ALLEKIRJOITUS 293. LIITTEET 294 Luottamushenkilöt Konserniyhtiöiden tilinpäätösraportit 305

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALLEKIRJOITUS 293. LIITTEET 294 Luottamushenkilöt 2010 295 Konserniyhtiöiden tilinpäätösraportit 305"

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN YLEISTIETOA HÄMEENLINNASTA 4 3 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HALLINTO 5 4 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen kehitys Hämeenlinnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Sijoitustoiminta Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2010 tilausbudjettiin ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Ympäristötekijät 9 5 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Selonteon perusta ja tiivistelmä kannanotoista Tilikaudella suoritetut keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistoimenpiteet ja suunnitellut jatkotoimenpiteet Sisäisen tarkastuksen järjestäminen 12 6 KAUPUNGIN TOIMINNAN KEHITYS Kaupunkitason tavoitteiden toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA KOKONAISTALOUDEN TUNNUSLUVUT Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut 19 8 HÄMEENLINNAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase 28 9 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TILAAJA Lasten ja nuorten lautakunta Elämänlaatulautakunta Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Ikäihmisten lautakunta Yhdyskuntalautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Konsernipalvelut PALVELUTUOTANTO Varhaiskasvatuspalvelujen tuotanto Opetuspalvelut Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Toimintakykyä edistävät palvelut Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut Ikäihmisten pitkäaikaishoiva Maankäyttö ja ympäristö Yhdyskuntarakenne Kanta-Hämeen pelastuslaitos 188

2 2 11 LASKELMAT JA LIITETIEDOT TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) Liikelaitokset Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset) INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) Liikelaitokset Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset) YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Ulkoinen tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) Ulkoinen tuloslaskelma Tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) Tuloslaskelma Rahoituslaskelma (ml. Liikelaitokset) Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot TASEYKSIKÖT ELINKEINORAHASTO Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase KIINTEISTÖOMAISUUDEN TASEYKSIKKÖ Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot LINNAN ATERIA -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA 292 ALLEKIRJOITUS 293 LIITTEET 294 Luottamushenkilöt Konserniyhtiöiden tilinpäätösraportit 305

3 3 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2010 Hämeenlinnan tavoitteena on uudistetun strategian vision mukaisesti kehittyä Etelä-Suomen vetovoimaisimmaksi asumiskaupungiksi. Asukkaille halutaan luoda hyvää arkielämää tukevia palveluja huolehtimalla kestävästä kehityksestä ja tarjoamalla elinkeinoelämälle erinomaiset toimintaedellytykset. Kasvun mahdollisuuksien edellytysten luominen on pyritty nostamaan yhdeksi kaupungin toiminnan painopisteistä. Elinkeinostrategian avulla on paneuduttu osaamis- ja innovaatioympäristön vahvistamiseen, verkostoitumiseen ja maankäytön suunnitteluun. Vuoden 2010 aikana on käynnistynyt ja jatkunut monia tulevaisuuden projekteja kuten kaupungin länsireunan suunnittelu ja toimeenpano, etelärantayhtiön perustaminen sekä autokaupan keskuksen innovaatiotyö. Talouden ja tuottavuuden tarkastelu on vuoden 2010 aikana lisääntynyt kuntiin vaikuttaneen heikon maailmanlaajuisen taloustilanteen vuoksi. Haasteellista on ollut toteuttaa tilausbudjettia, joka laadittiin hyvin pienen kasvun varaan ja jossa palvelurakenteen muutosten oli saatava aikaan säästöjä. Henkilöstökulujen leikkaamiseen päädyttiin, jotta talouden tavoitteissa pysyttäisiin. Lomautukset ja kannustevapaat hoidettiin mallikkaasti, kiitos siitä osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstölle, talouden tasapainottamiseen osallistuminen on ollut erittäin arvostettavaa. Vuoden 2010 tuottavuusohjelman tavoiteltu säästö saavutettiin tiukalla johtamisella ja talouden seurannalla. Työhyvinvointiin on syytä edelleenkin panostaa, tärkeä voimavaramme kuntapalveluissa on hyvä ja kehityshaluinen henkilöstö. Haasteenamme on tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja ottaen huomioon elämänkaaren eri vaiheet. Palveluja hankintastrategian selvitettävät hankkeet osaltaan vastaavat tähän tarpeeseen. Selvitystyöt ovat käynnistyneet ja vuoden 2010 aikana osa on jo saatu päätökseen. Pysäköintiyhtiö perustettiin, ateriapalveluja tuottava Linnan Ateria yhtiöitettiin ja logistiikka ja varastointipalvelujen tuottamista ollaan siirtämässä toteutettavaksi uudella tavalla. Vuoden aikana on pyritty hyvinvointipalveluissa keskittymään ikäihmisten palvelurakennemuutoksen eteenpäin viemiseen sekä opetuksen ja koulutuksen elämänkaariseen toteuttamiseen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen kautta korkeakoulutasolle. Hämeenlinna tunnettuna koulukaupunkina uudistuu tuottamaan toisen asteen koulutusta yhdessä yksikössä. Pyritään ottamaan huomioon oppilaiden hyvään tulevaisuuteen tähtäävien valmiuksien vahvistaminen ja ammattikorkeakoulutuksen tavoitteellinen kehittäminen omistajaohjauksen kautta. Palvelujen tuottaminen monipuolisella palvelurakenteella on ollut organisaatiomme haasteena sopimusohjaukseen perustuvan uuden toimintamallin myötä. Kilpailuttaminen ja siihen liittyvä monipuolinen tuottajien joukko on tarkastelussa lisännyt laadun ja arvioinnin merkitystä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä tällä hetkellä tuotettuihin palveluihin, tavoitteemme on edelleen lisätä laaduntarkkailua ja asiakastyytyväisyyden mittaamista. Tilausbudjetissamme 2010 varauduttiin melko suureen alijäämään -19,4 milj.. Talouden tasapainottamiseksi päätettiin korottaa kiinteistöveroa sekä tuloveroprosenttia. Talouden kehitys kääntyi vuoden 2010 aikana parempaan suuntaan, verotulomme kehittyivät positiivisesti. Kunnallisverojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,7 % ja yhteisöverojen kasvu 21%, kokonaisuudessaan tulomme ylittyivät 7,2 milj.. Positiivinen tulokehitys vähensi alijäämäämme, joka kuitenkin oli negatiivinen milj.. Toimintakatteen kasvu oli 4,5 %. Bruttomenojen kasvu oli vain 1,8 % mutta tulot alenivat edellisestä vuodesta -0,6 %. Tilinpäätös haastaa edelleen tarkkaan tulevaisuuden suunnitteluun ja talouden pitkän aikavälin suunnitelman toteuttamiseen. Toimintakatteen kasvua on pyrittävä suunnitelmallisesti minimoimaan, se mahdollistaa vuoden 2014 jälkeen lainakantamme lyhentämisen. Kiitän luottamushenkilöitä, osaavaa henkilökuntaa, kansalaisia ja sidosryhmiä. Vetovoimaisen asumiskaupunkimme rakentaminen on etenemässä erinomaiseen suuntaan. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén

4 4 2 YLEISTIETOA HÄMEENLINNASTA Kuntamuoto kaupunki Perustamisvuosi 1639 Kalleusluokka I Kunnallisveroprosentti 19,00 Aluehallintovirasto Elinkeino-, liikenne ja ympäristö keskus Hovioikeus Kihlakunta Verovirasto Sairaanhoitopiiri Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeen ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Ympäristö ja luonnonvarat Uudenmaan ELY keskus Liikenne ja infrastruktuuritehtävät Turun hovioikeuspiiri Hämeenlinnan kihlakunta Sisä-Suomen verovirasto Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Maakunta Maakuntaliitto Maanmittaustoimisto Kanta-Häme Hämeen liitto Hämeenlinnan maanmittaustoimisto Maapinta-ala 1785,83 km 2 Vesipinta-ala 245,77 km 2 Yhteensä 2031,6 km 2 Väkiluku (Hausjärvelle 192) Väkiluku asukasta Väkiluku asukasta Asukastiheys 37 asukasta / maa-km 2 Hämeenlinnan asukasluku kasvoi vuoden 2010 aikana 374 asukkaalla. Kasvu on edellisvuosia hillitympää. Hämeenlinnan väestö on ikärakenteeltaan hieman vanhempaa kuin kaupungeissa keskimäärin. Työttömiä oli vuonna 2010 keskimäärin henkilöä eli 10,1 % työvoimasta. Koko maassa työttömyysaste oli keskimäärin 10 %. Taantuma lisäsi työttömyyttä Hämeenlinnassakin ja koko maan keskiarvo ylittyi hiukan.

5 5 3 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HALLINTO Hämeenlinnan kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 59 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Iisakki Kiemunki (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Harri Lintumäki (KOK), toisena varapuheenjohtajana Reijo Saksa (KOK) ja kolmantena varapuheenjohtajana Kirsi Ojansuu (VIHR) Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta, kaupungin omaisuudesta ja omistajapolitiikasta, kaupunkikonsernista, toiminnoista, palveluista ja palvelutuotannosta, elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä sekä niiden strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Kaupunginhallitukseen kuuluu 13 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Tapio Vekka (KOK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Tarja Filatov (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Aarne Kauranen (SDP). Vuonna 2010 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, lasten ja nuorten lautakunta, elämänlaatulautakunta, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, ikäihmisten lautakunta, yhdyskuntalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä maakunnallinen pelastuslautakunta. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, kehittämisjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, tilaajajohtajat, tilaajapäälliköt, palvelutuotantojohtaja, palvelujohtajat, pelastusjohtaja ja liikelaitosten toimitusjohtajat. Kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoonpanot sekä kaupungin edustajat kuntayhtymissä on esitetty liitteessä 1. Hämeenlinnan kaupungin uusi organisaatio on kuvattuna seuraavaan kaavioon. Rahoitusvastuu Strategia Omistajapolitiikka Vaikuttavuus Järjestämisvastuu Hankinnat Tilaukset Lasten ja nuorten lautakunta Palvelujen tuottamisen vastuu Palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Lasten ja ja nuorten kasvua tukevat palvelut Asiakas Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohto Keskusvaalilautak. Tarkastuslautak. Konsernipalvelut Elämänlaatulautakunta Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Ikäihmisten lautakunta Ympäristö- ja rakennuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Maakunnallinen pelastuslautakunta Sopimusohjaus Johtokunnat Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Toimintakykyä edistävät palvelut Koti- ja ja asumispalvelut Vanhusten hoivapalvelut Maankäyttö ja ja ympäristöi Yhdyskuntarakenne Palo- ja ja pelastustoimi Terveyspalvelut - liikelatios Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Linnan Ateria-liikelaitos Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos Asukkaat ja palvelujen käyttäjät Asukas raadit ja palautejärjestelmä Aluetoimikunnat. Ulkoinen palvelutuotanto

6 6 4 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 4.1 Yleinen taloudellinen kehitys Nordea Pankin Talousnäkymät -julkaisun mukaan Suomen talous elpyi vahvasti vuonna Talouden aktiviteettia mittaava kokonaiskysyntä lisääntyi arviolta vajaat 3,5 % edellisvuodesta, ja sen kaikki pääerät (vienti, investoinnit, kulutus) kääntyivät nousuun. BKT kasvoi noin 3 prosenttia. Vuonna 2010 tavaraviennin ja teollisuustuotannon kasvu perustui odotetusti paperi-, metalli- ja kemianteollisuuden valmistamien raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden kysynnän piristymiseen. Vuonna 2010 investoinnit kohosivat vain vähän ja niiden kehitys oli poikkeuksellisen jakautunut. Rakennusinvestoinnit kasvoivat selvästi, mutta kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät jokseenkin saman verran. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät mutta muu talonrakentaminen väheni. Yksityinen kulutus on lisääntynyt useampia ennusteita ripeämmin ja taantumaa edeltänyt kulutushuippu ylittyi ehkä jo vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Talouden elpyessä yritykset luopuivat lomautuksista ja alkoivat teettää enemmän työtunteja. Kun lisäksi korot ja inflaatio pysyivät matalina, kotitalouksien ostovoima kasvoi verrattain suotuisasti. Työttömyys ei pahentunut taantuman aikana läheskään niin paljon kuin yleisesti pelättiin. Yritykset pitivät kiinni osaavasta työvoimasta kierrättämällä lomautuksia ja välttämällä irtisanomisia. Julkisen talouden tila on moniin maihin verrattuna hyvä mutta alijäämää on vaikea pienentää ilman menoleikkauksia. Hämeen liiton mukaan laman vaikutukset ovat Kanta-Hämeessä edelleen nähtävissä. Työttömyys oli korkea (10,1 %) ja maakunnan väestönkasvu (+732) jäi alle puoleen lamaa edeltäneistä huippuvuosista. 4.2 Hämeenlinnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hämeenlinnan tilausbudjetin vuodelle Yleismaailmallinen taloustilanne näytti vielä huonolta ja mm. Kuntaliitto ennusti ( ), että kunnille tilitettävät verotulot alenevat -2,7 % edellisestä vuodesta. Kaupunkitason tavoitteet olivat valtuuston hyväksymän uuden strategian mukaiset. Suunnitelmien mukaan vuoden 2010 aikana toteutetaan useita hankkeita, joilla tavoitteisiin päästään. Tilausbudjetissa varauduttiin jopa -19,4 milj. euron alijäämään. Kaupunginhallitus päättikin henkilökunnan lomautuksista ja kannustevapaista, joten poikkeukselliset toimenpiteet otettiin käyttöön. Talouden tasapainottamisohjelmassa varaudutaan siihen, että talous on alijäämäinen vuoteen 2012 asti mutta kääntyy sen jälkeen ylijäämäiseksi. Talouden tasapainottamiseksi päätettiin korottaa tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä ja uusi tuloveroprosentti on 19,00 %. Myös kiinteistöveroja korotettiin. Koko maan ja myös Hämeenlinnan talous kehittyi ennakoitua paremmin. Kokonaisuutena verotuloja saatiin 220,703 milj.. Verotulojen määrä kasvoi +7,0 % edellisestä vuodesta. Myönteisen verotulokehityksen ansiosta kaikkia suunniteltuja lainoja ei tarvinnut nostaa. Kunnallisveroa saatiin 192,922 milj. ja kasvua edelliseen vuoteen on +5,7 %. Yhteisöveroja saatiin 14,783 milj., jossa on kasvua vuoteen 2009 verrattuna +21,0 %. Kiinteistöveroa kertyi 12,999 milj.. Käyttötalouden valtionosuuksia saatiin 87,257 milj.. Lautakunnille, liikelaitoksille ja taseyksiköille tilausbudjetissa ja vuoden aikana myönnetyt toimintakulut (621,542 milj. ) ylittyivät vain 0,1 milj.. Toimintakulujen toteutuma oli 621,642 milj.euroa. Tulot ylittyivät 7,2 milj.. Valmistus omaan käyttöön ylittyi lisäksi 0,4 milj.. Nettomenot (toimintakate) toteutui 7,5 milj. tilausbudjettia ja valtuuston myöntämiä lisämäärärahoja pienempänä. Tuloylityksenä saatiin mm. maanmyyntivoittoja +2,02 milj. ja rakennusten myyntivoittoja +1,08 milj.. Lautakuntien määrä-, laatu- ja eurotavoitteiden toteutuminen selostetaan käyttötalouden toteutumisen kohdassa. Toimintakatteen (nettomenot) kasvu vuodesta 2009 on 12,713 milj. ja 4,5 %. Bruttomenojen kasvu oli vain 1,8 % mutta tulot alenivat edellisestä vuodesta -0,6 %.

7 7 Sijoitusten laskennallinen arvo oli 83,512 milj.. Vuoden aikana nostettiin sijoitusten tuottoja kassaan 5,004 milj.. Tilausbudjetissa vuosikate oli alijäämäinen. Tilinpäätöksen mukaan vuosikate on ylijäämäinen 14,380 milj. mutta tilikauden tulos on alijäämäinen -4,626 milj.. Tulos on tilausbudjetissa ennakoitua paljon parempi. Valtio maksoi kuntaliitoksen johdosta yhdistymisavustusta toisena yhdistymisvuonna 3,67 milj. eli 1,2 milj. edellisvuotta vähemmän. Lisäksi valtio korvaa kuntaliitoksen johdosta tapahtuneen valtionosuuden vähentymisen 4,2 milj. /v viiden vuoden ajan vuosina Ko. tulot kirjataan käyttötalouden tuloksi. Saaduista ylimääräisistä tuloista huolimatta tulos oli alijäämäinen. Investointeihin käytettiin nettona 15,5 milj.. Lainakanta on 157,4 milj., joka on /asukas. Konserniyhtiöillä oli vuoden vaihteessa konsernitilillä 16,4 milj. ja se on mukana em. lainakannassa. Tuloslaskelman mukainen tilikauden alijäämä on -4,669 milj.. Se esitetään kirjattavaksi taseen kohtaan tilikauden ali-/ylijäämä. Taseessa on aikaisemmilta vuosilta ylijäämiä 0,105 milj., joten nyt tase on tältä osin alijäämäinen. Vuoden 2010 aikana kaupunginvaltuustossa päätettiin mm. seuraavat asiat: - hyväksyttiin hallintosäännön muutokset - hyväksyttiin palvelusuunnitelmat tarkennettiin kaupungin strategia - rakennusomaisuus siirretään Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle - varasto- ja logistiikkatoiminnot organisoidaan uudella tavalla - Verkatehtaan A- ja B-rakennukset siirrettiin apporttina Verkatehdas Oy:lle - hyväksyttiin ympäristönsuojelumääräykset - hyväksyttiin Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia merkittiin tiedoksi johtajuusarvioinnin yhteenvetoraportti - merkittiin tiedoksi vuosien tuottavuusohjelman toteutuminen - myönnettiin useita takauksia 4.3 Sijoitustoiminta Alkuperäinen Markkina-arvo %-osuus Arvonmuutos Arvonsijoitus sijoit. muutos arvosta % Omaisuudenhoitoyhtiöt Osakesijoitukset ,99 29,0 Korkosijoitukset ,48 71,0 Omaisuudenhoitoyhtiöt yhteensä , ,47 100, ,00 +27,0 Vakuutusyhtiöt Osakesijoitukset ,54 21,0 Korkosijoitukset ,27 79,0 Vakuutusyhtiöt yhteensä , ,81 100, ,57-56,4 Kuntarahoitus Oyj , ,00 100,0 - - Osakesijoitukset ,53 27,5 Korkosijoitukset ,75 72,5 Sijoitukset yhteensä , ,28 100, ,43 +9,5 Energialaitoksen myyntihinta syksyllä 2000 oli 84,935 milj.. Vuosien aikana on käytetty sijoituksen tuottoja 33,312 milj..

8 8 4.4 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2010 tilausbudjettiin ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2011 tilausbudjetti laadittiin pitkän aikavälin taloussuunnitelman mukaisesti. Tuloslaskelma oli alijäämäinen -8,984 milj.. Vuoden 2010 loppupuoliskon hyvä verotulokehitys on jatkunut ja arvion mukaan vuoden 2011 tulojen kehitys on parempi kuin tilausbudjetissa ennakoitiin. Se antaa mahdollisuuden joko pienentää tilausbudjetissa ennakoitua alijäämää tai toisaalta voidaan tarvittaessa myöntää lisärahaa käyttötalouteen. Tilausbudjettikirjassa on todettu, että arvion mukaan kaupungin talous paranee niin hitaasti, että talous on ylijäämäinen vasta vuonna Velkamäärää pystytään vähentämään arvion mukaan vasta vuodesta 2014 alkaen. Toisaalta investointeja on tiedossa enemmän kuin taloussuunnitelmassa on varauduttu, joten lainojen lyhennys ei lähivuosina tule olemaan mitenkään helppo asia. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti yhteisöverolle tullaan sopimaan yläraja, esim. 13 milj., ja ko. ylärajan yli kertyvä yhteisövero käytetään lainojen lyhennykseen. Tämä edellyttää ylijäämäistä taloutta. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt vuosien tuottavuusohjelman tarkistamisen. Ohjelmaa toteutetaan kaikilta osin. Vuoteen 2017 ulottuva talouden tasapainottamisohjelma tarkistetaan kevään 2011 aikana. 4.5 Kaupungin henkilöstö Vuosi 2010 on ollut uudistuneen Hämeenlinnan palvelu- ja hallinto-organisaation toinen toimintavuosi. Vuoden aikana organisaation toimivuutta on varmennettu ja edelleen kehitetty. Kaupunkistrategiaa tarkennettiin ja siihen liittyen hyväksyttiin Palvelu- ja hankintastrategia, jonka täytäntöönpanoa on hankkeistettu ja täytäntöönpano käynnistetty asteittain. Henkilöstölle organisaatiomuutosten jatkuva vireilläolo on haasteellista, mutta se luonut myös uudenlaisia mahdollisuuksia työtehtävien uudelleenjärjestelyihin ja omaan ammatilliseen kehittymiseen. Kaupunkistrategian henkilöstöjohtamista ohjaava linjaus onkin osaava, motivoitunut ja kehityshaluinen henkilöstö. Vuoden 2010 kaupunkitaloudelliset haasteet johtivat tilanteeseen, jossa talouden tasapainottamisen tarpeet johtivat päätökseen henkilöstön lomauttamisesta 14 kalenteripäiväksi. Kaupunginhallitus teki sittemmin tarkennuksia lomautukseen siten, että lomautuksen ulkopuolelle rajattiin noin 1000 henkilöä erityisesti hoitoja hoivatehtävistä sekä kuntalaisten turvallisuudelle tärkeistä tehtävistä. Perusopetuksen opettajien lomautus rajattiin kuuteen kalenteripäivään. Lisäksi kahden viikon lomautuksen piirissä olevilla oli mahdollisuus ottaa lomautuksen sijasta vapaaehtoista kannustevapaata 10 työpäivää. Lomautettuina vuoden 2010 mittaan on ollut 623 henkilöä. Lomautuspäiviä on ollut Kannustevapaan valinneita oli henkilöä ja kannustevapaapäiviä Lomautuksista saadut säästöt olivat sivukuluineen yhteensä Kannustevapaista saadut säästöt olivat sivukuluineen yhteensä Yhteensä säästöt sivukuluineen olivat Henkilöstötuottavuutta on ohjannut vuosille asetettu tuottavuusohjelma. Kaupunginhallitukselle annetun selvityksen mukaan vuonna 2010 henkilötyövuosien vähennys on ollut 77,2. Koko konsernin osalta tuottavuussäästöt vuoden 2010 aikana olivat 4,7 milj.. Huolimatta tuottavuusohjelman tuloksista kaupungin asukasluvun kasvu sekä palvelutuotannolle asetetut vaateet ovat vaikuttaneet siihen, että palveluksessa olevan henkilöstön kokonaismäärä ei ole vähentynyt. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2010 lopussa henkilöä, joka 40 henkilöä enemmän kuin vuonna Määrän lisäys näkyy erityisesti tilapäishenkilöstön määrän kasvuna. Henkilöstön tilaa ja johtamisen toimivuutta on kartoitettu vuoden 2010 aikana kahdella mittavalla selvityksellä. Koko henkilöstön työhyvinvointikartoitus tehtiin. Ylimpään johtoon kuuluvan 35 henkilön johtajuuden onnistuneisuutta selvitettiin kyselyllä. Tulosten perusteella on käyty kaupunginjohtajan johdolla henkilökohtaiset palaute- ja kehittämiskeskustelut. Työhyvinvointiselvityksen tulokset ovat olleet keskimäärin hieman parempia kuin vertailukunnissa. Tulos on hyvä huomioiden vuoden 2009 aikana toteutettu Hämeenlinnan kaupungin suuri organisaatiomuutos. Työhyvinvointia arvioitiin asteikolla 1-5. Johtajuudesta annettu arvio oli 3,6 (3,4 muut kunnat), työyhteisön toimivuudesta annettu arvio oli 3,6 (3,5 muut kunnat) ja omasta työviihtyvyydestä annettu arvio oli 4,0 (3,8 muut kunnat).

9 9 Työhyvinvointiselvityksen pohjalta työyhteisöt laativat omat kehittämissuunnitelmansa, joiden toteutumista seurataan vuoden 2011 ajan. Työhyvinvointia on tuettu aktiivisen tuen mallin mukaisesti; työkykyä vaarantaviin ilmiöihin reagoidaan sekä työyhteisöissä että työterveyshuollossa. Toimintatavan myötä henkilöstön eläköitymisluvut erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden osalta ovat pienentyneet. Tällä on ollut merkitystä myös varhaiseläkkeistä aiheutuvien maksujen pienentymiseen. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat olleet hienoisessa nousussa. Näistä lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt, mutta pitkittyneiden sairauspoissaolojen määrä puolestaan kasvanut. Henkilöstön kokonaistyöajasta varsinaiseen työhön on käytetty 75,2 %, sairauspoissaoloihin 5,2 %, lomiin 9,4 % ja muihin poissaoloihin 10 %. Henkilöstömenot vuonna 2010 olivat 150,7 milj.. Vuokratyövoimaa on ostettu ostopalveluna 4,1 milj. eurolla. Virka- ja työehtosopimusten mukaisia palkan tarkistuksia tehtiin lukien toteutuneella samapalkkaisuuden edistämiseen kohdennetulla järjestelyerällä sekä tuloksellisuuden edistämiseen kohdennetulla paikallisella 0,7 %:n suuruisella järjestelyerällä. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt henkilöstöraportin Ympäristötekijät Pilaantuneiden maiden selvityksiä jatkettiin kaavoitusta varten Keinusaaren II alueella ja Kantolassa Hämeen ELY-keskuksen vetämän Piuha -hankkeen (Teollisuusalueiden uudelleenkäyttö) myötä. Suurimpana kunnostuskohteena oli Poltinaholla puolustusvoimien ja kaupungin teknisen viraston varastokäytössä olleen alueen kunnostus uutta poliisitaloa varten. Geologian tutkimuskeskus (GTK) keräsi maaperänäytteitä Hämeenlinnan taajama-alueilta. Maaperän arseenipitoisuudet todettiin tavanomaista suuremmiksi. GTK suositteli maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin tutkimuksista saatuja taustapitoisuusarvoja. Äikäälän asemakaavoitettavalla alueella täydennettiin aiemmin aloitettua kasvillisuusselvitystä. Lisäksi tilattiin aluetta koskevat liito-orava- ja lepakkoselvitykset. Hämeenlinnan kaupunki osallistui Luontohaaste-kilpailuun rauhoittamalla Kalvolan kaupunginosassa sijaitsevan Saapaslamminharjun ja Kanta-Hämeenlinnassa sijaitsevan Hakovuoren. Luontohaaste-kilpailu oli Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Partiolaisten ja Suomen Ladun ensimmäistä kertaa järjestämä kilpailu luonnon monimuotoisuuden juhlavuoden kunniaksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkistus valmistui lausuntopyyntövaiheeseen saakka yhteistyössä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n ja Hattulan kunnan kanssa. Samassa yhteydessä valmisteltiin vesihuollon toiminta-alueiden tarkistamista. Hämeenlinnan kaupunki osallistui Vanajavesikeskuksen rahoitukseen ja toimintaan. Hämeen liiton suojissa toimiva keskus tähtää alueen järvien ja jokien kuntoon saamiseen ja koko Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden vahvistamiseen. Kaupungin ympäristöpalvelut oli mukana Evon Nuorisoleirikeskuksen käyttöönotossa. Alueella pidettiin kesällä ensimmäinen partiolaisten kansainvälinen suurleiri, jossa järjestettiin mm. suoennallistustempaus. Pysyvälle leirialueelle tuli oma vedenottamo. Vesistöjen tilaa seurattiin vuodelle 2010 laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Kanta-Hämeenlinnan ilmanlaatua tarkkailtiin Kaivokadun varressa sijaitsevalla mittausasemalla. Hämeenlinnan kaupunki vauhditti ympäristötyötään ekotukitoiminnalla. Ekotukihanke koulutti työntekijöitä ekotukihenkilöiksi kaupungin pilottiyksiköihin, joissa toteutettiin monenlaisia käytännön toimenpiteitä jätteiden synnyn ehkäisemiseksi, lajittelun tehostamiseksi sekä energian ja veden säästämiseksi. Syksyllä ekotukitoiminta laajeni kouluille. Tavoitteena oli, että koulut saavat aikaiseksi toimivat ja vuosittain päivitettävät kestävän kehityksen ohjelmat tai ympäristöohjelmat. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalkinto myönnettiin Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:lle. Lisäksi ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti antaa kunniamaininnan Hattelmalan kyläyhdistykselle.

10 10 5 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Toimintakertomuksessa on selvitettävä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kaupungin ja kaupunkikonsernin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat käytännössä sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Selonteon lainsäädännöllinen perusta on siinä, että tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessaan annettava lausunto sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuudesta. 5.1 Selonteon perusta ja tiivistelmä kannanotoista Asian valmistelu vastuutettiin eri tehtävä- ja palvelualueille siten, että tilaajajohtajat, palvelutuotantojohtaja sekä liikelaitosten toimitusjohtajat ja konsernivalvonnasta vastaavat valmistelevat ja organisoivat selonteon valmistelun. Selonteko perustuu em. henkilöiden valmistelemista aineistoista muodostettuun katsaukseen merkittävimmistä havainnoista, olennaisimmista poikkeamista, riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sen laadinta perustuu soveltuvin osin kansainväliseen sisäisen valvonnan viitekehikkoon COSO:oon. Selonteon laadinnan yhdenmukaistamiseksi toimeksiantoon sisältyi alla mainitut sisäisen valvonnan keskeisimmät kohdealueet. 1) Kuvaus siitä, miten konsernipalvelujen, tilaajan ja palvelutuottajan, liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on käytännössä järjestetty - perustuu hallintosääntöön, ja sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan toimintaohjeeseen - sisäistä valvontaa toteutetaan ensisijaisesti palvelusopimusneuvotteluissa ja sopimusten seurantaneuvonpidoissa - tapahtuu tilaajan ja tuottajan yhteiskokouksissa, kun edellisen kuukauden toteumaraportti on saatu - ennakkoon tapahtuva riskien kartoitus tapahtuu osittain tavoiteasetannan yhteydessä - talouspalvelujen johdolla laaditaan määräajoin toiminnan ja talouden seurantaraportteja - controllerit avustavat kirjanpidon kirjausten oikeellisuuden tarkastamisessa ja todetut kirjausvirheet korjataan - sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa valvontavastuussa olevien toimielinten ja viranhaltijoiden normaalia, jokapäiväistä työtä 2) Millaisia merkittäviä puutteita / haasteita on havaittu sisäisen valvonnan osa-alueilla (kohdat 4 8) kuluneella tilikaudella kustannusten seurannan tehostamistarve - tiedon kulun katkokset konsernipalveluiden sekä tilaajan ja tuottajan välillä - laskutusten oikea-aikaisuuden ja oikeellisuuden tarkastus - seurantaindikaattorien puutteellisuudet - palvelu- ja työprosessien kehittäminen 3) Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää vuonna 2011 ja taloussuunnittelukaudella ostolaskujen tarkastusprosessin selkiytys ja työnjaon tarkistus - talous- ja toimintaraportoinnin laadun parantaminen konsernipalveluiden ja tilaajan yhteistyönä - riskirajojen määrittely, seuranta ja raportointi - merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden laadinnan ja seurannan sekä prosessihallinnan kehittäminen - ennakointimenetelmien kehittäminen ja sisäisen valvontasuunnitelman laadinta ja aikataulutus

11 11 4) Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen - konsernihallinnon ohjeistuksen selkeämpi kytkentä vuosikelloon ja ohjeistuksen sisällön selkeytys - kaikkia toimeentulotukipäätöksiä ei kyetty tekemään lakisääteisessä ajassa - päätösten noudattamisen sisäinen valvonta on pääosin palvelutuotannon johdolla - hallinto-oikeudessa on joitakin valituksia poikkeamislupa-, suunnittelutarve- ja ympäristölupa-asioista - noudatettavia sääntöjä, määräyksiä ja päätöksiä käsitellään johtotiimeissä ja työpaikkakokouksissa - uusia ohjesääntöjä on valmistunut useita vuoden 2010 aikana ja niiden kouluttaminen ja täytäntöönpano on tehtävä huolellisesti 5) Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi - tavoitteiden toteutumista ja taloutta arvioidaan johtotiimin kokouksissa (palvelujohtajat ja palvelupäälliköt) - kolmannesvuosiraportoinnin yhteydessä seurataan talous- ja suoritetietoja, kukin esimies seuraa yksikkönsä tavoitteiden ja varojen käyttöä BP-ohjelmistolla - muilta osin viitataan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisselvityksiin 6) Riskienhallinnan järjestäminen - pohjautuu uudistettuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeisiin - on tärkeä osa sisäisen valvonnan järjestämisessä - painopistealueena kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittäminen siten, että merkittävät strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit tulevat arvioiduksi - riskienhallinnan järjestämisen ja seurannan selkeä vastuutus - erilaisten vahinkojen katteena on 7,251 milj. euron yleinen vahinkorahasto Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti maksettiin takaajana Katajiston Kartano Oy:n ,66 euron laina. 7) Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta: (tässä kohdassa selonteossa arvioidaan sisäisen valvonnan toimivuutta silloin, kun omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa on tapahtunut menetyksiä tai arvon alennuksia) - suurimmat hankinnat kohdistuvat investointeihin ja kunnossapitoon, jossa kartutetaan kaupungin infra-omaisuutta - urakoinnit, hankinnat ja luovutukset tulee tehdä normaalin kilpailutuksen ja hankintalainsäädännön mukaisesti - v ryhdyttiin valmistelemaan kahta merkittävää hankintaa: moottoritien kattamiseen liittyvän infra-rakentamisen urakka ja valoverkon hankinta kaupungin yhtiön omistukseen 8) Sopimusten hallinta - keskeinen riski liittyy kuntayhtymien omistajaohjauksen ja sopimusohjauksen määrittelyihin Hämeenlinnan sopimusohjausmallissa - toiminnan sisällön, volyymin ja kustannusten sovittaminen kaupungin palvelu- ja rahoituskokonaisuuteen edellyttää muutosta kuntayhtymien sopimus- ja omistajaohjauksessa - tilaajan ja tuottajan välisten palvelusopimusten sisällön kehittämistä, ml. mittarit, jatketaan edelleen - v on jatkettu tilintarkastajan edellyttämällä tavalla sopimusten kokoamista ja hallinnan kehittämistä riskien minimoimiseksi - sopimusten liittäminen KuntaToimisto -ohjelmaan on edistynyt niin, että sopimusten kirjaaminen uuteen järjestelmään päästään aloittamaan vuoden 2011 alkupuolella 9) Arvio merkittävistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä - onnistuminen asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä - henkilöstöön liittyvät riskitekijät, erityisesti henkilöstön riittävyys, saatavuus ja jaksaminen, aktiivisen tuen mallin toimiminen - ikääntyvä henkilöstö, hiljaisen tiedon siirtäminen, henkilöstön vähentämistavoitteet ja muut tuottavuusvaatimukset - palvelujen / toimintojen tuotteistamisen onnistuminen - tulevien vuosien tilausbudjettien laatiminen tuotteistamisen kautta määriteltyjen hintojen pohjalta sisältää epävarmuustekijöitä - asiakirjahallinnassa on puutteita, joita voidaan ratkaista siirtymällä sähköiseen järjestelmään, jolloin alkuperäiset hakemusasiakirjat eivät kierrä eri esittelijöillä (esim. kaava- ja lupa-asiat) - palvelusopimusten laadinta tuotepohjaisiksi edellyttää konsernin sekä tilaaja- ja tuottajayksiköiden vahvaa yhteistyötä - kiinteistöomaisuuden kunnossapitoon osoitettujen määrärahojen niukkuus - projektitoiminnan riskinä on se, ettei hanke luo lisäarvoa tuottavaa, pysyvää käytäntöä tai osaamista

12 12 - kehittämistyön taloudelliset riskit liittyvät projektien kohdentamiseen siten, että ne tukevat strategista kehittämistä ja suuntaavat henkilöstön työpanokset optimaalisesti - talonrakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamisohjeet valmisteltiin vuoden 2010 aikana - kaupunginvaltuuston myöntämiä takauksia oli 180,5 milj. euro, riskit arvioidaan takausta myönnettäessä, mutta yhtiöiden mahdollisesti muuttuneita tilanteita on myös seurattava / arvioitava vuoden aikana - tilinpäätöksessä varauduttiin saastuneiden maiden puhdistamiseen, tarvittava euromäärä on vaikea ennakoida 5.2 Tilikaudella suoritetut keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistoimenpiteet ja suunnitellut jatkotoimenpiteet Tilikaudella uudistettiin ja ajantasaistettiin sisäisen valvonnan toimintaohje ja riskienhallintapolitiikka sekä konserniohjeet. Kaupunginhallitus hyväksyi ajantasaistetun irtaimen omaisuuden hallintaohjeen. Asiakirjoissa on määritelty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät, vastuut ja toimintaperiaatteet. Lisäksi tilikaudella kehitettiin edelleen sopimusten hallintaa ja valmisteltiin riskienhallinnan laatuarviota sisältäen riskikartoituksen. Laatuarvio kohdentuu lähinnä toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin. Sisäisen valvonnan selonteoissa ei tullut esille olennaisia puutteita sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisessä. Niissä kuitenkin tunnistettiin lukuisia kehittämiskohteita. Kohteina mainittiin mm. palveluprosessien ja palvelusopimusten sisällön kehittäminen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutus, toimivallan / tehtävien ja vastuiden selkiyttäminen. Lisäksi kehittämistä edellyttävinä asioina mainittiin palvelujen tuotteistaminen ja toimivan sopimusohjauksen aikaansaaminen. Samoin on perusteltua kartoittaa kattavasti kaupungin ja konserniyhtiöiden strategiset ja taloudelliset riskit sekä määritellä mahdolliset jatkotoimenpiteet. Muita merkittäviä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteita kuluvalla taloussuunnittelukaudella ovat toimivien asiakaspalautejärjestelmien luonti ja vahvistettujen strategioiden ja tavoitteiden toteutumisen seuranta. Tärkeää on myös toiminnan indikaattoreiden / mittareiden kehittäminen. Tietoturvapolitiikan ja sitä tukevien käytännön ohjeiden laadinta ja päivittäminen on myös perusteltua. 5.3 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäisen tarkastuksen yksikkö aloitti toimintansa Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- ja konsultointitoimintaa, joka on luotu tuottamaan lisäarvoa organisaatiolle. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi Hämeenlinnan kaupungin sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen. Toimintaohjeessa on määritelty sisäisen tarkastuksen asema, tehtävät, valtuudet ja vastuu. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Kuluneelle tilikaudelle laadittiin sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma, jonka kaupunginjohtaja hyväksyi. Sisäisen tarkastuksen toimet kohdistuivat vahvistetun tarkastussuunnitelman mukaisille alueille. Keskeisimpinä alueina olivat toiminnan tuloksellisuuden arviointi, irtaimen omaisuuden hallinta ja henkilöstöhallinnon riskit.

13 13 6 KAUPUNGIN TOIMINNAN KEHITYS 6.1 Kaupunkitason tavoitteiden toteutuminen 2010 Hämeenlinnan kaupungin visio Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki Uudistuva ja palveleva, viihtyisä ja kestävästi kehittyvä rantakaupunki Vision pohjalta on valittu kaupungin kehityksen kannalta kriittiset menestystekijät, joita ovat: - luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö - kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä - kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut - tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen - asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli - hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Vuonna 2010 strategiatyötä jatkettiin ja valtuusto hyväksyi palvelu- ja hankintastrategian. Toimintaympäristössä tapahtuu kuntakentällä koko ajan merkittäviä muutoksia. Talous on kireällä, kuntapalveluista vaaditaan laatua ja palveluihin halutaan valinnanvapautta. Työvoiman saatavuus heikkenee joillakin aloilla ja monituottajaisuus sekä markkinoiden hyödyntäminen yleistyvät yhä enemmän. Palvelu- ja hankintastrategiassa on pyritty vastaamaan näihin toimintaympäristön muutoksiin tarkastelemalla omistajapolitiikkaa, selvittämällä palvelujen osaulkoistuksia, kehittämällä hankintamenettelyjä ja omaa palvelutuotantoa. Mahdollisia uusia rakenteita pyritään selvittämään muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa ja kehitetään myös asiakkuuksien hallintaa. Palvelu- ja hankintastrategiassa esitetyt toimenpiteet on kirjattu selvitettäviksi hankkeiksi. Nämä strategiset hankkeet ovat käynnistyneet ja osa on jo saatu toteutettua kuten Linnan Ateria liikelaitoksen toiminnan yhtiöittäminen. Toimintavuosi 2010 on ollut edelleen organisaation toiminnan vakiinnuttamista sopimusohjauksen määrittämäksi toiminnaksi. Monituottajaisuus on lisääntynyt ja poliittinen päätöksenteko on ohjautunut yhä strategisempien asioiden käsittelyyn. Kaupungin palveluverkkoa peruskorjataan ja uudistetaan vuosittain. Vuoden 2010 kohteina ovat olleet Kirkonkulman koulu, Saaristen koulu, Lammin varhaiskasvatuskeskus, pääterveysasemalla hyvinvointineuvola ja Kaurialan keskuskeittiö. Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö. Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategian päivitys hyväksyttiin kesäkuussa valtuustossa. Strategian keskeisinä tavoitteina on varmistaa seudun nykyisten yritysten kasvu- ja kehitysmahdollisuudet, vahvistaa osaamis- ja innovaatioympäristöä sekä varmistaa toiminta- ja asuinympäristön kehittyminen. Strategian keskeiset päämäärät ovat: - potkua yritysten toiminta- ja kehitysmahdollisuuksille - uudistava verkostoituminen ja innovaatiotoiminta - luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö - tuloksellinen yhteistyön toimintatapa. - Hämeenlinnan kaupungin päävastuulla on huolehtia ennen kaikkea nuorten yrittäjyyskasvatuksesta, yritysten, tutkimus- ja koulutusyksiköiden ja kehittämisorganisaatioiden tiiviistä yhteistyöstä, luoda strateginen näkemys maankäytöstä sekä rakentaa elinkeinoalueiden imagoa ja ottaa huomioon suunnittelussa asumisen innovatiiviset ratkaisut. Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Hämeenlinnan kaupunki on allekirjoittanut Aalborgin sitoumuksen kestävän kehityksen huomioonottamisesta toiminnassaan. Palvelu- ja hankintastrategiassa on tähän aihepiiriin osaltaan paneuduttu. Kestävän kehityksen ohjelmatyö on käynnistetty.

14 14 Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Palvelujen kehittäminen ja uudistaminen on jatkunut edelleen. Vuoden 2010 aikana pientaloalueita kaavoitettiin sekä Rääpiälään että Sampo III:n alueelle. Uusi autokaupan keskus ja projektiyhtiö perustettiin. Eteläranta-hanke käynnistyi perustamalla Hämeenlinnan Eteläranta Oy -yhtiö. Keinusaaren pysäköintilaitos valmistui. Toisen asteen koulutusta kehitettiin ja päätettiin siirtää lukiokoulutus Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpidettäväksi. Perusopetuksen lisäopetus käynnistettiin syyslukukauden 2010 alusta. Maakunnallisen perhepankin perustaminen suunniteltiin. Nuorten kesätyöllistämistä tuettiin työllistämissetelin avulla. Ikäihmisten palvelujen palvelurakennemuutosta jatkettiin ja pitkäaikaishoivan Vuorentakakeskuksen yksiköitä lakkautettiin. Kotiateriapalvelua kehitettiin niin, että asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyi ja kustannustehokkuus parani. Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille valmistui, samoin vammaispoliittinen ohjelma vuosille Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Talouden tasapainottaminen ja tuottavuuden lisääminen ovat olleet vuoden 2010 erityisinä haasteina. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2009 lopulla tuottavuusohjelman vuosille Tarkasteltavan vuoden tavoitteet saavutettiin lomautusten ja palveluprosessien kehittämisen sekä tarkan taloudenpidon avulla. Vuoden 2010 aikana tehtyjä talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat olleet mm. pitkäaikaishoivan palveluissa siirtyminen raskaammasta hoidosta kevyempiin hoitopalveluihin ja mielenterveyspalvelujen rakenteellinen muutostyö. Lasten ja nuorten palveluissa varhaiskasvatuspalvelujen sektorilla toivotaan hyödynnettävän yksityisen hoidon tukea. Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet palvelujen kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään ottamaan yhä enemmän huomioon. Hämeenlinnassa on vuoden 2010 aikana kiinnitetty huomiota yhä enemmän asiakkaan kohtaamiseen ja palvelemiseen. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan myös entistä laajempi toimijoiden joukko. Näihin asioihin on pureuduttu perustamalla ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ikäihmisten palveluneuvontaa, palvelutarpeen arviointia ja palvelupäätösten tekemistä varten. Lasten ja nuorten palveluissa käynnistettiin Uudistuva kylä kaupungissa -hanke yhteistyössä Sitran kanssa. Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Esimiesten muutosvalmennusta jatkettiin ja laadittiin johtamisen kehittämissuunnitelma. Tehdyn työhyvinvointikyselyn tuloksia käsiteltiin työyksiköissä ja paneuduttiin epäkohtien korjaamiseen. Myös kehityskeskustelujen avulla pyrittiin edistämään henkilöstön hyvinvointia.

15 15 7 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA KOKONAISTALOUDEN TUNNUSLUVUT 7.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 20,7 20,8 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintakate (1.000 ):

16 16 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) 20,7 20,8 Vuosikate (1.000 ): Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate /asukas: Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. 7.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli antoja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella.

17 17 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 41,4 44,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 28,5 25,1 Lainanhoitokate 0,9 0,7 Kassan riittävyys, pv Asukasluku INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno 41,5 44,1 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä.

18 18 Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, %: = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) 28,5 25,1 Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) 0,9 0,7 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta on enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv): = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)

19 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Tietokoneohjelmistot Muut omat rahastot Muut pitkävaik.menot Ed. tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut 462 Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAA Maa-ja vesialueet EHTOISET VARAUKSET Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken- Eläkevaraukset eräiset hankinnat Muut pakolliset varaukset Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen Pitkäaikainen erityiskatteet Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä Vaihto-omaisuus Saadut ennakot Aineet ja tarvikkeet Liittymismaksut ja muut velat Saamiset Lyhytaikainen Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja Myyntisaamiset vakuutuslaitoksilta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Lainat muilta luotonantajilta Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset Liittymismaksut ja muut velat Muut saamiset Siirtovelat Siirtosaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkina- TASEEN TUNNUSLUVUT instrumentteihin Omavaraisuusaste, % 65,0 65,9 Joukkovelkakirjalainasaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % 51,3 51,7 Muut arvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Rahat ja pankkisaamiset Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

20 20 TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %: = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) 65,0 65,9 Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, %: = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot 51,3 51,7 Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt yli-/alijäämä (1.000 ): = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas: = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa kunnan asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista asukasmäärää.

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 25.3.2013

Tilinpäätösinfo 25.3.2013 Tilinpäätösinfo 25.3.2013 TILINPÄÄTÖS 2012 Keskeiset prosessit ja muutokset Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän j uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin. Vuoden aikana

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös

Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös Turun Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tilinpäätös Sisällysluettelo Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen 2. Henkilöstö 3. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. sivu

SISÄLLYSLUETTELO. sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3 1.2 YLEISTIETOA HÄMEENLINNASTA 4 1.3 KAUPUNGIN HALLINTO 5 1.4 TALOUDELLINEN KEHITYS 6 1.4.1 Yleinen taloudellinen kehitys 6 1.4.2 Hämeenlinnan toiminnan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

2.2.3 Investointien toteutuminen... 162 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 170 2.2.4.1 Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset)... 170 2.2.4.

2.2.3 Investointien toteutuminen... 162 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 170 2.2.4.1 Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset)... 170 2.2.4. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 1.1.3

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA Helsinki 2006 Painetun julkaisun ISBN 952-213-163-6 Verkkojulkaisun ISBN

Lisätiedot