PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi

Transkriptio

1 INTERREG IIIC Operation Interregional Entrepreneurial Teams (3E0010I E-teams) PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi Syyskuu 2007

2 Tämä dokumentti on tuotettu osana Interregional Entrepreneurial Teams (E-Teams) projektia, yhteistyössä puolalaisen The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice yliopiston kanssa. Projekti on saanut osarahoituksen Euroopan Unionin INTERREG IIIC East yhteisöaloitteesta. Tämän dokumentin on tuottanut: Gottfried Effe Koulutus-ja tutkimuspalvelut Oulun Yliopisto 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUEELLINEN RAKENNE Pohjois-Pohjanmaa Oulunkaaren seutukunta Koillismaa Pudasjärvi ja Taivalkoski 6 2. E-TEAMS KOHDEALUEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Oulunkaaren kehittämisstrategia Koillis-Suomen aluekeskusohjelma Alueen kehittämisen haasteita 8 3. PK-YRITYSTEN TUKEMINEN ALUEELLA Tarjolla olevat tukipalvelut Haasteet ja ongelmat alueella E-TEAMS POHJOIS-SUOMI yleiskuvaus E-Teams hankkeen aikana esiinnostettua erityistä strategista huomiota Alueellisen tukijärjestelmän kohdistuvia erityisesti odotuksia Taustastrategiat ja kohdealue Tavoitteet ja prioriteetit Suunnitellut ja toteutuvat toimet ja toimijat JATKOTOIMET E-TEAMSIN JÄLKEEN 13 3

4 1. ALUEELLINEN RAKENNE 1.1 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan maakunta, jota eurooppalaisessa kontestissa kutsutaan Oulun maakunnaksi (Oulu Region). Pohjois-Pohjanmaa on ilmeiltään elävä ja vaihteleva, monimuotoinen maakunta. Lännessä komeat pohjalaiset lakeudet. Suurimmat kaupungit ovat Pohjanlahden rannikolla. Itään päin suunnistettaessa maisemat muuttuu nopeasti. Ensin kumpumaisiksi muotoutuva maa kasvaa jylhiksi vaaroiksi ja lopulta tuntureiksi. Koillisessa sijaitsevat myös monipuoliset matkailukeskukset retkeilyreitteineen, hiihtolatuineen ja laskettelurinteineen. Pohjois-Pohjanmaan itäraja on samalla osa EU:n ja Venäjän välistä rajaa. Erinomaiset liikenneyhteydet ja yhteistyö toisaalla Luoteis-Venäjän talousalueisiin, Arkangeliin sekä Karjalaan ja toisaalla Euroopan osaamiskeskuksiin luovat alueelle vankan aseman idän ja lännen välisenä reittinä. Perinteisten elinkeinojen ohella pohjois-pohjalaiset ansaitsevat leipänsä suunnittelemalla ja valmistamalla maailman parhaita tuotteita kaikkialle maailmaan. Hi-tech, teräs- ja paperiteollisuus, biotekniikka sekä ensiluokkainen koulutus ovat pohjoiseurooppalaisen maakunnan arvostetuinta osaamista. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pääkaupunki Oulu on Suomen toinen pääkeskus ja samalla kansainvälisesti tunnettu teknologiakeskus. Pohjois-Pohjanmaan maapinta-ala on km2 ja asukasluku henkilöä. 4

5 1.2 Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta on viiden Oulun ympäristökunnan muodostama kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Ii ja Kuivaniemi yhdistyivät Iin kunnaksi. Ylikiiminki puolestaan liittyy Ouluun vuoden 2009 alusta lukien. Oulunkaaren seutukunnassa on yhteensä noin asukasta. Asukasmäärältään suurin kunta on Pudasjärvi, jossa on noin 9200 asukasta. Pienin kunta on Yli-Ii noin 2000 asukkaalla. Seutukunnan väkiluku on laskenut vuodesta 1995 alkaen. Vuonna 2006 Iin ja Ylikiimingin kuntien väestömäärä on kasvanut. Suhteellisesti eniten asukkaita menettää Pudasjärvi. Seutukunnan maapinta-ala on ,5 km2. Seutukunnan vahvuudet ovat Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, palvelurakenne ja tietoverkot, luonnonvarat sekä seudullinen yhteistyö. Oulun läheisyys on Oulunkaaren seutukunnan vahvin vetovoimatekijä. Lähes kaikki ylikunnalliset palvelut haetaan Oulusta. Myös elinkeinojen kehittymisen näkökulmasta lähimarkkinat sijaitsevat Oulussa. Lisäksi Oulu on alueen logistinen keskus. Luonnon ansiosta matkailulle eri muodoissaan on seutukunnassa hyvät mahdollisuudet. Matkailullisesti merkittäviä alueita seutukunnassa ovat esimerkiksi Rokua Utajärvellä, Syöte Pudasjärvellä, Kierikki Yli-Iissä ja Merihelmi Iissä. 1.3 Koillismaa Koillismaan (Kuusamo Region) talousalueen muodostavat Kuusamon kaupunki sekä Taivalkosken ja Posion kunnat asukkaan talousalue Oulun ja Lapin läänien rajalla - Strategisesti merkittävä sijainti EU:n koillisena porttina Venäjän rajalla - Elinkeinoelämän painopisteet: matkailu, puunjalostus, elintarviketuotanto sekä metalli- ja tietoteollisuus Kuusamo-Taivalkoski-Posio alue on vetänyt puoleensa ihmisiä jo vuosisatoja ja edelleen se ihastuttaa ja yllättää monipuolisuudellaan, palveluillaan ja ainutlaatuisella kauneudellaan niin vierailijat kuin asukkaatkin. Ainutlaatuisen erämaan keskellä sykkii elämä, joka hakee inspiraatiota ympäröivästä luonnosta ja tukea kasvulle kansainvälistymisestä. 5

6 1.4 Pudasjärvi ja Taivalkoski Pudasjärvi: - asukasluku: n kokonaispinta-ala: km 2 - maapinta-ala: km 2 - vesipinta-ala: 229 km2 - etäisyys Oulusta: 90 km koilliseen - elinkeinorakenne: - palvelut 56% - maa- ja metsätalous 14% - teollisuus 14% - muut 16% - tärkeimmät työllistäjät: - Kontiotuote Oy - Profin Tuotanto Oy - Pudasjärven kunta Taivalkoski: - asukasluku: kokonaispinta-ala: km 2 - maapinta-ala: km 2 - vesipinta-ala: 133 km 2 - etäisyys Oulusta: 150 km koilliseen - elinkeinorakenne: - palvelut 40 % - maa-, metsä- ja kalatalous 17,3% - teollisuus 11,2% - muut 31,5 % - tärkeimmät työllistäjät: - Telatek Oy - Ulean saha (Pölkky Oy) - Taivalkosken kunta Pudasjärvi ja Taivalkoski sijaitsevat kahden voimakkaasti kehittyvän keskuksen, Oulun ja Kuusamon välissä. Ne eivät ole vielä kyenneet hyötymään merkittävästi näiden keskusten kehityksestä. Pudasjärven ja Taivalkosken osalta muuttoliike pysyy tappiollisena vuosi vuodelta ja työllisyystilanne paranee äärimmäisen hitaasti. Pudasjärvi on tehnyt strategisen päätöksen lähentyä Oulun aluetta ja liittynyt osaksi Oulunkaaren seutukuntaa. Kehittyvän Oulunkaaren osana Pudasjärvellä voikin tulevaisuudessa olla paremmat edellytykset taistella muuttotappiota ja työttömyyttä vastaan, mikäli erityisesti Oulun säteilyvaikutusta voidaan hyödyntää. Toisaalta nyt näyttää siltä, että käynnissä olevat osaamiskeskusohjelmat jättävät Pudasjärven lähes kokonaan huomioimatta. Uhkakuvana voidaankin nähdä Pudasjärven jääminen jatkossakin kahden seutukunnan ja kehittyvien keskusten väliin ja epäedullisen kehityksen kääntyvän voimakkaaseen syöksykierteeseen. Taivalkoski on tehnyt strategisen päätöksen jatkaa itsenäisenä kuntana, joka toimii Koillismaan seutukunnan osana. Kiinteä yhteistyö Kuusamon kaupungin kanssa on välttämättömyys mm. kuntapalveluiden tuottamisessa sekä elinkeinojen kehittämisessä. Toisaalta yhteistyö Kuusamon kanssa mahdollistaa Taivalkoskelle pääsyn mm. osaamiskeskusohjelmiin, toisaalta uhkakuvana on jäädä kehityksessä Kuusamon varjoon. Haja-asutusalueiden uhkakuvien torjumiseksi on mm. maakunnallisissa suunnitelmissa painotettu alueiden erikoistumista vahvuusalueiden kehittämiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Tätä periaatetta ollaan toteuttamassa myös Oulunkaren ja Koillismaan seutukunnissa kuntien erikoistumisen muodossa ylikunnallisten palveluiden tuottamisessa. 6

7 2. E-TEAMS KOHDEALUEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT 2.1 Oulunkaaren kehittämisstrategia Oulunkaaren seutukunnan kehittämisen vahvuudet ovat Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, palvelurakenne ja tietoverkot, luonnonvarat sekä seudullinen yhteistyö. Seutukunnan visiona 2010 on, että Oulunkaari on maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta hyödyntävä, osaavien ihmisen ja yritysten moderni maaseutu. Alueen erityinen voimavara- ja vetovoimatekijä on mereltä erämaatunturialueelle ulottuva rikas luonto sekä siihen perustuva ympäristön ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Kehittämisohjelma 2010 jakaantuu kolmeen toimintalinjaan, jotka ovat elinkeinot, kunta- ja hyvinvointipalvelut sekä yhteistyö ja verkostot. Jokainen toimintalinja sisältää useita toimenpidekokonaisuuksia, joita toteutetaan hankkeiden avulla. Seutukunnan merkittävimpiin tulevaisuuden haasteisiin kuuluu riittävän väestön määrän ja tasapainoisen väestörakenteen säilyttäminen. Peruspalvelujen turvaaminen on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen haaste. Tämä on mahdollista vain siten, että alueen elinkeinotoiminta kehittyy ja työllistää monipuolisesti alueen asukkaita. Elinkeinojen kehittämisessä seutukunnan keskeisenä painopisteenä on profiloitua alueena energiatuotannon kehittämiseen (bioenergia, ml. vesivoima ja tuulivoima) ja saada seudullinen energiatoimisto Oulunkaarelle edistämään biopolttoaineiden ja - energian käyttöä ja tuotantoa sekä yhteistyötä koko maakunnan alueella. Luonto- ja matkailuympäristön kehittämisessä on keskeistä kulttuuri-, luonto- ja elämysmatkailureitistön sekä kansainvälisen matkailuverkoston ja -markkinoinnin luominen ja kehittäminen. Toisena painopistealueena on jokien vesiympäristön tilan selvitys, kehitysmahdollisuudet ja kuntoon saattaminen. Hyvinvointi- ja peruspalveluissa on painopisteenä Oulunkaaren hyvinvointimallin 2010 toimeenpano kunta- ja hyvinvointipalvelujen uudistamisessa sekä väestön hyvinvoinnin kehittämisessä ja aktiivisessa vaikuttamisessa. Kehittäminen kohdistuu palveluihin liittyviin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin sekä muutosjohtajuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Alueiden toimintamallien kehittämisessä on tärkeää Oulu-Kajaani - kehittämisvyöhyke, Bothnian Arcin toiminta, mukanaolo ja jäsenyys aluekeskusohjelmassa (1+4) sekä polisverkoston (Micropolis, Humanpolis, Pohjantähti) toiminnan kehittäminen. 2.2 Koillis-Suomen aluekeskusohjelma Koillis-Suomen Aluekeskuksen tavoitteena on, että Koillis-Suomi on vuonna 2010 Euroopan paras luontoon tukeutuvan osaamisen ja yrittämisen alue. Elinvoimaisen aluekeskuksen kärkinä ovat kansainvälinen matkailu ja tietoyhteiskunnan 7

8 palvelutuotanto, mutta myös puuteollisuuden, alkutuotannon, hyvinvointipalveluiden ja jalostavan teollisuuden kehittämiseen panostetaan. Koillis-Suomen aluekeskusohjelma pohjautuu vahvasti alueen elinkeinostrategiaan Koillis-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategiana on vahva usko omiin vahvuuksiin globalisaatiota hyödyntäen. Alueen upea luonto, uusiutuvat luonnonvarat, osaaminen ja kaukokatseiset yrittäjät yhdistettynä uuteen teknologiaan ja taitavaan verkottumiseen pitävät alueen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena. Alueen sisämarkkinoiden pienuudesta johtuen tähdätään tuotannollisessa toiminnassa vientiin ja matkailussa kansainvälisen matkailun voimakkaaseen kasvuun. Aluekeskusohjelmassa kehityksen kärjiksi valituilla toimialoilla kansainvälinen matkailu, tietoyhteiskunnan sähköiset palvelut, puuhun perustuva tuotanto ja innovaatiot - mennään rohkeasti eteenpäin. Samalla pidetään huolta maa- ja metsätaloudesta, kaupallisista palveluista sekä hyvinvointipalveluista. Toimialojen rajapintoihin haetaan ennakkoluulottomasti uusia innovaatioita esim. hyvinvointimatkailu. Osaamista vahvistetaan Koillis-Suomen osaamisstrategian mukaisesti yhteistyöllä yliopistojen, tutkimusasemien, ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutustahojen kanssa sekä verkottumalla kansallisten ja globaalien osaamisverkostojen kanssa, toiminnassa on vahvasti mukana yrityskenttä. Juuret luonnossa oksat Euroopassa - Koillis-Suomen aluekeskusohjelman tavoitteena on vahvistaa alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa, luoda alueesta elinvoimainen ja lisätä alueen sosiaalista pääomaa. 2.3 Alueen kehittämisen haasteita E-Teams projektissa perehdyttiin edellä kuvatun alueen toimintaan ja kehittymiseen alueella toimivista yrittäjistä muodostuvan pienen aktiiviryhmän, yrittäjätiimin (E- Teamin) näkökulmista katsoen. Pudasjärven ja Taivalkosken väestökehitys on viimeisten vuosien aikana ollut selvästi negatiivinen: syntyvyys on laskenut ja poismuutto on voimistunut. Alueelta muuttavat erityisesti nuoret ja työikäiset. Kehitystä selittäviä tekijöitä ovat mm. maatalouden voimakas murros, peruskoulun jälkeisten jatkokoulutuspaikkojen puute sekä pitkäaikainen, korkea työttömyysaste. Oulu voimakkaana kasvukeskuksena imee työikäistä väestöä pois ainakin Pudasjärveltä. Toisaalta suhteellisen lyhyt etäisyys Ouluun tekee mm. kiinteiden jatkokoulutuspaikkojen saamisen alueelle lähes mahdottomaksi. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että paikkakunnalle jäävän aikuisväestön koulutustaso on matalahko, sillä jatko-opiskelupaikkojen perässä muuttavat nuoret eivät useinkaan palaa paikkakunnalle. Paluumuuttoa harkitsevat kokevat koulutusta vastaavan työn löytymisen kotipaikkakunnalta vaikeaksi. Samanaikaisesti esimerkiksi teollisuustuotantoyritykset kamppailevat esimiestason tehtäviin vaadittavan korkea-asteen koulutuksen suorittaneen työvoiman rekrytointiongelmien parissa. Pudasjärven ja Taivalkosken tulevaisuus näyttääkin huolestuttavalta, ellei tilanteeseen pystytä vaikuttamaan. Erilaisilla kehittämistoimenpiteillä pyritään löytämään ja toteuttamaan keinoja valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi: kuntien imagoa pyritään kohottamaan, palvelutuotanto turvaamaan sekä vaikuttamaan työllisyyden myönteiseen kehittämiseen elinkeinoelämää tukemalla ja monipuolistamalla. 8

9 Alueellinen kehittäminen tapahtuu edelleen ohjelmaperusteisesti. Ulkoisen toimintaympäristön muutoksesta aiheutuviin haasteisiin vastaaminen on pitkälti alueiden omissa käsissä. Kunnissa ja seutukunnissa on sopeuduttava mm. moniin EU:sta ja lainsäädännöstä aiheutuviin muutosvaatimuksiin. Aivan oleellisen tärkeää on kuitenkin se, että kunnissa päästään aktiiviseen tulevaisuuden tekemiseen passiivisen sopeutumisen sijaan. Tämä on iso ja erityisen tärkeä haaste muuttotappion ja vaikean työttömyyden alueilla. Haasteeseen vastaaminen edellyttää mm. tulevaisuuden ennakointia, uusien toimintavalmiuksien hakemista uusilla toimintamalleilla ja onnistunutta verkostoitumista. 3. PK-YRITYSTEN TUKEMINEN ALUEELLA 3.1 Tarjolla olevat tukipalvelut Suomessa yritystoimintaa ja elinkeinoelämää pyritään edistämään useilla eri tasoilla, mm. seuraavien organisaatioiden toimesta: - kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työvoimahallinto (mm. Tekes ja TEkeskukset) - maakuntien liitot - seutukunnnat ja kunnat - elinkeinoyhtiöt seudulliset, useiden kuntien yhteiset sekä kunnalliset - kuntien elinkeinotoimi - muut kehittämisorganisaatiot, joiden tavoitteena on elinkeinoelämän tukeminen - yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset - kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt. Suomessa kunnat tukevat elinkeinoelämää tarjoamalla erilaisia palveluita alueillaan toimiville yrityksille. Yleensä palvelutarjonta käsittää yritystoimintaan liittyvää neuvontapalvelua, toimi- ja tuotantotilaratkaisuja sekä joskus jopa lainarahaa kunnalle strategisesti merkittävissä tapauksissa, jne. Kunnallisen elinkeinotoimen palveluita tai niiden sisältöä ei säädellä lailla tai asetuksilla, vaan palvelun sisällöstä päättää sitä tuottava organisaatio. Tästä johtuen palvelutarjonnan sisältö ja laajuus onkin varsin kirjavaa. Kunnallisten elinkeinopalveluiden rinnalla erilaiset yhtiömuotoisesti toimivat kunnalliset elinkeinoyhtiöt sekä erilaiset ulkoistetut asiantuntijapalvelut ovat yleistyneet erityisesti 2000-luvulla. Kuntien rooli elinkeinoelämän edistäjänä ja tukijana on muuttumassa vähitellen strategiseksi suuntaviivoja määrittäväksi ja konkreettisesta palveluntuotannosta vastaavat tehtävään erikoistuneet yritykset kuntien virkamiesten sijaan. Seutukuntaorganisaatiot pyrkivät usein toimimaan koordinaattorina kuntien yhtenäisen, joskus myös yhteisessä elinkeinostrategiaprosessissa. Kehityksen eteneminen koko valtakuntaa tarkastellen on varsin eritahtista. Näin myös Pohjois-Pohjanmaalla sekä Oulunkaaren ja Koillismaan seutukuntien alueella. Oulunkaaren seutukunnan alueella elinkeinotoimen kehittämistä koordinoi seudullinen elinkeinotiimi, joka koostuu kuntien elinkeinojohtajista tai muista toimialueen vastuuhenkilöistä. Oulunkaaren kunnista vain Pudasjärvellä on elinkeinojohtajan virka, Utajärvellä tehtävää hoitaa kehitysjohtaja, Yli-Iissä ja Ylikiimingissä tehtävää hoitavat muut virkamiehet oman toimensa ohella. Iin kunta on ulkoistanut tehtävän 9

10 paikkakunnalla toimivalle Pohjois-Suomen Multipolisverkostoon kuuluvalle kehitysyhtiölle. Koillismaalla kuntien ja seudun tuottama elinkeinojen kehittämispalvelut on yhdistetty kuntien omistamaan kehitysyhtiöön. Naturpolis Oy - Nordic Business Center on Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken sekä Posion kuntien omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö. Naturpolis tarjoaa yrityspalveluita Kuusamo-Taivalkoski-Posio alueella. Yrityspalvelupisteet sijaitsevat Kuusamon keskustan välittömässä läheisyydessä sekä Taivalkoskella. Palvelutarjontaan kuuluu: - Yritysneuvonta - Yrityshautomo- ja yrityskehityspalvelut - Yritysten kehittämishankkeet - Maaseudun kehittämispalvelut - Sijoittumispalvelut ja toimitila-asiat - Yrittäjätapaamiset- ja tapahtumat, mm. säännöllinen Business Breakfast, yrittäjien aamiaistilaisuus - Yrittäjäkoulutus ja yrityksille suunnatut koulutuspaketit - Kuusamon seudun markkinointi 3.2 Haasteet ja ongelmat alueella Kuten edellä esitetystä voidaan havaita, on yritystoiminnan ja tukemiseen ja kehittämiseen tarjolla varsin laaja kirjo erilaisia palveluita ja palveluntuottajia. Kaikki edellä kuvatut palvelut ovat tarjolla myös harvaanasutuilla ja etäällä kasvukeskuksista toimiville yrittäjille ainakin teoriassa, eikä useinkaan lähellä yrittäjää. E-Teams tapaamisissa on selkeästi noussut esille tosiasia, että palvelun tarjonnan ja kysynnän kohtaamisessa on olemassa ongelmia. Toisaalta yrittäjät eivät löydä palvelua tai apua omiin kehittämishaasteisiinsa. Toisaalta palveluntarjoaja eivät saa kontaktia yrityksiin eikä palveluille tunnu olevan kysyntää. Ongelma tuntuu korostuvan erityisesti ruraaleilla alueilla. Suurimmat puutteet aiheutuvat palveluiden vaikeasta saavutettavuudesta. Fyysistä välimatkaa suurempi este tuntuu olevan toisaalta se, etteivät yrittäjät tunne tarjolla olevia palveluita tai kokevat niiden saavuttamisen liian hankalaksi. Toisaalta virkamiestyönä usein oman tehtävänsä ohella palveluita tuottavat henkilöt eivät välttämättä omaa riittävää asiantuntemusta yrittäjien usein hyvin monimuotoisiin ja haastavien onglmatilanteiden ratkaisemiseksi. Tuloksena on helposta ja liian usein tilanne, jossa virkamies ei saavuta yrittäjiä eivätkä yrittäjät lähesty virkamiestä ongelmissaan. Joissakin tapauksissa tämä on yritysten kasvua hidastava, jopa estävä tekijä. 4. E-TEAMS POHJOIS-SUOMI 4.1 yleiskuvaus E-TEAMS hanke (Interregional Entrepreneurial teams, alueiden väliset yrittäjyystiimit) on EU:n Interreg IIC ohjelman osarahoittama hanke, jossa 10 aluetta Euroopassa on yhteisellä benchmarkkaus ja vertaisoppimisohjelman avulla pyrkinyt kehittämään parempia pk sektorin ukijärjestelmän käyttöä. Hankkeen yhtenä toimintana on luotu eri alueille niiden lähtökohdista lähteviä uudenlaisia työmuotoja, joiden avulla alueen 10

11 elinkeinoelämää autetaan eteenpäin. Yleisenä taustana on koko Pohjois- ja Itäsuomea koskettanut rakennemuutos 90-luvun alusta alkaen. Sen mukaan erityisesti alhainen väestöntiheys, alueiden väliset sisäiset muuttoliikkeet Suomessa ja taloudelliset epätasaiset kehitykset ovat johtaneet voimistuvaan maaseutujen ja kaupunkiseutujen erilaisuuteen myös taloudellisessä ja elinkeinojen kehityksessä. Aluekeskusohjelmat ja erilaiset kehittämisohjelmat ovat alueiden kehityksen teinnäyttäjinä 90-luvun puolivälistä alkaen. Erityisesti Pohjois-Suomessa Multipolisverkoston rakentaminen on pyrkinyt levittämään uudenlaisia kehityssuuntia vahvojen kaupunkikeskusten ulkopuolelle. Käytännössä Oulun vahva kehitys ei toivotulla tavalla vaikuttanut (vielä) alueelisten keskusten kuten esimerkiksi Pudasjärven alueeseen. Tämänkaltaistwen alueiden haasteet ovat erliaset: vähenevä väestö, korkea työttömyys ja kehityksen tason alhaisuus. Siitä huolimatta yritykset kaupunkikeskusten ulkopuolella ovat usein yhtä innovatiivisia kuin kasvukeskuksissakin. 4.2 E-Teams hankkeen aikana esiinnostettua erityistä strategista huomiota E-Teams hankkeen aikana on toiminunt sekä E-Teams ryhmä (yrittäjätiimi), ja MAP ryhmä (Multi-Actor-Partnership, kehittäjien, viranomaisten ja päätöstentekijöiden ryhmä) joka pohtii elinkeinoelämän tukijärjestelmän ja tukimuotojen parantamista ja yleensäkin mahdollisuuksia elinkeinojen laaja-alaisesen tukijärjestelmän tehostamista. Lisäksi voitiin vertaisoppimisellä hakea uusia ideoita ja toimintamuotoja kansainvälisen vertailualueen avulla. Pohjois-Suomen ja Pudasjärvi Taivalkosken alueen ryhmien toiminnassa on noussut useita alueen kehittymisen osalta keskeisiä kysymyksiä, joihin haettiin oittain mahdollisuuksia eteenpäinviemiseen. Sekä yrittäjätiimi että päättäjätiimi kokoontuivat useampaan kertaan, useimiten kuienkin saman pöydän ääreen. Myös vertaisoppimisen tutustumismatkoille osallistui sekä päättäjiä, viranomaisia että yrittäjiä. Seuraavassa tiivis listaus keskeisistä ja strategisesti tärkeäksi katsotuista eihepiireistä, joihin pohdittiin myös joitakin toimenpiteitä tai kehittämishankkeita. - Yrittäjyyshengen parantaminen ja yrittäjyyden profiilin nostaminen alueelle - Ilmapiiri ja yhteistyö yrittäjien, päätöksen tekijöiden ja julkishallinnon välillä - Yrittäjien ikääntyminen - Nuoret ja yrittäjyys 4.3 Alueellisen tukijärjestelmän kohdistuvia erityisesti odotuksia - Koulutus, valmennus ja coaching - Tietotaidon siirto ja T&K-tuki -Tukien ja rahoituksen saanti 4.4 Taustastrategiat ja kohdealue - Pohjois-Suomen kehitysstrategia Tärkeimpänä kehityksen moottorina Pohjois-Suomen kehitysstrategiassa nähdään osaaminen ja sen tason nostaminen Pohjois-Suomessa. Tästä on saatu hyviä tuloksia, esimerkiksi yliopistojen voimavarojen ja yhteistyön lisääntyminen sekä strategiassa esitetyn Multipolis-verkoston kehittyminen ja laajentuminen koko Pohjois-Suomeen. 11

12 - Multipolis-verkosto Multipolisverkosto - ajatuksen toiminta on jalostunut Pohjois-Suomen osaamiskeskittymien verkostoksi. Oulun yliopiston ja Technopolis Oyj:n kehittämää toimintamallia leviää koko Pohjois-Suomen alueelle järjestäytyneesti verkoston yhteistyöllä. Myös Pudasjärvi Taivalkosken alueelle on ajatuksia tehostaa toimintamallin vaikutus. - Aluekeskukset ja aluekeskusohjelmat Aluekeskusohjelman tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Hankealue on kahden aluekeskuksen välimaastossa ja leikkauspintaa löytyy molempiin suuntiin. Aluekeskusohjelmalla tuetaan myös ohjelma-alueita ympäröivien seutujen kehitystä. - Alueelliset kehittämisohjelmat Hanke-alueelle vaikuttavat myös maakunnnan kehittämisohjelma sekä erityisesti seutukunnan kehittämisohjelma. -Yliopistoyhteistyö ja sen Triple-Helix-rooli Ylioiston vaikuttavus ja kehittäjärooli on vahvistunut laajalla alueella koko Pohjois- Suomessa, erityisesti kasvukeskuksissa. Myös sen oma toimintaverkosto, esim. tutkimusasemat ja tutkimusasiamiesverkosto sekä koulutus ja kehitystoiminta a täydennyskoulutus, aluetutkimus, mutta myös esim. t&k toiminta vahvistuvat edelleen myös maaseutumaisilla alueilla Hankkeen toiminta on fokusoutu erityisesti Oulun läänin Oulunkaaren ja Koillismaan alueille, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntiin. 4.5 Tavoiotteet ja prioriteetit Yrieset tavoitteet: - Eleinkeinoelämän tukeminen keskusten ulkopuolella - Innovaatiojärjestelmän tukeminen ja vahvistaminen kasvukeskusten ulkopuolella - Uusien ratkaisujen etsiminen ultraperiferisille alueille - kansainvälistymisen edistäminen Asetetut prioriteetit - T&K tukitoimet - Nuori sukupolvi - Maaseutumaisten alueiden yrittäjyys - Yrittäjien hyvinvointi - Yhteistyö: Tutkimus, koulutus, tukimuodot, ja innovatiotoiminta 4.6 Suunnitellut ja toteutuvat toimet ja toimijat Toimet tavoitteiden saavuttamiseen: - Young Ideas kilpailu - Yrityshautomoaktiviteetit alueella - Multiopolisverkostoon osallistuminen - Hyvinvointifoorum yrittäjille - Sukuplvenvaihdoshankkeita Alueelliset toimijat: - Koulutus- ja kehittämiskeskus Pohjantähti - Alueen (seutukuntien) kehittämiskeskus - Oulun yliopisto (E_Teamsissa identifioitujen tarpeiden perusteella) 12

13 - Toimet ja suunnitelmat toteutetaan pitkälti yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa 5. JATKOTOIMET E-TEAMSIN JÄLKEEN E-Teams hankkeen aikana on jo käynnistety joitakin toimintoja ja ohjelmia, jotka edistävät alueen kehittymistä eri elinkeinoaloilla. Niitä on lyhyesti kuvattu edellä. Erillisillä hankkeilla ja yhteistyöverkostojen kautta on identifioitu muutamia teemoja ja noussut aloitteita, joihin haetaan pitempiaikaisia toteuttamismahdollisuuksia. - Triple Helix malli käytäntöön - Kasvun ja kansainvälistymisen esteiden identifiointi ja sen tuki - johtaminen, markkinointi, kieli ja kulttuuritaidot - nykyisen tukijärjestelmän byrokraattisten rajojen ylittämisen - Koulutus ja valmennus, coaching - riskirahoitus, venture capital Muut pitkän tähtäyksen toimet ja joitakin ideoita E-Teams konseptin jatkamiseen alueella ovat esimerkiksi yliopistoyhteistyö, koulutuksen ja valmennuksen täsmätarpeiden määrittäminen ja niihin haasteisiin vastaaminen, tukijärjestelmän lähentäminen yrittäjille ja siten byrokraattisuuden esteiden madalloittaminen ja myös rahoitusinstrumenttien sopeuttaminen. Myös kansainvälistyminen on alueen elinkeinoleämälle jatkuvasti kasvava teema ja osittain elinehto. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiot esteiden identifiointiin yrityslähtöisesti ja sen monipuolisten tukimahdollisuuksien hyödyntäminen. E-Teams hankkeen aikana perustetut yrittäjä- ja päättätiimit pidettiin yleensä melko mielekkäänä, hyödyllisenä ja tärkeänä ja mietittiin tämäntyyppisen toiminnnan jatkamista muodossa taikka toisessa. Kontakti Gottfried Effe E-TEAMS aluekoordinaattori Oulun Yliopisto Koulutus- ja tutkimuspalvelut Pentti Kaiterna katu Oulun yliopisto p gottfried.effe@oulu.fi 13

14 INTERREG IIIC East operation Interregional Entrepreneurial Teams 3E0010I E-teams aims at creating European platform with sustainable regional and interregional organisational structures for SME support with a specific focus on internationalisation. Duration: - September 2004 December 2007 Lead Partner: - The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice, Slaskie, Poland Project Partners: - Bautzen Innovation Center, Sachsen, Germany - Coventry University Enterprises Ltd., West Midlands, UK - Incubator of New Enterprises of Chania, Kriti, Greece - Institute Pedro Nunes, Centro, Portugal - Klaipeda Regional Development Agency, Lithuania - Södertörns högskola University College, Stockholm, Sweden - Terrassa City Council, Catalunya, Spain - University of Girona Technological Trampoline, Catalunya, Spain - University of Oulu, Pohjois-Suomi, Finland The material reflects the author's views. Managing Authority of the Community Initiative Programme INTERREG IIIC East Zone is not liable for any use that may be made of the information contained. 14