Hannu Hyvärinen PÄÄKAASUPUHALTIMEN MONITOROINNIN KEHITTÄ- MINEN JA KUNNONVALVONTAMENETELMIEN ANALY- SOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannu Hyvärinen PÄÄKAASUPUHALTIMEN MONITOROINNIN KEHITTÄ- MINEN JA KUNNONVALVONTAMENETELMIEN ANALY- SOINTI"

Transkriptio

1 Hannu Hyvärinen PÄÄKAASUPUHALTIMEN MONITOROINNIN KEHITTÄ- MINEN JA KUNNONVALVONTAMENETELMIEN ANALY- SOINTI Opinnäytetyö KESKIPOHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Hannu Hyvärinen Pääkaasupuhaltimen monitoroinnin kehittäminen ja kunnonvalvontamenetelmien analysointi Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaaja: tekn. Hannu Peltola Työn valvoja: DI Teuvo Aho Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia rikkihappotehtaan pääkaasupuhaltimien kunnonvalvontaan ja käyttöön liittyvän monitoroinnin kehittämismahdollisuuksia sekä pyrkiä selvittämään puhallinta pyörittävässä oikosulkumoottorissa ilmenneiden laakerivaurioiden syitä. Tehtaan pääkaasupuhaltimet ovat olennainen osa rikkihapon valmistusprosessia, ja niissä ilmenneiden laakerivaurioiden korjauskustannukset ovat olleet merkittäviä. Työssä tarkasteltiin erilaisia tarjolla olevia pyörivien koneiden kunnonvalvonnan keinoja ja verrattiin niitä nykyisin käytössä oleviin menetelmiin. Puhaltimiin lisättävää pyörintävahtia pidettiin alun perin yhtenä tarpeellisimmista kehittämiskohteista pyrittäessä estämään voitelujärjestelmän tahaton poiskytkeminen puhaltimen pyöriessä. Laakerivaurioiden syitä selvitettiin korjaustyöstä saatujen tietojen sekä tehdastietojärjestelmästä saatujen kunnonvalvonta- ja prosessitietojen perusteella. Pääkaasupuhaltimien ja niihin liittyvien sähkömoottorien olemassa oleva kunnonvalvonta koostui lähinnä yleistärinän mittauksesta, laakereiden ja käämitysten lämpötilan mittauksesta sekä voiteluöljyyn ja jäähdytysveteen liittyvistä perusvalvonnoista. Laakerivaurioiden alkuperäisen syyn selvittäminen käytettävissä olleilla tiedoilla osoittautui vaikeaksi. Valvontakohteita lisäämällä olisivat vastaavien vaurioiden syyt paremmin selvitettävissä. Värähtelymittausmenetelmiä tulisi laajentaa sekä hyödyntää oikosulkumoottorin sähköisiä kunnonvalvontamenetelmiä. Öljyn online-valvonnalla ja lämpökameran käytöllä saataisiin hyödyllistä tietoa puhaltimien kunnosta. Pyörintävahti on parhaiten toteutettavissa optisella anturisovelluksella. Avainsanat: kunnonvalvonta, laakerit, oikosulkumoottorit, anturit

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA ABSTRACT UNIVERSITY OF APPLIED SCIENSES Degree Programme in Mechanical and Production Engineering Author of thesis: Name of thesis: Hannu Hyvärinen Analysis and improvement of condition monitoring methods for a main gas blower Date: 10 May 2008 Number of pages: appendices Instructor: Hannu Peltola Supervisor: Teuvo Aho The main objective of this thesis was to look at ways to improve the monitoring system of a main gas blower used in a sulphuric acid plant, and to find out the causes of the bearing faults appearing in the electric motor driving the blower. The main gas blowers are an essential part in the manufacturing process of sulphuric acid. The repair costs of the bearing faults in this equipment have been significant. In this thesis project, the monitoring techniques available for rotating machines were studied and compared with alternative systems in use. One of the targets in monitoring improvement was to find a rotational speed monitor to prevent the accidental shut down of the lubrication system while the blower is rotating. The bearing faults were analysed by using the information coming from repair work and by process information saved by the automation system. The present monitoring system for the main gas blowers in the plant, driven by induction motors, is composed of general vibration measurement, temperature measurement of the bearings and wirings, and of basic monitoring of the lubrication and cooling systems. To trace the fundamental causes of the bearing faults turned out to be difficult, if not impossible. However, better fault analysis could be attainable by enhancing the present vibration measurement methods, and by utilising the condition monitoring methods for the induction motors when applicable. Adding on-line monitoring in the lubrication system and the use of a thermographic camera could give useful information. A rotational speed monitor could be introduced by implementing optical sensors. Key Words: condition monitoring, bearings, induction motors, sensors

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Aiheen valinta ja opinnäytetyön tehtävät Yritykset Kemira Oyj OnePoint Oy Maintpartner Oy 3 2 LÄHTÖKOHDAT Rikkihapon valmistusprosessi Pääkaasupuhaltimien kuvaus Toiminta ja merkitys Vauriotapaukset 2000-luvulla Rikkihappotehtaan automaatiojärjestelmä Puhaltimiin liittyvä automaatio ja monitorointi 10 3 LIUKULAAKERIN KULUMINEN JA VOITELU Laakerien kuormitus- ja rakennetyypit Liukulaakerityypit Hydrodynaaminen säteisliukulaakeri Liukulaakerin välyksen ja voitelun merkitys Kuluminen ja siihen vaikuttavat tekijät Ideaalinen kulumisteoria Kulumistyypit Kulumismekanismit Kulumiseen vaikuttavia tekijöitä 21 4 PYÖRIVIEN KONEIDEN KUNNONVALVONTA Kunnonvalvonnan merkitys, mittausmenetelmät ja -kohteet Lämpötilamittaus Vastusanturi Termoelementti Infrapunalaitteet Värähtelymittaus Siirtymäanturi Nopeusanturi Kiihtyvyysanturi Värähtelymittausten signaalinkäsittely Tunnuslukujen käyttö Iskusysäysmittaus Akustinen emissio Sähkötekniset mittaukset Virtaspektri Magneettivuo Osittaispurkausmittaus Laakerivirran ja akselijännitteen mittaus Öljyn kunnonvalvonta Hyötysuhdemittaus 46

5 5 PYÖRINTÄVAHTI Anturityypit Pyörimisliikkeen valvonta 49 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Vuoden 2007 vaurioihin vaikuttaneita tekijöitä Kehityskohteet Poikkeamatarkastelu Värähtelyvalvonta Staattorivirta Öljyn kunnonvalvonta Lämpökuvaus Uuden moottorityypin käyttöönotto Laakerivirta Vikavaikutus- ja kriittisyysanalyysi Pyörintävahti Opinnäytetyöprosessi ja mahdolliset jatkoselvitykset 57 LÄHTEET 58 LIITTEET Liite 1/1. Toukokuussa 2007 vaurioituneet laakerit Liite 1/2. Vaurioituneen laakerin lähikuva Liite 2. Moottori ennen kokoamista Liite 3/1. Puhallin 2 käynnistyksen jälkeen Liite 3/2. Puhallin 2 noin tunnin käytön jälkeen Liite 3/3. Puhallin 2 noin kolmen tunnin käytön jälkeen Liite 3/4. Tuotannossa ollut puhallin 1 Liite 4. Pyörintävahdin mahdollinen sijoituspaikka Liite 5. Automaatiojärjestelmän moottorinohjausmoduuli

6 1 1 JOHDANTO 1.1 Aiheen valinta ja opinnäytetyön tehtävät Kunnossapitotoiminnan päälajeina pidetään huoltoa, ehkäisevää kunnossapitoa, korjaavaa ja parantavaa kunnossapitoa sekä vikaantumisten selvittämistä. Kunnonvalvonta on osa yhtä päälajia, ehkäisevää kunnossapitoa. Ehkäisevään kunnossapitoon voidaan lukea kaikki sellaiset toimet, kuten suorituskyvyn seuranta ja käynninaikaiset mittaukset, jolla pyritään takaamaan koneen häiriötön toiminta ja riittävä käyttövarmuus. Ehkäisevään kunnossapitoon sisältyy myös ohjaamossa tai valvomossa tehtävä käynninvalvonta eli monitorointi. Kunnonvalvonnan tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös vikaantumisten selvittämisessä. Tällöin pyritään paikantamaan tekijöitä, joilla on epäsuotuisa vaikutus tuotantoprosessiin tai johonkin sen osaan. Laajemmin nähtynä kaikella kunnossapitotoiminnalla tähdätään käyttöomaisuuden säilyttämiseen sellaisena, että tuotteen valmistamisen edellytykset säilyvät mahdollisimman hyvinä mahdollisimman pitkään. (Järviö 2006, ) Kemira Oy:n Kokkolan rikkohappotehtaan pääkaasupuhaltimet ovat olennainen osa rikkihapon valmistuksessa tarvittavaa laitteistoa. Puhaltimien toiminnassa on kuitenkin ollut vuosien kuluessa häiriö- ja vikatilanteita, joista on aiheutunut haittaa prosessille ja joiden korjauskustannukset ovat olleet huomattavat. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli mm. lähestyvän tai yllättävän laakerivaurion ennakoimismahdollisuuksien selvittäminen. Lisäksi puhaltimen pyörimistieto pyrittiin saamaan mukaan monitoroitaviin suureisiin siten, että mahdollinen kaasuvirran aiheuttama vapaa pyörimisliike ja sen suunta olisi havaittavissa. Puhaltimeen suunniteltiin asennettavaksi pyörimisvahti, joka liitetään osaksi tehtaan automaatiojärjestelmää. Opinnäytetyö on ollut osa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja sen tutkimus-, kehitys- ja täydennyskoulutusyksikkö CENTRIAN mittaavan käynnissäpidon kehittämishanketta. Hankkeen tarkoituksena oli mm. kehittää muutamien alueen yritysten tuella käynnissäpidon mittaus- ja tiedonkeruumenetelmiä ja saada viedyksi tähän liittyvää uutta tietoa ja teknologiaa eri teollisuudenalojen tarpeisiin. (Centria 2007.) Projektissa olivat mukana Boliden Kokkola Oy, OMG Kokkola Chemicals Oy, kunnossapitoyhtiö Maintpartner sekä sähköyhtiö Korpelan Voiman verkon käytöstä ja kunnossapidosta huolehtiva

7 2 Verkko-Korpela Oy (Centria 2008). Kehittämishanke liittyi Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Keski-Pohjanmaan liiton toteuttamaan Tavoite 2 -EU-ohjelmaan, jolla edistetään uusien yritysten syntymistä ja parannetaan toimivien yritysten kilpailukykyä (Keski- Pohjanmaan liitto 2006; Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007). 1.2 Yritykset 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ovat Kokkolan suurteollisuusalueen päätoimijoiden yhtiörakenteen muutokset olleet ajalle tyypilliseen tapaan merkittäviä. Nykyisin Kokkolan suurteollisuusalue on Skandinavian suurin epäorgaanisen kemian keskittymä, ja siellä toimii noin parikymmentä yritystä (Kemira Oyj 2007a, 7), jotka työllistävät yhteensä noin 2000 ihmistä (Johanson 2007, 3). Liiketoiminnan eriytymisen tuloksena kaikista Kemira Oyj:n aiemmista toiminnoista sillä itsellään on jäljellä Kokkolassa enää rikkihapon valmistus (Johanson 2007, 2). Muiden tuotteiden osalta nykyisinä toimijoina ovat kasvinsuojeluaineita ja lääkkeiden raaka-aineita valmistava KemFine Oy, lannoitteita valmistava Kemira GrowHow Oyj, kalsiumkloridia valmistava Tetra Chemicals Europe Oy sekä hiilidioksidia talteen ottava ja happea valmistava Polargas (K. H. Renlundin museo 2006, 18 19). Palvelu- ja infrayhtiönä toimivan OnePoint Oy:n kunnossapitotoiminnot siirtyivät huhtikuussa 2007 liiketoimintasiirtona Maintpartner Oy:lle (Kemira Oyj 2007a, 7) Kemira Oyj Itsenäisen Suomen alkutaipaleella koettiin tärkeäksi maatalouden ja teollisuuden järjestelmällinen kehittäminen. Elintarviketuotantoa oli kasvatettava ja puolustusvoimaa vahvistettava. Rikkihappoa tarvittiin ruudinvalmistukseen ja superfosfaattia viljelymaiden lannoittamiseen. Vuonna 1920 perustettiin Valtion Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat tuottamaan teollisuuskemikaaleja ja lannoitteita. Tuotanto laajeni toisen maailmansodan jälkeen myös räjähteiden ja torjunta-aineiden valmistukseen. Kokkolan rikkihappotehdas käynnistyi vuonna Raskaiden teollisuuskemikaalien tuotannon aloittamisen myötä perustettiin Kokkolaan vuonna 1962 natriumsulfaatti- ja kalsiumkloriditehtaat. Nimi Kemira Oy otettiin käyttöön vuonna Nykyinen rikkihappotehdas on toiminut vuodesta Vuonna 1976 natriumsulfaattitehdas muutettiin kaliumsulfaattitehtaaksi. Orgaani-

8 3 nen hienokemikaalitehdas käynnistyi 1980-luvulla, ja rehufosfaattituotannon aloitus ajoittuu vuoteen (K. H. Renlundin museo 2006, 18.) Nykyiseen Kemira-konserniin kuuluu neljä liiketoiminta-aluetta, Kemira Pulp&Paper, Kemira Water, Kemira Specialty ja Kemira Coatings (Kemira Oyj 2007b). Vuonna 2006 Kemiran liikevaihto oli noin 2,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 9300 (Aaltonen 2008). Kokkolan rikkihappotehdas tuottaa vuosittain noin tonnia rikkihappoa (Siren 2000). Kemira-konserni toimii 40 maassa (Airaksinen 2007, 16) OnePoint Oy Kemira Oyj perusti tehdaspalvelu- ja infrayhtiö OnePoint Oy:n vuonna 2005 tuottamaan palveluita Kokkolan suurteollisuusalueen yrityksille. Palvelutarjontaan sisältyi mm. kunnossapito, materiaalipalvelut, tutkimus- ja hallintopalvelut sekä infrapalvelut. (OnePoint 2006.) Kemira myi tehdaspalveluyhtiönsä vuonna 2006 tehdyn aiesopimuksen mukaisesti energiayhtiö Kokkolan voimalle, jolta OnePointin kunnossapitotoiminnot siirtyivät liiketoimintasiirtona Maintpartner Oy:lle (Lahtonen 2007). Satamatoiminnot sekä infrapalvelut, kuten talous-, raaka- ja meriveden toimitus, kaukolämpöverkon ylläpito, aluevartiointi jne. jäivät OnePoint Oy:lle (OnePoint Oy 2007) Maintpartner Oy Teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalveluja tuottava Maintpartner Oy aloitti toimintansa marraskuussa 2006, kun pohjoismainen sijoitusyhtiö CapMan osti Fortumilta sen kunnossapitopalveluja tarjoavan Industrial Services liiketoiminnan. Maintparner Oy:stä tuli näin yksi Pohjoismaiden johtavia teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalvelujen toimittajia, päämarkkina-alueinaan Suomi ja Ruotsi. Yritys työllistää noin 700 henkilöä Suomessa ja 200 henkilöä Ruotsissa. Industrial Services -toimintojen liikevaihto oli noin 80 miljoonaa euroa vuonna (CapMan Oyj 2006.) Syntyneestä Maintpartner Oy:stä tuli näin mitattuna Suomen neljänneksi suurin teollisuuden kunnossapitoyhtiö (Lähteenmäki 2006).

9 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Rikkihapon valmistusprosessi Kemiran rikkihappotehdas Kokkolassa käyttää rikkihapon valmistukseen lähistöllä sijaitsevan Boliden Oy:n sinkkipasutossa syntyvää rikkidioksidipitoista kaasua. Rikkihappotehtaan prosessissa rikkidioksidi (SO 2 ) hapetetaan katalyytin avulla rikkitrioksidiksi (SO 3 ), joka imeytetään väkevään rikkihappoon. Imeytyksessä rikkitrioksidi reagoi hapon sisältämän veden kanssa muuttuen rikkihapoksi. Lopuksi rikkihappo laimennetaan oikeaan väkevyyteen. (Myllymäki 2005.) Rikkihappotehtaan prosessikaavio on esitetty kuviossa 1. Aluksi pasutolta tuleva kaasu johdetaan pesuprosessiin, jossa kaasu kulkee pesutornin (PT), halogeenitornin (HT) ja kahden sähkösuodattimen kautta kuivaustornille (KT). Pesuvaiheen aikana kaasun lämpötila laskee hieman. Kuivaustornissa (KT) kaasussa oleva kosteus imeytyy väkevään rikkihappoon, jonka jälkeen kaasu johdetaan pääkaasupuhaltimelle. Tähän saakka prosessi on alipaineinen. Puhaltimelta kaasu ajetaan ylipaineisena lämmönvaihtimiin, jossa kaasun lämpötila nostetaan noin kymmenkertaiseksi ennen sen kulkeutumista konvertteriin. Konvertterissa katalyysin seurauksena kaasun lämpötila nousee satoihin asteisiin. Konvertterissa SO 2 -kaasu hapetetaan katalyytin avulla rikkitrioksidiksi ja johdetaan lämmönvaihtimen ja uuden konvertterikierroksen jälkeen väli-imeytystorniin (VIT). Siinä SO 3 imeytyy väkevään rikkihappoon. Imeytymättömän kaasunosan lämpötilaa nostetaan jälleen lämmönvaihtimissa, jonka jälkeen se ohjataan takaisin konvertteriin. Kahden uuden konvertterikierroksen jälkeen hapetettu kaasu ohjataan lämmönvaihtimien läpi loppuimeytystorniin (LIT), jossa SO 3 reagoi uudelleen rikkihapon sisältämän veden kanssa väkevöittäen happoa. Loppuimeytystornissa imeytymättä jäänyt kaasu ajetaan savupiippuun. Prosessin itsensä tarvitsema ja lopputuotteena saatava rikkihappo syntyvät siis väli- ja loppuimeytystorneissa. Valmistusprosessi on eksoterminen eli lämpöä tuottava, ja systeemin luovuttama lämpö johdetaan mm. kaukolämpöverkkoon. (Siren 2001; Myllymäki 2005.)

10 5 SO 2 SINKKIPASUTOLTA PT HT KT PESUHAPPOALLAS 95,6 % TUOTEHAPPO PÄÄKAASUPUHALLIN KONVERTTERI 1 2 H 2SO 4 H 2O LÄMMÖNVAIHTIMET 3 4 SAVUPIIPPUUN VIT LIT LÄMPÖ LÄMPÖ H 2O 98,8 % LÄMPÖ 95,6 % SO 2 SO 3 RIKKIHAPPO KUVIO 1. Rikkihapon valmistusprosessi (mukaillen Vierimaa 2000.) 2.2 Pääkaasupuhaltimien kuvaus Pääkaasupuhaltimia on kaksi kappaletta, joista vain toinen on kerrallaan käytössä. Puhaltimet on valmistanut saksalainen Kühnle, Kopp & Kausch vuonna Tyypiltään ne ovat suorakäyttöisiä keskipakopuhaltimia, joiden kierrosnopeus on 2950 r/min, kaasumäärä m 3 /h ja paineennostokyky 4000 mmvp (0,04 MPa). Juoksupyörän halkaisija on

11 mm. Puhallinta pyörittää Stömbergin valmistama kaksinapainen ja 3-vaiheinen 2100 kw:n oikosulkumoottori. Moottori on tähtikytkentäinen, ja kytkettynä 6 kv:n jännitteeseen se ottaa nimellisteholla 224 A:n virran. Sähkömoottorien päätylevyissä on jäähdytysvesikierto. Vedentarve on 70 l/min, ja vesi tuodaan moottorille ja voitelujärjestelmän öljynlauhduttimelle verkkopaineella tehtaan raakavesijärjestelmästä. Vesi johdetaan lopuksi vapaasti lattiakaivoon. Sekä puhaltimet että sähkömoottorit ovat liukulaakeroituja ja kiertoöljyvoideltuja. Moottorin ja puhaltimen välissä on laippakytkin, jonka rakenne sallii esimerkiksi lämpölaajenemisesta johtuvan aksiaalisen liikkeen. Kulloinkin varalla olevaa puhallinta pyöritetään hitaasti pienen sähkömoottorin avulla. Tällä estetään kosteuden ja rikkidioksidin epäpuhtauksien kertyminen juoksupyörään, niin että kosteuden aiheuttamat syöpymät ja epäpuhtaudet eivät aiheuttaisi puhaltimeen epätasapainoa. Kuviossa 2 on yleiskuva moottori- ja puhallinyksiköstä. KUVIO 2. Pääkaasupuhallin Pääkaasupuhaltimessa ja sähkömoottorissa käytetään hydrodynaamisia liukulaakereita. Niiden voitelujärjestelmä koostuu sähkömoottorin pyörittämästä hammaspyöräpumpusta, suodatinyksiköstä, öljynlauhduttimesta, putkistosta, virtausmittareista ja -vahdeista, painemittareista ja virtauksen säätöön käytettävistä vastusventtiileistä. Pumpun tuotto on 107 l/min. Alkuperäinen puhaltimen non-drive-pään laakerille vastusventtiilillä säädetty tila-

12 7 vuusvirta on 17 l/min ja drive-pään 34 l/min. Sähkömoottorin laakereille säädetty tilavuusvirta on 2,5 l/min. Paluuöljyn virtaus laakeripesistä tapahtuu painovoimaisesti pesiä alempana olevaan öljysäiliöön. Suodatinyksikkö toimii sivuvirtaperiaatteella, ts. vain osa öljystä kerrallaan kiertää suodatinyksikön kautta. Öljysäiliössä on lämmitysvastus. 2.3 Toiminta ja merkitys Pääkaasupuhaltimen tehtävä on siirtää Boliden Kokkola Oy:n sinkkipasutolla syntyvä rikkidioksidikaasu rikkihappotehtaan valmistusprosessiin. Tulolinja pasutolta pidetään heikosti alipaineisena kaasuvuotojen välttämiseksi. Alipaineen säätö tapahtuu imupuolella olevaa sälesäädintä käyttäen. Vain toinen puhaltimista on kerrallaan tuotannossa toisen ollessa varalla. Varapuhallin on eristetty prosessista imu- ja painepuolen sulkuläppien avulla. (Siren 2001, 2 3.) Normaalisti puhallin on tuotannossa noin kuusi kuukautta, jonka jälkeen varalla ollut puhallin otetaan käyttöön. Puhaltimille tehdyn riskiarvioinnin perusteella puhaltimet on luokiteltu asteikolla 1 5 seuraavasti: turvallisuus 2 laatu 1 ympäristö 2 taloudelliset menetykset 3. Puhaltimia pyörittävien sähkömoottorien vastaavat arvot ovat: turvallisuus 2 laatu 1 ympäristö 2 taloudelliset menetykset 5. Taloudellisia menetyksiä lukuun ottamatta alhaisia riskiluokituksia selittää se, että puhaltimet ovat ns. kahdennettuja koneita. Varalla oleva puhallin saadaan vikatilanteessa suhteellisen nopeasti käyttöön ilman merkittävää vaikutusta rikkihapon valmistusprosessiin ja vain kohtuullisilla vaikutuksilla turvallisuuteen tai ympäristöön.

13 8 2.4 Vauriotapaukset 2000-luvulla Syyskuussa 2000 sähkökatkon seurauksena pääkaasupuhallin 2 pysähtyi ja voitelukierron katkeamisen seurauksena sähkömoottorin laakerit leikkautuivat kiinni. Roottorin laakeripinnat koneistettiin ja laserpinnoitettiin stelliitillä. Laakerit sorvattiin tinapronssista kunnossapidon omana työnä. Tässä yhteydessä uusittiin laakerien lämpötila-anturit ja voitelujärjestelmään asennettiin varasähköjärjestelmä, jolla voitelujärjestelmän toimivuus voitiin vastaavissa tilanteissa varmistaa. Puhallin oli poissa käytöstä kuusi viikkoa. Elokuussa 2006 pääkaasupuhallin 2 pysähtyi automatiikan ohjaamana laakerilämpötilojen noustua yli automaatiojärjestelmän lukitusrajan. Normaalin käytännön mukaisesti käynnistettiin varalla ollut puhallin 1. Kunnossapitohenkilöstön tarkoituksena oli tarkistaa pysähtyneen puhaltimen laakerit mahdollisten ylilämmön aiheuttamien vaurioiden varalta. Osa käynnistetyn puhaltimen kaasuvirrasta kulkeutui kuitenkin avoimen paineläpän kautta myös puhaltimelle 2 aikaansaaden siihen normaaliin pyörimissuuntaan nähden vastakkaisen pyörimisliikkeen. Puhaltimen ja sen akselin varsin kattavan koteloinnin ja tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi kunnossapitohenkilöstö ei havainnut puhaltimen vapaata pyörimistä vaan kytki voitelujärjestelmän pois olettaen puhaltimen pysähtyneen. Puhallinta pyörittävän sähkömoottorin laakerit vaurioituivat niiden jäätyä ilman voitelua. Roottorin laakeripinnat koneistettiin ja laserpinnoitettiin ja uudet laakerit sorvattiin kunnossapidossa omana työnä. Toukokuussa 2007 pääkaasupuhallin 2 otettiin pois tuotannosta kohonneiden tärinäarvojen vuoksi. Myös puhaltimen 1 tärinäarvojen kohottua päätettiin puhallin 2 ottaa uudelleen käyttöön. Käynnistyksen yhteydessä voiteluöljykierrossa havaittiin häiriö, ja muutamaa minuuttia myöhemmin sähkömoottorin laakerit leikkautuivat. Liitteessä 1 on nähtävissä leikkautuneet laakerit. Roottorin laakeripinnat koneistettiin ja laserpinnoitettiin ja uudet laakerit sorvattiin kunnossapidossa. Voitelujärjestelmästä ei löytynyt vikaa. Puhaltimen juoksupyörä puhdistettiin tärinän poistamiseksi. Puhallin oli pois käytöstä noin viisi viikkoa. Liitteessä 2 nähdään kunnostettu moottori ennen kokoamista. Kesäkuussa 2007 juuri korjatun puhaltimen käyttöönotto sujui normaalisti ja tärinäarvot olivat matalat. Puolen tunnin normaalin käytön jälkeen ilmeni uusi voiteluhäiriö ja sähkömoottorin laakerointi vaurioitui uudelleen. Moottori purettiin uudelleen ja havaittiin D-

14 9 pään laakerin selvä kiinniotto. Voitelujärjestelmästä ei tarkastuksessa havaittu vikaa. Akseli koneistettiin ja laserpinnoitettiin uudelleen. Vaurioituneen laakerin tilalle sorvattiin uusi samasta materiaalista, mutta koneistus tehtiin lähemmäs valmistajan antaman halkaisijamitan toleranssin ylärajaa 125 (+0, ,319 mm). Laakerissa olevat voiteluöljyporaukset suurennettiin 8 mm:stä 10 mm:iin. Heinäkuun alussa suoritettiin moottorin koekäyttö ilman kuormaa hyvin tuloksin. Koekäytön yhteydessä Fortum suoritti tärinämittauksia mm. kierrosten noston ja laskun aikana. Linjausten tarkistusten jälkeen kytkin kiinnitettiin ja puhallin käynnistettiin. Tärinäarvot ja lämpötilalukemat olivat normaalit ja puhaltimen liittäminen tuotantoon sujui ongelmitta. Syyskuussa 2007 aiemmin jo kahdesti korjattu moottori vaurioitui uudelleen. Prosessin alasajon yhteydessä tapahtuneen voiteluhäiriön seurauksena sähkömoottorin laakerit vaurioituivat. Moottori kuljetettiin kunnostettavaksi Ouluun ABB Service -huoltokorjaamolle, jossa mm. laajennettiin D-pään laakeripesää ja kasvatettiin vastaavasti laakerin ulkomittaa. Laakerimetallin koostumusta muutettiin enemmän lyijyä sisältäväksi ja laakeriholkin paikallaan pysymistä parannettiin. Korjauksen jälkeen moottori on toiminut normaalisti. 2.5 Rikkihappotehtaan automaatiojärjestelmä Rikkihappotehtaan automaatiojärjestelmää on kehitetty 1970-luvulta saakka useaan otteeseen. Alkuperäisen Damatic Classic -järjestelmän rinnalle hankittiin vuonna 1993 Damatic XD. Vuonna 2000 tehdyssä järjestelmä- ja sovellusuudistuksessa kahden päällekkäisen järjestelmän käytöstä luovuttiin ja käyttöön otettiin Damatic XDi. Samassa yhteydessä toteutettiin rikkihappotehtaan valvomon saneeraus ja modernisointi. Kehitystyötä jatkettiin liittämällä automaatiojärjestelmä uuteen tehdastietojärjestelmään, jonka avulla on mahdollista seurata ja analysoida prosessiohjaus- ja kunnonvalvontainformaatiota. (Siren 2000.) Vuonna 2001 tehdyssä kehitysprojektissa prosessin alipainesäätö ja pääkaasupuhaltimien ohjaukset siirrettiin automaatiojärjestelmään. (Siren 2001.) Automaatiojärjestelmän yleiskuvaus on esitetty kuviossa 3.

15 10 VALVOMO Mittaustulokset Analogiasignaaleja TEHDASTIETO- JÄRJESTELMÄ Käynnistyskäskyt Asetusarvot Hälytykset OHJAUS- JÄRJESTELMÄ Tilatietoja Mittaussignaaleja Käyntitietoja Ohjaukset Käynnistykset Käynti- ja hälytystiedot Mittaukset PROSESSI KUVIO 3. Automaatiojärjestelmän yleiskuvaus (Siren 2000.) 2.6 Pääkaasupuhaltimiin liittyvä automaatio ja monitorointi Puhaltimista ja niiden apulaitteista muodostuu noin sadan I/O-pisteen kokonaisuus. Automaatiojärjestelmän kautta voidaan operoida puhaltimia, niiden oheislaitteita ja alipaineensäätöpiiriä. Järjestelmä valvoo, hälyttää, säätää ja tarvittaessa pysäyttää laitteita. Puhaltimille ja niiden apulaitteille on määritelty neljä eri ajotilannetta: 1. puhaltimen käynnistys 2. puhaltimen pysäytys 3. puhaltimen vaihto prosessin aikana 4. prosessin toimintapisteen muutos. (Siren 2001.) Ajotilanteisiin 1 ja 2 liittyvät ehdot ja lukitukset on kuvattu taulukossa 1.

16 11 TAULUKKO 1. Pääkaasupuhaltimen käynnistys- ja pysäytysehdot (Siren 2001.) Lukitus Käynnistys Pysäytysehto ehto 1 Säle kiinni 2 Paineläppä kiinni 3 Jäähdytysveden virtaus kunnossa 4 Käynnistyksenestorele kunnossa 5 Hätäseis painike ei painettuna painettuna 6 Käyntilupa sähkökeskuksesta kunnossa ei käyntilupaa 7 Puhaltimien laakerien lämpötila < 90 C > 90 C 8 Moottorin laakerien lämpötila < 90 C > 90 C 9 Moottorin laakerilämpötilan johdinvikavalvonta kunnossa johdinvika 10 Moottorin käämien lämpötilat < 120 C > 120 C 11 Voitelujärjestelmän öljynpaine > 2 bar < 2 bar 12 Alipaine ennen kuivaustornia < 400 mmvp > 400 mmvp Puhaltimen vaihto rikkihapon valmistusprosessia katkaisematta voidaan tehdä ohjaamalla molempien puhaltimien säleitä sekä paine- ja imuläppiä automaatiojärjestelmästä. Puhaltimen käynnistyksessä säleen ja paineläpän on oltava kiinni. Näin vältetään moottorin ylikuormittuminen käynnistyksen yhteydessä. Varalla olevan puhaltimen sälettä ohjataan käsiajo-operointipisteestä. Vaihtotilanteessa tuotannossa olleen puhaltimen säle ajetaan kiinni ja käynnistetyn varapuhaltimen säle avataan. Liiallisen alipaineen syntyminen vaihtotilanteessa estetään vertaamalla alipainetta ennen kuivaustornia sen raja-arvoon 300 mmvp. Raja-arvon ylittyessä puhaltimen lähtöä ohjataan pienemmälle 0,5 % sekunnissa, kunnes alipaine on normaalilla tasolla. (Siren 2001.) Prosessin toimintapisteen muutoksella tarkoitetaan mm. pasutusuunien päälleotoista ja pysäytyksistä johtuvia kaasun tulovirtauksen muutoksia. Kaasun määrä voi vaihdella n. 800 Nm 3 :sta jopa yli 2000 Nm 3 :iin tunnissa. Kaasun määrän äkisti vähentyessä on vaarana alipaineen kasvaminen liian suureksi. Vastaavasti kaasun määrän nopea lisääntyminen saattaa johtaa prosessin ylipaineistumiseen ja kaasun purkautumisen tehdashalliin. Automaatiojärjestelmä on suunniteltu reagoimaan toimintapisteen muutoksiin. Mm. pasutolta saatava paineenmittaustieto ennakoi tulevaa ohjaustarvetta ja toimii liipaisuna parametrien muutoksille. (Siren 2001.)

17 12 Valvomon näytöiltä on luettavissa puhaltimiin liittyvät käyntitiedot, ja sinne tuotetaan myös mittauksiin perustuva ääni- ja tekstihälytys. Mittaustietoja verrataan jatkuvasti järjestelmälle määriteltyihin lukitusrajoihin ja ehtojen toteutuessa yli viiden sekunnin ajan pysäytetään puhallin automaattisesti. Viiden sekunnin viiveellä pyritään estämään mahdollisten häiriöpiikkien aiheuttamat pysäytykset. Koko rikkihapon valmistusprosessia voidaan seurata valvomon näytöiltä. Prosessin eri vaiheisiin liittyvät ajonäytöt on järjestetty hierarkkisesti eri tasoille. Myös pääkaasupuhaltimien ohjaukselle on oma sivunsa. Kaasun virtaus näytöllä tapahtuu alhaalta ylös. Ajonäytöltä saadaan kaikki puhaltimen käynnistyksessä ja alipaineen säädössä tarvittava informaatio. (Siren 2001.) Kuviossa 4 nähdään molempiin puhaltimiin liittyvät monitoroinnit ja ohjaukset. KUVIO 4. Pääkaasupuhaltimien ajonäyttö (Siren 2001.) Molemmille puhaltimille on olemassa myös operointitason näyttö (Kuvio 5). Koska varalla olevan puhaltimen tietoja ei välttämättä tarvita, on operointinäytöllä havainnollisuuden lisäämiseksi pelkästään tuotannossa olevaan puhaltimeen liittyvä informaatio. Näytölle on saatavissa myös monitorointeihin liittyviä historiatietoja. Historianäytöissä on neljä trendiä, joiden skaalausta, aika-akselia ja väriä voidaan muuttaa. Aika-akseli voi olla enintään

18 13 28 vuorokauden mittainen. (Siren 2001.) Kuviossa 6 nähdään puhaltimen tärinään liittyvä trendinäyttö. KUVIO 5. Pääkaasupuhaltimen operointitason näyttö (Siren 2001.) KUVIO 6. Trendinäyttö (Siren 2001.)

19 14 3 LIUKULAAKERIN KULUMINEN JA VOITELU 3.1 Laakerien kuormitus- ja rakennetyypit Laakerit jaotellaan kuormitustyyppien mukaan säteis- ja aksiaalilaakereihin. Tukivoimien suuntautuessa kohtisuorassa suunnassa akselia vastaan käytetään nimitystä säteislaakeri. Merkittävien aksiaalisten voimien vaikuttaessa laakeriin käytetään erillistä aksiaalilaakeria tai erityistä kuormankantopintaa. Laakerien rakenteen mukainen jaottelu tehdään vierintäja liukulaakereihin. Vierintälaakereita on sekä säteiskuormitukselle että edellä mainitun kahden kuormitustyypin yhdistelmille. Liukulaakerissa kuormankantavana elimenä toimii akselin ja laakerin välinen voiteluainekalvo. Molemmille rakennetyypeille on tärkeää oikea ja riittävä voitelu. Kaikille laakerityypeille on yleensä määritelty maksimilämpötila. Jotta laakeri toimisi optimaalisesti ja kuluminen olisi mahdollisimman pientä, on laakeroinnissa vallitseva lämpötila pystyttävä hallitsemaan. Lämmön poisvienti laakerista tehdään tyypillisesti voitelun avulla. (Kivioja, Kivivuori & Salonen 2004, 233.) 3.2 Liukulaakerityypit Liukulaakerit jaetaan yleensä neljään tyyppiin: 1. voitelemattomina toimivat laakerit 2. itsevoitelevat laakerit 3. hydrostaattiset laakerit 4. hydrodynaamiset laakerit. (Kivioja ym. 2004, 233.) Voitelemattomissa laakereissa käytetään materiaalina grafiittia tai tavallisimmin kestomuovia, kuten polyamidia tai teflonia. Itsevoitelevat laakerit ovat voiteluaineella kyllästettyjä huokoisia metallilaakereita, joissa metallimatriisi on tavallisesti sintrattua rauta- tai pronssijauhetta. Hydrostaattisessa laakerissa liukupinnat pysyvät erillään voiteluainekalvon avulla. Kalvo synnytetään ulkopuolisen ylipaineen avulla, eikä pyörimisliike vaikuta kalvon muodostumiseen.

20 15 Hydrodynaamisessa laakerissa liukupinnat pysyvät myös erillään voiteluainekalvon avulla, mutta itse kuormankantava paine aikaansaadaan laakerin tai akselin liikkeen vaikutuksesta. (Kivioja ym. 2004, 233.) Hydrodynaaminen säteisliukulaakeri Oikein mitoitettu hydrodynaaminen säteisliukulaakeri (Kuvio 7) toimii nestevoitelualueella. Tällöin normaalissa käyttötilanteessa öljykalvo erottaa liukupinnat täydellisesti toisistaan eikä kulumista esiinny. Käynnistyksen ja pysäytyksen yhteydessä tapahtuva lyhytaikainen käynti sekavoitelualueella ei yleensä aiheuta laakerivauriota. (Kivioja ym. 2004, 260.) Säteisliukulaakerissa akselin epäkeskeisyyden vuoksi öljy joutuu kapenevaan, kiilamaiseen rakoon, johon akselin pyöriminen muodostaa kuormaa kantavan paineen (Kivioja ym. 2004, 133). Liukulaakerien toimivuuteen vaikuttaa kolme merkittävää parametria: 1. suhteellinen epäkeskisyys 2. liukukehän pituus 3. halkaisija/leveyssuhde. (Kivioja ym. 2004, 145.) Liukulaakerin optimaalinen toimintapiste suhteessa kuormitukseen, epäkeskisyyteen, vaadittuun kalvonpaksuuteen ja laakerigeometriaan riippuu siitä, tavoitellaanko pientä kitkakerrointa vai suurta kuormankantokykyä. (Kivioja ym. 2004, 146.)

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

KAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Käyttö- ja asennusohje

KAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 9.1.2013 Internet: www.labkotec.fi 1/8 KAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Copyright 2013 Labkotec Oy Varaamme oikeuden

Lisätiedot

Turvallisuustarkastus

Turvallisuustarkastus Turvallisuustarkastus 38-123304e 23.03.2009 Turvallisuus- ja toimintatarkastus... Säilytetään kuorma-auton ohjaamossa Varoitus! Älä koskaan työnnä sormia kitaan puristumisvaaran vuoksi. Avoimen kytkimen

Lisätiedot

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

Lämpötila-anturien valinta räjähdysvaaralliseen tilaan

Lämpötila-anturien valinta räjähdysvaaralliseen tilaan Lämpötila-anturien valinta 24.11.2015 1(5) Lämpötila-anturien valinta SKS Automaatio Oy:n valikoimista löytyvät ratkaisut erilaisiin räjähdysvaarallisen tilan lämpötilamittaustoteutuksiin: lämpötila-anturit,

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

ROD -tyypin Sulkusyötin

ROD -tyypin Sulkusyötin Standardi: Q/HFJ02027-2000 ROD -tyypin Sulkusyötin KÄYTTÖOHJE Suomen Imurikeskus Oy Puh. 02-576 700-1 - SISÄLTÖ 1. RAKENNE... 3 2. TOIMINTAPERIAATE JA KÄYTTÖTARKOITUS4 3. TUOTTEEN PIIRTEET... 4 4. TYYPPISELITYS...

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa 1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE Termostaattianturit - M 30 x 1,5 liitännällä TRV Nordic sl Termostaattit Paineistus & Veden laatu Virtausten säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:

Lisätiedot

RASVAT JA VOITELUAINEET

RASVAT JA VOITELUAINEET PRO Lithiumkomplex PRO Lithium PRO Lithium 180 Lithiumkomplex pohjainen ep lisäaineistettu, hyvin kiinnitarttuva ja pitkävaikutteinen punainen korkeapainerasva. Käyttökohteita: rasva soveltuu raskaasti

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Vuodesta 1946 Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Lutz - ammattilaisen turvallinen valinta Lutz pumput ovat ammattilaisen turvallinen valinta pumpattaessa tynnyreistä, konteista tai

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

HD Lumilinko Avant 600-sarjaan

HD Lumilinko Avant 600-sarjaan HD Lumilinko Avant 600-sarjaan Tuotenumero A21195 2 1. Alkusanat Avant Tecno Oy haluaa kiittää teitä siitä, että olette hankkineet Avant-työlaitteen. Se on suunniteltu ja valmistettu pitkällisen tuotekehityksen

Lisätiedot

ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET

ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET PAGE 19 ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA (OSA N:O 34131) EMC direktiivi 89/336/EEC ja korjattu 91/263/EEC & 92/31/EEC Standardit EN55014:1987, IEC 801-2, IEC 801-4, IEC 801-3 Matalajännite

Lisätiedot

MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co

MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET Oy Machine Tool Co 1. Käyttökohteet Käsikäyttöinen MACCO BF -haarukkavaunu on matalarakenteinen, vain kuormalavalla olevan, kovilla pinnoilla liikuteltavan tavaran siirtelyyn

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin

TRV 300. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin TRV 300 Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen tai jossa erillinen tuntoelin IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä

Lisätiedot

Ch4 NMR Spectrometer

Ch4 NMR Spectrometer Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali

Lisätiedot

Sähkölämmityssäädin. 50A x 1-vaihe / 3-vaihe Puolijohderele Kaksi lämpötila-anturituloa ATEX lämpötilanrajoitin

Sähkölämmityssäädin. 50A x 1-vaihe / 3-vaihe Puolijohderele Kaksi lämpötila-anturituloa ATEX lämpötilanrajoitin Sähkölämmityssäädin 50A x 1-vaihe / 3-vaihe Puolijohderele Kaksi lämpötila-anturituloa ATEX lämpötilanrajoitin Valmistajan tervehdys BlueTrace on innovatiivinen ja monikäyttöinen sähkölämmityssäädin. Se

Lisätiedot

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

-Motorracing Electronics. MAP KÄYTTÖOHJE Tuotenumero 1004, 1005 ja MAP Käyttöohje v1.0 11/2011 1/7

-Motorracing Electronics. MAP KÄYTTÖOHJE Tuotenumero 1004, 1005 ja MAP Käyttöohje v1.0 11/2011 1/7 MAP KÄYTTÖOHJE Tuotenumero 1004, 1005 ja 1006 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SPESIFIKAATIO...3 2. ASENNUS... 4 2.1. MEKAANINEN ASENNUS...4 2.2. SÄHKÖINEN ASENNUS...5 3. KÄYTTÖOHJE... 6 3.1.

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

FILTERMAX. Moduulisuodatin kohdepoistojärjestelmiin. No. 4215.71/00

FILTERMAX. Moduulisuodatin kohdepoistojärjestelmiin. No. 4215.71/00 R Moduulisuodatin kohdepoistojärjestelmiin No. 425.7/ 2 FilterMax puhtaampi ympäristö työskennellä ja elää! En halua vapaa-aikana hengittää niitä käryjä ja hiukkasia jotka puhallamme yhteiseen ympäristöömme!

Lisätiedot

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja Savunpoistopuhaltimien oikean huollon varmistamiseksi tämä ohje tulee toimittaa käyttäjälle.

Lisätiedot

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista Umpikoria pidetään yleensä vääntöjäykkänä. Avattavilla sivuseinillä varustettua umpikoria on kuitenkin pidettävä vääntöherkkänä päällirakenteena. 317 025 Scania voi valmistella ajoneuvon päällirakennetta

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi

Lisätiedot

StudioLine puhallinpatterit

StudioLine puhallinpatterit StudioLine puhallinpatterit StudioLine puhallinpatteriperhe Uuden sukupolven innovatiiviset puhallinpatterit StudioLine on Chiller Oy:n on kehittämä ensiluokkainen puhallinpatteriperhe. Laitteiden äänitaso

Lisätiedot

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttökohteet Huonetermostaatti tai valvontajärjestelmä (DDC) ohjaa toimitaiteitta 0-10 V:n jännitteellä. Toimilaite muuntaa 0-10 V:n signaalin

Lisätiedot

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden

Lisätiedot

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. Head. 1m/s. 4m/s. 3m/s. 2m/s. 5m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. Shaft power P2 Ø144 Ø138 Ø133 Ø128.

LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ.  Head. 1m/s. 4m/s. 3m/s. 2m/s. 5m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. Shaft power P2 Ø144 Ø138 Ø133 Ø128. LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 6 HZ m 35 Head 1m/s 2m/s 3m/s 4m/s 5m/s Ø144 3 NPSH m 4 Ø138 8 Ø 14 2 6 15 Ø133 4 Ø8 2 5 5 15 2 3 35 4 l/s Flow kw 4 2 6 Shaft power P2 8 Ø144 14 3 m/h Ø138 9 8 Ø133 7 Ø8 6 5 4

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

FMT aineenkoetuslaitteet

FMT aineenkoetuslaitteet FMT aineenkoetuslaitteet PC-ohjatut testaussylinterijärjestelmät MATERTEST OY PC-ohjatut servohydrauliset testaussylinterijärjestelmät 1-5000 kn Käyttösovellutukset Testaussylintereitä käytetään säätöä

Lisätiedot

Joustava pumppujärjestelmä

Joustava pumppujärjestelmä Joustava pumppujärjestelmä CLIPTONPUMPEN Tuorerehun lisäaineille ja säilöntähapolle Kaikentyyppiin koneisiin Laaja lisävarustevalikoima Helppokäyttöinen Helposti sovitettava 1 Helppo asentaa kaikenlaisiin

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden kaikki edellytykset www.tks-as.no TKS ja Kuhn ovat yhteistyössä kehittäneet vahvan ja toimintavarman sekoitusratkaisun. on kehitetty tarjoamaan paras sekoitustulos mahdollisimman lyhyessä ajassa ja mahdollisimman

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AK-CC 350

ASENNUSOHJE AK-CC 350 ASENNUSOHJE AK-CC 350 t amb = 0 - +55 C 230 V a.c. 50/60 Hz 2.5 VA 10 V < U < 256 V IEC 60730 10 (6) A & (5 FLA, 30 LRA) 1) DO1 * 16 (8) A & (10 FLA, 60 LRA) 2) 6 (3) A & (3 FLA, 18 LRA) 1) DO2 * 10 (6)

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti)

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) ASAF teemasarja - IEC61508 8.11.2010, Juha Yli-Petäys Esityksen sisältö Turvaventtiili ja sen rooli ohjattavassa prosessissa Suoritettavat määräaikaistestit

Lisätiedot

* _0916* Käyttötekniikka \ Käyttölaiteautomatisointi \ Järjestelmäintegrointi \ Palvelut. Korjaus. Synkronilineaarimoottorit SL2

* _0916* Käyttötekniikka \ Käyttölaiteautomatisointi \ Järjestelmäintegrointi \ Palvelut. Korjaus. Synkronilineaarimoottorit SL2 Käyttötekniikka \ Käyttölaiteautomatisointi \ Järjestelmäintegrointi \ Palvelut *23059435_0916* Korjaus Synkronilineaarimoottorit SL2 Painos 09/2016 23059435/FI SEW-EURODRIVE Driving the world Sisällysluettelo

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALOPROJEKTI 2013 2015 EAKR-rahoitteinen kehittämisprojekti CLT-pientalon kokeellinen rakennushanke CLT-rakentamisen tiedonkeruuja esittelyhanke CLT-rakenteiden

Lisätiedot