Uraanin suhteen pelkistävien koeolosuhteiden kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uraanin suhteen pelkistävien koeolosuhteiden kehitys"

Transkriptio

1 Työraportti Uraanin suhteen pelkistävien koeolosuhteiden kehitys Kaija Ollila Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 ~',-n- KEMIANTEKNIIKKA V Teollisuusfysiikka () TUTKIMUSSELOSTUS NRO KET202/00 Tilaaja Tilaus Käsittelijä Tehtävä Tulokset Posiva Oy Mikonkatu 5 A 0000 HELSINKI 975/99/MVS, Margit Snellman Erikoistutkija Kaija Ollila, puh. (09) U0 2 -polttoaineen liukoisuustutkimukset vuonna 999 Raportissa "Uraanin suhteen pelkistävien koeolosuhteiden kehitys" Espoo /"--- ~ < , Ryhmäpäällikkö Erikoistutkija Arto Muurinen ;2/ crzp- 0Cf2 e o Kaija Ollila ' JAKELU Posiva Oy VTT Kemiantekniikka arkisto Tutkija VTI KEMIANTEKNIIKKA Teollisuusfysiikka Otakaari 3 A, Espoo PL VTI Puh. vaihde (09) 456 Faksi (09) /www. vtt.fi/

3 Työ r a p o r t t i Uraanin suhteen pelkistävien koeolosuhteiden kehitys Kaija Ollila VTT Kemiantekniikka Maaliskuu 2000 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 -----~--~~~ URAANIN SUHTEEN PELKISTÄVIEN KOEOLOSUH TEIDEN KEHITYS TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää pelkistäviä koeolosuhteita U0 2 :n liukenemiskokeita varten. Hapettomissa olosuhteissa suoritetuissa liukoisuuskokeissa mitatut uraanin liukoisuudet vaihtelevat useita kertaluokkia johtuen suurelta osalta todennäköisesti vaihtelevista redox-olosuhteista. Oleellista on koeolosuhteiden stabiilisuus pidemmällä aikavälillä, koska tutkittavat mekanismit ovat hitaita ja kokeet kestävät tyypillisesti useita kuukausia (jopa vuosia). Hapettoman kaapin ns. anaerobiset (Nz) olosuhteet (0 2 < ppm) eivät riitä aikaansaamaan uraanin suhteen pelkistäviä olosuhteita, koska liuenneen jäännöshapen määrä vesifaasissa on liian korkea. Kirjallisuuskatsauksen perusteella päätettiin testata redox-olosuhteiden stabiilisuutta synteettisessä pohjavedessä, johon oli lisätty liuenneessa muodossa oleva pelkistin alentamaan happipitoisuutta. Pelkistimenä käytettiin luonnon pohjavesissä pelkistävissä olosuhteissa esiintyviä S( -II)- ja Fe( +)-spesieksiä. Suoritettujen Eh/pH-seurantamittausten perusteella voidaan sulfidilisäyksen avulla ylläpitää alhainen Eh ( m V) vesinäytteessä hapettomassa kaapissa pitkiä ajanjaksoja (jopa 3 vuotta). Mitattuja, stabiloituneita Eh-arvoja verrattiin alustavasti teoreettisiin hydrogeokemiallisella EQ3-mallilla laskettuihin arvoihin. Alustavat uraanin hapetustilamittaukset osoittivat, että pelkistävien spesieksien lisäyksillä voidaan vaikuttaa uraanin hapetustilajakaumaan. Parhaassa tapauksessa, kun vesinäytteeseen lisättiin ppm S(-), yli puolet liuoksessa olevasta uraanista pysyi U ( + IV)-hapetustilalla. Avainsanat uraani, uraanin hapetustila, pelkistävät olosuhteet, redox-stabiilisuus, Eh, ph, synteettinen pohjavesi

5 DEVELOPMENT AND TESTING OF REDUCING EXPERIMENTAL CONDITIONS FOR URANIUM ABSTRACT This report presents the development and testing of reducing aqueous conditions for U02 dissolution studies. The reported uranium solubilities, which have been measured under anoxic conditions, vary over orders of magnitude obviously mostly due to differences in redox conditions. The stability of redox conditions is important in the experiments of typically Iong duration (possibly years). The anaerobic (N 2 ) aqueous conditions in the glove box (02 < ppm) are not adequate, because the trace oxygen in the atmosphere of the box is enough to cause slightly oxidizing conditions for uranium in the absence of reducing agents. Based on the literature review we decided to test the stability of redox conditions in the sample of synthetic groundwater with the addition of a reducing agent, S( -II) or Fe( +II). These redox species are typically present in natural groundwaters under reducing conditions. The long-term follow-up measurements of EhlpH (up to three years) showed that a low Eh ( m V) can be maintained in an aqueous phase with the addition of -5 ppm S(-). A preliminary comparison of measured stabilized Eh values was made with the theoretical values, which were calculated with the hydrogeochemical model, EQ3. The preliminary determinations of the oxidation states of uranium in the aqueous phase as a function of redox conditions (Eh) showed that the addition of reducing species had effect on the distribution of the oxidation states. The addition of ppm S( -ll) caused the fraction of ~ 50 % to remain in the tetravalent state. Keywords: uranium, uranium oxidation state, reducing conditions, redox stability, Eh, ph, synthetic groundwater

6 SISÄLLYSLUETTELO Abstract sivu Tiivistelmä JOHDANTO KIRJALLISUUTTA Uraanin hapetustilat Menetelmiä pelkistävien olosuhteiden aikaansaamiseksi VESIF AASIN REDOX -OLOSUHTEIDEN SÄÄ TÖ Testausmenetelmät Hapettomat olosuhteet Mittaus- ja laskentamenetelmät Vedet Mittaustuloksia Anaerobinen vesi Eh:n säätö Fe(+II)-lisäyksen avulla Eh:n säätö S( -)-lisäyksen avulla URAANIN HAPETUSTILAMITTAUKSIA Menetelmät Mittaustuloksia YHTEENVETO KIRJALLISUUSVIITTEET LIITTEET

7 3 JOHDANTO Uraanin liukoisuus ja spesiaatio pohjavedessä, tai yleisemmin vesiliuoksessa, on voimakkaasti riippuvainen redox-olosuhteista. Hapettavassa pohjavesiympäristössä uraanin tiedetään esiintyvän hapetustilalla +VI pääasiallisesti karbonaatti- ja/tai hydroksyylikompleksina, jolloin Iiukoisuus on suhteellisen korkea, M. Liukoisuus laskee useita kertaluokkia, kun olosuhteet muuttuvat voimakkaasti hapettavista voimakkaasti pelkistäviksi ja vallitseva hapetustila on +IV. Uraanin suhteen pelkistävien olosuhteiden raja on riippuvainen veden ominaisuuksista. Veden ph ja koostumus, erityisesti karbonaattipitoisuus, vaikuttavat kirjallisuuden mukaan hapetustilojen suhteelliseen stabiilisuuteen Eh-asteikolla. Karbonaattikompleksaatio esim. näyttää stabiloivan U( +VI) hapetustilaa negatiivisemmalla Eh-asteikolla kuin ilman sitä. Hapettomia olosuhteita simuloidaan tavallisesti laboratoriossa inertillä kaasulla (N2 tai Ar) täytetyssä ns. anaerobisessa kaapissa, jossa kaasun happipitoisuus on saatu mahdollisimman alhaiseksi kaapin tiiveyden ja kaasun puhdistussysteemin avulla. Kaasun happipitoisuus näissä olosuhteissa on tyypillisesti < ppm. Hapettoman kaapin olosuhteet eivät näytä riittäviltä saamaan aikaan pelkistäviä vesiolosuhteita uraanille, vaan vaaditaan lisäksi pelkistin, joka reagoi vesifaasissa olevan jäännöshapen kanssa. Kehitettäessä uraanin hapetustilojen määritysmenetelmää /Ollila 996/ analysoitiin alustavasti uraanin hapetustila vesifaasissa synteettisessä pohjavedessä ja NaHC03-liuoksissa anaerobisessa kaapissa ilman pelkistintä suoritettujen uo2 pellettien liukenemiskokeiden lopussa. Tulosten mukaan uraanin vallitseva hapetustila oli U( +VI) vain pienen osan(< 0 %) ollessa U(+IV)-tilalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää pelkistäviä koeolosuhteita uraanin liukoisuuskokeita varten. Työ aloitettiin kirjallisuuskatsauksella. Kirjallisuutta läpikäydessä ilmeni kuitenkin melko pian, että aiheesta löytyy vähän relevanttia tietoa. Koeolosuhteita nimitetään useasti pelkistäviksi, mutta liuoksen pelkistävyyttä uraanin suhteen on harvoin osoitettu. Uraanin hapetustilaa liuoksessa ei yleensä ole analysoitu. Redox-mittauksia (Eh) on jonkin verran tehty. Useiden kertaluokkien vaihtelu mitatuissa uraanin liukoisuuksissa viittaa siihen, että redox-olosuhteet ovat olleet hyvin vaihtelevat /Ollila & Ahonen 998/. Tutkimusta jatkettiin Eh/pH-stabiilisuustesteillä synteettisissä pohjavesinäytteissä tavoitteena saada aikaan stabiilit matalan Eh:n vesiolosuhteet anaerobisessa kaapissa. Vesifaasiin lisättiin pelkistimeksi Fe( +II)- ja S( -)-spesieksiä. Työ tehtiin pääosin Stabiilisuustestejä jatkettiin osittain vesikemian pitkäaikaisstabiilisuuden selvittämiseksi. Viimeiseksi selvitettiin alustavasti redoxsäädön vaikutusta uraanin hapetustilajakaumaan vesifaasissa.

8 4 2 KIRJALLISUUTTA 2. Uraanin hapetustilat Uraani esiintyy vesiliuoksissa hapetustiloilla +, +IV, +V ja +VI. Uranyyli-ioni, uol+, jossa hapetustila on +VI, on stabiilein ja vaikeasti pelkistyvä. Pelkistävissä olosuhteissa vallitseva hapetustila on +IV. Matalin hapetustila, U( +), hapettuu hitaasti veden vaikutuksesta +IV tilalle. U(+IV) ei hapetu veden vaikutuksesta, mutta hapettuu ilman vaikutuksesta U(VI):ksi (UOl+). U(IV):n hydrolyysi alkaa ph < :ssa. Kun ph kasvaa, muodostuu useita hydroksyyli-spesieksiä alkaen UOH 3 +:sta U(OH)4:ään /Bard et al. 985/. U(+VI)IU(+IV)- parin tasapainopotentiaali on hyvin matala, mistä johtuen U(IV) hapettuu voimakkaasti hapen vaikutuksesta. Taulukossa /Grenthe et al. 992/ on esitetty mitattuja standardipotentiaalin arvoja reaktiolle: () Taulukko. UO/+;[j+: Mitattuja standardipotentiaalin arvoja erilaisissa liuoksissa (25 C, atm). Aktiivisuuskerroinkorjauksia ja kompleksimuodostuksen vaikutuksia ei ole huomioitu /Grenthe et al. 992 Method Medium Formal potential (V, vs. NHE) Reference Redox couple: U(VI)/U(IV) pot 0.05 to 0.5 M H2S04 pot 0.05 to 0.5 M H2S ± ± pot 0.05 to 0.5 M H2S pot 0.2 to 2m HCl to pot -+m HCl 0.30 ± 0.03 pot pot pot pot 4 M (Na.Cl04,HCl04) pot 0. to. M Cl to pot pot pot ± pot ± rev ± rev ± 0.002(f) (08L UT /MICJ(a) (0TITJ(a) (43KHL/GUR] (44TAY /SMI] (49KRA/NEL2] (57GURJ(b) (6SOB/MIN] (6SOBJ(c) (69GRE/VAR] (70STA](d) (74NIK] [85GUO /LIU](e) (86BRU /GRE2) (90BRU /GRE] [76FUG/OET) this review (a) Measurements performed at approximately l8 C. (b) Measurements performed in sulphate media. (c) Data from HCI and H 2 S0 4 media also given. (d) R ec al cu l ate d usmg E, = Emeas og 0 ([H+r ruo:l+l) [U4+]'. (e) Measurements performed at 30 C. (f) Conversion to thestandard state pressure of bar yields the value of E 0 = ( ± 0.002) V recommended by this review. pot: potentiometrinen menetelmä, rev: kirjallisuuteen perustuva

9 5 Acid Solution +6,0.27 uo2+ o uo+ o l u4+ -o. 52 t +3 0 u u -.38 _j Basic Solution Kuva. Uraanin potentiaaliarvoja (V) happamassa ja emäksisessä liuoksessa /Bard et al. 985 NEA-TDB päätyi suosittelemaan arvoa, Eo= (0,2673 ± 0,002) V. Hapettuminen lisääntyy, kun ph kasvaa. Kuvassa on esitetty vertailu happaman ja emäksisen liuoksen välillä /Bard et al. 985/. Siksi vaaditaan hyvin matala happipitoisuus (02 fugasiteetti < 0-65 /Rai et al. 990/) neutraalilla ph-alueella pitämään uraani hapetustilalla +IV. Uraanin hapetustilamittauksia vesiliuoksessa negatiivisella Eh-alueella löytyy kirjallisuudesta hyvin vähän. Cross et al. /989/ ovat mitanneet LIPAS- menetelmällä (Laser Induced Photoacoustic Spectroscopy) uraanin hapetustilaa Eh:n funktiona happamassa (ph= ) ja lievästi emäksisessä (ph= 8) liuoksessa. Mittaukset suoritettiin M HC04:ssa, jonka ph säädettiin lisäämällä perkloorihappoa (HCl04) tai natriumhydroksidiliuosta (NaOH). Liuoksen Eh:ta säädettiin sähkökemiallisesti välillä mv. Menetelmä esitetään tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Tuloksissa näkyy ph:n voimakas vaikutus uraanin hapetustilajakaumaan, kuva 2. Mittaustuloksia verrattiin mallinnuksen (PHREEQE, Nirex/Harwell datatiedosto /Lemire 988/) antamiin tuloksiin. Happamassa liuoksessa U( +IV) alkaa esiintyä positiivisella Eh-alueella (+60 mv). Kun Eh= 0 mv, vallitseva hapetustila on U(IV). Mallinnuksen antamat tulokset sopivat paremmin yhteen kokeellisten tulosten kanssa, kun U(+VI)IU(+IV) - parin E 0 - arvo muutettiin 0,27 V ~ 0,23 V ja U(+V)IU(+IV)- parin E 0 - arvo 0,38 V ~ 0,32 V. Lievästi emäksisessä liuoksessa (ph 8) vaadittiin matala Eh-arvo, n m V, ennen kuin U( + VI):n pelkistymistä alkoi tapahtua. Kun Eh säädettiin arvoon -400 mv, vallitseva hapetustila oli U(+IV). Mitatut tulokset eivät sopineet hyvin yhteen mallin antamien tulosten kanssa. Syyksi esitettiin mm. epävarmuudet U(IV) - hydrolyysispesiesten ja kiinteän U02:n termodynaamisissa vakioissa. Sen sijaan mittaustulokset sopivat hyvin yhteen kuvassa esitettyjen potentiaaliarvojen kanssa.

10 6 "' Ql u Ql c. II) E :;) c 0 '- :;) I \ y-----i U (VI) f U (IV) y U (V ) \ )\ / II\ / '... 0~~------~-=-----~--~-=------~--=~ ~ ~ Eh /mv Kuva 2. Mitattu ja mallin ennustama uraanin hapetustilajakauma Eh:n funktiona, ph : yläkuva, ph 8: alakuva /Cross et al Menetelmiä pelkistävien olosuhteiden aikaansaamiseksi uo2 (s):n liukenemista pelkistävissä olosuhteissa on useassa tapauksessa tutkittu kuvan 3 tyyppisessä koejärjestelyssä Bruno et al. 988, 99/ /Aguilar et al. 989/ /Casas et al. 993/ /Enresa 995/. Hapettomat olosuhteet saadaan aikaan lasiastiassa jatkuvana vetykuplituksella. Palladium toimii katalysaattorina. Astiassa on elektrodit redox- ja ph-mittauksia varten. Näytteenotto voidaan tehdä hapettomasti. Näissä olosuhteissa mitatut uraanin liukoisuudet vaihtelivat 0, ,0 M NaCl-liuoksissa (ph 7), ,7 0-6 mol/ /Aquilar et al. 989/. Mitattuja Eh-arvoja ei ole viitteessä raportoitu. Kiinteän faasin koostumusta oli tutkittu XRD-menetelmällä (röntgendiffraktio ). Viitteessä /Cui & Eriksen 996/ on tutkittu neptuniumin(+v) (Np02+) ja teknetiumin( +VII) (Tc04 -) pelkistymistä kahdenarvoisen raudan vaikutuksesta. Koeastiat, jotka oli valmistettu polypropyleenistä, sijoitettiin isompaan astiaan, kuva 4. Systeemiä huuhdeltiin (Ar tai Ar /% H2) kolme vuorokautta, ennenkuin hapeton pohjavesi tai perkloraattiliuos lisättiin koeastioihin. Vesifaasi tehtiin hapettomaksi joko tasapainottamalla graniittikiven kanssa, tai huuhtel a Ar/% H2 kaasuseoksella. Koesysteemissä on Pt-elektrodi redox-mittauksia varten. Mitatut Eh-arvot Ar/% H2 -kuplitetussa Tc04- liuoksessa olivat matalia, n mv.

11 7 C.G.E. l. lf'latimjm ELEcrnoDE Kuva 3. Pelkistävissä olosuhteissa U02- liukoisuustutkimuksissa käytetty koeastia /Aguilar et al. 989, Bruno et al. 99. Pteleclrode Water to keep humidity Sorbent particles Kuva 4. Kokeellinen järjestely Tc:n pelkistyskokeissa /Cui & Eriksen 996.

12 8 Grambow et al. /996/ ovat saaneet aikaan pelkistävät olosuhteet uraanille erittäin suolaisessa vedessä (MgCb-brine, n. 3 M) raudan korroosion avulla. Teräksen annettiin korrodoitua vedessä autoklaavissa (PTFE vuoraus) korkeassa lämpötilassa (90, 50 C) 3-6 kuukautta. Vedessä alunperin ollut ilma (n. 5 mg happea/200 ml) reagoi teräksen kanssa. Tämän jälkeen autoklaavi avattiin joko Ar-suojakaasussa tai hapettomassa kaapissa (Ar/8% H2). Redox-mittausten mukaan Eh-arvot olivat matalia, lähellä veden stabiilisuusrajaa. Korroosiokäsittelyn jälkeen uraani lisättiin U( +VI) - hapetustilalla (n. 0-4 M). Jatkossa seurattiin uraanin ja raudan hapetustilaa vesifaasissa ja niiden jakautumista vesi- ja kiinteän faasin välillä. Uraanin hapetustila analysoitiin menetelmällä, joka perustuu U( +IV)/U( + Vl)-erotukseen anioninvaihdolla 4,5 M HCI-liuoksessa. Erotuksen jälkeen fraktioiden uraanipitoisuudet mitattiin ICP-MS:llä. Vastaavanlainen menetelmä on ollut käytössä U02-pellettien liukoisuuskokeissa /Ollila 996/ VTT Kemiantekniikassa. Tulosten mukaan uraanin pelkistymistä tapahtui, mutta vähäisemmässä määrin kuin termodynaamiset laskelmat ennustavat % uraanista liuosfaasissa oli U( +IV)-hapetustilalla. Uraanin määrä vesifaasissa väheni nopeasti uraanin lisäämisen jälkeen, ilmeisesti sorption ja/tai saastumisen seurauksena. Ryan & Rai /983/ ja Rai et al. /990, 995/ ovat tutkineet amorfisen uraanidioksidin, U02 xh20 (am), liukoisuutta laimeassa liuoksessa, ja U(IV)- ja Th(IV)-oksidien (hydrous) Iiukaisuutta NaHC0 3 - ja Na2C0 3 -liuoksissa pelkistävissä olosuhteissa. Kirjoittajien mukaan hapen osapaineen on oltava hyvin alhainen (02 fugasiteetti < 0-65 atm) tutkittaessa U(IV)-oksidien liukenemista. Tyypillisesti anaerobisessa kaapissa voidaan saavuttaa parhaimmillaan luokkaa 0-7 atm oleva hapen osapaine. Vesifaasiin on lisättävä pelkistin alentamaan happipitoisuutta. Ryan & Rai /983/ käyttivät pelkistimenä Na2S20 4, jossa hapen sitojana toimii S20/--ioni. Uraanin liukoisuudet laskivat 3,5 kertaluokkaa verrattuna aikaisempiin muuten vastaavissa olosuhteissa, mutta ilman pelkistintä suoritettuihin kokeisiin. Rai et al. /990, 995/ käyttivät rautajauhetta ja Eu 2 + (EuCh) pelkistimenä. Fe-jauheen kanssa tasapainotetun veden liuennut happipitoisuus oli mitatun redox-potentiaaliarvon mukaan < 0-75 atm. Molempia pelkistimiä lisättiin vesifaasiin ennen koetta ja kokeiden aikana. Kaikki kokeet suoritettiin anaerobisessa kaapissa (N2). Kaasun happipitoisuus oli muutama ppm. U02 xh20 (am):n liukoisuus (0-8 M) laski 3-4 kertaluokkaa verrattuna aikaisempiin mittauksiin /Bruno et al. 987/. Uraanin hapetustila oli analysoitu vain happamissa olosuhteissa (ph < 2,3), jossa se oli U( +IV). Käytetyn analyyttisen menetelmän määritysraja (Scintrex Model UA 3) ei riittänyt korkeammassa ph:ssa. Metallisen rautajauheen käyttöä pelkistimenä liukoisuuskokeissa on kritisoitu joissakin viitteissä /Grenthe et al. 992, Arthur & Apted 996/. Liukoisuuden lasku voi johtua osittain U(IV)-spesiesten sorptiosta raudan korroosiotuotteiden pinnoille. Toisaalta myös käytetyn polttoaineen loppusijoitusolosuhteissa vastaavat sorptioilmiöt ovat mahdollisia. Yajima et al. /995/ ovat tutkineet U(IV)-dioksidin Iiukaisuutta 0, M NaCl-liuoksessa pelkistävissä olosuhteissa. Vesifaasiin lisättiin hapen sitojaksi Na2S204 (0,0 M) ennen uraanin lisäämistä. Kokeet suoritettiin anaerobisessa kaapissa (99.99 % Ar), jonka kaasun happipitoisuus oli < ppm. Uraanin hapetustilaa ei kokeissa analysoitu. Liukoisuudet olivat 0,5-2 kertaluokkaa matalampia kuin edellä kuvatuissa Rai et al. /990/ - julkaisun mittauksissa. Tulokseen voi vaikuttaa erilainen kiinteän faasin kiderakenne.

13 9 Cross et al. /989/ ovat tutkineet uraanin Iiukaisuutta Eh:n funktiona M HC0 4 - liuoksessa. Pelkistävät olosuhteet ja Eh:n säätö saatiin aikaan sähkökemiallisesti. Laitteisto oli rakennettu niin, että sähkökemiallisessa sellissä käsitelty liuosnäyte voitiin viedä hapettomasti LIPAS-mittauskyvettiin uraanin hapetustilan analysointia varten, kuva 5. Sähkökemiallinen selli sisälsi mittauselektrodin (kulta-), referenssielektrodin (Ag/ AgCl) ja apuelektrodin pelkistystä varten. Apuelekrodisysteemi sisälsi inertin membraanin (hydrofiilinen PVDF suodatin, 0,22 J..lm huokoskoko ), joka läpäisi riittävästi virtaa uraanin pelkistykseen (n. 20 ma). Sampling po;nt lnput to alter ph Prefilter Electrochemical conditioning cell Flow through photoacoustic cell A u ht r Yhdistetty LIPAS/sähkökemiallinen selli aktinidien spesiaatiotutkimuksia varten /Cross et al. 989 Sähkökemiallisia menetelmiä on käytetty paljon kanadalaisissa U02:n liukenemismekanismitutkimuksissa /Shoesmith & Sunder 99. Periaatteena niissä on ollut kuitenkin tutkia ja säätää redox-olosuhteita uraanioksidin pinnalla. Vesifaasin Eh:ta ja uraanin hapetustilaa vesifaasissa ei ole tutkittu. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että relevanttia aineistoa löytyi melko vähän. Koeolosuhteita nimitetään useasti pelkistäviksi, mutta liuoksen pelkistävyyttä on harvoin osoitettu. Uraanin hapetustilaa ei yleensä oltu analysoitu. Syynä on ollut todennäköisesti riittävän herkän menetelmän puuttuminen. Alustavat hapetustila-analyysit U02-pellettien liukoisuuskokeissa anaerobisissa olosuhteissa (N2, ei pelkistinlisäystä) /Ollila 996/ osoittivat, että vallitseva hapetustila oli U(+VI) vesifaasissa. Usean kertaluokan lasku liukoisuuksissa anaerobisissa olosuhteissa pelkistinlisäyksen (Na2S20 4, Fe, EuCh) vaikutuksesta viittaa siihen, että uraanin hapetustila on ainakin osittain muuttunut U( +IV)-suuntaan. Kirjallisuuskatsauksen perusteella päätettiin testata redox-olosuhteita ja niiden vaikutusta uraanin hapetustilaan synteettisessä pohjavedessä, johon lisätään liuenneessa muodossa oleva pelkistin. Koska luonnon pohjavesissä esiintyy pelkistävissä olosuhteissa S(-)- ja Fe(+II) - spesieksiä, päätettiin testata Eh:n säätöä näiden spesiesten avulla. Tavoitteena on alentaa anaerobisessa kaapissa säilytettävän synteettisen pohjavesinäytteen jäännöshapen määrää niin, että se on riittävän alhainen uraanin

14 0 pitämiseksi U( +IV)-hapetustilalla. Kuvassa 6 on arvioitu termodynamiikkaan perustuen redox-reaktioiden (pelkistymis-) järjestystä redox-asteikolla (pe) luonnon pohjavesiolosuhteissa kuparin korroosiotutkimuksen yhteydessä /Ahonen 995/. Oleellista on redoxolosuhteiden (Eh/pH) stabiilisuus pidemmällä aikavälillä, koska tutkittavat UOzliukenemismekanismit ovat hitaita ja kokeet kestävät tyypillisesti useita kuukausia (jopa vuosia) Dissolved: Solid: w a. 0 -.,.. 0 :::J 0... LL... u.::::... LL Cu 2 +, CuC0 3 (aq) cu+, CuCI+ CuFA Cu(NH 3 )+, [NH" +) = o- 2 CuO Cu Cu 2 S, [HS-) = o- 3 Cu 3 S.. Ht, [HS-] = 0. Kuva 6. Redox-rektioidenjärjestys perustuen termodynamiikkaan /Ahonen 995.

15 3 VESIFAASIN REDOX-OLOSUHTEIDEN SÄÄTÖ 3. Testausmenetelmät 3.. Hapettomat olosuhteet Hapettomat olosuhteet saatiin aikaan anaerobisessa kaapissa, joka on täytetty typellä (5,0, 99,999 % ). Suurin osa testeistä on suoritettu Mecaplex-kaapissa. Osa siirrettiin Braun-kaappiin testien myöhemmässä vaiheessa. Kummassakin kaapissa on jatkuvakiertoinen kaasun puhdistussysteemi, joka sisältää adsorberit happea (Mecaplex: Cu, Braun: Pd) ja hiilidioksidia (molekyyliseula) varten. Braun-kaappi sisältää kaksi rinnakkaista kaasun puhdistussysteemiä, jolloin myös adsorberien regeneroinnin aikana säilyy hapettomuus. Mecaplex-kaapissa redox-herkät koeastiat siirretään suojaan vakuumikammioon regeneroinnin ajaksi. Molemmissa kaapeissa on mittaussysteemit hapen jatkuvaa seurantaa varten. Mecaplex-kaapissa on liuenneen hapen analysaattori (Orbisphere), jolla voidaan seurata kaasun happipitoisuuden vaihteluja. Mittari on suunniteltu liuenneen kaasun mittausta varten, mutta asettamalla sensori vesiastiaan vesipinnan yläpuolelle ( cm) mittari mittaa vedellä kyllästetyn kaasun happipitoisuutta. Se näyttää herkästi, jos happipitoisuus nousee kaapissa. Braun-kaapissa on lisäksi kaasun happipitoisuuden mittaussysteemi. Normaaleissa olosuhteissa molempien hapettomien kaappien valmistaja lupaa, että kaasun happipitoisuus on alle ppm. Happi nousee jonkin verran työskentelyn aikana (diffuusio hanskojen läpi), mutta palaa nopeasti normaalille tasolle ( < ppm) työskentelyn loputtua. Tarkkaa happipitoisuutta ei tunneta. Braunin kaapissa jatkuva happimittaus (Solid state oxygen analyzer) on näyttänyt arvoa< ppm. Suolaisen referenssiveden kehitystyön /Vuorinen et al. 997/ yhteydessä tehty happimittaus Mecaplex-kaapissa Teledyne-mittarilla antoi tulokseksi 0,3... 0,5 ppm. Oletettaessa, että kaasun happipitoisuus vaihtelee välillä 0,3... ppm, vaihtelee liuenneen hapen pitoisuus välillä 0,0... 0,04 ppb. Happipitoisuus vastaa hapen osapainetta atm. Samassa yhteydessä kaapin kaasun keskimääräiseksi hiilidioksidipitoisuudeksi saatiin 0,08 ppm (Ff-IR -menetelmä) Mittaus- ja laskentamenetelmät Redox-mittaukset suoritettiin platinaelektrodilla (Yokogawa, SM 29-PT 9). Referenssielektrodina oli Yokogawan Agl AgCl - elektrodi (SR 20-AP 26), jossa elektrolyyttiliuos (M KCl). Elektrolyyttiliuos on geelimuodossa, mistä johtuen KCl ei vuoda mitattavaan liuokseen. Elektrodien toiminta tarkastettiin käyttäen Zobell-liuoksia ja Chinhydron-puskureita (ph 4 ja 7). Mittaus suoritettiin suoraan koeastiasta, kun testiliuoksen tilavuus oli ~ 00 ml. Kun testiliuoksen tilavuus oli ml, otettiin n. 50 ml:n näyte erilliseen mittausastiaan. Näyte palautettiin takaisin testiastiaan mittauksen jälkeen. Redox-mittauksien aikana mittausastia peitettiin alumiinifoliolla. Mittauksien kesto oli tyypillisesti yön yli. ph-mittaukset suoritettiin yhdistelmä- ph-elektrodilla (ROSS 863 SC), jossa vertailupuoli on hapetus/pelkistysysteemi, joka koostuu platinalangasta KI/ 2 - liuoksessa.

16 2 Redox-spesiesten, Fe( +II), Fe( +) ja S( -II), pitoisuudet analysoitiin raudan tapauksessa ferroziini-menetelmällä /Dimmock et al. 979/ ja sulfidin tapauksessa spektrofotometrisellä standardimenetelmällä /SFS 3038/. Teoreettinen Eh laskettiin alustavasti käyttäen hydrogeokemiallista EQ3-ohjelmaa (versio 7,2b). Termodynaamisena lähtötiedostona oli Data0.com.R2/Wolery 992/ Vedet Vesifaaseina olivat synteettiset pohjavedet makea Allardin vesi alkuperäisen reseptin mukaan /Allard et al. 98 ja suolainen OL-SR vesi /Vuorinen et al. 997/. Allard-vesi valmistettiin jääkaapissa säilytettävistä kantaliuoksista. Muut aineet, paitsi natriumbikarbonaatti, lisättiin ml:aan deionisoitua vettä. Liuosta huuhdeltiin typellä (N 2 6,0) yli yön ja vietiin hapettomaan kaappiin. Typpihuuhtelua jatkettiin kaapissa pari tuntia, minkä jälkeen lisättiin NaHC0 3 ja liuos tasattiin litraksi. Valmiin veden annettiin tasapainottua vähintään viikon ajan vedessä olevan jäännöshapen poistamiseksi. Korkki pidettiin löysästi suljettuna pari päivää. Liuoksen tasapainottuessa Allardin veden ph nousi ph 8,4:sta... ph 8,8-9,0:aan. Ohjeen mukaisesta ph:n säädöstä (ph 8,2) luovuttiin, koska ph nousi säädöstä huolimatta. Suolainen OL-SR vesi valmistettiin seuraavasti: Na- ja Ca-kloridit liuotettiin ml:aan deionisoitua vettä. Liuosta huuhdeltiin typellä yli yön ja vietiin hapettomaan kaappiin, jossa typpihuuhtelua jatkettiin pari tuntia. Muut aineet lisättiin kaapissa säilytetyistä kantaliuoksista. Valmiin veden ph säädettiin 8,3:ksi. Alkuvaiheessa ph pyrki laskemaan ph-säädön jälkeen (8,0-8,), mutta pidemmällä tähtäimellä useiden kuukausien tasapainottumisen jälkeen ph nousi (8,2-8,3). Samoin kuin Allardin veden tapauksessa, OL-SR veden annettiin tasapainottua vähintään viikon ajan. Vesien tasapainottumisen jälkeen lisättiin redox-spesiekset, Fe( +II) ja S( -II), samana päivänä valmistetuista tuoreista kantaliuoksista. Kantaliuokset valmistettiin hapettomassa kaapissa liuottamalla Fe( +)-kloridi (FeCh 4Hz0) ja Na-sulfidi (NazS 9H20) hapettomaan deionisoituun veteen. Redox-spesiesten lisäyksen jälkeen ph:ta ei enää säädetty. Stabiilisuustestejä varten osa liuoksista siirrettiin pienempiin muovipulloihin (polypropyleeni, Nalgene) heti redox-spesieslisäysten jälkeen. Liuostilavuudet olivat 00 ja 500 ml (osassa ml). 3.2 Mittaustuloksia 3.2. Anaerobinen vesi Ilman redox-spesieslisäyksiä redox-mittaukset antavat anaerobisissa olosuhteissa vaihtelevia tuloksia. Kuvassa 7 on esitetty yhden, yön yli suoritetun redox-mittauksen kulku Allardin ja OL-SR synteettisissä pohjavesissä. Allardin vesi tässä tapauksessa oli modifioitu (ALL-MR) Nuorinen & Snellman 998/. Eh näyttää tasoittuvan johonkin arvoon, joka on Allardin vedessä selvästi matalampi (korkeampi ph). Toisaalta, toistettaessa

17 3 mittausta arvot vaihtelevat melkoisesti. Kuvassa 8 on esitetty mitatut Eh- ja ph-arvot samalle OL-SR-vesierälle ( ml) pitkän ajan kuluessa. Mittaustulos on ilmeisesti hyvin herkkä mittauksen aikana kaapin kaasukehän happipitoisuuden vaihtelulle, joka aiheutuu esim. kaapissa työskentelystä. Kuvan 8 redox-mittaukset on viimeistä lukuunottamatta suoritettu Mecaplex-kaapissa. Mittauksia ei ole toistaiseksi voitu suorittaa täysin suljetussa systeemissä kaapissa. Uudemmassa Braun-kaapissa mitatut redoxarvot näyttävät vaihtelevan vähemmän /Ollila 999/. > E -.c w 0-50 Jl ~ OL-SR -00 ALLARD (modif.).. - J mittausaika [t] Kuva 7. Redox-mittaus modif. Allardin (ph 9, ) ja OL-SR- vesissä (ph 8, ), joihin ei ole lisätty redox-spesieksiä \ , j \_E~ "'\ > 40 ~.~ '\ 8. E :::c a..c ph '\ w 80.. "0... ~ '\ 20 0 \/ '\ l ~ aika [vrk] Kuva 8. EhlpH ajanfunktiona OL-SR vedessä (ei redox-spesieksiä).

18 4 Mitatut ja teoreettiset Eh-arvot anaerobisessa synteettisessä pohjavedes Taulukko 2. sä. Mitattu Eh/pH Laskettu (EQ3) Eh/pH log 0 2 fu_gaci_ty= -7 Allardin vesi (modif.) (-34 ± 20) mv 8,8 ± 0, 605 mv 8,8 (log Pcm= -4) OL-SR vesi (26 ± 74) mv 8, ± 0,2 635 mv 8,3 (log Pcm= -7) Mitatut Eh-arvot ovat selvästi matalampia kuin teoreettinen Eh, joka perustuu kaapin kaasukehän hapen osapaineeseen, joka parhaimmillaan on luokkaa 0-7 atm, taulukko 2. Allardin veden mitatuissa Eh-arvoissa on vähemmän hajontaa kuin OL-SR veden arvoissa. Kaikki Allard-veden mittaukset on suoritettu Braun-kaapissa. Suurin osa OL SR-veden mittauksista on suoritettu Mecaplex-kaapissa Eh:n säätö Fe(+ll)-lisäyksen avulla Lisätyn raudan määräksi redox-stabiilisuustesteissä valittiin mg Fe( +II)/. Testejä aloitettiin myös pienemmillä määrillä, 0,2... 0,5 mg Fe( +II), mutta näytteet näyttivät hapettuvan yön yli tapahtuvan redox-mittauksen aikana. Ongelmana raudan kohdalla on osittain kolmenarvoiseksi hapettuvan raudan pieni liukoisuus, joka saattaa johtaa saastumiseen ja liuoksen epähomogeenisuuteen. Kuvassa 9 on esitetty redox-mittauksen kulku Allardin vedessä /Allard et al. 98/ (V= 00 ml), johon on lisätty ppm Fe( +II). Ensimmäinen mittaus (yläkuva) on aloitettu pian (n. tunnin kuluttua) rautalisäyksen jälkeen, toinen parin viikon tasapainottumisen jälkeen (alakuva). Heti rautalisäyksen jälkeen suoritettu mittaus antaa tuloksena hyvin matalan Eh:n ( < -500 m V) vielä lähes kahden vuorokauden jälkeen. Kun liuoksen annetaan tasapainottua tiiviisti suljetussa astiassa, kasvaa Eh selvästi. Parin viikon stabiloitumisen jälkeen mitattu Eh on lähellä Fe( +II)/Fe( +III)-pariin perustuvaa teoreettista arvoa: Fe( +II):n määräksi on oletettu lisätty määrä ( mg/). Syytä ensimmäisen mittauksen matalaan arvoon ei tiedetä. Laskettu Eh on voimakkaasti riippuvainen ph:sta. Kuvan 9 Eh perustuu samana päivänä rautalisäyksen jälkeen mitattuun arvoon (9,). Pidemmällä tähtäimellä (3 kk) liuoksen ph nousi, kuva 0, mutta pysyy 3 kk:n tasapainottumisen jälkeen melko stabiilina. Nousu johtuu todennäköisesti karbonaattitasapainon muuttumisesta /Vuorinen & Ollila 997/. Pidemmällä aikavälillä vesien Eh-arvot vaihtelevat voimakkaasti, kuvat 0 (Allardin vesi) ja (OL-SR). Erityisesti OL-SR vedessä Eh nousee selvästi. Samanaikaisesti ph laskee. Fe( +II)- ja kokonaisrautapitoisuudet mitattiin OL-SR- vedessä testin lopussa (50 pv). Tuloksen mukaan 0,63 ppm oli edelleen kahdenarvoisena. Kokonaisrauta antoi saman tuloksen. Tämä viittaa hapettuneen osuuden adsorboitumiseen astian pinnoille tai saastumiseen. Yhteenveto Eh-säädöstä Fe( +II)-lisäyksen avulla on esitetty taulukossa 3. (2)

19 ,..._---~.rc,'r JJ t > t ~ 4 w L_ Å.A (( -550 ''''').. ) , mittausaika [t] , > -20.s -220.c -230 w i " teor. Eh (EQ3): _ ~- Fe(+II)/Fe(+lll)_ -..W t mittausaika [t] Kuva 9. Redox-mittaus Allardin vedessä (alkuperäinen) (ph 9, ), johon on lisätty ppm Fe(+/). Yläkuva: Mittaus aloitettu n. tunnin tasapainottumisen jälkeen. Alakuva: Mittaus aloitettu kahden viikon tasapainottumisen jälkeen.

20 /' t- 9.9 Eh / : ~--,L. k' > -250 ~- \/. teor. Eh (EQ3): 0-. Fe(+/)/Fe(+/) 9.6 E.c w ph I e 9.5 c ~ t ' -550 ~ -r aika [vrk] Kuva 0. Allardin veden (alkuperäinen) EhlpH-stabiilisuus Fe(+/)-lisäyksen ( ppm) jälkeen teor. Eh (EQ3): 8.4 ~e(+ii)/fe(+l~ Eh > -00 ~ c. E I.c w -40. i i.~ L!>. ph / aika [vrk] Kuva. OL-SR veden EhlpH stabiilisuus ppm Fe(+/)-lisäyksenjälkeen.

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi

Lisätiedot

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

Lähialueen suolaisen. referenssiveden kehitys

Lähialueen suolaisen. referenssiveden kehitys Työraportti 98-03 Lähialueen suolaisen. referenssiveden kehitys Arto Muurinen Ulla Vuorinen.Jarmo Lehikoinen Hannu Aalto VTT Kemiantekniikka Tammikuu 1998 POSJVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Tips for teachers and expected results

Tips for teachers and expected results Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa.

Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa. TUTKIMUSSELOSTUS NRO PRO 463/02 1 (4) Tilaaja Oy Metro Therm Ab Kuutamokatu 8A Karri Siren 02210 ESPOO ja Nordkalk Oyj Abp Jari Laakkonen Tytyri 08100 Lohja Tilaus Käsittelijä Kohde Tehtävä Palaveri 24.3.2002

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Spektrofotometria ja spektroskopia

Spektrofotometria ja spektroskopia 11 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ INSTRUMENTTIANALYTIIKASTA Lisätehtävät Spektrofotometria ja spektroskopia Esimerkki 1. Mikä on transmittanssi T ja transmittanssiprosentti %T, kun absorbanssi A on 0, 1 ja 2. josta

Lisätiedot

Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti

Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti Työ r a p o r t t i- 9 7-2 5 Olkiluodon pohjavesikemia - suolainen ja murtovesi - suolaisen referenssiveden resepti Ulla Vuorinen, Kaija Ollila VTT Kemiantekniikka Margit Snellman Posiva Oy Elokuu 1997

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21

Lisätiedot

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999 Työraportti 9 9-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina 998-999 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-07841-12 20.11.2012 Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: Dir-Air Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-07841-12

Lisätiedot

Työ 2895.11 22.10.2014 rev.1 26.2.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Keittiöhanan 37005 APK/PK akustiset mittaukset

Työ 2895.11 22.10.2014 rev.1 26.2.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Keittiöhanan 37005 APK/PK akustiset mittaukset Työ 2895.11 22.10.2014 rev.1 26.2.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Keittiöhanan 37005 APK/PK akustiset mittaukset Mitattua hanaa vastaavat hanamallit: Keittiöhanat 115.0322.962 ja 115.0322.967 (kromi/rosteri) APK/PK

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1)

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1) KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1) Johdanto Monet palosammuttimet, kuten kuvassa esitetty käsisammutin, käyttävät hiilidioksidia. Jotta hiilidioksidisammutin olisi tehokas, sen täytyy vapauttaa hiilidioksidia

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

RAUDAN KATALYYTTINEN SUODATUS

RAUDAN KATALYYTTINEN SUODATUS www.watman.fi RAUDAN KATALYYTTINEN SUODATUS Suodatinmallit WatMan FeA, FeAC ja FeACMn 550-2000 Oy WatMan Ab Vedenkäsittely Yrittäjäntie 4 09430 SAUKKOLA Puhelin 020 741 7220 www.watman.fi info@watman.fi

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla 18.11.2015 Harri Toivonen, projektin johtaja* Kari Peräjärvi, projektipäällikkö Philip Holm, tutkija Ari Leppänen, tutkija Jussi Huikari, tutkija Hanke

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO

OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Työ 5 ph-lähettimen konfigurointi ja kalibrointi 2012 Tero Hietanen ja Heikki Kurki 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan nykyaikaiseen teollisuuden yleisesti

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma ja Ympäristöanalytiikan projekti Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä Projektisuunnitelma 1 1 Projektitehtävän määrittely 1.1 Tausta Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Espoon järvistä Bodominjärvi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa TkT Marja Niemi Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos 23.4.2012 Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten klubi DI 2002, TTKK Materiaalitekniikan

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351 Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen CEN/TC 351 Construction products - Assessment of release of dangerous

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot

Lisätiedot

Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus

Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus FLIR Systems AB 16.12.2010 Tutkimusselostus VTT-S-10235-10 Liite 2 Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus PVM 16.12.2010 Lämpökuvaaja: VTT Expert Services Oy Erkki Vähäsöyrinki Tilaaja: Binja

Lisätiedot

MUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010

MUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010 MUTKU-PÄIVÄT Hämeenlinna 22-23.3.2010 Orgaanisten yhdisteiden elektrokineettinen hapetus -EKO teknologia - Lupaavia käyttökokemuksia Suomessa ja Ruotsissa Eko Harden Technologies Oy Erkki Lindberg puh

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2

HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2 HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2 Metanolisynteesin bruttoreaktio on CO 2H CH OH (3) 2 3 Laske metanolin tasapainopitoisuus mooliprosentteina 350 C:ssa ja 350 barin paineessa, kun lähtöaineena

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot