Suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin digitalisoinnin toteuttamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin digitalisoinnin toteuttamiseksi"

Transkriptio

1 Suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin digitalisoinnin toteuttamiseksi Manner-Suomen ESR-hanke Projektivastaava Projektipäällikkö Projektisihteeri Mirja Tarnanen Jaakko Junttila Elina Westinen Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto

2 Esipuhe Käsillä oleva raportti päättää Suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin digitalisoinnin toteuttamiseksi -hankkeen, joka on toteutettu osana Manner-Suomen ESR-ohjelmaa. Tarkemmin sanoen tämä hanke on osa Opetushallituksen rahoittamaa Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen -kehittämisohjelmaa. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2008 ja päättyy helmikuussa Hankkeen tavoitteena on ollut laatia suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testin digitalisoimiseksi. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti raportti sisältää selvityksen asiakkailta vaadittavista tietoteknisistä taidoista ja tutkinnonjärjestäjien teknisistä valmiuksista järjestää digitaalinen testi. Lisäksi raportti sisältää toteuttamiskelpoiset ja jatkotoimenpiteitä varten riittävän konkreettiset mallinnukset vaihtoehtoisista tavoista digitalisoida testijärjestelmä, esityksen mahdollisista kansallisista ja kansainvälisistä yhteistyökumppaneista, suunnitelman nykyisen järjestelmän sopeuttamisesta uuteen, kuvauksen uuteen järjestelmään siirtymisen vaatimista toimenpiteistä, arvion kustannuksista digitalisoinnin toteuttajalle ja tutkinnonjärjestäjille sekä arvion digitalisoinnin vaikutuksista tutkintomaksuihin. Mukana on myös ehdotus DIPAKIn hyödyntämisestä maahanmuuttajien kielitaidon testauksessa sekä kuvaus mahdollisuuksista liittää uuteen järjestelmään testiin valmentavaa materiaalia. Digitalisointisuunnitelman lähtökohtana on ollut testiprosessin teknologisoinnista seuraavat pedagogiset, logistiset ja ekologiset hyödyt. Testijärjestelmän digitalisointi tukee myös Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian linjauksia, joiden mukaan Suomessa koko väestön sähköistä asiointia kehitetään, siten että myös maahanmuuttajat pyritään huomioimaan kehityksessä (Valtioneuvosto 2006). Digitalisoinnilla pyritään siis muun muassa lisäämään testin saavutettavuutta, säästämään kuljetus- ja painokustannuksia sekä madaltamaan testiteknisten taitojen osuutta testin suorittamisessa. Testijärjestelmän digitalisointisuunnitelmassa on kuitenkin ollut periaatteena, että testi suoritetaan edelleen tiettyinä päivinä tietyissä paikoissa ja että testin tietyt osat, kuten puhumisen ja kirjoittamisen, arvioivat koulutetut arvioijat. Hankkeen toteuttamisesta vastasi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimi erikoistutkija Mirja Tarnanen, tutkijana Jaakko Junttila, tutkimusavustajana Elina Westinen ja talousasioista vastasi osastosihteeri Satu Julin. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat edellisten lisäksi ylitarkastaja Irma Heikkilä-Paukkonen sisäasiainministeriöstä, tutkija Ari Huhta Jyväskylän yliopistosta, opetusteknologiapäällikkö Pasi Kytöharju Tampereen yliopistosta, erityisasiantuntija Tarja Leblay Opetushallituksesta, suunnittelijaopettaja Juha Pasanen Joensuun seudun kansalaisopistosta, suomen kielen kouluttaja Anni Piikki Amiedusta ja kehittämispäällikkö Peppi Taalas Jyväskylän yliopistosta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Juha Pasanen ja sihteerinä Elina Westinen. Esitämme parhaimmat kiitokset ohjausryhmälle sen monista hyvistä ja rakentavista kommenteista projektin eri vaiheissa sekä kaikille muille tahoille, jotka ovat myötävaikuttaneet projektin etenemiseen. Erityiskiitokset Pasi Kytöharjulle ja Peppi Taalakselle, jotka olivat mukana kirjoittamassa raportin viitoslukua. Jyväskylässä Mirja Tarnanen Jaakko Junttila Elina Westinen

3 Sisällys Esipuhe Johdanto Yleiset kielitutkinnot Digitalisoinnin taustaa Digitalisoinnin hyötyjä Selvitys asiakkailta vaadittavista tietoteknisistä taidoista Kyselyn suunnittelu ja toteutus Kyselyn tulokset Kyselyn vastaajien taustat Tietokoneen käyttötaajuus, -paikka ja -tarkoitus Tietokoneen käyttötaidot Suhtautuminen tietokoneisiin Testin suorittaminen paperi- tai tietokoneversiona Päätelmiä kyselyn pohjalta Kyselyn tulokset suhteessa muiden tutkimusten tuloksiin Käyttäjäkokemuksia DIPAKI-järjestelmästä Kyselyn vastaukset ja testien suorittaminen tietokoneella Yhteenveto Yki-järjestäjien tietotekniset valmiudet Yleistä Tietotekninen ylläpito Mikroluokat ja niiden varustelu Yhteenveto Nykyisen järjestelmän kuvaus Koko järjestelmän mallinnus Tehtävien laadinta ja testin koostaminen Arviointi Järjestelmän tekninen toteuttaminen Järjestelmän rakenteen yleiskuvaus Käyttäjien roolit Hallintatyökalun toiminnallisuuden tarkempi kuvaus Tehtäväosion toiminnallisuuden tarkempi kuvaus Kuvaus nykyjärjestelmän digitaalisten osien sopeuttamis mahdollisuuksista Kuvaus uuteen järjestelmään siirtymisen edellyttämistä toimenpiteistä Järjestelmän hankintatavat Järjestelmän toteuttaminen itsenäisesti Järjestelmän toteuttaminen osittain ulkoisina hankintoina Yhteenveto hankintavoista Esitys mahdollisista kansallisista ja kansainvälisistä yhteistyökumppaneista Projektin aikana tavatut kansalliset ja kansainväliset kumppanit Muita mahdollisia kansainvälisiä kumppaneita... 54

4 7 Arvio kustannuksista Arvio digitalisoinnin kustannuksista Pohdintaa digitalisoinnin kustannusvaikutuksista tutkinnonjärjestäjille Pohdintaa digitalisoinnin kustannusvaikutuksista tutkintomaksuihin Ehdotus DIPAKIn hyödyntämisestä maahanmuuttajien kielitaidontestauksessa ja kielikoulutuksessa Tausta Tutkinnon rakenne ja sisältö Tutkinnon suorittaminen Tutkinnon soveltamismahdollisuuksista maahanmuuttajien kielikoulutuksessa ja kielitaidon testauksessa DIPAKIn soveltamismahdollisuuksia sellaisenaan Ideoita DIPAKIn laajentamis- ja muokkaamismahdollisuuksista Yhteenveto Kuvaus mahdollisuuksista liittää uuteen järjestelmään testiin valmentavaa materiaalia Harjoittelumateriaalin tarkoitus high stakes -testissä Harjoittelun funktiot digitaalisessa testissä Ideoita järjestelmään liitettävistä harjoitusmateriaalimahdollisuuksista Lähteet

5 4 1 Johdanto Tämä raportti sisältää suunnitelman Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin muuttamiseksi tietokoneella tehtäväksi. Kaikki tieto suunnitellussa testijärjestelmässä kulkisi digitaalisessa muodossa, ja manuaaliset vaiheet olisi minimoitu. Koko raportin pohjaksi tässä luvussa tarjotaan tietoa Yleisistä kielitutkinnoista, perusteita tutkintojärjestelmän digitalisoinnille sekä pohditaan digitalisoinnin hyötyjä. 1.1 Yleiset kielitutkinnot Yleiset kielitutkinnot (Yki) on aikuisille suunnattu kielitaidon näyttötutkinto, jonka voi suorittaa yhdeksässä eri kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi ja venäjä). Tutkinto on kaikille avoin eli sen voi suorittaa kuka tahansa henkilö, joka tarvitsee todistusta kielitaidostaan. Ykissä kielitaitoa mitataan kuusiportaisella asteikolla kolmella eri tutkintotasolla (perustaso, keskitaso, ylin taso). Perustasolla ovat käytössä taitotasoarviot alle 1, 1 ja 2, keskitasolla alle 3, 3 ja 4 sekä ylimmällä tasolla alle 5, 5 ja 6. Ykin taitotasoarvioasteikko on linkitetty yleiseurooppalaiseen viitekehykseen siten, että perustasolla tasot vastaavat viitekehyksen tasoja A1 ja A2, keskitasolla B1 ja B2 ja ylimmällä tasolla tasoja C1 ja C2. Tutkintoon osallistuva henkilö valitsee itse itselleen sopivan tutkintotason, eikä sillä, missä on kielitaitonsa hankkinut, ole vaikutusta testiin osallistumiseen. Osallistujat saavat Ykistä todistuksen, jolla voi todistaa kielitaitonsa monissa eri yhteyksissä, mm. Suomen kansalaisuutta tai työpaikkaa hakiessaan. Ykissä kielitaitoa mitataan toistaiseksi viidessä eri osataidossa, jotka ovat puheen- ja tekstin ymmärtäminen, rakenne ja sanasto, puhuminen sekä kirjoittaminen. Rakenteen ja sanaston osakokeesta ollaan luopumassa lähiaikoina. Testi on perinteinen niin sanottu paperi ja kynä -testi, mikä tarkoittaa sitä, että testi on painettu paperisiin testivihkoihin, joihin osallistuja kirjoittaa oikeat vastaukset. Perus- ja keskitason testeissä puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet suoritetaan kielistudiossa, ylimmän tason puhumisen testi sisältää studio-osan lisäksi myös kasvokkaisen haastattelun. Lisäksi suomen ja ruotsin perustason puhumisen testissä on kasvokkainen haastattelu. Yki perustuu toiminnalliseen kielitaitoon, mikä tarkoittaa sitä, että testissä mitataan kielenkäyttöä arkipäivän tilanteita muistuttavissa yhteyksissä. Tehtävien aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään, kuten vapaa-aikaan, koulutukseen ja tavallisimpiin työtilanteisiin. Yleisiä kielitutkintoja on koordinoinut tutkinnon alusta lähtien Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus (Solki). Tutkintoa hallinnoi Opetushallitus, ja siitä on säädetty oma lakinsa ja asetuksensa (Laki yleisistä kielitutkinnoista (964/2004), asetus yleisistä kielitutkinnoista (1163/2004)). Solkin ja Opetushallituksen välisen sopimuksen mukaisesti Solki vastaa testin tuottamisesta ja toimittamisesta testiä järjestäville oppilaitoksille sekä testitulosten arvioinnista ja todistusten lähettämisestä osallistujille. Testinjärjestäjinä toimivilla oppilaitoksilla on omat sopimuksensa Opetushallituksen kanssa, ja niiden mukaisesti järjestäjät huolehtivat, että heillä on riittävä laitteisto testiä varten (kielistudio), ottavat vastaan ilmoittautumiset tutkintoon, huolehtivat testipäivän järjestelyistä sekä lähettävät suoritukset arvioitavaksi Soveltavan kielentutkimuksen keskukseen.

6 1.2 Digitalisoinnin taustaa 5 Yleisten kielitutkintojen digitalisointihanke sijoittuu osaksi yhteiskunnassa tapahtuvaa tietokoneistumista. Palvelut niin Suomessa kuin ulkomailla tapahtuvat yhä useammin tietokoneella ja verkon välityksellä. Myös Suomen kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa vuosille korostetaan, että sähköisiä palveluja on jatkuvasti kehitettävä. Suomessa on käynnissä lukuisia hankkeita, joissa erilaisia julkisia palveluja kehitetään niin, että palvelut ovat saatavilla sähköisesti (Valtioneuvosto 2006). Kantaväestön lisäksi maahanmuuttajia koulutetaan sähköisten palvelujen käyttöön. Tietoteknisen koulutuksen tuominen vahvemmin osaksi kotoutumiskoulutusta lisää Suomeen muuttaneiden työllistymismahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös suomen kielen opiskelua sähköisesti kehitetään, minkä luonnolliseksi osaksi myös Yleisten kielitutkintojen digitalisointi asettuu. Tietokonepohjainen testaaminen on yleistynyt maailmalla viime vuosina selvästi. Osoituksena tästä kehityksestä tarjoavat keskeiset maailmanlaajuiset englannin kielen testijärjestelmät (TOEFL, IELTS) myös tietokoneella suoritettavaa testiä. Myös muutamissa muissa pohjoismaissa digitaalista testausta joko suunnitellaan tai jo tehdään (esim. Norjan koulujen valtakunnalliset norjan ja englannin testit sekä mahdollisuus suorittaa Ruotsin sfi-tutkintoa digitaalisesti syksystä 2009 lähtien). Tietokonepohjainen testaaminen tarjoaa perinteistä kynä ja paperi -testiä monipuolisemmat mahdollisuudet niin itse testin suorittamisen kuin testin laatimisen, jakelun ja arvioinninkin kannalta. 1.3 Digitalisoinnin hyötyjä Yleisten kielitutkintojen digitalisoinnilla tavoitellaan pedagogista, logistista ja ekologista hyötyä. Pedagogisuudella viitataan tässä yhteydessä sekä testiteknisen osaamiskynnyksen madaltamiseen että monimediaisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin testitehtävien laadinnassa. Kun testin suorittamiseen kuuluu pakollisena osana tutoriaalin läpikäyminen ennen testin suorittamista, kaikki testiin osallistuvat saavat ohjeita esimerkiksi vastaamistekniikkaan. Digitalisointi tarjoaa myös mahdollisuuksia lisätä tehtävien havainnollisuutta, esimerkiksi kuvien ja värien käytöllä, sekä kehittää tehtävien tekemistä osallistujan näkökulmasta autenttisempaan suuntaan. Lisäksi ohjeistuksia on mahdollista standardoida nykyistä enemmän, mikä vähentää testinsuorittamisolosuhteista johtuvien tekijöiden vaikutusta. Digitalisoinnin logistiset hyödyt viittaavat testidatan ja arviointidatan kuljettamiseen. Digitalisointi nopeuttaa testien kuljettamista ennen ja jälkeen testipäivien sekä näin vähentää postituksesta syntyviä kuluja. Logistisiksi hyödyiksi voidaan laskea myös testien säilyttämiseen liittyvät turvallisuustekijät, kun painettuja testivihkoja ei säilytetä järjestäjien vaihtelevissa olosuhteissa ennen testipäivää. Ekologiset hyödyt viittaavat järjestelmän paperittomuuteen, mikä sekä säästää luontoa että vähentää huomattavasti paperi- ja kopiointikuluja. Jos Yleiset kielitutkinnoista tulee digitaalisesti suoritettava, se mahdollistaa myös tutkintojen suorittamismahdollisuuksien lisäämistä ulkomailla. Tällä hetkellä suomen kielen tutkinnon voi suorittaa Düsseldorfissa ja Lontoossa, mutta kiinnostusta on järjestää tutkintoja myös muissa maissa. Digitalisoinnin etuja tästä näkökulmasta katsottuna ovat muun massa se, että kielistudio ei ole järjestämisen edellytys, tehtävien suorittamisolosuhteet, kuten ohjeiden antaminen, ovat standardoidummat ja digitali-

7 soidun testin turvallisuuskysymykset ovat paremmin ratkaistavissa monelta osin, esimerkiksi postituksen ja testisalaisuuden osalta. Kun Yleisten kielitutkintojen kaltaista high stakes tyyppistä testiä, jonka tulosten perusteella tehdään vaikuttavia päätöksiä yksilön kannalta, digitalisoidaan, on kiinnitettävä erityistä huomiota testin luotettavuuteen, reiluuteen ja eettisyyteen. Vaikka digitalisoinnin lähtökohtana on koko tutkintojärjestelmän digitalisointi ja näin mahdollisimman paperittoman järjestelmän luominen, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toiminta on kokonaan tietokonekeskeistä. Suunnitelman lähtökohtana on ollut, että testi suoritetaan edelleen tiettyinä testipäivinä tietyissä paikoissa. Digitalisointi ei myöskään tarkoita sitä, että testitehtävät ovat kokonaan koneen arvioimia monivalintatyyppisiä tehtäviä. Periaatteena on edelleen, että tutkinnossa on mukana avotyyppisiä, tuottamistaitoja vaativia kysymyksiä ja että puhumisen ja kirjoittamisen taidon osaamista arvioivat koulutetut arvioijat. Näin varmistetaan, että tehtävät edelleen perustuvat toiminnalliseen kielitaitokäsitykseen ja että tutkintotodistus on luotettava ja monipuolinen osoitus kielitaidosta. 6

8 2 Selvitys asiakkailta vaadittavista tietoteknisistä taidoista 7 Yhtenä osana Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitasoa koskevaa digitalisointisuunnitelmaa on antaa selvitys asiakkailta vaadittavista tietoteknisistä taidoista. Tarkoituksena oli siis selvittää maahanmuuttajien tietoteknisiä taitoja ja heidän asenteitaan tietokoneen käyttöä kohtaan, jotta voitaisiin ennakoida, miten mahdolliset testinsuorittajat tulevat selviytymään tietokonepohjaisesta testistä ja miten tiedottaminen ja koulutus pitäisi suunnitella selvitettyjen asioiden valossa. Selvitystä varten päätettiin laatia kysely, jonka toteutuksesta ja tuloksista raportoidaan tässä luvussa. Lisäksi pohditaan tulosten implikaatioita tietokonepohjaisen testauksen kannalta. 2.1 Kyselyn suunnittelu ja toteutus Kysely toteutettiin sekä paperisena että online-versiona suomeksi ja ruotsiksi. Kyselyä, sen rakennetta ja saatekirjettä suunniteltiin Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Lisäksi sitä käytiin läpi ja kommentoitiin Yleisten kielitutkintojen digitalisointisuunnitelman ohjausryhmän kokouksessa Ehdotusten perusteella kyselyä muokattiin edelleen. Ennen varsinaista toteuttamista kysely pilotoitiin Jyväskylän seudun kansalaisopistolla kahdessa suomi toisena kielenä -ryhmässä (N=20) Pilotoinnista saatujen kommenttien ja kokemusten perusteella kyselyä muokattiin helpommin ymmärrettäväksi ja sujuvammaksi. Kyselyn taustaosiossa kysyttiin vastaajan sukupuolta, ikää, äidinkieltä, kotipaikkaa sekä statusta (ks. liite 1). Kyselyssä selvitettiin, kuinka usein, missä ja mihin maahanmuuttaja käyttää tietokonetta sekä sitä, onko hän opiskellut tietokoneen käyttöä jossain. Lisäksi kysyttiin maahanmuuttajan asenteista tietokoneen käyttöä ja sen erilaisia toimintoja (esim. sähköpostin käyttö, internet-puhelut) kohtaan. Lopuksi selvitettiin, tekisikö vastaaja kielitestin mieluummin tietokoneella vai paperilla. Kysely lähetettiin työvoimatoimistoihin (N=27), S2-kouluttajille (N=26) ja erilaisille maahanmuuttajajärjestöille (N=10) ympäri Suomea sekä muutamaan pääkaupunkiseudun yritykseen. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan kaikenikäisiä ja -taustaisia maahanmuuttajia, olivatpa he sitten opiskelijoita, työssä käyviä, työttömiä tai kotona olevia. Vastaanottajia pyydettiin ohjaamaan erityisesti suomen tai ruotsin keskitason testistä kiinnostuneita vastaamaan kyselyyn. Kyselyä lähetettiin paperiversiona yhteensä 1750 kappaletta, joista 1650 oli suomenkielistä ja 100 ruotsinkielistä. Onlineversio oli avoinna digitalisointiprojektin eli Digi-Ykin internet-sivuilla: (sekä suomeksi että ruotsiksi). 2.2 Kyselyn tulokset Kyselyyn vastasi kaikkiaan 865 henkilöä, joista 115 online-versioon ja 750 paperiversioon. Kyselylomakkeeseen voi tutustua liitteessä 1.

9 Kyselyn vastaajien taustat Kyselyyn vastanneista 65 % on naisia ja 35 % miehiä. Vastaajat asuvat ympäri Suomea siten, että eteläisin paikkakunta on Hanko ja pohjoisin Inari. Suurin osa (40 %) vastaajista asuu kuitenkin pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla vastaajista asuu 13 %, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla 10 %, Varsinais-Suomessa 9 %, Pohjois-Pohjanmaalla 6 %, Lapissa 5 %, Etelä-Karjalassa 3 % ja Kainuussa 3 %. Vastaajien äidinkielistä yleisin (34 %) on venäjä, seuraavaksi yleisimpiä ovat arabia 5 %, somali 5 %, kurdi 4 %, thai 4 %, englanti 4 %, kiina 3 % ja espanja 3 %. Muita äidinkieliä on kymmeniä ja niiden osuudet vaihtelevat alle prosentista kahteen prosenttiin. Vastaajien (N=851) ikäjakauma vaihtelee kuvion 1 mukaisesti % Yli 55 5 % Alle % % % Alle Yli 55 KUVIO 1. Maahanmuuttajien tietotekniset taidot -kyselyyn vastanneiden ikäjakauma. Kuten kuviosta 1 näkyy, suurin osa vastaajista on iältään vuotiaita. Neljännes on vuotiaita. Alle 25-vuotiaiden ja vuotiaiden osuus on alle 20 prosenttia. Viitisen prosenttia vastaajista on yli 55-vuotiaita. Vastaajista suurin osa (82 %) on opiskelijoita. Töissä heistä käy 8 %, työttömänä on 8 % ja kotona 2 %. Opiskelijoiden suuri osuus selittynee sillä, että kysely kanavoitui vastaajille tehokkaimmin työvoimapoliittisen ja muun kotouttamiskoulutuksen kautta Tietokoneen käyttötaajuus, -paikka ja -tarkoitus Vastaajilta kysyttiin, miten usein (joka päivä, joka viikko, harvoin, ei koskaan) he käyttävät tietokonetta. Kuvioon 2 on eroteltu vastaajien tietokoneen käyttötaajuus sukupuolen mukaan.

10 9 Miehet Naiset ei koskaan harvoin joka viikko joka päivä KUVIO 2. Miesten ja naisten tietokoneen käyttötaajuus. Kuten kuviosta 2 käy ilmi, suurin osa vastaajista (65 %) käyttää tietokonetta joka päivä; miehistä 70 % ja naisista 62 %. Sekä miehistä että naisista 12 % käyttää tietokonetta joka viikko. Harvoin tietokonetta käyttäviä on naisista 24 % ja miehistä hiukan vähemmän eli 18 %. Miehissä tietokonetta käyttämättömiä on alle prosentti, naisissa heitä on 3 %. Vastausten perusteella tietokonetta käyttää säännöllisesti eli vähintään joka viikko naisista yli 70 % ja miehistä yli 80 %. Jos tietokoneen käyttöä tarkastellaan ikäryhmittäin, alle 25-vuotiaissa ei ole yhtään sellaista vastaajaa, joka ei käytä tietokonetta koskaan. Muissa ikäryhmissä kussakin on vain 3 7 vastaajaa, jotka eivät käytä tietokonetta koskaan. Vastaajilta kysyttiin myös, missä he käyttävät tietokonetta. Yleisin tietokoneen käyttöpaikka on koti (88 %). Seuraavat tietokoneen käyttöpaikat yleisyysjärjestyksessä ovat koulu (52 %), kirjasto (21 %), ystävä (12 %), työpaikka (6 %), virasto (6 %), nettikahvila (4 %) ja kulttuurikeskus (2 %). Vastaajista 2 % ei käytä tietokonetta missään, mikä vastaa osuudeltaan niiden vastaajien määrä, jotka eivät käytä tietokonetta ollenkaan. Muina yksittäisinä paikkoina, joissa tietokonetta käytetään, mainittiin museo, työharjoittelupaikka ja appivanhempien koti. Alle 34-vuotiaista yli 90 % käyttää tietokonetta kotona ja vuotiaista yli 80 %. Yli 55-vuotiaistakin yli 70 % käyttää tietokonetta kotona. Vähintään viidennes vastaajista, pois lukien yli 55-vuotiaat, käyttää tietokonetta myös kirjastossa. Yli puolet alle 34- vuotiaista käyttää tietokonetta koulussa ja hiukan alle puolet vuotiaista Tietokoneen käyttötaidot Tietokoneen käyttötarkoitusta koskevalla kysymyksellä selvitettiin, millaisiin käyttötarkoituksiin vastaajat tietokonetta käyttävät, mikä myös kertoo siitä, mitkä tietokoneiden käyttömahdollisuudet ovat heille ennestään tuttuja. Vastaajille tarjottiin valmiina vaihtoehtoina muun muassa sähköpostia, lomakkeiden täyttämistä, musiikin kuuntelua ja internet-puheluiden käyttöä. Vastaajien oli mahdollista rastia useita käyttötarkoituksia. Vastausten perusteella tietokonetta käytetään moniin eri tarkoituksiin. Kaikkein useimmin (80 %) tietokonetta käytetään sähköpostiviestintään. Vastaajista yli 60 %

11 käyttää tietokonetta myös omankielisten uutisten seuraamiseen, tiedon hakuun internetistä sekä internet-puheluihin. Lisäksi yli puolet vastaajista käyttää tietokonetta musiikin kuunteluun, elokuvien tai videoiden katseluun, kielenopiskeluun ja tekstin kirjoittamiseen. Vastaajista 42 % 0käyttää tietokonetta pikaviestintään (esimerkiksi Messenger) ja 35 % käsittelee erilaisia lomakkeita ja hakemuksia tietokoneella. Noin neljännes vastaajista pelaa tietokoneella ja osallistuu keskustelupalstoille ja foorumeille. Muita yksittäisiä tietokoneen käyttötarkoituksia ovat laskujen maksaminen, erilaisten piirto- ja kuvankäsittelyohjelmien käyttö, nettiostosten tekeminen sekä Facebookin käyttö. Käyttötarkoituksissa miesten ja naisten erot vaihtelivat suhteellisen vähän. Suurimmassa osassa käyttötarkoituksia miesten ja naisten välinen ero on alle 5 %. Yli 5 % ero on musiikin kuuntelussa, jota miehet (64 %) kuuntelevat tietokoneen kautta naisia (57 %) enemmän, ja kielten opiskelussa, johon naiset (61 %) käyttävät tietokonetta miehiä (52 %) enemmän. Ikä näyttää vaikuttavan jonkin verran tietokoneen käyttöön, sillä tietokoneen tavallisinta käyttötarkoitusta sähköpostia käyttää lähes 90 % vuotiaista, mutta 53 % yli 55-vuotiaista. Ikä vaikuttaa vähiten kielen opiskelussa ja tekstin tuottamisessa, joissa erot eri ikäryhmien välillä ovat suurimmillaan 10 %. On melko odotuksenmukaista, että vuotiaat käyttävät aktiivisimmin tietokonetta, paitsi pelaamisen ja musiikin kuuntelun osalta, joissa aktiivisimpia käyttäjiä ovat alle 25-vuotiaat. Kysymyksessä tietokoneen käytön opiskelusta, vastaajia pyydettiin rastittamaan yksi tai useampi kohta annetuista vaihtoehdoista, kuten koulu, atk-kurssi tai itsenäisesti, esim. kotona. Vastaajat ovat tavallisimmin (64 %) opiskelleet tietokoneen käyttöä itsenäisesti. Seuraavaksi yleisin (43 %) opiskelupaikka on koulu. Atk-kursseilla on opiskellut 29 %, kielikursseilla 27 % ja työvoimatoimiston kursseilla 10 % vastaajista. Vastaajista 2 % ei ole opiskellut missään, mikä vastaa tietokonetta käyttämättömien määrää. Muita yksittäisesti mainittuja opiskelupaikkoja ovat ystävien luona, työ, internetkahvila ja joku muu maa kuin Suomi. Miehet (69 %) näyttävät olevan hiukan naisia (62 %) aktiivisempia opiskelemaan tietokoneen käyttöä itsenäisesti. Naiset puolestaan ovat opiskelleet 3 4 % miehiä enemmän tietokoneen käyttöä koulussa, kielikursseilla ja atk-kursseilla. Sen sijaan työvoimatoimiston kursseilla on opiskellut miehistä 13 % ja naisista 8 %. Jos opiskelupaikkaa tarkastellaan ikäryhmittäin, hiukan yli puolet alle 25-vuotiaista ja vuotiaista on opiskellut tietokoneen käyttöä koulussa, vuotiaista noin kolmannes ja yli 45-vuotiasta noin joka kymmenes. Itsenäinen opiskelu on melko yleistä kaikissa ikäryhmissä, yleisintä kuitenkin alle 25-vuotiaiden (68 %) ja vuotiaiden (69 %) ryhmässä. Yli 55-vuotiaistakin lähes puolet on opiskellut tietokoneen käyttöä itsenäisesti. Ikäryhmistä eniten (38 %) tietokoneen käyttöä kielikursseilla ja atkkursseilla (37 %) ovat opiskelleet vuotiaat, kun muiden ikäryhmien osuus vaihtelee 20:n ja 32 prosentin välillä. Tietoteknisiin käyttötaitoihin liittyen vastaajilta kysyttiin myös, kokevatko he tietokoneen erilaiset käytöt, kuten tekstin kirjoittamisen, hiiren käytön tai tiedonhaun, helpoiksi tai vaikeiksi (ks. kuvio 3). 10

12 helppoa vaikeaa eos 20 0 hiiren käyttö tekstin kirj. sähköposti tiedonhaku lomakkeet ym. musiikin kuuntelu elokuvat internet-puhelut keskustelupalstat KUVIO 3. Tietokoneen eri käyttöjen helppous ja vaikeus vastaajien mukaan. Kuten kuviosta 3 käy ilmi, kaikkein helpoimmaksi raportoidaan hiiren käyttö (93 %). Suuri osa vastaajista pitää helppona myös musiikin kuuntelua (86 %), sähköpostin käyttöä (85 %) sekä elokuvien ja videoiden katsomista (80 %). Lisäksi varsin moni arvioi helpoksi tiedonhaun internetistä (77 %), internet-puhelut (77 %) sekä tekstin kirjoittamisen (72 %). Kaikkein vaikeimmaksi vastaajat arvioivat erilaisten lomakkeiden ja hakemusten täyttämisen (31 %). Vastausten perusteella tietokoneen käyttö on melko monipuolista ja monet sen toiminnoista suurin osa vastaajista arvioi helpoiksi. Jonkin verran helppouden ja vaikeuden arvioissa on eroja ikäryhmittäin, paitsi hiiren käytön osalta, jonka käyttämisen arvioi helpoksi vähintään 90 % vastaajista kaikissa ikäryhmissä. Sähköpostin käyttö on helpointa alle 25-vuotiaille ja vuotiaille, joista molemmista yli 90 % piti sitä helppona, ja vaikeinta puolestaan yli 55-vuotialle, joista 55 % piti sitä helppona. Samoin tekstin kirjoittaminen on helpointa alle 25-vuotiaille (81 %), mutta muistakin ikäryhmistä yli 60 % raportoi tekstin kirjoittamisen olevan heille helppoa. Internet-puhelut ovat yli 60 %:lle vastaajista helppoja kaikissa ikäryhmissä, samoin elokuvien katsominen ja musiikin kuuntelu kaikille muille ikäryhmille paitsi yli 55-vuotiaille. Miesten ja naisten välillä on helppouden ja vaikeuden arvioimisessa jonkin verran eroja. Tasan puolet mies- ja naisvastaajista pitää lomakkeiden täyttämistä helppona. Sen sijaan muiden käyttötapojen kohdalla miehet arvioivat naisia useammin käytön helpoksi, esimerkiksi miehistä 2 % naisia enemmän pitää hiiren käyttöä helppona ja miehistä 5 % naisia enemmän pitää sähköpostin ja nettipuheluiden käyttöä helppona. Suurin ero on keskustelupalstoille ja foorumeihin osallistumisessa, miehistä 8 % naisia enemmän pitää osallistumista helppona.

13 Suhtautuminen tietokoneisiin Tietokoneeseen suhtautumista selvitettiin vastakkaisilla sanapareilla, kuten hyvä asia huono asia, tuttu vieras/outo, turvallinen pelottava. Tietokoneeseen näytetään vastausten perusteella suhtauduttavan pääasiassa positiivisesti sillä miehistä 98 % ja naisista 97 % pitää tietokonetta hyvänä asiana (N=789). Suhtautuminen on lähes yhtä positiivista kaikissa ikäryhmissä (ks. kuvio 4). Miehet ovat mielestään tietokoneen käytössä jonkin verran naisia sujuvampia, sillä kysymykseen vastanneista (N=628) miehistä 87 % ja naisista 78 % arvioi tietokoneen käytön olevan helppoa. Tietokoneen käyttö näyttää olevan sitä helpompaa, mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, mutta yli 55-vuotiaistakin 67 % pitää käyttöä helppona. hyvä ja huono huono asia hyvä asia yli alle KUVIO 4. Asenne tietokoneeseen ikäryhmittäin. Vastaajista (N=524) 92 % pitää tietokonetta tuttuna. Lähes kaikkien (N=691) vastanneiden (96 %) mukaan tietokonetta myös tarvitaan. Samoin suurimman osan (94 %) mielestä se on kiinnostava. Tietokone ei myöskään pelota kovin paljon niitä (N=443), jotka kysymykseen vastasivat, sillä 89 %:n mielestä se on turvallinen. Jos asiaa katsotaan toisin päin, niitä vastaajia, joille tietokone on vieras asia, on 9 % ja niitä, joille se on pelottava asia, 11 %. Heitä on kuitenkin enemmän kuin niitä, joiden mielestä tietokone on huono asia (2 %), mikä vastaa osuudeltaan niiden käyttäjien määrää, jotka eivät ole koskaan käyttäneet tietokonetta ja/tai eivät käytä sitä missään.

14 Testin suorittaminen paperi- tai tietokoneversiona Kyselyn lopussa vastaajilta kysyttiin, suorittaisivatko he kielitestin mieluummin paperilla vai tietokoneella. Vastaajilla oli myös mahdollisuus valita en osaa sanoa -vaihtoehto. Vastaajista (N=831) 44 % suorittaisi testin mieluummin paperilla, 35 % tietokoneella, 8 % kummalla tahansa ja 14 % ei osaa sanoa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vastauksissa on jonkin verran eroja, kuten kuviosta 5 näkyy. Yli eos molemmat tietokone paperi Alle KUVIO 5. Kielitestin suorittaminen paperilla tai tietokoneella ikäryhmittäin. Paperiversiona mieluummin testin suorittavien osuus nousee, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Kaikkein halukkaimmin kielitestin suorittaisivat tietokoneella vuotiaat ja kaikkein mieluiten paperilla yli 55-vuotiaat, mikä lienee melko odotuksenmukaista. Toisaalta niiden vastaajien välillä, jotka suorittaisivat kielitestin tietokoneella, ei ole kovin suuria eroja ikäryhmittäin. Sen sijaan erot ovat suurempia ikäryhmittäin niiden vastaajien välillä, jotka suorittaisivat kielitestin mieluummin paperilla: yli 45-vuotiaista yli puolet tekisi testin mieluummin paperilla ja alle 45-vuotiaista %. Epävarmojen osuus on suurin vuotiaissa (17 %) ja pienin vuotiaissa (3 %). 2.3 Päätelmiä kyselyn pohjalta Tässä alaluvussa yhdistetään kyselyn tulokset jo tehtyihin tutkimuksiin ja tehdään esiteltyjen tulosten pohjalta digitalisoinnin kannalta oleellisia johtopäätöksiä.

15 Kyselyn tulokset suhteessa muiden tutkimusten tuloksiin Maahanmuuttajien mediakäyttöä on tutkittu jonkin verran kaikissa Pohjoismaissa. Tutkimukset ovat olleet pääosin kvalitatiivisia ja niissä on selvitetty median roolia maahanmuuttajien arkielämässä ja osana kotoutumis- ja identiteetin rakentumisprosessia (Maasilta ym. 2008, 18). Tutkimustuloksille näyttäisi olevan yhteistä se, että maahanmuuttajat, erityisesti nuoret, käyttävät medioita monipuolisesti ja yhtä paljon kuin kantaväestö. Joskus puolestaan erot kantaväestöön tai nuorempaan maahanmuuttajataustaiseen sukupolveen näkyvät siinä, että vanhempi maahanmuuttajataustainen väestö käyttää mediaa erityisesti kotimaidensa uutisten seuraamiseen ja yhteydenpitoon siellä asuvien sukulaisten ja ystävien kanssa (esim. Mainsah 2005; Rydin & Sjöberg 2008). Maasillan ym. (2008) mukaan tilastollista tutkimusta maahanmuuttajien mediakäytöstä Pohjoismaissa tarvittaisiin lisää. Tätä hanketta varten tehty selvitys maahanmuuttajien tietoteknisistä taidoista on lähestymis- ja toteutustavaltaan kvantitatiivinen. Kyselyn tulokset ovat suuren vastaajajoukon perustella hyvin yleistettäviä, sillä kyselyn otosta voidaan pitää edustavana näytteenä. Se vastaa ikäjakaumaltaan ja maantieteelliseltä jakaumaltaan melko hyvin Suomessa asuvia maahanmuuttajataustaisia aikuisia. Tämän kyselyn tulosten perusteella suurin osa maahanmuuttajataustaisista vastaajista, miehistä ja naisista, käyttää tietokonetta säännöllisesti ja useimmiten kotonaan, minkä perusteella voidaan päätellä, että heillä on tietokone kotonaan. Tähän kyselyyn vastanneilla maahanmuuttajilla (88 %) on kantaväestöä hiukan useammin tietokone kotonaan, sillä tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 suomalaisista 74 %:lla oli vähintään yksi tietokone kotonaan (Parjo ym. 2008). Samoin maahanmuuttajataustaisissa aikuisissa on tämän kyselyn perusteella vähemmän sellaisia, jotka eivät ole koskaan käyttäneet tietokonetta, sillä vuotiaista suomalaisista on joskus käyttänyt tietokonetta 84 %, kun tässä kyselyssä yli 90 % maahanmuuttajista on käyttänyt tietokonetta. Tämän kyselyn tulokset ovat näiltä osin hyvin samansuuntaiset Maasillan ym. (2008) maahanmuuttajien mediakäyttöä selvittävän tutkimuksen kanssa, jonka kyselyyn vastanneista (n=434) 85 %:lla on kotonaan internetyhteys ja 89 % käyttää tietokonetta säännöllisesti eli vähintään kerran viikossa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten internetin käyttötarkoituksista yleisimmät ovat sähköposti (90 %), tiedonhaku (86 %), pankkiasioiden hoito (84 %) sekä verkkolehtien lukeminen (63 %) (Parjo ym. 2008). Maasillan ym. (2008) tutkimuksessa maahanmuuttajien yleisimmät internetin käyttötarkoitukset olivat yhteydenpito (sähköposti ja puhelut) 68 %, uutisten ja lehtien lukeminen 62 % sekä tiedonhaku 59 %. Molemmissa selvityksissä käyttötarkoitusten yleisyysjärjestys mukailee tämän kyselyn tuloksia, joiden mukaan tavallisimmat käyttötarkoitukset ovat sähköposti, tiedonhaku, omankielisten uutisten lukeminen ja internet-puhelut. Tämän selvityksen vastaajista hieman suurempi osa (yli 50 %) käytti tietokonetta elokuvien katsomiseen ja musiikin kuunteluun, kun Maasillan ym. (2008) tutkimuksessa vastaava osuus oli 45 %. Maahanmuuttajien suhtautumista eri medioihin tai juuri tietokoneeseen ei selvitetty erikseen edellä mainituissa tutkimuksissa. Ylipäätään maahanmuuttajien mediakäyttöön liittyvä tutkimus on vasta saapumassa Suomeen (Maasilta ym. 2008). Tässä kyselyssä tietokoneen käytön kokemista sekä suhtautumista tietokoneisiin selvitettiin erikseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että suurin osa vastaajista, vähintään 70 %,

16 koki helpoksi hiiren käytön, sähköpostin käytön, musiikin kuuntelun, elokuvien katsomisen ja tiedonhaun. Myös suhtautuminen tietokoneeseen on pääsiassa positiivista, sillä yli 90 % sekä mies- että naisvastaajista kaikissa ikäryhmissä piti tietokonetta hyvänä asiana Käyttäjäkokemuksia DIPAKI-järjestelmästä Tehtäessä inkerinsuomalaisten paluumuuttajien digitaaliseen kielitestiin (DIPAKI; ks. lukua 10) liittyvää selvitystyötä tutustuttiin myös DIPAKIn käyttäjäkokemuksiin. DI- PAKIn luomisessa ja kehittämisessä mukana ollut erikoistutkija Kaija Kärkkäinen on seurannut testinsuorittajien kokemuksia ja suorituksia monen vuoden ajan, joten häntä päätettiin haastatella asian tiimoilta. Kärkkäisen (haastattelu, 2008) mukaan suuri osa DIPAKIin osallistuvista käyttää tietokonetta ensimmäistä kertaa tullessaan testiin. Ennen testin tekemistä osallistujilla on mahdollisuus harjoitella testiä ja tehdä testin esittelyversio esim. Inkeriliiton tiloissa. Vaikka moni osallistujista etukäteen sanookin, ettei osaa käyttää tietokonetta eikä edes hiirtä, itse testitilanteessa lähes kaikki selviävät käytöstä ongelmitta. Vain joitakin sairaita tai vanhoja ihmisiä on jouduttu avustamaan hiiren käytössä. DIPAKIn alkuaikoina suorittajilla oli mahdollisuus harjoitella hiiren käyttöä myös passintarkastuksen yhteydessä, mutta sittemmin se on koettu tarpeettomaksi. DIPAKIn puhumisen osakokeessa suorittaja keskustelee tietokoneen ruudulla näkyvän haastattelijan kanssa. Videonauhan kanssa keskustelu koetaan helpommaksi kuin oikean ihmisen kanssa, koska silloin osallistujat tuntevat olevansa enemmän omillaan eivätkä jännitä tilannetta niin paljon. Kirjoittamisen osakoe koetaan yleisesti vaikeimmaksi, ja suurin osa tekeekin sen paperilla, mikä on DIPAKIssa mahdollista. Kärkkäisen mielestä suhtautuminen testeihin on aina ollut myönteistä ja asiallista eikä suhtautumisessa ole eroa aiemman paperimuotoisen IPAKIn ja nykyisen DIPAKIn välillä. Osa testin uusijoista (jotka ovat tehneet sekä paperi- että digitaalisen testin) piti miellyttävämpänä digitaalista testiä. Kärkkäisen mukaan kenenkään tutkinto tai sen läpimeno ei ole koskaan vaarantunut tekniikan takia. Ainoita testiin liittyviä teknisiä ongelmia ovat aiheuttaneet sähkökatkokset Venäjällä Kyselyn vastaukset ja testien suorittaminen tietokoneella Kyselyn tulosten perusteella suurimmalla osalla vastaajista on kokemusta tietokoneen käytöstä, myös monimediaisesta käytöstä. Vain 2 % vastaajista ei ollut koskaan eikä missään käyttänyt tietokonetta. Näiden tulosten perusteella voidaan olettaa, että testin suorittaminen tietokoneella on mahdollista. Varsinkin vastaajien kokemus tietokoneen monimediaisesta käytöstä (musiikin kuuntelu, elokuvien katsominen, sähköpostiviestien kirjoittaminen ja lukeminen, internet-puhelut, tiedon haku) sallii olettaa, että kielitaitotestin suorittaminen tietokoneella olisi mahdollista tietoteknisten taitojen osalta. Testin suorittaminen tietokoneella edellyttää, että henkilö osaa käyttää hiirtä (osoittaminen, klikkaus, vieritys) tuntee näppäimistön funktiot ja osaa kirjoittaa näppäimistöllä osaa navigoida pystyy kuuntelemaan kuulokkeista pystyy puhumaan mikrofoniin

17 16 Tietokonepohjaisen testin suorittamista edellyttävät taidot ovat suurimmaksi osaksi samoja taitoja, joista kyselyyn vastanneilla voidaan olettaa olevan kokemusta sen perusteella, millaisiin tarkoituksiin he arjessaan tietokonetta käyttävät. Paperitestissä kielistudiossa puhuminen voidaan kokea vieraaksi, mutta jos testinsuorittajalle internet-puhelut ovat tuttuja, on myös todennäköisempää, että tietokoneen näytölle ja mikrofoniin puhuminen on perinteistä studiotilannetta tutumpaa. Kyselyyn vastanneiden tiedonhakutottumukset saattavat puhua hiirenkäyttö- ja navigointitaitojen puolesta sekä elokuvien katselu ja musiikin kuuntelu kuulokkeiden käytön puolesta. Testin suorittaminen tietokoneella voi tarkoittaa muutakin kuin edellä mainittujen taitojen omaksumista. Esimerkiksi lukemisstrategioiden on katsottu olevan erilaisia paperilta ja tietokoneelta luettaessa, mikä vaikuttaa siihen, millaisia tekstejä (esim. tekstin pituus, fonttikoko, palstoitus) tietokonepohjaisessa testissä käytetään ja miten tekstiin liittyvät osiot sijoitetaan. Käsitykset vaihtelevat myös siitä, miten paperi- ja tietokonepohjainen testi eroavat sisällöllisesti ja kognitiiviselta haastavuudeltaan toisistaan. Joidenkin tutkimusten mukaan paperi- ja tietokonepohjaiset testit ovat hyvin samantyyppisiä muodoltaan ja sisällöltään sekä kognitiiviselta haastavuudeltaan. Toisten mukaan erojakin on, jos kahden testimedian välisiä eroja lähestytään yksilöiden, testin suorittajien välisten erojen kautta, kuten millainen tietokoneen käyttökokemus testin suorittajalla on, miten tuttuja testin sisältö ja aihepiirit ovat hänelle, millainen taito hänellä on arvioitavassa asiassa tai miten tavoiteorientoitunut hän on (Clariana & Wallace 2002). Yksilöllisiin eroihin liittyvät tavalla tai toisella myös ne tutkimukset, joissa selvitetään eroavatko testin suorittajien paperi- ja tietokonepohjaisista testeistä saamat arviot toisistaan. Tutkimustulokset ovat hieman ristiriitaisia, koska joidenkin tutkimusten mukaan eroja ei ole ja joidenkin mukaan paperitestissä menestytään paremmin (esim. Jones 2000; Clariana & Wallace 2002; Maulan 2004). Jos tietokonepohjaisessa testissä ei menestytä, syynä voi olla negatiivinen tai ahdistunut suhtautuminen tietokoneen käyttöön tai osaamattomuus käyttää tietokonetta (Chambers 2008). Toisaalta on tavallista, että testeihin saatetaan suhtautua ylipäätään kielteisesti riippumatta siitä, millä medialla testi suoritetaan. Erot paperi- ja tietokonepohjaisen testin välillä saattavat pohdituttaa myös testin suorittajaa. Maailmanlaajuisesti suoritettava englannin kielen testi TOEFL on esimerkiksi julkaissut dokumentin, jossa esitellään useimmin kysyttyjä kysymyksiä tietokonepohjaisesta TOEFLista. Yksi näistä kysymyksistä kuuluu: Onko tietokonepohjainen testi vaikeampi kuin paperipohjainen?. Dokumentissa vastataan, että kysymykset tietokonepohjaisessa ja paperipohjaisessa testissä ovat hyvin samanlaiset. Tietokoneella tehtävä testi ei ole siis välttämättä sen haastavampi kuin paperipohjainen, varsinkaan siksi, että tietokonepohjaisessa testissä arvioidaan paperitestin sijaan produktiivista kirjoittamista eikä tietoa siitä, miten pitäisi kirjoittaa (so. epäsuora kirjoittaminen). TOEFL-järjestelmästä jopa luvataan, että testin voi hyvin suorittaa, vaikka ei olisi aikaisempaa kokemusta tietokoneen käytöstä, koska testin alussa kunkin suorittajan on käytävä läpi testiin valmentava harjoitusohjelma. Tässä ohjelmassa käydään läpi ne tietotekniset taidot, joita suorittaminen edellyttää. (Educational Testing Service 2002.) Kaikenlainen harjoitusmateriaali, joka motivoi suorittajaa ensisijaisesti taidon harjoitteluun mutta myös perehdyttää testiteknisiin taitoihin, on tärkeä osa sekä paperipohjaisia että tietokonepohjaisia testejä. Varsinkin kun testi on teknologisesti toteutettu, median merkitys korostuu. Median välineellistä estettä voidaan merkittävästi

18 alentaa pedagogisesti hyvin toteutetun tutoriaalin eli opasohjelman avulla. Erityisen tärkeä ohjaavasti toimiva tutoriaali on niille testin suorittajille, joilla on vähän kokemusta tietokoneen käytöstä tai jotka eivät ole käyttäneet tietokonetta monimediaisesti. Oppaassa voisikin olla kaksi osaa: 1) tekninen ohjaus (mm. hiiren käyttö, navigointi) ja 2) testidemo, joka perehdyttää eri tehtävätyyppeihin ja niiden vastaustapoihin sekä totuttaa eri taitojen, kuten puhumisen ja puheen ymmärtämisen, suorittamiseen Yhteenveto Kaiken kaikkiaan selvitys maahanmuuttajien tietoteknisistä taidoista osoittaa, että kokemusta tietokoneen käytöstä on lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla. Kysely ei paljasta sitä, miten sujuvasti tietokonetta käytetään, mutta se antaa viitteitä siitä, että tietokone on mediana uusi vain harvalle maahanmuuttajataustaiselle aikuiselle. Muiden digitalisoitujen testijärjestelmien kokemukset osoittavat, että tietokonepohjaisen testin teknistä suorittamiskynnystä voidaan alentaa tutoriaaleilla ja harjoitusmateriaaleilla. Niille suorittajille, joiden on vaikeaa suorittaa testiä tietokoneella esim. jonkin fyysisen vamman vuoksi, täytyy olla jatkossakin mahdollisuus suorittaa testi paperilla.

19 18 3 Yki-järjestäjien tietotekniset valmiudet Yksi tätä raporttia varten selvitettävistä asioista oli Yleistä kielitutkintoa järjestävien oppilaitosten tietotekniset valmiudet. Tällä tarkoitetaan järjestäjien tietoteknisen laitteiston määrää, laatua ja ajantasaisuutta. Myös tietoliikenneyhteydet vaikuttavat mahdollisuuksiin järjestää digitaalista testiä. Tässä luvussa esitellään selvitystä varten laaditun kyselyn tuloksia. Kyselyn tulokset kuvaavat vuoden 2008 tilannetta eivätkä siksi rajaa suoraan tulevan järjestelmän toteuttamista. 3.1 Yleistä Yki-järjestäjien tietoteknisten valmiuksien selvittämiseksi laadittiin kysely (ks. liite 2), joka toteutettiin elo-lokakuun 2008 aikana internetissä Webropol-palvelun avulla. Kyselyn laatimiseen ja kommentointiin osallistui projektin työntekijöiden lisäksi ohjausryhmän jäseniä, joilla oli asiaan liittyvää erityisosaamista. Kyselyä suunniteltaessa ei nähty järkeväksi selvittää yksityiskohtaisesti oppilaitosten tietokoneiden tai palvelimien tarkkoja teknisiä tietoja tai lukumäärää, koska laitteistoja ja järjestelmiä päivitetään jatkuvasti ja muutokset voivat olla hyvinkin nopeita. Digitalisoinnin toteutuessa tilanne voi olla melko erilainen kuin nykyinen. Sen sijaan kyselyn fokus on tietoteknisessä tuessa ja palveluiden järjestelyissä sekä tietoteknisessä hallinnossa, koska ne vaikuttavat eniten uuden järjestelmän mahdollisesti vaatimiin muutoksiin ja investointeihin. Myös tietoteknisten laitteiden uusintaan ja elinkaareen kiinnitettiin huomiota. Kyselyn osoite jaettiin sähköpostin välityksellä järjestäjille, ja siihen vastasi yhteensä 53 eri järjestäjää. Vastaajajoukkoon sisältyvät aktiivisimmat ja osallistujamäärältään suurimmat järjestävät oppilaitokset. Kysely pyydettiin välittämään kulloisenkin oppilaitoksen atk-vastaavalle tai muulle taholle, joka osasi kyselyyn vastata. Järjestäjäverkosto muodostuu korkeakouluista, kansalais- ja työväenopistoista, ammatillisista oppilaitoksista, ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista sekä aikuislukioista. Järjestäjänä toimii lisäksi Saamelaisalueen koulutuskeskus ja yksi kansanopisto. Koska oppilaitokset ovat hyvin erikokoisia ja eritaustaisia, myös tietotekninen kapasiteetti on hyvin kirjava. Osa oppilaitoksista hoitaa koko järjestelmänsä ylläpidon ja hankinnat itse, ja päätöksistä voi vastata joskus vain yksi henkilö. Osa järjestäjistä taas kuuluu suureen organisaatioon, jossa päätöksenteko voi olla hidasta, mutta kapasiteetti muuten kattavaa. 3.2 Tietotekninen ylläpito Järjestävillä oppilaitoksilla on erilaisista organisaatioista johtuen monenlaisia tapoja toteuttaa tietotekninen ylläpitonsa. Kyselyssä ilmeni, että suurin osa huolehtii tuesta itse tai se on yhteinen muiden tahojen kanssa. Tämä taho voi olla esimerkiksi kaupungin tai koulutoimen yhteinen mikrotuki. Joissain tapauksissa palvelu ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä. Vastanneista oppilaitoksista 22 ilmoitti huolehtivansa ylläpidosta itse. Yhtä moni kertoi, että palvelu on yhteinen muiden tahojen kanssa. Kuusi oppilaitosta ilmoitti muunlaisen järjestelyn, mutta todellisuudessa järjestelyksi paljastuikin kaikilla jonkinlainen

20 yhdistelmä kahdesta ensimmäisestä vaihtoehdoista. Vain kaksi oppilaitosta kertoi, että palvelu hankitaan täysin ulkopuoliselta taholta. Vastanneista oppilaitoksista 43 kertoi päättävänsä itse tietoteknisistä hankinnoista. Tämä on selvästi suurin osa vastanneista, koska ainoastaan 8 järjestäjää ilmoitti muunlaisesta järjestelystä. Näissä tapauksissa suurimmalla osalla päätökset tekee kaupungin tietohallinto tai erillinen ATK-hankinnoista vastaava ryhmä, tai tietohallintoa ainakin konsultoidaan asiassa. Varsinaisia suuria hankintoja on tiedossa muutamalla oppilaitoksella. Joissain oppilaitoksissa uusitaan lähiaikoina kokonaisia mikroluokkia ja palvelimia. Yleisesti ottaen koneiden uusinta näyttää olevan osa normaalia ylläpitoa eikä hankintoja toteuteta suurina kokonaisuuksina. Tietokoneiden elinkaari vaihtelee järjestäjillä huomattavasti. Ripeimmin tietokoneet vaihtuvat kolmessa vuodessa, mutta yksi oppilaitos ilmoitti elinkaareksi jopa kymmenen vuotta. Tietokoneiden keskimääräiseksi elinkaareksi tuli vastausten perusteella noin 4,5 vuotta, mikä osoittaa, että koneiden vaihtuvuus on suhteellisen nopeaa. Joillakin oppilaitoksilla koneet ovat leasing-sopimuksella, mikä takaa nopean kierron. Riippuen oppilaitoksien teknisistä ratkaisuista, Digi-Yki voi vaatia oppilaitoksen palvelinten uusimista tai ainakin palvelinasennuksia. Vastanneista oppilaitoksista 38:ssa on valmius asentaa palvelintason ohjelmia. Muilla asennuksista vastannee muiden tahojen kanssa yhteinen mikrotuki Mikroluokat ja niiden varustelu Kyselyn mukaan kaikilla vastanneilla järjestäjillä on käytössään ainakin yksi mikroluokka. Oppilaspaikkojen yhteismäärä vaihtelee noin viidestätoista useisiin satoihin riippuen oppilaitoksen koosta. Reilulla parillakymmenellä oppilaspaikkoja on alle kolmekymmentä, mutta lopuilla paikkoja on enemmän ja luokkia useita. Viidellätoista vastanneista järjestäjistä paikkoja on sata tai enemmän. Suurimmalla osalla järjestäjistä mikroluokissa on puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeissa tarvittavat mikrofonit ja kuulokkeet. Vain yhdeksän järjestäjän luokissa ei näitä varusteita ole. Harvat kuitenkaan käyttävät mikroluokkia kielistudiona Yleisissä kielitutkinnoissa. Vastanneista vain 16 kertoi käyttävänsä luokkiaan tähän tarkoitukseen. Suurimmalla osalla on käytössään erillinen kielistudio, joista analogisia on enää harva. Siihen, miten mikroluokat soveltuvat kielitutkintoon, vaikuttaa myös päätteiden asemointi luokassa. Useimmissa luokissa päätteet ovat riveittäin (27 järjestäjää). Myös pöydittäin ryhmittely on melko tavallista (19 järjestäjää). Seitsemällä järjestäjällä koneet on järjestetty muilla tavoin, usein edellisten yhdistelmäksi. Päätteiden välillä ei yleensä ole väliseiniä, ainoastaan kaksitoista oppilaitosta ilmoitti, että väliseinät löytyvät. Käyttöjärjestelmistä kaikilla oppilaitoksilla on käytössä Microsoftin Windows XP. 20:llä on XP:n rinnalla Windows Vista. Erilaisia Windows-yhdistelmiä on lisäksi useita. Osalla on joissain mikroluokissa XP ja joissain Vista. Joillain on XP:n rinnalla vielä Windows Linux oli Windowsin rinnalla käytössä kolmella järjestäjällä ja Macintosh yhdellä. Palvelinpuolen järjestelmästä ei kysytty erikseen.

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja

Valtakunnallinen kielikoe Lenita Pihlaja Valtakunnallinen kielikoe 23.11.2016 Lenita Pihlaja Esityksen teemat 1. Testin teon lähtökohtia ja periaatteita 2. Testin rakenne 3. Testin teon prosessi Miksi kielikoe? Lähtökohtia ja periaatteita Valtakunnallinen

Lisätiedot

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli SISÄLTÖ 1 KIELITESTIN TARKOITUS... 3 2 KIELITESTAUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 2.1 Kielitestauksesta tiedottaminen... 3 2.2 Kielitestiin

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1. TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Kielitaidon arvioinnin kehittäminen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa - selvityshankkeen esittely

Kielitaidon arvioinnin kehittäminen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa - selvityshankkeen esittely Kielitaidon arvioinnin kehittäminen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa - selvityshankkeen esittely Sari Ohranen Jyväskylän yliopisto Aikuisten maahanmuuttajien koulutustilaisuus, Opetushallitus

Lisätiedot

KOHTI MONIMEDIAISIA TEKSTITAITOJA: MIHIN MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET AIKUISET KÄYTTÄVÄT TIETOKONETTA JA MITEN HE SIIHEN SUHTAUTUVAT?

KOHTI MONIMEDIAISIA TEKSTITAITOJA: MIHIN MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET AIKUISET KÄYTTÄVÄT TIETOKONETTA JA MITEN HE SIIHEN SUHTAUTUVAT? Kalliokoski, J., T. Nikko, S. Pyhäniemi & S. Shore (toim.) 2009. Puheen ja kirjoituksen moninaisuus Variationsrikedom i tal och skrift The Diversity of Speech and Writing. AFinLAn vuosikirja 2009. Suomen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Vertaisarvioijien hakulomake

Vertaisarvioijien hakulomake - kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi Henkilötiedot Titteli Etunimi Valokuva: Sukunimi Sukupuoli: Nainen Mies Syntymäaika: Kansallisuus: Osoite: Puhelinnumero: E-mail: Vertaisarvioinnin kannalta

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 24/011/2005 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005 Voimassaoloaika 1.10.2005 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ALTEn toimintaohjeisto

ALTEn toimintaohjeisto ALTEn toimintaohjeisto Johdanto Vuonna 1994 ALTEn jäsenet tekivät päätöksen tarpeesta luoda virallinen toimintaohjeisto, jossa sekä määriteltäisiin ne standardit, joihin nykyiset ja tulevat jäsenet yksimielisesti

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

KOTORAIDE - aikuisten maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus ja polutus ALKUVAIHEEN ARVIOIJAN OPAS. toim. Zsanett Polgar & Kristiina Kuparinen

KOTORAIDE - aikuisten maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus ja polutus ALKUVAIHEEN ARVIOIJAN OPAS. toim. Zsanett Polgar & Kristiina Kuparinen KOTORAIDE - aikuisten maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus ja polutus 2008 2010 ALKUVAIHEEN ARVIOIJAN OPAS toim. Zsanett Polgar & Kristiina Kuparinen SISÄLLYS Esipuhe OSA I Mitä raiteet opettivat? Millaisia

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013 Suomalaiset verkossa - NetTrack 2013 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista

teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista teknologia kielenopetuksessa Teknologia on monimuotoista kirjapainotaito piirtoheitin, monistuskone, nauhurit, kielistudio, televisio tietokone, internet, sosiaalinen media, mobiililaitteet Ari Huhta,

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ajatuksia. kehittämisestä. ylioppilastutkinto.fi

Ajatuksia. kehittämisestä. ylioppilastutkinto.fi Ajatuksia ylioppilastutkinnon kehittämisestä ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Tehtävä ja tavoitteet 1) Lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ. Erityisasiantuntija Pasi Ruohtula

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ. Erityisasiantuntija Pasi Ruohtula MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Erityisasiantuntija Pasi Ruohtula Näyttötutkintosihteeristö Erityisasiantuntija Pasi Ruohtula Asiantuntijat: Carola Helle-Kolunen Liisa Jouppi

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1 HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Hakeutuminen Tiedon kirjaamis- ja siirtolupa Tietojen kirjaamisen on kysytty lupa kyllä ei Tässä henkilökohtaistamissuunnitelmassa olevia tietoja saa antaa valmistavassa

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen

Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen 1 Espoon tutkimuskoulujen opettajien tieto ja viestintätekniikan osaaminen ja käytäntö sekä pedagoginen soveltaminen Liisa Ilomäki, Kirsi Oravainen, Minna Lakkala ja Marjut Iivonen Espoon koulutoimen tieto

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot