Australia. Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Australia. Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 Australia Marraskuu 2010

2 Australian maaraportti 2 (20) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Australian vahvuudet ja heikkoudet... 6 Myynti ja markkinointi... 6 Talous... 8 Makrotalous... 8 Bruttokansantuote... 8 Inflaatio... 9 Vaihtotase... 9 Talouspolitiikka... 9 Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus Kaivostoiminta Valmistusteollisuus Energia Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Pankkitoiminta Matkailu Logistiikka Tapakulttuuri... 19

3 Australian maaraportti 3 (20) Linkkejä... 20

4 Australian maaraportti 4 (20) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km² Luonnonvarat: mm. rauta, nikkeli, kupari, kulta, uraani, hiili, kaasu, öljy Asukasluku: 21,5 miljoonaa (arvio 2010) Pääkaupunki: Canberra ( ) Suurimmat kaupungit: Sydney (4,2 milj.), Melbourne (3,6 milj.), Brisbane (1,8 milj.), Perth (1,4 milj.), Adelaide (1,1 milj.) Etniset ryhmät: eurooppalaisperäisiä 92 %, aasialaisia 7 %, aboriginaaleja 1 %. Väestönkasvu: 1,171 % (arvio 2010) Syntyvyys: 12,39/1000 (arvio 2010) Kuolleisuus: 6,81/1000 (arvio 2010) Elinajanodote: koko väestö 81,72 vuotta; naiset 84,25 vuotta, miehet 79,33 vuotta (arvio 2010) Virallinen kieli: englanti Uskonnot: kristittyjä 63,8 % (roomalaiskatolisia 25,8 %, anglikaaneja 18,7 %, muita kristittyjä 24,3 %), buddhalaisia 2,1 %, muslimeja 1,7 %, muita uskontokuntia 2,4 %, ei tietoa 11,3 % ja uskontokuntiin kuulumattomat 18,7 %. Infrastruktuuri Aika: Länsi-Australia GMT+8, Pohjois-territorio, Etelä-Australia GMT+9,5, muut osavaltiot GMT+10 Suuntanumero: 61 (suurimmat kaupungit: Canberra 02,Sydney 02, Melbourne 03, Brisbane 07, Perth 08, Adelaide 08)

5 Australian maaraportti 5 (20) Matkapuhelinteknologiat: GSM, CDMA, W-CDMA Sähköverkko: 230V, 50 Hz Rautateitä: kilometriä. Rautatieverkosto on keskittynyt Australian itärannikolle. Tieverkosto: kilometriä. Asvaltti- tai betonipäällysteisiä teitä on kilometriä. Lentokenttiä: 465 kappaletta (2010), joista päällystettyjä 326; 12 kansainvälistä kenttää, jotka tarjosivat säännöllisiä lentoja. Satamat: Australiassa on tullilain mukaan 97 kansainvälistä satamaa, jotka hoitavat tulli- ja karanteenimuodollisuuksia. Näistä 22 on Länsi-Australiassa, 20 Queenslandissa ja 18 Etelä-Australiassa. Satamien infrastruktuuri riittää rahtimäärille. Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Commonwealth of Australia, Australian liittovaltio Valtionpäämies: muodollinen hallitsija Australian ja Yhdistyneen Kuningaskunnan kuningatar Elisabeth II Hallituspuolueet: työväenpuolue Pääministeri: Julia Gillard Parlamentti: parlamentti koostuu senaatista (ylähuoneesta), edustajainhuoneesta (alahuoneesta) sekä kuningattaresta (käytännössä häntä edustavasta kenraalikuvernööristä, joka syyskuusta 2008 lähtien Quentin Bryce). Liittovaltiotason vaalit pidettiin elokuussa Seuraavat vaalit on määrä pitää Aluehallinto: 6 osavaltiota (Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia) sekä 2 territoriota (Canberra ja Pohjoisterritorio) Itsenäistynyt: Kansallispäivä: Australia Day (1788) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Australian dollari (AUD)= 100 cents Valuuttakurssi: vuoden 2009 keskikurssi 1 USD=1,28 AUD; EIU:n arvio vuoden 2010 keskikurssiksi 1 USD=1,15 AUD. Inflaatio: 1,8 prosenttia (keskimääräinen kuluttajahintojen nousu 2009); EIU:n arvio vuoden 2010 tasoksi 2,9 prosenttia. Bruttokansantuote: vuonna 2009 käyvin hinnoin 980,4 mrd. USD, ostovoimakorjattu 858,1 mrd. USD. EIU:n arvio vuodelle 2010 on käyvin hinnoin 1204,6 mrd. USD, ostovoimakorjattu 890,9 mrd. USD. BKT henkeä kohti: vuonna 2009 käyvin hinnoin USD, ostovoimakorjattu USD. EIU:n arvio vuodelle 2010 on käyvin hinnoin USD ja ostovoimakorjattu USD. Merkittävimmät teollisuudenalat: kaivosteollisuus, teollisuuden ja kuljetusalan laitteet, elintarviketeollisuus, kemianteollisuus ja terästeollisuus

6 Australian maaraportti 6 (20) Tärkeimmät vientituotteet: mineraalit ja metallit, polttoaineet, maataloushyödykkeet, valmistetut tavarat Huomattavimmat tuontituotteet: puolivalmisteet, kulutustavarat, koneet ja kulkuneuvot Suurimmat kauppakumppanit: Kiina, Japani, Yhdysvallat, Etelä-Korea, EU-maat. Verotus: yritysveroaste 30 % Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2009 Australia on sijaluvulla 8 (180 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Australia on sijaluvulla 15 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n toukokuussa 2010 julkaistussa kilpailukykyvertailussa Australian sijaluku on 5 (58 tutkitun maan joukossa). Liiketoiminta Australian vahvuudet ja heikkoudet Australian tuotantorakenne vastaa hyvin pitkälti muiden kehittyneiden teollisuusmaiden tuotantorakennetta. Palveluiden osuus kansantalouden arvonlisäyksestä on yli kaksi kolmasosaa ja teollisuuden yli viidennes. Keskiarvosta poikkeavaa on kaivostoiminnan suuri osuus, jonka selittää luonnonvarojen runsaus. Australia on eräs maailman suurimpia maataloustuotteiden, mineraalien, metallien ja fossiilisten polttoaineiden viejiä. Raaka-aineet muodostavat noin 80 prosenttia kokonaisviennin arvosta, joten maailmanmarkkinahintojen lasku vaikuttaa talouteen varsin voimakkaasti. Australian talouselämä on keskittynyt itärannikolle, jossa sijaitsevat suurimmat kaupungit sekä suurin osa väestöstä. Australian markkinoiden hyviä puolia: Korkea elintaso Valtavat luonnonrikkaudet Koulutettua työvoimaa Poliittinen tasapaino Australian markkinoiden huonoja puolia: Osavaltioiden erilainen lainsäädäntö haittaa toisinaan kaupankäyntiä Myynti ja markkinointi Australian bruttokansantuote on noin neljä kertaa niin suuri kuin Suomen. Useimpia tuotteita kysytään selvästi enemmän kuin meillä. Merkittävien markkinaosuuksien

7 Australian maaraportti 7 (20) saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa kovan kilpailun takia. Tuotteita tuodaan kaikkialta maailmasta. Kaikki ulkomaiset tuotteet eivät mene Australiassa kaupaksi erilaisten standardien ja mieltymysten takia. Tuotteet on muokattava paikallisille sopivaan muotoon. Kulutushyödykkeiden merkinnät on oltava englanniksi. Lainsäädäntö suojelee tekijänoikeuksia, patentteja, tavaramerkkejä yms. Joidenkin tuotteiden maahantuonti vaatii tuontilupaa tai lisenssiä. Monet Australiaan vievät yritykset palkkaavat kauppaedustajan (agentin) tai jakelijan auttamaan myynnissä ja markkinoinnissa. Kauppaedustajat haluavat usein yksinomaisen edustusoikeuden. Agentilla voi tosin olla alaedustajia eri osavaltioissa. Pääkonttori on tavallisesti Sidneyssä tai Melbournessa. Kauppaedustajaa pidetään ulkomaisen yrityksen jatkeena. Lain mukaan edellisen toimet voivat sitoa jälkimmäistä. Tämän takia kauppaedustajille ei tavallisesti anneta oikeutta neuvotella myyntisopimuksia loppuun asti. Heidän on lähetettävä sopimukset ulkomaisen yrityksen hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Jakelija puolestaan on itsenäinen sopimuksentekijä. Se ostaa tuotteita ulkomaiselta yritykseltä ja myy ne tukkukauppiaille tai suoraan vähittäiskauppiaille. Yleensä ulkomainen yritys ei voi estää jakelijaa myymästä myös kilpailijoiden tuotteita. Jakelijan toimet eivät sido ulkomaista asiakasyritystä. Australialaiset jakelijat pyytävät yleensä yksinomaista oikeutta markkinoida tuotetta jollain maantieteellisellä alueella. Alue voi kattaa koko maan, tavallisesti ainakin useita osavaltioita. Joidenkin investointihyödykkeiden kohdalla suuryhtiöt ja ministeriöt haluavat mieluummin asioida ulkomaisen valmistajan kuin jakelijan kanssa, jos jakelija ei pysty tarjoamaan palvelua ja varaosia myynnin jälkeen. Hinta on yleensä tärkein ostokriteeri. Eräät yritykset ovat asettaneet kuluttajatuotteilleen alhaisia esittelyhintoja ja saaneet näin sillanpääaseman markkinoille ja kehittäneet asiakkaiden tietoisuutta ja uskollisuutta. Tuotteiden laadun ja myynninjälkeisen palvelun merkitys on kuitenkin kasvussa. Investointihyödykkeiden myynnissä ratkaisevat hinta, laatu, luotettavuus ja palvelutuki. Ostaja voi maksaa tuotteesta enemmän, jos tietää sen olevan teknisesti parempi kuin kilpaileva tuote. Australialaiset johtajat ovat yleensä konservatiivisia hankkiessaan uusia koneita ja laitteita yrityksen tuotantokoneiston uusimiseksi. Ostopäätösten tekeminen vie aikaa. Jos sijoitus ei näytä tuovan suuria voittoja, koneiden hankintaa siirretään. Franchising on suuri ja kehittynyt sektori. Toimilupavuokraus on levinnyt lähes kaikille toimialoille. Myyntipisteitä on enemmän henkeä kohti kuin missään muussa maassa.

8 Australian maaraportti 8 (20) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut vuosina e a 2011e Bruttokansantuote käyvin 783,1 949,3 1038,3 980,4 1204,6 1190,4 hinnoin (mrd. USD) BKT:n kasvu (%) 2,6 4,8 2,3 1,3 2,8 2,6 BKT henkeä kohden käyvin hinnoin (USD) Yksityisen kulutuksen 3,0 5,1 1,9 1,6 2,5 2,4 kasvu (%) Kiinteään omaisuuteen 4,6 9,6 9,7-0,2 5,9 4,4 tehtävien investointien kasvu (%) Työttömyysaste (%) 4,8 4,4 4,3 5,6 3,9 3,5 Inflaatio (%) 3,5 2,3 4,4 1,8 2,9 2,5 Vaihtotase BKT:stä (%) -5,3-6,1-4,6-4,3-3,1-3,5 Valuuttakurssi: AUD/ 1 USD 1,33 1,20 1,19 1,28 1,15 1,22 Lähde: EIU 10/2010 (a=arvio, e=ennuste) Bruttokansantuote Australian BKT:n rakenne 2010a Maatalous 4,1 % Teollisuus 24,9 % Palvelut 71,0 % Lähde: EIU 10/2010 (a=arvio). Australiassa 1990-luvulla tehdyt uudistuksiin sisältyi budjettivajeiden eliminoiminen, rahoituspalveluiden, tietoliikenteen ja kuljetusten vapauttaminen sekä yhtiöiden sääntelyn ja työmarkkinasuhteiden uudistaminen. Reformit tuottivat tuloksia ja vuosikymmenen lopussa Australian talous oli erittäin hyvässä kunnossa luvun alun notkahduksen jälkeen korkeasuhdannetta ylläpitivät yksityisen ja julkisen kulutuksen sekä investointien ja viennin kasvu. Australian bruttokansantuotteen (BKT) kasvu vuonna 2007 oli 4,8 prosenttia. Vuonna 2008 se oli 2,3 prosenttia ja viime

9 Australian maaraportti 9 (20) vuonna 1,3 prosenttiin. EIU arvioi tämän vuoden kasvuksi 2,3 prosenttia; EIU:n ennuste ensi vuodelle on 2,6 prosenttia. Inflaatio Australian kuluttajahinnat nousivat viime vuonna lopulta vain 1,8 prosenttia kun vielä vuonna 2008 inflaatio oli 4,4 prosenttia. Tänä vuonna inflaatiopaineet ovat nousussa ja EIU:n arvio on 2,9 prosenttia. Ennuste ensi vuodelle on 2,5 prosenttia. Hintojen nousu pysyisi siten edelleen maan keskuspankin tavoitteessa (2 3 prosenttia). Vaihtotase Australian vaihtotase on ollut pitkään alijäämäinen. Vuonna 2007 vajetta kertyi peräti 58 miljardia USD, vuonna 2008 vaje säilyi 47,8 miljardissa. Viime vuonna se laski 42,1 miljardiin, ollen EIU:n arvion mukaan tänä vuonna 37,4 miljardia. Ensi vuodelle ennuste on 41,4 miljardia. Alijäämän osuus BKT:sta on tänä vuonna EIU:n arvion mukaan 3,1 prosenttia (vrt. 6,1 prosenttia 2007) ja ennuste ensi vuodelle on 3,5.. Talouspolitiikka Australian hallitus reagoi huonontuneeseen taloustilanteeseen laajalla veroelvytyspaketilla, joka julkistettiin vuoden 2009 helmikuussa; elvytyksen volyymi on pienentynyt asteittain kesästä 2009 alkaen. Samanaikaisesti maan keskuspankki on laskenut korkoja; syyskuun 2008 ja huhtikuun 2009 välillä korkoja laskettiin peräti 4,25 prosenttiyksikköä. Nautittuaan huimat 18 perättäistä vuotta talouskasvusta ja käytännössä tauotta luvun lopusta jatkuneesta valtiontalouden ylijäämästä oli Australian julkinen talous ollut varainhoitovuosina (heinäkuusta kesäkuuhun) 2008/2009 ja 2009/2010 alijäämäinen. Tilanne säilyy samana varainhoitovuonna 2010/2011. Keskuspankki nosti lokakuussa 2009 ohjauskorkoaan 3,00 prosentista 3,25 prosenttiin. Australia päätyi ensimmäisenä OECD- ja G20-maana koronnostoon talouslaman pahimman vaiheen jälkeen. Päätöstä perusteltiin parantuneilla talousnäkymillä (työllisyyden parantuminen, talojen hintojen nousu ja parantunut yleinen luottamus talouteen) ja niiden myötä kasvaneella inflaatioriskillä. Korkopolitiikka, veroelvytys ja Australian vientituotteiden kysynnän jatkuminen, joskin alentunein hinnoin, ovat vaikuttaneet myönteisesti talouskasvuun. Koronnostojen ennustetaan jatkuvan uudellen vasta kesällä 2011, jotta velkaantuneiden kuluttajien tilanne ei kiristyisi. Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla hallituksen elvytyspaketti (joka koostui mm. työllisyyden tukemisesta ja julkisten hankintojen edistämisestä) käsitti 1,5 prosenttia BKT:stä. Julkisen kulutuksen kasvu jatkui tähän vuoteen asti; sen osuus BKT:sta on nyt arviolta 34,1 prosenttia (32,3 prosenttia 2009). Luvatut julkiset hankinnat pääsivät todenteolla vauhtiin vasta vuoden 2009 toisella puoliskolla.

10 Australian maaraportti 10 (20) Julkisen velan osuus BKT:sta oli viime vuonna 22,0 prosenttia, mutta tänä vuonna sen arvioidaan nousevan hienoisesti ollen 22,5 prosenttia ja ensi vuonna 22,6 prosenttiin jatkaen nousuaan sitäkin seuraavina vuosina. Budjetin tasapaino (% BKT:sta) Budjetin primäärinen tasapaino (% BKT:sta) Lähde: EIU 10/2010; a=arvio, e=ennuste a 2011e 1,5 1,7 0,3-3,9-2,4-1,1 2,3 2,3 0,8-3,1-1,8-0,2 Työvoima Australialaiset ovat hyvin koulutettuja edistyneen koulutusjärjestelmänsä ansiosta. Suurin työllistäjä on palvelusektori, ja julkinen sektori työllistää noin 20 prosenttia työvoimasta. Yksityissektorin merkittävin työllistäjä on tukku- ja vähittäiskauppa, jolla on tärkeä rooli maan elinkeinoelämässä. Osa-aika- ja tilapäistyöntekijöiden määrä on Australiassa OECD-maiden korkeimpia. Tämä selittynee osaksi sillä, että tarkkojen työsopimusten tekeminen on työmarkkinoilla ollut viime vuosina varsin harvinaista, etenkin pienissä yrityksissä. Parlamenttivaalit 2007 hävinnyt Liberaalipuolueen ja Kansallispuolueen hallitus toteutti vallassaoloaikanaan työmarkkinareformin, joka tehosti markkinoiden toimintaa ja vähensi ammattiliittojen valtaa. Ammattiliittoon kuuluminen on nykyisen lainsäädännön mukaan vapaaehtoista, ja paikallinen sopiminen muodostui tavoitteeksi kaikilla aloilla. Sopimusten sisältöä valvoo työministeriö. Vuosina työväenpuolueen hallitus toi laajat työmarkkinasopimukset takaisin käyttöön. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Australia on Maailman kauppajärjestön (WTO), Kansainvälisen valuuttarahaston, Maailmanpankkiryhmän ja OECD:n jäsen. Australia on Asia-Pacific Economic Cooperationin (APEC) perustajajäsen ja Aasian kehityspankin suurimpia rahoittajia. Australialla on hyvin läheiset suhteet naapurimaihinsa, erityisesti Uuteen Seelantiin. Vuonna 1966 allekirjoitettu New Zealand Australia Free Trade Agreement korvattiin vuonna 1983 Australia New Zealand Closer Economic Relations (CER) - sopimuksella. Tavarakaupan lisäksi on vapautettu palvelukauppaa. Palveluiden liberalisointi ei ole kuitenkaan edennyt kovin nopeasti. Maailmanlaajuinen talouslama vaikutti viime vuonna merkittävästi Australian ulkomaankauppaan. Raaka-aineiden hintojen lasku näkyi viennin arvon laskuna. Viennin kehitykseen vaikuttivat myös tärkeimpien vientimarkkinoiden Japanin ja Kiinan kysyntä. Kotimaisen kysynnän alentumisen ja heikon valuutan myötä

11 Mrd. USD Australian maaraportti 11 (20) Ulkomaankaupan kehitys kauppataseen vaje on merkittävästi pienentynyt. Tänä vuonna taseen arvioidaan olevan ylijäämäinen viennin voimakkaan kasvun myötä. Australian ulkomaankauppa (ennuste) Vienti (mrd. USD) Tuonti (mrd. USD) Kauppatase (mrd. USD) a 2011e 124,9 142,4 189,1 154,8 201,4 198,7 134,5 160,2 194,0 161,0 196,1 198,8-9,6-17,8-4,9-6,3 5,3-0,2 Lähde: EIU 10/2010 (a=arvio, e=ennuste). 250 Australian ulkomaankauppa (arvio) vienti tuonti tase Ulkomaankaupan rakenne Lähde: EIU 10/2010 (a=arvio). Australian viennin rakenne 2009; tärkeimmät tuoteryhmät Metallipitoiset malmit ja 23,3 % metalliromu Hiili, koksi ja pelletti 20,2 % Öljy ja tuotteet 4,9 % Muut metallit 4,8 % Muut tuotteet 46,8 % Australian tuonnin rakenne 2009; tärkeimmät tuoteryhmät Raakaöljy ja öljytuotteet 11,5 % Tieajoneuvot 10,0 % Teollisuuden koneet ja laitteet 6,0 % Telekommunikaatiolaitteet 5,8 %

12 Milj. EUR Australian maaraportti 12 (20) Tärkeimmät kauppakumppanit; vienti 2009 Japani 21,6 % Kiina 19,5 % Etelä-Korea 7,9 % Intia 7,4 % Yhdysvallat 4,9 % Kauppa Suomen kanssa Tärkeimmät kauppakumppanit; tuonti 2009 Kiina 17,8 % Yhdysvallat 11,1 % Japani 8,3 % Thaimaa 5,6 % Singapore 5,2 % Lähde: EIU 10/2010. Suomen ja Australian välinen tavarakauppa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen ja Australian välinen kauppa on ollut muutaman vuoden ajan Suomelle alijäämäinen. Viime vuonna tuonti pieneni vientiä voimakkaammin ja ylijäämää kertyi 108 miljoonaa euroa. Suomesta viedään Australiaan pääasiassa koneita ja paperia. Tuonnista Suomeen lähes kolme neljännestä on nikkeliä. Muita tärkeitä tuontituotteita ovat kivihiili ja metallit. Vuoden 2010 aikana kauppa on elpynyt nopeasti; vienti Australiaan on kasvanut tammi-elokuussa 32 % edellisvuoden vastaavasta ajasta ja tuonti 54 %. Kaupan ylijäämää oli kertynyt 42 miljoonaa euroa.

13 Australian maaraportti 13 (20) Suomen vienti Suomen vienti Australiaan 2009 Valmiit tavarat 8,8 % Elintarvikkeet ja juomat 0,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 1,3 % Kemialliset aineet ja tuotteet 3,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 38,3 % Valmistetut tavarat 47,1 % Suomen 10 tärkeintä vientituotetta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus Muutos EUR % % 1 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 127, eri toimialojen erikoiskoneet 40, muut sähkökoneet ja -laitteet 25, Kojeet, mittarit yms. 22, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 21, voimakoneet ja moottorit 13, rauta ja teräs 11, moottoriajoneuvot 10, tuotteet epäjalosta metallista 6, metalliteollisuuskoneet 5, tärkeintä yhteensä 285,9 88,8-47 Koko vienti 322,

14 Australian maaraportti 14 (20) Suomen tuonti Suomen tuonti Australiasta 2009 Valmistetut tavarat 5,6 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 4,8 % Valmiit tavarat 2,7 % Elintarvikkeet ja juomat 6,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet 5,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 74,9 % Ulkomaiset investoinnit Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus Muutos EUR % % 1 28 malmit ja metalliromu 134, kivihiili, koksi, briketit yms. 26, juomat 13, muut metallit 11, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 10, kojeet,mittarit yms. 3, eri toimialojen erikoiskoneet 3, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 2, muut kuljetusvälineet 1, muut valmiit tavarat 1, tärkeintä yhteensä 207, Koko tuonti 214, Lähde: Tullihallitus Ulkomaisten suorien sijoitusten kanta Australiassa vuonna 2009 oli 295,9 miljardia USD. Arvio tälle vuodelle on 328,7 miljardia USD. Ulkomaisia suoria sijoituksia tuli EIU:n mukaan vuonna 2009 yhteensä 25,1 miljardin USD arvosta. Arvio tälle vuodelle on 32,8 miljardia USD. Valtaosa sijoituksista on tähän asti tullut OECD-maista ja erityisesti Yhdysvalloista ja EU-maista Isosta-Britanniasta. Uusi merkittävä investoija on Kiina. Ulkomaalaiset ovat sijoittaneet eniten palveluihin. Kiinalaiset yhtiöt ovat kiinnostuneet sijoittamaan mm. kaivosteollisuuteen.

15 Australian maaraportti 15 (20) Investointiedut ja -rajoitukset Ulkomaisilla yrityksillä on oikeus toimia lähes kaikilla talouden sektoreilla. Liittovaltio ja osavaltiot kannustavat ulkomaisia yrityksiä investoimaan Australiaan erilaisten rahoitus- ja verotuspakettien avulla. Ulkomaisia sijoituksia valvoo Foreign Investment Review Board. Ulkomaiseksi sijoittajaksi katsotaan: (1) luonnollinen henkilö, jolla on kotipaikka ulkomailla, (2) yhtiö, josta yksi ulkomainen luonnollinen henkilö tai yksi ulkomainen yhtiö omistaa yli 15 prosenttia, (3) yhtiö, josta ainakin kaksi ulkomaista luonnollista henkilöä tai ainakin kaksi ulkomaista yhtiötä omistaa yhdessä yli 40 prosenttia, (4) luottamuksenvaraisten varojen (trust estate) edunvalvoja, kun varoista ainakin 15 prosenttia kuuluu yhdelle ulkomaiselle luonnolliselle henkilölle tai ulkomaiselle yhtiölle ja (5) luottamuksenvaraisten varojen edunvalvoja, kun varoista yli 40 prosenttia kuuluu ainakin kahdelle ulkomaiselle luonnolliselle henkilölle tai ainakin kahdelle ulkomaiselle yhtiölle. Ulkomaiset sijoittajat voivat investoida vapaasti lähes kaikille aloille. Muutamia poikkeuksia ja rajoituksia on. Ulkomaisen omistuksen määrää on rajoitettu sanomalehdissä, sähköisessä mediassa, ilmailussa, uraaninkaivussa ja joissain telepalveluissa. Hallituksella on myös oikeus oman harkintansa mukaan kieltäytyä, esimerkiksi ympäristönsuojelullisin perustein, investointiehdotuksista, jotka ovat kansallisen edun vastaisia. Keväällä 2009 hallitus esti kiinalaisen Minmetal-yhtiön aikeet ostaa OZ Minerals yhtiön (kupari ja kulta) kansallisen turvallisuuden perusteella (Australian kilpailuviranomaiset eivät olisi vastustaneet kauppaa). Hallitus myöntää pankkitoimintalisenssejä ulkomaisessa omistuksessa oleville pankeille edellyttäen, että Australian keskuspankki on tyytyväinen pankin taloudelliseen asemaan ja että pankki suostuu keskuspankin harkinnan mukaisiin järjestelyihin. Ulkomaisessa omistuksessa olevat pankit voivat hankkia omistukseensa pieniä kotimaisessa omistuksessa olevia pankkeja. Useimmille ulkomaisille investointihankkeille tarvitaan Foreign Investment Review Boardin lupa. Monesti yritys saa luvan automaattisesti tehtyään virastolle ilmoituksen sijoituksesta. Prosessi on nopea, kun kyseessä on alle 50 miljoonan Australian dollarin sijoitus. Suuret investoinnit FIRB tutkii tarkemmin. Tutkimuksen tulee tapahtua 30 päivän sisällä. Virastolla on oikeus estää investointi tai asettaa sille ehtoja. Sijoitukset hylätään harvoin täysin. Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Australiassa vuonna 2007 oli 16 miljoonaa euroa, vuonna 2008 miinus 33 miljoonaa ja viime vuonna miinus 58 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2004 sijoituskanta oli 91 miljoonaa euroa, mutta sijoituksia on kotiutettu. Suomalaisten suorat sijoitukset Australiaan olivat 2008

16 Australian maaraportti 16 (20) Maa- ja metsätalous nettomääräisesti 26 miljoonaa euroa ja viime vuonna nettomääräisesti miinus 94 miljoonaa euroa. Suomalaisia yrityksiä toimi maassa 49 kappaletta ja niiden liikevaihto oli 2,5 miljardia euroa, henkilöstöä noin ja bruttoinvestoinnit olivat 14,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 astralialaisten suorien sijoitusten kanta Suomessa oli 2 miljoonaa euroa. Sijoitusvirta Australiasta oli miinus kahdeksan miljoonaa eli sijoituksia kotiutettiin. Teollisuus Australia on merkittävä tekijä maataloustuotteiden maailmankaupassa. Se on maailman suurin naudanlihan ja villan viejä sekä maailman kolmanneksi suurin raakapuuvillan ja maitotuotteiden viejä. Useimpien maataloustuotteiden markkinat ovat olleet erittäin säännösteltyjä. Säännökset, joiden tarkoitus oli suojella ja kasvattaa maataloustuloja, estivät maanviljelijöitä vastaamasta markkinoiden muutoksiin. Säännöstelyä on purettu viime vuosina. Australiassa on luonnonmetsää noin 164 miljoonaa hehtaaria. Osuus pinta-alasta on n. 21 prosenttia. Eukalyptukset (yli 700 lajia) ovat yleisin puulaji. Maassa on lisäksi yli 1,3 miljoonaa hehtaaria viljeltyä metsää, josta 71 prosenttia on mäntyä ja loput lähinnä eukalyptusta. Kaivostoiminta Australiassa on runsaasti metalli- ja muita mineraaleja. Kaivostoiminnan tuotannon arvo 63 miljardia USD vuonna Osuus BKT:stä oli 6,8 prosenttia ja ala työllisti henkeä. Valmistusteollisuus 1980-luvun alkuun asti viranomaiset säätelivät voimakkaasti valmistusteollisuutta ja rajoittivat teollisuustuotteiden tuontia. Rajoituksille oli perusteita, koska kotimaiset yritykset olivat keskimäärin pieniä ja melko tehottomia. Ne kuitenkin samalla hidastivat tai jopa estivät välttämättömiä rakenneuudistuksia. Vuonna 1983 hallitusvaltaan tullut Työväenpuolue käynnisti sarjan uudistuksia, joilla onnistuttiin lisäämään tuottavuutta ja parantamaan kansainvälistä kilpailukykyä. Elintarvikkeiden valmistus on suurin yksittäinen toimiala. Yrityskoko vaihtelee pienistä, pitkälle erikoistuneista yrityksistä suuriin, monikansallisiin yrityksiin. Noin 80

17 Australian maaraportti 17 (20) prosenttia alasta on ulkomaisessa omistuksessa. Australiassa tuotetaan mm. paljon lihaa ja lihajalosteita, maitotuotteita ja sokeria. Energia Australialla on runsaat energiavarat. Maa on energian nettoviejä. Etenkin hiiltä ja uraania viedään paljon ulkomaille. Australian sähköntuotantokapasiteetti on arviolta megawattia. Sähköä tuotettiin arviolta 261 miljardia kilowattituntia ja kulutettiin arviolta 229 miljardia kilowattituntia vuonna Valtaosa sähköstä tuotetaan kivihiilellä ja ruskohiilellä. Ydinvoimaloita ei ole, vaikka Australian uraanivarat ovat maailmat suurimmat. Australian todennetut öljyvarannot olivat n. 4,15 miljardia barrelia vuonna Öljynjalostuskapasiteetti oli n. 734 tuhatta barrelia päivässä. Vuonna 2009 öljyä tuotettiin n. 560 tuhatta barrelia päivässä. Öljyä kulutettiin samana vuonna n. 920 tuhatta barrelia päivässä. Australian luonnonkaasuvarat olivat arviolta 2550 miljardia kuutiometriä vuonna 2009 alussa. Kaasua tuotettiin arviolta 45 miljardia kuutiometriä. Kaasun kulutus oli samana vuonna arviolta 23,5 miljardia kuutiometriä. Palvelusektori Tietoliikennepalvelut Tietoliikennemarkkinat vapautettiin kilpailulle Puhelin- ja Internetpalveluiden tarjoajien määrä ja liikevaihto ovat kasvaneet tämän jälkeen nopeasti. Teleoperaattoreita on kymmeniä, ja Internet-palveluiden tarjoajia satoja. Tärkein toimija on edelleen valtio-omisteinen Telstra. Verkon omistavia matkapuhelinoperaattoreita on neljä: Telstra (6,99 miljoonaa liittymää ), SingTel Optus (5,07 miljoonaa liittymää 30.9), Vodafone (2,6 miljoonaa liittymää ) ja Hutchison 3 G. Telealaa säätelee The Australian Communications Authority (ACA), jonka tehtävä on taata ja edistää tehokkuutta ja kilpailua. Liittovaltion hallitus on rohkaissut samalla toimialalla toimivia yrityksiä kehittämään vapaaehtoisesti yhteisiä sääntöjä ja standardeja, jotta sen ei tarvitse säätää uusia lakeja tai asetuksia. Teleyhtiöt ovat perustaneet tätä tarkoitusta varten organisaation nimeltään The Australian Communications Industry Forum (ACIF).

18 Australian maaraportti 18 (20) Pankkitoiminta Pankkijärjestelmän huipulla on keskuspankki The Reserve Bank of Australia. RBA valvoo muiden pankkien toimintaa vuonna 1959 voimaan tulleen pankkilain puitteissa. Australiassa toimii 14 laillistettua liikepankkia, jotka ovat kotimaisessa omistuksessa (Adelaide Bank Limited, AMP Bank Limited, Australia and New Zealand Banking Group Limited, Bank of Queensland Limited, Bendigo Bank Limited, Commonwealth Bank of Australia, Commonwealth Development Bank of Australia Limited (Commonwealth Bank of Australian tytäryhtiö), Elders Rural Bank, Macquarie Bank Limited, Members Equity Pty Limited, National Australia Bank Limited, St. George Bank Limited, Suncorp-Metway Limited ja Westpac Banking Corporation). Maassa toimii lisäksi 10 ulkomaista liikepankkia ja 29 ulkomaisen pankin sivukonttoria. Neljä suurinta pankkia ovat The Australia and New Zealand Banking Group, Commonwealth Bank of Australia, National Australia Bank sekä Westpac Banking Corporation. Neljä suurta tarjoavat monipuolisia palveluja koko maan kattavan verkostonsa kautta. Loput pankit tarjoavat vastaavia palveluita, mutta niiden konttoriverkko on rajoittunut tietyille alueille. Pörssi Sidneyssä sijaitsevan Australian pörssin (Australian Stock Exchange) liikevaihto on kasvanut voimakkaasti 1990-alusta. Pörssiin on listautunut noin 1500 yhtiötä, joista suurin osa on kotimaisia. Matkailu Australian osuus koko maailman matkailusta on pieni, sillä maa sijaitsee kaukana muista vauraista maista, joista matkustetaan paljon ulkomailla. Eniten turisteja tulee Uudesta-Seelannista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Japanista. Logistiikka Liikenneyhteyksillä on aina ollut suuri merkitys Australian kehityksessä suuren pintaalan, suhteellisen pienen väestön sekä vientimarkkinoiden kaukaisuuden takia. Valtaosa lisensioiduista lentokentistä on kuntien, osavaltioiden ja yksityisten yhtiöiden omistuksessa. Loput kentät ovat liittovaltion (puolustusministeriön) omistuksessa ja hallinnassa tai liittovaltion omistuksessa mutta vuokrasopimuksen nojalla yksityisen tai julkisen yhtiön hallinnassa.

19 Australian maaraportti 19 (20) Tapakulttuuri Tapaamisia on suhteellisen helppo sopia lähes kaikilla organisaatiotasoilla. Useimmat johtajat ovat valmiita keskustelemaan liikeasioista ulkomaalaisten kanssa. Tapaamiset on hyvä sopia noin kuukausi etukäteen. Liikematkustajan paras aika käydä Australiassa on maaliskuusta marraskuuhun. Joulukuusta helmikuuhun maassa on paljon turisteja. Tapaamisia ei kannata sopia joulun ja pääsiäisen tienoille, koska monet johtajat ovat silloin lomalla. Liike-elämässä pukeutuminen on konservatiivista. Miehillä on puku (joskus tummakin) ja solmio. Kesällä takki voidaan riisua. Naiset käyttävät jakkupukuja, hameita ja puseroita tai leninkejä. Trooppisilla alueilla pukeutuminen voi kuitenkin olla rennompaa. Ulkomaisen liikemiehen odotetaan tulevan tapaamiseen ajoissa. Australialaiset sitä vastoin voivat tulla tapaamiseen minuuttia myöhässä. Asian suhteen pitää olla kärsivällinen. Liiketapaamisten alussa on hyvä antaa käyntikortti. Small talk ja kohteliaisuudet ovat tärkeitä ennen varsinaista neuvottelua. Australialaiset yleensä suosivat suoraa katsekontaktia. Sitä välttäviä voidaan pitää epäluotettavina. Australialaiset ovat myös yleensä innokkaita keskustelijoita ja väittelijöitä. Heidän kanssaan voi puhua hyvin monista asioista, ml. uskonnosta ja politiikasta. Vältettäviä aiheita ovat siirtolaisuus ja aboriginaalit. On parasta antaa paikallisen liikekumppanin tuoda esiin mahdollisesti sensitiiviset aiheet. Australialaiset kertovat nopeasti, jos on ylittänyt rajan. Kannattaa varautua kuulemaan hyvinkin vahvoja ja hyökkääviä mielipiteitä. Voi itsekin ilmaista näkemyksensä, jos ne ovat vilpittömiä ja perusteltuja. Provokatiivisiin väitteisiin odotetaan vastattavan huumorilla. Australialaiset usein kritisoivat maataan, mutta eivät hyväksy kritiikkiä ulkomaalaisilta. Australiassa liikeneuvotteluissa puhutaan selvästi (yksinkertaisesti) ja odotetaan, että vastapuoli tulkitsee puheen kirjaimellisesti. Vierailijan ei kannata kehua itseään suorittamillaan tutkinnoilla tai muilla henkilökohtaisilla saavutuksilla. Tätä pidetään pöyhkeänä. On siis pysyttävä vaatimattomana. Australialaiset eivät yleensä luota auktoriteetteihin ja ihmisiin, jotka luulevat olevansa muita parempia. Ei kannata myöskään kehua yrityksensä saavutuksia. Australialaiset arvioivat kompetenssin ihmisten toiminnan kautta. Esitysten tulee olla suoraviivaisia. On pysyttävä asiassa ja vältettävä liikaa yksityiskohtia. Esityksissä ei saa olla liian innokas tai käyttää mahtipontisia ylisanoja omista tuotteistaan. Australialaiset ovat yleensä avoimia uusille ideoille ja ajattelevat analyyttisesti. Australialainen ruokakulttuuri perustui ennen toista maailmansotaa englantilaisiin perinteisiin, sodan jälkeen muiden Euroopan maiden ja Aasian maiden keittiöt ovat

20 Australian maaraportti 20 (20) vallanneet alaa. Ruokavalio on lihapitoinen. Kaikilla ravintoloilla ei ole oikeutta myydä alkoholia. Monilla ravintoloilla, jotka eivät myy alkoholia, on oma viinakauppa, josta voi ostaa juotavaa ravintolaan vietäväksi. Henkilökunta avaa pullot ja tarjoilee kuten muissakin paikoissa. Linkkejä (Australian Bureau of Statistics, tilastokeskus) (Australian Stock Exchange, pörssi) (Austrade, tietoa kaupasta ja investoinneista) (Australian Government Entry Point, liittohallituksen viralliset sivut) (IMF) (monenlaisia uutisia) (Australian sanomalehdet) (Reserve Bank of Australia, keskuspankki) (Sidney Morning Herald-sanomalehti) (Treasury, valtiovarainministeriö) Suomen ulkoministeriön Australian maasivut n yhteistyökumppani Australiassa Riku Laanti Pamir Consulting 45 MacKinnon Parade, North Adelaide SA 5006, AUSTRALIA tel mobile:

Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta

Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta Australia - Maailman 13. suurin talous on jatkanut vahvaa kasvua globaalista finanssikriisistä huolimatta Riku Laanti, Country Representative Finpro in Australia, Finland Trade Center c/o Pamir Consulting

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Alankomaat. Marraskuu 2010

Alankomaat. Marraskuu 2010 Alankomaat Marraskuu 2010 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Irlanti. Kesäkuu 2010

Irlanti. Kesäkuu 2010 Irlanti Kesäkuu 2010 Irlannin maaraportti 2 (17) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 4 Maan

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Maatalouden riskienhallinta Suomessa. Rami Palin 22.4.2009

Maatalouden riskienhallinta Suomessa. Rami Palin 22.4.2009 Maatalouden riskienhallinta Suomessa Rami Palin 22.4.2009 1 Sisältö Nordea ja hyödykejohdannaiset Kokonaisvaltaista riskienhallintaa Nordeasta Esimerkki rapsin hintariskin suojaamisesta Hyödykesuojauksen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot