Suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin digitalisoinnin toteuttamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin digitalisoinnin toteuttamiseksi"

Transkriptio

1 Suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin digitalisoinnin toteuttamiseksi Manner-Suomen ESR-hanke Projektivastaava Projektipäällikkö Projektisihteeri Mirja Tarnanen Jaakko Junttila Elina Westinen Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto

2 Esipuhe Käsillä oleva raportti päättää Suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin digitalisoinnin toteuttamiseksi -hankkeen, joka on toteutettu osana Manner-Suomen ESR-ohjelmaa. Tarkemmin sanoen tämä hanke on osa Opetushallituksen rahoittamaa Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen -kehittämisohjelmaa. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2008 ja päättyy helmikuussa Hankkeen tavoitteena on ollut laatia suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testin digitalisoimiseksi. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti raportti sisältää selvityksen asiakkailta vaadittavista tietoteknisistä taidoista ja tutkinnonjärjestäjien teknisistä valmiuksista järjestää digitaalinen testi. Lisäksi raportti sisältää toteuttamiskelpoiset ja jatkotoimenpiteitä varten riittävän konkreettiset mallinnukset vaihtoehtoisista tavoista digitalisoida testijärjestelmä, esityksen mahdollisista kansallisista ja kansainvälisistä yhteistyökumppaneista, suunnitelman nykyisen järjestelmän sopeuttamisesta uuteen, kuvauksen uuteen järjestelmään siirtymisen vaatimista toimenpiteistä, arvion kustannuksista digitalisoinnin toteuttajalle ja tutkinnonjärjestäjille sekä arvion digitalisoinnin vaikutuksista tutkintomaksuihin. Mukana on myös ehdotus DIPAKIn hyödyntämisestä maahanmuuttajien kielitaidon testauksessa sekä kuvaus mahdollisuuksista liittää uuteen järjestelmään testiin valmentavaa materiaalia. Digitalisointisuunnitelman lähtökohtana on ollut testiprosessin teknologisoinnista seuraavat pedagogiset, logistiset ja ekologiset hyödyt. Testijärjestelmän digitalisointi tukee myös Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian linjauksia, joiden mukaan Suomessa koko väestön sähköistä asiointia kehitetään, siten että myös maahanmuuttajat pyritään huomioimaan kehityksessä (Valtioneuvosto 2006). Digitalisoinnilla pyritään siis muun muassa lisäämään testin saavutettavuutta, säästämään kuljetus- ja painokustannuksia sekä madaltamaan testiteknisten taitojen osuutta testin suorittamisessa. Testijärjestelmän digitalisointisuunnitelmassa on kuitenkin ollut periaatteena, että testi suoritetaan edelleen tiettyinä päivinä tietyissä paikoissa ja että testin tietyt osat, kuten puhumisen ja kirjoittamisen, arvioivat koulutetut arvioijat. Hankkeen toteuttamisesta vastasi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimi erikoistutkija Mirja Tarnanen, tutkijana Jaakko Junttila, tutkimusavustajana Elina Westinen ja talousasioista vastasi osastosihteeri Satu Julin. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat edellisten lisäksi ylitarkastaja Irma Heikkilä-Paukkonen sisäasiainministeriöstä, tutkija Ari Huhta Jyväskylän yliopistosta, opetusteknologiapäällikkö Pasi Kytöharju Tampereen yliopistosta, erityisasiantuntija Tarja Leblay Opetushallituksesta, suunnittelijaopettaja Juha Pasanen Joensuun seudun kansalaisopistosta, suomen kielen kouluttaja Anni Piikki Amiedusta ja kehittämispäällikkö Peppi Taalas Jyväskylän yliopistosta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Juha Pasanen ja sihteerinä Elina Westinen. Esitämme parhaimmat kiitokset ohjausryhmälle sen monista hyvistä ja rakentavista kommenteista projektin eri vaiheissa sekä kaikille muille tahoille, jotka ovat myötävaikuttaneet projektin etenemiseen. Erityiskiitokset Pasi Kytöharjulle ja Peppi Taalakselle, jotka olivat mukana kirjoittamassa raportin viitoslukua. Jyväskylässä Mirja Tarnanen Jaakko Junttila Elina Westinen

3 Sisällys Esipuhe Johdanto Yleiset kielitutkinnot Digitalisoinnin taustaa Digitalisoinnin hyötyjä Selvitys asiakkailta vaadittavista tietoteknisistä taidoista Kyselyn suunnittelu ja toteutus Kyselyn tulokset Kyselyn vastaajien taustat Tietokoneen käyttötaajuus, -paikka ja -tarkoitus Tietokoneen käyttötaidot Suhtautuminen tietokoneisiin Testin suorittaminen paperi- tai tietokoneversiona Päätelmiä kyselyn pohjalta Kyselyn tulokset suhteessa muiden tutkimusten tuloksiin Käyttäjäkokemuksia DIPAKI-järjestelmästä Kyselyn vastaukset ja testien suorittaminen tietokoneella Yhteenveto Yki-järjestäjien tietotekniset valmiudet Yleistä Tietotekninen ylläpito Mikroluokat ja niiden varustelu Yhteenveto Nykyisen järjestelmän kuvaus Koko järjestelmän mallinnus Tehtävien laadinta ja testin koostaminen Arviointi Järjestelmän tekninen toteuttaminen Järjestelmän rakenteen yleiskuvaus Käyttäjien roolit Hallintatyökalun toiminnallisuuden tarkempi kuvaus Tehtäväosion toiminnallisuuden tarkempi kuvaus Kuvaus nykyjärjestelmän digitaalisten osien sopeuttamis mahdollisuuksista Kuvaus uuteen järjestelmään siirtymisen edellyttämistä toimenpiteistä Järjestelmän hankintatavat Järjestelmän toteuttaminen itsenäisesti Järjestelmän toteuttaminen osittain ulkoisina hankintoina Yhteenveto hankintavoista Esitys mahdollisista kansallisista ja kansainvälisistä yhteistyökumppaneista Projektin aikana tavatut kansalliset ja kansainväliset kumppanit Muita mahdollisia kansainvälisiä kumppaneita... 54

4 7 Arvio kustannuksista Arvio digitalisoinnin kustannuksista Pohdintaa digitalisoinnin kustannusvaikutuksista tutkinnonjärjestäjille Pohdintaa digitalisoinnin kustannusvaikutuksista tutkintomaksuihin Ehdotus DIPAKIn hyödyntämisestä maahanmuuttajien kielitaidontestauksessa ja kielikoulutuksessa Tausta Tutkinnon rakenne ja sisältö Tutkinnon suorittaminen Tutkinnon soveltamismahdollisuuksista maahanmuuttajien kielikoulutuksessa ja kielitaidon testauksessa DIPAKIn soveltamismahdollisuuksia sellaisenaan Ideoita DIPAKIn laajentamis- ja muokkaamismahdollisuuksista Yhteenveto Kuvaus mahdollisuuksista liittää uuteen järjestelmään testiin valmentavaa materiaalia Harjoittelumateriaalin tarkoitus high stakes -testissä Harjoittelun funktiot digitaalisessa testissä Ideoita järjestelmään liitettävistä harjoitusmateriaalimahdollisuuksista Lähteet

5 4 1 Johdanto Tämä raportti sisältää suunnitelman Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin muuttamiseksi tietokoneella tehtäväksi. Kaikki tieto suunnitellussa testijärjestelmässä kulkisi digitaalisessa muodossa, ja manuaaliset vaiheet olisi minimoitu. Koko raportin pohjaksi tässä luvussa tarjotaan tietoa Yleisistä kielitutkinnoista, perusteita tutkintojärjestelmän digitalisoinnille sekä pohditaan digitalisoinnin hyötyjä. 1.1 Yleiset kielitutkinnot Yleiset kielitutkinnot (Yki) on aikuisille suunnattu kielitaidon näyttötutkinto, jonka voi suorittaa yhdeksässä eri kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi ja venäjä). Tutkinto on kaikille avoin eli sen voi suorittaa kuka tahansa henkilö, joka tarvitsee todistusta kielitaidostaan. Ykissä kielitaitoa mitataan kuusiportaisella asteikolla kolmella eri tutkintotasolla (perustaso, keskitaso, ylin taso). Perustasolla ovat käytössä taitotasoarviot alle 1, 1 ja 2, keskitasolla alle 3, 3 ja 4 sekä ylimmällä tasolla alle 5, 5 ja 6. Ykin taitotasoarvioasteikko on linkitetty yleiseurooppalaiseen viitekehykseen siten, että perustasolla tasot vastaavat viitekehyksen tasoja A1 ja A2, keskitasolla B1 ja B2 ja ylimmällä tasolla tasoja C1 ja C2. Tutkintoon osallistuva henkilö valitsee itse itselleen sopivan tutkintotason, eikä sillä, missä on kielitaitonsa hankkinut, ole vaikutusta testiin osallistumiseen. Osallistujat saavat Ykistä todistuksen, jolla voi todistaa kielitaitonsa monissa eri yhteyksissä, mm. Suomen kansalaisuutta tai työpaikkaa hakiessaan. Ykissä kielitaitoa mitataan toistaiseksi viidessä eri osataidossa, jotka ovat puheen- ja tekstin ymmärtäminen, rakenne ja sanasto, puhuminen sekä kirjoittaminen. Rakenteen ja sanaston osakokeesta ollaan luopumassa lähiaikoina. Testi on perinteinen niin sanottu paperi ja kynä -testi, mikä tarkoittaa sitä, että testi on painettu paperisiin testivihkoihin, joihin osallistuja kirjoittaa oikeat vastaukset. Perus- ja keskitason testeissä puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet suoritetaan kielistudiossa, ylimmän tason puhumisen testi sisältää studio-osan lisäksi myös kasvokkaisen haastattelun. Lisäksi suomen ja ruotsin perustason puhumisen testissä on kasvokkainen haastattelu. Yki perustuu toiminnalliseen kielitaitoon, mikä tarkoittaa sitä, että testissä mitataan kielenkäyttöä arkipäivän tilanteita muistuttavissa yhteyksissä. Tehtävien aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään, kuten vapaa-aikaan, koulutukseen ja tavallisimpiin työtilanteisiin. Yleisiä kielitutkintoja on koordinoinut tutkinnon alusta lähtien Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus (Solki). Tutkintoa hallinnoi Opetushallitus, ja siitä on säädetty oma lakinsa ja asetuksensa (Laki yleisistä kielitutkinnoista (964/2004), asetus yleisistä kielitutkinnoista (1163/2004)). Solkin ja Opetushallituksen välisen sopimuksen mukaisesti Solki vastaa testin tuottamisesta ja toimittamisesta testiä järjestäville oppilaitoksille sekä testitulosten arvioinnista ja todistusten lähettämisestä osallistujille. Testinjärjestäjinä toimivilla oppilaitoksilla on omat sopimuksensa Opetushallituksen kanssa, ja niiden mukaisesti järjestäjät huolehtivat, että heillä on riittävä laitteisto testiä varten (kielistudio), ottavat vastaan ilmoittautumiset tutkintoon, huolehtivat testipäivän järjestelyistä sekä lähettävät suoritukset arvioitavaksi Soveltavan kielentutkimuksen keskukseen.

6 1.2 Digitalisoinnin taustaa 5 Yleisten kielitutkintojen digitalisointihanke sijoittuu osaksi yhteiskunnassa tapahtuvaa tietokoneistumista. Palvelut niin Suomessa kuin ulkomailla tapahtuvat yhä useammin tietokoneella ja verkon välityksellä. Myös Suomen kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa vuosille korostetaan, että sähköisiä palveluja on jatkuvasti kehitettävä. Suomessa on käynnissä lukuisia hankkeita, joissa erilaisia julkisia palveluja kehitetään niin, että palvelut ovat saatavilla sähköisesti (Valtioneuvosto 2006). Kantaväestön lisäksi maahanmuuttajia koulutetaan sähköisten palvelujen käyttöön. Tietoteknisen koulutuksen tuominen vahvemmin osaksi kotoutumiskoulutusta lisää Suomeen muuttaneiden työllistymismahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös suomen kielen opiskelua sähköisesti kehitetään, minkä luonnolliseksi osaksi myös Yleisten kielitutkintojen digitalisointi asettuu. Tietokonepohjainen testaaminen on yleistynyt maailmalla viime vuosina selvästi. Osoituksena tästä kehityksestä tarjoavat keskeiset maailmanlaajuiset englannin kielen testijärjestelmät (TOEFL, IELTS) myös tietokoneella suoritettavaa testiä. Myös muutamissa muissa pohjoismaissa digitaalista testausta joko suunnitellaan tai jo tehdään (esim. Norjan koulujen valtakunnalliset norjan ja englannin testit sekä mahdollisuus suorittaa Ruotsin sfi-tutkintoa digitaalisesti syksystä 2009 lähtien). Tietokonepohjainen testaaminen tarjoaa perinteistä kynä ja paperi -testiä monipuolisemmat mahdollisuudet niin itse testin suorittamisen kuin testin laatimisen, jakelun ja arvioinninkin kannalta. 1.3 Digitalisoinnin hyötyjä Yleisten kielitutkintojen digitalisoinnilla tavoitellaan pedagogista, logistista ja ekologista hyötyä. Pedagogisuudella viitataan tässä yhteydessä sekä testiteknisen osaamiskynnyksen madaltamiseen että monimediaisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin testitehtävien laadinnassa. Kun testin suorittamiseen kuuluu pakollisena osana tutoriaalin läpikäyminen ennen testin suorittamista, kaikki testiin osallistuvat saavat ohjeita esimerkiksi vastaamistekniikkaan. Digitalisointi tarjoaa myös mahdollisuuksia lisätä tehtävien havainnollisuutta, esimerkiksi kuvien ja värien käytöllä, sekä kehittää tehtävien tekemistä osallistujan näkökulmasta autenttisempaan suuntaan. Lisäksi ohjeistuksia on mahdollista standardoida nykyistä enemmän, mikä vähentää testinsuorittamisolosuhteista johtuvien tekijöiden vaikutusta. Digitalisoinnin logistiset hyödyt viittaavat testidatan ja arviointidatan kuljettamiseen. Digitalisointi nopeuttaa testien kuljettamista ennen ja jälkeen testipäivien sekä näin vähentää postituksesta syntyviä kuluja. Logistisiksi hyödyiksi voidaan laskea myös testien säilyttämiseen liittyvät turvallisuustekijät, kun painettuja testivihkoja ei säilytetä järjestäjien vaihtelevissa olosuhteissa ennen testipäivää. Ekologiset hyödyt viittaavat järjestelmän paperittomuuteen, mikä sekä säästää luontoa että vähentää huomattavasti paperi- ja kopiointikuluja. Jos Yleiset kielitutkinnoista tulee digitaalisesti suoritettava, se mahdollistaa myös tutkintojen suorittamismahdollisuuksien lisäämistä ulkomailla. Tällä hetkellä suomen kielen tutkinnon voi suorittaa Düsseldorfissa ja Lontoossa, mutta kiinnostusta on järjestää tutkintoja myös muissa maissa. Digitalisoinnin etuja tästä näkökulmasta katsottuna ovat muun massa se, että kielistudio ei ole järjestämisen edellytys, tehtävien suorittamisolosuhteet, kuten ohjeiden antaminen, ovat standardoidummat ja digitali-

7 soidun testin turvallisuuskysymykset ovat paremmin ratkaistavissa monelta osin, esimerkiksi postituksen ja testisalaisuuden osalta. Kun Yleisten kielitutkintojen kaltaista high stakes tyyppistä testiä, jonka tulosten perusteella tehdään vaikuttavia päätöksiä yksilön kannalta, digitalisoidaan, on kiinnitettävä erityistä huomiota testin luotettavuuteen, reiluuteen ja eettisyyteen. Vaikka digitalisoinnin lähtökohtana on koko tutkintojärjestelmän digitalisointi ja näin mahdollisimman paperittoman järjestelmän luominen, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toiminta on kokonaan tietokonekeskeistä. Suunnitelman lähtökohtana on ollut, että testi suoritetaan edelleen tiettyinä testipäivinä tietyissä paikoissa. Digitalisointi ei myöskään tarkoita sitä, että testitehtävät ovat kokonaan koneen arvioimia monivalintatyyppisiä tehtäviä. Periaatteena on edelleen, että tutkinnossa on mukana avotyyppisiä, tuottamistaitoja vaativia kysymyksiä ja että puhumisen ja kirjoittamisen taidon osaamista arvioivat koulutetut arvioijat. Näin varmistetaan, että tehtävät edelleen perustuvat toiminnalliseen kielitaitokäsitykseen ja että tutkintotodistus on luotettava ja monipuolinen osoitus kielitaidosta. 6

8 2 Selvitys asiakkailta vaadittavista tietoteknisistä taidoista 7 Yhtenä osana Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitasoa koskevaa digitalisointisuunnitelmaa on antaa selvitys asiakkailta vaadittavista tietoteknisistä taidoista. Tarkoituksena oli siis selvittää maahanmuuttajien tietoteknisiä taitoja ja heidän asenteitaan tietokoneen käyttöä kohtaan, jotta voitaisiin ennakoida, miten mahdolliset testinsuorittajat tulevat selviytymään tietokonepohjaisesta testistä ja miten tiedottaminen ja koulutus pitäisi suunnitella selvitettyjen asioiden valossa. Selvitystä varten päätettiin laatia kysely, jonka toteutuksesta ja tuloksista raportoidaan tässä luvussa. Lisäksi pohditaan tulosten implikaatioita tietokonepohjaisen testauksen kannalta. 2.1 Kyselyn suunnittelu ja toteutus Kysely toteutettiin sekä paperisena että online-versiona suomeksi ja ruotsiksi. Kyselyä, sen rakennetta ja saatekirjettä suunniteltiin Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Lisäksi sitä käytiin läpi ja kommentoitiin Yleisten kielitutkintojen digitalisointisuunnitelman ohjausryhmän kokouksessa Ehdotusten perusteella kyselyä muokattiin edelleen. Ennen varsinaista toteuttamista kysely pilotoitiin Jyväskylän seudun kansalaisopistolla kahdessa suomi toisena kielenä -ryhmässä (N=20) Pilotoinnista saatujen kommenttien ja kokemusten perusteella kyselyä muokattiin helpommin ymmärrettäväksi ja sujuvammaksi. Kyselyn taustaosiossa kysyttiin vastaajan sukupuolta, ikää, äidinkieltä, kotipaikkaa sekä statusta (ks. liite 1). Kyselyssä selvitettiin, kuinka usein, missä ja mihin maahanmuuttaja käyttää tietokonetta sekä sitä, onko hän opiskellut tietokoneen käyttöä jossain. Lisäksi kysyttiin maahanmuuttajan asenteista tietokoneen käyttöä ja sen erilaisia toimintoja (esim. sähköpostin käyttö, internet-puhelut) kohtaan. Lopuksi selvitettiin, tekisikö vastaaja kielitestin mieluummin tietokoneella vai paperilla. Kysely lähetettiin työvoimatoimistoihin (N=27), S2-kouluttajille (N=26) ja erilaisille maahanmuuttajajärjestöille (N=10) ympäri Suomea sekä muutamaan pääkaupunkiseudun yritykseen. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan kaikenikäisiä ja -taustaisia maahanmuuttajia, olivatpa he sitten opiskelijoita, työssä käyviä, työttömiä tai kotona olevia. Vastaanottajia pyydettiin ohjaamaan erityisesti suomen tai ruotsin keskitason testistä kiinnostuneita vastaamaan kyselyyn. Kyselyä lähetettiin paperiversiona yhteensä 1750 kappaletta, joista 1650 oli suomenkielistä ja 100 ruotsinkielistä. Onlineversio oli avoinna digitalisointiprojektin eli Digi-Ykin internet-sivuilla: (sekä suomeksi että ruotsiksi). 2.2 Kyselyn tulokset Kyselyyn vastasi kaikkiaan 865 henkilöä, joista 115 online-versioon ja 750 paperiversioon. Kyselylomakkeeseen voi tutustua liitteessä 1.

9 Kyselyn vastaajien taustat Kyselyyn vastanneista 65 % on naisia ja 35 % miehiä. Vastaajat asuvat ympäri Suomea siten, että eteläisin paikkakunta on Hanko ja pohjoisin Inari. Suurin osa (40 %) vastaajista asuu kuitenkin pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla vastaajista asuu 13 %, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla 10 %, Varsinais-Suomessa 9 %, Pohjois-Pohjanmaalla 6 %, Lapissa 5 %, Etelä-Karjalassa 3 % ja Kainuussa 3 %. Vastaajien äidinkielistä yleisin (34 %) on venäjä, seuraavaksi yleisimpiä ovat arabia 5 %, somali 5 %, kurdi 4 %, thai 4 %, englanti 4 %, kiina 3 % ja espanja 3 %. Muita äidinkieliä on kymmeniä ja niiden osuudet vaihtelevat alle prosentista kahteen prosenttiin. Vastaajien (N=851) ikäjakauma vaihtelee kuvion 1 mukaisesti % Yli 55 5 % Alle % % % Alle Yli 55 KUVIO 1. Maahanmuuttajien tietotekniset taidot -kyselyyn vastanneiden ikäjakauma. Kuten kuviosta 1 näkyy, suurin osa vastaajista on iältään vuotiaita. Neljännes on vuotiaita. Alle 25-vuotiaiden ja vuotiaiden osuus on alle 20 prosenttia. Viitisen prosenttia vastaajista on yli 55-vuotiaita. Vastaajista suurin osa (82 %) on opiskelijoita. Töissä heistä käy 8 %, työttömänä on 8 % ja kotona 2 %. Opiskelijoiden suuri osuus selittynee sillä, että kysely kanavoitui vastaajille tehokkaimmin työvoimapoliittisen ja muun kotouttamiskoulutuksen kautta Tietokoneen käyttötaajuus, -paikka ja -tarkoitus Vastaajilta kysyttiin, miten usein (joka päivä, joka viikko, harvoin, ei koskaan) he käyttävät tietokonetta. Kuvioon 2 on eroteltu vastaajien tietokoneen käyttötaajuus sukupuolen mukaan.

10 9 Miehet Naiset ei koskaan harvoin joka viikko joka päivä KUVIO 2. Miesten ja naisten tietokoneen käyttötaajuus. Kuten kuviosta 2 käy ilmi, suurin osa vastaajista (65 %) käyttää tietokonetta joka päivä; miehistä 70 % ja naisista 62 %. Sekä miehistä että naisista 12 % käyttää tietokonetta joka viikko. Harvoin tietokonetta käyttäviä on naisista 24 % ja miehistä hiukan vähemmän eli 18 %. Miehissä tietokonetta käyttämättömiä on alle prosentti, naisissa heitä on 3 %. Vastausten perusteella tietokonetta käyttää säännöllisesti eli vähintään joka viikko naisista yli 70 % ja miehistä yli 80 %. Jos tietokoneen käyttöä tarkastellaan ikäryhmittäin, alle 25-vuotiaissa ei ole yhtään sellaista vastaajaa, joka ei käytä tietokonetta koskaan. Muissa ikäryhmissä kussakin on vain 3 7 vastaajaa, jotka eivät käytä tietokonetta koskaan. Vastaajilta kysyttiin myös, missä he käyttävät tietokonetta. Yleisin tietokoneen käyttöpaikka on koti (88 %). Seuraavat tietokoneen käyttöpaikat yleisyysjärjestyksessä ovat koulu (52 %), kirjasto (21 %), ystävä (12 %), työpaikka (6 %), virasto (6 %), nettikahvila (4 %) ja kulttuurikeskus (2 %). Vastaajista 2 % ei käytä tietokonetta missään, mikä vastaa osuudeltaan niiden vastaajien määrä, jotka eivät käytä tietokonetta ollenkaan. Muina yksittäisinä paikkoina, joissa tietokonetta käytetään, mainittiin museo, työharjoittelupaikka ja appivanhempien koti. Alle 34-vuotiaista yli 90 % käyttää tietokonetta kotona ja vuotiaista yli 80 %. Yli 55-vuotiaistakin yli 70 % käyttää tietokonetta kotona. Vähintään viidennes vastaajista, pois lukien yli 55-vuotiaat, käyttää tietokonetta myös kirjastossa. Yli puolet alle 34- vuotiaista käyttää tietokonetta koulussa ja hiukan alle puolet vuotiaista Tietokoneen käyttötaidot Tietokoneen käyttötarkoitusta koskevalla kysymyksellä selvitettiin, millaisiin käyttötarkoituksiin vastaajat tietokonetta käyttävät, mikä myös kertoo siitä, mitkä tietokoneiden käyttömahdollisuudet ovat heille ennestään tuttuja. Vastaajille tarjottiin valmiina vaihtoehtoina muun muassa sähköpostia, lomakkeiden täyttämistä, musiikin kuuntelua ja internet-puheluiden käyttöä. Vastaajien oli mahdollista rastia useita käyttötarkoituksia. Vastausten perusteella tietokonetta käytetään moniin eri tarkoituksiin. Kaikkein useimmin (80 %) tietokonetta käytetään sähköpostiviestintään. Vastaajista yli 60 %

11 käyttää tietokonetta myös omankielisten uutisten seuraamiseen, tiedon hakuun internetistä sekä internet-puheluihin. Lisäksi yli puolet vastaajista käyttää tietokonetta musiikin kuunteluun, elokuvien tai videoiden katseluun, kielenopiskeluun ja tekstin kirjoittamiseen. Vastaajista 42 % 0käyttää tietokonetta pikaviestintään (esimerkiksi Messenger) ja 35 % käsittelee erilaisia lomakkeita ja hakemuksia tietokoneella. Noin neljännes vastaajista pelaa tietokoneella ja osallistuu keskustelupalstoille ja foorumeille. Muita yksittäisiä tietokoneen käyttötarkoituksia ovat laskujen maksaminen, erilaisten piirto- ja kuvankäsittelyohjelmien käyttö, nettiostosten tekeminen sekä Facebookin käyttö. Käyttötarkoituksissa miesten ja naisten erot vaihtelivat suhteellisen vähän. Suurimmassa osassa käyttötarkoituksia miesten ja naisten välinen ero on alle 5 %. Yli 5 % ero on musiikin kuuntelussa, jota miehet (64 %) kuuntelevat tietokoneen kautta naisia (57 %) enemmän, ja kielten opiskelussa, johon naiset (61 %) käyttävät tietokonetta miehiä (52 %) enemmän. Ikä näyttää vaikuttavan jonkin verran tietokoneen käyttöön, sillä tietokoneen tavallisinta käyttötarkoitusta sähköpostia käyttää lähes 90 % vuotiaista, mutta 53 % yli 55-vuotiaista. Ikä vaikuttaa vähiten kielen opiskelussa ja tekstin tuottamisessa, joissa erot eri ikäryhmien välillä ovat suurimmillaan 10 %. On melko odotuksenmukaista, että vuotiaat käyttävät aktiivisimmin tietokonetta, paitsi pelaamisen ja musiikin kuuntelun osalta, joissa aktiivisimpia käyttäjiä ovat alle 25-vuotiaat. Kysymyksessä tietokoneen käytön opiskelusta, vastaajia pyydettiin rastittamaan yksi tai useampi kohta annetuista vaihtoehdoista, kuten koulu, atk-kurssi tai itsenäisesti, esim. kotona. Vastaajat ovat tavallisimmin (64 %) opiskelleet tietokoneen käyttöä itsenäisesti. Seuraavaksi yleisin (43 %) opiskelupaikka on koulu. Atk-kursseilla on opiskellut 29 %, kielikursseilla 27 % ja työvoimatoimiston kursseilla 10 % vastaajista. Vastaajista 2 % ei ole opiskellut missään, mikä vastaa tietokonetta käyttämättömien määrää. Muita yksittäisesti mainittuja opiskelupaikkoja ovat ystävien luona, työ, internetkahvila ja joku muu maa kuin Suomi. Miehet (69 %) näyttävät olevan hiukan naisia (62 %) aktiivisempia opiskelemaan tietokoneen käyttöä itsenäisesti. Naiset puolestaan ovat opiskelleet 3 4 % miehiä enemmän tietokoneen käyttöä koulussa, kielikursseilla ja atk-kursseilla. Sen sijaan työvoimatoimiston kursseilla on opiskellut miehistä 13 % ja naisista 8 %. Jos opiskelupaikkaa tarkastellaan ikäryhmittäin, hiukan yli puolet alle 25-vuotiaista ja vuotiaista on opiskellut tietokoneen käyttöä koulussa, vuotiaista noin kolmannes ja yli 45-vuotiasta noin joka kymmenes. Itsenäinen opiskelu on melko yleistä kaikissa ikäryhmissä, yleisintä kuitenkin alle 25-vuotiaiden (68 %) ja vuotiaiden (69 %) ryhmässä. Yli 55-vuotiaistakin lähes puolet on opiskellut tietokoneen käyttöä itsenäisesti. Ikäryhmistä eniten (38 %) tietokoneen käyttöä kielikursseilla ja atkkursseilla (37 %) ovat opiskelleet vuotiaat, kun muiden ikäryhmien osuus vaihtelee 20:n ja 32 prosentin välillä. Tietoteknisiin käyttötaitoihin liittyen vastaajilta kysyttiin myös, kokevatko he tietokoneen erilaiset käytöt, kuten tekstin kirjoittamisen, hiiren käytön tai tiedonhaun, helpoiksi tai vaikeiksi (ks. kuvio 3). 10

12 helppoa vaikeaa eos 20 0 hiiren käyttö tekstin kirj. sähköposti tiedonhaku lomakkeet ym. musiikin kuuntelu elokuvat internet-puhelut keskustelupalstat KUVIO 3. Tietokoneen eri käyttöjen helppous ja vaikeus vastaajien mukaan. Kuten kuviosta 3 käy ilmi, kaikkein helpoimmaksi raportoidaan hiiren käyttö (93 %). Suuri osa vastaajista pitää helppona myös musiikin kuuntelua (86 %), sähköpostin käyttöä (85 %) sekä elokuvien ja videoiden katsomista (80 %). Lisäksi varsin moni arvioi helpoksi tiedonhaun internetistä (77 %), internet-puhelut (77 %) sekä tekstin kirjoittamisen (72 %). Kaikkein vaikeimmaksi vastaajat arvioivat erilaisten lomakkeiden ja hakemusten täyttämisen (31 %). Vastausten perusteella tietokoneen käyttö on melko monipuolista ja monet sen toiminnoista suurin osa vastaajista arvioi helpoiksi. Jonkin verran helppouden ja vaikeuden arvioissa on eroja ikäryhmittäin, paitsi hiiren käytön osalta, jonka käyttämisen arvioi helpoksi vähintään 90 % vastaajista kaikissa ikäryhmissä. Sähköpostin käyttö on helpointa alle 25-vuotiaille ja vuotiaille, joista molemmista yli 90 % piti sitä helppona, ja vaikeinta puolestaan yli 55-vuotialle, joista 55 % piti sitä helppona. Samoin tekstin kirjoittaminen on helpointa alle 25-vuotiaille (81 %), mutta muistakin ikäryhmistä yli 60 % raportoi tekstin kirjoittamisen olevan heille helppoa. Internet-puhelut ovat yli 60 %:lle vastaajista helppoja kaikissa ikäryhmissä, samoin elokuvien katsominen ja musiikin kuuntelu kaikille muille ikäryhmille paitsi yli 55-vuotiaille. Miesten ja naisten välillä on helppouden ja vaikeuden arvioimisessa jonkin verran eroja. Tasan puolet mies- ja naisvastaajista pitää lomakkeiden täyttämistä helppona. Sen sijaan muiden käyttötapojen kohdalla miehet arvioivat naisia useammin käytön helpoksi, esimerkiksi miehistä 2 % naisia enemmän pitää hiiren käyttöä helppona ja miehistä 5 % naisia enemmän pitää sähköpostin ja nettipuheluiden käyttöä helppona. Suurin ero on keskustelupalstoille ja foorumeihin osallistumisessa, miehistä 8 % naisia enemmän pitää osallistumista helppona.

13 Suhtautuminen tietokoneisiin Tietokoneeseen suhtautumista selvitettiin vastakkaisilla sanapareilla, kuten hyvä asia huono asia, tuttu vieras/outo, turvallinen pelottava. Tietokoneeseen näytetään vastausten perusteella suhtauduttavan pääasiassa positiivisesti sillä miehistä 98 % ja naisista 97 % pitää tietokonetta hyvänä asiana (N=789). Suhtautuminen on lähes yhtä positiivista kaikissa ikäryhmissä (ks. kuvio 4). Miehet ovat mielestään tietokoneen käytössä jonkin verran naisia sujuvampia, sillä kysymykseen vastanneista (N=628) miehistä 87 % ja naisista 78 % arvioi tietokoneen käytön olevan helppoa. Tietokoneen käyttö näyttää olevan sitä helpompaa, mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, mutta yli 55-vuotiaistakin 67 % pitää käyttöä helppona. hyvä ja huono huono asia hyvä asia yli alle KUVIO 4. Asenne tietokoneeseen ikäryhmittäin. Vastaajista (N=524) 92 % pitää tietokonetta tuttuna. Lähes kaikkien (N=691) vastanneiden (96 %) mukaan tietokonetta myös tarvitaan. Samoin suurimman osan (94 %) mielestä se on kiinnostava. Tietokone ei myöskään pelota kovin paljon niitä (N=443), jotka kysymykseen vastasivat, sillä 89 %:n mielestä se on turvallinen. Jos asiaa katsotaan toisin päin, niitä vastaajia, joille tietokone on vieras asia, on 9 % ja niitä, joille se on pelottava asia, 11 %. Heitä on kuitenkin enemmän kuin niitä, joiden mielestä tietokone on huono asia (2 %), mikä vastaa osuudeltaan niiden käyttäjien määrää, jotka eivät ole koskaan käyttäneet tietokonetta ja/tai eivät käytä sitä missään.

14 Testin suorittaminen paperi- tai tietokoneversiona Kyselyn lopussa vastaajilta kysyttiin, suorittaisivatko he kielitestin mieluummin paperilla vai tietokoneella. Vastaajilla oli myös mahdollisuus valita en osaa sanoa -vaihtoehto. Vastaajista (N=831) 44 % suorittaisi testin mieluummin paperilla, 35 % tietokoneella, 8 % kummalla tahansa ja 14 % ei osaa sanoa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vastauksissa on jonkin verran eroja, kuten kuviosta 5 näkyy. Yli eos molemmat tietokone paperi Alle KUVIO 5. Kielitestin suorittaminen paperilla tai tietokoneella ikäryhmittäin. Paperiversiona mieluummin testin suorittavien osuus nousee, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Kaikkein halukkaimmin kielitestin suorittaisivat tietokoneella vuotiaat ja kaikkein mieluiten paperilla yli 55-vuotiaat, mikä lienee melko odotuksenmukaista. Toisaalta niiden vastaajien välillä, jotka suorittaisivat kielitestin tietokoneella, ei ole kovin suuria eroja ikäryhmittäin. Sen sijaan erot ovat suurempia ikäryhmittäin niiden vastaajien välillä, jotka suorittaisivat kielitestin mieluummin paperilla: yli 45-vuotiaista yli puolet tekisi testin mieluummin paperilla ja alle 45-vuotiaista %. Epävarmojen osuus on suurin vuotiaissa (17 %) ja pienin vuotiaissa (3 %). 2.3 Päätelmiä kyselyn pohjalta Tässä alaluvussa yhdistetään kyselyn tulokset jo tehtyihin tutkimuksiin ja tehdään esiteltyjen tulosten pohjalta digitalisoinnin kannalta oleellisia johtopäätöksiä.

15 Kyselyn tulokset suhteessa muiden tutkimusten tuloksiin Maahanmuuttajien mediakäyttöä on tutkittu jonkin verran kaikissa Pohjoismaissa. Tutkimukset ovat olleet pääosin kvalitatiivisia ja niissä on selvitetty median roolia maahanmuuttajien arkielämässä ja osana kotoutumis- ja identiteetin rakentumisprosessia (Maasilta ym. 2008, 18). Tutkimustuloksille näyttäisi olevan yhteistä se, että maahanmuuttajat, erityisesti nuoret, käyttävät medioita monipuolisesti ja yhtä paljon kuin kantaväestö. Joskus puolestaan erot kantaväestöön tai nuorempaan maahanmuuttajataustaiseen sukupolveen näkyvät siinä, että vanhempi maahanmuuttajataustainen väestö käyttää mediaa erityisesti kotimaidensa uutisten seuraamiseen ja yhteydenpitoon siellä asuvien sukulaisten ja ystävien kanssa (esim. Mainsah 2005; Rydin & Sjöberg 2008). Maasillan ym. (2008) mukaan tilastollista tutkimusta maahanmuuttajien mediakäytöstä Pohjoismaissa tarvittaisiin lisää. Tätä hanketta varten tehty selvitys maahanmuuttajien tietoteknisistä taidoista on lähestymis- ja toteutustavaltaan kvantitatiivinen. Kyselyn tulokset ovat suuren vastaajajoukon perustella hyvin yleistettäviä, sillä kyselyn otosta voidaan pitää edustavana näytteenä. Se vastaa ikäjakaumaltaan ja maantieteelliseltä jakaumaltaan melko hyvin Suomessa asuvia maahanmuuttajataustaisia aikuisia. Tämän kyselyn tulosten perusteella suurin osa maahanmuuttajataustaisista vastaajista, miehistä ja naisista, käyttää tietokonetta säännöllisesti ja useimmiten kotonaan, minkä perusteella voidaan päätellä, että heillä on tietokone kotonaan. Tähän kyselyyn vastanneilla maahanmuuttajilla (88 %) on kantaväestöä hiukan useammin tietokone kotonaan, sillä tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 suomalaisista 74 %:lla oli vähintään yksi tietokone kotonaan (Parjo ym. 2008). Samoin maahanmuuttajataustaisissa aikuisissa on tämän kyselyn perusteella vähemmän sellaisia, jotka eivät ole koskaan käyttäneet tietokonetta, sillä vuotiaista suomalaisista on joskus käyttänyt tietokonetta 84 %, kun tässä kyselyssä yli 90 % maahanmuuttajista on käyttänyt tietokonetta. Tämän kyselyn tulokset ovat näiltä osin hyvin samansuuntaiset Maasillan ym. (2008) maahanmuuttajien mediakäyttöä selvittävän tutkimuksen kanssa, jonka kyselyyn vastanneista (n=434) 85 %:lla on kotonaan internetyhteys ja 89 % käyttää tietokonetta säännöllisesti eli vähintään kerran viikossa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten internetin käyttötarkoituksista yleisimmät ovat sähköposti (90 %), tiedonhaku (86 %), pankkiasioiden hoito (84 %) sekä verkkolehtien lukeminen (63 %) (Parjo ym. 2008). Maasillan ym. (2008) tutkimuksessa maahanmuuttajien yleisimmät internetin käyttötarkoitukset olivat yhteydenpito (sähköposti ja puhelut) 68 %, uutisten ja lehtien lukeminen 62 % sekä tiedonhaku 59 %. Molemmissa selvityksissä käyttötarkoitusten yleisyysjärjestys mukailee tämän kyselyn tuloksia, joiden mukaan tavallisimmat käyttötarkoitukset ovat sähköposti, tiedonhaku, omankielisten uutisten lukeminen ja internet-puhelut. Tämän selvityksen vastaajista hieman suurempi osa (yli 50 %) käytti tietokonetta elokuvien katsomiseen ja musiikin kuunteluun, kun Maasillan ym. (2008) tutkimuksessa vastaava osuus oli 45 %. Maahanmuuttajien suhtautumista eri medioihin tai juuri tietokoneeseen ei selvitetty erikseen edellä mainituissa tutkimuksissa. Ylipäätään maahanmuuttajien mediakäyttöön liittyvä tutkimus on vasta saapumassa Suomeen (Maasilta ym. 2008). Tässä kyselyssä tietokoneen käytön kokemista sekä suhtautumista tietokoneisiin selvitettiin erikseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että suurin osa vastaajista, vähintään 70 %,

16 koki helpoksi hiiren käytön, sähköpostin käytön, musiikin kuuntelun, elokuvien katsomisen ja tiedonhaun. Myös suhtautuminen tietokoneeseen on pääsiassa positiivista, sillä yli 90 % sekä mies- että naisvastaajista kaikissa ikäryhmissä piti tietokonetta hyvänä asiana Käyttäjäkokemuksia DIPAKI-järjestelmästä Tehtäessä inkerinsuomalaisten paluumuuttajien digitaaliseen kielitestiin (DIPAKI; ks. lukua 10) liittyvää selvitystyötä tutustuttiin myös DIPAKIn käyttäjäkokemuksiin. DI- PAKIn luomisessa ja kehittämisessä mukana ollut erikoistutkija Kaija Kärkkäinen on seurannut testinsuorittajien kokemuksia ja suorituksia monen vuoden ajan, joten häntä päätettiin haastatella asian tiimoilta. Kärkkäisen (haastattelu, 2008) mukaan suuri osa DIPAKIin osallistuvista käyttää tietokonetta ensimmäistä kertaa tullessaan testiin. Ennen testin tekemistä osallistujilla on mahdollisuus harjoitella testiä ja tehdä testin esittelyversio esim. Inkeriliiton tiloissa. Vaikka moni osallistujista etukäteen sanookin, ettei osaa käyttää tietokonetta eikä edes hiirtä, itse testitilanteessa lähes kaikki selviävät käytöstä ongelmitta. Vain joitakin sairaita tai vanhoja ihmisiä on jouduttu avustamaan hiiren käytössä. DIPAKIn alkuaikoina suorittajilla oli mahdollisuus harjoitella hiiren käyttöä myös passintarkastuksen yhteydessä, mutta sittemmin se on koettu tarpeettomaksi. DIPAKIn puhumisen osakokeessa suorittaja keskustelee tietokoneen ruudulla näkyvän haastattelijan kanssa. Videonauhan kanssa keskustelu koetaan helpommaksi kuin oikean ihmisen kanssa, koska silloin osallistujat tuntevat olevansa enemmän omillaan eivätkä jännitä tilannetta niin paljon. Kirjoittamisen osakoe koetaan yleisesti vaikeimmaksi, ja suurin osa tekeekin sen paperilla, mikä on DIPAKIssa mahdollista. Kärkkäisen mielestä suhtautuminen testeihin on aina ollut myönteistä ja asiallista eikä suhtautumisessa ole eroa aiemman paperimuotoisen IPAKIn ja nykyisen DIPAKIn välillä. Osa testin uusijoista (jotka ovat tehneet sekä paperi- että digitaalisen testin) piti miellyttävämpänä digitaalista testiä. Kärkkäisen mukaan kenenkään tutkinto tai sen läpimeno ei ole koskaan vaarantunut tekniikan takia. Ainoita testiin liittyviä teknisiä ongelmia ovat aiheuttaneet sähkökatkokset Venäjällä Kyselyn vastaukset ja testien suorittaminen tietokoneella Kyselyn tulosten perusteella suurimmalla osalla vastaajista on kokemusta tietokoneen käytöstä, myös monimediaisesta käytöstä. Vain 2 % vastaajista ei ollut koskaan eikä missään käyttänyt tietokonetta. Näiden tulosten perusteella voidaan olettaa, että testin suorittaminen tietokoneella on mahdollista. Varsinkin vastaajien kokemus tietokoneen monimediaisesta käytöstä (musiikin kuuntelu, elokuvien katsominen, sähköpostiviestien kirjoittaminen ja lukeminen, internet-puhelut, tiedon haku) sallii olettaa, että kielitaitotestin suorittaminen tietokoneella olisi mahdollista tietoteknisten taitojen osalta. Testin suorittaminen tietokoneella edellyttää, että henkilö osaa käyttää hiirtä (osoittaminen, klikkaus, vieritys) tuntee näppäimistön funktiot ja osaa kirjoittaa näppäimistöllä osaa navigoida pystyy kuuntelemaan kuulokkeista pystyy puhumaan mikrofoniin

17 16 Tietokonepohjaisen testin suorittamista edellyttävät taidot ovat suurimmaksi osaksi samoja taitoja, joista kyselyyn vastanneilla voidaan olettaa olevan kokemusta sen perusteella, millaisiin tarkoituksiin he arjessaan tietokonetta käyttävät. Paperitestissä kielistudiossa puhuminen voidaan kokea vieraaksi, mutta jos testinsuorittajalle internet-puhelut ovat tuttuja, on myös todennäköisempää, että tietokoneen näytölle ja mikrofoniin puhuminen on perinteistä studiotilannetta tutumpaa. Kyselyyn vastanneiden tiedonhakutottumukset saattavat puhua hiirenkäyttö- ja navigointitaitojen puolesta sekä elokuvien katselu ja musiikin kuuntelu kuulokkeiden käytön puolesta. Testin suorittaminen tietokoneella voi tarkoittaa muutakin kuin edellä mainittujen taitojen omaksumista. Esimerkiksi lukemisstrategioiden on katsottu olevan erilaisia paperilta ja tietokoneelta luettaessa, mikä vaikuttaa siihen, millaisia tekstejä (esim. tekstin pituus, fonttikoko, palstoitus) tietokonepohjaisessa testissä käytetään ja miten tekstiin liittyvät osiot sijoitetaan. Käsitykset vaihtelevat myös siitä, miten paperi- ja tietokonepohjainen testi eroavat sisällöllisesti ja kognitiiviselta haastavuudeltaan toisistaan. Joidenkin tutkimusten mukaan paperi- ja tietokonepohjaiset testit ovat hyvin samantyyppisiä muodoltaan ja sisällöltään sekä kognitiiviselta haastavuudeltaan. Toisten mukaan erojakin on, jos kahden testimedian välisiä eroja lähestytään yksilöiden, testin suorittajien välisten erojen kautta, kuten millainen tietokoneen käyttökokemus testin suorittajalla on, miten tuttuja testin sisältö ja aihepiirit ovat hänelle, millainen taito hänellä on arvioitavassa asiassa tai miten tavoiteorientoitunut hän on (Clariana & Wallace 2002). Yksilöllisiin eroihin liittyvät tavalla tai toisella myös ne tutkimukset, joissa selvitetään eroavatko testin suorittajien paperi- ja tietokonepohjaisista testeistä saamat arviot toisistaan. Tutkimustulokset ovat hieman ristiriitaisia, koska joidenkin tutkimusten mukaan eroja ei ole ja joidenkin mukaan paperitestissä menestytään paremmin (esim. Jones 2000; Clariana & Wallace 2002; Maulan 2004). Jos tietokonepohjaisessa testissä ei menestytä, syynä voi olla negatiivinen tai ahdistunut suhtautuminen tietokoneen käyttöön tai osaamattomuus käyttää tietokonetta (Chambers 2008). Toisaalta on tavallista, että testeihin saatetaan suhtautua ylipäätään kielteisesti riippumatta siitä, millä medialla testi suoritetaan. Erot paperi- ja tietokonepohjaisen testin välillä saattavat pohdituttaa myös testin suorittajaa. Maailmanlaajuisesti suoritettava englannin kielen testi TOEFL on esimerkiksi julkaissut dokumentin, jossa esitellään useimmin kysyttyjä kysymyksiä tietokonepohjaisesta TOEFLista. Yksi näistä kysymyksistä kuuluu: Onko tietokonepohjainen testi vaikeampi kuin paperipohjainen?. Dokumentissa vastataan, että kysymykset tietokonepohjaisessa ja paperipohjaisessa testissä ovat hyvin samanlaiset. Tietokoneella tehtävä testi ei ole siis välttämättä sen haastavampi kuin paperipohjainen, varsinkaan siksi, että tietokonepohjaisessa testissä arvioidaan paperitestin sijaan produktiivista kirjoittamista eikä tietoa siitä, miten pitäisi kirjoittaa (so. epäsuora kirjoittaminen). TOEFL-järjestelmästä jopa luvataan, että testin voi hyvin suorittaa, vaikka ei olisi aikaisempaa kokemusta tietokoneen käytöstä, koska testin alussa kunkin suorittajan on käytävä läpi testiin valmentava harjoitusohjelma. Tässä ohjelmassa käydään läpi ne tietotekniset taidot, joita suorittaminen edellyttää. (Educational Testing Service 2002.) Kaikenlainen harjoitusmateriaali, joka motivoi suorittajaa ensisijaisesti taidon harjoitteluun mutta myös perehdyttää testiteknisiin taitoihin, on tärkeä osa sekä paperipohjaisia että tietokonepohjaisia testejä. Varsinkin kun testi on teknologisesti toteutettu, median merkitys korostuu. Median välineellistä estettä voidaan merkittävästi

18 alentaa pedagogisesti hyvin toteutetun tutoriaalin eli opasohjelman avulla. Erityisen tärkeä ohjaavasti toimiva tutoriaali on niille testin suorittajille, joilla on vähän kokemusta tietokoneen käytöstä tai jotka eivät ole käyttäneet tietokonetta monimediaisesti. Oppaassa voisikin olla kaksi osaa: 1) tekninen ohjaus (mm. hiiren käyttö, navigointi) ja 2) testidemo, joka perehdyttää eri tehtävätyyppeihin ja niiden vastaustapoihin sekä totuttaa eri taitojen, kuten puhumisen ja puheen ymmärtämisen, suorittamiseen Yhteenveto Kaiken kaikkiaan selvitys maahanmuuttajien tietoteknisistä taidoista osoittaa, että kokemusta tietokoneen käytöstä on lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla. Kysely ei paljasta sitä, miten sujuvasti tietokonetta käytetään, mutta se antaa viitteitä siitä, että tietokone on mediana uusi vain harvalle maahanmuuttajataustaiselle aikuiselle. Muiden digitalisoitujen testijärjestelmien kokemukset osoittavat, että tietokonepohjaisen testin teknistä suorittamiskynnystä voidaan alentaa tutoriaaleilla ja harjoitusmateriaaleilla. Niille suorittajille, joiden on vaikeaa suorittaa testiä tietokoneella esim. jonkin fyysisen vamman vuoksi, täytyy olla jatkossakin mahdollisuus suorittaa testi paperilla.

19 18 3 Yki-järjestäjien tietotekniset valmiudet Yksi tätä raporttia varten selvitettävistä asioista oli Yleistä kielitutkintoa järjestävien oppilaitosten tietotekniset valmiudet. Tällä tarkoitetaan järjestäjien tietoteknisen laitteiston määrää, laatua ja ajantasaisuutta. Myös tietoliikenneyhteydet vaikuttavat mahdollisuuksiin järjestää digitaalista testiä. Tässä luvussa esitellään selvitystä varten laaditun kyselyn tuloksia. Kyselyn tulokset kuvaavat vuoden 2008 tilannetta eivätkä siksi rajaa suoraan tulevan järjestelmän toteuttamista. 3.1 Yleistä Yki-järjestäjien tietoteknisten valmiuksien selvittämiseksi laadittiin kysely (ks. liite 2), joka toteutettiin elo-lokakuun 2008 aikana internetissä Webropol-palvelun avulla. Kyselyn laatimiseen ja kommentointiin osallistui projektin työntekijöiden lisäksi ohjausryhmän jäseniä, joilla oli asiaan liittyvää erityisosaamista. Kyselyä suunniteltaessa ei nähty järkeväksi selvittää yksityiskohtaisesti oppilaitosten tietokoneiden tai palvelimien tarkkoja teknisiä tietoja tai lukumäärää, koska laitteistoja ja järjestelmiä päivitetään jatkuvasti ja muutokset voivat olla hyvinkin nopeita. Digitalisoinnin toteutuessa tilanne voi olla melko erilainen kuin nykyinen. Sen sijaan kyselyn fokus on tietoteknisessä tuessa ja palveluiden järjestelyissä sekä tietoteknisessä hallinnossa, koska ne vaikuttavat eniten uuden järjestelmän mahdollisesti vaatimiin muutoksiin ja investointeihin. Myös tietoteknisten laitteiden uusintaan ja elinkaareen kiinnitettiin huomiota. Kyselyn osoite jaettiin sähköpostin välityksellä järjestäjille, ja siihen vastasi yhteensä 53 eri järjestäjää. Vastaajajoukkoon sisältyvät aktiivisimmat ja osallistujamäärältään suurimmat järjestävät oppilaitokset. Kysely pyydettiin välittämään kulloisenkin oppilaitoksen atk-vastaavalle tai muulle taholle, joka osasi kyselyyn vastata. Järjestäjäverkosto muodostuu korkeakouluista, kansalais- ja työväenopistoista, ammatillisista oppilaitoksista, ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista sekä aikuislukioista. Järjestäjänä toimii lisäksi Saamelaisalueen koulutuskeskus ja yksi kansanopisto. Koska oppilaitokset ovat hyvin erikokoisia ja eritaustaisia, myös tietotekninen kapasiteetti on hyvin kirjava. Osa oppilaitoksista hoitaa koko järjestelmänsä ylläpidon ja hankinnat itse, ja päätöksistä voi vastata joskus vain yksi henkilö. Osa järjestäjistä taas kuuluu suureen organisaatioon, jossa päätöksenteko voi olla hidasta, mutta kapasiteetti muuten kattavaa. 3.2 Tietotekninen ylläpito Järjestävillä oppilaitoksilla on erilaisista organisaatioista johtuen monenlaisia tapoja toteuttaa tietotekninen ylläpitonsa. Kyselyssä ilmeni, että suurin osa huolehtii tuesta itse tai se on yhteinen muiden tahojen kanssa. Tämä taho voi olla esimerkiksi kaupungin tai koulutoimen yhteinen mikrotuki. Joissain tapauksissa palvelu ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä. Vastanneista oppilaitoksista 22 ilmoitti huolehtivansa ylläpidosta itse. Yhtä moni kertoi, että palvelu on yhteinen muiden tahojen kanssa. Kuusi oppilaitosta ilmoitti muunlaisen järjestelyn, mutta todellisuudessa järjestelyksi paljastuikin kaikilla jonkinlainen

20 yhdistelmä kahdesta ensimmäisestä vaihtoehdoista. Vain kaksi oppilaitosta kertoi, että palvelu hankitaan täysin ulkopuoliselta taholta. Vastanneista oppilaitoksista 43 kertoi päättävänsä itse tietoteknisistä hankinnoista. Tämä on selvästi suurin osa vastanneista, koska ainoastaan 8 järjestäjää ilmoitti muunlaisesta järjestelystä. Näissä tapauksissa suurimmalla osalla päätökset tekee kaupungin tietohallinto tai erillinen ATK-hankinnoista vastaava ryhmä, tai tietohallintoa ainakin konsultoidaan asiassa. Varsinaisia suuria hankintoja on tiedossa muutamalla oppilaitoksella. Joissain oppilaitoksissa uusitaan lähiaikoina kokonaisia mikroluokkia ja palvelimia. Yleisesti ottaen koneiden uusinta näyttää olevan osa normaalia ylläpitoa eikä hankintoja toteuteta suurina kokonaisuuksina. Tietokoneiden elinkaari vaihtelee järjestäjillä huomattavasti. Ripeimmin tietokoneet vaihtuvat kolmessa vuodessa, mutta yksi oppilaitos ilmoitti elinkaareksi jopa kymmenen vuotta. Tietokoneiden keskimääräiseksi elinkaareksi tuli vastausten perusteella noin 4,5 vuotta, mikä osoittaa, että koneiden vaihtuvuus on suhteellisen nopeaa. Joillakin oppilaitoksilla koneet ovat leasing-sopimuksella, mikä takaa nopean kierron. Riippuen oppilaitoksien teknisistä ratkaisuista, Digi-Yki voi vaatia oppilaitoksen palvelinten uusimista tai ainakin palvelinasennuksia. Vastanneista oppilaitoksista 38:ssa on valmius asentaa palvelintason ohjelmia. Muilla asennuksista vastannee muiden tahojen kanssa yhteinen mikrotuki Mikroluokat ja niiden varustelu Kyselyn mukaan kaikilla vastanneilla järjestäjillä on käytössään ainakin yksi mikroluokka. Oppilaspaikkojen yhteismäärä vaihtelee noin viidestätoista useisiin satoihin riippuen oppilaitoksen koosta. Reilulla parillakymmenellä oppilaspaikkoja on alle kolmekymmentä, mutta lopuilla paikkoja on enemmän ja luokkia useita. Viidellätoista vastanneista järjestäjistä paikkoja on sata tai enemmän. Suurimmalla osalla järjestäjistä mikroluokissa on puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeissa tarvittavat mikrofonit ja kuulokkeet. Vain yhdeksän järjestäjän luokissa ei näitä varusteita ole. Harvat kuitenkaan käyttävät mikroluokkia kielistudiona Yleisissä kielitutkinnoissa. Vastanneista vain 16 kertoi käyttävänsä luokkiaan tähän tarkoitukseen. Suurimmalla osalla on käytössään erillinen kielistudio, joista analogisia on enää harva. Siihen, miten mikroluokat soveltuvat kielitutkintoon, vaikuttaa myös päätteiden asemointi luokassa. Useimmissa luokissa päätteet ovat riveittäin (27 järjestäjää). Myös pöydittäin ryhmittely on melko tavallista (19 järjestäjää). Seitsemällä järjestäjällä koneet on järjestetty muilla tavoin, usein edellisten yhdistelmäksi. Päätteiden välillä ei yleensä ole väliseiniä, ainoastaan kaksitoista oppilaitosta ilmoitti, että väliseinät löytyvät. Käyttöjärjestelmistä kaikilla oppilaitoksilla on käytössä Microsoftin Windows XP. 20:llä on XP:n rinnalla Windows Vista. Erilaisia Windows-yhdistelmiä on lisäksi useita. Osalla on joissain mikroluokissa XP ja joissain Vista. Joillain on XP:n rinnalla vielä Windows Linux oli Windowsin rinnalla käytössä kolmella järjestäjällä ja Macintosh yhdellä. Palvelinpuolen järjestelmästä ei kysytty erikseen.

YLEISET KIELITUTKINNOT

YLEISET KIELITUTKINNOT YLEISET KIELITUTKINNOT KIELITAIDON OSOITTAMINEN YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN AVULLA Yleiset kielitutkinnot arvioivat aikuisten kielitaitoa. Yleisessä kielitutkinnossa sinä voit testata, miten hyvin puhut,

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1. TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS

Lisätiedot

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Educa 2014 25.1.2014 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Tutkimustietoa Lukiolainen tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä Hurme, Nummenmaa & Lehtinen 2013, Turun

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 24/011/2005 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005 Voimassaoloaika 1.10.2005 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

opetussuunnitelman perusteissa

opetussuunnitelman perusteissa Maahanmuuttajaoppilaan arviointi opetussuunnitelman perusteissa Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Sessio B4: Englannin kielen testit ja moni muu asia apuna opiskelijavalinnoissa Kv-kevätpäivät 2014 Katri Ventus, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Itä-Karjalan Kansanopisto

Itä-Karjalan Kansanopisto SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Henkilöstöltä on saatu esitys, että Inarin kunta tukisi henkilöstön saamen kielen opiskelua nykyistä pontevammin. Ohessa saapunut sähköposti asiasta.

Henkilöstöltä on saatu esitys, että Inarin kunta tukisi henkilöstön saamen kielen opiskelua nykyistä pontevammin. Ohessa saapunut sähköposti asiasta. Yhteistyötoimikunta 41 26.08.2015 Kunnanhallitus 299 07.09.2015 Henkilöstön saamen kielen opiskelun tukeminen 327/01.03.00/2015 YTTMK 41 Henkilöstösihteeri-suunnittelija Henkilöstöltä on saatu esitys,

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Bridge Builders Guiding and Educating as Cross Cultural Engagement

Bridge Builders Guiding and Educating as Cross Cultural Engagement Bridge Builders Guiding and Educating as Cross Cultural Engagement HAKULOMAKE KANSAINVÄLISIIN VAIHTOIHIN PALAUTA LOMAKE OMAN OPPILAITOKSESI KV-VASTAAVALLE MÄÄRÄAIKAAN MENNESSÄ * Täytä hakulomake selkeällä

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot