Järjestöjen tulevaisuus Järjestöbarometri

Transkriptio

1 Järjestöjen tulevaisuus Järjestöbarometri 2016 Miten SOTE-uudistus vaikuttaa? Johtaminen ja henkilöstö järjestöissä

2 Järjestöjen tulevaisuus Järjestöbarometri 2016 Juha Peltosalmi Anne Eronen Tapio Litmanen Pia Londén Petri Ruuskanen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Helsinki 2016

3 2 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016 Järjestöbarometri on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n tavaramerkki. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry 2016 Järjestöhaastattelut: Erja Saarinen Valokuvat: Veikko Somerpuro Ulkoasu: NOON Kollektiivi / Inari Savola Kannen kuva: Veikko Somerpuro Käännös: Tomi Snellman/Suomalainen käännöstoimisto Snellman Oy Karttakuvat: Karttakeskus Oy Paino: FRAM, Vaasa ISBN ISSN

4 Sisältö Esipuhe: Järjestöt historiallisen suurten muutosten keskellä 6 Förord: Organisationerna står inför historiskt stora förändringar 8 Barometrin tekijät 10 Kiitämme 12 1 Aineistot ja menetelmät 16 Toistuviin teemoihin liittyvät tutkimuskysymykset 16 Erityisteemoihin liittyvät tutkimuskysymykset TUTKIMUSKOHTEET 16 Valtakunnalliset järjestöt 17 Paikallisyhdistykset AINEISTOT JA MENETELMÄT 18 Käytettävät aineistot 18 Kyselyjen edustavuus ja vastauskato 20 Aineistojen analysointi 22 2 Paikallis yhdistykset TOIMINNAN AJANKOHTAISTILANNE 26 Muutostilanne 26 Toiminnan ja toimintaedellytysten kehitys yhdistyksissä 29 Huolen ja tyytyväisyyden aiheet 31 Yhdistysten toiminnan erityiset uhkat tai riskit 33 > Kuntayhteistyö on sujuvaa, mutta kasvotonta YHDISTYSTEN TOIMINTAMUODOT 36 Toiminnan painopisteet 36 Vuoden 2015 aikana lopetetut ja aloitetut toimintamuodot 38 Kuntien toimintamuototoiveet yhdistyksille 42

5 4 JÄRJESTÖBAROMETRI VOIMAVARAT 42 Palkattu henkilöstö 42 Henkilöstömäärän muutokset 46 Jäsenistö 47 Taloudelliset resurssit 48 Kuntien myöntämät toiminta-avustukset 49 Kuntien yhdistyksille tarjoamat toimintatilat 54 Yhdistysten talousnäkymät 55 > Tarjolla vapaaehtoistoimintaa eri sitoutumisasteilla 59 Uudet ja lakanneet rahoituslähteet SOSIAALI- JA TERVEYSYHDISTYSTEN REKISTERÖINNIT JA PURKAUTUMISET 61 Vuonna 2015 rekisteröidyt yhdistykset 63 Vuonna 2015 purkautuneet yhdistykset 66 3 Valtakunnalliset järjestöt TOIMINNAN AJANKOHTAISTILANNE 70 Käynnissä olevat muutokset 70 Toiminnan painopisteet 75 Huolen- ja tyytyväisyydenaiheet 75 > Monipuolisuus on vahvuus ja heikkous volyymiajattelun maailmassa TALOUS JA HENKILÖSTÖ 80 Toiminnan rahoitus 80 Järjestöjen talousnäkymät 81 Järjestöjen henkilöstö 85 Järjestöjen arviot henkilöstömäärän kehityksestä PALVELUTUOTANTO 88 Palveluntuotannon muutokset 88 Vaikeuksissa olevat järjestöjen palvelumuodot 89 Tilastotietoja yksityisistä sosiaalipalveluista 89 > Pieni yhdistys lisää tietoisuutta yleisestä sairaudesta 91 Järjestöjen terveyspalvelut TOIMINTOJEN ULKOISTAMINEN 96 Ulkoistetut toiminnot 96 Ulkoistuksen vaikutukset 98 4 Järjestöt ja sote-uudistus ARVIOT SOTE-UUDISTUKSEN ONNISTUMISESTA SOTE-UUDISTUKSEN VAIKUTUKSET JÄRJESTÖIHIN 106 Sote-uudistuksen uhkat 106 Sote-uudistuksen mahdollisuudet 110 Vaikutukset järjestöjen kuulemiseen, toimintaan ja toimintaedellytyksiin 111

6 JÄRJESTÖBAROMETRI SOTE-UUDISTUKSEN VAIKUTUKSET JÄRJESTÖJEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖHÖN SOTE-UUDISTUS JA JÄRJESTÖJEN PALVELUT 116 Järjestöjen tuottamien palvelujen vahvuudet ja heikkoudet 116 > Asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen on hyvä asia 119 Sote-uudistuksen vaikutukset järjestöjen tuottamiin palveluihin 120 Valinnanvapauslainsäädännön vaikutukset järjestöihin ja niiden edustamiin ihmisryhmiin Järjestötoiminnan tulevaisuus MUUTOSTEN JA TRENDIEN VAIKUTUKSET JÄRJESTÖTOIMINTAAN ARVIOT JÄRJESTÖTOIMINNAN MUUTOKSISTA 137 > Monikulttuurisuus ei ole järjestöille uhka JÄRJESTÖJEN REAGOINTIKYKY JA AUTONOMIA 142 Järjestöjen reagointikyky 142 Järjestöjen autonomia Järjestöjen henkilöstö- ja johtamiskäytännöt JOHTAJANA JÄRJESTÖSSÄ SUORIUTUMISHAKUISET HENKILÖSTÖKÄYTÄNNÖT 157 Järjestöjen organisaatiohierarkiat 157 > Onnistumisia rakennetaan tasavertaisella yhteistyöllä 159 Työtehtävien suunnittelu ja toteutus 160 Autonomia 161 Henkilöstön osallistuminen päätöksentekoon 163 Tiimityö 167 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 167 > Johto kanavoi työntekijöiden innostuksen ja erilaiset osaamiset 169 Työsuoritusten arviointi ja motivoivat palkitsemisjärjestelmät ORGANISAATION OMINAISUUDET JA HENKILÖSTÖ 173 Organisaation ominaisuudet 173 Korkeita arvosanoja tuottavat hyvät käytännöt 178 Matalia arvosanoja kohentavat toimet 179 Järjestöjen henkilöstöön liittyvät ongelmat 182 Työilmapiiri 182 Johtopäätökset & suositukset 187 Slutsatser och rekommendationer 199 Liitteet & lähteet 211

7 6 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016 Vertti Kiukas SOSTEn pääsihteeri Helsingissä 15. elokuuta 2016 Järjestöt historiallisen suurten muutosten keskellä SOSIAALI- JA terveysjärjestöjen toimintaympäristö on historiallisen suuressa muutoksessa. Järjestöjen toimintaa rahoittava ja niiden itse perustama Raha-automaattiyhdistys yhdistetään muiden rahapeliyhteisöjen, Veikkauksen ja FinToton kanssa uudeksi yhtiöksi ensi vuoden alussa. Se kykenee nykyisiä paremmin vastaamaan ulkomaiseen kilpailuun, minkä takia yhdistyminen on välttämätön. Se tosin tapahtuu sosiaali- ja terveysjärjestöille osin epäreiluin ehdoin. Ainakaan heti yhdistyminen ei vaikuta järjestöjen avustusmaailmaan, mutta nurkan takana odottaa myös avustusjärjestelmän muutos. Niin kauan kuin se antaa odottaa itseään, järjestöt elävät epävarmuudessa. Se ei ole kenenkään etu. Järjestöjen suurimpia tulevaisuuden huolia ovat barometrin mukaan rahapeliyhtiöiden fuusion ohella sote-uudistus. Siihenkin liittyy suurta epävarmuutta. Järjestöjen perinteiset kuntakumppanuudet väistyvät palveluntuotannossa, myös sairaanhoitopiirit häviävät. Kuntien vastuulle jäävästä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ei kukaan oikein tiedä mitään. Kuntalakiin pitäisi selkeästi kirjoittaa, että tulevaisuuden kunnan perustehtävä on hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointikunnalle on vahva tilaus ja sen toteuttamisessa järjestöistä tulee viisaille kunnille entistäkin tärkeämpi kumppani ja asukkaittensa arjen edustaja.barometri kertoo siitä, miten järjestöt kuntayhteistyön nyt näkevät. Tämä antaa vinkkejä yhteistyön kehittämiselle. Järjestöjen pitää luoda toimivat yhteydet myös tuleviin maakuntiin. Niistä jokaiseen tarvitaan järjestöasiain neuvottelukunta. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan omat rakenteensa, joista palveluiden käyttäjien ääni välittyy suunnitteluun sekä suoraan että järjestöjen kautta. Ilman sitä palvelukokonaisuuksista ei tule käyttäjälähtöisiä, eikä samaan aikaan saavuteta palveluiden laadun paranemista ja kokonaistehokkuuden lisää-

8 JÄRJESTÖBAROMETRI mistä. Asiakas on nyt keskiössä puheissa, näin tulisi olla myös käytännössä. Valtava muutos asettaa järjestöjen johtamisen suureen haasteeseen: miten luodata muuttuvaa ympäristöä ja sopeuttaa järjestön toimintaa siihen? Tämän Järjestöbarometrin erityisteemana on ensimmäistä kertaa järjestöjen johtaminen ja henkilöstökysymykset. Järjestöbarometrin toinen erityisteema on järjestöjen tulevaisuus. Monien muutosten keskellä järjestöt ovat varsin luottavaisia; enemmistö vastaajista näkee esimerkiksi yhteiskunnan monikulttuuristumisen mahdollisuutena. Järjestöt ovat joustavia ja elävät ajassa. Muutos on mahdollisuus, mutta vain jos se on hallittu. SOSTE tekee parhaansa, jotta järjestöjen ja niiden kumppaneiden yhteiselle kehittämiselle löytyy areenoita. Tämä Järjestöbarometri näyttää varsin erilaiselta kuin aiemmat barometrit, joista ensimmäisen ilmestymisestä on kymmenen vuotta. Tuossa ajassa maailma on muuttunut yhä visuaalisemmaksi ja siitä kertovat tekstit yhä lyhyemmiksi. Barometrin perusta on edelleen tutkimustieto ja tämä julkaisu on tutkimusraportti. Jotta barometri houkuttelisi myös uusia lukijoita järjestökysymysten äärelle, siihen on lisätty haastatteluja ja valokuvia eri alojen erikokoisten järjestöjen työstä.

9 8 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016 Vertti Kiukas generalsekreterare för SOSTE Helsingfors, den 15 augusti 2016 Organisationerna står inför historiskt stora förändringar SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSORGANISAtionernas omvärld och arbetsfält genomgår en historiskt genomgripande omvandling. Penningautomatföreningen RAY, som finansierar organisationernas verksamhet och som organisationerna själva grundat, fusioneras i början av nästa år med de två andra spelbolagen Veikkaus och FinToto till ett nytt bolag. Det nya bolaget är bättre rustat att svara mot den utländska konkurrens som gör fusionen nödvändig. Fusionen genomförs visserligen på villkor som för social- och hälsovårdsorganisationerna delvis är ojusta. Fusionen påverkar inte organisationernas understödssystem åtminstone omedelbart, men bakom hörnet väntar förändringar även i det. Så länge de förändringarna låter vänta på sig lever organisationerna i ovisshet. Det ligger inte i någons intresse. Förutom spelbolagens fusion hör vårdreformen enligt barometern till organisationernas största framtidsbekymmer. Även den är förknippad med många osäkerhetsmoment. Organisationernas traditionella kommunpartnerskap upphör i serviceproduktionen och även sjukvårdsdistrikten försvinner. Vad åter beträffar främjandet av hälsa och välfärd, den enda uppgift som kvarstår hos kommunerna, tycks ingen riktigt veta någonting. I kommunallagen borde ingå en klar skrivning enligt vilken kommunens grundläggande uppgift i framtiden är att främja välfärd. Behovet av en välfärdskommun är starkt och kloka kommuner ser i organisationerna en allt viktigare partner och företrädare för kommuninvånarnas vardag. Barometern berättar hur organisationerna idag ser på sitt samarbete med kommunerna. Deras synpunkter ger en fingervisning om hur samarbetet kan utvecklas. Organisationerna bör skapa goda och fungerande kontakter även med de framtida landskapen. I varje landskap behövs en delegation för organisationsärenden. I

10 JÄRJESTÖBAROMETRI social- och hälsovården behövs dessutom sådana egna mekanismer som gör brukarens röst hörd i planeringen, både direkt och via organisationerna. I annat fall blir serviceproduktionen inte brukarvänlig och varken kvaliteten eller effektiviteten bättre. I festtalen står klienten i fokus; så bör det förhålla sig även i praktiken. Den enorma omställningen ställer organisationernas ledning inför en stor utmaning: hur ska den föränderliga omvärlden pejlas, hur ska organisationens verksamhet anpassas? Specialtema för denna Organisationsbarometer är för första gången organisationernas ledning och personalfrågor. Det andra specialtemat är organisationernas framtid. Mitt i all förändring är organisationerna ändå starkt tillitsfulla: en majoritet av svarsgivarna ser exempelvis den ökande multikulturaliteten i samhället som en möjlighet. Organisationerna är flexibla och lever i tiden. En förändring är en möjlighet, men bara om den sker kontrollerat. SOSTE gör sitt bästa för att det ska finnas arenor där organisationerna och deras partners kan utvecklas gemensamt. Denna Organisationsbarometer ser väldigt annorlunda ut i jämförelse med sina föregångare, med början från den första barometern för tio år sedan. Under dessa år har världen blivit allt mer visuell och de texter som beskriver den allt kortare. Socialbarometern bygger fortfarande på vetenskaplig kunskap och denna publikation är en forskningsrapport. För att barometern också ska locka nya läsare som vill fördjupa sig i dessa frågor har vi infört intervjuer och fotografier som skildrar organisationsarbetet i hela dess bredd.

11 10 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016 Barometrin tekijät Anne Eronen tutkimuspäällikkö, SOSTE Pia Londén tutkimuksen asiantuntija, SOSTE YTM ANNE ERONEN on tutkinut sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa aiemmissa Järjestö- ja etenkin Sosiaalibarometreissa. Hän on johtanut SOSTEn barometrien uudistamista ja kirjoittanut järjestöjen sote-uudistusarvioita koskevan osuuden. FM PIA LONDÉN on ollut mukana vuosikymmenen ajan Järjestöbarometrien tekemisessä. Hän on hoitanut valtakunnallisten järjestöjen aineistonkeruun ja osallistunut paikallisyhdistysten aineistonkeruun organisointiin. Hän on tehnyt julkaisun grafiikat. Tapio Litmanen sosiologian professori, Jyväskylän yliopisto Juha Peltosalmi erikoistutkija, SOSTE YTT TAPIO LITMANEN opettaa Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuus -maisteriohjelmassa. Hän on kirjoittanut yhdessä Petri Ruuskasen kanssa järjestöjen henkilöstö- ja johtamiskäytäntöjä koskevan luvun. Tutkimuksissaan hän on kartoittanut muun muassa kansalaisasenteita energia- ja ympäristökysymyksiin. KM JUHA PELTOSALMI on ollut tekemässä Järjestöbarometreja alusta alkaen vuodesta Hän on barometrin vastuututkija ja kirjoittanut valtakunnallisten järjestöjen ja paikallisyhdistysten toimintaa sekä järjestötoiminnan tulevaisuutta koskevat luvut.

12 JÄRJESTÖBAROMETRI Petri Ruuskanen yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto Veikko Somerpuro valokuvaaja YTT, KTM PETRI RUUSKANEN on kirjoittanut Tapio Litmasen kanssa järjestöjen henkilöstö- ja johtamiskäytäntöjä koskevan luvun. Hän on aiemmin tutkinut muun muassa kansalaisyhteiskunnan muutosta ja palkkatyön laatua kolmannella sektorilla. FM VALOKUVAAJA Veikko Somerpuro on valokuvannut sosiaalialan julkaisuihin 15 vuotta. Hän on ottanut barometrin valokuvat. Erja Saarinen viestinnän asiantuntija, SOSTE VTM ERJA SAARINEN on työskennellyt pitkään sosiaalialaan erikoistuneena toimittajana. Hän on osallistunut SOSTEn barometrien uudistustyöhön, toimittanut Järjestöbarometrin tekstejä ja tehnyt sen järjestöhaastattelut.

13 12 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016 Kiitämme VAHVASTA TAUSTATUESTA, arvioivasta otteesta ja rohkeasta keskustelusta Järjestöbarometrin asiantuntijaryhmää: asiantuntija Juha Heikkala, Valo toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela, ADHD-liitto toiminnanjohtaja Anssi Kemppi, Eläkeliitto toiminnanjohtaja Kimmo Kumlander, SiIta-Valmennusyhdistys järjestöpäällikkö Arja-Liisa Mauno, Mannerheimin Lastensuojeluliitto toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen, Opintokeskus Sivis järjestöjohtaja Marita Salo, Suomen Punainen Risti koordinaatiopäällikkö Leena Sipinen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT toiminnanjohtaja Leo Stranius, Luonto-Liitto toiminnanjohtaja Sari Tervonen, Epilepsialiitto kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys Raha-automaattiyhdistystä tuesta ja avustustietojen saamisesta tutkimuskäyttöön, aineistoyhteistyöstä analyytikko Jorma Kaakkuriniemeä. Jyväskylän yliopistosta YTK Aleksi Suurosta, joka vastasi järjestöjen henkilöstö- ja johtamiskäytäntöjä koskevan osuuden aineistojen käsittelystä. SOSTEn johtajia ja asiantuntijoita arvokkaasta panoksesta tutkimusteemojen ja -kysymysten valintaan, tulosten tulkintaan ja suositusten laadintaan. NOON Kollektiivista viestinnän asiantuntija Noora Jokista ja graafikko Inari Savolaa hyvästä kumppanuudesta barometrin konseptin uudistamisessa. Mahdollisuudesta valokuvata järjestötoimintaa: Aspa-säätiö, EHYT ry, Endometrioosiyhdistys ry, Folkhälsans förbund rf, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry, Muistiliitto ry, Sininauhaliitto ry ja Väestöliitto ry. Suurin kiitos kuuluu kyselyymme vastanneille, jotka ovat käyttäneet aikaansa tutkimusteemojemme pohdintaan ja asiantuntemuksensa jakamiseen ilman Teitä Järjestöbarometria ei olisi. Lämmin kiitos myös Järjestöbarometriin haastatelluille järjestöjohtajille ja -asiantuntijoille.

14 JÄRJESTÖBAROMETRI

15 14 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016

16 JÄRJESTÖBAROMETRI Aineistot ja menetelmät

17 16 JÄRJESTÖBAROMETRI Aineistot ja menetelmät JÄRJESTÖBAROMETRI ON KERÄNNYT ja julkaissut vuodesta 2006 alkaen ajankohtaista ja ajantasaista tutkimustietoa suomalaisesta sosiaali- ja terveysjärjestökentästä. Vuonna 2003 käynnistyneen tutkimusvälineen kehittämisen 1 tuloksena syntynyt Järjestöbarometri pyrkii tuottamaan pitkäjänteisesti tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöistä sekä niiden toiminnasta ja toimintaedellytyksistä valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Jokaista raporttia varten kerätään ky selyaineistot ja eri lähteistä saatavat tilastoaineistot. Järjestöjen toiminnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan tilastotiedoilla sekä aikasarjoilla, joita kootaan kyselyissä samoina toistuvilla kysymyksillä. Lisäksi kyselyissä on mukana vaihtuvia erityis- tai ajankohtaisteemoja, joiden tiedonhankintaa syvennetään tarvittaessa esimerkiksi erikseen tehdyillä kohdennetuilla lisätiedonkeruilla. Tässä Järjestöbarometrissa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Toistuviin teemoihin liittyvät tutkimuskysymykset 1. Mitkä ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan nykytilanne ja kehityssuunnat? 2. Mikä on järjestöjen rooli ja merkitys hyvinvoinnin edistäjänä sekä tuen ja palvelujen tuottajana ja miten niiden ennakoidaan muuttuvan? 3. Millaiset ovat järjestöjen toimintaedellytykset ja millaiseksi järjestöt ennakoivat tulevan kehityksen? 4. Mikä on sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan yhteiskunnallinen merkitys ja miten se muuttuu? Erityisteemoihin liittyvät tutkimuskysymykset 5. Millaiset ovat järjestöjen arviot järjestötoiminnan tulevaisuudesta? 6. Millaisia ovat järjestöjen henkilöstöja johtamiskäytännöt? 1 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto käynnisti vuonna 2003 Alueellinen tieto kehittämisen tukena -hankkeen, jolla ryhdyttiin kehittämään sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan eri tasot edustavasti kattavaa toistuvaa tutkimusta. Hankkeessa tehdyn tutkimusvälineen kehittämistyön aikana julkaistiin kaksi pilottitutkimusta. Niissä saatujen kokemusten pohjalta ensimmäinen Järjestöbarometri toteutettiin vuonna Vuoteen 2014 saakka Järjestöbarometri julkaistiin vuosittain ja sen jälkeen siirryttiin toteuttamaan se joka toinen vuosi. 1.1 Tutkimuskohteet TUTKIMUKSEN KOHTEENA on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta, paikallisten sosiaali- ja terveysyhdis-

18 JÄRJESTÖBAROMETRI tysten toiminta sekä edellä mainitut tutkimuskysymysten teemat. Sosiaali- ja terveysjärjestöt rajataan tässä tutkimuksessa käsittämään ne yhdistykset, joiden päätarkoituksena on jonkin erityisryhmän, oman jäsenistön tai laajemman väestönosan fyysisen, psyykkisen ja/ tai sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Tutkimukseen on valittu järjestöt, jotka edustavat Raha-automaattiyhdistyksen avustustilastoissaan käyttämää toimialaluokitusta soveltaen: 1. Kansanterveysjärjestöjä kansanterveyden yleis- ja monialajärjestöt potilasjärjestöt kuntoutus- ja hoitopalvelujärjestöt mielenterveysjärjestöt työttömien järjestöt muut hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät järjestöt 2. Lastensuojelujärjestöjä lastensuojelun yleisjärjestöt sijaishuoltojärjestöt ensi- ja turvakotijärjestöt lasten ja nuorten kurssi- ja leiritoimintajärjestöt muut lastensuojelujärjestöt 3. Vanhusjärjestöjä vanhusten yleis-, asumis- ja palvelujärjestöt eläkeläis- ja veteraanijärjestöt 4. Vammaisjärjestöjä invalidijärjestöt kehitysvammajärjestöt aistivammajärjestöt muut vammaisjärjestöt 5. Nuorisokasvatusjärjestöjä 6. Lomajärjestöjä 7. Päihdejärjestöjä Edellä kuvattua luokittelua on käytetty tutkimusaineistossa sekä valtakunnallisten järjestöjen että paikallisyhdistysten luokittelemiseen. Valtakunnalliset järjestöt on luokiteltu RAY:n avustustiedoissaan käyttämän ryhmittelyn mukaan. Paikallisyhdistykset on sijoitettu samaan toimialaluokkaan, johon niiden valtakunnallinen järjestö kuuluu. Poikkeuksena ovat nuorisokasvatusyhdistykset, jotka on niiden pienen määrän vuoksi sisällytetty RAY:n luokituksesta eriävästi muut lastensuojeluyhdistykset -luokkaan. Lisäksi aistivammayhdistykset on sijoitettu vammaisyhdistysten alaluokaksi. Valtakunnalliset järjestöt Valtakunnallisilla järjestöillä tarkoitetaan niitä sosiaali- ja terveysjärjestöjä, joiden toiminta-alue on koko Suomi. Ne ovat keskusjärjestöjä tai muita koko maan toiminta-alueekseen ilmoittavia asiantuntija-, edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestöjä. Järjestöiksi on niiden oikeudellisen muodon perusteella luettu rekisteröidyt yhdistykset, säätiöt sekä erityislainsäädäntöön perustuva Suomen Punainen Risti. Järjestöbarometrin valtakunnallisten järjestöjen perusjoukko on aikanaan muodostettu SOSTEn perustajajärjestöjen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:n, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton sekä Terveyden edistämisen keskuksen jäsenjärjestöistä. Mukana on myös niiden jäsenistön ulkopuolelta joitakin koko maan toiminta-alueekseen nimeäviä järjestöjä. Valintakriteereitä ovat toiminta sosiaali- ja terveysalalla, toiminnan valtakunnallisuus, palkattu henkilökunta ja toimitilat. Tutkimusjoukon ulkopuolelle on rajattu ammattiyhdistystyyppiset järjestöt. Kysely on tehty koko valtakunnallisten järjestöjen perusjoukolle eli kyseessä on kokonaistutkimus. Perusjoukkoa täydennetään tarpeen mukaan, kun uusia kriteerit täyttäviä valtakunnallisia toimijoita syntyy ja tieto niistä saadaan yhdistysrekisteristä. Valtakunnallisten järjestöjen

19 18 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016 toimintaa koskevan kyselyn vastaajina ovat järjestöjen toiminnanjohtajat. Todella pitkä, mutta varmasti hyödyllinen, kysely. Paikallisyhdistykset Paikallisyhdistyksiin on niiden oikeudellisen muodon perusteella otettu mukaan rekisteröidyt yhdistykset, paikallisesti toimivat säätiöt sekä erityislainsäädäntöön perustuvan SPR:n paikallisosastot. Paikallisyhdistyksillä viitataan myös niihin yhdistyksiin, jotka toimivat moniportaisen järjestöorganisaation alimmalla tasolla. Tässä tutkimuksessa on mukana lisäksi alueellisia, esimerkiksi maakunnallisia yhdistyksiä, mutta ei piiriyhdistyksiä. Paikallisyhdistysten kyselyaineisto kerätään vuosittain samalta, tätä tarkoitusta varten poimitulta edustavalta otokselta sosiaali- ja terveysyhdistyksiä. Perusjoukon muodostaminen ja otoksen poimiminen on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Perusjoukkoa ja otosta päivitetään uusien rekisteröityjen yhdistysten ja purkautuneiden yhdistysten seurannan perusteella sekä saataessa suoraan vastaajilta tietoa yhdistysten toiminnan loppumisesta. 1.2 Aineistot ja menetelmät Käytettävät aineistot Järjestöbarometrissa 2016 käytetyt kysely- ja tilastoaineistot on kuvattu taulukossa 1. Ensisijainen tutkimusaineisto on kerätty valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johdolle sekä paikallisyhdistyksille tehdyillä kyselyillä. Toisena erityisteemana olevaa järjestöjen henkilöstö- ja johtamiskäytäntöjä koskevaa lukua kuusi varten kerättiin kyselyaineisto myös valtakunnallisten järjestöjen henkilöstön edustajilta. Henkilöstön edustajina käytettiin ay-luottamushenkilöitä 2. Paikallisyhdistyksille osoitettu postikysely lähetettiin tammikuun 2016 alussa ja uusintakyselykierros tehtiin helmikuun alussa. Valtakunnallisten järjestöjen johdon ja ay-luottamushenkilöiden sähköisen kyselyn ensimmäinen kierros toteutettiin tammikuun 2016 puolivälissä. Sen lisäksi tehtiin vielä kolme webropol-uusintakyselyä. Tuoreen kyselydatan lisäksi on hyödynnetty aiempien vuosien Järjestöbarometrien ja niitä edeltäneiden pilottitutkimusten (Vuorinen & al ja 2005) kysely- ja tilastoaineistoja ajallisissa vertailuissa. Kyselyaineistojen ajallisia vertailuja on tehty analysointivaiheessa aina, kun vertailukelpoista aineistoa edellisvuosilta on olemassa, mutta raportissa on kuvattu vain selvimmät niiden ilmaisemat muutokset. Paikallisyhdistysaineistoissa ajallinen vertailu on rajattu vuosiin , sillä niitä aikaisempien vuosien vastaajajoukko poikkeaa hieman nykyisestä (katso liite 1). Kyselyaineistojen ohella tutkimusaineistoina käytetään tilasto- ja rekisteritietoja. Niistä keskeisimpiä ovat Raha-automaattiyhdistyksen avustamiltaan järjestöiltä kokoamat ja tämän tutkimuksen käyttöön antamat toimintatilastot sekä Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteröityneitä ja purkautuneita yhdistyksiä koskevat rekisteritiedot. Lisäksi järjestöjen merkitystä palveluntuottajina on seurattu aiemmin yksityisiä sosiaalipalveluja koskevien Stakesin ja THL:n virallisten tilastojen avulla ja nyt Valviralta saatujen tietojen perusteella. 2 Ay-luottamushenkilöille ei ollut henkilökohtaisia sähköpostiosoitteita. Järjestöihin lähetettiin kyselylinkin sisältänyt sähköposti, joka pyydettiin välittämään yhdelle ensisijaisesti suurinta henkilöstöryhmää edustavan ammattijärjestön ay-luottamushenkilölle. Järjestöjä pyydettiin myös ilmoittamaan, mikäli niissä ei ole ay-luottamushenkilöä.

20 JÄRJESTÖBAROMETRI RAY:ltä saatujen tilastojen avulla voidaan tarkastella esimerkiksi järjestöjen toiminnan rahoitusta sekä henkilöstö- ja jäsenmääriä. Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysrekisteristä on hankittu tieto vuosittain rekisteröidyistä uusista sosiaali- ja terveysyhdistyksistä. Purkautuneista yhdistyksistä on koottu tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen PURK- KI-tietokannasta. Näitä lähteitä käyttäen on mahdollista kuvata, minkä verran ja millaiseen toimintaan liittyviä yhdistyksiä on vuosittain rekisteröity ja purettu. Näin voidaan arvioida sosiaali- ja terveysalan yhdistyskentässä tapahtuvia muutoksia. Aiemmin Stakesin ja THL:n julkaisemia yksityisiä sosiaalipalveluja koskevia tilastoja on käytetty Järjestöbarometrissa niinä vuosina kuin niitä on ollut saatavana. Tilastojen avulla on kuvattu järjestöjen merkitystä eri palvelumuotojen tuottajina käyttäen mittarina toimintayksiköiden ja asiakkaiden määrää sekä niiden muutoksia. Vuodesta 2011 alkaen käytetty tilastointi on pohjautunut Valviran ja aluehallintovirastojen ylläpitämään rekisteriin yksityisistä sosiaalipalveluista. Muutosvaiheen vuoksi THL ei toistaiseksi julkaise aiemmin vuosittain ilmestyneitä tilastoraporttejaan yksityisestä palveluntuotannosta. Koska tiedonkeruussa ja toisaalta myös lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia ja aluehallintovirastoilla on ollut erilaisia tapoja kirjata yksiköitä rekisteriin, tilastojen ajallinen vertailu on tullut ongelmalliseksi. Tämän vuoksi luotettavuussyistä tässä raportissa ei aiemmis- ta poiketen esitetä pitkiä aikasarjoja. Vertailua tehdään ainoastaan Valviralta saatujen, vuosia koskevien lukujen kesken. Valviralta on toistaiseksi ollut mahdollista saada ainoastaan palveluntuottajien ja niiden toimintayksiköiden määrää kuvaavia tilastoja, joten palvelujen asiakasmääriä tai suoritteita kuvaavia lukuja ei voida esittää. TAULUKKO 1. Tutkimuksen aineistot. KYSELYT Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysjärjestöt Johto (perusjoukko = 173; vastanneita 98) Henkilöstön ay-luottamushenkilöt (kysely 173 järjestöön, joista 83 3 vastausta) Paikalliset sosiaali- ja terveysyhdistykset (perusjoukko = noin 4 500; otos = 2 249; vastanneita 1 031) TILASTO- JA REKISTERIAINEISTOT Raha-automaattiyhdistyksen avustustilastot Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysrekisteri Valviran yksityisiä sosiaalipalveluja koskeva tiedonkeruu 4 3 Kaikkiaan 29 järjestöstä saatiin vastaus ay-luottamushenkilökyselyyn. Yhteensä 54 järjestöstä tuli vastaus, että heillä ei ole henkilöstön ay-luottamushenkilöä. Nämä järjestöt olivat useimmiten henkilöstömäärältään pieniä. 4 Valviralta saadut poimintatiedot sosiaalipalvelujen tuottajien ja niiden toimintayksiköiden määristä vuosina TAULUKKO 2. Järjestöbarometri kyselyihin vastanneet. Lähetetyt Vastanneet Vastaus-% N n % Valtakunnallisten järjestöjen johto Valtakunnallisten järjestöjen henkilöstön *.. ay-luottamushenkilöt Paikallisyhdistykset

21 20 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016 TAULUKKO 3. Kyselyyn vastanneet paikallisyhdistykset. Toimiala Lähetetyt Vastanneet Vastaus-% N % n % % Kansanterveysyhdistykset Lastensuojeluyhdistykset Vanhusyhdistykset Vammaisyhdistykset Päihdeyhdistykset Yhteensä Järjestöbarometrin omien kyselyaineistojen sekä tilasto- ja rekisteriaineistojen lisäksi järjestöjen henkilöstö- ja johtamiskäytäntöjä koskevassa luvussa kuusi on käytetty vertailuaineistoina European Company Survey -aineistoa (ECS) ja MEADOW-aineistoa 5. 5 ECS-aineisto on kerätty puhelinhaastatteluina kolmessakymmenessä kahdessa Euroopan maassa keväällä Kyselyn kohteena on ollut yhtäältä vähintään kymmenen henkeä työllistävien toimipaikkojen henkilöstön johtamisesta vastaavat johdon edustajat sekä työntekijöiden ammattiliittojen edustajat niistä toimipaikoista, joissa tällainen henkilö on ollut nimettynä. (Eurofound 2013.) Tässä raportissa tehtyyn järjestöjä koskevaan vertailuun on otettu mukaan aineiston Suomea koskevat yksityisen ja julkisen sektorin vastaukset keskeisiltä palvelutoimialoilta. Yhteensä vertailussa käytettävä ECS-aineisto kattaa 597 organisaatiota, joista 520 on yrityksiä ja 77 julkisen sektorin organisaatioita. Työntekijöiden edustajien vastauksia oli näistä organisaatioista käytettävissä yhteensä 304. Työpaikkojen ominaisuuksia on tutkittu MEADOW-tutkimuksessa (MEADOW, Measuring the Dynamics of Organisations and Work), jonka tavoitteena on ollut tuottaa tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen toimintatapojen kehittyneisyydestä. Suomessa vuonna 2012 kerätyn aineiston kohteena olivat vähintään 10 henkilöä työllistävät yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiot eri toimialoilta, pois lukien maa- ja metsätalous. Aineisto on kerätty satunnaisotannalla työnantaja-aineistossa mukana olleiden organisaatioiden henkilöstöstä. (Ks. Minkkinen, Aho & Mäkiaho 2013.) Tässä raportissa tehtyyn vertailuun on otettu mukaan aineiston Suomea koskevat yksityisen ja julkisen sektorin vastaukset keskeisiltä palvelutoimialoilta. Yhteensä vertailussa käytettävä aineisto käsittää 758 työntekijähaastattelua. Aineistossa yksityisen sektorin työntekijöitä oli 374 ja julkisen sektorin työntekijöitä oli 384. Kyselyjen edustavuus ja vastauskato Paikallisyhdistyskysely lähetettiin yhteensä yhdistykselle, joista vastanneita on Vastausprosentiksi muodostuu 46 (taulukko 2), mitä voidaan pitää varsin hyvänä. Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajista kyselyyn vastasi 98 eli 57 prosenttia perusjoukosta, mikä on myös hyvä tulos. Ay-luottamushenkilökyselyn todellisen perusjoukon kokoa ei tiedetä, koska ei ole tiedossa, kuinka monessa järjestössä ay-luottamushenkilöitä on. Siksi vastausprosenttia ei ole mahdollista laskea eikä arvioida edustavuutta. Ay-luottamushenkilöaineisto on tämän vuoksi lähinnä näyte. Liitteeseen 2 on koottu tieto siitä, miten kyselyn vastanneet ay-luottamushenkilöt edustavat eri toimialojen järjestöjä. Liitteestä ilmenee myös se, minkä verran eri toimialojen järjestöistä tuli ilmoituksia, ettei niissä ole henkilöstön ay-luottamushenkilöä. Kyselyaineistojen edustavuutta koko sosiaali- ja terveysjärjestökenttää ajatellen voidaan arvioida vertaamalla vastanneiden järjestöjen toimialajakaumaa kyselyn koko kohdejoukon toimialajakaumaan. Paikallisyhdistyskyselyyn vastanneiden yhdistysten toimialajakauma vastaa

22 JÄRJESTÖBAROMETRI TAULUKKO 4. Kyselyyn vastanneet valtakunnalliset järjestöt. Toimiala Lähetetyt Vastanneet Vastaus-% N % n % % Kansanterveysjärjestöt Lastensuojelujärjestöt Vanhusjärjestöt Vammaisjärjestöt Nuorisokasvatusjärjestöt Lomajärjestöt Päihdejärjestöt Kaikki melko hyvin koko otoksen toimialajakaumaa (taulukko 3). Aiempien vuosien tapaan vanhusyhdistykset ovat osallistuneet kyselyyn muita aktiivisemmin ja lastensuojeluyhdistykset hieman passiivisemmin. Vanhusyhdistyksistä erityisesti eläkeläisyhdistysten vastausaktiivisuus on ollut muita parempi, sillä niiden vastausprosentti on 62 (liite 3). Paikallisyhdistysaineistoa voidaan kokonaisuudessaan pitää toimialojen suhteen varsin edustavana. Koska kaikki keskeisimmät tulokset esitetään toimialoittain, vanhusyhdistysten yliedustus ja lastensuojeluyhdistysten aliedustus eivät tuota ongelmia tulosten luotettavuuden kannalta. Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johdolle tehdyn kyselyn aineisto on toimialoittain hyvin edustava (taulukko 4). Vammaisjärjestöjen johtajat ovat olleet hieman muita passiivisempia vastaajia. Tarkempien toimialaluokkien suhteellisia määriä tarkastellen perusjoukon ja vastanneiden joukon erot ovat suurimmillaan vain neljä prosenttiyksikköä (liite 4). Paikallisyhdistyskyselyssä yhdistyksiltä on tiedusteltu niiden toiminnan pääasiallista maakunnallista sijoittumista. Vastausten perusteella voidaan tarkastella yhdistysaineiston maakunnallista jakautumista. Aineiston suoranaista maantieteellistä edustavuutta ei siitä voi täysin päätellä, koska koko paikallisyhdistysjoukon alueellista kattavuutta ei tunneta. Aineiston maakunnallinen kattavuus on varsin hyvä, sillä kaikki maakunnat Ahvenanmaata lukuun ottamatta ovat hyvin edustettuina (taulukko 5). Eniten vastaajia on Uudeltamaalta (126), Pirkanmaalta (84), Keski-Suomesta (79), Pohjois-Pohjanmaalta (85), Pohjois-Savosta (75), Varsinais-Suomesta (73) ja Satakunnasta (70). Yli puolet Järjestöbarometri kyselyyn vastanneista paikallisyhdistyksistä toimii kaupunkikunnissa ja viidesosa joko ydinmaaseudun tai harvaan asutun maaseudun kunnissa (taulukko 6). Kaupunkien läheisen maaseudun kunnissa toimivia yhdistyksiä on 16 prosenttia. Kymmenen prosenttia yhdistyksistä toimii yhtä kuntaa laajemmalla, erityyppisiä kuntia käsittävällä alueella. Järjestöbarometrin vastaajaryhmien vastausprosentteja voidaan pitää riittävinä ja osin varsin hyvinä. Poikkeuksena on ay-luottamushenkilökysely. Sen suhteellisen pientä vastaajamäärää selittää osittain se, että ay-luottamushenkilökyselyn tarkkaa perusjoukkoa 6 ei tiedetty 6 Ammattiliitoista ei ollut mahdollista saada järjestöjen ay-luottamushenkilöistä henkilötietoja, joiden avulla kyselyt olisi voitu kohdistaa heille suoraan.

23 22 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016 TAULUKKO 5. Kyselyyn vastanneet yhdistykset toimintamaakunnittain. Maakunta Yhdistyksiä n % Uusimaa Pirkanmaa 84 8 Keski-Suomi 79 8 Pohjois-Pohjanmaa 75 7 Pohjois-Savo 75 7 Varsinais-Suomi 73 7 Satakunta 70 7 Etelä-Savo 61 6 Etelä-Pohjanmaa 55 5 Lappi 53 5 Pohjois-Karjala 53 5 Etelä-Karjala 40 4 Päijät-Häme 33 3 Kymenlaakso 31 3 Kainuu 27 3 Kanta-Häme 27 3 Keski-Pohjanmaa 25 2 Pohjanmaa 21 2 Ahvenanmaa 1 0 Yhteensä ja kysely jouduttiin osoittamaan henkilökohtaisten viestien ja kyselylinkkien sijasta järjestöihin. Erityisen myönteisenä voidaan pitää sitä, että tälläkin kertaa lähes puolet paikallisyhdistyksistä on vastannut kyselyyn. Vuodesta toiseen samalla tasolla säilynyt vastausaktiivisuus kertoo vastaajien sitoutuneisuudesta ja myönteisestä asenteesta Järjestöbarometria ja sen tiedonkeruuta kohtaan. Järjestöt ovat vuosien varrella tiedottaneet jäsenyhdistyksilleen kyselyyn osallistumisesta, mikä on lisännyt välineen tunnettuutta ja auttanut pitämään yllä vastaushalukkuutta. Yhdistysten osoitetietoja on päivitetty jossain määrin joka vuosi, millä on saatu vähennettyä vastauskatoa. Osoitteiden muutokset aiheuttavat silti katoa erityisesti niissä yhdistyksissä, joilla ei ole omia kiinteitä toimintatiloja ja joiden osoite muuttuu puheenjohtajan tai sihteerin vaihtuessa. Vastaajien tavoittaminen on entistä suurempi haaste kyselytutkimuksissa. Erilaisten tiedonkeruiden määrä on lisääntynyt, mihin yhtenä syynä on verkkokyselyjen toteuttamisen helppous ja nopeus. Rahoittajien, valvontaviranomaisten, kattojärjestöjen ja tutkijoiden järjestöille tekemien kyselyjen yleistyminen on aiheuttanut vastausväsymystä. Esimerkiksi suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin toimivissa paikallisyhdistyksissä kyselyjen kuormittavuus on yksi keskeinen vastauskadon syy. Paikallisyhdistyskyselyyn osallistumattomuuden yhtenä syynä voidaan pitää myös oman toiminnan arvioimista niin pienimuotoiseksi, että laajaan kyselyyn osallistumista ei nähdä mielekkäänä tai tarpeellisena. Vuosittain osa yhdistyksistä on ilmoittanut tämän oman vastaamattomuutensa syyksi ja se selittänee vastaajakatoa laajemminkin. Yhdistyksiltä saatujen tietojen perusteella vastaamattomuuden taustalla voi olla myös se, että kyselyn osoitelistalla olevien yhdistysten joukossa on vuosittain joitakin toiminnassaan taukoa viettäviä tai toimintansa kokonaan lopettaneita yhdistyksiä, joita ei ole purettu. Aineistojen analysointi Järjestöbarometrin tutkimusaineistot ovat monipuolisia ja niiden käsittelemisessä on käytetty sekä määrällisiä että laadullisia analysointitapoja. Aineiston analysoinnin välineinä toimivat suorat jakaumat, ristiintaulukot, summa- ja erotusmuuttujat sekä tilastollisina tunnuslukuina keskiarvo ja mediaani. Keskiarvojen testauksessa on käytetty t-testiä ja ristiintaulukoinneissa khiin neliö -riippumattomuustestiä. Keskeisimmät taustamuuttujat ovat järjestöjen ja yhdistysten toimiala sekä

24 JÄRJESTÖBAROMETRI TAULUKKO 6. Kyselyyn vastanneet yhdistykset kuntatyypeittäin. Pääasiallinen toimintakunta Yhdistyksiä n % Kaupunkikunta Ydinmaaseudun tai harvaan asutun maaseudun kunta Kaupunkien läheisen maaseudun kunta Laajempi useita erityyppisiä kuntia käsittävä alue Yhteensä järjestöillä toiminnan kokonaiskulut ja yhdistyksillä talousarvion menojen loppusumma. Tarkasteluja tehdään myös yhdistysten iän, jäsenmäärän, henkilökunnan palkkaamisen ja toimintakunnan tyypin suhteen. Tulosten raportoinnissa käytetään taulukoita sekä palkki- ja pylväsdiagrammeja sekä muuta havainnollistavaa grafiikkaa, mm. karttakuvia. Tutkimusaineisto sisältää avovastauksia, joiden avulla on kerätty yksilöidympää tietoa joistakin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa ja nykytilannetta koskevista teemoista. Avovastauksia on analysoitu luokittelemalla ja teemoittelemalla. Avovastauksista poimittuja suoria lainauksia käytetään havainnollistamaan saatuja tutkimustuloksia.

25 24 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016

26 JÄRJESTÖBAROMETRI Paikallisyhdistykset

27 26 JÄRJESTÖBAROMETRI Paikallisyhdistykset Kokonaiskuva paikallisyhdistystoiminnasta on myönteinen: valtaosalla yhdistyksistä sen kysyntä ja määrä ovat lisääntyneet tai pysyneet ennallaan. Jäsenistön, aktiiviosallistujien ja vapaaehtoisten määrän kehitys vaihtelee enemmän ja herättää huolta osassa yhdistyksiä. SUOMESSA ON ARVIOLTA noin sosiaali- ja terveysyhdistystä, josta paikallisyhdistykset muodostavat suurimman toimijajoukon. Tässä luvussa paikallisyhdistysten toimintaa tarkastellaan vuoden 2016 alussa tehtyyn Järjestöbarometrikyselyyn osallistuneen yhdistyksen vastausten pohjalta. Luvun aluksi tarkastellaan yhdistysten toiminnan ajankohtaistilannetta, huolen ja tyytyväisyyden aiheita sekä toiminnan uhkia. Seuraavaksi käsitellään yhdistysten toimintamuotoja. Yhdistysten voimavaroista tarkastellaan palkattua henkilöstöä, taloutta, kuntien toiminta-avustuksia sekä kunnilta saatuja toimintatiloja. Luvun lopuksi tehdään katsaus vuonna 2015 rekisteröityihin ja purkautuneisiin sosiaali- ja terveysyhdistyksiin. Paikallisyhdistysten näkemyksiä sote-uudistuksen vaikutuksista tarkastellaan luvussa neljä ja arvioita järjestötoiminnan tulevaisuudesta erityisteemaluvussa viisi. 2.1 Toiminnan ajankohtaistilanne Muutostilanne Yhdistyksiä pyydettiin arvioimaan oman toimintansa ajankohtaista muutostilannetta asteikoilla: ei muutosta voimakas muutos ja toiminnan voimakas supistaminen toiminnan voimakas laajentaminen. Lisäksi yhdistyksiä pyydettiin kuvailemaan, mitä niiden toimintaa koskevat muutokset ovat käytännössä. Selvä enemmistö (61 %) yhdistyksistä arvioi, että niissä ei ole käynnissä muutosta lainkaan tai se on korkeintaan vähäinen (taulukko 7). Kohtalaiseksi muutostilanteensa arvioi joka neljäs (25 %) ja melko voimakkaaksi tai voimakkaaksi 15 prosenttia yhdistyksistä. Muutosarvioissa on jonkin verran toimialojen välisiä eroja. Lähes joka toisessa (46 %) työttömien yhdistyksessä, runsaassa kolmasosassa (38 %) vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistyksistä ja

28 JÄRJESTÖBAROMETRI TAULUKKO 7. Yhdistyksissä käynnissä olevan muutoksen voimakkuus Toimiala* Melko voimakas/ voimakas % Muutoksen voimakkuus Kohtalainen % Melko vähäinen/ ei muutosta % n Kansanterveysyhdistykset yleis- ja monialayhdistykset potilasyhdistykset mielenterveysyhdistykset työttömien yhdistykset Lastensuojeluyhdistykset lastensuojelun yleisyhdistykset sijaishuoltoyhdistykset Vanhusyhdistykset vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistykset eläkeläisyhdistykset Vammaisyhdistykset invalidiyhdistykset aistivammayhdistykset kehitysvammayhdistykset Päihdeyhdistykset Kaikki yhdistykset * Toimialoittaisesta tarkastelusta on jätetty pois ne toimialat, joita edustavia yhdistyksiä on kysymykseen vastanneissa alle kymmenen. Kaikki yhdistykset -rivillä ne on laskettu mukaan. yli neljäsosassa mielenterveysyhdistyksistä on meneillään melko voimakas tai voimakas muutos. Taloudeltaan suurissa, henkilökuntaa palkanneissa yhdistyksissä sekä yhtä kuntaa laajemmalla alueella toimivissa yhdistyksissä muutostilanne arvioidaan muita yleisemmin voimakkaaksi (liite 5). Vuoden 2014 tilanteeseen verrattuna muutosta voimakkaana pitäviä yhdistyksiä on nyt viisi prosenttiyksikköä enemmän (Järjestöbarometri 2014). Yleiskuva yhdistysten toiminnan laajuuden kehityksestä on hyvin myöntei- nen. Noin yhdeksässä yhdistyksessä kymmenestä (89 %) toiminnan arvioidaan joko pysyvän ennallaan tai laajenevan. Selvästi suurimmalla osalla (64 %) yhdistyksistä toiminta on säilymässä jatkossakin entisessä laajuudessaan (taulukko 8). Toimintaansa on laajentamassa neljäsosa (25 %) ja supistamassa vain kymmenesosa (11 %) yhdistyksistä. Kokonaiskuva on samanlainen kuin kaksi vuotta sitten (Järjestöbarometri 2014). Kasvuarviot ovat keskimääräistä yleisempiä vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistyksissä (37 %), lastensuojelun

29 28 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016 TAULUKKO 8. Yhdistyksissä käynnissä olevan muutoksen suunta. Toimiala* Kohtalainen/ voimakas laajentaminen % Muutoksen suunta Pysyminen ennallaan Kohtalainen/ voimakas supistaminen % n % Kansanterveysyhdistykset yleis- ja monialayhdistykset potilasyhdistykset mielenterveysyhdistykset työttömien yhdistykset Lastensuojeluyhdistykset lastensuojelun yleisyhdistykset sijaishuoltoyhdistykset Vanhusyhdistykset vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistykset eläkeläisyhdistykset Vammaisyhdistykset invalidiyhdistykset aistivammayhdistykset kehitysvammayhdistykset Päihdeyhdistykset Kaikki yhdistykset * Toimialoittaisesta tarkastelusta on jätetty pois ne toimialat, joita edustavia yhdistyksiä on kysymykseen vastanneissa alle kymmenen. Kaikki yhdistykset -rivillä ne on laskettu mukaan. yleisyhdistyksissä (31 %), kansanterveyden yleis- ja monialayhdistyksissä (34 %), mielenterveysyhdistyksissä (34 %) ja päihdeyhdistyksissä (32 %). Toiminnan arvioidaan supistuvan yleisimmin työttömien yhdistyksissä (31 %). Laajentumassa ovat muita yleisemmin taloudeltaan ja jäsenmäärältään suuret ja henkilökuntaa palkanneet yhdistykset (liite 6). Yhdistysten toiminnan kasvu on yleisimmin tarkoittanut jonkin uuden toimintamuodon aloittamista, koko toiminnan monipuolistamista tai jäsenten, vapaaehtoisten ja osallistujien määrän lisääntymistä. Joillakin uusi toiminta-avustus tai uudet tilat on luonut mahdollisuuden laajentumiselle. Osa yhdistyksistä on kasvattanut yhteistyöverkostojaan. Joillakin toisen yhdistyksen kanssa sulautuminen on tuonut kasvua. Uusi kerhotoiminta syrjäytyneille, koulukiusatuille/kiusaajille, syrjäytymisuhan alla oleville nuorille. Yhdistys on laajentanut harrastusvalikoimaa, tehostanut tiedotusta, saanut uusia jäseniä runsaasti, hakeutunut entistä enemmän yhteistyöhön.

30 JÄRJESTÖBAROMETRI Teatteri- ja retkeilymatkat lisääntyneet samoin liikunnalliset harrastukset lisääntyneet. Jäsenmäärä lähes kaksinkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana. Saatu yhdistykseen uusia jäseniä. Jäsenet on ottaneet vastuuta yhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta. Yhdistyksessä on yhdessä tekemisen meininki. RAY:n rahoitus vuosille tarkoittaa uusia mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseksi. Jo 2015 toiminta kasvanut monella tavalla. Jäsenmäärä kasvanut. Olemme muuttamassa suurempiin ja käytännöllisempiin tiloihin jotka antavat mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen. Meihin on fuusioitunut toinen sosiaalialan yhdistys juridisesti se lakkautettiin ja meille tuli voimakas kasvu. Yhdistysten toiminnan supistumista selittävät esimerkiksi jäsenten ja vapaaehtoisten määrän ja aktiivisuuden vähentyminen. Joillakin yhdistyksillä toimitilojen hintoihin ja työllistämiseen liittyvät ongelmat ovat johtaneet toiminnan vähenemiseen. Palveluja tuottavilla yhdistyksillä supistukset koskevat esimerkiksi kilpailutusten häviämistä tai kunnan palveluostojen vähenemistä tai loppumista. Yhden kyselyyn vastanneen yhdistyksen suunnitelmissa on lopettaa toiminta itsenäisenä ja sulautua osaksi naapurikunnan yhdistystä ja yksi purkautui vuoden 2015 lopulla. Vapaaehtoistoimijoita vaikea saada. Jäsenmäärän tippuminen. Osallistumisaste yhdist. järjestämiin tapahtumiin tippunut rajusti. On jouduttu tapahtumia perumaan. Jäsenmäärä laskee, tapahtumiin ei saa henkilöitä mukaan. Hallitukseen ei saa uusia jäseniä. Palveluntuotantoa on supistettava, työllistämismäärärahojen loputtua.[ ] Palveluasumisen vähentyminen/kilpailutus lopussa aikomus sulauttaa yhdistys naapurikunnan kanssa. Syy: vapaaehtoisia ei löydy toimintaan. Yhdistys purettiin Toiminnan ja toimintaedellytysten kehitys yhdistyksissä Paikallisyhdistysten muutostilanteen lähempää tarkastelua varten yhdistyksiltä tiedusteltiin, kuinka jotkin niiden toimintaa ja toimintaedellytyksiä koskevat asiat ovat kehittyneet kahden viime vuoden aikana. Yhdistyksiä pyydettiin arvioimaan niiden toiminnan kysynnän ja kokonaismäärän, jäsenten, vapaaehtoisten ja toimintaan aktiivisesti osallistuneiden määrän sekä tulojen ja yhteistyöverkoston muutosta. Saatu yhdistykseen uusia jäseniä. Jäsenet on ottaneet vastuuta yhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta. Yhdistyksessä on yhdessä tekemisen meininki. Kokonaiskuva paikallisyhdistystoiminnan kehityksestä on varsin myönteinen, sillä kaikki kysytyistä asioista ovat selvästi suurimmalla osalla yhdistyksistä joko pysyneet ennallaan tai lisääntyneet kahden viime vuoden aikana. Toiminnan kysyntä ja kokonaismäärä ovat lisääntyneet tai pysyneet ennallaan yhdeksällä yhdistyksellä kymmenestä (kuvio 1). Toiminnan kysyntä ja toiminnan kokonaismäärä ovat kasvaneet lähes joka toisessa (44 %) yhdistyksessä kahden viime vuoden kuluessa. Yhteistyöverkostojen merkitys paikallisyhdistyksille vaihtelee paljon. Osalle ne ovat olennaisia toiminnan edellytyksiä, mutta joillekin vähemmän tärkeitä itse yhdistystoiminnan toteuttamisen kannalta. Kokonaiskuva yhdistysten verkos-

31 30 JÄRJESTÖBAROMETRI 2016 Toiminnan kysyntä Toiminnan kokonaismäärä Yhteistyöverkosto Jäsenmäärä Toimintaan aktiivisesti osallistuvien määrä Vapaaehtoisten määrä Tulot 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt KUVIO 1. Yhdistysten (n= ) toiminnan kehitys kahden edellisvuoden aikana. tojen tilanteesta on kuitenkin myönteinen. Vajaa puolet (40 %) yhdistyksistä on onnistunut laajentamaan yhteistyöverkostojaan. Enemmistöllä (53 %) ne ovat pysyneet ennallaan ja vain seitsemällä prosentilla supistuneet. Jäsenistö on toimijoiden ja osallistujien reservinä sekä jäsenmaksujen maksajina yhdistysten keskeinen inhimillinen ja taloudellinen resurssi. Vajaa kolmasosa (30 %) yhdistyksistä on kyennyt lisäämään jäsenmääräänsä, mutta runsaassa kolmasosassa (38 %) se on vähentynyt. Noin kolmasosassa (32 %) jäsenmäärä on pysynyt ennallaan. Toimintaan aktiivisesti osallistuvien määrä on lisääntynyt yli neljäsosassa (28 %), pysynyt ennallaan puolessa (49 %) ja vähentynyt vajaassa neljäsosassa (23 %) yhdistyksistä. Vapaaehtoisten määrä on lisääntynyt noin joka neljännellä (24 %) yhdistyksellä, mutta vähentynyt lähes yhtä suurella osalla (23 %) yhdistyksistä. Tulot ovat yleisimmin (55 %) pysyneet ennallaan ja kasvaneet noin joka neljännellä (23 %) ja pienentyneet noin joka viidennellä (21 %) yhdistyksellä. Toiminnan kysynnän lisääntymiseen valtaosa yhdistyksistä on joutunut vastaamaan entisentasoisilla tai pienentyneillä voimavaroilla, sillä toiminnan määrää lisänneistä yhdistyksistä vain runsaalla kolmasosalla tulojen (37 %) ja vapaaehtoisten (39 %) määrä ja vajaalla puolella jäsenten määrä (46 %) on samaan aikaan kasvanut. Jäsenmäärän, osallistujien määrän ja vapaaehtoisten määrän supistuminen ei näytä kasaantuvan erityisen voimakkaasti, sillä vain joka kymmenennessä yhdistyksessä ne kaikki ovat vähentyneet vähintään jonkin verran kahden viime vuoden aikana. Vastaavasti runsaassa puolessa (52 %) yhdistyksistä niiden kaikkien määrä on pysynyt vähintään ennallaan. Toiminnan ja toimintaedellytysten kehitystä kartoitettiin yhdistyksiltä viimeksi vuosina 2011 ja Huomattavin ero edellisten kyselyiden tuloksiin on se, että jäsenmäärän pieneneminen on ollut nyt yhdistyksissä aikaisempaa yleisempää ja sen kasvu taas harvinaisempaa. Yhdistyksiä, joissa jäsenmäärä on vähentynyt, on nyt 12 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011 (kuvio 2, liite 7). Taulukkoon 9 on koottu yhteenvetona toimialoittain kolme myönteisimmin kehittynyttä seikkaa eli ne toimintaan ja toimintaedellytyksiin liittyvät asiat, joiden yleisimmin arvioidaan laajentuneen kyseisen toimialan yhdistyksissä kahden viime vuoden aikana. Lisäksi joka toimi-

32 JÄRJESTÖBAROMETRI Toiminnan kysyntä Toiminnan kokonaismäärä Yhteistyöverkosto Jäsenmäärä Toimintaan aktiivisesti osallistuvien määrä Vapaaehtoisten määrä Tulot % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt KUVIO 2. Yhdistysten (n= ) toiminnan kehitys kahden edellisvuoden aikana vuosina 2011, 2013 ja alan kohdalla näkyy yksi seikka, joka on kyseisissä yhdistyksissä yleisimmin supistunut. Huolen ja tyytyväisyyden aiheet Yhdistysten ajankohtaistilanteesta koottiin lisätietoa tiedustelemalla, minkä verran jotkin niiden omaan toimintaa ja toimintaedellytyksiä koskevat asiat herättävät huolta tai tyytyväisyyttä. Yh- distyksiä pyydettiin arvioimaan niiden taloudellista tilannetta, vapaaehtoistoimijoiden ja jäsenten määrää, henkilöiden saamista luottamustehtäviin, jäsenistön aktiivisuutta osallistua yhdistyksen toimintaan, jäsenistön tai toiminnan kohderyhmän hyvinvointia, yhteistyötä toisten järjestöjen ja kuntien kanssa sekä toiminnan saamaa arvostusta. Yhdistykset arvioivat selvästi myönteisimmin oman toimintansa arvostusta.