Uraanin suhteen pelkistävien koeolosuhteiden kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uraanin suhteen pelkistävien koeolosuhteiden kehitys"

Transkriptio

1 Työraportti Uraanin suhteen pelkistävien koeolosuhteiden kehitys Kaija Ollila Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 ~',-n- KEMIANTEKNIIKKA V Teollisuusfysiikka () TUTKIMUSSELOSTUS NRO KET202/00 Tilaaja Tilaus Käsittelijä Tehtävä Tulokset Posiva Oy Mikonkatu 5 A 0000 HELSINKI 975/99/MVS, Margit Snellman Erikoistutkija Kaija Ollila, puh. (09) U0 2 -polttoaineen liukoisuustutkimukset vuonna 999 Raportissa "Uraanin suhteen pelkistävien koeolosuhteiden kehitys" Espoo /"--- ~ < , Ryhmäpäällikkö Erikoistutkija Arto Muurinen ;2/ crzp- 0Cf2 e o Kaija Ollila ' JAKELU Posiva Oy VTT Kemiantekniikka arkisto Tutkija VTI KEMIANTEKNIIKKA Teollisuusfysiikka Otakaari 3 A, Espoo PL VTI Puh. vaihde (09) 456 Faksi (09) /www. vtt.fi/

3 Työ r a p o r t t i Uraanin suhteen pelkistävien koeolosuhteiden kehitys Kaija Ollila VTT Kemiantekniikka Maaliskuu 2000 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 -----~--~~~ URAANIN SUHTEEN PELKISTÄVIEN KOEOLOSUH TEIDEN KEHITYS TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää pelkistäviä koeolosuhteita U0 2 :n liukenemiskokeita varten. Hapettomissa olosuhteissa suoritetuissa liukoisuuskokeissa mitatut uraanin liukoisuudet vaihtelevat useita kertaluokkia johtuen suurelta osalta todennäköisesti vaihtelevista redox-olosuhteista. Oleellista on koeolosuhteiden stabiilisuus pidemmällä aikavälillä, koska tutkittavat mekanismit ovat hitaita ja kokeet kestävät tyypillisesti useita kuukausia (jopa vuosia). Hapettoman kaapin ns. anaerobiset (Nz) olosuhteet (0 2 < ppm) eivät riitä aikaansaamaan uraanin suhteen pelkistäviä olosuhteita, koska liuenneen jäännöshapen määrä vesifaasissa on liian korkea. Kirjallisuuskatsauksen perusteella päätettiin testata redox-olosuhteiden stabiilisuutta synteettisessä pohjavedessä, johon oli lisätty liuenneessa muodossa oleva pelkistin alentamaan happipitoisuutta. Pelkistimenä käytettiin luonnon pohjavesissä pelkistävissä olosuhteissa esiintyviä S( -II)- ja Fe( +)-spesieksiä. Suoritettujen Eh/pH-seurantamittausten perusteella voidaan sulfidilisäyksen avulla ylläpitää alhainen Eh ( m V) vesinäytteessä hapettomassa kaapissa pitkiä ajanjaksoja (jopa 3 vuotta). Mitattuja, stabiloituneita Eh-arvoja verrattiin alustavasti teoreettisiin hydrogeokemiallisella EQ3-mallilla laskettuihin arvoihin. Alustavat uraanin hapetustilamittaukset osoittivat, että pelkistävien spesieksien lisäyksillä voidaan vaikuttaa uraanin hapetustilajakaumaan. Parhaassa tapauksessa, kun vesinäytteeseen lisättiin ppm S(-), yli puolet liuoksessa olevasta uraanista pysyi U ( + IV)-hapetustilalla. Avainsanat uraani, uraanin hapetustila, pelkistävät olosuhteet, redox-stabiilisuus, Eh, ph, synteettinen pohjavesi

5 DEVELOPMENT AND TESTING OF REDUCING EXPERIMENTAL CONDITIONS FOR URANIUM ABSTRACT This report presents the development and testing of reducing aqueous conditions for U02 dissolution studies. The reported uranium solubilities, which have been measured under anoxic conditions, vary over orders of magnitude obviously mostly due to differences in redox conditions. The stability of redox conditions is important in the experiments of typically Iong duration (possibly years). The anaerobic (N 2 ) aqueous conditions in the glove box (02 < ppm) are not adequate, because the trace oxygen in the atmosphere of the box is enough to cause slightly oxidizing conditions for uranium in the absence of reducing agents. Based on the literature review we decided to test the stability of redox conditions in the sample of synthetic groundwater with the addition of a reducing agent, S( -II) or Fe( +II). These redox species are typically present in natural groundwaters under reducing conditions. The long-term follow-up measurements of EhlpH (up to three years) showed that a low Eh ( m V) can be maintained in an aqueous phase with the addition of -5 ppm S(-). A preliminary comparison of measured stabilized Eh values was made with the theoretical values, which were calculated with the hydrogeochemical model, EQ3. The preliminary determinations of the oxidation states of uranium in the aqueous phase as a function of redox conditions (Eh) showed that the addition of reducing species had effect on the distribution of the oxidation states. The addition of ppm S( -ll) caused the fraction of ~ 50 % to remain in the tetravalent state. Keywords: uranium, uranium oxidation state, reducing conditions, redox stability, Eh, ph, synthetic groundwater

6 SISÄLLYSLUETTELO Abstract sivu Tiivistelmä JOHDANTO KIRJALLISUUTTA Uraanin hapetustilat Menetelmiä pelkistävien olosuhteiden aikaansaamiseksi VESIF AASIN REDOX -OLOSUHTEIDEN SÄÄ TÖ Testausmenetelmät Hapettomat olosuhteet Mittaus- ja laskentamenetelmät Vedet Mittaustuloksia Anaerobinen vesi Eh:n säätö Fe(+II)-lisäyksen avulla Eh:n säätö S( -)-lisäyksen avulla URAANIN HAPETUSTILAMITTAUKSIA Menetelmät Mittaustuloksia YHTEENVETO KIRJALLISUUSVIITTEET LIITTEET

7 3 JOHDANTO Uraanin liukoisuus ja spesiaatio pohjavedessä, tai yleisemmin vesiliuoksessa, on voimakkaasti riippuvainen redox-olosuhteista. Hapettavassa pohjavesiympäristössä uraanin tiedetään esiintyvän hapetustilalla +VI pääasiallisesti karbonaatti- ja/tai hydroksyylikompleksina, jolloin Iiukoisuus on suhteellisen korkea, M. Liukoisuus laskee useita kertaluokkia, kun olosuhteet muuttuvat voimakkaasti hapettavista voimakkaasti pelkistäviksi ja vallitseva hapetustila on +IV. Uraanin suhteen pelkistävien olosuhteiden raja on riippuvainen veden ominaisuuksista. Veden ph ja koostumus, erityisesti karbonaattipitoisuus, vaikuttavat kirjallisuuden mukaan hapetustilojen suhteelliseen stabiilisuuteen Eh-asteikolla. Karbonaattikompleksaatio esim. näyttää stabiloivan U( +VI) hapetustilaa negatiivisemmalla Eh-asteikolla kuin ilman sitä. Hapettomia olosuhteita simuloidaan tavallisesti laboratoriossa inertillä kaasulla (N2 tai Ar) täytetyssä ns. anaerobisessa kaapissa, jossa kaasun happipitoisuus on saatu mahdollisimman alhaiseksi kaapin tiiveyden ja kaasun puhdistussysteemin avulla. Kaasun happipitoisuus näissä olosuhteissa on tyypillisesti < ppm. Hapettoman kaapin olosuhteet eivät näytä riittäviltä saamaan aikaan pelkistäviä vesiolosuhteita uraanille, vaan vaaditaan lisäksi pelkistin, joka reagoi vesifaasissa olevan jäännöshapen kanssa. Kehitettäessä uraanin hapetustilojen määritysmenetelmää /Ollila 996/ analysoitiin alustavasti uraanin hapetustila vesifaasissa synteettisessä pohjavedessä ja NaHC03-liuoksissa anaerobisessa kaapissa ilman pelkistintä suoritettujen uo2 pellettien liukenemiskokeiden lopussa. Tulosten mukaan uraanin vallitseva hapetustila oli U( +VI) vain pienen osan(< 0 %) ollessa U(+IV)-tilalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää pelkistäviä koeolosuhteita uraanin liukoisuuskokeita varten. Työ aloitettiin kirjallisuuskatsauksella. Kirjallisuutta läpikäydessä ilmeni kuitenkin melko pian, että aiheesta löytyy vähän relevanttia tietoa. Koeolosuhteita nimitetään useasti pelkistäviksi, mutta liuoksen pelkistävyyttä uraanin suhteen on harvoin osoitettu. Uraanin hapetustilaa liuoksessa ei yleensä ole analysoitu. Redox-mittauksia (Eh) on jonkin verran tehty. Useiden kertaluokkien vaihtelu mitatuissa uraanin liukoisuuksissa viittaa siihen, että redox-olosuhteet ovat olleet hyvin vaihtelevat /Ollila & Ahonen 998/. Tutkimusta jatkettiin Eh/pH-stabiilisuustesteillä synteettisissä pohjavesinäytteissä tavoitteena saada aikaan stabiilit matalan Eh:n vesiolosuhteet anaerobisessa kaapissa. Vesifaasiin lisättiin pelkistimeksi Fe( +II)- ja S( -)-spesieksiä. Työ tehtiin pääosin Stabiilisuustestejä jatkettiin osittain vesikemian pitkäaikaisstabiilisuuden selvittämiseksi. Viimeiseksi selvitettiin alustavasti redoxsäädön vaikutusta uraanin hapetustilajakaumaan vesifaasissa.

8 4 2 KIRJALLISUUTTA 2. Uraanin hapetustilat Uraani esiintyy vesiliuoksissa hapetustiloilla +, +IV, +V ja +VI. Uranyyli-ioni, uol+, jossa hapetustila on +VI, on stabiilein ja vaikeasti pelkistyvä. Pelkistävissä olosuhteissa vallitseva hapetustila on +IV. Matalin hapetustila, U( +), hapettuu hitaasti veden vaikutuksesta +IV tilalle. U(+IV) ei hapetu veden vaikutuksesta, mutta hapettuu ilman vaikutuksesta U(VI):ksi (UOl+). U(IV):n hydrolyysi alkaa ph < :ssa. Kun ph kasvaa, muodostuu useita hydroksyyli-spesieksiä alkaen UOH 3 +:sta U(OH)4:ään /Bard et al. 985/. U(+VI)IU(+IV)- parin tasapainopotentiaali on hyvin matala, mistä johtuen U(IV) hapettuu voimakkaasti hapen vaikutuksesta. Taulukossa /Grenthe et al. 992/ on esitetty mitattuja standardipotentiaalin arvoja reaktiolle: () Taulukko. UO/+;[j+: Mitattuja standardipotentiaalin arvoja erilaisissa liuoksissa (25 C, atm). Aktiivisuuskerroinkorjauksia ja kompleksimuodostuksen vaikutuksia ei ole huomioitu /Grenthe et al. 992 Method Medium Formal potential (V, vs. NHE) Reference Redox couple: U(VI)/U(IV) pot 0.05 to 0.5 M H2S04 pot 0.05 to 0.5 M H2S ± ± pot 0.05 to 0.5 M H2S pot 0.2 to 2m HCl to pot -+m HCl 0.30 ± 0.03 pot pot pot pot 4 M (Na.Cl04,HCl04) pot 0. to. M Cl to pot pot pot ± pot ± rev ± rev ± 0.002(f) (08L UT /MICJ(a) (0TITJ(a) (43KHL/GUR] (44TAY /SMI] (49KRA/NEL2] (57GURJ(b) (6SOB/MIN] (6SOBJ(c) (69GRE/VAR] (70STA](d) (74NIK] [85GUO /LIU](e) (86BRU /GRE2) (90BRU /GRE] [76FUG/OET) this review (a) Measurements performed at approximately l8 C. (b) Measurements performed in sulphate media. (c) Data from HCI and H 2 S0 4 media also given. (d) R ec al cu l ate d usmg E, = Emeas og 0 ([H+r ruo:l+l) [U4+]'. (e) Measurements performed at 30 C. (f) Conversion to thestandard state pressure of bar yields the value of E 0 = ( ± 0.002) V recommended by this review. pot: potentiometrinen menetelmä, rev: kirjallisuuteen perustuva

9 5 Acid Solution +6,0.27 uo2+ o uo+ o l u4+ -o. 52 t +3 0 u u -.38 _j Basic Solution Kuva. Uraanin potentiaaliarvoja (V) happamassa ja emäksisessä liuoksessa /Bard et al. 985 NEA-TDB päätyi suosittelemaan arvoa, Eo= (0,2673 ± 0,002) V. Hapettuminen lisääntyy, kun ph kasvaa. Kuvassa on esitetty vertailu happaman ja emäksisen liuoksen välillä /Bard et al. 985/. Siksi vaaditaan hyvin matala happipitoisuus (02 fugasiteetti < 0-65 /Rai et al. 990/) neutraalilla ph-alueella pitämään uraani hapetustilalla +IV. Uraanin hapetustilamittauksia vesiliuoksessa negatiivisella Eh-alueella löytyy kirjallisuudesta hyvin vähän. Cross et al. /989/ ovat mitanneet LIPAS- menetelmällä (Laser Induced Photoacoustic Spectroscopy) uraanin hapetustilaa Eh:n funktiona happamassa (ph= ) ja lievästi emäksisessä (ph= 8) liuoksessa. Mittaukset suoritettiin M HC04:ssa, jonka ph säädettiin lisäämällä perkloorihappoa (HCl04) tai natriumhydroksidiliuosta (NaOH). Liuoksen Eh:ta säädettiin sähkökemiallisesti välillä mv. Menetelmä esitetään tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Tuloksissa näkyy ph:n voimakas vaikutus uraanin hapetustilajakaumaan, kuva 2. Mittaustuloksia verrattiin mallinnuksen (PHREEQE, Nirex/Harwell datatiedosto /Lemire 988/) antamiin tuloksiin. Happamassa liuoksessa U( +IV) alkaa esiintyä positiivisella Eh-alueella (+60 mv). Kun Eh= 0 mv, vallitseva hapetustila on U(IV). Mallinnuksen antamat tulokset sopivat paremmin yhteen kokeellisten tulosten kanssa, kun U(+VI)IU(+IV) - parin E 0 - arvo muutettiin 0,27 V ~ 0,23 V ja U(+V)IU(+IV)- parin E 0 - arvo 0,38 V ~ 0,32 V. Lievästi emäksisessä liuoksessa (ph 8) vaadittiin matala Eh-arvo, n m V, ennen kuin U( + VI):n pelkistymistä alkoi tapahtua. Kun Eh säädettiin arvoon -400 mv, vallitseva hapetustila oli U(+IV). Mitatut tulokset eivät sopineet hyvin yhteen mallin antamien tulosten kanssa. Syyksi esitettiin mm. epävarmuudet U(IV) - hydrolyysispesiesten ja kiinteän U02:n termodynaamisissa vakioissa. Sen sijaan mittaustulokset sopivat hyvin yhteen kuvassa esitettyjen potentiaaliarvojen kanssa.

10 6 "' Ql u Ql c. II) E :;) c 0 '- :;) I \ y-----i U (VI) f U (IV) y U (V ) \ )\ / II\ / '... 0~~------~-=-----~--~-=------~--=~ ~ ~ Eh /mv Kuva 2. Mitattu ja mallin ennustama uraanin hapetustilajakauma Eh:n funktiona, ph : yläkuva, ph 8: alakuva /Cross et al Menetelmiä pelkistävien olosuhteiden aikaansaamiseksi uo2 (s):n liukenemista pelkistävissä olosuhteissa on useassa tapauksessa tutkittu kuvan 3 tyyppisessä koejärjestelyssä Bruno et al. 988, 99/ /Aguilar et al. 989/ /Casas et al. 993/ /Enresa 995/. Hapettomat olosuhteet saadaan aikaan lasiastiassa jatkuvana vetykuplituksella. Palladium toimii katalysaattorina. Astiassa on elektrodit redox- ja ph-mittauksia varten. Näytteenotto voidaan tehdä hapettomasti. Näissä olosuhteissa mitatut uraanin liukoisuudet vaihtelivat 0, ,0 M NaCl-liuoksissa (ph 7), ,7 0-6 mol/ /Aquilar et al. 989/. Mitattuja Eh-arvoja ei ole viitteessä raportoitu. Kiinteän faasin koostumusta oli tutkittu XRD-menetelmällä (röntgendiffraktio ). Viitteessä /Cui & Eriksen 996/ on tutkittu neptuniumin(+v) (Np02+) ja teknetiumin( +VII) (Tc04 -) pelkistymistä kahdenarvoisen raudan vaikutuksesta. Koeastiat, jotka oli valmistettu polypropyleenistä, sijoitettiin isompaan astiaan, kuva 4. Systeemiä huuhdeltiin (Ar tai Ar /% H2) kolme vuorokautta, ennenkuin hapeton pohjavesi tai perkloraattiliuos lisättiin koeastioihin. Vesifaasi tehtiin hapettomaksi joko tasapainottamalla graniittikiven kanssa, tai huuhtel a Ar/% H2 kaasuseoksella. Koesysteemissä on Pt-elektrodi redox-mittauksia varten. Mitatut Eh-arvot Ar/% H2 -kuplitetussa Tc04- liuoksessa olivat matalia, n mv.

11 7 C.G.E. l. lf'latimjm ELEcrnoDE Kuva 3. Pelkistävissä olosuhteissa U02- liukoisuustutkimuksissa käytetty koeastia /Aguilar et al. 989, Bruno et al. 99. Pteleclrode Water to keep humidity Sorbent particles Kuva 4. Kokeellinen järjestely Tc:n pelkistyskokeissa /Cui & Eriksen 996.

12 8 Grambow et al. /996/ ovat saaneet aikaan pelkistävät olosuhteet uraanille erittäin suolaisessa vedessä (MgCb-brine, n. 3 M) raudan korroosion avulla. Teräksen annettiin korrodoitua vedessä autoklaavissa (PTFE vuoraus) korkeassa lämpötilassa (90, 50 C) 3-6 kuukautta. Vedessä alunperin ollut ilma (n. 5 mg happea/200 ml) reagoi teräksen kanssa. Tämän jälkeen autoklaavi avattiin joko Ar-suojakaasussa tai hapettomassa kaapissa (Ar/8% H2). Redox-mittausten mukaan Eh-arvot olivat matalia, lähellä veden stabiilisuusrajaa. Korroosiokäsittelyn jälkeen uraani lisättiin U( +VI) - hapetustilalla (n. 0-4 M). Jatkossa seurattiin uraanin ja raudan hapetustilaa vesifaasissa ja niiden jakautumista vesi- ja kiinteän faasin välillä. Uraanin hapetustila analysoitiin menetelmällä, joka perustuu U( +IV)/U( + Vl)-erotukseen anioninvaihdolla 4,5 M HCI-liuoksessa. Erotuksen jälkeen fraktioiden uraanipitoisuudet mitattiin ICP-MS:llä. Vastaavanlainen menetelmä on ollut käytössä U02-pellettien liukoisuuskokeissa /Ollila 996/ VTT Kemiantekniikassa. Tulosten mukaan uraanin pelkistymistä tapahtui, mutta vähäisemmässä määrin kuin termodynaamiset laskelmat ennustavat % uraanista liuosfaasissa oli U( +IV)-hapetustilalla. Uraanin määrä vesifaasissa väheni nopeasti uraanin lisäämisen jälkeen, ilmeisesti sorption ja/tai saastumisen seurauksena. Ryan & Rai /983/ ja Rai et al. /990, 995/ ovat tutkineet amorfisen uraanidioksidin, U02 xh20 (am), liukoisuutta laimeassa liuoksessa, ja U(IV)- ja Th(IV)-oksidien (hydrous) Iiukaisuutta NaHC0 3 - ja Na2C0 3 -liuoksissa pelkistävissä olosuhteissa. Kirjoittajien mukaan hapen osapaineen on oltava hyvin alhainen (02 fugasiteetti < 0-65 atm) tutkittaessa U(IV)-oksidien liukenemista. Tyypillisesti anaerobisessa kaapissa voidaan saavuttaa parhaimmillaan luokkaa 0-7 atm oleva hapen osapaine. Vesifaasiin on lisättävä pelkistin alentamaan happipitoisuutta. Ryan & Rai /983/ käyttivät pelkistimenä Na2S20 4, jossa hapen sitojana toimii S20/--ioni. Uraanin liukoisuudet laskivat 3,5 kertaluokkaa verrattuna aikaisempiin muuten vastaavissa olosuhteissa, mutta ilman pelkistintä suoritettuihin kokeisiin. Rai et al. /990, 995/ käyttivät rautajauhetta ja Eu 2 + (EuCh) pelkistimenä. Fe-jauheen kanssa tasapainotetun veden liuennut happipitoisuus oli mitatun redox-potentiaaliarvon mukaan < 0-75 atm. Molempia pelkistimiä lisättiin vesifaasiin ennen koetta ja kokeiden aikana. Kaikki kokeet suoritettiin anaerobisessa kaapissa (N2). Kaasun happipitoisuus oli muutama ppm. U02 xh20 (am):n liukoisuus (0-8 M) laski 3-4 kertaluokkaa verrattuna aikaisempiin mittauksiin /Bruno et al. 987/. Uraanin hapetustila oli analysoitu vain happamissa olosuhteissa (ph < 2,3), jossa se oli U( +IV). Käytetyn analyyttisen menetelmän määritysraja (Scintrex Model UA 3) ei riittänyt korkeammassa ph:ssa. Metallisen rautajauheen käyttöä pelkistimenä liukoisuuskokeissa on kritisoitu joissakin viitteissä /Grenthe et al. 992, Arthur & Apted 996/. Liukoisuuden lasku voi johtua osittain U(IV)-spesiesten sorptiosta raudan korroosiotuotteiden pinnoille. Toisaalta myös käytetyn polttoaineen loppusijoitusolosuhteissa vastaavat sorptioilmiöt ovat mahdollisia. Yajima et al. /995/ ovat tutkineet U(IV)-dioksidin Iiukaisuutta 0, M NaCl-liuoksessa pelkistävissä olosuhteissa. Vesifaasiin lisättiin hapen sitojaksi Na2S204 (0,0 M) ennen uraanin lisäämistä. Kokeet suoritettiin anaerobisessa kaapissa (99.99 % Ar), jonka kaasun happipitoisuus oli < ppm. Uraanin hapetustilaa ei kokeissa analysoitu. Liukoisuudet olivat 0,5-2 kertaluokkaa matalampia kuin edellä kuvatuissa Rai et al. /990/ - julkaisun mittauksissa. Tulokseen voi vaikuttaa erilainen kiinteän faasin kiderakenne.

13 9 Cross et al. /989/ ovat tutkineet uraanin Iiukaisuutta Eh:n funktiona M HC0 4 - liuoksessa. Pelkistävät olosuhteet ja Eh:n säätö saatiin aikaan sähkökemiallisesti. Laitteisto oli rakennettu niin, että sähkökemiallisessa sellissä käsitelty liuosnäyte voitiin viedä hapettomasti LIPAS-mittauskyvettiin uraanin hapetustilan analysointia varten, kuva 5. Sähkökemiallinen selli sisälsi mittauselektrodin (kulta-), referenssielektrodin (Ag/ AgCl) ja apuelektrodin pelkistystä varten. Apuelekrodisysteemi sisälsi inertin membraanin (hydrofiilinen PVDF suodatin, 0,22 J..lm huokoskoko ), joka läpäisi riittävästi virtaa uraanin pelkistykseen (n. 20 ma). Sampling po;nt lnput to alter ph Prefilter Electrochemical conditioning cell Flow through photoacoustic cell A u ht r Yhdistetty LIPAS/sähkökemiallinen selli aktinidien spesiaatiotutkimuksia varten /Cross et al. 989 Sähkökemiallisia menetelmiä on käytetty paljon kanadalaisissa U02:n liukenemismekanismitutkimuksissa /Shoesmith & Sunder 99. Periaatteena niissä on ollut kuitenkin tutkia ja säätää redox-olosuhteita uraanioksidin pinnalla. Vesifaasin Eh:ta ja uraanin hapetustilaa vesifaasissa ei ole tutkittu. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että relevanttia aineistoa löytyi melko vähän. Koeolosuhteita nimitetään useasti pelkistäviksi, mutta liuoksen pelkistävyyttä on harvoin osoitettu. Uraanin hapetustilaa ei yleensä oltu analysoitu. Syynä on ollut todennäköisesti riittävän herkän menetelmän puuttuminen. Alustavat hapetustila-analyysit U02-pellettien liukoisuuskokeissa anaerobisissa olosuhteissa (N2, ei pelkistinlisäystä) /Ollila 996/ osoittivat, että vallitseva hapetustila oli U(+VI) vesifaasissa. Usean kertaluokan lasku liukoisuuksissa anaerobisissa olosuhteissa pelkistinlisäyksen (Na2S20 4, Fe, EuCh) vaikutuksesta viittaa siihen, että uraanin hapetustila on ainakin osittain muuttunut U( +IV)-suuntaan. Kirjallisuuskatsauksen perusteella päätettiin testata redox-olosuhteita ja niiden vaikutusta uraanin hapetustilaan synteettisessä pohjavedessä, johon lisätään liuenneessa muodossa oleva pelkistin. Koska luonnon pohjavesissä esiintyy pelkistävissä olosuhteissa S(-)- ja Fe(+II) - spesieksiä, päätettiin testata Eh:n säätöä näiden spesiesten avulla. Tavoitteena on alentaa anaerobisessa kaapissa säilytettävän synteettisen pohjavesinäytteen jäännöshapen määrää niin, että se on riittävän alhainen uraanin

14 0 pitämiseksi U( +IV)-hapetustilalla. Kuvassa 6 on arvioitu termodynamiikkaan perustuen redox-reaktioiden (pelkistymis-) järjestystä redox-asteikolla (pe) luonnon pohjavesiolosuhteissa kuparin korroosiotutkimuksen yhteydessä /Ahonen 995/. Oleellista on redoxolosuhteiden (Eh/pH) stabiilisuus pidemmällä aikavälillä, koska tutkittavat UOzliukenemismekanismit ovat hitaita ja kokeet kestävät tyypillisesti useita kuukausia (jopa vuosia) Dissolved: Solid: w a. 0 -.,.. 0 :::J 0... LL... u.::::... LL Cu 2 +, CuC0 3 (aq) cu+, CuCI+ CuFA Cu(NH 3 )+, [NH" +) = o- 2 CuO Cu Cu 2 S, [HS-) = o- 3 Cu 3 S.. Ht, [HS-] = 0. Kuva 6. Redox-rektioidenjärjestys perustuen termodynamiikkaan /Ahonen 995.

15 3 VESIFAASIN REDOX-OLOSUHTEIDEN SÄÄTÖ 3. Testausmenetelmät 3.. Hapettomat olosuhteet Hapettomat olosuhteet saatiin aikaan anaerobisessa kaapissa, joka on täytetty typellä (5,0, 99,999 % ). Suurin osa testeistä on suoritettu Mecaplex-kaapissa. Osa siirrettiin Braun-kaappiin testien myöhemmässä vaiheessa. Kummassakin kaapissa on jatkuvakiertoinen kaasun puhdistussysteemi, joka sisältää adsorberit happea (Mecaplex: Cu, Braun: Pd) ja hiilidioksidia (molekyyliseula) varten. Braun-kaappi sisältää kaksi rinnakkaista kaasun puhdistussysteemiä, jolloin myös adsorberien regeneroinnin aikana säilyy hapettomuus. Mecaplex-kaapissa redox-herkät koeastiat siirretään suojaan vakuumikammioon regeneroinnin ajaksi. Molemmissa kaapeissa on mittaussysteemit hapen jatkuvaa seurantaa varten. Mecaplex-kaapissa on liuenneen hapen analysaattori (Orbisphere), jolla voidaan seurata kaasun happipitoisuuden vaihteluja. Mittari on suunniteltu liuenneen kaasun mittausta varten, mutta asettamalla sensori vesiastiaan vesipinnan yläpuolelle ( cm) mittari mittaa vedellä kyllästetyn kaasun happipitoisuutta. Se näyttää herkästi, jos happipitoisuus nousee kaapissa. Braun-kaapissa on lisäksi kaasun happipitoisuuden mittaussysteemi. Normaaleissa olosuhteissa molempien hapettomien kaappien valmistaja lupaa, että kaasun happipitoisuus on alle ppm. Happi nousee jonkin verran työskentelyn aikana (diffuusio hanskojen läpi), mutta palaa nopeasti normaalille tasolle ( < ppm) työskentelyn loputtua. Tarkkaa happipitoisuutta ei tunneta. Braunin kaapissa jatkuva happimittaus (Solid state oxygen analyzer) on näyttänyt arvoa< ppm. Suolaisen referenssiveden kehitystyön /Vuorinen et al. 997/ yhteydessä tehty happimittaus Mecaplex-kaapissa Teledyne-mittarilla antoi tulokseksi 0,3... 0,5 ppm. Oletettaessa, että kaasun happipitoisuus vaihtelee välillä 0,3... ppm, vaihtelee liuenneen hapen pitoisuus välillä 0,0... 0,04 ppb. Happipitoisuus vastaa hapen osapainetta atm. Samassa yhteydessä kaapin kaasun keskimääräiseksi hiilidioksidipitoisuudeksi saatiin 0,08 ppm (Ff-IR -menetelmä) Mittaus- ja laskentamenetelmät Redox-mittaukset suoritettiin platinaelektrodilla (Yokogawa, SM 29-PT 9). Referenssielektrodina oli Yokogawan Agl AgCl - elektrodi (SR 20-AP 26), jossa elektrolyyttiliuos (M KCl). Elektrolyyttiliuos on geelimuodossa, mistä johtuen KCl ei vuoda mitattavaan liuokseen. Elektrodien toiminta tarkastettiin käyttäen Zobell-liuoksia ja Chinhydron-puskureita (ph 4 ja 7). Mittaus suoritettiin suoraan koeastiasta, kun testiliuoksen tilavuus oli ~ 00 ml. Kun testiliuoksen tilavuus oli ml, otettiin n. 50 ml:n näyte erilliseen mittausastiaan. Näyte palautettiin takaisin testiastiaan mittauksen jälkeen. Redox-mittauksien aikana mittausastia peitettiin alumiinifoliolla. Mittauksien kesto oli tyypillisesti yön yli. ph-mittaukset suoritettiin yhdistelmä- ph-elektrodilla (ROSS 863 SC), jossa vertailupuoli on hapetus/pelkistysysteemi, joka koostuu platinalangasta KI/ 2 - liuoksessa.

16 2 Redox-spesiesten, Fe( +II), Fe( +) ja S( -II), pitoisuudet analysoitiin raudan tapauksessa ferroziini-menetelmällä /Dimmock et al. 979/ ja sulfidin tapauksessa spektrofotometrisellä standardimenetelmällä /SFS 3038/. Teoreettinen Eh laskettiin alustavasti käyttäen hydrogeokemiallista EQ3-ohjelmaa (versio 7,2b). Termodynaamisena lähtötiedostona oli Data0.com.R2/Wolery 992/ Vedet Vesifaaseina olivat synteettiset pohjavedet makea Allardin vesi alkuperäisen reseptin mukaan /Allard et al. 98 ja suolainen OL-SR vesi /Vuorinen et al. 997/. Allard-vesi valmistettiin jääkaapissa säilytettävistä kantaliuoksista. Muut aineet, paitsi natriumbikarbonaatti, lisättiin ml:aan deionisoitua vettä. Liuosta huuhdeltiin typellä (N 2 6,0) yli yön ja vietiin hapettomaan kaappiin. Typpihuuhtelua jatkettiin kaapissa pari tuntia, minkä jälkeen lisättiin NaHC0 3 ja liuos tasattiin litraksi. Valmiin veden annettiin tasapainottua vähintään viikon ajan vedessä olevan jäännöshapen poistamiseksi. Korkki pidettiin löysästi suljettuna pari päivää. Liuoksen tasapainottuessa Allardin veden ph nousi ph 8,4:sta... ph 8,8-9,0:aan. Ohjeen mukaisesta ph:n säädöstä (ph 8,2) luovuttiin, koska ph nousi säädöstä huolimatta. Suolainen OL-SR vesi valmistettiin seuraavasti: Na- ja Ca-kloridit liuotettiin ml:aan deionisoitua vettä. Liuosta huuhdeltiin typellä yli yön ja vietiin hapettomaan kaappiin, jossa typpihuuhtelua jatkettiin pari tuntia. Muut aineet lisättiin kaapissa säilytetyistä kantaliuoksista. Valmiin veden ph säädettiin 8,3:ksi. Alkuvaiheessa ph pyrki laskemaan ph-säädön jälkeen (8,0-8,), mutta pidemmällä tähtäimellä useiden kuukausien tasapainottumisen jälkeen ph nousi (8,2-8,3). Samoin kuin Allardin veden tapauksessa, OL-SR veden annettiin tasapainottua vähintään viikon ajan. Vesien tasapainottumisen jälkeen lisättiin redox-spesiekset, Fe( +II) ja S( -II), samana päivänä valmistetuista tuoreista kantaliuoksista. Kantaliuokset valmistettiin hapettomassa kaapissa liuottamalla Fe( +)-kloridi (FeCh 4Hz0) ja Na-sulfidi (NazS 9H20) hapettomaan deionisoituun veteen. Redox-spesiesten lisäyksen jälkeen ph:ta ei enää säädetty. Stabiilisuustestejä varten osa liuoksista siirrettiin pienempiin muovipulloihin (polypropyleeni, Nalgene) heti redox-spesieslisäysten jälkeen. Liuostilavuudet olivat 00 ja 500 ml (osassa ml). 3.2 Mittaustuloksia 3.2. Anaerobinen vesi Ilman redox-spesieslisäyksiä redox-mittaukset antavat anaerobisissa olosuhteissa vaihtelevia tuloksia. Kuvassa 7 on esitetty yhden, yön yli suoritetun redox-mittauksen kulku Allardin ja OL-SR synteettisissä pohjavesissä. Allardin vesi tässä tapauksessa oli modifioitu (ALL-MR) Nuorinen & Snellman 998/. Eh näyttää tasoittuvan johonkin arvoon, joka on Allardin vedessä selvästi matalampi (korkeampi ph). Toisaalta, toistettaessa

17 3 mittausta arvot vaihtelevat melkoisesti. Kuvassa 8 on esitetty mitatut Eh- ja ph-arvot samalle OL-SR-vesierälle ( ml) pitkän ajan kuluessa. Mittaustulos on ilmeisesti hyvin herkkä mittauksen aikana kaapin kaasukehän happipitoisuuden vaihtelulle, joka aiheutuu esim. kaapissa työskentelystä. Kuvan 8 redox-mittaukset on viimeistä lukuunottamatta suoritettu Mecaplex-kaapissa. Mittauksia ei ole toistaiseksi voitu suorittaa täysin suljetussa systeemissä kaapissa. Uudemmassa Braun-kaapissa mitatut redoxarvot näyttävät vaihtelevan vähemmän /Ollila 999/. > E -.c w 0-50 Jl ~ OL-SR -00 ALLARD (modif.).. - J mittausaika [t] Kuva 7. Redox-mittaus modif. Allardin (ph 9, ) ja OL-SR- vesissä (ph 8, ), joihin ei ole lisätty redox-spesieksiä \ , j \_E~ "'\ > 40 ~.~ '\ 8. E :::c a..c ph '\ w 80.. "0... ~ '\ 20 0 \/ '\ l ~ aika [vrk] Kuva 8. EhlpH ajanfunktiona OL-SR vedessä (ei redox-spesieksiä).

18 4 Mitatut ja teoreettiset Eh-arvot anaerobisessa synteettisessä pohjavedes Taulukko 2. sä. Mitattu Eh/pH Laskettu (EQ3) Eh/pH log 0 2 fu_gaci_ty= -7 Allardin vesi (modif.) (-34 ± 20) mv 8,8 ± 0, 605 mv 8,8 (log Pcm= -4) OL-SR vesi (26 ± 74) mv 8, ± 0,2 635 mv 8,3 (log Pcm= -7) Mitatut Eh-arvot ovat selvästi matalampia kuin teoreettinen Eh, joka perustuu kaapin kaasukehän hapen osapaineeseen, joka parhaimmillaan on luokkaa 0-7 atm, taulukko 2. Allardin veden mitatuissa Eh-arvoissa on vähemmän hajontaa kuin OL-SR veden arvoissa. Kaikki Allard-veden mittaukset on suoritettu Braun-kaapissa. Suurin osa OL SR-veden mittauksista on suoritettu Mecaplex-kaapissa Eh:n säätö Fe(+ll)-lisäyksen avulla Lisätyn raudan määräksi redox-stabiilisuustesteissä valittiin mg Fe( +II)/. Testejä aloitettiin myös pienemmillä määrillä, 0,2... 0,5 mg Fe( +II), mutta näytteet näyttivät hapettuvan yön yli tapahtuvan redox-mittauksen aikana. Ongelmana raudan kohdalla on osittain kolmenarvoiseksi hapettuvan raudan pieni liukoisuus, joka saattaa johtaa saastumiseen ja liuoksen epähomogeenisuuteen. Kuvassa 9 on esitetty redox-mittauksen kulku Allardin vedessä /Allard et al. 98/ (V= 00 ml), johon on lisätty ppm Fe( +II). Ensimmäinen mittaus (yläkuva) on aloitettu pian (n. tunnin kuluttua) rautalisäyksen jälkeen, toinen parin viikon tasapainottumisen jälkeen (alakuva). Heti rautalisäyksen jälkeen suoritettu mittaus antaa tuloksena hyvin matalan Eh:n ( < -500 m V) vielä lähes kahden vuorokauden jälkeen. Kun liuoksen annetaan tasapainottua tiiviisti suljetussa astiassa, kasvaa Eh selvästi. Parin viikon stabiloitumisen jälkeen mitattu Eh on lähellä Fe( +II)/Fe( +III)-pariin perustuvaa teoreettista arvoa: Fe( +II):n määräksi on oletettu lisätty määrä ( mg/). Syytä ensimmäisen mittauksen matalaan arvoon ei tiedetä. Laskettu Eh on voimakkaasti riippuvainen ph:sta. Kuvan 9 Eh perustuu samana päivänä rautalisäyksen jälkeen mitattuun arvoon (9,). Pidemmällä tähtäimellä (3 kk) liuoksen ph nousi, kuva 0, mutta pysyy 3 kk:n tasapainottumisen jälkeen melko stabiilina. Nousu johtuu todennäköisesti karbonaattitasapainon muuttumisesta /Vuorinen & Ollila 997/. Pidemmällä aikavälillä vesien Eh-arvot vaihtelevat voimakkaasti, kuvat 0 (Allardin vesi) ja (OL-SR). Erityisesti OL-SR vedessä Eh nousee selvästi. Samanaikaisesti ph laskee. Fe( +II)- ja kokonaisrautapitoisuudet mitattiin OL-SR- vedessä testin lopussa (50 pv). Tuloksen mukaan 0,63 ppm oli edelleen kahdenarvoisena. Kokonaisrauta antoi saman tuloksen. Tämä viittaa hapettuneen osuuden adsorboitumiseen astian pinnoille tai saastumiseen. Yhteenveto Eh-säädöstä Fe( +II)-lisäyksen avulla on esitetty taulukossa 3. (2)

19 ,..._---~.rc,'r JJ t > t ~ 4 w L_ Å.A (( -550 ''''').. ) , mittausaika [t] , > -20.s -220.c -230 w i " teor. Eh (EQ3): _ ~- Fe(+II)/Fe(+lll)_ -..W t mittausaika [t] Kuva 9. Redox-mittaus Allardin vedessä (alkuperäinen) (ph 9, ), johon on lisätty ppm Fe(+/). Yläkuva: Mittaus aloitettu n. tunnin tasapainottumisen jälkeen. Alakuva: Mittaus aloitettu kahden viikon tasapainottumisen jälkeen.

20 /' t- 9.9 Eh / : ~--,L. k' > -250 ~- \/. teor. Eh (EQ3): 0-. Fe(+/)/Fe(+/) 9.6 E.c w ph I e 9.5 c ~ t ' -550 ~ -r aika [vrk] Kuva 0. Allardin veden (alkuperäinen) EhlpH-stabiilisuus Fe(+/)-lisäyksen ( ppm) jälkeen teor. Eh (EQ3): 8.4 ~e(+ii)/fe(+l~ Eh > -00 ~ c. E I.c w -40. i i.~ L!>. ph / aika [vrk] Kuva. OL-SR veden EhlpH stabiilisuus ppm Fe(+/)-lisäyksenjälkeen.

Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa

Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Olof Forsén, Antero Pehkonen, Jari Aromaa Aalto-yliopisto Timo Saario VTT 1 Kuparin korroosio hapettomissa olosuhteissa Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT C-14 pidättyminen kalsiittiin Jukka Lehto, HY Radiokemian laboratorio

Lisätiedot

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO Timo Saario VTT Temaattinen KYT-seminaari 29.04.2010 1 TAUSTAA - 1 Japanilainen tutkimusryhmä raportoi vuonna 2007 että CuOFP on altis sulfidien aiheuttamalle

Lisätiedot

Lähialueen suolaisen. referenssiveden kehitys

Lähialueen suolaisen. referenssiveden kehitys Työraportti 98-03 Lähialueen suolaisen. referenssiveden kehitys Arto Muurinen Ulla Vuorinen.Jarmo Lehikoinen Hannu Aalto VTT Kemiantekniikka Tammikuu 1998 POSJVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI

Lisätiedot

Tips for teachers and expected results

Tips for teachers and expected results Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella 1/6 Osasto: Projekti: TK Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella Pvm. 17.12.2015 jatkettu 7.4.2016 Tekijä: Ville Heikkinen, Matti Okkonen, Herkko Kylli Asiakirja: Tulokset

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts TEST REPORT Nro VTT-S-04515-08 19.5.008 Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts Requested by: Hormex Oy TEST REPORT NRO VTT-S-04515-08 1 () Requested by Order Hormex Oy Linnanherrankuja

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-07841-12 20.11.2012 Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: Dir-Air Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-07841-12

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-25-14.9. Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet Tilaaja: Redi-Talot Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-25-1 (5) Tilaaja Redi-Talot Oy Jarmo Puronlahti Yrittäjäntie 23 18 KLAUKKALA

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät 25.1.2017 Jouni Punkki, Betoniviidakko Oy Esityksen sisältöä Esitellään kaksi Liikenneviraston Betoniviidakko Oy:llä teettämää

Lisätiedot

Kestääkö kuparikapseli

Kestääkö kuparikapseli Kestääkö kuparikapseli korroosiota 100 000 vuotta? Olof Forsén Materiaalitekniikan laitos KUPARIN KORROOSIONKESTÄVYYS Yleistä Kuparin korroosionkestävyys k on hyvä maassa, vedessä ja ilmassa maassa kuparin

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta

Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 1 - Luento 4 Tavoite Oppia tulkitsemaan 2-komponenttisysteemien faasipiirroksia 1 Binääriset

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä

Lisätiedot

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T032/M24/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY WATER AND ENVIRONMENT RESEARCH OF SAIMAA Tunnus Code

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999

Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR3,0l-KR4,0l-KR7,0l-KR9 ja Ol-KR 10 vuosina 1998-1 999 Työraportti 9 9-7 Pohjavesinäytteiden otto Eurajoen Olkiluodon kairanrei'istä Ol-KR,l-KR4,l-KR7,l-KR9 ja Ol-KR vuosina 998-999 Virpi Karttunen Mia Mäntynen Outi Salonen.Joulukuu 999 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa TkT Marja Niemi Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos 23.4.2012 Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten klubi DI 2002, TTKK Materiaalitekniikan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01531-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01531-14 1 (2) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/05 14.2.2005. Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/05 14.2.2005. Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/05 14.2.2005 Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. Tilaaja: Jeven Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TESTAUSSELOSTE NRO RTE590/05 1(2) Tilaaja Tilaus Jeven

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S-01533-14 28.3.2014 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30 Tilaaja: Scan-Mikael Oy TESTAUSSELOSTUS NRO VTT-S-01533-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op)

781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op) 781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op) ma ti ke to pe 12.9. klo 12-14 19.9. klo 12-14 26.9. klo 12-14 3.10. klo 12-14 KE351 10.10. klo 12-14 17.10. klo 12-14 24.10. klo 12-14 31.10. klo 12-14 KE351 14.9.

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES

Lisätiedot

Askeläänen parannusluvun määritys

Askeläänen parannusluvun määritys TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-03775-14 20.8.2014 Askeläänen parannusluvun määritys PROF 8 mm laminaatti / OPTI-STEP 1503 2 mm solumuovi tai OPTI-STEP 1003 2 mm solumuovi kalvolla Tilaaja: Sealed Air Svenska

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje CHEM-C2230 Pintakemia Tö 2: Etikkahapon orptio aktiivihiileen Töohje 1 Johdanto Kaasun ja kiinteän aineen rajapinnalla tapahtuu leensä kaasun orptiota. Mös liuoksissa tapahtuu usein liuenneen aineen orptiota

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01821-15 18.5.2015 APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: APAD Teknologiat Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01821-15 1(2) Tilaaja APAD Teknologiat Oy

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot