5.2. Viheralueiden jakautuminen eri hoitoluokkiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.2. Viheralueiden jakautuminen eri hoitoluokkiin"

Transkriptio

1 20 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Hoitoluokat C4 (talousmetsä) ja B2 (käyttöniitty) eivät ole Espoossa käytössä, eivätkä myöskään C- hoitoluokkien alaluokat (Espoon kaupunki, muistio , Uudet hoitoluokat). Tässä suunnitelmassa mukana olevat alueet kuuluvat B- ja C-hoitoluokkiin, koska suunnitelma on laadittu vain luonnonmukaisille viheralueille. Maisemanhoitoluokitus on jätetty tässä suunnitelmassa vähemmälle huomiolle. Kuviot on luokiteltu maisemanhoitoluokkiin Espoon keskus Kauklahti Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa käytetyn luokituksen mukaisesti (Espoon kaupungin tekninen keskus 2004), mutta niitä ei ole esitetty tässä raportissa Viheralueiden jakautuminen eri hoitoluokkiin Taulukossa 3 ja kuvassa 9 on esitetty viheralueiden jakautuminen eri hoitoluokkiin. Suunnittelualueen viheralueiden pinta-alasta yli 70 hehtaaria kuuluu C-hoitoluokkiin. Hoitoluokkaan C1 kuuluu noin kolmannes ja hoitoluokkaan C2 saman verran. Hoitoluokkaan C3 kuuluu noin 5% viheralueista. B- hoitoluokkiin kuuluu yhteensä noin viidennes viheralueiden kokonaispinta-alasta. Maankäytön muutosalueita, eli nk. R-alueita suunnittelualueen viheralueista on noin 6 hehtaaria (kuviot 65 74, 177 ja 6,0 % 6,1 % 8,1 % 6,1 % B1 Maisemapelto B3 Maisemaniitty ja laidunalue 4,1 % 2,2 % 2,2 % B3, R Maisemaniitty ja laidunalue, maankäytön muutosalue B4 Avoin alue ja näkymä 0,3 % 0,9 % B4, R Avoin alue ja näkymä, maankäytön muutosalue B5 Arvoniitty C1 Lähimetsä C1, R Lähimetsä, maankäytön muutosalue 33,5 % C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä 30,1 % C2, R Ulkoilu- ja virkistysmetsä, maankäytön muutosalue C3 Suojametsä 0,2 % C5 Arvometsä 240). R on merkitty näille kuvioille täydentävänä hoitoluokkana / käyttöluokkana. Kuva 9 Viheralueiden jakautuminen eri hoitoluokkiin. Kuvassa on esitetty suunnittelualueen eri hoitoluokkien ja maankäytön muutosalueiden pinta-alat prosentteina. Hoitoluokkaan C5 (arvometsä) viheralueiden pinta-alasta kuuluu noin 6 %. Viherympäristöliiton määrittelyn mukaan arvometsä on tärkeä ja arvokas metsä, joko maisema-, kulttuuri-, monimuotoisuusarvojen tai muiden ominaispiirteiden vuoksi. Arvometsää hoidetaan alueen arvon ja ominaispiirteiden vaatimalla tavalla, mahdollisen erillisen suunnitelman mukaisesti (Viherympäristöliitto ry

2 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma ). Suunnittelualueen arvometsät ovat ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita, jotka on tarkoitus jättää suunnitelmissa hoidon ulkopuolelle, lukuun ottamatta vaarallisten puiden poistoa virkistysreittien varsilta. Virkistysreittien reunat kuuluvat siis arvometsissäkin hoidon piiriin siltä osin, kuin hoitotoimenpiteet voidaan perustella turvallisuussyin. Taulukko 4 Hoitoluokkien pinta-alat suunnittelualueella Hoitoluokka Pinta-ala (ha) B1 Maisemapelto 7,3 B3 Maisemaniitty ja laidunalue 5,5 B3, R Maisemaniitty ja laidunalue, maankäytön muutosalue 2,0 B4 Avoin alue ja näkymä 2,0 B4, R Avoin alue ja näkymä, maankäytön muutosalue 0,3 B5 Arvoniitty 0,8 C1 Lähimetsä 27,0 C1, R Lähimetsä, maankäytön muutosalue 0,2 C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä 30,0 C2, R Ulkoilu- ja virkistysmetsä, maankäytön muutosalue 3,7 C3 Suojametsä 5,4 C5 Arvometsä 5,5 Suurin osa suunnittelualueen arvometsistä sijaitsee Friisinmäen alueella (kuviot 209, 210, 212, 213 ja 215). Arvometsäksi on määritelty myös Monikonpuroa ympäröivä metsikkö (kuvio 28). Nämä alueet on luokiteltu arvometsiksi sillä perusteella, että Friisinmäki ja Monikonpuron alue ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimmät alueet suunnittelualueella (ks. luku 4.1.). Lisäksi arvometsäksi on luokiteltu Nuijalan alueella sijaitseva pellonlaitametsikkö (kuvio 135), jolla on runsaasti lahopuuta, ja näin ollen potentiaalia kehittyä monimuotoisuuskohteeksi. Alueen merkitys on virkistyskäytön kannalta vähäinen, sillä se toimii lähinnä suojametsänä. Lahopuun määrä tulee arvometsien alueella lisääntymään sillä kaatuneita runkoja ei poisteta, elleivät ne estä kulkua virkistysreiteillä. Lisääntyvä lahopuun määrä edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja eliölajiston runsastumista alueella. B-hoitoluokan niityistä arvoniityksi luokiteltiin kuvion 126 niitty maisemallisin perustein. 6. HOIDON OHJEISTUS Tässä luvussa käydään läpi suunnitelmassa eri viheralueet ja niille esitetyt hoitotoimenpiteet yleisellä tasolla. Suunnitelman toteuttajille suunnatut tarkemmat hoito-ohjeet on esitetty luvussa 6, Kuviokohtaiset hoito-ohjeet. Hoito-ohjeet on laadittu lähtökohtaisesti metsätalouden kehittämiskeskus Tapion suositusten mukaan (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2006), niitä kaupunkimetsien hoidon tavoitteiden mukaisesti soveltaen. Hoidon suunnittelussa on painotettu etenkin metsien virkistyskäyttöä ja maisemallisia arvoja, sillä Espoon kaupungin metsien hoidolla ei tavoitella taloudellista tuottoa.

3 22 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 6.1. Metsät Suunnitelmassa eniten esitetyt hoitotoimenpiteet olivat taimikonhoito ja alikasvoksen ja/tai pensaskerroksen raivaus. Taimikonhoidolla pyritään estämään monessa kohteessa ylitiheäksi päässeen alikasvoksen riukuuntuminen ja näin ollen säilyttämään metsän kerroksellisuus jatkossakin. Alikasvoksen raivausta ehdotettiin kohteissa, joissa alikasvos oli päässyt liian tiheäksi. Raivauksella pyritään avaamaan näkymiä ja tuomaan esim. maisemapuita tai muita maisemallisia kohteita esiin. Raivausta esitettiin vain niihin kohteisiin, joissa sille oli erityisen vahvat perustelut liiallisen vesomisen välttämiseksi. Jotta päästän tavoiteltuun lopputulokseen, eikä vesominen sulje näkymiä entisestään, raivaus tulee toistaa säännöllisin välein. Hakkuita suunnittelualueelle on suunnitelmassa esitetty varsin vähän. Hakkuista eniten on esitetty harvennushakkuita. Harvennuksia esitettiin sellaisiin kohteisiin, joissa puuston kunto oli liiallisen tiheyden takia selvästi heikentynyt. Varsinaisia uudistamishakkuita ei ehdotettu ollenkaan, vaan uudistamisikäisissä kohteissa pyrittiin metsikön kiertoaikaa jatkamaan vielä yhdellä harvennuksella. Joillakin kohteilla ehdotettiin myös ns. poimintahakkuita. Poimintahakkuussa poistetaan yksittäisiä, huonokuntoisia puita ja näin ollen metsikköä pystytään melko huomaamattomasti uudistamaan ja pitämään se samalla luonnontilaisen kaltaisena. Luonnonmukaisten viheralueiden hoidon keskeisenä tavoitteena on monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden varmistaminen (Espoon kaupunki 2006) ja luonnon monimuotoisuuteen on kiinnitetty jo pitkään huomiota Espoon metsäsuunnittelussa. Yksi keskeisimmistä luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimenpiteistä suunnitelmassa on tiettyjen kuvioiden luokittelu arvometsä-hoitoluokkan C5 (ks.s 18-19). Hoito-ohjeissa on lisäksi suosittu sekametsiä, joita voidaan pitää ekologisesti ns. yhden puulajin metsiä kestävämpinä. Lehtipuulajiston monipuolisuutta on edistetty mm. suosimalla jaloja lehtipuita alueilla, joilla niitä taimettuu luontaisesti. Monilajisuuden ohella hoito-ohjeissa on pyritty metsäkasvillisuuden monikerroksellisuuteen. Puronvarret on jätetty luonnontilaisiksi elinympäristöiksi. Pensaikkoja ja tiheikköjä on lisäksi jätetty sopiviin paikkoihin tilan rajaajiksi ja eläinten suojapaikoiksi. Pensaskerros ehkäisee parhaimmillaan myös kulumista rajaamalla kulkua poluille Avoimet viheralueet Suunnitelmaan kuuluvien viheralueiden pinta-alasta noin 8 % on maisemapeltoa (B1), noin 7,5 % maisemaniittyä ja laidunaluetta (B3), josta noin 2 % maankäytön muutosaluetta (R). Noin 2,5 % kuvioiden pinta-alasta kuuluu luokkaan B4, avoin alue ja näkymä, josta noin 0,5 % on maankäytön muutosaluetta (R). Maisemapeltoa on Nuijalantiestä pohjoiseen ulottuvalla yhtenäisellä alueella (kuvio 132). Maisemaniittyinä hoidetaan pienialaisempia kuvioita sekä em. peltoalueeseen liittyviä pitkänomaisia niittyjä. Yhteinen tekijä näille alueille on niiden merkittävyys ja keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa. Esimerkillisen kaunis ja toimiva niittyalue on kuvioiden 146 ja 147 muodostama kokonaisuus. Näitä niittyjä hoidetaan niittämällä ja paalaamalla, samoin kuin kuvion 126 arvoniittyä. Kuvioiden 161 ja 162 hoitomenetelmänä on murskaus. Noin 50 hehtaaria Espoon kaupungin maisemaniityistä ja pelloista kuuluu nk. niittyprojektin piiriin ja niitä hoitaa luonnonhoitoyksikkö. Muiden niittyjen ja avoimien alueiden hoito kuuluu piiripuutarhurien vastuulle. Suunnittelualueella piiripuutarhurin vastuulla on vain kuvion 162 maisemaniitty. Kuvioiden 177 ja 178 muodostama niitty on sen sijaan hoitamaton, mistä on tullut paljon kielteistä asukaspalautetta kaupungille. Kyseinen alue tulee rakentumaan, joten osaltaan asia ratkeaa uuden maankäytön myötä. Osa niitystä täytyy rakentaa hoidetuksi puistoksi, jolloin alueen käyttö paranee nykyisestä. Lansanpuroa on ruopattu tällä kohdalla aikoinaan, ja ruoppausmassat on jätetty viimeistelemättä ojan pientareille. Ojan luiskat tulee maisemoida. Uusi silta ojan yli on luonteva ja siitä voidaan tehdä myös maisemaan sopiva aihe. Metsäinen keskisaareke kaipaa harventamista, mutta sen säilyminen tulevan rakentamisen keskellä olisi maisemallisesti arvokasta.

4 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 23 Kaikkien niittyjen osalta reunavyöhykkeiden hoitoa voisi ja tulisi parantaa ja monipuolistaa. Erityisen tärkeää tämä on pohjois-eteläsuuntaisen maisemaniitty-peltoalueen osalta (kuviot 146, 174 ja ja 183). Myös Nuijalantiehen rajautuva metsäkumpare on maisemallisesti tärkeä. Sen tärkeitä, kehitettäviä reunavyöhykkeitä muodostavat kuviot 148, 151 ja 152. Reunavyöhykkeiden hoidosta on laadittu hyviä ohjeita, (mm. Laurinen ym. 2004), joita voisi kokeilla em. alueilla. Kyseinen reuna näkyy kauaksi ja on toiminnallisen reitin varrella; siksi reunoja voisi kehittää monikerroksellisina puu-pensasvyöhykkeinä. Esimerkkinä reunavyöhykkeen hoidosta puupilaristoa luomalla toimii oheinen kuvapari (kuva 10). Avoimia B-luokan niittyalueita hoidetaan tällä hetkellä pääosin siten, ettei leikkuujätettä kerätä pois. Alueet niitetään kerran vuodessa. Joillakin kuvioilla heinät paalataan eli kerätään pois. Aiemmin luokkaan B2 kuuluneet niityt luokiteltiin uudelleen Espoon uutta hoitoluokitusta vastaavaksi. Alla on esitetty uudet hoitoluokat kuvioille, joiden hoitoluokka muuttui. B3: kuviot 30, 46, 146, 157, 162, 177, 230 B4: kuviot 24, 29, 117, 137, 154, 170, 179, 185, 192, 194, 201, 202, 233, 238, 240, 242, 250, B5: kuvio Kuviokohtaiset hoito-ohjeet Tässä luvussa on kuvattu tyyppiesimerkkien avulla kuviokohtaisia hoitotoimenpiteitä. Tarkemmat kuviokohtaiset hoito-ohjeet on esitetty liitteen 9 taulukoissa. Taulukon lukua helpottaa liitteen 1 kuvionumerokartta. Kuviokohtaisia tietoja on esitetty myös liitteiden 2-8 teemakartoilla. Teemakartassa 5 erottuvat pääpuulajit ja kuvioittain. Kuvioiden pääpuulajeina vaihtelevat yleisimmät puulajimme mänty, kuusi ja koivu. Muutamilla kuvioilla pääpuulajeina esiintyvät myös haapa, tervaleppä ja paju. Metsiköiden kehitysluokat on esitetty teemakartassa 3. Kehitysluokat kertovat kuviolla kasvavan puuston tämän hetkisen kehitysasteen. Suurin alueen osa suunnittelualueen metsiköistä on kehitysluokaltaan uudistuskypsää eli vanhaa metsää. Kaupunkimetsien kyseessä ollessa uudistuskypsyys ei kuitenkaan merkitse metsän välitöntä uudistamistarvetta, vaan kertoo lähinnä metsikön puuston saavuttaneen läpimitaltaan uudistamiseen vaadittavan järeyden. Pinta-alaltaan seuraavaksi eniten alueella esiintyy varttunutta metsää. Nuorta metsää ja taimikoita alueella esiintyy melko vähän. Kasvupaikkatyypeillä kuvataan metsikön kasvupaikan maaperän ominaisuuksia. Kasvupaikkatyyppi on maaperän kasvutekijöiden summa. Kasvutekijöitä maaperässä ovat ravinteet, rakenne ja maaperän sitoma kosteuden määrä. Alueen kasvupaikkatyypit löytyvät teemakartasta 4. Tuore kangas edusti alueella yleisintä kasvupaikkatyyppiä, mutta myös rehevämpää lehtomaista kangasta esiintyi melko paljon. Kolmas yleinen kasvupaikkatyyppi oli kuivahko kangas. Suunnittelualueen puusto oli pääosin hyväkuntoista. Puustoltaan hyväkuntoisille kuvioille ei ole ehdotettu suurempia hoitotoimenpiteitä. Yksittäisten, huonokuntoisten puiden poistoa ehdotettiin poimintahakkuuna, jos huonokuntoisia puita oli paikoilla, joilla niistä arvioitiin olevan vaaraa alueella liikkuville. Huonokuntoisten puiden poistoa ehdotettiin myös näkyvimmillä paikoilla maisemasyistä. Eniten ehdotettuja toimenpiteitä olivat harvennushakkuut ja erilaiset pienpuuston hoitoon liittyvät toimenpiteet. Uudistamistoimenpiteitä suunnitelmassa esitettiin melko vähän. Istutusta esitettiin harkinnanvaraisena lisätoimenpiteenä, jos ehdotetun taimikonhoidon jälkeen sille ilmenee tarvetta. Istutusta ehdotettiin myös poimintahakkuissa poistettavien puiden tilalle, jos kehityskelpoista taimiainesta ei ollut valmiiksi paikalla.

5 24 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva 10 Ylemmässä kuvassa on esitetty puupilariston nykytila ja alemmassa kuvassa tavoitetila. Lähde: Keskuspuiston pohjoisosan luonnonhoitosuunnitelman lisäliite. Reunametsien hoito- ja kehittämissuunnitelma (Laurinen ym. 2004).

6 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva 11 Hyväkuntoinen kuivahkon kankaan männikkö kuviolla 85. Kuva 12 Kalliomännikkö kuviolta

7 26 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Suunnittelualueelle tyypillisiä ovat kalliomänniköt (kuva 12). Tällaisilla karuilla kasvupaikoilla pääpuulajina on yleensä kitukasvuinen, harvassa kasvava mänty, joten metsänhoidollisille toimenpiteille ei ole tarvetta. Kokoonsa nähden männyt voivat olla tällaisilla kasvupaikoilla hyvinkin vanhoja. Suunnittelualueen kalliomänniköt olivat hyväkuntoisia, eikä niille ehdotettu toimenpiteitä. Toisaalta poikkeuksellisen kuivan kuluneen kesän 2006 jälkeen kuivuustuhot näkynevät ensiksi juuri kalliomänniköissä, sillä kallioperän läheisyyden takia kuivuuden vaikutus on niissä suurempi kuin muilla kasvupaikoilla. Reheviä, järeitä kuusikoita esiintyi suunnittelualueella myös melko paljon (kuva 32). Kuusikon ollessa hyväkuntoinen ei toimenpiteitä ehdotettu. Osalla kuvioista harvennus oli viivästynyt ja puusto jäänyt liian tiheäksi. Kuvan 13 kuusissa on havaittavissa liiallisen tiheyden aiheuttamaa latvuksien supistumista ja siitä johtuvaa pystyyn kuolemista. Kuva 13 Kiireisen harvennuksen tarpeessa olevaa kuusikkoa kuviolla 149. Kuvion 87 (kuva 16) mäntyjen elävän latvuksen osuus on jo huomattavasti supistunut ja näin ollen niiden yhteyttämiskyky heikentynyt. Kuviolle suunnitellulla harvennuksella pyritään lisäämään metsikön elinvoimaisuutta. Kuvion 149 (Kuvat 13 ja 17) reunassa kuuset ovat kärsineet liian nopeasta pienilmasto-olosuhteiden muutoksesta. Tiheän kuusikon reunametsä on jätetty valmentamatta suoritettuun hakkuuseen ja rakentaminen on aiheuttanut kuusikon kuolemisen. Kuusikon reunaa olisi ollut hyvä valmentaa tulevaan hakkuuseen muutamaa vuotta aikaisemmin tehtävällä harvennushakkuulla. Näin olisi voitu lieventää puiden reaktiota suureen muutokseen pienilmasto-olosuhteissa. Harvennuksella olisi myös pystytty vahvistamaan puiden juuristoa ja näin ollen parantamaan niiden tuulen kestävyyttä.

8 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 27 Metsän eteläreunaan on rakenteilla uusi katuyhteys. Lisäksi samaiseen kohtaan on rakennettu kaukolämpölinja vuoden 2006 aikana. Nuijalantie-Friisinmäentien katusuunnitelmassa katualueen pohjoisreunaan on esitetty istutettavaksi luonnonmukaisia, suurikokoisia pensaita ryhminä (marjatuomipihlaja ja rusokuusama). Metsänreunaa voisi kehittää samalla periaatteella istuttamalla kerroksellisesti pensaslajistoa lehtipuumetsityksen ohella. Metsitystainten lisäksi voidaan istuttaa joitakin isompia taimia antamaan alueelle nopeasti ilmettä. Puulajeiksi sopivat koivu ja haapa sekä maisemapuuna vaahtera. Lehtipensaat voivat olla erikorkuisia ja luonnonmukaisia. Sopivia lajeja ovat marjatuomipihlaja, pähkinäpensas, taikinamarja sekä ruso- ja lehtokuusama. Kuva 14 Ideakuva reunavyöhykkeen käsittelystä kuvionumerolla 149. Pohjana Nuijalantie- Friisinmäentien katusuunnitelma.

9 28 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva 15 Kuvion 32 rehevää kuusikkoa.. Kuva 16 Ensiharvennuksen tarpeessa olevaa männikköä kuviolla 87.

10 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 29 Kuva 17 Reunametsän kuuset ovat kuolemassa pystyyn kuviolla 149. Kuusikkoa ei ole valmennettu uutta tielinjaa suunniteltaessa. Kuviolla 281, kuten useilla muillakin samankaltaisilla kohteilla hoitotoimenpiteeksi on esitetty alla kasvavan taimikon hoitoa. Taimikonhoidolla pyritään estämään alikasvoksen liiallisesta tiheydestä johtuva nuorten puiden riukuuntuminen ja säilyttämään näin metsän kerroksellisuus jatkossakin. Metsän kerroksellisuuden säilyttäminen on erityisen tärkeää suurten teiden reunoilla, missä ne toimivat meluja saaste-esteenä. Kerroksellisuudella pyritään lisäämään metsän elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja monilajisuutta sekä maisemallista ja virkistyskäytöllistä arvoa, ns. metsän tuntua. Kuva 18 Pienpuusto on hoidon tarpeessa kuviolla 281.

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena 30 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena Runsaasti käytetyt,

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat 3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0 1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsänhoitotyöt kuvioittain Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren

Lisätiedot

Metsäohjelma 2016 16.11.2015

Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman

Lisätiedot

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2014 2024 Liite 13: Kuioluettelo 05.12.2014 Siu 1 ESPOO / Alue 1 / Metsäsuunnitelma 34 / Lillhemt / Palsta 1 / Lohko 34 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus

Lisätiedot

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KIRJE 1 (7) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Viheralueiden hoitoluokat Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat Mikä on viheralue? Taajaman viheralueita ovat virkistysalueet, puistot, ulkoiluun ja urheiluun liittyvät viheralueet, avoimet niityt,

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti

Lisätiedot

3934/ /2014. Metsätyöohjelma

3934/ /2014. Metsätyöohjelma 3934/14.03.02/2014 Metsätyöohjelma 2015 Espoon kaupunki 2014 Metsätyöohjelma 2015 1 (15) Yhteenveto Metsätyöohjelma 2015 on C-hoitoluokkien vuosityöohjelma, jonka ovat koonneet Espoon kaupunkitekniikka

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KIRJE 1 (5) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Lisätiedot

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat

Lisätiedot

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life

Lisätiedot

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää. HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta

Lisätiedot

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Luonnos 14.12.2009 / Virpi Sahi Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelman ja toteutuksen vertailua kuvioittain joulukuu 2009 Yleistä hoito- ja käyttösuunnitelmasta

Lisätiedot

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 4092 Hoitoluokka Suojametsä, pölysuoja Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin

Lisätiedot

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman

Lisätiedot

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08) LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Yleistä. Suunnitelmien maastotyöt on tehty huolella, mikä näkyy muun muassa onnistumisena kuvioinneissa sekä kasvupaikkojen määrittämisessä.

Yleistä. Suunnitelmien maastotyöt on tehty huolella, mikä näkyy muun muassa onnistumisena kuvioinneissa sekä kasvupaikkojen määrittämisessä. Luonnonhoitoryhmän ympäristöjärjestöasiantuntijoiden kommentit ja kehitysehdotukset liittyen Reijolan ja Lauttasaaren aluesuunnitelmaluonnoksiin (Sirkku Manninen, Jyri Mikkola & Keijo Savola 3.9.2010)

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen

Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito 2015-2025 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Lähtökohdat Kaupungin viheralueista vain n. 8 % on B-hoitoluokkien avoimia alueita,

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys Metsä- ja Viherpäivät 2012 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus /ProAgria Keskukset B hoitoluokat Uudet hoidon laatuvaatimukset

Lisätiedot

50 % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

50 % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 2002 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kuviolle suoritetaan edellisenä kesänä istutettujen taimien heinäntorjunta. Heinätorjunta parantaa taimikon mahdollisuuksia

Lisätiedot

metriä LIITE 7 PIENPUUSTON JA NIITTYJEN HOITO JA NIIDEN KIIREELLISYYS Mittakaava 1:10 000

metriä LIITE 7 PIENPUUSTON JA NIITTYJEN HOITO JA NIIDEN KIIREELLISYYS Mittakaava 1:10 000 LIITE 7 PIENPUUSTON JA NIITTYJEN HOITO JA NIIDEN KIIREELLISYYS 215 215 104 104 212 212 101 101 237 237 103 103 244 244 242 242 102 102 106 106 107 107 110 110 108 108 224 224 220 220 225 225 231 231 235

Lisätiedot

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin metsät

Jyväskylän kaupungin metsät Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA s. 3 1.1 Hoitoluokkien väliset

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022

Lisätiedot

Mielakan metsäilta

Mielakan metsäilta Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Metsäohjelma

Metsäohjelma Metsäohjelma 2017 Espoon kaupunki 2017 Metsäohjelma 2017 1 (26) Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2017 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman kohteet

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

Toimenpiteet kuvioittain

Toimenpiteet kuvioittain Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta

Lisätiedot

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

POHJOIS-LEPPÄVAARA - LINTUVAARA

POHJOIS-LEPPÄVAARA - LINTUVAARA POHJOIS-LEPPÄVAARA - LINTUVAARA LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA 00-0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmia /00 Kannen kuva Näkymä kalliolta, kuvio 0. Työryhmä Tiina

Lisätiedot

Kuviokirja Kuitua. Kasvu. Hakkuu. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Kasvu. Hakkuu. Kasvu.

Kuviokirja Kuitua. Kasvu. Hakkuu. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Kasvu. Hakkuu. Kasvu. Kunta Alue Ms 49 1 32 Lohko Kuviokirja 2012 Sivu 1 / 83 Kuvio Ala paikka Kehitysluokka Pääpuulaji Osa 8 Kunta 49 Alue 1 Ms 32 1 100 0,2 ha Muu maa B3 Maisemaniitty ja laidunalue Kevyenliikenteenreitti.

Lisätiedot

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2014 2024 Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi KIRJE 1 (5) Kristina Rocha Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut

Lisätiedot

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Taajama ja Lähiympäristön luonnonhoito Lepaa 14.11.2008 Kari Yli-Muilu Sisällys 1 JOHDANTO 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikonhoidon perusteet. Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

PIONEERIPUISTO METSÄNHOITOSUUNNITELMA

PIONEERIPUISTO METSÄNHOITOSUUNNITELMA 1 (11) 3.12.2015 PIONEERIPUISTO METSÄNHOITOSUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Kaupunkisuunnittelu, Maaomaisuus ja paikkatieto 2 (11) Sisällysluettelo Pioneeripuisto... 2 1. Metsänhoitotöiden

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma 13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Mattila Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Saija.Mattila@metla.fi puh.010-211 2449 Tutkimuksen taustaa Puuston alkukehitys on heikosti tunnettu ja vaikeimmin ennustettavissa

Lisätiedot

Yhteistyötä maan alla

Yhteistyötä maan alla Yhteistyötä maan alla Lisääntynyt maaperän ravinnekierto lisää puun yhteyttämistä Lisääntynyt yhteyttäminen lisää juuriston ravintovirtaa sienirihmastolle Sienirihmastot välittävät puille ravinteita ja

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot