PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi"

Transkriptio

1 INTERREG IIIC Operation Interregional Entrepreneurial Teams (3E0010I E-teams) PK-sektorin tukijärjestelmän muutosten käyttöönottostrategia E-TEAMS hankkeen erityisellä toiminta alueella, Pudasjärvi ja Taivalkoski, Suomi Syyskuu 2007

2 Tämä dokumentti on tuotettu osana Interregional Entrepreneurial Teams (E-Teams) projektia, yhteistyössä puolalaisen The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice yliopiston kanssa. Projekti on saanut osarahoituksen Euroopan Unionin INTERREG IIIC East yhteisöaloitteesta. Tämän dokumentin on tuottanut: Gottfried Effe Koulutus-ja tutkimuspalvelut Oulun Yliopisto 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUEELLINEN RAKENNE Pohjois-Pohjanmaa Oulunkaaren seutukunta Koillismaa Pudasjärvi ja Taivalkoski 6 2. E-TEAMS KOHDEALUEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT Oulunkaaren kehittämisstrategia Koillis-Suomen aluekeskusohjelma Alueen kehittämisen haasteita 8 3. PK-YRITYSTEN TUKEMINEN ALUEELLA Tarjolla olevat tukipalvelut Haasteet ja ongelmat alueella E-TEAMS POHJOIS-SUOMI yleiskuvaus E-Teams hankkeen aikana esiinnostettua erityistä strategista huomiota Alueellisen tukijärjestelmän kohdistuvia erityisesti odotuksia Taustastrategiat ja kohdealue Tavoitteet ja prioriteetit Suunnitellut ja toteutuvat toimet ja toimijat JATKOTOIMET E-TEAMSIN JÄLKEEN 13 3

4 1. ALUEELLINEN RAKENNE 1.1 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan maakunta, jota eurooppalaisessa kontestissa kutsutaan Oulun maakunnaksi (Oulu Region). Pohjois-Pohjanmaa on ilmeiltään elävä ja vaihteleva, monimuotoinen maakunta. Lännessä komeat pohjalaiset lakeudet. Suurimmat kaupungit ovat Pohjanlahden rannikolla. Itään päin suunnistettaessa maisemat muuttuu nopeasti. Ensin kumpumaisiksi muotoutuva maa kasvaa jylhiksi vaaroiksi ja lopulta tuntureiksi. Koillisessa sijaitsevat myös monipuoliset matkailukeskukset retkeilyreitteineen, hiihtolatuineen ja laskettelurinteineen. Pohjois-Pohjanmaan itäraja on samalla osa EU:n ja Venäjän välistä rajaa. Erinomaiset liikenneyhteydet ja yhteistyö toisaalla Luoteis-Venäjän talousalueisiin, Arkangeliin sekä Karjalaan ja toisaalla Euroopan osaamiskeskuksiin luovat alueelle vankan aseman idän ja lännen välisenä reittinä. Perinteisten elinkeinojen ohella pohjois-pohjalaiset ansaitsevat leipänsä suunnittelemalla ja valmistamalla maailman parhaita tuotteita kaikkialle maailmaan. Hi-tech, teräs- ja paperiteollisuus, biotekniikka sekä ensiluokkainen koulutus ovat pohjoiseurooppalaisen maakunnan arvostetuinta osaamista. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pääkaupunki Oulu on Suomen toinen pääkeskus ja samalla kansainvälisesti tunnettu teknologiakeskus. Pohjois-Pohjanmaan maapinta-ala on km2 ja asukasluku henkilöä. 4

5 1.2 Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta on viiden Oulun ympäristökunnan muodostama kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Ii ja Kuivaniemi yhdistyivät Iin kunnaksi. Ylikiiminki puolestaan liittyy Ouluun vuoden 2009 alusta lukien. Oulunkaaren seutukunnassa on yhteensä noin asukasta. Asukasmäärältään suurin kunta on Pudasjärvi, jossa on noin 9200 asukasta. Pienin kunta on Yli-Ii noin 2000 asukkaalla. Seutukunnan väkiluku on laskenut vuodesta 1995 alkaen. Vuonna 2006 Iin ja Ylikiimingin kuntien väestömäärä on kasvanut. Suhteellisesti eniten asukkaita menettää Pudasjärvi. Seutukunnan maapinta-ala on ,5 km2. Seutukunnan vahvuudet ovat Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, palvelurakenne ja tietoverkot, luonnonvarat sekä seudullinen yhteistyö. Oulun läheisyys on Oulunkaaren seutukunnan vahvin vetovoimatekijä. Lähes kaikki ylikunnalliset palvelut haetaan Oulusta. Myös elinkeinojen kehittymisen näkökulmasta lähimarkkinat sijaitsevat Oulussa. Lisäksi Oulu on alueen logistinen keskus. Luonnon ansiosta matkailulle eri muodoissaan on seutukunnassa hyvät mahdollisuudet. Matkailullisesti merkittäviä alueita seutukunnassa ovat esimerkiksi Rokua Utajärvellä, Syöte Pudasjärvellä, Kierikki Yli-Iissä ja Merihelmi Iissä. 1.3 Koillismaa Koillismaan (Kuusamo Region) talousalueen muodostavat Kuusamon kaupunki sekä Taivalkosken ja Posion kunnat asukkaan talousalue Oulun ja Lapin läänien rajalla - Strategisesti merkittävä sijainti EU:n koillisena porttina Venäjän rajalla - Elinkeinoelämän painopisteet: matkailu, puunjalostus, elintarviketuotanto sekä metalli- ja tietoteollisuus Kuusamo-Taivalkoski-Posio alue on vetänyt puoleensa ihmisiä jo vuosisatoja ja edelleen se ihastuttaa ja yllättää monipuolisuudellaan, palveluillaan ja ainutlaatuisella kauneudellaan niin vierailijat kuin asukkaatkin. Ainutlaatuisen erämaan keskellä sykkii elämä, joka hakee inspiraatiota ympäröivästä luonnosta ja tukea kasvulle kansainvälistymisestä. 5

6 1.4 Pudasjärvi ja Taivalkoski Pudasjärvi: - asukasluku: n kokonaispinta-ala: km 2 - maapinta-ala: km 2 - vesipinta-ala: 229 km2 - etäisyys Oulusta: 90 km koilliseen - elinkeinorakenne: - palvelut 56% - maa- ja metsätalous 14% - teollisuus 14% - muut 16% - tärkeimmät työllistäjät: - Kontiotuote Oy - Profin Tuotanto Oy - Pudasjärven kunta Taivalkoski: - asukasluku: kokonaispinta-ala: km 2 - maapinta-ala: km 2 - vesipinta-ala: 133 km 2 - etäisyys Oulusta: 150 km koilliseen - elinkeinorakenne: - palvelut 40 % - maa-, metsä- ja kalatalous 17,3% - teollisuus 11,2% - muut 31,5 % - tärkeimmät työllistäjät: - Telatek Oy - Ulean saha (Pölkky Oy) - Taivalkosken kunta Pudasjärvi ja Taivalkoski sijaitsevat kahden voimakkaasti kehittyvän keskuksen, Oulun ja Kuusamon välissä. Ne eivät ole vielä kyenneet hyötymään merkittävästi näiden keskusten kehityksestä. Pudasjärven ja Taivalkosken osalta muuttoliike pysyy tappiollisena vuosi vuodelta ja työllisyystilanne paranee äärimmäisen hitaasti. Pudasjärvi on tehnyt strategisen päätöksen lähentyä Oulun aluetta ja liittynyt osaksi Oulunkaaren seutukuntaa. Kehittyvän Oulunkaaren osana Pudasjärvellä voikin tulevaisuudessa olla paremmat edellytykset taistella muuttotappiota ja työttömyyttä vastaan, mikäli erityisesti Oulun säteilyvaikutusta voidaan hyödyntää. Toisaalta nyt näyttää siltä, että käynnissä olevat osaamiskeskusohjelmat jättävät Pudasjärven lähes kokonaan huomioimatta. Uhkakuvana voidaankin nähdä Pudasjärven jääminen jatkossakin kahden seutukunnan ja kehittyvien keskusten väliin ja epäedullisen kehityksen kääntyvän voimakkaaseen syöksykierteeseen. Taivalkoski on tehnyt strategisen päätöksen jatkaa itsenäisenä kuntana, joka toimii Koillismaan seutukunnan osana. Kiinteä yhteistyö Kuusamon kaupungin kanssa on välttämättömyys mm. kuntapalveluiden tuottamisessa sekä elinkeinojen kehittämisessä. Toisaalta yhteistyö Kuusamon kanssa mahdollistaa Taivalkoskelle pääsyn mm. osaamiskeskusohjelmiin, toisaalta uhkakuvana on jäädä kehityksessä Kuusamon varjoon. Haja-asutusalueiden uhkakuvien torjumiseksi on mm. maakunnallisissa suunnitelmissa painotettu alueiden erikoistumista vahvuusalueiden kehittämiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Tätä periaatetta ollaan toteuttamassa myös Oulunkaren ja Koillismaan seutukunnissa kuntien erikoistumisen muodossa ylikunnallisten palveluiden tuottamisessa. 6

7 2. E-TEAMS KOHDEALUEEN KEHITTÄMISSTRATEGIAT 2.1 Oulunkaaren kehittämisstrategia Oulunkaaren seutukunnan kehittämisen vahvuudet ovat Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, palvelurakenne ja tietoverkot, luonnonvarat sekä seudullinen yhteistyö. Seutukunnan visiona 2010 on, että Oulunkaari on maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta hyödyntävä, osaavien ihmisen ja yritysten moderni maaseutu. Alueen erityinen voimavara- ja vetovoimatekijä on mereltä erämaatunturialueelle ulottuva rikas luonto sekä siihen perustuva ympäristön ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Kehittämisohjelma 2010 jakaantuu kolmeen toimintalinjaan, jotka ovat elinkeinot, kunta- ja hyvinvointipalvelut sekä yhteistyö ja verkostot. Jokainen toimintalinja sisältää useita toimenpidekokonaisuuksia, joita toteutetaan hankkeiden avulla. Seutukunnan merkittävimpiin tulevaisuuden haasteisiin kuuluu riittävän väestön määrän ja tasapainoisen väestörakenteen säilyttäminen. Peruspalvelujen turvaaminen on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen haaste. Tämä on mahdollista vain siten, että alueen elinkeinotoiminta kehittyy ja työllistää monipuolisesti alueen asukkaita. Elinkeinojen kehittämisessä seutukunnan keskeisenä painopisteenä on profiloitua alueena energiatuotannon kehittämiseen (bioenergia, ml. vesivoima ja tuulivoima) ja saada seudullinen energiatoimisto Oulunkaarelle edistämään biopolttoaineiden ja - energian käyttöä ja tuotantoa sekä yhteistyötä koko maakunnan alueella. Luonto- ja matkailuympäristön kehittämisessä on keskeistä kulttuuri-, luonto- ja elämysmatkailureitistön sekä kansainvälisen matkailuverkoston ja -markkinoinnin luominen ja kehittäminen. Toisena painopistealueena on jokien vesiympäristön tilan selvitys, kehitysmahdollisuudet ja kuntoon saattaminen. Hyvinvointi- ja peruspalveluissa on painopisteenä Oulunkaaren hyvinvointimallin 2010 toimeenpano kunta- ja hyvinvointipalvelujen uudistamisessa sekä väestön hyvinvoinnin kehittämisessä ja aktiivisessa vaikuttamisessa. Kehittäminen kohdistuu palveluihin liittyviin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin sekä muutosjohtajuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen. Alueiden toimintamallien kehittämisessä on tärkeää Oulu-Kajaani - kehittämisvyöhyke, Bothnian Arcin toiminta, mukanaolo ja jäsenyys aluekeskusohjelmassa (1+4) sekä polisverkoston (Micropolis, Humanpolis, Pohjantähti) toiminnan kehittäminen. 2.2 Koillis-Suomen aluekeskusohjelma Koillis-Suomen Aluekeskuksen tavoitteena on, että Koillis-Suomi on vuonna 2010 Euroopan paras luontoon tukeutuvan osaamisen ja yrittämisen alue. Elinvoimaisen aluekeskuksen kärkinä ovat kansainvälinen matkailu ja tietoyhteiskunnan 7

8 palvelutuotanto, mutta myös puuteollisuuden, alkutuotannon, hyvinvointipalveluiden ja jalostavan teollisuuden kehittämiseen panostetaan. Koillis-Suomen aluekeskusohjelma pohjautuu vahvasti alueen elinkeinostrategiaan Koillis-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategiana on vahva usko omiin vahvuuksiin globalisaatiota hyödyntäen. Alueen upea luonto, uusiutuvat luonnonvarat, osaaminen ja kaukokatseiset yrittäjät yhdistettynä uuteen teknologiaan ja taitavaan verkottumiseen pitävät alueen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena. Alueen sisämarkkinoiden pienuudesta johtuen tähdätään tuotannollisessa toiminnassa vientiin ja matkailussa kansainvälisen matkailun voimakkaaseen kasvuun. Aluekeskusohjelmassa kehityksen kärjiksi valituilla toimialoilla kansainvälinen matkailu, tietoyhteiskunnan sähköiset palvelut, puuhun perustuva tuotanto ja innovaatiot - mennään rohkeasti eteenpäin. Samalla pidetään huolta maa- ja metsätaloudesta, kaupallisista palveluista sekä hyvinvointipalveluista. Toimialojen rajapintoihin haetaan ennakkoluulottomasti uusia innovaatioita esim. hyvinvointimatkailu. Osaamista vahvistetaan Koillis-Suomen osaamisstrategian mukaisesti yhteistyöllä yliopistojen, tutkimusasemien, ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutustahojen kanssa sekä verkottumalla kansallisten ja globaalien osaamisverkostojen kanssa, toiminnassa on vahvasti mukana yrityskenttä. Juuret luonnossa oksat Euroopassa - Koillis-Suomen aluekeskusohjelman tavoitteena on vahvistaa alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa, luoda alueesta elinvoimainen ja lisätä alueen sosiaalista pääomaa. 2.3 Alueen kehittämisen haasteita E-Teams projektissa perehdyttiin edellä kuvatun alueen toimintaan ja kehittymiseen alueella toimivista yrittäjistä muodostuvan pienen aktiiviryhmän, yrittäjätiimin (E- Teamin) näkökulmista katsoen. Pudasjärven ja Taivalkosken väestökehitys on viimeisten vuosien aikana ollut selvästi negatiivinen: syntyvyys on laskenut ja poismuutto on voimistunut. Alueelta muuttavat erityisesti nuoret ja työikäiset. Kehitystä selittäviä tekijöitä ovat mm. maatalouden voimakas murros, peruskoulun jälkeisten jatkokoulutuspaikkojen puute sekä pitkäaikainen, korkea työttömyysaste. Oulu voimakkaana kasvukeskuksena imee työikäistä väestöä pois ainakin Pudasjärveltä. Toisaalta suhteellisen lyhyt etäisyys Ouluun tekee mm. kiinteiden jatkokoulutuspaikkojen saamisen alueelle lähes mahdottomaksi. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, että paikkakunnalle jäävän aikuisväestön koulutustaso on matalahko, sillä jatko-opiskelupaikkojen perässä muuttavat nuoret eivät useinkaan palaa paikkakunnalle. Paluumuuttoa harkitsevat kokevat koulutusta vastaavan työn löytymisen kotipaikkakunnalta vaikeaksi. Samanaikaisesti esimerkiksi teollisuustuotantoyritykset kamppailevat esimiestason tehtäviin vaadittavan korkea-asteen koulutuksen suorittaneen työvoiman rekrytointiongelmien parissa. Pudasjärven ja Taivalkosken tulevaisuus näyttääkin huolestuttavalta, ellei tilanteeseen pystytä vaikuttamaan. Erilaisilla kehittämistoimenpiteillä pyritään löytämään ja toteuttamaan keinoja valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi: kuntien imagoa pyritään kohottamaan, palvelutuotanto turvaamaan sekä vaikuttamaan työllisyyden myönteiseen kehittämiseen elinkeinoelämää tukemalla ja monipuolistamalla. 8

9 Alueellinen kehittäminen tapahtuu edelleen ohjelmaperusteisesti. Ulkoisen toimintaympäristön muutoksesta aiheutuviin haasteisiin vastaaminen on pitkälti alueiden omissa käsissä. Kunnissa ja seutukunnissa on sopeuduttava mm. moniin EU:sta ja lainsäädännöstä aiheutuviin muutosvaatimuksiin. Aivan oleellisen tärkeää on kuitenkin se, että kunnissa päästään aktiiviseen tulevaisuuden tekemiseen passiivisen sopeutumisen sijaan. Tämä on iso ja erityisen tärkeä haaste muuttotappion ja vaikean työttömyyden alueilla. Haasteeseen vastaaminen edellyttää mm. tulevaisuuden ennakointia, uusien toimintavalmiuksien hakemista uusilla toimintamalleilla ja onnistunutta verkostoitumista. 3. PK-YRITYSTEN TUKEMINEN ALUEELLA 3.1 Tarjolla olevat tukipalvelut Suomessa yritystoimintaa ja elinkeinoelämää pyritään edistämään useilla eri tasoilla, mm. seuraavien organisaatioiden toimesta: - kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työvoimahallinto (mm. Tekes ja TEkeskukset) - maakuntien liitot - seutukunnnat ja kunnat - elinkeinoyhtiöt seudulliset, useiden kuntien yhteiset sekä kunnalliset - kuntien elinkeinotoimi - muut kehittämisorganisaatiot, joiden tavoitteena on elinkeinoelämän tukeminen - yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset - kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt. Suomessa kunnat tukevat elinkeinoelämää tarjoamalla erilaisia palveluita alueillaan toimiville yrityksille. Yleensä palvelutarjonta käsittää yritystoimintaan liittyvää neuvontapalvelua, toimi- ja tuotantotilaratkaisuja sekä joskus jopa lainarahaa kunnalle strategisesti merkittävissä tapauksissa, jne. Kunnallisen elinkeinotoimen palveluita tai niiden sisältöä ei säädellä lailla tai asetuksilla, vaan palvelun sisällöstä päättää sitä tuottava organisaatio. Tästä johtuen palvelutarjonnan sisältö ja laajuus onkin varsin kirjavaa. Kunnallisten elinkeinopalveluiden rinnalla erilaiset yhtiömuotoisesti toimivat kunnalliset elinkeinoyhtiöt sekä erilaiset ulkoistetut asiantuntijapalvelut ovat yleistyneet erityisesti 2000-luvulla. Kuntien rooli elinkeinoelämän edistäjänä ja tukijana on muuttumassa vähitellen strategiseksi suuntaviivoja määrittäväksi ja konkreettisesta palveluntuotannosta vastaavat tehtävään erikoistuneet yritykset kuntien virkamiesten sijaan. Seutukuntaorganisaatiot pyrkivät usein toimimaan koordinaattorina kuntien yhtenäisen, joskus myös yhteisessä elinkeinostrategiaprosessissa. Kehityksen eteneminen koko valtakuntaa tarkastellen on varsin eritahtista. Näin myös Pohjois-Pohjanmaalla sekä Oulunkaaren ja Koillismaan seutukuntien alueella. Oulunkaaren seutukunnan alueella elinkeinotoimen kehittämistä koordinoi seudullinen elinkeinotiimi, joka koostuu kuntien elinkeinojohtajista tai muista toimialueen vastuuhenkilöistä. Oulunkaaren kunnista vain Pudasjärvellä on elinkeinojohtajan virka, Utajärvellä tehtävää hoitaa kehitysjohtaja, Yli-Iissä ja Ylikiimingissä tehtävää hoitavat muut virkamiehet oman toimensa ohella. Iin kunta on ulkoistanut tehtävän 9

10 paikkakunnalla toimivalle Pohjois-Suomen Multipolisverkostoon kuuluvalle kehitysyhtiölle. Koillismaalla kuntien ja seudun tuottama elinkeinojen kehittämispalvelut on yhdistetty kuntien omistamaan kehitysyhtiöön. Naturpolis Oy - Nordic Business Center on Kuusamon kaupungin ja Taivalkosken sekä Posion kuntien omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö. Naturpolis tarjoaa yrityspalveluita Kuusamo-Taivalkoski-Posio alueella. Yrityspalvelupisteet sijaitsevat Kuusamon keskustan välittömässä läheisyydessä sekä Taivalkoskella. Palvelutarjontaan kuuluu: - Yritysneuvonta - Yrityshautomo- ja yrityskehityspalvelut - Yritysten kehittämishankkeet - Maaseudun kehittämispalvelut - Sijoittumispalvelut ja toimitila-asiat - Yrittäjätapaamiset- ja tapahtumat, mm. säännöllinen Business Breakfast, yrittäjien aamiaistilaisuus - Yrittäjäkoulutus ja yrityksille suunnatut koulutuspaketit - Kuusamon seudun markkinointi 3.2 Haasteet ja ongelmat alueella Kuten edellä esitetystä voidaan havaita, on yritystoiminnan ja tukemiseen ja kehittämiseen tarjolla varsin laaja kirjo erilaisia palveluita ja palveluntuottajia. Kaikki edellä kuvatut palvelut ovat tarjolla myös harvaanasutuilla ja etäällä kasvukeskuksista toimiville yrittäjille ainakin teoriassa, eikä useinkaan lähellä yrittäjää. E-Teams tapaamisissa on selkeästi noussut esille tosiasia, että palvelun tarjonnan ja kysynnän kohtaamisessa on olemassa ongelmia. Toisaalta yrittäjät eivät löydä palvelua tai apua omiin kehittämishaasteisiinsa. Toisaalta palveluntarjoaja eivät saa kontaktia yrityksiin eikä palveluille tunnu olevan kysyntää. Ongelma tuntuu korostuvan erityisesti ruraaleilla alueilla. Suurimmat puutteet aiheutuvat palveluiden vaikeasta saavutettavuudesta. Fyysistä välimatkaa suurempi este tuntuu olevan toisaalta se, etteivät yrittäjät tunne tarjolla olevia palveluita tai kokevat niiden saavuttamisen liian hankalaksi. Toisaalta virkamiestyönä usein oman tehtävänsä ohella palveluita tuottavat henkilöt eivät välttämättä omaa riittävää asiantuntemusta yrittäjien usein hyvin monimuotoisiin ja haastavien onglmatilanteiden ratkaisemiseksi. Tuloksena on helposta ja liian usein tilanne, jossa virkamies ei saavuta yrittäjiä eivätkä yrittäjät lähesty virkamiestä ongelmissaan. Joissakin tapauksissa tämä on yritysten kasvua hidastava, jopa estävä tekijä. 4. E-TEAMS POHJOIS-SUOMI 4.1 yleiskuvaus E-TEAMS hanke (Interregional Entrepreneurial teams, alueiden väliset yrittäjyystiimit) on EU:n Interreg IIC ohjelman osarahoittama hanke, jossa 10 aluetta Euroopassa on yhteisellä benchmarkkaus ja vertaisoppimisohjelman avulla pyrkinyt kehittämään parempia pk sektorin ukijärjestelmän käyttöä. Hankkeen yhtenä toimintana on luotu eri alueille niiden lähtökohdista lähteviä uudenlaisia työmuotoja, joiden avulla alueen 10

11 elinkeinoelämää autetaan eteenpäin. Yleisenä taustana on koko Pohjois- ja Itäsuomea koskettanut rakennemuutos 90-luvun alusta alkaen. Sen mukaan erityisesti alhainen väestöntiheys, alueiden väliset sisäiset muuttoliikkeet Suomessa ja taloudelliset epätasaiset kehitykset ovat johtaneet voimistuvaan maaseutujen ja kaupunkiseutujen erilaisuuteen myös taloudellisessä ja elinkeinojen kehityksessä. Aluekeskusohjelmat ja erilaiset kehittämisohjelmat ovat alueiden kehityksen teinnäyttäjinä 90-luvun puolivälistä alkaen. Erityisesti Pohjois-Suomessa Multipolisverkoston rakentaminen on pyrkinyt levittämään uudenlaisia kehityssuuntia vahvojen kaupunkikeskusten ulkopuolelle. Käytännössä Oulun vahva kehitys ei toivotulla tavalla vaikuttanut (vielä) alueelisten keskusten kuten esimerkiksi Pudasjärven alueeseen. Tämänkaltaistwen alueiden haasteet ovat erliaset: vähenevä väestö, korkea työttömyys ja kehityksen tason alhaisuus. Siitä huolimatta yritykset kaupunkikeskusten ulkopuolella ovat usein yhtä innovatiivisia kuin kasvukeskuksissakin. 4.2 E-Teams hankkeen aikana esiinnostettua erityistä strategista huomiota E-Teams hankkeen aikana on toiminunt sekä E-Teams ryhmä (yrittäjätiimi), ja MAP ryhmä (Multi-Actor-Partnership, kehittäjien, viranomaisten ja päätöstentekijöiden ryhmä) joka pohtii elinkeinoelämän tukijärjestelmän ja tukimuotojen parantamista ja yleensäkin mahdollisuuksia elinkeinojen laaja-alaisesen tukijärjestelmän tehostamista. Lisäksi voitiin vertaisoppimisellä hakea uusia ideoita ja toimintamuotoja kansainvälisen vertailualueen avulla. Pohjois-Suomen ja Pudasjärvi Taivalkosken alueen ryhmien toiminnassa on noussut useita alueen kehittymisen osalta keskeisiä kysymyksiä, joihin haettiin oittain mahdollisuuksia eteenpäinviemiseen. Sekä yrittäjätiimi että päättäjätiimi kokoontuivat useampaan kertaan, useimiten kuienkin saman pöydän ääreen. Myös vertaisoppimisen tutustumismatkoille osallistui sekä päättäjiä, viranomaisia että yrittäjiä. Seuraavassa tiivis listaus keskeisistä ja strategisesti tärkeäksi katsotuista eihepiireistä, joihin pohdittiin myös joitakin toimenpiteitä tai kehittämishankkeita. - Yrittäjyyshengen parantaminen ja yrittäjyyden profiilin nostaminen alueelle - Ilmapiiri ja yhteistyö yrittäjien, päätöksen tekijöiden ja julkishallinnon välillä - Yrittäjien ikääntyminen - Nuoret ja yrittäjyys 4.3 Alueellisen tukijärjestelmän kohdistuvia erityisesti odotuksia - Koulutus, valmennus ja coaching - Tietotaidon siirto ja T&K-tuki -Tukien ja rahoituksen saanti 4.4 Taustastrategiat ja kohdealue - Pohjois-Suomen kehitysstrategia Tärkeimpänä kehityksen moottorina Pohjois-Suomen kehitysstrategiassa nähdään osaaminen ja sen tason nostaminen Pohjois-Suomessa. Tästä on saatu hyviä tuloksia, esimerkiksi yliopistojen voimavarojen ja yhteistyön lisääntyminen sekä strategiassa esitetyn Multipolis-verkoston kehittyminen ja laajentuminen koko Pohjois-Suomeen. 11

12 - Multipolis-verkosto Multipolisverkosto - ajatuksen toiminta on jalostunut Pohjois-Suomen osaamiskeskittymien verkostoksi. Oulun yliopiston ja Technopolis Oyj:n kehittämää toimintamallia leviää koko Pohjois-Suomen alueelle järjestäytyneesti verkoston yhteistyöllä. Myös Pudasjärvi Taivalkosken alueelle on ajatuksia tehostaa toimintamallin vaikutus. - Aluekeskukset ja aluekeskusohjelmat Aluekeskusohjelman tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Hankealue on kahden aluekeskuksen välimaastossa ja leikkauspintaa löytyy molempiin suuntiin. Aluekeskusohjelmalla tuetaan myös ohjelma-alueita ympäröivien seutujen kehitystä. - Alueelliset kehittämisohjelmat Hanke-alueelle vaikuttavat myös maakunnnan kehittämisohjelma sekä erityisesti seutukunnan kehittämisohjelma. -Yliopistoyhteistyö ja sen Triple-Helix-rooli Ylioiston vaikuttavus ja kehittäjärooli on vahvistunut laajalla alueella koko Pohjois- Suomessa, erityisesti kasvukeskuksissa. Myös sen oma toimintaverkosto, esim. tutkimusasemat ja tutkimusasiamiesverkosto sekä koulutus ja kehitystoiminta a täydennyskoulutus, aluetutkimus, mutta myös esim. t&k toiminta vahvistuvat edelleen myös maaseutumaisilla alueilla Hankkeen toiminta on fokusoutu erityisesti Oulun läänin Oulunkaaren ja Koillismaan alueille, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntiin. 4.5 Tavoiotteet ja prioriteetit Yrieset tavoitteet: - Eleinkeinoelämän tukeminen keskusten ulkopuolella - Innovaatiojärjestelmän tukeminen ja vahvistaminen kasvukeskusten ulkopuolella - Uusien ratkaisujen etsiminen ultraperiferisille alueille - kansainvälistymisen edistäminen Asetetut prioriteetit - T&K tukitoimet - Nuori sukupolvi - Maaseutumaisten alueiden yrittäjyys - Yrittäjien hyvinvointi - Yhteistyö: Tutkimus, koulutus, tukimuodot, ja innovatiotoiminta 4.6 Suunnitellut ja toteutuvat toimet ja toimijat Toimet tavoitteiden saavuttamiseen: - Young Ideas kilpailu - Yrityshautomoaktiviteetit alueella - Multiopolisverkostoon osallistuminen - Hyvinvointifoorum yrittäjille - Sukuplvenvaihdoshankkeita Alueelliset toimijat: - Koulutus- ja kehittämiskeskus Pohjantähti - Alueen (seutukuntien) kehittämiskeskus - Oulun yliopisto (E_Teamsissa identifioitujen tarpeiden perusteella) 12

13 - Toimet ja suunnitelmat toteutetaan pitkälti yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa 5. JATKOTOIMET E-TEAMSIN JÄLKEEN E-Teams hankkeen aikana on jo käynnistety joitakin toimintoja ja ohjelmia, jotka edistävät alueen kehittymistä eri elinkeinoaloilla. Niitä on lyhyesti kuvattu edellä. Erillisillä hankkeilla ja yhteistyöverkostojen kautta on identifioitu muutamia teemoja ja noussut aloitteita, joihin haetaan pitempiaikaisia toteuttamismahdollisuuksia. - Triple Helix malli käytäntöön - Kasvun ja kansainvälistymisen esteiden identifiointi ja sen tuki - johtaminen, markkinointi, kieli ja kulttuuritaidot - nykyisen tukijärjestelmän byrokraattisten rajojen ylittämisen - Koulutus ja valmennus, coaching - riskirahoitus, venture capital Muut pitkän tähtäyksen toimet ja joitakin ideoita E-Teams konseptin jatkamiseen alueella ovat esimerkiksi yliopistoyhteistyö, koulutuksen ja valmennuksen täsmätarpeiden määrittäminen ja niihin haasteisiin vastaaminen, tukijärjestelmän lähentäminen yrittäjille ja siten byrokraattisuuden esteiden madalloittaminen ja myös rahoitusinstrumenttien sopeuttaminen. Myös kansainvälistyminen on alueen elinkeinoleämälle jatkuvasti kasvava teema ja osittain elinehto. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiot esteiden identifiointiin yrityslähtöisesti ja sen monipuolisten tukimahdollisuuksien hyödyntäminen. E-Teams hankkeen aikana perustetut yrittäjä- ja päättätiimit pidettiin yleensä melko mielekkäänä, hyödyllisenä ja tärkeänä ja mietittiin tämäntyyppisen toiminnnan jatkamista muodossa taikka toisessa. Kontakti Gottfried Effe E-TEAMS aluekoordinaattori Oulun Yliopisto Koulutus- ja tutkimuspalvelut Pentti Kaiterna katu Oulun yliopisto p

14 INTERREG IIIC East operation Interregional Entrepreneurial Teams 3E0010I E-teams aims at creating European platform with sustainable regional and interregional organisational structures for SME support with a specific focus on internationalisation. Duration: - September 2004 December 2007 Lead Partner: - The Karol Adamiecki University of Economics in Katowice, Slaskie, Poland Project Partners: - Bautzen Innovation Center, Sachsen, Germany - Coventry University Enterprises Ltd., West Midlands, UK - Incubator of New Enterprises of Chania, Kriti, Greece - Institute Pedro Nunes, Centro, Portugal - Klaipeda Regional Development Agency, Lithuania - Södertörns högskola University College, Stockholm, Sweden - Terrassa City Council, Catalunya, Spain - University of Girona Technological Trampoline, Catalunya, Spain - University of Oulu, Pohjois-Suomi, Finland The material reflects the author's views. Managing Authority of the Community Initiative Programme INTERREG IIIC East Zone is not liable for any use that may be made of the information contained. 14

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN OULUNKAAREN SEUTUKUNNAN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN 1. Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta on kuuden Oulun ympäristökunnan muodostama kuntayhtymä. Jäsenkunnat ovat Ii, Pudasjärvi,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Oulunkaaren elinkeinostrategia 2013-2016

Oulunkaaren elinkeinostrategia 2013-2016 Oulunkaaren elinkeinostrategia 2013-2016 23.5.2013 Ari Alatossava, Mikko Kälkäjä, Asko Merilä, Veijo Rautiainen, Ilkka Pirttikoski, Leena Pimperi-Koivisto, Anu Vuorinen Elinkeinoja kehitetään Oulunkaarella

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia

Lisätiedot