LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTOTYÖRYHMÄN MUISTIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTOTYÖRYHMÄN MUISTIO"

Transkriptio

1 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTOTYÖRYHMÄN MUISTIO

2 KUVAILULEHTI Julkaisija OPETUSMINISTERIÖ Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Lääkealan perustutkintotyöryhmä Puheenjohtaja Terttu Jääskeläinen Sihteeri Ritva Korte Julkaisun laji Toimeksiantaja Työryhmän muistio Opetusministeriö Toimielimen asettamispvm Dnro Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTOTYÖRYHMÄN MUISTIO Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmän tehtävänä oli selvittää lääkealan eri toimintaympäristöt, joihin lääkealan perustutkinnon suorittaneet sijoittuvat, määritellä tutkinnon tuottamat laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito tutkinnon eri osaalueilla. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli selvittää koulutuksen määrällinen tarve ja tehdä ehdotus koulutuksen muusta toteuttamisesta. Työryhmä katsoo, että lääkealan perustutkintokoulutusta tarvitaan lääkehuollossa: avohuollon apteekeissa, laitosten lääkehuollossa, lääketeollisuudessa ja lääketukkukauppatyössä. Kunkin alueen asiantuntijajäsen on valmistellut esityksen lääkealan perustutkinnon suorittaneen sijoittumisesta kullekin alueelle sekä toimintaympäristössä vaadittavasta ammattitaidosta. Työryhmä on yksimielinen koulutuksen sisällöstä, ammattialan kuvauksesta sekä koulutustarvearviosta. Ammatillinen osaaminen koostuu lääkealan-, toimistotyön ja tietotekniikan hallinnasta, lääkkeiden valmistuksesta ja käsittelystä sekä lääkelogistiikasta. Eriytyneemmän osaamisen lääkealan perustutkinnon opiskelija hankki yhdeltä seuraavista alueista: lääkkeiden valmistus, apteekkityö, lääkekehitys ja lääketukkukauppatyö. Työryhmä käsitteli myös luontaistuotealan osaamisen sijoittamista lääkealan perustutkintoon. Näkemyksenä on, ettei luontaistuotealan koulutusta sisällytetä lääkealan perustukintoon. Luontaistuotelan mahdolliset koulutustarpeet tulee selvittää erikseen. Työryhmä esittää, että lääkealan peruskoulutusta rajoitetaan ja keskitetään. Työelämän tarvetta vastaava aloituspaikkamäärä on vuosittain. Koulutusta tulee järjestää ainoastaan sellaisissa yksiköissä, joissa on koulutukseen soveltuvat opettajaresurssit ja farmaseuttinen asiantuntemus, koulutuksen vaatimat tilat sekä riittävät työelämäyhteydet ja työssäoppimispaikat. Avainsanat (asiasanat) Lääkehuolto, ammatilliset perustutkinnot, lääkealan perustutkinto Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus Jakaja Kustantaja

3 Opetusministeriölle Opetusministeriö asetti Lääkealan perustutkintotyöryhmän Opetusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli: - selvittää lääkealan eri toimintaympäristöt, joihin lääkealan perustutkinnon suorittaneet sijoittuvat, - määritellä tutkinnon tuottamat laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito tutkinnon eri osa-alueilla - selvittää koulutuksen määrällinen tarve - tehdä ehdotus koulutuksen muusta toteuttamisesta

4 Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin opetusneuvos Terttu Jääskeläinen opetusministeriöstä ja jäseniksi toimitusjohtaja Antti Vatanen Apteekkitavaratukkukauppiaat ry:stä, apteekkari Tapio Rytilä Apteekkien Työnantajaliitto ry:stä, erityisasiantuntija Mia Bengtström Lääketeollisuus ry:stä, toiminnanjohtaja Tarja Toivonen Suomen Luontaistuotekauppiaitten liitto ry:stä, lääketyöntekijä Liisa Korpi Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:stä, koulutussihteeri Timo Näsänen Liikealan ammattiliitto ry:stä, apteekkari Eeva Teräsalmi Suomen Apteekkariliitto ry:stä, farmaseuttinen johtaja Harri Ovaskainen Suomen Farmasialiitto ry:stä, neuvotteleva virkamies Sakari Lankinen Sosiaali- ja terveysministeriöstä, yliproviisori Pirjo Ikonen Lääkelaitoksesta, opetusneuvos Ritva Korte Opetushallituksesta ja lehtori Marjatta Arima Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta. Työryhmän sihteeriksi nimitettiin opetusneuvos Ritva Korte Opetushallituksesta. Työryhmän jäsenen ollessa estyneenä asiantuntijana on kuultu taustayhteisön muuta edustajaa: Eeva Teräsalmen tilalla Sirpa Peura 16.6., Antti Vatasen tilalla Eija Kinos 4.8. ja 14.8, Sanna-Kaisa Juurinen 25.9., Antti Puustinen 29.9 ja , Harri Ovaskaisen tilalla Kirsti Bult 8.9. ja Timo Näsäsen tilalla Airi Pystynen ja Työryhmälle on jätetty seuraavat kirjalliset kannanotot: - Sosiaali- ja terveysministeriön kommentit kirjalliseen kysymykseen n:o 20/2000 vp johdosta. ( ) - Suomen Farmasialiiton kannanotto opetusministeriölle ja Lääkealan perustutkinnon koulutustarveselvitystä tekevälle työryhmälle. Suomen Farmasialiitto. ( ) - Lääkealan perustutkinnon tutkintonimike ja koulutuksen sisältö. Apteekkien työnantajaliitto ry., Apteekkitavaratukkukauppiaat ry., Orion Pharma, Suomen Apteekkariliitto ry. ( ) Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi mennessä. Työryhmä kokoontui yhteensä yhdeksän kertaa. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa kunnioittavasti muistionsa opetusministeriölle. Helsingissä, marraskuun 28. päivänä 2000 Terttu Jääskeläinen Antti Vatanen Tapio Rytilä Mia Bengtström Tarja Toivonen Liisa Korpi Timo Näsänen

5 Eeva Teräsalmi Harri Ovaskainen Sakari Lankinen Pirjo Ikonen Ritva Korte Marjatta Arima

6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖRYHMÄN TYÖN LÄHTÖKOHDAT LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON SUORITTANEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖT Avohuollon apteekit Laitosten lääkehuolto Sairaala-apteekit Lääkekeskukset Lääketeollisuus Lääketukkukauppa Luontaistuoteala EHDOTUS LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNOSSA SAAVUTETUSTA AMMATTITAIDOSTA TUTKINNON ERI OSA-ALUEILLA Ammattialakuvaus Tutkinnon muodostuminen Lääkealan perustutkinnossa saavutettu ammattitaito Yhteisissä ammatillisissa opinnoissa saavutettava ammattitaito Lääkealan hallinta Toimistotyön ja tietotekniikan hallinta Lääkkeiden valmistus ja käsittely Lääkelogistiikka Koulutusohjelman valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa saavutettava ammattitaito Apteekkityö Lääkkeiden valmistus Lääkekehitys Lääketukkukauppatyö EHDOTUS KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISESTÄ TARPEESTA EHDOTUKSET KOULUTUKSEN MUUSTA TOTEUTTAMISESTA MUUT NÄKÖKOHDAT LÄHTEET... 25

7 LIITTE 1 - Lausunto Lääkealan 120 opintoviikon perustutkinnosta sairaala-apteekin näkökulmasta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Tampereen yliopistollinen sairaala ( ). - Apteekkitoiminnan ammattieettisen neuvottelukunnan kannanotto apteekkien tuotevalikoimasta. Suomen Apteekkariliitto ry. (syksy 2000). - Lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden sijoittuminen apteekkityöhön. Suomen apteekkariliitto (elokuu 2000). - Lääketeollisuuden näkemyksiä lääkealan perustutkinnosta. Lääketeollisuus ry. ( ). - Kunta-alalla työskentelevät lääketyöntekijät Kunta-alan ammattiliitto KTV ry. ( ). - Lääkealan perustutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ja vaatimukset koulutukselle lääketukkukaupassa. Apteekkitavaratukkukauppiaat ry. ( ). - Lääkealan perustutkinnon rakenne ja sisältö. Suomen apteekkariliitto, Apteekkien työnantajaliitto, Suomen Farmasialiitto ( ). - Lääkealan 120 opintoviikon perustutkinto sairaala-apteekin näkökulmasta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Tampereen yliopistollinen sairaala ( ). - Lausunto lääkealan perustutkinnon valinnaisista opinnoista sairaala-apteekin näkökulmasta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ( ). LIITE 2 Selvitys luontaistuotekaupan koulutusohjelman tarpeesta. Suomen luontaistuotekauppiaitten liitto ry. ( ) LAUSUMAT Sosiaali- ja terveysministeriö ( ) Suomen Farmasialiitto ry (päiväyksettä) 2

8 1 JOHDANTO Lääkehuolto on osa terveydenhuoltojärjestelmää. Toimialana lääkehuolto kattaa mm. toiminnan apteekeissa, sairaala-apteekeissa, lääkekeskuksissa, lääketeollisuudessa ja lääketukkukaupassa. Lääkehuoltoon kuuluu muun muassa lääkkeiden kehittäminen, tutkiminen, valmistaminen, jakelu sekä käytön ohjaaminen ja seuranta. Lääkehuollon henkilöstön muodostavat apteekkarit, proviisorit, farmaseutit, farmanomit, lääketyöntekijät, tekniset apulaiset sekä toimisto- ja puhdistuspalveluhenkilöstö. Farmaseuttisista tehtävistä vastaavat proviisorit ja farmaseutit. Apteekeissa, sairaalaapteekeissa ja lääkekeskuksissa työskentelevistä suurin osa on farmaseuttista henkilöstöä. Lääkealan teknisiin tehtäviin on järjestetty koulutusta eri muodoissa vuodesta 1966 lähtien. Vuonna 1965 tehtiin apteekkilaitoksesta annetun lain toimeenpanosta annettuun asetukseen muutos, jolla määriteltiin uusi tutkinto, tekninen apteekkiapulainen, farmanomi (A 464/65). Koulutus lopetettiin vuonna 1979 ja farmanomeille järjestettiin mahdollisuus farmaseutin tutkintoon johtavaan poikkeuskoulutukseen. Lääketyöntekijäkoulutus käynnistyi terveydenhuolto-oppilaitoksissa vuonna 1981 Helsingissä, Turussa ja Oulussa sekä ruotsinkielisenä Vaasassa. Koulutuksen laajuus oli 1,5 vuotta koulutuspohjasta riippumatta. Keskiasteen koulu-uudistuksen koulutusrakenteessa lääketyöntekijän tutkinto kuului terveydenhuoltoalan koulutuksen erilliselle opintolinjalle. Tämä kouluasteen tutkinnon laajuus oli peruskoulupohjaisena kaksi vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta. Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet vahvistettiin vuonna 1990 ja niitä tarkastettiin vuonna 1992 lääketyöntekijän koulutuksen arvioinnin yhteydessä. Arviointi suoritettiin opetusministeriön asettamassa Lääkehuollon koulutus- ja työvoimatoimikunnassa (Kom. 1992:40) osana koko lääkehuollon koulutusta. Koulutus lääketyöntekijän erilliselle opintolinjalle päättyi vuonna 1995, jolloin tutkintorakenteita uudistettiin laajaalaistamalla tutkintoja. Lääketyöntekijäkoulutuksen tarpeen selvittämiseksi opetusministeriö asetti työryhmän. Lääketyöntekijäkoulutuksen työryhmän muistio (12:1996) valmistui Työryhmä katsoi, että lääketyöntekijäkoulutusta tarvitaan lääkehuollossa ja ehdotti, että lääkehuollon teknisiin tehtäviin valmistava koulutus tulee järjestää sosiaalija terveysalan koulutuslohkolla sosiaali- ja terveysalan nuorten ammatillisena perustutkintona sekä aikuisille ammattitutkintolain tarkoittamassa tutkintorakenteessa perustutkintona ja ammattitutkintona. Suomen Farmasialiitto ry ja Opettajien Ammattijärjestö ry (OAJ) jättivät esitykseen eriävät mielipiteensä. Farmasialiitto katsoi, että koulutus tulisi järjestää ammattitutkintona ja OAJ halusi työryhmän esityksen koskemaan kaksivuotista koulutusta ja katsoi, ettei työelämä edellytä kolmevuotista koulutusta. Opetusministeriön päätöksellä (17/011/1997) lääketyöntekijän koulutusta on järjestetty alkaen ammattitutkintolain tarkoittamassa tutkintorakenteessa perustutkintona. Opetusministeriön päätöksellä (7/011/1998) tutkinnon laajuudeksi on määritelty 80 opintoviikkoa (ov). 3

9 Lääketyöntekijän tutkintotoimikunnan antaman tiedon mukaan helmikuussa 2000 lääketyöntekijän valmistavassa koulutuksessa oli 199 opiskelijaa, joista 123 oppisopimusopiskelijoita. Tiedoista puuttuu Helsinki. Ammatilliset perustutkinnot uudistetaan aseittain vuosina Kaikista perustutkinnoista tulee uudistuksen myötä 120 opintoviikon laajuisia ja ne antavat yleisen jatkoopintokelpoisuuden. Opetushallitus valmisteli lääkealan perustutkinnon uudistamista yhteistyössä terveysalan koulutustoimikunnan kanssa. Opetusministeriö järjesti tutkintojen uudistamista koskeneen kuulemistilaisuuden. Opetusministeriö on vahvistanut (1/011/2000) lääkealan perustutkinnon, farmanomi, sosiaali- ja terveysalaan kuuluvaksi 120 opintoviikon tutkinnoksi Opetusministeriö asetti lääkealan perustutkintotyöryhmän (27/043/2000) selvittämään lääkealan eri toimintaympäristöt, joihin lääkealan perustutkinnon suorittaneet sijoittuvat, määrittelemään tutkinnon tuottamat laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito tutkinnon eri osa-alueilla, selvittämään koulutuksen määrällinen tarve sekä tekemään ehdotukset koulutuksen muusta toteuttamisesta. Tehtäväksi annon lisäksi on keskusteltu tutkintonimikkeestä. Työryhmän työn perustana ovat olleet jäsenten tuottamat selvitykset koulutuksen sisällöllisestä ja määrällisestä tarpeesta (liite 1.). 4

10 2 TYÖRYHMÄN TYÖN LÄHTÖKOHDAT Opetusministeriön päätösten mukaan ammatilliset perustutkinnot uudistetaan asteittain vuosina Kaikista perustutkinnoista tulee uudistuksen myötä 120 opintoviikon laajuisia ja ne antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Päätös perustuu Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa vuosille ja annettuihin esityksiin tutkintorakenteen pidentämisestä. Valtioneuvosto teki päätöksen (213/1999) tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatilliseen 120 opintoviikon laajuiseen perustutkintoon kuuluu ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssäoppimista 90 opintoviikkoa, ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja 20 opintoviikkoa ja vapaasti valittavia opintoja 10 opintoviikkoa. Opetussuunnitelman perusteet laaditaan siten, tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella. Lääkealan perustutkinto on ollut vuodesta 1997 ammattitutkintolain tarkoittamassa tutkintorakenteessa perustutkintona. Tutkinnon laajuus on ollut 80 opintoviikkoa (ov). Yleistä koulutuspoliittista linjausta noudattaen esiin nousi tarve uudistaa myös lääkealan perustutkinnon rakenne vastaamaan muita ammatillisia perustutkintoja ja saattamaan se samalla myös nuorten koulutuksen piiriin. Lääkealan perustutkinnon rakennepäätöstä valmisteltaessa on selvitetty lääkealan toimintaympäristöistä nousevia tarpeita perustutkinnon laajentamiseen. Terveysalan koulutustoimikunta esitti lääketyöntekijän perustutkinnon poistamista tutkintorakenteesta ja esitti sen ottamista ammattitutkinnoksi. Lääketyöntekijän tutkintotoimikunta esitti tutkinnon laajentamista 120 ov laajuiseksi sekä tutkintonimikkeeksi farmanomia. Opetusministeriön lääkealan sidosryhmille järjestämässä kuulemistilaisuudessa keskustelun pohjana oli esitys lääkealan perustutkinnon laajentamisesta 120 ov ja tutkinnon suorittamista vain näyttötutkintona. Opetusministeriön päätöksessä (1/011/2000) on vahvistettu lääkealan perustutkinto, lääkealan koulutusohjelma, farmanomi 120 ov. Koulutus käynnistyy Päätöksen mukaan tutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Tällä OPM:n päätöksellä lääkealan perustutkinto on mahdollista suorittaa alkaen nyt myös nuorten koulutuksena. Tutkinnon uudistaminen noudattaa hyväksyttyä koulutuspoliittista linjausta. Opetusministeriö asetti lääkealan perustutkintotyöryhmän (27/043/2000) tekemään ehdotukset lääkealan tehtävistä perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden laatimisen pohjaksi. Työryhmän tehtävänä oli: 5

11 - selvittää lääkealan eri toimintaympäristöt, joihin lääkealan perustutkinnon suorittaneet sijoittuvat, - määritellä tutkinnon tuottamat laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito tutkinnon eri osa-alueilla, - selvittää koulutuksen määrällinen tarve, - tehdä ehdotus koulutuksen muusta toteuttamisesta. 6

12 3 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON SUORITTANEEN TOIMINTA- YMPÄRISTÖT Lääkealan perustutkinnon suorittaneen toimintaympäristöt sijoittuvat avohuollon apteekkeihin, laitosten lääkehuoltoon (sairaala-apteekit, lääkekeskukset), lääketeollisuuteen ja lääketukkukauppaan. Suurimpia työllistäjiä ovat avohuollon apteekit. 3.1 Avohuollon apteekit Toimintaympäristön kuvaus Vuoden 1999 lopussa avohuollon apteekkeja oli Suomessa 591 ja sivuapteekkeja 203. Nämä luvut sisältävät yliopistojen apteekit ja sivuapteekit. Apteekeista toimitettiin vuonna 1999 kaikkiaan reseptiä, mikä on 6.8 reseptiä/henkilö. Reseptilääkkeiden myynti kattoi 77 % ja itsehoitolääkkeet 18 % kokonaismyynnistä. Kokonaishenkilöstömäärä avohuollon apteekeissa oli 7083, josta apteekkareja oli 572, proviisoreja 610, farmaseutteja 3281 ja muuta henkilökuntaa Avoterveydenhuollossa lääkehuollon palveluja tuottavat apteekit ja niiden sivuapteekit. Apteekin palvelut ovat osa terveydenhuoltopalveluja. Toiminta perustuu lääkelakiin ja -asetukseen sekä niiden perusteella annettuihin viranomaismääräyksiin. Normien tavoitteena on lääketurvallisuuden takaaminen ja lääkkeiden oikean käytön edistäminen. Apteekissa työtehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan: johtamis- ja suunnittelutehtävät, farmaseuttista asiantuntemusta edellyttävät tehtävät (joista pääosan muodostaa asiakaspalvelu) sekä tekniset ja apteekin toimintaa tukevat palvelutehtävät. Johtamis- ja suunnittelutehtävät kuuluvat pääasiallisesti apteekkarille. Hän voi jakaa näitä tehtäviä myös proviisoreille. Proviisorit toimivat apteekeissa toiminnan koordinaattoreina vastaten apteekin asiakaspalvelun sujuvuudesta, lääkevalmistuksesta, lääkkeiden ja lääkeaineiden analysoinnista, toimipaikkakoulutuksesta ja henkilöstöasioista. Farmaseuttien pääasiallinen tehtävä apteekeissa on asiakaspalvelu. Apteekeissa tehtävän farmaseuttisen työn tavoitteena on terveyden edistäminen, sairauksien oireiden lievittäminen ja lääkärin määräämän lääkehoidon tukeminen. Päämääränä on mahdollisimman hyvän hoitotuloksen saavuttaminen lääkehoidon neuvonnan ja seurannan keinoin. Apteekkien farmaseuttisen henkilöstön (=apteekkarit, proviisorit, farmaseutit) tehtävä on reseptin vastaanottamisen, tarvittaessa lääkkeen valmistamisen ja toimittamisen lisäksi antaa tietoa lääkkeistä ja ohjata ihmisiä järkevään ja taloudelliseen lääkehoitoon. 7

13 Lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittaneen henkilön työtehtävät avohuollon apteekissa voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: - materiaalihallinta ja logistiikka, - lääkkeenvalmistukseen liittyvä tekninen taustatyö ja avustavat tehtävät laboratoriossa, - reseptin tietojen syöttö tietojärjestelmään ja muut reseptilääkkeiden toimittamista valmistelevat tehtävät, - taloushallintoon liittyvät toiminnot, - yritystoimintaan ja markkinointiin liittyvät tukitoimet, - tietotekniikan hyödyntäminen liittyen kaikkiin em. tehtäviin. Tietotekniikan kehitys viime vuosina asettaa tämän alueen hallinnalle uusia vaatimuksia. Lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittaneen tulee hallita tietotekniikan monipuolinen hyödyntäminen tehtäviinsä liittyen. Tämä koskee niin apteekkijärjestelmien soveltamista kuin apteekkityössä tarvittavien ohjelmistojen hallintaa. Lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittavat henkilöt tulevat apteekeissa teknisten työntekijöiden tehtäviin. Tähän ryhmään kuuluvat toimipaikkakoulutetut tekniset työntekijät sekä lääketyöntekijätutkinnon suorittaneet henkilöt. Heidän lisäkseen apteekeissa toimii luvulla koulutettuja farmanomeja, joilla on apteekkiasetuksen (A 464/1965) ja lääkintöhallituksen aiempiin yleiskirjeisiin perustuva mahdollisuus työskennellä itsehoitolääkkeiden myyntityössä. Heidän toimenkuvansa voi poiketa merkittävästi lääkealan perustutkinnon suorittaneen toimenkuvasta. Ammattitaidon kuvaus avohuollon apteekissa Lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittaneen ammattitaitovaatimukset keskittyvät laaja-alaisiin perusvalmiuksiin materiaalihallinnossa, toimistotyössä sekä taloustoiminnoissa (kuten laskutus). Ammattitaitovaatimuksia apteekissa ovat tietotekniikan hallinta, logistiikka ja materiaalihallinta, avustavat lääkkeenvalmistus- ja toimitustehtävät, kuten reseptin käsittely sekä taloushallintoon liittyvät tekniset tehtävät. Perusvalmiuksiin kuuluvat myös edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi myös työturvallisuuden hallinta, työskentelytapojen puhtauden ymmärtäminen, tiimityöskentely-, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, taloudellisen toiminnan perusteiden ymmärtäminen kuluttajan ja yrityksen kannalta sekä kirjallisuuden käytön hallitseminen ja oikeakielisyys. Lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittaneen henkilön tulee noudattaa yhteisesti sovittuja eettisiä periaatteita, määräyksiä ja toimintaohjeita. Lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittaneen henkilön tulee osata käsitellä lääkeja muita valmisteita, pakkausmateriaaleja ja raaka-aineita oikein. Hänen tulee osata ryhmitellä valmisteita ja raaka-aineita niiden reseptistatuksen, lääkemuodon, käyttötarkoituksen ja säilyvyyden mukaan. Hänen tulee tuntea pääpiirteittäin lääkehuollon tuotevalikoima, lääkemuodot, vahvuudet, pakkausmerkinnät sekä tavallisimmat valmisteiden käyttöalueet. 8

14 Esimerkkejä lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittaneen henkilön työtehtävistä avohuollon apteekissa: Osto- ja varastointitoiminta tuotteiden kierron seuranta varastovalvonta kokonaisuudessaan tai tuoteryhmän tai vastuualueen seuranta tuotteiden tilaaminen tavaran vastaanotto ja tarkistaminen tavaran varastointi lääkepalautukset hinnoittelu inventaario Myyntiä tukevat tehtävät tuotevalikoiman esillepanon tekninen hoitaminen palveluvalinnassa lääkkeiden ja valmisteiden kerääminen asiakkaalle luovutettavaksi lääkkeiden kuljetus asiakkaille (esim. dialyysinesteet) somistus Taloushallinnolliset tehtävät KELA-laskutus työpaikkakassalaskutus tiliasiakaslaskutus lääkärinpalkkioasiat rahahuolto palkanlaskenta työvuorosuunnittelun tekninen toteutus sisäinen tiedotus Markkinointitehtävät markkinointisuunnitelman tekoon ja käytännön toteutukseen osallistuminen ilmoitusten laatiminen Koulutus koulutus: oman henkilöstön opastaminen mm. ATK-asioissa sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaaminen henkilöstökoulutukseen osallistuminen 3.2 Laitosten lääkehuolto Laitosten lääkehuoltoa hoitavat sairaala-apteekit ja lääkekeskukset sekä puolustusvoimien osalta Sotilasapteekki. Vuoden 1999 lopussa Suomessa sairaala-apteekkeja oli 24 ja lääkekeskuksia oli

15 3.2.1 Sairaala-apteekit Sairaala-apteekin hoitajan tulee olla laillistettu proviisori. Sairaala-apteekissa on oltava toiminnan laajuuteen ja laatuun nähden tarpeellinen määrä farmaseuttista ja muuta henkilökuntaa. Nykyisin lääketyöntekijöiden keskeisiin tehtäviin kuuluvat sairaalan lääkelogistiikkaan liittyvät tehtävät, kuten tavaran vastaanottotarkastus, varastotoiminnat, varastovalvonta ja lääkkeiden toimittamiseen osallistuminen sekä toimistotehtävät, kuten laskun tarkastus ja arkistointi. Lisäksi työhön kuuluu lääkevalmistuksen valmistelevat tehtävät, kuten raaka-aineiden ja välineiden keräily sekä lääkevalmistukseen osallistuminen (esim. annosjauheiden punnitus ja kapseleiden teko) farmaseuttisen henkilöstön ohjauksessa ja valvonnassa. Tulevaisuudessa tarvitaan nykyiseen lääketyöntekijän tutkintoon verrattuna enemmän nykyaikaiseen lääkelogistiikkaan, lääkevalmistukseen, mikrobiologiaan, aseptiikkaan ja välinehuoltoon liittyvää osaamista. Yhteenvetona voidaan todeta, että tehtävät sairaala-apteekissa ovat: - saapuvan tavaran vastaanotto, varastovalvonta ja lääkkeiden toimittamiseen osallistuminen - laskujen tarkastus ja arkistointi - lääkevalmistukseen osallistuminen Lääkekeskukset Lääkekeskus on lääkelain 61 :n nojalla sairaalan tai terveyskeskuksen toimintaa varten Lääkelaitoksen luvalla perustettu lääkehuollon järjestämisestä huolehtiva sairaalaapteekkia pienempi toimintayksikkö. Lääkekeskuksen hoitajan tulee olla joko laillistettu proviisori tai laillistettu farmaseutti. Lääkekeskuksessa on oltava toiminnan laajuuteen ja laatuun nähden tarpeellinen määrä farmaseuttista ja muuta henkilökuntaa. Lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittaneet henkilöt työskentelevät lääkekeskuksissa hyvin saman tyyppisissä tehtävissä kuin sairaala-apteekeissa, mutta lääkekeskuksissa lääkkeiden on valmistus on vähäisempää ja valmistustasoltaan helpompaa. Lääkevalmistukseen liittyviä avustavia tehtäviä lääkekeskuksissa ovat valmistustilojen puhtaudesta huolehtiminen, valmistuksessa tarvittavien välineiden ja raaka-aineiden esille ottaminen sekä lopputuotteiden jakeleminen, pakkaaminen ja etiketöinti. Myös avustavissa tehtävissä työskentelevien tulee hallita aseptiikka. Lääkekeskuksissa keskeisinä työtehtävinä ovat erilaiset saapuvan tavaran vastaanottamiseen liittyvät tehtävät, joihin kuuluvat saapuvan tavaran purkaminen ja saapumisten kirjaaminen tietojärjestelmään. Varastoinnissa noudatetaan kestoajan mukaista järjestystä. Varastonvalvontaan liittyvinä töinä lääkealan ammatillisen perustutkinnon tulisi antaa valmiudet varaston yleiseen hoitamiseen, jatkuvaan inventointiin, vanhentuneiden lääkkeiden käsittelemiseen, lääkkeiden säilytystilojen lämpötilaseurantaan sekä liuosvaras- 10

16 ton ja päivystysvaraston hoitotehtäviin. Osana varastotyötehtäviä voidaan pitää myös varastotilojen siisteydestä huolehtimista. Perustutkinnon suorittaneet voivat osallistua myös lääkkeiden toimittamiseen siltä osin, että he voivat keräillä valmisteita tilausten mukaisesti ja farmaseuttisen henkilöstön tekemän tarkastustyön jälkeen myös tallentaa toimitetut tilaukset tietojärjestelmään. Erilaisina toimistotöinä eteen tulevat erityisesti arkistointitehtävät, laskujen käsittely sekä tekstinkäsittely ja konekirjoitustyöt. Asiapapereiden arkistoinnissa on huolehdittava muun muassa tukkuliikkeiden lähetysluetteloista, toimipisteiden tilauksista ja huumausaineiden kulutuskorteista. Yhteenvetona voidaan todeta, että tehtävät lääkekeskuksessa ovat: - saapuvan tavaran vastaanotto, varastointi ja tietojärjestelmään kirjaaminen - varastovalvonta - laskujen tarkastus ja arkistointi - lääkevalmistukseen osallistuminen. 3.3 Lääketeollisuus Lääketeollisuudessa työskenteli vuoden 1999 lopussa kaikkiaan 6016 henkilöä, joista toimihenkilöitä oli 4772 ja työntekijöitä Lääkealan perustutkinnon suorittanut henkilö sijoittuu varsin erilaisiin tehtäviin, sillä lääketeollisuuden työtarjonta on monipuolinen. Tällä hetkellä lääketeollisuus kouluttaa henkilöitä moniin tehtäviin työpaikalla. Lääkekehitys osana perustutkintoa antaa laajan yleiskatsauksen lääkekehityksen eri vaiheisiin, jolloin työtehtävien omaksuminen tulee helpommaksi. Perustutkinto mahdollistaa työpaikkakoulutuksen käyttämisen varsinaiseen työtehtävään. Perustutkinnon suorittanut henkilö voisi toimia assistenttina lääkkeen myyntilupa-asioissa, markkinoinnissa, lääketurvatoiminnassa ja kliinisellä tutkimusosastolla. Tuotannossa on suuri tarve henkilökunnasta, mutta 120 ov perustutkinto ei ole tarkoituksenmukainen. Opiskelijan tai oppilaitoksen tulisi siksi ennen lääkevalmistuksen valinnaisia opintoja varmistaa lääketehtaalta harjoittelupaikka sekä tehtaan valmius palkata lääkealan perustutkinnon suorittaneita. Koska koulutettavien tarve tiettyihin tehtäviin on rajallinen ja alueellinen, tulee perustutkinto suunnitella siten, että lääkekehityksen valinnaiset opinnot suorittanut voi työskennellä sekä lääketeollisuudessa että apteekissa. Työssä oppiminen on oleellinen osa perustutkintoa. 11

17 3.4 Lääketukkukauppa Toimintaympäristön vaatimukset Vuoden 1999 lopussa lääketukkukaupassa työskenteli kaikkiaan 1635 henkilöä, joista lääkejakelussa 832. Lääketukkukaupan henkilöstön tehtävistä ainoastaan vastuunalaisen johtajan tehtävä on lääkelain säätelemä (395/87). Lain mukaan lääketukkukaupassa on oltava laillistettu proviisori vastuunalaisena johtajana, joka vastaa mm. lääkejakelun asianmukaisuudesta sekä siitä, että lääketukkukaupassa myytävät lääkkeet täyttävät lääkelain ja sen nojalla annettujen normien vaatimukset. Lääkelaitoksen ohjeen (3/1999) Lääketukkukaupan hyvät toimintatavat mukaan lääkkeiden osto-, myynti-, varastointi-, jakelu-, pakkaus- ja kuljetustoimintojen johto ja valvontatehtävissä toimiminen edellyttää riittävää pätevyyttä ja kokemusta. Samassa ohjeessa edellytetään lääketukkukaupan antavan henkilöstölleen asianmukaisen perehdytyksen sekä jatkuvaa ja suunnitelmallista koulutusta. Lääketukkukauppa hoitaa suurimman osan kaikista tavara-, tieto- ja rahavirroista lääketehtaan ja lääketukkukaupan asiakkaan välillä. Tukkukauppa huolehtii osaltaan kaikista omista terveydenhuoltoon kuuluvista osatehtävistään direktiivien, lainsäädännön ja lääketukkukaupan hyvien toimintatapojen edellyttämillä tavoilla. Lääkealan perustutkinnon suorittaneen työtehtävät voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: lääkkeiden varastointi, asiakaspalvelu ja lääkkeiden ostaminen. Ammattitaidon kuvaus lääketukkukaupassa Lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittanut henkilö kykenee hahmottamaan lääketukkukaupan toimintakokonaisuuden osana lääkelogistiikkaketjua. Hän osaa toimia ketjun jäsenenä annettujen normien ja niistä johdettujen toimintaohjeiden mukaan. Keskeisiä ammattitaitovaatimuksia lääketukkukaupassa ovat logistiikan ja tietotekniikan hallinta. Lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittanut henkilö osaa itsenäisesti vastaanottaa tukkukauppaan saapuvan lääkelähetyksen. Hän osaa tarkastaa lähetyksen moitteettomuuden annettujen kriteerien perusteella. Hän osaa merkitä ja varastoida oikein karanteeniin tai myyntikieltoon asetetut tuotteet. Tutkinnon suorittanut osaa pakata tuotteet ja lähetykset annettujen pakkaus- ja kuljetusohjeiden mukaisesti. Hän osaa myös merkitä lähetyksen kuljetusohjeiden edellyttämällä tavalla. Tutkinnon suorittanut osaa tulkita palautusilmoitusta ja lajitella palautetut tuotteet syytunnusten perusteella. Tutkinnon suorittanut pystyy vastaanottamaan ja tarkastamaan tukkukauppaan saapuvan lääkeraaka-ainelähetyksen. Hän osaa ottaa saapuneesta lähetyksestä näytteen analysointia varten. Tutkinnon suorittanut osaa työskennellä puhdastiloissa toimintaohjeiden mukaan. Hän osaa punnita, pakata, täyttää pakkauskortit ja etiketöidä. 12

18 Tutkinnon suorittanut osaa käsitellä lääkenäytteitä sekä kliinisiin tutkimuksiin käytettäviä lääkkeitä sekä hallitsee niihin liittyvän dokumentoinnin annettujen ohjeiden mukaisesti. Lääkealan ammatillisen perustutkinnon suorittanut henkilö osaa vastaanottaa tilauksia sekä käsitellä asiakaspalautteita. Hänellä on perustietämys lääkkeiden ostamisesta sekä yhteyshenkilönä toimimisesta tukkukaupan ja tavarantoimittajien välillä. 3.5 Luontaistuoteala Toimintaympäristön vaatimukset Luontaistuotealalla työskentelee noin 2000 henkeä, joista 135 on saanut Helsingin yliopiston aikuiskoulutuskeskuksen antaman fytonomikoulutuksen. Tämän lisäksi Luontaistuotealan Keskusliiton järjestämät kurssit muodostavat perustan alan koulutukselle ja antavat luontaistuotekaupoissa toimiville myyjille hyvät perusvalmiudet palvella kuluttajia luontaistuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Alan kokonaismyynti on kasvanut 1990-luvulla vuosittain. Luontaistuoteala sijoittuu farmasian, lääketieteen ja ravitsemustieteen piiriin. Luontaistuotealan toimintaa ohjaa elintarvike- ja lääkelainsäädäntö sekä kosmetiikkaa ja kauppaa koskevat säädökset. Jotta luontaistuotealan koulutusohjelma tyydyttäisi toimintaympäristön vaatimuksia, tulisi sen koostua näiden alojen kokonaisuuksista. Monipuolinen ravitsemus-, terveys- ja kaupan alan ammatillinen koulutus antaa valmiuden luontaistuotteiden ja kasvilääkinnän laaja-alaista ja syvällistä tuotetuntemusta vaativiin tehtäviin. Ammatillinen osaaminen mahdollistaa työllistymisen erilaisiin toimintaympäristöihin; tuotannon, suunnittelun, neuvonnan, markkinoinnin, maahantuonnin ja vähittäiskaupan eri tehtäviin. Ammattitaidon kuvaus luontaistuotealalla Kuluttajien kasvava mielenkiinto edellyttää korkeatasoista ammattitaitoa luontaistuotealalla työskenteleviltä henkilöiltä. Työntekijän tulee hallita Suomessa virallisesti myytävät luontaistuotteet, niiden ominaisuudet ja vaikutukset, käyttötapa, valmistus ja markkinointi. Täten luontaistuotekaupoissa työskenteleviltä henkilöiltä vaaditaan laajaa tuotetuntemusta, vastuullista laatuajattelua, palvelualttiutta, asiakaspsykologiaa, logistiikan hallintaa, markkinoinnin ja sitä koskevan lainsäädännön tuntemusta sekä halua jatkuvaan kouluttautumiseen. Useat luontaistuotekaupat ovat pieniä 1-2 hengen perheyrityksiä, jolloin tarpeen ovat myös yrittäjän perusominaisuudet kuten hyvä paineen sietokyky, valmius pitkään työpäivään, liikkeenjohdolliset taidot ja tiedot, taloushallinto sekä kyky hoitaa palvelu- ja vuorovaikutussuhteita ulkoisiin ja sisäisiin sidosryhmiin. 13

19 Tämän lisäksi teollisuuden ja alkutuotannon piirissä työskentelevien tulee hallita tuotantoa säätelevät määräykset ja asetukset. Tulevaisuuden tarve Laajenevat kansainväliset markkinat tuovat luontaistuotealalle uudenlaisia haasteita, joihin on kyettävä tarttumaan myös Suomen tasolla. Kuluttajaturvallisuuden huomioon ottaen voimakkaasti lisääntyvät terveysvaikutteiset elintarvikkeet, luontaistuotteet ja kasvilääkintä vaativat omaa erityisosaamista. Luontaistuoteala tarvitsee omaa työelämän tarpeita tyydyttävää perustutkintotasoista koulutusta, mikä poikkeaa lääkealan vaatimuksista eikä se täten sovellu osaksi lääketyöntekijän perustutkintoa (liite 2.). 14

20 4 EHDOTUS LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNOSSA SAAVUTETUSTA AMMATTITAIDOSTA TUTKINNON ERI OSA-ALUEILLA Lääkehuollon aikaisempien työvoiman kolmiportaista rakennetta koskevien selvitysten ja nyt tehdyn lääkealan perustutkinnon suorittaneen työtehtäviä koskevan kartoituksen sekä voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen (213/1999) ja koulutuspoliittisten kehittämisperiaatteiden perusteella työryhmä on valmistellut ehdotuksen. Tehdyn selvityksen perusteella luontaistuoteala ei sisälly lääkealan perustutkintoon, vaan sille tarvitaan oma perustutkinto. Työryhmä ehdottaa erillistä luontaistuotealan koulutustarpeen selvittämistä. 4.1 Ammattialakuvaus Lääkehuolto on osa terveydenhuoltojärjestelmää. Lääkehuoltoa säädellään monilla säädöksillä. Tarkoituksena on ylläpitää ja edistää lääkkeiden oikeaa ja turvallista käyttöä sekä varmistaa lääkkeiden asianmukainen valmistus ja saatavuus. Perussäädökset sisältyvät lääkelakiin ja -asetukseen (395/87, 693/87) sekä Lääkelaitoksen antamiin määräyksiin ja ohjeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Lääkelaitoksen kanssa valvoo lääkehuollon toimintaa. Avohuollossa lääkehuollon palveluja tuottavat apteekit ja niiden sivuapteekit. Apteekkipalvelut kuuluvat olennaisena osana terveydenhuoltopalveluihin, ja avohoidossa lääkehoidon osuus on jatkuvasti kasvanut. Apteekilla on selkeät lakisääteiset tehtävät terveydenhuollossa toisin kuin muilla yksityisillä terveyspalvelujen tuottajilla. Sairaala-apteekit ja lääkekeskukset tuottavat sairaaloiden ja laitosten tarvitsemat lääkehuoltopalvelut. Lääketeollisuuden tehtävät ovat varsin eriytyneitä toiminnan monipuolisuuden vuoksi ja lääkekehitys lisää bioteknisen osaamisen tarvetta. Lääketukkukauppa on tärkeä logistinen solmukohta lääkehuollon arvoketjussa ja hoitaa suurimman osan tavara-, tieto- ja rahavirroista lääketehtaan ja lääketukkukaupan asiakkaiden välillä. Lääkehuollossa työskentelevät proviisorit ja farmaseutit kuuluvat terveydenhuollon ammatinharjoittamislainsäädännössä (L 559/1994, A 564/1994) valvottaviin ammatteihin. Ammatinharjoittamista valvoo Terveydenhuollon Oikeusturvakeskus. Lääkehuollossa työskentelevä muu henkilöstö koostuu mm. lääketyöntekijöistä, teknisestä henkilöstöstä, toimisto- ja puhdistuspalveluhenkilöstöstä sekä toimipaikkakoulutetusta henkilökunnasta. Muu henkilöstö ei kuulu Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen valvonnan piiriin, mutta alaan liittyvät säädökset koskevat myös muuta henkilöstöä. Lääketeollisuuden ja lääketukkukauppojen henkilöstön tehtäviä määrittelevät lääkelaki ja -asetus sekä Euroopan yhteisöjen direktiivit ja ohjeet. Keskeistä on toimintaohjein ohjeistettu laatujärjestelmä, jolla varmistetaan, että toiminta täyttää kaikki sille asetetut laatuvaatimukset. 15

LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTO (aikuiskoulutus) - Apteekkialan osaamisala, lääketeknikko - Lääkealan osaamisala, farmanomi

LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTO (aikuiskoulutus) - Apteekkialan osaamisala, lääketeknikko - Lääkealan osaamisala, farmanomi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTO (aikuiskoulutus) - Apteekkialan osaamisala, lääketeknikko - Lääkealan osaamisala, farmanomi SISÄLLYSLUETTELO LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTO... 3 TUTKINNON HENKILÖKOHTAISTAMINEN... 3 TUTKINTOTILAISUUDET

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

5/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys 4.12.2013 Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys

5/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys 4.12.2013 Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Määräys 4.12.2013 Dnro 000396/00.01.02/2013 5/2013 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys pp.kk.vvvv Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys

/2013 LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT. Määräys pp.kk.vvvv Dnro 000396/00.01.02/2013. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Määräys pp.kk.vvvv Dnro 000396/00.01.02/2013 /2013 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN HYVÄT JAKELUTAVAT Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma

asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Opetussuunnitelma 3.0 /30.5.2014 1 (10) LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 1 Opintopolku asiakaspalvelun ja myynnin työtehtäviin asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto

Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto Välinehuoltoalan perustutkinto - koulutuskokeilu 2014-2018 Turun ammatti-instituutti Aikuiskoulutus Välinehuoltoalan perustutkinto 18.5.2015 Erkkilä-Ojala Tarja 1 Koulutuskokeilut 2014-2018 Välinehuoltoalan

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Taustaa 08.2007 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman apteekkityöryhmän muistio 03.2008 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Logistiikan perustutkinto. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Varastopalvelujen koulutusohjelma

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Logistiikan perustutkinto. Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Varastopalvelujen koulutusohjelma KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Logistiikan perustutkinto Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma Varastopalvelujen koulutusohjelma LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO Ammatilliset Ammattiosaamisen näytöt

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009 ELINTARVIKKEIDEN PAKKAAMINEN 10 OV pakkaa elintarvikkeita ja käsittelee pakkausmateriaaleja ottaen huomioon pakkaamiseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja elintarvikepakkausten tehtävät seuraa pakattavan

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Visuaalinen myyntityö tutkinnon osa (VISU) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Visuaalinen myyntityö Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Visuaalinen myyntityö, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MÄÄRÄYKSEN MUUTOS LIITE 1 1(5) 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Liiketalouden opiskelijoiden työssäoppiminen

Liiketalouden opiskelijoiden työssäoppiminen Liiketalouden opiskelijoiden työssäoppiminen Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat etsivät työssäoppimispaikkoja sekä mahdollisia ilta-viikonloppu- tai kesätöitä. Olemme opastaneet oppilaita hyödyntämään

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KLIINISTEN TUTKIMUSLÄÄKKEIDEN KÄSITTELY (Internetversio)

KLIINISTEN TUTKIMUSLÄÄKKEIDEN KÄSITTELY (Internetversio) Laatija: Ercan Celikkayalar Hyväksyjä: Eeva Suvikas-Peltonen Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:n Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos SataDiag Sairaala-apteekki Koodi: B.10net.2 Sivu: 1(5) Korvaa

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.stm@stm.fi SUOMEN FARMASIALIITON LAUSUNTO LIITTYEN ITTYEN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys. Lääkkeiden hyvät tuotantotavat. Lääkelaitoksen määräys 5/2007.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys. Lääkkeiden hyvät tuotantotavat. Lääkelaitoksen määräys 5/2007. Määräys pp.kk.2012 3824/03.01.01/2012 X/2012 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys Lääkkeiden hyvät tuotantotavat Valtuutussäännökset Lääkelain (395/1987) 9 :n 3 momentti, 10 :n 3 momentti

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011. Taloushallinnon ammattitutkinnon uudistaminen/inkeri Liimatainen

TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011. Taloushallinnon ammattitutkinnon uudistaminen/inkeri Liimatainen TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011 OPETUSHALLITUKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Heikki Ripatti, toimitusjohtaja, HS-Yrityspalvelu Oy Kaija Oksanen, controller SOK / Talous Päivi

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

TutkintoInfo 19.10.2015

TutkintoInfo 19.10.2015 TutkintoInfo 19.10.2015 Näyttötutkintojärjestelmä Luotiin 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla & täydentävällä asetuksella Nykyinen asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.8.2015 Tutkintorakenteet

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN HYVÄT TUOTANTOTAVAT. Lääketehtaat Lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin valmistavat yksiköt. Lääkelaitoksen määräys 5/2007.

LÄÄKKEIDEN HYVÄT TUOTANTOTAVAT. Lääketehtaat Lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin valmistavat yksiköt. Lääkelaitoksen määräys 5/2007. Määräys 12.12.2012 3824/03.01.01/2012 5/2012 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys LÄÄKKEIDEN HYVÄT TUOTANTOTAVAT Valtuutussäännökset Lääkelain (395/1987) 9 :n 3 momentti, 10 :n 3 momentti,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Pankki- ja rahoituspalvelut 10 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

1 (8) Määräys 1/2011. 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010. Apteekin palvelupiste. Valtuutussäännökset

1 (8) Määräys 1/2011. 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010. Apteekin palvelupiste. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1 (8) 22.2.2011 Dnro 6187/03.01.01/2010 Apteekin palvelupiste Valtuutussäännökset Lääkelaki (395/1987) 52 a :n 4 momentti ja 57 :n 3 momentti sellaisina kuin ne ovat laissa 1112/2010 Kohderyhmä

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Helsinki, JHL Esedun suunnitelmia

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Helsinki, JHL Esedun suunnitelmia Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 17.3.2015 Helsinki, JHL Esedun suunnitelmia Eija-Riitta Ikonen Hannele Kyrö Esedulla koulutus toteutetaan ammatillisena peruskoulutuksena

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Asiakaspalvelu, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o huolehtii työympäristöstä o valmistautuu palvelutilanteisiin

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Artesaani Dokumentin tiedot Dokumentin nimi tutkintokohtainen suunnitelma Määräys 53/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja METSÄALAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hyväksytty 9.05.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. METSÄALAN PERUSTUTKINTO... 3

Lisätiedot

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut 4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut Ammattitaitovaatimukset valmistautuu ruokailupalvelutilanteisiin ja tekee esivalmisteluja valmistaa toimintaympäristöön ja vuodenaikoihin sopivia aterioita

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Talouspalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon hoitaa yhtä seuraavista

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot