Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet"

Transkriptio

1 KULTTUURINTUNTEMUS KEHITYKSEN AVAIMENA - Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population

2 SISÄLLYS JOHDANTO...5 1Ihmisoikeudet tarvitsevat kulttuurien tukea Tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta...12 Seksuaaliterveys ja seksuaalioikeudet...18 Väestö, köyhyys ja tasa-arvo...26 Sukupuoli, seksuaaliterveys ja konfliktitilanteet JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: Kulttuurintuntemus lähestymistapana kehitykseen...38 TILASTOT...41 Toimittajat: Elina Korhonen ja Laura Lipsanen Raportin on alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta Reaching Common Ground Culture, Gender and Human Rights lyhentäen suomentanut Liina-Maija Quist Ulkoasu: Otto Paakkanen Kannen kuva: Peter Adams/Getty Images ISBN (nid.) ISBN (PDF) Helsinki 2008 Julkaisu on tuotettu ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroin. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa. 2

3 KULTTUURINTUNTEMUS KEHITYKSEN AVAIMENA - Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2008 J. Royan/Still Pictures 3

4 4 M

5 JOHDANTO Jokainen ihminen on osa kulttuuriaan. Kulttuuri omaksutaan jo lapsena, ja se vaikuttaa ihmisten käsityksiin ja toimintaan. Se on kuin ikkuna, jonka läpi ihmiset tarkastelevat maailmaa. Kulttuurilla on vaikutus myös kehitykseen: köyhyyteen, tasa-arvoon, äitiysterveyteen ja lastensaantiin. Vaikka kulttuurit ovat erilaisia, ihmisoikeudet ovat universaalisti tunnustettuja. Sukupuolten välinen tasa-arvo on ihmisoikeus. Kaikista kulttuureista löytyy välineitä sekä ihmisoikeuksien edistämiseen että niiden polkemiseen. Kulttuurien tuntemus onkin perusedellytys työssä kehityksen ja ihmisoikeuksien puolesta. KULTTUURISTA LÖYTYY RATKAISU Käytännön yhteistyössä ratkaisuja on etsittävä ensisijaisesti kulttuurin sisältä. Esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on vaikea poistaa yhteiskunnassa, jossa kulttuuriset käsitykset oikeuttavat miesten vallankäytön naisiin. Ratkaisu saattaa silti löytyä kulttuurista itsestään. Indonesiassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan toimii feministinen ryhmä, joka käyttää islamin opetuksia naisten auttamiseksi ja voimallistamiseksi. Kulttuurit sisältävät loputtoman määrän mahdollisuuksia. Samasta kulttuurista voi löytää väitteitä ja strategioita sekä ihmisten orjuuttamiseksi että vapauttamiseksi. Siksi kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi on tuettava ihmisiä ja järjestöjä, jotka toimivat ihmisoikeuksien puolesta. Kulttuurin huomioiminen, eli kulttuurisensitiivisyys, kansainvälisessä yhteistyössä perustuu sen tuntemiselle. On tärkeää tietää, kuinka tietyssä kulttuurissa toimitaan sekä rauhan että konfliktin aikana. Myös kulttuurin viestintää on tunnettava: kuinka konfliktitilanteista puhutaan, kuinka niitä muodostuu ja miten niitä ratkaistaan. Lisäksi on tiedettävä, minkälaisia merkityksiä erilaiset identiteetit ja roolit saavat eri kulttuureissa. artin Roemers/Panos Pictures MITÄ KULTTUURI ON? Kulttuuri koostuu sukupolvilta toisille periytyvistä merkitysrakenteista, jotka ihmiset jakavat keskenään. Nämä yhteiset tavat ymmärtää asioita voivat heijastua kulttuurin symboleissa, arvoissa, normeissa, uskomuksissa, ihmissuhteissa ja luovassa ilmaisussa. Kaikki ne vai- Peter Bruyneel 5

6 VINKKEJÄ KULTTUURIN HUOMIOIVAAN YHTEISTYÖHÖN n Käytä aikaa tutustuaksesi kulttuuriin, jossa toimit. n Kuuntele, mitä sanottavaa yhteisöllä on. n Osoita kunnioitusta ja kärsivällisyyttä. n Saavuta paikallisten valtarakenteiden tuki. n Älä syrji ketään. n Tukeudu tieteen objektiivisuuteen. n Vältä arvottamista. n Käytä kieltä hienotunteisesti. n Hae tukea paikallisilta. n Kunnioita sitoumuksia. n Tunne vastustajasi. n Etsi yhteinen perusta toiminnalle. n Korosta positiivisia asioita. n Puhu muutoksen puolesta. n Luo mahdollisuuksia naisille. n Rakenna yhteisön kapasiteettia. n Anna ihmisten tehdä sitä, mitä he osaavat parhaiten. n Vaali kumppanuutta. n Iloitse saavutuksista. n Älä koskaan anna periksi. kuttavat siihen, kuinka ihmiset toimivat jokapäiväisessä elämässään, sekä käsityksiin, miksi näin on toimittava. Kulttuurit eivät kuitenkaan tuota pelkästään yhdenlaista toimintaa tai ajattelua, vaan samassa kulttuurissa elävillä yksilöillä voi olla hyvin erilaisia arvoja ja elämäntapoja. Kulttuurin kehittymiseen vaikuttavat monet asiat. Resurssien saatavuus, teknologian ja tiedon taso, tuotantotavat, valtarakenteet, filosofiat ja uskonnot muokkaavat kaikki kulttuuria. Kulttuuri on siis aina osa laajempaa systeemiä, ja taustatekijöiden muuttuessa myös kulttuuri muuttuu. Myös ihmiset itse muuttavat kulttuuria omalla toiminnallaan. Uudet ajatukset ja elämäntavat muokkaavat kulttuureita toisinaan nopeastikin. Joskus taas tiedonpuute tai taloudellisten ja poliittisten oikeuksien puuttuminen voi kaventaa ihmisten valinnanmahdollisuuksia ja siten estää muutosta. MITÄ KULTTUURI EI OLE? Puhuttaessa kulttuurista vaarana on usein liiallinen yleistäminen. Yksinkertaistetut vastakkainasettelut, kuten perinteinen ja moderni tai ensimmäinen ja kolmas maailma hämärtävät kehityksen monimutkaisuutta ja jättävät huomiotta sen, että useimmissa yhteiskunnissa perinteinen ja moderni elävät rinnakkain, usein ilman selkeästi määriteltyjä eroavaisuuksia. Huomiotta jää usein myös se, että käsitykset siitä, mitä kehitys on, voivat olla erilaisia eri kulttuureissa ja eri ihmisillä. Kulttuurien arvoista puhuttaessa vaarana voi olla moraalinen relativismi eli ajatus, että kaikki arvot ja tavat ovat yhtä tärkeitä ja perusteltuja. Kulttuurin huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita moraalista relativismia. Ihmisten merkitysmaailman tunteminen ei tarkoita, että kulttuurin kaikki arvot ja tavat tulee hyväksyä. Kaikissa kulttuureissa on tapoja, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia. Kulttuurit huomioiva toimintamalli tarkoittaa myönteisten kulttuuristen käytäntöjen etsimistä ja niiden käyttämistä haitallisten tapojen haastamiseksi. PAIKALLISYHTEISÖT MUKAAN Kehityksellä ei ole merkitystä elleivät paikalliset yhteisöt pidä sitä tärkeänä. Kulttuurin huomioivat lähestymistavat etsivät siksi ratkaisuja paikalliskulttuureista. Paikalliskulttuuri on tunnettava hyvin, jotta voidaan ymmärtää kulttuuriryhmien sisäisiä valtasuhteita ja niiden vaikutuksia. Jotta kehitysyhteistyötä tekevät ihmiset ja järjestöt tekevät oikeanlaisia oletuksia paikallisesta merkitysmaailmasta, on heidän oltava tietoisia omasta tavastaan ymmärtää kulttuuria. n 6

7 Peter Bruyneel 7

8 LUKU 1 8

9 IHMISOIKEUDET tarvitsevat kulttuurien tukea " Ihmisoikeuksien merkityksen perusteleminen paikallisille kulttuureille ja uskonnollisille ryhmille on elintärkeää jo ihmisoikeuksien selviytymisen ja tulevaisuuden kehityksen kannalta" Abdullahi Ahmed An-Na'im. Yhdistyneiden kansakuntien perustamisasiakirjassa ihmisoikeudet todetaan YK:n tärkeimmäksi tavoitteeksi. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 sekä useat sen jälkeen tehdyt kansainväliset sopimukset ovat tarkoitettu koskemaan kaikkia kansoja ja kansakuntia. Ihmisoikeussopimusten ratifiointi ei välttämättä tarkoita, että oikeuksia noudatetaan käytännössä. Se ei myöskään tarkoita, että valtion kaikki kansalaiset olisivat vakuuttuneita siitä, että periaatteita voidaan soveltaa heidän kulttuuritaustaansa. Valtiot kuitenkin sitoutuvat ratifioimiinsa periaatteisiin. Sopimus tulee virallisesti voimaan, kun ennalta sovittu määrä YK:n jäsenvaltioita on sitoutunut siihen. KRIITTISTÄ KESKUSTELUA IHMISOIKEUKSISTA Ihmisoikeusjulistusta on kritisoitu monesta syystä. On esimerkiksi kysytty, kuinka julistus voi koskea kaikkia maailman maita, vaikka sen laatimisessa on ollut mukana lähinnä eurooppalaisia valtioita. Lisäksi osalla näistä maista oli vielä julistuksen aikaan siirtomaita. Toiseksi, maat laativat julistuksen omien kulttuuriensa oletuksiin ja yhteiskuntiensa perustuslakeihin nojaten. Näistä näkökulmista katsottuna ihmisoikeusjulistus heijastaa "länsimaisia" kulttuureita ja arvoja eikä ota huomioon muita käsityksiä. Esimerkiksi yksilön oikeus omaisuuteen viittaa sellaiseen käsitykseen omistusoikeudesta, joka ei ollut millään muotoa universaali siirtomaa-ajalla. Tämä käsitys väheksyy yhteisön merkitystä ja edistää yksilökeskeistä oikeusmallia, joka on ristiriidassa ei-länsimaisten elämäntapojen kanssa. Ihmisoikeusjulistus nojaa eurooppalaisten oikeusjärjestelmien tapaan valtioiden lakeihin. Kuitenkin useissa kehitysmaissa perinteistä tapaoikeutta ja uskonnollisia normeja pidetään yhtä toimivina. Universalistista näkökulmaa vastustetaan myös siksi, että joissakin yhteiskunnissa sen katsotaan horjuttavan perhettä ja sukupuolten välisiä suhteita koskevia perinteisiä normeja. 9 Warrick Page/Panos

10 MINULLA ON OIKEUS YK:N IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS korostaa, että kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen: vapauteen orjuudesta ja kidutuksesta ja julmasta tai epäinhimillisestä kohtelusta sekä... n Oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan tasavertaisesti lain edessä n Oikeus tehokkaaseen ja tasa-arvoiseen oikeuskäsittelyyn n Vapaus liikkumiseen ja turvapaikan hakemiseen lukuun ottamatta tilanteita, joissa on kysymys epäpoliittisista rikoksista n Oikeus kansalaisuuteen ja kansalaisuuden vaihtamiseen n Oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta n Omistaa omaisuutta n Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus n Oikeus uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen harjoittamiseen n Oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen n Oikeus osallistua maansa hallitsemiseen n Oikeus sosiaaliturvaan n Oikeus nauttia ihmisarvolle ja yksilöllisen olemuksen vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia n Oikeus työhön työpaikassa ilman minkäänlaista syrjintää sekä oikeudenmukaisiin työehtoihin n Oikeus lepoon ja määräaikaisiin palkallisiin lomiin n Oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan terveyden ja hyvinvoinnin n Oikeus opetukseen, jonka on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta n Oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään ja oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua. IHMISOIKEUDET MUUTOKSESSA Ihmisoikeusnäkökulma on muuttunut viimeisen 60 vuoden aikana lähes kaikkien entisten siirtomaiden liityttyä YK:n jäseniksi. Ihmisoikeudet ovat nykyään vähemmän yksilökeskeisiä ja ottavat huomioon esimerkiksi alkuperäiskansojen, vähemmistöjen ja teollistuvien maiden kansojen kollektiivisia oikeuksia. Oikeuksiin on myös lisätty oikeus seksuaaliterveyteen ja vapaus sukupuolittuneesta väkivallasta. Lisäksi vuonna 1993 yhteensä 171 maata vahvisti, että naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Ihmisoikeusperiaatteen muutokseen vaikuttavat kulttuurien jatkuva muutos ja eri kulttuurien vaikutukset toisiinsa. Siksi voidaankin katsoa, että kulttuuria ja oikeuksia on vaikea erottaa toisistaan. Ihmisoikeuksia voidaan pitää yhtä aikaa universaaleina ja erityisinä. Universaaleina, koska sorron vastustaminen on yhteistä kaikille maailman alistetuille ihmisryhmille ja erityisinä, koska vastustus on erilaista yhteiskunnasta riippuen. IHMISOIKEUKSIEN KULTTUURINEN OIKEUTTAMINEN Kulttuurin huomioivat lähestymistavat korostavat, että ihmiset noudattavat kansainvälisiä normeja todennäköisemmin, jos he uskovat niiden olevan yhteneväisiä oman kulttuurinsa normien kanssa. Ihmisoikeuksien kulttuurinen perustelu edellyttää kuitenkin seuraavien asioiden huomioimista: - Ihmisoikeuksien tulee ohjata kaikkea kulttuurit huomioonottavaa toimintaa. Toisin sanoen, mitään kulttuuria ei tule lähestyä diskriminoiden jotakin ihmisryhmää tai ajattelemalla etnosentrisesti eli pitämällä omaa kulttuuria muita parempiarvoisena. - Käytännön työssä ei tule välttää vastakkaisia käsityksiä ihmisoikeuksien merkityksestä vaan eroavien käsitysten olemassaolo on tunnustettava ja niiden kanssa on pyrittävä käymään keskustelua. Keskustelemalla paikallisten toimijoiden kanssa YK:n väestörahasto UNFPA on löytänyt uusia yhteistyökumppaneita, joiden ihmisoikeustyötä se tukee. Esimerkiksi Beninissä UNFPA on tukenut islamilaisia instituutioita, jotka edistävät naisten oikeuksia. Palestiinalaisalueilla se on työskennellyt sharia-tuomioistuinten perheneuvontaosastojen kanssa pyrkien edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja seksuaaliterveyttä sekä ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Jamaikalla UNFPA tekee työtä Länsi-Intian teologisen oppilaitoksen kanssa vähentääkseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä ennaltaehkäistäkseen hiv-tartuntoja. 10

11 - Perusta ihmisoikeussäädöksille tulee etsiä paikallisista normeista ja tavoista. Kulttuureista on löydettävä tapoja, jotka tukevat ihmisoikeuksia. Vahingolliset käytännöt on otettava kriittiseen keskusteluun. - Paikallisen kulttuurin lisäksi on huomioitava myös kulttuurien kansalliset ja kansainväliset tasot sekä ymmärrettävä niiden välisiä vaikutussuhteita. Keskustelu eri toimijoiden välillä voi johtaa uusiin ratkaisuihin. - Kulttuurin huomioimisen tulee aina tarkoittaa myös sukupuolen huomioimista. Sukupuolianalyysi on tärkeää haluttaessa selvittää, mitä oikeudet merkitsevät miehille, naisille, pojille ja tytöille erilaisissa ympäristöissä. Kulttuurisensitiiviset lähestymistavat eivät takaa välittömiä tai helposti ennustettavia tuloksia. Kehitys on monimutkainen prosessi ja kulttuureihin liittyvät kysymykset ovat usein varsin arkaluonteisia. Silti aitoa kehitystä ja ihmisoikeuksien toteutumista ei voi odottaa tapahtuvaksi, ellei kulttuureihin suhtauduta vakavasti ja kunnioittavasti. n Kulttuurin käytäntöjen haastaminen ei heikennä tai turmele kulttuuria, vaan kyseenalaistaa sen syrjiviä ja epäoikeudenmukaisia puolia. Tämä saattaa aiheuttaa vastustusta niiden parissa, jotka hyötyvät vallalla olevasta epätasa-arvoisesta tilanteesta. Kulttuurin luomista käsityksistä ja ihmisoikeuskysymyksistä neuvottelemiseen kuuluu olennaisesti sortavien hierarkioiden horjuttaminen ja niiden poistaminen. Tämä edesauttaa myös kulttuurin myönteisten piirteiden käyttämistä ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen eli prosessiin, joka lopulta vahvistaa koko kulttuuria. Yakin Ertürk James Nelson/Getty Images INTIA: KOHTI TASAPAINOISTA sukupuolijakaumaa Intiassa yhteiskunnallinen paine poikalasten saamiseksi ja tyttölasten syrjintä ovat yleisiä ilmiöitä. Joillakin alueilla tyttövauvoja surmataan edelleen, mutta nykyään tavallisempaa on uusien teknologioiden mahdollistama tyttösikiöiden abortointi jo raskauden aikana. Vuonna 1986 terveys- ja ihmisoikeusaktivistien painostuksen seurauksena Maharashtran osavaltio sääti lain, joka kieltää tyttösikiöiden abortoinnin. Vuonna 1994 kampanjointi kansallisella tasolla johti siihen, että raskauden seurantaan tarkoitettujen nykyaikaisten laitteiden käyttö tyttösikiöiden tunnistamiseksi kiellettiin koko maassa. Aborttien teko kuitenkin jatkui ja vuonna 2000 terveysaktivistit vaativat Intian korkeimmalta oikeudelta lain toimeenpanon valvomista. Samaan aikaan UNFPA, YK:n lastenjärjestö UNICEF ja Maailman terveysjärjestö WHO tekivät työtä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena oli saada media mukaan kampanjaan ja kouluttaa paikallisia ryhmiä ja uskonnollisia järjestöjä, jotka työskentelivät sukupuolen valinnan lopettamiseksi. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on alkanut muuttaa käsityksiä ja asenteita. Vaikka tyttösikiöitä abortoidaan edelleen, sitä tehdään entistä vähemmän. Vahingollisten käytäntöjen muuttaminen edellyttää muutakin kuin lakien säätämistä. Siihen tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä sekä kansallisella että paikallisilla tasoilla. n 11

12 TASA-ARVON JA NAISTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA YK:n ensimmäinen naisten maailmankonferenssi järjestettiin Meksikossa vuonna Sen ja sitä seuraavien naisten maailmankonferenssien tärkein aihe oli naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Pekingin vuoden 1995 maailmankonferenssin julkilausuman mukaan naisten täysivaltainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon ovat perustavanlaatuisia edellytyksiä tasa-arvon, kehityksen ja rauhan saavuttamiselle. 12

13 LUKU 2 UNFPA Pekingissä luotu toimintasuunnitelma on yhteneväinen YK:n vuosituhattavoitteiden kanssa, joihin kuuluu sukupuolten tasa-arvon edistäminen, naisten aseman parantaminen ja odottavien äitien terveydestä huolehtiminen. Vuonna 2005, 10 vuotta Pekingin maailmankonferenssin jälkeen, työ tasa-arvon puolesta alkoi tuottaa tuloksia. Yleinen tietoisuus globalisaation, kaupan vapauttamisen, yksityistämisen, muuttoliikkeen ja uusien teknologioiden käytön vaikutuksista naisiin on lisääntynyt. Lapsi- ja äitiyskuolleisuus ovat vähentyneet ja tyttöjen ja naisten lukutaito lisääntynyt. Myös hivin, ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan vaikutukset tyttöihin ja naisiin ovat saaneet suurempaa huomiota. Uusia strategioita tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta sukupuoli otettaisiin huomioon kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Näkymätön valta, vallan muodoista kenties salakavalin, muokkaa yhteiskuntia. Merkittävien ongelmien käsittely saattaa pysyä poissa politiikasta ja ihmisten mielestä ja tietoisuudesta jopa niiden, joiden elämää ongelma vahingoittaa. Vaikuttamalla siihen, mitä yksilöt ajattelevat omasta paikastaan maailmassa, tämä vallan taso muokkaa ihmisten uskomuksia ja käsityksiä itsestään sekä saa heidät hyväksymään vallitsevan tilanteen jopa oman ylempi- tai alempiarvoisuutensa. 13

14 Muutokset sekä naisten että miesten tietämyksessä, asenteissa ja käyttäytymisessä ovat edellytys miesten ja naisten tasapainoiselle kumppanuudelle. Miehillä on tärkeä rooli tasa-arvon saavuttamisessa, koska useimmissa yhteiskunnissa heillä on paljon valtaa kaikilla elämänalueilla. Miesten ja naisten välistä kommunikointia seksuaalisuudesta, seksuaaliterveydestä ja yhteisistä vastuualueista on parannettava, jotta aito tasa-arvo voidaan saavuttaa. VOIVATKO KEHITYS- HANKKEET OLLA SUKUPUOLI- NEUTRAALEJA? Hanketta suunniteltaessa tehdyt päätökset muokkaavat sitä, minkälainen vaikutus hankkeella on kulttuuriin. Esimerkiksi: n Maaseutuyhteisön vedentuotantohanke voi sisältää pyrkimyksen ottaa mukaan ongelman tunnistamiseen ja hallintaan sekä miehiä että naisia MUTTA: Silloin strategia saattaa vain vahvistaa ajatusta, että päätöksenteko kuuluu pääasiassa miehille. n Julkisen hallinnon uudistamishanke saattaa käsittää tutkimusta ja konsultointia erilaisten avioliittoa, avioeroa, avioliiton omaisuutta ja perimistä koskevien säädösten vaikutuksista tasa-arvoon MUTTA: Siinä tapauksessa hanke ei huomioi siviilioikeuden puolia, jotka useissa maissa vakiinnuttavat naisiin kohdistuvan syrjinnän. n Suunnittelussa tehdyt päätökset eivät ole neutraaleja sukupuolen tasa-arvon suhteen edes silloin, kun hanke ei varsinaisesti koske sukupuolten oikeuksia. TASA-ARVO, NAISTEN VOIMALLISTAMINEN JA KULTTUURI Kulttuureissa esiintyviä naisia koskevia stereotypioita ei ole yhtä helppo muuttaa kuin lakeja tai instituutioita. Latinalaisessa Amerikassa perheväkivaltaa vastustavat feministijärjestöt ovat huomanneet, että muutosta on vaikea saada aikaan miehistä väkivaltaa tukevien perinteiden takia. Esimerkiksi ranskalaiset, espanjalaiset ja portugalilaiset siirtomaat noudattivat Code Napoleonia eli Napoleonin lakikokoelmaa, jonka mukaan isällä tai aviomiehellä on täysi valta perheeseensä ja oikeus kohdella heitä oman mielensä mukaan. Perinne on jatkunut muuttumattomana siirtomaiden itsenäistyttyä aivan viime aikoihin saakka. Naisiin kohdistuva väkivalta jatkuu kulttuureissa, joissa naisille opetetaan lapsesta saakka, että he ovat miehiä alempiarvoisia ja usein itse syyllisiä väkivaltaan. Väkivallasta ei yleensä puhuta vaan sitä pidetään perheen sisäisenä asiana. Tällaisissa oloissa perheväkivalta luonnollistuu ja tulee näkymättömäksi. Ugandassa kulttuuriset käsitykset pitävät yllä sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Miesten yleinen mielipide on, että perheen varallisuuden tulee olla kokonaisuudessaan miehen hallussa. Myös perheväkivalta on yleistä ja miehet saattavat pahoinpidellä vaimonsa pienimmästäkin syystä. Vaikka osa naisista vastustaa perinteisiä käsityksiä, etenkin vanhemmat naiset pyrkivät pitämään ne ennallaan. Valta toimii kulttuureissa monin tavoin: avoimen näkyvänä ja velvoittavana, kätkettynä oikeussäädöksiin, menettelytapoihin ja hallintorakenteisiin sekä juurtuneena ihmisten minäkuvaan. Mikäli naiset sisäistävät kielteisiä käsityksiä itsestään, he saattavat tiedostamattaan ylläpitää itselleen haitallisia valtarakenteita. Tämän lisäksi he saattavat jopa aktiivisesti puo- 14

15 UNICEF/HQ /Claudio Versiani lustaa niitä. Käsityksiä, uskomuksia ja merkitysrakenteita sisäistetään ja ylläpidetään, mutta myös muutetaan kulttuurin kautta. Edellä kuvatut haasteet ovat yleisiä sekä teollistuneissa että kehitysmaissa. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen onnistuu vain haastamalla kulttuureissa esiintyvät vallan näkyvät ja näkymättömät ulottuvuudet, jotka pitävät yllä epätasa-arvoa ja alistavat naisia. LATINALAISESSA AMERIKASSA TAISTELLAAN VÄKIVALTAA VASTAAN Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan on taisteltu ympäri Latinalaista Amerikkaa. Naisten oikeuksien puolustajat ovat ajaneet lainsäädännön ja politiikan uudistamista sekä patriarkaalisten arvojen hävittämistä. Vuonna 1994 Amerikan valtioiden järjestö OAS hyväksyi sopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi, väkivaltaisten tekojen muuttamista rangaistaviksi ja ongelman poistamiseksi vähitellen kokonaan. Brasiliassa muutos alkoi jo vuonna 1985, kun väkivallan kohteeksi joutuneille naisille alettiin perustaa turvakoteja. Merkittävin saavutus oli uusi laki, joka pidensi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan syyllistyneiden vankeusaikaa ja mahdollisti ennaltaehkäisevät pidätykset. Kulttuuripolitiikka on prosessi, joka toteutuu, kun erilaisia kulttuurisia käsityksiä edustavat toimijat ja käytännöt törmäävät. Kun yhteiskunnalliset liikkeet käyttävät vaihtoehtoisia, vallitsevia käsityksiä horjuttavia näkemyksiä sukupuolirooleista, luonnosta, rodusta, taloudesta, demokratiasta tai kansalaisuudesta, he toteuttavat kulttuuripolitiikkaa. MERKINTÖJÄ TASA-ARVOSTA n Maailman köyhimmästä miljardista ihmisestä kolme viidesosaa on naisia ja tyttöjä. n 960 miljoonasta lukutaidottomasta kaksi kolmasosaa on naisia. n 130 miljoonasta koulutuksen ulkopuolella olevasta lapsesta 70 prosenttia on tyttöjä. n Keskimäärin vain 16 prosenttia kansanedustajista on naisia. Poikkeuksen tästä tekevät Ruandan ja Pohjoismaiden eduskunnat. n Naiset ansaitsevat kaikkialla maailmassa keskimäärin vähemmän kuin miehet. Naisia on miehiä enemmän matalapalkkaisissa töissä. Naisille maksetaan myös keskimäärin pienempää palkkaa kuin miehille, vaikka työtehtävät olisivat samanlaisia. n Vaikka naiset käyttävät noin 70 prosenttia vapaaajastaan perheenjäsenistä huolehtimiseen, tämä panos globaaliin talouteen jää näkymättömäksi. n Puolet kaikista aikuisista naisista on joutunut kumppaninsa väkivallan kohteeksi. n Systemaattista naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa on käytetty lähes kaikissa viimeaikaisissa aseellisissa konflikteissa terrorin ja etnisen puhdistuksen välineenä. n Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 57 prosenttia hiv-positiivisista on naisia, ja vuotiaat nuoret naiset saavat hiv-tartunnan kolme kertaa todennäköisemmin kuin samanikäiset miehet. n Joka vuosi puoli miljoonaa naista kuolee ja 18 miljoonaa kärsii kroonisesta vammasta, joka johtuu estettävissä olevasta raskauden tai synnytyksenaikaisesta komplikaatiosta. 15

16 Eri kulttuureja ymmärtävät lähestymistavat 1 ovat välttämättömiä sukupuolten epätasaarvoa ylläpitävien valtasuhteiden muuttamisessa. Valta on moniulotteista, ja on tärkeää tunnistaa erilaiset vallan muodot, jotka vaikuttavat naisten elämään. Julkiseen maailmaan kuuluva valta koskettaa naisia ja miehiä heidän työpaikoillaan ja laillisten oikeuksien kautta. Yksityisen piiriin kuuluva valta vaikuttaa ihmissuhteisiin, rooleihin perheissä ja ystäväpiirissä, sukupuolisuhteisiin ja avioliittoon. Intiimin piiriin vaikuttava valta koskettaa yksilön käsitystä itsestään, itseluottamusta sekä suhdetta kehoon ja terveyteen. Nainen saattaa kokea vallan vaikutuksen erilaisena elämänsä julkisessa, yksityisessä ja intiimissä piirissä. Esimerkiksi julkisuudessa itsevarmana esiintyvä naispoliitikko voi perhe-elämässään hyväksyä alistetun aseman. Kulttuurit huomioivien lähestymistapojen 2 on reagoitava ihmisten erilaisiin tarpeisiin ja kokemusmaailmoihin. Tietyt naisryhmät saattavat kokea muita voimakkaampaa syrjintää silloin, kun erilaiset syrjinnän muodot ovat päällekkäisiä. Esimerkiksi useissa konflikteissa vähemmistöryhmien naiset kärsivät seksuaalisesta väkivallasta. Etnisen puhdistuksen muotona käytetty seksuaalinen väkivalta on ollut yleistä esimerkiksi Jugoslavian sodassa 1990-luvulla ja Ruandan kansanmurhassa vuonna Moninkertainen syrjintä tarkoittaa syrjintää, joka perustuu useaan ominaisuuteen kuten sukupuoleen, etnisyyteen, kulttuuriin ja uskontoon. Tietämättömyys paikallisten ihmisten suhteesta heidän omaan kulttuuritaustaansa 3 saattaa aiheuttaa hankkeen epäonnistumisen. Tiedon soveltaminen erilaisissa ympäristöissä on todellinen haaste. Ihmiset myös kehitysyhteistyötä tekevät tulkitsevat kulttuureita usein omien kokemustensa, taustansa, päämääriensä ja odotustensa kautta. Käsitteiden kuten sukupuoli, vapaus ja tasa-arvo merkitykset kuitenkin vaihtelevat eri kulttuureissa. 16 SEITSEMÄN OPPITUNTIA KÄYTÄNNÖN TYÖSTÄ Oletus, että yksi lähestymistapa sopii kaikkeen kulttuurien väliseen yhteistyöhön, voi aiheuttaa konflikteja. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos kaikkien miesten oletetaan olevan aggressiivisia ja dominoivia ja naisten passiivisia, tietämättömiä ja voimattomia muuttamaan valtasuhteita. Liiallinen yksinkertaistaminen saattaa hajottaa perheitä ja yhteisöjä ja aiheuttaa takaiskun hyvää tarkoittavalle toiminnalle. Kulttuureja ymmärtävien lähestymistapojen on opittava paikallisesta 4 vastarinnasta. Vallanpitäjät kohtaavat usein vastarintaa paikallisten taholta. Ulkopuoliset voivat oppia paljon paikallisen vastarinnan muodoista. Argentiinalainen Plaza de Mayon äidit -ryhmä täytti äskettäin 30 vuotta. Ryhmän perustivat armeijan diktatuurin aikana pidätettyjen ja kadonneiden ihmisten äidit ja naispuoliset sukulaiset. Naiset vaativat oikeutta lapsilleen marssien ympäri Plaza de Mayo -aukiota Buenos Airesissa, yllään valkoiset huivit, jotka symboloivat heidän lastensa vaippoja ja heidän omaa tilannettaan äiteinä. Ennen kuin heidän lapsensa katosivat, naiset olivat perinteisiä kotiäitejä ja vaimoja, jotka huolehtivat perheidensä hyvinvoinnista. Astuessaan protesteillaan julkisuuteen ja vaatiessaan oikeutta, nämä äidit ylittivät näkymättömän rajan; he tekivät yksityisestä poliittista ja mullistivat äitiyden käsitteen ulottamalla äidin velvollisuuden kansallisille ja jopa kansainvälisille tasoille. Kongolainen Marie Josee Lokongo Bosiko on työssään Kongon kansallisen ammattiliiton varapuheenjohtajana edistänyt naisten osallistumista ammattijärjestöjen toimintaan. Järjestötoiminta on naisille vaikeaa, koska se on yhdistettävä perheestä huolehtimiseen. Myös aviomiehet saattavat estää naisten osallistumisen. Järjestötoiminta kuitenkin antaa naisille mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja saada lisäkoulutusta ammateissaan. Esimerkillään Marie Josee on kannustanut muita naisia tulemaan mukaan. Hänen mukaansa vain järjestö, jossa on paljon naisjäseniä, on vahva järjestö.

17 Kulttuurit huomioivia näkökulmia tarvitaan 5 yhteistyökumppaneiden löytämiseksi. Naisten aseman parantamiseksi toimii useita erilaisia ihmisiä ja järjestöjä. Järjestöjen työ saattaa keskittyä esimerkiksi uskontoon, ihmisoikeuksiin tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Erilaisia toimijoita saattavat kuitenkin yhdistää samat päämäärät. Yhteistyökumppanuuksien löytäminen ja ylläpitäminen edellyttää toimijoiden erilaisuuksien hyväksymistä. Esimerkiksi Naiset, usko ja kehitys -niminen liitto WFDA koostuu uskonnollisista ja uskontojen välisistä ryhmistä, nuorten ja naisten oikeuksia ajavista järjestöistä sekä yrityksistä ja kansainvälisistä kehitysjärjestöistä. Erilaisia toimijoita yhdistää yhteinen näkemys siitä, mitä ihmisarvo tarkoittaa. Kulttuurit ovat kiistanalaisia: saman kulttuurin sisällä voi olla arvoja ja normeja, 6 jotka sekä tukevat että vastustavat sukupuolten tasa-arvoa. Kulttuurin erilaisia arvoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että myös miesten asenteet vaihtelevat. Monet miehet työskentelevät tasaarvon puolesta. Jotta kulttuurien suhteesta tasa-arvoon, 7 naisten aseman parantamiseen ja ihmisoikeuksiin voidaan keskustella, kulttuureja on lähestyttävä kriittisesti ja kokonaisvaltaisesti. YK:n väestörahasto UNFPA on sitoutunut tarttumaan naisten syrjinnän läpitunkevimpiin muotoihin julkisilla, yksityisillä ja intiimeillä elämänalueilla. Näitä ovat esimerkiksi seksuaaliterveyteen liittyvät kysymykset, naisiin kohdistuva väkivalta, taloudellinen syrjintä ja vahingolliset perinnäistavat. Esimerkiksi Etiopiassa UNFPA tukee Berhane Hewan -projektia, joka tarjoaa nuorille tytöille koulutusta, jonka avulla he voivat välttää varhaisen avioliiton. Vaikka Etiopian laki kieltää naimisiin menon ennen 18 vuoden ikää, varhainen avioliitto on pitkäaikainen kulttuurinen tapa. Se johtaa usein vakaviin seksuaaliterveysongelmiin, kuten nuoren tytön vammautumiseen tai synnytyskomplikaatioista johtuvaan kuolemaan. Koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä, koska ne tarjoavat tytöille erilaisen käsityksen itsestään ja omista mahdollisuuksistaan. Ne voivat myös johtaa yhteisön käsitysten muutoksiin, jos perheet voivat olla mukana koulutushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. UNFPA pyrkii ymmärtämään kulttuureja ja saavuttamaan niiden hyväksynnän ja tuen sukupuolten väliselle tasa-arvolle ja seksuaaliterveydelle. Tämä lähestymistapa tuottaa kestäviä muutoksia. n 17 Ed Darack/Getty Images

18 LUKU 3 18

19 SEKSUAALITERVEYS JA SEKSUAALIOIKEUDET Seksuaalioikeudet perustuvat jokaisen yksilön oikeuteen päättää seksuaalisuudestaan ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa. Seksuaalioikeudet sisältävät oikeuden hyvään terveyteen sekä oikeuden päättää omien lasten määrästä ja lastenhankinnan ajankohdasta. Myös oikeus turvalliseen raskauteen sekä hiviltä ja muilta sukupuolitaudeilta suojautumiseen ovat perustavanlaatuisia, kaikille kuuluvia seksuaalioikeuksia. Kulttuurit huomioiva lähestymistapa pyrkii ymmärtämään erilaisia seksuaalioikeuksiin liittyviä näkemyksiä. Ne voivat koskea esimerkiksi niitä vaatimuksia, joita yhteisöt kohdistavat jäseniensä lisääntymiseen, seksuaalisuuteen ja synnyttämiseen. Seksuaalioikeuksiin liittyvistä aiheista keskustellaan ja kiistellään maailmassa paljon, koska niille on luotu eri merkityksiä kulttuurista riippuen. Jopa samassa kulttuurissa elävillä yksilöillä saattaa olla seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvistä asioista hyvin erilainen käsitys. Kulttuureja ymmärtävien lähestymistapojen onkin huomioitava, että yhteisön jäsenet vaikuttavat asenteillaan ja toiminnallaan niihin odotuksiin, joita kohdistuu miehen ja naisen kehoon. LAPSETTOMUUS ERI KULTTUUREISSA Kulttuuristen merkitysten ymmärtäminen on tärkeää yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkiksi lasten arvostus on asia, joka on yhteinen kaikille kulttuureille. Lapsettomuuteen liittyy usein negatiivinen leima eli stigma, joka vaikuttaa yleensä eniten naisten minäkuvaan. Näin on erityisesti alueilla, joilla lasten saaminen ja äitiys ovat naisten identiteetin perusta. Kulttuuriset käsitykset siitä, miten naiset ja miehet vaikuttavat lisääntymiseen, voivat myös aiheuttaa leimautumista. Esimerkiksi osissa Egyptiä ja Intiassa ihmiset uskovat, että miehen ominaisuudet vaikuttavat sikiön muodostumiseen, kun taas naisen kohdun ja kuukautisveren laatu määrittävät, kuinka sikiö kehittyy raskauden aikana. Joillekin aasialaisille ja afrikkalaisille kulttuureille hedelmättömyys merkitsee naisen kyvyttömyyttä tuottaa poikalapsia. Nämä käsitykset vahvistavat miesten valta-asemaa ja pitävät yllä käsitystä, että naisen arvo perustuu hänen hedelmällisyyteensä. 19 Peter Bruyneel

20 J. Royan/Still Pictures Apua tyttöjen sukupuolielinten silpomisen ja lapsiavioliittojen välttämiseksi n Yhteisöissä, joissa miehet perinteisesti pitävät hallussaan perheen varallisuutta, naisten terveydenhoitokustannukset eivät yleensä ole etusijalla. n Naisilla ei useinkaan ole mahdollisuutta päättää lastensaantinsa ajankohdasta, lastensa lukumäärästä tai raskauksiensa ajoituksesta. n Maissa, jotka ovat yhtä vauraita, äitiyskuolleisuus on käänteisessä suhteessa naisten yhteiskunnalliseen asemaan. n Perheen köyhyys on suuri riski sille, että odottava äiti menehtyy synnytyksen tai raskauden aikana. n Aikaiset avioliitot, naisten sukupuolielinten silpominen, liian useat synnytykset ja väkivalta kuvastavat, kuinka naisten oikeutta päättää omasta kehostaan rikotaan. Keniassa tietyt yhteisöt kuten somalit, kisiit, ja masait leikkaavat yhteisöjensä tyttöjen sukupuolielimet rutiinitoimenpiteenä, jonka tarkoitus on valmistaa nuoria tyttöjä avioliittoon. Leikkaus suoritetaan yleensä ennen tyttöjen 14:tä ikävuotta, ja sen katsotaan puhdistavan tytöt ennen kuin he siirtyvät aikuisuuteen. Vahingollisimmissa ympärileikkauksissa tytöiltä poistetaan kaikki ulkoiset sukupuolielimet ilman nukutusta. Tämä aiheuttaa vakavia traumoja, verenvuotoa ja myöhemmässä elämässä synnytysvaikeuksia sekä suuremman riskin saada sukupuolitautitartunta. Yhteisön toimintaan perustuva ja UNFPA:n tukema projekti Tasaru Ntomonok on onnistunut korvaamaan sukupuolielinten silpomisen uudenlaisella siirtymäriitillä aikuisuuteen. Lähestymistavan vahvuus on ollut kyky tarjota vaihtoehtoja tavalla, joka sopii kulttuuriin. Vaihtoehtoiseen siirtymäriittiin kuuluu, kuten sukupuolielinten silpomiseen liittyviin riitteihinkin, että tytöt viettävät tietyn ajan eristyksissä muusta yhteisöstä opetellen seksuaalisuutta ja lisääntymistä koskevia asioita. Nykyään opetukseen sisältyy myös seksuaaliterveystietoa. Perinteisen leikkausseremonian sijaan järjestetään erilainen juhla. Uuden tavan käyttöönotossa miesten sitoutuminen on tärkeää: heidän on ymmärrettävä, että myös leikkaamattomat tytöt ovat naimakelpoisia. Mikäli yhteisö ei jostain syystä hyväksy vaihtoehtoista seremoniaa, Tasaru Ntomonok tarjoaa suojan sitä pyytäville tytöille. Projektia on tukenut Kenian vuoden 2001 lapsia koskeva asetus, joka kieltää sukupuolielinten silpomisen ja varhaisen avioliiton ja jonka rikkojia uhkaa jopa vuoden vankeus tai 735 dollarin sakko. n 20

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS

SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS Koska seksuaalioikeudet ovat olennaisia tavoiteltaessa parhainta saavutettavissa olevaa seksuaaliterveyttä, Seksuaaliterveyden maailmanjärjestö TOTEAA että seksuaalioikeudet

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus 10.12.1948 (käännös päivitetty 19.9.2011) JOHDANTO Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvu Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvun taitekohdat 1. Maatalouden vallankumous (n. 10 000

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Elämänkatsomustieto Satu Elo Ritva Tuominen Sisällys Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus...1 Elämänkatsomustieto...1 Opettajalle...4 Oppilaalle...5 1. Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Elina Korhonen, Laura Lipsanen ja Heli Yli-Räisänen SEKSUAALIOIKEUDET. kuuluvat kaikille. Väestötietosarja 18

Elina Korhonen, Laura Lipsanen ja Heli Yli-Räisänen SEKSUAALIOIKEUDET. kuuluvat kaikille. Väestötietosarja 18 Elina Korhonen, Laura Lipsanen ja Heli Yli-Räisänen SEKSUAALIOIKEUDET kuuluvat kaikille Väestötietosarja 18 Väestötietosarja 18 Julkaisun ovat toimittaneet: Elina Korhonen ja Laura Lipsanen. Kirjoittajat:

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32)

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32) Luentorunko Lapsen oikeuksien sopimus - pikakelaus Sopimuksen toimeenpanovelvoitteet Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpano kehitysmaissa Rauno Merisaari, ihmisoikeusneuvonantaja, Ihmisoikeuspoltiikan

Lisätiedot

Tahdolla, ei tuurilla. - perhesuunnittelu, ihmisoikeudet ja kehitys

Tahdolla, ei tuurilla. - perhesuunnittelu, ihmisoikeudet ja kehitys Tahdolla, ei tuurilla - perhesuunnittelu, ihmisoikeudet ja kehitys Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2012 1 Toimittajat: Elina Korhonen ja Mia Pyykkö Tilastojen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004

TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004 TIIVISTELMÄ YK:N VÄESTÖRAHASTON VUOSIRAPORTISTA 2004 STATE OF WORLD POPULATION 2004 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden tila maailmassa 10 vuotta YK:n väestö- ja kehityskonferenssista Sisällys JOHDANTO

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

Sisällys. JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys

Sisällys. JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys Sisällys JOHDANTO 2 Nuorten seksuaaliterveys ja köyhyys SUKUPUOLTEN VÄLINEN ERIARVOISUUS JA SEKSUAALITERVEYS 6 Lapsiavioliitot ja aikainen naimisiinmeno Seksuaalinen väkivalta ja naiskauppa Naisten sukuelinten

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS JOHDANTO

IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS JOHDANTO Yhdistyneiden kansakuntien kolmas yleiskokous hyväksyi ja julkisti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen joulukuun 10. päi-vänä 1948. Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Mikään

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot