PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi"

Transkriptio

1 INTERREG IIIC Operation Interregional Entrepreneurial Teams (3E0010I E-teams) PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi Syyskuu 2007

2 Tämä dokumentti on tuotettu osana Interregional Entrepreneurial Teams (E-Teams) projektia, yhteistyössä puolalaisen The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice yliopiston kanssa. Projekti on saanut osarahoituksen Euroopan Unionin INTERREG IIIC East yhteisöaloitteesta. Tämän dokumentin on tuottanut: Gottfried Effe Koulutus-ja tutkimuspalvelut Oulun Yliopisto 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUEELLINEN RAKENNE Pohjois-Pohjanmaa Oulunkaaren seutukunta Koillismaa Pudasjärvi ja Taivalkoski 6 2. E-TEAMS KOHDEALUEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Oulunkaaren kehittämisstrategia Koillis-Suomen aluekeskusohjelma Alueen kehittämisen haasteita 8 3. PK-YRITYSTEN TUKEMINEN ALUEELLA Tarjolla olevat tukipalvelut Haasteet ja ongelmat alueella E-TEAMS POHJOIS-SUOMI yleiskuvaus E-Teams hankkeen aikana esiinnostettua erityistä strategista huomiota Alueellisen tukijärjestelmän kohdistuvia erityisesti odotuksia Taustastrategiat ja kohdealue Tavoitteet ja prioriteetit Suunnitellut ja toteutuvat toimet ja toimijat JATKOTOIMET E-TEAMSIN JÄLKEEN 13 3

4 1. ALUEELLINEN RAKENNE 1.1 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan maakunta, jota eurooppalaisessa kontestissa kutsutaan Oulun maakunnaksi (Oulu Region). Pohjois-Pohjanmaa on ilmeiltään elävä ja vaihteleva, monimuotoinen maakunta. Lännessä komeat pohjalaiset lakeudet. Suurimmat kaupungit ovat Pohjanlahden rannikolla. Itään päin suunnistettaessa maisemat muuttuu nopeasti. Ensin kumpumaisiksi muotoutuva maa kasvaa jylhiksi vaaroiksi ja lopulta tuntureiksi. Koillisessa sijaitsevat myös monipuoliset matkailukeskukset retkeilyreitteineen, hiihtolatuineen ja laskettelurinteineen. Pohjois-Pohjanmaan itäraja on samalla osa EU:n ja Venäjän välistä rajaa. Erinomaiset liikenneyhteydet ja yhteistyö toisaalla Luoteis-Venäjän talousalueisiin, Arkangeliin sekä Karjalaan ja toisaalla Euroopan osaamiskeskuksiin luovat alueelle vankan aseman idän ja lännen välisenä reittinä. Perinteisten elinkeinojen ohella pohjois-pohjalaiset ansaitsevat leipänsä suunnittelemalla ja valmistamalla maailman parhaita tuotteita kaikkialle maailmaan. Hi-tech, teräs- ja paperiteollisuus, biotekniikka sekä ensiluokkainen koulutus ovat pohjoiseurooppalaisen maakunnan arvostetuinta osaamista. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pääkaupunki Oulu on Suomen toinen pääkeskus ja samalla kansainvälisesti tunnettu teknologiakeskus. Pohjois-Pohjanmaan maapinta-ala on km2 ja asukasluku henkilöä. 4

5 1.2 Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta on viiden Oulun ympäristökunnan muodostama kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Ii ja Kuivaniemi yhdistyivät Iin kunnaksi. Ylikiiminki puolestaan liittyy Ouluun vuoden 2009 alusta lukien. Oulunkaaren seutukunnassa on yhteensä noin asukasta. Asukasmäärältään suurin kunta on Pudasjärvi, jossa on noin 9200 asukasta. Pienin kunta on Yli-Ii noin 2000 asukkaalla. Seutukunnan väkiluku on laskenut vuodesta 1995 alkaen. Vuonna 2006 Iin ja Ylikiimingin kuntien väestömäärä on kasvanut. Suhteellisesti eniten asukkaita menettää Pudasjärvi. Seutukunnan maapinta-ala on ,5 km2. Seutukunnan vahvuudet ovat Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, palvelurakenne ja tietoverkot, luonnonvarat sekä seudullinen yhteistyö. Oulun läheisyys on Oulunkaaren seutukunnan vahvin vetovoimatekijä. Lähes kaikki ylikunnalliset palvelut haetaan Oulusta. Myös elinkeinojen kehittymisen näkökulmasta lähimarkkinat sijaitsevat Oulussa. Lisäksi Oulu on alueen logistinen keskus. Luonnon ansiosta matkailulle eri muodoissaan on seutukunnassa hyvät mahdollisuudet. Matkailullisesti merkittäviä alueita seutukunnassa ovat esimerkiksi Rokua Utajärvellä, Syöte Pudasjärvellä, Kierikki Yli-Iissä ja Merihelmi Iissä. 1.3 Koillismaa Koillismaan (Kuusamo Region) talousalueen muodostavat Kuusamon kaupunki sekä Taivalkosken ja Posion kunnat asukkaan talousalue Oulun ja Lapin läänien rajalla - Strategisesti merkittävä sijainti EU:n koillisena porttina Venäjän rajalla - Elinkeinoelämän painopisteet: matkailu, puunjalostus, elintarviketuotanto sekä metalli- ja tietoteollisuus Kuusamo-Taivalkoski-Posio alue on vetänyt puoleensa ihmisiä jo vuosisatoja ja edelleen se ihastuttaa ja yllättää monipuolisuudellaan, palveluillaan ja ainutlaatuisella kauneudellaan niin vierailijat kuin asukkaatkin. Ainutlaatuisen erämaan keskellä sykkii elämä, joka hakee inspiraatiota ympäröivästä luonnosta ja tukea kasvulle kansainvälistymisestä. 5

6 1.4 Pudasjärvi ja Taivalkoski Pudasjärvi: - asukasluku: n kokonaispinta-ala: km 2 - maapinta-ala: km 2 - vesipinta-ala: 229 km2 - etäisyys Oulusta: 90 km koilliseen - elinkeinorakenne: - palvelut 56% - maa- ja metsätalous 14% - teollisuus 14% - muut 16% - tärkeimmät työllistäjät: - Kontiotuote Oy - Profin Tuotanto Oy - Pudasjärven kunta Taivalkoski: - asukasluku: kokonaispinta-ala: km 2 - maapinta-ala: km 2 - vesipinta-ala: 133 km 2 - etäisyys Oulusta: 150 km koilliseen - elinkeinorakenne: - palvelut 40 % - maa-, metsä- ja kalatalous 17,3% - teollisuus 11,2% - muut 31,5 % - tärkeimmät työllistäjät: - Telatek Oy - Ulean saha (Pölkky Oy) - Taivalkosken kunta Pudasjärvi ja Taivalkoski sijaitsevat kahden voimakkaasti kehittyvän keskuksen, Oulun ja Kuusamon välissä. Ne eivät ole vielä kyenneet hyötymään merkittävästi näiden keskusten kehityksestä. Pudasjärven ja Taivalkosken osalta muuttoliike pysyy tappiollisena vuosi vuodelta ja työllisyystilanne paranee äärimmäisen hitaasti. Pudasjärvi on tehnyt strategisen päätöksen lähentyä Oulun aluetta ja liittynyt osaksi Oulunkaaren seutukuntaa. Kehittyvän Oulunkaaren osana Pudasjärvellä voikin tulevaisuudessa olla paremmat edellytykset taistella muuttotappiota ja työttömyyttä vastaan, mikäli erityisesti Oulun säteilyvaikutusta voidaan hyödyntää. Toisaalta nyt näyttää siltä, että käynnissä olevat osaamiskeskusohjelmat jättävät Pudasjärven lähes kokonaan huomioimatta. Uhkakuvana voidaankin nähdä Pudasjärven jääminen jatkossakin kahden seutukunnan ja kehittyvien keskusten väliin ja epäedullisen kehityksen kääntyvän voimakkaaseen syöksykierteeseen. Taivalkoski on tehnyt strategisen päätöksen jatkaa itsenäisenä kuntana, joka toimii Koillismaan seutukunnan osana. Kiinteä yhteistyö Kuusamon kaupungin kanssa on välttämättömyys mm. kuntapalveluiden tuottamisessa sekä elinkeinojen kehittämisessä. Toisaalta yhteistyö Kuusamon kanssa mahdollistaa Taivalkoskelle pääsyn mm. osaamiskeskusohjelmiin, toisaalta uhkakuvana on jäädä kehityksessä Kuusamon varjoon. Haja-asutusalueiden uhkakuvien torjumiseksi on mm. maakunnallisissa suunnitelmissa painotettu alueiden erikoistumista vahvuusalueiden kehittämiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Tätä periaatetta ollaan toteuttamassa myös Oulunkaren ja Koillismaan seutukunnissa kuntien erikoistumisen muodossa ylikunnallisten palveluiden tuottamisessa. 6

7 2. E-TEAMS KOHDEALUEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT 2.1 Oulunkaaren kehittämisstrategia Oulunkaaren seutukunnan kehittämisen vahvuudet ovat Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, palvelurakenne ja tietoverkot, luonnonvarat sekä seudullinen yhteistyö. Seutukunnan visiona 2010 on, että Oulunkaari on maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta hyödyntävä, osaavien ihmisen ja yritysten moderni maaseutu. Alueen erityinen voimavara- ja vetovoimatekijä on mereltä erämaatunturialueelle ulottuva rikas luonto sekä siihen perustuva ympäristön ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Kehittämisohjelma 2010 jakaantuu kolmeen toimintalinjaan, jotka ovat elinkeinot, kunta- ja hyvinvointipalvelut sekä yhteistyö ja verkostot. Jokainen toimintalinja sisältää useita toimenpidekokonaisuuksia, joita toteutetaan hankkeiden avulla. Seutukunnan merkittävimpiin tulevaisuuden haasteisiin kuuluu riittävän väestön määrän ja tasapainoisen väestörakenteen säilyttäminen. Peruspalvelujen turvaaminen on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen haaste. Tämä on mahdollista vain siten, että alueen elinkeinotoiminta kehittyy ja työllistää monipuolisesti alueen asukkaita. Elinkeinojen kehittämisessä seutukunnan keskeisenä painopisteenä on profiloitua alueena energiatuotannon kehittämiseen (bioenergia, ml. vesivoima ja tuulivoima) ja saada seudullinen energiatoimisto Oulunkaarelle edistämään biopolttoaineiden ja - energian käyttöä ja tuotantoa sekä yhteistyötä koko maakunnan alueella. Luonto- ja matkailuympäristön kehittämisessä on keskeistä kulttuuri-, luonto- ja elämysmatkailureitistön sekä kansainvälisen matkailuverkoston ja -markkinoinnin luominen ja kehittäminen. Toisena painopistealueena on jokien vesiympäristön tilan selvitys, kehitysmahdollisuudet ja kuntoon saattaminen. Hyvinvointi- ja peruspalveluissa on painopisteenä Oulunkaaren hyvinvointimallin 2010 toimeenpano kunta- ja hyvinvointipalvelujen uudistamisessa sekä väestön hyvinvoinnin kehittämisessä ja aktiivisessa vaikuttamisessa. Kehittäminen kohdistuu palveluihin liittyviin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin sekä muutosjohtajuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Alueiden toimintamallien kehittämisessä on tärkeää Oulu-Kajaani - kehittämisvyöhyke, Bothnian Arcin toiminta, mukanaolo ja jäsenyys aluekeskusohjelmassa (1+4) sekä polisverkoston (Micropolis, Humanpolis, Pohjantähti) toiminnan kehittäminen. 2.2 Koillis-Suomen aluekeskusohjelma Koillis-Suomen Aluekeskuksen tavoitteena on, että Koillis-Suomi on vuonna 2010 Euroopan paras luontoon tukeutuvan osaamisen ja yrittämisen alue. Elinvoimaisen aluekeskuksen kärkinä ovat kansainvälinen matkailu ja tietoyhteiskunnan 7

8 palvelutuotanto, mutta myös puuteollisuuden, alkutuotannon, hyvinvointipalveluiden ja jalostavan teollisuuden kehittämiseen panostetaan. Koillis-Suomen aluekeskusohjelma pohjautuu vahvasti alueen elinkeinostrategiaan Koillis-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategiana on vahva usko omiin vahvuuksiin globalisaatiota hyödyntäen. Alueen upea luonto, uusiutuvat luonnonvarat, osaaminen ja kaukokatseiset yrittäjät yhdistettynä uuteen teknologiaan ja taitavaan verkottumiseen pitävät alueen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena. Alueen sisämarkkinoiden pienuudesta johtuen tähdätään tuotannollisessa toiminnassa vientiin ja matkailussa kansainvälisen matkailun voimakkaaseen kasvuun. Aluekeskusohjelmassa kehityksen kärjiksi valituilla toimialoilla kansainvälinen matkailu, tietoyhteiskunnan sähköiset palvelut, puuhun perustuva tuotanto ja innovaatiot - mennään rohkeasti eteenpäin. Samalla pidetään huolta maa- ja metsätaloudesta, kaupallisista palveluista sekä hyvinvointipalveluista. Toimialojen rajapintoihin haetaan ennakkoluulottomasti uusia innovaatioita esim. hyvinvointimatkailu. Osaamista vahvistetaan Koillis-Suomen osaamisstrategian mukaisesti yhteistyöllä yliopistojen, tutkimusasemien, ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutustahojen kanssa sekä verkottumalla kansallisten ja globaalien osaamisverkostojen kanssa, toiminnassa on vahvasti mukana yrityskenttä. Juuret luonnossa oksat Euroopassa - Koillis-Suomen aluekeskusohjelman tavoitteena on vahvistaa alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa, luoda alueesta elinvoimainen ja lisätä alueen sosiaalista pääomaa. 2.3 Alueen kehittämisen haasteita E-Teams projektissa perehdyttiin edellä kuvatun alueen toimintaan ja kehittymiseen alueella toimivista yrittäjistä muodostuvan pienen aktiiviryhmän, yrittäjätiimin (E- Teamin) näkökulmista katsoen. Pudasjärven ja Taivalkosken väestökehitys on viimeisten vuosien aikana ollut selvästi negatiivinen: syntyvyys on laskenut ja poismuutto on voimistunut. Alueelta muuttavat erityisesti nuoret ja työikäiset. Kehitystä selittäviä tekijöitä ovat mm. maatalouden voimakas murros, peruskoulun jälkeisten jatkokoulutuspaikkojen puute sekä pitkäaikainen, korkea työttömyysaste. Oulu voimakkaana kasvukeskuksena imee työikäistä väestöä pois ainakin Pudasjärveltä. Toisaalta suhteellisen lyhyt etäisyys Ouluun tekee mm. kiinteiden jatkokoulutuspaikkojen saamisen alueelle lähes mahdottomaksi. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että paikkakunnalle jäävän aikuisväestön koulutustaso on matalahko, sillä jatko-opiskelupaikkojen perässä muuttavat nuoret eivät useinkaan palaa paikkakunnalle. Paluumuuttoa harkitsevat kokevat koulutusta vastaavan työn löytymisen kotipaikkakunnalta vaikeaksi. Samanaikaisesti esimerkiksi teollisuustuotantoyritykset kamppailevat esimiestason tehtäviin vaadittavan korkea-asteen koulutuksen suorittaneen työvoiman rekrytointiongelmien parissa. Pudasjärven ja Taivalkosken tulevaisuus näyttääkin huolestuttavalta, ellei tilanteeseen pystytä vaikuttamaan. Erilaisilla kehittämistoimenpiteillä pyritään löytämään ja toteuttamaan keinoja valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi: kuntien imagoa pyritään kohottamaan, palvelutuotanto turvaamaan sekä vaikuttamaan työllisyyden myönteiseen kehittämiseen elinkeinoelämää tukemalla ja monipuolistamalla. 8

9 Alueellinen kehittäminen tapahtuu edelleen ohjelmaperusteisesti. Ulkoisen toimintaympäristön muutoksesta aiheutuviin haasteisiin vastaaminen on pitkälti alueiden omissa käsissä. Kunnissa ja seutukunnissa on sopeuduttava mm. moniin EU:sta ja lainsäädännöstä aiheutuviin muutosvaatimuksiin. Aivan oleellisen tärkeää on kuitenkin se, että kunnissa päästään aktiiviseen tulevaisuuden tekemiseen passiivisen sopeutumisen sijaan. Tämä on iso ja erityisen tärkeä haaste muuttotappion ja vaikean työttömyyden alueilla. Haasteeseen vastaaminen edellyttää mm. tulevaisuuden ennakointia, uusien toimintavalmiuksien hakemista uusilla toimintamalleilla ja onnistunutta verkostoitumista. 3. PK-YRITYSTEN TUKEMINEN ALUEELLA 3.1 Tarjolla olevat tukipalvelut Suomessa yritystoimintaa ja elinkeinoelämää pyritään edistämään useilla eri tasoilla, mm. seuraavien organisaatioiden toimesta: - kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työvoimahallinto (mm. Tekes ja TEkeskukset) - maakuntien liitot - seutukunnnat ja kunnat - elinkeinoyhtiöt seudulliset, useiden kuntien yhteiset sekä kunnalliset - kuntien elinkeinotoimi - muut kehittämisorganisaatiot, joiden tavoitteena on elinkeinoelämän tukeminen - yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset - kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt. Suomessa kunnat tukevat elinkeinoelämää tarjoamalla erilaisia palveluita alueillaan toimiville yrityksille. Yleensä palvelutarjonta käsittää yritystoimintaan liittyvää neuvontapalvelua, toimi- ja tuotantotilaratkaisuja sekä joskus jopa lainarahaa kunnalle strategisesti merkittävissä tapauksissa, jne. Kunnallisen elinkeinotoimen palveluita tai niiden sisältöä ei säädellä lailla tai asetuksilla, vaan palvelun sisällöstä päättää sitä tuottava organisaatio. Tästä johtuen palvelutarjonnan sisältö ja laajuus onkin varsin kirjavaa. Kunnallisten elinkeinopalveluiden rinnalla erilaiset yhtiömuotoisesti toimivat kunnalliset elinkeinoyhtiöt sekä erilaiset ulkoistetut asiantuntijapalvelut ovat yleistyneet erityisesti 2000-luvulla. Kuntien rooli elinkeinoelämän edistäjänä ja tukijana on muuttumassa vähitellen strategiseksi suuntaviivoja määrittäväksi ja konkreettisesta palveluntuotannosta vastaavat tehtävään erikoistuneet yritykset kuntien virkamiesten sijaan. Seutukuntaorganisaatiot pyrkivät usein toimimaan koordinaattorina kuntien yhtenäisen, joskus myös yhteisessä elinkeinostrategiaprosessissa. Kehityksen eteneminen koko valtakuntaa tarkastellen on varsin eritahtista. Näin myös Pohjois-Pohjanmaalla sekä Oulunkaaren ja Koillismaan seutukuntien alueella. Oulunkaaren seutukunnan alueella elinkeinotoimen kehittämistä koordinoi seudullinen elinkeinotiimi, joka koostuu kuntien elinkeinojohtajista tai muista toimialueen vastuuhenkilöistä. Oulunkaaren kunnista vain Pudasjärvellä on elinkeinojohtajan virka, Utajärvellä tehtävää hoitaa kehitysjohtaja, Yli-Iissä ja Ylikiimingissä tehtävää hoitavat muut virkamiehet oman toimensa ohella. Iin kunta on ulkoistanut tehtävän 9

10 paikkakunnalla toimivalle Pohjois-Suomen Multipolisverkostoon kuuluvalle kehitysyhtiölle. Koillismaalla kuntien ja seudun tuottama elinkeinojen kehittämispalvelut on yhdistetty kuntien omistamaan kehitysyhtiöön. Naturpolis Oy - Nordic Business Center on Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken sekä Posion kuntien omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö. Naturpolis tarjoaa yrityspalveluita Kuusamo-Taivalkoski-Posio alueella. Yrityspalvelupisteet sijaitsevat Kuusamon keskustan välittömässä läheisyydessä sekä Taivalkoskella. Palvelutarjontaan kuuluu: - Yritysneuvonta - Yrityshautomo- ja yrityskehityspalvelut - Yritysten kehittämishankkeet - Maaseudun kehittämispalvelut - Sijoittumispalvelut ja toimitila-asiat - Yrittäjätapaamiset- ja tapahtumat, mm. säännöllinen Business Breakfast, yrittäjien aamiaistilaisuus - Yrittäjäkoulutus ja yrityksille suunnatut koulutuspaketit - Kuusamon seudun markkinointi 3.2 Haasteet ja ongelmat alueella Kuten edellä esitetystä voidaan havaita, on yritystoiminnan ja tukemiseen ja kehittämiseen tarjolla varsin laaja kirjo erilaisia palveluita ja palveluntuottajia. Kaikki edellä kuvatut palvelut ovat tarjolla myös harvaanasutuilla ja etäällä kasvukeskuksista toimiville yrittäjille ainakin teoriassa, eikä useinkaan lähellä yrittäjää. E-Teams tapaamisissa on selkeästi noussut esille tosiasia, että palvelun tarjonnan ja kysynnän kohtaamisessa on olemassa ongelmia. Toisaalta yrittäjät eivät löydä palvelua tai apua omiin kehittämishaasteisiinsa. Toisaalta palveluntarjoaja eivät saa kontaktia yrityksiin eikä palveluille tunnu olevan kysyntää. Ongelma tuntuu korostuvan erityisesti ruraaleilla alueilla. Suurimmat puutteet aiheutuvat palveluiden vaikeasta saavutettavuudesta. Fyysistä välimatkaa suurempi este tuntuu olevan toisaalta se, etteivät yrittäjät tunne tarjolla olevia palveluita tai kokevat niiden saavuttamisen liian hankalaksi. Toisaalta virkamiestyönä usein oman tehtävänsä ohella palveluita tuottavat henkilöt eivät välttämättä omaa riittävää asiantuntemusta yrittäjien usein hyvin monimuotoisiin ja haastavien onglmatilanteiden ratkaisemiseksi. Tuloksena on helposta ja liian usein tilanne, jossa virkamies ei saavuta yrittäjiä eivätkä yrittäjät lähesty virkamiestä ongelmissaan. Joissakin tapauksissa tämä on yritysten kasvua hidastava, jopa estävä tekijä. 4. E-TEAMS POHJOIS-SUOMI 4.1 yleiskuvaus E-TEAMS hanke (Interregional Entrepreneurial teams, alueiden väliset yrittäjyystiimit) on EU:n Interreg IIC ohjelman osarahoittama hanke, jossa 10 aluetta Euroopassa on yhteisellä benchmarkkaus ja vertaisoppimisohjelman avulla pyrkinyt kehittämään parempia pk sektorin ukijärjestelmän käyttöä. Hankkeen yhtenä toimintana on luotu eri alueille niiden lähtökohdista lähteviä uudenlaisia työmuotoja, joiden avulla alueen 10

11 elinkeinoelämää autetaan eteenpäin. Yleisenä taustana on koko Pohjois- ja Itäsuomea koskettanut rakennemuutos 90-luvun alusta alkaen. Sen mukaan erityisesti alhainen väestöntiheys, alueiden väliset sisäiset muuttoliikkeet Suomessa ja taloudelliset epätasaiset kehitykset ovat johtaneet voimistuvaan maaseutujen ja kaupunkiseutujen erilaisuuteen myös taloudellisessä ja elinkeinojen kehityksessä. Aluekeskusohjelmat ja erilaiset kehittämisohjelmat ovat alueiden kehityksen teinnäyttäjinä 90-luvun puolivälistä alkaen. Erityisesti Pohjois-Suomessa Multipolisverkoston rakentaminen on pyrkinyt levittämään uudenlaisia kehityssuuntia vahvojen kaupunkikeskusten ulkopuolelle. Käytännössä Oulun vahva kehitys ei toivotulla tavalla vaikuttanut (vielä) alueelisten keskusten kuten esimerkiksi Pudasjärven alueeseen. Tämänkaltaistwen alueiden haasteet ovat erliaset: vähenevä väestö, korkea työttömyys ja kehityksen tason alhaisuus. Siitä huolimatta yritykset kaupunkikeskusten ulkopuolella ovat usein yhtä innovatiivisia kuin kasvukeskuksissakin. 4.2 E-Teams hankkeen aikana esiinnostettua erityistä strategista huomiota E-Teams hankkeen aikana on toiminunt sekä E-Teams ryhmä (yrittäjätiimi), ja MAP ryhmä (Multi-Actor-Partnership, kehittäjien, viranomaisten ja päätöstentekijöiden ryhmä) joka pohtii elinkeinoelämän tukijärjestelmän ja tukimuotojen parantamista ja yleensäkin mahdollisuuksia elinkeinojen laaja-alaisesen tukijärjestelmän tehostamista. Lisäksi voitiin vertaisoppimisellä hakea uusia ideoita ja toimintamuotoja kansainvälisen vertailualueen avulla. Pohjois-Suomen ja Pudasjärvi Taivalkosken alueen ryhmien toiminnassa on noussut useita alueen kehittymisen osalta keskeisiä kysymyksiä, joihin haettiin oittain mahdollisuuksia eteenpäinviemiseen. Sekä yrittäjätiimi että päättäjätiimi kokoontuivat useampaan kertaan, useimiten kuienkin saman pöydän ääreen. Myös vertaisoppimisen tutustumismatkoille osallistui sekä päättäjiä, viranomaisia että yrittäjiä. Seuraavassa tiivis listaus keskeisistä ja strategisesti tärkeäksi katsotuista eihepiireistä, joihin pohdittiin myös joitakin toimenpiteitä tai kehittämishankkeita. - Yrittäjyyshengen parantaminen ja yrittäjyyden profiilin nostaminen alueelle - Ilmapiiri ja yhteistyö yrittäjien, päätöksen tekijöiden ja julkishallinnon välillä - Yrittäjien ikääntyminen - Nuoret ja yrittäjyys 4.3 Alueellisen tukijärjestelmän kohdistuvia erityisesti odotuksia - Koulutus, valmennus ja coaching - Tietotaidon siirto ja T&K-tuki -Tukien ja rahoituksen saanti 4.4 Taustastrategiat ja kohdealue - Pohjois-Suomen kehitysstrategia Tärkeimpänä kehityksen moottorina Pohjois-Suomen kehitysstrategiassa nähdään osaaminen ja sen tason nostaminen Pohjois-Suomessa. Tästä on saatu hyviä tuloksia, esimerkiksi yliopistojen voimavarojen ja yhteistyön lisääntyminen sekä strategiassa esitetyn Multipolis-verkoston kehittyminen ja laajentuminen koko Pohjois-Suomeen. 11

12 - Multipolis-verkosto Multipolisverkosto - ajatuksen toiminta on jalostunut Pohjois-Suomen osaamiskeskittymien verkostoksi. Oulun yliopiston ja Technopolis Oyj:n kehittämää toimintamallia leviää koko Pohjois-Suomen alueelle järjestäytyneesti verkoston yhteistyöllä. Myös Pudasjärvi Taivalkosken alueelle on ajatuksia tehostaa toimintamallin vaikutus. - Aluekeskukset ja aluekeskusohjelmat Aluekeskusohjelman tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Hankealue on kahden aluekeskuksen välimaastossa ja leikkauspintaa löytyy molempiin suuntiin. Aluekeskusohjelmalla tuetaan myös ohjelma-alueita ympäröivien seutujen kehitystä. - Alueelliset kehittämisohjelmat Hanke-alueelle vaikuttavat myös maakunnnan kehittämisohjelma sekä erityisesti seutukunnan kehittämisohjelma. -Yliopistoyhteistyö ja sen Triple-Helix-rooli Ylioiston vaikuttavus ja kehittäjärooli on vahvistunut laajalla alueella koko Pohjois- Suomessa, erityisesti kasvukeskuksissa. Myös sen oma toimintaverkosto, esim. tutkimusasemat ja tutkimusasiamiesverkosto sekä koulutus ja kehitystoiminta a täydennyskoulutus, aluetutkimus, mutta myös esim. t&k toiminta vahvistuvat edelleen myös maaseutumaisilla alueilla Hankkeen toiminta on fokusoutu erityisesti Oulun läänin Oulunkaaren ja Koillismaan alueille, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntiin. 4.5 Tavoiotteet ja prioriteetit Yrieset tavoitteet: - Eleinkeinoelämän tukeminen keskusten ulkopuolella - Innovaatiojärjestelmän tukeminen ja vahvistaminen kasvukeskusten ulkopuolella - Uusien ratkaisujen etsiminen ultraperiferisille alueille - kansainvälistymisen edistäminen Asetetut prioriteetit - T&K tukitoimet - Nuori sukupolvi - Maaseutumaisten alueiden yrittäjyys - Yrittäjien hyvinvointi - Yhteistyö: Tutkimus, koulutus, tukimuodot, ja innovatiotoiminta 4.6 Suunnitellut ja toteutuvat toimet ja toimijat Toimet tavoitteiden saavuttamiseen: - Young Ideas kilpailu - Yrityshautomoaktiviteetit alueella - Multiopolisverkostoon osallistuminen - Hyvinvointifoorum yrittäjille - Sukuplvenvaihdoshankkeita Alueelliset toimijat: - Koulutus- ja kehittämiskeskus Pohjantähti - Alueen (seutukuntien) kehittämiskeskus - Oulun yliopisto (E_Teamsissa identifioitujen tarpeiden perusteella) 12

13 - Toimet ja suunnitelmat toteutetaan pitkälti yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa 5. JATKOTOIMET E-TEAMSIN JÄLKEEN E-Teams hankkeen aikana on jo käynnistety joitakin toimintoja ja ohjelmia, jotka edistävät alueen kehittymistä eri elinkeinoaloilla. Niitä on lyhyesti kuvattu edellä. Erillisillä hankkeilla ja yhteistyöverkostojen kautta on identifioitu muutamia teemoja ja noussut aloitteita, joihin haetaan pitempiaikaisia toteuttamismahdollisuuksia. - Triple Helix malli käytäntöön - Kasvun ja kansainvälistymisen esteiden identifiointi ja sen tuki - johtaminen, markkinointi, kieli ja kulttuuritaidot - nykyisen tukijärjestelmän byrokraattisten rajojen ylittämisen - Koulutus ja valmennus, coaching - riskirahoitus, venture capital Muut pitkän tähtäyksen toimet ja joitakin ideoita E-Teams konseptin jatkamiseen alueella ovat esimerkiksi yliopistoyhteistyö, koulutuksen ja valmennuksen täsmätarpeiden määrittäminen ja niihin haasteisiin vastaaminen, tukijärjestelmän lähentäminen yrittäjille ja siten byrokraattisuuden esteiden madalloittaminen ja myös rahoitusinstrumenttien sopeuttaminen. Myös kansainvälistyminen on alueen elinkeinoleämälle jatkuvasti kasvava teema ja osittain elinehto. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiot esteiden identifiointiin yrityslähtöisesti ja sen monipuolisten tukimahdollisuuksien hyödyntäminen. E-Teams hankkeen aikana perustetut yrittäjä- ja päättätiimit pidettiin yleensä melko mielekkäänä, hyödyllisenä ja tärkeänä ja mietittiin tämäntyyppisen toiminnnan jatkamista muodossa taikka toisessa. Kontakti Gottfried Effe E-TEAMS aluekoordinaattori Oulun Yliopisto Koulutus- ja tutkimuspalvelut Pentti Kaiterna katu Oulun yliopisto p

14 INTERREG IIIC East operation Interregional Entrepreneurial Teams 3E0010I E-teams aims at creating European platform with sustainable regional and interregional organisational structures for SME support with a specific focus on internationalisation. Duration: - September 2004 December 2007 Lead Partner: - The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice, Slaskie, Poland Project Partners: - Bautzen Innovation Center, Sachsen, Germany - Coventry University Enterprises Ltd., West Midlands, UK - Incubator of New Enterprises of Chania, Kriti, Greece - Institute Pedro Nunes, Centro, Portugal - Klaipeda Regional Development Agency, Lithuania - Södertörns högskola University College, Stockholm, Sweden - Terrassa City Council, Catalunya, Spain - University of Girona Technological Trampoline, Catalunya, Spain - University of Oulu, Pohjois-Suomi, Finland The material reflects the author's views. Managing Authority of the Community Initiative Programme INTERREG IIIC East Zone is not liable for any use that may be made of the information contained. 14

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN 1. Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta on kuuden Oulun ympäristökunnan muodostama kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat Ii, Pudasjärvi,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien

Lisätiedot

Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma

Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Sykettä Suomen sydämestä Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus 12.2.2015 Sivu 2 Maaseudun kehittämisen perusperiaatteet Keski- Suomessa

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Elinvoimaa monialaisista maakunnista Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot