Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO"

Transkriptio

1 Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

2 SAARISTOLINTUKANTOJEN KEHITYS Saaristolintukantojen kehitys Suomessa Martti Hario & Jukka Rintala Saaristolinnuston 1930-luvulta jatkunut runsastuminen kääntyi kokonaisparimäärän laskuun 1990-luvulla, kun haahkakannat rupesivat voimakkaasti vähenemään (ks. Hario & Rintala 2008) luvulle tultaessa myös eräiden lokkilintujen ja kahlaajien kannat kääntyivät laskuun, niin että 32 saaristolintulajista peräti 11:llä on taantuva trendi. Tuoreessa Punaisessa kirjassa (Rassi ym. 2010) uhanalaisuuslistalle päätyi lisäksi viisi lajia, jotka ovat siellä enemmän tai vähemmän pysyvästi pienen populaationsa vuoksi. Kaikkiaan uhanalaisluokituksessa on 18 saaristolintua, joista tosin puolet vain silmälläpidettävinä. Näistä kahden lajin mukanaolo ei johdu saaristokannoista vaan pelkästään sisämaakantojen huonosta tilasta (tylli, naurulokki). Kuvaan 1 on hahmoteltu saaristolinnuston neljän pääryhmän kantakäyrät 1930-luvulta nykypäivään luvun huippuvaiheen noin puolesta miljoonasta saaristolintuparista ollaan nyt taannuttu noin pariin, eli noin 25 % runsaassa 10 vuodessa. Seuraavassa teemme selkoa niiden lajien kannankehityksestä, joista on riittävästi aineistoa TRIM-aikasarjojen tekemiseen. Aineisto ja menetelmät Kannanmuutokset laskettiin TRIM-ohjelmalla (Pannekoek & van Strien 2003) samaan tapaan kuin aikaisemmissa raporteissamme (esim. Hario & Rintala 2008). Laskimme kullekin lajille kannanmuutosindeksit käyttäen kahta eri merkitsevyyskriteeriä (Wald-testi), p = 0,2 ja p = 0,05, jois- Tyllin Charadrius hiaticula päätyminen Punaiseen kirjaan silmälläpidettävänä johtuu etenkin Lapin kantojen voimakkaasta liki 50 prosentin taantumasta kymmenen viime vuoden aikana. Saaristokannat voivat paremmin ja ovat jopa lievästi kasvaneet. ANTTI BELOW 40 LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

3 LINNUSTONSEURANTA ta jälkimmäinen kriteeri tuottaa suhteellisen konservatiivisen käyrän hyväksyen vain merkitseviä (p < 0,05) muutoksia indeksien suuntauksissa. Pienemmän p-arvon käyrä yksinkertaistaa vaihtelua, jos otoskoko on pieni ja jos näytealueiden lukumäärät vaihtelevat hyvin erisuuntaisesti. Laskimme kullekin lajille yleistrendin, jonka mukainen muutoskerroin (multiplicative slope) ilmaisee, kuinka moninkertaiseksi kanta keskimäärin muuttui suhteessa edellisen vuoden kantaan. Yleistrendin muutoskerroin ilmaisee keskimääräisen vuosittaisen muutoksen kyseisenä ajanjaksona. Muutoskertoimen avulla laskimme nykyisen kannan koon ja 1990-lukujen taitteen kanta-arvion perusteella (ks. Hildén & Hario 1993, Väisänen ym. 1998). Yleistrendin testaamiseen käytimme t-testiä (Pannekoek & van Strien 2003, Hario & Rintala 2008). Merihanhien Anser anser kanta on vahvistunut samoin kuin muidenkin hanhien kannat rannikoillamme. ANTTI BELOW Parimäärä Pairs Sorsat & merimetso Natidae & Cormorant Lokit & Tiirat Gulls & terns Ruokit Alcidae Kahlaajat Waders Vuosikymmen Decade Kuva 1. Neljän pääryhmän kokonaiskantojen kehitys Suomen rannikoilla 1930-luvulta nykypäivään (ylhäältä alas: sorsalinnut, lokkilinnut, ruokkilinnut, kahlaajat). Saaristolintuseurantaa edeltävän ajan tiedot on poimittu kirjallisuudesta: 1930-luvun tiedot pääosin Bergmanilta (1948), luvun Bergmanilta (1969) ja Merikalliolta (1955) sekä 1970-luvun Hyytiältä ym:lta (1983) ja Koskimieheltä (1989). Kuvan käyrissä ei ole mukana tukkasotkan, naurulokin ja luotokirvisen parimääriä, koska ne puuttuvat varhaisimmista aineistoista. Fig. 1. Decadal trends in the numbers of breeding pairs of the four main seabird groups along Finnish coasts from the 1930s to the present day. Pair numbers of Tufted Duck, Black-headed Gull and Rock Pipit are not included due to missing data in the 1930s and the 1950s. Tulokset ja tarkastelu Kyhmyjoutsen, hanhet Kyhmyjoutsenen muuten nousujohteisessa kantakäyrässä näkyy Itämeren kovien jäätalvien vaikutus Suomen kantaan vuosina 1994, 1996, 2003 ja Parimäärän nousu entiselleen vuoden, viimeistään kahden sisällä selittyy paremminkin ao. vuosien pesimättömyydellä (ilmeisesti huonon ravitsemuksen seurauksena) kuin kuolleisuuden vaikutuksella. Vuoden 2010 parimäärän kova lasku yhdistyneenä kuluneen jäätalven tappioihin saattaa pitää kannan laskusuuntaisena vielä ainakin yhden vuoden. Toistaiseksi kyhmyjoutsen kuuluu menestyneimpiin saaristolintuihin 7 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla (ks. taulukko 1, kuva 3). Hanhet eivät laiduntajina ole samassa määrin alttiina jäätalven vihoille kuin joutsenet. Itse asiassa kanadanhanhi ja valkoposkihanhi ovat voimakkaimmin runsastuvia saaristolintujamme, kanadanhanhi 12 prosentin vuosivauhdilla ja valkoposkihanhi peräti 41 prosentin vuosivauhdilla! Kanadanhanhi ei ole yhtä lailla ulkosaariston laji kuin valkoposkihanhi, joka todennäköisesti ohittaa kanadanhanhen runsaudessa lähiaikoina. Lisäksi valkoposkihanhi on erittäin tehokas levittäytyjä ja yltää jo Perämerelle ja pesii monin paikoin sisämaassa (Väänänen ym. 2010). Sisämaassa toki pesii myös kanadanhanhi, mutta se johtuu keskeisesti siitä, että istutukset, joista suomalainen kanta sai alkunsa, tehtiin valtaosin sisämaassa (Vikberg & Moilanen 1985). Tukkasotka Tukkasotkan saaristokannat pienenivät peräti 50 prosenttia vuosina (kuva 3), samoin sisävesikannat pienenivät 50 prosenttia kymmenessä vuodessa, joten nykyisessä uhanalaisarvioinnissa laji siirtyi suoraan vaarantuneeksi oltuaan aikaisemmin elinvoimainen. Syynä pidetään naurulokin taantumista ja sitä tietä tukkasotkan ja muiden pienikokoisten vesilintujen heikentynyttä pesimäsuojaa yhdyskuntien harventuessa (Mikkola-Roos ym. 2010). Selitys ei välttämättä päde merensaaristossa, jossa naurulokki on runsastunut seurantajakson aikana (taulukko 1, kuva 4). Sisävesillä naurulokki kuitenkin on taantuva, joskin enää silmälläpidettävän verran (kun se vielä 10 vuotta sitten oli vaarantunut ). Tukkasotka on vähentynyt myös muualla Itämeren piirissä, Baltian maissa ja etenkin Ruotsissa. Ruotsin taantuma kymmenen viime vuoden aikana on samansuuruinen kuin Suomen. HELCOM (2011) arvioi tukkasotkan kokonaisuudessaan vähentyneen runsaat 15 prosenttia Itämeren piirissä 10 viime vuoden aikana. Merisorsat Haahkakantojen dynamiikkaa olemme selostaneet yksityiskohtaisesti aikaisemmissa katsauksissa (mm. Hario & Rintala 2002, 2004, 2008). Lyhyt kertaus: Suomenlahden kannanlasku alkoi jo1980-luvun puolivälissä mutta Turunmaan ja Ahvenanmaan vasta 1990-luvun puolivälissä, jolloin kokonaiskantamme rupesi nopeasti pienenemään. Siitä pitäen eteläisten merialueiden kannat LINNUT-VUOSIKIRJA

4 SAARISTOLINTUKANTOJEN KEHITYS SUOMENLAHTI Gulf of Finland 1. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto (100, jotka pääosin kans.puistorajauksen sisällä), Hokkanen 2006, T. Hokkanen, A. Vuorio, U. Koponen ym. 2. Pernaja, Aspskär (6), H. Malkio ym. 3. Porvoo, Långören (10), M. Hario ym., A. Below, G. Nordenswan 4. Porvoo, Söderskär (25), M. Hario ym., A. Below, G. Nordenswan 5. Sipoo (120), Luostarinen 2003, 2010, M. Luostarinen 6. Helsinki (164), M. Luostarinen, T. Seimola ym. 7. Espoo (116), M. Luostarinen 8. Itä-Kirkkonummi (16+), P. Pirinen ym., M. Mikkola-Roos ym. 9. Muu Kirkkonummi (62), P. Rusanen 10. Kirkkonummi, Rönnskär (16), Pöyhönen 2002, P. Ikonen, H. Selin ym. 11. Inkoo, Strömsö (8), J. Niittylä, P. Niittylä 12. Tammisaaren itäinen saaristo (40), Rusanen Hanko, Tvärminne (16 haahkasaarta, 60 muuta), M. Kilpi, M. Öst 14. Hanko, Tulliniemi Russarö (56), Lehikoinen ym. 2006, A. Lehikoinen 15. Hanko, Läntinen selkä (16 haahkasaarta, 125 muuta) Kilpi 1987, M. Kilpi LOUNAISSAARISTO SW Archipelago 16. Dragsfjärd, Gullkrona (23), M. Rautkari, V. Multala 17. Dragsfjärd, Vänö (77), Miettinen 1997, M. Nordström, J. & M. Högmander ym. 18. Nauvo Parainen, Trollö (36), R. Lemmetyinen, M. Nordström, Mia Rönkä, V. Multala ym. 19. Nauvo, Trunsö (60), J. Högmander, M. Nordström ym. 20. Korppoo, Brunskär (n. 65), M. Nordström ym., V. Multala 21. Korppoo, Jurmo Utö (n. 65), M. Nordström, J. & M. Högmander ym. 22. Rymättylä, Aasla (n. 40 km²), Saari 1999, L. Saari 23. Velkua (19), von Numers 1995, M. v. Numers 24. Kustavi (29), R. Blomqvist, R. Tenovuo, Mia Rönkä, P. Alho ym. 25. Lokalahti (17), R. Blomqvist 26. Föglö, Klåvskär (n. 85 haahkasaarta, 6 muuta), Sandelin 2004, A. Arkiomaa ym. 27. Föglö, Bänö (reittilaskenta, merisorsat), J. Franzén Kuva 2. Saaristolintuseurannan näytealueet, joiden aineistot ovat pohjana tämän katsauksen TRIM-analyyseissä. Paikannimen perässä on tutkittujen saarten lukumäärä (sulkeissa), julkaisuviitteet ja/ tai laskijoiden nimet. Yhteensä saaria on 2090, keskimäärin 45 per alue (vaihteluväli 6-233). Fig. 2. The study areas along the coasts of Finland from which information for the TRIM analysis was received. The number of islands monitored is in brackets, followed by the names of the census takers and/or the citations to publications. Total number of island amounted to 2090, mean 45 per study area (range 6 233). 28. Lemland, Lågskär (10), P. Rintamäki, T. Aalto ym., A. Vähätalo, P. Saikko, Laaksonen Hammarland Eckerö (50), Tanskanen ym. 1994, Halkka ym POHJANLAHTI, ETELÄINEN Southern Bay of Bothnia 30. Rauman eteläinen saaristo (12), T. Santamaa ym. 31. Luvia (28), Mäntylä ym. 1993, I. Lilja 32. Pori, Kuuminainen (25), K. Nuotio, K. Helppi, J. Lampolahti ym., Erkkilä & Jutila Merikarvia, Köörtilä (18), M. Saiha 34. Vaasa, Torgrund (40), Pahtamaa 2006, T. Pahtamaa 35. Mustasaari, Norrskär (9), Hildén ym. 1995, Salomonson ym. 2007, M. Hario 36. Mustasaari, Björkögrunden (40), Hildén ym. 1995, T. Pahtamaa 37. Mustasaari, Valassaaret (n. 80), Hägg & Bäck 2008, Warén 2004, J. Hägg 38. Merenkurkku, pohjoinen (233), Pahtamaa 1999, T. Pahtamaa POHJANLAHTI, POHJOINEN Northern Bay of Bothnia 39. Pietarsaari (6), Wistbacka 1999, R. Wistbacka 40. Luoto (65), Jakobsson ym. 2006, H. Tikkanen, R. Wistbacka 41. Kokkola (12), Hongell 2003, H. Hongell 42. Kalajoki, Rahja (6), Tikkanen & Tuohimaa 2003, Hannila ym Ii, Krunnit (23), Helle ym. 1988, Timonen Simo Tornio (n. 150), Rauhala & Suopajärvi 2002, P. Rauhala 45. Perämeren kansallispuisto (37), Rauhala 2007, P. Rauhala Muita laajoja alueinventointeja, joiden tietoja on hyödynnetty tässä katsauksessa, olivat Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen (Stjernberg 1986, Miettinen 2004), Turunmaan saariston (E. Lehikoinen ym. 2003), Suupohjan rannikon (Byholm 2001), Porvoon seudun (Leivo 2007) ja Uudenmaan (Solonen ym. 2010) laskennat. Nämä eivät kuitenkaan ole pysyviä saaristolintuseurannan näytealueita eivätkä siten sisälly yo. luetteloon. ovat jatkuvasti laskeneet mutta Pohjanlahden (pienemmät) kannat heilahdelleet voimakkaasti, joskin suunta sielläkin on ollut kääntymässä alas. Yllättäen vuonna 2010 lähes kaikkien Suomenlahden näytealueiden parimäärät kääntyivät nousuun (10 aluetta) tai vähintään pysyivät ennallaan (2 aluetta; kolmelta alueelta ei saatu tuoretta tietoa) (kuva 3). Myös Lounaissaaristossa moni näytealue osoitti elpymisen merkkejä. Pahimmasta alhostaan nousivat suuralueet Trollö, Gullkrona, Jurmo-Utö, Vänö, Aasla ja Bänö. Suunnilleen ennallaan säilyttiin Brunskärissä, ja laskua oli vain Trunsössä. Pohjanlahden osapopulaatioista Kuuminainen nousi selvästi, mutta Norrskär laski. Nousun syynä oli erinomainen lentopoikastuotto eteläisillä merialueilla vuonna 2007, jolloin sukukypsyyteen varttui tavallista enemmän lintuja vuonna Myös vuosi 2008 oli hyvä vuosi, joten kanta voi olla nousujohteinen vielä pari vuotta (pitkään laskeneessa kannassa pesinnän debyytti-ikä myöhentyy, Hario & Rintala 2009). Tämä kuvassa 3 dramaattiselta näyttävä nousu ei kuitenkaan TRIM-analyysissä riitä muuttamaan haahkan kokonaistrendiä, jonka laskusuuntaus on hieman kiihtynyt edellisestä tilannekatsauksesta vuonna 2007 (laskua siihen mennessä keskimäärin 2,2 % per vuosi, nyt 2,3 % [taulukko 1]). Vuoden 2010 piikki huomioon ottaen ja keskimääräisen vuotuisen muutoksen perusteella arvioiden nykykanta on 57 % vuoden 1986 kannasta eli vajaat paria (taulukko 1). Ahvenanmaalla ei kuitenkaan uskota kannanlaskuun, vaan maakuntahallitus on uudelleen aloittamassa haahkan kevätlinnustuksen vetoamalla mm. siihen, että BirdLife International (2009) pitää haahkan suojelutasoa suotuisana ja että suomalainen saaristolintuseuranta ei ole kyennyt osoittamaan haahkan vähentyneen nimenomaan Ahvenanmaalla. Viimeksi mainittu johtuu liian vähäisestä näytealuemäärästä Ahvenanmaalla, edellinen siitä, että BirdLife ottaa kantaa haahkaan lajina koko sen laajalla levinneisyysalueella, ei siis erikseen Itämeressä. Nurinkuriseksi tilanteen tekee se, että Ruotsissa kannankehitys on varsin samanlainen kuin Suomessa: nousua 1990-luvun puoliväliin ja sen jälkeen pudotus yli puolella (Green 2010). Erityisen voimakkaasti kanta on laskenut Tukholman saaristossa (M. Green, kirj. ilm.). Näin ollen sekä Suomen että Ruotsin puolella haahkakannat ovat laskeneet yli 50 % kymmenessä vuodessa (vuosina , kuva 3) mutta eivät mukamas lainkaan Ahvenanmaalla! Ahvenanmaan virkamiesten 42 LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

5 LINNUSTONSEURANTA Itämerellä haahka Somateria mollissima puuttuu pesivänä Latviasta, Liettuasta, Kaliningradista ja Puolasta. Suomessa haahka on taantumisestaan huolimatta edelleen runsas, näkyvä ja kuuluva osa merimaisemaa. JUHA LAAKSONEN oma aineisto pohjaa yhteen havaintosarjaan Kumlingen saaristossa, tai ainakin se on ainoa, jonka viranomaiset tässä yhteydessä esittävät (ks. ax/.composer/upload//naringsavd/skogsbruksbyran/jaktochviltvard/riktlinjer_ejder_2011.pdf). He jättävät esittämättä eräitä heille hankalampia aikasarjoja, mm. Föglön Bänön aikasarjan, joka on mukana saaristolintuseurannassa ja joka näyttää samaa laskevaa trendiä kuin Ruotsin aikasarjat sekä Suomen 43 näytealueen yhteensä 1904 haahkasaaren aineistot, joissa on keskimäärin pesää vuodessa! Jatkossa saaristolinnustoseuranta on saatava tehokkaammaksi Ahvenanmaalla mm. ottamalla saaristolintulaskennat ohjelmaan myös Signilskärin ja Lågskärin lintuasemilla ja tuottamalla ajantasaista tietoa Klåvskärin IBA-alueilta. Ruotsin nykykanta on paria, mikä on noin 20 % pienempi kuin kanta 1970-luvun alussa, jolloin pitkäaikainen nousu vasta alkoi (Green 2010). Erityisesti kolmen viime vuoden aikana Ruotsissa on havahduttu erittäin voimakkaaseen laskuun ja poikastuoton hupenemiseen. Syyksi on esitetty mm. B1-vitamiinipuutosta (Balk ym. 2009). Suomenlahdella Söderskärillä kannanlaskua ja poikastuotantoa on seurattu ja analysoitu pitkään. Kannanlaskun mekanismi kytkeytyy täällä suuriin poikaskuolevuuksiin, jotka taas liittyvät poikasten ja emojen heikentyneeseen terveydentilaan, mahdollisesti ravintotilanteen ja patogeenien yhteisvaikutuksesta (Hollmén 2002). Sinänsä poikaskuolevuudet eivät Suomenlahdella ole olleet mittasuhteiltaan mitään maailmanennätysluokkaa; aivan samansuuruisia raportoitiin luvuilla Pohjanmeren ja Vattimeren kannanromahduksissa, kun vuosien ajan vakaasti nousseet kannat yhtäkkiä laskivat yhtä vakaasti; koettiin samanlainen vuoden nousu- ja laskurinteen amplitudi kuin Söderskärillä, mutta eri vuosikymmenillä (yhteenveto, ks. Hario & Rintala 2006). Vastaavanlaisia trendikäyriä on esitetty Skotlannista (Coulson 2010) ja Vienanmereltä (Karpovic 1987). Suomenlahden naaraiden kuolevuus on ollut samansuuruista kuin muuallakin maailmassa, prosenttia vuotuisesta kannasta (Hario ym. 2009), mikä on verraten tyypillistä pitkäikäisille, verkkaisen populaatiokehityksen omaaville lajeille. Ympäristön tila Itämerellä saattaa kuitenkin olla tekemässä haahkakantojen mahdollisen toipumisen hankalaksi. Itämeri rehevöityy, ja tämä on omiaan vaikeuttamaan vesilintujen ravintotaloutta (Rönkä ym. 2005). Myös merikotkan runsastuminen sekoittaa kuvaa. Paitsi että merikotka saalistamalla vähentää haahkoja, naaraita myös siirtyy pois merikotkien tieltä vanhojen pesimäalueiden ulkopuolelle pesimään (Kilpi & Öst 2002, Koryakin & Boyko 2005), jolloin pesälaskentoihin pohjaava seuranta vanhoilla alueilla voi antaa turhan pessimistisen kuvan kannankehityksestä. Toisaalta koirasvoittoisuuden kasvu läntisillä merialueilla viittaa naaraskuolevuuden todenmukaiseen nousuun (Kilpi ym. 2003, Lehikoinen ym. 2008), vaikkakaan naaraskuolevuus ei Suomenlahdella selittänyt kannanlaskua (Hario ym. 2009). Merikotka on paikallinen haitta mutta ei lentopoikastuotantoon vaikuttava perimmäinen tekijä. Merikotkan saalistus ei kyennyt estämään suuren vuosiluokan 2007 syntyä ja menestymistä. Nykytilanne Lounaissaaristossa kaipaisi laajaa selvitystä merikotkan saalistuksen todellisista vaikutuksista. Uudessa kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa haahka on silmälläpidettävä ja koko Itämeren piirissä vaarantunut (HELCOM 2011). BirdLife Internationalin (2004) määritelmä suotuisasta suojelun tasosta on haahkan osalta auttamatta vanhentunut, eikä sitä pitäisi nykyään käyttää enää missään yhteydessä. Määritelmä pohjasi 1990-luvun lopun tilanteeseen, jolloin Itämeren kanta oli liki puoli miljoonaa paria. Nykyään Itämeressä on enää paria, eli kannat ovat romahtaneet 40 % runsaassa kymmenessä vuodessa, mikä LINNUT-VUOSIKIRJA

6 SAARISTOLINTUKANTOJEN KEHITYS Kuva 3. Saaristolintujen muutosindeksit koko merialueella Lajinimen perässä on keskimääräinen vuotuinen parien lukumäärä. Askeltavassa mallinvalinnassa malleihin hyväksyttiin Wald-testien perusteella vain merkitsevät tai likimain merkitsevät muutokset indeksien suuntauksissa. Symboliviivan osoittamissa indekseissä hyväksyttiin muutosvuodet merkitsevyydellä p < 0.2; yleistävimmissä kuvaajissa suuntausten muutosten hyväksynnässä käytettiin tiukempaa rajaa, p < Vuoden 2000 indeksi=1. Esimerkiksi luotokirvisen indeksit poikkeavat suuresti toisistaan eri merkitsevyystasoilla. Ylikorostunut nousu (p < 0.2) vuonna 2009 selittyy muutamalta näytealueelta raportoiduista melko suurista määristä muiden alueiden lukumäärätietojen puuttuessa. Figure 3. Archipelago bird population indices as estimated for overall area, Numbers in titles indicate mean sample size per year. According to stepwise model optimization, signiþcant or nearly signiþcant changes in trends were accepted. Symbolized lines refer to models with Wald tests p < 0.2; in further optimized models, p < is the base year. E.g. exceptional high index (p < 0.2) of Rock Pipit Anthus petrosus in 2009 is caused by high counts reported from a few sample sites along with missing counts from many other sites. Taulukko 1. Yleistrendit arvioituna kuvien 3 ja 4 (p < 0.05) estimoinnin perusteella. Muutoskerroin (M) kerrottuna sadalla ilmaisee vuotuisen muutoksen prosentteina. 1 x M 24 tuottaa suhteellisen muutoksen koko seurantajakson aikana. Table 1. General trends based on Figs. 3 and 4 (p < 0.05) estimates. Multiplicative slope (M) multiplied with 100 gives the annual change in percents. 1 x M 24 gives the proportional change during the total period. KUVAN 3 LAJIT FIGURE 3 SPECIES Laji Tieteellinen nimi Muutos- Keskivirhe t-testi- Merkit Suuntaus Kanta-arvio kerroin suure sevyys (paria) Lat. species name Multiplicative Standard t-statistics Statistical Long-term Trend Population slope error signiþcance estimate (pairs) Kyhmyjoutsen Cygnus olor <0.001 Voimakas kasvu Strong increase Merihanhi Anser anser <0.001 Voimakas kasvu Strong increase 7000 Kanadanhanhi Branta canadensis <0.001 Voimakas kasvu Strong increase 6400 Valkoposkihanhi Branta leucopsis <0.001 Voimakas kasvu Strong increase 3800 Tukkasotka Aythya fuligula <0.001 Lievä taantuminen Moderate decline Haahka Somateria mollissima <0.001 Lievä taantuminen Moderate decline Pilkkasiipi Melanitta fusca <0.001 Lievä taantuminen Moderate decline 5200 Tukkakoskelo Mergus serrator <0.001 Lievä taantuminen Moderate decline 4700 Isokoskelo Mergus merganser <0.001 Lievä taantuminen Moderate decline 3300 Ruokki Alca torda <0.001 Lievä kasvu Moderate increase Riskilä Cepphus grylle <0.001 Lievä taantuminen Moderate decline Luotokirvinen Anthus petrosus <0.001 Lievä kasvu Moderate increase LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

7 LINNUSTONSEURANTA Kuva 4. Saaristolintujen muutosindeksit jaoteltuna kahteen merialuekokonaisuuteen, eteläiseen (Suomenlahti ja Lounaissaaristo, ympyrät) ja läntiseen (eteläinen Pohjanlahti ja pohjoinen Pohjanlahti, kolmiot) sekä koko merialueelle (viiva) vuosina Lajinimen perässä on keskimääräinen vuotuinen parien lukumäärä. Askeltavassa mallinvalinnassa malleihin hyväksyttiin Wald-testien perusteella vain merkitsevät tai likimain merkitsevät muutokset indeksien suuntauksissa. Symboloitujen viivojen osoittamiin malleihin hyväksyttiin muutosvuodet merkitsevyydellä p < 0.2; yleistävimmissä koko alueen kuvaajissa suuntausten muutosten hyväksynnässä käytettiin tiukempaa rajaa, p < Vuoden 2000 indeksi=1. Indeksit laskettuna koko merialueelle painottuvat alueittaisella otoskoolla. Esimerkiksi kalalokilla ylikorostunut nousu (p < 0.2) läntisellä alueella vuonna 2009 selittyy muutamalta näytealueelta raportoiduista melko suurista määristä muiden alueiden lukumäärätietojen puuttuessa. Figure 4. Archipelago bird population indices as estimated for southern and western sea area combinations (see Fig. 1) and overall, South refers to Gulf of Finland and SW Archipelago, and west means southern and northern Bay of Bothnia. Numbers in titles indicate mean sample size per year. According to stepwise model optimization, signiþcant or nearly signiþcant changes in trends were accepted. Symbolized lines refer to models with Wald tests p < 0.2; in further optimized models, p < is the base year. Overall indices are weighted by sample size of areas. E.g. exceptional high index of Common Gull Larus canus in west in 2009 (p < 0.2) is caused by high counts reported from a few sample sites along with missing counts from many other sites. KUVAN 4 LAJIT FIGURE 4 SPECIES Laji Tieteellinen nimi Muutos- Keskivirhe t-testi- Merkit Suuntaus Kanta-arvio kerroin suure sevyys (paria) Lat. species name Multiplicative Standard t-statistics Statistical Long-term Trend Population slope error signiþcance estimate (pairs) Meriharakka Haematopus ostralegus <0.01 Lievä kasvu Moderate increase 4000 Tylli Charadrius hiaticula <0.01 Lievä kasvu Moderate increase 1100 Punajalkaviklo Tringa totanus <0.001 Lievä taantuminen Moderate decline 4000 Rantasipi Actitis hypoleucos <0.01 Lievä taantuminen Moderate decline 1800 Karikukko Arenaria interpres <0.001 Lievä taantuminen Moderate decline 2800 Kalalokki Larus canus <0.001 Lievä kasvu Moderate increase Harmaalokki Larus argentatus Ei merkitsevä Vakaa Stable Not signiþcant Selkälokki Larus fuscus fuscus <0.001 Lievä taantuminen Moderate decline 3400 Merilokki Larus marinus <0.001 Lievä taantuminen Moderate decline 2000 Naurulokki Larus ridibundus <0.05 Lievä kasvu Moderate increase Kalatiira Sterna hirundo <0.001 Lievä kasvu Moderate increase Lapintiira Sterna paradisaea Ei merkitsevä Vakaa Stable Not signiþcant LINNUT-VUOSIKIRJA

8 SAARISTOLINTUKANTOJEN KEHITYS Kalliosaarten ja louhikoiden onkalopesijöinä ruokit Alca torda potevat runsastuessaan pahenevaa pesäpaikkapulaa. Ilmeisesti osa populaatiosta joutuu odottamaan pesäpaikan vapautumista, monet mahdollisesti koko ikänsä. JUHA LAAKSONEN on hälyttävä muutos. Viron nykykanta on paria, Tanskan , Saksan 1500 ja Venäjän Itämeren rannikon 200 paria (HELCOM 2011). Haahka puuttuu pesivänä Latviasta, Liettuasta, Kaliningradista ja Puolasta. Suomessa haahka on kuitenkin edelleenkin runsas, näkyvä ja kuuluva osa merimaisemaa. Saaristolintuseurannassa vuotuinen aineistokoon keskiarvo on ylivertainen muihin lajeihin nähden (kuten mainittu, pesää). Pilkkasiiven ja koskeloiden kantakäyrät (kuva 3) muistuttavat siinä määrin haahkan kantakäyrää, että tekisi mieli etsiä jotain yhtenäistä tekijää näiden kaikkien neljän merisorsan kannanvaihteluiden taustalta. Kaikilla kannannousu taittui 1990-luvun puolivälissä, ja pitkää laskua seurasi pieni taitos ylöspäin viime vuosina. Kiintoisasti pilkkasiiven lentopoikastuoton on todettu myötäilleen haahkan lentopoikastuoton vaihteluita Söderskärillä, ja sattumoisin vuosi 2007 oli myös sillä erinomainen poikastuotantovuosi (Hario 2008). Monin paikoin pilkkasiiven parimäärä nousikin juuri vuonna 2010 (mm. tiheiden kantojen alueilla Trunsössä ja Föglön Bänössä). Koskeloiden poikastenhoidon strategiat, ravinto ja poikueiden liikkuvuus ovat kuitenkin niin tyystin toisenlaiset kuin simpukansyöjien, ettei yhteisiä ongelmia ole helposti löydettävissä lukuun ottamatta isojen lokkien saalistusta. Ruokkilinnut ja luotokirvinen Riskilä on vähentynyt etenkin Valassaarilla sekä eteläisellä Perämerellä Luodossa ja Kokkolassa. Sitä vastoin Ahvenanmaan läntisessä saaristossa riskiläkannat ovat kaksinkertaistuneet sitten vuosien Erittäin suuria yhdyskuntakokoja laskettiin laajalla alueella Hammarlandissa ja Eckerössä vuonna 2007 (Halkka ym. 2007). Sikäläisittäin riskilöitä on jopa enemmän kuin koko Tukholman saaristossa. Myös Länsi-Turunmaan saaristossa kannat osoittavat kasvua, vaikka lukumäärät ovat paljon pienemmät kuin Ahvenanmaalla. Itäinen Suomenlahti on vankkaa riskiläaluetta, ja täällä kannat ovat enimmäkseen pysyneet vakaina tilapäisiä minkin (tai näädän, kuten Aspskärillä!) vierailuja lukuun ottamatta (ks. myös Bergman 1989). Kokonaiskanta (kuva 3) on keskisen Pohjanlahden laskun takia hienoisesti pienentynyt, noin yhden prosentin vuosivauhtia (taulukko 1). Toisin kuin riskilä, ruokki on runsastunut (kuva 3) myös Pohjanlahdella, ei pelkästään Ahvenanmaalla. Missä määrin pesäpaikkoja on enää tarjolla, on avoin kysymys (ks. Tanskanen ym. 1994). Aikuisten lukumäärät pesäpaikoilla ovat kuitenkin jatkuvasti nousseet, ja lähes kaikilla näytealueilla ruokkeja seurataan aikuislaskennoin. Kalliosaarten ja louhikoiden onkalopesijöinä ruokit potevat runsastuessaan pahenevaa pesäpaikkapulaa. Ilmeisesti osa populaatiosta joutuu jatkuvasti odottamaan pesäpaikan vapautumista, monet mahdollisesti koko ikänsä. Kärjistäen voisi sanoa, että peruskallion maassa jääkausi asetti ruokkilinnuille populaatiokoon ylärajan. Itäisen Suomenlahden kannat ovat neljässä eri vaiheessa romahdelleet (vuosina 1992, 2000, 2006 ja 2010), mutta toipuneet sitten verraten nopeasti, ilmeisesti juuri suuren kelluvan kannanosan ansiosta (Hario ym. 1993, Hokkanen 2006). Toisaalta poikastuotto itäisellä Suomenlahdella on ollut minkkien ja vesivahinkojen takia sangen vaatimatonta (Hokkanen 2006). Luotokirvinen on vakaasti runsastunut kaikkialla rannikoillamme (kuva 3), viime aikoina erityisesti Turunmaan ja Merenkurkun näytealueilla. Kannan vuosivaihtelut voivat kuitenkin olla suuria riippuen talven ankaruudesta ja jäänlähdön ajoittumisesta. Luotokirvinen pesii kahdesti kesässä, jos säät sallivat. Myöhäisinä keväinä linnut ehtivät pesiä vain kerran, minkä lisäksi edeltänyt talvi on usein tappanut vesirajan kirvisiä tavallista enemmän. Aikaisina keväinä tilanne kuitenkin nopeasti tasoittuu, koska ensipesijöistäkin suurin osa pesii kahdesti kesässä, jos vuosi vain antaa myöten (Hario 1997). Luotokirvinen saapuu aikaisin ja lähtee myöhään, joten sen luulisi pystyvän levittäytymään myös Perämerelle, mutta näin ei ole toistaiseksi tapahtunut juuri Kokkolaa korkeammalla. Kahlaajat Meriharakka on kahlaajista menestynein, ja sen kanta on ollut kasvusuuntainen (kuva 4, taulukko 1). Suotuisa kehitys johtuu epäilemättä lajin suuresta koosta ja aggressiivisesta käytöksestä saalistajaharmaalokkeja kohtaan sekä lajin erikoisominaisuudesta kahlaajien joukossa, nimittäin kyvystä ruokkia poikasia. Meriharakkaemot hakevat ravintoa kauempaa ja tuo- 46 LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

9 LINNUSTONSEURANTA vat sen poikasilleen nokkapala kerrallaan, joten laji ei ole sidottu tiettyyn pesimähabitaattiin, jolta vastakuoriutuneet poikaset joutuvat itse hakemaan ravintonsa, kuten vaikkapa uhanalaiset etelänsuosirri ja lapinsirri. Niinpä meriharakka voi pesiä monenlaisissa ympäristöissä teollisuuskentiltä talojen katoille. Kattopesinnät ovat yleistyneet Helsingin seudulla ja niitä raportoidaan yhä useammilta paikkakunnilta rannikolla ja sisämaassa (mm. Vaasassa, Nyman & Panu 2009). Tietenkin nämä ovat vain kuriositeetteja, mutta kuvastavat lajin poikkeuksellista sopeutumiskykyä kahlaajien joukossa. Urbanisoituminen on näkynyt myös esiaikuisten suurina joutoparvina rannikkotaajamien nurmikentillä. Voimakkaimmin kannat ovatkin kasvaneet pääkaupunkiseudun saaristoissa ja ylipäätään etelärannikolla. Sitä vastoin Merenkurkussa ja Perämerellä meriharakka häviää vielä runsaudessa kaikille muille kahlaajille. Itämeren rantamien tyllikantoja kohtasi selittämätön hupeneminen 1970-luvulta 1990-luvulle, jolloin kannat pienenivät Suomessa, Virossa ja Saksassa (mutta eivät Ruotsissa, Ottvall ym. 2009). Sittemmin Suomen rannikkokannat kasvoivat, etenkin Lounaissaaristossa, ja nykyään tylli näyttää eteläisillä merialueilla saaneen takaisin vanhat asemansa (kuva 4). Pohjanlahden puolella tylli on ulkosaaristossa vähälukuinen ja puuttuu mm. Merenkurkun näytealueilta kokonaan Norrskäriä lukuun ottamatta. Sitä vastoin mannerrannoilla ja eräissä Perämeren saaristoissa se on varsin yleinen. Lajin päätyminen nykyiseen Punaiseen kirjaan ( silmälläpidettävä ) johtuukin sisämaakantojen (etenkin Lapin) voimakkaasta liki 50 prosentin taantumasta kymmenen viime vuoden aikana. Syitä ei ole osattu kuin arvailla (pesimämaaston umpeenkasvu, rantarakentaminen). Habitaattimuutoksia pidetään punajalkaviklon merkittävänä uhkatekijänä ja mahdollisesti taantumisen (kuva 4, taulukko 1) syynä. Nimenomaan avoimien alueiden sulkeutuminen niittyrannoilla ja entisillä laidunalueilla lienevät koituneet punajalkaviklolle haitaksi, kuten muillekin kahlaajille (Mikkola-Roos ym ). Merensaaristossa muutokset eivät ole olleet niin suuria kuin mannerrannoilla. Sisämaan linja-, piste- ja kartoituslaskentojen tuloksissa kannat näyttäisivät puoliintuneen sitten 1980-luvun alun, ja 10 viime vuoden lasku, 26 %, vei lajin elinvoimaisesta suoraan silmälläpidettäväksi. Saaristoseurannassa aineistokoko on kolminkertainen sisämaan otoksiin nähden (158 paria vs. 55 paria), eikä taantuma täällä ole ollut aivan yhtä jyrkkä, 22 %. Atlas-tilanne kuvaa rannikonläheisten pisteiden hupenemista ja samaa myös paikoin saaristossa, etenkin Lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla. Muualla Euroopassa lajin uhkatekijöiksi tiedetään mm. siilin harjoittaman pesäpredaation Hebriideillä Skotlannissa, lajin eurooppalaisella tihentymäalueella! Ihminen toi siilin saarille vuonna 1974 ja rupesi siirtämään niitä pois vuonna 2003 suuressa kahlaajien pelastusoperaatiossa (Fuller ym. 2010). Merensaariston rantasipit ovat vähentyneet siinä missä sisämaankin kannat, keskimäärin 1,8 % vuodessa (taulukko 1, kuva 4). Sisämaan maalintujen seurannassa vuotuinen vähenemä vuosina oli 1,4 % ja kannan kokonaistaantuma 33 %. Saaristolintuseurannassa lajia on pidetty marginaalisena (se pesii mannerrannoilla ja sisäsaaristossa), mutta silti vuotuisen otoksen keskiarvo, 50 paria, on suurempi kuin maalintuseurannan vastaava, 43 paria. Perämerellä laji onkin nykyisin toiseksi runsain kahlaaja punajalkaviklon jälkeen. Rantasipi nousi uhanalaisuusluokituksessa Luotokirvinen Anthus petrosus saapuu aikaisin ja lähtee myöhään, joten sen luulisi pystyvän levittäytymään myös Perämerelle, mutta näin ei ole toistaiseksi tapahtunut. JUHA LAAKSONEN LINNUT-VUOSIKIRJA

10 SAARISTOLINTUKANTOJEN KEHITYS elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi pitkäaikaisen sisämaan taantumansa johdosta (yli 15 prosentin taantuma 15 vuodessa). Saariston tilanne tukee tätä ratkaisua. Kuten eräät muutkin saaristolajit, karikukko siirtyi uhanalaisuusluokituksessa suoraan elinvoimaisesta vaarantuneeksi kymmenessä vuodessa. Laskusuuntaus (kuva 4, taulukko 1) on kuitenkin jatkunut jo pitempään, ja kokonaiskannan taantuma vuosina on 47 %. Kuvan 4 kokonaisaineistossa havaintomäärän vuotuinen keskiarvo, 262 paria, on yhä suurempi kuin meriharakan 202 paria, mutta pitkän ajan keskiarvo kuvastaa paremminkin menneisyyttä, sillä vuonna 2010 lajien havaintomäärät olivat jo jokseenkin tasoissa, ja tämä johtui siitä, että meriharakat ovat runsastuneet nimenomaan eteläisillä merialueilla, joilla karikukot ovat erityisesti vähentyneet. Sitä vastoin Pohjanlahdella karikukko on edelleen runsaampi. Syitä karikukon taantumiseen ei tunneta. Laji on enimmäkseen arktinen pohjoisten rannikoiden laji ja tekee pitkiä muuttomatkoja. Itämeren karikukkojen talvioloista ei tiedetä mitään eikä edes sitä, aiheutuuko vähenemä kohonneesta aikuiskuolevuudesta vai tuotannon heikkenemisestä. Ainakaan pesimäympäristö ei ole vähentynyt saaristoissamme, ja tiira- ja naurulokki kalalokkiyhteisöt voivat hyvin, joiden tuntumassa karikukko pesii. Karikukon Itämeren kannat keskittyvät lähes yksinomaan Suomeen ja Ruotsiin; Viron piskuinen kanta on taantunut jo pitkään ja oli paria vuosina (Elts ym. 2009). Ruotsissa laji pesii itärannikolla Blekingestä Norrbotteniin ja hyvin pienin määrin Vänernillä. Myös Ruotsissa taantuma on ollut syvä ja sijoittunut samaan tapaan kuin Suomessa eteläisille merialueille. Ruotsin länsirannikolta laji hävisi 1990-luvun puolivälissä (Ottvall ym. 2009). Lokit Harmaalokin ja merilokin kannankehityksissä näkyy eteläisten merialueiden ja Pohjanlahden välinen korostunut käänteisyys: pitkää laskua etelässä ja yhtä pitkää nousua Pohjanlahdella (kuva 4). Ero johtuu osaltaan etelässä tehdyistä kannanrajoitustoimista (kaatopaikkapyynnistä); Turun seudulla niitä on tehty jo kolme vuosikymmentä, pääkaupunkiseudulla vuodesta 2004, mutta Pohjanlahdella niitä ollaan vasta aloittelemassa eräin paikoin. Harmaalokin kokonaiskannankehitys on kuitenkin vakaa, ja kanta-arvio pysyi ennallaan vajaassa parissa (taulukko 1), vaikka kannat ovat paikallisesti vähentyneetkin monin paikoin. Merilokilla sitä vastoin Pohjanlahden nousu on hidastunut, ja kokonaiskanta on nyt merkitsevässä laskussa, 1,3 % vuodessa (taulukko 1, kuva 4). Kannanrajoitustoimien ajoittumisesta ja tuloksista tehtiin selkoa edellisessä saaristolinturaportissa. Suomenlahdella näiden toimien tavoitteena on ollut nimenomaan selkälokin alamäen pysäyttäminen (ks. Hario ym. 2009). Taantuma onkin pysähtynyt nimenomaan keskisen Suomenlahden kaatopaikkapyynnin vaikutusalueella, jossa selkälokkikannat ovat nousseet nyt 17 % vuodesta Lentopoikastuotto on erityisen hyvä pääkaupunkiseudulla (Luostarinen 2010), mutta se on parantunut myös Söderskärillä, jossa kuitenkaan kanta ei ole vielä olennaisesti noussut. Söderskärillä osasyynä poikastuoton paranemiseen on ollut myös tautikuolevuuden pieneneminen 2000-luvulla samanaikaisesti kun DDE-pitoisuus poikasten maksassa on alentunut tasolle, jolla ilmeisesti ei ole kuolevuusvaikutusta. PCB-pitoisuuksissa ei ollut merkitsevää suuntausta. Pohjanlahden selkälokeissa (Kokkola, Pietarsaari) oli Avoimien alueiden sulkeutuminen niittyrannoilla ja entisillä laidunalueilla lienee koitunut punajalkaviklolle Tringa totanus haitaksi, kuten muillekin kahlaajille. Merensaaristossa muutokset eivät ole olleet niin suuria kuin mannerrannoilla. JUHA LAAKSONEN 48 LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

11 LINNUSTONSEURANTA Pohjanlahden tiiroista suurin osa on edelleenkin lapintiiroja Sterna paradisaea, ja Perämerellä laji on monin paikoin runsain saaristolintu. ANTTI BELOW vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin Suomenlahden, todennäköisesti ravinnon pienemmän kontaminaation johdosta. Siellä kuitenkin DDE/PCB-suhde pysyi korkeana vielä 2000-luvulla, mikä osoittanee DDTsaannon sattumanvaraisuutta selkälokin vuosikierron eri vaiheissa (pistekuormitus Afrikassa). Orgaanisten halogeeniyhdisteiden pitoisuudet ovat kuitenkin ensi kertaa osoittamassa pienenemisen merkkejä Söderskärin 30-vuotisessa aikasarjassa (Hario & Nuutinen 2011). Selkälokki on edelleenkin luokiteltu vaarantuneeksi meillä, ja se on syystä uhanalainen myös kaikkialla muualla (nimirodun) levinneisyysalueella. Tiirat Kala- ja lapintiiran lukusuhteiden hidas kääntyminen kalatiiravoittoiseksi on ollut havaittavissa Suomenlahdella jo pitkään. Suurimmat kalatiiramäärät ovat idässä; länteen päin lapintiiran osuus kasvaa. Pohjanlahti on edelleenkin kaikkialla lapintiiravoittoista, ja Perämerellä laji on monin paikoin runsain saaristolintu. Kummallakaan lajilla ei näytä olevan mitään hälyttävää pitkäaikaistrendissä (kuva 4), kalatiira näyttäisi jopa hieman runsastuvan tätä nykyä (taulukko 1). Suuret vuosittaiset lukumäärien vaihtelut juontuvat osittain havaintoteknisistä seikoista, kuten aikaisemmin on kerrottu (Hario 2000). Tiirat kuuluvat myös lajeihin, jotka ovat hyötyneet saariston minkkikampanjoista (Nordström 2003), mahdollisesti myös Itämeren kokonaistuotannon noususta rehevöitymisen alkuvaiheessa (von Haartman 1982). Kirjoittajien osoite / Authors address Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL 2 FIN Helsinki Kirjallisuus Balk, L., Hägerroth, P.-Å., Åkerman, G., Hanson, M., Tjärnlund, U., Hansson, T., Hallgrimsson, G., Zebühr, Y., Broman, D., Mörner, T. & Sundberg, H. 2009: Wild birds of declining European species are dying from a thiamine deþciency syndrome. PNAS 106: BirdLife International 2004: Birds in Europe: population estimates, trends and conservation status. Cambridge, UK: BirdLife International (BirdLife Conservation Series No. 12). Bergman, G. 1948: Om antalet skärgårdsfåglar vid våra kuster. Skärgårdsboken. Nordenskiöld- Samfundet i Finland, ss Bergman, G. 1969: Linnut ja saaristomme. Söderström & C:o. Helsinki. 241 s. Bergman, G. 1989: Kun näätä tuli Mickelskärille. Lintumies 24: Byholm, P. 2001: Suupohjan saaristolintukannat. Hippiäinen 31(1):4 9. Coulson, J. C. 2010: A long-term study of the population dynamics of Common Eiders Somateria mollissima: why do several parameters ßuctuate markedly? Bird Study 57:1 18. Elts, J., A. Kuresoo, E. Leibak, A. Leito V. Lilleleth, L. Luigujõe, E. Mägi, R. Nellis, R. Nellis & M. Ots 2009: Status and Numbers of Estonian Birds, Hirundo 22:3 31. Erkkilä, H. & Jutila, K. 1994: Porin saaristolinnusto Porin ympäristönsuojelulautakunnan julkaisu 1/94. Fuller, R. J., Humphreys, E. M., Wilson, J. D., Hoccom, D. G. & Calladine, J. 2010: Changes in the breeding wader populations of the marchair of the Western Isles, Scotland, between 2000 and Bird Study 57: Green, M Hur går det för ejdern i Sverige? en snabb lägesbeskrivning, september Arbetsmaterial, Naturvårdsverket och Lunds universitet. v. Haartman, L. 1982: The Arctic Tern Sterna paradisaea a new inhabitant of the inshore archipelago. Ornis Fennica 59: Halkka, A., Lehtinen, A., Tanskanen, A. & Lumiaro, R. 2007: Atlasinventeringar visar hur skärgårdsfågelfaunan på västra Åland förändras. ÅFF Årsberättelse 2007, ss Hannila, J., Hongell, H. & Tikkanen, H. 2010: Rahjan saaristolinnusto Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 20 s. Hario, M. 1997: Survival prospects of single-brooded and double-brooded Rock Pipits Anthus petrosus. - Ornis Fennica 74: Hario, M. 2000: Haahkan, ruokkilintujen, kalatiiran ja lapintiiran runsaus Suomen rannikolla Linnut-vuosikirja 1999: LINNUT-VUOSIKIRJA

12 SAARISTOLINTUKANTOJEN KEHITYS Hario, M. 2008: Vaaran välttäminen pilkkasiipipoikueiden ravintovesillä. Suomen Riista 54: Hario, M., Hokkanen, T., Malkio, H. 1993: Itäisen Suomenlahden lintukuolemat. Suomen Riista 39:7 20. Hario, M., Mazerolle, M. J. & Saurola, P. 2009: Survival of female common eiders Somateria m. mollissima in a declining population of the northern Baltic Sea. Oecologia 159: DOI: /s x Hario, M. & Nuutinen, J. M. J. 2011: Varying chick mortality in an organochlorine- strained population of the nominate Lesser Black-backed Gull Larus f. fuscus in the Baltic Sea. Ornis Fennica 88:1 13. Hario, M. & Rintala, J. 2002: Haahkan ja lokkien kannankehitys rannikoillamme vuosina Linnut-vuosikirja 2001: Hario, M. & Rintala, J. 2004: Kyhmyjoutsenen, haahkan ja hanhien kannankehitys rannikoilla Linnut-vuosikirja 2003: Hario, M. & Rintala, J. 2006: Fledgling production and population trends in Finnish Common Eiders (Somateria mollissima mollissima) - evidence for density dependence. Canadian Journal of Zoology 84: Hario, M. & Rintala, J. 2007: Tiirojen, sot kien, naurulokin ja haahkan kannankehitys rannikoilla Linnut-vuosikirja 2006: Hario, M. & Rintala, J. 2008: Haahkan ja lokkien kannankehitys rannikoilla Linnut-vuosikirja 2007: Hario, M. & Rintala, J. 2009: Age of Þrst breeding in the Common Eider Somateria m. mollissima population in the northern Baltic Sea. Ornis Fennica 86: Hario, M., Rintala, J. & Tanner, J. 2009: Keskisen Suomenlahden harmaalokkiprojekti. Kannanrajoitustoimet Riista- ja kalatalous Tutkimuksia 4/ s HELCOM 2011: Red List of Baltic Breeding Birds. 1st draft, March 2011 (käsikirjoitus). Helle, E., Helle, P. & Väisänen, R. A. 1988: Population trends among archipelago birds in the Krunnit sanctuary, northern Gulf of Bothnia, in Ornis Fennica 65:1 12. Hildén, O. & Hario, M. 1993: Muuttuva saaristolinnusto. Omakustanne. Forssan kirjapaino. 317 s. Hildén, O., Ulfvens, J., Pahtamaa, T. & Hästbacka, H. 1995: Changes in the archipelago bird populations of the Finnish Quark, Gulf of Bothnia, from to Ornis Fennica 72: Hokkanen, T. 2006: Kymenlaakson saaristolinnusto tutkimuskohteena. Rengastajan vuosikirja 2006, ss Hollmén, T. 2002: Biomarkers of health and disease in common eiders (Somateria mollissima) in Finland. Väitöskirja, HY, eläinlääketieteen laitos. Hongell, H. 2003: Saaristolinnusto muuttuu. Ornis Botnica 19: Hyytiä, K., Kellomäki, E. & Koistinen, J (toim.) 1983: Suomen lintuatlas. SLY:n Lintutieto Oy. Helsinki. 520 s. Hägg, J. & Bäck, M. 2008: Valassaarten pesimälinnusto Ostrobothnia Australis s. Jakobsson, R., Kanckos, M. & Wistbacka, R. 2006: Fågelfaunan i Larsmo skärgård Miljönämnden i Larsmo s. Karpovic, V. N. 1987: On the possible cyclicity in the population dynamics of the common eider. Teoksessa: Karpovic, V. N. et al. (toim.), Research and conservationproblems in the White Sea. Murmansk 1987, ss (käännös venäjästä). Kilpi, M. 1987: Lokkikannat Hangon Läntisellä selällä Lintumies 22: Kilpi, M., Öst, M., Lehikoinen, A. & Vattulainen, A. 2003: Male sex bias in Eiders Somateria mollissima during spring migration into the Gulf of Finland. Ornis Fennica 80: Kilpi, M. & Öst, M : Merikotkan vaikutus Tvärminnen haahkakantaan. Suomen Riista 48: Koryakin, A. S. & Boyko, N. S. 2005: The White-tailed Sea Eagle Haliaeetus albicilla and the Common Eider Somateria mollissima in the Gulf of Kandalaksha, White Sea. Teoksessa: Koskimies, P. & Lapshin, N. V. (toim.), Status of Raptor Populations in Eastern Fennoscandia. Proceedings of the Workshop, Kostomuksha, Karelia, Russia, November 8-10, 2005, ss Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. 144 s. Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1991: Monitoring Bird Populations. Zoological Museum, Finnish Museum of Natural History. 144 s. Koskimies, P. 1989: Distribution and numbers of Finnish breeding birds. SLY:n Lintutieto Oy. Helsinki. 76 s. Laaksonen, J. 2004: Kevät lintusaarella. Gummerus, Jyväskylä. 176 s. Lehikoinen, A., Below, A. & Wickman, M. 2006: Tulliniemen luonnonsuojelualueen ja Russarön ympäristön saaristolinnusto vuonna Tringa 33: Lehikoinen, A., Christensen, T. K., Öst, M., Kilpi, M., Saurola, P. & Vattulainen, A. 2008: Largescale change in the sex ratio of a declining eider Somateria mollissima population. Wildlife Biology 14: Lehikoinen, E., Gustafsson, E. ym. 2003: Varsinais-Suomen linnut. Turun lintutieteellinen yhdistys ry. Turku. 416 s. Leivo, M. 2007: Porvoon seudun lintuatlas Porvoon seudun lintuyhdistys ry., Porvoo. 102 s. Luostarinen, M. 2003: Yhteenveto linnustoselvityksestä Espoon, Helsingin ja Sipoon merialueilla kesällä Tringa 30: Luostarinen, M. 2010: Linnustoselvitys Espoon, Helsingin ja Sipoon merialueilla kesällä Tringa 37: Merikallio, E. 1955: Suomen lintujen levinneisyys ja lukumäärä. Otava. Helsinki. 192 s. Miettinen, M. 1997: Dragsfjärdin Vänön ja Korppoon Brunskärin Aspön seuranta-alueiden pesimälinnusto Inventointiraportti, Metsähallitus. 20 s. Miettinen, M. 2004: Saaristomeren kansallispuiston ja yhteistoiminta-alueen pesimälinnusto 2000-luvun alussa katsaus pitkäaikaismuutoksiin. Käsikirjoitus, Metsähallitus. Mikkola-Roos, M., Tiainen, J., Below, A., Hario, M., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Lehtiniemi, T., Rajasärkkä, A., Valkama, J. & Väisänen, R. A. 2010: Linnut. Teoksessa: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.), Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, ss Nordström, M. 2003: Introduced predator in Baltic Sea archipelagos: variable effects of feral mink on bird and small mammal populations. Turun yliopiston julkaisuja, sarja AII, osa 158 (väitöskirja). von Numers, M. 1995: Distribution, numbers and ecological gradients of birds breeding on small islands in the Archipelago Sea, SW Finland. Acta Zool. Fennica s. Nyman, J. & Panu, J. 2009: Vaasan lintuatlas pesimälinnusto maisemarakenteessa. Linnut-vuosikirja 2008: Ottvall, R., L. Edenius, J. Elmberg, H. Engström, M. Green, N. Holmqvist, Å. Lindström, T. Pärt & M. Tjernberg 2009: Population trends for Swedish breeding birds. Ornis Svecica 19: Pahtamaa, T. 1999: Pohjoisen Merenkurkun saaristolinnusto. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A s. Pahtamaa, T. 2006: Torgrundin saaristolinnuston kannankehityksestä Käsikirjoitus. Pannekoek, J. & van Strien, A. J. 2003: Trim 3 manual (Trends and indices for monitoring data). Statistics Netherlands, Voorburg, Netherlands. Pöyhönen, P. (toim.) 2002: Rönnskärin lintuasema Rönnskärin lintuaseman tiedontantoja no. 26. Kirkkonummi. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Rauhala, P. 2007: Perämeren kansallispuiston pesimälinnusto Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A s. Rauhala, P. & Suopajärvi, P. 2002: Kemin Lintuatlas Kemin kaupunki. 64 s. Rusanen, P. 2002: Tammisaaren itäisen saariston linnusto Tammisaaren kaupunki (moniste). Rönkä, M. T. H., Saari, C. L. V, Lehikoinen, E. A., Suomela, J. & Häkkilä, K. 2005: Environmental changes and population trends of breeding waterfowl in northern Baltic Sea. Ann. Zool. Fennici 42: Saari, L. 1999: Haahkan kannankehitys sisäsaaristossa. Metsästäjä Nro 6/1999, ss Salomonson, A. (toim.) 2007: Häckande skärgårdsfåglar i Norra Kvarken metodstudier och pilotuppföljning. Rapport från Kvarken Miljö ett Interreg IIIA-projekt. Vasa. 32 s. Sandelin, C. F. 2004: Klåvskär. Yliopistopaino. 47 s. Solonen, T., Lehikoinen, A. & Lammi, E. (toim.) 2010: Uudenmaan linnusto. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, Helsinki. 509 s. Stjernberg, T. 1986: Saaristolinnusto. Teoksessa: Lindgren, L. & Stjernberg, T. (toim.), Saaristomeren kansallispuisto, ss WSOY. Porvoo-Helsinki-Juva. Tanskanen, A., Yrjölä, R. & Halkka, A. 1994: Tordmulen i Ålands västra skärgård. ÅFF Årsberättelse 1994, ss Tikkanen H. & Tuohimaa, H. 2003: Linnuston muutokset ja luonnonhoitotoimien vaikutukset Rahjan saaristossa. Ornis Botnica 19: Timonen, S. 2008: Suurhiekan YVA-hankkeen vaikutuspiirin linnusto. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 11 s. + 8 liitettä. Warén, T. 2004: Valsörarna. Fågelinventering Käsikirjoitus. Vasko, V., Lampolahti, J. & Sundelin, R. 2006: Rauman seudun lintuatlas. Rauman Seudun Lintuharrastajat ry. 134 s. Vikberg, P. & Moilanen, P. 1985: Kanadanhanhen tarhaus- ja istutushistoria Suomessa. Suomen Riista 32: Wistbacka, R. 1999: Silltruten i Jakobstad och Larsmo OA-Natur , ss Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava. Helsinki. 567 s. Väänänen, V.-M., Laine, J., Lammi, E., Lehtiniemi, T., Luostarinen, V.-M. & Mikkola-Roos, M. 2010: Suomen valkoposkihanhikanta jatkaa kasvuaan. Linnut-vuosikirja 2009: LINNUT-VUOSIKIRJA 2010

13 LINNUSTONSEURANTA Summary: Population trends of the archipelago birds along Finnish coasts during The Finnish Archipelago Bird Census scheme was launched in 1986, but the general trends of the coastal bird fauna is known already from the 1930s. The current scheme aims at monitoring population changes of 32 coastal bird species in 45 sample areas, consisting 2090 islands, averaging 46 islands per area (range 6 233, Fig. 2). The basic method is to count nests or parent birds (for Alcidae) on one to three occasions depending on the species and the season (see Koskimies & Väisänen 1991). In general, Finnish archipelago bird populations were increasing from the 1930s up to the mid-1990s, after which several populations started to decline, notably the Common Eider, the most numerous archipelago bird in the Baltic Sea. At its height, the total stock of Finnish archipelago bird populations amounted to half a million pairs. Over the past ten years, roughly one third of the species have been declining, this bringing the total number of pairs down to 340,000, a reduction of 25% (Fig. 1). For this report, population trends of 24 species were analyzed with the computer program TRIM applying log-linear modelling on count data. Models including one covariate (sea district, comprising two classes: southern, viz. Gulf of Finland plus SW Archipelago, and western, viz. southern Bay of Bothnia plus northern Bay of Bothnia) were Þtted on data. Final results are summarized in Table 1 and in Figs. 3 and 4. Among increasing species are all the four largest ones, viz. the Mute Swan, Greylag Goose, Canada Goose, and Barnacle Goose (Fig. 3; Table 1). The Barnacle Goose shows the highest increasing rate among archipelago birds, 41% per annum since the population start in late 1980s. Smaller Anatidae instead have done less well. In the Tufted Duck, a declining trend has been observed not only in Finland but over most of the Baltic Sea area. This trend seems to be more pronounced in northeast than in south-west. Over the entire Baltic, a declining trend with a population size reduction >15 % within 10 years categorizes the species as near threatened (NT) in the current Red Listing. In Finland, however, the estimated population decline in the archipelago was 50% during the last ten years (Fig. 3) and also 50% in the inland lake areas, moving the species from the category Least concern (LC) outright to vulnerable (VU). The Finnish Eider population has been decreasing by 2.3% per annum. The population has halved since the mid-1990s, at the turning point of the large western archipelago s increase (the core area of the species). Despite this drop, the species is still by far the most numerous seabird in Finland, the annual mean sample size of the monitoring scheme being 11,894 nests. The species is classiþed as NT in Finland. The Baltic Eider population has been declining since the 1990s, and the total decline was estimated at c. 30% during the period , i.e. it clearly exceeds 30% for the time span of 3 generations (15 years). Hence, the species is classiþed as VU over the entire Baltic. The population trend in Sweden is similar to that in Finland. There are several factors known to have an impact on the species. The ultimate acting mechanism seems to be the variations in ßedgling production. The good ßedging years 2007 and 2008 resulted in a marked peak upwards in 2010 in the Finnish population trajectory (Fig. 3). The population trends of the other seaducks, the Velvet Scoter, Goosander and Red-breasted Merganser are reminiscent of that of the Eider: a marked increase till the turning point of the century and then a decline. In the long term, the Baltic population of the Velvet Scoter has declined considerably. In Sweden, the decline was 30 50% during the last 25 years. In Finland, it was 60%. In Finland, all the three species are categorized NT in the current Red Data Book having been LC only ten years before. The Razorbill population has been steadily increasing in Finland despite the four instances of die-offs in the eastern Gulf of Finland (in 1992, 2000, 2006 and 2010; Fig. 3), reasons for which are still speculated. However, the larger populations in the Quark and in the Åland Islands were not affected in none of the years, keeping the total population thriving. In contrast, the Black Guillemot populations have been suffering from Mink predation all over the coasts. Yet, the species is still extremely abundant in the western Åland archipelago. Several mild winters in succession might be the reason for the increasing trend in Rock Pipit numbers in Finland (Fig. 3). The tendency of producing two broods per season increases in years of benign ice winter and early spring. This increases the numbers of recruits entering the population next year. Yet, there is no apparent impairment in survival prospects among individuals that breed twice (double-brooded) compared with those that only breed once a year (single-brooded). The Ringed Plover experienced a considerable decline during the past decades for most parts of the Baltic region. In Finland, the coastal population recovered during the 1990s being now slightly increasing (Fig. 4). Though the decline seems to have slowed down or stopped in several other countries as well (e.g., Germany, Poland) it is still continuing in Baltic inland areas. The Finnish Lapland population has declined by 47% in ten years, altering the national Red Listing category from LC to NT. The Redshank occurs along the coasts and scattered in the inland. The population has been declining during recent decades, the decline being about 26% since the 1980s for the entire country. This brought the species down to NT in Red Listing. The trend has been similar in the archipelago, 22%. Apparently, Redshank suffers from increased predation pressure even on small maritime islets after the expansion of larger gulls and Corvids (e.g. C. corax is increasingly abundant in the archipelago). In Finland, the Common Sandpiper is still the most abundant inland wader and found in all kinds of freshwater habitats throughout the country. Along the shores of the Baltic brackish waters it is common in the inner archipelagos, but is scarce or lacking in the barren outer archipelago. There is no apparent change in the overall distribution in the country, but a decline has been revealed both by inland transect censuses (an annual mean decrease of 1.4% during ) and by the Archipelago Bird Census scheme ( 1.8% during ). The total decline in the archipelagos amounts to 33% and also in inland 33% in 3 generations (15 years), for unknown reasons. Thus, the species is listed as NT. The Turnstone used to be the most common wader species in the outer archipelago. During , the total population declined by 47%, altering the Red Listing status from LC to VU. The population trend is steadily negative (Fig. 4, Table 1). Over the entire Baltic region, the species is considered VU. Severe reproductive failure has contributed to a drastic population decline of the nominate Lesser Black-backed Gull on its breeding grounds in Finland. The decline applies both to the southern and the western coasts. With a mean annual decline of 1.4%, the total coastal population came down by 28% in 25 years. According to the expected continuation of this trend, the 30% decline in 3 generations (33 years) will be reached, and the (sub)species is considered VU in Finland. In intensive Þeld studies in the central area of the Gulf of Finland, roughly 65 70% of chicks died to innate diseases in the 1980s and 1990s. In the 1990s, the ßedging rate was only During the 2000s, however, the occurrence of diseased chicks in the Gulf of Finland decreased to 48%, which helped to achieve a ßedging rate supposedly sustaining the population (0.52). Yet, the population has not yet recovered and is continuously declining (Fig. 4). The Greater Black-backed Gull and the Herring Gull have been declining in the southern sea districts, in areas where culling programs have taken place. For the Herring Gull, the decline has not been statistically signiþcant due to the still increasing numbers in the western sea district, whereas the Greater Black-backed Gull has been declining in both areas. Culling was done to reduce the predation rate by these larger gulls on chicks of the Lesser Black-backed Gull in the central Gulf of Finland. Currently, culling programs have been ceased and the numbers of larger gulls will recover rapidly. Among successful archipelago birds are the both sea terns, the Common Tern and Arctic Tern. Despite wide ßuctuations, there is no apparent long-term decline; instead the Common Tern is moderately increasing. This has happened concurrently with the heavy eutrophication of the Baltic environment. Eutrophication ultimately leads to negative effects in water quality and biodiversity. For terns, the short-terms effects have probably been mostly positive, increasing the availability of food, this enabling populations to grow and expand into new habitats. Yet, with increasing eutrophication, this may prove to be temporal. There are already indications of trend reversals among species, the Common Tern increasing and the Arctic Tern decreasing in areas of the former Arctic Tern habitats. LINNUT-VUOSIKIRJA

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Telkän kannanvaihteluilla ei näytä olevan yhteyttä talvien sääolojen kanssa. Jari Kostet Telkän ja isokoskelon kannanvaihtelut eteläsuomalaisissa

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Haahkan ja lokkien kannankehitys rannikoilla

Haahkan ja lokkien kannankehitys rannikoilla Haahkan ja lokkien kannankehitys rannikoilla 1986-2007 Valtakunnallinen linnustonseuranta Haahkan ja lokkien kannankehitys rannikoilla 1986 2007 Martti Hario & Jukka Rintala Suomen rannikoilla haahkan

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 4.11.2015 :n 284 kohdalla (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan hyväksyminen

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Arvioinnin dokumentointi

Arvioinnin dokumentointi Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Suomen pesimälinnusto :

Suomen pesimälinnusto : Suomen pesimälinnusto : tiheydet ja kannanmuutokset OLLI JÄRVINEN & RISTO A. VÄISÄNEN JÄRVINEN, O. & R. A. VÄISÄNEN 1977: Suomen pesimälinnusto: tiheydet ja kannanmuutokset (Finnish birds. Their numbers

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS

SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS 1997 2016 Ari Rajasärkkä, Ari Pekka Auvinen ja Juha Markkola Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 21.9.2016 1 Ari Rajasärkkä, Ari Pekka Auvinen ja Juha Markkola

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä (16/0862/5).

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä (16/0862/5). K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 12.10.2016 (16/0862/5). VALITTAJA: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus 1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Pelkkä parittelu ei riitä, vaan vielä on saatava poikaset lentokykyisiksi ja hyväkuntoisina maailmalle. Tärkeimmät pesintätulokseen vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio

Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio M. Viitasalo Kuva Mia Välimäki, RKTL 2013 M. Viitasalo; VELMU-seminaari 11.12.13 VELMU etenee hienosti Vuosi 2013 oli menestyksekäs

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002

ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002 ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002 Sources: Statistic Finland, Genimap Oy (L6022/05) The Economic Importance of the Forest Sector in Finnish Regions and

Lisätiedot

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1 Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015,

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Saaristolinnuston suojelun nykytila Suomen rannikolla

Saaristolinnuston suojelun nykytila Suomen rannikolla Suomen ympäristö 1 LUONTO JA LUONNONVARAT Mikael Kilpi ja Timo Asanti (toim.) Saaristolinnuston suojelun nykytila Suomen rannikolla SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Suomen ympäristö 13 Mikael Kilpi ja Timo Asanti

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

IX / Market Report / September Small changes in bednights in Helsinki in September. Monthly bednights in Helsinki

IX / Market Report / September Small changes in bednights in Helsinki in September. Monthly bednights in Helsinki Market Report / 212 Small changes in bednights in Helsinki in Bednights in Helsinki showed a slight drop (-.4%) in. The drop was the same as in August. Domestic nights were down 2.2% in, while foreigners'

Lisätiedot

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 Veijo Pätynen 18.10.2016 Pasila YHTEISTYÖSSÄ: Ilmailun paikkatiedon hallintamalli Ilmailun paikkatiedon hallintamalli (v0.9 4.3.2016) 4.4 Maanmittauslaitoksen rooli ja vastuut...

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla - Mikä on riittävä seuranta-alue? Juhani Hannila, Harri Hongell & Ralf Wistbacka Keski-Pohjanmaan rannikko Seurantalaskennat Kokkola: 12

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Market Report / December

Market Report / December Market Report / December Nights in Helsinki down 6% in December while the total 212 numbers stayed the same as last year Nights in Helsinki were down 6.1% in December. Domestic nights declined by 8.5%,

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

( ,5 1 1,5 2 km

( ,5 1 1,5 2 km Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Valuation of Asian Quanto- Basket Options

Valuation of Asian Quanto- Basket Options Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145 OX2 9 x N131 x HH145 Rakennuskanta Asuinrakennus Lomarakennus Liike- tai julkinen rakennus Teollinen rakennus Kirkko tai kirkollinen rak. Muu rakennus Allas Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a , Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts TEST REPORT Nro VTT-S-04515-08 19.5.008 Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts Requested by: Hormex Oy TEST REPORT NRO VTT-S-04515-08 1 () Requested by Order Hormex Oy Linnanherrankuja

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI Raahen sataman asemakaavan muutostyöt Lapaluodon satamanosan suunniteltujen tuulivoimaloiden linnustoselvitys ja vaikutusarvio 25.3.2011 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Wikipedia Recent Changes Map Valtakunnalliset museopäivät, Inari 26.5.2016 Heikki Kastemaa Mitä tein Raahessa lauantaina? Luettelo Raahen patsaista ja

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 13.6.2013 19:42 / 1 Minimum

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Calculation: N117 x 9 x HH141 Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI ja RAAHEN SATAMA AITTALAHDEN JA SOMERONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Aittalahden ja Someronlahden linnustoselvitys P12075 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.9.269

Lisätiedot

Henkiset kilpailut / Cultural competitions

Henkiset kilpailut / Cultural competitions Ilmoittautuminen Australasian Suomalaisten Liiton (ASL) Suomi-Päivien kilpailuihin Registration for Australasian Federation of Finnish Societies and Clubs (AFFSC) Finnish Festival competitions (Huom. tekstaa

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

Uusi Opetussuunnitelma 2017 New Curriculum from 2017

Uusi Opetussuunnitelma 2017 New Curriculum from 2017 Uusi Opetussuunnitelma 2017 New Curriculum from 2017 Department of Biological and Environmental Science Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jari Ylänne 10.11.2015 Miksi halutaan uudistaa opetussuunnitelmaa

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 22.12.2014 11:33 / 1 Minimum

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM201500313 LYMO Osara Matti(YM) 22.10.2015 Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Vuoden 2008 linnut naurulokki ja pikkulokki

Vuoden 2008 linnut naurulokki ja pikkulokki Nauru- ja pikkulokit 2008 Vuoden lintu Vuoden 2008 linnut naurulokki ja pikkulokki Esa Lammi Naurulokin Larus ridibundus taantuminen näyttää päättyneen. Kuva: JUKKA HAAPALA Naurulokki ja pikkulokki olivat

Lisätiedot

Market Report / March 2010

Market Report / March 2010 Market Report / 21 Nights continue to rise clearly The strong growth in nights that began in continued in. Growth has also been considerably faster in Helsinki than in other parts of Finland. Increases

Lisätiedot

Market Report / September 2015

Market Report / September 2015 Market Report / September 2015 Overnight stays grow 8% Overnight stays by visitors to Helsinki increased 8% in September when compared to one year ago. Stays by domestic travellers were up four percent

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG VE1 SHADOW - Main Result Calculation: 8 x Nordex N131 x HH145m Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Market Report / August 2012

Market Report / August 2012 Market Report / August 212 Overnights in Helsinki almost the same as last year in August Total nights in Helsinki were down a mere.4% in August. Domestic nights increased by.2% while foreigners nights

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot