PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi"

Transkriptio

1 INTERREG IIIC Operation Interregional Entrepreneurial Teams (3E0010I E-teams) PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi Syyskuu 2007

2 Tämä dokumentti on tuotettu osana Interregional Entrepreneurial Teams (E-Teams) projektia, yhteistyössä puolalaisen The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice yliopiston kanssa. Projekti on saanut osarahoituksen Euroopan Unionin INTERREG IIIC East yhteisöaloitteesta. Tämän dokumentin on tuottanut: Gottfried Effe Koulutus-ja tutkimuspalvelut Oulun Yliopisto 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUEELLINEN RAKENNE Pohjois-Pohjanmaa Oulunkaaren seutukunta Koillismaa Pudasjärvi ja Taivalkoski 6 2. E-TEAMS KOHDEALUEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Oulunkaaren kehittämisstrategia Koillis-Suomen aluekeskusohjelma Alueen kehittämisen haasteita 8 3. PK-YRITYSTEN TUKEMINEN ALUEELLA Tarjolla olevat tukipalvelut Haasteet ja ongelmat alueella E-TEAMS POHJOIS-SUOMI yleiskuvaus E-Teams hankkeen aikana esiinnostettua erityistä strategista huomiota Alueellisen tukijärjestelmän kohdistuvia erityisesti odotuksia Taustastrategiat ja kohdealue Tavoitteet ja prioriteetit Suunnitellut ja toteutuvat toimet ja toimijat JATKOTOIMET E-TEAMSIN JÄLKEEN 13 3

4 1. ALUEELLINEN RAKENNE 1.1 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan maakunta, jota eurooppalaisessa kontestissa kutsutaan Oulun maakunnaksi (Oulu Region). Pohjois-Pohjanmaa on ilmeiltään elävä ja vaihteleva, monimuotoinen maakunta. Lännessä komeat pohjalaiset lakeudet. Suurimmat kaupungit ovat Pohjanlahden rannikolla. Itään päin suunnistettaessa maisemat muuttuu nopeasti. Ensin kumpumaisiksi muotoutuva maa kasvaa jylhiksi vaaroiksi ja lopulta tuntureiksi. Koillisessa sijaitsevat myös monipuoliset matkailukeskukset retkeilyreitteineen, hiihtolatuineen ja laskettelurinteineen. Pohjois-Pohjanmaan itäraja on samalla osa EU:n ja Venäjän välistä rajaa. Erinomaiset liikenneyhteydet ja yhteistyö toisaalla Luoteis-Venäjän talousalueisiin, Arkangeliin sekä Karjalaan ja toisaalla Euroopan osaamiskeskuksiin luovat alueelle vankan aseman idän ja lännen välisenä reittinä. Perinteisten elinkeinojen ohella pohjois-pohjalaiset ansaitsevat leipänsä suunnittelemalla ja valmistamalla maailman parhaita tuotteita kaikkialle maailmaan. Hi-tech, teräs- ja paperiteollisuus, biotekniikka sekä ensiluokkainen koulutus ovat pohjoiseurooppalaisen maakunnan arvostetuinta osaamista. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pääkaupunki Oulu on Suomen toinen pääkeskus ja samalla kansainvälisesti tunnettu teknologiakeskus. Pohjois-Pohjanmaan maapinta-ala on km2 ja asukasluku henkilöä. 4

5 1.2 Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta on viiden Oulun ympäristökunnan muodostama kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Ii ja Kuivaniemi yhdistyivät Iin kunnaksi. Ylikiiminki puolestaan liittyy Ouluun vuoden 2009 alusta lukien. Oulunkaaren seutukunnassa on yhteensä noin asukasta. Asukasmäärältään suurin kunta on Pudasjärvi, jossa on noin 9200 asukasta. Pienin kunta on Yli-Ii noin 2000 asukkaalla. Seutukunnan väkiluku on laskenut vuodesta 1995 alkaen. Vuonna 2006 Iin ja Ylikiimingin kuntien väestömäärä on kasvanut. Suhteellisesti eniten asukkaita menettää Pudasjärvi. Seutukunnan maapinta-ala on ,5 km2. Seutukunnan vahvuudet ovat Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, palvelurakenne ja tietoverkot, luonnonvarat sekä seudullinen yhteistyö. Oulun läheisyys on Oulunkaaren seutukunnan vahvin vetovoimatekijä. Lähes kaikki ylikunnalliset palvelut haetaan Oulusta. Myös elinkeinojen kehittymisen näkökulmasta lähimarkkinat sijaitsevat Oulussa. Lisäksi Oulu on alueen logistinen keskus. Luonnon ansiosta matkailulle eri muodoissaan on seutukunnassa hyvät mahdollisuudet. Matkailullisesti merkittäviä alueita seutukunnassa ovat esimerkiksi Rokua Utajärvellä, Syöte Pudasjärvellä, Kierikki Yli-Iissä ja Merihelmi Iissä. 1.3 Koillismaa Koillismaan (Kuusamo Region) talousalueen muodostavat Kuusamon kaupunki sekä Taivalkosken ja Posion kunnat asukkaan talousalue Oulun ja Lapin läänien rajalla - Strategisesti merkittävä sijainti EU:n koillisena porttina Venäjän rajalla - Elinkeinoelämän painopisteet: matkailu, puunjalostus, elintarviketuotanto sekä metalli- ja tietoteollisuus Kuusamo-Taivalkoski-Posio alue on vetänyt puoleensa ihmisiä jo vuosisatoja ja edelleen se ihastuttaa ja yllättää monipuolisuudellaan, palveluillaan ja ainutlaatuisella kauneudellaan niin vierailijat kuin asukkaatkin. Ainutlaatuisen erämaan keskellä sykkii elämä, joka hakee inspiraatiota ympäröivästä luonnosta ja tukea kasvulle kansainvälistymisestä. 5

6 1.4 Pudasjärvi ja Taivalkoski Pudasjärvi: - asukasluku: n kokonaispinta-ala: km 2 - maapinta-ala: km 2 - vesipinta-ala: 229 km2 - etäisyys Oulusta: 90 km koilliseen - elinkeinorakenne: - palvelut 56% - maa- ja metsätalous 14% - teollisuus 14% - muut 16% - tärkeimmät työllistäjät: - Kontiotuote Oy - Profin Tuotanto Oy - Pudasjärven kunta Taivalkoski: - asukasluku: kokonaispinta-ala: km 2 - maapinta-ala: km 2 - vesipinta-ala: 133 km 2 - etäisyys Oulusta: 150 km koilliseen - elinkeinorakenne: - palvelut 40 % - maa-, metsä- ja kalatalous 17,3% - teollisuus 11,2% - muut 31,5 % - tärkeimmät työllistäjät: - Telatek Oy - Ulean saha (Pölkky Oy) - Taivalkosken kunta Pudasjärvi ja Taivalkoski sijaitsevat kahden voimakkaasti kehittyvän keskuksen, Oulun ja Kuusamon välissä. Ne eivät ole vielä kyenneet hyötymään merkittävästi näiden keskusten kehityksestä. Pudasjärven ja Taivalkosken osalta muuttoliike pysyy tappiollisena vuosi vuodelta ja työllisyystilanne paranee äärimmäisen hitaasti. Pudasjärvi on tehnyt strategisen päätöksen lähentyä Oulun aluetta ja liittynyt osaksi Oulunkaaren seutukuntaa. Kehittyvän Oulunkaaren osana Pudasjärvellä voikin tulevaisuudessa olla paremmat edellytykset taistella muuttotappiota ja työttömyyttä vastaan, mikäli erityisesti Oulun säteilyvaikutusta voidaan hyödyntää. Toisaalta nyt näyttää siltä, että käynnissä olevat osaamiskeskusohjelmat jättävät Pudasjärven lähes kokonaan huomioimatta. Uhkakuvana voidaankin nähdä Pudasjärven jääminen jatkossakin kahden seutukunnan ja kehittyvien keskusten väliin ja epäedullisen kehityksen kääntyvän voimakkaaseen syöksykierteeseen. Taivalkoski on tehnyt strategisen päätöksen jatkaa itsenäisenä kuntana, joka toimii Koillismaan seutukunnan osana. Kiinteä yhteistyö Kuusamon kaupungin kanssa on välttämättömyys mm. kuntapalveluiden tuottamisessa sekä elinkeinojen kehittämisessä. Toisaalta yhteistyö Kuusamon kanssa mahdollistaa Taivalkoskelle pääsyn mm. osaamiskeskusohjelmiin, toisaalta uhkakuvana on jäädä kehityksessä Kuusamon varjoon. Haja-asutusalueiden uhkakuvien torjumiseksi on mm. maakunnallisissa suunnitelmissa painotettu alueiden erikoistumista vahvuusalueiden kehittämiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Tätä periaatetta ollaan toteuttamassa myös Oulunkaren ja Koillismaan seutukunnissa kuntien erikoistumisen muodossa ylikunnallisten palveluiden tuottamisessa. 6

7 2. E-TEAMS KOHDEALUEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT 2.1 Oulunkaaren kehittämisstrategia Oulunkaaren seutukunnan kehittämisen vahvuudet ovat Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, palvelurakenne ja tietoverkot, luonnonvarat sekä seudullinen yhteistyö. Seutukunnan visiona 2010 on, että Oulunkaari on maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta hyödyntävä, osaavien ihmisen ja yritysten moderni maaseutu. Alueen erityinen voimavara- ja vetovoimatekijä on mereltä erämaatunturialueelle ulottuva rikas luonto sekä siihen perustuva ympäristön ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Kehittämisohjelma 2010 jakaantuu kolmeen toimintalinjaan, jotka ovat elinkeinot, kunta- ja hyvinvointipalvelut sekä yhteistyö ja verkostot. Jokainen toimintalinja sisältää useita toimenpidekokonaisuuksia, joita toteutetaan hankkeiden avulla. Seutukunnan merkittävimpiin tulevaisuuden haasteisiin kuuluu riittävän väestön määrän ja tasapainoisen väestörakenteen säilyttäminen. Peruspalvelujen turvaaminen on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen haaste. Tämä on mahdollista vain siten, että alueen elinkeinotoiminta kehittyy ja työllistää monipuolisesti alueen asukkaita. Elinkeinojen kehittämisessä seutukunnan keskeisenä painopisteenä on profiloitua alueena energiatuotannon kehittämiseen (bioenergia, ml. vesivoima ja tuulivoima) ja saada seudullinen energiatoimisto Oulunkaarelle edistämään biopolttoaineiden ja - energian käyttöä ja tuotantoa sekä yhteistyötä koko maakunnan alueella. Luonto- ja matkailuympäristön kehittämisessä on keskeistä kulttuuri-, luonto- ja elämysmatkailureitistön sekä kansainvälisen matkailuverkoston ja -markkinoinnin luominen ja kehittäminen. Toisena painopistealueena on jokien vesiympäristön tilan selvitys, kehitysmahdollisuudet ja kuntoon saattaminen. Hyvinvointi- ja peruspalveluissa on painopisteenä Oulunkaaren hyvinvointimallin 2010 toimeenpano kunta- ja hyvinvointipalvelujen uudistamisessa sekä väestön hyvinvoinnin kehittämisessä ja aktiivisessa vaikuttamisessa. Kehittäminen kohdistuu palveluihin liittyviin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin sekä muutosjohtajuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Alueiden toimintamallien kehittämisessä on tärkeää Oulu-Kajaani - kehittämisvyöhyke, Bothnian Arcin toiminta, mukanaolo ja jäsenyys aluekeskusohjelmassa (1+4) sekä polisverkoston (Micropolis, Humanpolis, Pohjantähti) toiminnan kehittäminen. 2.2 Koillis-Suomen aluekeskusohjelma Koillis-Suomen Aluekeskuksen tavoitteena on, että Koillis-Suomi on vuonna 2010 Euroopan paras luontoon tukeutuvan osaamisen ja yrittämisen alue. Elinvoimaisen aluekeskuksen kärkinä ovat kansainvälinen matkailu ja tietoyhteiskunnan 7

8 palvelutuotanto, mutta myös puuteollisuuden, alkutuotannon, hyvinvointipalveluiden ja jalostavan teollisuuden kehittämiseen panostetaan. Koillis-Suomen aluekeskusohjelma pohjautuu vahvasti alueen elinkeinostrategiaan Koillis-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategiana on vahva usko omiin vahvuuksiin globalisaatiota hyödyntäen. Alueen upea luonto, uusiutuvat luonnonvarat, osaaminen ja kaukokatseiset yrittäjät yhdistettynä uuteen teknologiaan ja taitavaan verkottumiseen pitävät alueen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena. Alueen sisämarkkinoiden pienuudesta johtuen tähdätään tuotannollisessa toiminnassa vientiin ja matkailussa kansainvälisen matkailun voimakkaaseen kasvuun. Aluekeskusohjelmassa kehityksen kärjiksi valituilla toimialoilla kansainvälinen matkailu, tietoyhteiskunnan sähköiset palvelut, puuhun perustuva tuotanto ja innovaatiot - mennään rohkeasti eteenpäin. Samalla pidetään huolta maa- ja metsätaloudesta, kaupallisista palveluista sekä hyvinvointipalveluista. Toimialojen rajapintoihin haetaan ennakkoluulottomasti uusia innovaatioita esim. hyvinvointimatkailu. Osaamista vahvistetaan Koillis-Suomen osaamisstrategian mukaisesti yhteistyöllä yliopistojen, tutkimusasemien, ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutustahojen kanssa sekä verkottumalla kansallisten ja globaalien osaamisverkostojen kanssa, toiminnassa on vahvasti mukana yrityskenttä. Juuret luonnossa oksat Euroopassa - Koillis-Suomen aluekeskusohjelman tavoitteena on vahvistaa alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa, luoda alueesta elinvoimainen ja lisätä alueen sosiaalista pääomaa. 2.3 Alueen kehittämisen haasteita E-Teams projektissa perehdyttiin edellä kuvatun alueen toimintaan ja kehittymiseen alueella toimivista yrittäjistä muodostuvan pienen aktiiviryhmän, yrittäjätiimin (E- Teamin) näkökulmista katsoen. Pudasjärven ja Taivalkosken väestökehitys on viimeisten vuosien aikana ollut selvästi negatiivinen: syntyvyys on laskenut ja poismuutto on voimistunut. Alueelta muuttavat erityisesti nuoret ja työikäiset. Kehitystä selittäviä tekijöitä ovat mm. maatalouden voimakas murros, peruskoulun jälkeisten jatkokoulutuspaikkojen puute sekä pitkäaikainen, korkea työttömyysaste. Oulu voimakkaana kasvukeskuksena imee työikäistä väestöä pois ainakin Pudasjärveltä. Toisaalta suhteellisen lyhyt etäisyys Ouluun tekee mm. kiinteiden jatkokoulutuspaikkojen saamisen alueelle lähes mahdottomaksi. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että paikkakunnalle jäävän aikuisväestön koulutustaso on matalahko, sillä jatko-opiskelupaikkojen perässä muuttavat nuoret eivät useinkaan palaa paikkakunnalle. Paluumuuttoa harkitsevat kokevat koulutusta vastaavan työn löytymisen kotipaikkakunnalta vaikeaksi. Samanaikaisesti esimerkiksi teollisuustuotantoyritykset kamppailevat esimiestason tehtäviin vaadittavan korkea-asteen koulutuksen suorittaneen työvoiman rekrytointiongelmien parissa. Pudasjärven ja Taivalkosken tulevaisuus näyttääkin huolestuttavalta, ellei tilanteeseen pystytä vaikuttamaan. Erilaisilla kehittämistoimenpiteillä pyritään löytämään ja toteuttamaan keinoja valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi: kuntien imagoa pyritään kohottamaan, palvelutuotanto turvaamaan sekä vaikuttamaan työllisyyden myönteiseen kehittämiseen elinkeinoelämää tukemalla ja monipuolistamalla. 8

9 Alueellinen kehittäminen tapahtuu edelleen ohjelmaperusteisesti. Ulkoisen toimintaympäristön muutoksesta aiheutuviin haasteisiin vastaaminen on pitkälti alueiden omissa käsissä. Kunnissa ja seutukunnissa on sopeuduttava mm. moniin EU:sta ja lainsäädännöstä aiheutuviin muutosvaatimuksiin. Aivan oleellisen tärkeää on kuitenkin se, että kunnissa päästään aktiiviseen tulevaisuuden tekemiseen passiivisen sopeutumisen sijaan. Tämä on iso ja erityisen tärkeä haaste muuttotappion ja vaikean työttömyyden alueilla. Haasteeseen vastaaminen edellyttää mm. tulevaisuuden ennakointia, uusien toimintavalmiuksien hakemista uusilla toimintamalleilla ja onnistunutta verkostoitumista. 3. PK-YRITYSTEN TUKEMINEN ALUEELLA 3.1 Tarjolla olevat tukipalvelut Suomessa yritystoimintaa ja elinkeinoelämää pyritään edistämään useilla eri tasoilla, mm. seuraavien organisaatioiden toimesta: - kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työvoimahallinto (mm. Tekes ja TEkeskukset) - maakuntien liitot - seutukunnnat ja kunnat - elinkeinoyhtiöt seudulliset, useiden kuntien yhteiset sekä kunnalliset - kuntien elinkeinotoimi - muut kehittämisorganisaatiot, joiden tavoitteena on elinkeinoelämän tukeminen - yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset - kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt. Suomessa kunnat tukevat elinkeinoelämää tarjoamalla erilaisia palveluita alueillaan toimiville yrityksille. Yleensä palvelutarjonta käsittää yritystoimintaan liittyvää neuvontapalvelua, toimi- ja tuotantotilaratkaisuja sekä joskus jopa lainarahaa kunnalle strategisesti merkittävissä tapauksissa, jne. Kunnallisen elinkeinotoimen palveluita tai niiden sisältöä ei säädellä lailla tai asetuksilla, vaan palvelun sisällöstä päättää sitä tuottava organisaatio. Tästä johtuen palvelutarjonnan sisältö ja laajuus onkin varsin kirjavaa. Kunnallisten elinkeinopalveluiden rinnalla erilaiset yhtiömuotoisesti toimivat kunnalliset elinkeinoyhtiöt sekä erilaiset ulkoistetut asiantuntijapalvelut ovat yleistyneet erityisesti 2000-luvulla. Kuntien rooli elinkeinoelämän edistäjänä ja tukijana on muuttumassa vähitellen strategiseksi suuntaviivoja määrittäväksi ja konkreettisesta palveluntuotannosta vastaavat tehtävään erikoistuneet yritykset kuntien virkamiesten sijaan. Seutukuntaorganisaatiot pyrkivät usein toimimaan koordinaattorina kuntien yhtenäisen, joskus myös yhteisessä elinkeinostrategiaprosessissa. Kehityksen eteneminen koko valtakuntaa tarkastellen on varsin eritahtista. Näin myös Pohjois-Pohjanmaalla sekä Oulunkaaren ja Koillismaan seutukuntien alueella. Oulunkaaren seutukunnan alueella elinkeinotoimen kehittämistä koordinoi seudullinen elinkeinotiimi, joka koostuu kuntien elinkeinojohtajista tai muista toimialueen vastuuhenkilöistä. Oulunkaaren kunnista vain Pudasjärvellä on elinkeinojohtajan virka, Utajärvellä tehtävää hoitaa kehitysjohtaja, Yli-Iissä ja Ylikiimingissä tehtävää hoitavat muut virkamiehet oman toimensa ohella. Iin kunta on ulkoistanut tehtävän 9

10 paikkakunnalla toimivalle Pohjois-Suomen Multipolisverkostoon kuuluvalle kehitysyhtiölle. Koillismaalla kuntien ja seudun tuottama elinkeinojen kehittämispalvelut on yhdistetty kuntien omistamaan kehitysyhtiöön. Naturpolis Oy - Nordic Business Center on Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken sekä Posion kuntien omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö. Naturpolis tarjoaa yrityspalveluita Kuusamo-Taivalkoski-Posio alueella. Yrityspalvelupisteet sijaitsevat Kuusamon keskustan välittömässä läheisyydessä sekä Taivalkoskella. Palvelutarjontaan kuuluu: - Yritysneuvonta - Yrityshautomo- ja yrityskehityspalvelut - Yritysten kehittämishankkeet - Maaseudun kehittämispalvelut - Sijoittumispalvelut ja toimitila-asiat - Yrittäjätapaamiset- ja tapahtumat, mm. säännöllinen Business Breakfast, yrittäjien aamiaistilaisuus - Yrittäjäkoulutus ja yrityksille suunnatut koulutuspaketit - Kuusamon seudun markkinointi 3.2 Haasteet ja ongelmat alueella Kuten edellä esitetystä voidaan havaita, on yritystoiminnan ja tukemiseen ja kehittämiseen tarjolla varsin laaja kirjo erilaisia palveluita ja palveluntuottajia. Kaikki edellä kuvatut palvelut ovat tarjolla myös harvaanasutuilla ja etäällä kasvukeskuksista toimiville yrittäjille ainakin teoriassa, eikä useinkaan lähellä yrittäjää. E-Teams tapaamisissa on selkeästi noussut esille tosiasia, että palvelun tarjonnan ja kysynnän kohtaamisessa on olemassa ongelmia. Toisaalta yrittäjät eivät löydä palvelua tai apua omiin kehittämishaasteisiinsa. Toisaalta palveluntarjoaja eivät saa kontaktia yrityksiin eikä palveluille tunnu olevan kysyntää. Ongelma tuntuu korostuvan erityisesti ruraaleilla alueilla. Suurimmat puutteet aiheutuvat palveluiden vaikeasta saavutettavuudesta. Fyysistä välimatkaa suurempi este tuntuu olevan toisaalta se, etteivät yrittäjät tunne tarjolla olevia palveluita tai kokevat niiden saavuttamisen liian hankalaksi. Toisaalta virkamiestyönä usein oman tehtävänsä ohella palveluita tuottavat henkilöt eivät välttämättä omaa riittävää asiantuntemusta yrittäjien usein hyvin monimuotoisiin ja haastavien onglmatilanteiden ratkaisemiseksi. Tuloksena on helposta ja liian usein tilanne, jossa virkamies ei saavuta yrittäjiä eivätkä yrittäjät lähesty virkamiestä ongelmissaan. Joissakin tapauksissa tämä on yritysten kasvua hidastava, jopa estävä tekijä. 4. E-TEAMS POHJOIS-SUOMI 4.1 yleiskuvaus E-TEAMS hanke (Interregional Entrepreneurial teams, alueiden väliset yrittäjyystiimit) on EU:n Interreg IIC ohjelman osarahoittama hanke, jossa 10 aluetta Euroopassa on yhteisellä benchmarkkaus ja vertaisoppimisohjelman avulla pyrkinyt kehittämään parempia pk sektorin ukijärjestelmän käyttöä. Hankkeen yhtenä toimintana on luotu eri alueille niiden lähtökohdista lähteviä uudenlaisia työmuotoja, joiden avulla alueen 10

11 elinkeinoelämää autetaan eteenpäin. Yleisenä taustana on koko Pohjois- ja Itäsuomea koskettanut rakennemuutos 90-luvun alusta alkaen. Sen mukaan erityisesti alhainen väestöntiheys, alueiden väliset sisäiset muuttoliikkeet Suomessa ja taloudelliset epätasaiset kehitykset ovat johtaneet voimistuvaan maaseutujen ja kaupunkiseutujen erilaisuuteen myös taloudellisessä ja elinkeinojen kehityksessä. Aluekeskusohjelmat ja erilaiset kehittämisohjelmat ovat alueiden kehityksen teinnäyttäjinä 90-luvun puolivälistä alkaen. Erityisesti Pohjois-Suomessa Multipolisverkoston rakentaminen on pyrkinyt levittämään uudenlaisia kehityssuuntia vahvojen kaupunkikeskusten ulkopuolelle. Käytännössä Oulun vahva kehitys ei toivotulla tavalla vaikuttanut (vielä) alueelisten keskusten kuten esimerkiksi Pudasjärven alueeseen. Tämänkaltaistwen alueiden haasteet ovat erliaset: vähenevä väestö, korkea työttömyys ja kehityksen tason alhaisuus. Siitä huolimatta yritykset kaupunkikeskusten ulkopuolella ovat usein yhtä innovatiivisia kuin kasvukeskuksissakin. 4.2 E-Teams hankkeen aikana esiinnostettua erityistä strategista huomiota E-Teams hankkeen aikana on toiminunt sekä E-Teams ryhmä (yrittäjätiimi), ja MAP ryhmä (Multi-Actor-Partnership, kehittäjien, viranomaisten ja päätöstentekijöiden ryhmä) joka pohtii elinkeinoelämän tukijärjestelmän ja tukimuotojen parantamista ja yleensäkin mahdollisuuksia elinkeinojen laaja-alaisesen tukijärjestelmän tehostamista. Lisäksi voitiin vertaisoppimisellä hakea uusia ideoita ja toimintamuotoja kansainvälisen vertailualueen avulla. Pohjois-Suomen ja Pudasjärvi Taivalkosken alueen ryhmien toiminnassa on noussut useita alueen kehittymisen osalta keskeisiä kysymyksiä, joihin haettiin oittain mahdollisuuksia eteenpäinviemiseen. Sekä yrittäjätiimi että päättäjätiimi kokoontuivat useampaan kertaan, useimiten kuienkin saman pöydän ääreen. Myös vertaisoppimisen tutustumismatkoille osallistui sekä päättäjiä, viranomaisia että yrittäjiä. Seuraavassa tiivis listaus keskeisistä ja strategisesti tärkeäksi katsotuista eihepiireistä, joihin pohdittiin myös joitakin toimenpiteitä tai kehittämishankkeita. - Yrittäjyyshengen parantaminen ja yrittäjyyden profiilin nostaminen alueelle - Ilmapiiri ja yhteistyö yrittäjien, päätöksen tekijöiden ja julkishallinnon välillä - Yrittäjien ikääntyminen - Nuoret ja yrittäjyys 4.3 Alueellisen tukijärjestelmän kohdistuvia erityisesti odotuksia - Koulutus, valmennus ja coaching - Tietotaidon siirto ja T&K-tuki -Tukien ja rahoituksen saanti 4.4 Taustastrategiat ja kohdealue - Pohjois-Suomen kehitysstrategia Tärkeimpänä kehityksen moottorina Pohjois-Suomen kehitysstrategiassa nähdään osaaminen ja sen tason nostaminen Pohjois-Suomessa. Tästä on saatu hyviä tuloksia, esimerkiksi yliopistojen voimavarojen ja yhteistyön lisääntyminen sekä strategiassa esitetyn Multipolis-verkoston kehittyminen ja laajentuminen koko Pohjois-Suomeen. 11

12 - Multipolis-verkosto Multipolisverkosto - ajatuksen toiminta on jalostunut Pohjois-Suomen osaamiskeskittymien verkostoksi. Oulun yliopiston ja Technopolis Oyj:n kehittämää toimintamallia leviää koko Pohjois-Suomen alueelle järjestäytyneesti verkoston yhteistyöllä. Myös Pudasjärvi Taivalkosken alueelle on ajatuksia tehostaa toimintamallin vaikutus. - Aluekeskukset ja aluekeskusohjelmat Aluekeskusohjelman tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Hankealue on kahden aluekeskuksen välimaastossa ja leikkauspintaa löytyy molempiin suuntiin. Aluekeskusohjelmalla tuetaan myös ohjelma-alueita ympäröivien seutujen kehitystä. - Alueelliset kehittämisohjelmat Hanke-alueelle vaikuttavat myös maakunnnan kehittämisohjelma sekä erityisesti seutukunnan kehittämisohjelma. -Yliopistoyhteistyö ja sen Triple-Helix-rooli Ylioiston vaikuttavus ja kehittäjärooli on vahvistunut laajalla alueella koko Pohjois- Suomessa, erityisesti kasvukeskuksissa. Myös sen oma toimintaverkosto, esim. tutkimusasemat ja tutkimusasiamiesverkosto sekä koulutus ja kehitystoiminta a täydennyskoulutus, aluetutkimus, mutta myös esim. t&k toiminta vahvistuvat edelleen myös maaseutumaisilla alueilla Hankkeen toiminta on fokusoutu erityisesti Oulun läänin Oulunkaaren ja Koillismaan alueille, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntiin. 4.5 Tavoiotteet ja prioriteetit Yrieset tavoitteet: - Eleinkeinoelämän tukeminen keskusten ulkopuolella - Innovaatiojärjestelmän tukeminen ja vahvistaminen kasvukeskusten ulkopuolella - Uusien ratkaisujen etsiminen ultraperiferisille alueille - kansainvälistymisen edistäminen Asetetut prioriteetit - T&K tukitoimet - Nuori sukupolvi - Maaseutumaisten alueiden yrittäjyys - Yrittäjien hyvinvointi - Yhteistyö: Tutkimus, koulutus, tukimuodot, ja innovatiotoiminta 4.6 Suunnitellut ja toteutuvat toimet ja toimijat Toimet tavoitteiden saavuttamiseen: - Young Ideas kilpailu - Yrityshautomoaktiviteetit alueella - Multiopolisverkostoon osallistuminen - Hyvinvointifoorum yrittäjille - Sukuplvenvaihdoshankkeita Alueelliset toimijat: - Koulutus- ja kehittämiskeskus Pohjantähti - Alueen (seutukuntien) kehittämiskeskus - Oulun yliopisto (E_Teamsissa identifioitujen tarpeiden perusteella) 12

13 - Toimet ja suunnitelmat toteutetaan pitkälti yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa 5. JATKOTOIMET E-TEAMSIN JÄLKEEN E-Teams hankkeen aikana on jo käynnistety joitakin toimintoja ja ohjelmia, jotka edistävät alueen kehittymistä eri elinkeinoaloilla. Niitä on lyhyesti kuvattu edellä. Erillisillä hankkeilla ja yhteistyöverkostojen kautta on identifioitu muutamia teemoja ja noussut aloitteita, joihin haetaan pitempiaikaisia toteuttamismahdollisuuksia. - Triple Helix malli käytäntöön - Kasvun ja kansainvälistymisen esteiden identifiointi ja sen tuki - johtaminen, markkinointi, kieli ja kulttuuritaidot - nykyisen tukijärjestelmän byrokraattisten rajojen ylittämisen - Koulutus ja valmennus, coaching - riskirahoitus, venture capital Muut pitkän tähtäyksen toimet ja joitakin ideoita E-Teams konseptin jatkamiseen alueella ovat esimerkiksi yliopistoyhteistyö, koulutuksen ja valmennuksen täsmätarpeiden määrittäminen ja niihin haasteisiin vastaaminen, tukijärjestelmän lähentäminen yrittäjille ja siten byrokraattisuuden esteiden madalloittaminen ja myös rahoitusinstrumenttien sopeuttaminen. Myös kansainvälistyminen on alueen elinkeinoleämälle jatkuvasti kasvava teema ja osittain elinehto. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiot esteiden identifiointiin yrityslähtöisesti ja sen monipuolisten tukimahdollisuuksien hyödyntäminen. E-Teams hankkeen aikana perustetut yrittäjä- ja päättätiimit pidettiin yleensä melko mielekkäänä, hyödyllisenä ja tärkeänä ja mietittiin tämäntyyppisen toiminnnan jatkamista muodossa taikka toisessa. Kontakti Gottfried Effe E-TEAMS aluekoordinaattori Oulun Yliopisto Koulutus- ja tutkimuspalvelut Pentti Kaiterna katu Oulun yliopisto p

14 INTERREG IIIC East operation Interregional Entrepreneurial Teams 3E0010I E-teams aims at creating European platform with sustainable regional and interregional organisational structures for SME support with a specific focus on internationalisation. Duration: - September 2004 December 2007 Lead Partner: - The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice, Slaskie, Poland Project Partners: - Bautzen Innovation Center, Sachsen, Germany - Coventry University Enterprises Ltd., West Midlands, UK - Incubator of New Enterprises of Chania, Kriti, Greece - Institute Pedro Nunes, Centro, Portugal - Klaipeda Regional Development Agency, Lithuania - Södertörns högskola University College, Stockholm, Sweden - Terrassa City Council, Catalunya, Spain - University of Girona Technological Trampoline, Catalunya, Spain - University of Oulu, Pohjois-Suomi, Finland The material reflects the author's views. Managing Authority of the Community Initiative Programme INTERREG IIIC East Zone is not liable for any use that may be made of the information contained. 14

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1 Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut 12.5.2015 Page 1 (alku)keskustelut osa 1_Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Yrityspuisto Oy Toiminta tulisi olla muutakin kuin kiinteistöjen

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot