Vantaan Energia Oy, Jätevoimala Långmosseninkuja Vantaa. Kiinteistötunnus: Toimialatunnus: 35113

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan Energia Oy, Jätevoimala Långmosseninkuja 1 01200 Vantaa. Kiinteistötunnus: 092-92-201-1 Toimialatunnus: 35113"

Transkriptio

1 ASIA Etelä-Suomi LIITE 1 t e l ä - S u Päätös Nro 51/2013/1 Dnro ESAVI/90/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain o mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Vantaan Energia m Oy:n jätevoimalan toiminnan muuttamista sekä hakemus päätöksen noudattamiseksi i mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Vantaa. HAKIJA Vantaan Energia Oy PL Vantaa Y-tunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Vantaan Energia Oy, Jätevoimala Långmosseninkuja Vantaa Kiinteistötunnus: Toimialatunnus: ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b), 5 a) ja 13 c) mukaan. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetus 5 :n kohdat 3 b) ja 13 c) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Vantaan Energia Oy:n Jätevoimalan toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan No YS Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös nro 11/0369/1 edellä mainitusta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä tehdyistä valituksista. Korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös taltionumero 229 edellä mainitusta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyistä valituksista. Päätöksellä palautettiin uudelleen käsiteltäväksi lupamääräyksen 4 liitettä 2 (luettelo jätevoimalassa poltettaviksi sallituista jätteistä) koskeva asia Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, jossa asian käsittely on kesken. Vantaan kaupungin antama viranhaltijan päätös maanomistajan lupa avo-ojan rakentamisesta ja käytöstä Länsisalmessa/ Vantaan Energia Oy (Dno KA 1004/2012/432). Liikenneviraston myöntämä sijoituslupa E-S 262/11 rataosalla, Kerava Vuosaari, Vantaa, hulevesiviemärin sijoittaminen liikenneviraston alueelle, Savion rautatietunnelin ylitys välillä KM KM (PL4825 PL4835). Vantaan Energia Oy:n ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemä sopimus sadevesiviemärin sijoittamisesta valtatien 7 Helsinki Vaalimaa tiealueelle, Vantaa (päivätty ). ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Vaihemaakuntakaavassa jätevoimalan sijoitusalue on jäte- ja energiahuollon aluetta (EJ/EN). Yleiskaavassa ja osayleiskaavassa sijoitusalue on yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET). Asemakaavaa laadittaessa on tarkasteltu kivihiilivoimalaitoksen ja jätteidenkäsittelyn tukikohdan sijoittumista alueelle. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Jätevoimala rakennetaan Vantaan kaakkoisosaan Långmossebergeniin Kehä 111:n ja Porvoonväylän risteykseen. Rakentaminen on aloitettu syyskuussa 2011 louhintatöillä. Paikalla on ollut aiemmin kiviaineksen ottoja murskausalue. Tontin ( ) omistaa Vantaan Energia Oy. Sijoituspaikan läheisyydessä sijaitsevat Rudus Oy Ab:n betoni- ja tiilimurskeen valmistuslaitos sekä Hyvinkään Tieluiska Oy:n mullan jalostusalue.

3 Sijoituspaikka on jo ennen jätevoimalan rakentamisen aloittamista ollut voimakkaasti muokattua maa-ainesten ottoon ja murskaukseen liittyvien toimintojen aluetta, joka sijoittuu vilkkaasti liikennöityjen väylien (Porvoonväylä ja Kehä III) sekä voimajohtoreittien läheisyyteen. Aluetta ympäröivät avoimet pelto- ja niittyalueet sekä metsäiset selännealueet. Hankealueen lähiympäristö on harvaan asuttua, ja lähimmät asunnot sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä hankealueesta. Alueen pohjoispuolella, lähimmillään noin 400 metrin päässä, sijaitsee Ojangon virkistysalue. Jätevoimalan alueella tai sen lähiympäristössä ei ole maisemallisia, kaupunkikuvallisia tai kulttuurihistoriallisia arvokohteita. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2010 suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä, mutta huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli useissa mittauspisteissä edellisvuotta enemmän. Ne aiheutuivat pääasiassa keväisestä katupölystä sekä kaukokulkeutuvasta maastopalojen aiheuttamasta otsonista ja pienhiukkasista. Ilmansaasteet ovat pääkaupunkiseudulla pitkällä aikavälillä laskeneet otsonia ja pienhiukkasia lukuun ottamatta. Myöskään typenoksidin pitoisuudet eivät ole laskeneet viime vuosina. Vuonna 2010 pääkaupunkiseudun typenoksidien päästöt nousivat kasvaneesta lämmitystarpeesta ja aiempaa suuremmasta energiantuotannosta johtuen. Rikkidioksidin, hiukkasten, hiilimonoksidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt sen sijaan laskivat. Pitkällä aikavälillä kokonaispäästöt ovat laskeneet lukuun ottamatta hiilidioksidia, mutta päästöjen lasku on tasoittunut 2000-luvulla. Jätevoimalan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojeltuja tai muuten arvokkaita luontokohteita. Lähin Natura-alue, Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet (FI ) sijaitsee lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä. Jätevoimala ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Jätevoimalaa lähin vedenhankintaa varten tärkeä Fazerilan I-luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee laitosalueen länsipuolella noin 250 metrin etäisyydellä laitosalueen rajasta. Pohjavesialueen vettä käytetään elintarviketeollisuuden raakaja jäähdytysvetenä. Laitosalueesta noin 1,5 km:n etäisyydellä kaakossa sijaitsee Vuosaaren pohjavesialue ( ). Laitosalueella tehtyjen mittausten perusteella pohjavesi virtaa jätevoimalan alueelta luoteen ja pohjoisen suuntaan. Långmossebergenin alue ennen jätevoimalan rakentamista Långmossebergenin alue oli alun perin korkea kalliomäki, jossa sittemmin aloitettiin louhintatoiminta. Kun kalliomäki vielä oli olemassa, Långmossebergen toimi vedenjakajana. Ympäristöhallinnon vesistöaluejaottelun mukaan suurin osa Långmossebergenistä kuului Suomenlahden rannikkoalueen (tunnus 81) välialueeseen (tunnus 81V049), ja tarkemmin katsottuna kyseinen kallioalue kuului Porvarinlahteen laskevan Westerkullanojan valuma-alueeseen. Långmossebergenin pohjoisenpuolinen alue kuului Suomenlahden rannikkoalueen (tunnus 81) Krapuojan vesistöalueeseen (tunnus ). 3

4 4 Louhinnan aikana Långmossebergenin jätevoimala-alueelta on pumpattu vettä pohjoiseen viettävään ojaan, joka laskee Krapuojaan noin puolentoista kilometrin päässä. Kyseinen pohjoiseen viettävä oja on vetänyt huonosti pumpattuja vesiä. Långmossebergenin alueen louhimisen jälkeen alueella syntyvä vesi on ilmeisesti pääasiassa imeytynyt kallionrakoihin ja kalliolouhinta-alueen pohjan rakenteeseen, joka on tehty louheesta. Pohjavesi on alueella korkealla. HAKEMUS Vantaan Energia Oy hakee muutosta jätevoimalalle myönnettyyn ympäristölupaan. Laitoksen hyötysuhdetta parannetaan lisäämällä prosessiin savukaasulauhduttimet ja sähköntuotantoa kasvatetaan tehokkaammalla kaasuturbiinilla. Jätteenpolttoprosessiin lisätään apukattila, jota käytetään jätekattiloiden ylös- ja alasajotilanteissa sekä huoltoseisokin ajan kesällä. Kevyttä polttoöljyä käytetään polttoaineena kaasuturbiinilla vain jos maakaasua ei ole saatavilla. Hulevesien johtamisjärjestelysuunnitelmiin haetaan muutoksia. LAITOKSEN TOIMINTA Savukaasulauhduttimet Jätevoimalan jätteenpolttoprosessiin liitetään savukaasulauhduttimet, joilla parannetaan laitoksen kokonaishyötysuhdetta. Lauhdutinyksiköitä tulee laitokselle kaksi, molemmille jätteenpolttolinjoille oma. Savukaasulauhduttimien teho on yhteensä 12,6 MW ja niiden arvioidaan olevan toiminnassa noin tuntia vuodessa. Savukaasulauhdutin on pystymallinen lieriö, jossa savukaasusta kerätään talteen sen sisältämää energiaa. Savukaasu johdetaan lauhduttimeen sen alaosasta. Savukaasu virtaa pystysuorassa lauhduttimen läpi ja sieltä ulos savupiippuun. Lämmön talteenotto tapahtuu jäähdyttämällä savukaasu vaiheistetulla vesiruiskutuksella, jolloin osa savukaasun lämmöstä siirtyy ruiskutusveteen ja samalla savukaasun lämpötila laskee. Ruiskutusveteen kerätty lämpö siirretään kaukolämpöveteen lämmönvaihtimen kautta. Lämmönvaihdin sijaitsee, lauhdutinmallista riippuen, joko lauhdutinlieriön sisällä (epäsuora lauhdutus, putkilämmönvaihdin) tai sen ulkopuolella (suora lauhdutus, levylämmönvaihdin). Lauhdutin kytketään prosessiin savukaasupuhaltimen jälkeen. Savukaasulauhduttimien arvioitu vuotuinen käyttöaika on lyhyempi kuin jätevoimalan. Lauhduttimet voidaan tarvittaessa ohittaa ja niiden ottamisella pois käytöstä ei ole vaikutusta jätevoimalan savukaasupäästörajojen noudattamiselle. Savukaasun kosteusprosentti savukaasulauhduttimen jälkeen on matala (keskimäärin %), koska savukaasusta poistetaan huomattava määrä vettä lauhteen muodossa ennen piippua. Piipun savukaasuhormit ovat

5 lämpöeristettyjä, jolloin riski savukaasun lauhtumisesta piipussa on minimoitu. Jätteenpolttokattiloiden piiput tullaan varustamaan pisarankeräimillä. Pisarankeräimen toiminta perustuu painovoiman aiheuttamaan pisaranerotukseen, jolloin savukaasussa mahdollisesti oleva pisaramuotoinen vesi erottuu savukaasusta jo piipussa ja se kerätään piipun sisäseinämältä sekä pohjalta eräänlaisiin lauhdekouruihin ja johdetaan kootusti ulos piipun alaosasta. Piipun sisäpinta on päällystetty sileäpintaisella lujitemuovilla, joka parantaa entisestään mahdollisen lauhdeveden valumista pisarankeräimeen. Piipusta kerätty pieni lauhdemäärä johdetaan edelleen esimerkiksi savukaasulauhduttimen selkeytysaltaaseen, josta se kulkeutuu jatkokäsittelyyn. Painovoiman vaikutusta pisaranerotukseen parannetaan alhaisella savukaasun nopeudella piipussa sekä esimerkiksi muotoilemalla piipun ulostuloaukko ulospäin laajentuvaksi siten, että savukaasun nopeus ulostuloaukon kohdalla hidastuu entisestään. Veden tarve ja hankinta Savukaasulauhduttimen lauhdevedet pyritään hyödyntämään jätevoimalan lisävetenä. Lauhdevesien hyödyntämisen johdosta vesijohtoveden vuosittainen tarve pienenee parhaimmassa tapauksessa yli kolmanneksella aikaisemmassa hakemuksessa ilmoitettuun verrattuna. Arvio laitoksella vuosittain käytettävän vesijohtoveden määrästä on savukaasulauhduttimen lisäämisen jälkeen noin m 3. Kemikaalien käyttö ja varastointi Savukaasulauhduttimen lauhteen neutralisointiin arvioidaan käytettävän natriumhydroksidia noin 445 t/a. Natriumhydroksidia käytetään laitoksella pieniä määriä myös prosessiveden valmistuksessa käytettävien suodattimien ja vaihtimien puhdistuksessa. Laitoksen natriumhydroksidin kokonaiskäyttö kasvaa yhteensä noin 450 tonniin vuodessa. Myös laitokselle suunnitellun natriumhydroksidisäiliön koko kasvaa merkittävästi. Savukaasulauhduttimen lauhteen käsittelyssä tullaan käyttämään lisäksi natriumhydroksidia, tai esimerkiksi kiteytymisen ehkäisevää kemikaalia (antiskalantti). Lauhteen käsittelyssä vuosittain käytettävä kemikaalimäärä on noin 1,2 tonnia. Savukaasulauhduttimen aiheuttamat muutokset laitoksen kemikaalien käyttöön on esitetty seuraavassa taulukossa. 5

6 6 Kemikaali Natriumhydroksidi (NaOH) Natriumhydroksidi (NaOH) tai muu vastaava (esim. antiskalantti) Käyttötarkoitus Savukaasulauhduttimen lauhteen neutralointi Prosessiveden valmistuksessa käytettävien suodattimien ja vaihtimien puhdistus Savukaasulauhduttimen lauhteen käsittely Luokitus C, R35 C, R35 (NaOH) Suurin kerralla varastoitava määrä 50 m 3 /a (NaOH 50 % liuos) Vuotuinen käyttö 450 t/a 1,2 t/a Kemikaalien käytön lisäyksellä ei ole vaikutusta olemassa olevien lupaehtojen noudattamiseen kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista voimalassa. Näiltä osin noudatetaan edelleen ympäristöluvan No YS 1696 ( ) lupamääräyksissä 16. ja 18. asetettuja vaatimuksia sellaisenaan. Jätevedet Savukaasulauhduttimien jätevesien puhdistus ja hyötykäyttö on kuvattu seuraavassa kaaviossa. Savukaasulauhduttimilta tuleva jätevesi (kuvan kohta 1) johdetaan ensin kemialliseen käsittelyyn ja suodatukseen, jotka puhdistavat jäteveden jätteenpolttoasetuksen vaatimalle tasolle. Jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukainen jäteveden tarkkailupiste sijoitetaan ensimmäisen puhdistusvaiheen perään. Tämän jälkeen vesi puhdistetaan edelleen hyötykäyttöä varten.

7 Savukaasu lauhduttimen lauhdevedet pyritään ensisijaisesti hyödyntämään voimalaitoksella kaukolämpöverkon ja prosessin lisävetenä. Lisäksi lauhdevettä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan pohjakuonan jäähdytyksessä sekä savukaasunpuhdistusjärjestelmän lisävetenä, jolloin keskimääräisessä ajotilanteessa viemäriin ei johdeta lauhdevettä lainkaan tai hyvin vähän. Tietyissä käyttötilanteissa lauhteen määrä saattaa kuitenkin ylittää laitoksen veden tarpeen, jolloin vuositasolla katsottuna lauhdetta jouduttaneen johtamaan viemäriin pieniä määriä (kuvan kohta 4). Tämä määrä pyritään minimoimaan sillä, että lauhteelle varataan laitoksen alueella riittävästi säiliötilaa. Lisäksi raakavesisäiliön ylijuoksuvettä ja lisävesiprosessissa syntyvää vettä johdetaan pieniä määriä hulevesisäiliön kautta maastoon. Nämä vesijakeet vastaavat laadultaan talousvettä. 7 Apukattila Jätteenpolttoprosessiin liitetään myös höyryteholtaan 10 megawatin (polttoaineteho noin 10,8 MW) maakaasukäyttöinen apukattila. Apukattilan varapolttoaineena voidaan poikkeustilanteissa väliaikaisesti käyttää kevyttä polttoöljyä. Apukattilaa käytetään tuottamaan höyryä jätekattiloiden käynnistystilanteissa sekä jätekattiloiden huoltotöiden aikana noin kuukauden ajan kesäaikana. Apukattila ei ole käytössä jätevoimalan toimiessa normaalisti. Kattila on itsenäisesti toimiva yksikkö. Apukattila on varustettu low-no x -polttimella. Apukattilan savukaasut johdetaan ulkoilmaan 50 metriä korkean piipun kautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja apukattilasta. Polttoaineteho 10,8 MW Nimellisteho 10 MW Prosessihöyryn tuotanto 2,7 GWh/a Keskimääräinen hyötysuhde 93 % Arvioitu käyttöaika 272 h/a Polttoaineena apukattilassa käytetään maakaasua. Apukattilassa maakaasua poltetaan vuodessa m 3 /a (2,9 GWh/a). Maakaasun lämpöarvo on 36 MJ/m 3 n. Kaasuturbiini ja lämmöntalteenottokattila sekä kevyen polttoöljyn käyttö kaasuturbiinin polttoaineena saatavuudessa ilmenneiden puutteiden seurauksena Laitokselle rakennettavan kaasuturbiinin teho on esisuunnitteluvaiheessa suunniteltua suurempi. Rakennettavan kaasuturbiinin polttoaineteho on 86 MW (aiemmin 77 MW) ja bruttosähköteho 31 MW (aiemmin 26 MW). Lisäksi lämmöntalteenottokattilan lisäpolton suunnitellaan aiemmasta poiketen olevan jatkuvasti käytössä. Lisäpolton polttoaineteho on 5,9 MW, joten kaasuturbiinin ja lämmöntalteenottokattilan polttoaineteho on yhteensä 92 MW. Kaasuturbiinin savupiipun korkeus on suunniteltu 70 metriseksi aiemman 50 metrin asemesta. Korkeamman savupiipun ansiosta päästöt le-

8 viävät ilmaan tehokkaammin, jolloin päästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet ilmassa jäävät entistä pienemmiksi. Yhteensä kaasuturbiinin ja lämmöntalteenottokattilan maakaasun kulutuksen arvioidaan kasvavan 735 GWh:in ( m 3 ). Aiemmassa hakemuksessa kaasuturbiinin maakaasun kulutus oli 604 GWh ( m 3 ). Lisääntynyt maakaasumäärä ei edellytä aiemmin suunniteltua suurempaa maakaasuputkea. Olemassa oleva maakaasuputki kulkee alle kilometrin etäisyydellä jätevoimalan tontista. Tältä maakaasulinjalta rakennetaan liityntäputki jätevoimalalle. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaasuturbiinin teknisiä lukuarvoja. Tekninen ominaisuus Aiemmassa lupahakemuksessa esitetty arvo Uusi lukuarvo suuremmalle kaasuturbiinille ja lisäpolttimelle Polttoaineteho 77 MW ,9 MW Vuotuinen maakaasun kulutus 604 GWh m GWh m 3 Bruttosähköteho 26 MW 31 MW Savupiipun korkeus 50 m 70 m Sähköntuotannon hyötysuhde 30 % 40 % Jätevoimalan alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa on esitetty, että kevyttä polttoöljyä käytetään kaasuturbiinin varapolttoaineena. Hakija tarkentaa lupahakemusta näiltä osin siten, että kevyen polttoöljyn käytössä on kyse ainoastaan sellaisista poikkeustilanteista, jolloin maakaasua ei olisi saatavilla. Tällaisten tilanteiden arvioidaan olevan hyvin epätodennäköisiä. Sen johdosta, että voimalassa on tarkoitus käyttää kevyttä polttoöljyä vain poikkeustilanteissa, Vantaan Energia Oy esittää, että laitos voidaan vapauttaa kevytöljypolton aikana päästörajojen noudattamisvelvoitteesta LCPasetuksen (1017/2002) 16 :n 3 momentin mukaisesti. Muutoksien vaikutukset laitoksen energiatehokkuuteen ja -tuotantomääriin Jätevoimalan sähkön- ja lämmöntuotanto kasvavat suunniteltujen muutosten seurauksena. Sähköntuotannon arvioidaan olevan keskimäärin 600 GWh vuodessa, mikä on 75 GWh enemmän kuin aiemmassa hakemuksessa. Lämmöntuotannon arvioidaan olevan keskimäärin 920 GWh vuodessa, mikä on 180 GWh enemmän verrattuna aiempaan hakemukseen. Jätevoimalan vuositason hyötysuhde on noin 92 % savukaasulauhduttimen kanssa, mikä on noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin aiemmassa 8

9 Hulevesien johtaminen ympäristölupahakemuksessa kuvatun laitoskokonaisuuden hyötysuhde (82 %). Jo ennen muutosta toiminta oli parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ja nykyisellään laitos ylittää jätteenpolton BREF-asiakirjan (Reference document on the Best Available Tecniques for Waste Incineration, elokuu 2006) vaatimukset. Jätevoimalan ympäristölupapäätöksessä No YS 1696 ( ) määrätään lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti, että päällystetyn piha-alueen hulevedet on johdettava kunnalliseen jätevesiviemäriin. Kattojen hulevedet voidaan johtaa maastoon. Kattojen hulevedet on alkuperäisessä lupahakemuksessa ilmoitettu johdettavaksi avo-ojaan. Jätevoimalan toteutusprojektin edetessä on todettu, että lupamääräyksen mukaisesti toimien jätevesiviemäriin johdettaisiin suuri määrä sellaisia vesiä, jotka voitaisiin ominaisuuksiensa puolesta johtaa turvallisesti maastoon. Suuri vesimäärä kuormittaisi turhaan viemäristön kapasiteettia. Jätevesiviemärin asemesta hulevedet voitaisiin johtaa maastoon lukuun ottamatta jätebunkkerin välittömässä läheisyydessä muodostuvia hulevesiä, jotka edelleen johdettaisiin jätevesiviemäriin. Johdettaessa hulevesiä maastoon, suoritetaan näiden osalta myös laadun tarkkailua. Maastoon johdettavien hulevesien muodostumispinta-ala on noin 12 hehtaaria (katot, puhtaat asfalttialueet, rakentamaton alue). Jätevesiviemäriin johdettavia hulevesiä muodostuu noin yhden hehtaarin alueella (jätebunkkerin viereinen alue). Maastoon johdettavia hulevesiä arvioidaan syntyvän enintään 100 l/s. Päätöksen liitteessä 1 olevassa kartassa on esitetty alueet, joissa syntyy puhtaita ja likaisia hulevesiä. Edellä kohdassa Savukaasulauhduttimet esitetyn mukaisesti talousvedenlaatuista maastoon johdettavaa vettä syntyisi myös puhdistetuista savukaasulauhduttimelta tulevista vesistä. Maastoon johdettavat hulevedet ohjataan jätevoimalan tontin purkukaivon kautta viettoputkella Porvoonväylän ali etelään samaan avo-ojaan, jonne nykyisin johdetaan Porvoonväylän hulevesiä. Oja johtaa Westerkullanojaan ja päätyy Porvarinlahteen. Maastoon johdettavista hulevesistä poistetaan suurin osa kiintoaineista ennen niiden päätymistä purkukaivoon. Kiintoaineet kerätään hulevesiviemäriverkoston sakkapesiin sekä tasausaltaan selkeytykseen, jotka tyhjennetään imuautoilla säännöllisesti. Viettoputken halkaisija on 450 mm ja pituus 250 metriä. Putki on valmistettu polyeteenistä. Haitta-aineiden pääsyn estäminen hulevesien joukkoon Laitoksen toiminta järjestetään niin, että voidaan vähentää riskiä haittaaineiden joutumisesta hulevesien joukkoon. Puhtaiden hulevesien johtamista koskeva muutos ei aiheuta ympäristön pilaantumista ympäristönsuojelulaissa tarkoitetulla tavalla. 9

10 Jätteiden vastaanottohallista imettävä poistoilma ohjataan polttoon, millä estetään pölyn ja haitta-aineiden leviäminen laitoksen pihalle ja ympäristöön. Halli pidetään suljettuna ja sen ovet avataan ainoastaan saapuvaa ja poistuvaa liikennettä varten. Vastaanottohallin lattiat pidetään puhtaina ajettavan siivousvaunun avulla. Arinalta poistettava kuona on märkää, mikä estää sen pölyämisen. Kuona johdetaan kattilarakennuksessa tapahtuvan metallien erotuksen jälkeen suljetussa tilassa sijaitsevaan kuonabunkkeriin. Bunkkeri on vesieristetty, eikä siinä ole viemäriä, millä estetään kuonan sisältämän veden pääsy ympäristöön. Tarvittaessa vettä voidaan poistaa kuonabunkkerista pumpuilla ja johtaa jatkokäsittelyyn. Kuona siirretään kuonabunkkerista kuorma-autoihin, joihin kuona siirretään ovilla suljettavalla lastauspaikalla. Kuona siirretään bunkkerista kahmarilla suppiloon, joka purkaa kuonan kuorma-autoon. Suppilon käyttö kuonan purussa vähentää kuonan leviämistä kuorma-auton sivuille. Lentotuhka ja savukaasujen puhdistustuote puretaan siiloistaan kuivapurkuna suljettuihin säiliöautoihin. Purku siiloista säiliöautoihin tapahtuu betonitunnelissa, johon autot ajavat. Tunnelin seinämät estävät purussa mahdollisesti vapautuvan lentotuhkan ja savukaasujen puhdistustuotteen leviämisen ympäristöön. Ammoniakki ja savukaasujen rikinpoistossa käytettävä kemikaali (kalsiumoksidi, kalsiumhydroksidi tai natriumbikarbonaatti) kuljetetaan laitokselle säiliöautoilla ja varastoidaan siiloissa. Näiden kemikaalien purussa säiliöauto kytketään suoraan purkujärjestelmään, jolla kemikaalit siirretään autosta siiloon. Auton purkupaikka on muusta alueesta erotettu kaukalo, jolla estetään mahdollisesti maahan tippuvien aineiden leviäminen pihaalueelle. Auton purkupaikka on seinärakenteiden välissä, mikä vähentää mahdollisesti purussa vapautuvien aineiden leviämistä ympäristöön. Hulevesien käsittely Jätevoimalan alueelle on suunniteltu tasausallas tasaamaan virtaamia siten, että virtaama maastoon on enimmillään noin 100 litraa sekunnissa. Maastoon johdettavien hulevesien sadevesijärjestelmä ja tasausallas varustetaan kiintoainetta pidättävillä rakenteilla, mikä vähentää Westerkullanojan kiintoainekuormitusta merkittävästi verrattuna tilanteeseen, ettei näitä vesiensuojelutoimenpiteitä toteutettaisi. Maastoon johdettavat hulevedet ohjataan tarpeen mukaan öljynerotuksen kautta. Vesien kulkeutuminen ja johtaminen Långmossebergenin jätevoimalan alueen hulevedet on suunniteltu johdettavaksi Porvoonväylän ali etelään samaan paikkaan, jonne nyt johdetaan Porvoonväylän hulevesiä. Oja johtaa Westerkullanojaan. Vesien johtaminen jätevoimalan alueelta tulee tapahtumaan pääosin samaan suuntaan kuin ennen Långmossebergenin louhimista. 10

11 Ympäristösuojelulain 48 :n mukainen oikeus jätevesien johtamiseen toisen maalla olevaan ojaan Hakija katsoo, että hakemuksessa tarkoitetut maastoon johdettavat hulevedet vastaavat ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 9) mukaisia varastoalueilta johdettavia hulevesiä, vaikka ne oletettavasti ovatkin erityisesti esitetyn selkeytyksen jälkeen puhtaita vesiä, joista ei normaaliolosuhteissa voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Vantaan Energia Oy pyytää siksi, että ympäristöluvassa ratkaistaan ympäristönsuojelulain 48 :n 1 momentin mukaisesti hulevesien johtamista koskeva asia. Hulevesien johtamisesta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 48 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa maanomistajille ja muille ojittajille tai jätevettä johtaville. Hulevesien joukossa maastoon johdettava vesi on raakavesisäiliön ylijuoksuvettä ja lisäveden valmistuksessa syntyvää vettä. Tämän veden laatu vastaa vähintään talousveden laatua. Raakavesisäiliön sisältämä vesi on suoraan kaupungin vesijohtoverkosta otettua vettä. Lisävesiprosessissa vesi puhdistetaan hyvin tarkasti vastaamaan prosessiveden vaatimuksia, jotka ovat talousvesivaatimuksiakin tiukemmat. Näiden vesien ei katsota olevan edellä selostetussa määritelmässä tarkoitettua jätevettä, koska niistä ei missään olosuhteissa saata aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Hulevesien johtamisesta ojaan on sovittu maanomistajien kanssa, siltä osin kuin johtaminen edellyttää viettoviemärin ja uusien ojien rakentamista. Vantaan Energia Oy pyytää, että luvassa annetaan ympäristönsuojelulain 48 :n mukaiset tarpeelliset määräykset hulevesien johtamiseksi tarvittavan uuden avo-ojan tekemiseksi. LAITOKSEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön ja viemäriin Savukaasulauhdutin Savukaasulauhdutin Lisää jätevoimalan jätevesiviemäriin johdettavien jätevesien määrää noin 20 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio savukaasulauhduttimilta viemäriin ja maastoon johdettavien jätevesien määristä. 11 Maksimi jätevesimäärä lauhduttimelta ilman hyötykäyttöä laitokselta Keskimääräinen viemäriin johdettava puhdistetun jäteveden määrä huomioiden hyötykäyttö laitoksella Vuotuinen viemäriin johdettava puhdistetun jäteveden määrä huomioiden hyötykäyttö laitoksella Vuotuinen maastoon johdettavien puhdistettujen vesien määrä 16 m 3 /h 4,8 m 3 /h m 3 /a m 3 /a

12 12 Lauhteen laadusta ei ole vielä analyysitietoja, mutta sen oletetaan olevan suhteellisen puhdasta johtuen siitä, että sitä edeltävän savukaasunpuhdistuslaitteiston tehokkuus on mitoitettu korkeaksi. Viemäriin johdettavan jäteveden laadusta sovitaan viemärilaitoksen kanssa. Vuotuiset maksimipäästöt viemäriin lauhduttimessa syntyvästä jätevedestä laskettuna jätteenpolttoasetuksen raja-arvojen mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Päästökomponentti Kiintoaines Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) Tallium (Tl) Arseeni (As) Lyijy (Pb) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Dioksiinit ja furaanit Vuotuinen maksimipäästömäärä viemäriin 540 kg/a 0,5 kg/a 0,9 kg/a 0,9 kg/a 2,7 kg/a 3,6 kg/a 9,0 kg/a 9,0 kg/a 9,0 kg/a 27,0 kg/a 5,4 mg/a Päästöt ilmaan Hulevesien aiheuttama vesistökuormitus Jätevoimala-alueen hulevesien aiheuttama vesistökuormitus laskettiin tulevan jätevoimala-alueen maankäytön perusteella soveltaen keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. Kuormitusarvio on suuntaa-antava. Laskelman perusteella Långmossabergenin jätevoimala-alueen valmistuttua kuormitukset ovat seuraavat: kiintoaine kg/a kokonaisfosfori 10 kg/a kokonaistyppi 65 kg/a. Kuormituslaskelmassa ei ole otettu huomioon hulevesiä puhdistavia rakenteita, kuten kosteikkoa ja/tai ojastoa ja laskeutusallasta, jotka pidättävät kiintoainesta ja siihen sitoutunutta fosforia merkittävästi. Näin ollen on todennäköistä, että keskimääräinen ainekuormitus tulee olemaan esitettyä vähäisempää. Savukaasulauhdutin Jätteenpolttoprosessi on suunniteltu siten, että laitos alittaa ympäristöluvan No YS 1696 ( ) lupamääräyksessä 11. esitetyt jätteenpolttoasetuksen (362/2003) mukaiset ominaispäästöjen päästöraja-arvot. Rajaarvojen noudattamisen varmistamiseksi joka tilanteessa, jätevoimalan

13 suunnittelun perusteena on käytetty päästöraja-arvoja, jotka alittavat jätteenpolttoasetuksen raja-arvot noin 30 prosentilla. Savukaasulauhduttimien lisääminen prosessiin pienentää jätevoimalan päästöjä, sillä savukaasulauhdutin sitoo hiukkasia ja happamia kaasuja (mm. rikkidioksidi ja fluorivety). Lisäksi savukaasulauhduttimen kaukolämmöntuotannolla korvataan Vantaan Energian lämmöntuotantoa Martinlaakson kaasuturbiinilla (maakaasu, arviolta 20 GWh/a) sekä lämpökattiloissa (pääosin maakaasu 50 GWh/a), jolloin Vantaan Energian pääkaupunkiseudun voimalaitosten kokonaispäästöt typpioksidien, hiilimonoksidin ja hiilidioksidin osalta pienenevät. Seuraavassa taulukossa on esitetty aiemmin arvioidut jätteenpolton maksimipäästöt ja nyt arvioidut jätteenpolton ja savukaasulauhduttimien yhdessä aiheuttamat vuotuiset maksimipäästöt. Päästökomponentti Aiemmin esitetyt jätteenpolton päästöt ilmaan ilman savukaasulauhduttimia 13 Uudet jätteenpolton päästöt savukaasulauhduttimien kanssa Rikkidioksidi (SO 2 ) 104 t/a 91 t/a Typenoksidit (NO x, NO 2 :ksi laskettuna) 416 t/a 411 t/a Hiukkaset 21 t/a 17 t/a Kloorivety (HCl) 21 t/a 20 t/a Fluorivety (HF) 2,1 t/a 2,0 t/a Dioksiinit ja furaanit 0,6 g/a 0,2 g/a Kadmium (Cd) ja Tallium (Tl) 0,1 t/a 0,1 t/a Elohopea (Hg) 0,1 t/a 0,1 t/a Antimoni (Sb), arseeni (As), Lyijy (Pb), koboltti (Co), kromi (Cr), kupari (Cu), mangaani 1 t/a 1 t/a (Mn), nikkeli (Ni) ja Vanadiini (V) Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen 21 t/a 21 t/a kokonaismääränä (TOC) Hiilimonoksidi (CO) 108 t/a 103 t/a Seuraavassa taulukossa on esitetty aiemmin arvioidut jätteenpolton todelliset keskimääräiset vuosipäästöt ja nyt arvioidut jätteenpolton ja savukaasulauhduttimien yhdessä aiheuttamat keskimääräiset vuosipäästöt.

14 Päästökomponentti Aiemmin esitetyt jätteenpolton päästöt ilmaan ilman savukaasulauhduttimia Uudet jätteenpolton päästöt savukaasulauhduttimien kanssa Rikkidioksidi (SO 2 ) 66 t/a 58 t/a Typenoksidit (NO x, NO 2 :ksi laskettuna) 282 t/a 282 t/a Hiukkaset 13 t/a 11 t/a Kloorivety (HCl) 13 t/a 12 t/a Fluorivety (HF) 1,3 t/a 1,2 t/a Dioksiinit ja furaanit 0,1 g/a 0,1 g/a Kadmium (Cd) ja Tallium (Tl) 0,07 t/a 0,07 t/a Elohopea (Hg) 0,04 t/a 0,04 t/a Antimoni (Sb), arseeni (As), Lyijy (Pb), koboltti (Co), kromi (Cr), kupari 0,7 t/a 0,7 t/a (Cu), mangaani (Mn), nikkeli (Ni) ja Vanadiini (V) Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen 13 t/a 13 t/a hiilen kokonaismääränä (TOC) Hiilimonoksidi (CO) 56 t/a 56 t/a Savukaasulauhduttimien lisääminen prosessiin pienentää jätevoimalan päästöjä ja voimala auttaa myös muutoksen jälkeen luvassa jätteenpolttoasetuksen (362/2003) nojalla annetut päästöjen raja-arvot. Jätteenpolttoasetuksen (362/2003) säännökset perustuvat nk. IPPCdirektiivin 76/2000/EY sääntelyyn. EU:n vuonna 2010 annettu teollisuuspäästöjä koskeva direktiivi 2010/75/EU eli nk. IE-direktiivi kumoaa IPPCdirektiivin alkaen ja uusia säännöksiä on sovellettava toimintaan, kun laitos otetaan käyttöön. IE-direktiivi ei kuitenkaan muuta luvassa asetettuja nyt voimassa olevia ilmanpäästöille asetettuja päästöraja-arvoja jätteenpolton osalta. Uudet säännökset eivät siten tule aiheuttamaan muutoksia lupaan koskien ilmanpäästöjen raja-arvoja. Apukattila Apukattilan päästöiksi ilmaan arvioidaan seuraavaa: Päästökomponentti Päästömäärä (t/a) Typenoksidit (NO x, NO 2 :ksi laskettuna) 1,1 Hiilidioksidi (CO 2 )

15 15 Kaasuturbiinin ja lämmöntalteenottokattilan päästöt ilmaan Kaasuturbiinin typenoksidien ominaispäästötasot pysyvät tehon noususta huolimatta ympäristölupapäätöksen No YS 1696 ( ) lupamääräyksen 12. mukaisena eli LCP-asetuksen päästörajat alitetaan (typenoksidit NO 2 :na 50 mg/m 3 (n)). Hiilimonoksidille ei ole annettu raja-arvoa LCPasetuksessa eikä lupamääräyksessäkään esitetty sille raja-arvoa. Aiemmassa hakemuksessa kaasuturbiinin hiilimonoksidin ominaispäästötasoksi oli esitetty 50 mg/m 3 (n). Suunnittelun edetessä CO-taso on tarkentunut ja nyt suunnitellulle suuremmalla kaasuturbiinille se on 40 mg/m 3 (n). Vaikka ominaispäästötasot (mg/m 3 n) pysyvät ennallaan, lisääntyvä polttoaineenkäyttö lisää jonkin verran vuotuisia typenoksidien päästömääriä (t/a) verrattuna aiemman lupahakemuksen arvioon. Seuraavassa taulukossa on esitetty aiemmin arvioidut kaasuturbiinin maksimipäästöt ja nyt arvioidut suuremman kaasuturbiinin ja lisäpolton yhdessä aiheuttamat vuotuiset maksimipäästöt. Päästökomponentti Typenoksidit (NO x, NO 2 :ksi laskettuna) Aiemmassa lupahakemuksessa esitetty arvio Uusi arvio suuremmalle kaasuturbiinille ja lisäpolttimelle 111 t/a 120 t/a Seuraavassa taulukossa on esitetty aiemmin arvioidut kaasuturbiinin todelliset keskimääräiset vuosipäästöt ja nyt arvioidut suuremman kaasuturbiinin ja lisäpolton yhdessä aiheuttamista todellisista keskimääräisistä vuosipäästöistä. Päästökomponentti Aiemmassa lupahakemuksessa esitetty arvio Uusi arvio suuremmalle kaasuturbiinille ja lisäpolttimelle Typenoksidit (NO x, NO 2 :ksi laskettuna) 78 t/a 103 t/a Hiilimonoksidi (CO) 78 t/a* 84 t/a** *Laskettu päästötason 50 mg/m 3 (n) mukaan ** Laskettu päästötason 40 mg/m 3 (n) mukaan TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus vesistöön Savukaasulauhdutin lisää viemäriin johdettavien jätevesien määrää noin 20 prosentilla. Viemäriin johdettavien vesien määrä kuitenkin vähenee, kun puhtaat hulevedet johdetaan viemärin asemesta maastoon. Kaiken kaikkiaan esitettyjen muutoksien jälkeen viemäriin johdetaan vajaat 10 % aiempaa arviota enemmän jätevesiä. Lisäyksellä ei ole vaikutuksia jätevedenpuhdistuslaitoksen toimintaan ja valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) noudattamiseen tai ympäristöön.

16 Jätevoimala-alueen rakentaminen lisäisi todennäköisesti vain hieman alueelta lähteviä hulevesimääriä vuositasolla teiden ja piha-alueiden päällystämisen sekä rakentamisen ja niiden myötä heikentyneen imeytymisen myötä verrattuna tilanteeseen, jossa jätevoimalaa ei rakennettaisi ollenkaan. Muuttunut maankäyttö johtaisi kuitenkin ajoittain pintavalumien selvään nousuun, minkä vuoksi jätevoimalan alueelle on suunniteltu tasausallas tasaamaan virtaamia siten, että virtaama on enimmillään noin 100 litraa sekunnissa. Savukaasulauhduttimelta johdettavat puhdistetut vedet johdetaan maastoon saman tasausaltaan kautta. Maastoon johdettavien hulevesien sadevesijärjestelmä ja tasausallas varustetaan kiintoainetta pidättävillä rakenteilla, mikä vähentää Westerkullanojan kiintoainekuormitusta merkittävästi. Lisäksi maastoon johdettavat hulevedet ohjataan tarpeen mukaan öljynerotuksen kautta. Westerkullanojan virtaamat Jätevoimala-alueelta enimmillään johdettava vesimäärä (noin 100 l/s) vastaisi Westerkullanojan suun keskivirtaamaa MQ (0,1 m 3 /s) ja olisi noin kymmenesosa kyseisen ojan keskiylivirtaamasta MHQ (1,0m 3 /s). Tällainen tilanne, jossa jätevoimalan alueelta johdettaisiin vettä enimmäismäärän verran, olisi esimerkiksi rankkasateen aiheuttama lyhytaikainen tilanne, joka toistuu harvoin. Vedenlaatu Vedenlaatua tarkasteltiin Westerkullanojan valuma-alueen kolmella ojapisteellä, jotka olivat Långmossebergen 2, Långmossebergen 1 ja Valtaoja 0,4 (Westerkullanoja). Piste Långmossebergen 2 sijaitsee vesistössä veden virtaussuuntaan nähden ylimpänä Långmossebergenin peltoalueen perukassa eli Långmossebergenin jätevoimala-alueen hulevesien suunnitellun purkupisteen yläpuolella. Piste Långmossebergen 1 sijaitsee Porvoonväylän eteläpuolella eli Långmossebergenin jätevoimala-alueen hulevesien suunnitellun purkupisteen alapuolella. Piste Valtaoja 0,4 sijaitsee Westerkullanojassa lähellä ojan laskukohtaa. Kyseiset pisteet ovat kuuluneet Vuosaaren Satamaan rakennetun junatunnelin kuivatusvesien tarkkailuun ja piste Valtaoja 0,4 kuuluu myös Vuosaaren Sataman yhteistarkkailuun. Vedenlaatutiedot poimittiin ympäristöhallinnon OIVAtietojärjesteImästä. Vedenlaatutuloksia on vuosilta (Valtaoja 0,4), vuosilta (Långmossebergen 1) ja vuosilta (Långmossebergen 2). Vedenlaatutulosten mukaan ojan vesi pisteellä Långmossebergen 2 on ollut varsin typpipitoista sekä ajoittain hyvin sameaa ja kiintoainepitoista. Humuspitoisuus on vaihdellut vähäisestä runsaaseen. Pisteellä Långmossebergen 1 typpipitoisuudet, sameuden arvo ja kiintoainepitoisuus ovat olleet ajoittain erittäin korkeita johtuen pitkälti tunnelin rakentamisenaikaisista kuivatusvesistä. Pisteellä Valtaoja 0,4 vesi on ollut hyvin ravinteikasta ja ajoittain varsin sameaa ja kiintoainepitoista. 16

17 Vaikutus ilmanlaatuun Långmossebergenin jätevoimala-alueen hulevedet johdetaan tällä hetkellä luoteessa sijaitsevan tasausaltaan kautta pohjoiseen, mutta vesien johtamisreitti muutetaan lähitulevaisuudessa kulkeutumaan etelään ojien kautta Westerkullanojaan. Tästä syystä vedenlaatua tarkasteltiin siten myös Långmossabergenin jätevoimala-alueen luoteenpuoleisessa tasausaltaassa ja sen alapuolisessa ojassa. Långmossabergenin alueen luoteisenpuoleisesta hulevesialtaasta ja sen alapuolisesta ojasta otettiin näytteet Näytteistä ilmeni muun muassa, että tasausaltaan ja siitä lähtevän ojan veden ph oli hyvin korkea ja vesi oli hyvin typpipitoista. Lisäksi erityisesti altaan sähkönjohtavuus oli erittäin korkea. Altaaseen 1 päätyy jätevoimala-alueen hulevesien lisäksi myös muita vesiä, ja altaan sekä siitä lähtevän ojan (Oja 1) vedenlaatuun vaikuttavat todennäköisesti myös voimakkaasti altaan läheisyydessä sijaitsevat Rudus Oy:n läjityskasat, jotka koostuvat asfaltti-, tuli- ja betonimurskeesta. Långmossebergenin jätevoimala-alueella otettiin näyte kalliolouhoksen täyttömaakerroksesta huhtikuussa Koekuopasta otetun näytteen perusteella sinne kertyvä vesi oli hyvin typpipitoista (NO 2 -N /l ja NH 4 -N g/l), kloridipitoista (52 mg/l) ja veden ph (10,7) oli korkea. Myös sähkönjohtavuus oli koholla (83,9 ms/m). Yhteenveto vaikutuksista vesistöihin Jätevoimala-alueen huleveden ja maastoon johdettavien puhdistettujen jätevesien määriä hallitaan siten, että alueen eteläpuoliseen ojaan johdetaan vettä enimmillään noin 100 l/s. Maastoon johdettavat vedet ohjataan kulkemaan laskeutusaltaan ja kosteikon ja/tai ojaston kautta, mikä vähentää kiintoaine- ja fosforikuormitusta merkittävästi. Lisäksi maastoon johdettavia vesiä ohjataan tarvittaessa öljynerotukseen. Puhdistetun jäteveden laatu vastaa talousvettä, joten sillä ei ole vaikutuksia vesistöjen veden laatuun. Jätevoimala-alueelta tulevien hulevesien merkitys vähenee alavirtaan mennessä. Jätevoimala-alueen hulevesien merkitys on enää melko pieni Westerkullanojan suulla. Teknisten muutosten aiheuttamia vaikutuksia jätevoimalan päästöjen leviämiseen arvioitiin leviämismallinnuksella (Ilmatieteen laitos, Vantaan Energian Långmossebergenin jätevoimalan päästöjen leviämismalliselvitys, lisälaskelmat, ). Ilmatieteen laitoksen selvityksessä mallinnettiin jätevoimalan typpidioksidin pitoisuustasot laitoksen lähiympäristössä. Typpidioksidin laskelmien tulosten perusteella arvioitiin muutosten vaikutuksia myös savukaasujen muiden komponenttien pitoisuustasoihin. Tutkimuksessa käytettiin muuttuneita päästö- ja savukaasutietoja lukuun ottamatta samoja lähtötietoja (mm. meteorologia ja pisteikkö) kuin vuonna 2009 tehdyssä jätevoimalan ilmanlaatuselvityksessä. 17

18 Savukaasulauhduttimen vaikutuksesta savukaasujen lämpötila laskee huomattavasti, noin tasolle 50 C. Lauhduttimen käyttöönotolla on myös vaikutusta savukaasumääriin ja savukaasujen nousunopeuteen. Lauhduttimen lisäksi kaasuturbiinin kapasiteetin on arvioitu nousevan hieman edellisestä selvityksestä ja lämmöntalteenottokattilan lisäpolton käyttömäärän on arvioitu kasvavan, minkä johdosta typenoksidipäästöt kasvavat hieman edelliseen selvitykseen verrattuna. Samoin apukattilan lisääminen prosessiin kasvattaa voimalan typenoksidipäästöjä. Mallilaskelmien tulosten mukaan jätevoimalan teknisten muutosten myötä maksimipitoisuustasot kohoavat vuonna 2009 tehdystä selvityksestä noin %, mutta pitoisuudet ovat silti enimmillään 2,6 % ilmanlaadun ohjearvoista. Vuosikeskiarvopitoisuudet nousevat vähiten, kun taas lyhytaikaisissa pitoisuuksissa muutos on suurempi. Savukaasupäästöjen aiheuttamat pitoisuustasot leviämismallinnuksen perusteella nousevat, vaikka savukaasujen haitta-aineiden määrät vähenevät. Tämä aiheutuu savukaasulauhduttimen aiheuttamista vaikutuksista savukaasun nopeuteen ja lämpötilaan. Savukaasulauhduttimen ollessa toiminnassa savukaasun nopeus piipussa ja lämpötila laskevat. Tämä heikentää savukaasun leviämistä ilmakehässä ja nostaa haitta-aineiden pitoisuustasoja, mikä nähdään leviämismallinnuksen tuloksista. Muiden päästökomponenttien osalta savukaasulauhduttimen käyttöönoton aiheuttama muutos ilmaan johdettaviin päästöihin tulisi olemaan selvästi typenoksidipitoisuuksien muutosta pienempi, sillä kaasuturbiinin kapasiteetin nostolla ja apukattilan lisäämisellä ei ole vaikutusta muiden komponenttien pitoisuuksiin. Jätevoimalan teknisten muutoksien, savukaasulauhduttimen ja suuremman kaasuturbiinin sekä apukattilan, aiheuttama vaikutus ilmanlaatuun voidaan päästömäärämuutosten ja mallilaskelmien tulosten mukaan arvioida jäävän vähäiseksi, koska maksimipitoisuustasot jäävät muutosten jälkeen alle 3 % ilmanlaadun ohjearvoista ja alle 2 % ilmanlaadun raja-arvoista. Tekniset muutokset eivät näin ollen vaikuta luvan myöntämisedellytysten arvioinnin yhteydessä päästöjen leviämisestä tehtyihin johtopäätöksiin. Apukattilan piipun korkeuden mitoituksesta on laadittu asiantuntijaselvitys (Ilmatieteen laitos, Lausunto piipunkorkeuden mitoituksesta Vantaan Energian jätevoimalan apukattilalle, , 17/460/2012). Lausunnon mukaan Ilmatieteen laitoksen tekemän piipunkorkeuden mitoitusohjeistuksen, valtioneuvoston asetuksen 445/2010, Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan päästöille tehtyjen leviämismallilaskelmien sekä apukattilan suunnitteluarvojen perusteella voidaan arvioida, että 50 metrin piipun korkeus jätevoimalan noin 10 MW:n maakaasua polttoaineena käyttävälle apukattilan piipulle on riittävä ja täyttäisi valtioneuvoston asetuksen 445/2010 edellytykset piipun korkeudelle sekä takaisi ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät leviämis- ja laimenemisolosuhteet piipun kautta vapautuville NO x -päästöille. 18

19 19 Vaikutus pohjaveteen sekä kallio- ja maaperään Savukaasulauhdutin lisää jätevoimalan natriumhydroksidin käyttöä ja varastointia laitoksella. Suojarakenteilla sekä häiriö- ja onnettomuustilanteisiin varautumisella varmistetaan, ettei hallitsematonta ja havaitsematonta kemikaalivuotoa pääse syntymään. Näin ollen riski aineiden pääsemisestä ilmaan tai maaperään haitallisessa määrin on erittäin pieni, eikä laitoksen toiminnan muutoksilla ole vaikutuksia kemikaalien aiheuttamiin riskeihin pohjavesiin. Muutoksilla ei ole maa- ja kallioperään kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Hulevesien johtamisen muuttaminen hakijan esittämällä tavalla siten, että kattovesien lisäksi maastoon sallittaisiin johtaa hulevesiä piha-alueilta, lukuun ottamatta välittömästi jätebunkkerin läheisyydessä sijaitsevia alueita, sekä lisäksi talousvedenlaatuista puhdistettua savukaasulauhduttimelta tulevaa vettä, ei muuta aikaisemmin esitettyjä arvioita pohjaveteen kohdistuvista vaikutuksista. Savukaasulauhduttimen puhdistettu jätevesi vastaa laadultaan talousvettä, eikä sen johtamisella maastoon ole vaikutuksia pohjaveteen. Vaikutukset maankäyttöön, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Meluvaikutukset Muutoksilla ei ole vaikutuksia maankäyttöön, maisemaan tai rakennettuun ympäristöön, koska muutokset laitosrakennusten koossa ovat hyvin pieniä. Jätevoimalaan suunnitelluilla muutoksilla ei ole vaikutuksia melutasoa koskevan lupamääräyksen 13. noudattamiseen. Jätevoimala suunnitellaan siten, ettei laitoksen toiminnasta kokonaisuutena aiheudu ympäristöön melutason ohjearvojen ylityksiä. Vaikutukset liikenteeseen Muutoksilla ei ole vaikutuksia laitoksen liikennemääriin tai liikenteen ympäristövaikutuksiin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILEMINEN Jätevoimalan ympäristölupapäätöksen mukaisesti jätevoimalalle laaditaan tarkkailusuunnitelma 6 kuukautta ennen laitoksen käyttöönottoa. Tarkkailusuunnitelma toimitetaan lupaviranomaiselle hyväksytettäväksi. Seuraavassa on esitetty hulevesien johtamisesta sekä savukaasulauhduttimien käytöstä aiheutuvat muutokset käytön, päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailulle. Päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun tarkkaillaan osana Vantaan Energia Oy:n energiantuotantolaitosten yhteistä ilmanlaadun tarkkailua lupamääräyksen 35. mukaisesti.

20 20 Savukaasulauhduttimien toimintaa tarkkaillaan lauhduttimen tuottaman lämpöenergian määrän ja syntyvän lauhdeveden määrän ja laadun avulla. Savukaasulauhduttimilta viemäriin johdettavan jäteveden määrää ja laatua tarkkaillaan jätteenpolttoasetuksessa esitettyjen jätevesiä koskevien määräysten ja raja-arvojen mukaisesti. Hulevesien tarkkailu esitetään tehtäväksi siten että laitokselta maastoon johdettavia hulevesiä tarkkaillaan purkupaikan kohdalta. Vedestä tutkitaan ainakin kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet. Samat parametrit tutkitaan Westerkullanojasta noin 100 metrin etäisyydellä purkupaikasta ja tarvittaessa etäämmältä toisesta pisteestä. Jätevoimalan toiminnan alkuvaiheessa tarkkailu suoritetaan kerran kuussa. Myöhemmin tarkkailua voidaan tuloksista riippuen harventaa. Apukattilan päästöjä ja toimintaa tarkkaillaan PINO-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Apukattilan typenoksidipäästöt ilmaan mitataan käyttötunnin välein. Savukaasun lämpötilaa ja jäännöshappipitoisuutta mitataan jatkuvatoimisesti. Apukattilan tarkkailusuunnitelma toimitetaan yllä esitetyn tarkkailusuunnitelman liitteenä. Suunnitelma sisältää apukattilan toimintaa ja tarkkailua koskevat tiedot niiltä osin kuin ne eivät ole osa muuta tarkkailusuunnitelmaa. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Lupamääräykseen 1 haettavat muutokset Hulevesien johtaminen Hakija esittää, että lupamääräyksen 1. ensimmäinen kappale muutettaisiin siten, että siinä otettaisiin huomioon edellä esitetty tarkoitus johtaa hulevedet jätevoimalan tontin purkukaivon kautta viettoputkella Porvoonväylän ali avo-ojaan. Edellä on esitetty, ettei hulevesien johtamisesta aiheudu kohtuutonta haittaa, sekä esitetty huleveden maastoon johtamisen teknistaloudelliset perustelut. Huleveden laadun tarkkailusta esitetään otettavaksi erillinen määräys lupamääräykseen 34. Samalla hakija esittää, että lupamääräystä tarkennettaisiin myös hulevesien käsittelyn osalta lisäämällä hulevesien tasausallasta koskeva lupamääräys omana kappaleenaan lupamääräyksen loppuun. Savukaasulauhduttimen jätevedet Muutoksessa on tarkoitus myös lisätä savukaasulauhdutin prosessiin, jonka johdosta uutena päästönä huomioon otettavaksi luvassa tulee myös savukaasulauhduttimen jätevedet, joista ei ole annettu määräyksiä. Jätteenpolttoasetuksen vaatimat käsittelytoimet jätevedelle on jo määrätty nykyisessä luvassa (lupamääräykset 1. 3.). Jätevesien haitta-aineiden mit-

21 talaitteiden hyväksymisestä noudetaan lupamääräystä 40., jonka mukaisesti mittaustekniset tiedot toimitetaan osana tarkkailusuunnitelmaa. Jätteenpolttoasetuksen edellyttämät häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset on huomioitu lupamääräyksessä 22. ja ilmoituksia sekä raportointia koskevat määräykset lupamääräyksissä 24., 38. ja 39. ja niitä noudatetaan myös jätevesien osalta. Jätevesien johtamisen valvontaa koskevista seikoista määrätään lupamääräyksessä 34. Tämän vuoksi savukaasulauhduttimien lisääminen ei edellytä muita muutoksia ympäristölupaan kuin raja-arvojen noudattamisen huomioimisen jäteveden johtamisessa sekä jätevesien haitta-aineita koskevan näytteenottoa ja mittausmenettelyä koskevien määräysten asettamista. Hakija esittää savukaasulauhduttimien lisäämisen vuoksi ympäristölupamääräyksen 1. muuttamista siten että siihen lisätään päästöraja-arvot toiseen kappaleeseen savukaasulauhduttimien viemäriin johdettaville jätevesille jätteenpolttoasetuksen mukaisesti. Mittausta ja seurantaa koskevat muutokset ehdotetaan tehtäväksi tarkkailua koskevaan lupamääräykseen 28. Raja-arvojen asettamisen lisäksi Vantaan Energia esittää lupamääräyksen muuttamista siten, että savukaasulauhduttimen lauhdevesiä käytetään kaukolämpöverkon ja prosessin sekä savukaasunpuhdistusjärjestelmän lisävetenä ja pohjakuonan jäähdytyksessä. Näin ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti savukaasujen puhdistuksesta syntyvän jäteveden päästäminen vesistöön. Savukaasulauhduttimien viemäriin johdettavien jätevesien tarkkailusta ehdotetaan otettavaksi erilliset määräykset lupamääräykseen 34., kuten tarkemmin jäljempänä esitetään. Lupamääräykseen 12. haettava muutos Suuremman kaasuturbiinin ja lisäpolttimen käyttö eivät aiheuta muutostarpeita ympäristöluvan määräyksiin. IE-direktiivin 30 artiklan 2 kohdan mukaan kaikissa sellaisia poltto laitoksia sisältäviä laitoksia koskevissa luvissa, joille on myönnetty lupa ennen tai joiden toiminnanharjoittajat ovat jättäneet täydellisen lupahakemuksen ennen mainittua päivämäärää, edellyttäen, että toiminta käynnistyy viimeistään , on oltava ehdot, joilla varmistetaan että näiden polttolaitosten päästöt ilmaan eivät yhtä liitteessä V olevassa 1 osassa vahvistettuja päästöjen raja-arvoja. IE-direktiivin 30 artiklan 3 kohdan mukaan kaikissa sellaisia polttolaitoksia sisältäviä laitoksia koskevissa luvissa, jotka eivät kuulu 2 kohdan soveltamisalaan, on oltava ehdot, joilla varmistetaan, että näiden polttolaitosten päästöt ilmaan eivät yhtä liitteessä V olevassa 2 osassa vahvistettuja päästöjen raja-arvoja. Vantaan Energia Oy:n jätteenpolttolaitokselle on myönnetty lupa ennen direktiivin 30 artiklan 2 kohdassa esitettyä päivämäärää. Laitoksen toimintaa 21

22 ei kuitenkaan käynnistetä ennen , jolloin Vantaan Energian laitos ei täytä yllä 2 kohdan edellytyksiä. Ottaen huomioon yllä kuvatut säännökset sekä se seikka että jätevoimala ollaan ottamassa käyttöön vasta tammikuun 2014 jälkeen, hakija esittää että lupamääräyksessä 12. olevia ilmanpäästöjen enimmäisarvoja muutetaan asettamalla päästöjen raja-arvot IE-direktiivin määräysten mukaisesti jo tämän muutoshakemuksen myötä. Lupamääräystä 12. tulisi muuttaa asettamalla määräykset IE-direktiivin liitteen V osassa 2 vahvistettujen edellytysten mukaisesti ja liitteen V osassa 4 esitettyjen päästöjen rajaarvojen noudattamisen arvioinnin mukaisiksi. Ehdotetun muutoksen myötä kaasuturbiinin nimellinen kokonaislämpöteho ei ylitä 100 MW, mikä edellyttäisi myös CO päästöjen tarkkailua. Muutoksessa ei ole kyse polttoainetyypin tai laitoksen käyttötavan muutoksesta. Lisäksi hakija esittää kevyelle polttoöljylle annetun päästöraja-arvon poistamista lupamääräyksestä. Kevyttä polttoöljyä käytetään kaasuturbiinissa ainoastaan häiriö- ja muissa poikkeustilanteissa maakaasun jakelun keskeytyessä polttoaineen saatavuudessa ilmenneiden puutteiden vuoksi. Lupamääräyksen 12. neljännen kappaleen nojalla tällaisia tilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkastelussa, jolloin kevyelle polttoöljylle ei ole tarpeen asettaa päästöjen raja-arvoa. Poikkeustilanteissa on kuitenkin noudatettava lupamääräyksen 23. edellytyksiä, johon hakija esittää lisättäväksi kevyen polttoöljyn käyttöä poikkeustilanteessa koskevat muutokset. Vantaan Energia Oy esittää, että lupamääräys 12. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kaasuturbiinin savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 50 metriä korkeaan savupiippuun. Ulosvirtausnopeuden on oltava riittävä, jotta niin sanottu savupiippupainumailmiö saadaan estetyksi. Kaasuturbiinin käytössä on noudatettava seuraavia savukaasujen päästöraja-arvoja (kuivassa savukaasussa muunnettuna 15 % happipitoisuuteen): Epäpuhtaus Maakaasu mg/m 3 (n) Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ) typpidioksidina 50 Hiilimonoksidi (CO) 100 Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos mittaustulosten arviointi osoittaa, että kalenterivuoden käyttötunteina kaikki seuraavat edellytykset täyttyivät: yksikään vahvistettu kuukausittainen keskiarvo ei ylitä vahvistettuja päästöjen raja-arvoja; 22

23 yksikään vahvistettu päiväkohtainen keskiarvo ei ole yli 110 prosenttia vahvistetuista päästöjen raja-arvoista; 95 prosenttia kaikista vuoden aikana vahvistetuista tuntikohtaisista keskiarvoista ei ole yli 200 prosenttia vahvistetuista päästöjen raja-arvoista. Raja-arvoihin verrattavien keskiarvojen laskenta on kuvattu lupamääräyksessä 32. Kaasuturbiinin käynnistys ja alasajojaksoja taikka poikkeusjaksoja tai häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkastelussa. Lupamääräykseen 33. haettava muutos Vantaan Energia Oy esittää, että lupamääräyksestä 33. poistetaan toinen kappale kevyen polttoöljyn pitkäaikaisesta käytöstä. Kun kevyttä polttoöljyä käytetään kaasuturbiinissa ainoastaan kaasumaisen polttoaineen toimituksessa äkillisesti ilmenneiden ongelmien aikana, ei kyseiselle lupamääräykselle ole perusteita ja se tulisi poistaa. Lupamääräykseen 34. haettava muutos Savukaasulauhduttimien lisäyksen johdosta savukaasujen puhdistuksesta muodostuu myös jätevesiä, jolloin tulee noudatettavaksi jätteenpolttoasetuksen 14 ja 20 :n määräykset vesiin johdettavien päästöjen mittauksista. Aikaisemmin luvassa ei ollut myöskään määräyksiä hulevesien johtamisesta vesistöön eikä näitä koskevasta tarkkailusta. Hakija esittää, että lupamääräys 34 kuuluisi seuraavasti: Jätevesiviemäriin johdettavien jätevesien määrää on seurattava. Neutraloitujen prosessijätevesien happamuus on tutkittava ennen jätevesiviemäriin johtamista. Viemäristölle mahdollisesti liian kuumien jätevesien lämpötila on mitattava ennen jätevesiviemäriin johtamista. Savukaasujen puhdistuksesta syntyvän viemäriin johdettavan jäteveden epäpuhtauksien mittaukset tulee tehdä jäteveden poistopaikassa seuraavasti: jäteveden happamuus, lämpötila ja virtaus on mitattava jatkuvatoimisesti; kiintoaineksen kokonaismäärän päivittäiset mittaukset pistokokeina; metallipäästöjen (Hg, Cd, Tl, As, Pb, Cr, Cu, Ni ja Zn) vuorokauden päästöjä edustavan näytteen kuukausittaiset, virtaukseen suhteutetut mittaukset; dioksiinien ja furaanien mittaukset 12 ensimmäisen käyttökuukauden aikana vähintään kerran kolmessa kuukaudessa ja sen jälkeen vähintään kerran kuudessa kuukaudessa. Jos savukaasulauhduttimen jätevesiä käytetään kaukolämpöverkon ja prosessin sekä savukaasunpuhdistusjärjestelmän lisävetenä tai pohjakuonan 23

24 jäähdytyksessä siten, että jätevesi haihtuu kokonaan käsittelyssä tai poistuu lietteiden mukana, on vesistä mitattava vain happamuus, lämpötila ja määrä. Laitokselta vesistöön johdettavia hulevesiä on tarkkailtava purkupaikan kohdalta sekä Westerkullanojasta. Vedestä on tutkittava kiintoaine-, typpija fosforipitoisuudet. Tarkkailu on suoritettava toiminnan alkamista seuraavan ensimmäisen vuoden ajan kerran kuussa ja tämän jälkeen harvemmin, kuitenkin riippuen mitatuista tuloksista. Tarkkailun suorittaminen esitetään tarkemmin lupamääräyksen 42. nojalla toimitettavassa tarkkailusuunnitelmassa. Uusi lupamääräys 12 a apukattilan ilmanpäästöistä Koska apukattilassa käytetään pääasiallisena polttoaineena ainoastaan maakaasua, luvassa on tarvetta asettaa PINO-asetuksen mukaiset päästöraja-arvot vain typenoksidipäästöille asetuksen liitteen 2 mukaisesti. Savukaasujen puhdistusmenetelmänä on low-nox-poltto, jonka avulla kyseiset raja-arvot tunnetusti saavutetaan. Apukattilassa suunnitellaan käytettävän kevyttä polttoöljyä väliaikaisena varapolttoaineena niissä tilanteissa, joissa pääpolttoaineena käytettävän maakaasun saanti on estynyt hakijasta riippumattomasta syystä. PINO-asetuksen 5 :n 5 momentin nojalla varapolttoainetta koskevia rajaarvoja tulee soveltaa yksikön päästöihin silloin, jos pääasiallista polttoainetta ei ole saatavissa ja yksikkö siirtyy käyttämään yksinomaan varapolttoainetta. Muutoin varapolttoaineelle ei tarvitse asettaa päästöraja-arvoja. Pääpolttoaineena käytettävän maakaasun saannin estyminen on edellä todettu erittäin epätodennäköiseksi, eikä sitä tulla missään vaiheessa korvaamaan pysyvästi kevyellä polttoöljyllä siten että laitos siirtyisi käyttämään yksinomaan kevyttä polttoöljyä. Kun kyse on mahdollisuudesta varapolttoaineen käyttöön väliaikaisten maakaasun saantivaikeuksien aikana, ei luvassa tule asettaa erillisiä raja-arvoja kevyen polttoöljyn päästöille ilmaan. Uusi lupamääräys 24 a poikkeuksellisista tilanteista PINO-asetuksen noudattamiseksi hakija esittää lupaan lisättäväksi uusi lupamääräys 24 a seuraavasti: Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennakolta poikkeuksellisiin tilanteisiin ja laadittava näitä varten toimintasuunnitelma. Suunnitelmaan on liitettävä ohjeet toimenpiteistä polton ja erotinlaitteiden häiriötilanteiden samoin kuin kemikaalivahinkojen varalle. Toimintasuunnitelma tulee toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sekä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan ja Helsingin kaupunkien ja Sipoon kunnan ympäristönsuojelu- 24

25 viranomaiselle ennen voimalan toiminnan aloittamista osana tässä luvassa määrättyä apukattilan tarkkailusuunnitelmaa. Uusi lupamääräys 33 a savukaasupäästöjen tarkkailusta Apukattilan käytössä tullaan noudattamaan PINO-asetuksen 16 :n käyttöja päästötarkkailua koskevia säännöksiä, joista laaditaan ennen toiminnan aloittamista tarkkailusuunnitelma. Lupamääräykseen 40 haettava muutos Hakija esittää lupamääräystä 40 muutettavan siten että PINO-asetuksen mukainen tarkkailusuunnitelma toimitetaan jätevoimalan muun tarkkailusuunnitelman liitteenä niiltä osin kuin tiedot eivät sisälly laitoksen muuhun tarkkailusuunnitelmaan. 25 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija pyytää oikeutta hakemuksessa kuvattujen muutosten toteuttamiseksi lupapäätöksen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija viittaa pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämiseen liittyvään tiukkaan aikatauluun. Jätevoimalan on lisäksi tarkoitus korvata Martinlaakson voimalaitoksen yhden yksikön vastaavaa kapasiteettia, joka on käyttöikänsä lopussa viimeistään vuonna Todennäköisenä pidettävä valitusprosessi on oletettavasti pitkäkestoinen ja ilman täytäntöönpanooikeutta se sekä aiheuttaisi haittoja alueen energiantuotannolle että vaikeuttaisi pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämistä lain vaatimalla tavalla. Lisäksi aiheutuisi merkittäviä haittavaikutuksia toiminnanharjoittajalle, koska esitettyjä teknisiä muutoksia ei voida taloudellisten ja teknisten syiden vuoksi toteuttaa vasta jätevoimalan laitoskokonaisuuden suunnittelun ja laitehankintojen jälkeen. Huomioiden, että toiminnassa tullaan noudattamaan jo aiemmassa ympäristöluvassa asetettuja päästörajoja, ei täytäntöönpano-oikeuden myöntäminen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Luvassa asetettujen vaatimusten mukaan toimittaessa toiminnasta ei aiheudu pysyvää ympäristön muuttumista, joka poikkeaisi aiemmasta luvasta. Lupamääräyksissä tultaisiin huomioimaan myös tulevat IE-direktiivin (2010/75/EU) johdosta tehtävät muutokset kansalliseen sääntelyyn ja niiden vaikutus lupamääräysten sisältöön. Mikäli muutoksenhaun johdosta lupamääräyksiä kuitenkin muutettaisiin, tapahtuvat muutosten edellyttämät lisätyöt hakijan vastuulla. Hakija esittää, että aiemmin asetettu vakuus ( euroa) ympäristön ennalleen saattamiseksi on edelleen riittävä kattamaan myös tämän hakemuksen mukaisesti toteutettavan jätevoimalan toiminta.

26 26 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston sekä Vantaan ja Helsingin kaupunkien ilmoitustauluilla Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Helsingin kaupungilta, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Vantaan kaupungilta, Vantaan kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toimii ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena ja toteaa saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Savukaasulauhduttimet Hakemuksen mukaan savukaasulauhduttimien käyttö vähentää joitakin päästöjä ilmaan, joten parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden mukaisesti ympäristölautakunta kannattaa lupapäätöksen muutosta tältä osin. Kaasuturbiini IE-direktiivin mukaisten päästöraja-arvojen käyttöönottamiselle ei ympäristölautakunnan mielestä ole estettä vaikka IE-direktiivi ei ole vielä kansallista lainsäädäntöä. Hulevedet Vantaan kaupungin ympäristölautakunta on jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta annetussa lausunnossa todennut, että Vantaan kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti tontilla syntyvät puhtaat hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä ja hyödyntää syntypaikalla. Nyt esitetty muutos tukee paremmin hulevesiohjelmaa kuin lupapäätöksessä vaadittu puhtaiden hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Ympäristölautakunta katsoo, että hakijan esittämät muutokset määräykseen 1 ovat perusteltuja eikä määräyksen muuttaminen hakijan esittämään muotoon aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Ympäristölautakunta korostaa, että sadevesien ke-

27 räysaltaan tilaavuuden on oltava riittävän suuri, jotta virtaama ei aiheuta eroosiohaittaa avo-ojaan. Lautakunta toteaa lisäksi, että laitokselta lähtevien hulevesien tarkkailu (määräys 34.) tulee määrätä toteutettavaksi vähintäänkin hakijan esittämällä tavalla, eli ensimmäisen vuoden aikana kerran kuussa ja tämän jälkeen harvemmin riippuen mittaustuloksista. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölautakunta puoltaa lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Savukaasulauhduttimien lisääminen prosessiin Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että myös savukaasulauhduttimien ollessa toiminnassa jätteenpolttokattiloiden savukaasujen virtausnopeuden on oltava riittävä, jottei niin sanottua savupiippupainumailmiötä pääse tapahtumaan. Jätteenpolttokattiloiden piipuista pisarankeräimillä talteen otettava lauhdevesi on syytä johtaa asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Uudenmaan ELY-keskus suosittaa, että hakijan esityksen mukaisesti savukaasulauhduttimien jätevedet olisi syytä ensisijaisesti pyrkiä hyödyntämään voimalaitoksella mm. kaukolämpöverkon ja prosessin lisävetenä. Savukaasulauhduttimien jätevesiä voidaan johtaa jätevesiviemäriin vain vesihuoltolaitoksen, tässä tapauksessa HSY:n, suostumuksella. Viemäriin johdettavan jäteveden haitta-aineiden pitoisuusraja-arvoja annettaessa on syytä huomioida valtioneuvoston asetuksen 362/2003 (ns. jätteenpolttoasetuksen) savukaasujen puhdistuksesta syntyvään jäteveteen sovellettavat päästöjen raja-arvot. Lisäksi on otettava huomioon myös vesihuoltolaitoksen vaatimukset, jotta voidaan varmistaa, että savukaasulauhduttimilta viemäriin johdettavat jätevedet täyttävät myös muilta ominaisuuksiltaan vesihuoltolaitoksen ja voimalaitoksen välisessä jätevesien johtamissopimuksessa asetetut vaatimukset. Mikäli savukaasukaasulauhduttimilta peräisin olevaa jätevettä johdetaan maastoon, jäteveden sisältämien epäpuhtauksien enimmäispitoisuuksia annettaessa on syytä huomioida jätteenpolttoasetuksessa esitetyt päästöjen raja-arvot. Natriumhydroksidin ja muiden kemikaalien käytön lisäyksen sekä natriumhydroksidisäiliön koon kasvun myötä on syytä huolehtia siitä, että kemikaalien käsittely ja varastointi suoritetaan huolellisesti ja turvallisesti. Kaasuturbiinin muutokset sekä muutos kevyen polttoöljyn käytössä kaasuturbiinin polttoaineena Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että hakijan ehdotus kaasuturbiinin savukaasujen päästöraja-arvojen asettamisesta IE-direktiivin määräyksien mu- 27

28 kaiseksi maakaasua käytettäessä on kannatettava asia. Sen sijaan Uudenmaan ELY-keskus katsoo, ettei sellaista tilannetta, jossa maakaasua ei ole saatavilla ja jossa kevyttä polttoöljyä joudutaan käyttämään kaasuturbiinin polttoaineena, voida pitää jätevoimalan vuoden 2009 lupapäätöksen määräyksessä 12. mainittuna häiriötilanteena, eikä savukaasujen päästöraja-arvoja kevyttä polttoöljyä käytettäessä ole syytä poistaa. Kevyen polttoöljyn savukaasujen päästöraja-arvot voidaan asettaa IE-direktiivin mukaisiksi samoin kuin hakija on ehdottanut tehtäväksi maakaasun savukaasujen päästöraja-arvoille. Muussa tapauksessa kevyen polttoöljyn rajaarvojen asettamisessa on syytä noudattaa LCP-asetuksen vaatimuksia. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että hakijan suunnittelema kaasuturbiinin savupiipun korkeuden kasvattaminen 50 metristä 70 metriin on kannatettava hanke. Maakaasukäyttöisen apukattilan lisääminen jätteenpolttoprosessiin Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että maakaasua polttoaineenaan käyttävän apukattilan toiminnassa pitää noudattaa valtioneuvoston asetuksen 445/2010 (ns. PINO-asetus) mukaisia ympäristönsuojeluvaatimuksia ja määräyksiä. Tilanteissa, joissa maakaasua ei ole saatavilla, ja apukattilassa joudutaan käyttämään kevyttä polttoöljyä, on apukattilan päästöihin syytä soveltaa PINO-asetuksen 5 :n mukaisesti varapolttoaineen, eli tässä tapauksessa kevyen polttoöljyn, päästöraja-arvoja. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että hakijan ehdotuksen mukaisesti ja lupahakemuksen liitteenä 5 esitetyn Ilmatieteenlaitoksen lausunnon perusteella savukaasut voidaan johtaa vähintään 50 metriä maanpinnasta korkeaan savupiippuun, ja savukaasujen ulosvirtausnopeuden pitää olla vähintään 5 m/s. Muutosten vaikutukset savukaasupäästöihin, päästöjen leviämiseen ja ilmanlaatuun Uudenmaan ELY-keskus huomauttaa, ettei lupahakemuksen lähdeluettelossa mainittua Ilmatieteenlaitoksen laatimaa jätevoimalan päästöjen leviämismalliselvitystä lisälaskelmineen vuodelta 2011 ollut kokonaisuudessaan liitteenä nähtävillä lupahakemuksessa. Näin ollen ELY-keskuksella ei ole tietoa esimerkiksi siitä, onko kaasuturbiinin piipun korkeus leviämismalliselvityksessä ja lisälaskelmissa ollut 2009 luvan mukainen 50 metriä vai hakijan suunnittelema 70 metriä. Lupahakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella Uudenmaan ELYkeskus katsoo kuitenkin, että esitettyjen muutosten vaikutukset savukaasupäästöihin, päästöjen leviämiseen ja ilmanlaatuun eivät ole merkittäviä. 28

29 Hulevesien johtamisjärjestelyihin tehtävät muutokset sekä vesien johtaminen maastoon laitosalueelta Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että hakijan esittämät piha-alueilta ja katoilta muodostuvat ns. puhtaat hulevedet voidaan johtaa maastoon Westerkullanojaan. Sen sijaan lupahakemuksesta ei käy tarkasti ilmi, minkä laatuisia olisivat savukaasulauhduttimien lauhdevettä sisältävät raakavesisäiliön ylijuoksuvesi ja lisävesiprosessin rejektivesi, jotka olisi tarkoitus hakijan ehdotuksen mukaan johtaa hulevesien kanssa maastoon. Savukaasulauhteen laadun osalta hakijalla ei ole vielä analyysitietoja, mutta lauhteen oletetaan olevan suhteellisen puhdasta ja alittavan haittaainepitoisuuksiltaan jätteenpolttoasetuksessa määrätyt raja-arvot jätevedelle. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että raakavesisäiliön ylijuoksuvesi ja lisävesi-prosessin rejektivesi on syytä johtaa jätevesiviemäriin siihen saakka, kunnes on osoitettu riittävillä tiedoilla, että vedet ovat laadultaan ja muilta ominaisuuksiltaan (mm. lämpötila) sellaisia, että ne voidaan johtaa hulevesien mukana maastoon. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että lupamääräyksiä annettaessa on syytä ottaa huomioon lisäksi seuraavat seikat: Maastoon johdettavien hulevesien tasausallas on mitoitettava niin, että maastoon johdettava maksimivirtaama on hakemuksessa mainittu 100 l/s kaikissa olosuhteissa. Maastoon johdettavien hulevesien purkukohtaa maastossa Westerkullanojaan ei ole esitetty hakemuksessa. Purkukohta ja vesien virtaussuunnat maastossa tulee esittää selkeästi kartalla. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Asetus tulee ottaa huomioon myös vesien tarkkailussa. Maastoon johdettavien vesien vaikutukset Westerkullanojaan, Långmossenin suoalueeseen ja Porvarinlahden Natura-alueeseen, sekä niiden luontoarvoihin. Tarkkailu Apukattila: Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että apukattilan toimintaa sekä sen päästöjä ja vaikutuksia ympäristössä on syytä tarkkailla PINO-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Apukattilan käytön, päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelma on syytä esittää liitteenä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi lähetettävässä koko jätevoimalan tarkkailusuunnitelmassa. Savukaasulauhduttimet: Tiedot savukaasulauhduttimien käytön ja toiminnan tarkkailusta on syytä esittää jätevoimalan tarkkailusuunnitelmassa. 29

30 30 Vesien johtaminen viemäriin ja maastoon: Tiedot vesien johtamisesta sekä vesien tarkkailusuunnitelma on syytä esittää jätevoimalan tarkkailusuunnitelmassa. Viemäriin ja maastoon johdettavien vesien tarkkailussa ja tarkkailusuunnitelman laatimisessa on hakemuksessa esitettyjen tietojen lisäksi syytä huomioida ainakin seuraavat asiat: Savukaasulauhduttimelta tulevaa jätevettä on syytä tarkkailla jätteenpolttoasetuksen vaatimusten ja määräysten mukaisesti jäteveden kemiallisen käsittelyn ja suodatuksen jälkeen. Viemäriin johdettavaa vettä on syytä tarkkailla teollisuusjätevesisopimuksen ja jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukaisesti Maastoon johdettavia hulevesiä on syytä tarkkailla jo ennen niiden maastoon johtamista esimerkiksi tasausaltaasta otettavilla näytteillä Mikäli raakavesisäiliön ylijuoksuvettä ja lisävesiprosessin rejektivettä johdetaan jatkossa maastoon hulevesien mukana, niiden laatua on syytä tarkkailla jo ennen niiden sekoittumista hulevesiin. Pisarankeräimillä jätteenpolttokattiloiden piipusta talteen otettava lauhdevesi. Uudenmaan ELY-keskus pyytää saada lausua jätevoimalan tarkkailusuunnitelmasta siinä vaiheessa, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto ottaa hakijan lähettämän suunnitelman käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Raportointi Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että muutosten myötä jätevoimalan vuoden 2009 ympäristölupapäätöksessä määrättyihin raportointivelvollisuuksiin on syytä sisällyttää lupahakemuksessa esitettyjen lisäysten lisäksi ainakin seuraavat asiat: savukaasulauhduttimien käyntiajat (h/a) apukattilan tiedot PINO-asetuksen raportointimääräysten mukaisesti viemäriin johdettujen jätevesien määrä ja laatu muuttuneiden tarkkailuvaatimusten mukaisesti savukaasulauhduttimilta tulevien jätevesien määrä ja laatu kemiallisen käsittelyn ja puhdistuksen jälkeen hulevesien laatutiedot ennen niiden johtamista maastoon raakavesisäiliön ylijuoksuveden ja lisävesiprosessin rejektiveden laatu ennen niiden sekoittumista hulevesiin, mikäli kyseisiä vesiä johdetaan maastoon. Täydennetyt tiedot raportoinnin suorittamisesta on syytä esittää myös jätevoimalan tarkkailusuunnitelmassa.

31 31 Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tarve Uudenmaan ELY-keskus katsoo, etteivät Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan suunnitellut muutokset ole YVA-asetuksen hankeluettelon mukaisia hankkeita eikä muutoksilla ELY-keskuksen käsityksen mukaan ole myöskään YVA-lain 4 :n 2 momentin tarkoittamia haitallisia vaikutuksia. ELYkeskus katsoo, etteivät Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan suunnitellut muutokset edellytä YVA-lain tarkoittamaa arviointimenettelyä. Vantaan kaupunginhallitus toteaa saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Hulevedet Hakemuksessa on arvioitu rakentamisen vaikutuksia huleveden määrään ja laatuun ja esitetty toimenpiteitä hulevesivaikutusten vähentämiseksi. Alueen rakentamisen seurauksena hulevesien määrä ja johtamisreitti muuttuvat. Purkureitin valinta on kuitenkin perusteltu. Hakemuksen mukaiset hulevesien käsittely- ja johtamistoimet ovat tarpeellisia. Asemakaavoitus Alueelle ollaan laatimassa asemakaavan muutosta nro Asemakaavan muutos koskee 92. kaupunginosan Ojanko, kortteleita ja sekä liikenne-, katu- ja erityisalueita. Suunnittelualue sijaitsee Kehä III:n, Porvoonväylän, Lårigrnossenintien pohjoisosan, suojaviheralueen osan ja Sotungintien rajaamalla alueella. Kehä III:n ja Porvoonväylän risteysalueesta (Västersundomin eritasoliittyrnä E53) on vuonna 2010 valmistunut uusi tiesuunnitelma. Tiesuunnitelman uudet eritasojärjestelyt, liikennealueiden tilavaraukset sekä liikennealueliittymät ympäröivään maankäyttöön eivät kaikilta osin vastaa voimassa olevan asemakaavan tilavarauksia, joten asemakaava tulee muuttaa yhteensopivaksi. Uudessa tiesuunnitelmassa myös Långmossenin jätevoimalan nykyinen tasoliittymä Kehä III:lle Fazerintien kohdalla poistuu ja jätevoimalan liikenne ohjataan Kehä III:n suuntaisena kulkevaa uutta katua pitkin Länsimäentienjatkeen Kehä III:n risteyskohtaan, Länsimäentien eritasoliittymään E52. Asemakaavan muutosalueeseen sisältyvä rautatiealueen varaus (Heliratavaraus LR) selvitetään vireillä olevassa maakuntakaavoituksessa. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T) maankäyttöä ja aluerajausta korttelissa tutkitaan nykyisiä maankäyttötavoitteita ja ohjeistuksia vastaavaksi. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeseen korttelissa on Östersundomin yhteisessä yleiskaavassa korttelin eteläosaan osoitettu uusi muutosalueen sisäinen katujärjestely,

32 johon myös liittyy eritasoramppijärjestely sekä uusi katuyhteys Långrnossenin alueelta itään. Asemakaavan muutostyön yhteydessä tutkitaan myös aluevaraus lumenvastaanottopaikalle. Jätevoimalan ympäristölupahakemus koskee ensisijaisesti laitoksen sisäisen prosessin kehittämistä ja hulevesiä, eikä se koske kaavoitusta. Vantaan kaupunki puoltaa ympäristöluvan myöntämistä ja lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta, mikäli seuraavat asiat huomioidaan ympäristölupapäätöksessä: Hulevesille on määriteltävä raja-arvot tai pitää uskottavasti pystyä määrittämään, ettei hulevesi käsitä ympäristölle vaarallisia pitoisuuksia. Likaantuneet hulevedet on käsiteltävä riittävällä tavalla ennen vesien johtamista jätevesiviemäriin. Långmossen jäteveden pumppaamolla voidaan ottaa vastaan enintään 20 l/s jätevettä Långmossenin jätevoimalasta. Alueella toteutetaan puhtaan huleveden tasaus ennen veden johtamista purkuputkea pitkin Porvoontien eteläpuolella sijaitsevaan luonnontilaiseen avo-ojan uomaan. Purku-uomaan voidaan johtaa enimmillään 100 l/s. Jätevoimalaitoksen pihantasauksessa huomioidaan hulevesien tulvareitit/piha-alueen painanteet, mikäli puhtaiden hulevesien tasausaltaiden varastokapasiteetti ylittyy tilapäisesti poikkeuksellisten rankkasateiden aikana. Tulvareittien purkuvesistä ei saa olla haittaa nykyiselle Itä-Vantaan vesiluonnolle. Lupaa ei tule myöntää yhtään suuremmille päästöille kun on tarpeen sekä asukkaiden ja ympäristön kannalta kestävää. Kaava-alueiden saastumisen estämiseksi luvan päästörajojen täytyy olla EU:n vesipuitedirektiivin laatunormien ja ympäristönsuojeluasetuksesta 889/2006 seuraavien normien mukaiset, myös voimalaitoksen laskeumasta valuma-alueilla seuraavien vesipäästöjen suhteen, huomioiden kaikkien luvanvaraisten haitta-aineiden, kuten raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet. Viemäriin laskettavien jätteiden täytyy olla turvallisia vedenpuhdistamossa ja sieltä mereen laskettuna huomioiden kaikkien asetuksen 889/2006 mukaan luvanvaraisten metallien ja aineiden pitoisuudet sekä EU:n vesipuitedirektiivin laatunormit. HSY:n jätevedenpuhdistamolla tulee olla voimassa oleva ympäristölupa ko. aineiden mereen laskemiseen tai selvitys uskottavasta puhdistusmenettelystä, jolla on ympäristölupa. 32

33 Helsingin kaupungin ympäristölautakunta toteaa saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Ympäristölautakunta puoltaa hakemuksessa esitettyjen muutosten hyväksymistä, jos hakemuksen käsittelyssä otetaan huomioon seuraavat hulevesien johtamiseen liittyvät näkökohdat: Poistoveden käsittely Päällystetyn piha-alueen hulevedet tulee ohjata hälyttimellä varustettuun öljynerottimeen ennen vesien johtamista maastoon. Öljynerottimen kapasiteetin riittävyys tulee ottaa huomioon, esim. sijoittamalla erotin tasausaltaiden jälkeen, jolloin erottimeen johdettavaa vesimäärää voidaan hallita. Veden laadun tarkkailu Esitettyjen parametrien (kiintoaine, typpi ja fosfori) lisäksi maastoon johdettavasta vedestä tulee toiminnan aloitusvaiheessa analysoida öljyhiilivedyt, ph, sähkönjohtavuus, sekä raakavesisäiliön ja lisäprosessin ylivuotoveden mahdollisesti sisältämät metallit (Hg, Cd, TI, As, Pb, Cr, Cu, Ni ja Zn) sekä dioksiinit ja furaanit. Metallien, dioksiinien ja furaanien analysoinnin tarpeellisuus voidaan arvioida uudelleen laitoksen esimerkiksi yhden toimintavuoden jälkeen. Purkuojan sedimentin pintakerroksesta (0-5 cm) tulee ottaa kerran vuodessa kesäaikaan sedimenttinäyte. Sedimenttinäytteenottokohdaksi tulee valita poistovesien purkupisteen läheltä edustava sedimentoitumiskohta (esim. suvantoallas). Näytteestä tulee analysoida metallit (Hg, Cd, TI, As, Pb, Cr, Cu, Ni ja Zn), PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt, dioksiinit ja furaanit. Sedimenttinäytteenotto tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista ja viiden vuoden ajan toiminnan alettua. Tarkkailusuunnitelma Vesi- ja sedimenttinäytteenottokohdat tulee esittää kartalla toiminnan ympäristöluvan mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa. Tarkkailusuunnitelmassa tulee lisäksi kuvata näytteenotto- ja näytteiden analysointimenetelmät, esittää näytteenottoajankohdat sekä listata analysoitavat parametrit. Tarkkailusuunnitelmassa tulee esittää toimenpiteet, joihin ryhdytään, jos poistoveden laatu poikkeaa merkittävästi luonnontilaisen purkuvesistön laadusta. Tarkkailusuunnitelmassa tai erikseen laadittavassa vesienhallintasuunnitelmassa tulee esittää vesien käsittelyyn liittyvien rakenteiden, kuten öljynerottimien, laskeutusaltaiden ja kosteikkojen käyttö- ja huoltosuunnitelma. Suunnitelmassa tulee esimerkiksi esittää laskeutusaltaiden lietteen ja öljynerottimien sakan tyhjennystiheys ja em. rakenteiden toiminnan seurantatapa. 33

34 34 Poikkeukselliset tilanteet piha-alueella Piha-alueella mahdollisesti tapahtuvien onnettomuuksien (esim. kuljetuskaluston öljyvuoto, kemikaalilastin kaatuminen tms.) seurauksena syntyvien päästöjen pääsy poistovesien mukana maastoon ja edelleen vesistöihin tulee estää tarvittavilla rakenteilla, esimerkiksi sulkuventtiilikaivolla tai muilla riittävän tehokkailla päästönhallintamenetelmillä. Poikkeuksellisten tilanteiden varalle laadittavaan toimintasuunnitelmaan tulee lisätä toimintasuunnitelma piha-alueen em. poikkeuksellisten- ja/tai onnettomuustilanteiden varalle, nimetä vastuuhenkilöt ja kuvata tilanteiden raportointi. Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, että muutokset voidaan toteuttaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muistutukset ja mielipiteet Liikennevirasto toteaa saapuneessa muistutuksessa mm. seuraavaa: Liikennevirasto tekee muistutuksensa rautateiden näkökulmasta. Liikennevirasto muistuttaa, että Vuosaaren satamarata kulkee jätevoimalan lähistöllä maan alla tunnelin suuaukon sijaitessa Porvoon väylän eteläpuolella. Voimalasta laskettavien jätevesien ja voimalan savukaasujen joutuminen satamaradan rautatietunneliin tai muualle rautatiealueelle on estettävä. Tehtäessä alueella louhintatöitä tulee ottaa yhteyttä Liikenneviraston suunnitteluyksikköön työn suunnittelemiseksi siten, ettei ratatunneli vaurioidu tai junaliikenne vaarannu. Valio Oy ilmoittaa saapuneessa muistutuksessa, että Valio Oy:llä ei ole huomautettavaa Vantaan Energia Oy:n hakemukseen ympäristöluvan muuttamiseksi. Fingrid Oyj toteaa saapuneessa muistutuksessa mm. seuraavaa: Fingrid Oyj:n mukaan jätevoimalaitos voidaan rakentaa johtojen läheisyyteen ottamalla huomioon johtoalue ja rakennuksien sijainti voimajohtoihin nähden. Muistutuksessa on annettu toimintaohjeita työskentelystä johtojen läheisyydessä. AA toteaa saapuneessa muistutuksessa mm. seuraavaa: Jätevoimalalle ei saa antaa lupaa laskea jätevesiään maastoon. Alueella on yli kymmenen asuinkiinteistöä, joiden talousvesi tulee pohjavedestä. Tälle alueelle ei varmastikaan tule kunnallistekniikkaa vielä vuosiin. Aina tämän tyyppisissä jätevesissä on myrkkyjäämiä ja laskettava määrä on muistuttajan mielestä suuri. Viemäri on oikea paikka lauhdevesien laskemiseen turvallisesti.

35 35 BB toteaa saapuneessa muistutuksessa mm. seuraavaa: 1) YVA Suunniteltua laitosta ollaan Jälleen muuttamassa. Muutoksia on ollut jo useita alkuperäisen YVA:n jälkeen. Alkuperäisesti huomattavasti muutetun laitoksen osalta on tehtävä sen ympäristövaikutuksista uusi YVA ennen ympäristöluvan muutoshakemuksen käsittelemistä. Laitoksen kapasiteettia ollaan jälleen kasvattamassa. Tältä osin viitataan myös aikaisemmin jätevoimalan yhteyteen rakennettavan kaasuvoimalan osalta tehtyyn YVA-päätökseen. Muistutuksessa vaaditaan, että apukattilan ja varsinaisen kaasuvoimalan yhteiskapasiteetti tarkastellaan YVA-vaatimusten kannalta. 2) Savukaasulauhduttimet Prosessin täytyy olla kokonaan suljettu eikä siinä käytettyjä vesiä saa laskea pientäkään osaa hulevesien mukana ympäristöön, vaan kaikki vedet on johdettava viemäriverkostoon. Alueen pohjavedet ovat jo nyt huonontuneet laadultaan ja nyt esitetty suunnitelma huonontaisi niiden laatua edelleen. 3) Apukattila Koska laitosta on koko ajan perusteltu nimenomaan CO 2 -päästöjen rajoittamisella, ei sellaista ympäristölupaa tule myöntää, joka mahdollistaisi laitoksen edes osittaisen käyttämisen kevyellä polttoöljyllä. Kattilan rakentamisessa on kyse ainoastaan laitoksen yhteyteen rakennettavalla lisälaitoksella saavutettavasta lisähyödystä. Kattila ei ole edellytys jätevoimalan toiminnalle. Sama koskee myös maakaasukäyttöistä apukattilaa. Tälle lisälaitokselle tule myöntää lupaa. 4) Kaasuturbiini Tämän osalta viitataan jo aikaisemmin lausuttuun ja vaaditaan, ettei kevyen polttoöljyn käyttöä tule sallia. Kaasun saatavuus ei voi olla peruste täysin uuden tyyppisen laitoksen rakentamiselle, jota ollaan lisäksi rakentamassa ilman julkista kilpailutusta. Korkeamman savupiipun rakentaminen tulee myös kieltää. Alueella on lentoliikennettä. Piippu näkyy myös merkittävästi Sipoonkorven kansallispuistoon sekä läheiselle Ojangon ulkoilualueelle. 5) Hulevedet Vaaditaan, että piha-alueen hulevedet on johdettava kunnalliseen jätevesiviemäriin. Ympäristölupaa ei tule tältä osin muuttaa. Muistuttaja ei näe mitään perustetta sille, miksi lähiympäristöä ja Natura alueeseen kuu-

36 luvaa Porvarinlahtea tulisi vaarantaa alueelta tulevilla hulevesille. Kyse ei ole puhtaasta vedestä vaan vedestä, jossa on pitoisuuksia ja se ei kohenna veden laatua alueella. Alueen veden laadussa on pohjaveden osalta todettu jo nyt ongelmia ja muistuttaja ei näe syytä, miksi riskiä niiden laadun edelleen huonontamiseksi tulisi kasvattaa, kun siihen ei ole mitään pakkoa ja on olemassa toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka tehokkaasti rajaa tuota riskiä. Muistuttaja ei pidä uskottavana, että hulevesiä alueella voitaisiin tehokkaasti rajata. Jos hulevesien laskeminen alueelta luontoon kuitenkin sallittaisiin, niin vaaditaan, että laitos velvoitetaan tarkkailemaan niiden laatua jatkuvasti toimivilla mittausasemilla useasta kohdasta. 6) Melu Muistuttaja katsoo, että uuden laitoksen osalta on tehtävä uusi melumallinnus. Muistuttajan käsityksen mukaan muutokset tulevat lisäämään liikennöintiä alueella ja laitosalueella tapahtuva toiminta tulee kasvamaan. Muistuttaja ei pidä riittävänä karkeaa mainintaa siitä, että meluvaikutuksia ei synny. 7) Esitetyt muutokset lupamääräyksiin Lupamääräys 1 Muistuttaja vastustaa tämän muuttamista edellä mainituilla perusteilla. Lupamääräys 12 Koska laitoksen tehoa ja kokoa on kasvatettu koko ajan ja koska ei ole olemassa estettä myös CO-päästöjen tarkkailuvaateen asettamiselle, niin muistuttaja katsoo, että jos lupa uuden muutetun laitoksen rakentamiseksi myönnetään, on ympäristölupaan asetettava myös ehto CO-päästöjen tarkkailemiseksi. Erityisesti tämä on muistuttajan mielestä tarpeen, kun nyt haetaan vielä lupaa kevyen polttoöljyn käyttämiselle laajemmin kuin aikaisemmin on ollut mahdollista ja jos sellainen lupa myönnettäisiin. Muistuttaja katsoo, ettei kevyelle polttoöljylle asetetun päästöraja-arvon poistamiselle ole mitään asiallista perustetta varsinkaan, kun muistuttajan käsityksen mukaan kyse on yhä enemmän laitoksen muuttamisesta kaasu/öljyvoimalaksi alun perin suunnitellun jätteenpolttolaitoksen sijaan. Muistuttaja katsoo, että esitetyn uuden lupamääräyksen 12 kappaletta 4 ei tule missään tapauksessa hyväksyä, koska se käytännössä tekee tyhjäksi sen todentamisen kuinka tehokkaasti laitos todella laskee CO-päästöjä. 36

37 37 Lupamääräys 33 Mittausvelvoite on pidettävä muuttumattomana. Muistuttaja näkee, että pitkäaikaiskäytön osalta asetettu mittausvelvoite tuo selkeyden tilanteeseen, jossa laitos jostain syystä kuitenkin käyttäisi kevyttä polttoöljyä pidemmän aikaa. Tämä lupaehto hyvä säilyttää noita toivottavasti epätodennäköisiä tilanteita varten. Lupamääräys 34 Muistuttaja toistaa edelleen, että alueen hulevesiä ei saa laskea ympäröiviin vesistöihin. Muistuttaja katsoo, että esitetyt muutokset ovat pääosin tarpeettomia, koska hulevesien käsittelyn osalta lupaan ei tule hyväksyä muutoksia. Lupamääräys 12a Muistuttaja katsoo, että tätä ei tarvita, koska uudelle apukattilalle ei tule myöntää ympäristölupaa. Lupamääräys 24a Muistuttaja ei pidä tätä tarpeellisena, koska uuden apukattilan rakentamista ei tulisi sallia. Lupamääräys 33a Jos apukattila sallitaan, niin muistuttaja vaatii päästöjen jatkuvaa tarkkailemista sekä vuotuisten raja-arvojen asettamista päästöille. Lupamääräys 40 Muistuttaja ei pidä tätä tarpeellisena, koska apukattilan rakentamista ei tulisi sallia. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry toteaa saapuneessa muistutuksessa mm. seuraavaa: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri (Uudenmaan piiri) toteaa aluksi, että Uudenmaan piiri pitää arveluttavana tapaa, jolla Vantaan Energia Oy:n jätevoimalahanketta viedään eteenpäin. Ympäristölupahakemukseen lisättiin hankkeen luonnetta oleellisesti muuttavia seikkoja, joita ei ollut käsitelty YVA-menettelyssä. Näitä olivat muun muassa poltettavien jätejaeluokkien lisääminen. YVA-menettely tehtiin siltä pohjalta, että laitoksessa poltetaan tonnia kotitalouksien syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Kuitenkin lupa haettiin toiminnalle, jossa poltettavista jätteistä tonnia koostuu muusta kuin yhdyskuntajätteestä. Ympäristölupa myönnettiin Tämän jälkeen yhtiö käynnisti hankkeen ongelmajätteiden polttamiseksi Långmossabergenin jätevoima-

38 lassa. Yhtiö aloitti syksyllä 2010 tätä koskevan YVA -menettelyn. Vantaan Energia Oy jätti nyt arvioitavana olevan hakemuksen toiminnan muuttamiseksi. Uudenmaan piiri kiinnitti jo ongelmajätteen polton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa ( ) huomiota hankekokonaisuuden hajottamiseen liittyviin ongelmiin. Uudenmaan piiri totesi, kuinka hanke on vaarallinen esimerkki siitä, miten ensin aloitetaan tavallisella hankkeella ja sitten hanketta laajennetaan yhä ongelmallisemmaksi. Hankkeen pirstominen harhauttaa osallisia ja myös lausunnonantajia sekä lisää ympäristölupaviranomaisten työmäärää. Hankkeen pilkkominen osiin on myös YVA-lain tarkoituksen vastaista. Hankkeen vaikutuksia tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Uudenmaan piiri toteaa, että hankkeen ratkaisujen muuttaminen ympäristön kannalta paremmiksi on tietenkin kannatettavaa, tehtiinpä se missä toiminnan vaiheessa tahansa. Kuitenkin nyt arvioitavana olevassa hakemuksessa on selkeitä huononnuksia ympäristöluvassa myönnettyyn verrattuna, kuten esimerkiksi kemikaalien käytön huomattava lisääminen ja haitallisten vesistöpäästöjen lisääntyminen. Uudenmaan piirin mielestä hakemus on lisäksi monin osin epämääräinen ja täsmällisen tiedon saaminen haetuista muutoksista on vaikeaa. Savukaasulauhduttimiin käytettävät kemikaalit Työterveyslaitoksen toteuttamissa OVA-ohjeissa selvitetään natriumhydroksidin vaikutuksia ympäristöön. Kiinteä ja yli 75 prosenttinen natriumhydroksidi eivät helposti imeydy maaperään, ellei sadevesi liuota ja laimenna niitä. Mitä laimeampi liuos, sitä nopeammin se imeytyy maaperään. Väkevyydeltään 50 prosenttinen natriumhydroksidiliuos imeytyy maaperään ja se voi kulkeutua pohjaveteen asti. Lisäksi natriumhydroksidiliuos voi liuottaa maaperästä erilaisia haitta-aineita pohjaveteen. Pohjavedessä natriumhydroksidi kulkeutuu eteenpäin pohjaveden virtaussuunnassa. Natriumhydroksidi on veteen hyvin liukenevaa. Natriumhydroksidin haitallisuus vesieliöille perustuu sen voimakkaaseen emäksisyyteen. Useimmille makeanveden kalalajeille ph-arvon 9 ylittyminen on haitallista. Makean veden levät häviävät jo, jos ph ylittää 8,5. Natriumhydroksidi on haitallista vesieliöille. Hakemuksen osiossa todetaan, että savukaasulauhduttimilta tuleva jätevesi johdetaan ensin kemialliseen käsittelyyn ja suodatukseen, jotka puhdistavat jäteveden jätteenpolttoasetuksen (362/2003) vaatimalle tasolle. Tässä ilmeisesti viitataan asetuksen 14 :ään ja liitteeseen IV. Liitteessä ei kuitenkaan mainita natriumhydroksidia (NaOH), jota jätevesi sisältää. Natriumhydroksidi aiheuttaa jätevedessä kemiallisia reaktioita. Myös reaktioiden tuloksena olevien suolojen haitallisuus tulee arvioida. Hulevedet Hakemuksesta ei ilmene, millä perusteella on päädytty siihen, että lupamääräyksen mukaisesti toimien jätevesiviemäriin johdettaisiin suuri määrä 38

39 sellaisia vesiä, jotka voitaisiin ominaisuuksiensa puolesta johtaa turvallisesti maastoon. Uudenmaan piiri pitää hulevesien puhtautta erittäin kyseenalaisena. Laitosalueelle tulee laskeumaa laitoksen omistaja naapureiden savukaasuista. Laskeumassa olevien aineiden laatu tulisi selvittää ennen kuin annetaan lupa hulevesien johtamiseen maastoon. Jos esimerkiksi elohopeaa saa olla savukaasussa 0.05 milligrammaa kuutiometrissä ja savukaasuja tulisi 30 kuutiota sekunnissa, elohopeaa voisi päästä ilmaan 1.5 milligrammaa sekunnissa. Vuorokaudessa on noin sekuntia, ja sitä kautta laskien vuodessa saisi päästää 45 kiloa elohopeaa ilmaan. Osa siitä laskeutuu lähialueelle. Mikäli laitokselle annetaan lupa kyseisen suuruisen määrän päästämiseen, hulevesien elohopealle pitää antaa vuotuinen kilomääräraja. Tässä tulee huomioida, että jo 0.1 kilon määrä riittää pilaamaan Helsingin lähivesien kalat. Vantaan Energia Oy esittää, että maastoon johdettavien hulevesien sadevesijärjestelmä ja tasausallas varustetaan kiintoainetta pidättävillä rakenteilla. Maastoon johdettavat hulevedet ohjataan tarpeen mukaan öljynerotuksen kautta. Hakemuksessa ei selvitetä, millaisessa tilanteessa tämä on tarpeen ja miten se tapahtuisi. Mikäli esimerkiksi öljyä pääsee yllättäen piha-alueelle, sen öljynerotukseen ohjaamistapa tulisi selvittää. Uudenmaan piiri epäilee, että vahinkotilanteissa öljynerotukseen ohjaaminen tapahtuu liian myöhään. Muutoshakemuksessa tulisi myös tarkemmin selvittää, miten menetellään pitkäaikaisen rankkasateen aiheuttamassa tilanteessa. On huomattava, että ilmastonmuutos tulee lisäämään sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita. Tähän tulee varautua laitoksen ratkaisuissa. Vesistövaikutukset Hakemuksen osiosta taulukosta 3-3 ilmenee, että Långmossabergenin alueen luoteisenpuoleisesta hulevesialtaasta ja sen alapuolisesta ojasta otettujen näytteiden veden ph oli hyvin korkea, 11,8 ja 9,0. Kuten edellä on selvitetty, veden voimakas emäksisyys on tuhoisaa vesieliöille. Näissä mittauksissa vesi ei sisällä hulevesikeräilyn kautta tulevaa, ilmeisesti ainakin jossain määrin emäksistä lauhdevettä, ja luvut ovat jo erittäin korkeat. Hakemuksessa todetaan vielä, että Lånmossebergenin jätevoimala-alueella otettiin näyte kalliolouhoksen täyttömaakerroksesta huhtikuussa Koekuopasta otetun näytteen perusteella sinne kertyvä vesi oli hyvin typpipitoista ja veden ph oli 10,7. Uudenmaan piirin mielestä hakemukseen olisi tullut liittää selkeä karttakuva eri mittauspisteiden ja hulevesien johtamiseen tarkoitetun ojan sijainnista Hulevesien johtamisreitti muutetaan siis kulkemaan ojien kautta Westerkullanojaan ja Natura alueelle. YVA -menettelyn yhteydessä ei selvitetty hankkeen vaikutuksia läheisille Natura alueille. Vaikutuksista todettiin ainoastaan, että niitä ei ole tai ne ovat hyvin vähäisiä. Uudenmaan piirin käsityksen mukaan ympäristövaikutukset olisi tullut selvittää parem- 39

40 min jo tuolloin, ja etenkin nykyisessä tilanteessa asian tarkempi tutkiminen on välttämätöntä. Hulevesien korkea typpipitoisuus aiheuttaa meressä rehevöitysriskiä ja typen rehevöittävä vaikutus tulee arvioida erityisesti Natura alueen osalta. Lupamääräyksissä on joka tapauksessa velvoitettava selvittämään ja tarkkailemaan myös veden emäksisyyttä ja typen ja fosforin lisäksi myös muiden haitallisten aineiden pitoisuuksia. Hulevesipäästöjen mahdolliset vaikutukset pohjavesiin tulisi myös selvittää. Hakemuksessa mainitaan osiossa 2.5.1, että Långrnossebergenin alueen louhimisen jälkeen alueella syntyvä vesi on ilmeisesti pääasiassa imeytynyt kallionrakoihin ja kalliolouhinta-alueen pohjan rakenteeseen, joka on tehty louheesta. Pohjavesi on alueella korkealla. On muistettava, että laajan maa-aineksen ottamisen seurauksena suojaavat maa- ja kasvillisuuskerrokset puuttuvat. Kun huomioidaan alueen maaperän rakenne ja kalliolouhoksen koekuopasta otetun näytteen jo nyt korkea ph-arvo ja typpipitoisuus, voidaan pitää todennäköisenä että ainakin osa haitallisista aineista päätyy pohjaveteen. Päätöksen täytäntöönpano Uudenmaan piirin mielestä Vantaan Energia Oy:lle ei tule myöntää lupaa päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta siltä osin, kuin lupaa haetaan hulevesien järjestelyihin tehtäviin muutoksiin. Uudenmaan piirin käsityksen mukaan hulevesien riittävää puhtautta ja häiriötilanteiden hallintaa hulevesien osalta ei voida varmistaa. Haitallisten hulevesien pääsy vesistöön tekee muutoksenhaun tältä osin hyödyttömäksi. Vantaan Energia Oy ei myöskään ole esittänyt perusteltua syytä, minkä vuoksi hulevesien johtaminen maastoon tulisi sallia ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Suunniteltu johtamisjärjestelmä ei vaadi sellaisia uusia teknisiä muutoksia, etteikö sitä voitaisi toteuttaa myöhäisemmässäkin vaiheessa. Lopuksi Hakemuksessa osiossa mainitaan, että lisääntynyt maakaasumäärä ei edellytä aiemmin suunniteltua suurempaa maakaasuputkea. Olemassa oleva maakaasuputki kulkee alle kilometrin etäisyydellä jätevoimalan tontista. Tältä maakaasulinjalta rakennetaan liityntäputki jätevoimalalle. Rakennettava maakaasuputki alittaa YVA-tarverajan. Uudenmaan piirin mielestä ainakin liityntäputken sijainti olisi tullut esittää, jotta sen mahdollisia vaikutuksia olisi voitu arvioida. Vantaan Energia Oy on myös esittänyt, että laitos vapautettaisiin kevytöljypolton aikana päästörajojen noudattamisvelvoitteesta. Uudenmaan piiri toteaa, että yhtiö ei ole esittänyt riittävää perustelua tälle vaatimukselle. CC toteaa saapuneessa muistutuksessa mm. seuraavaa: Kuulutuksessa ei käy ilmi, mitä päästöjä maastoon sisältävät mittavat määrät hulevettä sisältävät. Muistuttaja asuu laitoksesta etelään pohjavesialu- 40

41 eella, josta otamme taloutemme käyttöveden. Muistuttaja ei salli laitokselta mitään jätevesiä maastoon. Suunnitellut ilmaan päästettävät päästöt ovat kerättävä savukaasuista ja toimitettava ongelmajätelaitoksiin. Kun hakijan mukaan on hakemuksessa ilmoitetut mittavat määrät päästöjä kokonaisuuteen verrattuna hyvin vähäisiä, on viranomaisten aiheellista tarkastella koko ympäristölupaa uudelleen. Aihe on varmasti vaikea, mutta nykypäivän Suomessa ei voi enää vedota kokemattomuuteen tai tietämättömyyteen. Tämä koskee hakijaa sekä viranomaisia. Puhdas ympäristö on suurimpia luonnonvarojamme. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus esittää vastine ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Vantaan Energia Oy toteaa saapuneessa vastineessa mm. seuraavaa: Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Savukaasulauhduttimen lisääminen prosessiin Hakijalla ei ole huomautettavaa Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta. Kaasuturbiini ja kevyen polttoöljyn käyttö kaasuturbiinin polttoaineena Hakija on luvan muutoshakemuksessaan esittänyt, että lupamääräyksen 12. mukaiset päästöjen raja-arvot asetetaan IE-direktiivin määräysten mukaisesti, minkä Uudenmaan ELY-keskus lausunnossaan hyväksyy. Jätevoimalan alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa vuodelta 2009 oli esitetty, että kevyttä polttoöljyä käytetään kaasuturbiinin varapolttoaineena. Tässä puheena olevassa lupamuutoshakemuksessa hakija tarkentaa lupahakemusta näiltä osin. Hakija on esittänyt, että kaasuturbiinin varapolttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn poltto tarkennetaan koskemaan ainoastaan häiriö- ja muissa poikkeustilanteissa maakaasun jakelun keskeytyessä polttoaineen saatavuudessa ilmenneiden puutteiden vuoksi. Kyseessä ovat poikkeustilanteet, jolloin maakaasua ei ole saatavilla. Kevyen polttoöljyn käyttäminen vain poikkeustilanteissa on ympäristönsuojelun kannalta perusteltua, joten tästä johtuen hakija on esittänyt lupamääräysten 12 ja 33 muuttamista. Hakija toteaa, että tilanteissa, jolloin kevyttä polttoöljyä joudutaan käyttämään maakaasun sijasta, ovat ympäristönsuojelulain 62 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Poikkeuksellisen tilanteen sattuessa hakija ilmoittaa ympäristönsuojelulaissa säädetyn mukaisesti tapahtuneesta viipymättä valvontaviranomaiselle. Poikkeuksellisia tilanteita ei tule ottaa huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkastelussa. Tästä johtuen kevyelle polttoöljylle ei ole tarpeen asettaa ilmanpääs- 41

42 töjen raja-arvoa, eikä se myöskään ole ympäristönsuojelulain säännökset huomioiden perusteltua. Hakija on esittänyt, että lupamääräyksen 12. kevyen polttoaineen päästöjen raja-arvojen sijaan poikkeustilanteissa on noudatettava lupamääräyksen 23. edellytyksiä. Lupamääräykseen 23. hakija on esittänyt lisättäväksi kevyen polttoöljyn käyttöä poikkeustilanteessa koskevat muutokset. Lisäksi hakija on esittänyt, että lupamääräyksestä 33 poistetaan toinen kappale kevyen polttoöljyn pitkäaikaisesta käytöstä. Hakijan muutoslupahakemuksessaan esittämät lupamääräykset ovat edellä esitetyn perusteella riittävät pilaantumisen estämiseksi ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla. Maakaasukäyttöisen apukattilan lisääminen jätteenpolttoprosessiin Kuten hakijan luvan muutoshakemuksessa on esitetty, apukattilassa suunnitellaan käytettävän kevyttä polttoöljyä väliaikaisena varapolttoaineena niissä tilanteissa, joissa pääpolttoaineena käytettävän maakaasun saanti on estynyt hakijasta riippumattomasta syystä. PINO-asetuksen 5 :n 5 momentin mukaan: Jos pääasiallista polttoainetta ei ole saatavissa ja yksikkö siirtyy käyttämään yksinomaan varapolttoainetta, yksikön päästöihin sovelletaan varapolttoaineen päästöraja-arvoja. Pääpolttoaineena käytettävän maakaasun saannin estyminen on erittäin epätodennäköiseksi, eikä sitä tulla missään vaiheessa korvaamaan pysyvästi kevyellä polttoöljyllä siten että laitos siirtyisi käyttämään ainoastaan kevyttä polttoöljyä. Tilanne on siten apukattilan osalta samanlainen kuin edellä on esitetty kaasuturbiinin käytön häiriö- ja poikkeustilanteissa. Näin ollen myöskään apukattilan kohdalla kevyen polttoöljyn ilmapäästöille ei tule asettaa raja-arvoja. Hakija viittaa edellä esittämiinsä perusteluihin. Muutosten vaikutukset savukaasupäästöihin, päästöjen leviämiseen ja ilmanlaatuun Luvan muutoshakemuksen mukaan ilmatieteen laitoksen leviämisselvityksessä käytettiin muuttuneita päästö- ja savukaasutietoja lukuun ottamatta samoja lähtötietoja (mm. meteorologia ja pisteikkö) kuin vuonna 2009 tehdyssä jätevoimalan ilmanlaatuselvityksessä. Eli tekniset lähtöarvot muutettiin vastaamaan hakemuksessa esitettyjä uusia tietoja, kuten piipun korkeus, mutta meteorologia ja muut vastaavat ympäristöä koskevat lähtötiedot olivat samat vertailtavuuden vuoksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty käytetyt tekniset lähtötiedot: 42

43 Vuoden 2009 lähtötiedot 43 Jätteenpolttokattilat Kaasuturbiini Uudet laskelmat Jätteenpolttokattilat 1) Kaasuturbiini (savukaasulauhdutin toiminnassa) Teho (MW) 2 x x ,9 Käyntiaika (h/a) Typenoksidipäästöt (NO 2:na, t/a) Savukaasujen lämpötila ( C) Savukaasujen tilavuusvirtaus (Nm 3 /h) Savukaasun nousunopeus (m/s) Piipun korkeus (m) Yhden hormin halkaisija (m) 2) 1,8 3,9 1,8 2,4 1) Savukaasulauhduttimen käyttöarvo-oletukset 2) Jätevoimalassa on kaksi samanlaista hormia, jotka johdetaan samaan piippuun Hakija yhtyy Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon siltä osin kuin siinä todetaan, että hakemuksessa esitettyjen muutosten vaikutukset savukaasupäästöihin, päästöjen leviämiseen ja ilmanlaatuun eivät ole merkittäviä. Hulevesien johtamisjärjestelyihin tehtävät muutokset sekä vesien johtaminen maastoon laitosalueelta Hakija haluaa selventää, että muutoshakemuksessa esitetyn mukaisesti savukaasulauhduttimelta tuleva lauhde puhdistetaan jätteenpolttoasetuksen vaatimalle tasolle. Tämän jälkeen se johdetaan viemäriin tai hyötykäyttöön laitoksen muihin prosesseihin. Viemäriin johdettavan jäteveden laadusta sovitaan lisäksi viemärilaitoksen kanssa. Maastoon johdettava vesi on raakavesisäiliön ylijuoksuvettä ja lisäveden valmistuksessa syntyvää vettä. Tämän veden laatu vastaa vähintään talousveden laatua. Raakavesisäiliön sisältämä vesi on suoraan kaupungin vesijohtoverkosta otettua vettä. Lisävesiprosessissa vesi puhdistetaan hyvin tarkasti vastaamaan prosessiveden vaatimuksia, jotka ovat talousvesivaatimuksiakin tiukemmat. Näin ollen näitä vesiä ei ole tarpeen erikseen tutkia eikä johtaa jätevesiviemäriin, koska sille ei ole lainmukaista perustetta. Hakija toteaa, että hulevesien johtamisjärjestelyyn ja maastoon johtamiseen tehtävät muutokset ja niiden vaikutukset on esitetty perusteellisesti luvan muutoshakemuksessa. Eri hulevesialueet on esitetty hakemuksen liitteenä 1 olevassa kartassa. Muutoksista on hakemusta laadittaessa neuvoteltu viranomaisen kanssa. Vastineen liitteenä on esitetty maastoon johdettavien hulevesien purkukohta Westerkullanojaan ja vesien virtaussuunnat maastossa. Hakija viittaa lisäksi Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon, jota on käsitelty jäljempänä. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että hulevesien johtamisjärjestelyihin esitetty muutos tukee hulevesiohjelmaa paremmin kuin lupapäätöksessä vaadittu puhtaiden hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Myös Vantaan kaupunginhal-

44 lituksen lausunnossa tuetaan hakijan esittämää hulevesien johtamisjärjestelyä. Tarkkailu Hakija on esittänyt, että savukaasulauhduttimelta tulevaa lauhdetta tarkkaillaan puhdistuksen jälkeen jätteenpolttoasetuksen edellyttämällä tavalla. Tämä tarkkailu tapahtuu ennen kuin lauhdetta johdetaan viemäriin tai hyötykäyttöön laitoksella. Viemäriin johdettavaa jätteenpolttoasetuksen laadun mukaista lauhdetta tarkkaillaan lisäksi viemärilaitoksen edellyttämällä tavalla. Hakija toteaa, että raakavesisäiliön ylijuoksuveden ja lisävesiprosessin rejektiveden laatua ei tarvitse erikseen tutkia eikä raportoida, koska se ei ole tarpeen ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun pilaantumisen ehkäisemiseksi. Raportointi Hakija toteaa, että raakavesisäiliön ylijuoksuveden ja lisävesiprosessin rejektiveden laatua ei tarvitse erikseen myöskään raportoida. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tarve Hakija yhtyy Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon, jonka mukaan suunnitellut muutokset eivät edellytä YVA-lain tarkoittamaa arviointimenettelyä. Liikennevirasto Hakija toteaa, jätevesiä ei johdeta pois laitokselta siten, että ne voisivat joutua Vuosaaren sataman rautatietunneliin. Jätevoimalan rakennustöitä ei käsitellä vireillä olevassa ympäristöluvan muutoshakemusasiassa. Louhintatöistä on vastannut Rudus Oy. Fingrid Oyj Fingrid Oyj:n lausunto ei liity selityksen kohteena olevaan lupa-asiaan. Hakija on huomioinut jätevoimalan voimajohtojen sijoittamisessa Fingrid Oyj:n mainitsemat asiat ja työturvallisuusohjeet. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Hakija yhtyy Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon. Vantaan kaupunginhallitus Hulevesien osalta hakija viittaa luvan muutoshakemuksessansa ja edellä esittämäänsä ja toteaa, että jätevoimalan hulevedet johdetaan maastoon ainoastaan puhtaiksi luokitelluilta alueilta, eli katoilta, puhtailta asfalttialueilta ja rakentamattomilta alueilta. Jätebunkkerin välittömässä läheisyydessä 44

45 jäteautojen kuljetusreitillä muodostuvat hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Hakija on esittänyt, että maastoon johdettavista hulevesistä tarkkaillaan kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet. Jätevoimalan teknisten muutoksien, savukaasulauhduttimen ja suuremman kaasuturbiinin sekä apukattilan, aiheuttama vaikutus ilmanlaatuun ja laskeumaan voidaan päästömäärämuutosten ja leviämismallilaskelmien tulosten mukaan arvioida jäävän vähäiseksi, koska maksimipitoisuustasot jäävät muutosten jälkeen alle 3 % ilmanlaadun ohjearvoista ja alle 2 % ilmanlaadun raja-arvoista. Savukaasulauhduttimen puhdistettu jätevesi vastaa laadultaan talousvettä, eikä sen johtamisella maastoon ole vaikutuksia pohjaveteen. Näin ollen hulevesille ei ole ympäristönsuojelullista perustetta asettaa raja-arvoja. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Veden laadun tarkkailun osalta hakija viittaa edellä esitettyyn hulevesien sekä raakavesisäiliön ylijuoksun ja lisäveden valmistuksen rejektin laadusta. Hakija toteaa, että raakavesisäiliön ylijuoksuvettä ja lisävesiprosessissa syntyvää vettä johdetaan pieniä määriä hulevesisäiliön kautta maastoon. Nämä vedet vastaavat laadultaan talousvettä. Raakavesisäiliön sisältämä vesi on suoraan kaupungin vesijohtoverkosta otettua vettä. Lisävesiprosessissa vesi puhdistetaan hyvin tarkasti vastaamaan prosessiveden vaatimuksia, jotka ovat talousvesivaatimuksiakin tiukemmat. Lisäksi hakija toteaa, että maastoon johdettavat hulevedet ohjataan tarpeen mukaan öljynerotuksen kautta. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen hulevesistä ei ole ympäristönsuojelullista perustetta analysoida kiintoaineen, typen ja fosforin lisäksi muita parametrejä. Raakavesisäiliön ja lisäprosessin ylivuotoveden ominaisuuksia ei edellä sanottuun viitaten ole tarpeen analysoida lainkaan, koska se ei ole tarpeen ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 43 :n tarkoittamalla tavalla. Näistä syistä vastaavia parametreja ei myöskään ole tarpeen analysoida purkuojan sedimentistä. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnossa esitetyn johdosta. AA Hakija toteaa, että jätevesiä ei johdeta maastoon, vaan ne käsitellään laitoksella lupamääräysten mukaisesti. Tämän jälkeen jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Hakija on esittänyt ainoastaan puhtaiden sadevesien ohjaamista maastoon piha- ja kattoalueilta. Lisäksi maastoon johdettaisiin pieniä määriä raakavesisäiliön ylijuoksuvettä ja lisävesiprosessissa syntyvää vettä. Nämä vesijakeet vastaavat laadultaan talousvettä. Raakavesisäiliön sisältämä vesi on suoraan kaupungin vesijohtoverkosta otettua vettä. Lisävesiprosessissa vesi puhdistetaan hyvin tarkasti vastaamaan prosessiveden vaatimuksia, jotka ovat talousvesivaatimuksiakin tiukemmat. 45

46 Laitoksen toiminta järjestetään hakemuksen mukaisesti niin, että riskiä haitta-aineiden joutumisesta hulevesien joukkoon voidaan merkittävästi vähentää. Puhtaiden hulevesien johtamista koskeva muutos ei aiheuta ympäristön pilaantumista ympäristönsuojelulaissa tarkoitetulla tavalla. Maastoon johdettavien hulevesien sadevesijärjestelmä ja tasausallas varustetaan kiintoainetta pidättävillä rakenteilla, mikä vähentää Westerkullanojan kiintoainekuormitusta merkittävästi. Lisäksi maastoon johdettavat hulevedet ohjataan tarpeen mukaan öljynerotuksen kautta, kuten hakemuksessa on todettu. Hakija viittaa lisäksi Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että hulevesien johtamisjärjestelyihin esitetty muutos tukee hulevesiohjelmaa paremmin kuin lupapäätöksessä vaadittu puhtaiden hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Myös Vantaan kaupunginhallituksen lausunnossa tuetaan hakijan esittämää hulevesien johtamisjärjestelyä. BB YVA-menettelyn soveltuminen YVA-menettelyn tarpeen osalta hakija toteaa, että YVA-lain 4 :n 2 momentissa säädetään YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa tapauskohtaisesti hankkeen suhdetta ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn lähtökohtana ovat 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavat merkittävät haitalliset ympäristövaikutukset. YVA-menettelyn harkinnassa annetaan erityistä merkitystä hankkeen laadulle, laajuudelle, sijainnille, hankkeen ja muun hankkeen mahdollisille yhteisvaikutuksille sekä YVA-lain 2 :ssä tarkoitetuille ympäristövaikutuksille. Edellä esitettyjen tapauskohtaista YVA-menettelyä säätelevien säännösten perusteella hakija katsoo, että jätteenpolttolaitoksen kapasiteetissa on kyse niin pienestä lisäyksestä verrattuna YVA-menettelyssä ilmoitettuun määrään, ettei eroavaisuudella ole käytännössä mitään merkitystä ympäristövaikutusten kannalta, vaan kyse on normaalista hankkeen tarkentumisesta lupahakemusvaiheessa. Jätevoimalan ympäristölupapäätöksessä (UUS-2009-Y ) todettiin poltettavaan jätemäärään liittyen, että jätevoimalan polttokapasiteetin nosto tonnista tonniin ei ole sellainen muutos, joka edellyttäisi uutta ympäristövaikutusten arviointia. Perusteluna tälle on, että ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 6 :n mukaan jätteenpolttolaitoksilla arviointimenettelyn alaraja on 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Jätevoimalan käyttö- 46

47 aika on noin 330 vrk/a, jonka mukaan laskettuna arviointimenettelyn alaraja on t/a. Kaasuturbiinin osalta hakija pyysi Uudenmaan ympäristökeskuksen kannanottoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta jätevoimalaan liitettävän polttoaineteholtaan 100 MW:n kaasuturbiinin vuoksi. Uudenmaan ympäristökeskus päätti , että kaasuturbiinin liittäminen jätevoimalaan ei vaadi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska teho ei ylitä YVA-asetuksen 6 :n 7) kohdan tehorajaa 300 MW kattila- tai voimalaitoksille. Lupamuutoshakemuksessa esitetyn kaasuturbiinin polttoaineteho on 86 MW (aiemmin 77 MW) ja bruttosähköteho 31 MW (aiemmin 26 MW). Lisäksi lämmöntalteenottokattilan lisäpolton suunnitellaan aiemmasta poiketen olevan jatkuvasti käytössä. Lisäpolton polttoaineteho on 5,9 MW, joten kaasuturbiinin ja lämmöntalteenottokattilan polttoaineteho on yhteensä 92 MW. Tämä alittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen YVA-tarveharkinnan kohteena olleen 100 MW:n kaasuturbiinin tehon. Edellä esitetyn lisäksi hakija viittaa Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitettyyn. Hakija huomauttaa että YVA-lain 6 :n mukaan ELYkeskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta YVA-lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen eli arvioi YVA-menettelyn sovellettavuuden kyseiseen hankkeen muutokseen. Kuten Uudenmaan ELYkeskuksen lausunnosta käy ilmi, ei se YVA-lain tarkoittamana viranomaisena katso hankkeeseen soveltuvan YVA-lain mukaista YVA-menettelyä. Edellä esitetyn perusteella hankkeen muutokseen ei tule soveltaa YVA-lain 4 :n 2 momentin mukaista harkinnanvaraista YVA-menettelyä. Savukaasulauhduttimien jätevedet Savukaasulauhduttimilta tulevat jätevedet puhdistetaan jätteenpolttoasetuksen mukaisesti (lupahakemuksen kaaviokuva 2-1). Lauhdevedet pyritään ensisijaisesti hyödyntämään voimalaitoksella kaukolämpöverkon ja prosessin lisävetenä. Lisäksi lauhdevettä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan pohjakuonan jäähdytyksessä sekä savukaasunpuhdistusjärjestelmän lisävetenä, jolloin keskimääräisessä ajotilanteessa viemäriin ei johdeta lauhdevettä lainkaan tai hyvin vähän. Raakavesisäiliön ylijuoksuvettä ja lisävesiprosessissa syntyvää vettä johdetaan pieniä määriä hulevesisäiliön kautta maastoon. Nämä vesijakeet vastaavat laadultaan talousvettä. Raakavesisäiliön sisältämä vesi on suoraan kaupungin vesijohtoverkosta otettua vettä. Lisävesiprosessissa vesi puhdistetaan hyvin tarkasti vastaamaan prosessiveden vaatimuksia, jotka ovat talousvesivaatimuksiakin tiukemmat. Talousvedenlaatuisen puhdistetun savukaasulauhduttimelta tulevan veden johtaminen ei muuta aikaisemmin esitettyjä arvioita pohjaveteen kohdistuvista vaikutuksista. Käytännössä hakijan esittämän muutoksen seurauksena osa jätevoimalan alueella muodostuvista hulevesistä johdettaisiin jätevesiviemärin sijaan jätevoimalaitosalueen ulkopuolella sijaitsevaan avo-ojaan. Mikäli hulevedet 47

48 johdettaisiin jätevesiviemäriin, ovat pohjaveden pinnan tasoon kohdistuvat vaikutukset samanlaiset kuin siinä tapauksessa, että hulevedet johdettaisiin jätevoimalaitosalueen ulkopuolella sijaitsevaan avo-ojaan. Kummassakin tapauksessa hulevesien imeytyminen pohjavedeksi estyy. Näin ollen pohjaveden laadullisen tai määrällisen tilan kannalta ei ole merkitystä, kumpi menetelmä hulevesien johtamiseksi valitaan. Kuten hakijan muutoshakemuksesta käy ilmi, jätevoimala ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Jätevoimalaa lähin vedenhankintaa varten tärkeä Fazerilan I-luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee laitosalueen länsipuolella noin 250 metrin etäisyydellä laitosalueen rajasta. Pohjavesialueen vettä käytetään elintarviketeollisuuden raaka- ja jäähdytysvetenä. Laitosalueesta noin 1,5 km:n etäisyydellä kaakossa sijaitsee Vuosaaren pohjavesialue ( ). Savukaasulauhduttimen puhdistettu jätevesi vastaa laadultaan talousvettä, eikä sen johtamisella maastoon ole vaikutuksia pohjaveteen. Hakija toteaa, että toimittaessa lupahakemuksen mukaisesti, ei toiminnasta aiheudu ympäristönsuojelulaissa kiellettyä pohjaveden pilaantumista. Apukattila Kuten hakijan ympäristöluvan muutoshakemuksessa on esitetty, apukattila ei ole käytössä jätevoimalan toimiessa normaalisti. Apukattila on silti välttämätön jätevoimalan toiminnalle, koska sitä käytetään tuottamaan höyryä jätekattiloiden käynnistystilanteissa sekä jätekattiloiden huoltotöiden aikana noin kuukauden ajan kesäaikana. Kevyen polttoöljyn käyttämistä poikkeustilanteissa väliaikaisena varapolttoaineena apukattilassa hakija on käsitellyt edellä. Kevyen polttoöljyn käytön vaikutukset laitoksen CO 2 -päästöihin poikkeustilanteissa ovat merkityksettömät. Kaasuturbiini Kevyen polttoöljyn käyttöä koskevien vaatimusten osalta hakija viittaa edellä esittämäänsä. Kaasuturbiinin savupiipun korkeus on suunniteltu 70 metriseksi aiemman 50 metrin asemesta. Korkeamman savupiipun ansiosta päästöt leviävät ilmaan tehokkaammin, jolloin päästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet ilmassa jäävät entistä pienemmiksi. Finavia on hakijan pyynnöstä selvittänyt jätevoimalan 70 metriä korkeiden savupiippujen vaikutuksesta lentoliikenteeseen. Finavia on lausunnossaan todennut, ettei piipuilla ole vaikutusta Finavian lentoasemien korkeusrajoituspintoihin eikä lentoliikenteen sujuvuuteen. Piiput tulee varustaa lentoestevaloilla ja - maalauksilla. 48

49 49 Hulevedet Jätevoimalan toteutusprojektin edetessä on todettu, että lupamääräyksen mukaisesti toimien jätevesiviemäriin johdettaisiin suuri määrä sellaisia vesiä, jotka voitaisiin ominaisuuksiensa puolesta johtaa turvallisesti maastoon. Suuri vesimäärä kuormittaisi turhaan viemäristön kapasiteettia. Jätevesiviemärin asemesta hulevedet voidaan johtaa maastoon, lukuun ottamatta jätebunkkerin välittömässä läheisyydessä muodostuvia hulevesiä, jotka edelleen johdettaisiin jätevesiviemäriin. Johdettaessa hulevesiä maastoon, suoritetaan näiden osalta myös laadun tarkkailua. Maastoon johdettavien hulevesien sadevesijärjestelmä ja tasausallas varustetaan kiintoainetta pidättävillä rakenteilla, mikä vähentää Westerkullanojan kiintoainekuormitusta merkittävästi. Lisäksi maastoon johdettavat hulevedet ohjataan tarpeen mukaan öljynerotuksen kautta. Ottaen huomioon Westerkullanojan nykyinen heikko vedenlaatu, jätevoimala-alueen hulevesien muodostumispinta-ala ja toteutettavat vesiensuojelutoimenpiteet, Långmossebergenin jätevoimala-alueen hulevesien vesistövaikutuksia ei arvioida merkittäviksi Westerkullanojan suulla tai Porvarinlahdessa. Vesimäärän lisääntyminen voi vaikuttaa suotuisasti Porvarinlahden kosteikkoalueeseen. Laitoksen toiminta järjestetään niin, että voidaan vähentää riskiä haitta-aineiden joutumisesta hulevesien joukkoon. Puhtaiden hulevesien johtamista koskeva muutos ei aiheuta ympäristön pilaantumista ympäristönsuojelulaissa tarkoitetulla tavalla. Edellä esitetyn perusteella muistutuksessa esitetyt vaatimukset eivät ole ympäristönsuojelulain 43 :n tarkoittamalla tavalla tarpeellisia pilaantumisen ehkäisemiseksi. Edellä esitetyn lisäksi hakija viittaa Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että hulevesien johtamisjärjestelyihin esitetty muutos tukee hulevesiohjelmaa paremmin kuin lupapäätöksessä vaadittu puhtaiden hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Myös Vantaan kaupunginhallituksen lausunnossa tuetaan hakijan esittämää hulevesien johtamisjärjestelyä. Melu Esitetyillä muutoksilla ei ole vaikutuksia laitoksen toimintaan, kuten liikennemääriin tai muuhun melua aiheuttavaan toimintoon. Jätevoimalaan suunnitelluilla muutoksilla ei siten ole vaikutuksia melutasoa koskevan lupamääräyksen 13. noudattamiseen. Jätevoimala suunnitellaan siten, ettei laitoksen toiminnasta kokonaisuutena aiheudu ympäristöön melutason ohjearvojen ylityksiä. Melumallinnus ei siten ole tarpeellinen. Lupamääräys 1. Hakija viittaa ensinnäkin muutoslupahakemuksensa kohtaan 5.2.1, jossa on käsitelty lupamääräykseen 1. esitettyä muutosta ja perusteltu sitä. Kuten hakemuksen kohdassa esitetään, lupamääräystä 1. tulee muut-

50 taa siten, että ympäristöluvassa ympäristönsuojelulain 48 :n nojalla myönnetään oikeus jäteveden johtamiseen. Hakija viittaa lisäksi hakemuksen kohdassa 2.5 esitettyyn ja edellä hulevesien vaikutuksista lausuttuun ja toteaa, ettei toiminnasta muuttamalla hulevesijärjestelmää hakijan esittämällä tavalla aiheudu ympäristönsuojelulaissa kiellettyjä vaikutuksia tai kohtuutonta haittaa muille. Sen sijaan johtamalla puhtaat hulevedet jätevesiviemäriin kuormittaisi se turhaan viemäristön kapasiteettia. Hulevedet voidaan ominaisuuksiensa puolesta turvallisesti johtaa maastoon, lukuun ottamatta jätebunkkerin välittömässä läheisyydessä muodostuvia hulevesiä, jotka edelleen johdettaisiin jätevesiviemäriin. Muuttamalla hulevesijärjestelmää hakijan esittämällä tavalla ei siitä ensinnäkään aiheutuisi kohtuutonta haittaa ja lisäksi johtaminen on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua, kuten ympäristönsuojelulain 48 :ssä säädetään. Johdettaessa hulevesiä maastoon, suoritetaan näiden osalta myös laadun tarkkailua. Hakija viittaa lisäksi Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että hulevesien johtamisjärjestelyihin esitetty muutos tukee hulevesiohjelmaa paremmin kuin lupapäätöksessä vaadittu puhtaiden hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Myös Vantaan kaupunginhallituksen lausunnossa tuetaan hakijan esittämää hulevesien johtamisjärjestelyä. Lupamääräys 12. Hakija on esittänyt, että kaasuturbiinin normaalitoiminalle asetettaisiin uuden IE-direktiivin mukaiset päästöraja-arvot, jolloin typenoksidipäästöjen lisäksi tarkkailtaisiin myös hiilimonoksidia. Esitys siis tarkentaa kaasuturbiinin päästöjen tarkkailua. Hakija on esittänyt kevyelle polttoöljylle annetun päästöraja-arvon poistamista lupamääräyksestä. Kevyttä polttoöljyä käytetään kaasuturbiinissa ainoastaan häiriö- ja muissa poikkeustilanteissa maakaasun jakelun keskeytyessä polttoaineen saatavuudessa ilmenneiden puutteiden vuoksi. Lupamääräyksen 12. kappaleen 4 nojalla tällaisia tilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkastelussa, jolloin kevyelle polttoöljylle ei ole tarpeen asettaa ilmanpäästöjen raja-arvoa. Hakija viittaa lisäksi edellä mainittuun, jossa on muun ohella todettu kyseessä olevan kevyen polttoöljyn käyttö ainoastaan ympäristönsuojelulain 62 :n 2 momentin tarkoittamista häiriö- ja poikkeustilanteissa. Poikkeustilanteissa on kuitenkin noudatettava lupamääräyksen 23. edellytyksiä, johon hakija esittää lisättäväksi kevyen polttoöljyn käyttöä poikkeustilanteessa koskevat muutokset. Edellä esitetyn perusteella lupamääräykseen 12. ei ole tarpeen asettaa rajaarvoja kevyen polttoaineen päästöille. Lupamääräys 33. Lupamääräyksen 33. toisessa kappaleessa on asetettu erityiset mittausvelvoitteet, joita tulee noudattaa pitkäaikaisen kevyen polttoöljyn käytön aikana. Hakija esittää, että lupamääräyksestä 33. poistetaan toinen kappale kevyen polttoöljyn pitkäaikaisesta käytöstä. Kun kevyttä polttoöljyä käyte- 50

51 tään kaasuturbiinissa ainoastaan kaasumaisen polttoaineen toimituksessa äkillisesti ilmenneiden ongelmien aikana, ei kyseiselle lupamääräyksen asettamiselle ole perusteita ja se tulisi poistaa selvyyden vuoksi. Lupamääräystä ei tule asettaa, koska se ei ole tarpeellinen pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain 43 :ssä tarkoitetulla tavalla. Lupamääräys 34. Hakija viittaa edellä sanottuun hulevesien johtamisen muuttamisen tarpeellisuudesta ja vaikutuksista. Lupamääräys 12a Hakija viittaa edellä esittämäänsä ja toteaa, että jätteenpolttoprosessiin liitettävä höyryteholtaan 10 megawatin maakaasukäyttöinen apukattila on oleellinen laitoksen toiminnan kannalta. Apukattilaa käytetään tuottamaan höyryä jätekattiloiden käynnistystilanteissa sekä jätekattiloiden huoltotöiden aikana noin kuukauden ajan kesäaikana. Apukattila ei ole käytössä jätevoimalan toimiessa normaalisti. Hakija on esittänyt lupamääräystä 12a apukattilan tarkkailemiseksi PINO-asetuksen mukaisesti. Lupamääräys 24a Hakija viittaa edellä esittämäänsä ja toteaa, että lupamääräys 24a tulee asettaa hakijan ehdotuksen mukaisesti. Lupamääräys 33a Hakija on esittänyt lupamääräystä 33a apukattilan toimintaa koskevan PINO-asetuksen ympäristönsuojeluvaatimusten noudattamiseksi, joten lupamääräys 33a tulee asettaa hakijan ehdotuksen mukaisesti. Lupamääräys 40 Kuten hakija muutoslupahakemuksensa kohdassa on esittänyt, PINO-asetuksen 16 edellyttää tarkkailusuunnitelman laatimista ja toimittamista toimivaltaiselle viranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Näin ollen lupamääräys 40. tulee asettaa hakijan ehdotuksen mukaisena, jotta toiminta täyttää PINO-asetuksen vaatimukset. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry YVA YVA-menettelyn osalta hakija viittaa edellä mainittuun. Savukaasulauhduttimiin käytettävät kemikaalit Muistutuksessa on sekoitettu hakemuksessa esitetyt kaksi eri asiaa: puhdistamattoman lauhteen laatu ja ajoittain maastoon johdettavan raaka- 51

52 vesisäiliön ylijuoksun ja lisäveden valmistuksessa syntyvän veden laatu. Hakemuksessa on kerrottu, että lauhteen laadusta ei ole vielä analyysitietoja, mutta sen oletetaan olevan suhteellisen puhdasta johtuen siitä, että sitä edeltävän savukaasunpuhdistuslaitteiston tehokkuus on mitoitettu korkeaksi. Tässä kohtaa lauhteella tarkoitetaan savukaasulauhduttimista suoraan tulevaa lauhdetta, jota ei ole vielä puhdistettu. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti savukaasulauhduttimilta tuleva lauhde puhdistetaan jätteenpolttoasetuksen vaatimalle tasolle. Tämän jälkeen se johdetaan viemäriin tai hyötykäyttöön laitoksen muihin prosesseihin. Viemäriin johdettavan jäteveden laadusta sovitaan lisäksi viemärilaitoksen kanssa. Maastoon johdettava vesi on raakavesisäiliön ylijuoksuvettä ja lisäveden valmistuksessa syntyvää vettä. Raakavesisäiliön sisältämä vesi on suoraan kaupungin vesijohtoverkosta otettua vettä. Lisävesiprosessissa vesi puhdistetaan hyvin tarkasti vastaamaan prosessiveden vaatimuksia, jotka ovat talousvesivaatimuksiakin tiukemmat. Näiden vesijakeiden laatu vastaa siis vähintään talousveden laatua. Muistutuksessa on kerrottu neutralointiin käytettävän natriumhydroksidin terveyshaitoista ja epäilty sen johtuvan maastoon vesijakeiden mukana. Natriumhydroksidin tehtävänä on neutraloida hapan lauhde. Neutralointireaktiossa syntyy vettä ja suolaa. Puhdistettu lauhde ei siten sisällä natriumhydroksidia eikä sitä pääse luontoon. Hulevedet ja vaikutuksen vesistöön Hakija viittaa ensinnäkin edellä sanottuun. Jätevoimalan teknisten muutoksien, savukaasulauhduttimen ja suuremman kaasuturbiinin sekä apukattilan, aiheuttama vaikutus ilmanlaatuun ja laskeumaan voidaan päästömäärämuutosten ja leviämismallilaskelmien tulosten mukaan arvioida jäävän vähäiseksi, koska maksimipitoisuustasot jäävät muutosten jälkeen alle 3 % ilmanlaadun ohjearvoista ja alle 2 % ilmanlaadun raja-arvoista. Näin ollen elohopealle ei ole tarpeen asettaa raja-arvoa. Öljyvahinkoihin varaudutaan monilla tavoin. Öljyn varastointisäiliö on varustettu vuotoaltaalla ja öljyn lastauspaikka on asfaltoitu sekä viemäröity. Lastauspaikan alla on betoninen kaukalo, josta vesi virtaa sululla varustettuun säiliöön. Sulku pidetään aina lastaustilanteessa kiinni, jolloin vahingon sattuessa öljyn pääsy maastoon estyy. Mahdolliset vuodot saadaan talteen suoja-altaisiin tai lietteen- ja öljynerotuskaivoihin. Lisäksi hulevedet johdetaan maastoon tasausaltaan kautta, jolloin vesi voitaisiin poikkeustilanteessa pysäyttää altaaseen. Rankkasateiden sattuessa tasausallas voidaan tarvittaessa tyhjentää erikseen ja hulevedet johtaa poikkeuksellisesti viemäriin. Hulevesien johtamisen muuttaminen hakijan esittämällä tavalla siten, että kattovesien lisäksi maastoon sallittaisiin johtaa hulevesiä piha-alueilta, lukuun ottamatta välittömästi jätebunkkerin läheisyydessä sijaitsevia alueita, sekä lisäksi talousvedenlaatuista puhdistettua savukaasulauhduttimelta tu- 52

53 levaa vettä, ei muuta aikaisemmin esitettyjä arvioita pohjaveteen kohdistuvista vaikutuksista. Käytännössä hakijan esittämän muutoksen seurauksena osa jätevoimalan alueella muodostuvista hulevesistä johdettaisiin jätevesiviemärin sijaan jätevoimalaitosalueen ulkopuolella sijaitsevaan avo-ojaan. Mikäli hulevedet johdettaisiin jätevesiviemäriin, ovat pohjaveden pinnan tasoon kohdistuvat vaikutukset samanlaiset kuin siinä tapauksessa, että hulevedet johdettaisiin jätevoimalaitosalueen ulkopuolella sijaitsevaan avo-ojaan. Kummassakin tapauksessa hulevesien imeytyminen pohjavedeksi estyy. Näin ollen pohjaveden laadullisen tai määrällisen tilan kannalta ei ole merkitystä kumpi menetelmä hulevesien johtamiseksi valitaan. Sen sijaan jos kaikki hulevedet johdettaisiin viemäriin, jätevesiviemäriin johdettaisiin suuri määrä sellaisia vesiä, jotka voitaisiin ominaisuuksiensa puolesta johtaa turvallisesti maastoon. Suuri vesimäärä kuormittaisi turhaan viemäristön kapasiteettia. Savukaasulauhduttimen puhdistettu jätevesi vastaa laadultaan talousvettä, eikä sen johtamisella maastoon ole vaikutuksia pohjaveteen. Edellä esitetyn lisäksi hakija viittaa Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että hulevesien johtamisjärjestelyihin esitetty muutos tukee hulevesiohjelmaa paremmin kuin lupapäätöksessä vaadittu puhtaiden hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Myös Vantaan kaupunginhallituksen lausunnossa tuetaan hakijan esittämää hulevesien johtamisjärjestelyä. Hakija on esittänyt, että maastoon johdettavista hulevesistä tarkkaillaan muistutuksessakin esitetyt kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet. Kuten hakija muutoshakemuksessaan on esittänyt, jätevoimalan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojeltuja tai muuten arvokkaita luontokohteita. Lähin Natura-alue, Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet (FI ) sijaitsevat lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä hakijan jätevoimalasta. Tämän on todennut myös Vaasan hallinto-oikeus antamassaan päätöksessä nro 11/0369/1, joka on annettu hakijan ympäristölupapäätöksestä dnro UUS-2009-Y Ympäristölupa-asia on tällä hetkellä vireillä korkeimmassa hallintooikeudessa. Vaasan hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että: Kun otetaan huomioon luonnonsuojelullisia arvoja sisältävien kohteiden ja jätevoimalan etäisyys, jätevoimalan sijoitusalue sekä toiminnasta ympäristöön aiheutuvien päästöjen luonne sekä niiden rajoittamista koskevat lupamääräykset, ei jätevoimalan toiminnasta aiheudu merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön tai luonnonsuojelukohteisiin eikä luonnon monimuotoisuuteen. Hakijan muutoslupahakemuksen johdosta ei aiheudu sellaisia muutoksia vaikutuksiin, joiden johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä esitetty ei enää pitäisi paikkansa. Muutoslupahakemuksenkaan mukaisesta toiminnasta ei siten aiheudu luonnonsuojelulaissa kiellettyjä vaikutuksia suojelluille kohteille. 53

54 54 Täytäntöönpano Hakija on aikaisemmassa ympäristölupahakemuksessaan pyytänyt, että päätöksessä määrätään, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Hakijan vuoden 2009 ympäristöluvassa esittämien perustelujen mukaan laitos vähentää merkittävästi kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Pitkä valituskäsittely aiheuttaisi haittoja alueen energiantuotannolle ja jätehuollolle sekä merkittäviä taloudellisia haittoja hakijalle. Jätevoimalan on tarkoitus korvata Martinlaakson voimalaitoksen vuonna 2015 käytöstä poistuvan kattilan Mar1 kapasiteetti. Lisäksi jätevoimala vastaa lisääntyvään kaukolämmöntarpeeseen. Mikäli muutoksenhaun johdosta ympäristölupamääräyksiä muutetaan, tapahtuvat muutosten edellyttämät lisätyöt hakijan vastuulla. Hakija on esittänyt, että ympäristön ennalleen saattamiseksi asetetaan vakuus, jonka suuruudeksi on esitetty euroa myönnetyssä ympäristöluvassa hakijan jätevoimalalle on myönnetty lupa aloitta toimintansa muutoksenhausta huolimatta ja hakijan esittämä vakuus hyväksyttiin. Vaasan hallinto-oikeus muutti antamallaan päätöksellä nro 11/0369/1 ratkaisua toiminnan aloittamisluvasta siten, että jätteenpolttotoiminnan saa aloittaa aikaisintaan Vaasan hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että Luvan saaja voi aloittaa muut toimenpiteet, kuten jätevoimalan rakentamisen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa valituksenalaisen päätöksen mukaisen vakuuden. Kun otetaan huomioon edellä luvan myöntämisedellytyksistä, erityisesti toiminnan sijainnista ja kaavanmukaisuudesta lausuttu, sekä se seikka, että alueella vahvistetun asemakaavan laatimisen yhteydessä vastaavanlaisen toiminnan sijoittumista alueelle on tarkasteltu, on toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista perusteltu syy. Jätteiden polton aloittamiselle ei ole perusteltua syytä myöntää aloittamislupaa ennen , koska toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, ettei jätteenpolttotoimintaa tulla aloittamaan ennen mainittua päivämäärää. Vakuuden määrän on vastattava niitä kustannuksia, jotka voidaan lupaharkinnan yhteydessä ennakoida syntyvän ympäristön ennallistamisesta lupapäätöksen kumoamisen tai sen määräysten muuttamisen vuoksi. Vaasan hallinto-oikeus totesi edelleen, että Ympäristökeskuksen asettaman euron suuruisen vakuuden voidaan arvioida kohtuudella olevan määrältään riittävä toiminnan aloittamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta etenkin kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden tekemä muutos päätöksen täytäntöönpanoon. Näillä perusteilla hallintooikeus katsoo ympäristökeskuksen voineen antaa toiminnanaloittamisluvan ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista ja määrätä asetettavaksi ratkaisunsa mukaisen vakuuden. Hakija on myös nyt vireillä olevassa ympäristöluvan muutosasiassa pyytänyt, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen

55 muuttamisen varalle. Hakija on esittänyt, että aiemmin esitetty euron vakuus ympäristön ennalleen saattamiseksi on edelleen riittävä kattamaan myös muutoshakemuksen mukaisesti toteutettavan jätevoimalan toiminnan. Kuten hakija muutoslupahakemuksessaan on todennut, muutokset eivät vaikuta nykyisten lupamääräysten noudattamiseen, lukuun ottamatta hulevesien johtamista, joiden osalta aiemmassa luvassa määrätty menettely muuttuu. Jätevesiä ei silti missään nimessä johdeta maastoon. Hakija korostaa, että kyseessä on puhtaiden hulevesien johtamista koskeva järjestely. Näin ollen hulevesien johtamisjärjestelyyn ja maastoon johtamiseen tehtävät muutokset eivät aiheuta ympäristön pilaantumista ympäristönsuojelulaissa tarkoitetulla tavalla. Hakijan muutoslupahakemukselle tulee myöntää toiminnan aloittamislupa, koska muuten muutosluvan lainvoimaisuus hulevesien käsittelyn osalta pitkittyy turhaan ja vaikeuttaa jätevoimalan toteuttamista ajallaan. Hakija viittaa edellä hulevesien käsittelystä esitettyyn. Hakija toteaa, että sille tulee myöntää toiminnan aloittamislupa edellä esitetyin perustein, koska hulevesiä koskeva järjestely ei aiheuta merkittävästi suurempia vaikutuksia kuin mitä vuoden 2009 myönnetyssä luvassa asetetut lupamääräykset hulevesien johtamisesta olisivat aiheuttaneet. Näin ollen myöskään hulevesien osalta päätös toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakija viitta lisäksi edellä käsiteltyihin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan, Vantaan kaupunginhallituksen sekä Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoihin, joissa on kannatettu luvan myöntämistä muutoksenhausta huolimatta myös hulevesien johtamisjärjestelyjen osalta. Muut asiat Tämän selityksen kohteena olevassa lupahakemuksessa ei esitetty muutoksia maakaasulinjalta jätevoimalalle rakennettavaan liityntäputkeen. Asia on esitetty jätevoimalan varsinaisessa vuoden 2009 lupahakemuksessa. Poikkeustilanteissa käyttöönotettavaa kevyt polttoöljyn päästöraja-arvojen asettamista on käsitelty edellä. Vastine toimitetusta muistutuksesta Toiminnanharjoittajalle on varattu mahdollisuus antaa vastine toimitetusta muistutuksesta. Vantaan Energia Oy toteaa toimitetussa vastineessa mm. seuraavaa: Hakija huomauttaa, että vuonna 2009 myönnetty ympäristölupa sai pääosin lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä. 55

56 Hulevesien osalta hakija viittaa luvan muutoshakemuksessansa ja päivätyssä vastineessaan esittämäänsä ja toteaa, että jätevoimalan hulevedet johdetaan maastoon ainoastaan puhtaiksi luokitelluilta alueilta, eli katoilta, puhtailta asfalttialueilta ja rakentamattomilta alueilta. Jätebunkkerin välittömässä läheisyydessä jäteautojen kuljetusreitillä muodostuvat hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Hakija on esittänyt, että maastoon johdettavista hulevesistä tarkkaillaan kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet. Jätevoimalan savukaasut puhdistetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Kuten korkein hallinto-oikeus antamassa päätöksessään toteaa, [] jätevoimalan päästöt ovat selvästi alle niille asetettujen raja- ja ohjearvojen eivätkä heikennä merkittävästi alueen ilmanlaatua tai aiheuta ihmisille merkittävää lisäaltistumista ilman epäpuhtauksille. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti savukaasupäästöjen aiheuttamat ulkoilman maksimipitoisuustasot jäävät muutosten jälkeen alle 3 %:iin ilmanlaadun ohjearvoista ja alle 2 %:iin ilmanlaadun raja-arvoista. Voimala alittaa siten myös muutoksen jälkeenkin lainvoimaisessa luvassa jätteenpolttoasetuksen (362/2003) nojalla annetut päästöjen raja-arvot. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti kyseessä olevassa ympäristöluvan muutoshakemuksessa esitetyt muutokset eivät vaikuta nykyisten lupamääräysten noudattamiseen lukuun ottamatta hulevesien johtamista, joiden osalta aiemmassa luvassa määrätty menettely muuttuu. Tässä haetut muutokset ovat välttämättömiä johtuen laitoksen teknisten suunnitelmien tarkentumisesta. Muutosten ympäristövaikutukset ovat kokonaisuutena arvioiden hyvin vähäisiä, ja pääosin positiivisia. 56 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei tutki hakemusta siltä osin kuin siinä on esitetty kaasuturpiinin vapauttamista kevytöljyn polton aikana päästörajojen noudattamisvelvoitteesta LCP-asetuksen (1017/2002) 16 :n 3 momentin (uusi LCP-asetus (96/3013) 19 2 momentti) mukaisesti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää luvan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan toiminnan olennaiselle muuttamiselle koskien kaasuturbiinin polttoainetehon muuttamista (uusi polttoaineteho 86+5,9 MW) ja uuden apukattilan (polttoaineteho10,8 MW) toimintaa. Lisäksi aluehallintovirasto myöntää oikeuden johtaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti lisävesiprosessissa syntyvä laadultaan talousvettä vastaava jätevesi (savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvesi ja lisäprosessissa syntyvä vesi) sekä tämän päätöksen liitteen 1 mukaisen alueen (vihreällä merkitty alue) ja kattojen hulevedet avo-ojaan, josta vietto-

57 putkella Porvoonväylän ali etelään avo-ojaan ja edelleen Westerkullanojaan. Rakenteet tulee toteuttaa hakemuksen täydennyksenä esitettyyn piirustuksen numero 60N (Pöyry Finland Oy, päivätty ) mukaisesti. Aluehallintovirasto muuttaa ympäristöluvan No YS 1696 ( ) siten kuin muutettuna Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 11/0369/1 ( ) ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä taltionumero 229 ( ), lupamääräyksiä 1., 12., 31., 32., 33., 34., 40. ja 42., lisää ympäristölupaan lupamääräykset 12a. ja 33a. Muutettua toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen mukaisesti noudattaen seuraavia lupamääräyksiä. Muutetut ja uudet lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin 1. Jätevoimalassa muodostuvat jätevedet (kuten sosiaalijätevedet, lattioiden pesuvedet ja prosessijätevedet), jätevoimalan bunkkerin ympäristön hulevedet tämän päätöksen liitteen 1 mukaiselta alueelta (punaisella merkitty alue) sekä savukaasulauhduttimen jätevedet, joita ei hyödynnetä laitoksella, on johdettava kunnalliseen jätevesiviemäriin. Yhteys jätevesiviemäriin on voitava sulkea onnettomuustapauksissa. Prosessijätevedet on tarvittaessa neutraloitava ennen jätevesiviemäriin johtamista. Jätevesiviemäriin johdettavat mahdollisesti öljyä sisältävät jätevedet (kuten lattioiden pesuvedet ja päällystetyn piha-alueen hulevedet) on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimien on oltava vähintään standardin SFS-EN luokan II mukaisia. Muiden alueiden (tämän päätöksen liitteen 1 vihreällä merkitty alue) ja kattojen hulevedet sekä savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvesi ja lisävesiprosessissa syntyvä vesi voidaan johtaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti kiintoaineen erotuksella varustetun tasausaltaan kautta viettoputkea pitkin Porvoonväylän ali ja edelleen ojaa pitkin, joka johtaa Westerkullanojaan liitteessä 1 esitetyn kartan mukaisesti. Mahdollisesti öljyä sisältävät hulevedet on johdettava tasausaltaaseen öljynerotuksen kautta. Öljynerottimien on oltava vähintään standardin SFS-EN luokan I mukaisia. Puhtaitten vesien tasausaltaasta avo-ojaan saa johtaa hulevettä enintään noin 100 litraa sekunnissa vuorokausikeskiarvona. Yhteys ojaan on voitava sulkea onnettomuustapauksissa. Edellisestä poiketen rakentamattomien viheralueiden hulevedet voidaan johtaa ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti suoraan maastoon. Luvan haltijan on osaltaan huolehdittava viettoputken ja ojien kunnossapidosta ja se on tarvittaessa velvollinen osallistumaan ojituskustannuksiin vettymishaitan ehkäisemiseksi hulevesien purkupaikan alapuolisilla alueilla. Kaikki öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään kolmen kuukauden välein. 57

58 Testauksista on tehtävä merkintä lupamääräyksessä 42. tarkoitettuun käyttöpäiväkirjaan. Savukaasulauhduttimen puhdistetut jätevedet, sisältäen savupiippujen pisaraerottimilla kerätyt jätevedet, (päätöksen sivulla 6 olevassa kaaviossa esitetty asetuksen 362/2003 mukainen tarkkailupiste) eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja: 58 Epäpuhtaus Kiintoaineksen kokonaismäärä Elohopea ja sen yhdisteet elohopeana (Hg) Kadmium ja sen yhdisteet kadmiumina (Cd) Tallium ja sen yhdisteet talliumina (Tl) Arseeni ja sen yhdisteet arseenina (As) Lyijy ja sen yhdisteet lyijynä (Pb) Kromi ja sen yhdisteet kromina (Cr) Kupari ja sen yhdisteet kuparina (Cu) Nikkeli ja sen yhdisteet nikkelinä (Ni) Sinkki ja sen yhdisteet sinkkinä (Zn) Dioksiinit ja furaanit: jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) liitteen I mukaisesti määritettyjen yksittäisten dioksiinien ja furaanien summana Päästöjen raja-arvot massapitoisuuksina suodattamattomissa näytteissä 95 % 30 mg/l 100 % 45 mg/l 0,03 mg/l 0,05 mg/l 0,05 mg/l 0,15 mg/l 0,2 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 1,5 mg/l 0,3 ng/l Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun: kiintoaineksen kokonaismäärän mittaustuloksista 95 % ja 100 % eivät ylitä edellä asetettuja raja-arvoja; metallien mittaustuloksista enintään yksi vuodessa ylittää edellä asetetun raja-arvon. Tarkastelu on metallikohtainen; yksikään dioksiinien ja furaanien mittaustuloksista ei ylitä edellä asetettua raja-arvoa. Toiminnanharjoittajan on esitettävä ensimmäisen toimintavuoden jälkeen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys viemäriin johdettavan jäteveden määrästä ja laadusta sekä arvio jäteveden esikäsittelytarpeesta. Savukaasulauhduttimen puhdistettuja jätevesiä voidaan käyttää hyödyksi laitoksella hakemuksessa esitetyllä tavalla. (YSL 43, 47, 103c, YSA 37, VNA 151/ , 21, 24, 28, liite 1, liite 4)

59 59 Päästöt ilmaan 12. Kaasuturbiinin savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 70 metriä korkean savupiipun kautta. Kaasuturbiinin savukaasun pitoisuudet poltettaessa eivät saa ylittää seuraavia päästöraja-arvoja (kuivassa savukaasussa muunnettuna 15 % happipitoisuuteen): Epäpuhtaus mg/m 3 (n) Typenoksidit (NO x ) typpidioksidina (NO 2 ) 50 Hiilimonoksidi (CO) 100 Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun jatkuvatoimisten mittauksien perusteella seuraavat edellytykset täyttyivät: yksikään kalenterikuukausittainen keskiarvo ei ylitä edellä asetettuja raja-arvoja; yksikään vuorokausikeskiarvo ei ylitä 110 prosenttia edellä asetetuista raja-arvoista; 95 prosenttia kaikista tuntikeskiarvoista ei ylitä 200 prosenttia edellä asetetuista raja-arvoista. Kaasuturbiinin käynnistys- ja pysäytysjaksoja tai savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkastelussa. Lupamääräyksen 40. mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä kaasuturbiinin käynnistys- ja pysäytysjaksojen sekä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden määrittelyt. Käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittelyt on tehtävä Euroopan komission täytäntöönpanopäätöksen teollisuuden päästöistä annetussa direktiivissä 2010/75/EU tarkoitettujen käynnistys- ja pysäytysjaksojen määrittelemisestä (C(2012) 2948 final, ) mukaisesti. (YSL 43, YSA 37, VNA 96/2013 4, 5, 15, 16, liite 1) 12a. Apukattilan savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 50 metriä korkean savupiipun kautta. Savukaasun ulosvirtausnopeuden on oltava vähintään 5 m/s. Apukattilan savukaasun typenoksidipitoisuus maakaasua poltettaessa saa olla enintään 340 mg/m 3 (n) typpidioksidiksi laskettuna, kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Apukattilan savukaasun päästöt ilmaan kevyttä polttoöljyä poltettaessa saavat olla enintään 800 mg/m 3 (n) typenoksideja typpidioksidiksi laskettuna enintään 850 mg/m 3 (n) rikkidioksidia ja enintään 50 mg/m 3 (n) hiukkasia, kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen.

60 Edellä asetettua päästöraja-arvoa katsotaan noudatetun, kun kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyiden tulokset eivät ylitä rajaarvoa. Kattiloiden käynnistys- ja alasajotilanteita ei oteta huomioon päästörajaarvon noudattamisen tarkasteluissa. Lupamääräyksen 40. mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä apukattilan käynnistys- ja alasajotilanteiden määritykset. (YSL 43, VNA 445/2010 5, 6, 7, liite 1) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 31. Kaasuturbiinin savukaasujen ja palamisprosessin tarkkailu on suoritettava seuraavasti: 60 Epäpuhtaus tai muuttuja Savukaasun typenoksidipitoisuus (NO x ) Savukaasun hiilimonoksidipitoisuus (CO) Savukaasun happipitoisuus (O 2 ), paine ja lämpötila Savukaasun vesihöyrysisältö Tarkkailuvelvoite Jatkuvatoiminen mittaus Jatkuvatoiminen mittaus Jatkuvatoiminen mittaus Jatkuvatoiminen mittaus, mikäli näytteeksi otettua savukaasua ei kuivata ennen päästöjen analysointia. Lupamääräyksen 40. mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä päästöjen tarkkailussa käytettävien näytteenotto- ja mittauspaikkojen sijainti. (YSL 5, 43, 46, 51, YSA 37, VNA 96/2013 7, 25, liite 3) 32. Kaasuturbiinin päästöraja-arvoihin verrattavat kuukausi-, vuorokausi- ja tuntikeskiarvot on määritettävä mitatuista tuntikeskiarvoista, joista on vähennetty seuraava mittaustuloksen 95 %:n luotettavuutta kuvaava osuus: typenoksidit 20 % päästöraja-arvosta ja hiilimonoksidi 10 % päästörajaarvosta. Kokonaispäästöjen (kuten t/a) laskennassa ei saa vähentää mittaustulosten epävarmuuksia. Kaasuturbiinin päästömittauksissa tuntikeskiarvo on hylättävä, jos sen laskentaan käytettävistä hetkittäisarvoista hylätään enemmän kuin 1/3. Apusuureiden mittaushäiriöt eivät aiheuta tuntikeskiarvon hylkäämistä. Vuorokausikeskiarvo on hylättävä, jos sen laskentaan käytettävistä tuntikeskiarvoista hylätään enemmän kuin kolme. Jos kalenterivuodessa hylätään enemmän kuin kymmenen vuorokausikeskiarvoa, on siitä viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toimet, joilla mittausjärjestelmän toiminnan luotettavuutta parannetaan, on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa kymmenen vuorokauden kiintiön ylittymisestä. (YSL 5, 43, 46, YSA 37, VNA 96/ , liite 3)

61 Kaasuturbiinin jatkuvatoimiset päästömittalaitteet on kalibroitava riippumattoman asiantuntijan tekemin rinnakkaismittauksin (QAL2) kolmen kuukauden kuluessa kaasuturbiinin käyttöönotosta ja tämän jälkeen viiden vuoden välein. Muina vuosina savukaasupäästöjen jatkuvatoimisille mittalaitteille on tehtävä tarkastustestit (AST). Kaasuturbiinin jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden luotettavuutta on ylläpidettävä QAL3-menettelyn mukaisesti. 33a. Palamisen tehokkuutta on seurattava apukattilassa mittaamalla savukaasun lämpötilaa ja happipitoisuutta. Mittauksien on oltava jatkuvatoimisia, rekisteröitäviä ja hälyttäviä. Apukattilan savukaasun typenoksidipitoisuus on mitattava 12 kuukauden kuluessa kattilan käyttöönotosta ja tämän jälkeen vähintään käyttötunnin välein. Päästömittaukset on tehtävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaajalla on oltava käyttämiensä mittausmenetelmien (CEN/ ISO/ muu vastaava kansallisesti tai muuten hyväksytty menetelmä) akkreditointi. Mittaukset on tehtävä suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä tehotasolla. Kattiloita ei tarvitse käynnistää vain päästömittausta varten. Lupamääräyksen 40. mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä mittauksissa käytettävät menetelmät, mittausyhteiden sijainti ja arvio mittauspaikan edustavuudesta. Jos em. tietoja ei ole esitetty hyväksyttävästi, on suunnitelma päästömittauksen toteuttamisesta toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettavaksi kuukautta ennen mittausta. Mittausraportissa on esitettävä tiedot kattilan ajotilanteesta mittauksen aikana ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna happipitoisuuteen 3 %. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj (sisään syötettyä energiayksikköä kohti) ja kg/h laskentakaavoineen sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Saatuja tuloksia on verrattava voimassa oleviin päästöraja-arvoihin. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä Vantaan ja Helsingin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. (YSL 5, 43, 46, VNA 445/ , liite 2) 34. Savukaasulauhduttimen puhdistetusta jätevedestä on tehtävä vähintään seuraavat mittaukset: kiintoaineksen kokonaismäärän mittaukset vuorokauden ajalta otetuista virtaukseen suhteutetuista edustavista näytteistä;

62 vuorokauden päästöjä edustavan näytteen kuukausittaiset, virtaukseen suhteutetut mittaukset metallipäästöistä ja niiden yhdisteistä (elohopea, kadmium, tallium, arseeni, lyijy, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki); dioksiinien ja furaanien mittaukset 12 ensimmäisen käyttökuukauden aikana vähintään kerran kolmessa kuukaudessa ja sen jälkeen vähintään kerran kuudessa kuukaudessa. Mittaukset on tehtävä vuorokauden päästöjä edustavista virtaukseen suhteutetuista näytteistä. Jätevesiviemäriin johdettavien jätevesien happamuutta (ph), lämpötilaa ja määrää on mitattava jatkuvatoimisesti. Muilta osin viemäriin johdettavien vesien laatua on tarkkailtava jätevesilaitoksen vaatimusten mukaisesti. Laitokselta vesistöön johdettavia hulevesiä on tarkkailtava ottamalla näytteitä tasausaltaasta ojaan johdettavasta vedestä sekä yhdestä näytepisteestä Westerkullanojasta. Otetuista näytteistä on tutkittava ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuudet sekä orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) ja öljyhiilivetyjen (C 10 C 40 ) pitoisuudet. Tarkkailu on aloitettava vähintään kuusi kuukautta ennen jätteen varastoinnin aloittamista ja suoritettava toiminnan alkamista seuraavan ensimmäisen vuoden ajan kerran kuussa ja tämän jälkeen kaksi kertaa vuodessa (keväisin ja syksyisin). Lisäksi ojaan johdettavaan veden näytteestä on analysoitava metallipitoisuuksia (elohopea, kadmium, tallium, arseeni, lyijy, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki) vähintään kerran ennen jätteen varastoinnin aloittamista ja ensimmäisen toimintavuoden aikana kahdesti (keväällä ja syksyllä) sekä tämän jälkeen kerran vuodessa. Jätevesiviemäriin johdettavien jätevesien ja hulevesien tarkkailun suorittaminen on esitettävä yksityiskohtaisesti lupamääräyksessä 40. tarkoitetussa tarkkailusuunnitelmassa. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä vähintään näytteenottokohdat, näytteenottomenetelmät, mittauskohdat, mittausmenetelmät, käytettävät analyysimenetelmät sekä mittaus- ja analyysimenetelmien herkkyydet ja epävarmuudet. (YSL 5, 43, 46, VNA 151/ , liite 3) 40. Jätevoimalalle on laadittava tarkkailusuunnitelma. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sekä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan ja Helsingin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava viimeistään kuusi kuukautta ennen jätteenpolton aloittamista. Tarkkailusuunnitelma käsitellään soveltuvin osin kuten ympäristölupahakemus. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: polttoaineiden määrän ja laadun tarkkailu kemikaalien kulutuksen tarkkailu palamisolosuhteiden seuranta puhdistinlaitteiden toiminnan tarkkailu kattiloiden, kaasuturbiinin ja apukattilan käynnistys- ja pysäytystilanteiden sekä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden määritykset 62

63 savukaasu- ja jätevesipäästöjen mittausmenetelmät ja mahdolliset korreloivat mittaukset mittalaitteiden häiriötilanteissa jätteenpolton päästömittausmenetelmien vertailu valtioneuvoston asetuksen 151/2013 liitteeseen 3 päästömittauslaitteiden kalibroinnit ja laadunvarmistus apukattilan käyttö- ja päästötarkkailu päästöraja-arvoihin verrattavien pitoisuuksien laskentamenetelmät kokonaispäästöjen laskenta sisältäen E-PRTR -raportoinnin edellyttämät aineet ja yhdisteet osallistuminen ilmanlaadun yhteistarkkailuun ilmapäästöjen vaikutustarkkailu suunnitelma hajuhaittojen seurannan järjestämisestä jätevesiviemäriin johdettavien jätevesien tarkkailu hulevesien tarkkailu pohjavesien ja salaojavesien tarkkailu muodostuvien jätteiden, mukaan lukien pohjakuona ja muut polttojätteet, määrän ja laadun tarkkailu öljy- ja kemikaalivuotojen hälytysjärjestelmien testaukset suojarakenteiden kunnontarkkailu käyttö- ja häiriötietojen dokumentointi raportointi valvontaviranomaisille vastuuhenkilöt. Suunnitelman liitteenä on esitettävä seuraavat tiedot: vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin olevien epäpuhtaiden vesien talteenotto, tutkiminen ja käsittely (määräys 3.) savukaasujen puhdistinlaitteet (määräys 10.) tulokset ennen jätevoimalan rakentamista ja rakentamisen aikana tehdystä pohjavesiseurannasta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli muutokset eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta. (YSL 43, 46, VNA 445/ , liite 2) 42. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan ja Helsingin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: kattila-, kaasuturbiini- ja apukattilakohtainen käyntiaika (h/a) sähkön ja lämmön tuotanto (GWh/a) polttoaineiden kulutus (jätepolttoaineet jäteluokittain jaoteltuna) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineittain ja energiantuotantoyksiköittäin luokiteltuna yhteenveto polttoaineiden laadusta (ainakin tuhka-, rikki- ja klooripitoisuus) yhteenveto savukaasujen puhdistinlaitteiden toiminnasta yhteenveto suoritetuista päästömittauksista ja jatkuvatoimisten mittalaitteiden toiminta-ajoista 63

64 päästöjen vertailu raja-arvoihin raportit jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden kalibroinneista (QAL2), tarkastustesteistä (AST) ja kertaluonteisista päästömittauksista vuosipäästöt ilmaan (aineet joille on asetettu päästöraja-arvo sekä fossiilinen hiilidioksidi) ja päästöjen laskentaperusteet vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen jätevesien määrä ja laatu pitäen sisällään tehtyjen tutkimusten raportit merkittävimpien laitoksessa käytettävien kemikaalien kulutus toiminnassa syntyneiden jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tai muu käsittely ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty yhteenvetoraportti pohjavesitarkkailusta yhteenvetoraportti hulevesien tarkkailusta ja tehtyjen tutkimusten raportit tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Toiminnanharjoittajan on lisäksi julkaistava vuosiraportti tai sen tiivistelmä omilla internetsivuillaan. Jätevoimalan toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö- ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteiden ottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 46, JL 51, 52, VNA 151/ , VNA 445/ , VNA 96/ ) 64 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisu Etelä-Suomen aluehallintoviraston on jättänyt toimivaltaansa kuulumattomana asiana tutkimatta hakemuksen siltä osin, kun siinä on esitetty sovellettavaksi LCP-asetuksen (1017/2002) 16 :n 3 momentin (uusi LCPasetus (96/2013) 19 2 momentti) säännöksiä. Kyseisen momentin soveltamisen osalta toimivaltainen viranomainen on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 1696, esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja ja voimassa olevia lupamääräyksiä, täyttää toiminta ympäristönsuoje-

65 lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon otettuina ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräissä naapurussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyn mukaisesti aluehallintovirasto katsoo, että toimintaan suunnitellut muutokset eivät edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) tarkoittamaa arviointimenettelyä. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen todennäköisyys, toiminnan onnettomuusriski sekä sijaintialueen kaavamääräykset. Kaasuturbiinin toiminnalle on annettu polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (96/2013, LCP-asetus) mukaiset määräykset. Koska kaasuturbiinin toiminta aloitetaan jälkeen, on se katsottu lupaharkinnassa asetuksen 2 :n 7) kohdan mukaiseksi uudeksi energiantuotantoyksiköksi. Apukattilan toiminnalle on annettu polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010, PINOasetus) mukaiset määräykset. Jätevoimalan savukaasulauhduttimien käyttöönotto on huomioitu antamalla syntyvien jätevesien aiheuttamasta kuormituksesta ja tarkkailusta tarpeelliset määräykset. Muutokset hulevesien johtamisesta maastoon on huomioitu tarkentamalla asiaa koskevia määräyksiä. Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 48 :n 1 momentin mukaista oikeutta johtaa tietyt puhtaat jätevedet ja hulevedet viettoputkella Porvoon väylän ali etelään avo-ojaan ja edelleen Westerkullanojaan. Oikeus on myönnetty, koska johtamisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa muille ja johtaminen on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua. Jätevesien johtamisesta on sovittu osin maanomistajien kanssa. Ojan välittömässä läheisyydessä ei ole tonttia, rakennuspaikkaa, uimarantaa tai muuta vastaavaa erityiseen käyttöön otettua aluetta. Lupamääräyksessä 1. on asetettu velvollisuus pitää uoma kunnossa sekä annettu tarkemmat määräykset vesien johtamisesta. Hakijalle on lisäksi myönnetty 48 :n 3 momentin mukainen oikeus viettoputken sijoittamiseksi maantien (Porvoonväylä) ali hakemuksen mukaisesti, ottaen huomioon että putken sijoittamisesta tieliikennealu- 65

66 eelle on sovittu hakijan ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Lupamääräystä on muutettu siten, että on mahdollistettu puhtaiden hulevesien sekä puhtaiden savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvesien ja lisäprosessissa syntyvien vesien johtaminen maastoon jätevesiviemärin sijasta, mahdollistettu savukaasulauhduttimien jätevesien käyttö laitoksella ja asetettu päästörajat hakemuksen mukaisesti savukaasulauhduttimien puhdistettujen jätevesien sisältämille epäpuhtauksille. Jätevoimalan bunkkerin ympäristön (liitteen 1 punaisella merkityt alueet) hulevedet saattavat sisältää haitallisia aineita, joten kyseiset hulevedet on johdettava ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti tasausaltaan kautta jätevesiviemäriin. Sen sijaan muilta alueilta (liitteen 1 vihreällä merkityt alueet) muodostuvat hulevedet ovat hakemuksessa esitetyn ja aluehallintoviraston käsityksen mukaan ominaisuuksiltaan verrattavissa kaupunkialueen hulevesiin, joten niiden johtaminen hiekanerotuksella varustetun tasausaltaan kautta maastoon on perusteltua. Liitteessä 1 on esitetty myös maastoon johdettavien vesien tasausaltaan, viettoputken, uuden avo-ojan ja olemassa olevan avo-ojan sijainti. Mahdollisesti öljyä sisältävät vedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Määräystä on tarkennettu siten, että on annettu vaatimukset öljynerottimien toimintatasolle riippuen siitä, johdetaanko vedet öljynerotuksen jälkeen jätevesiviemäriin vai maastoon. Standardin SFS-EN luokan II mukaisesta öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 100 mg/l ja luokan I mukaisesta öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus alle 5 mg/l. Ilmoitetut pitoisuudet ovat toimintatasoja, eivät päästörajoja. Maastoon johdettavat mahdollisesti öljyä sisältävät vedet on johdettava öljynerottimeen ennen vesien johtamista tasausaltaaseen, jotta öljyn erottaminen on mahdollisimman tehokasta. Lisäksi määräystä on tarkennettu öljynerotuksen hälytysjärjestelmien testauksen kirjapitovelvoitteella. Määräyksessä on mahdollistettu savukaasulauhduttimien puhdistettujen jätevesien hyödyntäminen laitoksen toiminnassa. Päästörajat savukaasulauhduttimien jätevesien sisältämille haitta-aineille on asetettu jätteen poltosta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) mukaisesti. Asetuksen mukaan savukaasun puhdistuksessa syntyvän jäteveden päästäminen vesistöön on ehkäistävä mahdollisimman tehokkaasti. Kun päästöt alittavat määräyksessä annetut päästörajat, tämä vaatimus toteutuu. Hulevesille ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa öljypitoisuuden päästötason lisäksi muita rajoitteita, koska maastoon johdettavien vesien laatu ei poikkea kaupunkialueen huleveden laadusta. Savukaasulauhduttimen raakavesisäiliön ylijuoksutusvedet ja lisäprosessissa syntyvät maastoon johdettavat vedet ovat hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan puhtaita. Savukaasupesurissa syntyvät lauhteet käsitel- 66

67 lään kemiallisesti ja suodatetaan. Tämän käsittelyn jälkeen vesi täyttää jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) vaatimukset. Puhdistettu vesi varastoidaan puhdistetun lauhteen säiliössä ennen johtamista jatkokäsittelyn kautta raakavesisäiliöön tai muuten hyödynnettäväksi laitoksella. Hakemuksessa esitetyn ja aluehallintoviraston käsityksen mukaan raakavesisäiliön ylijuoksu ja lisävesiprosessin rejekti ei voi sisältää merkittäviä pitoisuuksia haitallisia aineita. Muilta osin määräys on sama kuin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä No YS 1696 / ), siten kuin Vaasan hallinto-oikeus on sitä päätöksellä Nro 11/0369/1 ( ) muuttanut. Määräys 12. Toiminnanharjoittaja on esittänyt kaasuturbiinin piipun korkeuden korottamista 70 metriin. Lisäksi on ehdotettu teollisuuspäästödirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU) mukaisten päästörajojen antamista kaasuturbiinille, kun polttoaineena käytetään maakaasua. Päästörajat ilmaan johdettaville päästöille on hakemuksessa ehdotettu annettavaksi uuden laitoksen mukaisesti. Kaasuturbiinin korkeudelle ja ilmaan johdettaville päästöille on annettu LCP-asetuksen (96/2013) mukaiset määräykset. Päästörajat on asetettu asetuksen liitteen 1 taulukon 4 ja siihen liittyvien tarkennuksien mukaisesti. Häiriötilanteiden osalta on tarkennettu LCP-asetuksen mukaisesti, että vain savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteita ei huomioida päästöraja-arvon noudattamisen tarkastelussa. Selvyyden vuoksi todetaan lisäksi, etteivät lupamääräyksen mukaiset häiriötilanteet tarkoita kaasumaisen polttoaineen saatavuudessa ilmeneviä häiriötä. Mikäli tällaisia tilanteita syntyisi ja toiminnanharjoittaja ei pystyisi noudattamaan lupamääräyksen päästörajoja ilman että kaasuturbiiniin olisi asennettava savukaasujen puhdistinlaite, toiminnanharjoittaja voi hakea Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta poikkeusta LCP-asetuksen 19 :n mukaisesti. Määräys 12a. Apukattilalle on asetettu PINO-asetuksen (VNA 445/2010) mukaiset määräykset savupiipun korkeudesta ja päästörajoista. Ilmatieteen laitoksen valmisteleman lausunnon (Lausunto piipun korkeuden mitoituksesta Vantaan Energian jätevoimalan apukattilalle, , 17/460/2012) mukaan 50 metriä korkea piippu ja asetettu päästöraja-arvo takaavat ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät leviämis- ja laimenemisolosuhteet piipun kautta vapautuville typenoksidipäästöille. Päästörajat on annettu hakemuksesta poiketen PINO-asetuksen mukaisesti maakaasun ja kevyen polttoöljyn poltolle. Jos maakaasun saanti estyy ja apukattilassa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä, toiminnassa tulee noudattaa lupamääräyksen mukaisia päästörajoja. Selvyyden vuoksi todetaan, että PINO-asetus ei sisällä samanlaisten menettelyä kaasumaisen polttoaineen saatavuudessa ilmenneiden puutteiden vuoksi kuin LCP-asetus. Määräys 31. Kaasuturbiinin päästöjen tarkkailua on täydennetty velvoitteella mitata hiilimonoksidipäästöä jatkuvatoimisesti. Toiminnanharjoittaja ei ole ehdottanut ympäristölupahakemuksessa hiilimonoksidin tarkkailumene- 67

68 telmää, mutta hakemuksessa päästöraja-arvojen noudattamisen on ehdotettu perustuvan jatkuvatoimiseen mittaukseen. Toisaalta muukin kaasuturbiinin päästöjen tarkkailu perustuu jatkuvatoimiseen mittaukseen, ja suurten polttolaitosten BREF-asiakirjan (Reference Document on Best Available Techniques for Large Combustion Plants, heinäkuu 2006) kohdassa olevan taulukon 7.36 mukaan kaasuturbiinin typenoksidi- ja hiilimonoksidipäästöjen jatkuvatoiminen mittaus on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa polttoaineteholtaan yli 50 MW:n polttolaitoksissa. Näin ollen hiilimonoksidin ja typenoksidien mittaukset on määrätty jatkuvatoimisina, koska kaasuturbiini toimii lähes jatkuvassa käytössä olevana peruskuormalaitoksena. Määräys 32. Määräystä on täydennetty kuukausikeskiarvon laskennalla ja hiilimonoksidin jatkuvatoimisen mittauksen luotettavuutta kuvaavalla osuudella. Täydennys on tarpeen, koska tässä päätöksessä on annettu aikaisemmasta poiketen kaasuturbiinin päästörajat myös kuukausikeskiarvoina ja velvoite mitata hiilimonoksidia jatkuvatoimisesti. Määräys 33. Lupamääräyksestä on poistettu kaasuturbiinin kevyen polttoöljyn käyttöä koskevat päästömittausvaatimukset hakemuksen mukaisesti. Jatkossa kaasuturbiinissa käytettäisiin kevyttä polttoöljyä ainoastaan tilanteissa, joissa kaasumaisen polttoaineen saatavuudessa on puutteita. Tällaisissa tilanteissa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää luvan kevyen polttoöljyn käyttöön niin, että laitoksen ei tarvitse noudattaa tämän päätöksen päästöraja-arvoja. Samassa yhteydessä Elykeskus voi tarvittaessa antaa poikkeustilannetta koskevat tarkkailumääräykset. Määräys 33a. Apukattilan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettu PINOasetuksen (445/2010) mukaiset määräykset. Apukattilan typenoksidipäästöjen mittaustaajuus määräytyy varakattilan ehtojen mukaisesti, koska kattilan vuotuinen käyttöaika on alle h/a. Määräys 34. Jätevesien päästötarkkailua on tarkennettu, koska toiminnassa syntyy jatkossa jätevesiä jätteenpolton savukaasujen puhdistuksessa. Hakemuksesta poiketen kiintoaineen mittaukset on velvoitettu tekemään jatkuvatoimisella näytteenottimella otetuista näytteistä luotettavien tulosten saamiseksi. Myös muu tarkkailu perustuu kokoomanäytteisiin, joten perusteita kiintoainepitoisuuden määrittämiseen pistokokeina otetuista näytteistä ei aluehallintoviraston näkemyksen mukaan ole olemassa. Viemäriin johdettavien jätevesien tarkkailua koskevat määräykset perustuvat jätteen poltosta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) 20 :ään. Lisäksi on velvoitettu tarkkailemaan hulevesien laatua ottamalla näytteitä tasausaltaasta ojaan johdettavasta vedestä. Näytteenottopaikan on oltava mahdollisimman edustava. Lisäksi näytteitä on otettava Westerkullanojasta. Hakemuksessa esitettyjen parametrien lisäksi tutkittaviin aineisiin on lisätty orgaanisen hiilen kokonaismäärä analyysi, jolla seurataan orgaanisten epäpuhtauksien pitoisuuksia hulevedessä, öljyhiilivetypitoisuus sekä suureita, jotka kertovat veden yleisestä laadusta. 68

69 69 Tarkkailu on aloitettava vähintään kuusi kuukautta ennen jätteen varastoinnin aloittamista alueella, jotta saadaan vertailukelpoista luotettavaa tietoa huleveden laadusta ennen toiminnan käynnistymistä. Tämän ja toiminnan ensimmäisen vuoden ajan tarkkailua on tehtävä vähintään kerran kuukaudessa. Tämän jälkeen huleveden laatua on tutkittava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi toiminnanharjoittaja on velvoitettu tutkimaan metallipitoisuuksia ojaan johdettavan veden näytteistä. Ojan sedimenttien tarkkailua ei ole edellytetty, koska maastoon johdettavien vesien laatu ei poikkea kaupunkialueen huleveden laadusta. Jätevesiviemäriin johdettavien jätevesien ja hulevesien tarkkailun yksityiskohtaiset tiedot on velvoitettu esittämään lupamääräyksen 40. mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa, joka on esitettävä hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Määräys 40. Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi esitettävän tarkkailusuunnitelman sisältöä on tarkennettu. Tarkennuksia on ollut tarpeen tehdä esitettyjen toiminnan muutosten ja lainsäädäntöön tulleiden muutosten takia. Määräys 42. Vuosittain tehtävän raportoinnin sisältöä on tarkennettu. Tarkennuksia on ollut tarpeen tehdä esitettyjen toiminnan muutosten ja lainsäädäntöön tulleiden muutosten takia. Perustelut siltä osin kun ympäristölupapäätöstä ei ole muutettu hakemuksessa vaaditulla tavalla Uusi lupamääräys 24a. Ympäristölupahakemuksessa ehdotettua lupamääräystä uuden apukattilan poikkeustilanteista ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa. Toiminnanharjoittajan esittämät asiat sisältyvät jo lupamääräyksen 26. mukaiseen ympäristöriskiselvitykseen, joten tiedot on annettava jo aiemmin annettujen lupamääräysten perusteella. Tarkkailusuunnitelmassa voidaan viitata tältä osin ympäristöriskiselvitykseen. VASTAUS YKSILÖIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 1696, annetut lupamääräykset 16. ja 18. koskevat kemikaalien varastointia ja käyttöä. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan määräykset ovat riittävät myös ympäristölupahakemuksen mukaisessa tilanteessa, jossa laitoksella varastoitavan ja käytettävän natriumhydroksidin määrä kasvaa. Johtoalueen ja rakennuksien sijainti voimajohtoihin nähden ei kuulu ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin. Myöskään maakaasuputken putken sijainti ei kuulu ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin. Toimintoihin nyt hakemuksessa esitetyt muutokset eivät vaikuta aluehallintoviraston näkemyksen ja hakemuksessa esitetyn mukaan oleellisesti toiminnassa synty-

70 vään meluun, joten laitoksen meluselvitystä ei ole tarpeen päivittää. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso on selvitettävä toiminnan alkamisen jälkeen lupamääräyksen 36. mukaisella mittauksella. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan päästökauppalain (683/2004) soveltamisalaan kuuluvalle toiminnalle ei saa antaa kasvihuonekaasupäästöille päästöraja-arvoja, elleivät ne ole tarpeen sen varmistamiseksi, ettei merkittävää paikallista pilaantumista aiheudu. Laitoksen kaasuturbiinin ja apukattilan hiilidioksidipäästöstä ei aiheudu paikallista pilaantumista, joten rajaarvoja ei voida asettaa. Muilta osin lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja perusteluissa esitetyllä tavalla. 70 LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa (YSL 28 ). Lupamääräysten tarkistaminen Tämän päätöksen muutetut ja uudet lupamääräykset tarkistetaan osana jätevoimalan ympäristöluvan No YS 1696 ( ) lupamääräyksien tarkistusta. Toiminnanharjoittaja on määrätty jättämään hakemus lupamääräyksien tarkistamiseksi mennessä. Korvattavat lupamääräykset Tämä päätöksen lupamääräykset korvaavat Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1696 ( ), siten kun muutettuna Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 11/0369/1 ( ) ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä taltionumero 229 ( ), lupamääräykset 1., 12., 31., 32., 33., 34., 40. ja 42. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 )

71 71 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen lainvoimaisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta (YSL 100 ). Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Luvan saaja voi aloittaa toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisesti lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta aikaisintaan Hulevesien johtaminen lupamääräyksen 1. mukaisesti voidaan kuitenkin aloittaa välittömästi. Luvan saaja voi aloittaa toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisesti, mikäli asettaa päätöksen mukaisen vakuuden. Luvan saajan on ennen jätevoimalan toiminnan aloittamista asetettava euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa pankkitalletuksena, pankkitakauksena tai takausvakuutuksena. Perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että perusteet ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiselle päätökselle täyttyvät eikä aloittamisluvan myöntäminen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupamääräyksen muutoksissa on kyse koko toiminnan kannalta pienistä muutoksista, joilla ei ole ennalta arvioiden merkittäviä ympäristövaikutuksia. Hakemuksessa esitetyt toiminnan muutokset ovat luonteiltaan sellaisia, että niiden päästöjä voidaan tehokkaasti ehkäistä asetetuilla lupamääräyksillä. Toiminnanharjoittaja on lupahakemuksessa ehdottanut, että jo aikaisemmin asetettavaksi edellytetty euron vakuus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta on riittävä riittäväksi. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 1696, on saanut lainvoiman hakemuksen käsittelyn aikana ja vakuus on rauennut. Täten aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi asettaa uusi vakuus. Asetettu vakuus kattaa ympäristön saattamisen ennalleen. (YSL 101 ) Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 101 a ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 31, 32, 36 38, 41 43, 45 47, 48, 51, 55, 56, 96, 97, 100, 101, 101 a, 103c, 105 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 19, 30 ja 37

72 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta (96/2013) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (151/2013) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 72 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan luvan, ilmoituksen tai muun lupaasian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteessä olevan maksutaulukon mukaan toimintaa muu toiminta, johon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (362/2003), koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus euroa. Toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, joka on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vantaan Energia Oy PL Vantaa Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vantaan kaupunginhallitus Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Vantaan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetään asianosaisille listan dpoesavi mukaan.

73 73 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulutetaan Vantaan ja Helsingin kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Vantaan Sanomat -nimisissä lehdissä.

74 74 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksessä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liitteet Liite 1: Hulevesien keräilyalueet ja purkupaikka Liite 2: Valitusosoitus Jaakko Kuisma Teemu Lehikoinen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Jaakko Kuisma ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Teemu Lehikoinen.

75 LIITE 1 HULEVESIEN KERÄILYALUEET JA PURKUPAIKKA (Ote kaaviopiirustuksesta nro 60N , )

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2010/1 Dnro ESAVI/613/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaan

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 376/11.01.00/2014 29 Espoon kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Anodisointi Janster Oy:n pintakäsittelylaitoksen

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 Etelä-Suomi 11.12.2013 Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus PL 43 21101 NAANTALI!/. C:'.?('. ()(/ Viite Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen/

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.06.2014 Sivu 1 / 1 2522/11.01.00/2014 74 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kaupunginkallion lämpökeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistushakemuksesta

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 58

Ympäristönsuojelulain 58 Etelä-Suomi Päätös Nro 2/2012/1 Dnro ESAVI/274/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.1.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukainen hakemus, joka koskee Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä 10 edellytetty selvitys, Lohja.

Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä 10 edellytetty selvitys, Lohja. Etelä-Suomi Päätös Nro 7/2014/1 Dnro ESAVI/216/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2014 ASIA Lohjan Biolämpö Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 24/2011/1, 2.5.2011 lupamääräyksessä

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut

Lisätiedot

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista,

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista, Etelä-Suomi Päätös Nro:t 1) 51/2010/2 2) 52/2010/2 Dnro:t 1) ESAVI/554/04.08/2010 2) ESAVI/569/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2010 ASIA 1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus LAW HEINOLAN KAUPUNKI Kirsaarno 0 3-02- 2014 Hs ienurnero IehtäväWOkituS 5 b - tt. bi bo 1(5) Korkein hallinto-oikeus KORKEIMMALLE HALLINT O-OIKEUDELLE Saapunut 0 0. X31, 1014 Liitteitä...z... Ivo... G.'c

Lisätiedot

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010.

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 99/10/1 Dnro ISAVI/242/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2010 ASIA HAKIJA Kuopion Energia Oy:lle 10.8.2010 myönnettyä kivihiilen käyttöä varapolttoaineena

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Loimaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2014/1 Dnro ESAVI/287/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA FinnHEMS Oy:n ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen,

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2011/2 Dnro ESAVI/32/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 238/11.01.00/2012 14 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen toiminnan muuttamista ja lupamääräysten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1 1965/11.01.00/2014 Ympäristölautakunta 56 15.5.2014 99 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, Circulation Oy:n siirtokuormausasema, Arinatie 13,

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Päätös Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

-)t'-. YNPJAoS(ÖiI.fi.14 VALITUS 1 (5) VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE

-)t'-. YNPJAoS(ÖiI.fi.14 VALITUS 1 (5) VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUS 1 (5) -)t'-. YNPJAoS(ÖiI.fi.14 VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Selvitys Metsä Fibre Oy Kemin tehtaan TRS-yhdisteiden keräily - ja käsittelyjärjestelmien tehokkuudesta sekä soodakattilan ja meesauunin

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101 Etelä-Suomi Päätös Nro 163/2012/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila.

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ

HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ 2 SISÄLLYS 1 TARKKAILUN PERUSTE... 3 2 KUVAUS VOIMALAITOKSESTA... 3 3 KÄYTTÖTARKKAILU... 4 3.1 Polttoaineen laaduntarkkailu... 4 3.2 Arinakattilan käyttö

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013

PÄÄTÖS. Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013 PÄÄTÖS Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013 ASIA Metsä Board Oyj:n kemihierretehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan määräyksen 6 määräajan

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1 Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja vesilain (264/1961) mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 229/2012/1 Dnro ESAVI/34/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/2011/1 Dnro ISAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee yhdyskunnista kerätystä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 17.2.2003 Kokouspvm 13. 2.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Tehdas sijaitsee kiinteistöllä 858-401-3-183.

Tehdas sijaitsee kiinteistöllä 858-401-3-183. Etelä-Suomi Päätös Nro 217/2012/1 Dnro ESAVI/163/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus, joka koskee Steris Europe Inc. Suomen sivuliikkeen koneiden

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus 237 19.05.2014 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle UPM Kymmene Oyj:n hakemukseen Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 66/10/2 asetetun määräajan pidentämiseksi 507/11.01.01.01/2014

Lisätiedot

YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY. LUVAN HAKIJA Eloksointi Oy Vanha Raumantie 292 28600 Pori

YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY. LUVAN HAKIJA Eloksointi Oy Vanha Raumantie 292 28600 Pori YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY (RJ) ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Eloksointi Oy:n toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22 PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0014 111 No YS 22 ASIA Päätös toimintaa koskevien lupapäätösten rauettamisesta. LUVAN HALTIJA Altia Oyj Rajamäen tehtaat Valta akseli

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2009 Dnro PPO 2003 Y 391 111 ASIA LUVAN HAKI JA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n jätevesilietteen

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille 30.6.2011

Hakemus on tullut vireille 30.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 88/2011/1 Dnro ESAVI/179/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Simpeleen tehtaan ympäristölupapäätöksen nro 29/2011/1

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, L 52/12 Euroopan unionin virallinen lehti 24.2.2012 PÄÄTÖKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 10 päivänä helmikuuta 2012, teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/338/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.1.2011

PÄÄTÖS. Nro 2/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/338/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.1.2011 PÄÄTÖS Nro 2/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/338/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.1.2011 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011 PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien

Lisätiedot

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta Alaviippola Sari Lappi VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 PÄÄTÖS Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 ASIA HAKIJA Kivilammen maankaatopaikan laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen,

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA HAKIJA Strömman kanavaan merialueelle asennettavia valokaapelien suojaputkia koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot