Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet"

Transkriptio

1 KULTTUURINTUNTEMUS KEHITYKSEN AVAIMENA - Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population

2 SISÄLLYS JOHDANTO...5 1Ihmisoikeudet tarvitsevat kulttuurien tukea Tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta...12 Seksuaaliterveys ja seksuaalioikeudet...18 Väestö, köyhyys ja tasa-arvo...26 Sukupuoli, seksuaaliterveys ja konfliktitilanteet JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: Kulttuurintuntemus lähestymistapana kehitykseen...38 TILASTOT...41 Toimittajat: Elina Korhonen ja Laura Lipsanen Raportin on alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta Reaching Common Ground Culture, Gender and Human Rights lyhentäen suomentanut Liina-Maija Quist Ulkoasu: Otto Paakkanen Kannen kuva: Peter Adams/Getty Images ISBN (nid.) ISBN (PDF) Helsinki 2008 Julkaisu on tuotettu ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroin. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa. 2

3 KULTTUURINTUNTEMUS KEHITYKSEN AVAIMENA - Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2008 J. Royan/Still Pictures 3

4 4 M

5 JOHDANTO Jokainen ihminen on osa kulttuuriaan. Kulttuuri omaksutaan jo lapsena, ja se vaikuttaa ihmisten käsityksiin ja toimintaan. Se on kuin ikkuna, jonka läpi ihmiset tarkastelevat maailmaa. Kulttuurilla on vaikutus myös kehitykseen: köyhyyteen, tasa-arvoon, äitiysterveyteen ja lastensaantiin. Vaikka kulttuurit ovat erilaisia, ihmisoikeudet ovat universaalisti tunnustettuja. Sukupuolten välinen tasa-arvo on ihmisoikeus. Kaikista kulttuureista löytyy välineitä sekä ihmisoikeuksien edistämiseen että niiden polkemiseen. Kulttuurien tuntemus onkin perusedellytys työssä kehityksen ja ihmisoikeuksien puolesta. KULTTUURISTA LÖYTYY RATKAISU Käytännön yhteistyössä ratkaisuja on etsittävä ensisijaisesti kulttuurin sisältä. Esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on vaikea poistaa yhteiskunnassa, jossa kulttuuriset käsitykset oikeuttavat miesten vallankäytön naisiin. Ratkaisu saattaa silti löytyä kulttuurista itsestään. Indonesiassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan toimii feministinen ryhmä, joka käyttää islamin opetuksia naisten auttamiseksi ja voimallistamiseksi. Kulttuurit sisältävät loputtoman määrän mahdollisuuksia. Samasta kulttuurista voi löytää väitteitä ja strategioita sekä ihmisten orjuuttamiseksi että vapauttamiseksi. Siksi kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi on tuettava ihmisiä ja järjestöjä, jotka toimivat ihmisoikeuksien puolesta. Kulttuurin huomioiminen, eli kulttuurisensitiivisyys, kansainvälisessä yhteistyössä perustuu sen tuntemiselle. On tärkeää tietää, kuinka tietyssä kulttuurissa toimitaan sekä rauhan että konfliktin aikana. Myös kulttuurin viestintää on tunnettava: kuinka konfliktitilanteista puhutaan, kuinka niitä muodostuu ja miten niitä ratkaistaan. Lisäksi on tiedettävä, minkälaisia merkityksiä erilaiset identiteetit ja roolit saavat eri kulttuureissa. artin Roemers/Panos Pictures MITÄ KULTTUURI ON? Kulttuuri koostuu sukupolvilta toisille periytyvistä merkitysrakenteista, jotka ihmiset jakavat keskenään. Nämä yhteiset tavat ymmärtää asioita voivat heijastua kulttuurin symboleissa, arvoissa, normeissa, uskomuksissa, ihmissuhteissa ja luovassa ilmaisussa. Kaikki ne vai- Peter Bruyneel 5

6 VINKKEJÄ KULTTUURIN HUOMIOIVAAN YHTEISTYÖHÖN n Käytä aikaa tutustuaksesi kulttuuriin, jossa toimit. n Kuuntele, mitä sanottavaa yhteisöllä on. n Osoita kunnioitusta ja kärsivällisyyttä. n Saavuta paikallisten valtarakenteiden tuki. n Älä syrji ketään. n Tukeudu tieteen objektiivisuuteen. n Vältä arvottamista. n Käytä kieltä hienotunteisesti. n Hae tukea paikallisilta. n Kunnioita sitoumuksia. n Tunne vastustajasi. n Etsi yhteinen perusta toiminnalle. n Korosta positiivisia asioita. n Puhu muutoksen puolesta. n Luo mahdollisuuksia naisille. n Rakenna yhteisön kapasiteettia. n Anna ihmisten tehdä sitä, mitä he osaavat parhaiten. n Vaali kumppanuutta. n Iloitse saavutuksista. n Älä koskaan anna periksi. kuttavat siihen, kuinka ihmiset toimivat jokapäiväisessä elämässään, sekä käsityksiin, miksi näin on toimittava. Kulttuurit eivät kuitenkaan tuota pelkästään yhdenlaista toimintaa tai ajattelua, vaan samassa kulttuurissa elävillä yksilöillä voi olla hyvin erilaisia arvoja ja elämäntapoja. Kulttuurin kehittymiseen vaikuttavat monet asiat. Resurssien saatavuus, teknologian ja tiedon taso, tuotantotavat, valtarakenteet, filosofiat ja uskonnot muokkaavat kaikki kulttuuria. Kulttuuri on siis aina osa laajempaa systeemiä, ja taustatekijöiden muuttuessa myös kulttuuri muuttuu. Myös ihmiset itse muuttavat kulttuuria omalla toiminnallaan. Uudet ajatukset ja elämäntavat muokkaavat kulttuureita toisinaan nopeastikin. Joskus taas tiedonpuute tai taloudellisten ja poliittisten oikeuksien puuttuminen voi kaventaa ihmisten valinnanmahdollisuuksia ja siten estää muutosta. MITÄ KULTTUURI EI OLE? Puhuttaessa kulttuurista vaarana on usein liiallinen yleistäminen. Yksinkertaistetut vastakkainasettelut, kuten perinteinen ja moderni tai ensimmäinen ja kolmas maailma hämärtävät kehityksen monimutkaisuutta ja jättävät huomiotta sen, että useimmissa yhteiskunnissa perinteinen ja moderni elävät rinnakkain, usein ilman selkeästi määriteltyjä eroavaisuuksia. Huomiotta jää usein myös se, että käsitykset siitä, mitä kehitys on, voivat olla erilaisia eri kulttuureissa ja eri ihmisillä. Kulttuurien arvoista puhuttaessa vaarana voi olla moraalinen relativismi eli ajatus, että kaikki arvot ja tavat ovat yhtä tärkeitä ja perusteltuja. Kulttuurin huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita moraalista relativismia. Ihmisten merkitysmaailman tunteminen ei tarkoita, että kulttuurin kaikki arvot ja tavat tulee hyväksyä. Kaikissa kulttuureissa on tapoja, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia. Kulttuurit huomioiva toimintamalli tarkoittaa myönteisten kulttuuristen käytäntöjen etsimistä ja niiden käyttämistä haitallisten tapojen haastamiseksi. PAIKALLISYHTEISÖT MUKAAN Kehityksellä ei ole merkitystä elleivät paikalliset yhteisöt pidä sitä tärkeänä. Kulttuurin huomioivat lähestymistavat etsivät siksi ratkaisuja paikalliskulttuureista. Paikalliskulttuuri on tunnettava hyvin, jotta voidaan ymmärtää kulttuuriryhmien sisäisiä valtasuhteita ja niiden vaikutuksia. Jotta kehitysyhteistyötä tekevät ihmiset ja järjestöt tekevät oikeanlaisia oletuksia paikallisesta merkitysmaailmasta, on heidän oltava tietoisia omasta tavastaan ymmärtää kulttuuria. n 6

7 Peter Bruyneel 7

8 LUKU 1 8

9 IHMISOIKEUDET tarvitsevat kulttuurien tukea " Ihmisoikeuksien merkityksen perusteleminen paikallisille kulttuureille ja uskonnollisille ryhmille on elintärkeää jo ihmisoikeuksien selviytymisen ja tulevaisuuden kehityksen kannalta" Abdullahi Ahmed An-Na'im. Yhdistyneiden kansakuntien perustamisasiakirjassa ihmisoikeudet todetaan YK:n tärkeimmäksi tavoitteeksi. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 sekä useat sen jälkeen tehdyt kansainväliset sopimukset ovat tarkoitettu koskemaan kaikkia kansoja ja kansakuntia. Ihmisoikeussopimusten ratifiointi ei välttämättä tarkoita, että oikeuksia noudatetaan käytännössä. Se ei myöskään tarkoita, että valtion kaikki kansalaiset olisivat vakuuttuneita siitä, että periaatteita voidaan soveltaa heidän kulttuuritaustaansa. Valtiot kuitenkin sitoutuvat ratifioimiinsa periaatteisiin. Sopimus tulee virallisesti voimaan, kun ennalta sovittu määrä YK:n jäsenvaltioita on sitoutunut siihen. KRIITTISTÄ KESKUSTELUA IHMISOIKEUKSISTA Ihmisoikeusjulistusta on kritisoitu monesta syystä. On esimerkiksi kysytty, kuinka julistus voi koskea kaikkia maailman maita, vaikka sen laatimisessa on ollut mukana lähinnä eurooppalaisia valtioita. Lisäksi osalla näistä maista oli vielä julistuksen aikaan siirtomaita. Toiseksi, maat laativat julistuksen omien kulttuuriensa oletuksiin ja yhteiskuntiensa perustuslakeihin nojaten. Näistä näkökulmista katsottuna ihmisoikeusjulistus heijastaa "länsimaisia" kulttuureita ja arvoja eikä ota huomioon muita käsityksiä. Esimerkiksi yksilön oikeus omaisuuteen viittaa sellaiseen käsitykseen omistusoikeudesta, joka ei ollut millään muotoa universaali siirtomaa-ajalla. Tämä käsitys väheksyy yhteisön merkitystä ja edistää yksilökeskeistä oikeusmallia, joka on ristiriidassa ei-länsimaisten elämäntapojen kanssa. Ihmisoikeusjulistus nojaa eurooppalaisten oikeusjärjestelmien tapaan valtioiden lakeihin. Kuitenkin useissa kehitysmaissa perinteistä tapaoikeutta ja uskonnollisia normeja pidetään yhtä toimivina. Universalistista näkökulmaa vastustetaan myös siksi, että joissakin yhteiskunnissa sen katsotaan horjuttavan perhettä ja sukupuolten välisiä suhteita koskevia perinteisiä normeja. 9 Warrick Page/Panos

10 MINULLA ON OIKEUS YK:N IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS korostaa, että kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen: vapauteen orjuudesta ja kidutuksesta ja julmasta tai epäinhimillisestä kohtelusta sekä... n Oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan tasavertaisesti lain edessä n Oikeus tehokkaaseen ja tasa-arvoiseen oikeuskäsittelyyn n Vapaus liikkumiseen ja turvapaikan hakemiseen lukuun ottamatta tilanteita, joissa on kysymys epäpoliittisista rikoksista n Oikeus kansalaisuuteen ja kansalaisuuden vaihtamiseen n Oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta n Omistaa omaisuutta n Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus n Oikeus uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen harjoittamiseen n Oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen n Oikeus osallistua maansa hallitsemiseen n Oikeus sosiaaliturvaan n Oikeus nauttia ihmisarvolle ja yksilöllisen olemuksen vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia n Oikeus työhön työpaikassa ilman minkäänlaista syrjintää sekä oikeudenmukaisiin työehtoihin n Oikeus lepoon ja määräaikaisiin palkallisiin lomiin n Oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan terveyden ja hyvinvoinnin n Oikeus opetukseen, jonka on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta n Oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään ja oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua. IHMISOIKEUDET MUUTOKSESSA Ihmisoikeusnäkökulma on muuttunut viimeisen 60 vuoden aikana lähes kaikkien entisten siirtomaiden liityttyä YK:n jäseniksi. Ihmisoikeudet ovat nykyään vähemmän yksilökeskeisiä ja ottavat huomioon esimerkiksi alkuperäiskansojen, vähemmistöjen ja teollistuvien maiden kansojen kollektiivisia oikeuksia. Oikeuksiin on myös lisätty oikeus seksuaaliterveyteen ja vapaus sukupuolittuneesta väkivallasta. Lisäksi vuonna 1993 yhteensä 171 maata vahvisti, että naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Ihmisoikeusperiaatteen muutokseen vaikuttavat kulttuurien jatkuva muutos ja eri kulttuurien vaikutukset toisiinsa. Siksi voidaankin katsoa, että kulttuuria ja oikeuksia on vaikea erottaa toisistaan. Ihmisoikeuksia voidaan pitää yhtä aikaa universaaleina ja erityisinä. Universaaleina, koska sorron vastustaminen on yhteistä kaikille maailman alistetuille ihmisryhmille ja erityisinä, koska vastustus on erilaista yhteiskunnasta riippuen. IHMISOIKEUKSIEN KULTTUURINEN OIKEUTTAMINEN Kulttuurin huomioivat lähestymistavat korostavat, että ihmiset noudattavat kansainvälisiä normeja todennäköisemmin, jos he uskovat niiden olevan yhteneväisiä oman kulttuurinsa normien kanssa. Ihmisoikeuksien kulttuurinen perustelu edellyttää kuitenkin seuraavien asioiden huomioimista: - Ihmisoikeuksien tulee ohjata kaikkea kulttuurit huomioonottavaa toimintaa. Toisin sanoen, mitään kulttuuria ei tule lähestyä diskriminoiden jotakin ihmisryhmää tai ajattelemalla etnosentrisesti eli pitämällä omaa kulttuuria muita parempiarvoisena. - Käytännön työssä ei tule välttää vastakkaisia käsityksiä ihmisoikeuksien merkityksestä vaan eroavien käsitysten olemassaolo on tunnustettava ja niiden kanssa on pyrittävä käymään keskustelua. Keskustelemalla paikallisten toimijoiden kanssa YK:n väestörahasto UNFPA on löytänyt uusia yhteistyökumppaneita, joiden ihmisoikeustyötä se tukee. Esimerkiksi Beninissä UNFPA on tukenut islamilaisia instituutioita, jotka edistävät naisten oikeuksia. Palestiinalaisalueilla se on työskennellyt sharia-tuomioistuinten perheneuvontaosastojen kanssa pyrkien edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja seksuaaliterveyttä sekä ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Jamaikalla UNFPA tekee työtä Länsi-Intian teologisen oppilaitoksen kanssa vähentääkseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä ennaltaehkäistäkseen hiv-tartuntoja. 10

11 - Perusta ihmisoikeussäädöksille tulee etsiä paikallisista normeista ja tavoista. Kulttuureista on löydettävä tapoja, jotka tukevat ihmisoikeuksia. Vahingolliset käytännöt on otettava kriittiseen keskusteluun. - Paikallisen kulttuurin lisäksi on huomioitava myös kulttuurien kansalliset ja kansainväliset tasot sekä ymmärrettävä niiden välisiä vaikutussuhteita. Keskustelu eri toimijoiden välillä voi johtaa uusiin ratkaisuihin. - Kulttuurin huomioimisen tulee aina tarkoittaa myös sukupuolen huomioimista. Sukupuolianalyysi on tärkeää haluttaessa selvittää, mitä oikeudet merkitsevät miehille, naisille, pojille ja tytöille erilaisissa ympäristöissä. Kulttuurisensitiiviset lähestymistavat eivät takaa välittömiä tai helposti ennustettavia tuloksia. Kehitys on monimutkainen prosessi ja kulttuureihin liittyvät kysymykset ovat usein varsin arkaluonteisia. Silti aitoa kehitystä ja ihmisoikeuksien toteutumista ei voi odottaa tapahtuvaksi, ellei kulttuureihin suhtauduta vakavasti ja kunnioittavasti. n Kulttuurin käytäntöjen haastaminen ei heikennä tai turmele kulttuuria, vaan kyseenalaistaa sen syrjiviä ja epäoikeudenmukaisia puolia. Tämä saattaa aiheuttaa vastustusta niiden parissa, jotka hyötyvät vallalla olevasta epätasa-arvoisesta tilanteesta. Kulttuurin luomista käsityksistä ja ihmisoikeuskysymyksistä neuvottelemiseen kuuluu olennaisesti sortavien hierarkioiden horjuttaminen ja niiden poistaminen. Tämä edesauttaa myös kulttuurin myönteisten piirteiden käyttämistä ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen eli prosessiin, joka lopulta vahvistaa koko kulttuuria. Yakin Ertürk James Nelson/Getty Images INTIA: KOHTI TASAPAINOISTA sukupuolijakaumaa Intiassa yhteiskunnallinen paine poikalasten saamiseksi ja tyttölasten syrjintä ovat yleisiä ilmiöitä. Joillakin alueilla tyttövauvoja surmataan edelleen, mutta nykyään tavallisempaa on uusien teknologioiden mahdollistama tyttösikiöiden abortointi jo raskauden aikana. Vuonna 1986 terveys- ja ihmisoikeusaktivistien painostuksen seurauksena Maharashtran osavaltio sääti lain, joka kieltää tyttösikiöiden abortoinnin. Vuonna 1994 kampanjointi kansallisella tasolla johti siihen, että raskauden seurantaan tarkoitettujen nykyaikaisten laitteiden käyttö tyttösikiöiden tunnistamiseksi kiellettiin koko maassa. Aborttien teko kuitenkin jatkui ja vuonna 2000 terveysaktivistit vaativat Intian korkeimmalta oikeudelta lain toimeenpanon valvomista. Samaan aikaan UNFPA, YK:n lastenjärjestö UNICEF ja Maailman terveysjärjestö WHO tekivät työtä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena oli saada media mukaan kampanjaan ja kouluttaa paikallisia ryhmiä ja uskonnollisia järjestöjä, jotka työskentelivät sukupuolen valinnan lopettamiseksi. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on alkanut muuttaa käsityksiä ja asenteita. Vaikka tyttösikiöitä abortoidaan edelleen, sitä tehdään entistä vähemmän. Vahingollisten käytäntöjen muuttaminen edellyttää muutakin kuin lakien säätämistä. Siihen tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä sekä kansallisella että paikallisilla tasoilla. n 11

12 TASA-ARVON JA NAISTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA YK:n ensimmäinen naisten maailmankonferenssi järjestettiin Meksikossa vuonna Sen ja sitä seuraavien naisten maailmankonferenssien tärkein aihe oli naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Pekingin vuoden 1995 maailmankonferenssin julkilausuman mukaan naisten täysivaltainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon ovat perustavanlaatuisia edellytyksiä tasa-arvon, kehityksen ja rauhan saavuttamiselle. 12

13 LUKU 2 UNFPA Pekingissä luotu toimintasuunnitelma on yhteneväinen YK:n vuosituhattavoitteiden kanssa, joihin kuuluu sukupuolten tasa-arvon edistäminen, naisten aseman parantaminen ja odottavien äitien terveydestä huolehtiminen. Vuonna 2005, 10 vuotta Pekingin maailmankonferenssin jälkeen, työ tasa-arvon puolesta alkoi tuottaa tuloksia. Yleinen tietoisuus globalisaation, kaupan vapauttamisen, yksityistämisen, muuttoliikkeen ja uusien teknologioiden käytön vaikutuksista naisiin on lisääntynyt. Lapsi- ja äitiyskuolleisuus ovat vähentyneet ja tyttöjen ja naisten lukutaito lisääntynyt. Myös hivin, ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan vaikutukset tyttöihin ja naisiin ovat saaneet suurempaa huomiota. Uusia strategioita tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta sukupuoli otettaisiin huomioon kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Näkymätön valta, vallan muodoista kenties salakavalin, muokkaa yhteiskuntia. Merkittävien ongelmien käsittely saattaa pysyä poissa politiikasta ja ihmisten mielestä ja tietoisuudesta jopa niiden, joiden elämää ongelma vahingoittaa. Vaikuttamalla siihen, mitä yksilöt ajattelevat omasta paikastaan maailmassa, tämä vallan taso muokkaa ihmisten uskomuksia ja käsityksiä itsestään sekä saa heidät hyväksymään vallitsevan tilanteen jopa oman ylempi- tai alempiarvoisuutensa. 13

14 Muutokset sekä naisten että miesten tietämyksessä, asenteissa ja käyttäytymisessä ovat edellytys miesten ja naisten tasapainoiselle kumppanuudelle. Miehillä on tärkeä rooli tasa-arvon saavuttamisessa, koska useimmissa yhteiskunnissa heillä on paljon valtaa kaikilla elämänalueilla. Miesten ja naisten välistä kommunikointia seksuaalisuudesta, seksuaaliterveydestä ja yhteisistä vastuualueista on parannettava, jotta aito tasa-arvo voidaan saavuttaa. VOIVATKO KEHITYS- HANKKEET OLLA SUKUPUOLI- NEUTRAALEJA? Hanketta suunniteltaessa tehdyt päätökset muokkaavat sitä, minkälainen vaikutus hankkeella on kulttuuriin. Esimerkiksi: n Maaseutuyhteisön vedentuotantohanke voi sisältää pyrkimyksen ottaa mukaan ongelman tunnistamiseen ja hallintaan sekä miehiä että naisia MUTTA: Silloin strategia saattaa vain vahvistaa ajatusta, että päätöksenteko kuuluu pääasiassa miehille. n Julkisen hallinnon uudistamishanke saattaa käsittää tutkimusta ja konsultointia erilaisten avioliittoa, avioeroa, avioliiton omaisuutta ja perimistä koskevien säädösten vaikutuksista tasa-arvoon MUTTA: Siinä tapauksessa hanke ei huomioi siviilioikeuden puolia, jotka useissa maissa vakiinnuttavat naisiin kohdistuvan syrjinnän. n Suunnittelussa tehdyt päätökset eivät ole neutraaleja sukupuolen tasa-arvon suhteen edes silloin, kun hanke ei varsinaisesti koske sukupuolten oikeuksia. TASA-ARVO, NAISTEN VOIMALLISTAMINEN JA KULTTUURI Kulttuureissa esiintyviä naisia koskevia stereotypioita ei ole yhtä helppo muuttaa kuin lakeja tai instituutioita. Latinalaisessa Amerikassa perheväkivaltaa vastustavat feministijärjestöt ovat huomanneet, että muutosta on vaikea saada aikaan miehistä väkivaltaa tukevien perinteiden takia. Esimerkiksi ranskalaiset, espanjalaiset ja portugalilaiset siirtomaat noudattivat Code Napoleonia eli Napoleonin lakikokoelmaa, jonka mukaan isällä tai aviomiehellä on täysi valta perheeseensä ja oikeus kohdella heitä oman mielensä mukaan. Perinne on jatkunut muuttumattomana siirtomaiden itsenäistyttyä aivan viime aikoihin saakka. Naisiin kohdistuva väkivalta jatkuu kulttuureissa, joissa naisille opetetaan lapsesta saakka, että he ovat miehiä alempiarvoisia ja usein itse syyllisiä väkivaltaan. Väkivallasta ei yleensä puhuta vaan sitä pidetään perheen sisäisenä asiana. Tällaisissa oloissa perheväkivalta luonnollistuu ja tulee näkymättömäksi. Ugandassa kulttuuriset käsitykset pitävät yllä sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Miesten yleinen mielipide on, että perheen varallisuuden tulee olla kokonaisuudessaan miehen hallussa. Myös perheväkivalta on yleistä ja miehet saattavat pahoinpidellä vaimonsa pienimmästäkin syystä. Vaikka osa naisista vastustaa perinteisiä käsityksiä, etenkin vanhemmat naiset pyrkivät pitämään ne ennallaan. Valta toimii kulttuureissa monin tavoin: avoimen näkyvänä ja velvoittavana, kätkettynä oikeussäädöksiin, menettelytapoihin ja hallintorakenteisiin sekä juurtuneena ihmisten minäkuvaan. Mikäli naiset sisäistävät kielteisiä käsityksiä itsestään, he saattavat tiedostamattaan ylläpitää itselleen haitallisia valtarakenteita. Tämän lisäksi he saattavat jopa aktiivisesti puo- 14

15 UNICEF/HQ /Claudio Versiani lustaa niitä. Käsityksiä, uskomuksia ja merkitysrakenteita sisäistetään ja ylläpidetään, mutta myös muutetaan kulttuurin kautta. Edellä kuvatut haasteet ovat yleisiä sekä teollistuneissa että kehitysmaissa. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen onnistuu vain haastamalla kulttuureissa esiintyvät vallan näkyvät ja näkymättömät ulottuvuudet, jotka pitävät yllä epätasa-arvoa ja alistavat naisia. LATINALAISESSA AMERIKASSA TAISTELLAAN VÄKIVALTAA VASTAAN Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan on taisteltu ympäri Latinalaista Amerikkaa. Naisten oikeuksien puolustajat ovat ajaneet lainsäädännön ja politiikan uudistamista sekä patriarkaalisten arvojen hävittämistä. Vuonna 1994 Amerikan valtioiden järjestö OAS hyväksyi sopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi, väkivaltaisten tekojen muuttamista rangaistaviksi ja ongelman poistamiseksi vähitellen kokonaan. Brasiliassa muutos alkoi jo vuonna 1985, kun väkivallan kohteeksi joutuneille naisille alettiin perustaa turvakoteja. Merkittävin saavutus oli uusi laki, joka pidensi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan syyllistyneiden vankeusaikaa ja mahdollisti ennaltaehkäisevät pidätykset. Kulttuuripolitiikka on prosessi, joka toteutuu, kun erilaisia kulttuurisia käsityksiä edustavat toimijat ja käytännöt törmäävät. Kun yhteiskunnalliset liikkeet käyttävät vaihtoehtoisia, vallitsevia käsityksiä horjuttavia näkemyksiä sukupuolirooleista, luonnosta, rodusta, taloudesta, demokratiasta tai kansalaisuudesta, he toteuttavat kulttuuripolitiikkaa. MERKINTÖJÄ TASA-ARVOSTA n Maailman köyhimmästä miljardista ihmisestä kolme viidesosaa on naisia ja tyttöjä. n 960 miljoonasta lukutaidottomasta kaksi kolmasosaa on naisia. n 130 miljoonasta koulutuksen ulkopuolella olevasta lapsesta 70 prosenttia on tyttöjä. n Keskimäärin vain 16 prosenttia kansanedustajista on naisia. Poikkeuksen tästä tekevät Ruandan ja Pohjoismaiden eduskunnat. n Naiset ansaitsevat kaikkialla maailmassa keskimäärin vähemmän kuin miehet. Naisia on miehiä enemmän matalapalkkaisissa töissä. Naisille maksetaan myös keskimäärin pienempää palkkaa kuin miehille, vaikka työtehtävät olisivat samanlaisia. n Vaikka naiset käyttävät noin 70 prosenttia vapaaajastaan perheenjäsenistä huolehtimiseen, tämä panos globaaliin talouteen jää näkymättömäksi. n Puolet kaikista aikuisista naisista on joutunut kumppaninsa väkivallan kohteeksi. n Systemaattista naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa on käytetty lähes kaikissa viimeaikaisissa aseellisissa konflikteissa terrorin ja etnisen puhdistuksen välineenä. n Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 57 prosenttia hiv-positiivisista on naisia, ja vuotiaat nuoret naiset saavat hiv-tartunnan kolme kertaa todennäköisemmin kuin samanikäiset miehet. n Joka vuosi puoli miljoonaa naista kuolee ja 18 miljoonaa kärsii kroonisesta vammasta, joka johtuu estettävissä olevasta raskauden tai synnytyksenaikaisesta komplikaatiosta. 15

16 Eri kulttuureja ymmärtävät lähestymistavat 1 ovat välttämättömiä sukupuolten epätasaarvoa ylläpitävien valtasuhteiden muuttamisessa. Valta on moniulotteista, ja on tärkeää tunnistaa erilaiset vallan muodot, jotka vaikuttavat naisten elämään. Julkiseen maailmaan kuuluva valta koskettaa naisia ja miehiä heidän työpaikoillaan ja laillisten oikeuksien kautta. Yksityisen piiriin kuuluva valta vaikuttaa ihmissuhteisiin, rooleihin perheissä ja ystäväpiirissä, sukupuolisuhteisiin ja avioliittoon. Intiimin piiriin vaikuttava valta koskettaa yksilön käsitystä itsestään, itseluottamusta sekä suhdetta kehoon ja terveyteen. Nainen saattaa kokea vallan vaikutuksen erilaisena elämänsä julkisessa, yksityisessä ja intiimissä piirissä. Esimerkiksi julkisuudessa itsevarmana esiintyvä naispoliitikko voi perhe-elämässään hyväksyä alistetun aseman. Kulttuurit huomioivien lähestymistapojen 2 on reagoitava ihmisten erilaisiin tarpeisiin ja kokemusmaailmoihin. Tietyt naisryhmät saattavat kokea muita voimakkaampaa syrjintää silloin, kun erilaiset syrjinnän muodot ovat päällekkäisiä. Esimerkiksi useissa konflikteissa vähemmistöryhmien naiset kärsivät seksuaalisesta väkivallasta. Etnisen puhdistuksen muotona käytetty seksuaalinen väkivalta on ollut yleistä esimerkiksi Jugoslavian sodassa 1990-luvulla ja Ruandan kansanmurhassa vuonna Moninkertainen syrjintä tarkoittaa syrjintää, joka perustuu useaan ominaisuuteen kuten sukupuoleen, etnisyyteen, kulttuuriin ja uskontoon. Tietämättömyys paikallisten ihmisten suhteesta heidän omaan kulttuuritaustaansa 3 saattaa aiheuttaa hankkeen epäonnistumisen. Tiedon soveltaminen erilaisissa ympäristöissä on todellinen haaste. Ihmiset myös kehitysyhteistyötä tekevät tulkitsevat kulttuureita usein omien kokemustensa, taustansa, päämääriensä ja odotustensa kautta. Käsitteiden kuten sukupuoli, vapaus ja tasa-arvo merkitykset kuitenkin vaihtelevat eri kulttuureissa. 16 SEITSEMÄN OPPITUNTIA KÄYTÄNNÖN TYÖSTÄ Oletus, että yksi lähestymistapa sopii kaikkeen kulttuurien väliseen yhteistyöhön, voi aiheuttaa konflikteja. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos kaikkien miesten oletetaan olevan aggressiivisia ja dominoivia ja naisten passiivisia, tietämättömiä ja voimattomia muuttamaan valtasuhteita. Liiallinen yksinkertaistaminen saattaa hajottaa perheitä ja yhteisöjä ja aiheuttaa takaiskun hyvää tarkoittavalle toiminnalle. Kulttuureja ymmärtävien lähestymistapojen on opittava paikallisesta 4 vastarinnasta. Vallanpitäjät kohtaavat usein vastarintaa paikallisten taholta. Ulkopuoliset voivat oppia paljon paikallisen vastarinnan muodoista. Argentiinalainen Plaza de Mayon äidit -ryhmä täytti äskettäin 30 vuotta. Ryhmän perustivat armeijan diktatuurin aikana pidätettyjen ja kadonneiden ihmisten äidit ja naispuoliset sukulaiset. Naiset vaativat oikeutta lapsilleen marssien ympäri Plaza de Mayo -aukiota Buenos Airesissa, yllään valkoiset huivit, jotka symboloivat heidän lastensa vaippoja ja heidän omaa tilannettaan äiteinä. Ennen kuin heidän lapsensa katosivat, naiset olivat perinteisiä kotiäitejä ja vaimoja, jotka huolehtivat perheidensä hyvinvoinnista. Astuessaan protesteillaan julkisuuteen ja vaatiessaan oikeutta, nämä äidit ylittivät näkymättömän rajan; he tekivät yksityisestä poliittista ja mullistivat äitiyden käsitteen ulottamalla äidin velvollisuuden kansallisille ja jopa kansainvälisille tasoille. Kongolainen Marie Josee Lokongo Bosiko on työssään Kongon kansallisen ammattiliiton varapuheenjohtajana edistänyt naisten osallistumista ammattijärjestöjen toimintaan. Järjestötoiminta on naisille vaikeaa, koska se on yhdistettävä perheestä huolehtimiseen. Myös aviomiehet saattavat estää naisten osallistumisen. Järjestötoiminta kuitenkin antaa naisille mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja saada lisäkoulutusta ammateissaan. Esimerkillään Marie Josee on kannustanut muita naisia tulemaan mukaan. Hänen mukaansa vain järjestö, jossa on paljon naisjäseniä, on vahva järjestö.

17 Kulttuurit huomioivia näkökulmia tarvitaan 5 yhteistyökumppaneiden löytämiseksi. Naisten aseman parantamiseksi toimii useita erilaisia ihmisiä ja järjestöjä. Järjestöjen työ saattaa keskittyä esimerkiksi uskontoon, ihmisoikeuksiin tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Erilaisia toimijoita saattavat kuitenkin yhdistää samat päämäärät. Yhteistyökumppanuuksien löytäminen ja ylläpitäminen edellyttää toimijoiden erilaisuuksien hyväksymistä. Esimerkiksi Naiset, usko ja kehitys -niminen liitto WFDA koostuu uskonnollisista ja uskontojen välisistä ryhmistä, nuorten ja naisten oikeuksia ajavista järjestöistä sekä yrityksistä ja kansainvälisistä kehitysjärjestöistä. Erilaisia toimijoita yhdistää yhteinen näkemys siitä, mitä ihmisarvo tarkoittaa. Kulttuurit ovat kiistanalaisia: saman kulttuurin sisällä voi olla arvoja ja normeja, 6 jotka sekä tukevat että vastustavat sukupuolten tasa-arvoa. Kulttuurin erilaisia arvoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että myös miesten asenteet vaihtelevat. Monet miehet työskentelevät tasaarvon puolesta. Jotta kulttuurien suhteesta tasa-arvoon, 7 naisten aseman parantamiseen ja ihmisoikeuksiin voidaan keskustella, kulttuureja on lähestyttävä kriittisesti ja kokonaisvaltaisesti. YK:n väestörahasto UNFPA on sitoutunut tarttumaan naisten syrjinnän läpitunkevimpiin muotoihin julkisilla, yksityisillä ja intiimeillä elämänalueilla. Näitä ovat esimerkiksi seksuaaliterveyteen liittyvät kysymykset, naisiin kohdistuva väkivalta, taloudellinen syrjintä ja vahingolliset perinnäistavat. Esimerkiksi Etiopiassa UNFPA tukee Berhane Hewan -projektia, joka tarjoaa nuorille tytöille koulutusta, jonka avulla he voivat välttää varhaisen avioliiton. Vaikka Etiopian laki kieltää naimisiin menon ennen 18 vuoden ikää, varhainen avioliitto on pitkäaikainen kulttuurinen tapa. Se johtaa usein vakaviin seksuaaliterveysongelmiin, kuten nuoren tytön vammautumiseen tai synnytyskomplikaatioista johtuvaan kuolemaan. Koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä, koska ne tarjoavat tytöille erilaisen käsityksen itsestään ja omista mahdollisuuksistaan. Ne voivat myös johtaa yhteisön käsitysten muutoksiin, jos perheet voivat olla mukana koulutushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. UNFPA pyrkii ymmärtämään kulttuureja ja saavuttamaan niiden hyväksynnän ja tuen sukupuolten väliselle tasa-arvolle ja seksuaaliterveydelle. Tämä lähestymistapa tuottaa kestäviä muutoksia. n 17 Ed Darack/Getty Images

18 LUKU 3 18

19 SEKSUAALITERVEYS JA SEKSUAALIOIKEUDET Seksuaalioikeudet perustuvat jokaisen yksilön oikeuteen päättää seksuaalisuudestaan ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa. Seksuaalioikeudet sisältävät oikeuden hyvään terveyteen sekä oikeuden päättää omien lasten määrästä ja lastenhankinnan ajankohdasta. Myös oikeus turvalliseen raskauteen sekä hiviltä ja muilta sukupuolitaudeilta suojautumiseen ovat perustavanlaatuisia, kaikille kuuluvia seksuaalioikeuksia. Kulttuurit huomioiva lähestymistapa pyrkii ymmärtämään erilaisia seksuaalioikeuksiin liittyviä näkemyksiä. Ne voivat koskea esimerkiksi niitä vaatimuksia, joita yhteisöt kohdistavat jäseniensä lisääntymiseen, seksuaalisuuteen ja synnyttämiseen. Seksuaalioikeuksiin liittyvistä aiheista keskustellaan ja kiistellään maailmassa paljon, koska niille on luotu eri merkityksiä kulttuurista riippuen. Jopa samassa kulttuurissa elävillä yksilöillä saattaa olla seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvistä asioista hyvin erilainen käsitys. Kulttuureja ymmärtävien lähestymistapojen onkin huomioitava, että yhteisön jäsenet vaikuttavat asenteillaan ja toiminnallaan niihin odotuksiin, joita kohdistuu miehen ja naisen kehoon. LAPSETTOMUUS ERI KULTTUUREISSA Kulttuuristen merkitysten ymmärtäminen on tärkeää yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkiksi lasten arvostus on asia, joka on yhteinen kaikille kulttuureille. Lapsettomuuteen liittyy usein negatiivinen leima eli stigma, joka vaikuttaa yleensä eniten naisten minäkuvaan. Näin on erityisesti alueilla, joilla lasten saaminen ja äitiys ovat naisten identiteetin perusta. Kulttuuriset käsitykset siitä, miten naiset ja miehet vaikuttavat lisääntymiseen, voivat myös aiheuttaa leimautumista. Esimerkiksi osissa Egyptiä ja Intiassa ihmiset uskovat, että miehen ominaisuudet vaikuttavat sikiön muodostumiseen, kun taas naisen kohdun ja kuukautisveren laatu määrittävät, kuinka sikiö kehittyy raskauden aikana. Joillekin aasialaisille ja afrikkalaisille kulttuureille hedelmättömyys merkitsee naisen kyvyttömyyttä tuottaa poikalapsia. Nämä käsitykset vahvistavat miesten valta-asemaa ja pitävät yllä käsitystä, että naisen arvo perustuu hänen hedelmällisyyteensä. 19 Peter Bruyneel

20 J. Royan/Still Pictures Apua tyttöjen sukupuolielinten silpomisen ja lapsiavioliittojen välttämiseksi n Yhteisöissä, joissa miehet perinteisesti pitävät hallussaan perheen varallisuutta, naisten terveydenhoitokustannukset eivät yleensä ole etusijalla. n Naisilla ei useinkaan ole mahdollisuutta päättää lastensaantinsa ajankohdasta, lastensa lukumäärästä tai raskauksiensa ajoituksesta. n Maissa, jotka ovat yhtä vauraita, äitiyskuolleisuus on käänteisessä suhteessa naisten yhteiskunnalliseen asemaan. n Perheen köyhyys on suuri riski sille, että odottava äiti menehtyy synnytyksen tai raskauden aikana. n Aikaiset avioliitot, naisten sukupuolielinten silpominen, liian useat synnytykset ja väkivalta kuvastavat, kuinka naisten oikeutta päättää omasta kehostaan rikotaan. Keniassa tietyt yhteisöt kuten somalit, kisiit, ja masait leikkaavat yhteisöjensä tyttöjen sukupuolielimet rutiinitoimenpiteenä, jonka tarkoitus on valmistaa nuoria tyttöjä avioliittoon. Leikkaus suoritetaan yleensä ennen tyttöjen 14:tä ikävuotta, ja sen katsotaan puhdistavan tytöt ennen kuin he siirtyvät aikuisuuteen. Vahingollisimmissa ympärileikkauksissa tytöiltä poistetaan kaikki ulkoiset sukupuolielimet ilman nukutusta. Tämä aiheuttaa vakavia traumoja, verenvuotoa ja myöhemmässä elämässä synnytysvaikeuksia sekä suuremman riskin saada sukupuolitautitartunta. Yhteisön toimintaan perustuva ja UNFPA:n tukema projekti Tasaru Ntomonok on onnistunut korvaamaan sukupuolielinten silpomisen uudenlaisella siirtymäriitillä aikuisuuteen. Lähestymistavan vahvuus on ollut kyky tarjota vaihtoehtoja tavalla, joka sopii kulttuuriin. Vaihtoehtoiseen siirtymäriittiin kuuluu, kuten sukupuolielinten silpomiseen liittyviin riitteihinkin, että tytöt viettävät tietyn ajan eristyksissä muusta yhteisöstä opetellen seksuaalisuutta ja lisääntymistä koskevia asioita. Nykyään opetukseen sisältyy myös seksuaaliterveystietoa. Perinteisen leikkausseremonian sijaan järjestetään erilainen juhla. Uuden tavan käyttöönotossa miesten sitoutuminen on tärkeää: heidän on ymmärrettävä, että myös leikkaamattomat tytöt ovat naimakelpoisia. Mikäli yhteisö ei jostain syystä hyväksy vaihtoehtoista seremoniaa, Tasaru Ntomonok tarjoaa suojan sitä pyytäville tytöille. Projektia on tukenut Kenian vuoden 2001 lapsia koskeva asetus, joka kieltää sukupuolielinten silpomisen ja varhaisen avioliiton ja jonka rikkojia uhkaa jopa vuoden vankeus tai 735 dollarin sakko. n 20

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen Itä-Suomen yliopisto tasa-arvopäivät 17.4.2012 Kristiina Kouros pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen LÄHESTYMISTAVAT IHMISOIKEUKSIIN

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

SILMÄLASIT SILMÄLASIT

SILMÄLASIT SILMÄLASIT SUKUPUOLI- SILMÄLASIT KÄYTTÖÖN! Esitteitä 2008:2 Sukupuolisilmälasien käyttöohje Sukupuolisilmälaseilla näkee toiminnan ja toimintaympäristön sukupuolinäkökulmasta. Kartoita toimintamaasto Testikysymys

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia) TuUS menestyssuunnitelma (niin sanottu strategia) Taidolla uintiin! Visio Mahdollistamme hyvät taidot uintiurheilussa menestymiseen. Missio Luomme edellytykset kunkin tarpeiden ja kykyjen mukaiseen kunto-

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot