman Uudenmaan kolmanneksi pienimmän kunnan Liljendalin taajaman joenrannat yhdistävä Sävträskin silta avataan tulevana syksynä jälleen liikenteelle. Maisemakuvaan yli 100 vuotta kuuluneen kivisillan toivotaan uudelleen rakennettuna kestävän vähintään samanmoisen rupeaman. Teksti Maarit Seeling Kuvat Tapio Kalliomäki Liljendalin taajamakeskustan symboli, Koskenkylänjoen ylittävä siltavanhus jouduttiin sulkemaan tammikuussa 2007 sortumisvaaran vuoksi. Silmin havaittavien rakenteellisten muutosten takia sillan kantavuus oli oleellisesti heikentynyt, eikä sille voitu enää päästää sen enempää ajoneuvo- kuin kevyttä liikennettäkään. Vanha silta oli käyttökelvoton. Kunnostaminen ei ollut enää mahdollista, vaan se oli pakko purkaa. Pitkien neuvottelujen jälkeen päädyimme Museoviraston, kunnan, Itä-Uudenmaan liiton ja muiden tahojen kanssa ratkaisuun, jonka mukaan samalle paikalle rakennetaan vanhan sillan muistomerkiksi sitä mahdollisimman paljon muistuttava uusi silta, projektipäällikkö Timo Repo Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiristä kertoo. Stein-Gustaksi nimetyn vanhan kivisillan uusimistapa on ainutlaatuinen Suomessa. Uusi silta rakennetaan nykytekniikalla uudelleen lähes alkuperäisen näköiseksi. Puretun sillan kiviä käytetään rakennettavan sillan maisemoinnissa; uusi betoninen runko verhoillaan vanhan sillan kivistä lohkaistuilla ohennetuilla kivilaatoilla. Sillan pituudeksi tulee 49 metriä pitkä. Vanhan sillan kivet numeroitiin kivi kiveltä ennen purkamista. Kivet, joista suurimmat ovat noin 160 x 60 cm, vietiin puolen kilometrin päässä olevalle läjitysalueelle halkaistavaksi ja varastoitavaksi purkujärjestyksessä, Repo selvittää. Kivisilta on keskeinen osa Liljendalin maisemaa. Sen välittömässä läheisyydessä ovat muun muassa kappeli, hautausmaa ja kotiseutumuseo. Uusi silta onkin Jokihelmisimpukka toi mutkia matkaan Uuden sillan rakennustöiden käynnistyminen lykkääntyi, kun uuden sillan ympäristölupakäsittely veikin odotettua pidempään. Joesta löytyi muun muassa harvinaiseksi käynyttä jokihelmisimpukkaa, jonka elinolosuhteiden säilyminen haluttiin varmistaa. Tositoimiin päästiin vihdoin viime vuoden lopulla. Vanha silta saatiin purettua vesirajaan asti suunnitelmien mukaisesti, minkä jälkeen töissä keskityttiin perustusten tekemiseen. Se ei kuitenkaan sujunut alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Pohjan kivisyys tuli kaikille yllätyksenä. Ilmeisesti jokeen on edellisen sillan rakentamisen yhteydessä ajettu kivilouhosta. Muualla ympäristössä pohja on erilainen. Perustukset pitikin tehdä eri tavalla. Suurin muutos on ollut ehkä se, että vaihdoimme teräsputkipaalut poratarkoitus sovittaa ympäristöön mahdollisimman hyvin. Tunnelma on varmasti sama kuin ennen. Uusi siltahan näyttää alkuperäiseltä. Holvikaaret nykyohjeiden mukaan Joen yli menevä liikenne on johdettu väliaikaisesti Karjalan Prikaatin pioneerikomppanian varusmiesten rakentaman sillan kautta. Tiehallinto toteuttaa uuden sillan teräsbetonisena holvisiltana samoilla jännemitoilla kuin vanha silta. Uusi on myös geometriseltä muodoltaan lähes samankaltainen kuin aikaisempi. Hankkeen pääurakoitsijana toimii Destia. Uuden sillan on suunnitellut Sito Oy. Kiviurakoinnista vastaa IKJ Rakennus Oy. Siltaa ei rakenneta uudelleen maanvaraisena kiviholvisiltana kuten alunperin, koska se perustamisen osalta ei täyttäisi nykyisten suunnitteluohjeiden vaatimuksia. Holvirakenne ei vastaisti yleisten teiden kuormitusvaatimuksia esimerkiksi raskaan erikoiskuorman telipainolle, työmaapäällikkö Timo Äkräs Destiasta kertoo. Lisäksi vanhan sillan aukot olivat pienehköjä suhteessa joen virtaukseen. Se pa dotti liikaa. Uusien holvien aukkoja jouduttiinkin kasvattamaan hieman. Ihan saman näköistä uudesta sillasta ei siis tule kuin vanhasta. Kyse on silti vain muutamista kymmenistä senteistä. Toki kuoren alla uusi silta poikkeaa leveämpien holvikaarien lisäksi koko lailla aikaisemmasta, Äkräs muistuttaa. Yli sata vuotta vanhan sillan kiviä käytetään uuden maisemoinnissa. Tätä varten kivet numeroitiin ennen purkamista. paaluiksi, jotta pääsisimme pohjasta läpi, Äkräs kertoo. Liikenteelle silta avataan näillä näkymin viimeistään ensi lokakuussa. Sävträskin siltahanke on poikkeuksellisen käsityövaltaista. Äkräs korostaa, että uuden sillan maisemointi vanhoista, samassa käytössä aiemmin olleista kivistä ei ole mikään tyypillinen ratkaisu, joten se vaatii omaa erityisosaamistaan. Tämä on ollut erittäin mielenkiintoinen ja haastava projekti. Olen tehnyt näitä töitä nyt 20 vuotta, eikä vastaavanlaista ole aikaisemmin kohdalleni osunut. Kivisiltoja olen ollut korjaamassa, joten tuntumaa aiheeseen on. Lisäksi meillä on yhteistyökumppanina hyvä aliurakoitsija. Yhdistämällä osaamisemme saamme varmasti aikaan hyvän, komean silla, Äkräs vakuuttaa. < 22 VIA 2/2009 VIA 2/

14 Kuntien inframarkkinat avautumassa Kunnat ovat alkaneet asteittain ulkoistaa teknisiä toimiaan ulkopuolisille tuottajille. Uuteen toimintatapaan ohjaa kuntien kiristynyt talous ja toimintojen uudistamistarve. Kilpailuttamalla kuntalaiset voivat saada kadunpidon, ympäristötyöt ja muutkin tekniset kunnalliset työt prosenttia nykyistä halvemmalla, tehty selvitys osoittaa. Teksti Olli Manninen Kuvat Vastavalo ja Marjaana Malkamäki Kuntien rooli on muuttumassa entistä enemmän palvelujen tuottajaskoistettuja uusia yrityksiä tai kuntien ja yrityksiä, kuntien omasta tuotannosta ulta niiden turvaajaksi. Kunta-alan infrahankkeita markkinoilla toimivien yritysten yhteisyrityksiä, selvittänyt konsultti Eero Karjaluoto uskoo kunnallistekniikan Karjaluoto kuvailee tulevaisuu- den murrosta. markkinoiden muuttuvan radikaalisti seuraavan Tiehallinnon entinen pääjohtaja kymmenen vuoden aikana. Kuntien rooli infrapalveluiden turvaajana ja laadukkaana ostajana vahvistuu. Kunnat ostavat tulevaisuudessa palvelut avoimilta markkinoilta, joilla urakoista kilpailee nykyisiä infra-alan palvelu- Karjaluoto on laatinut Espoon, Tampereen, Turun ja Oulun sekä valtiovarainministeriön toimeksiannosta ehdotuksen kuntien infrapalveluiden uudelleenjärjestämisestä. Kuntien ydintoimintaa on infra- palveluiden tilaaminen, palvelut hankitaan markkinoilta, hän kiteyttää. Kaikki osapuolet hyötyvät Selkeästi eriytetystä avoimesta tilaaja tuottajamallista hyötyvät Karjaluodon mukaan kaikki osapuolet. Kuntalaiset eli veronmaksajat saavat kadunpidon, ympäristötyöt ja muutkin kunnalliset työt prosenttia nykyistä edullisemmin. Kunnallistekniikan työntekijät pääsevät mukaan kehittyviin Puolentoistamiljardin kakku uusjakoon Karjaluoto on selvittänyt tutkimuksessaan tilaaja tuottajamallin soveltuvuutta kuntien kadunpitoon, mutta selvityksen tuyrityksiin ja niiden palkitsemiskäytäntöihin. Markkinoille toimiville yrityksille avautuu laajemmat markkinat, mikä edistää kilpailua sekä pakottaa yrityksiä myös uudistamaan ja monipuolistamaan palveluitaan, Karjaluoto sanoo. Karjaluodon mukaan kuntien infraalan murros tapahtuu väistämättä. On parempi olla aloitteellinen uudistuja kuin kehityksen jarruttaja. Nyt kunnissa tarvitaan määrätietoista strategiatyötä ja rohkeita päätöksiä, Karjaluoto sanoo. Pahin tilanne hänen mukaansa olisi jäädä vain odottelemaan. Silloin kuntien palvelutilanne kuihtuisi: henkilöstö ja koneet vanhenisivat eikä alakaan pääsisi kehittymään, hän sanoo. lokset ovat hänen mukaansa yleistettävissä laajemminkin koko kunnallistekniseen kenttään. Kuntien teiden ja katujen rakentamisen ja ylläpidon markkinoissa puhutaan noin 700 miljoonan euron kakusta. Kokonaisuudessaan kuntasektorin infrahankinnat ovat laajuudeltaan noin puolentoistamiljardin euron luokkaa. Toistaiseksi vasta vain muutama prosentti hankinnoista on ostettu ulkopuolelta. Kuntamarkkinoiden avautumista on 4 24 VIA 2/2009 VIA 2/

15 Uutta asennetta molemmin puolin Avoimeen tilaaja tuottajamalliin siirtyminen edellyttää Karjaluodon mukaan ensinnäkin asennemuutosta. Virasto-organisaatio miettii rahan käyttöä, kun yritysorganisaatio keskittyy rahan ansaitsemiseen, hän kiteyttää. Tilaajan eli kunnan tehtäviksi hän määrittelee ennen kaikkea asiakastarpeiden selvittämisen, palvelutasovaatimusten asettamisen, hankkeiden muodostamisen, tarjousten pyytämisen, sopimusten tekemisen ja työn laadun varmistamisen. Se edellyttää paljon uudenlaista osaamista ja vahvempaa roolia kuntapuolelta sekä hankintastrategian kehittämistä, sillä tilaajatoiminnasta tulee kuntien ydintoimintaa. Hankintatoimen kehitystä ohjaa hankintastrategia, jonka vaatimuksia sovelletaan myös kuntien omiin tuotantoyksikköihin. Kuntien hankintastrategian ja -toimen kehittäminen ovat kuitenkin monissa kunnissa vasta alkutekijöissä. Edelläkävijäkunnat voivat näissä asioissa toimia hyvinä esimerkkeinä muille kunnille, Karjaluoto sanoo. Palveluntuottajien tehtäviin kuuluu Karjaluodon mukaan tarjousten tekeminen, sopimusten aikaansaaminen, työtehtävien organisointi ja käytännön järjestelyt sekä sopimuksen mukaisen työn toteutus niin että palvelutaso vastaa sopimuksia. Palveluntuottajien on investoitava myös uuteen osaamiseen, osattava tehdä yhteistyötä, perustettava yhteisyrityksiä tai toimittava toisten palveluntuottajien aliurakoitsijana. Avoimuus ja halu verkostoitua vahvistavat samalla koko infrasektoria toimialana, Karjaluoto sanoo. Mitä paremmin tilaaja tuottajamalli on eriytetty, sitä vähemmän toiminta on virastomuotoista ja sitä enemmän puolestaan avoimen kilpailun periaatteita noudattavaa. < Eero Karjaluodon mukaan aika on kypsä uudistuksille. Kuntien kurjistuva talous pakottaa hakemaan edullisempia palveluratkaisuja. infra-alalla odoteltu jo vuosikausia, mutta uudistus on ollut hidasta. Kunnat ovat tähän asti keskittäneet työt omalle henkilökunnalleen ja työkaluilleen. Ulkopuolelta on hankittu vain sellaiset työt ja urakat, joita ei ole itse haluttu tai voitu tehdä, Karjaluoto sanoo. Nyt aika on hänen mukaansa kypsä uudistuksille. Kuntien kurjistuva talous pakottaa hakemaan uusia edullisempia palveluratkaisuja. Valtion PARAS-hanke velvoittaa kuntia myös tehostamaan toimintojaan. Kuntaliitokset edistävät myös rakenteiden uudistamista. Kuntapuolella mietitään nyt kriittisesti, mikä on sellaista ydinosaamista, josta kunnat vastaavat itse, mitkä tehtävät voidaan ulkoistaa palvelun laatua heikentämättä. Nopeat hyötyvät eniten Karjaluodon mukaan nopeat hyötyvät infra-alan muutosprosessissa eniten. Sellaiset kunnat, jotka ovat ensinnä liikkeellä ja tekevät nopeita päätöksiä kunnallistekniikan palveluiden tilauskäytännön uudistamisen suhteen, ovat etulyöntiasemassa rakentaessaan uusia yhteistyöverkostoja, Karjaluoto sanoo. Avoimen tilaaja tuottajamallin yleistyminen kuntien infrahankinnoissa synnyttää uutta yritystoimintaa, jossa toimijoina voi olla kuntien omista palveluista ulkoistettujen työntekijöiden perustamia yrityksiä, pienten alueellisten alihankkijoiden liittoumia tai kuntien ja alalla toimivien infrayritysten yhteisyrityksiä. Tilanteet vaihtelevat tietysti erikokoisissa kunnissa. Suurten kaupunkien on mahdollista perustaa oma menestyvä osakeyhtiö tai muodostaa yhteisyritys alalla toimivan yrityksen kanssa kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, Karjaluoto sanoo. Näin on esimerkiksi tapahtunut jo Mikkelissä, missä kaupunki perusti kumppanuusyhtiön infra-alan toimijan kanssa. Keskikokoisilla kaupungeilla paras vaihtoehto on liittoutua alalla toimivan yrityksen kanssa tai ulkoistaa omat tuotantoresurssinsa, hän sanoo. Varkaus kilpailutti kunnallistekniset työnsä tällä periaatteella. Pienten kuntien vaihtoehto on omien tuotantoresurssien ulkoistaminen tai suunnitelmallinen luopuminen omasta tuotannosta. Inkoo ulkoisti teknisen toimintansa kilpailun kautta. Askolassa on kokeiltu neljän kunnan yhteistä rakennusvalvontaa. Tielaitos verrokkina Karjaluoto vertaa kuntasektorin uudistushaastetta vuosituhannen vaihteessa tehtyyn Tielaitoksen toimintojen uudistamiseen. Tielaitos jaettiin ensin tilaajaksi eli Tiehallinnoksi ja tuottajaksi Tieliikelaitokseksi, minkä jälkeen Tieliikelaitos yhtiöitettiin Destiaksi. Tiehallinnon silloisena pääjohtajana Karjaluoto oli todistamassa tilaajan ja tuottajan eriyttämisestä sekä liikelaitoksesta osakeyhtiöksi muuttuneen yrityksen uudistuksesta saatuja hyötyjä. Kuntien tilanne on hyvin samankaltainen. Kyseessä ovat samankaltaiset palvelut ja samat asiakkaat. Muutosvastarintaa on odotettavissa, mutta hyvien näyttöjen perusteella uudistus on perusteltavissa. Tielaitosuudistuksessa, kuten useissa muissakin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan uudistuksissa, ovat vapailla markkinoilla tuotetut tekniset palvelut noin prosenttia edullisempia kuin julkisen hallinnon palvelut, Karjaluoto sanoo. Tarjolla kokonaisvaltaista palvelua Destia hakee kuntien inframarkkinoilta voimakasta kasvua lähivuosina. Se haluaa tarjota kunnille tulevaisuudessa laajempia ja kokonaisvaltaisempia ratkaisuja kuin tähän asti. Kuntien teiden rakentaminen ja kunnossapito on noin 700 miljoonan euron markkina eli suurempi kuin Destian merkittävimmän asiakkaan Tiehallinnon vuotuinen tilauskanta. Tähän mennessä Destia on tehnyt kunnille erilaisia yksittäisiä hankkeita, jotka ovat käsittäneet siltojen, teiden tai katujen rakentamista ja kunnossapitoa. Nykyisen osaamisen avulla voisimme tarjota kunnille laajempia kokonaisuuksia kuin kunnissa ehkä ollaan tietoisia. Haluamme lähestyä kuntia nyt aktiivisemmin ja kertoa osaamisemme koko kirjosta, sanoo johtaja Esko Pyykkönen Destiasta. Pyykkösen mukaan Destia voisi lähteä tulevaisuudessa kehittämään kuntien kanssa jo varhaisemmassa vaiheessa infrahankkeita, joissa yhdistyisivät alueellinen kehittäminen, ympäristövaikutusten arviointiin ja väylien rakentamiseen liittyvä osaaminen sekä erilaiset tekniset modernin tienrakentamisen ja väylärakentamisen ratkaisut. Myös rahoitukseen liittyvissä ratkaisuissa Destia voisi toimia yhteistyökumppanina. Voimme tarjota myös liikennetietoon liittyviä ratkaisuja, esimerkiksi kuntien sisäisen julkisen liikenteen järjestelyihin liittyviä elektronisia ratkaisuja, Pyykkönen sanoo. Jos Destian yhteistyö kuntien kanssa on tähän mennessä ollut enemmänkin taktista täsmähoitoa, haetaan tulevaisuudessa yhteistyöltä strategisia elinkaarisopimuksia. Yhtiönä olemme käyneet samankaltaisen muutoksen läpi, mikä kunnissa on nyt edessä. Voimme tarjota myös konsultointiapua, miten tilaaja tuottajamalliin siirtyminen toteutuu linjakkaasti. Omat kokemuksemme auttavat ymmärtämään kuntien murrosta, Pyykkönen sanoo. Yhteistyötä ja verkostoja Destian strategiajohtaja Jukka Raudasoja pitää avautuvia kuntamarkkinoita Destian näkökulmasta houkuttelevana kasvumarkkinana, sillä Destialla on tarjota paljon monipuolista osaamista infrahankkeitaan ulkoistaville kunnille. Katujen ja infran rakentamishankkeet, hoito ja ylläpito ovat perusosaamistamme, mutta sen lisäksi haluamme aktiivisesti lähestyä kuntia muista yhteistyömahdollisuuksista, Raudasoja sanoo. Kuntien osuus Destian asiakkuuksista on liikevaihdolla mitattuna noin 10 prosenttia. Raudasoja uskoo, että kuntien asema Destian asiakasportfoliossa tulee kasvamaan lähivuosina, joskin Destia hakee kasvua myös muista asiakkuuksista sekä uusista liiketoiminnoista. Destian strategiana on edetä kuntasektorin rajapintaan yhteistyöhaluisena kumppanina, joka ei sulje pois mitään toimintamuotoja. Perinteistä kilpailu-urakointia tehdään koko ajan. Ulkoistuksissa Destia hakee ratkaisua, jossa ulkoistettu osuus siirtyy kokonaisuudessaan Destian omistukseen sovitussa ajanjaksossa. Yhteisyritysmalli kunnan kanssa ei ole poissuljettu, mutta se on vain välivaiheen ratkaisu. Molemminpuolinen hyöty saavutetaan parhaiten silloin, kun ulkoistetun yhtiön hallinnointi, johtaminen ja kehittäminen tapahtuu yhden omistajan tahtotilan mukaisesti, Raudasoja sanoo. Tällä hetkellä kunnat tekevät yhteistyötä pienten alueellisten yritysten kanssa. Destiassa nähdään mahdollisuuksia kehittää tätä yhteistyötä ylikunnalliseksi ja jopa valtakunnalliseksi. Meitä kiinnostavat kuntainfran laajemmat työkokonaisuudet, joiden operatiivisia toimintoja voimme tehdä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Valtakunnallisena yrityksenä voimme avata alueellisille toimijoille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Raudasoja sanoo. Kilpailuetua palveluportfolion uudistamisesta Key Account Manager Antti Ruotoistenmäki sanoo, että yksi Destian haasteista kilpailussa kuntasektorin inframarkkinoista on tuoda esiin yhtiön monipuolinen osaaminen infrapalvelujen tuottajana. Olemme enemmän kuin teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon keskittynyt yritys, Ruotoistenmäki sanoo. Ruotoistenmäki on tänä vuonna ollut mukana kehittämässä Destian palvelujen tuotteistamista ja uudistamista. Hän puhuu rakennetun omaisuuden hallinnasta. Osaamisemme kattaa rakentamisen lisäksi tutkimuksia, mittauksia, maasto- ja tiestökartoituksia, paikkatietomittauksia sekä suunnittelua kaavoituksista rakentamiseen, kunnossapitoon ja päällystämiseen sekä siltojen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapitoa ja hoitoa, Ruotoistenmäki määrittelee Destian osaamisalueita. Voimme olla tulevaisuudessa myös vahvemmin mukana hankkeiden rahoitusjärjestelyissä, Ruotoistenmäki muistuttaa. 26 VIA 2/2009 VIA 2/

16 Kiiminkiin syntyy ekologinen ostoskaupunki Kiimingin Ideaparkista tulee puurunkoinen ja puuta käytetään runsaasti myös ulkoverhouksessa ja sisätiloissa, arkkitehti Vesa Arosuo kertoo. Kiiminkiin valmistuva ostoskaupunki Ideapark on kaivinkoneiden käynnistyttyä yksi Suomen suurimmista rakennustyömaista. Hankkeen projektijohdosta vastaavalle Destialle Ideapark on todellinen voimannäyte. Teksti Timo Sormunen Kuvat Mari Männistö ja Jukka-Pekka Moilanen Oulun kupeessa sijaitseva Kiiminki nousee kalottialueen tärkeimmäksi kauppapaikaksi, kun jättimäinen Ideapark avaa ovensa jouluna Kiimingin Ideaparkiin aikanaan ostoksille tulevan asiakkaan suu loksahtanee auki viimeistään massiivisen ostoskaupungin parkkipaikalla. Jos on Lempäälän Ideaparkilla näköä ja kokoa, riittää ihmeteltävää myös Kiimingissä. Noin kilometrin mittainen ostoskaupunki kätkee valmistuttuaan seiniensä sisään lähes kerrosneliötä hyötytilaa, joihin sijoittuu noin 200 eri liikettä sekä melkoinen nippu erilaisia kahviloita ja ravintoloita. Pysäköintitilaa on 3500 autolle. Varsinaiseksi maamerkiksi nousee kauppakaupungin sisälle tulevan Euroopan suurimman sisähuvipuiston 35-metrinen torni. Kiimingissä peruskonsepti noudattelee Lempäälän Ideaparkin perusarkkitehtuuria toriaukioineen, kauppakortteleineen ja ravintolamaailmoineen. Monta asiaa tehdään kuitenkin myös toisin, ja tulevasta ostoskaupungista aivan oman näköisensä, vakuuttaa Vesa Arosuo turkulaisesta Schauman Arkkitehdit Oy:stä. Tässä hankkeessa ekologinen toteutustapa ja mahdollisimman pieni hiilijalanjälki korostuvat paitsi suunnittelussa myös itse rakentamisessa. Rakennuksesta tulee puurunkoinen ja puuta käytetään runsaasti myös ulkoverhouksessa ja sisätiloissa, Arosuo kertoo. Ideaparkin puurakenteet tulevat Metsäliiton Puutuoteteollisuudesta, jonka kertopuu-rakenteet ovat tutkitusti ympäristöystävällisiä. Hankkeen mittakaavasta kertoo jotain se, että Ideaparkista tulee maailman suurin puurakennus, Arosuo lisää. Lasi väistyy puun tieltä Runsaat 20 henkilöä työllistävä Schauman Arkkitehdit on ollut vuosien varrella mukana useissa kauppakeskushankkeissa. Sen piirustuspöydillä ovat syntyneet Lempäälän Ideaparkin lisäksi muun muassa Raision Myllyn ja Joensuun IsoMyyn rakennussuunnitelmat. Arosuon mukaan lasiseinät ja betonielementit ovat jo muutaman vuoden ajan saaneet antaa tilaa ekologisemmille materiaaleille, käytännössä puulle. Esimerkiksi Englannissa puu on liikerakentamisessa vahvassa myötätuulessa ja miksei myös meillä, kun raaka-ainetta löytyy omasta takaa. Pohjois-Suomessa puu tuntuu muutenkin luontevimmalta vaihtoehdolta. Kokeneen arkkitehdin mielestä kauppakeskusten suunnittelu on muuttunut muutenkin roimasti takavuosista. Liikeneliöiden sijaan nyt on mietittävä entistä enemmän kokonaisuuden toimivuutta ja asiakkaan näkökulmaa. Ideaparkiin ei tulla vain ostoksille, vaan viihtymään, viettämään vapaaaikaa ja käyttämään tarjolla olevia palveluja. Siksi ne on suunniteltava ihan samaan tapaan kuin oikea pikkukaupunki. Seutukunnan kärkihanke Kiimingin kunta on varannut Ideparkille 30 hehtaarin alueen VT 20:n varrelta, vajaan kymmenen kilometrin päässä Oulun keskustasta. Oulun ja sen ympäristön kasvunäkymät ovat pitkällä tähtäimellä edelleen valoisat, sillä väkiluvun ennustetaan olevan kymmenen vuoden päästä tietämissä. Lapin matkailun uskotaan senkin jatkavan kasvuaan. Valtatie 20:n kautta kulkee jo nyt noin miljoona autoa vuodessa. Kunnanjohtaja Leila Pekkanen korostaakin Ideaparkin olevan maakunnan kärkihanke. Kaiken lisäksi sen vaikutukset säteilevät koko Pohjois-Suomeen ja kalottialueelle. Ideapark tuo kerrannaisvaikutuksineen aivan uutta elinvoimaa alueen kehitykseen. Se antaa meille mahdollisuuksia kehittää myös matkailuelinkeinoa, joka on ollut seutukunnan heikkous. Ideapark on lisäksi imagotekijä, joka tuo tunnettuutta ja lisää tämän seudun houkuttelevuutta, Pekkanen listailee. Kunnia Ideaparkin saamisesta juuri Kiiminkiin kuuluu kunnanjohtajan mukaan ex-elinkeinojohtaja Irma-Liisa Lesoselle. Hänen korviinsa kantautui aikanaan tieto, että Maskun Kalustetalo -ketjun ja Ideaparkin perustaja Toivo Sukari etsi seutukunnalta sopivaa liikepaikkaa jättimäiselle kaupan keskittymälle. Niinpä kasvuyrittäjälle lähti yhteistyötarjous myös Oulun kupeesta. Kunnalta tämä on vaatinut kovaa työpanosta jo esisopimuksen valmisteluvaiheessa, koska vahvistettua asemakaavaa 28 VIA 2/2009 VIA 2/

17 Näytönpaikka Destialle Suomen järjestyksessään toisen Ideaparkin infratyöt on määrä aloittaa kesäkuussa ja varsinaiset talonrakennustyöt kesälomien jälkeen elo syyskuussa. Vauhtiin päästyään Kiimingin liikekaupunki on Suomen toiseksi suurin rakennustyömaa Olkiluodon ydinvoimalan jälkeen. Jättimäisen rakennushankkeen projektijohdosta vastaa Destia, joka samalla ottaa merkittävän askeleen uudelle liiketoiminta-alueelle. Vuodenvaihteessa perustetun Liiketilatyksikön johtaja Kari Pudas painottaa Ideapark-hankkeen olevan täysin luontevaa jatkoa yhtiön nykyiselle toiminnalle. Samalla se tuo asiakkaille aivan uutta lisäarvoa, kun mittavia liiketilahankkeita voidaan toteuttaa alusta loppuun Avaimet käteen -periaatteella. Olemme vastanneet monissa kohteissa koko alueen perusinfrastuktuurista kuten teistä, kaduista, viemäreistä ja rakennusten pohjatöistä. Vain seinät ja katto ovat jääneet muille. Nyt voimme tarjota asiakkaalle täyden kokonaisuuden suunnittelusta toteutukseen. Sille on kysyntää etenkin vähittäiskaupan ja logistiikan toimijoiden parissa, Pudas tähdentää. Samalla hän korostaa, ettei Destia ryhdy Kiimingissäkään talonrakentajaksi, vaan antaa varsinaiset rakennustyöt valituille yhteistyökumppaneille ja alihankkijoille. Itse se keskittyy nimenomaan projektinjohtamiseen. Vahvuutena hallita kokonaisuutta Projektinjohto ja kokonaisuuksien hallinta on meidän ehdoton vahvuutemme. Meille on kertynyt pitkä ja vahva kokemus paitsi isoista ja haasteellisista rakennushankkeista myös kaavoituksesta ja aluesuunnittelusta. Kaiken lisäksi olemme vahvasti paikallinen toimija ympäri Suomea. Tunnemme paikalliset yhteistyökumppanit ja olosuhteet. Esimerkiksi Oulun seudulla on yli 200 destialaista, Pudas listaa. Hän painottaakin Kiimingin Ideaparkin olevan Destialle todellinen näytönpaikka, mutta samalla myös ylivertainen referenssi hankelistalla. Kunnanjohtaja Leila Pakkasen tavoin Pudaskin korostaa ajankohdan otollisuutta. Rakennusalan huippuammattilaisia on nyt hyvin tarjolla, mikä omalta osaltaan takaa hankkeen onnistumisen. Meidän kannaltamme suurimmat haasteet löytynevät talotekniikan koordinoinnista ja liiketilojen viimeistelytöistä. Kannattaa huomata, että noin kolmasosa Ideaparkin tiloista on kahviloita ja ravintoloita. Eikä Ideapark välttämättä katoa Destian asiakaslistalta vielä avajaisten jälkeenkään marraskuussa Toki tavoitteena on, että voisimme jatkossa vastata myös Ideaparkin parkkipaikkojen, ulkoalueiden ja liikenneväylien huollosta ja kunnossapidosta, Pudas tunnustaa. Maaliskuussa pidetty seudullinen info-tilaisuus päättyi taputuksiin Ideaparkin puolesta, Kiimingin kunnanjohtata Leila Pekkanen iloitsee. on pitänyt tarkentaa. Hankkeen laajuus on vaatinut myös lukuisia lisäselvityksiä, Pekkanen kertoo. Työtä tarjolla tuhansille Kiimingin kunta vastaa jättimäisen rakennushankkeen perusinfrasta eli pihaalueiden, alueen sisäisten teiden, parkkipaikkojen sekä väestönsuojan rakentamisesta. Suunnitelmiin kuuluu myös VT 20:n parantaminen mahdollisella ennakkorahoitusosuudella. Rakennushankkeen työllistävä vaikutus on kunnanjohtajan mukaan todella merkittävä. Itse työmaa työllistää vähintään tuhat käsiparia ja valmistuttuaan Ideaparkin arvioidaan tarjoavan työtä :lle kaupan, liikenteen ja palvelualan ammattilaiselle. Pekkanen muistuttaa suhdanteen olevan isolle rakennushankkeelle nyt muutenkin suotuisa. Osaavaa työvoimaa on tarjolla ja myös kustannukset pysyvät aiempaa paremmin kurissa. Nyt jos koskaan on oikea aika rakentaa ja lieventää matalasuhdanteen muita vaikutuksia. Toivomme tämän hankkeen korjaavan etenkin nuorisotyöttömyyttä. Ideapark ei ole seilannut alkumatkaansa pelkässä myötätuulessa, sillä kauppakaupungille olisi ollut seutukunnalla muitakin ottajia. Kuntanaapureiden keskinäinen nokittelu on kuitenkin Pekkasen mukaan nyt historiaa ja tuulta puhalletaan purjeisiin yksissä tuumin. Pidimme maaliskuussa ison seudullisen info-tilaisuuden, joka päättyi taputuksiin. Lisäinformaatio ja hankkeen uskottavuus ovat saaneet asenteet entistä myönteisemmiksi. Itse uskon kaikkien ymmärtäneen, että tällaisia tilaisuuksia tulee once in a lifetime ja hankkeen eteen tehdään nyt yhdessä töitä. < 30 VIA 2/2009

18 AIS-järjestelmä kannattaa asentaa hyvissä ajoin ennen ensi syksyn liukkaita, Ilmari Sikander sanoo. Vähemmän suolaa tielle Destian kehittämää AIS-liukkaudentorjuntajärjestelmää pilotoitiin alkukeväästä Valtatiellä 25 Pohjan sillalla. Haasteellisiin erikoiskohteisiin sopiva AIS lyhentää liukkaudentorjunnan vasteaikaa ja vähentää perinteisen suolauksen tarvetta. Teksti Ari Rytsy Kuvat Johanna Otranen AIS (anti-ice-system) -järjestelmän testaaminen tapahtui kevään kynnyksellä. Ajankohta oli kaikin puolin sopiva, sillä tienpinnan äkillinen liukkaus yllättää tienkäyttäjät yleensä juuri talvikauden alussa ja lopussa. Projekti on edennyt suunnitellulla tavalla. Vielä on mahdollista saada pari aitoa kelitilannetta, arvioi Destian palvelupäällikkö Ilmari Sikander huhtikuun keliolosuhteita. AIS-järjestelmää koskeva kehitystyö lähti liikkeelle noin pari vuotta sitten asiakkaan aloitteesta. Yhteydenotto herätti Destiassa välittömästi kiinnostusta. Lähtökohdat olivat hyvät, sillä meillä on Kelikeskuksen ansiosta paljon keliosaamista. Siitä huolimatta kyseessä oli iso suunnitteluponnistus. Meidän oli mietittävä muun muassa järjestelmän ohjausalgoritmit sekä ratkaistava sensoreihin, tiedonkeruuseen ja fyysiseen asennukseen liittyviä seikkoja, Sikander kuvailee. Pilottijärjestelmän asennus kesti neljä viikkoa ja se tapahtui helmi maaliskuun vaihteessa. Liukkaidentorjuntaliuosta levittävät suuttimet asennettiin tien keskilinjalle. Peruskunnossapidon täydentäjä Vaihtelevien sääolosuhteiden Suomessa tienpinnat jäätyvät ja sulavat hyvinkin nopeasti. Erityisen haastavia ovat sisään- käyntien, siltojen ja tunnelien suiden kulkuväylät, sillä niissä erilämpöiset ilmamassat kohtaavat. Näissä paikoissa tienpinnan lämpötila voi vaihdella nollan molemmin puolin useita kertoja vuorokaudessa. Tällaisten erikoiskohteiden jatkuva sulana pito on haasteellista, työlästä ja kallista. Pakastumisen myötä liikkeelle lähtevä huoltokalusto ei ehdi heti joka paikkaan. Kohteita voi myös olla perinteisen kaluston tavoittamattomissa. Kriittiset pisteet voidaan kattaa automaattisella liukkaudentorjuntajärjestelmällä, jolloin lämpötilan laskuun pystytään reagoimaan välittömästi kaikkina vuorokauden aikoina. Jäätä sulattava liuos on täysin biohajoavaa. AIS-järjestelmä soveltuu niin autoilijoiden kuin jalankulkijoiden matkanteon turvaamiseen. Aikaisemmin mainittujen kohteiden lisäksi se sopii esimerkiksi kiertoliittymien, moottoritien ramppien, kävelykatujen sekä ostoskeskusten parkkialueiden ja sisäänkäyntien liukkaudentorjuntaan. Myös lentokentät ovat tuotteen potentiaalinen käyttökohde. Jäänsulatusliuoksena järjestelmässä käytetään sataprosenttisesti biohajoavaa Meltiumia, joka soveltuu käytettäväksi erilaisilla pinnoilla. Kyseessä on perinteistä suolaliuosta vahvempi aine, joten sitä ei tarvitse käyttää yhtä paljon, Sikander korostaa AIS-järjestelmän kustannustehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Toimitusvalmis paketti Pilotin myötä AIS-järjestelmästä on kehkeytynyt valmis tuote, jonka tämänhetkinen kehitysvaihe liittyy ensimmäisen tuotantoversion taustalla pyörivään softaan ja algoritmeihin. Yksinkertaisemmin sanottuna teemme sellaisia parannuksia, jotka eivät näy suoraan asiakkaalle. Kyseessä on jo kaikin puolin toimitusvalmis paketti, Sikander lupaa. Sähköinen tiedonsiirto pitää huolen siitä, että yksittäiset kohteet on mahdollista koota yhtenäiseksi tuotantoympäristöksi. AIS-järjestelmästä saatavan informaation avulla voidaan seurata esimerkiksi tietyn kohteen suolaustiheyttä tai jäljellä olevan liuoksen määrää. Vaikka talvi tuntuu kesän kynnyksellä kaukaiselta ajatukselta, rohkaisee Sikander tuotteesta kiinnostuneita lähtemään liikkeelle hyvissä ajoin. Järjestelmä kannattaa asentaa ja testata ennen syksyn ensimmäisten liukkaiden tuloa. < VIA 2/

19 uutiset Rataopisto jakaa ratarakentamisen oppia Ratarakentamisen lisääntyneiden osaamisvaatimusten vuoksi Destian tytäryhtiössä MVH:ssa on perustettu rata-alan koulutuslaitos Rataopisto. Rataopiston tavoitteena on tarjota laadullisesti korkeatasoista koulutusta kaikille halukkaille riippumatta siitä, missä yhtiössä kukin työskentelee. Koulutukset ovat kaikille avoimia. Rataopisto on saanut tammikuussa koulutusoikeudet Ratahallintokeskukselta. Koulutuslaitos tulee antamaan turvallisuuskoulutusta myös Rautatieviraston hyväksymänä oppilaitoksena. Koulutusohjelmien ja oppimateriaalien suunnittelu on kovassa vauhdissa. Oto-kouluttajia on tällä hetkellä kuusi. Kouluttajien määrä kasvaa tarpeen ja kysynnän mukaan, kehityspäällikkö Vesa Korpi kertoo. Ratahallintokeskus on tilannut MVH:ltä radanpidon koulutusmateriaalin ratatyöturvallisuus-, laiturityö- ja turvamiespätevyyskursseille. Ensimmäiset kurssit eli laiturityöpätevyys (Laituri), turvamiespätevyys (Tmies), ratatyöturvallisuuspätevyys (Turva) ja ratatyöstä vastaavan pätevyys alkoivat toukokuussa. Koulutettavat valitsee kunkin työnantaja. Kursseille ilmoittaudutaan ottamalla yhteyttä työnantajaan, joka huolehtii henkilöiden ilmoittamisesta Rataopiston koulutussihteerille. Ratarakentamista koskevat tiukat laatuja turvallisuusmääräykset. Destia on muun muassa rakentanut Kullasvaaraan Kouvolan kupeeseen uutta ratapihaa. Pietarista insinöörejä Destiaan Destia aloitti yhteisen koulutusohjelman Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa tammikuussa Neljä kuukautta kestävään ohjelmaan valittiin 14 venäläistä insinööriä Pietarista. Ohjelman tavoitteena on osaltaan edistää yhtä Destian strategisista tavoitteista kansainvälistymistä. Insinöörit ovat tammikuusta lähtien opiskelleet iltaisin ja viikonloppuisin yleisesti infra-alaan, projektinjohtoon ja Destiaan liittyviä asioita sekä alan termistöä englanniksi. Opetukseen on kuulunut myös suomenkielen alkeet. Ohjelmaan osallistuneista kuusi työskentelee Suomessa vuoden loppuun saakka. Joonas Nikander ja Ida Havunta toivottavat kaikki lapset tervetulleeksi tenniksen pariin. Minitennis kannustaa lapsia liikkumaan Kultakaivosurakka Huittisissa Destia on solminut markkinointiyhteistyösopimuksen Suomen Tennisliiton kanssa. Yhteistyö aloitetaan Destia Minitennis -kiertueella. Tavoitteena on positiivisesti kehittää tenniksen tunnettuutta ja kannustaa lapsia liikkumaan. Minitennis on tarkoitettu alle 10-vuotiaille tennisharrastusta kokeileville ja aloitteleville lapsille. Destia Minitennis -tapahtumissa on mahdollisuus osallistua minitenniskilpailuun, tai tulla tutustumaan minitennikseen valmentajan ohjauksessa. Tapahtumia järjestetään ympäri Suomea kymmenellä paikkakunnalla. Kiertue alkoi Jyväskylästä toukokuussa ja päättyy heinäkuussa Naantaliin, jossa järjestetään myös Davis Cup -maaottelu. Tapahtumien järjestäjinä toimivat paikalliset tennisseurat. Destia Minitennis -tapahtumissa on mahdollisuus kokeilla omia taitojaan osallistumalla Rehdisti, Rohkeasti ja Taidolla -taitotehtäviin. Tehtävät ovat kolmella eri vaikeustasolla ja ne mittaavat pelaajan silmä käsikoordinaatiota, tarkkuutta sekä mailan ja pallon käsittelytaitoa. Jokainen osallistuja saa Rehdisti, Rohkeasti ja Taidolla -diplomin. Minitennistä pelataan sulkapallokentän kokoisella alueella (12 x 6 m) tai tenniskentällä poikittain 11 x 5 m kokoisella alueella. Pallona käytetään greipin kokoista soft-palloa ja mailoina normaalia junioritennismailaa. Lisää tietoa asiasta osoitteessa Destia on voittanut kaivostuotantourakan Polar Mining Oy:n Jokisivun kultakaivoksella Huittisissa. Lounais-Suomen ensimmäisellä avolouhoksella työt alkoivat toukokuun alussa ja kestävät reilun vuoden ajan. Huittisten kaivoksesta saadaan arviolta 500 kiloa kultaa vuodessa. Avautuessaan se on Suomen viides toiminnassa oleva kultakaivos. Kaksi hoitourakkaa Pohjois-Norjasta Destia Norge As on voittanut Pohjois-Norjan Finnmarkin alueen kaksi tänä vuonna kilpailutettua hoitourakkaa. Molemmat hoitourakat ovat viisivuotisia. Destian Norjan liiketoiminta on tänä vuonna käynnistynyt hyvin. Destia Norge As on voittanut kahden merkittävän hoidon alueurakan lisäksi sillanrakennusurakan sekä tienparannus- ja päällystysurakoita. Uusia alueurakoita Suomessa Tiehallinto kilpailutti tänä vuonna 15 alueurakkaa kolmessa erässä. Ensimmäisellä kierroksella Destia voitti Kankaanpään ja Karstulan alueurakat, toisen kilpailukierroksen tuloksena Forssan urakan ja kolmannella kierroksella Raahe-Ylivieskan, Vantaan ja Pietarsaaren urakat. Voitetuista alueurakoista uusia Destialle ovat Kankaanpää ja Pietarsaari, muut olivat jo aiemmin Destian hoidossa. Vantaan ja Kankaanpään urakat ovat viisivuotisia ja loput seitsemänvuotisia. Uusien urakoiden käynnistyessä 1. lokakuuta Destian markkinaosuus Tiehallinnon alueurakoista on 66 prosenttia. Destia ja Maarakennus Jaara yhdistävät toimintansa Destia omistaa maaliskuussa tapahtuneen kaupan jälkeen Maarakennus Jaaran koko osakekannan. Maarakennus Jaaran liiketoiminnat sulautetaan Destiaan ja koko Jaaran henkilöstö siirtyy Destian palvelukseen. Fuusioituminen on käynnistynyt Destian ja Maarakennus Jaaran tarjoustoimintojen yhdistymisellä ja jatkuu kevään aikana muiden toimintojen osalta. 32 VIA 2/2009 VIA 2/

20 in brief Automation adds efficiency to construction Municipal infrastructure markets opening up Antti Kokkola and X X utilise machine automation at Destia s site in the port of Hamina. New efficiency can be added to infrastructure construction with machine automation and a new approach to project work. This also makes the entire construction chain tighter. Computers, control systems and positioning devices are penetrating the world of land construction machinery. At the same time, project management and monitoring efficiency is also boosted. All this enhances the productivity and quality of work, and also makes it more environmentally friendly. Machine automation, including GPS, will change the work methods of land construction for good. Now the machine operator can see precise target dimensions in an easy-to-read, three-dimensional model on a monitor in the cockpit. Real-time positioning of the machine s blade or shovel enables the operator to implement the construction precisely as designed. There is very little need for putting up indicators in the terrain, and the machine operator can stay in the cockpit, explains Pasi Nurminen, Project Manager from Destia. In addition to machine automation, Destia s sites are increasingly deploying wireless data collecting systems for monitoring and reporting throughout the earthmoving and road paving chain. The rapidly spreading use of 3D modelling also adds significant benefits to the construction process. Competence base created Destia started utilising machine automation a couple of years ago. At first, it was used at a few sites to gather experience. According to Pasi Nurminen, last year was a turning point, as automation was introduced in production use at several sites. Immediate benefits of machine automation include enhanced productivity and quality, as well as the material savings that can be achieved when earth cuts can be made even more precisely according to plans. This reduces the wastage of structural layer materials and, consequently, also reduces the need for transportation and fuel consumption, Nurminen tells us. Information model-based bridge design features a detailed, three-dimensional model of the object to be built. The model contains every single component of the bridge, down to the smallest steel fittings and drip bars. We utilise 3D bridge design throughout the construction chain, starting from the bid calculation and extending all the way to the end of the construction process. The bridge information model helps the designer and constructor evaluate the compatibility of structural and technical components even before commencing the actual construction work. When all the information is in one model, there are always up-to-date designs available at the site, even when changes are made, Nurminen says. No more excess wastage In addition to machine automation, enhanced production control and project management also improve the productivity and quality of infrastructure construction. An increasing number of Destia s sites are utilising the Lean model and Last Planner production control method. Project turnaround times are becoming faster and there is less wastage of different kinds. The Lean model can also be applied to enhance productivity in land construction. It is a challenge we must respond to. The Lean principles entail maximising the customer value, delivery reliability and work productivity. This model is crystallised in the collaboration and interaction between the operators of our delivery chain, says Mikko Mäkelä, Production Director from Destia. In the Last Planner method, the project parties jointly plan the timetables to achieve shorter completion times, and the production scheduling is continuously specified during the project. The most detailed plans cover the next week, and the completion of the jointly agreed and planned weekly tasks is measured. Also good for the environment Efficient production with minimal wastage also benefits the environment. Eco-efficiency grows in line with enhanced productivity and cost savings. Eco-efficiency means operating efficiently with environmental friendliness in mind. Machine automation and enhanced project management naturally generate a number of environmental benefits, notes Erja Mutanen, Environmental Manager from Destia. Thorough production planning and faster project completion times reduce various kinds of loss and wastage: Material savings are also reflected in the more sensible use of non-renewable natural resources, and optimised transportation reduces fuel consumption and CO2 emissions. < Municipalities have begun to gradually outsource their technical services. This tendency stems from the weakened municipal economies, as well as the need to reform the services. The role of municipalities is shifting from providing services to securing service provision. Consultant Eero Karjaluoto, who has conducted research into municipal infrastructure projects, believes that the public utility service market will change drastically in the next ten years. Municipalities will assume an even stronger role as the securer and valued buyer of infrastructure services. In the future, municipalities will purchase services from open markets featuring the current infrastructure service companies, new start-ups formed from outsourced municipal production, as well as joint ventures of municipal and private companies, says Karjaluoto, describing the future prospects. Karjaluoto believes that all parties will benefit from a clearly defined, open purchaser-producer method. The municipality inhabitants, i.e. taxpayers, will get road maintenance, environmental maintenance and other such municipal services percent cheaper than today. Private companies will gain access to bigger markets, which promotes competition and, consequently, forces companies to reform and diversify their service offerings, Karjaluoto lists. The market of municipal road construction and maintenance is worth approximately EUR 700 million. In total, the municipal infrastructure purchases add up to some EUR 1.5 billion. Destia has a lot to offer Destia is seeking rapid growth from the municipal infrastructure market in the near future. Destia wants to offer municipalities more extensive and comprehensive solutions than the various individual projects of bridge or road construction and mainte- The economic turmoil that began last autumn has also slowed down mining production and delayed new mining projects. Destia, however, believes that the industry will pick up again, and is carrying out equipment investments, personnel training and operational expansions. Destia believes in the development of the mining industry. Even though the financing situation is challenging, the minerals will not disappear from the soil. At the moment we have further surveys and environmental impact analyses going on at several sites, says Pekka Veisto, Director of the Mining and International Operations department at Destia. The demand for mining-industry products will be secured also in the future on such markets as China and India, with improving standards of living. Currently, the demand is being satisfied from accumulated buffer stocks, which is reflected as a slow- nance that Destia has completed for municipalities so far. Now, we want to contact municipalities more actively to inform them about the entire range of our expert services, says Esko Pyykkönen, Senior Vice President, Strategic HR and Business Development from Destia. Pyykkönen tells us that Destia would like to join the municipalities in the development of municipal infrastructure projects at an even earlier phase. These projects would encompass regional development, environmental impact assessment and route construction expertise, as well as various technical solutions of modern road and route construction. Destia could also function as a co-operation partner in financing solutions.< According to Eero Karjaluoto, the outsourcing of municipalities infrastructure services can bring savings of percent. The mining industry prepares for a new rise down in mining operations. However, the reserve stocks will gradually run out, and the demand for minerals will pick up again. Finland will be in a great position when this happens. Investors and other mining-industry operators value the solid Finnish national economy. This makes us a more lucrative investment target than the developing countries, Veisto believes. Over the past few years, Destia has made significant investments in its own mining equipment that can also be used at other infrastructure construction sites when necessary. However, such arrangements have not been necessary so far. Relying on its solid faith in the future, Destia is even actively seeking footholds on the Norwegian and Swedish markets. Destia is also conducting surveys concerning the Kola Peninsula and northern Arctic Sea regions. < 34 VIA 2/2009 VIA 2/