Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet"

Transkriptio

1 KULTTUURINTUNTEMUS KEHITYKSEN AVAIMENA - Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population

2 SISÄLLYS JOHDANTO...5 1Ihmisoikeudet tarvitsevat kulttuurien tukea Tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta...12 Seksuaaliterveys ja seksuaalioikeudet...18 Väestö, köyhyys ja tasa-arvo...26 Sukupuoli, seksuaaliterveys ja konfliktitilanteet JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: Kulttuurintuntemus lähestymistapana kehitykseen...38 TILASTOT...41 Toimittajat: Elina Korhonen ja Laura Lipsanen Raportin on alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta Reaching Common Ground Culture, Gender and Human Rights lyhentäen suomentanut Liina-Maija Quist Ulkoasu: Otto Paakkanen Kannen kuva: Peter Adams/Getty Images ISBN (nid.) ISBN (PDF) Helsinki 2008 Julkaisu on tuotettu ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroin. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa. 2

3 KULTTUURINTUNTEMUS KEHITYKSEN AVAIMENA - Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet Tiivistelmä YK:n väestörahaston vuosiraportista State of the World Population 2008 J. Royan/Still Pictures 3

4 4 M

5 JOHDANTO Jokainen ihminen on osa kulttuuriaan. Kulttuuri omaksutaan jo lapsena, ja se vaikuttaa ihmisten käsityksiin ja toimintaan. Se on kuin ikkuna, jonka läpi ihmiset tarkastelevat maailmaa. Kulttuurilla on vaikutus myös kehitykseen: köyhyyteen, tasa-arvoon, äitiysterveyteen ja lastensaantiin. Vaikka kulttuurit ovat erilaisia, ihmisoikeudet ovat universaalisti tunnustettuja. Sukupuolten välinen tasa-arvo on ihmisoikeus. Kaikista kulttuureista löytyy välineitä sekä ihmisoikeuksien edistämiseen että niiden polkemiseen. Kulttuurien tuntemus onkin perusedellytys työssä kehityksen ja ihmisoikeuksien puolesta. KULTTUURISTA LÖYTYY RATKAISU Käytännön yhteistyössä ratkaisuja on etsittävä ensisijaisesti kulttuurin sisältä. Esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on vaikea poistaa yhteiskunnassa, jossa kulttuuriset käsitykset oikeuttavat miesten vallankäytön naisiin. Ratkaisu saattaa silti löytyä kulttuurista itsestään. Indonesiassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan toimii feministinen ryhmä, joka käyttää islamin opetuksia naisten auttamiseksi ja voimallistamiseksi. Kulttuurit sisältävät loputtoman määrän mahdollisuuksia. Samasta kulttuurista voi löytää väitteitä ja strategioita sekä ihmisten orjuuttamiseksi että vapauttamiseksi. Siksi kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi on tuettava ihmisiä ja järjestöjä, jotka toimivat ihmisoikeuksien puolesta. Kulttuurin huomioiminen, eli kulttuurisensitiivisyys, kansainvälisessä yhteistyössä perustuu sen tuntemiselle. On tärkeää tietää, kuinka tietyssä kulttuurissa toimitaan sekä rauhan että konfliktin aikana. Myös kulttuurin viestintää on tunnettava: kuinka konfliktitilanteista puhutaan, kuinka niitä muodostuu ja miten niitä ratkaistaan. Lisäksi on tiedettävä, minkälaisia merkityksiä erilaiset identiteetit ja roolit saavat eri kulttuureissa. artin Roemers/Panos Pictures MITÄ KULTTUURI ON? Kulttuuri koostuu sukupolvilta toisille periytyvistä merkitysrakenteista, jotka ihmiset jakavat keskenään. Nämä yhteiset tavat ymmärtää asioita voivat heijastua kulttuurin symboleissa, arvoissa, normeissa, uskomuksissa, ihmissuhteissa ja luovassa ilmaisussa. Kaikki ne vai- Peter Bruyneel 5

6 VINKKEJÄ KULTTUURIN HUOMIOIVAAN YHTEISTYÖHÖN n Käytä aikaa tutustuaksesi kulttuuriin, jossa toimit. n Kuuntele, mitä sanottavaa yhteisöllä on. n Osoita kunnioitusta ja kärsivällisyyttä. n Saavuta paikallisten valtarakenteiden tuki. n Älä syrji ketään. n Tukeudu tieteen objektiivisuuteen. n Vältä arvottamista. n Käytä kieltä hienotunteisesti. n Hae tukea paikallisilta. n Kunnioita sitoumuksia. n Tunne vastustajasi. n Etsi yhteinen perusta toiminnalle. n Korosta positiivisia asioita. n Puhu muutoksen puolesta. n Luo mahdollisuuksia naisille. n Rakenna yhteisön kapasiteettia. n Anna ihmisten tehdä sitä, mitä he osaavat parhaiten. n Vaali kumppanuutta. n Iloitse saavutuksista. n Älä koskaan anna periksi. kuttavat siihen, kuinka ihmiset toimivat jokapäiväisessä elämässään, sekä käsityksiin, miksi näin on toimittava. Kulttuurit eivät kuitenkaan tuota pelkästään yhdenlaista toimintaa tai ajattelua, vaan samassa kulttuurissa elävillä yksilöillä voi olla hyvin erilaisia arvoja ja elämäntapoja. Kulttuurin kehittymiseen vaikuttavat monet asiat. Resurssien saatavuus, teknologian ja tiedon taso, tuotantotavat, valtarakenteet, filosofiat ja uskonnot muokkaavat kaikki kulttuuria. Kulttuuri on siis aina osa laajempaa systeemiä, ja taustatekijöiden muuttuessa myös kulttuuri muuttuu. Myös ihmiset itse muuttavat kulttuuria omalla toiminnallaan. Uudet ajatukset ja elämäntavat muokkaavat kulttuureita toisinaan nopeastikin. Joskus taas tiedonpuute tai taloudellisten ja poliittisten oikeuksien puuttuminen voi kaventaa ihmisten valinnanmahdollisuuksia ja siten estää muutosta. MITÄ KULTTUURI EI OLE? Puhuttaessa kulttuurista vaarana on usein liiallinen yleistäminen. Yksinkertaistetut vastakkainasettelut, kuten perinteinen ja moderni tai ensimmäinen ja kolmas maailma hämärtävät kehityksen monimutkaisuutta ja jättävät huomiotta sen, että useimmissa yhteiskunnissa perinteinen ja moderni elävät rinnakkain, usein ilman selkeästi määriteltyjä eroavaisuuksia. Huomiotta jää usein myös se, että käsitykset siitä, mitä kehitys on, voivat olla erilaisia eri kulttuureissa ja eri ihmisillä. Kulttuurien arvoista puhuttaessa vaarana voi olla moraalinen relativismi eli ajatus, että kaikki arvot ja tavat ovat yhtä tärkeitä ja perusteltuja. Kulttuurin huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita moraalista relativismia. Ihmisten merkitysmaailman tunteminen ei tarkoita, että kulttuurin kaikki arvot ja tavat tulee hyväksyä. Kaikissa kulttuureissa on tapoja, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia. Kulttuurit huomioiva toimintamalli tarkoittaa myönteisten kulttuuristen käytäntöjen etsimistä ja niiden käyttämistä haitallisten tapojen haastamiseksi. PAIKALLISYHTEISÖT MUKAAN Kehityksellä ei ole merkitystä elleivät paikalliset yhteisöt pidä sitä tärkeänä. Kulttuurin huomioivat lähestymistavat etsivät siksi ratkaisuja paikalliskulttuureista. Paikalliskulttuuri on tunnettava hyvin, jotta voidaan ymmärtää kulttuuriryhmien sisäisiä valtasuhteita ja niiden vaikutuksia. Jotta kehitysyhteistyötä tekevät ihmiset ja järjestöt tekevät oikeanlaisia oletuksia paikallisesta merkitysmaailmasta, on heidän oltava tietoisia omasta tavastaan ymmärtää kulttuuria. n 6

7 Peter Bruyneel 7

8 LUKU 1 8

9 IHMISOIKEUDET tarvitsevat kulttuurien tukea " Ihmisoikeuksien merkityksen perusteleminen paikallisille kulttuureille ja uskonnollisille ryhmille on elintärkeää jo ihmisoikeuksien selviytymisen ja tulevaisuuden kehityksen kannalta" Abdullahi Ahmed An-Na'im. Yhdistyneiden kansakuntien perustamisasiakirjassa ihmisoikeudet todetaan YK:n tärkeimmäksi tavoitteeksi. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948 sekä useat sen jälkeen tehdyt kansainväliset sopimukset ovat tarkoitettu koskemaan kaikkia kansoja ja kansakuntia. Ihmisoikeussopimusten ratifiointi ei välttämättä tarkoita, että oikeuksia noudatetaan käytännössä. Se ei myöskään tarkoita, että valtion kaikki kansalaiset olisivat vakuuttuneita siitä, että periaatteita voidaan soveltaa heidän kulttuuritaustaansa. Valtiot kuitenkin sitoutuvat ratifioimiinsa periaatteisiin. Sopimus tulee virallisesti voimaan, kun ennalta sovittu määrä YK:n jäsenvaltioita on sitoutunut siihen. KRIITTISTÄ KESKUSTELUA IHMISOIKEUKSISTA Ihmisoikeusjulistusta on kritisoitu monesta syystä. On esimerkiksi kysytty, kuinka julistus voi koskea kaikkia maailman maita, vaikka sen laatimisessa on ollut mukana lähinnä eurooppalaisia valtioita. Lisäksi osalla näistä maista oli vielä julistuksen aikaan siirtomaita. Toiseksi, maat laativat julistuksen omien kulttuuriensa oletuksiin ja yhteiskuntiensa perustuslakeihin nojaten. Näistä näkökulmista katsottuna ihmisoikeusjulistus heijastaa "länsimaisia" kulttuureita ja arvoja eikä ota huomioon muita käsityksiä. Esimerkiksi yksilön oikeus omaisuuteen viittaa sellaiseen käsitykseen omistusoikeudesta, joka ei ollut millään muotoa universaali siirtomaa-ajalla. Tämä käsitys väheksyy yhteisön merkitystä ja edistää yksilökeskeistä oikeusmallia, joka on ristiriidassa ei-länsimaisten elämäntapojen kanssa. Ihmisoikeusjulistus nojaa eurooppalaisten oikeusjärjestelmien tapaan valtioiden lakeihin. Kuitenkin useissa kehitysmaissa perinteistä tapaoikeutta ja uskonnollisia normeja pidetään yhtä toimivina. Universalistista näkökulmaa vastustetaan myös siksi, että joissakin yhteiskunnissa sen katsotaan horjuttavan perhettä ja sukupuolten välisiä suhteita koskevia perinteisiä normeja. 9 Warrick Page/Panos

10 MINULLA ON OIKEUS YK:N IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS korostaa, että kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen: vapauteen orjuudesta ja kidutuksesta ja julmasta tai epäinhimillisestä kohtelusta sekä... n Oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan tasavertaisesti lain edessä n Oikeus tehokkaaseen ja tasa-arvoiseen oikeuskäsittelyyn n Vapaus liikkumiseen ja turvapaikan hakemiseen lukuun ottamatta tilanteita, joissa on kysymys epäpoliittisista rikoksista n Oikeus kansalaisuuteen ja kansalaisuuden vaihtamiseen n Oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta n Omistaa omaisuutta n Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus n Oikeus uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen harjoittamiseen n Oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen n Oikeus osallistua maansa hallitsemiseen n Oikeus sosiaaliturvaan n Oikeus nauttia ihmisarvolle ja yksilöllisen olemuksen vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia n Oikeus työhön työpaikassa ilman minkäänlaista syrjintää sekä oikeudenmukaisiin työehtoihin n Oikeus lepoon ja määräaikaisiin palkallisiin lomiin n Oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan terveyden ja hyvinvoinnin n Oikeus opetukseen, jonka on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta n Oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään ja oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua. IHMISOIKEUDET MUUTOKSESSA Ihmisoikeusnäkökulma on muuttunut viimeisen 60 vuoden aikana lähes kaikkien entisten siirtomaiden liityttyä YK:n jäseniksi. Ihmisoikeudet ovat nykyään vähemmän yksilökeskeisiä ja ottavat huomioon esimerkiksi alkuperäiskansojen, vähemmistöjen ja teollistuvien maiden kansojen kollektiivisia oikeuksia. Oikeuksiin on myös lisätty oikeus seksuaaliterveyteen ja vapaus sukupuolittuneesta väkivallasta. Lisäksi vuonna 1993 yhteensä 171 maata vahvisti, että naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Ihmisoikeusperiaatteen muutokseen vaikuttavat kulttuurien jatkuva muutos ja eri kulttuurien vaikutukset toisiinsa. Siksi voidaankin katsoa, että kulttuuria ja oikeuksia on vaikea erottaa toisistaan. Ihmisoikeuksia voidaan pitää yhtä aikaa universaaleina ja erityisinä. Universaaleina, koska sorron vastustaminen on yhteistä kaikille maailman alistetuille ihmisryhmille ja erityisinä, koska vastustus on erilaista yhteiskunnasta riippuen. IHMISOIKEUKSIEN KULTTUURINEN OIKEUTTAMINEN Kulttuurin huomioivat lähestymistavat korostavat, että ihmiset noudattavat kansainvälisiä normeja todennäköisemmin, jos he uskovat niiden olevan yhteneväisiä oman kulttuurinsa normien kanssa. Ihmisoikeuksien kulttuurinen perustelu edellyttää kuitenkin seuraavien asioiden huomioimista: - Ihmisoikeuksien tulee ohjata kaikkea kulttuurit huomioonottavaa toimintaa. Toisin sanoen, mitään kulttuuria ei tule lähestyä diskriminoiden jotakin ihmisryhmää tai ajattelemalla etnosentrisesti eli pitämällä omaa kulttuuria muita parempiarvoisena. - Käytännön työssä ei tule välttää vastakkaisia käsityksiä ihmisoikeuksien merkityksestä vaan eroavien käsitysten olemassaolo on tunnustettava ja niiden kanssa on pyrittävä käymään keskustelua. Keskustelemalla paikallisten toimijoiden kanssa YK:n väestörahasto UNFPA on löytänyt uusia yhteistyökumppaneita, joiden ihmisoikeustyötä se tukee. Esimerkiksi Beninissä UNFPA on tukenut islamilaisia instituutioita, jotka edistävät naisten oikeuksia. Palestiinalaisalueilla se on työskennellyt sharia-tuomioistuinten perheneuvontaosastojen kanssa pyrkien edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja seksuaaliterveyttä sekä ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Jamaikalla UNFPA tekee työtä Länsi-Intian teologisen oppilaitoksen kanssa vähentääkseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä ennaltaehkäistäkseen hiv-tartuntoja. 10

11 - Perusta ihmisoikeussäädöksille tulee etsiä paikallisista normeista ja tavoista. Kulttuureista on löydettävä tapoja, jotka tukevat ihmisoikeuksia. Vahingolliset käytännöt on otettava kriittiseen keskusteluun. - Paikallisen kulttuurin lisäksi on huomioitava myös kulttuurien kansalliset ja kansainväliset tasot sekä ymmärrettävä niiden välisiä vaikutussuhteita. Keskustelu eri toimijoiden välillä voi johtaa uusiin ratkaisuihin. - Kulttuurin huomioimisen tulee aina tarkoittaa myös sukupuolen huomioimista. Sukupuolianalyysi on tärkeää haluttaessa selvittää, mitä oikeudet merkitsevät miehille, naisille, pojille ja tytöille erilaisissa ympäristöissä. Kulttuurisensitiiviset lähestymistavat eivät takaa välittömiä tai helposti ennustettavia tuloksia. Kehitys on monimutkainen prosessi ja kulttuureihin liittyvät kysymykset ovat usein varsin arkaluonteisia. Silti aitoa kehitystä ja ihmisoikeuksien toteutumista ei voi odottaa tapahtuvaksi, ellei kulttuureihin suhtauduta vakavasti ja kunnioittavasti. n Kulttuurin käytäntöjen haastaminen ei heikennä tai turmele kulttuuria, vaan kyseenalaistaa sen syrjiviä ja epäoikeudenmukaisia puolia. Tämä saattaa aiheuttaa vastustusta niiden parissa, jotka hyötyvät vallalla olevasta epätasa-arvoisesta tilanteesta. Kulttuurin luomista käsityksistä ja ihmisoikeuskysymyksistä neuvottelemiseen kuuluu olennaisesti sortavien hierarkioiden horjuttaminen ja niiden poistaminen. Tämä edesauttaa myös kulttuurin myönteisten piirteiden käyttämistä ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen eli prosessiin, joka lopulta vahvistaa koko kulttuuria. Yakin Ertürk James Nelson/Getty Images INTIA: KOHTI TASAPAINOISTA sukupuolijakaumaa Intiassa yhteiskunnallinen paine poikalasten saamiseksi ja tyttölasten syrjintä ovat yleisiä ilmiöitä. Joillakin alueilla tyttövauvoja surmataan edelleen, mutta nykyään tavallisempaa on uusien teknologioiden mahdollistama tyttösikiöiden abortointi jo raskauden aikana. Vuonna 1986 terveys- ja ihmisoikeusaktivistien painostuksen seurauksena Maharashtran osavaltio sääti lain, joka kieltää tyttösikiöiden abortoinnin. Vuonna 1994 kampanjointi kansallisella tasolla johti siihen, että raskauden seurantaan tarkoitettujen nykyaikaisten laitteiden käyttö tyttösikiöiden tunnistamiseksi kiellettiin koko maassa. Aborttien teko kuitenkin jatkui ja vuonna 2000 terveysaktivistit vaativat Intian korkeimmalta oikeudelta lain toimeenpanon valvomista. Samaan aikaan UNFPA, YK:n lastenjärjestö UNICEF ja Maailman terveysjärjestö WHO tekivät työtä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena oli saada media mukaan kampanjaan ja kouluttaa paikallisia ryhmiä ja uskonnollisia järjestöjä, jotka työskentelivät sukupuolen valinnan lopettamiseksi. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on alkanut muuttaa käsityksiä ja asenteita. Vaikka tyttösikiöitä abortoidaan edelleen, sitä tehdään entistä vähemmän. Vahingollisten käytäntöjen muuttaminen edellyttää muutakin kuin lakien säätämistä. Siihen tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä sekä kansallisella että paikallisilla tasoilla. n 11

12 TASA-ARVON JA NAISTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA YK:n ensimmäinen naisten maailmankonferenssi järjestettiin Meksikossa vuonna Sen ja sitä seuraavien naisten maailmankonferenssien tärkein aihe oli naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Pekingin vuoden 1995 maailmankonferenssin julkilausuman mukaan naisten täysivaltainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon ovat perustavanlaatuisia edellytyksiä tasa-arvon, kehityksen ja rauhan saavuttamiselle. 12

13 LUKU 2 UNFPA Pekingissä luotu toimintasuunnitelma on yhteneväinen YK:n vuosituhattavoitteiden kanssa, joihin kuuluu sukupuolten tasa-arvon edistäminen, naisten aseman parantaminen ja odottavien äitien terveydestä huolehtiminen. Vuonna 2005, 10 vuotta Pekingin maailmankonferenssin jälkeen, työ tasa-arvon puolesta alkoi tuottaa tuloksia. Yleinen tietoisuus globalisaation, kaupan vapauttamisen, yksityistämisen, muuttoliikkeen ja uusien teknologioiden käytön vaikutuksista naisiin on lisääntynyt. Lapsi- ja äitiyskuolleisuus ovat vähentyneet ja tyttöjen ja naisten lukutaito lisääntynyt. Myös hivin, ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan vaikutukset tyttöihin ja naisiin ovat saaneet suurempaa huomiota. Uusia strategioita tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta sukupuoli otettaisiin huomioon kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Näkymätön valta, vallan muodoista kenties salakavalin, muokkaa yhteiskuntia. Merkittävien ongelmien käsittely saattaa pysyä poissa politiikasta ja ihmisten mielestä ja tietoisuudesta jopa niiden, joiden elämää ongelma vahingoittaa. Vaikuttamalla siihen, mitä yksilöt ajattelevat omasta paikastaan maailmassa, tämä vallan taso muokkaa ihmisten uskomuksia ja käsityksiä itsestään sekä saa heidät hyväksymään vallitsevan tilanteen jopa oman ylempi- tai alempiarvoisuutensa. 13

14 Muutokset sekä naisten että miesten tietämyksessä, asenteissa ja käyttäytymisessä ovat edellytys miesten ja naisten tasapainoiselle kumppanuudelle. Miehillä on tärkeä rooli tasa-arvon saavuttamisessa, koska useimmissa yhteiskunnissa heillä on paljon valtaa kaikilla elämänalueilla. Miesten ja naisten välistä kommunikointia seksuaalisuudesta, seksuaaliterveydestä ja yhteisistä vastuualueista on parannettava, jotta aito tasa-arvo voidaan saavuttaa. VOIVATKO KEHITYS- HANKKEET OLLA SUKUPUOLI- NEUTRAALEJA? Hanketta suunniteltaessa tehdyt päätökset muokkaavat sitä, minkälainen vaikutus hankkeella on kulttuuriin. Esimerkiksi: n Maaseutuyhteisön vedentuotantohanke voi sisältää pyrkimyksen ottaa mukaan ongelman tunnistamiseen ja hallintaan sekä miehiä että naisia MUTTA: Silloin strategia saattaa vain vahvistaa ajatusta, että päätöksenteko kuuluu pääasiassa miehille. n Julkisen hallinnon uudistamishanke saattaa käsittää tutkimusta ja konsultointia erilaisten avioliittoa, avioeroa, avioliiton omaisuutta ja perimistä koskevien säädösten vaikutuksista tasa-arvoon MUTTA: Siinä tapauksessa hanke ei huomioi siviilioikeuden puolia, jotka useissa maissa vakiinnuttavat naisiin kohdistuvan syrjinnän. n Suunnittelussa tehdyt päätökset eivät ole neutraaleja sukupuolen tasa-arvon suhteen edes silloin, kun hanke ei varsinaisesti koske sukupuolten oikeuksia. TASA-ARVO, NAISTEN VOIMALLISTAMINEN JA KULTTUURI Kulttuureissa esiintyviä naisia koskevia stereotypioita ei ole yhtä helppo muuttaa kuin lakeja tai instituutioita. Latinalaisessa Amerikassa perheväkivaltaa vastustavat feministijärjestöt ovat huomanneet, että muutosta on vaikea saada aikaan miehistä väkivaltaa tukevien perinteiden takia. Esimerkiksi ranskalaiset, espanjalaiset ja portugalilaiset siirtomaat noudattivat Code Napoleonia eli Napoleonin lakikokoelmaa, jonka mukaan isällä tai aviomiehellä on täysi valta perheeseensä ja oikeus kohdella heitä oman mielensä mukaan. Perinne on jatkunut muuttumattomana siirtomaiden itsenäistyttyä aivan viime aikoihin saakka. Naisiin kohdistuva väkivalta jatkuu kulttuureissa, joissa naisille opetetaan lapsesta saakka, että he ovat miehiä alempiarvoisia ja usein itse syyllisiä väkivaltaan. Väkivallasta ei yleensä puhuta vaan sitä pidetään perheen sisäisenä asiana. Tällaisissa oloissa perheväkivalta luonnollistuu ja tulee näkymättömäksi. Ugandassa kulttuuriset käsitykset pitävät yllä sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Miesten yleinen mielipide on, että perheen varallisuuden tulee olla kokonaisuudessaan miehen hallussa. Myös perheväkivalta on yleistä ja miehet saattavat pahoinpidellä vaimonsa pienimmästäkin syystä. Vaikka osa naisista vastustaa perinteisiä käsityksiä, etenkin vanhemmat naiset pyrkivät pitämään ne ennallaan. Valta toimii kulttuureissa monin tavoin: avoimen näkyvänä ja velvoittavana, kätkettynä oikeussäädöksiin, menettelytapoihin ja hallintorakenteisiin sekä juurtuneena ihmisten minäkuvaan. Mikäli naiset sisäistävät kielteisiä käsityksiä itsestään, he saattavat tiedostamattaan ylläpitää itselleen haitallisia valtarakenteita. Tämän lisäksi he saattavat jopa aktiivisesti puo- 14

15 UNICEF/HQ /Claudio Versiani lustaa niitä. Käsityksiä, uskomuksia ja merkitysrakenteita sisäistetään ja ylläpidetään, mutta myös muutetaan kulttuurin kautta. Edellä kuvatut haasteet ovat yleisiä sekä teollistuneissa että kehitysmaissa. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen onnistuu vain haastamalla kulttuureissa esiintyvät vallan näkyvät ja näkymättömät ulottuvuudet, jotka pitävät yllä epätasa-arvoa ja alistavat naisia. LATINALAISESSA AMERIKASSA TAISTELLAAN VÄKIVALTAA VASTAAN Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan on taisteltu ympäri Latinalaista Amerikkaa. Naisten oikeuksien puolustajat ovat ajaneet lainsäädännön ja politiikan uudistamista sekä patriarkaalisten arvojen hävittämistä. Vuonna 1994 Amerikan valtioiden järjestö OAS hyväksyi sopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi, väkivaltaisten tekojen muuttamista rangaistaviksi ja ongelman poistamiseksi vähitellen kokonaan. Brasiliassa muutos alkoi jo vuonna 1985, kun väkivallan kohteeksi joutuneille naisille alettiin perustaa turvakoteja. Merkittävin saavutus oli uusi laki, joka pidensi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan syyllistyneiden vankeusaikaa ja mahdollisti ennaltaehkäisevät pidätykset. Kulttuuripolitiikka on prosessi, joka toteutuu, kun erilaisia kulttuurisia käsityksiä edustavat toimijat ja käytännöt törmäävät. Kun yhteiskunnalliset liikkeet käyttävät vaihtoehtoisia, vallitsevia käsityksiä horjuttavia näkemyksiä sukupuolirooleista, luonnosta, rodusta, taloudesta, demokratiasta tai kansalaisuudesta, he toteuttavat kulttuuripolitiikkaa. MERKINTÖJÄ TASA-ARVOSTA n Maailman köyhimmästä miljardista ihmisestä kolme viidesosaa on naisia ja tyttöjä. n 960 miljoonasta lukutaidottomasta kaksi kolmasosaa on naisia. n 130 miljoonasta koulutuksen ulkopuolella olevasta lapsesta 70 prosenttia on tyttöjä. n Keskimäärin vain 16 prosenttia kansanedustajista on naisia. Poikkeuksen tästä tekevät Ruandan ja Pohjoismaiden eduskunnat. n Naiset ansaitsevat kaikkialla maailmassa keskimäärin vähemmän kuin miehet. Naisia on miehiä enemmän matalapalkkaisissa töissä. Naisille maksetaan myös keskimäärin pienempää palkkaa kuin miehille, vaikka työtehtävät olisivat samanlaisia. n Vaikka naiset käyttävät noin 70 prosenttia vapaaajastaan perheenjäsenistä huolehtimiseen, tämä panos globaaliin talouteen jää näkymättömäksi. n Puolet kaikista aikuisista naisista on joutunut kumppaninsa väkivallan kohteeksi. n Systemaattista naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa on käytetty lähes kaikissa viimeaikaisissa aseellisissa konflikteissa terrorin ja etnisen puhdistuksen välineenä. n Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 57 prosenttia hiv-positiivisista on naisia, ja vuotiaat nuoret naiset saavat hiv-tartunnan kolme kertaa todennäköisemmin kuin samanikäiset miehet. n Joka vuosi puoli miljoonaa naista kuolee ja 18 miljoonaa kärsii kroonisesta vammasta, joka johtuu estettävissä olevasta raskauden tai synnytyksenaikaisesta komplikaatiosta. 15

16 Eri kulttuureja ymmärtävät lähestymistavat 1 ovat välttämättömiä sukupuolten epätasaarvoa ylläpitävien valtasuhteiden muuttamisessa. Valta on moniulotteista, ja on tärkeää tunnistaa erilaiset vallan muodot, jotka vaikuttavat naisten elämään. Julkiseen maailmaan kuuluva valta koskettaa naisia ja miehiä heidän työpaikoillaan ja laillisten oikeuksien kautta. Yksityisen piiriin kuuluva valta vaikuttaa ihmissuhteisiin, rooleihin perheissä ja ystäväpiirissä, sukupuolisuhteisiin ja avioliittoon. Intiimin piiriin vaikuttava valta koskettaa yksilön käsitystä itsestään, itseluottamusta sekä suhdetta kehoon ja terveyteen. Nainen saattaa kokea vallan vaikutuksen erilaisena elämänsä julkisessa, yksityisessä ja intiimissä piirissä. Esimerkiksi julkisuudessa itsevarmana esiintyvä naispoliitikko voi perhe-elämässään hyväksyä alistetun aseman. Kulttuurit huomioivien lähestymistapojen 2 on reagoitava ihmisten erilaisiin tarpeisiin ja kokemusmaailmoihin. Tietyt naisryhmät saattavat kokea muita voimakkaampaa syrjintää silloin, kun erilaiset syrjinnän muodot ovat päällekkäisiä. Esimerkiksi useissa konflikteissa vähemmistöryhmien naiset kärsivät seksuaalisesta väkivallasta. Etnisen puhdistuksen muotona käytetty seksuaalinen väkivalta on ollut yleistä esimerkiksi Jugoslavian sodassa 1990-luvulla ja Ruandan kansanmurhassa vuonna Moninkertainen syrjintä tarkoittaa syrjintää, joka perustuu useaan ominaisuuteen kuten sukupuoleen, etnisyyteen, kulttuuriin ja uskontoon. Tietämättömyys paikallisten ihmisten suhteesta heidän omaan kulttuuritaustaansa 3 saattaa aiheuttaa hankkeen epäonnistumisen. Tiedon soveltaminen erilaisissa ympäristöissä on todellinen haaste. Ihmiset myös kehitysyhteistyötä tekevät tulkitsevat kulttuureita usein omien kokemustensa, taustansa, päämääriensä ja odotustensa kautta. Käsitteiden kuten sukupuoli, vapaus ja tasa-arvo merkitykset kuitenkin vaihtelevat eri kulttuureissa. 16 SEITSEMÄN OPPITUNTIA KÄYTÄNNÖN TYÖSTÄ Oletus, että yksi lähestymistapa sopii kaikkeen kulttuurien väliseen yhteistyöhön, voi aiheuttaa konflikteja. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos kaikkien miesten oletetaan olevan aggressiivisia ja dominoivia ja naisten passiivisia, tietämättömiä ja voimattomia muuttamaan valtasuhteita. Liiallinen yksinkertaistaminen saattaa hajottaa perheitä ja yhteisöjä ja aiheuttaa takaiskun hyvää tarkoittavalle toiminnalle. Kulttuureja ymmärtävien lähestymistapojen on opittava paikallisesta 4 vastarinnasta. Vallanpitäjät kohtaavat usein vastarintaa paikallisten taholta. Ulkopuoliset voivat oppia paljon paikallisen vastarinnan muodoista. Argentiinalainen Plaza de Mayon äidit -ryhmä täytti äskettäin 30 vuotta. Ryhmän perustivat armeijan diktatuurin aikana pidätettyjen ja kadonneiden ihmisten äidit ja naispuoliset sukulaiset. Naiset vaativat oikeutta lapsilleen marssien ympäri Plaza de Mayo -aukiota Buenos Airesissa, yllään valkoiset huivit, jotka symboloivat heidän lastensa vaippoja ja heidän omaa tilannettaan äiteinä. Ennen kuin heidän lapsensa katosivat, naiset olivat perinteisiä kotiäitejä ja vaimoja, jotka huolehtivat perheidensä hyvinvoinnista. Astuessaan protesteillaan julkisuuteen ja vaatiessaan oikeutta, nämä äidit ylittivät näkymättömän rajan; he tekivät yksityisestä poliittista ja mullistivat äitiyden käsitteen ulottamalla äidin velvollisuuden kansallisille ja jopa kansainvälisille tasoille. Kongolainen Marie Josee Lokongo Bosiko on työssään Kongon kansallisen ammattiliiton varapuheenjohtajana edistänyt naisten osallistumista ammattijärjestöjen toimintaan. Järjestötoiminta on naisille vaikeaa, koska se on yhdistettävä perheestä huolehtimiseen. Myös aviomiehet saattavat estää naisten osallistumisen. Järjestötoiminta kuitenkin antaa naisille mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja saada lisäkoulutusta ammateissaan. Esimerkillään Marie Josee on kannustanut muita naisia tulemaan mukaan. Hänen mukaansa vain järjestö, jossa on paljon naisjäseniä, on vahva järjestö.

17 Kulttuurit huomioivia näkökulmia tarvitaan 5 yhteistyökumppaneiden löytämiseksi. Naisten aseman parantamiseksi toimii useita erilaisia ihmisiä ja järjestöjä. Järjestöjen työ saattaa keskittyä esimerkiksi uskontoon, ihmisoikeuksiin tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Erilaisia toimijoita saattavat kuitenkin yhdistää samat päämäärät. Yhteistyökumppanuuksien löytäminen ja ylläpitäminen edellyttää toimijoiden erilaisuuksien hyväksymistä. Esimerkiksi Naiset, usko ja kehitys -niminen liitto WFDA koostuu uskonnollisista ja uskontojen välisistä ryhmistä, nuorten ja naisten oikeuksia ajavista järjestöistä sekä yrityksistä ja kansainvälisistä kehitysjärjestöistä. Erilaisia toimijoita yhdistää yhteinen näkemys siitä, mitä ihmisarvo tarkoittaa. Kulttuurit ovat kiistanalaisia: saman kulttuurin sisällä voi olla arvoja ja normeja, 6 jotka sekä tukevat että vastustavat sukupuolten tasa-arvoa. Kulttuurin erilaisia arvoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että myös miesten asenteet vaihtelevat. Monet miehet työskentelevät tasaarvon puolesta. Jotta kulttuurien suhteesta tasa-arvoon, 7 naisten aseman parantamiseen ja ihmisoikeuksiin voidaan keskustella, kulttuureja on lähestyttävä kriittisesti ja kokonaisvaltaisesti. YK:n väestörahasto UNFPA on sitoutunut tarttumaan naisten syrjinnän läpitunkevimpiin muotoihin julkisilla, yksityisillä ja intiimeillä elämänalueilla. Näitä ovat esimerkiksi seksuaaliterveyteen liittyvät kysymykset, naisiin kohdistuva väkivalta, taloudellinen syrjintä ja vahingolliset perinnäistavat. Esimerkiksi Etiopiassa UNFPA tukee Berhane Hewan -projektia, joka tarjoaa nuorille tytöille koulutusta, jonka avulla he voivat välttää varhaisen avioliiton. Vaikka Etiopian laki kieltää naimisiin menon ennen 18 vuoden ikää, varhainen avioliitto on pitkäaikainen kulttuurinen tapa. Se johtaa usein vakaviin seksuaaliterveysongelmiin, kuten nuoren tytön vammautumiseen tai synnytyskomplikaatioista johtuvaan kuolemaan. Koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä, koska ne tarjoavat tytöille erilaisen käsityksen itsestään ja omista mahdollisuuksistaan. Ne voivat myös johtaa yhteisön käsitysten muutoksiin, jos perheet voivat olla mukana koulutushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. UNFPA pyrkii ymmärtämään kulttuureja ja saavuttamaan niiden hyväksynnän ja tuen sukupuolten väliselle tasa-arvolle ja seksuaaliterveydelle. Tämä lähestymistapa tuottaa kestäviä muutoksia. n 17 Ed Darack/Getty Images

18 LUKU 3 18

19 SEKSUAALITERVEYS JA SEKSUAALIOIKEUDET Seksuaalioikeudet perustuvat jokaisen yksilön oikeuteen päättää seksuaalisuudestaan ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa. Seksuaalioikeudet sisältävät oikeuden hyvään terveyteen sekä oikeuden päättää omien lasten määrästä ja lastenhankinnan ajankohdasta. Myös oikeus turvalliseen raskauteen sekä hiviltä ja muilta sukupuolitaudeilta suojautumiseen ovat perustavanlaatuisia, kaikille kuuluvia seksuaalioikeuksia. Kulttuurit huomioiva lähestymistapa pyrkii ymmärtämään erilaisia seksuaalioikeuksiin liittyviä näkemyksiä. Ne voivat koskea esimerkiksi niitä vaatimuksia, joita yhteisöt kohdistavat jäseniensä lisääntymiseen, seksuaalisuuteen ja synnyttämiseen. Seksuaalioikeuksiin liittyvistä aiheista keskustellaan ja kiistellään maailmassa paljon, koska niille on luotu eri merkityksiä kulttuurista riippuen. Jopa samassa kulttuurissa elävillä yksilöillä saattaa olla seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvistä asioista hyvin erilainen käsitys. Kulttuureja ymmärtävien lähestymistapojen onkin huomioitava, että yhteisön jäsenet vaikuttavat asenteillaan ja toiminnallaan niihin odotuksiin, joita kohdistuu miehen ja naisen kehoon. LAPSETTOMUUS ERI KULTTUUREISSA Kulttuuristen merkitysten ymmärtäminen on tärkeää yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkiksi lasten arvostus on asia, joka on yhteinen kaikille kulttuureille. Lapsettomuuteen liittyy usein negatiivinen leima eli stigma, joka vaikuttaa yleensä eniten naisten minäkuvaan. Näin on erityisesti alueilla, joilla lasten saaminen ja äitiys ovat naisten identiteetin perusta. Kulttuuriset käsitykset siitä, miten naiset ja miehet vaikuttavat lisääntymiseen, voivat myös aiheuttaa leimautumista. Esimerkiksi osissa Egyptiä ja Intiassa ihmiset uskovat, että miehen ominaisuudet vaikuttavat sikiön muodostumiseen, kun taas naisen kohdun ja kuukautisveren laatu määrittävät, kuinka sikiö kehittyy raskauden aikana. Joillekin aasialaisille ja afrikkalaisille kulttuureille hedelmättömyys merkitsee naisen kyvyttömyyttä tuottaa poikalapsia. Nämä käsitykset vahvistavat miesten valta-asemaa ja pitävät yllä käsitystä, että naisen arvo perustuu hänen hedelmällisyyteensä. 19 Peter Bruyneel

20 J. Royan/Still Pictures Apua tyttöjen sukupuolielinten silpomisen ja lapsiavioliittojen välttämiseksi n Yhteisöissä, joissa miehet perinteisesti pitävät hallussaan perheen varallisuutta, naisten terveydenhoitokustannukset eivät yleensä ole etusijalla. n Naisilla ei useinkaan ole mahdollisuutta päättää lastensaantinsa ajankohdasta, lastensa lukumäärästä tai raskauksiensa ajoituksesta. n Maissa, jotka ovat yhtä vauraita, äitiyskuolleisuus on käänteisessä suhteessa naisten yhteiskunnalliseen asemaan. n Perheen köyhyys on suuri riski sille, että odottava äiti menehtyy synnytyksen tai raskauden aikana. n Aikaiset avioliitot, naisten sukupuolielinten silpominen, liian useat synnytykset ja väkivalta kuvastavat, kuinka naisten oikeutta päättää omasta kehostaan rikotaan. Keniassa tietyt yhteisöt kuten somalit, kisiit, ja masait leikkaavat yhteisöjensä tyttöjen sukupuolielimet rutiinitoimenpiteenä, jonka tarkoitus on valmistaa nuoria tyttöjä avioliittoon. Leikkaus suoritetaan yleensä ennen tyttöjen 14:tä ikävuotta, ja sen katsotaan puhdistavan tytöt ennen kuin he siirtyvät aikuisuuteen. Vahingollisimmissa ympärileikkauksissa tytöiltä poistetaan kaikki ulkoiset sukupuolielimet ilman nukutusta. Tämä aiheuttaa vakavia traumoja, verenvuotoa ja myöhemmässä elämässä synnytysvaikeuksia sekä suuremman riskin saada sukupuolitautitartunta. Yhteisön toimintaan perustuva ja UNFPA:n tukema projekti Tasaru Ntomonok on onnistunut korvaamaan sukupuolielinten silpomisen uudenlaisella siirtymäriitillä aikuisuuteen. Lähestymistavan vahvuus on ollut kyky tarjota vaihtoehtoja tavalla, joka sopii kulttuuriin. Vaihtoehtoiseen siirtymäriittiin kuuluu, kuten sukupuolielinten silpomiseen liittyviin riitteihinkin, että tytöt viettävät tietyn ajan eristyksissä muusta yhteisöstä opetellen seksuaalisuutta ja lisääntymistä koskevia asioita. Nykyään opetukseen sisältyy myös seksuaaliterveystietoa. Perinteisen leikkausseremonian sijaan järjestetään erilainen juhla. Uuden tavan käyttöönotossa miesten sitoutuminen on tärkeää: heidän on ymmärrettävä, että myös leikkaamattomat tytöt ovat naimakelpoisia. Mikäli yhteisö ei jostain syystä hyväksy vaihtoehtoista seremoniaa, Tasaru Ntomonok tarjoaa suojan sitä pyytäville tytöille. Projektia on tukenut Kenian vuoden 2001 lapsia koskeva asetus, joka kieltää sukupuolielinten silpomisen ja varhaisen avioliiton ja jonka rikkojia uhkaa jopa vuoden vankeus tai 735 dollarin sakko. n 20

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Toiminnan arvoperiaatteet

Toiminnan arvoperiaatteet Sivu 1/5 1 Yleistä Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen arvoperustana on luovuttamaton yleismaailmallinen ihmisarvo ja kaiken elämän arvokkuus itsessään. Yhdistys sitoutuu toiminnassaan yhdenvertaisuuteen,

Lisätiedot

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2018 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 13 19.3.2018 29 Asianro 5004/00.01.02.00/2017 Valtuustoaloite suvaitsevuuden puolesta vihapuhetta ja rasismia vastaan Päätöshistoria

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut 19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja

Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Muutos Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ

SUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain SUOMI Marraskuu - Joulukuu 2015 MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Suomessa useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä (91 %) sanoo, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Kuopio 15.5.2018 Kirsi Tarkka, Opetushallitus Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Istanbulin yleissopimus

Istanbulin yleissopimus EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA Istanbulin yleissopimus VAPAANA PELOSTA TURVASSA VÄKIVALLALTA MIKÄ ON YLEISSOPIMUKSEN TARKOITUS?

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS

SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS Koska seksuaalioikeudet ovat olennaisia tavoiteltaessa parhainta saavutettavissa olevaa seksuaaliterveyttä, Seksuaaliterveyden maailmanjärjestö TOTEAA että seksuaalioikeudet

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke

Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke NORMIKRIITTISYYS KOULUIHIN Sakki, Seta ja FSS toteuttavat opetusministeriön rahoittaman hankkeen Nettisivut nuorille www.normit.fi ja www.normer.fi Vuoden

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

LAPSELLA ON OIKEUKSIA LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla Väestöliitto, MLL ja Martat Marttaliitto 2018 Terhi Lindqvist Tyttöjen seksuaalioikeuksien ja koulunkäynnin edistäminen Malawissa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018

Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)

Lisätiedot

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:

Lisätiedot

LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA

LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA Pelastakaa Lapset selvitti lasten kaupallista seksuaalista riistoa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI

YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI Asukkaat voivat olla vapaassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja käyttää vapaasti kommunikaatiovälineitä. Asukkaat voivat luottaa siihen, että heidän

Lisätiedot

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys 21.9.2017 Silvennoinen Tiina Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja KSSHP 1 Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu 1. oikeus omaan seksuaalisuuteen 2. oikeus tietoon seksuaalisuudesta

Lisätiedot

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato, Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi

Lisätiedot

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Elämänkatsomustieto Satu Elo Ritva Tuominen Sisällys Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus...1 Elämänkatsomustieto...1 Opettajalle...4 Oppilaalle...5 1. Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot