Australia. Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Australia. Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 Australia Marraskuu 2010

2 Australian maaraportti 2 (20) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Australian vahvuudet ja heikkoudet... 6 Myynti ja markkinointi... 6 Talous... 8 Makrotalous... 8 Bruttokansantuote... 8 Inflaatio... 9 Vaihtotase... 9 Talouspolitiikka... 9 Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus Kaivostoiminta Valmistusteollisuus Energia Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Pankkitoiminta Matkailu Logistiikka Tapakulttuuri... 19

3 Australian maaraportti 3 (20) Linkkejä... 20

4 Australian maaraportti 4 (20) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km² Luonnonvarat: mm. rauta, nikkeli, kupari, kulta, uraani, hiili, kaasu, öljy Asukasluku: 21,5 miljoonaa (arvio 2010) Pääkaupunki: Canberra ( ) Suurimmat kaupungit: Sydney (4,2 milj.), Melbourne (3,6 milj.), Brisbane (1,8 milj.), Perth (1,4 milj.), Adelaide (1,1 milj.) Etniset ryhmät: eurooppalaisperäisiä 92 %, aasialaisia 7 %, aboriginaaleja 1 %. Väestönkasvu: 1,171 % (arvio 2010) Syntyvyys: 12,39/1000 (arvio 2010) Kuolleisuus: 6,81/1000 (arvio 2010) Elinajanodote: koko väestö 81,72 vuotta; naiset 84,25 vuotta, miehet 79,33 vuotta (arvio 2010) Virallinen kieli: englanti Uskonnot: kristittyjä 63,8 % (roomalaiskatolisia 25,8 %, anglikaaneja 18,7 %, muita kristittyjä 24,3 %), buddhalaisia 2,1 %, muslimeja 1,7 %, muita uskontokuntia 2,4 %, ei tietoa 11,3 % ja uskontokuntiin kuulumattomat 18,7 %. Infrastruktuuri Aika: Länsi-Australia GMT+8, Pohjois-territorio, Etelä-Australia GMT+9,5, muut osavaltiot GMT+10 Suuntanumero: 61 (suurimmat kaupungit: Canberra 02,Sydney 02, Melbourne 03, Brisbane 07, Perth 08, Adelaide 08)

5 Australian maaraportti 5 (20) Matkapuhelinteknologiat: GSM, CDMA, W-CDMA Sähköverkko: 230V, 50 Hz Rautateitä: kilometriä. Rautatieverkosto on keskittynyt Australian itärannikolle. Tieverkosto: kilometriä. Asvaltti- tai betonipäällysteisiä teitä on kilometriä. Lentokenttiä: 465 kappaletta (2010), joista päällystettyjä 326; 12 kansainvälistä kenttää, jotka tarjosivat säännöllisiä lentoja. Satamat: Australiassa on tullilain mukaan 97 kansainvälistä satamaa, jotka hoitavat tulli- ja karanteenimuodollisuuksia. Näistä 22 on Länsi-Australiassa, 20 Queenslandissa ja 18 Etelä-Australiassa. Satamien infrastruktuuri riittää rahtimäärille. Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Commonwealth of Australia, Australian liittovaltio Valtionpäämies: muodollinen hallitsija Australian ja Yhdistyneen Kuningaskunnan kuningatar Elisabeth II Hallituspuolueet: työväenpuolue Pääministeri: Julia Gillard Parlamentti: parlamentti koostuu senaatista (ylähuoneesta), edustajainhuoneesta (alahuoneesta) sekä kuningattaresta (käytännössä häntä edustavasta kenraalikuvernööristä, joka syyskuusta 2008 lähtien Quentin Bryce). Liittovaltiotason vaalit pidettiin elokuussa Seuraavat vaalit on määrä pitää Aluehallinto: 6 osavaltiota (Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia) sekä 2 territoriota (Canberra ja Pohjoisterritorio) Itsenäistynyt: Kansallispäivä: Australia Day (1788) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Australian dollari (AUD)= 100 cents Valuuttakurssi: vuoden 2009 keskikurssi 1 USD=1,28 AUD; EIU:n arvio vuoden 2010 keskikurssiksi 1 USD=1,15 AUD. Inflaatio: 1,8 prosenttia (keskimääräinen kuluttajahintojen nousu 2009); EIU:n arvio vuoden 2010 tasoksi 2,9 prosenttia. Bruttokansantuote: vuonna 2009 käyvin hinnoin 980,4 mrd. USD, ostovoimakorjattu 858,1 mrd. USD. EIU:n arvio vuodelle 2010 on käyvin hinnoin 1204,6 mrd. USD, ostovoimakorjattu 890,9 mrd. USD. BKT henkeä kohti: vuonna 2009 käyvin hinnoin USD, ostovoimakorjattu USD. EIU:n arvio vuodelle 2010 on käyvin hinnoin USD ja ostovoimakorjattu USD. Merkittävimmät teollisuudenalat: kaivosteollisuus, teollisuuden ja kuljetusalan laitteet, elintarviketeollisuus, kemianteollisuus ja terästeollisuus

6 Australian maaraportti 6 (20) Tärkeimmät vientituotteet: mineraalit ja metallit, polttoaineet, maataloushyödykkeet, valmistetut tavarat Huomattavimmat tuontituotteet: puolivalmisteet, kulutustavarat, koneet ja kulkuneuvot Suurimmat kauppakumppanit: Kiina, Japani, Yhdysvallat, Etelä-Korea, EU-maat. Verotus: yritysveroaste 30 % Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Australia on sijaluvulla 8 (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Australia on sijaluvulla 15 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n toukokuussa 2010 julkaistussa kilpailukykyvertailussa Australian sijaluku on 5 (58 tutkitun maan joukossa). Liiketoiminta Australian vahvuudet ja heikkoudet Australian tuotantorakenne vastaa hyvin pitkälti muiden kehittyneiden teollisuusmaiden tuotantorakennetta. Palveluiden osuus kansantalouden arvonlisäyksestä on yli kaksi kolmasosaa ja teollisuuden yli viidennes. Keskiarvosta poikkeavaa on kaivostoiminnan suuri osuus, jonka selittää luonnonvarojen runsaus. Australia on eräs maailman suurimpia maataloustuotteiden, mineraalien, metallien ja fossiilisten polttoaineiden viejiä. Raaka-aineet muodostavat noin 80 prosenttia kokonaisviennin arvosta, joten maailmanmarkkinahintojen lasku vaikuttaa talouteen varsin voimakkaasti. Australian talouselämä on keskittynyt itärannikolle, jossa sijaitsevat suurimmat kaupungit sekä suurin osa väestöstä. Australian markkinoiden hyviä puolia: Korkea elintaso Valtavat luonnonrikkaudet Koulutettua työvoimaa Poliittinen tasapaino Australian markkinoiden huonoja puolia: Osavaltioiden erilainen lainsäädäntö haittaa toisinaan kaupankäyntiä Myynti ja markkinointi Australian bruttokansantuote on noin neljä kertaa niin suuri kuin Suomen. Useimpia tuotteita kysytään selvästi enemmän kuin meillä. Merkittävien markkinaosuuksien

7 Australian maaraportti 7 (20) saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa kovan kilpailun takia. Tuotteita tuodaan kaikkialta maailmasta. Kaikki ulkomaiset tuotteet eivät mene Australiassa kaupaksi erilaisten standardien ja mieltymysten takia. Tuotteet on muokattava paikallisille sopivaan muotoon. Kulutushyödykkeiden merkinnät on oltava englanniksi. Lainsäädäntö suojelee tekijänoikeuksia, patentteja, tavaramerkkejä yms. Joidenkin tuotteiden maahantuonti vaatii tuontilupaa tai lisenssiä. Monet Australiaan vievät yritykset palkkaavat kauppaedustajan (agentin) tai jakelijan auttamaan myynnissä ja markkinoinnissa. Kauppaedustajat haluavat usein yksinomaisen edustusoikeuden. Agentilla voi tosin olla alaedustajia eri osavaltioissa. Pääkonttori on tavallisesti Sidneyssä tai Melbournessa. Kauppaedustajaa pidetään ulkomaisen yrityksen jatkeena. Lain mukaan edellisen toimet voivat sitoa jälkimmäistä. Tämän takia kauppaedustajille ei tavallisesti anneta oikeutta neuvotella myyntisopimuksia loppuun asti. Heidän on lähetettävä sopimukset ulkomaisen yrityksen hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Jakelija puolestaan on itsenäinen sopimuksentekijä. Se ostaa tuotteita ulkomaiselta yritykseltä ja myy ne tukkukauppiaille tai suoraan vähittäiskauppiaille. Yleensä ulkomainen yritys ei voi estää jakelijaa myymästä myös kilpailijoiden tuotteita. Jakelijan toimet eivät sido ulkomaista asiakasyritystä. Australialaiset jakelijat pyytävät yleensä yksinomaista oikeutta markkinoida tuotetta jollain maantieteellisellä alueella. Alue voi kattaa koko maan, tavallisesti ainakin useita osavaltioita. Joidenkin investointihyödykkeiden kohdalla suuryhtiöt ja ministeriöt haluavat mieluummin asioida ulkomaisen valmistajan kuin jakelijan kanssa, jos jakelija ei pysty tarjoamaan palvelua ja varaosia myynnin jälkeen. Hinta on yleensä tärkein ostokriteeri. Eräät yritykset ovat asettaneet kuluttajatuotteilleen alhaisia esittelyhintoja ja saaneet näin sillanpääaseman markkinoille ja kehittäneet asiakkaiden tietoisuutta ja uskollisuutta. Tuotteiden laadun ja myynninjälkeisen palvelun merkitys on kuitenkin kasvussa. Investointihyödykkeiden myynnissä ratkaisevat hinta, laatu, luotettavuus ja palvelutuki. Ostaja voi maksaa tuotteesta enemmän, jos tietää sen olevan teknisesti parempi kuin kilpaileva tuote. Australialaiset johtajat ovat yleensä konservatiivisia hankkiessaan uusia koneita ja laitteita yrityksen tuotantokoneiston uusimiseksi. Ostopäätösten tekeminen vie aikaa. Jos sijoitus ei näytä tuovan suuria voittoja, koneiden hankintaa siirretään. Franchising on suuri ja kehittynyt sektori. Toimilupavuokraus on levinnyt lähes kaikille toimialoille. Myyntipisteitä on enemmän henkeä kohti kuin missään muussa maassa.

8 Australian maaraportti 8 (20) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut vuosina e a 2011e Bruttokansantuote käyvin 783,1 949,3 1038,3 980,4 1204,6 1190,4 hinnoin (mrd. USD) BKT:n kasvu (%) 2,6 4,8 2,3 1,3 2,8 2,6 BKT henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) Yksityisen kulutuksen 3,0 5,1 1,9 1,6 2,5 2,4 kasvu (%) Kiinteään omaisuuteen 4,6 9,6 9,7-0,2 5,9 4,4 tehtävien investointien kasvu (%) Työttömyysaste (%) 4,8 4,4 4,3 5,6 3,9 3,5 Inflaatio (%) 3,5 2,3 4,4 1,8 2,9 2,5 Vaihtotase BKT:stä (%) -5,3-6,1-4,6-4,3-3,1-3,5 Valuuttakurssi: AUD/ 1 USD 1,33 1,20 1,19 1,28 1,15 1,22 Lähde: EIU 10/2010 (a=arvio, e=ennuste) Bruttokansantuote Australian BKT:n rakenne 2010a Maatalous 4,1 % Teollisuus 24,9 % Palvelut 71,0 % Lähde: EIU 10/2010 (a=arvio). Australiassa 1990-luvulla tehdyt uudistuksiin sisältyi budjettivajeiden eliminoiminen, rahoituspalveluiden, tietoliikenteen ja kuljetusten vapauttaminen sekä yhtiöiden sääntelyn ja työmarkkinasuhteiden uudistaminen. Reformit tuottivat tuloksia ja vuosikymmenen lopussa Australian talous oli erittäin hyvässä kunnossa luvun alun notkahduksen jälkeen korkeasuhdannetta ylläpitivät yksityisen ja julkisen kulutuksen sekä investointien ja viennin kasvu. Australian bruttokansantuotteen (BKT) kasvu vuonna 2007 oli 4,8 prosenttia. Vuonna 2008 se oli 2,3 prosenttia ja viime

9 Australian maaraportti 9 (20) vuonna 1,3 prosenttiin. EIU arvioi tämän vuoden kasvuksi 2,3 prosenttia; EIU:n ennuste ensi vuodelle on 2,6 prosenttia. Inflaatio Australian kuluttajahinnat nousivat viime vuonna lopulta vain 1,8 prosenttia kun vielä vuonna 2008 inflaatio oli 4,4 prosenttia. Tänä vuonna inflaatiopaineet ovat nousussa ja EIU:n arvio on 2,9 prosenttia. Ennuste ensi vuodelle on 2,5 prosenttia. Hintojen nousu pysyisi siten edelleen maan keskuspankin tavoitteessa (2 3 prosenttia). Vaihtotase Australian vaihtotase on ollut pitkään alijäämäinen. Vuonna 2007 vajetta kertyi peräti 58 miljardia USD, vuonna 2008 vaje säilyi 47,8 miljardissa. Viime vuonna se laski 42,1 miljardiin, ollen EIU:n arvion mukaan tänä vuonna 37,4 miljardia. Ensi vuodelle ennuste on 41,4 miljardia. Alijäämän osuus BKT:sta on tänä vuonna EIU:n arvion mukaan 3,1 prosenttia (vrt. 6,1 prosenttia 2007) ja ennuste ensi vuodelle on 3,5.. Talouspolitiikka Australian hallitus reagoi huonontuneeseen taloustilanteeseen laajalla veroelvytyspaketilla, joka julkistettiin vuoden 2009 helmikuussa; elvytyksen volyymi on pienentynyt asteittain kesästä 2009 alkaen. Samanaikaisesti maan keskuspankki on laskenut korkoja; syyskuun 2008 ja huhtikuun 2009 välillä korkoja laskettiin peräti 4,25 prosenttiyksikköä. Nautittuaan huimat 18 perättäistä vuotta talouskasvusta ja käytännössä tauotta luvun lopusta jatkuneesta valtiontalouden ylijäämästä oli Australian julkinen talous ollut varainhoitovuosina (heinäkuusta kesäkuuhun) 2008/2009 ja 2009/2010 alijäämäinen. Tilanne säilyy samana varainhoitovuonna 2010/2011. Keskuspankki nosti lokakuussa 2009 ohjauskorkoaan 3,00 prosentista 3,25 prosenttiin. Australia päätyi ensimmäisenä OECD- ja G20-maana koronnostoon talouslaman pahimman vaiheen jälkeen. Päätöstä perusteltiin parantuneilla talousnäkymillä (työllisyyden parantuminen, talojen hintojen nousu ja parantunut yleinen luottamus talouteen) ja niiden myötä kasvaneella inflaatioriskillä. Korkopolitiikka, veroelvytys ja Australian vientituotteiden kysynnän jatkuminen, joskin alentunein hinnoin, ovat vaikuttaneet myönteisesti talouskasvuun. Koronnostojen ennustetaan jatkuvan uudellen vasta kesällä 2011, jotta velkaantuneiden kuluttajien tilanne ei kiristyisi. Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla hallituksen elvytyspaketti (joka koostui mm. työllisyyden tukemisesta ja julkisten hankintojen edistämisestä) käsitti 1,5 prosenttia BKT:stä. Julkisen kulutuksen kasvu jatkui tähän vuoteen asti; sen osuus BKT:sta on nyt arviolta 34,1 prosenttia (32,3 prosenttia 2009). Luvatut julkiset hankinnat pääsivät todenteolla vauhtiin vasta vuoden 2009 toisella puoliskolla.

10 Australian maaraportti 10 (20) Julkisen velan osuus BKT:sta oli viime vuonna 22,0 prosenttia, mutta tänä vuonna sen arvioidaan nousevan hienoisesti ollen 22,5 prosenttia ja ensi vuonna 22,6 prosenttiin jatkaen nousuaan sitäkin seuraavina vuosina. Budjetin tasapaino (% BKT:sta) Budjetin primäärinen tasapaino (% BKT:sta) Lähde: EIU 10/2010; a=arvio, e=ennuste a 2011e 1,5 1,7 0,3-3,9-2,4-1,1 2,3 2,3 0,8-3,1-1,8-0,2 Työvoima Australialaiset ovat hyvin koulutettuja edistyneen koulutusjärjestelmänsä ansiosta. Suurin työllistäjä on palvelusektori, ja julkinen sektori työllistää noin 20 prosenttia työvoimasta. Yksityissektorin merkittävin työllistäjä on tukku- ja vähittäiskauppa, jolla on tärkeä rooli maan elinkeinoelämässä. Osa-aika- ja tilapäistyöntekijöiden määrä on Australiassa OECD-maiden korkeimpia. Tämä selittynee osaksi sillä, että tarkkojen työsopimusten tekeminen on työmarkkinoilla ollut viime vuosina varsin harvinaista, etenkin pienissä yrityksissä. Parlamenttivaalit 2007 hävinnyt Liberaalipuolueen ja Kansallispuolueen hallitus toteutti vallassaoloaikanaan työmarkkinareformin, joka tehosti markkinoiden toimintaa ja vähensi ammattiliittojen valtaa. Ammattiliittoon kuuluminen on nykyisen lainsäädännön mukaan vapaaehtoista, ja paikallinen sopiminen muodostui tavoitteeksi kaikilla aloilla. Sopimusten sisältöä valvoo työministeriö. Vuosina työväenpuolueen hallitus toi laajat työmarkkinasopimukset takaisin käyttöön. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Australia on Maailman kauppajärjestön (WTO), Kansainvälisen valuuttarahaston, Maailmanpankkiryhmän ja OECD:n jäsen. Australia on Asia-Pacific Economic Cooperationin (APEC) perustajajäsen ja Aasian kehityspankin suurimpia rahoittajia. Australialla on hyvin läheiset suhteet naapurimaihinsa, erityisesti Uuteen Seelantiin. Vuonna 1966 allekirjoitettu New Zealand Australia Free Trade Agreement korvattiin vuonna 1983 Australia New Zealand Closer Economic Relations (CER) - sopimuksella. Tavarakaupan lisäksi on vapautettu palvelukauppaa. Palveluiden liberalisointi ei ole kuitenkaan edennyt kovin nopeasti. Maailmanlaajuinen talouslama vaikutti viime vuonna merkittävästi Australian ulkomaankauppaan. Raaka-aineiden hintojen lasku näkyi viennin arvon laskuna. Viennin kehitykseen vaikuttivat myös tärkeimpien vientimarkkinoiden Japanin ja Kiinan kysyntä. Kotimaisen kysynnän alentumisen ja heikon valuutan myötä

11 Mrd. USD Australian maaraportti 11 (20) Ulkomaankaupan kehitys kauppataseen vaje on merkittävästi pienentynyt. Tänä vuonna taseen arvioidaan olevan ylijäämäinen viennin voimakkaan kasvun myötä. Australian ulkomaankauppa (ennuste) Vienti (mrd. USD) Tuonti (mrd. USD) Kauppatase (mrd. USD) a 2011e 124,9 142,4 189,1 154,8 201,4 198,7 134,5 160,2 194,0 161,0 196,1 198,8-9,6-17,8-4,9-6,3 5,3-0,2 Lähde: EIU 10/2010 (a=arvio, e=ennuste). 250 Australian ulkomaankauppa (arvio) vienti tuonti tase Ulkomaankaupan rakenne Lähde: EIU 10/2010 (a=arvio). Australian viennin rakenne 2009; tärkeimmät tuoteryhmät Metallipitoiset malmit ja 23,3 % metalliromu Hiili, koksi ja pelletti 20,2 % Öljy ja tuotteet 4,9 % Muut metallit 4,8 % Muut tuotteet 46,8 % Australian tuonnin rakenne 2009; tärkeimmät tuoteryhmät Raakaöljy ja öljytuotteet 11,5 % Tieajoneuvot 10,0 % Teollisuuden koneet ja laitteet 6,0 % Telekommunikaatiolaitteet 5,8 %

12 Milj. EUR Australian maaraportti 12 (20) Tärkeimmät kauppakumppanit; vienti 2009 Japani 21,6 % Kiina 19,5 % Etelä-Korea 7,9 % Intia 7,4 % Yhdysvallat 4,9 % Kauppa Suomen kanssa Tärkeimmät kauppakumppanit; tuonti 2009 Kiina 17,8 % Yhdysvallat 11,1 % Japani 8,3 % Thaimaa 5,6 % Singapore 5,2 % Lähde: EIU 10/2010. Suomen ja Australian välinen tavarakauppa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen ja Australian välinen kauppa on ollut muutaman vuoden ajan Suomelle alijäämäinen. Viime vuonna tuonti pieneni vientiä voimakkaammin ja ylijäämää kertyi 108 miljoonaa euroa. Suomesta viedään Australiaan pääasiassa koneita ja paperia. Tuonnista Suomeen lähes kolme neljännestä on nikkeliä. Muita tärkeitä tuontituotteita ovat kivihiili ja metallit. Vuoden 2010 aikana kauppa on elpynyt nopeasti; vienti Australiaan on kasvanut tammi-elokuussa 32 % edellisvuoden vastaavasta ajasta ja tuonti 54 %. Kaupan ylijäämää oli kertynyt 42 miljoonaa euroa.

13 Australian maaraportti 13 (20) Suomen vienti Suomen vienti Australiaan 2009 Valmiit tavarat 8,8 % Elintarvikkeet ja juomat 0,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 1,3 % Kemialliset aineet ja tuotteet 3,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 38,3 % Valmistetut tavarat 47,1 % Suomen 10 tärkeintä vientituotetta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus Muutos EUR % % 1 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 127, eri toimialojen erikoiskoneet 40, muut sähkökoneet ja -laitteet 25, Kojeet, mittarit yms. 22, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 21, voimakoneet ja moottorit 13, rauta ja teräs 11, moottoriajoneuvot 10, tuotteet epäjalosta metallista 6, metalliteollisuuskoneet 5, tärkeintä yhteensä 285,9 88,8-47 Koko vienti 322,

14 Australian maaraportti 14 (20) Suomen tuonti Suomen tuonti Australiasta 2009 Valmistetut tavarat 5,6 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 4,8 % Valmiit tavarat 2,7 % Elintarvikkeet ja juomat 6,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet 5,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 74,9 % Ulkomaiset investoinnit Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus Muutos EUR % % 1 28 malmit ja metalliromu 134, kivihiili, koksi, briketit yms. 26, juomat 13, muut metallit 11, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 10, kojeet,mittarit yms. 3, eri toimialojen erikoiskoneet 3, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 2, muut kuljetusvälineet 1, muut valmiit tavarat 1, tärkeintä yhteensä 207, Koko tuonti 214, Lähde: Tullihallitus Ulkomaisten suorien sijoitusten kanta Australiassa vuonna 2009 oli 295,9 miljardia USD. Arvio tälle vuodelle on 328,7 miljardia USD. Ulkomaisia suoria sijoituksia tuli EIU:n mukaan vuonna 2009 yhteensä 25,1 miljardin USD arvosta. Arvio tälle vuodelle on 32,8 miljardia USD. Valtaosa sijoituksista on tähän asti tullut OECD-maista ja erityisesti Yhdysvalloista ja EU-maista Isosta-Britanniasta. Uusi merkittävä investoija on Kiina. Ulkomaalaiset ovat sijoittaneet eniten palveluihin. Kiinalaiset yhtiöt ovat kiinnostuneet sijoittamaan mm. kaivosteollisuuteen.

15 Australian maaraportti 15 (20) Investointiedut ja -rajoitukset Ulkomaisilla yrityksillä on oikeus toimia lähes kaikilla talouden sektoreilla. Liittovaltio ja osavaltiot kannustavat ulkomaisia yrityksiä investoimaan Australiaan erilaisten rahoitus- ja verotuspakettien avulla. Ulkomaisia sijoituksia valvoo Foreign Investment Review Board. Ulkomaiseksi sijoittajaksi katsotaan: (1) luonnollinen henkilö, jolla on kotipaikka ulkomailla, (2) yhtiö, josta yksi ulkomainen luonnollinen henkilö tai yksi ulkomainen yhtiö omistaa yli 15 prosenttia, (3) yhtiö, josta ainakin kaksi ulkomaista luonnollista henkilöä tai ainakin kaksi ulkomaista yhtiötä omistaa yhdessä yli 40 prosenttia, (4) luottamuksenvaraisten varojen (trust estate) edunvalvoja, kun varoista ainakin 15 prosenttia kuuluu yhdelle ulkomaiselle luonnolliselle henkilölle tai ulkomaiselle yhtiölle ja (5) luottamuksenvaraisten varojen edunvalvoja, kun varoista yli 40 prosenttia kuuluu ainakin kahdelle ulkomaiselle luonnolliselle henkilölle tai ainakin kahdelle ulkomaiselle yhtiölle. Ulkomaiset sijoittajat voivat investoida vapaasti lähes kaikille aloille. Muutamia poikkeuksia ja rajoituksia on. Ulkomaisen omistuksen määrää on rajoitettu sanomalehdissä, sähköisessä mediassa, ilmailussa, uraaninkaivussa ja joissain telepalveluissa. Hallituksella on myös oikeus oman harkintansa mukaan kieltäytyä, esimerkiksi ympäristönsuojelullisin perustein, investointiehdotuksista, jotka ovat kansallisen edun vastaisia. Keväällä 2009 hallitus esti kiinalaisen Minmetal-yhtiön aikeet ostaa OZ Minerals yhtiön (kupari ja kulta) kansallisen turvallisuuden perusteella (Australian kilpailuviranomaiset eivät olisi vastustaneet kauppaa). Hallitus myöntää pankkitoimintalisenssejä ulkomaisessa omistuksessa oleville pankeille edellyttäen, että Australian keskuspankki on tyytyväinen pankin taloudelliseen asemaan ja että pankki suostuu keskuspankin harkinnan mukaisiin järjestelyihin. Ulkomaisessa omistuksessa olevat pankit voivat hankkia omistukseensa pieniä kotimaisessa omistuksessa olevia pankkeja. Useimmille ulkomaisille investointihankkeille tarvitaan Foreign Investment Review Boardin lupa. Monesti yritys saa luvan automaattisesti tehtyään virastolle ilmoituksen sijoituksesta. Prosessi on nopea, kun kyseessä on alle 50 miljoonan Australian dollarin sijoitus. Suuret investoinnit FIRB tutkii tarkemmin. Tutkimuksen tulee tapahtua 30 päivän sisällä. Virastolla on oikeus estää investointi tai asettaa sille ehtoja. Sijoitukset hylätään harvoin täysin. Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Australiassa vuonna 2007 oli 16 miljoonaa euroa, vuonna 2008 miinus 33 miljoonaa ja viime vuonna miinus 58 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2004 sijoituskanta oli 91 miljoonaa euroa, mutta sijoituksia on kotiutettu. Suomalaisten suorat sijoitukset Australiaan olivat 2008

16 Australian maaraportti 16 (20) Maa- ja metsätalous nettomääräisesti 26 miljoonaa euroa ja viime vuonna nettomääräisesti miinus 94 miljoonaa euroa. Suomalaisia yrityksiä toimi maassa 49 kappaletta ja niiden liikevaihto oli 2,5 miljardia euroa, henkilöstöä noin ja bruttoinvestoinnit olivat 14,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 astralialaisten suorien sijoitusten kanta Suomessa oli 2 miljoonaa euroa. Sijoitusvirta Australiasta oli miinus kahdeksan miljoonaa eli sijoituksia kotiutettiin. Teollisuus Australia on merkittävä tekijä maataloustuotteiden maailmankaupassa. Se on maailman suurin naudanlihan ja villan viejä sekä maailman kolmanneksi suurin raakapuuvillan ja maitotuotteiden viejä. Useimpien maataloustuotteiden markkinat ovat olleet erittäin säännösteltyjä. Säännökset, joiden tarkoitus oli suojella ja kasvattaa maataloustuloja, estivät maanviljelijöitä vastaamasta markkinoiden muutoksiin. Säännöstelyä on purettu viime vuosina. Australiassa on luonnonmetsää noin 164 miljoonaa hehtaaria. Osuus pinta-alasta on n. 21 prosenttia. Eukalyptukset (yli 700 lajia) ovat yleisin puulaji. Maassa on lisäksi yli 1,3 miljoonaa hehtaaria viljeltyä metsää, josta 71 prosenttia on mäntyä ja loput lähinnä eukalyptusta. Kaivostoiminta Australiassa on runsaasti metalli- ja muita mineraaleja. Kaivostoiminnan tuotannon arvo 63 miljardia USD vuonna Osuus BKT:stä oli 6,8 prosenttia ja ala työllisti henkeä. Valmistusteollisuus 1980-luvun alkuun asti viranomaiset säätelivät voimakkaasti valmistusteollisuutta ja rajoittivat teollisuustuotteiden tuontia. Rajoituksille oli perusteita, koska kotimaiset yritykset olivat keskimäärin pieniä ja melko tehottomia. Ne kuitenkin samalla hidastivat tai jopa estivät välttämättömiä rakenneuudistuksia. Vuonna 1983 hallitusvaltaan tullut Työväenpuolue käynnisti sarjan uudistuksia, joilla onnistuttiin lisäämään tuottavuutta ja parantamaan kansainvälistä kilpailukykyä. Elintarvikkeiden valmistus on suurin yksittäinen toimiala. Yrityskoko vaihtelee pienistä, pitkälle erikoistuneista yrityksistä suuriin, monikansallisiin yrityksiin. Noin 80

17 Australian maaraportti 17 (20) prosenttia alasta on ulkomaisessa omistuksessa. Australiassa tuotetaan mm. paljon lihaa ja lihajalosteita, maitotuotteita ja sokeria. Energia Australialla on runsaat energiavarat. Maa on energian nettoviejä. Etenkin hiiltä ja uraania viedään paljon ulkomaille. Australian sähköntuotantokapasiteetti on arviolta megawattia. Sähköä tuotettiin arviolta 261 miljardia kilowattituntia ja kulutettiin arviolta 229 miljardia kilowattituntia vuonna Valtaosa sähköstä tuotetaan kivihiilellä ja ruskohiilellä. Ydinvoimaloita ei ole, vaikka Australian uraanivarat ovat maailmat suurimmat. Australian todennetut öljyvarannot olivat n. 4,15 miljardia barrelia vuonna Öljynjalostuskapasiteetti oli n. 734 tuhatta barrelia päivässä. Vuonna 2009 öljyä tuotettiin n. 560 tuhatta barrelia päivässä. Öljyä kulutettiin samana vuonna n. 920 tuhatta barrelia päivässä. Australian luonnonkaasuvarat olivat arviolta 2550 miljardia kuutiometriä vuonna 2009 alussa. Kaasua tuotettiin arviolta 45 miljardia kuutiometriä. Kaasun kulutus oli samana vuonna arviolta 23,5 miljardia kuutiometriä. Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Tietoliikennemarkkinat vapautettiin kilpailulle Puhelin- ja Internetpalveluiden tarjoajien määrä ja liikevaihto ovat kasvaneet tämän jälkeen nopeasti. Teleoperaattoreita on kymmeniä, ja Internet-palveluiden tarjoajia satoja. Tärkein toimija on edelleen valtio-omisteinen Telstra. Verkon omistavia matkapuhelinoperaattoreita on neljä: Telstra (6,99 miljoonaa liittymää ), SingTel Optus (5,07 miljoonaa liittymää 30.9), Vodafone (2,6 miljoonaa liittymää ) ja Hutchison 3 G. Telealaa säätelee The Australian Communications Authority (ACA), jonka tehtävä on taata ja edistää tehokkuutta ja kilpailua. Liittovaltion hallitus on rohkaissut samalla toimialalla toimivia yrityksiä kehittämään vapaaehtoisesti yhteisiä sääntöjä ja standardeja, jotta sen ei tarvitse säätää uusia lakeja tai asetuksia. Teleyhtiöt ovat perustaneet tätä tarkoitusta varten organisaation nimeltään The Australian Communications Industry Forum (ACIF).

18 Australian maaraportti 18 (20) Pankkitoiminta Pankkijärjestelmän huipulla on keskuspankki The Reserve Bank of Australia. RBA valvoo muiden pankkien toimintaa vuonna 1959 voimaan tulleen pankkilain puitteissa. Australiassa toimii 14 laillistettua liikepankkia, jotka ovat kotimaisessa omistuksessa (Adelaide Bank Limited, AMP Bank Limited, Australia and New Zealand Banking Group Limited, Bank of Queensland Limited, Bendigo Bank Limited, Commonwealth Bank of Australia, Commonwealth Development Bank of Australia Limited (Commonwealth Bank of Australian tytäryhtiö), Elders Rural Bank, Macquarie Bank Limited, Members Equity Pty Limited, National Australia Bank Limited, St. George Bank Limited, Suncorp-Metway Limited ja Westpac Banking Corporation). Maassa toimii lisäksi 10 ulkomaista liikepankkia ja 29 ulkomaisen pankin sivukonttoria. Neljä suurinta pankkia ovat The Australia and New Zealand Banking Group, Commonwealth Bank of Australia, National Australia Bank sekä Westpac Banking Corporation. Neljä suurta tarjoavat monipuolisia palveluja koko maan kattavan verkostonsa kautta. Loput pankit tarjoavat vastaavia palveluita, mutta niiden konttoriverkko on rajoittunut tietyille alueille. Pörssi Sidneyssä sijaitsevan Australian pörssin (Australian Stock Exchange) liikevaihto on kasvanut voimakkaasti 1990-alusta. Pörssiin on listautunut noin 1500 yhtiötä, joista suurin osa on kotimaisia. Matkailu Australian osuus koko maailman matkailusta on pieni, sillä maa sijaitsee kaukana muista vauraista maista, joista matkustetaan paljon ulkomailla. Eniten turisteja tulee Uudesta-Seelannista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Japanista. Logistiikka Liikenneyhteyksillä on aina ollut suuri merkitys Australian kehityksessä suuren pintaalan, suhteellisen pienen väestön sekä vientimarkkinoiden kaukaisuuden takia. Valtaosa lisensioiduista lentokentistä on kuntien, osavaltioiden ja yksityisten yhtiöiden omistuksessa. Loput kentät ovat liittovaltion (puolustusministeriön) omistuksessa ja hallinnassa tai liittovaltion omistuksessa mutta vuokrasopimuksen nojalla yksityisen tai julkisen yhtiön hallinnassa.

19 Australian maaraportti 19 (20) Tapakulttuuri Tapaamisia on suhteellisen helppo sopia lähes kaikilla organisaatiotasoilla. Useimmat johtajat ovat valmiita keskustelemaan liikeasioista ulkomaalaisten kanssa. Tapaamiset on hyvä sopia noin kuukausi etukäteen. Liikematkustajan paras aika käydä Australiassa on maaliskuusta marraskuuhun. Joulukuusta helmikuuhun maassa on paljon turisteja. Tapaamisia ei kannata sopia joulun ja pääsiäisen tienoille, koska monet johtajat ovat silloin lomalla. Liike-elämässä pukeutuminen on konservatiivista. Miehillä on puku (joskus tummakin) ja solmio. Kesällä takki voidaan riisua. Naiset käyttävät jakkupukuja, hameita ja puseroita tai leninkejä. Trooppisilla alueilla pukeutuminen voi kuitenkin olla rennompaa. Ulkomaisen liikemiehen odotetaan tulevan tapaamiseen ajoissa. Australialaiset sitä vastoin voivat tulla tapaamiseen minuuttia myöhässä. Asian suhteen pitää olla kärsivällinen. Liiketapaamisten alussa on hyvä antaa käyntikortti. Small talk ja kohteliaisuudet ovat tärkeitä ennen varsinaista neuvottelua. Australialaiset yleensä suosivat suoraa katsekontaktia. Sitä välttäviä voidaan pitää epäluotettavina. Australialaiset ovat myös yleensä innokkaita keskustelijoita ja väittelijöitä. Heidän kanssaan voi puhua hyvin monista asioista, ml. uskonnosta ja politiikasta. Vältettäviä aiheita ovat siirtolaisuus ja aboriginaalit. On parasta antaa paikallisen liikekumppanin tuoda esiin mahdollisesti sensitiiviset aiheet. Australialaiset kertovat nopeasti, jos on ylittänyt rajan. Kannattaa varautua kuulemaan hyvinkin vahvoja ja hyökkääviä mielipiteitä. Voi itsekin ilmaista näkemyksensä, jos ne ovat vilpittömiä ja perusteltuja. Provokatiivisiin väitteisiin odotetaan vastattavan huumorilla. Australialaiset usein kritisoivat maataan, mutta eivät hyväksy kritiikkiä ulkomaalaisilta. Australiassa liikeneuvotteluissa puhutaan selvästi (yksinkertaisesti) ja odotetaan, että vastapuoli tulkitsee puheen kirjaimellisesti. Vierailijan ei kannata kehua itseään suorittamillaan tutkinnoilla tai muilla henkilökohtaisilla saavutuksilla. Tätä pidetään pöyhkeänä. On siis pysyttävä vaatimattomana. Australialaiset eivät yleensä luota auktoriteetteihin ja ihmisiin, jotka luulevat olevansa muita parempia. Ei kannata myöskään kehua yrityksensä saavutuksia. Australialaiset arvioivat kompetenssin ihmisten toiminnan kautta. Esitysten tulee olla suoraviivaisia. On pysyttävä asiassa ja vältettävä liikaa yksityiskohtia. Esityksissä ei saa olla liian innokas tai käyttää mahtipontisia ylisanoja omista tuotteistaan. Australialaiset ovat yleensä avoimia uusille ideoille ja ajattelevat analyyttisesti. Australialainen ruokakulttuuri perustui ennen toista maailmansotaa englantilaisiin perinteisiin, sodan jälkeen muiden Euroopan maiden ja Aasian maiden keittiöt ovat

20 Australian maaraportti 20 (20) vallanneet alaa. Ruokavalio on lihapitoinen. Kaikilla ravintoloilla ei ole oikeutta myydä alkoholia. Monilla ravintoloilla, jotka eivät myy alkoholia, on oma viinakauppa, josta voi ostaa juotavaa ravintolaan vietäväksi. Henkilökunta avaa pullot ja tarjoilee kuten muissakin paikoissa. Linkkejä (Australian Bureau of Statistics, tilastokeskus) (Australian Stock Exchange, pörssi) (Austrade, tietoa kaupasta ja investoinneista) (Australian Government Entry Point, liittohallituksen viralliset sivut) (IMF) (monenlaisia uutisia) (Australian sanomalehdet) (Reserve Bank of Australia, keskuspankki) (Sidney Morning Herald-sanomalehti) (Treasury, valtiovarainministeriö) Suomen ulkoministeriön Australian maasivut n yhteistyökumppani Australiassa Riku Laanti Pamir Consulting 45 MacKinnon Parade, North Adelaide SA 5006, AUSTRALIA tel mobile:

Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta

Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta Riku Laanti, Country Representative Finpro in Australia, Finland Trade Center c/o Pamir Consulting

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP täräyttää Toimintatorstaina Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP viettää vihdoin Toimintatorstaita Tällä viikolla: EKP laskee korkoa BoE odottaa Yhdysvallat: Työmarkkinat tapetilla Suomen BKT supistui Q1:llä?

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot