Hannu Hyvärinen PÄÄKAASUPUHALTIMEN MONITOROINNIN KEHITTÄ- MINEN JA KUNNONVALVONTAMENETELMIEN ANALY- SOINTI
|
|
- Amanda Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hannu Hyvärinen PÄÄKAASUPUHALTIMEN MONITOROINNIN KEHITTÄ- MINEN JA KUNNONVALVONTAMENETELMIEN ANALY- SOINTI Opinnäytetyö KESKIPOHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008
2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Hannu Hyvärinen Pääkaasupuhaltimen monitoroinnin kehittäminen ja kunnonvalvontamenetelmien analysointi Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaaja: tekn. Hannu Peltola Työn valvoja: DI Teuvo Aho Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia rikkihappotehtaan pääkaasupuhaltimien kunnonvalvontaan ja käyttöön liittyvän monitoroinnin kehittämismahdollisuuksia sekä pyrkiä selvittämään puhallinta pyörittävässä oikosulkumoottorissa ilmenneiden laakerivaurioiden syitä. Tehtaan pääkaasupuhaltimet ovat olennainen osa rikkihapon valmistusprosessia, ja niissä ilmenneiden laakerivaurioiden korjauskustannukset ovat olleet merkittäviä. Työssä tarkasteltiin erilaisia tarjolla olevia pyörivien koneiden kunnonvalvonnan keinoja ja verrattiin niitä nykyisin käytössä oleviin menetelmiin. Puhaltimiin lisättävää pyörintävahtia pidettiin alun perin yhtenä tarpeellisimmista kehittämiskohteista pyrittäessä estämään voitelujärjestelmän tahaton poiskytkeminen puhaltimen pyöriessä. Laakerivaurioiden syitä selvitettiin korjaustyöstä saatujen tietojen sekä tehdastietojärjestelmästä saatujen kunnonvalvonta- ja prosessitietojen perusteella. Pääkaasupuhaltimien ja niihin liittyvien sähkömoottorien olemassa oleva kunnonvalvonta koostui lähinnä yleistärinän mittauksesta, laakereiden ja käämitysten lämpötilan mittauksesta sekä voiteluöljyyn ja jäähdytysveteen liittyvistä perusvalvonnoista. Laakerivaurioiden alkuperäisen syyn selvittäminen käytettävissä olleilla tiedoilla osoittautui vaikeaksi. Valvontakohteita lisäämällä olisivat vastaavien vaurioiden syyt paremmin selvitettävissä. Värähtelymittausmenetelmiä tulisi laajentaa sekä hyödyntää oikosulkumoottorin sähköisiä kunnonvalvontamenetelmiä. Öljyn online-valvonnalla ja lämpökameran käytöllä saataisiin hyödyllistä tietoa puhaltimien kunnosta. Pyörintävahti on parhaiten toteutettavissa optisella anturisovelluksella. Avainsanat: kunnonvalvonta, laakerit, oikosulkumoottorit, anturit
3 CENTRAL OSTROBOTHNIA ABSTRACT UNIVERSITY OF APPLIED SCIENSES Degree Programme in Mechanical and Production Engineering Author of thesis: Name of thesis: Hannu Hyvärinen Analysis and improvement of condition monitoring methods for a main gas blower Date: 10 May 2008 Number of pages: appendices Instructor: Hannu Peltola Supervisor: Teuvo Aho The main objective of this thesis was to look at ways to improve the monitoring system of a main gas blower used in a sulphuric acid plant, and to find out the causes of the bearing faults appearing in the electric motor driving the blower. The main gas blowers are an essential part in the manufacturing process of sulphuric acid. The repair costs of the bearing faults in this equipment have been significant. In this thesis project, the monitoring techniques available for rotating machines were studied and compared with alternative systems in use. One of the targets in monitoring improvement was to find a rotational speed monitor to prevent the accidental shut down of the lubrication system while the blower is rotating. The bearing faults were analysed by using the information coming from repair work and by process information saved by the automation system. The present monitoring system for the main gas blowers in the plant, driven by induction motors, is composed of general vibration measurement, temperature measurement of the bearings and wirings, and of basic monitoring of the lubrication and cooling systems. To trace the fundamental causes of the bearing faults turned out to be difficult, if not impossible. However, better fault analysis could be attainable by enhancing the present vibration measurement methods, and by utilising the condition monitoring methods for the induction motors when applicable. Adding on-line monitoring in the lubrication system and the use of a thermographic camera could give useful information. A rotational speed monitor could be introduced by implementing optical sensors. Key Words: condition monitoring, bearings, induction motors, sensors
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Aiheen valinta ja opinnäytetyön tehtävät Yritykset Kemira Oyj OnePoint Oy Maintpartner Oy 3 2 LÄHTÖKOHDAT Rikkihapon valmistusprosessi Pääkaasupuhaltimien kuvaus Toiminta ja merkitys Vauriotapaukset 2000-luvulla Rikkihappotehtaan automaatiojärjestelmä Puhaltimiin liittyvä automaatio ja monitorointi 10 3 LIUKULAAKERIN KULUMINEN JA VOITELU Laakerien kuormitus- ja rakennetyypit Liukulaakerityypit Hydrodynaaminen säteisliukulaakeri Liukulaakerin välyksen ja voitelun merkitys Kuluminen ja siihen vaikuttavat tekijät Ideaalinen kulumisteoria Kulumistyypit Kulumismekanismit Kulumiseen vaikuttavia tekijöitä 21 4 PYÖRIVIEN KONEIDEN KUNNONVALVONTA Kunnonvalvonnan merkitys, mittausmenetelmät ja -kohteet Lämpötilamittaus Vastusanturi Termoelementti Infrapunalaitteet Värähtelymittaus Siirtymäanturi Nopeusanturi Kiihtyvyysanturi Värähtelymittausten signaalinkäsittely Tunnuslukujen käyttö Iskusysäysmittaus Akustinen emissio Sähkötekniset mittaukset Virtaspektri Magneettivuo Osittaispurkausmittaus Laakerivirran ja akselijännitteen mittaus Öljyn kunnonvalvonta Hyötysuhdemittaus 46
5 5 PYÖRINTÄVAHTI Anturityypit Pyörimisliikkeen valvonta 49 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Vuoden 2007 vaurioihin vaikuttaneita tekijöitä Kehityskohteet Poikkeamatarkastelu Värähtelyvalvonta Staattorivirta Öljyn kunnonvalvonta Lämpökuvaus Uuden moottorityypin käyttöönotto Laakerivirta Vikavaikutus- ja kriittisyysanalyysi Pyörintävahti Opinnäytetyöprosessi ja mahdolliset jatkoselvitykset 57 LÄHTEET 58 LIITTEET Liite 1/1. Toukokuussa 2007 vaurioituneet laakerit Liite 1/2. Vaurioituneen laakerin lähikuva Liite 2. Moottori ennen kokoamista Liite 3/1. Puhallin 2 käynnistyksen jälkeen Liite 3/2. Puhallin 2 noin tunnin käytön jälkeen Liite 3/3. Puhallin 2 noin kolmen tunnin käytön jälkeen Liite 3/4. Tuotannossa ollut puhallin 1 Liite 4. Pyörintävahdin mahdollinen sijoituspaikka Liite 5. Automaatiojärjestelmän moottorinohjausmoduuli
6 1 1 JOHDANTO 1.1 Aiheen valinta ja opinnäytetyön tehtävät Kunnossapitotoiminnan päälajeina pidetään huoltoa, ehkäisevää kunnossapitoa, korjaavaa ja parantavaa kunnossapitoa sekä vikaantumisten selvittämistä. Kunnonvalvonta on osa yhtä päälajia, ehkäisevää kunnossapitoa. Ehkäisevään kunnossapitoon voidaan lukea kaikki sellaiset toimet, kuten suorituskyvyn seuranta ja käynninaikaiset mittaukset, jolla pyritään takaamaan koneen häiriötön toiminta ja riittävä käyttövarmuus. Ehkäisevään kunnossapitoon sisältyy myös ohjaamossa tai valvomossa tehtävä käynninvalvonta eli monitorointi. Kunnonvalvonnan tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös vikaantumisten selvittämisessä. Tällöin pyritään paikantamaan tekijöitä, joilla on epäsuotuisa vaikutus tuotantoprosessiin tai johonkin sen osaan. Laajemmin nähtynä kaikella kunnossapitotoiminnalla tähdätään käyttöomaisuuden säilyttämiseen sellaisena, että tuotteen valmistamisen edellytykset säilyvät mahdollisimman hyvinä mahdollisimman pitkään. (Järviö 2006, ) Kemira Oy:n Kokkolan rikkohappotehtaan pääkaasupuhaltimet ovat olennainen osa rikkihapon valmistuksessa tarvittavaa laitteistoa. Puhaltimien toiminnassa on kuitenkin ollut vuosien kuluessa häiriö- ja vikatilanteita, joista on aiheutunut haittaa prosessille ja joiden korjauskustannukset ovat olleet huomattavat. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli mm. lähestyvän tai yllättävän laakerivaurion ennakoimismahdollisuuksien selvittäminen. Lisäksi puhaltimen pyörimistieto pyrittiin saamaan mukaan monitoroitaviin suureisiin siten, että mahdollinen kaasuvirran aiheuttama vapaa pyörimisliike ja sen suunta olisi havaittavissa. Puhaltimeen suunniteltiin asennettavaksi pyörimisvahti, joka liitetään osaksi tehtaan automaatiojärjestelmää. Opinnäytetyö on ollut osa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja sen tutkimus-, kehitys- ja täydennyskoulutusyksikkö CENTRIAN mittaavan käynnissäpidon kehittämishanketta. Hankkeen tarkoituksena oli mm. kehittää muutamien alueen yritysten tuella käynnissäpidon mittaus- ja tiedonkeruumenetelmiä ja saada viedyksi tähän liittyvää uutta tietoa ja teknologiaa eri teollisuudenalojen tarpeisiin. (Centria 2007.) Projektissa olivat mukana Boliden Kokkola Oy, OMG Kokkola Chemicals Oy, kunnossapitoyhtiö Maintpartner sekä sähköyhtiö Korpelan Voiman verkon käytöstä ja kunnossapidosta huolehtiva
7 2 Verkko-Korpela Oy (Centria 2008). Kehittämishanke liittyi Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Keski-Pohjanmaan liiton toteuttamaan Tavoite 2 -EU-ohjelmaan, jolla edistetään uusien yritysten syntymistä ja parannetaan toimivien yritysten kilpailukykyä (Keski- Pohjanmaan liitto 2006; Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007). 1.2 Yritykset 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ovat Kokkolan suurteollisuusalueen päätoimijoiden yhtiörakenteen muutokset olleet ajalle tyypilliseen tapaan merkittäviä. Nykyisin Kokkolan suurteollisuusalue on Skandinavian suurin epäorgaanisen kemian keskittymä, ja siellä toimii noin parikymmentä yritystä (Kemira Oyj 2007a, 7), jotka työllistävät yhteensä noin 2000 ihmistä (Johanson 2007, 3). Liiketoiminnan eriytymisen tuloksena kaikista Kemira Oyj:n aiemmista toiminnoista sillä itsellään on jäljellä Kokkolassa enää rikkihapon valmistus (Johanson 2007, 2). Muiden tuotteiden osalta nykyisinä toimijoina ovat kasvinsuojeluaineita ja lääkkeiden raaka-aineita valmistava KemFine Oy, lannoitteita valmistava Kemira GrowHow Oyj, kalsiumkloridia valmistava Tetra Chemicals Europe Oy sekä hiilidioksidia talteen ottava ja happea valmistava Polargas (K. H. Renlundin museo 2006, 18 19). Palvelu- ja infrayhtiönä toimivan OnePoint Oy:n kunnossapitotoiminnot siirtyivät huhtikuussa 2007 liiketoimintasiirtona Maintpartner Oy:lle (Kemira Oyj 2007a, 7) Kemira Oyj Itsenäisen Suomen alkutaipaleella koettiin tärkeäksi maatalouden ja teollisuuden järjestelmällinen kehittäminen. Elintarviketuotantoa oli kasvatettava ja puolustusvoimaa vahvistettava. Rikkihappoa tarvittiin ruudinvalmistukseen ja superfosfaattia viljelymaiden lannoittamiseen. Vuonna 1920 perustettiin Valtion Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat tuottamaan teollisuuskemikaaleja ja lannoitteita. Tuotanto laajeni toisen maailmansodan jälkeen myös räjähteiden ja torjunta-aineiden valmistukseen. Kokkolan rikkihappotehdas käynnistyi vuonna Raskaiden teollisuuskemikaalien tuotannon aloittamisen myötä perustettiin Kokkolaan vuonna 1962 natriumsulfaatti- ja kalsiumkloriditehtaat. Nimi Kemira Oy otettiin käyttöön vuonna Nykyinen rikkihappotehdas on toiminut vuodesta Vuonna 1976 natriumsulfaattitehdas muutettiin kaliumsulfaattitehtaaksi. Orgaani-
8 3 nen hienokemikaalitehdas käynnistyi 1980-luvulla, ja rehufosfaattituotannon aloitus ajoittuu vuoteen (K. H. Renlundin museo 2006, 18.) Nykyiseen Kemira-konserniin kuuluu neljä liiketoiminta-aluetta, Kemira Pulp&Paper, Kemira Water, Kemira Specialty ja Kemira Coatings (Kemira Oyj 2007b). Vuonna 2006 Kemiran liikevaihto oli noin 2,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 9300 (Aaltonen 2008). Kokkolan rikkihappotehdas tuottaa vuosittain noin tonnia rikkihappoa (Siren 2000). Kemira-konserni toimii 40 maassa (Airaksinen 2007, 16) OnePoint Oy Kemira Oyj perusti tehdaspalvelu- ja infrayhtiö OnePoint Oy:n vuonna 2005 tuottamaan palveluita Kokkolan suurteollisuusalueen yrityksille. Palvelutarjontaan sisältyi mm. kunnossapito, materiaalipalvelut, tutkimus- ja hallintopalvelut sekä infrapalvelut. (OnePoint 2006.) Kemira myi tehdaspalveluyhtiönsä vuonna 2006 tehdyn aiesopimuksen mukaisesti energiayhtiö Kokkolan voimalle, jolta OnePointin kunnossapitotoiminnot siirtyivät liiketoimintasiirtona Maintpartner Oy:lle (Lahtonen 2007). Satamatoiminnot sekä infrapalvelut, kuten talous-, raaka- ja meriveden toimitus, kaukolämpöverkon ylläpito, aluevartiointi jne. jäivät OnePoint Oy:lle (OnePoint Oy 2007) Maintpartner Oy Teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalveluja tuottava Maintpartner Oy aloitti toimintansa marraskuussa 2006, kun pohjoismainen sijoitusyhtiö CapMan osti Fortumilta sen kunnossapitopalveluja tarjoavan Industrial Services liiketoiminnan. Maintparner Oy:stä tuli näin yksi Pohjoismaiden johtavia teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalvelujen toimittajia, päämarkkina-alueinaan Suomi ja Ruotsi. Yritys työllistää noin 700 henkilöä Suomessa ja 200 henkilöä Ruotsissa. Industrial Services -toimintojen liikevaihto oli noin 80 miljoonaa euroa vuonna (CapMan Oyj 2006.) Syntyneestä Maintpartner Oy:stä tuli näin mitattuna Suomen neljänneksi suurin teollisuuden kunnossapitoyhtiö (Lähteenmäki 2006).
9 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Rikkihapon valmistusprosessi Kemiran rikkihappotehdas Kokkolassa käyttää rikkihapon valmistukseen lähistöllä sijaitsevan Boliden Oy:n sinkkipasutossa syntyvää rikkidioksidipitoista kaasua. Rikkihappotehtaan prosessissa rikkidioksidi (SO 2 ) hapetetaan katalyytin avulla rikkitrioksidiksi (SO 3 ), joka imeytetään väkevään rikkihappoon. Imeytyksessä rikkitrioksidi reagoi hapon sisältämän veden kanssa muuttuen rikkihapoksi. Lopuksi rikkihappo laimennetaan oikeaan väkevyyteen. (Myllymäki 2005.) Rikkihappotehtaan prosessikaavio on esitetty kuviossa 1. Aluksi pasutolta tuleva kaasu johdetaan pesuprosessiin, jossa kaasu kulkee pesutornin (PT), halogeenitornin (HT) ja kahden sähkösuodattimen kautta kuivaustornille (KT). Pesuvaiheen aikana kaasun lämpötila laskee hieman. Kuivaustornissa (KT) kaasussa oleva kosteus imeytyy väkevään rikkihappoon, jonka jälkeen kaasu johdetaan pääkaasupuhaltimelle. Tähän saakka prosessi on alipaineinen. Puhaltimelta kaasu ajetaan ylipaineisena lämmönvaihtimiin, jossa kaasun lämpötila nostetaan noin kymmenkertaiseksi ennen sen kulkeutumista konvertteriin. Konvertterissa katalyysin seurauksena kaasun lämpötila nousee satoihin asteisiin. Konvertterissa SO 2 -kaasu hapetetaan katalyytin avulla rikkitrioksidiksi ja johdetaan lämmönvaihtimen ja uuden konvertterikierroksen jälkeen väli-imeytystorniin (VIT). Siinä SO 3 imeytyy väkevään rikkihappoon. Imeytymättömän kaasunosan lämpötilaa nostetaan jälleen lämmönvaihtimissa, jonka jälkeen se ohjataan takaisin konvertteriin. Kahden uuden konvertterikierroksen jälkeen hapetettu kaasu ohjataan lämmönvaihtimien läpi loppuimeytystorniin (LIT), jossa SO 3 reagoi uudelleen rikkihapon sisältämän veden kanssa väkevöittäen happoa. Loppuimeytystornissa imeytymättä jäänyt kaasu ajetaan savupiippuun. Prosessin itsensä tarvitsema ja lopputuotteena saatava rikkihappo syntyvät siis väli- ja loppuimeytystorneissa. Valmistusprosessi on eksoterminen eli lämpöä tuottava, ja systeemin luovuttama lämpö johdetaan mm. kaukolämpöverkkoon. (Siren 2001; Myllymäki 2005.)
10 5 SO 2 SINKKIPASUTOLTA PT HT KT PESUHAPPOALLAS 95,6 % TUOTEHAPPO PÄÄKAASUPUHALLIN KONVERTTERI 1 2 H 2SO 4 H 2O LÄMMÖNVAIHTIMET 3 4 SAVUPIIPPUUN VIT LIT LÄMPÖ LÄMPÖ H 2O 98,8 % LÄMPÖ 95,6 % SO 2 SO 3 RIKKIHAPPO KUVIO 1. Rikkihapon valmistusprosessi (mukaillen Vierimaa 2000.) 2.2 Pääkaasupuhaltimien kuvaus Pääkaasupuhaltimia on kaksi kappaletta, joista vain toinen on kerrallaan käytössä. Puhaltimet on valmistanut saksalainen Kühnle, Kopp & Kausch vuonna Tyypiltään ne ovat suorakäyttöisiä keskipakopuhaltimia, joiden kierrosnopeus on 2950 r/min, kaasumäärä m 3 /h ja paineennostokyky 4000 mmvp (0,04 MPa). Juoksupyörän halkaisija on
11 mm. Puhallinta pyörittää Stömbergin valmistama kaksinapainen ja 3-vaiheinen 2100 kw:n oikosulkumoottori. Moottori on tähtikytkentäinen, ja kytkettynä 6 kv:n jännitteeseen se ottaa nimellisteholla 224 A:n virran. Sähkömoottorien päätylevyissä on jäähdytysvesikierto. Vedentarve on 70 l/min, ja vesi tuodaan moottorille ja voitelujärjestelmän öljynlauhduttimelle verkkopaineella tehtaan raakavesijärjestelmästä. Vesi johdetaan lopuksi vapaasti lattiakaivoon. Sekä puhaltimet että sähkömoottorit ovat liukulaakeroituja ja kiertoöljyvoideltuja. Moottorin ja puhaltimen välissä on laippakytkin, jonka rakenne sallii esimerkiksi lämpölaajenemisesta johtuvan aksiaalisen liikkeen. Kulloinkin varalla olevaa puhallinta pyöritetään hitaasti pienen sähkömoottorin avulla. Tällä estetään kosteuden ja rikkidioksidin epäpuhtauksien kertyminen juoksupyörään, niin että kosteuden aiheuttamat syöpymät ja epäpuhtaudet eivät aiheuttaisi puhaltimeen epätasapainoa. Kuviossa 2 on yleiskuva moottori- ja puhallinyksiköstä. KUVIO 2. Pääkaasupuhallin Pääkaasupuhaltimessa ja sähkömoottorissa käytetään hydrodynaamisia liukulaakereita. Niiden voitelujärjestelmä koostuu sähkömoottorin pyörittämästä hammaspyöräpumpusta, suodatinyksiköstä, öljynlauhduttimesta, putkistosta, virtausmittareista ja -vahdeista, painemittareista ja virtauksen säätöön käytettävistä vastusventtiileistä. Pumpun tuotto on 107 l/min. Alkuperäinen puhaltimen non-drive-pään laakerille vastusventtiilillä säädetty tila-
12 7 vuusvirta on 17 l/min ja drive-pään 34 l/min. Sähkömoottorin laakereille säädetty tilavuusvirta on 2,5 l/min. Paluuöljyn virtaus laakeripesistä tapahtuu painovoimaisesti pesiä alempana olevaan öljysäiliöön. Suodatinyksikkö toimii sivuvirtaperiaatteella, ts. vain osa öljystä kerrallaan kiertää suodatinyksikön kautta. Öljysäiliössä on lämmitysvastus. 2.3 Toiminta ja merkitys Pääkaasupuhaltimen tehtävä on siirtää Boliden Kokkola Oy:n sinkkipasutolla syntyvä rikkidioksidikaasu rikkihappotehtaan valmistusprosessiin. Tulolinja pasutolta pidetään heikosti alipaineisena kaasuvuotojen välttämiseksi. Alipaineen säätö tapahtuu imupuolella olevaa sälesäädintä käyttäen. Vain toinen puhaltimista on kerrallaan tuotannossa toisen ollessa varalla. Varapuhallin on eristetty prosessista imu- ja painepuolen sulkuläppien avulla. (Siren 2001, 2 3.) Normaalisti puhallin on tuotannossa noin kuusi kuukautta, jonka jälkeen varalla ollut puhallin otetaan käyttöön. Puhaltimille tehdyn riskiarvioinnin perusteella puhaltimet on luokiteltu asteikolla 1 5 seuraavasti: turvallisuus 2 laatu 1 ympäristö 2 taloudelliset menetykset 3. Puhaltimia pyörittävien sähkömoottorien vastaavat arvot ovat: turvallisuus 2 laatu 1 ympäristö 2 taloudelliset menetykset 5. Taloudellisia menetyksiä lukuun ottamatta alhaisia riskiluokituksia selittää se, että puhaltimet ovat ns. kahdennettuja koneita. Varalla oleva puhallin saadaan vikatilanteessa suhteellisen nopeasti käyttöön ilman merkittävää vaikutusta rikkihapon valmistusprosessiin ja vain kohtuullisilla vaikutuksilla turvallisuuteen tai ympäristöön.
13 8 2.4 Vauriotapaukset 2000-luvulla Syyskuussa 2000 sähkökatkon seurauksena pääkaasupuhallin 2 pysähtyi ja voitelukierron katkeamisen seurauksena sähkömoottorin laakerit leikkautuivat kiinni. Roottorin laakeripinnat koneistettiin ja laserpinnoitettiin stelliitillä. Laakerit sorvattiin tinapronssista kunnossapidon omana työnä. Tässä yhteydessä uusittiin laakerien lämpötila-anturit ja voitelujärjestelmään asennettiin varasähköjärjestelmä, jolla voitelujärjestelmän toimivuus voitiin vastaavissa tilanteissa varmistaa. Puhallin oli poissa käytöstä kuusi viikkoa. Elokuussa 2006 pääkaasupuhallin 2 pysähtyi automatiikan ohjaamana laakerilämpötilojen noustua yli automaatiojärjestelmän lukitusrajan. Normaalin käytännön mukaisesti käynnistettiin varalla ollut puhallin 1. Kunnossapitohenkilöstön tarkoituksena oli tarkistaa pysähtyneen puhaltimen laakerit mahdollisten ylilämmön aiheuttamien vaurioiden varalta. Osa käynnistetyn puhaltimen kaasuvirrasta kulkeutui kuitenkin avoimen paineläpän kautta myös puhaltimelle 2 aikaansaaden siihen normaaliin pyörimissuuntaan nähden vastakkaisen pyörimisliikkeen. Puhaltimen ja sen akselin varsin kattavan koteloinnin ja tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi kunnossapitohenkilöstö ei havainnut puhaltimen vapaata pyörimistä vaan kytki voitelujärjestelmän pois olettaen puhaltimen pysähtyneen. Puhallinta pyörittävän sähkömoottorin laakerit vaurioituivat niiden jäätyä ilman voitelua. Roottorin laakeripinnat koneistettiin ja laserpinnoitettiin ja uudet laakerit sorvattiin kunnossapidossa omana työnä. Toukokuussa 2007 pääkaasupuhallin 2 otettiin pois tuotannosta kohonneiden tärinäarvojen vuoksi. Myös puhaltimen 1 tärinäarvojen kohottua päätettiin puhallin 2 ottaa uudelleen käyttöön. Käynnistyksen yhteydessä voiteluöljykierrossa havaittiin häiriö, ja muutamaa minuuttia myöhemmin sähkömoottorin laakerit leikkautuivat. Liitteessä 1 on nähtävissä leikkautuneet laakerit. Roottorin laakeripinnat koneistettiin ja laserpinnoitettiin ja uudet laakerit sorvattiin kunnossapidossa. Voitelujärjestelmästä ei löytynyt vikaa. Puhaltimen juoksupyörä puhdistettiin tärinän poistamiseksi. Puhallin oli pois käytöstä noin viisi viikkoa. Liitteessä 2 nähdään kunnostettu moottori ennen kokoamista. Kesäkuussa 2007 juuri korjatun puhaltimen käyttöönotto sujui normaalisti ja tärinäarvot olivat matalat. Puolen tunnin normaalin käytön jälkeen ilmeni uusi voiteluhäiriö ja sähkömoottorin laakerointi vaurioitui uudelleen. Moottori purettiin uudelleen ja havaittiin D-
14 9 pään laakerin selvä kiinniotto. Voitelujärjestelmästä ei tarkastuksessa havaittu vikaa. Akseli koneistettiin ja laserpinnoitettiin uudelleen. Vaurioituneen laakerin tilalle sorvattiin uusi samasta materiaalista, mutta koneistus tehtiin lähemmäs valmistajan antaman halkaisijamitan toleranssin ylärajaa 125 (+0, ,319 mm). Laakerissa olevat voiteluöljyporaukset suurennettiin 8 mm:stä 10 mm:iin. Heinäkuun alussa suoritettiin moottorin koekäyttö ilman kuormaa hyvin tuloksin. Koekäytön yhteydessä Fortum suoritti tärinämittauksia mm. kierrosten noston ja laskun aikana. Linjausten tarkistusten jälkeen kytkin kiinnitettiin ja puhallin käynnistettiin. Tärinäarvot ja lämpötilalukemat olivat normaalit ja puhaltimen liittäminen tuotantoon sujui ongelmitta. Syyskuussa 2007 aiemmin jo kahdesti korjattu moottori vaurioitui uudelleen. Prosessin alasajon yhteydessä tapahtuneen voiteluhäiriön seurauksena sähkömoottorin laakerit vaurioituivat. Moottori kuljetettiin kunnostettavaksi Ouluun ABB Service -huoltokorjaamolle, jossa mm. laajennettiin D-pään laakeripesää ja kasvatettiin vastaavasti laakerin ulkomittaa. Laakerimetallin koostumusta muutettiin enemmän lyijyä sisältäväksi ja laakeriholkin paikallaan pysymistä parannettiin. Korjauksen jälkeen moottori on toiminut normaalisti. 2.5 Rikkihappotehtaan automaatiojärjestelmä Rikkihappotehtaan automaatiojärjestelmää on kehitetty 1970-luvulta saakka useaan otteeseen. Alkuperäisen Damatic Classic -järjestelmän rinnalle hankittiin vuonna 1993 Damatic XD. Vuonna 2000 tehdyssä järjestelmä- ja sovellusuudistuksessa kahden päällekkäisen järjestelmän käytöstä luovuttiin ja käyttöön otettiin Damatic XDi. Samassa yhteydessä toteutettiin rikkihappotehtaan valvomon saneeraus ja modernisointi. Kehitystyötä jatkettiin liittämällä automaatiojärjestelmä uuteen tehdastietojärjestelmään, jonka avulla on mahdollista seurata ja analysoida prosessiohjaus- ja kunnonvalvontainformaatiota. (Siren 2000.) Vuonna 2001 tehdyssä kehitysprojektissa prosessin alipainesäätö ja pääkaasupuhaltimien ohjaukset siirrettiin automaatiojärjestelmään. (Siren 2001.) Automaatiojärjestelmän yleiskuvaus on esitetty kuviossa 3.
15 10 VALVOMO Mittaustulokset Analogiasignaaleja TEHDASTIETO- JÄRJESTELMÄ Käynnistyskäskyt Asetusarvot Hälytykset OHJAUS- JÄRJESTELMÄ Tilatietoja Mittaussignaaleja Käyntitietoja Ohjaukset Käynnistykset Käynti- ja hälytystiedot Mittaukset PROSESSI KUVIO 3. Automaatiojärjestelmän yleiskuvaus (Siren 2000.) 2.6 Pääkaasupuhaltimiin liittyvä automaatio ja monitorointi Puhaltimista ja niiden apulaitteista muodostuu noin sadan I/O-pisteen kokonaisuus. Automaatiojärjestelmän kautta voidaan operoida puhaltimia, niiden oheislaitteita ja alipaineensäätöpiiriä. Järjestelmä valvoo, hälyttää, säätää ja tarvittaessa pysäyttää laitteita. Puhaltimille ja niiden apulaitteille on määritelty neljä eri ajotilannetta: 1. puhaltimen käynnistys 2. puhaltimen pysäytys 3. puhaltimen vaihto prosessin aikana 4. prosessin toimintapisteen muutos. (Siren 2001.) Ajotilanteisiin 1 ja 2 liittyvät ehdot ja lukitukset on kuvattu taulukossa 1.
16 11 TAULUKKO 1. Pääkaasupuhaltimen käynnistys- ja pysäytysehdot (Siren 2001.) Lukitus Käynnistys Pysäytysehto ehto 1 Säle kiinni 2 Paineläppä kiinni 3 Jäähdytysveden virtaus kunnossa 4 Käynnistyksenestorele kunnossa 5 Hätäseis painike ei painettuna painettuna 6 Käyntilupa sähkökeskuksesta kunnossa ei käyntilupaa 7 Puhaltimien laakerien lämpötila < 90 C > 90 C 8 Moottorin laakerien lämpötila < 90 C > 90 C 9 Moottorin laakerilämpötilan johdinvikavalvonta kunnossa johdinvika 10 Moottorin käämien lämpötilat < 120 C > 120 C 11 Voitelujärjestelmän öljynpaine > 2 bar < 2 bar 12 Alipaine ennen kuivaustornia < 400 mmvp > 400 mmvp Puhaltimen vaihto rikkihapon valmistusprosessia katkaisematta voidaan tehdä ohjaamalla molempien puhaltimien säleitä sekä paine- ja imuläppiä automaatiojärjestelmästä. Puhaltimen käynnistyksessä säleen ja paineläpän on oltava kiinni. Näin vältetään moottorin ylikuormittuminen käynnistyksen yhteydessä. Varalla olevan puhaltimen sälettä ohjataan käsiajo-operointipisteestä. Vaihtotilanteessa tuotannossa olleen puhaltimen säle ajetaan kiinni ja käynnistetyn varapuhaltimen säle avataan. Liiallisen alipaineen syntyminen vaihtotilanteessa estetään vertaamalla alipainetta ennen kuivaustornia sen raja-arvoon 300 mmvp. Raja-arvon ylittyessä puhaltimen lähtöä ohjataan pienemmälle 0,5 % sekunnissa, kunnes alipaine on normaalilla tasolla. (Siren 2001.) Prosessin toimintapisteen muutoksella tarkoitetaan mm. pasutusuunien päälleotoista ja pysäytyksistä johtuvia kaasun tulovirtauksen muutoksia. Kaasun määrä voi vaihdella n. 800 Nm 3 :sta jopa yli 2000 Nm 3 :iin tunnissa. Kaasun määrän äkisti vähentyessä on vaarana alipaineen kasvaminen liian suureksi. Vastaavasti kaasun määrän nopea lisääntyminen saattaa johtaa prosessin ylipaineistumiseen ja kaasun purkautumisen tehdashalliin. Automaatiojärjestelmä on suunniteltu reagoimaan toimintapisteen muutoksiin. Mm. pasutolta saatava paineenmittaustieto ennakoi tulevaa ohjaustarvetta ja toimii liipaisuna parametrien muutoksille. (Siren 2001.)
17 12 Valvomon näytöiltä on luettavissa puhaltimiin liittyvät käyntitiedot, ja sinne tuotetaan myös mittauksiin perustuva ääni- ja tekstihälytys. Mittaustietoja verrataan jatkuvasti järjestelmälle määriteltyihin lukitusrajoihin ja ehtojen toteutuessa yli viiden sekunnin ajan pysäytetään puhallin automaattisesti. Viiden sekunnin viiveellä pyritään estämään mahdollisten häiriöpiikkien aiheuttamat pysäytykset. Koko rikkihapon valmistusprosessia voidaan seurata valvomon näytöiltä. Prosessin eri vaiheisiin liittyvät ajonäytöt on järjestetty hierarkkisesti eri tasoille. Myös pääkaasupuhaltimien ohjaukselle on oma sivunsa. Kaasun virtaus näytöllä tapahtuu alhaalta ylös. Ajonäytöltä saadaan kaikki puhaltimen käynnistyksessä ja alipaineen säädössä tarvittava informaatio. (Siren 2001.) Kuviossa 4 nähdään molempiin puhaltimiin liittyvät monitoroinnit ja ohjaukset. KUVIO 4. Pääkaasupuhaltimien ajonäyttö (Siren 2001.) Molemmille puhaltimille on olemassa myös operointitason näyttö (Kuvio 5). Koska varalla olevan puhaltimen tietoja ei välttämättä tarvita, on operointinäytöllä havainnollisuuden lisäämiseksi pelkästään tuotannossa olevaan puhaltimeen liittyvä informaatio. Näytölle on saatavissa myös monitorointeihin liittyviä historiatietoja. Historianäytöissä on neljä trendiä, joiden skaalausta, aika-akselia ja väriä voidaan muuttaa. Aika-akseli voi olla enintään
18 13 28 vuorokauden mittainen. (Siren 2001.) Kuviossa 6 nähdään puhaltimen tärinään liittyvä trendinäyttö. KUVIO 5. Pääkaasupuhaltimen operointitason näyttö (Siren 2001.) KUVIO 6. Trendinäyttö (Siren 2001.)
19 14 3 LIUKULAAKERIN KULUMINEN JA VOITELU 3.1 Laakerien kuormitus- ja rakennetyypit Laakerit jaotellaan kuormitustyyppien mukaan säteis- ja aksiaalilaakereihin. Tukivoimien suuntautuessa kohtisuorassa suunnassa akselia vastaan käytetään nimitystä säteislaakeri. Merkittävien aksiaalisten voimien vaikuttaessa laakeriin käytetään erillistä aksiaalilaakeria tai erityistä kuormankantopintaa. Laakerien rakenteen mukainen jaottelu tehdään vierintäja liukulaakereihin. Vierintälaakereita on sekä säteiskuormitukselle että edellä mainitun kahden kuormitustyypin yhdistelmille. Liukulaakerissa kuormankantavana elimenä toimii akselin ja laakerin välinen voiteluainekalvo. Molemmille rakennetyypeille on tärkeää oikea ja riittävä voitelu. Kaikille laakerityypeille on yleensä määritelty maksimilämpötila. Jotta laakeri toimisi optimaalisesti ja kuluminen olisi mahdollisimman pientä, on laakeroinnissa vallitseva lämpötila pystyttävä hallitsemaan. Lämmön poisvienti laakerista tehdään tyypillisesti voitelun avulla. (Kivioja, Kivivuori & Salonen 2004, 233.) 3.2 Liukulaakerityypit Liukulaakerit jaetaan yleensä neljään tyyppiin: 1. voitelemattomina toimivat laakerit 2. itsevoitelevat laakerit 3. hydrostaattiset laakerit 4. hydrodynaamiset laakerit. (Kivioja ym. 2004, 233.) Voitelemattomissa laakereissa käytetään materiaalina grafiittia tai tavallisimmin kestomuovia, kuten polyamidia tai teflonia. Itsevoitelevat laakerit ovat voiteluaineella kyllästettyjä huokoisia metallilaakereita, joissa metallimatriisi on tavallisesti sintrattua rauta- tai pronssijauhetta. Hydrostaattisessa laakerissa liukupinnat pysyvät erillään voiteluainekalvon avulla. Kalvo synnytetään ulkopuolisen ylipaineen avulla, eikä pyörimisliike vaikuta kalvon muodostumiseen.
20 15 Hydrodynaamisessa laakerissa liukupinnat pysyvät myös erillään voiteluainekalvon avulla, mutta itse kuormankantava paine aikaansaadaan laakerin tai akselin liikkeen vaikutuksesta. (Kivioja ym. 2004, 233.) Hydrodynaaminen säteisliukulaakeri Oikein mitoitettu hydrodynaaminen säteisliukulaakeri (Kuvio 7) toimii nestevoitelualueella. Tällöin normaalissa käyttötilanteessa öljykalvo erottaa liukupinnat täydellisesti toisistaan eikä kulumista esiinny. Käynnistyksen ja pysäytyksen yhteydessä tapahtuva lyhytaikainen käynti sekavoitelualueella ei yleensä aiheuta laakerivauriota. (Kivioja ym. 2004, 260.) Säteisliukulaakerissa akselin epäkeskeisyyden vuoksi öljy joutuu kapenevaan, kiilamaiseen rakoon, johon akselin pyöriminen muodostaa kuormaa kantavan paineen (Kivioja ym. 2004, 133). Liukulaakerien toimivuuteen vaikuttaa kolme merkittävää parametria: 1. suhteellinen epäkeskisyys 2. liukukehän pituus 3. halkaisija/leveyssuhde. (Kivioja ym. 2004, 145.) Liukulaakerin optimaalinen toimintapiste suhteessa kuormitukseen, epäkeskisyyteen, vaadittuun kalvonpaksuuteen ja laakerigeometriaan riippuu siitä, tavoitellaanko pientä kitkakerrointa vai suurta kuormankantokykyä. (Kivioja ym. 2004, 146.)
PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
Lisätiedot15. Sulan metallin lämpötilan mittaus
15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.
LisätiedotLÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA
1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.
LisätiedotLuentojen viikko-ohjelma
Luentojen viikko-ohjelma periodi viikko aihe opettaja 1 35,36 Johdanto, historiaa, suunnittelu, CE -merkki, kuormitus, kestävyys, materiaalit, valmistus Yrjö Louhisalmi 1 37,38,39 liitososat ja liitokset:
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
Lisätiedottesto 831 Käyttöohje
testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin
Lisätiedot5$32577, 1 (8) Kokeen aikana vaihteisto sijaitsi tasalämpöisessä hallissa.
5$32577, 1 (8) 5967(&12/2*
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA
OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä
LisätiedotMoottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan
Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan IEC standardin asettama vaatimus: IEC 60664-1:2007 Pienjänniteverkon laitteiden eristyskoordinaatio. Osa 1:Periaatteet, vaatimukset ja testit.
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
Lisätiedot1. Hidaskäyntiset moottorit
1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue
LisätiedotLÄMPÖTILA-ANTURIT INSTRUMENTIT 6 TUOTEHINNASTO 1.3.2005
TUOTEHINNASTO 1.3.2005 LÄMPÖTILA-ANTURIT INSTRUMENTIT 6 SKS-automaatio Oy Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, sähköposti: automaatio@sks.fi, faksi 852 6820, puh. *852 661 Etelä-Suomi Martinkyläntie
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotRosemount 3051S sähköiset ERS-anturit
sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä
LisätiedotYritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson
Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen
LisätiedotToimialakatsaus 2011
Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P
LisätiedotRAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET
Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.
LisätiedotSynteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä
Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet Suunniteltua suorituskykyä Erinomainen voiteluratkaisu takaa sujuvan toiminnan... Johtavaa teknologiaa Synteettiset Mobil-voiteluaineet - suunniteltua suorituskykyä
Lisätiedot33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet
33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.
LisätiedotSAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE
SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE LAITTEEN KÄYTÖSTÄ JA HUOLLOSTA VASTAAVALLE MIRACO OY 37800 TOIJALA puh. 03-5423205 fax. 03-5424243 YLEISTÄ 1. Puhallin tulee tarkistaa kuljetuksen aikana syntyneiden
LisätiedotVIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)
VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI
LisätiedotPaineanturi nesteitä ja kaasuja varten
904 Paineanturi nesteitä ja kaasuja varten QBE620-P Paineanturi ylipaineen mittaukseen LVIS-sovelluksissa, joissa käytetään väliaineena nesteitä tai kaasuja Pietsoresistiivinen mittausjärjestelmä Lähtöviesti
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotXCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA VENTTIILIEN SÄÄDÖT
XCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA Jokaiseen kuljettajaprofiiliin voi tallentaa omat säädöt seuraaville ominaisuuksille Venttiilin parametrit o Miniminopeus (ma) o Maksiminopeus (%) o Rampit
LisätiedotRatkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.
Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden
LisätiedotHydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.
Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen
LisätiedotLVI - I N HVACON S I N Ö Ö R I T O I M I S T O RAU
= FYYSINEN PISTE DO OHJAUS DI INDIOINTI DI HÄLYTYS AO SÄÄTÖ AI ITTAUS ALAESUS 1 = OHJELALLINEN PISTE DO DI DI AO AI R (SU) S2 S3 S1 235P1 EC1 232P1 91 92 FG1 PDIE 1 SU1 TE 9 93 94 PI oneellinen alapohjan
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotKäyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin
Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230 Anturirasialähetin 1 ESITTELY HTB230 on anturirasiaan sijoitettava 2-johdinlähetin platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. Se on ohjelmoitavissa PC:llä
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotKoesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.
Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen
LisätiedotSEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA
1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus
Lisätiedotkalvopumput - yleistä
Pumppu Kalvopumput Hydra-Cell korkeapainepumput kalvopumput - yleistä Yleiskuvaus Hydra-Cell pumppujen toimintaperiaate Päätiivisteettömät Hydra-Cell pumput koostuvat: Nestepesästä - Etukansi putkiston
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
LisätiedotTasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotJäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi
Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi
LisätiedotJatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto
Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto Teemu Auronen Muuntajan vikaantumiseen johtavia seikkoja Vikatilanteen estämiseksi, kehittyvien vikojen tunnistaminen on elinarvoisen tärkeää.
LisätiedotKorkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT
Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development
LisätiedotKON-C3002 Koneenosien suunnittelu. Tribologia. Johdanto
KON-C3002 Koneenosien suunnittelu Tribologia Johdanto 02.05.2018 Luennon tavoite ja sisältö Tavoitteena on tutustuttaa koneensuunnittelussa tarvittaviin tribologian osa-alueisiin sekä antaa käsitys tribologisen
LisätiedotLaboratorioraportti 3
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa
LisätiedotEsim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).
3. Peruslait 3. PERUSLAIT Hydrauliikan peruslait voidaan jakaa hydrostaattiseen ja hydrodynaamiseen osaan. Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä ja hydrodynamiikka virtaavia nesteitä. Hydrauliikassa
Lisätiedot2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.
TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla
LisätiedotMallit: ScanTemp 430 infrapunamittari s.2 ScanTemp 490 infrapunamittari s.3 ProScan 520 infrapunamittari s.4 HiTemp 2400 infrapunamittari s.
Mallit: ScanTemp 430 infrapunamittari s.2 ScanTemp 490 infrapunamittari s.3 ProScan 520 infrapunamittari s.4 HiTemp 2400 infrapunamittari s.5 TC-1 lämpökamera s.6 SeeK Thermal Compact puhelimeen s.7 Infrapunamittari
LisätiedotRepijäuppopumppu. Paineviemärijärjestelmän sydän
Repijäuppopumppu Paineviemärijärjestelmän sydän Parhaimmillaan paineen alla Kun korkeuserot ja välimatkat estävät viettoviemärin käytön, jää vain yksi kustannustehokas ja joustava ratkaisu jäljelle. Jopa
LisätiedotPANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.
PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa
LisätiedotRVS-TECNOLOGYN KOKEILU HAMMASVAIHTEESSA
RAPORTTI 1 (8) RVS-TECNOLOGYN KOKEILU HAMMASVAIHTEESSA 1. Yleistä Kokeilukohteena oli koulutuskäytössä oleva yksiportainen vinohampainen hammasvaihde, jonka välityssuhde on 2.7 Vaihdetta kuormitettiin
Lisätiedot15 käyttökohdetta. Fluken visuaaliselle infrapunalämpömittarille SUUNNITELTU HUOMAAMAAN KAIKEN. Sovellusohje. Havaitse ongelmat välittömästi
15 käyttökohdetta Fluken visuaaliselle infrapunalämpömittarille Sovellusohje Havaitse ongelmat välittömästi Fluken visuaalisissa infrapunalämpömittareissa yhdistyvät pistelämpömittarin kätevyys ja lämpökameran
LisätiedotSäätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK
Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,
LisätiedotOsakäämikoneiden mittausohje
Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotStanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotKone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C
Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja
LisätiedotASENNUSOHJE MICROPROP DC2
VERSIO: 201401 ASIAKIRJA: 841608 SUOMI ASENNUSOHJE MICROPROP DC2 ROTOTILTIN OHJAUS HALLINTAVIPUEMULOINNILLA SISÄLLYS 1. Turvallisuusmääräykset 5 1.1. Yleistä 5 1.2. Turvallisuuden tarkistuslista 5 2. Toimituksen
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotNäytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako
5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa
LisätiedotMax. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1
Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu
LisätiedotKäyttöohje. Tiiveystesteri
Tiiveystesteri 1. Tiiveystesteri ja lisätarvikkeet 2. Laitteiston liittäminen yli- ja alapaineen mittausta varten 3. Asetukset 4. Mittaus 5. Tekniset tiedot Ilmanvaihdon yleismittari Swema 3000MD yhdessä
LisätiedotKäyttövarmuus ja voiteluhuolto
Käyttövarmuus ja voiteluhuolto Helena Ronkainen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 17.4.2019 VTT beyond the obvious 1 VTT vaikuttavuutta tieteellisellä ja teknologisella erinomaisuudella Perustettu 1942
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä
LisätiedotKaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I
Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä
LisätiedotMAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS
VA LT I ON MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postiosoite Kaarela 1949 Puh. Helsinki 89279 Rautat. as. Pitäjänmäki Koetusselostus 14 Kuva 1. STRANGKO- (BENZONA- ) LYPSYKONE. Ilmoittaja: Kesko Oy, Helsinki.
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotHYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Hyötysuhteen heikkenemiseen vaikuttavat tekijät Pumpun hyötysuhde voi heiketä näistä syistä: Kavitaatio
LisätiedotVARISCO itseimevät jätepumput ST-R
VARISCO itseimevät jätepumput ST-R Varisco ST-R -sarjan pumput ovat itseimeviä kierrätyspumppuja ja soveltuvat suuria kiintoaineita sisältävien lietteiden pumppaamiseen. Pumput asennetaan pumpattavan nesteen
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan
LisätiedotTurvallisuustarkastus
Turvallisuustarkastus 38-123304e 23.03.2009 Turvallisuus- ja toimintatarkastus... Säilytetään kuorma-auton ohjaamossa Varoitus! Älä koskaan työnnä sormia kitaan puristumisvaaran vuoksi. Avoimen kytkimen
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotNESTEEN TIHEYDEN MITTAUS
NESTEEN TIHEYDEN MITTAUS AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Emma Unonius, Justus Manner, Tuomas Hykkönen 15.10.2015 Sisällysluettelo Teoria...
LisätiedotKAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Käyttö- ja asennusohje
Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 9.1.2013 Internet: www.labkotec.fi 1/8 KAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Copyright 2013 Labkotec Oy Varaamme oikeuden
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotOxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308
Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 O P T I N E N A N T U R I M I N I M A A L I S E L L A H U O LTOTA R P E E L L A Oxix-happilähetin on ainutlaatuinen liuenneen
LisätiedotASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet
ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
LisätiedotGHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin
YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotMittaus- ja valvontareleet Zelio Control Toimilaitteiden Luotettavaan valvontaan
Mittaus- ja valvontareleet Zelio Control Toimilaitteiden Luotettavaan valvontaan Simply Smart! Nerokkuutta ja älyä, joka tekee käytöstä helppoa Mittaus- ja valvontareleet Simply Smart! Nerokkuutta ja älyä,
LisätiedotEERO MAKKONEN REUNAKUORMITUKSEN VAIKUTUS SÄTEISLIUKULAAKERIEN KITKA- JA VAURIOKÄYTTÄYTYMISEEN. Diplomityö
EERO MAKKONEN REUNAKUORMITUKSEN VAIKUTUS SÄTEISLIUKULAAKERIEN KITKA- JA VAURIOKÄYTTÄYTYMISEEN Diplomityö Tarkastaja: professori Arto Lehtovaara Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston
LisätiedotTRV 300. Termostaattianturit
TRV 300 Termostaattianturit IMI HEIMEIER / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia, tarkkoja ja pitkäikäisiä. Tärkeimmät
LisätiedotNopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto
Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien
LisätiedotMitä kalibrointitodistus kertoo?
Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.
LisätiedotPamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301
Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotKÄYTTÖOHJE MDG pumput
KÄYTTÖOHJE MDG pumput 30.07.2009 Nr. MDG0907-1-FI Sisällysluettelo 1. Tavaran vastaanotto.................................... 3 2. Yleistä...............................................3 2.1 Toimintaperiaate.........................................3
LisätiedotClick to edit Master title style
GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,
LisätiedotLAATIJA: PVM TÄYDENTÄVÄT TIEDOT KS. LOMAKE 2 TARK: PVM SIVU /
LOMAKE 1 YLEISTIEDOT FSI NO. KOHDE MEESAN VARASTOSÄILIÖN SEKOITTAJA KUVAUKSET/KUVAT SEKOITUSKONEISTO, JOKA RIIPPUU KONEISTOPALKKIEN PÄÄLLE KIINNITETYSTÄ VAIHTEISTOSTA. PÄÄOSAT: HAMMASVAIHTEISTO JA ALAPÄÄSTÄ
LisätiedotLANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ
LANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ TPMS Käyttöohjekirja Malli n:o: CL-M2+SO 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TPMS:n PÄÄTOIMINNOT... 1 2. TUOTTEEN OMINAISUUDET...1 3. JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT...1-2
LisätiedotLämpötila-anturien valinta räjähdysvaaralliseen tilaan
Lämpötila-anturien valinta 24.11.2015 1(5) Lämpötila-anturien valinta SKS Automaatio Oy:n valikoimista löytyvät ratkaisut erilaisiin räjähdysvaarallisen tilan lämpötilamittaustoteutuksiin: lämpötila-anturit,
LisätiedotAW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin
AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin LÄMPÖPUHALTIMET RASKAISIIN YMPÄRISTÖIHIN AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet raskaisiin ympäristöihin AW-puhaltimet
LisätiedotTUNTOREUNAT. Kuvaus. Ominaisuudet ja edut
TUNTOREUNAT Kuvaus Tapeswitch tuntoreunat on kosketukseen perustuvia turvaantureita jotka on suunniteltu suojaamaan henkilöitä ja laitteita erilaisissa ympäristöissä. Tapeswitch tuntoreunojen toiminta
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien Identifiointi 4. harjoitus 1. a) Laske valkoisen kohinan spektraalitiheys. b) Tarkastellaan ARMA-prosessia C(q 1 )y = D(q 1 )e,
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
Lisätiedot