Helsingin hallinto-oikeudelle (3)

Transkriptio

1 Helsingin hallinto-oikeudelle (3) Päätös: Keravan kaupunginvaltuusto / 85 Valittaja: Keravan Jokivarren omakotiyhdistys ry Valituksen kohde päätöksessä: 1) Keravan yleiskaava 2035 (YK6) - Kaavamerkinnät ja määräykset - Rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella - Kohdistuen tila kokoon joka määritetään rakennuspaikaksi 2) Kaavamerkinnän muuttaminen Jokivarren kaupunginosassa Valittajan vaatimukset: 1) Valittaja pyytää että kaavamääräyksiä tulee muuttaa seuraavasti: Rakennuspaikkoja saa asemakaavan ulkopuolisilla pientaloalueilla (AP) olla tilaa kohti enintään: 1 rakennuspaikka, jos tilan koko on 0,2-9,99 ha Rakennuspaikkoja saa asemakaavan ulkopuolisilla maa- ja metsätalousalueilla (MU-2, MT-2) alueilla olla tilaa kohti enintään 0,2-9,99 ha 2) Keravan Jokivarren kaupunginosan alue: tilat , , , kaavamerkintä tulee muuttaa TP-3 merkinnästä AP-1 merkinnäksi. Valituksen perustelut: 1) Maakäyttö ja rakennuslaissa 116 rakennuspaikaksi asemakaavan ulkopuolisilla alueilla kelpuutetaan 0,2 ha tila. On kohtuutonta että Kerava yleiskaavamääräyksillään yksiselitteisesti tyrmää suunnittelutarveratkaisuhakemuksen ainoastaan tilan pinta-alaan vedoten ilman hankkeen lähempää tarkastelua. Keravalla yleiskaava-alueilla on vanhoja emä-/kantatiloja n.100 joiden pinta-ala on alle 1 ha ja jotka ovat vuosikymmeniä sitten muodostettu nimenomaan rakennuspaikoiksi. Keravan kaupunki on yleiskaavamääräyksissä vienyt näiltä tiloilta rakennuspaikan oikeuden. Yleiskaavassa on käytetty MU merkitää ilman alueen tarkempaa tarkastelua. Esim. Jokivarren pohjoisosasa MT 140 ja MT 148 risteyksen pohjoispuolella on alue (MU-2), jossa on n. 3 ha alueella 11 kpl alle 1 ha emä-/kantatiloja. Tiloista 9 kpl on vakituisesti asuttuja. Alueen tilallisten kannalta 1,9 ha rakeiihupaikka vaatimus on kohtuuton.

2 2 (3) Nämä määräykset ovat olleet voimassa 2020 (YK3) yleiskaavassa ja sen vaikutukset ovat olleet kohtuuttomat alle 1 ha emä-/kantatilan omistajalle minkä vuoksi tähän on tehtävä korjaus, joka takaa emä-/kantatilojen omistajien tasavertaisen kohtelun tilan pinta-alaa huomioimatta. Yleiskaavan vaatimus Jokivarren kaupunginosan osalta 1 ha tilakoosta rakentamiselle, jättää alueen museoksi vuoden 1995 tasolle. Keravan Jokivarren kaupunginosan alueella oli asemakaavan valmistelu käynnissä noin 10 vuoden ajan 2000-luvulla. Vuonna 2013 kaupunki kuitenkin lopetti asemakaavan valmistelun, todeten, ettei kaupunki hyödy asemakaavan tuomasta rakennusoikeuden lisäyksistä riittävästi. Tällainen menettely ei voi olla kaupungin tasa-arvoista kehittämistä. Keravan naapurikuntien Vantaan ja Järvenpään yleiskaavoissa rakennuspaikoiksi määritetään 0.2 ha emä-/kantatilat tietyin ehdoin, jotka sijaitsevat yleiskaava - alueilla.. Tulevaisuudessa mahdollisesti hallintouudistuksen myötä aluehallintoviranomainen päättää rakentamiseen liittyvistä lupien myöntämisestä. Tällöin tulisi taata aluehallintoalueen emä-/kantatilojen omistajien tasavertainen kohtelu kunnasta riippumatta. Keravalla ja myös Jokivarren kaupunginosassa on ollut maankäytössä menettely, jossa asukkaalle ei ole myönnetty em syistä rakennusoikeutta, mutta on tehty kaupungin ostotarjous raakamaan hinnalla. Kun kaupunki on maan ostanut, on alueen kaavoitusta muutettu niin, että rakentaminen onkin mahdollista. Maankäyttölain ja muunkin lainsäädännön mukaan maanomistajien tulee olla tasavertaisia. Kaupunki on saanut tästä kohtuuttoman hyödyn ja maankäyttölakia on käytetty lain hengen vastaisesti. Maan omistajalle on tullut tällaisesta menettelystä kohtuutonta vahinkoa. 2) Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on n.2 ha. Tällä alueella on 6 kpl vakituisessa asumiskäytössä olevia hyväkuntoisia omakotitaloja jotka ovat liitetty kunnallistekniikkaan (YK3) yleiskaavassa alue oli merkitty AP merkinnällä. Yleiskaavan muutosmerkintä tämän alueen kohdalta teollisuusalueeksi asukkaiden tahdon vastaisesti aiheuttaa kiinteistöjen omistajille tulevaisuudessa vahinkoa huomioiden mahdolliset korvaus-/lisärakentamisen tarpeet Koko Jokivarren eteläisen alueen toteutuminen teollisuusalueeksi vaatii Keravan kaupungilta pitkäjännitteisiä maapoliittisia ratkaisuita huomioiden, että alue on n. 95% yksityisten maanomistajien omistuksessa. Alue muodostuu n.20:stä pienestä tilasta. Näin ollen voidaan kyseenalaistaa toteutuuko asemakaavoitus tämän yleiskaavan voimassaoloaikana ja onko koko kaavamerkintä järkevä. Tämän kaavamerkinnän myötä tiloille käytännössä asetetaan rakennuskielto vaikka mitään välitöntä asemakaavoitus-suunnitelmaa alueella ei ole käynnissä.

3 3 (3) Keravalla Keravan Jokivarren omakotiyhdistys ry Ilkka Kianto Puheenjohtaja Markku Grundström Varapuheenjohtaja Liitteet 1. Valitusosoitus kaupunginvaltuuston päätös / Keravan Yleiskaava 2035 (YK6): Kaavamerkinnätja määräykset liittyen valituksen kohtaan Yleiskaavakartan ote Jokivarren kaupunginosan alueelta liittyen valituksen kohtaan 2.

4 Kaupunginvaltuusto L 1 ETE 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Helsingin hallinto-oikeus Valitusoikeus ja valitusperuste Valtuuston päätökseen haetaan muutosta kirjallisella valituksella hallinto-oikeudelta. Valituksen voi tehdä se, jo hon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa1 sekä kunnan jäsen. Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa valitusoikeus. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa ositetulla maankäy töllä on vaikutusta. Rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä on toimialaansa kuuluvissa asioissa toi mialueellaan myös valitusoikeus. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, toimielin on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedaksisaamisesta. Kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen kaikkien valitukseen oikeutettujen tietoon silloin, kun päätöksen sisältävä pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Pöytäkirja on asetettu nähtäville Valituskirjelmän sisältö Kunnallisvalitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta, 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, 2) selvitys pöytäkirjan nähtävillepanopäivästä, ellei asia muutoin ilmene asiakirjoista, sekä 3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on Ihtettävä valituskirjelmään valtakirja. Valituksen perille toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamoon, osoitteeseen Radanra kentajantie 5,00520 Helsinki. Valitus voidaan toimittaa hallinto-oikeuteen myös telekopiona fax: tai sähköpostina osoite helsinki.hao@oikeus.fi. Valittajan maksettavaksi voidaan määrätä oikeudenkäyntimaksu, joka määräyt tuomioistuinten ja eräiden oikeus hallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain mukaan. Oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on tällä hetkellä 250.

5 kerovo Ulit 1 lc) KERAVAN YLEISKAAVA 2035 (YK6) Kaavamerkinnät ja -määräykset

6 v,cw) SISÄLLYS YMPÄRISTÖN MUUTOSTA KUVAAVAT MERKINNÄT 1 YLEISMÄÄRÄYKSET 2 Ympäristöä ja luontoa koskevat yleismääräykset 2 Meluntorjuntaan ja turvallisuuteen liittyvät yleismääräykset 3 Kaupallisfln palveluihin liittyvät yleismääräykset 3 Rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella 4 YLEISKAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET 6 Asuminen 6 Keskustatoiminnot 9 Palvelut 10 Työ ja tuotanto 12 Virkistys 14 Erityisalueet 16 Liikenne 16 Suojelu 20 Maa- ja metsätalous 23 Vesialueet

7 sclo Rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella: Tavoitteena tulee olla vanhan rakennuskannan kunnostaminen rakennusoikeuden puitteissa. Asemakaavan ulkopuolisille alueilla rakennuspaikan rakennusoikeus on 270 k m2. Rakennuspaikalle saa rakentaa samaan pihapflrun korkeintaan kaksi asuntoa, joista toinen on enintään 60 k m2. Rakennusoikeudesta saa asuntoihin käyttää enintään 200 k m2. Asumista palvelevia talousrakennuk sia ja aputiloja saa rakentaa enintään 70 k m2. Asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden rakentaminen rat kaistaan suunnittelutarveratkaisuilla ja poikkeamisilla. Maa-ja metsätalousalueiden (MU-2, MT-2) uudet rakennuspaikat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava pientaloalueiden (AP) yh teyteen. Vanhoja rakennuksia saa kunnostaa ja vähäisissä mää rin laajentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti. Rakennuspaikkoja saa asemakaavan ulkopuolisilla pientaloalueil la (AP) olla tilaa kohti enintään: 1 rakennuspaikka, jos tilan koko on 1 9,99 ha 2 rakennuspaikkaa, jos tilan koko on ,99 ha 3 rakennuspaikkaa, jos tilan koko on 20 39,99 ha 4 rakennuspaikkaa, jos tilan koko on 40 59,99 ha 5 rakennuspaikkaa, jos tilan koko on yli 60 ha Uudet rakennuspaikat tulee pyrkiä sijoittamaan vanhan rakennus kannan yhteyteen. Rakennuspaikkoja saa asemakaavan ulkopuolisilla maa- ja met sätalousalueilla (MU-2, MT-2) -alueilla olla tilaa kohti enintään: 1 rakennuspaikka, jos tilan koko on 1,9 9,99 ha 2 rakennuspaikkaa, jos tilan koko on ,99 ha 3 rakennuspaikkaa, jos tilan koko on 20 39,99 ha 4 rakennuspaikkaa, jos tilan koko on 40 59,99 ha 5 rakennuspaikkaa, jos tilan koko on yli 60 ha 4

8 Rakennuspaikkojen enimmäismäärä asemakaavan ulkopuolisilla alueilla lasketaan voimassa olleesta tilajaosta. Jokai nen jälkeen muodostettu tila vähentää kantatilan ra kennuspaikkojen enimmäismäärää yhdellä. Rakennuspaikkojen määrä ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin mihin tilan pinta-ala ja sijainti oikeuttaa. 5

9 5>I15 -sf D \ LRI. r O O :- n vj