PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi
|
|
- Lasse Tamminen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 INTERREG IIIC Operation Interregional Entrepreneurial Teams (3E0010I E-teams) PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi Syyskuu 2007
2 Tämä dokumentti on tuotettu osana Interregional Entrepreneurial Teams (E-Teams) projektia, yhteistyössä puolalaisen The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice yliopiston kanssa. Projekti on saanut osarahoituksen Euroopan Unionin INTERREG IIIC East yhteisöaloitteesta. Tämän dokumentin on tuottanut: Gottfried Effe Koulutus-ja tutkimuspalvelut Oulun Yliopisto 2
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUEELLINEN RAKENNE Pohjois-Pohjanmaa Oulunkaaren seutukunta Koillismaa Pudasjärvi ja Taivalkoski 6 2. E-TEAMS KOHDEALUEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Oulunkaaren kehittämisstrategia Koillis-Suomen aluekeskusohjelma Alueen kehittämisen haasteita 8 3. PK-YRITYSTEN TUKEMINEN ALUEELLA Tarjolla olevat tukipalvelut Haasteet ja ongelmat alueella E-TEAMS POHJOIS-SUOMI yleiskuvaus E-Teams hankkeen aikana esiinnostettua erityistä strategista huomiota Alueellisen tukijärjestelmän kohdistuvia erityisesti odotuksia Taustastrategiat ja kohdealue Tavoitteet ja prioriteetit Suunnitellut ja toteutuvat toimet ja toimijat JATKOTOIMET E-TEAMSIN JÄLKEEN 13 3
4 1. ALUEELLINEN RAKENNE 1.1 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan maakunta, jota eurooppalaisessa kontestissa kutsutaan Oulun maakunnaksi (Oulu Region). Pohjois-Pohjanmaa on ilmeiltään elävä ja vaihteleva, monimuotoinen maakunta. Lännessä komeat pohjalaiset lakeudet. Suurimmat kaupungit ovat Pohjanlahden rannikolla. Itään päin suunnistettaessa maisemat muuttuu nopeasti. Ensin kumpumaisiksi muotoutuva maa kasvaa jylhiksi vaaroiksi ja lopulta tuntureiksi. Koillisessa sijaitsevat myös monipuoliset matkailukeskukset retkeilyreitteineen, hiihtolatuineen ja laskettelurinteineen. Pohjois-Pohjanmaan itäraja on samalla osa EU:n ja Venäjän välistä rajaa. Erinomaiset liikenneyhteydet ja yhteistyö toisaalla Luoteis-Venäjän talousalueisiin, Arkangeliin sekä Karjalaan ja toisaalla Euroopan osaamiskeskuksiin luovat alueelle vankan aseman idän ja lännen välisenä reittinä. Perinteisten elinkeinojen ohella pohjois-pohjalaiset ansaitsevat leipänsä suunnittelemalla ja valmistamalla maailman parhaita tuotteita kaikkialle maailmaan. Hi-tech, teräs- ja paperiteollisuus, biotekniikka sekä ensiluokkainen koulutus ovat pohjoiseurooppalaisen maakunnan arvostetuinta osaamista. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pääkaupunki Oulu on Suomen toinen pääkeskus ja samalla kansainvälisesti tunnettu teknologiakeskus. Pohjois-Pohjanmaan maapinta-ala on km2 ja asukasluku henkilöä. 4
5 1.2 Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta on viiden Oulun ympäristökunnan muodostama kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Ii ja Kuivaniemi yhdistyivät Iin kunnaksi. Ylikiiminki puolestaan liittyy Ouluun vuoden 2009 alusta lukien. Oulunkaaren seutukunnassa on yhteensä noin asukasta. Asukasmäärältään suurin kunta on Pudasjärvi, jossa on noin 9200 asukasta. Pienin kunta on Yli-Ii noin 2000 asukkaalla. Seutukunnan väkiluku on laskenut vuodesta 1995 alkaen. Vuonna 2006 Iin ja Ylikiimingin kuntien väestömäärä on kasvanut. Suhteellisesti eniten asukkaita menettää Pudasjärvi. Seutukunnan maapinta-ala on ,5 km2. Seutukunnan vahvuudet ovat Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, palvelurakenne ja tietoverkot, luonnonvarat sekä seudullinen yhteistyö. Oulun läheisyys on Oulunkaaren seutukunnan vahvin vetovoimatekijä. Lähes kaikki ylikunnalliset palvelut haetaan Oulusta. Myös elinkeinojen kehittymisen näkökulmasta lähimarkkinat sijaitsevat Oulussa. Lisäksi Oulu on alueen logistinen keskus. Luonnon ansiosta matkailulle eri muodoissaan on seutukunnassa hyvät mahdollisuudet. Matkailullisesti merkittäviä alueita seutukunnassa ovat esimerkiksi Rokua Utajärvellä, Syöte Pudasjärvellä, Kierikki Yli-Iissä ja Merihelmi Iissä. 1.3 Koillismaa Koillismaan (Kuusamo Region) talousalueen muodostavat Kuusamon kaupunki sekä Taivalkosken ja Posion kunnat asukkaan talousalue Oulun ja Lapin läänien rajalla - Strategisesti merkittävä sijainti EU:n koillisena porttina Venäjän rajalla - Elinkeinoelämän painopisteet: matkailu, puunjalostus, elintarviketuotanto sekä metalli- ja tietoteollisuus Kuusamo-Taivalkoski-Posio alue on vetänyt puoleensa ihmisiä jo vuosisatoja ja edelleen se ihastuttaa ja yllättää monipuolisuudellaan, palveluillaan ja ainutlaatuisella kauneudellaan niin vierailijat kuin asukkaatkin. Ainutlaatuisen erämaan keskellä sykkii elämä, joka hakee inspiraatiota ympäröivästä luonnosta ja tukea kasvulle kansainvälistymisestä. 5
6 1.4 Pudasjärvi ja Taivalkoski Pudasjärvi: - asukasluku: n kokonaispinta-ala: km 2 - maapinta-ala: km 2 - vesipinta-ala: 229 km2 - etäisyys Oulusta: 90 km koilliseen - elinkeinorakenne: - palvelut 56% - maa- ja metsätalous 14% - teollisuus 14% - muut 16% - tärkeimmät työllistäjät: - Kontiotuote Oy - Profin Tuotanto Oy - Pudasjärven kunta Taivalkoski: - asukasluku: kokonaispinta-ala: km 2 - maapinta-ala: km 2 - vesipinta-ala: 133 km 2 - etäisyys Oulusta: 150 km koilliseen - elinkeinorakenne: - palvelut 40 % - maa-, metsä- ja kalatalous 17,3% - teollisuus 11,2% - muut 31,5 % - tärkeimmät työllistäjät: - Telatek Oy - Ulean saha (Pölkky Oy) - Taivalkosken kunta Pudasjärvi ja Taivalkoski sijaitsevat kahden voimakkaasti kehittyvän keskuksen, Oulun ja Kuusamon välissä. Ne eivät ole vielä kyenneet hyötymään merkittävästi näiden keskusten kehityksestä. Pudasjärven ja Taivalkosken osalta muuttoliike pysyy tappiollisena vuosi vuodelta ja työllisyystilanne paranee äärimmäisen hitaasti. Pudasjärvi on tehnyt strategisen päätöksen lähentyä Oulun aluetta ja liittynyt osaksi Oulunkaaren seutukuntaa. Kehittyvän Oulunkaaren osana Pudasjärvellä voikin tulevaisuudessa olla paremmat edellytykset taistella muuttotappiota ja työttömyyttä vastaan, mikäli erityisesti Oulun säteilyvaikutusta voidaan hyödyntää. Toisaalta nyt näyttää siltä, että käynnissä olevat osaamiskeskusohjelmat jättävät Pudasjärven lähes kokonaan huomioimatta. Uhkakuvana voidaankin nähdä Pudasjärven jääminen jatkossakin kahden seutukunnan ja kehittyvien keskusten väliin ja epäedullisen kehityksen kääntyvän voimakkaaseen syöksykierteeseen. Taivalkoski on tehnyt strategisen päätöksen jatkaa itsenäisenä kuntana, joka toimii Koillismaan seutukunnan osana. Kiinteä yhteistyö Kuusamon kaupungin kanssa on välttämättömyys mm. kuntapalveluiden tuottamisessa sekä elinkeinojen kehittämisessä. Toisaalta yhteistyö Kuusamon kanssa mahdollistaa Taivalkoskelle pääsyn mm. osaamiskeskusohjelmiin, toisaalta uhkakuvana on jäädä kehityksessä Kuusamon varjoon. Haja-asutusalueiden uhkakuvien torjumiseksi on mm. maakunnallisissa suunnitelmissa painotettu alueiden erikoistumista vahvuusalueiden kehittämiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Tätä periaatetta ollaan toteuttamassa myös Oulunkaren ja Koillismaan seutukunnissa kuntien erikoistumisen muodossa ylikunnallisten palveluiden tuottamisessa. 6
7 2. E-TEAMS KOHDEALUEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT 2.1 Oulunkaaren kehittämisstrategia Oulunkaaren seutukunnan kehittämisen vahvuudet ovat Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, palvelurakenne ja tietoverkot, luonnonvarat sekä seudullinen yhteistyö. Seutukunnan visiona 2010 on, että Oulunkaari on maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta hyödyntävä, osaavien ihmisen ja yritysten moderni maaseutu. Alueen erityinen voimavara- ja vetovoimatekijä on mereltä erämaatunturialueelle ulottuva rikas luonto sekä siihen perustuva ympäristön ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Kehittämisohjelma 2010 jakaantuu kolmeen toimintalinjaan, jotka ovat elinkeinot, kunta- ja hyvinvointipalvelut sekä yhteistyö ja verkostot. Jokainen toimintalinja sisältää useita toimenpidekokonaisuuksia, joita toteutetaan hankkeiden avulla. Seutukunnan merkittävimpiin tulevaisuuden haasteisiin kuuluu riittävän väestön määrän ja tasapainoisen väestörakenteen säilyttäminen. Peruspalvelujen turvaaminen on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen haaste. Tämä on mahdollista vain siten, että alueen elinkeinotoiminta kehittyy ja työllistää monipuolisesti alueen asukkaita. Elinkeinojen kehittämisessä seutukunnan keskeisenä painopisteenä on profiloitua alueena energiatuotannon kehittämiseen (bioenergia, ml. vesivoima ja tuulivoima) ja saada seudullinen energiatoimisto Oulunkaarelle edistämään biopolttoaineiden ja - energian käyttöä ja tuotantoa sekä yhteistyötä koko maakunnan alueella. Luonto- ja matkailuympäristön kehittämisessä on keskeistä kulttuuri-, luonto- ja elämysmatkailureitistön sekä kansainvälisen matkailuverkoston ja -markkinoinnin luominen ja kehittäminen. Toisena painopistealueena on jokien vesiympäristön tilan selvitys, kehitysmahdollisuudet ja kuntoon saattaminen. Hyvinvointi- ja peruspalveluissa on painopisteenä Oulunkaaren hyvinvointimallin 2010 toimeenpano kunta- ja hyvinvointipalvelujen uudistamisessa sekä väestön hyvinvoinnin kehittämisessä ja aktiivisessa vaikuttamisessa. Kehittäminen kohdistuu palveluihin liittyviin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin sekä muutosjohtajuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Alueiden toimintamallien kehittämisessä on tärkeää Oulu-Kajaani - kehittämisvyöhyke, Bothnian Arcin toiminta, mukanaolo ja jäsenyys aluekeskusohjelmassa (1+4) sekä polisverkoston (Micropolis, Humanpolis, Pohjantähti) toiminnan kehittäminen. 2.2 Koillis-Suomen aluekeskusohjelma Koillis-Suomen Aluekeskuksen tavoitteena on, että Koillis-Suomi on vuonna 2010 Euroopan paras luontoon tukeutuvan osaamisen ja yrittämisen alue. Elinvoimaisen aluekeskuksen kärkinä ovat kansainvälinen matkailu ja tietoyhteiskunnan 7
8 palvelutuotanto, mutta myös puuteollisuuden, alkutuotannon, hyvinvointipalveluiden ja jalostavan teollisuuden kehittämiseen panostetaan. Koillis-Suomen aluekeskusohjelma pohjautuu vahvasti alueen elinkeinostrategiaan Koillis-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategiana on vahva usko omiin vahvuuksiin globalisaatiota hyödyntäen. Alueen upea luonto, uusiutuvat luonnonvarat, osaaminen ja kaukokatseiset yrittäjät yhdistettynä uuteen teknologiaan ja taitavaan verkottumiseen pitävät alueen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena. Alueen sisämarkkinoiden pienuudesta johtuen tähdätään tuotannollisessa toiminnassa vientiin ja matkailussa kansainvälisen matkailun voimakkaaseen kasvuun. Aluekeskusohjelmassa kehityksen kärjiksi valituilla toimialoilla kansainvälinen matkailu, tietoyhteiskunnan sähköiset palvelut, puuhun perustuva tuotanto ja innovaatiot - mennään rohkeasti eteenpäin. Samalla pidetään huolta maa- ja metsätaloudesta, kaupallisista palveluista sekä hyvinvointipalveluista. Toimialojen rajapintoihin haetaan ennakkoluulottomasti uusia innovaatioita esim. hyvinvointimatkailu. Osaamista vahvistetaan Koillis-Suomen osaamisstrategian mukaisesti yhteistyöllä yliopistojen, tutkimusasemien, ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutustahojen kanssa sekä verkottumalla kansallisten ja globaalien osaamisverkostojen kanssa, toiminnassa on vahvasti mukana yrityskenttä. Juuret luonnossa oksat Euroopassa - Koillis-Suomen aluekeskusohjelman tavoitteena on vahvistaa alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa, luoda alueesta elinvoimainen ja lisätä alueen sosiaalista pääomaa. 2.3 Alueen kehittämisen haasteita E-Teams projektissa perehdyttiin edellä kuvatun alueen toimintaan ja kehittymiseen alueella toimivista yrittäjistä muodostuvan pienen aktiiviryhmän, yrittäjätiimin (E- Teamin) näkökulmista katsoen. Pudasjärven ja Taivalkosken väestökehitys on viimeisten vuosien aikana ollut selvästi negatiivinen: syntyvyys on laskenut ja poismuutto on voimistunut. Alueelta muuttavat erityisesti nuoret ja työikäiset. Kehitystä selittäviä tekijöitä ovat mm. maatalouden voimakas murros, peruskoulun jälkeisten jatkokoulutuspaikkojen puute sekä pitkäaikainen, korkea työttömyysaste. Oulu voimakkaana kasvukeskuksena imee työikäistä väestöä pois ainakin Pudasjärveltä. Toisaalta suhteellisen lyhyt etäisyys Ouluun tekee mm. kiinteiden jatkokoulutuspaikkojen saamisen alueelle lähes mahdottomaksi. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että paikkakunnalle jäävän aikuisväestön koulutustaso on matalahko, sillä jatko-opiskelupaikkojen perässä muuttavat nuoret eivät useinkaan palaa paikkakunnalle. Paluumuuttoa harkitsevat kokevat koulutusta vastaavan työn löytymisen kotipaikkakunnalta vaikeaksi. Samanaikaisesti esimerkiksi teollisuustuotantoyritykset kamppailevat esimiestason tehtäviin vaadittavan korkea-asteen koulutuksen suorittaneen työvoiman rekrytointiongelmien parissa. Pudasjärven ja Taivalkosken tulevaisuus näyttääkin huolestuttavalta, ellei tilanteeseen pystytä vaikuttamaan. Erilaisilla kehittämistoimenpiteillä pyritään löytämään ja toteuttamaan keinoja valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi: kuntien imagoa pyritään kohottamaan, palvelutuotanto turvaamaan sekä vaikuttamaan työllisyyden myönteiseen kehittämiseen elinkeinoelämää tukemalla ja monipuolistamalla. 8
9 Alueellinen kehittäminen tapahtuu edelleen ohjelmaperusteisesti. Ulkoisen toimintaympäristön muutoksesta aiheutuviin haasteisiin vastaaminen on pitkälti alueiden omissa käsissä. Kunnissa ja seutukunnissa on sopeuduttava mm. moniin EU:sta ja lainsäädännöstä aiheutuviin muutosvaatimuksiin. Aivan oleellisen tärkeää on kuitenkin se, että kunnissa päästään aktiiviseen tulevaisuuden tekemiseen passiivisen sopeutumisen sijaan. Tämä on iso ja erityisen tärkeä haaste muuttotappion ja vaikean työttömyyden alueilla. Haasteeseen vastaaminen edellyttää mm. tulevaisuuden ennakointia, uusien toimintavalmiuksien hakemista uusilla toimintamalleilla ja onnistunutta verkostoitumista. 3. PK-YRITYSTEN TUKEMINEN ALUEELLA 3.1 Tarjolla olevat tukipalvelut Suomessa yritystoimintaa ja elinkeinoelämää pyritään edistämään useilla eri tasoilla, mm. seuraavien organisaatioiden toimesta: - kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työvoimahallinto (mm. Tekes ja TEkeskukset) - maakuntien liitot - seutukunnnat ja kunnat - elinkeinoyhtiöt seudulliset, useiden kuntien yhteiset sekä kunnalliset - kuntien elinkeinotoimi - muut kehittämisorganisaatiot, joiden tavoitteena on elinkeinoelämän tukeminen - yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset - kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt. Suomessa kunnat tukevat elinkeinoelämää tarjoamalla erilaisia palveluita alueillaan toimiville yrityksille. Yleensä palvelutarjonta käsittää yritystoimintaan liittyvää neuvontapalvelua, toimi- ja tuotantotilaratkaisuja sekä joskus jopa lainarahaa kunnalle strategisesti merkittävissä tapauksissa, jne. Kunnallisen elinkeinotoimen palveluita tai niiden sisältöä ei säädellä lailla tai asetuksilla, vaan palvelun sisällöstä päättää sitä tuottava organisaatio. Tästä johtuen palvelutarjonnan sisältö ja laajuus onkin varsin kirjavaa. Kunnallisten elinkeinopalveluiden rinnalla erilaiset yhtiömuotoisesti toimivat kunnalliset elinkeinoyhtiöt sekä erilaiset ulkoistetut asiantuntijapalvelut ovat yleistyneet erityisesti 2000-luvulla. Kuntien rooli elinkeinoelämän edistäjänä ja tukijana on muuttumassa vähitellen strategiseksi suuntaviivoja määrittäväksi ja konkreettisesta palveluntuotannosta vastaavat tehtävään erikoistuneet yritykset kuntien virkamiesten sijaan. Seutukuntaorganisaatiot pyrkivät usein toimimaan koordinaattorina kuntien yhtenäisen, joskus myös yhteisessä elinkeinostrategiaprosessissa. Kehityksen eteneminen koko valtakuntaa tarkastellen on varsin eritahtista. Näin myös Pohjois-Pohjanmaalla sekä Oulunkaaren ja Koillismaan seutukuntien alueella. Oulunkaaren seutukunnan alueella elinkeinotoimen kehittämistä koordinoi seudullinen elinkeinotiimi, joka koostuu kuntien elinkeinojohtajista tai muista toimialueen vastuuhenkilöistä. Oulunkaaren kunnista vain Pudasjärvellä on elinkeinojohtajan virka, Utajärvellä tehtävää hoitaa kehitysjohtaja, Yli-Iissä ja Ylikiimingissä tehtävää hoitavat muut virkamiehet oman toimensa ohella. Iin kunta on ulkoistanut tehtävän 9
10 paikkakunnalla toimivalle Pohjois-Suomen Multipolisverkostoon kuuluvalle kehitysyhtiölle. Koillismaalla kuntien ja seudun tuottama elinkeinojen kehittämispalvelut on yhdistetty kuntien omistamaan kehitysyhtiöön. Naturpolis Oy - Nordic Business Center on Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken sekä Posion kuntien omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö. Naturpolis tarjoaa yrityspalveluita Kuusamo-Taivalkoski-Posio alueella. Yrityspalvelupisteet sijaitsevat Kuusamon keskustan välittömässä läheisyydessä sekä Taivalkoskella. Palvelutarjontaan kuuluu: - Yritysneuvonta - Yrityshautomo- ja yrityskehityspalvelut - Yritysten kehittämishankkeet - Maaseudun kehittämispalvelut - Sijoittumispalvelut ja toimitila-asiat - Yrittäjätapaamiset- ja tapahtumat, mm. säännöllinen Business Breakfast, yrittäjien aamiaistilaisuus - Yrittäjäkoulutus ja yrityksille suunnatut koulutuspaketit - Kuusamon seudun markkinointi 3.2 Haasteet ja ongelmat alueella Kuten edellä esitetystä voidaan havaita, on yritystoiminnan ja tukemiseen ja kehittämiseen tarjolla varsin laaja kirjo erilaisia palveluita ja palveluntuottajia. Kaikki edellä kuvatut palvelut ovat tarjolla myös harvaanasutuilla ja etäällä kasvukeskuksista toimiville yrittäjille ainakin teoriassa, eikä useinkaan lähellä yrittäjää. E-Teams tapaamisissa on selkeästi noussut esille tosiasia, että palvelun tarjonnan ja kysynnän kohtaamisessa on olemassa ongelmia. Toisaalta yrittäjät eivät löydä palvelua tai apua omiin kehittämishaasteisiinsa. Toisaalta palveluntarjoaja eivät saa kontaktia yrityksiin eikä palveluille tunnu olevan kysyntää. Ongelma tuntuu korostuvan erityisesti ruraaleilla alueilla. Suurimmat puutteet aiheutuvat palveluiden vaikeasta saavutettavuudesta. Fyysistä välimatkaa suurempi este tuntuu olevan toisaalta se, etteivät yrittäjät tunne tarjolla olevia palveluita tai kokevat niiden saavuttamisen liian hankalaksi. Toisaalta virkamiestyönä usein oman tehtävänsä ohella palveluita tuottavat henkilöt eivät välttämättä omaa riittävää asiantuntemusta yrittäjien usein hyvin monimuotoisiin ja haastavien onglmatilanteiden ratkaisemiseksi. Tuloksena on helposta ja liian usein tilanne, jossa virkamies ei saavuta yrittäjiä eivätkä yrittäjät lähesty virkamiestä ongelmissaan. Joissakin tapauksissa tämä on yritysten kasvua hidastava, jopa estävä tekijä. 4. E-TEAMS POHJOIS-SUOMI 4.1 yleiskuvaus E-TEAMS hanke (Interregional Entrepreneurial teams, alueiden väliset yrittäjyystiimit) on EU:n Interreg IIC ohjelman osarahoittama hanke, jossa 10 aluetta Euroopassa on yhteisellä benchmarkkaus ja vertaisoppimisohjelman avulla pyrkinyt kehittämään parempia pk sektorin ukijärjestelmän käyttöä. Hankkeen yhtenä toimintana on luotu eri alueille niiden lähtökohdista lähteviä uudenlaisia työmuotoja, joiden avulla alueen 10
11 elinkeinoelämää autetaan eteenpäin. Yleisenä taustana on koko Pohjois- ja Itäsuomea koskettanut rakennemuutos 90-luvun alusta alkaen. Sen mukaan erityisesti alhainen väestöntiheys, alueiden väliset sisäiset muuttoliikkeet Suomessa ja taloudelliset epätasaiset kehitykset ovat johtaneet voimistuvaan maaseutujen ja kaupunkiseutujen erilaisuuteen myös taloudellisessä ja elinkeinojen kehityksessä. Aluekeskusohjelmat ja erilaiset kehittämisohjelmat ovat alueiden kehityksen teinnäyttäjinä 90-luvun puolivälistä alkaen. Erityisesti Pohjois-Suomessa Multipolisverkoston rakentaminen on pyrkinyt levittämään uudenlaisia kehityssuuntia vahvojen kaupunkikeskusten ulkopuolelle. Käytännössä Oulun vahva kehitys ei toivotulla tavalla vaikuttanut (vielä) alueelisten keskusten kuten esimerkiksi Pudasjärven alueeseen. Tämänkaltaistwen alueiden haasteet ovat erliaset: vähenevä väestö, korkea työttömyys ja kehityksen tason alhaisuus. Siitä huolimatta yritykset kaupunkikeskusten ulkopuolella ovat usein yhtä innovatiivisia kuin kasvukeskuksissakin. 4.2 E-Teams hankkeen aikana esiinnostettua erityistä strategista huomiota E-Teams hankkeen aikana on toiminunt sekä E-Teams ryhmä (yrittäjätiimi), ja MAP ryhmä (Multi-Actor-Partnership, kehittäjien, viranomaisten ja päätöstentekijöiden ryhmä) joka pohtii elinkeinoelämän tukijärjestelmän ja tukimuotojen parantamista ja yleensäkin mahdollisuuksia elinkeinojen laaja-alaisesen tukijärjestelmän tehostamista. Lisäksi voitiin vertaisoppimisellä hakea uusia ideoita ja toimintamuotoja kansainvälisen vertailualueen avulla. Pohjois-Suomen ja Pudasjärvi Taivalkosken alueen ryhmien toiminnassa on noussut useita alueen kehittymisen osalta keskeisiä kysymyksiä, joihin haettiin oittain mahdollisuuksia eteenpäinviemiseen. Sekä yrittäjätiimi että päättäjätiimi kokoontuivat useampaan kertaan, useimiten kuienkin saman pöydän ääreen. Myös vertaisoppimisen tutustumismatkoille osallistui sekä päättäjiä, viranomaisia että yrittäjiä. Seuraavassa tiivis listaus keskeisistä ja strategisesti tärkeäksi katsotuista eihepiireistä, joihin pohdittiin myös joitakin toimenpiteitä tai kehittämishankkeita. - Yrittäjyyshengen parantaminen ja yrittäjyyden profiilin nostaminen alueelle - Ilmapiiri ja yhteistyö yrittäjien, päätöksen tekijöiden ja julkishallinnon välillä - Yrittäjien ikääntyminen - Nuoret ja yrittäjyys 4.3 Alueellisen tukijärjestelmän kohdistuvia erityisesti odotuksia - Koulutus, valmennus ja coaching - Tietotaidon siirto ja T&K-tuki -Tukien ja rahoituksen saanti 4.4 Taustastrategiat ja kohdealue - Pohjois-Suomen kehitysstrategia Tärkeimpänä kehityksen moottorina Pohjois-Suomen kehitysstrategiassa nähdään osaaminen ja sen tason nostaminen Pohjois-Suomessa. Tästä on saatu hyviä tuloksia, esimerkiksi yliopistojen voimavarojen ja yhteistyön lisääntyminen sekä strategiassa esitetyn Multipolis-verkoston kehittyminen ja laajentuminen koko Pohjois-Suomeen. 11
12 - Multipolis-verkosto Multipolisverkosto - ajatuksen toiminta on jalostunut Pohjois-Suomen osaamiskeskittymien verkostoksi. Oulun yliopiston ja Technopolis Oyj:n kehittämää toimintamallia leviää koko Pohjois-Suomen alueelle järjestäytyneesti verkoston yhteistyöllä. Myös Pudasjärvi Taivalkosken alueelle on ajatuksia tehostaa toimintamallin vaikutus. - Aluekeskukset ja aluekeskusohjelmat Aluekeskusohjelman tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Hankealue on kahden aluekeskuksen välimaastossa ja leikkauspintaa löytyy molempiin suuntiin. Aluekeskusohjelmalla tuetaan myös ohjelma-alueita ympäröivien seutujen kehitystä. - Alueelliset kehittämisohjelmat Hanke-alueelle vaikuttavat myös maakunnnan kehittämisohjelma sekä erityisesti seutukunnan kehittämisohjelma. -Yliopistoyhteistyö ja sen Triple-Helix-rooli Ylioiston vaikuttavus ja kehittäjärooli on vahvistunut laajalla alueella koko Pohjois- Suomessa, erityisesti kasvukeskuksissa. Myös sen oma toimintaverkosto, esim. tutkimusasemat ja tutkimusasiamiesverkosto sekä koulutus ja kehitystoiminta a täydennyskoulutus, aluetutkimus, mutta myös esim. t&k toiminta vahvistuvat edelleen myös maaseutumaisilla alueilla Hankkeen toiminta on fokusoutu erityisesti Oulun läänin Oulunkaaren ja Koillismaan alueille, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntiin. 4.5 Tavoiotteet ja prioriteetit Yrieset tavoitteet: - Eleinkeinoelämän tukeminen keskusten ulkopuolella - Innovaatiojärjestelmän tukeminen ja vahvistaminen kasvukeskusten ulkopuolella - Uusien ratkaisujen etsiminen ultraperiferisille alueille - kansainvälistymisen edistäminen Asetetut prioriteetit - T&K tukitoimet - Nuori sukupolvi - Maaseutumaisten alueiden yrittäjyys - Yrittäjien hyvinvointi - Yhteistyö: Tutkimus, koulutus, tukimuodot, ja innovatiotoiminta 4.6 Suunnitellut ja toteutuvat toimet ja toimijat Toimet tavoitteiden saavuttamiseen: - Young Ideas kilpailu - Yrityshautomoaktiviteetit alueella - Multiopolisverkostoon osallistuminen - Hyvinvointifoorum yrittäjille - Sukuplvenvaihdoshankkeita Alueelliset toimijat: - Koulutus- ja kehittämiskeskus Pohjantähti - Alueen (seutukuntien) kehittämiskeskus - Oulun yliopisto (E_Teamsissa identifioitujen tarpeiden perusteella) 12
13 - Toimet ja suunnitelmat toteutetaan pitkälti yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa 5. JATKOTOIMET E-TEAMSIN JÄLKEEN E-Teams hankkeen aikana on jo käynnistety joitakin toimintoja ja ohjelmia, jotka edistävät alueen kehittymistä eri elinkeinoaloilla. Niitä on lyhyesti kuvattu edellä. Erillisillä hankkeilla ja yhteistyöverkostojen kautta on identifioitu muutamia teemoja ja noussut aloitteita, joihin haetaan pitempiaikaisia toteuttamismahdollisuuksia. - Triple Helix malli käytäntöön - Kasvun ja kansainvälistymisen esteiden identifiointi ja sen tuki - johtaminen, markkinointi, kieli ja kulttuuritaidot - nykyisen tukijärjestelmän byrokraattisten rajojen ylittämisen - Koulutus ja valmennus, coaching - riskirahoitus, venture capital Muut pitkän tähtäyksen toimet ja joitakin ideoita E-Teams konseptin jatkamiseen alueella ovat esimerkiksi yliopistoyhteistyö, koulutuksen ja valmennuksen täsmätarpeiden määrittäminen ja niihin haasteisiin vastaaminen, tukijärjestelmän lähentäminen yrittäjille ja siten byrokraattisuuden esteiden madalloittaminen ja myös rahoitusinstrumenttien sopeuttaminen. Myös kansainvälistyminen on alueen elinkeinoleämälle jatkuvasti kasvava teema ja osittain elinehto. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiot esteiden identifiointiin yrityslähtöisesti ja sen monipuolisten tukimahdollisuuksien hyödyntäminen. E-Teams hankkeen aikana perustetut yrittäjä- ja päättätiimit pidettiin yleensä melko mielekkäänä, hyödyllisenä ja tärkeänä ja mietittiin tämäntyyppisen toiminnnan jatkamista muodossa taikka toisessa. Kontakti Gottfried Effe E-TEAMS aluekoordinaattori Oulun Yliopisto Koulutus- ja tutkimuspalvelut Pentti Kaiterna katu Oulun yliopisto p
14 INTERREG IIIC East operation Interregional Entrepreneurial Teams 3E0010I E-teams aims at creating European platform with sustainable regional and interregional organisational structures for SME support with a specific focus on internationalisation. Duration: - September 2004 December 2007 Lead Partner: - The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice, Slaskie, Poland Project Partners: - Bautzen Innovation Center, Sachsen, Germany - Coventry University Enterprises Ltd., West Midlands, UK - Incubator of New Enterprises of Chania, Kriti, Greece - Institute Pedro Nunes, Centro, Portugal - Klaipeda Regional Development Agency, Lithuania - Södertörns högskola University College, Stockholm, Sweden - Terrassa City Council, Catalunya, Spain - University of Girona Technological Trampoline, Catalunya, Spain - University of Oulu, Pohjois-Suomi, Finland The material reflects the author's views. Managing Authority of the Community Initiative Programme INTERREG IIIC East Zone is not liable for any use that may be made of the information contained. 14
1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN
OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN 1. Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta on kuuden Oulun ympäristökunnan muodostama kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat Ii, Pudasjärvi,
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
Kaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008
EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee
Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala
Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
Elinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
Alueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku
Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala
Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
Keski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien
Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen
Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen
Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
Hämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin
Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi
POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA
PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Sykettä Suomen sydämestä Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus 12.2.2015 Sivu 2 Maaseudun kehittämisen perusperiaatteet Keski- Suomessa
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin
Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus
Pieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet
Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
Elinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013
KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016
1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen
Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017
Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
Oulunkaaren elinkeinostrategia 2013-2016
Oulunkaaren elinkeinostrategia 2013-2016 23.5.2013 Ari Alatossava, Mikko Kälkäjä, Asko Merilä, Veijo Rautiainen, Ilkka Pirttikoski, Leena Pimperi-Koivisto, Anu Vuorinen Elinkeinoja kehitetään Oulunkaarella
Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
Kehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
Manner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus
Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet