PUOLISON JA LÄHEISTEN ANTAMA SOSIAALINEN TUKI IMETYKSEN AIKANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUOLISON JA LÄHEISTEN ANTAMA SOSIAALINEN TUKI IMETYKSEN AIKANA"

Transkriptio

1 PUOLISON JA LÄHEISTEN ANTAMA SOSIAALINEN TUKI IMETYKSEN AIKANA Jelena Bernardelli Viktoria Kähäri Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia -ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Bernardelli, Jelena ja Kähäri Viktoria. Puolison ja läheisten antama sosiaalinen tuki imetyksen aikana. Helsinki 2006, 33s., 3 liitettä. Diakonia -ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata imettävien äitien kokemuksia isän ja läheisten antamasta sosiaalisesta tuesta sekä miten äidit kokevat tuen vaikuttaneen imetyksen onnistumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä imetysohjausta äitiyshuollossa. Opinnäytetyössämme on kaksi tutkimustehtävää: 1) Tuoda esille äitien kokemukset isän ja läheisten antamasta sosiaalisesta tuesta imetyksen aikana; 2) Selvittää, miten äidit ovat kokeneet tuen vaikuttaneen imetyksen onnistumiseen. Opinnäytetyömme teoreettisessa osassa olemme käyttäneet imetystukiaiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja aikaisempia tutkimuksia. Teoriaosuudessa on myös tuotu esille seuraavia aiheita: äidinmaidon hyödyt, imeväisikäisen ravitsemussuositukset sekä imetyksen historia ja nykypäivä. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelutekniikkaa hyväksikäyttäen yksilöhaastatteluina talvella Haastatteluihin on osallistunut 5 äitiä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen, koska se soveltuu hyvin ihmisten kokemusten tutkimiseen ja se pyrkii tutkimaan kohdettaan kokonaisvaltaisesti. Kootun teoriatiedon ja haastatteluista saatujen tulosten perusteella on ilmeistä, että imettävän äidin puoliso sekä läheiset on huomioitava enemmän terveydenhuollossa imetysohjausta antaessa. Tutkimustulokset näyttävät myös, että isän ja läheisten antamalla sosiaalisella tuella on ollut positiivista vaikutusta imetyksen onnistumiseen. Avainsanat: Imetys, isä, kvalitatiivinen tutkimus, läheiset, tuki.

3 ABSTRACT Jelena Bernardelli & Viktoria Kähäri. The Support for Breastfeeding Given by the Husband and Relatives. Helsinki, Spring 2006, 33 p., 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Nursing. The purpose of this thesis was to describe the experiences of breastfeeding mothers of support given by their husbands and relatives and how mothers experienced that the support influenced the success of breastfeeding. The aim of this study was to utilize the research results for example in guidance centres. There were two research themes in our thesis: 1) To bring forth mothers experiences of social support given by their husband and relatives; 2) To find out how mothers experience the support. The theoretical material of this study consisted of literature and research of the subject matter. In the theoretical part, we brought forth also the topics of the benefits of breast milk, recommendations for infancy nutrition, and history and present state of breastfeeding. Five mothers took part in this research. The qualitative material was collected in winter 2004 by individual theme interviews. Based on the collected theoretical information and the results of the study, it seems that public health care should pay more attention to breastfeeding mothers husbands and relatives, when giving breastfeeding s guidance. The research results also showed that fathers and relatives social support had a positive influence on the success of breastfeeding. Keywords: Breastfeeding, Father, Qualitative Research, Relatives, Support

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO IMETYS Imetyksen historiaa ja nykypäivää Suomessa Imetyksen hyödyt äidille ja lapselle Imeväisikäisen ravitsemussuositukset VARHAINEN VUOROVAIKUTUS TUKI IMETYKSELLE Sosiaalinen tuki Imetystuen eri muodot Imetysohjaus Läheiset tuen antajina imetyksen aikana Isä tuen antajana imetyksen aikana Perheen perustaminen Isän rooli Isän tuki imetyksen aikana TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Tutkimusaineiston analyysi Deduktiivinen sisällönanalyysi...27

5 7 TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Äitien kokemukset aikaisemmasta ja nykyisestä imetyksestä Äitien kokemuksia imetyksen vaikutuksista äiti-lapsisuhteeseen Äitien kokemukset isän antamasta toiminnallisesta tuesta Äitien kokemukset läheisten antamasta toiminnallisesta tuesta Äitien kokemukset isän antamasta emotionaalisesta tuesta Äitien kokemukset läheisten antamasta emotionaalisesta tuesta Äitien kokemukset sosiaalisen tuen vaikutuksesta imetyksen onnistumiseen JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys Tutkimuksen eettisyys Tutkimustulosten tarkastelua ja johtopäätökset Jatkotutkimusehdotukset Pohdinta...44 LÄHTEET...46 LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme aihe on isän ja läheisten antama tuki äidille imetyksen aikana sekä äidin kokemus tuen vaikutuksesta imetyksen onnistumiseen. Olemme keskittyneet tutkimuksessamme sosiaaliseen tukeen ja siinä varsinkin toiminnalliseen ja emotionaaliseen tukeen osana sosiaalista tukea. Alun perin saimme idean aiheesta, koska olemme itse äitejä. Tämä teema on kuitenkin aina ajankohtainen. Terveydenhuoltohenkilöstön, myös meidän tulevina terveydenhoitajina, on hyvä tietää tästä aiheesta enemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata imettävien äitien kokemuksia isän ja läheisten antamasta sosiaalisesta tuesta sekä miten äidit kokevat tuen vaikuttaneen imetyksen onnistumiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä imetysohjausta äitiyshuollossa. Isä ja puoliso käsitteinä tarkoittavat tutkimuksessamme samaa henkilöä. Imetys, sen edistäminen ja imetysohjaus ovat kulttuurisidonnaisia asioita. Lapsen ruokintatapaan vaikuttaa äidin kulttuurinen tausta ja varsinkin se, mitä hän on omaksunut vauvan hoidosta ja ruokinnasta. (Riordan 2005, ) Sosiaaliset, psykologiset, emotionaaliset ja ympäristölliset tekijät vaikuttavat lapsen ruokintatapaan. Isän asenne imetystä kohtaan on yksi tekijä päätöksenteossa imettää lastaan. (Arora, McJunkin, Wehrer & Kuhn 2000.) Suomalaisessa synnytyssairaalassa tehdyssä kyselyssä lähes kaikki (98 %) isät (n=607) pitivät imetystä jokseenkin tai erittäin tärkeänä. Kuuden kuukauden kohdalla kuitenkin imetys oli joksikin tai erittäin tärkeää enää 66 %:lla vastaajista. (Hannula 2003, 46.) Hoitohenkilökunnan tulisikin ottaa lapsen isä enemmän huomioon keskusteltaessa lapsen ruokinnasta. (Arora ym ) Tutkimuksemme teoriaosuudessa kuvaamme ensin imetyksen historiaa ja nykyaikaa. Käsittelemme myös imetyksen hyötyjä äidille ja lapselle, imeväisikäisen ravitsemussuositukset sekä varhaisen vuorovaikutuksen yleisellä tasolla. Paneudumme taas enemmän meidän varsinaiseen aiheeseemme isän ja läheisten antamaan sosiaaliseen tukeen imetyksen aikana. Tässä osuudessa tulee esille muun muassa sosiaalisen tuen määritelmiä, ammatillinen tuki imetyksen aikana sekä isän roolista ja

7 7 perheen perustamisestateoriatietoa. Keskitymme opinnäytetyössämme nimenomaan isän ja läheisten antamaan sosiaaliseen tukeen, vaikka esille nousevatkin ajoittain ammatillinen imetystuki sekä vertaistuki. Halusimme tehdä tämän työn, koska imetysohjaus kuuluu tärkeänä osana terveydenhoitajan työnkuvaan. Meitä kiinnostaa puolison ja läheisten rooli äidin ja imetyksen tukijana: minkälainen on isän ja läheisten merkitys imetyksessä, miten isän ja läheisten positiivinen ja negatiivinen suhtautuminen vaikuttaa äidin imetykseen sekä millä tavoin isät ja läheiset tukevat äitiä imetyksessä. Opinnäytetyöstämme voisi olla apua esimerkiksi eri lapsivuodeosastoilla tai neuvoloissa, joissa kätilöt ja terveydenhoitajat pitävät äideille ohjausta. Tutkimuksemme tuloksien kautta terveydenhuollon henkilökunta saisi tietoa, miten he voisivat ottaa huomioon imettävän äidin puolisoa ja läheisiä paremmin imetysohjausta antaessa.

8 8 2 IMETYS 2.1 Imetyksen historiaa ja nykypäivää Suomessa Imetysperinne on vaihdellut Suomessa vuosikymmenien kuluessa. Tähän ovat vaikuttaneet yhteiskunnalliset olosuhteet ja yhteiskunnassa vallitsevat asenteet imetystä kohtaan. Tiedot lasten ravitsemuksesta ja hygieniasta, sairaaloiden hoitokäytännöt, naisen asema ja muu yhteiskunnallinen tilanne ovat vaikuttaneet imetyskulttuuriin. Lasten ruokasuositusten historia kuvaa kehitystä rintaruokinnasta imetyshoitoon. (Latvasalo 2001, 17.) Imetyskulttuurissa voidaan nähdä kolme aikakautta: luku, luvun loppu ja 1980-luvulta tähän päivään luvulta 1940-luvulle imetystä suositeltiin siihen asti kun lapsi täyttää vuoden ja lisäruokaa annettiin vasta yli puolivuotiaille. Imetystä ei suositeltu yli vuoden ikäisille äitien huonon ravitsemustilan takia. Imettäjät sairaalassa olivat yleisiä ja viimeinen imettäjän sairaalavirka lakkautettiinkin vasta luvulla luvulla äideistä 54 % imetti lapsien vielä ollessa kuusi kuukautta vanhoja luvulta 1970-luvun loppuun asti imettävien äitien osuus väheni ja imetysajat lyhenivät niin, että 1970-luvun alussa vain joka kymmenes äiti imetti puoli vuotta. Imetys koki kaikkien aikojen aallonpohjan ja 1970-luvun taiteessa. Kehitykselle on monia selityksiä: maaltamuutto kaupunkeihin, teollistuminen ja naisten siirtyminen kotoa työelämään, lyhyet äitiyslomat, varhainen lisäruokien antaminen, suositus lyhyestä imetysajasta sekä äidinmaitokorvikkeiden tulo yleiseen käyttöön ja tietoon. Ensimmäinen äidinmaidonkorvike tuli markkinoille vuonna (Lyytikäinen 1995, ) Imetyksen edistämisen kausi alkoi 1980-luvulla. Lähinnä allergioiden ehkäisemisen vuoksi lisäruokia alettiin siirtää myöhemmäksi. Tilanne korjaantui niin, että luvulla kaksi kolmannesta äideistä imetti. Uusi tutkimustieto imetyksen terveellisyydestä oli syynä kohonneisiin imetyslukuihin. Äitiysloman pidentymistä ja perheiden sosiaaliturvan paranemista voidaan myös pitää tärkeänä osasyynä. Synnytyssairaaloissa omaksutut imetystä edistävät hoitokäytännöt, kuten varhaisimetys ja vierihoito, pidensivät imetyksen kestoa luvulla myönteisestä ilmapiiristä huolimatta imetyksen kes-

9 9 to on alkanut taas jonkin verran lyhentyä. Tutkimusten mukaan noin puolet 1990-luvun äideistä imetti 1 6 kuukautta. (Hasunen ym. 1996, ) Talvella 2005 tehtiin valtakunnallinen selvitys imeväisikäisten ruokinnasta Suomessa. Selvitykseen osallistui 74 terveyskeskusta/kansanterveystyön kuntayhtymää. Tietoja saatiin alle vuoden ikäisen lapsen ruokinnasta. Lähes kaikki vastasyntyneet saivat rintamaitoa. Kuukauden ikäisistä lapsista rintamaitoa saaneita oli 87 %, kolme kuukautta täyttäneistä 76 % ja puoli vuotta täyttäneistä 60%. Lähellä vuoden ikää 36 % lapsista sai rintamaitoa muun ravinnon ohella. Vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna imetyksessä on tapahtunut edistymistä alle kuukauden ikäisiä lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä. (Hasunen & Ryynänen 2006, 5) Lisäravinnon antaminen vastasyntyneille on tavallista ja näyttää yleistyvän. Tämän selvityksen mukaan alle kuukauden ikäisistä 60 % oli täysimetettyjä, kun vuonna 2000 yksinomaan rintamaitoa saaneita oli 65 % lapsista ja vuonna 1995 vastaavasti 68 %. Yksinomaan äidinmaidonkorviketta ravinnokseen saaneita oli vastasyntyneistä (< 1kk) 7 %. Kolme kuukautta täyttäneistä lapsista 51 % oli täysimetettyjä ja neljän kuukauden ikäisistä vastaavasti 34 %. 1 5 kuukauden ikäisten yksinomainen rintaruokinta on yleistynyt selvästi vuoteen 2000 verrattuna. (Hasunen & Ryynänen 2006, 5) 2.2 Imetyksen hyödyt äidille ja lapselle Maitorauhaset alkavat erittää maitoa synnytyksen jälkeen. Ensimaito on erittäin ravitsevaa, se sisältää runsaasti proteiineja, rasvaa ja laktoosia eli maitosokeria. (Wylie 2000, ; Mohrbacher & Stock 1997, 20,24.) Ensimaidossa eli kolostrumissa on runsaasti vitamiineja, joista monet ovat tärkeitä suoja-aineita vauvalle (Hasunen ym. 1997, 119). Kolostrum kohottaa luonnollisella tavalla vauvan verensokeria, joka on laskenut synnytysrasituksessa (Kuusisto 1989, 60). Kolostrumia eli ternimaitoa erittyy aluksi määrällisesti vähän, mutta se riittää vastasyntyneen ensimmäiseksi ravinnoksi alkupäivinä. Äidinmaito mukautuu vauvan kasvun ja tarpeen mukaan. (Biancuzzo 2003, ) Kolostrumissa on erittäin runsaasti lapsen hermoston kehitykseen tarvittavia rasvahappoja. Rintamaidon erityispiirteinä on sen vähäinen proteiinipitoisuus ja runsas laktoosipitoisuus, rasvan erityislaatu sekä monien ravintoaineiden erityisrakenne, joka parantaa niiden imeytymistä vauvan elimistöön. (Hasunen ym. 1997, ) Rinta-

10 10 maidossa on runsaasti laktoosia, joka pitää vauvan ulosteet löysinä. Rintamaidon proteiinipitoisuus on ihanteellista vauvalle ja siinä on runsaasti rasvaa. Rintamaidossa olevien monityydyttymättömien rasvahappojen suhdetta pidetään vastasyntyneelle ihanteellisena. Siinä on lapselle riittävästi kaikkia muita kivennäisaineita ja vitamiineja paitsi D- vitamiinia. (Hasunen ym. 1997, 119.) Rintamaidon suoja-aineet ehkäisevät tauteja aiheuttavien mikrobien lisääntymistä lapsen suolessa. Ne ylläpitävät hyödyllistä suolistomikrobistoa, täydentävät lapsen kehittymätöntä immuunisysteemiä ja edistävät lapsen suoliston kehitystä. Suoja-aineet ehkäisevät myös allergeenien joutumista lapsen elimistöön. Rintamaito antaa vauvalle myös suojan suolistosairauksia ja hengitystiesairauksia vastaan. Rintamaidosta erittyvät entsyymit täydentävät vauvan omaa ruoansulatusentsyymituotantoa ja parantavat ravintoaineiden pilkkoutumista ja imeytymistä. (Hasunen ym. 1997, ) Imetys on vastasyntyneen ja imeväisen perinteinen ja aikaa säästävää ruokintatapa, jota kutsutaan rintaruokinnaksi. Rintaruokinnan lisäksi imetyksellä on myös muita tehtäviä. Se on äidin ja lapsen välinen vuorovaikutustapahtuma, jossa luodaan edellytykset äitilapsisuhteelle. Päivittäin ja usein toistuvissa imetystilanteissa äiti ja lapsi muodostavat kuvan toisistaan näkö-, kuulo-, haju- ja makuaistien avulla. Tapahtuma antaa molemmille mahdollisuuden rakentaa sekä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta että mielihyvää. (Verronen 1988, 15.) Imetystilanne antaa hyvät mahdollisuudet lapselle sekä psyykkisten että fyysisten tarpeiden tyydyttämiselle. Äiti tuntee syvää tyytyväisyyden tunnetta voidessaan vastata lapsen viesteihin ja tarpeisiin. Lapsi saa äidin kehon välitöntä läheisyyttä, lämpöä, katsekontakteja, hellyyttä, hyväilyjä, tyynnytystä, nukutusta tai viritystä uusiin leikkeihin. Fyysisestä riippuvuudesta kasvaa yhteenkuuluvaisuuden tunne. Kun vauva saa kokea paljon mielihyvää ja herkkää hoivaa, hän pysyy tyytyväisenä ja hänen perusluottamuksensa kasvaa. Tyytyväiseen vauvaan on helppo kiintyä. (Miettinen-Jaakkola 1992, ) Jukaraisen tutkimuksessa (1994, 27) äidit kertoivat, että imettämiseen liittyy paljon iloisia ja onnellisia tunteita, mutta myös pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Imettäminen oli tärkeä tapa olla lähellä lasta ja osoittaa huolenpitoa lapselle. Äidit, jotka olivat lopetta-

11 11 neet imetyksen, kuvasivat, että äiti on hyvä äiti vaikka ei imetäkään. Osa äideistä koki ympäristöltä saadun sosiaalisen tuen tärkeäksi. Jotkut äidit kertoivat miestensä ja sukulaistensa painostaneen imettämiseen. Imetys edistää äidin toipumista synnytyksestä ja auttaa painonhallinnassa. Imettämisellä on havaittu olevan myös pitempiaikaisia naisen terveyttä edistäviä vaikutuksia. Esimerkiksi naisen riski sairastua osteoporoosiin ja joihinkin syöpiin vähenee. Rintamaito sisältää lapsen tarvitsemien ravintoaineiden lisäksi monia lapsen kehityksen kannalta välttämättömiä suoja-aineita. Lisäksi imetys edistää lapsen ja äidin luonnollista kiinteää yhteyttä. (STM 2004:14, 181) 2.3 Imeväisikäisen ravitsemussuositukset Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat ruokailutavoitteet imeväisiässä: - Täysimetys 6 kuukauden ikään. - Osittainen imetys: 6-12 kuukauden iässä kiinteiden lisäruokien ohella. - Rintamaidon puuttuessa teollinen äidinmaidonkorvike. - D-vitamiinia valmisteena. - Joustava kiinteiden lisäruokien antaminen lapsen tarpeiden, kasvun ja valmiuksien mukaan, viimeistään 6 kuukauden iässä. - Mehupullon välttäminen. - Suolan välttäminen. - Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ateriat ensimmäisen ikävuoden lopulla. - Ruoan karkeuttaminen suun hienomotoriikan ja pureskelun kehittämiseksi. - Perheen yhteiset ateriat vähitellen toisella vuosipuoliskolla. - Omatoimisen syömisen harjoittelu. - Vähittäinen tuttipullosta luopuminen viimeistään noin vuoden iässä. (STM 2004:11, 102.) Imetys on sekä terveydellinen, ravitsemuksellinen että psykologinen etu niin lapselle kuin äidillekin. Lisäksi imettäminen on helpoin, hygieenisin ja taloudellisin tapa ruokkia imeväisikäistä. (STM 2004:11, 103.)

12 12 Täysimetyksessä lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin seuranta on tärkeää. Riittämätön painonnousu, niukat virtsa- ja ulostemäärät tai lapsen nälkäisyys/nälkäitkut tiheidenkin maitoaterioiden jälkeen ovat merkkejä siitä, ettei rintamaito ainoana ravintona riitä. Tilannetta arvioitaessa tulee varmistaa, ettei lapsi ole sairas ja että imetystekniikka on oikea. Imetysongelmat ja äidin väsymys voivat olla myös perusteina lisäruoan antamiselle ennen kuuden kuukauden ikää. (STM 2004:11, 104.) Lisäruoat aloitetaan aina yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Tarpeeseen ja aloittamisajankohtaan vaikuttavat imetys sekä lapsen kasvu ja kehitys. Jos rintamaitoa on niukasti, voidaan lisäruoka jo aloittaa neljän kuukauden iässä. Imetyksen jatkuvuuden kannalta on parempi antaa kiinteää soseruokaa kuin äidinmaidonkorviketta tai velliä pullosta. Jos lapsi ei saa lainkaan rintamaitoa, kiinteä lisäruoka aloitetaan 4 6 kuukauden iässä äidinmaidonkorvikeruokinnan jatkuessa. (STM 2004:11, 104.) Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää lisäruokaa viimeistään puolen vuoden iästä lähtien. Tällöin lapsi on motoriselta kehitykseltään valmis syömään lisäruokaa. Lisäruoilla turvataan erityisesti riittävä energian, proteiinin ja raudan ja muiden välttämättömien ravintoaineiden saanti. Yli puoli vuotta jatkuvaan täysimetykseen liittyy kasvuhäiriön ja raudanpuuteanemian vaara. (STM 2004:11, 104.) Lisäruoan aloittamisen jälkeen suositellaan osittaista imetystä yhden vuoden ikään asti. Osittainen imetys tarkoittaa imetyksen jatkamista lisäruokien aloituksen jälkeen tai äidinmaidonkorvikkeen ohella. Osittainenkin imetys on arvokasta. Rintamaito parantaa immuunisuojaa ja muun ravinnon imeytymistä. Osittaista imetystä voidaan vielä jatkaa ensimmäisen ikävuoden jälkeenkin perheen niin halutessa. WHO:n suositus on jatkaa imetystä kahden vuoden ikään. Tällöin on tärkeää, että lapsen ruokavalio monipuolistuu ja syömistaidot kehittyvät ikää vastaavasti. (STM 2004:11, 104.)

13 13 3 VARHAINEN VUOROVAIKUTUS Vanhemmuuden ja lapsen vuorovaikutuksessa on kysymys kehityksellisestä molemminpuolisuudesta vanhempien ja lapsen kehitysmahdollisuuksien kohtaamisesta. Vuorovaikutuksessa vaihtelevat hellyyden ja kärsivällisyyden, ilon ja onnen hetket, mutta myös hämmennyksen ja kaaoksen, epäonnistumisen, epätoivon, avuttomuuden, vierauden ja outouden hetket. Vanhemmuuteen liittyy laaja tunteiden kirjo. Jokaisen lapsen syntyminen tuo mukanaan uuden vanhemmuustilan, jossa äidin ja isän mieli on kyllin avoin ottamaan vastaan uutta juuri tämän lapsen kanssa. Varhaisvuorovaikutuksen avulla vanhemmat löytävät tunteen siitä, että he ovat juuri tämän lapsen vanhempia. (Niemelä ym. 2003, 16.) Vanhemmuuden tilaa ravitsevat parhaimmillaan myös äidin rakkaus lapsen isään ja isän rakkaus lapsen äitiin, siis heidän toinen toisilleen antamansa vastarakkaus. Jos jompikumpi vanhemmista jää saamatta vastarakkautta, hän tarvitsee muiden kiintymyksen voidakseen olla kyllin rakastava lastaan kohtaan. Myös vanhemman kyllin hyvät mielikuvat poissaolevasta vanhemmasta ovat merkityksellisiä niin heille itselleen kuin lapselle. (Niemelä ym. 2003, 17.) On mahdotonta ennustaa, mitä tulee tapahtumaan varhaisessa vuorovaikutuksessa. Jukka Mäkelä (1999 ja 2000) on puhunut systeemiteorian avulla varhaisesta vuorovaikutussysteemistä. Pienikin myönteinen vaikutus kaoottiseen systeemiin voi auttaa sitä heilahtamaan eheyttävään suuntaan, tyynnyttää ja tervehdyttää sekä luoda uusia merkityksiä. Kaaoksessa on saarekkeita, jotka turvaavat kasvua ja joissa aika ajoin eheydytään. Mutta epäsuotuisten olosuhteiden jatkuessa kehitys voi jatkua kaoottisuuden suuntaan. (Niemelä ym. 2003, 17.) Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus toteutuu paitsi arjen tapahtumissa, toiminnan tasolla, myös tunteiden ja mielikuvien tasolla. Nämä kommunikaation kaksi tasoa limittyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Lapsen katseet, ääntelyt ja toiminnot herättävät vanhemmassa vastauksia toiminnan tasolla ja rakentavat tunteita sekä mielikuvia lapsesta. Samalla tavalla lapsen mieleen tallentuu yhteisiä kokemuksia vanhemman kanssa vietetyistä hetkistä. (Launonen & Korppijaakko-Huuhka 1996, 21.)

14 14 4 TUKI IMETYKSELLE 4.1 Sosiaalinen tuki Sana sosiaalinen tarkoittaa Nykysuomen Sanakirjan mukaan yhteisöä ja yhteiskuntaa koskevaa, toimintana lähinnä yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien jäsenten elinehtojen paranemista. Websterin Uusi Sanakirja määrittelee tuen toimeksi tai toiminnaksi, joka helpottaa, auttaa tai ylläpitää toista. Nutbeam määrittelee sosiaalisen tuen yhteisöjen yksilöille ja ryhmille tarjoamaksi avuksi, joka auttaa niitä selviytymään negatiivisista elämäntapahtumista ja muista rasittavista elämäntilanteista. Sosiaalinen tuki sisältää hänen mukaansa emotionaalisen, tiedollisen ja aineellisen tuen sekä palvelut. Hän korostaa, ettei sosiaalisen tuen saatavuus ole yksin riippuvainen yksilön halusta kuulua yhteisöön, vaan myös yhteisön mahdollisuuksia tarjota apua. (Kumpusalo 1991, 13.) Kane määrittelee sosiaalisen tuen sisältävän vuorovaikutussuhteen, jossa pyritään vastaamaan tunteeseen, antamaan neuvoja ja palautetta. Emotionaaliseen tukeen kuuluvat Kanen mielestä rakkaus, huolenpito, lämpö ja sääli (Tarkka 1996, 12). Eri tutkijoiden käsitykset tiivistäen sosiaalinen tuki on ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa he antavat ja saavat henkistä, emotionaalista, tiedollista, toiminnallista ja aineellista tukea (Kumpusalo 1991, 14). Määritelmä korostaa sosiaalisen tuen vuorovaikutuksellista luonnetta. Määritelmä ei sulje pois mahdollisuutta, että sosiaalinen tuki voi olla suoraa henkilöltä toiselle annettua tai epäsuoraa, järjestelmän kautta annettua tukea. Pienyhteisössä, kuten perheessä ja hoitoyhteisössä, vuorovaikutus on suoraa ja tuki persoonallista. Pienyhteisö tarjoaa yhteisöturvaa, joka tyydyttää ennen kaikkea turvallisuus- ja yhteisyystarpeita sekä arvostukseen ja itsensä toteuttamiseen liittyviä tarpeita. (Kumpusalo 1991, 14.) Yhteiskunnan takaama sosiaaliturva tyydyttää lähinnä väestön välttämättömät aineelliset perustarpeet ja -palvelut. Tuki ei tavallisesti ole persoonallista vaan epäsuoraa. Aineellinen perusturva on toki terveyden ja hyvinvoinnin välttämätön, mutta ei riittävä edellytys. Jokainen ihminen tarvitsee myös lähiyhteisön tukea, yhteisöturvaa, voidak-

15 15 seen tuntea olevansa hyväksytty ja arvostettu perhe-, työ- tai muun pienyhteisönsä jäsen. (Kumpusalo 1991, 14.) Sosiaalinen tuki voidaan jakaa viiteen eri luokkaan: 1. Aineellinen tuki, kuten raha, tavara, apuvälinen, lääke. 2. Toiminnallinen tuki, kuten palvelu, kuljetus, kuntoutus. 3. Tiedollinen tuki, kuten neuvo, opastus, opetus, harjoitus. 4. Emotionaalinen tuki, kuten empatia, rakkaus, kannustus. 5. Henkinen tuki, kuten yhteinen aate, usko, filosofia. (Kumpusalo 1991, 14.) Lisäksi kussakin tuen muodossa voidaan erottaa ainakin osittain tuen määrä ja laatu sekä tuen subjektiivinen ja objektiivinen luonne. Sosiaalisen tuen laatu on pääosin subjektiivisen arvioinnin varassa, tuen määrä voidaan mitata esimerkiksi rahassa. Aineellisessa tuessa määrä on ratkaiseva tekijä, mutta muun tuen suhteen laatu ja oikea-aikaisuus ovat ratkaisevampia. Erilaiset sosiaaliset tukirakenteet jakavat erityyppistä tukea. Vain perhe- ja lähiyhteisö voi tarjota hyvinvoinnille välttämättömän emotionaalisen ja henkisen tuen. (Kumpusalo 1991, 15.) 4.2 Imetystuen eri muodot Imetystuki voidaan jakaa tiedolliseen, toiminnalliseen, sosiaaliseen ja arviointia sisältävään tukeen. Saarinen (1995, 39) on tutkinut äitien imetykseen saamaa sosiaalista tukea vierihoito-osastolla. Saarisen tutkimuksesta kävi ilmi, että äidit olivat varsin tyytyväisiä saamaansa emotionaaliseen tukeen. Äidit kokivat saaneensa hoitajilta imetykseen kannustusta ja rohkaisua. He kokivat, että heidän yksilöllisyytensä huomioitiin imetysohjauksessa. Latvasalo (2001, 65) kuvasi tutkielmassaan imettävien äitien kokemuksia ja odotuksia hoitotyöntekijöiden heille antamasta emotionaalisesta tuesta. Tutkielmaan osallistuneille äideille oli tärkeää, että hoitajat seurasivat imetystapahtuman kulkua tarvittaessa olemalla vain läsnä ja näin varmistamalla sen, että äiti on ymmärtänyt ohjauksen. Tiedollisella ohjauksella tarkoitetaan äidin rohkaisua ja kannustusta imetykseen ja äitilapsi-isä-suhteen tukemista. Ohjauksessa ilmenee ensisynnyttäjän kunnioittaminen ja

16 16 tasavertaisena oleminen. Ohjaajan tulee tukea äidin itsetuntoa ja hänen tulee pystyä kuuntelemaan äidin tuntemuksia. Tiedollinen ohjaus käsittää myös teoriatiedon. (Sihvola 1998, 56.) Saarisen (1995, 41) tutkimuksessa tiedollinen tuki ilmeni äitien mielestä imetysohjeiden yhdenmukaisuutena ja ristiriidattomuutena. Julinin (1997, 44) ja Jukaraisen (1994, 54) tutkimusten mukaan suurin osa kyselyyn vastanneista äideistä koki, että he olivat saaneet riittävästi imetysohjausta ja neuvontaa synnytysosastolla. Toiminnallisella ohjauksella tarkoitetaan kädestä pitäen avustamista, vauvan avustamista rinnalle, hyvän imetysasennon löytymistä ja apuvälineiden käytön ohjausta. (Imetystoimintasuunnitelma 1999.) Saarisen (1995, 45) ja Latvasalon (2001, 61) tutkimustulokset toiminnallisesta imetystuesta olivat ristiriidassa keskenään. Saarisen tutkimukseen vastanneet äidit olivat varsin tyytyväisiä saamaansa toiminnalliseen tukeen. Eniten he kokivat saaneensa tukea lapsen rinnalle auttamisessa sekä sopivan imetysasennon löytämisessä. Latvasalon tutkimukseen vastanneet äidit kokivat imetysasentojen ohjauksen olevan vähäistä, jonkun äidin mielestä sitä ei esiintynyt lainkaan. Suurin osa äideistä oli kokenut, että hoitohenkilöiden läsnäolo imetystilanteissa oli vähäistä. Saarisen (1995, 40) tutkimuksen mukaan äidit kokivat saaneensa arviointia sisältävää tukea imettävän äidin roolin vahvistamisessa. Tamminen (1990, 71) tutki äidin masennusta, imetystä ja varhaista vuorovaikutusta. Hänen tutkimuksessaan todettiin äitien olleen tyytyväisiä sairaalalta ja henkilökunnalta saamaansa imetystukeen. Äidit kokivat saaneensa hoitajilta riittävästi imettämiseen liittyvää myönteistä palautetta. Kätilöiden tulee huomioida, että jotkut äidit tarvitsevat enemmän tukea imetykseen. Uudelleensynnyttäjät eivät välttämättä ole onnistuneet aikaisemmissa imetyksissään ja myös heidän tulee saada imetysohjausta. (Julin 1997, 43.) Tarkan (1998, 178) tutkimukseen osallistuneet äidit olivat enimmäkseen tyytyväisiä saamaansa imetystukeen. Tärkeimmäksi tukijaksi äidit nimesivät isän. Äidit kertoivat isien suhtautuneen positiivisesti tai todella positiivisesti imetykseen heti synnytyksen jälkeen. Sosiaalisella tuella on keskeinen vaikutus yksilön mukautuessa erilaisiin elämän muutoksiin. Naiselle raskaus aiheuttaa muutoksia sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaali-

17 17 sesti. Muun muassa Nucholls, Cassel & Kaplan ovat tutkimuksessaan osoittaneet, että naisilla, joilla oli raskauden aikana vähemmän tukijoita, oli enemmän komplikaatioita. Sosiaalinen tuki varsinkin puolisolta ja sukulaisilta on havaittu tärkeäksi stressaavista elämäntilanteista selviytymiseen. Mutta myös House ja Norbeck mainitsevat, että sosiaalisella tuella on merkitystä terveyden kokemiseen. Sosiaalinen tuki voi auttaa yksilöä löytämään positiiviset kokemukset ja käyttämään omia voimavarojaan vahvuutena. (Tarkka 1996, 14-15) 4.3 Imetysohjaus Ensisynnyttäjät tarvitsevat perusteltua tietoa maidon tulosta, imetyksen fysiologiasta, imetystekniikasta, rintatulehduksen ehkäisystä, äidinmaidon ominaisuuksista sekä vauvan imemistekniikasta. Imetysohjauksella on tärkeä osa imetyksen onnistumisessa. (Tarkka ym. 1998, 180.) Imetysohjauksen lähtökohtana on tukea äidin itseluottamusta ja hänen uskoaan omiin kykyihinsä oman vauvan parhaana hoitajana, ruokkijana ja lohduttajana. Kannustavalla ja äitiä tukevalla imetysohjauksella pystytään korostamaan imetyksen myönteisiä asioita. Ohjaustilanteen tulisi olla myönteinen ja sen takia erityisesti ohjaajan vuorovaikutustaidot korostuvat. Hoitohenkilökunnan rohkaiseva asenne ja käytös johtaa äidin positiivisiin kokemuksiin vauvan hoidossa ja imetyksessä. Ohjauksessa on tärkeää, että annettu tiedon määrä vastaa äidin omia tarpeita, toiveita ja kykyjä vastaanottaa tietoa. Äidille tulee myös antaa mahdollisuus harjoitella taitojaan rauhassa. Hoitajien antaman ohjauksen ristiriitaisuus vähentää ohjattavan asian ja ohjaajien luotettavuutta sekä aiheuttaa hämmennystä. (Julin 1997, 56 57; Tarkka 1996, 63.) Imetysohjaus on tutkimuksin todettu hyvin tärkeäksi imetyksen onnistumiselle (Tarkka 1996, 45). Jokaisella äidillä on oikeus saada ajankohtaista, imetykseen liittyvää oikeaa tietoa. Hoitajien vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja imetyksen tietoperustan hallitseminen mahdollistaa myönteisen ohjaustapahtuman. Henkilökunnan antama myönteinen palaute ja tuki kannustaa äitejä imettämään. Äidin hyvä itseluottamus edesauttaa imetyksen onnistumista. (Julin 1997, 45.)

18 18 Pian synnytyksen jälkeen annetulla imetysohjauksella on katsottu olevan pysyviä etuja myöhemmälle imetyksen onnistumiselle. Tämän seikan vuoksi imetysohjauksen tulisi kuulua jokaisen kätilön työn rutiineihin. Äiti tarvitsee tukea pystyäkseen imettämään lapsen. (Julin 1997, 56.) Kätilön tulee ohjata äiti hyvään ja luonnolliseen imetysasentoon ja äitiä tulee ohjata tulkitsemaan vauvansa viestejä ja vastaamaan niihin (Julin 1997, 57). Ensiimetystilanteessa kätilön tulisi huomioida, että vauvalla on avonainen suu ja hyvä asento. Lapsen tulisi olla äidin sylissä siten, että hänen poski koskettaa äidin rintaa. Tämä asento stimuloi vauvan imemisrefleksiä ja helpottaa näin ollen ensi-imetyksen alkamista. (Phillips 1996, 284.) Varhaisimetys on usein hyvin palkitsevaa sekä äidille että vauvalle. Hyvä imemisote löytyy usein itsestään ja ellei se löydy, se on helppo opettaa vauvan ollessa aktiivinen heti syntymän jälkeen ja äidin rintojen ollessa pehmeät. (Sihvola 1998, ) Lastenneuvolassa annetun ohjauksen tulee olla samansuuntaista ja yhtenäistä äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa annetun ohjauksen kanssa. Terveydenhoitajilla tulee olla riittävät ja ajankohtaiset tiedot imetyksestä, imetyksen tukemisesta ja tavallisimmista ongelmatilanteista, mieluiten imetysohjaajakoulutuksen kautta. Osalle äideistä imetys aiheuttaa suurta rasitusta ja henkisiä paineita. Imetysongelmista kärsivien äitien taitavaan ohjaukseen on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Neuvolalääkärin on perehdyttävä imetyksen fysiologiaan ja ongelmiin. Neuvolalääkärin on osattava antaa konsultaatiota terveydenhoitajalle ja hoitaa imetykseen liittyviä ongelmia. Neuvolan yhteistyötä imetystukiryhmien kanssa tulisi tehostaa riittävän imetystuen varmistamiseksi. Vertaistuen merkitys on suuri varsinkin niille äideille, joilla on imetysongelmia. Ongelmatilanteessa etsitään koko perheen hyvinvointia edistäviä ratkaisuja lapsen ravitsemuksen turvaamiseksi. (STM 2004:14, )

19 Läheiset tuen antajina imetyksen aikana Läheisten tuen merkitystä äidin imetyksessä ei voi painottaa liikaa. Läheisten ihmisten imetysmyönteisyys vaikuttaa äidin imetyspäätökseen. Eri kulttuureissa lähimmäisillä on kuitenkin erilainen merkitys äidin imetyksen tukemisessa. Jos äidin ympärillä olevat muut äidit imettävät, on todennäköistä, että hänkin alkaa imettää. (Riordan 2005, ) Hannulan tutkimuksessa äidit mainitsivat ystävien ja omaisten tuen vaikuttavan imetyksessä onnistumiseen. Äidit kokivat saaneensa imetysongelmiin tukea puolison lisäksi ystäviltä ja toisilta äideiltä. (Hannula 2003, 84, 90.) Sosiaalinen tuki vaikuttaa merkittävästi myös imetyksen kestoon. Yleensä ympäristön paineet lopettaa imettäminen lisääntyvät, kun lapsi on noin vuoden vanha. Toisaalta mitä enemmän äitiä tuetaan imettämiseen, sitä kauemmin hän sitä jatkaa. Hoitohenkilökunnan tulisi rohkaista enemmän myös perheenjäseniä tukemaan äitien imetyksen jatkamista. (Riordan 2005, ) Tarkan (1996, 101) tutkimuksessa on selvitetty, kuinka heti synnytyksen jälkeen ja siitä kolmen kuukauden kuluttua, äiti on selvinnyt imetyksestä. Tutkimuksessa oli tarkasteltu myös äidin sosiaalisen tukiverkoston antamaa konkreettisen, päätöksenteon sekä emotionaalisen tuen muodostamaa yhteyttä ja sen merkitystä imetyksestä selviytymiseen. Äitien kokemuksien mukaan suurin osa sekä konkreettisen- että päätöksenteon tuesta oli isovanhemmilta saatua. Vain emotionaalisen tuen kohdalla oi puolisolta saatu tuki niukasti suurempi kuin isovanhemmilta saatu. Hannulan (2003, 13, 90) tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin äitiin, lapseen ja imetyksen tukeen liittyviä tekijöitä sekä niiden yhteyttä imetyssuunnitelmiin ja imetyksen toteutumiseen sairaalassa ja puoli vuotta sen jälkeen. Tutkimuksessa oli tarkasteltu äitien omaa näkemystä imetysohjauksen ja tuen toteutumisesta kolme ja kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen. Sen mukaan äidit kokivat saavansa ongelmallisissa imetystilanteissa eniten tukea puolisoltaan, jos pois laskettiin julkinen terveydenhuolto. Seuraavaksi eniten tukea saatiin ystäviltä ja toisilta äideiltä ja vasta sen jälkeen isovanhemmilta. Internetistä löytyy paljon vapaaehtoistoimintana tapahtuvaa imetystukitoimintaa. Siellä on esimerkkinä myös imetystukilista isovanhemmille. Tämä osoittaa, kuinka halutaan tukea myös tuen antajia. Isovanhemmat koetaan hyvin tärkeinä ja keskeisinä tukijoina

20 20 imetyksessä. He voivat olla niin emotionaalisen, konkreettisen kuin päätöksenteon tukijoita. Konkreettisen tuen antajina heidän roolinsa kasvaa varsinkin silloin, jos perheessä on isompia lapsia. Isovanhemmat voivat antaa huomionsa heille, jolloin äiti voi viettää rauhassa imetyshetken vauvan kanssa. Isovanhemmat voivat myös kantaa, röyhtäyttää, vaihtaa vaippaa, kylvettää tai ulkoiluttaa vauvaa. Myös kotitöissä auttaminen on suuri konkreettinen apu äidille, joka kärsii jatkuvasta univajeesta. Isovanhemmat voivat rohkaista äitiä imetyksessä niin, että hän tuntee olonsa rentoutuneeksi myös heidänkin vierailunsa aikana. Äidin imetyksen tukeminen on yksi parhaimmista tavoista auttaa. Suurin osa naisista on fyysisesti kykeneviä imettämään, mutta toisinaan se voi olla kamppailua ilman oikeaa tietoa ja tukea. Parhaiten isovanhemmat ovat avuksi, jos he ymmärtävät tukea lapsenlapsensa vanhempien ratkaisuja, vaikka ne eivät aina olisikaan isovanhempien mieleisiä. Jokainen äiti ja isä tekevät kuitenkin parhaansa lastensa eteen niillä tiedoilla, jotka heillä on käytössä. (Imetystukilista 2006) 4.5 Isä tuen antajana imetyksen aikana Perheen perustaminen Nyström ja Öhrling (2004, ) ovat koonneet kirjallisuuskatsauksen vanhempien kokemuksista lapsen saamisen jälkeen. Tämän tutkimuksen mukaan yksi aikuisiän kehitystehtävistä on lapsen saaminen. Tämän kehitystehtävän täyttyminen mahdollistaa aikuiselle uuden tavan antaa ja saada läheisyyttä sekä tarjoaa yksilölle kokemuksen itsestään uutta luovana ja tuotteliaana. Aikuisuuteen asti ihminen on kehittänyt itseään ja omia valmiuksiaan, ja lasten saamisen myötä hän mahdollistaa näiden valmiuksien käyttämistä. Lasten saaminen tapahtumana merkitsee melkoista mullistusta. Joskus raskausaikana tulee yllätyksiä, ja vanhemmuuskin saattaa joskus tuntua epävarmalta, mutta pakolliselta. Monet tekijät vaikuttavat siihen, kykenevätkö vanhemmat luomaan toimivan suhteen lapseensa. Näitä tekijöitä ovat muun muassa vanhempien taloudellinen tilanne, sosiaalinen tukiverkosto, koulutuksen loppuunsaattaminen sekä ikä. Perheellä on suuri merkitys lapsen kehitykselle. Perhe tyydyttää lapsen fyysiset ja henkiset tarpeet ja välittää lapselle kasvatuksen kautta ympäristön arvot ja normit.

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA

VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA OHJELMA IMETYSOHJAUKSEN JATKUVAAN LAADUN KEHITTÄMISEEN WHO&UNICEF: BABY FRIENDLY HOSPITAL INITIATIVE STAKES, 1994 Vauvamyönteisyys -ohjelma imetysohjauksen selvittämiseksi neuvolassa

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Soseista sormiruokaan

Soseista sormiruokaan Soseista sormiruokaan Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi kehityksellinen merkkipaalu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Tästä merkkipaalusta alkaa vaiheittainen vieroittuminen rinnasta tai äidinmaidonkorvikkeesta

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille Onneksi olkoon vanhemmille! Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa teitä pääsemään alkuun imetyksessä sekä kertoa kuinka imetys vaikuttaa vanhempiin ja vauvaan. Imetyksen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN SISÄLTÖ HYVÄ ISOVANHEMPI...5 MIKSI IMETTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ?...6 IMETYKSEN MYYTTEJÄ...7 HYVÄ IMEMISOTE...11 IMETYSASENTOJA...12 KUINKA

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA

Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Kohti imetystä Keho valmistautuu imetykseen Jo raskauden alusta alkaen rinnat alkavat valmistautua imetykseen. Rinnat kasvavat, maitoa erittävä

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Tervetuloa synnyttämään!

Tervetuloa synnyttämään! 1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi Ohjenumero 2 (32)

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN 10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot