Hannu Hyvärinen PÄÄKAASUPUHALTIMEN MONITOROINNIN KEHITTÄ- MINEN JA KUNNONVALVONTAMENETELMIEN ANALY- SOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannu Hyvärinen PÄÄKAASUPUHALTIMEN MONITOROINNIN KEHITTÄ- MINEN JA KUNNONVALVONTAMENETELMIEN ANALY- SOINTI"

Transkriptio

1 Hannu Hyvärinen PÄÄKAASUPUHALTIMEN MONITOROINNIN KEHITTÄ- MINEN JA KUNNONVALVONTAMENETELMIEN ANALY- SOINTI Opinnäytetyö KESKIPOHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Hannu Hyvärinen Pääkaasupuhaltimen monitoroinnin kehittäminen ja kunnonvalvontamenetelmien analysointi Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaaja: tekn. Hannu Peltola Työn valvoja: DI Teuvo Aho Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia rikkihappotehtaan pääkaasupuhaltimien kunnonvalvontaan ja käyttöön liittyvän monitoroinnin kehittämismahdollisuuksia sekä pyrkiä selvittämään puhallinta pyörittävässä oikosulkumoottorissa ilmenneiden laakerivaurioiden syitä. Tehtaan pääkaasupuhaltimet ovat olennainen osa rikkihapon valmistusprosessia, ja niissä ilmenneiden laakerivaurioiden korjauskustannukset ovat olleet merkittäviä. Työssä tarkasteltiin erilaisia tarjolla olevia pyörivien koneiden kunnonvalvonnan keinoja ja verrattiin niitä nykyisin käytössä oleviin menetelmiin. Puhaltimiin lisättävää pyörintävahtia pidettiin alun perin yhtenä tarpeellisimmista kehittämiskohteista pyrittäessä estämään voitelujärjestelmän tahaton poiskytkeminen puhaltimen pyöriessä. Laakerivaurioiden syitä selvitettiin korjaustyöstä saatujen tietojen sekä tehdastietojärjestelmästä saatujen kunnonvalvonta- ja prosessitietojen perusteella. Pääkaasupuhaltimien ja niihin liittyvien sähkömoottorien olemassa oleva kunnonvalvonta koostui lähinnä yleistärinän mittauksesta, laakereiden ja käämitysten lämpötilan mittauksesta sekä voiteluöljyyn ja jäähdytysveteen liittyvistä perusvalvonnoista. Laakerivaurioiden alkuperäisen syyn selvittäminen käytettävissä olleilla tiedoilla osoittautui vaikeaksi. Valvontakohteita lisäämällä olisivat vastaavien vaurioiden syyt paremmin selvitettävissä. Värähtelymittausmenetelmiä tulisi laajentaa sekä hyödyntää oikosulkumoottorin sähköisiä kunnonvalvontamenetelmiä. Öljyn online-valvonnalla ja lämpökameran käytöllä saataisiin hyödyllistä tietoa puhaltimien kunnosta. Pyörintävahti on parhaiten toteutettavissa optisella anturisovelluksella. Avainsanat: kunnonvalvonta, laakerit, oikosulkumoottorit, anturit

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA ABSTRACT UNIVERSITY OF APPLIED SCIENSES Degree Programme in Mechanical and Production Engineering Author of thesis: Name of thesis: Hannu Hyvärinen Analysis and improvement of condition monitoring methods for a main gas blower Date: 10 May 2008 Number of pages: appendices Instructor: Hannu Peltola Supervisor: Teuvo Aho The main objective of this thesis was to look at ways to improve the monitoring system of a main gas blower used in a sulphuric acid plant, and to find out the causes of the bearing faults appearing in the electric motor driving the blower. The main gas blowers are an essential part in the manufacturing process of sulphuric acid. The repair costs of the bearing faults in this equipment have been significant. In this thesis project, the monitoring techniques available for rotating machines were studied and compared with alternative systems in use. One of the targets in monitoring improvement was to find a rotational speed monitor to prevent the accidental shut down of the lubrication system while the blower is rotating. The bearing faults were analysed by using the information coming from repair work and by process information saved by the automation system. The present monitoring system for the main gas blowers in the plant, driven by induction motors, is composed of general vibration measurement, temperature measurement of the bearings and wirings, and of basic monitoring of the lubrication and cooling systems. To trace the fundamental causes of the bearing faults turned out to be difficult, if not impossible. However, better fault analysis could be attainable by enhancing the present vibration measurement methods, and by utilising the condition monitoring methods for the induction motors when applicable. Adding on-line monitoring in the lubrication system and the use of a thermographic camera could give useful information. A rotational speed monitor could be introduced by implementing optical sensors. Key Words: condition monitoring, bearings, induction motors, sensors

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Aiheen valinta ja opinnäytetyön tehtävät Yritykset Kemira Oyj OnePoint Oy Maintpartner Oy 3 2 LÄHTÖKOHDAT Rikkihapon valmistusprosessi Pääkaasupuhaltimien kuvaus Toiminta ja merkitys Vauriotapaukset 2000-luvulla Rikkihappotehtaan automaatiojärjestelmä Puhaltimiin liittyvä automaatio ja monitorointi 10 3 LIUKULAAKERIN KULUMINEN JA VOITELU Laakerien kuormitus- ja rakennetyypit Liukulaakerityypit Hydrodynaaminen säteisliukulaakeri Liukulaakerin välyksen ja voitelun merkitys Kuluminen ja siihen vaikuttavat tekijät Ideaalinen kulumisteoria Kulumistyypit Kulumismekanismit Kulumiseen vaikuttavia tekijöitä 21 4 PYÖRIVIEN KONEIDEN KUNNONVALVONTA Kunnonvalvonnan merkitys, mittausmenetelmät ja -kohteet Lämpötilamittaus Vastusanturi Termoelementti Infrapunalaitteet Värähtelymittaus Siirtymäanturi Nopeusanturi Kiihtyvyysanturi Värähtelymittausten signaalinkäsittely Tunnuslukujen käyttö Iskusysäysmittaus Akustinen emissio Sähkötekniset mittaukset Virtaspektri Magneettivuo Osittaispurkausmittaus Laakerivirran ja akselijännitteen mittaus Öljyn kunnonvalvonta Hyötysuhdemittaus 46

5 5 PYÖRINTÄVAHTI Anturityypit Pyörimisliikkeen valvonta 49 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Vuoden 2007 vaurioihin vaikuttaneita tekijöitä Kehityskohteet Poikkeamatarkastelu Värähtelyvalvonta Staattorivirta Öljyn kunnonvalvonta Lämpökuvaus Uuden moottorityypin käyttöönotto Laakerivirta Vikavaikutus- ja kriittisyysanalyysi Pyörintävahti Opinnäytetyöprosessi ja mahdolliset jatkoselvitykset 57 LÄHTEET 58 LIITTEET Liite 1/1. Toukokuussa 2007 vaurioituneet laakerit Liite 1/2. Vaurioituneen laakerin lähikuva Liite 2. Moottori ennen kokoamista Liite 3/1. Puhallin 2 käynnistyksen jälkeen Liite 3/2. Puhallin 2 noin tunnin käytön jälkeen Liite 3/3. Puhallin 2 noin kolmen tunnin käytön jälkeen Liite 3/4. Tuotannossa ollut puhallin 1 Liite 4. Pyörintävahdin mahdollinen sijoituspaikka Liite 5. Automaatiojärjestelmän moottorinohjausmoduuli

6 1 1 JOHDANTO 1.1 Aiheen valinta ja opinnäytetyön tehtävät Kunnossapitotoiminnan päälajeina pidetään huoltoa, ehkäisevää kunnossapitoa, korjaavaa ja parantavaa kunnossapitoa sekä vikaantumisten selvittämistä. Kunnonvalvonta on osa yhtä päälajia, ehkäisevää kunnossapitoa. Ehkäisevään kunnossapitoon voidaan lukea kaikki sellaiset toimet, kuten suorituskyvyn seuranta ja käynninaikaiset mittaukset, jolla pyritään takaamaan koneen häiriötön toiminta ja riittävä käyttövarmuus. Ehkäisevään kunnossapitoon sisältyy myös ohjaamossa tai valvomossa tehtävä käynninvalvonta eli monitorointi. Kunnonvalvonnan tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös vikaantumisten selvittämisessä. Tällöin pyritään paikantamaan tekijöitä, joilla on epäsuotuisa vaikutus tuotantoprosessiin tai johonkin sen osaan. Laajemmin nähtynä kaikella kunnossapitotoiminnalla tähdätään käyttöomaisuuden säilyttämiseen sellaisena, että tuotteen valmistamisen edellytykset säilyvät mahdollisimman hyvinä mahdollisimman pitkään. (Järviö 2006, ) Kemira Oy:n Kokkolan rikkohappotehtaan pääkaasupuhaltimet ovat olennainen osa rikkihapon valmistuksessa tarvittavaa laitteistoa. Puhaltimien toiminnassa on kuitenkin ollut vuosien kuluessa häiriö- ja vikatilanteita, joista on aiheutunut haittaa prosessille ja joiden korjauskustannukset ovat olleet huomattavat. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli mm. lähestyvän tai yllättävän laakerivaurion ennakoimismahdollisuuksien selvittäminen. Lisäksi puhaltimen pyörimistieto pyrittiin saamaan mukaan monitoroitaviin suureisiin siten, että mahdollinen kaasuvirran aiheuttama vapaa pyörimisliike ja sen suunta olisi havaittavissa. Puhaltimeen suunniteltiin asennettavaksi pyörimisvahti, joka liitetään osaksi tehtaan automaatiojärjestelmää. Opinnäytetyö on ollut osa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja sen tutkimus-, kehitys- ja täydennyskoulutusyksikkö CENTRIAN mittaavan käynnissäpidon kehittämishanketta. Hankkeen tarkoituksena oli mm. kehittää muutamien alueen yritysten tuella käynnissäpidon mittaus- ja tiedonkeruumenetelmiä ja saada viedyksi tähän liittyvää uutta tietoa ja teknologiaa eri teollisuudenalojen tarpeisiin. (Centria 2007.) Projektissa olivat mukana Boliden Kokkola Oy, OMG Kokkola Chemicals Oy, kunnossapitoyhtiö Maintpartner sekä sähköyhtiö Korpelan Voiman verkon käytöstä ja kunnossapidosta huolehtiva

7 2 Verkko-Korpela Oy (Centria 2008). Kehittämishanke liittyi Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Keski-Pohjanmaan liiton toteuttamaan Tavoite 2 -EU-ohjelmaan, jolla edistetään uusien yritysten syntymistä ja parannetaan toimivien yritysten kilpailukykyä (Keski- Pohjanmaan liitto 2006; Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007). 1.2 Yritykset 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ovat Kokkolan suurteollisuusalueen päätoimijoiden yhtiörakenteen muutokset olleet ajalle tyypilliseen tapaan merkittäviä. Nykyisin Kokkolan suurteollisuusalue on Skandinavian suurin epäorgaanisen kemian keskittymä, ja siellä toimii noin parikymmentä yritystä (Kemira Oyj 2007a, 7), jotka työllistävät yhteensä noin 2000 ihmistä (Johanson 2007, 3). Liiketoiminnan eriytymisen tuloksena kaikista Kemira Oyj:n aiemmista toiminnoista sillä itsellään on jäljellä Kokkolassa enää rikkihapon valmistus (Johanson 2007, 2). Muiden tuotteiden osalta nykyisinä toimijoina ovat kasvinsuojeluaineita ja lääkkeiden raaka-aineita valmistava KemFine Oy, lannoitteita valmistava Kemira GrowHow Oyj, kalsiumkloridia valmistava Tetra Chemicals Europe Oy sekä hiilidioksidia talteen ottava ja happea valmistava Polargas (K. H. Renlundin museo 2006, 18 19). Palvelu- ja infrayhtiönä toimivan OnePoint Oy:n kunnossapitotoiminnot siirtyivät huhtikuussa 2007 liiketoimintasiirtona Maintpartner Oy:lle (Kemira Oyj 2007a, 7) Kemira Oyj Itsenäisen Suomen alkutaipaleella koettiin tärkeäksi maatalouden ja teollisuuden järjestelmällinen kehittäminen. Elintarviketuotantoa oli kasvatettava ja puolustusvoimaa vahvistettava. Rikkihappoa tarvittiin ruudinvalmistukseen ja superfosfaattia viljelymaiden lannoittamiseen. Vuonna 1920 perustettiin Valtion Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat tuottamaan teollisuuskemikaaleja ja lannoitteita. Tuotanto laajeni toisen maailmansodan jälkeen myös räjähteiden ja torjunta-aineiden valmistukseen. Kokkolan rikkihappotehdas käynnistyi vuonna Raskaiden teollisuuskemikaalien tuotannon aloittamisen myötä perustettiin Kokkolaan vuonna 1962 natriumsulfaatti- ja kalsiumkloriditehtaat. Nimi Kemira Oy otettiin käyttöön vuonna Nykyinen rikkihappotehdas on toiminut vuodesta Vuonna 1976 natriumsulfaattitehdas muutettiin kaliumsulfaattitehtaaksi. Orgaani-

8 3 nen hienokemikaalitehdas käynnistyi 1980-luvulla, ja rehufosfaattituotannon aloitus ajoittuu vuoteen (K. H. Renlundin museo 2006, 18.) Nykyiseen Kemira-konserniin kuuluu neljä liiketoiminta-aluetta, Kemira Pulp&Paper, Kemira Water, Kemira Specialty ja Kemira Coatings (Kemira Oyj 2007b). Vuonna 2006 Kemiran liikevaihto oli noin 2,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 9300 (Aaltonen 2008). Kokkolan rikkihappotehdas tuottaa vuosittain noin tonnia rikkihappoa (Siren 2000). Kemira-konserni toimii 40 maassa (Airaksinen 2007, 16) OnePoint Oy Kemira Oyj perusti tehdaspalvelu- ja infrayhtiö OnePoint Oy:n vuonna 2005 tuottamaan palveluita Kokkolan suurteollisuusalueen yrityksille. Palvelutarjontaan sisältyi mm. kunnossapito, materiaalipalvelut, tutkimus- ja hallintopalvelut sekä infrapalvelut. (OnePoint 2006.) Kemira myi tehdaspalveluyhtiönsä vuonna 2006 tehdyn aiesopimuksen mukaisesti energiayhtiö Kokkolan voimalle, jolta OnePointin kunnossapitotoiminnot siirtyivät liiketoimintasiirtona Maintpartner Oy:lle (Lahtonen 2007). Satamatoiminnot sekä infrapalvelut, kuten talous-, raaka- ja meriveden toimitus, kaukolämpöverkon ylläpito, aluevartiointi jne. jäivät OnePoint Oy:lle (OnePoint Oy 2007) Maintpartner Oy Teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalveluja tuottava Maintpartner Oy aloitti toimintansa marraskuussa 2006, kun pohjoismainen sijoitusyhtiö CapMan osti Fortumilta sen kunnossapitopalveluja tarjoavan Industrial Services liiketoiminnan. Maintparner Oy:stä tuli näin yksi Pohjoismaiden johtavia teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalvelujen toimittajia, päämarkkina-alueinaan Suomi ja Ruotsi. Yritys työllistää noin 700 henkilöä Suomessa ja 200 henkilöä Ruotsissa. Industrial Services -toimintojen liikevaihto oli noin 80 miljoonaa euroa vuonna (CapMan Oyj 2006.) Syntyneestä Maintpartner Oy:stä tuli näin mitattuna Suomen neljänneksi suurin teollisuuden kunnossapitoyhtiö (Lähteenmäki 2006).

9 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Rikkihapon valmistusprosessi Kemiran rikkihappotehdas Kokkolassa käyttää rikkihapon valmistukseen lähistöllä sijaitsevan Boliden Oy:n sinkkipasutossa syntyvää rikkidioksidipitoista kaasua. Rikkihappotehtaan prosessissa rikkidioksidi (SO 2 ) hapetetaan katalyytin avulla rikkitrioksidiksi (SO 3 ), joka imeytetään väkevään rikkihappoon. Imeytyksessä rikkitrioksidi reagoi hapon sisältämän veden kanssa muuttuen rikkihapoksi. Lopuksi rikkihappo laimennetaan oikeaan väkevyyteen. (Myllymäki 2005.) Rikkihappotehtaan prosessikaavio on esitetty kuviossa 1. Aluksi pasutolta tuleva kaasu johdetaan pesuprosessiin, jossa kaasu kulkee pesutornin (PT), halogeenitornin (HT) ja kahden sähkösuodattimen kautta kuivaustornille (KT). Pesuvaiheen aikana kaasun lämpötila laskee hieman. Kuivaustornissa (KT) kaasussa oleva kosteus imeytyy väkevään rikkihappoon, jonka jälkeen kaasu johdetaan pääkaasupuhaltimelle. Tähän saakka prosessi on alipaineinen. Puhaltimelta kaasu ajetaan ylipaineisena lämmönvaihtimiin, jossa kaasun lämpötila nostetaan noin kymmenkertaiseksi ennen sen kulkeutumista konvertteriin. Konvertterissa katalyysin seurauksena kaasun lämpötila nousee satoihin asteisiin. Konvertterissa SO 2 -kaasu hapetetaan katalyytin avulla rikkitrioksidiksi ja johdetaan lämmönvaihtimen ja uuden konvertterikierroksen jälkeen väli-imeytystorniin (VIT). Siinä SO 3 imeytyy väkevään rikkihappoon. Imeytymättömän kaasunosan lämpötilaa nostetaan jälleen lämmönvaihtimissa, jonka jälkeen se ohjataan takaisin konvertteriin. Kahden uuden konvertterikierroksen jälkeen hapetettu kaasu ohjataan lämmönvaihtimien läpi loppuimeytystorniin (LIT), jossa SO 3 reagoi uudelleen rikkihapon sisältämän veden kanssa väkevöittäen happoa. Loppuimeytystornissa imeytymättä jäänyt kaasu ajetaan savupiippuun. Prosessin itsensä tarvitsema ja lopputuotteena saatava rikkihappo syntyvät siis väli- ja loppuimeytystorneissa. Valmistusprosessi on eksoterminen eli lämpöä tuottava, ja systeemin luovuttama lämpö johdetaan mm. kaukolämpöverkkoon. (Siren 2001; Myllymäki 2005.)

10 5 SO 2 SINKKIPASUTOLTA PT HT KT PESUHAPPOALLAS 95,6 % TUOTEHAPPO PÄÄKAASUPUHALLIN KONVERTTERI 1 2 H 2SO 4 H 2O LÄMMÖNVAIHTIMET 3 4 SAVUPIIPPUUN VIT LIT LÄMPÖ LÄMPÖ H 2O 98,8 % LÄMPÖ 95,6 % SO 2 SO 3 RIKKIHAPPO KUVIO 1. Rikkihapon valmistusprosessi (mukaillen Vierimaa 2000.) 2.2 Pääkaasupuhaltimien kuvaus Pääkaasupuhaltimia on kaksi kappaletta, joista vain toinen on kerrallaan käytössä. Puhaltimet on valmistanut saksalainen Kühnle, Kopp & Kausch vuonna Tyypiltään ne ovat suorakäyttöisiä keskipakopuhaltimia, joiden kierrosnopeus on 2950 r/min, kaasumäärä m 3 /h ja paineennostokyky 4000 mmvp (0,04 MPa). Juoksupyörän halkaisija on

11 mm. Puhallinta pyörittää Stömbergin valmistama kaksinapainen ja 3-vaiheinen 2100 kw:n oikosulkumoottori. Moottori on tähtikytkentäinen, ja kytkettynä 6 kv:n jännitteeseen se ottaa nimellisteholla 224 A:n virran. Sähkömoottorien päätylevyissä on jäähdytysvesikierto. Vedentarve on 70 l/min, ja vesi tuodaan moottorille ja voitelujärjestelmän öljynlauhduttimelle verkkopaineella tehtaan raakavesijärjestelmästä. Vesi johdetaan lopuksi vapaasti lattiakaivoon. Sekä puhaltimet että sähkömoottorit ovat liukulaakeroituja ja kiertoöljyvoideltuja. Moottorin ja puhaltimen välissä on laippakytkin, jonka rakenne sallii esimerkiksi lämpölaajenemisesta johtuvan aksiaalisen liikkeen. Kulloinkin varalla olevaa puhallinta pyöritetään hitaasti pienen sähkömoottorin avulla. Tällä estetään kosteuden ja rikkidioksidin epäpuhtauksien kertyminen juoksupyörään, niin että kosteuden aiheuttamat syöpymät ja epäpuhtaudet eivät aiheuttaisi puhaltimeen epätasapainoa. Kuviossa 2 on yleiskuva moottori- ja puhallinyksiköstä. KUVIO 2. Pääkaasupuhallin Pääkaasupuhaltimessa ja sähkömoottorissa käytetään hydrodynaamisia liukulaakereita. Niiden voitelujärjestelmä koostuu sähkömoottorin pyörittämästä hammaspyöräpumpusta, suodatinyksiköstä, öljynlauhduttimesta, putkistosta, virtausmittareista ja -vahdeista, painemittareista ja virtauksen säätöön käytettävistä vastusventtiileistä. Pumpun tuotto on 107 l/min. Alkuperäinen puhaltimen non-drive-pään laakerille vastusventtiilillä säädetty tila-

12 7 vuusvirta on 17 l/min ja drive-pään 34 l/min. Sähkömoottorin laakereille säädetty tilavuusvirta on 2,5 l/min. Paluuöljyn virtaus laakeripesistä tapahtuu painovoimaisesti pesiä alempana olevaan öljysäiliöön. Suodatinyksikkö toimii sivuvirtaperiaatteella, ts. vain osa öljystä kerrallaan kiertää suodatinyksikön kautta. Öljysäiliössä on lämmitysvastus. 2.3 Toiminta ja merkitys Pääkaasupuhaltimen tehtävä on siirtää Boliden Kokkola Oy:n sinkkipasutolla syntyvä rikkidioksidikaasu rikkihappotehtaan valmistusprosessiin. Tulolinja pasutolta pidetään heikosti alipaineisena kaasuvuotojen välttämiseksi. Alipaineen säätö tapahtuu imupuolella olevaa sälesäädintä käyttäen. Vain toinen puhaltimista on kerrallaan tuotannossa toisen ollessa varalla. Varapuhallin on eristetty prosessista imu- ja painepuolen sulkuläppien avulla. (Siren 2001, 2 3.) Normaalisti puhallin on tuotannossa noin kuusi kuukautta, jonka jälkeen varalla ollut puhallin otetaan käyttöön. Puhaltimille tehdyn riskiarvioinnin perusteella puhaltimet on luokiteltu asteikolla 1 5 seuraavasti: turvallisuus 2 laatu 1 ympäristö 2 taloudelliset menetykset 3. Puhaltimia pyörittävien sähkömoottorien vastaavat arvot ovat: turvallisuus 2 laatu 1 ympäristö 2 taloudelliset menetykset 5. Taloudellisia menetyksiä lukuun ottamatta alhaisia riskiluokituksia selittää se, että puhaltimet ovat ns. kahdennettuja koneita. Varalla oleva puhallin saadaan vikatilanteessa suhteellisen nopeasti käyttöön ilman merkittävää vaikutusta rikkihapon valmistusprosessiin ja vain kohtuullisilla vaikutuksilla turvallisuuteen tai ympäristöön.

13 8 2.4 Vauriotapaukset 2000-luvulla Syyskuussa 2000 sähkökatkon seurauksena pääkaasupuhallin 2 pysähtyi ja voitelukierron katkeamisen seurauksena sähkömoottorin laakerit leikkautuivat kiinni. Roottorin laakeripinnat koneistettiin ja laserpinnoitettiin stelliitillä. Laakerit sorvattiin tinapronssista kunnossapidon omana työnä. Tässä yhteydessä uusittiin laakerien lämpötila-anturit ja voitelujärjestelmään asennettiin varasähköjärjestelmä, jolla voitelujärjestelmän toimivuus voitiin vastaavissa tilanteissa varmistaa. Puhallin oli poissa käytöstä kuusi viikkoa. Elokuussa 2006 pääkaasupuhallin 2 pysähtyi automatiikan ohjaamana laakerilämpötilojen noustua yli automaatiojärjestelmän lukitusrajan. Normaalin käytännön mukaisesti käynnistettiin varalla ollut puhallin 1. Kunnossapitohenkilöstön tarkoituksena oli tarkistaa pysähtyneen puhaltimen laakerit mahdollisten ylilämmön aiheuttamien vaurioiden varalta. Osa käynnistetyn puhaltimen kaasuvirrasta kulkeutui kuitenkin avoimen paineläpän kautta myös puhaltimelle 2 aikaansaaden siihen normaaliin pyörimissuuntaan nähden vastakkaisen pyörimisliikkeen. Puhaltimen ja sen akselin varsin kattavan koteloinnin ja tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi kunnossapitohenkilöstö ei havainnut puhaltimen vapaata pyörimistä vaan kytki voitelujärjestelmän pois olettaen puhaltimen pysähtyneen. Puhallinta pyörittävän sähkömoottorin laakerit vaurioituivat niiden jäätyä ilman voitelua. Roottorin laakeripinnat koneistettiin ja laserpinnoitettiin ja uudet laakerit sorvattiin kunnossapidossa omana työnä. Toukokuussa 2007 pääkaasupuhallin 2 otettiin pois tuotannosta kohonneiden tärinäarvojen vuoksi. Myös puhaltimen 1 tärinäarvojen kohottua päätettiin puhallin 2 ottaa uudelleen käyttöön. Käynnistyksen yhteydessä voiteluöljykierrossa havaittiin häiriö, ja muutamaa minuuttia myöhemmin sähkömoottorin laakerit leikkautuivat. Liitteessä 1 on nähtävissä leikkautuneet laakerit. Roottorin laakeripinnat koneistettiin ja laserpinnoitettiin ja uudet laakerit sorvattiin kunnossapidossa. Voitelujärjestelmästä ei löytynyt vikaa. Puhaltimen juoksupyörä puhdistettiin tärinän poistamiseksi. Puhallin oli pois käytöstä noin viisi viikkoa. Liitteessä 2 nähdään kunnostettu moottori ennen kokoamista. Kesäkuussa 2007 juuri korjatun puhaltimen käyttöönotto sujui normaalisti ja tärinäarvot olivat matalat. Puolen tunnin normaalin käytön jälkeen ilmeni uusi voiteluhäiriö ja sähkömoottorin laakerointi vaurioitui uudelleen. Moottori purettiin uudelleen ja havaittiin D-

14 9 pään laakerin selvä kiinniotto. Voitelujärjestelmästä ei tarkastuksessa havaittu vikaa. Akseli koneistettiin ja laserpinnoitettiin uudelleen. Vaurioituneen laakerin tilalle sorvattiin uusi samasta materiaalista, mutta koneistus tehtiin lähemmäs valmistajan antaman halkaisijamitan toleranssin ylärajaa 125 (+0, ,319 mm). Laakerissa olevat voiteluöljyporaukset suurennettiin 8 mm:stä 10 mm:iin. Heinäkuun alussa suoritettiin moottorin koekäyttö ilman kuormaa hyvin tuloksin. Koekäytön yhteydessä Fortum suoritti tärinämittauksia mm. kierrosten noston ja laskun aikana. Linjausten tarkistusten jälkeen kytkin kiinnitettiin ja puhallin käynnistettiin. Tärinäarvot ja lämpötilalukemat olivat normaalit ja puhaltimen liittäminen tuotantoon sujui ongelmitta. Syyskuussa 2007 aiemmin jo kahdesti korjattu moottori vaurioitui uudelleen. Prosessin alasajon yhteydessä tapahtuneen voiteluhäiriön seurauksena sähkömoottorin laakerit vaurioituivat. Moottori kuljetettiin kunnostettavaksi Ouluun ABB Service -huoltokorjaamolle, jossa mm. laajennettiin D-pään laakeripesää ja kasvatettiin vastaavasti laakerin ulkomittaa. Laakerimetallin koostumusta muutettiin enemmän lyijyä sisältäväksi ja laakeriholkin paikallaan pysymistä parannettiin. Korjauksen jälkeen moottori on toiminut normaalisti. 2.5 Rikkihappotehtaan automaatiojärjestelmä Rikkihappotehtaan automaatiojärjestelmää on kehitetty 1970-luvulta saakka useaan otteeseen. Alkuperäisen Damatic Classic -järjestelmän rinnalle hankittiin vuonna 1993 Damatic XD. Vuonna 2000 tehdyssä järjestelmä- ja sovellusuudistuksessa kahden päällekkäisen järjestelmän käytöstä luovuttiin ja käyttöön otettiin Damatic XDi. Samassa yhteydessä toteutettiin rikkihappotehtaan valvomon saneeraus ja modernisointi. Kehitystyötä jatkettiin liittämällä automaatiojärjestelmä uuteen tehdastietojärjestelmään, jonka avulla on mahdollista seurata ja analysoida prosessiohjaus- ja kunnonvalvontainformaatiota. (Siren 2000.) Vuonna 2001 tehdyssä kehitysprojektissa prosessin alipainesäätö ja pääkaasupuhaltimien ohjaukset siirrettiin automaatiojärjestelmään. (Siren 2001.) Automaatiojärjestelmän yleiskuvaus on esitetty kuviossa 3.

15 10 VALVOMO Mittaustulokset Analogiasignaaleja TEHDASTIETO- JÄRJESTELMÄ Käynnistyskäskyt Asetusarvot Hälytykset OHJAUS- JÄRJESTELMÄ Tilatietoja Mittaussignaaleja Käyntitietoja Ohjaukset Käynnistykset Käynti- ja hälytystiedot Mittaukset PROSESSI KUVIO 3. Automaatiojärjestelmän yleiskuvaus (Siren 2000.) 2.6 Pääkaasupuhaltimiin liittyvä automaatio ja monitorointi Puhaltimista ja niiden apulaitteista muodostuu noin sadan I/O-pisteen kokonaisuus. Automaatiojärjestelmän kautta voidaan operoida puhaltimia, niiden oheislaitteita ja alipaineensäätöpiiriä. Järjestelmä valvoo, hälyttää, säätää ja tarvittaessa pysäyttää laitteita. Puhaltimille ja niiden apulaitteille on määritelty neljä eri ajotilannetta: 1. puhaltimen käynnistys 2. puhaltimen pysäytys 3. puhaltimen vaihto prosessin aikana 4. prosessin toimintapisteen muutos. (Siren 2001.) Ajotilanteisiin 1 ja 2 liittyvät ehdot ja lukitukset on kuvattu taulukossa 1.

16 11 TAULUKKO 1. Pääkaasupuhaltimen käynnistys- ja pysäytysehdot (Siren 2001.) Lukitus Käynnistys Pysäytysehto ehto 1 Säle kiinni 2 Paineläppä kiinni 3 Jäähdytysveden virtaus kunnossa 4 Käynnistyksenestorele kunnossa 5 Hätäseis painike ei painettuna painettuna 6 Käyntilupa sähkökeskuksesta kunnossa ei käyntilupaa 7 Puhaltimien laakerien lämpötila < 90 C > 90 C 8 Moottorin laakerien lämpötila < 90 C > 90 C 9 Moottorin laakerilämpötilan johdinvikavalvonta kunnossa johdinvika 10 Moottorin käämien lämpötilat < 120 C > 120 C 11 Voitelujärjestelmän öljynpaine > 2 bar < 2 bar 12 Alipaine ennen kuivaustornia < 400 mmvp > 400 mmvp Puhaltimen vaihto rikkihapon valmistusprosessia katkaisematta voidaan tehdä ohjaamalla molempien puhaltimien säleitä sekä paine- ja imuläppiä automaatiojärjestelmästä. Puhaltimen käynnistyksessä säleen ja paineläpän on oltava kiinni. Näin vältetään moottorin ylikuormittuminen käynnistyksen yhteydessä. Varalla olevan puhaltimen sälettä ohjataan käsiajo-operointipisteestä. Vaihtotilanteessa tuotannossa olleen puhaltimen säle ajetaan kiinni ja käynnistetyn varapuhaltimen säle avataan. Liiallisen alipaineen syntyminen vaihtotilanteessa estetään vertaamalla alipainetta ennen kuivaustornia sen raja-arvoon 300 mmvp. Raja-arvon ylittyessä puhaltimen lähtöä ohjataan pienemmälle 0,5 % sekunnissa, kunnes alipaine on normaalilla tasolla. (Siren 2001.) Prosessin toimintapisteen muutoksella tarkoitetaan mm. pasutusuunien päälleotoista ja pysäytyksistä johtuvia kaasun tulovirtauksen muutoksia. Kaasun määrä voi vaihdella n. 800 Nm 3 :sta jopa yli 2000 Nm 3 :iin tunnissa. Kaasun määrän äkisti vähentyessä on vaarana alipaineen kasvaminen liian suureksi. Vastaavasti kaasun määrän nopea lisääntyminen saattaa johtaa prosessin ylipaineistumiseen ja kaasun purkautumisen tehdashalliin. Automaatiojärjestelmä on suunniteltu reagoimaan toimintapisteen muutoksiin. Mm. pasutolta saatava paineenmittaustieto ennakoi tulevaa ohjaustarvetta ja toimii liipaisuna parametrien muutoksille. (Siren 2001.)

17 12 Valvomon näytöiltä on luettavissa puhaltimiin liittyvät käyntitiedot, ja sinne tuotetaan myös mittauksiin perustuva ääni- ja tekstihälytys. Mittaustietoja verrataan jatkuvasti järjestelmälle määriteltyihin lukitusrajoihin ja ehtojen toteutuessa yli viiden sekunnin ajan pysäytetään puhallin automaattisesti. Viiden sekunnin viiveellä pyritään estämään mahdollisten häiriöpiikkien aiheuttamat pysäytykset. Koko rikkihapon valmistusprosessia voidaan seurata valvomon näytöiltä. Prosessin eri vaiheisiin liittyvät ajonäytöt on järjestetty hierarkkisesti eri tasoille. Myös pääkaasupuhaltimien ohjaukselle on oma sivunsa. Kaasun virtaus näytöllä tapahtuu alhaalta ylös. Ajonäytöltä saadaan kaikki puhaltimen käynnistyksessä ja alipaineen säädössä tarvittava informaatio. (Siren 2001.) Kuviossa 4 nähdään molempiin puhaltimiin liittyvät monitoroinnit ja ohjaukset. KUVIO 4. Pääkaasupuhaltimien ajonäyttö (Siren 2001.) Molemmille puhaltimille on olemassa myös operointitason näyttö (Kuvio 5). Koska varalla olevan puhaltimen tietoja ei välttämättä tarvita, on operointinäytöllä havainnollisuuden lisäämiseksi pelkästään tuotannossa olevaan puhaltimeen liittyvä informaatio. Näytölle on saatavissa myös monitorointeihin liittyviä historiatietoja. Historianäytöissä on neljä trendiä, joiden skaalausta, aika-akselia ja väriä voidaan muuttaa. Aika-akseli voi olla enintään

18 13 28 vuorokauden mittainen. (Siren 2001.) Kuviossa 6 nähdään puhaltimen tärinään liittyvä trendinäyttö. KUVIO 5. Pääkaasupuhaltimen operointitason näyttö (Siren 2001.) KUVIO 6. Trendinäyttö (Siren 2001.)

19 14 3 LIUKULAAKERIN KULUMINEN JA VOITELU 3.1 Laakerien kuormitus- ja rakennetyypit Laakerit jaotellaan kuormitustyyppien mukaan säteis- ja aksiaalilaakereihin. Tukivoimien suuntautuessa kohtisuorassa suunnassa akselia vastaan käytetään nimitystä säteislaakeri. Merkittävien aksiaalisten voimien vaikuttaessa laakeriin käytetään erillistä aksiaalilaakeria tai erityistä kuormankantopintaa. Laakerien rakenteen mukainen jaottelu tehdään vierintäja liukulaakereihin. Vierintälaakereita on sekä säteiskuormitukselle että edellä mainitun kahden kuormitustyypin yhdistelmille. Liukulaakerissa kuormankantavana elimenä toimii akselin ja laakerin välinen voiteluainekalvo. Molemmille rakennetyypeille on tärkeää oikea ja riittävä voitelu. Kaikille laakerityypeille on yleensä määritelty maksimilämpötila. Jotta laakeri toimisi optimaalisesti ja kuluminen olisi mahdollisimman pientä, on laakeroinnissa vallitseva lämpötila pystyttävä hallitsemaan. Lämmön poisvienti laakerista tehdään tyypillisesti voitelun avulla. (Kivioja, Kivivuori & Salonen 2004, 233.) 3.2 Liukulaakerityypit Liukulaakerit jaetaan yleensä neljään tyyppiin: 1. voitelemattomina toimivat laakerit 2. itsevoitelevat laakerit 3. hydrostaattiset laakerit 4. hydrodynaamiset laakerit. (Kivioja ym. 2004, 233.) Voitelemattomissa laakereissa käytetään materiaalina grafiittia tai tavallisimmin kestomuovia, kuten polyamidia tai teflonia. Itsevoitelevat laakerit ovat voiteluaineella kyllästettyjä huokoisia metallilaakereita, joissa metallimatriisi on tavallisesti sintrattua rauta- tai pronssijauhetta. Hydrostaattisessa laakerissa liukupinnat pysyvät erillään voiteluainekalvon avulla. Kalvo synnytetään ulkopuolisen ylipaineen avulla, eikä pyörimisliike vaikuta kalvon muodostumiseen.

20 15 Hydrodynaamisessa laakerissa liukupinnat pysyvät myös erillään voiteluainekalvon avulla, mutta itse kuormankantava paine aikaansaadaan laakerin tai akselin liikkeen vaikutuksesta. (Kivioja ym. 2004, 233.) Hydrodynaaminen säteisliukulaakeri Oikein mitoitettu hydrodynaaminen säteisliukulaakeri (Kuvio 7) toimii nestevoitelualueella. Tällöin normaalissa käyttötilanteessa öljykalvo erottaa liukupinnat täydellisesti toisistaan eikä kulumista esiinny. Käynnistyksen ja pysäytyksen yhteydessä tapahtuva lyhytaikainen käynti sekavoitelualueella ei yleensä aiheuta laakerivauriota. (Kivioja ym. 2004, 260.) Säteisliukulaakerissa akselin epäkeskeisyyden vuoksi öljy joutuu kapenevaan, kiilamaiseen rakoon, johon akselin pyöriminen muodostaa kuormaa kantavan paineen (Kivioja ym. 2004, 133). Liukulaakerien toimivuuteen vaikuttaa kolme merkittävää parametria: 1. suhteellinen epäkeskisyys 2. liukukehän pituus 3. halkaisija/leveyssuhde. (Kivioja ym. 2004, 145.) Liukulaakerin optimaalinen toimintapiste suhteessa kuormitukseen, epäkeskisyyteen, vaadittuun kalvonpaksuuteen ja laakerigeometriaan riippuu siitä, tavoitellaanko pientä kitkakerrointa vai suurta kuormankantokykyä. (Kivioja ym. 2004, 146.)

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Paineanturi nesteitä ja kaasuja varten

Paineanturi nesteitä ja kaasuja varten 904 Paineanturi nesteitä ja kaasuja varten QBE620-P Paineanturi ylipaineen mittaukseen LVIS-sovelluksissa, joissa käytetään väliaineena nesteitä tai kaasuja Pietsoresistiivinen mittausjärjestelmä Lähtöviesti

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

LÄMPÖTILA-ANTURIT INSTRUMENTIT 6 TUOTEHINNASTO 1.3.2005

LÄMPÖTILA-ANTURIT INSTRUMENTIT 6 TUOTEHINNASTO 1.3.2005 TUOTEHINNASTO 1.3.2005 LÄMPÖTILA-ANTURIT INSTRUMENTIT 6 SKS-automaatio Oy Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, sähköposti: automaatio@sks.fi, faksi 852 6820, puh. *852 661 Etelä-Suomi Martinkyläntie

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE

SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE LAITTEEN KÄYTÖSTÄ JA HUOLLOSTA VASTAAVALLE MIRACO OY 37800 TOIJALA puh. 03-5423205 fax. 03-5424243 YLEISTÄ 1. Puhallin tulee tarkistaa kuljetuksen aikana syntyneiden

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230 Anturirasialähetin 1 ESITTELY HTB230 on anturirasiaan sijoitettava 2-johdinlähetin platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. Se on ohjelmoitavissa PC:llä

Lisätiedot

Osakäämikoneiden mittausohje

Osakäämikoneiden mittausohje Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden

Lisätiedot

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

NESTEEN TIHEYDEN MITTAUS

NESTEEN TIHEYDEN MITTAUS NESTEEN TIHEYDEN MITTAUS AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Emma Unonius, Justus Manner, Tuomas Hykkönen 15.10.2015 Sisällysluettelo Teoria...

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 O P T I N E N A N T U R I M I N I M A A L I S E L L A H U O LTOTA R P E E L L A Oxix-happilähetin on ainutlaatuinen liuenneen

Lisätiedot

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä

Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet Suunniteltua suorituskykyä Erinomainen voiteluratkaisu takaa sujuvan toiminnan... Johtavaa teknologiaa Synteettiset Mobil-voiteluaineet - suunniteltua suorituskykyä

Lisätiedot

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattianturit

TRV 300. Termostaattianturit TRV 300 Termostaattianturit IMI HEIMEIER / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV 300 TRV 300 Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia, tarkkoja ja pitkäikäisiä. Tärkeimmät

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Repijäuppopumppu. Paineviemärijärjestelmän sydän

Repijäuppopumppu. Paineviemärijärjestelmän sydän Repijäuppopumppu Paineviemärijärjestelmän sydän Parhaimmillaan paineen alla Kun korkeuserot ja välimatkat estävät viettoviemärin käytön, jää vain yksi kustannustehokas ja joustava ratkaisu jäljelle. Jopa

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

LANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ

LANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ LANGATON RENGASPAINEEN JA LÄMPÖTILAN VALVONTAJÄRJESTELMÄ TPMS Käyttöohjekirja Malli n:o: CL-M2+SO 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TPMS:n PÄÄTOIMINNOT... 1 2. TUOTTEEN OMINAISUUDET...1 3. JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT...1-2

Lisätiedot

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja

MOOTTORIVENTTIILI. Käsikirja MOOTTORIVENTTIILI Käsikirja Tutustu käsikirjaan huolella ennen järjestelmän käyttöönottoa. Ainoastaan valtuutettu huoltohenkilökunta on oikeutettu suorittamaan säätöja korjaustoimenpiteitä. Korjauksessa

Lisätiedot

Turvallisuustarkastus

Turvallisuustarkastus Turvallisuustarkastus 38-123304e 23.03.2009 Turvallisuus- ja toimintatarkastus... Säilytetään kuorma-auton ohjaamossa Varoitus! Älä koskaan työnnä sormia kitaan puristumisvaaran vuoksi. Avoimen kytkimen

Lisätiedot

EERO MAKKONEN REUNAKUORMITUKSEN VAIKUTUS SÄTEISLIUKULAAKERIEN KITKA- JA VAURIOKÄYTTÄYTYMISEEN. Diplomityö

EERO MAKKONEN REUNAKUORMITUKSEN VAIKUTUS SÄTEISLIUKULAAKERIEN KITKA- JA VAURIOKÄYTTÄYTYMISEEN. Diplomityö EERO MAKKONEN REUNAKUORMITUKSEN VAIKUTUS SÄTEISLIUKULAAKERIEN KITKA- JA VAURIOKÄYTTÄYTYMISEEN Diplomityö Tarkastaja: professori Arto Lehtovaara Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301 Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan

Lisätiedot

Käyttöohjeet Pinta-alamittari Flex Counter

Käyttöohjeet Pinta-alamittari Flex Counter Käyttöohjeet Pinta-alamittari Flex Counter System Part number Serial number Installed by Installation date Lykketronic Area Counter Standard Page 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TIETOA FLEX COUNTERISTA...3

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Mittaus- ja valvontareleet Zelio Control Toimilaitteiden Luotettavaan valvontaan

Mittaus- ja valvontareleet Zelio Control Toimilaitteiden Luotettavaan valvontaan Mittaus- ja valvontareleet Zelio Control Toimilaitteiden Luotettavaan valvontaan Simply Smart! Nerokkuutta ja älyä, joka tekee käytöstä helppoa Mittaus- ja valvontareleet Simply Smart! Nerokkuutta ja älyä,

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

TRV 300. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE. Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia, tarkkoja ja pitkäikäisiä.

TRV 300. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE. Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia, tarkkoja ja pitkäikäisiä. Termostaattianturit TRV 300 Termostaattit Paineistus & Veden laatu Virtausten säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia,

Lisätiedot

Lämpötila-anturien valinta räjähdysvaaralliseen tilaan

Lämpötila-anturien valinta räjähdysvaaralliseen tilaan Lämpötila-anturien valinta 24.11.2015 1(5) Lämpötila-anturien valinta SKS Automaatio Oy:n valikoimista löytyvät ratkaisut erilaisiin räjähdysvaarallisen tilan lämpötilamittaustoteutuksiin: lämpötila-anturit,

Lisätiedot

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT

Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu IMI HEIMEIER / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia,

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin

AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin LÄMPÖPUHALTIMET RASKAISIIN YMPÄRISTÖIHIN AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet raskaisiin ympäristöihin AW-puhaltimet

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow.

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 6 HZ m 35 Head 1m/s 2m/s 3m/s 4m/s 5m/s Ø144 3 NPSH m 4 Ø8 8 Ø 14 2 6 15 Ø3 4 Ø128 2 5 5 15 2 3 35 4 l/s Flow kw 4 2 6 Shaft power P2 8 Ø144 12 14 3 m/h

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

ENGINEERING ADVANTAGE

ENGINEERING ADVANTAGE Termostaattianturit TRV Nordic Termostaattit Paineistus & Veden laatu Virtausten säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia,

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

MAKO VESIRENGASPUMPUT

MAKO VESIRENGASPUMPUT MAKO VESIRENGASPUMPUT Luotettava kotimainen valinta MAKO Osakeyhtiö Linjatie 4, 01260 Vantaa www.mako.fi Käyttökohteet Omakotitalot, kesämökit, maatalous, kastelu, paineenkorotus, vesihuolto sekä koneiden

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE MDG pumput

KÄYTTÖOHJE MDG pumput KÄYTTÖOHJE MDG pumput 30.07.2009 Nr. MDG0907-1-FI Sisällysluettelo 1. Tavaran vastaanotto.................................... 3 2. Yleistä...............................................3 2.1 Toimintaperiaate.........................................3

Lisätiedot

Metra ERW 700. Energialaskuri

Metra ERW 700. Energialaskuri Metra ERW 700 Energialaskuri 2013 2 Energialaskuri ERW 700 sisältää monipuoliset laskentaominaisuudet erilaisten virtausten energialaskentaan. Höyryn, lauhteen, maakaasun, ilman jne. ominaisuudet ovat

Lisätiedot

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R

VARISCO itseimevät jätepumput ST-R VARISCO itseimevät jätepumput ST-R Varisco ST-R -sarjan pumput ovat itseimeviä kierrätyspumppuja ja soveltuvat suuria kiintoaineita sisältävien lietteiden pumppaamiseen. Pumput asennetaan pumpattavan nesteen

Lisätiedot

GRUNDFOS Conlift. Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö

GRUNDFOS Conlift. Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö GRUNDFOS Conlift Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö conlift - huolehtii kondenssivedestä CONLIFT luotettava ratkaisu kondensiveden poistoon GRUNDFOSIN KONDENSSIVEDEN POISTOON TARKOITETTUJEN PUMPPAAMOIDEN

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN

DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN DIESELPUMPUT SPRINKLERI- JA PALOVESIPUMPPUKÄYTTÖÖN Dieselmoottorit AGCO Sisu Power-sprinkleripumppujen voimanlähteenä käytetään nelitahtisia, nestejäähdytteisiä joko 3-, 4- tai 6-sylinterisiä, turboahdettuja

Lisätiedot

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 KLINGER ramikro Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 O-renkaita valmistetaan DIN 3770 ja DIN ISO 3601 mukaisesti. Lisäksi käytössä ovat amerikkalainen standardi MS 29513, ranskalainen

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE

KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET C-SARJAN PUHALTIMILLE 1 Keskipakoispuhallin C-sarja Näiden ohjeiden tulee aina olla puhallinta käyttävän henkilöstön saatavilla. Ennen asennusta ja kytkemistä tulee seuraavat ohjeet

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

MAGNEETTINEN NESTEPINNANOSOITIN NA7-45 Laipoin tai kartiolla

MAGNEETTINEN NESTEPINNANOSOITIN NA7-45 Laipoin tai kartiolla MAGNEETTINEN NESTEPINNAN NA7-45 Laipoin tai kartiolla 11IG-1 Magneettinen nestepinnanosoitin on epäsuora pinnanosoitin. Nesteen korkeustieto siirtyy analogisesti 1:1 suhteella uimurista näyttöön. Tuote

Lisätiedot

MIRAVENT MIRAVENT- AKSIAALIPUHALTIMIEN LUOVUTUSASIAPAPERIT ASENNUSOHJEET

MIRAVENT MIRAVENT- AKSIAALIPUHALTIMIEN LUOVUTUSASIAPAPERIT ASENNUSOHJEET MIRAVENT MIRAVENT- AKSIAALIPUHALTIMIEN LUOVUTUSASIAPAPERIT JA ASENNUSOHJEET YLEISTÄ 1. Puhallin tulee tarkastaa vastaanotettaessa kuljetuksen aikana mahdollisesti syntyneiden vaurioiden toteamiseksi heti

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MICROPROP DC2

ASENNUSOHJE MICROPROP DC2 VERSIO: 201401 ASIAKIRJA: 841608 SUOMI ASENNUSOHJE MICROPROP DC2 ROTOTILTIN OHJAUS HALLINTAVIPUEMULOINNILLA SISÄLLYS 1. Turvallisuusmääräykset 5 1.1. Yleistä 5 1.2. Turvallisuuden tarkistuslista 5 2. Toimituksen

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

Kosteuden. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos

Kosteuden. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Kosteuden monitorointimenetelmät i ti t TkL Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Esitelmän sisältö Kosteuden

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Kallistettava paistinpannu

Kallistettava paistinpannu Electrolux Thermaline sarja on suunniteltu erittäin kovaan käyttöön. Thermaline sarja soveltuu erinomaisesti sairaaloihin, keskuskeittiöihin sekä hotelleihin. Sarja sisältää laajan valikoiman tuotteita,

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

OHJEKIRJA. ILMAJÄÄHDYTTEISET NESTEJÄÄHDYTTIMET JA LAUHDUTTIMET ECV- ja ECH- tuotesarjat

OHJEKIRJA. ILMAJÄÄHDYTTEISET NESTEJÄÄHDYTTIMET JA LAUHDUTTIMET ECV- ja ECH- tuotesarjat OHJEKIRJA ILMAJÄÄHDYTTEISET NESTEJÄÄHDYTTIMET JA LAUHDUTTIMET ECV- ja ECH- tuotesarjat Sisällysluettelo ASENNUSOHJE Yleistä Tehtaan lähtötarkastus Kuljetus ja varastointi Laitteen ympäristö Nostaminen

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

PATTERIVENTTIILIT / TERMOSTAATTIANTURIT

PATTERIVENTTIILIT / TERMOSTAATTIANTURIT PATTERIVENTTIILIT / TERMOSTAATTIANTURIT TERMOSTAATTIT Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia, tarkkoja ja pitkäikäisiä. NESTETÄYTTEINEN TUNTOELIN Suuri sulkuvoima pienentää

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

TUNTOREUNAT. Kuvaus. Ominaisuudet ja edut

TUNTOREUNAT. Kuvaus. Ominaisuudet ja edut TUNTOREUNAT Kuvaus Tapeswitch tuntoreunat on kosketukseen perustuvia turvaantureita jotka on suunniteltu suojaamaan henkilöitä ja laitteita erilaisissa ympäristöissä. Tapeswitch tuntoreunojen toiminta

Lisätiedot

Kurssit 2015. Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille

Kurssit 2015. Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Sisältö Pyörivien koneiden linjauskoulutus... 3 Värähtelymittaus ja analysointi...

Lisätiedot

FlowUnit tiivisteveden valvontalaite EagleBurgmann FLC200 tiivisteveden valvontalaite

FlowUnit tiivisteveden valvontalaite EagleBurgmann FLC200 tiivisteveden valvontalaite FlowUnit tiivisteveden valvontalaite EagleBurgmann FLC00 tiivisteveden valvontalaite FlowUnit tiivisteveden valvontalaite Yleistä FlowUnit tiivisteveden valvontalaite on kehitetty erityisesti valvomaan

Lisätiedot