Elintarvike. Ravitsemus. Kehittyvä. Terveysväittämät vauhdittavat täysjyväviljatuotteiden. Marjat ylivoimaisesti parhaita fenoliyhdisteiden lähteitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvike. Ravitsemus. Kehittyvä. Terveysväittämät vauhdittavat täysjyväviljatuotteiden. Marjat ylivoimaisesti parhaita fenoliyhdisteiden lähteitä"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 2/06 Elintarvike Ravitsemus Terveysväittämät vauhdittavat täysjyväviljatuotteiden myyntiä Suurkeittiöille ravitsemuksellisen laadun kriteerit Marjat ylivoimaisesti parhaita fenoliyhdisteiden lähteitä Hyvinvointisairaudet valtaavat alaa Kiinassa

2

3 Kehittyvä Elintarvike 17. vuosikerta ISSN n Julkaisija n Toimitus n Päätoimittaja n Toimituspäällikkö n Avustajat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) toimitus@ke-lehti.ets.fi Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kolumbus.fi Puh Pirjo Huhtakangas toimitus@ke-lehti.ets.fi Puh Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Mari Hakala/USA Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen/Kiina n Toimituskunta 2/2006 Pirjo Huhtala Kaisu Keskitalo Katariina Lallukka Anja Lapveteläinen Markus Luhtala Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Marleena Tanhuanpää Liisa Valsta Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas n Neuvottelukunta n Ilmoitusmyynti n Ulkoasu n Painopaikka n Kansikuva Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) infoteam@infoteam.fi Jonna Junttila Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , jonna.junttila@vkp.fi Kaisaniemenkatu 1 C 101, Helsinki Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 /kpl + postituskulut Kotimaiset Kasvikset ry/ Sanna Peurakoski n Lehden tilaukset ja Elintarviketieteiden Seura osoitteenmuutokset sihteeri Pia Talvitie sekä ETS r.y:n PL 115, HELSINKI jäsenasiat Puhelin Faksi (09) sihteeri@ets.fi Ruoka ravitsemuksellisen ja henkisen hyvinvoinnin perusta n Missä tahansa liikunkin, keskustelu ajautuu hämmästyttävän usein ruokaan ja erityisesti sen terveellisyyteen tai turvallisuuteen. Mielipiteiden vaihdon jälkeen olen lähes aina voinut tyytyväisenä todeta, että suomalaiset ovat harvinaisen tervejärkisiä ihmisiä. Keskustelun lopussa melkein poikkeuksetta kuulen johtopäätöksen eikö lopulta tärkeintä ole vanha totuus: kohtuus kaikessa?. Näin on. Mutta käytännössä keskusteluista paistaa myös yksi suuri ongelma, eli mikä on kohtuus? Käytännössä kohtuus toteutuu harvoin, mutta miksi? Omalla ja perheeni kohdalla löydän syitä ja seurauksia, jotka ovat meille useimmille itsestään selviä. Arkiseen kiireeseen liittyy kaipaus ruuanlaiton helppoudesta ja nopeudesta, mutta se johtaa helposti aterian yksipuolisuuteen. Yksipuolisuus voi osaltaan murentaa ruokailun psykologista mielihyvää. Asiaa ei helpota se, että yhden hengen talouksia on yhä enemmän, perheiden yhteiset ruokailuhetket ovat vähentyneet tai itsensä hemmottelu on edelleen vahvistuva trendi. Edesauttavatko edellä mainitut muutokset hyvälle maistuvien ja pientä iloa tuottavien välipalojen ja pikaruuan suosiota? Vaikka itse kunkin järki sanoo, että jatkuva napostelu ei ole ravitsemuksellisesti kovin viisasta, kuinka moni oikeasti pystyy vastustamaan kiusausta? Eriarvoisuuden kasvaessa yhteiskunnassa mahdollisuudet huolehtia ruokailunsa monipuolisesta koostamisesta saattavat myös heikentyä. Kaikkein huolestuttavinta on lasten tilanne. Huomattavasti lisääntynyt lasten ja nuorten ylipaino liittyneenä liikunnan puutteeseen on noussut viimeaikaisissa keskusteluissa voimakkaasti esille. Kun tähän ongelmakenttään etsitään ratkaisua, on pidettävä huoli siitä, ettei samanaikaisesti päiväkotien, koulujen ja suurkeittiöiden kustannusten karsinta vie tilannetta entistä huonompaan asemaan. Ehkä ääriesimerkki on keskuskeittiön lastemme päiväkotiin välipalaksi tarjoama munkkipossu, joka ei totisesti ole fiksuimpia valintoja. Toisaalta askeettinen terveysruoka ideologia saattaa olla hyvin haitallistakin, kuten vanhusten aliravitsemus esimerkiksi laitoksissa. Myös terveellisyydessä on pidettävä mielessä vanha viisaus: kohtuus kaikessa. Kohtuus sana pitää sisällään myös saman asian toisen puolen, nimittäin riittävyyden. Kuva Tiina Kujala Pääkirjoitus Kenen on sitten vastuu ravitsemuksestamme? Mielestäni se on jokaisella yksilöllä itsellään. Yksilö, kuluttaja päättää, mitä hän haluaa ostaa syödäkseen ja kuinka hän valmistaa sen ateriaksi. Munkkipossu tai vastaava herkku ei sinänsä ole ravitsemuksellinen ongelma, vaan kokonaisuuden on oltava kunnossa. Elintarvikkeiden rasvavero tai vastaava ei ole ratkaisu, mutta yhteiskunta voi ja sen tulee tarjota riittävää puolueetonta valistusta. Teollisuus, suurkeittiöt ja kauppa ovat osaltaan vastuussa siitä, että kuluttaja saa tuotteiden ravitsemuksellisista ja muista ominaisuuksista objektiivisen käsityksen. Ehdottomasti on varottava, ettei kuluttajia ryhdytä harhauttamaan elintarvikkeisiin teknologisesti aikaansaadulla ravitsemuksellisella funktionaalisuudella. Ruokaympyrän perusraaka aineista koostetut, suhteellisen yksinkertaiset elintarvikkeet, kuten ruisleipä, muodostavat yleensä riittävän ravitsemuksellisen perustan. Valmistusteknisesti elintarvikkeisiin saatu funktionaalisuus on hyvä apu erikoistilanteisiin, mutta se ei ole ratkaisu kansalaisten perusravitsemuksen korjaamisessa. Ravitsemus puhuttaa monilla tasoilla, eikä syyttä. Olen varma, että Ravitsemusteeman ympärille koottu Kehittyvä Elintarvike lehti vastaa ainakin joihinkin kysymyksiin. Markus Luhtala Puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry

4 kuva Arktiset Aromit ry Sisältö n Uusi kartasto kertoo suomalaisten ravitsemuksesta ja terveysriskeistä Kansanterveyslaitos on julkaissut yli 20 karttaa, joista selviävät suomalaisten ruokatottumukset, ravitsemustilanne ja kroonisten sairauksien riskitekijät. Kartoista näkyy muun muassa se, missä Suomessa on eniten vyötärölihavia ihmisiä. n Fenoliyhdisteiden tietokanta ainutlaatuinen kuva Maarit Ahola MTT ja Kuopion yliopisto ovat analysoineet tärkeimpien fenoliyhdisteiden pitoisuudet 180 kasvikunnan tuotteesta. Top 20 -listalla on peräti 15 marjaa. Tulokset liitetään Kansanterveysalitoksen ylläpitämään elintarvikkeiden koostumustietopankkiin, Fineliin, vuoden 2006 aikana. Missään muualla maailmassa ei ole vastaava tietokantaan. n Lihavien määrä kasvaa Kiinassa vauhdilla Kiinassa on 60 miljoonaa lihavaa ja 200 miljoonaa ylipainoista. Ylipainoisten aikuisten määrä on kasvanut vuosikymmenessä 39 % ja lihavien määrä 97 %! Elintason nousun myötä hyvinvointisairaukset valtaavat alaa nopeasti. Pääkirjoitus: Ruoka ravitsemuksellisen ja henkisen hyvinvoinnin perusta...3 Kolumni: Myönteiset terveysviestit purevat...5 Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2006 Nro Ilmestyy Teema Koneet, laitteet ja tehdaspalvelu Ravitsemus Hygienia, laboratoriotekniikat & analytiikka Uudet teknologiat & valmistus- ja lisäaineet Pakkaukset & logistiikka Koulutus & tutkimus n Teema: Ravitsemus Uusi kartasto kertoo suomalaisten ravitsemuksesta ja terveysriskeistä... 6 Elintarvikkeiden täydentäminen pääosin turvallista... 8 Terveysväittämät vauhdittavat täysjyväviljatuotteiden myyntiä...10 Marjat ylivoimaisesti parhaita fenoliyhdisteiden lähteitä...12 Hiilidioksidilla uutettu herukkaöljy edistää sydänterveyttä?...14 Myönteisiä ja kielteisiä muutoksia kiinalaisten ravitsemuksessa...16 Terveysväitteiden kartoitus jo käynnissä!...18 Jopa 40 % elintarvikkeista tulevaisuudessa terveyttä edistäviä? Sodexho kaipaa teollisuudelta muunneltavia ruokatuotteita Ruuan ravitsemuksellisen laadun kriteerit suurkeittiöille Kansainväliset kauppaketjut välittävät ravitsemustietoa asiakkailleen aktiivisesti Tieto ja taitava tekniikka tukevat kuluttajan ruoanvalintaa Ravitsemuksen alueella monta toimijaa Rypsiöljyllä 3-vuotinen toedotus- ja menekinedistämisohjelma...32 n Ajankohtaista Lähikeittiöhanke neuvoo kouluja ja päiväkoteja julkisen alan hankinnoissa Tekesin tunnustelupalvelu vauhdittaa rahoituspäätöksiä...35 Räätälöidyillä valmennusohjelmilla liiketalousosaamista elintarvikealalle...35 Hyvän marjaviinin salaisuutena lähdevesi ja puhtaat marjat Tähtituote-kilpailun finaaliin ylsi 17 tuotetta...37 n Ruoka, Juoma & kulttuuri Lapissa loihdittiin näyttäviä juomia n Kirja-arvostelu Kattava tietopaketti n Tapahtumia Pienet elintarvikevalmistajat kaupan kumppaneiksi Suomalaisille ruoan aitous hienostuneita makuja tärkeämpää...41 Ensimmäiset valtakunnalliset luopmupäivät Helsingissä Suomalainen ruokakulttuuri maistuu Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella n Tiede & Tutkimus Suomen Akatemia käynnisti Ravitsemus-, elintarvikkeet ja terveys -tutkimusohjelman Innovaatioiden syntyä edistettävä tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyöllä Keski-ikäisten miesten elintavat ja painonhallinta...47 n Palstat Tunnustuksia...37 Todettua...41 Nimityksiä Haarukassa Hankintaopas Tapahtumia...53 n ETS-sivut Kannattajajäsenesittely: Ordior Oy Hiilihydraatit askarruttavat...55 Pirjo Huhtala ja Salme Haapala ETS:n hallitukseen TETSin vuosikokousväki tutustui soija-kauratehtaaseen Jäsenesittely: Eriikka Koivisto, Oy Moilas GF Ltd...57 ETS-palsta Lihavuus puhuttaa myös Norjassa n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.

5 Myönteiset terveysviestit purevat K olumni n Kieltojen aika terveysviestinnässä on ohi. Sormella osoittelu voi singahtaa takaisin osoittelijaan. Missä ennen voitiin pelotella kansansairauksilla tulevaisuudessa, nykynuoren ajatuksissa jo kolmikymppinen on ikäloppu. Tässä hetkessä eläville nuorille terveellisyydestä täytyy saada etua jo nyt. Myös moni aikuinen etsii ruoasta syitä ja pikaista apua erilaisiin vaivoihin. Kiellot ja lait tuskin toimivat terveyttä edistäen muussa kuin tupakkavalistuksessa. Kiireen keskellä on myönteisten terveysviestien paikka. Viestien kiellot voi kääntää houkutuksiksi kertomalla, miten valintojen myötä elämä helpottuu. Liikkuessa voi tavata ystäviä tai saada onnistumisen elämyksiä. Kun terveelliset elämätavat tuovat elämään lisämaustetta, miksi niitä ei noudattaisi? Myönteisistä viesteistä on helppo innostua. Esikuvat vaikuttavat nuoriin Eri ikäiset tavoitetaan eri tavoin. Teinityttöön eivät samat viestit vaikuta kuin isoäitiin. Suora puhe on tehokas viestintäkeino ainakin lapsille ja nuorille, kunhan viestinviejä on uskottava. Vai miten suhtaudutaan viestiin, jos painonhallinnasta on kertomassa lihava tai tupakoinnin haitoista tupakanhajuinen ihminen? Vuosittain valittava Maitotyttö on hyvä esimerkki esikuvan ja suoran puheen toimivuudesta koululaisille. Nuori, joukosta erottuva, iloinen tyttö kiinnostaa vuodesta toiseen. Kun koulumaidon käyttöä mitataan kuukauden ajan Maitotytön käynnin jälkeen ja verrataan kulutukseen kuukautta ennen käyntiä, nähdään keskimäärin 15 prosentin kulutuksen kasvu teini ikäisillä. Eikä tytön tarvitse tavata koulun kaikkia oppilaita. Sana kiirii. Käyntiä seuraavassa kuussa kulutus laskee hieman. Silti se pysyy käyntiä edeltävää kulutusta korkeampana. Anna lukijan oivaltaa Kirjallisessa viestinnässä hyvä, tekstiä tukeva kuvitus toimii: kiinnittää huomion, herättää ajattelemaan, sopii tarkoitukseen ja havainnollistaa. Testit, tehtävät, ruokaohjeet, toiminnallisuus nettisivuilla kiinnostavat ja vievät viestiä varkain kivan kautta asiaan. Romaanit karsivat lukijoita. Tekstiä ei kannata tuhlailla, vaan sanoa asia selkeästi ja iskevästi. Yksinkertainen kieli on parhaiten luettavaa ja lyhyesti ilmaistu jaksetaan lukea. Siitä huolimatta lukijan kannattaa antaa oivaltaa. Lukijan aliarviointi syö viestiä, mutta ohjatusti oivallettuna se voi pureutua toiminnaksi. Jotta viestintä tekisi tehtävänsä terveyden edistämisessä kokonaisuutena, se ei voi olla pelkkää sälää. Sirpaletiedon maailmassa on helppo eksyä yksittäisten viestien sekamelskaan, jolloin kokonaisuus jää hämäräksi eikä virheellistä tietoa osata suodattaa. Vaikka pääpaino olisikin yksittäisessä asiassa, sen liittäminen selkeästi osaksi terveyden kokonaisuutta palvelee kaikkia. Kokonaisuuteen liitetyn viestin toisto useista lähteistä vahvistaa uskottavuutta. Katariina Lallukka ravitsemusasiantuntija Maito ja Terveys ry

6 Uusi kartasto kertoo suomalaisten ravitsemuksesta ja terveysriskeistä Teema Viljavalmisteita, erityisesti ruisleipää, kalaa ja marjoja kulutettiin tämän vuosituhannen alussa vanhan Pähkinäsaaren rauhan (v.1323) rajalinjan itäpuolella enemmän kuin läntisessä Suomessa. Rajan länsipuolella erityisesti kasviksia ja hedelmiä syötiin useammin maan itä- ja pohjoisosaan verrattuna. Täysmehujen juonti on sen sijaan esimerkki urbaanista ruokavalinnasta. n Nämä tulokset ilmenevät Kansanterveyslaitoksen julkaisemasta terveyskartastosta (Similä ym. 2005). Yli 20 karttaa sisältävä julkaisu havainnollistaa suomalaisten yli 18 vuotiaiden ruokatottumusten ja ravitsemustilanteen sekä kroonisten sairauksien riskitekijöiden alueellisia ilmiöitä. Kartat laadittiin Terveys2000, FIN RISKI 1997 ja FINRISKI 2002 tutkimusten laajoista aineistoista. Erilaisia hiilihydraatteja idässä ja lännessä Viljavalmisteita ja erityisesti ruisleipää syödään enemmän itäisessä Suomessa kuin Länsi Suomessa (kartta 1). Peruna sen sijaan korvaa viljavalmisteita hiilihydraattien lähteenä lännessä. Tietyillä alueilla länsirannikolla pehmeää ruisleipää korvaa näkkileipä ruotsalaiseen tapaan, kun taas aikuisväestö syö näkkileipää maan itäosissa vain vähän. Makea maistuu tunnetusti naisille miehiä paremmin. Sakkaroosi on suomalaisessa ruokavaliossa yleisin sokeri. Sitä sisältyy ruokavalioon eniten vyömäisellä alueella, joka ulottuu länsirannikolta Pohjois Karjalaan asti. Suositeltavassa ruokavaliossa puhdistettujen, sellaisenaan käytettävien tai elintarvikkeisiin valmistuksen yhteydessä lisättävien sokereiden yläraja on 10 % ruokavalion kokonaisenergiasta. Siten edellä mainitulla alueella sakkaroosin saanti hipoo suosituksen ylärajaa. Tähän saantiin on tosin laskettu sekä lisätty sakkaroosi että elintarvikkeiden, esim. hedelmien ja marjojen, luontainen sakkaroosi. Toisaalta nykyajan elintarvikkeet sisältävät sakkaroosin lisäksi lukuisan joukon muitakin mono ja disakkarideja. Naiset syövät kasviksia, hedelmiä ja marjoja enemmän kuin miehet (kartta 2). Kasviksia syödään Ilomantsi Kokkola linjan eteläpuolella pohjoisia alueita enemmän. Naiset nauttivat hedelmistä kautta maan, mutta niitä kuluttaa erityisesti suurten kaupunkien naisväestö. Myös kaupunkilaiset ja eteläsuomalaiset miehet syövät hedelmiä enemmän kuin pohjoisten alueiden miehet. Marjojen suosio Itä ja Pohjois Suomessa (kartta 5) kertonee toisaalta marjaruokaperinteiden säilymisestä, toisaalta raaka aineen viljely ja luonnonmarjojen laajasta tarjonnasta ja jatkojalostuksen yleisyydestä. Täysmehut ovat suositumpia kaupungeissa kuin maaseudulla. Tämä voi ilmentää urbaaniin elämäntapaan liittyvää, vaivattomasti käytettävän elintarvikkeen suosion kasvua kaupungeissa muihin alueisiin verrattuna. Terveyttä edistävä ruokavalio yleisempi idässä Kokonaisruokavalion ravitsemuksellista laatua arvioitiin viiden ominaisuuden avulla: kasvisten, hedelmien ja marjojen yhteenlasketun kulutuksen, ruisleivän ja kalan kulutuksen sekä suolan ja tyydyttyneen rasvan saannin perusteella. Kaikkien ominaisuuksien täyttäessä ravitsemussuositusten kriteerit ruokavalio sai 25 pistettä. Ruokavalio oli näillä kriteereillä arvioiden laadukkain pääkaupunkiseudulla ja Itä Suomessa ja heikoin maan länsiosissa (kartta 3). Kohentamisen varaa ruokavalion laadussa näyttää kuitenkin olevan koko maassa. Pistemäärät jäivät alle puoleen enimmäismäärästä kaikkialla Suomessa. Terveyttä edistävän ruokavalion yleisyys Itä Suomessa saattaa ilmentää kahta asiaa. Maan itäosissa perinteisesti yleiset ruokatottumukset, runsas täysjyväviljavalmisteiden ja kalan käyttö, ovat terveellisen ruokavalion tärkeitä kulmakiviä, jotka antavat paljon pisteitä ruokavalion laadun arviossa. Toisaalta Itä Suomesta jo yli 30 vuotta sitten käynnistetyt terveellisen ravitsemuksen edistämistoimet näyttäisivät tuottaneen tulosta. Tästä on esimerkkinä jonkin verran pienempi tyydyttyneen rasvan saanti itäisissä osissa läntisiin alueisiin verrattuna. Pääkaupunkiseutu keräsi pisteitä erityisesti tyydyttyneen rasvan pienemmän saannin ansiosta. Kasvisten, hedelmien ja marjojen yhteiskulutus tuotti pisteitä laajalla alueella Ilomantsi Oulu linjan eteläpuolella. Kartat herättelevät hypoteeseja Kartat kehitettiin ensisijaisesti terveyden edistämistoimien tueksi ja taustatiedoksi. Ne näyttävät kertovan tiettyjen ruokakulttuurin piirteiden hyvin pitkäaikaisesta pysyvyydestä erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella. Suurissa kaupungeissa ne heijastelevat ylempien koulutusryhmien urbaanien elämäntapojen perinteistä poikkeavia ja muihin ryhmiin verrattuna jossain määrin terveys ja vaivattomuushakuisempia ruokavalintoja. Vyötärölihavuutta, yhtä kroonisten sairauksien selvää riskitekijää, esiintyy jopa kaksinkertaisesti alueilla, joissa nopeasti hajoavien hiilihydraattien, sakkaroosin tai perunan tai molempien, kulutus on maassamme suurin (kartta 4). Tämä voi herätellä hypotee Kartta 3. Terveyttä edistävää ruokavaliota kuvaava summamuuttuja (maksimi 25 pistettä)

7 seja hiilihydraattien laadun ja lihavuuden välisistä yhteyksistä, mutta syy seuraus suhteita kartat eivät osoita. Karttoina nyt kuvatut ruokavalinnat ja riskitekijätasot kattavat vain osan terveysriskejä lisäävistä elämäntapatekijöistä. Syy seuraus suhteiden tutkimiseen tarvitaan täsmällisempiä tutkimusmenetelmiä. Karttoja tulkittaessa on lisäksi syytä tarkastella pelkän visuaalisen vaikutelman lisäksi as Kartta 4. Vyötärölihavien osuus (%, vyötärö-lantiosuhde yli 0,85 naisilla ja yli 1,0 miehillä) teikon vaihteluväliä ja huomata, että yksittäisen ruudun tasolla mallin tuottamat tulokset ovat epätarkkoja. Eri alojen, esimerkiksi kansatieteen, sosiaalitieteiden, elintarviketuotannon tai kaupan asiantuntija saattaa karttoja katsellessaan päätyä edellä kuvatusta selvästi poikkeaviin, omaan asiantuntemukseensa perustuviin karttatulkintoihin. On kuitenkin syytä tietää, että yksilöiden väliset erot alueiden sisällä ovat suurempia kuin alueiden välinen vaihtelu. Kartat havainnollistavat ilmiöitä yleisellä tasolla, mutta eivät kuvaa rajatun alueen tilannetta tarkasti. Kartta 1. Ruisleivän kulutus (viipaletta/pv) Liisa Valsta erikoistutkija, ETT Kansanterveyslaitos Lisätietoja 1. Minna Similä, Olli Taskinen, Satu Männistö, Marjaana Lahti- Koski, Marjatta Karvonen, Tiina Laatikainen, Liisa Valsta. Terveyttä edistävä ruokavalio, lihavuus ja seerumin kolesteroli karttoina. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B20/ portal/2920 Kartasto löytyy myös kalvosarjana Kansanterveyslaitoksen palvelimen osoitteesta: pressihuone/terveyskartta_ kalvosarja_ravitsemus/ Kartta 2. Kasviksia hedelmiä marjoja suositusten mukaan (vähintään 400 g/päivä, josta enintään 100 g täysmehuna) käyttävien osuus (%)

8 Elintarvikkeiden täydentäminen pääosin turvallista Elintarvikkeiden täydentämiseen ei liity merkittäviä liikasaannin riskejä, jos täydennetyt tuotteet kohdistetaan markkinoinnin ja pakkausmerkintöjen avulla oikein. Toisaalta täydentämisen terveyshyödytkään eivät liene merkittäviä D- vitamiinia ja jodia lukuun ottamatta. n Viime vuosiin asti täydentäminen on perustunut teollisuuden ja viranomaistahojen väliseen yhteistyöhön ja konsensukseen, jonka seurauksena vain muutamia elintarvikeryhmiä on täydennetty harvoilla ravintoaineilla. Tästä syystä täydentäminen on ollut hyvin kattavaa. Esimerkiksi lähes kaikki vähittäiskaupan maito on D vitaminoitua. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Täydentämistä koskeva lainsäädäntö on vapautunut ja vapautuu lähivuosina edelleen. Täydentämisellä halutaan profiloida osa tuotteista terveystietoisille kuluttajille. He saavat kuitenkin jo tavanomaisesta ruoasta riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Lisäksi he käyttävät muita useammin ravintoainevalmisteita. Tällöin on olemassa liikasaannin riski. Toisaalta täydennetyt elintarvikkeet eivät tällöin kohdistu niitä eniten tarvitseville. Liikasaannin riski ravintoaineissa Yleensä liikasaannin riskit liitetään lähinnä rasvaliukoisiin A ja D vitamiineihin, sillä nämä kertyvät elimistöön. D vitamiinin liikasaannin riski ei Suomessa ole kuitenkaan suuri, sillä riittävän ja turvallisen saannin alue on melko laaja (aikuisilla 7,5 50 μg/päivä) ja D vitamiinin saanti luonnollisista lähteistä on Suomessa niukkaa. Elintarvikkeiden täydentäminen Elintarvikkeiden täydentämisellä tarkoitetaan vitamiininen ja kivennäisaineiden lisäämistä tarkoituksena lisätä kyseisen ravintoaineen saantia. Täydentämiseksi ei kuitenkaan lueta ns. ennallistamista eli sitä, että elintarvikkeeseen lisätään saman verran ravintoainetta kuin sitä häviää prosessoinnin tai varastoinnin aikana. Myöskään vitamiinin tai kivennäisaineen käyttö lisäaineena (esim. alfa-tokoferoli hapettumisenestoaineena) ei ole täydentämistä. n Vesiliukoisuus ei toisaalta ole turvallisuuden tae. Esimerkiksi pyridoksiini voi suurina annoksina (yli 100 mg/päivä) aiheuttaa pysyviä hermostovaurioita. Liikasaannin riski liittyy ravintoaineisiin, joiden riittävän ja turvallisen saannin alue on kapea. Tällaisia ovat kaikki kivennäisaineet, foolihappo, pyridoksiini, niasiini ja A vitamiini. Erityisen kapea turvallisen ja riittävän saannin alue on lapsilla, sillä heillä useimpien ravintoaineiden tarve on kasvun ja kehityksen takia suurta, mutta pienen painon takia liikasaanninkin riski on suuri. Tutkimustietoa lapsista ei ole kuitenkaan läheskään yhtä paljon kuin aikuisista, joten turvallisen saannin ylärajojen määrittämisessä on oltu mahdollisimman varovaisia. Kansanterveyslaitoksessa on vuodesta 2003 alkaen tutkittu täydentämisen turvallisuutta ja tehokkuutta. Tähän mennessä on saatu selville, että D vitamiiniin ja Täsmäratkaisu Puulava on aina puulava, mutta muovilava on tiettyyn tarpeeseen varta vasten suunniteltu. Ne ovat täsmäratkaisuja, joissa otetaan huomioon käyttöympäristön erityispiirteet ja vaatimukset. Jokaisesta lavatyypistä on runsaasti kokoja ja malleja, joista valita. Hygienialavat on tarkoitettu elintarviketeollisuuden käyttöön. Esillepanoon soveltuvat lavat toimivat myös kuljetuslavoina. Kevytlavat säästävät pinottaessa tilaa 60 %. Lavat keskiraskaaseen käyttöön ovat keveitä ja kestäviä. Lavat raskaaseen käyttöön kestävät jopa 7500 kg:n staattista kuormaa. Teema Ota yhteyttä Tilaa esite PL 1, Hevossaari, Heinola Puh. (03) , fax (03)

9 Kuva 1. Täydentämisen kattavuuden vaikutus kalsiumin saantiin. Pystyviivoilla on merkitty kalsiumin saantisuositus (800 mg/päivä) ja turvallisen saannin yläraja (2500 mg/päivä) B ryhmän vitamiineihin ei näytä liittyvän liikasaannin riskiä. Toisaalta varsinkaan B ryhmän vitamiinien osalta täydentämisellä ei väestötasolla näytä olevan merkittävää vaikutusta ravintoaineiden saantiin. Sen sijaan kalsiumin saantiin täydentäminen vaikuttaa merkit tävästi. Kalsiumiin myös liittyy merkittävä liikasaannin riski, sillä suomalaisten kalsiumin saanti on keskimäärin runsasta. Osalla väestöstä kalsiumin saanti on kuitenkin niukkaa vähäisen maitotuotteiden käytön takia. Heille täydennetyt elintarvikkeet voivatkin olla hyvä kalsiumin lisälähde. Ruoan täydentämisen historia pitkä 1940-luvulla aloitetun suolan joditäydennyksen jälkeen on päästy käytännössä kokonaan eroon jodin puutteesta johtuvasta struumasta. Margariineja on keskeytyksettä täydennetty vuodesta 1955 alkaen D- ja A-vitamiineilla. D-vitamiinin puutteesta johtuva riisitauti saatiinkin pääosin hävitettyä 1960-luvun puoliväliin mennessä. Vehnäjauhoja täydennettiin raudalla ja tiamiinilla 1970-luvulta alkaen. Se kuitenkin lopetettiin 1993, kun joissakin tutkimuksissa havaittiin hyvän rautastatuksen olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitautiriskiin. Rauta- ja tiamiinitäydennyksen vaikutuksista Suomessa ei ole kuitenkaan tietoa, sillä aiheesta ei ole tehty seurantatutkimusta. Maidon D-vitaminointi aloitettiin vuonna Tuoreessa selvityksessä maidon D-vitaminoinnin todettiin merkittävästi pienentävän niukasti D-vitamiinia saavien osuutta ja parantavan väestön D-vitamiinitilaa. D-vitamiiniselvitys löytyy osoitteesta Resource.phx/publishing/documents/6202/index.htx Hunajayhtymä Oy luonnollista makeutta jo vuodesta 1969 Hunajan monipuolisilla ominaisuuksilla lisäarvoa elintarvikkeisiin. Hunajayhtymä tarjoaa korkealaatuista suomalaista ja ulkomaista hunajaa moneen tarpeeseen asiakaslähtöisesti räätälöidyillä ratkaisuilla. Pyydä tarjous. Hunajayhtymä Oy Tj. Aapo Savo Kojonperäntie Kojonkulma (02) aapo.savo@hunaja.fi Hunajayhtymä Oy Milloin liikasaannin riski kasvaa? Liikasaannin riski kasvaa, jos täydennettyjen tuotteiden osuus elintarvikeryhmässä on suuri (Kuva 1.). Riski on myös silloin, jos yhtä, paljon käytettyä elintarviketta täydennetään tai jos täydennysmäärät ovat suuria. Yleisesti täydentämiseen ei liity liikasaannin riskiä, mikäli ei samanaikaisesti käytetä ravintoainevalmisteita. Jos täydennetyt elintarvikkeet kohdennetaan markkinoinnin ja pakkausmerkintöjen avulla oikein, täydennetyt elintarvikkeet voivat pienentää niukasti ravintoaineita saavien osuutta ilman liikasaannin riskiä. Vitamiinien tai kivennäisaineiden puute ei ole Suomessa suurin ravitsemusongelma, vaan energian, suolan ja kovan rasvan liian runsas saanti ja näistä osittain johtuva ylipaino. Näihin ikuisuusongelmiin täydentäminen ei tuo apua. Pikemminkin voi käydä päinvastoin: Mikäli esimerkiksi täydennetyt makeiset markkinoidaan terveellisenä vaihtoehtona, makeisten kulutuksen kasvu vie helposti ojasta allikkoon. Moni kuluttaja varsinkin lapsi tai nuori voi luulla, että elintarvike muuttuu epäterveellisestä terveelliseksi täydentämällä. Tero Hirvonen erikoistutkija, FT Kansanterveyslaitos Ravitsemusyksikkö tero.hirvonen@ktl.fi

10 Terveysväittämät vauhdittavat täysjyväviljatuotteiden myyntiä Teema USA:ssa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa täysjyväviljaa markkinoidaan terveysväittämin. Täysjyväviljatuotteiden valikoima onkin kasvanut nopeasti. EU käynnisti viime vuonna suomalaisvetoisen HEALTHGRAINtutkimushankkeen eurooppalaisen kehityksen nopeuttamiseksi. n Yhä useammat tutkimukset osoittavat, että täysjyväviljan käyttö suojaa tyypin 2 diabetekselta ja sydän ja verisuonitaudeilta. USA:n viime vuonna ilmestyneet ravitsemussuositukset nostivatkin täysjyväviljan käytön lisäämisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. 10 Miksi ydinjauho ei riitä? Nykyisin enin osa viljatuotteista tehdään ydinjauhoista. Leseosa, % jyvästä, käytetään suurelta osin eläinrehuihin. Suomalainen täysjyväruisperinne on poikkeus tästä kehityksestä. Leseosan mukana poistuu suuri osa jyvän kuidusta, vitamiineista, hivenmetalleista ja fytokemikaaleista. On selvää, että energian rikastaminen ei ole optimaalinen prosessointitapa nykyisen länsimaisen elintavan ruokavaliota ajatellen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tieto täysjyväviljan kroonisilta sairauksilta suojaavasta vaikutuksesta on kasvanut merkittävästi, eikä kehitys näytä hidastuvan. Näyttö on vahvaa erityisesti täysjyvätuotteiden diabeteksen ja sydäntautien riskiä alentavasta vaikutuksesta (taulukko 1). Ravintokuidun merkitys terveydelle on tunnettu jo pitkään. Nyt kiinnostavat muut mahdolliset bioaktiiviset yhdisteet. Fenolihappojen, alkyyliresorsinolien, lignaanien, sterolien ja tokoferolien pitoisuudet ovat korkeimmat jyvän ulkokerroksissa ja alkiossa. Näiden yhdisteiden pitoisuuksista, imeytymisestä elimistöön ja biologisista vasteista halutaan nyt tietoa. Se auttaisi selvittämään, miksi täysjyvän terveysvaikutukset ovat suuremmat kuin pelkkä kuidun saanti selittäisi. Täysjyväviljatuotteiden terveysväittämät USA:ssa täysjyväviljatuotteisiin on vuodesta 1999 alkaen saanut liittää terveysväittämän, jonka mukaan runsaasti täysjyväviljaa ja muita kasvikunnan tuotteita sisältävä ruokavalio saattaa alentaa sydäntautien ja eräiden syöpien riskiä (taulukko 2). Väittämä yleistyi nopeasti aamiaismuroissa ja eräissä kekseissä. Se on yleinen myös leivissä. Väittämän käyttö edellyttää, että tuotteet sisältävät vähintään 51 % täysjyvää eli viljaa, jossa on alkio, lese ja ydinosaa samassa suhteessa kuin alkuperäisessä jyvässä. Euroopassa Iso Britannia ja Amerikassa kaikki on suurta, myös täysjyväleipävalikoimat. Kuvat Kaisa Poutanen Taulukko 2. Täysjyvätuotteisiin hyväksytyt terveysväittämät Diets rich in whole grain foods and other plant foods and low in total fat, saturated fat, and cholesterol may reduce the risk of heart disease and some cancers. People with a healthy heart tend to eat more wholegrain foods as part of a healthy lifestyle. A healthy lifestyle and a balanced diet rich in wholegrain products reduce the risk for (coronary) heart disease. Ruotsi ovat sittemmin hyväksyneet samantapaisen väittämän. USA:n tavoite kolme täysjyvävilja-annosta/päivä USA:n keväällä 2005 ilmestyneet uusimmat ravitsemussuositukset (The dietary guidelines for Americans) korostavat ravinnon ja fyysisen aktiivisuuden välistä yhteyttä. Ne jakavat viljatuotteet kahteen pääryhmään: täysjyvätuotteisiin (whole grain) ja puhdistettuihin (refined). Täysjyvätuotteet sisältävät kaikki jyvän osat (lese, alkio ja endospermi). Suositukset korostavat täysjyväviljatuotteiden lisäksi hedelmien, vihannesten ja rasvattomien tai vähärasvaisten maitotuotteiden tärkeyttä. Suositusten mukaan vähintään puolet viljatuotteista tulisi syödä täysjyväviljana, ja täysjyvätuotteiden saannin tulisi olla vähintään kolme annosta. Yksi annos on esimerkiksi viipale leipää, lautasellinen aamiaismuroja tai puoli kupillista keitettyä riisiä tai pastaa. Yhden annoksen tulisi sisältää vähintään 16 grammaa täysjyväviljaa. Pakkauksissa kolme erilaista täysjyvämerkkiä USA:n uusien ravitsemussuositusten havainnollistamiseen ja kuluttajaviestintään on panostettu merkittävästi ( gov). Ohjeet kehottavat valitsemaan kalorit optimaalisella taval USA; Food and Drug Administration (FDA), 1999 Iso-Britannia: Joint Health Claims Initiative (JHCI), 2002 Ruotsi; Swedish Code (Health Claims in the Labelling and Marketing of Foods. The Food Industry s Rules (Self-Regulating Programme), 2003 n la, get the most nutrition out of your calories. USA:ssa on lisäksi käynnissä monipuolinen viestintäkampanja täysjyväviljatuotteiden tunnistamiseksi, menekin edistämiseksi ja pakkausmerkintöjen kehittämiseksi. Whole Grains Council on kehittänyt kolme erilaista täysjyvämerkkiä käytettäväksi viljatuotteiden pakkausmerkinnöissä ( WholeGrainStamp.html). Hyvä täysjyväviljan lähde sisältää 8 grammaa täysjyvää annosta kohden: Erinomainen lähde sisältää 16 grammaa annoksessa ja 100% erinomainen lähde vähintään 16 grammaa ja ainoastaan täysjyväviljaa. USA:ssa 650 uutta täysjyvätuotetta vuonna 2005 Kasvava tarjonta tulee todelliseen tarpeeseen, sillä amerikkalaiset syövät keskimäärin vähemmän kuin yhden annoksen täysjyvätuotteita (16 g täysjyvänä) päivässä. Tilanne ei ole parempi Englannissa, missä joka kolmas ei koskaan syö täysjyvätuotteita ja keskimääräiset annosmäärät ovat yhtä matalalla kuin valtameren toisella puolella. Ravitsemussuositukset ja niiden voimakas viestintä ovat kuitenkin luoneet kysyntää, johon teollisuus on nopeasti ja suurella volyymillä vastannut. USA:ssa

11 tuotiin markkinoille 650 uutta täysjyvätuotteiden tuotemerkkiä vuonna AC Nielsenin mukaan esim. täysjyväpastan myynti kasvoi 34 % ja täysjyväleivän myynti 18 % vuoteen 2004 verrattuna. Täysjyvätuotteiden valikoima on kasvanut huimasti, kuten Whole Grain Summit kongressissa käynyt suomalaisryhmä sai viime keväänä omin silmin todeta. Tuntui, että joka toisessa leipäpussissa luki isolla Whole Grain! Leipä oli amerikkalaisen pehmeää, kuin pumpulia. Kaisa Poutanen tutkimusprofessori VTT & Kuopion yliopisto Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos kaisa.poutanen@vtt.fi Riitta Kervinen Tutkija riitta.kervinen@vtt.fi Taulukko 1. Täysjyvävilja ja tyypin 2 diabeteksen riski JOHTOPÄÄTÖS Diets with a high glycemic load and low cereal fiber content increase risk of diabetes in women The data suggest a protective role for grains (particularly whole grains), cereal fiber, and dietary magnesium in the development of diabetes in older woman Substituting whole for refined grain products may decrease the risk of diabetes mellitus In men, a diet high in whole grains is associated with a reduced risk of type 2 diabetes in men that may be mediated by cereal fiber Increased intakes of whole grains may reduce disease risk by means of favourable effects on metabolic risk factors The inverse association between whole grain intake and the risk of type 2 diabetes is due to cereal fiber or another factor related to cereal fiber intake Epidemiological support for the protection of whole grains against diabetes (a review) Täysjyvävilja ja sydäntautiriski JOHTOPÄÄTÖS Whole-grain intake may reduce the risk of ischemic heart disease death in postmenopausal women: the Iowa Women s Health Study It appears to be valid to make health claims that whole grain cereal (a review) Whole grains protect against atherosclerotic cardiovascular disease This study supports the reported beneficial association of wholegrain intake with CHD and suggests that the bran component of whole grains could be a key factor in this relation We interpret the data as supportive of a synergy of the whole grain constituents, including fiber as only one such constituent (a review) Cereal fiber and whole-gain intake are favourably associated with reduced progression of coronary-artery atherosclerosis in postmenopausal women with coronary artery disease Minnesotan yliopiston täysjyvätutkimuksen kantava voima professori Len Marquardt ja dosentti Karin Autio VTT:ltä kävivät ostamassa täysjyväviljatuotteita Minneapolisissa. VIITE Salmeron et al. (1997) JA- MA 277: Meyer et al. (2000) Am. J. Clin. Nutr. 71: Liu et al. (2000) Am.J. Publ. Health 90: Fung et al. (2002).Am J.Clin.Nutr. 76: McKeown et al. (2002).Am J.Clin.Nutr. 76: Montonen et al. (2003) Am. J. Clin.Nutr. 77: Murtaugh et al (2003) Proc. Nutr. Soc 62: VIITE Jacobs et al. (1998) Am. J. Clin. Nutr. 68: Truswell, A. S. (2002) Eur. J. Clin. Nutr. 56: 1 14 Anderson, J. W. (2003) Proc. Nutr. Soc. 62: Jensen, et al. (2004). Am. J. Clin. Nutr. 80: Jacobs and Gallaher (2004) Curr. Atheroscler Rep. 6: Erkkilä et al. Am. Heart J. (2005) 150: n HEALTHGRAIN: eurooppalainen ote täysjyväviljaan Euroopan Unioni valitsi kuudennessa puiteohjelmassa viljatuotteiden terveellisyyden yhdeksi tutkimuskohteeksi. Viisivuotinen, VTT:n johtama HEALTHGRAIN- projekti alkoi kesäkuussa Sen tavoitteena on kehittää teknologiaa ja osaamista uusien terveyttä edistävien viljatuotteiden kehittämiseksi ( Siihen kuuluu 43 tutkimuspartneria 15 maasta, ja kustannusarvio on noin 16 miljoonaa euroa, eli kyse on yhdestä EU: n elintarviketutkimuksen suurprojektista. Tavoitteena on tunnistaa viljatuotteiden terveysvaikutusten kannalta tärkeitä tekijöitä ja kehittää räätälöityjä raaka-aineita ja uusia prosesseja terveyttä edistävien tuotteiden ja jakeiden valmistamiseksi. Kuluttajien odotuksia kartoitetaan neljässä Euroopan maassa. Monitieteelliset tutkimusryhmät hyödyntävät kasvibiotekniikkaa, systeemibiologian menetelmiä sekä ravitsemustieteitä viljan terveyttä edistävien komponenttien tunnistamiseksi ja fysiologisten mekanismien osoittamiseksi. Keskeisenä tavoitteena on selvittää, mitkä viljatuotteiden ominaisuudet voisivat vähentää metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä. Projektissa kehitetään myös mm. fraktiointiteknologiaa uusien viljajakeiden valmistamiseksi ja entsyymiavusteista ja raskitusta hyödyntävää prosessointia runsaskuituisten tuotteiden maun muokkaamiseksi. HEALTHGRAIN -projektiin osallistuvat Suomessa myös Kuopion ja Helsingin yliopistot ja Ravintoraisio Oy. Projektin teollisuusfoorumiin on liittynyt jo yli 40 viljaalan yritystä, joista viisi on Suomesta. Projektissa on myös osiot vuorovaikutukseen ravitsemusalan ja kuluttajaviestinnän ammattilaisten kanssa. n 11

12 Marjat ylivoimaisesti parhaita fenoliyhdisteiden lähteitä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Kuopion yliopisto ovat analysoineet tärkeimpien fenoliyhdisteiden pitoisuudet noin 180 kasvikunnan tuotteesta. Marjat osoittautuivat parhaiksi fenoliyhdisteiden lähteiksi. Tutkittujen elintarvikkeiden top 20 -listalla on 15 marjaa sekä kaakaojauhe, ruis- ja vehnälese, maapähkinä, tumma suklaa ja tumma luumu. n Fenoliyhdisteet muodostuvat kasveissa. Syötävien kasvien tärkeimmät fenoliyhdisteryhmät ovat flavonoidit, fenolihapot ja tanniinit. Kaikki nämä ryhmät jaetaan vielä alaryhmiin. Kuva Arktiset Aromit ry Eri fenoliyhdisteryhmien parhaat lähteet Yhdisteryhmä Antosyaanit Fenoliyhdisteille on raportoitu lukuisia bioaktiivisuuksia ja terveyteen liittyviä ominaisuuksia. Ne ovat tehokkaita antioksidantteja. Erilaisissa koejärjestelyissä niiden on todettu vaikuttavan mm. monien entsyymien toimintaan, hillitsevän tulehdus ja allergiareaktioita sekä bakteerien ja virusten lisääntymistä, estävän verihiutaleiden kasautumista, hidastavan syöpäsolujen kasvua ja vähentävän kasvainten muodostumista sekä ylläpitävän hiusverisuonten kuntoa. Epidemiologisissa tutkimuksissa tiettyjen flavonoidien on havaittu suojaavan mm. sepelvaltimotaudilta, aivohalvaukselta, keuhkosyövältä, astmalta ja tyypin 2 diabetekselta. Epidemiologiset tutkimukset ovat kuitenkin rajoittuneet vain pieneen osaan ruokavalion fenoliyhdisteistä, koska esimerkiksi fenolihappojen, pro Proantosyanidiinit Flavonolit, flavonit ja flavanonit Fenolihapot Ellagitanninit antosyanidiinien ja antosyaanien pitoisuuksista eri elintarvikkeissa ei tietoa ole ollut saatavilla. Top 20 -listalla 15 marjaa Kahdenkymmenen eniten fenoliyhdisteitä sisältävän elintarvikkeen yhteenlasketut fenolipitoisuudet olivat välillä mg/100 g tuorepainoa. Tutkituista elintarvikkeista peräti 15 marjaa pääsi fenoliyhdisteiden top 20 listalle (kuva). Kaikista eniten fenoliyhdisteitä sisälsi marja aronia. Suurin osa marja aronian fenoliyhdisteistä oli polymeerisiä prosyanidiineja, joiden imeytyvyys ei nykytietämyksen mukaan ole hyvä. Näiden voimakkaiden antioksidanttien merkitys saattaa silti olla merkittävä ruuansulatuskanavassa. Lähteet paremmuusjärjestyksessä metsämustikka, marja-aronia, variksenmarja, saskatoon, pensasmustikka, mustaherukka, juolukka, makeapihlajan marja, puolukka, punakaali marja-aronia, kaakaojauhe, ruusunmarja, makeapihlajan marja, pihlajanmarja, pensasmustikka, karpalo, tumma suklaa, saskatoon, variksenmarja greippi, appelsiini, klementiini, verigreippi, juolukka, punasipuli, veriappelsiini, karpalo, sipuli, marja-aronia ruis- ja vehnälese, ruis- ja grahamjauho, maapähkinä, pihlajanmarja, kahvi, marjaaronia, pensasmustikka, ruisleipä, makeapihlajan marja, soijapapu lakka, vadelma, ruusunmarja, mansikka, vadelmahillo, mansikkahillo n Paljon prosyanidiineja oli myös mm. ruusunmarjassa, makeapihlajan marjassa, pihlajanmarjassa ja karpalossa. Ellagitanniinit puolestaan dominoivat vadelmassa, lakassa ja mansikassa ja antosyaanit metsämustikassa ja muissa tummissa marjoissa. Fenolihapot eivät olleet valtayhdisteitä missään marjassa, mutta marjoista eniten niitä oli pihlajanmarjassa, marja aroniassa ja pensasmustikassa. Fenoliyhdisteitä myös muista tuotteista Marjojen lisäksi fenoliyhdisteiden top 20 listalle pääsivät kaakaojauhe, ruis ja vehnälese, maapähkinä, tumma suklaa ja tumma luumu. Luumua lukuun ottamatta edellä mainittujen elintarvikkei Teema Fenolihapot eivät olleet valtayhdisteitä missään marjassa, mutta marjoista eniten niitä oli pihlajanmarjassa, marja-aroniassa ja pensasmustikassa. 12 Mitä tutkittiin? MTT:n ja Kuopion yliopiston yhteisessä Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa Bioaktiiviset fenoliyhdisteet ruokavaliossamme selvitettiin tärkeimpien antioksidatiivisten fenoliyhdisteryhmien keskimääräiset pitoisuudet noin 180 kasvikunnan tuotteessa. Flavonoideista tutkittiin antosyaanit, katekiinit (monomeeriset proantosyanidiinit), flavonolit, flavonit ja flavanonit, fenolihapoista hydroksibentsoeja hydroksikanelihapot ja tanniineista oligo- ja polymeeriset proantosyanidiinit sekä ellagitanniinit. Tutkimuksessa oli mukana kulutuksen kannalta kaikki tärkeimmät marjat, hedelmät, vihannekset, viljatuotteet ja juomat sekä joitain vähemmän käytettyjä tuotteita. n

13 Eniten fenoliyhdisteitä sisältävä vihannes on raparperi. Kuvat Pirjo Huhtakangas Fenoliyhdisteiden tietokanta ainutlaatuinen koko maailmassa! Tutkimuksessa tuotetut analyysitulokset tullaan liittämään kansalliseen Kansanterveyslaitoksen ylläpitämään elintarvikkeiden koostumustietopankkiin Fineliin ( vuoden 2006 aikana. Koostumustiedosto tulee olemaan kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuinen: tiettävästi kaikki tärkeät fenoliyhdisteryhmät sisältävää tietokantaa ei tällä hetkellä ole kenelläkään maailmassa. Tutkimuksen merkittävyyttä vielä lisää se, että projektin aikana analysoitiin kattava valikoima eri näytteitä ja eri fenoliyhdisteryhmät analysoitiin samoista näytteistä. Tutkimuksessa tuotettuja eri elintarvikkeiden sisältämiä fenoliyhdistepitoisuuksia voidaan luotettavasti verrata keskenään, koska kaikki näytteet on analysoitu samoilla menetelmillä. Tällä hetkellä vain USDA:lla (United States Department of Agriculture) on joitakin fenoliyhdisteitä (flavonoidit ja proantosyanidiinit) koskeva tietokanta, jonka tiedot on tosin koottu useasta eri tutkimuksesta. Tutkimuksen tulosten perusteella suomalaisen väestön fenoliyhdisteiden saantia voidaan arvioida ensimmäistä kertaa luotettavasti ja fenoliyhdisteiden merkitystä keskeisten kansansairauksien ennaltaehkäisyssä päästään selvittämään entistä paremmin epidemiologisin ja kliinisin tutkimuksin. Elintarviketeollisuus voi hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia terveellisten elintarvikkeiden tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. n mg/100 g Ruusunmarja Metsämustikka Makea pihlaja Pensasmustikka Mustaherukka Variksemarja Saskatoon Marja-aronia Kaakaojauhe Pihlajanmarja Karpalo Ruis- ja vehnälese Vadelma Juolukka Lakka Puolukka Maapähkinä Suklaa, tumma Mansikka Tumma luumu Fenoliyhdisteiden pitoisuudet suomalaisissa elintarvikkeissa top 20 -lista. den kuiva ainepitoisuus on suuri. Kuiva ainetta kohden laskettuna marjojen ylivertaisuus fenoliyhdisteiden lähteenä siis edelleen korostuu. Kaakaojauhe sisälsi toiseksi eniten fenoliyhdisteitä marja aronian jälkeen. Kaakaojauheen fenoliyhdisteet olivat lähes kokonaan prosyanidiineja, mutta pienempiketjuisia ja oletettavasti paremmin imeytyviä kuin polymeeriset prosyanidiinit. Ruis ja vehnäleseet sisälsivät pelkästään sitoutuneita fenolihappoja, joiden imeytyvyys ei oletettavasti ole kovin hyvä. Yksikään vihanneksista ei yltänyt top 20 listalle. Eniten fenoliyhdisteitä sisältävä vihannes oli raparperi, jonka fenoliyhdisteiden flavonolit, flavonit ja flavanonit ellagitanniinit fenolihapot antosyaanit proantosyanidiinit (enimmäkseen proantosyanidiineja) kokonaispitoisuudeksi määritettiin 133 mg/100 g. Vihanneksista toiseksi eniten fenoliyhdisteitä (fenolihappoja ja antosyaaneja) sisälsi punakaali, 122 mg/100 g. Juomista kahvi ja vihreä tee sisälsivät eniten fenoliyhdisteitä (n mg/100 g). Kahvissa tärkein yhdisteryhmä oli fenolihapot ja vihreässä teessä fenolihappojen lisäksi katekiinit. Oheiseen taulukkoon on koottu tutkimuksessa määritettyjen yhdisteryhmien parhaita lähteitä. Pirjo Mattila vanhempi tutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Biotekniikka ja elintarviketutkimus pirjo.mattila@mtt.fi Riitta Törrönen erikoistutkija Kuopion yliopisto Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus riitta.torronen@uku.fi 1

14 Hiilidioksidilla uutettu herukkaöljy edistää sydänterveyttä? Teema Turun yliopiston, Aromtech Oy:n ja Turun ammattikorkeakoulun tutkijoiden pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena on onnistuttu herukan siemenöljyn teollisessa hyödyntämisessä. Ylikriittisellä hiilidioksidilla uutetun, aseptisen ja koostumukseltaan vakioidun öljyn on todettu vaikuttavan myönteisesti sydänterveyteen. n Tuotteen kaupallisen menestyksen edellytyksenä on ravitsemukseen kohdentuvien vaikutusten tunteminen. Tutkimusstrategian tulee perustua harkittuun hypoteesiin öljyn koostumuksen ja ihmisen terveen ravitsemuksen välisistä vuorovaikutuksista. Välttämättömien rasvahappojen, linolihapon (LA) ja α linoleenihapon (ALA) aineenvaihdunnan kriittinen, rajoittava tekijä ihmisessä on reaktiotien ensimmäinen vaihe. LA:n ja ALA:n metaboliaa ohjaa entsyymi 6 desaturaasi ja sitä koodaavien geenien ilmeneminen. On syytä olettaa, että herukkaöljyn sisältämät γ linoleenihappo (GLA) ja stearidonihappo (SDA) edistävät rasvahappojen tehokasta 14 aineenvaihduntaa, sillä ne ovat juuri kyseisen entsyymin lopputuotteita. Niistä ainakin osalla ihmisistä on puutetta elimistössä [1]. Kolmessa kliinisen ravitsemuksen tutkimuksessa tarkastellaan sekä havaittavia vaikutuksia terveydentilassa että muutoksia rasva aineenvaihduntaan liittyvässä verenkuvassa. Lähtökohtaisesti tulee muistaa, että tutkimuksen tulee kohdistua juuri tiettyyn, vakioituun elintarvikkeeseen tai raaka aineeseen, jotta tuloksilla olisi myöhemmin käyttöä Tuloksia hyvästä ravitsemuksesta Turun yliopiston ja Kuopion yliopiston yhteisessä tutkimuksessa on havaittu, että ylikriittisellä uutolla (SFE) eristetty mustaherukan siemenöljy lisää plasman dihomoγ linoleenihapon määrää veressä, mutta ei muuta arakidonihapon pitoisuutta. Tämä osoittaa, että herukkaöljy saattaa alentaa tulehdusta aiheuttavien kudoshormonien määrää [2]. Samassa vaihtovuoroisessa, terveillä ihmisillä tehdyssä kaksoissokkokokeessa LDL kolesteroli aleni verrattuna kalaöljyyn. Lisäksi HDL:n Apo A 1 proteiinin pitoisuus nousi. Nämä tulokset yhdessä antavat syyn olettaa, että herukkaöljyllä on sydänterveyttä edistäviä vaiku Herukansiemenissä arvokasta öljyä Marjasiementen itämisvaiheen energialähteen muodostavat siemenöljyjen triasyyliglyserolit. Suomessa kasvavien marjojen siementen öljypitoisuus vaihtelee lajista riippuen 5 %:sta yli 30 %:iin [4]. Herukassa siemenöljyä on tuoreen marjan massasta lähes 1 %, siis noin10 g marjakilossa. Herukan siemenöljyssä yli puolet rasvahappojen kokonaismäärästä on linolihappoa (LA) ja α- linoleenihappoa (ALA). Näiden, ihmiselle välttämättömien rasvahappojen suhde vaihtelee rajoissa 3:1 2:1. Mustaherukan ja muidenkin herukoiden erikoisuus on huomattava γ-linoleenihapon (GLA) ja stearidonihapon (SDA) pitoisuus, yhteensä jopa yli 20 %. Mustaherukan merkitys pohjoismaisessa kansantaloudessa, raaka-aineen saatavuus ja siemenöljyn erinomainen ravintosisältö yhdistettynä kehittyneeseen uuttoteknologiaan on johtanut perusteelliseen tutkimukseen ja uusiin tuoteinnovaatioihin. Tutkimuksen kohteena on mm. kasvupaikan pohjoisuuden vaikutus öljyn määrään ja koostumukseen [5]. n Kuva Aromtech Oy Herukkaöljy uutetaan kuivatuista, leikatuista siemenistä suuressa paineessa puolijatkuvana prosessina. Aromtechin tehdas Torniossa on Pohjoismaiden ainoa teollisen mittakaavan ylikriittinen uuttolaitos. Tyypillisiä raaka-aineita marjasiementen lisäksi ovat monet muut kasvikunnan tuotteet, kuten turve, koivunsilmut ja katajanmarjat. tuksia. Uusia ja kattavampia selvityksiä on meneillään. SFE-uuttoteknologian toteutus Kun tuotetaan ravitsemuksellisesti merkittäviä öljyjä kaupallisesti, voidaan prosessille asettaa erityisiä vaatimuksia: luonnonmukaisuus, ympäristöä säästävä teknologia, liuotinjäämistä vapaa tuote, koostumuksen vakiointi ja hygieeninen puhtaus. Kaikki tämä on toteutettu teollisesti, vuosien kehitystyön tuloksena SFE:n avulla [3]. Tämä tuotantotapa antaa öljylle lisäksi kaasumaisesta hiilidioksidista muodostuvan hapettumissuojan. Nykyistä tilannetta edelsi yli kymmenen vuoden SFE teknologian kehitys ja tuotetutkimus. Tuotantolaitoksen yksikköoperaatioiden tulee olla riittävän monipuolisia, jotta toisistaan poikkeavat raaka ainesovellukset ovat mahdollisia. Herukansiemenen hankinta ja välitön esikäsittely osana useiden mehutehtaiden tuotantoa on logistisen kehitystyön tulosta. Puhdistettujen siementen esikäsittely, jauhaminen ja raaka aine eroista johtuva öljyjen tietokonepohjainen koostumuksen vakiointi tuotantolaitoksessa tekevät kotimaisesta tuotteesta ainutlaatuisen ja jäljittelemättömän. Teollisuuden, kaupan ja tieteen yhteistyö Suunnittelun perustat, raaka aineen valinnat ja analyysimenetelmät ovat samat niin perustutkimuksessa kuin soveltavassa tutkimuksessa. Mielenkiinnon kohde löydetään usein pohdittaessa ja ideoitaessa kaupallisia innovaatioita. Ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla tuotettu mustaherukkasiemenöljy teollisuuden sivuvirroista on suomalainen innovaatio. Samoin hyvään ravitsemukseen liittyvien perusteiden selvittäminen ja niiden lähtökohdista aloitettu maltillinen kaupallinen toiminta ovat kestävän strategian mukaisia. Työ jatkuu, mutta jatkuvuuden ehto on osaltaan kaupallisten sovellusten vaiheittainen eteneminen ja herukkaöljyn tunnettavuuden lisääminen. Heikki Kallio professori Turun yliopisto biokemian ja elintarvikekemian laitos heikki.kallio@utu.fi

15 Kuva Raija Ahvenainen-Rantala Kirjallisuusviitteitä [1] Yang, B.; Gunstone, F.; Kallio, H. (2003) Oils containing oleic, palmitoleic, γ-linolenic and stearidonic acids. In: Lipids for Functional Foods and Nutraceuticals. Gunstone, F-D. (ed.). The Oily Press, Bridgwater, UK. Pp [2] Tahvonen, R.L.; Schwab, U.S.; Yli-Jokipii, K.M; Mykkänen, H.M.; Kallio, H.P. Black currant seed oil and fish oil supplements differ in their effects on fatty acid profiles of plasma lipids, and concentrations of serum total and lipoprotein lipids, plasma glucose and insulin. J. Nutr. Biochem. 2005, 16/6, [3] Manninen, P.; Häivälä, E.; Sarimo, S.; Kallio, H.; Distribution of microbes in supercritical CO2 extraction of sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides) oils. Z. Lebensm. Unters. Forsch., 1997, A204, [4] Johansson, A.; Laakso, P.; Kallio, H.; Characterization of seed oils of wild, edible Finnish berries, Z. Lembensm. Unters. Forsch., 1997, A204, [5] Kallio, H.; Tuomasjukka, S.; Johansson, A.; Tahvonen, R.; Nieminen, N., Sjövall, O., Kurvinen, J.-P., Kivini, H. Regio-isomers of currant seed oil triacylglycerols analysed by tandem mass spectrometry. Eur. J. Lipid Res.. Technol. 2005, 2, Kuva Heikki Kallio Herukkaöljy sivuvirroista elintarvikkeeksi ja ravintolisäksi Suomessa viljellään merkittävät määrät mustaherukkaa, mansikkaa ja tyrniä. Herukka on ensisijaisesti teollisuuden raaka-aine, mansikasta huomattava osa kerätään suoraan kotitalouksien tarpeisiin. Uusin tulokkaamme tyrni on vasta nousussa. Aivan viime vuosiin asti pääosa herukkamehutuotannon sivuvirrasta, siemenistä muodostuva puristejäte, on joutunut kaatopaikoille. Tämä tuhlauksen kierre on syytä katkaista ja tukea mustaherukan kaikenpuolista menestymistä. n Ravitsemustieto markkinoinnin ja tuotekehityksen apuvälineenä -koulutus Miten ravitsemustietoa voi käyttää markkinoinnin apuvälineenä? Mitä huomioitavaa tuotekehitykseen? Viikki Food Centre järjestää yhteistyössä Helsingin yliopiston Ravitsemustieteen laitoksen kanssa koulutuspäivät elintarvikkeiden markkinointia ja tuotekehitystä tekeville henkilöille tai muuten ravitsemuksesta kiinnostuneille henkilöille klo 12 18, Viikki klo 12 18, Viikki Ilmoittautuminen mennessä Lisätiedot Kirsi Montonen: (09) kirsi.montonen@helsinki.fi Tule päivittämään ravitsemustietosi! Innovatiivisia materiaalinkäsittelyratkaisuja Mustaherukkaöljyä käytetään jo erilaisiin elintarvike-, ravintolisä-, luontais- ja kosmetiikkatuotteisiin. Mustaherukkaa moneksi n Mustaherukkaöljytutkimus aloitettiin Turun Yliopistossa noin kahdeksan vuotta sitten. Hyvin pian ymmärrettiin, että sinällään mustaherukan siemenistä ei saada toivottua terveysvaikutusta, vaan ne tulisi pureskella tehokkaasti öljyn irtoamiseksi. Siksi on nähty tärkeäksi erottaa öljy siemenistä. Ylikriittinen uutto on osoittautunut erottamiseen mainioksi menetelmäksi. Tutkimuksissa ei ole yritettykään keksiä lääkettä, vaan on pyritty osoittamaan, että elintarvikkeeksi kelpaavalla öljyllä on terveysvaikutuksia. Ei voi elää päivällä pellossa, ja ottaa illalla pilleri, vaan terveydestä on huolehdittava monipuolisesti. Lisäksi on parempi puhua hyvän terveystilanteen ylläpidosta ja sen edistämisestä kuin parantavista vaikutuksista, kun uusia elintarvikkeita kehitetään, professori Heikki Kallio Turun yliopistosta tähdentää. Nykyään Aromtech Oy valmistaa kymmeniä tonneja mustaherukkaöljyä. Asiakkaita on jo ulkomailla, mm. Italiassa öljyä käytetään kapselituotteissa. Espanjassa mustaherukkaöljyä lisätään makkaraan. Mahdollisuudet tuntuvat olevan rajattomat: salaattikastikkeet ym. Erityisesti luontaistuote, ravintolisä ja kosmetiikkapuolella ollaan kiinnostuttu herukkaöljyn soveltamisesta. Mustaherukkaöljyn hinta on samaa suuruusluokkaa tai hieman korkeampi kuin kalaöljyjen. Vihiojantie 6, Tampere Puh Fax sähköposti: nekomat-belos@nekomat-belos.fi 1

16 Myönteisiä ja kielteisiä muutoksia kiinalaisten ravitsemuksessa Teema Kiinan suurten metropolien Beijingin, Shanghain, Guangzhoun ja niiden lähiprovinssien asukkaat ansaitsevat suhteellisen hyvin ja elävät tulojensa mukaisesti. Elintason muutos ei ole yksinomaan myönteinen, vaan hyvinvointisairaudet, ylipaino, kohonnut verenpaine sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat yleistyneet voimakkaasti luvun alkupuolelta lähtien. n Kiinalaiset rakastavat ruokaa, joka usein sisältää rasvaa arvaamattoman paljon. Hyvinvointisairauksien esiintyvyys on samankaltainen kuin Suomessa luvuilla, mutta ihmismäärissä laskettuina luvut ovat aivan toisenlaisia. Viimeisimmät tutkimustulokset kertovat Kiinassa olevan 60 miljoonaa lihavaa, 200 miljoonaa ylipainoista, 160 miljoonaa verenpaineesta kärsivää sekä 20 miljoonaa diabeetikkoa. Kiinan noin 1,3 miljardista ihmisestä 400 miljoonaa elää kaupungistuneessa elinympäristössä. Maaseutuväestöä, joka sekin saattaa asua miljoonakylässä, arvioidaan olevan 900 miljoonaa. Lapset vaaravyöhykkeessä Hälyttävintä on lasten lisääntyvä ylipaino. Suurkaupunkien kaduilla näkee yhä enemmän ylipainoisia lapsia. Yhden lapsen politiikasta johtuen he ovat perheensä ainokaisia, joilla riittää hemmottelijoita. Ruokahoukutuksia lapsille on lähes joka kävelymetrillä. Nuoret vanhemmat ovat hyvin kiinnostuneita lapsensa hyvinvoinnista ja haluavat tarjota myös parasta mahdollista ruokaa. Vaikka terveystietoisuus on lisääntynyt, tietoa on vielä vähän, sen ymmärtäminen ja soveltaminen arkielämään on vaikeaa valtavan ruokatarjonnan keskellä ja 1 terveellisen ravitsemuksen käsite on suhteellinen. Keksit ja virvoitusjuomat ovat arkisia välipaloja muiden kiinalaistyyppisimpien tuotteiden ohella. Lapsi saa ruokaa aina, kun osaa pyytää. Perinteinen, terveellinen ruokavalio on päässyt unohtumaan tai sitä pidetään vanhanaikaisena. Ravitsemus ja terveystietoutta haetaan aktiivisesti ja sovelletaan myös käytäntöön. Kiinan eri alueilla on ollut esimerkiksi mittava koulumaitokampanja, jossa suomalainen Maito ja Terveys ry on ollut mukana neuvonantajana. Kuvat Maarit Ahola Elävä ruoka odottaa ravintolan vesialtaassa valmistusta. Ehkäisevä terveydenhoito muodikasta Suomessa ehkäisevän terveydenhuollon toimenpiteisiin on ryhdytty 1970 luvun alussa kansanterveyslain uudistuksen myötä. Kiinassa ollaan vasta alkumetreillä: terveystarkistukset eivät ole rutiinia, vaan sairaalaan ja sairaanhoitoon mennään sairastuttaessa. Eikä aina silloinkaan; itsehoito ja perinteisen kiinalaisen lääketieteen keinot ja lääkkeet ovat suosittuja. Oman terveydentilan tarkistuksista on tullut ilmiö etenkin nuorten kaupunkilaisten keskuudessa. Yksityisiä terveysklinikoita on syntynyt perinteisen terveyskeskus ja sairaalajärjestelmän oheen alueilla, joissa väestön ostovoima on suuri. Myös suuret sairaalat ovat perustaneet omia terveystarkastuksiin keskittyviä keskuksia. Ne laskuttavat tarkastuksesta noin 1000 yuania (noin USD 123) julkisen sairaanhoidon yuanin (USD 37 50) sijasta. Kiinassa terveydenhoitojärjestelmä ei ole käyttäjälleen todellakaan ilmainen. Useiden tunnettujen kiinalaisten taiteilijoiden ja tieteentekijöiden äkillisen ja ennenaikaisen kuoleman taustalta on löydetty elämäntapaan liittyviä syitä. Niiden tuoma julkisuus on havahduttanut valveutuneet, vähän yli parikymppiset tarkistuttamaan terveydentilansa omalla kustannuksellaan. Saadut tulokset auttavat heitä paikallistamaan ongelmat ajoissa ja muuttamaan elämäntottumuksiaan. Esimerkiksi Beijingissä arvioidaan olevan 500 yksityistä terveysklinikkaa, useat ulkomaisia investointeja. Tieto uusista palveluista ja laadusta leviää tehokkaasti tiheässä asuvassa väestössä tutulta tutulle. Kasvisateria shanghailaiseen tyyliin saattaa olla hyvin rasvainen. Tässä ateriassa kaikki keltainen on rasvaa. Terveys trendi myös Hongkongissa Samaan aikaan kun muun maailman naisten paino lisääntyy vuosi vuodelta, kansainvälisessä vertailututkimuksessa kävi yllättäen ilmi, että hongkongilaisten naisten keskipaino on laskenut edellisestä tutkimuskerrasta. Erityisesti naiset ovat kiinnostuneet terveydestään ja terveellisestä ravitsemuksesta. Heitä kiinnostaa ikään

17 Perheiden ainoilla lapsilla riittää hemmottelijoita. Väestötason ravitsemusja terveystutkimus vuosina tymisen ilmiöiden siirtäminen tuonnemmaksi sekä kroonisten sairauksien ehkäiseminen. Myös ympäristötietoisuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Ruoka valitaan trendin mukaisesti. Hong Kong Trade Development Councilin mukaan luomuelintarvikkeiden myynti on kasvanut % vuodesta 1990 kymmenen prosentin hintaerosta huolimatta. Hongkongissa jäämättömyydellä ja lisäaineettomuudella on lisäarvonsa monien ruokaskandaalien jälkeen; iso osa ruoasta tuodaan rajan takaa Kiinasta. Australialaisia, kanadalaisia ja uusiseelantilaisia elintarvikkeita arvostetaan niiden puhtauden vuoksi. ll Things Healthy, Health Gate ja Aussie Organics ovat luomuelintarvikkeita myyviä myymälöitä. Kaupungin gourmet myymälöissä, City superissa, Oliverílla ja Greatissa, luomutuotevalikoimat ovat laajat ja eksoottiset. Maarit Ahola johtaja Finpron Etelä-Kiinan vientikeskus maarit.ahola@finpro.fi Artikkeliin on poimittu vain muutamia kansanravitsemuksen piirteitä näkökulmana kasvavan hyvinvoinnin mukanaan tuomat muutokset elintavoissa ja terveydentilassa. Tietojen lähteenä on vuosina tehty, koko väestöä edustava terveys- ja ravitsemustutkimus. Terveystietoiset kiinalaiset harrastavat liikuntaa. Nina Yiu Hong Kong Sustainable Communication Associationista kokeilee kävelysauvoja. Häntä opastaa kiinalainen sauva-asiantuntija. n Kiinan laajuinen tutkimus Survey on the Status of Nutrition and Health of the Chinese People tehtiin vuosina terveysministeriön sekä tiede ja teknologiaministeriön johdolla. Sen tulokset julkaistiin vuonna Tutkimus on laajin koskaan Kiinassa tehty terveyden ja ravitsemuksen välisiä yhteyksiä selvittelevä tutkimus. Se tehtiin Kiinan 33 provinssissa ja autonomisilla alueilla. Kokonaisnäytteen koko oli henkilöä. Terveydentila parantunut, mutta... Tulosten mukaan kiinalaisten keskimääräinen ravitsemustila on ratkaisevasti parantunut verrattaessa lukuja vuoden 1992 tutkimuksen vastaaviin tuloksiin. Energian ja proteiinien saanti sekä kaupunki että maalaisväestöllä oli tyydyttävä. Lasten ja teini ikäisten pituus ja paino olivat kasvaneet. Vastasyntyneiden keskipaino oli grammaa, ja 3 18 vuotiaiden pituus oli keskimäärin 3,3 cm enemmän kuin vuonna Alipainoisia oli 7,8 % kaikista lapsista: 57 % vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. 70 miljoonaa uutta verenpainepotilasta Kaupunkiväestön siipikarjan, lihan ja ravintorasvojen kulutus oli suhteellisen korkea ja viljatuotteiden kulutus matalalla. Rasvan osuus energiansaannista oli 35 %, kun suositus on 30 % kokonaisenergian saannista. Verenpainetta oli 18,8 prosentilla yli 18 vuotiaista, eli 160 miljoonaa kiinalaista kärsii sairaudesta. Vuodesta 1991 verenpainepotilaiden määrä on kasvanut 31 prosentilla ja tuonut 70 miljoonaa uutta verenpainepotilasta. Tutkituista 30 % oli tietoinen verenpaineestaan, 25 % oli hoidettu ja 6,1 %:lla sairaus oli hallinnassa. Tyypin 2 diabetesta oli 2,6 %:lla aikuisväestöstä (20 miljoonaa diabeetikkoa). Diabetesta esiintyy huomattavasti runsaammin kaupungistuneilla alueilla kuin maaseudulla. Lihavien määrä kasvanut 10 vuodessa 97 % Tutkituista 22,8 % (200 miljoonaa) arvioitiin ylipainoisiksi ja 7,1 % (60 miljoonaa) lihaviksi. Vuodesta 1992 aikuisten ylipainoisten määrä oli kasvanut 39 % ja lihavien 97 %! Epänormaalit veren lipidiarvot havaittiin 18,6 %:lla (160 miljoonaa henkilöä). Korkea energian ja rasvojen saanti sekä vähäinen fyysinen aktiivisuus olivat läheisessä suhteessa ylipainoon, lihavuuteen, diabetekseen ja epänormaaleihin veren rasva arvoihin. Tutkimus on johtanut kansallisen tason toimenpiteisiin ja suosituksiin, joilla ravitsemustilaa ja kroonisten tautien ehkäisyä halutaan parantaa. Asia on otettu vakavasti Kiinan kansantasavallan 11. viisivuotissuunnitelman suunnittelussa sekä kansallisella että provinssitasolla. Maatalouden, elintarviketuotannon, jakelun ja markkinointiin ollaan luomassa tieteellisen tason ohjausta, koska niillä katsotaan olevan merkittävä osuus ihmisten ravitsemustilan parantamisessa. Myös kasvatuksella ja viestinnällä halutaan ohjata ravitsemusta tasapainoiseen ja terveelliseen suuntaan ja ihmisiä huolehtimaan omasta terveydestään. 17

18 Terveysväitteiden kartoitus jo käynnissä! Teema Vuoden 2006 aikana Elintarvike(turvallisuus)virasto selvittää kauppa- ja teollisuusministeriön tuella elintarvikkeiden markkinoinnissa käytettyjä terveysväitteitä ja niiden tutkimusnäyttöä. Näistä kootaan terveysväitteiden EU-asetusehdotuksessa esitetty kansallinen luettelo käytössä olevista hyväksyttävistä väitteistä. Väitteitä käyttävien yrityksen kannattaa vastata kyselyyn ja vaikuttaa hyväksyttävien väitteiden luettelon muodostumiseen EU:ssa. Jatkossa voi käyttää vain komission rekisteriin kirjattuja väitteitä! n EU:ssa on työn alla ravitsemusja terveysväiteasetus, joka tulee säätelemään väitteiden käyttöä jatkossa. Terveysväitteellä tarkoitetaan asetusehdotuksessa mitä tahansa väitettä, jossa esitetään tai annetaan ymmärtää, että elintarvikeryhmän, elintarvikkeen tai sen ainesosan ja terveyden välillä on yhteys. Väite voi olla myös kuva, symboli tai graafinen esitys. Asetusehdotuksen mukaan kaikki sallitut ravitsemus ja terveysväitteet täytyy jatkossa löytyä komission ylläpitämästä julkisesta väiterekisteristä. Ravitsemus ja terveysväitteet voivat päätyä rekisteriin kolmea eri reittiä. Tuotteen ravintosisällöstä kertovat väitteet ja niiden käytön edellytykset tulevat asetusehdotuksen liitteeksi. Sairauden riskin vähentämistä koskevien väitteiden käyttö edellyttää asetusehdotuksen mukaan erillistä hakemusta ja hyväksymistä. Muista yleisesti hyväksyttäväksi katsotuista ja kuluttajan ymmärrettävissä olevista terveysväitteistä kootaan kussakin jäsenmaissa luettelot, jotka toimitetaan komissiolle. Näistä komissio työstää lopulliset rekisteriin hyväksyttävät väitteet. 1 Kuva Hannu Korhonen, MTT Tätä väiteluetteloa voidaan myöhemmin päivittää erillisestä hakemuksesta. Prosessissa tullaan kuulemaan sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) että jäsenmaita. Elintoiminto-, käyttäytymisja painonhallintaväitteet mukana Elintarvikeviraston ( alkaen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran) parhaillaan käynnissä olevassa selvityksessä kartoitetaan yleisesti hyväksyttyjä ja kuluttajan ymmärrettävissä olevia terveysväitteitä, jotka koskevat muita kuin ravitsemusta tai sairauden riskin vähentämistä. Nämä selvityksen kohteena olevat väitteet voivat koskea: Ravintoaineen tai muun aineen vaikutusta kasvuun, kehitykseen ja elimistön toimintaan Psykologisia toimintoja ja käyttäytymistä Laihtumista, painon kontrollointia, näläntunteen vähentymistä, kylläisyyden tunteen lisääntymistä tai ruokavalion energiasisällön vähentymistä Muut väitteet eivät kuulu selvityksen piiriin. Tuotteen ravintosisältöä koskevat väitteet esitetään väiteasetuksen liitteenä ja sairauden riskin vähentämiseen liittyville väitteille on oma menettelynsä. Lääkkeelliseksi katsottavat väitteet eli viittaukset siihen, että elintarvike tai sen ainesosat voisivat ehkäistä, hoitaa tai parantaa sairauksia eivät ole elintarvikkeiden markkinoinnissa jatkossakaan sallittuja. van aineen pitoisuus ja tuotteen muu koostumus. Näitä tietoja tarvitaan, koska komissioon aikanaan toimitettavan luettelon mukana tulee olla myös tietoa väitteisiin sovellettavista edellytyksistä sekä viittaukset väitteisiin liittyviin tieteellisiin perusteluihin. Tuotteiden ravintosisältöä selvitetään, koska asetusehdotuksen mukaan väitteiden Netistä löytyvä lomake pitää täyttää mennessä Tietoa kerätään netissä olevalla lomakkeella. Linkki lomakkeeseen löytyy Elintarvikeviraston kotisivuilta ( ja 1.5. alkaen linkki lomakkeeseen löytyy Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ( kotisivuilta elintarvikkeet osiosta. Lomake täytetään erikseen kustakin esitetystä väitteestä ja elintarvikkeesta. Ennen lomakkeen täyttämistä kannattaa lukea nettisivulla olevat ohjeet ja täyttöohjeet huolellisesti sekä hakea viitteet väitteen kannalta keskeiseen tutkimusnäyttöön. Kunkin väitteen kohdalla lomakkeen täyttäjää pyydetään yksilöimään yleisesti hyväksytyksi katsomansa väite sekä selvittämään esimerkiksi se, mihin yleisesti hyväksyttyyn näyttöön ja/tai tutkimustietoon väite perustuu, minkä tyyppisessä tuotteessa väitettä käytetään, mikä on vaikuttaesittämisen edellytyksenä on sopiva nk. ravintoprofiili. Lomakkeen voivat täyttää kaikki halukkaat, muun muassa markkinoilla toimivat elintarvikealan yritykset, raaka ainetoimittajat, asiantuntijat, potilasjärjestöjen edustajat ja viranomaiset. Väitteitä käyttävien yritysten on syytä täyttää lomake tai varmistaa, että joku vastaavaa väitettä vastaavassa tuotteessa käyttävä taho tekee sen. Yritykset voivat tehdä vastaamisessa yhteistyötä. Lomake on täytettävä mennessä. Selvityksen tuloksista seminaari syksyllä Täytettyjen lomakkeiden perusteella tehdään kirjallinen selvitys siitä, mitä väitteitä markkinoilla esiintyy, minkä tyyppisissä tuotteissa väitteitä käytetään ja millä perusteilla toimijat katsovat niiden olevan yleisesti hyväksyttyjä ja keskivertokuluttajan ymmärtämiä. Selvityksen tuloksista järjestetään marras joulukuussa seminaari, jossa esitellään selvityksen tuloksia ja sen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä yleisesti hyväksytyistä elintoimintoväitteistä. Seminaarissa pyritään kehittämään yhteistä näkemystä siitä, mitkä ovat yleisesti hyväksyttyjä ja kuluttajan ymmärtämiä elintoimintoväitteitä sekä millä edellytyksillä niitä saisi esittää. Vuoden 2007 alussa julkaistaan selvityksen tuloksista raportti. Viranomaiset käyttävät sen tuloksia hyväkseen laadittaessa komissioon asetusehdotuksen edellyttämää luetteloa Suomen hyväksyttäviksi katsomista väitteistä. Jos asetusehdotus tulee voimaan vuoden 2006 lopussa, luettelo tulee toimittaa komissioon vuoden 2007 lopussa. Sirpa Sarlio-Lähteenkorva ylitarkastaja, dosentti Elintarvikevirasto (1.5. alkaen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira) sirpa.sarlio-lahteenkorva@ elintarvikevirasto.fi Kaisa Vaihia tarkastaja, etyo

19 EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetusehdotus loppusuoralla EU:ssa valmisteilla oleva elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväiteasetusehdotus tulee määrittelemään, millä edellytyksillä elintarvikkeisiin voidaan jatkossa liittää ravitsemusja terveysväitteitä. n Asetusta tullaan soveltamaan kaikkiin kaupallisessa viestinnässä esitettäviin ravitsemus ja terveysväitteisiin, jotka koskevat lopulliselle kuluttajalle tarkoitettuja elintarvikkeita. Asetusehdotuksen myötä laaditaan luettelot sallituista väitteistä ja niiden käytön edellytyksistä. Muiden väitteiden käyttö on jatkossa kiellettyä. Asetusehdotuksen käsittely on loppusuoralla. Jäsenmaat ja neuvosto ovat muodostaneet asetusehdotuksesta yhteisen kannan jo viime vuonna. Euroopan Parlamentti (EP) on sen sijaan esittänyt asetusehdotukseen kaksi keskeistä muutosehdotusta. EP:n esittää, ettei väitteiden käyttöä tulisi kytkeä tuotteen ravintosisältöprofiiliin. EP pitää myös terveysväitteiden hyväksyttämismenettelyä turhan raskaana ja esittää sen sijaan ilmoitusmenettelyä. Lisäksi EP on esittänyt useita pienempiä muutosehdotuksia. EP tarkastelee neuvoston yhteistä kantaa ns. toisessa käsittelyssä tänä keväänä. Jäsenmaat ovat omasta puolestaan valmiita jonkin verran joustamaan, jotta asetuksesta saataisiin molempia toimielimiä tyydyttävä. Ehdotuksesta äänestetään EP:ssä mennessä. Jos toimielimet eivät toisessa käsittelyssä löydä yhteistä näkemystä, siirtyy ehdotuksen jatkokäsittely sovitteluun Suomen puheenjohtajakaudella syksyllä Sirpa Sarlio-Lähteenkorva EU-komissio hyväksyi kolesterolia alentavan ruisleivän EU:n komissio on hyväksynyt Fazer Leipomoiden ruisleipää koskeva uuselintarvikehakemuksen. Lupa mahdollistaa kolesterolia alentavien kasvisterolien lisäämisen ruisleipään. Lupakäsittelyyn kului viisi vuotta. Uusia, kolesterolia alentavia leipätuotteita saataneen markkinoille viimeistään ensi vuonna. Lisätietoja: Fazer Leipomot, tutkimus- ja kehitysjohtaja Sampsa Haarasilta, puh Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveysväitteisiin ETM Nina Uralan väitöskirjatyön mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveysväitteisiin. Tutkimukseen vastanneet (4 536 henkilöä) arvioivat terveyttä edistäviin ainesosiin viittaavat väittämät myönteisesti siitä riippumatta, oliko ainesosa tuttu vai uusi. Mikään kuluttajaryhmä ei pidä terveysväitteitä kielteisinä. Lisätietoja: VTT, Nina Urala puh Terveellisyys vaikuttaa yhä enemmän ostopäätöksiin TNS Gallupin tutkimusten mukaan noin joka viides kuluttaja painottaa terveellisyyttä ostaessaan elintarvikkeita. Peräti 74 % suomalaisista pyrkii syömään terveellisesti. Naisista 80 % ja miehistä 66 % tavoittelee terveellistä syömistä. Terveellisyysajattelu näkyy myös siten, että lähes puolet suomalaisista kokee tarvetta laihduttaa. Suosittu vaihtoehto terveyttä ja hyvinvointia edistävien tuotteiden joukossa on ruisleipä. Suomalaisista kuluttajista 69 % suosii useimmiten ruisleipää valinnoissaan. Seuraavaksi suosituimpia ovat kevyet (57 %) ja rasvattomat tuotteet (45 %). Lisätietoja: Dagmar Oy, tutkimuspäällikkö Tomi Härmä puh elintarvikeviennistä kiinnostuneille yrityksille Kansainvälistymisellä kasvuun Ma klo Frami, Seinäjoen teknologiakeskus, Kampusranta 9, Seinäjoki Kansainvälistyminen avaa uusia liiketoiminnan näkymiä suomalaisille elintarvikeyrittäjille. Kuinka parannamme elintarvikealan kilpailukykyä ja toimimme menestyksekkäästi kohdemarkkinoilla? Tervetuloa kuulemaan ajankohtaisista viennin näkymistä ja kansainvälistymisen mahdollisuuksista. Seminaarin aiheina mm. * Sitran ERA-ohjelmalla kilpailukykyä koko elintarvikeketjuun * Hyvinvointituotteet elintarvikealan kasvusektorina * Yrityscaset - elintarvikeviennin menestystekijät Seminaaria edeltävänä iltana su klo "Get Together" -illanvietto verkottumisen merkeissä Koskenkorvan Trahteeri, Sahantie 3, Koskenkorva Osallistumismaksut: Seminaari 50 (sis.alv) Illanvietto 40 (sis.alv) Ilmoittautumiset ja ohjelma: (ilmoittautumiset mennessä) Lisätietoja: Finfood - Suomen Ruokatieto ry / Eeva-Liisa Lilja Tilaisuuden järjestävät: Finfood, Foodwest, Finpro, Sitran ERA-ohjelma, ETL 1

20 Jopa 40% elintarvikkeista tulevaisuudessa terveyttä edistäviä? Ravitsemustutkimuksen ja lääketieteen yhdistäminen on nostanut tiedon ja osaamisen tasoa. Suurin osa kuluttajista tiedostaakin terveyden ja ravitsemuksen yhteyden. Ennustetaan, että jopa 40% elintarvikkeista olisi tulevaisuudessa terveyttä edistäviä. Suomalaiset ovat edelläkävijöitä ravitsemustutkimuksen ja terveysvaikutteisten tuotteiden alueella. Elintarviketeollisuuden kilpailukyky ja kansainvälistyminen voivat rakentua tälle osaamiselle. n Erilaiset kansanterveydelliset ongelmat lisääntyvät väestön ikääntyessä. Sairauksien ennaltaehkäisy on terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehityksen lähtökohta. Ylipaino lisää aikuistyypin diabeteksen ja sydän ja verisuonisairauksien riskiä. Osteoporoosin uhka kasvaa maidon juomisen vähentyessä ja suolisto ongelmien kirjo on laaja. Laktoosi intoleranssi ja keliakia antavat selkeät raamit tämän kohderyhmän tuotteiden kehitykselle, mutta paljon tutkimusta tarvitaan muiden suolisto ongelmien syiden selvittämiseksi. Suomalaisten ravintotottumukset ja tiedon taso ovat varsin hyvällä tolalla. Meillä on kuitenkin edelleen parannettavaa mm. rasvan laadussa sekä kuidun ja tiettyjen vitamiinien saannissa. Jos ruokavalioon ei kuulu hyvälaatuista pehmeää kasvirasvaa, jäävät välttämättömät rasvahapot saamatta, aivan samoin kuin ilman hedelmiä ja kasviksia on vaikea koota päivän C vitamiiniannosta. Suomalaisilla on hyvä tilanne: käytetyin öljymme, rypsiöljy, on koostumukseltaan suositeltavin. Kun muualla edelleen keskustellaan margariinien transrasvoista, meillä tätä ongelmaa ei ole ollut vuosikausiin. Nyt Raision margariineihin on saatu uusi erikoisuus. Uusvanhan Camelina öljykasvin viljelyttäminen ja tuotannon kehitys on mahdollistanut kaikkien Keijumargariinien rikastamisen omega 3 rasvahapoilla. Päivän annoksesta margariinia saa noin 50 % suositellusta omega 3 tarpeesta. Camelina öljyä voidaan käyttää laajasti erilaisissa tuotesovelluksissa. Pitkäkestoista energiaa hitaista hiilareista Välipalasyöminen lisääntyy: suomalaiset saavat keskimäärin kolmanneksen energiastaan välipaloista. Välipalat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon, ilman niitä ei Hyvälaatuinen proteiini Hyvälaatuinen rasva 100% kasviperäinen, laktoositon Hyvä kuidun, vitamiinien ja mineraalien lähde SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT: +19% Korkea kolesteroli +18% Korkea verenpaine +18% YLIPAINO: +12% Painoindeksi >30 Painoindeksi >25 Diabetes Osteoporoosi Suolisto-ongelmat jaksa! Välipalan tulisi kuitenkin olla terveellinen pieni ateria, joka antaa pitkäkestoista energiaa ja pitää verensokerin tasaisena. Alhaisen glykemiaindeksin tuotteista energia imeytyy hitaasti ja tasaisesti. Glykemiaindeksi (GI) on mittari, jonka avulla voidaan valita terveyden kannalta edullisia, hitaita hiilihydraatteja. Tuotteen GI arvoon vaikuttavat kuidun ja sokerin määrä ja laatu, valmistustapa, rakenne, rasvan, proteiinin määrä, happamuus jne. % työväestöstä (< 65-vuotiaat) Arvioitu kasvu-% Kansanterveydellisten ongelmien ennustetaan selvästi lisääntyvän seuraavien vuosien aikana. Ratkaisun löytäminen niihin ohjaa myös tuotekehitystä. Sydänterveys +70%! +20%! Tuote on kehitettävä näiden ominaisuuden kannalta. Raision Elovena välipalakeksit, myslit ja murot sisältävät kauran β glukaania ja niiden koostumus on optimoitu siten, että ne täyttävät alhaisen GI:n kriteerit. Soija tuo terveyttä Aasiasta Soija ei ole perinteisesti kuulunut suomalaisten eikä eurooppalaistenkaan ruokavalioon. Aiemmin soijatuotteet ovat olleet tuttuja lähinnä vain kasvissyöjille (5 10 % Luustoterveys? Teema Rasvaa ei kannata karttaa Suomessa vähärasvaisten ja rasvattomien tuotteiden valikoima on maailman suurin. Keveys on valintaperuste. Keveyden rinnalle tulee kuitenkin nostaa rasvan laatu: noin 30 % energiasta tulisi saada rasvasta, josta noin 2/3 tulisi olla tyydyttymätöntä, pehmeää rasvaa. 20 Runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä: Isoflavonit Saponiinit Lesitiini Peptidit Hormonivälitteiset syövät, glykeeminen kontrolli, painonhallinta Menopaussioireiden lieventäminen Soijan tutkituimmat terveysvaikutukset perustuvat sen proteiiniin ja isoflavonoveihin.

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET

MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET Riitta Törrönen Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK) Kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Kuopion yliopisto Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15 Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET

TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 2.12.2009 TtM Jenni Lappi Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK), Kuopion yliopisto Jenni.Lappi@uef.fi

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Syö marjoja 2 dl joka päivä Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Metsämarjojen ravitsemuksellinen koostumus 80-90 % vettä niukasti energiaa

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen

Lisätiedot

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat

Lisätiedot

145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan.

145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan. Roberts MARJAHYVÄÄ Roberts Berrieissä on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Juotavat välipalat on valmistettu kokonaisista marjoista, jolloin mukana ovat myös runsaasti

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Marjat syövän ehkäisyssä

Marjat syövän ehkäisyssä Kokkola 4.12.2013 Marjat syövän ehkäisyssä Dosentti, ETT Anne-Maria Pajari Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Ravitsemustieteen osasto, Helsingin yliopisto 3.12.2013 1 Syöpä Suomessa - ilmaantuvuus

Lisätiedot

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Uusien elintarvikebioprosessien kehitys, sivuvirtojen hyödyntäminen, elintarviketurvallisuus ja ravitsemus

Uusien elintarvikebioprosessien kehitys, sivuvirtojen hyödyntäminen, elintarviketurvallisuus ja ravitsemus Uusien elintarvikebioprosessien kehitys, sivuvirtojen hyödyntäminen, elintarviketurvallisuus ja ravitsemus Riitta Laitinen, ryhmäpäällikkö Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia-ryhmä Kokkola Material

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Marjat ja sienet terveyden edistämisessä Pirjo Mattila

Marjat ja sienet terveyden edistämisessä Pirjo Mattila Marjat ja sienet terveyden edistämisessä Pirjo Mattila Kuva: Erkki Vasara Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ruokakolmio_vaaka_iso_web.jpg

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä

Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä 1.12.2017 Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä Anne-Maria Pajari Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Pohjana suomalaiset ravitsemussuositukset

Lisätiedot

Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen

Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen Mistä vegaaniruokavalio koostuu? Vegaaniruokavaliossa käytetään monipuolisesti Viljavalmisteita Palkokasveja Kasviksia Marjoja Hedelmiä Sieniä

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä

Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä Ylitarkastaja Sanna Kiuru Tuoteturvallisuusyksikkö Ilmoitus täydennetystä elintarvikkeesta KTM asetus 726/2007 Ilmoitus suositellaan tehtäväksi ennen

Lisätiedot

Marjojen terveysvaikutukset. Laura Jaakola Climate laboratorium University of Tromsø & Bioforsk Nord

Marjojen terveysvaikutukset. Laura Jaakola Climate laboratorium University of Tromsø & Bioforsk Nord Marjojen terveysvaikutukset Laura Jaakola Climate laboratorium University of Tromsø & Bioforsk Nord Photo: Leidulf Lund Photo: Leidulf Lund Ilmastolaboratorio, UiT & Bioforsk - Sijainti 69 39 N - 6 päivävalo

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Terveelliset kotimaiset marjat

Terveelliset kotimaiset marjat LUKEN KUVA-ARKISTO Terveelliset kotimaiset marjat Pirjo Mattila Luonnonvarakeskus 1 27.3.2018 Elintavoilla voidaan vaikuttaa terveyteen Elintavat, joilla on merkitystä: Ravinto Liikunta Tupakointi Alkoholin

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Yleistä. Luonnonmarjojen terveysvaikutteiset yhdisteet ja niiden pitoisuuksiin vaikuttavat tekijät. Laura Jaakola Oulun yliopisto

Yleistä. Luonnonmarjojen terveysvaikutteiset yhdisteet ja niiden pitoisuuksiin vaikuttavat tekijät. Laura Jaakola Oulun yliopisto Luonnonmarjojen terveysvaikutteiset yhdisteet ja niiden pitoisuuksiin vaikuttavat tekijät Laura Jaakola Oulun yliopisto Tutkimusintressit - Antioksidanttipitoisuudet mustikoissa Pohjoisuuden vaikutus laatuun

Lisätiedot

Tuotekehityksen tulevaisuuden trendit - U.K. -katsaus. J-P Inkinen, Fennopromo

Tuotekehityksen tulevaisuuden trendit - U.K. -katsaus. J-P Inkinen, Fennopromo Tuotekehityksen tulevaisuuden trendit - U.K. -katsaus J-P Inkinen, Fennopromo 04.04.2017 10 Key Trends in Food, Nutrition & Health 2017 Esitys perustuu suurelta osin Allene Brucen (New Nutrition Business)

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Kestävyys vs. ravintosisältö

Kestävyys vs. ravintosisältö Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? LÄHTEET Pusa Tuija 2017. Kuitu monipuolisen ruuan osana. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana Pusa Tuija 2017. Suolaa vain kohtuudella. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/suolaa-vain-kohtuudella

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99 9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,

Lisätiedot

4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ

4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ II Terveyden voimavaroja 4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ s. 42 54 1 Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet (tuntityöskentely) Ravitsemussuosituksen noudattamisen terveydellinen merkitys (tuntityöskentely)

Lisätiedot

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot