AMMATILLISTA HARRASTUSTOIMINTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATILLISTA HARRASTUSTOIMINTAA"

Transkriptio

1 Elore (ISSN ), vol. 18 2/2011. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_11/pk_aarnipuu.pdf] Pääkirjoitus AMMATILLISTA HARRASTUSTOIMINTAA Petja Aarnipuu Kun tartuin edeltäjäni pyyntöön ryhtyä Eloren vastaavaksi päätoimittajaksi, sovittiin että päätoimittajakausi on kaksi vuotta. Nyt, kaksi vuotta ja neljä numeroa myöhemmin, on tullut aika katsoa taaksepäin ja siirtyä eteenpäin. Elore on mainio lehti, jota tekee ensiluokkainen toimituskunta. Maailmalle saatetaan akateemisesti korkeatasoisia tiedeartikkeleita, -katsauksia, ajankohtaisia kulttuurintutkimusuutisia ja raportteja kotoa ja maailmalta sekä kirja-arvioita, jotka kattavat Suomessa ilmestyvän folkloristiikan alan tiedekirjallisuuden lähes kokonaan. Tämä akateeminen kulttuuriteko tapahtuu kaksi kertaa vuodessa vapaaehtoisvoimin. Toimittajat ovat kulttuurintutkimuksen alan ammattilaisia, maistereita ja tohtoreita Suomen eri yliopistoista. Teemme harrastuksenamme ammattimaista jälkeä ja ammattimaisin velvoittein: Eloren toimitus- ja refereemankelista tulevat artikkelit tuovat paitsi lisätietoa maailmaan myös pisteitä kirjoittajiensa kotiyliopistoille. Tiedemaailmassa työ ja harrastukset ovat usein yhtä ja samaa niin että ei tiedä mihin yksi loppuu ja mistä toinen alkaa. Varsinkaan tiedemaailman humanistit eivät yleensä näe eroa edes maksupuolella, koska työstä saatava palkkio voi olla suuri mutta luonteeltaan immateriaalinen. Eloren vastaava päätoimittaja esimerkiksi saa valtavasti ammatillista pääomaa. (Materiaalisena etuna toki myös Tiedetoimittajien liiton pressikortin, kun tämä työpanos lasketaan yhteen muiden tiedeviestintään liittyvien toimien kanssa). Sekä toimituskunnan että päätoimittajan työ tihentyy kahdesti vuodessa vähän ennen kuin uusin tiedepaketti saadaan taittoon. Silloin harrastuksemme on työläs. Termin vapaaehtoistyö operatiivisen osan on mielestäni kuitenkin syytä olla se vapaaehtoinen myös tiedemaailmassa. Minun on aika paneutua toisen harrastukseni, Arkistopakki-yrityksen kehittämiseen, jotta siitä tulisi työpaikka. Eloren osalta jään tekniseksi taustatueksi ja neuvonantajaksi, jos neuvoa tarvitaan. Aivan viime hetkiin saakka, vielä taittovedoksessa, tämä pääkirjoitukseni jatkui vetoomuksella Eloren lukijakunnan tohtoreille: olin oman rataosuuteni päässä heittämässä viestikapulan 1

2 Petja Aarnipuu: AMMATILLISTA HARRASTUSTOIMINTAA ilmaan, vaikka ei ollut tietoa, kuka sen ottaisi kiinni. Pyysin tohtoreita vielä miettimään tykönään, voisiko kapulan ottaa vastaan. Nyt minulla on suuri ilo ilmoittaa, että pääkirjoitukseni saa jatkua toisin. Elore saa vuoden 2012 alusta lähtien kaksi uutta vastaavaa päätoimittajaa. Parhaillaan Lontoossa asuva etnomusikologi, FT Elina Hytönen Itä-Suomen yliopistosta ja folkloristi, Fil. dr Sofie Strandén Åbo Akademista jatkavat matkaa Elore-viestikapulan viejinä. Molemmat ovat tähän saakka toimineet ansiokkaasti Eloren toimituskunnassa, Sofie artikkelitoimituksessa ja Elina kirja-arviotoimituksessa. Päätöksestä riemuiten toivotan Elinan ja Sofien lämpimästi tervetulleeksi vastaavan päätoimittajan paikalle! Uskon, että voitte viedä lehteä uusiin suuntiin ja kenties uusille lukijakunnillekin. Elorea lukevia tohtoreita, maistereita ja perusopintojensa loppusuoralla olevia opiskelijoita kehotan edelleen pohtimaan, kiinnostaisiko teitä Eloren toimituskuntaan liittyminen. Uusia voimia tarvitaan koko ajan! Omasta puolestani kiitän Eloren ammattitaitoista toimituskuntaa, jonka kanssa todella on ollut ilo harjoittaa tuloksellista harrastustoimintaa (näin kapulan kunniaksi)! Kiitän myös kaikkia Eloren lukijoita ja liityn seuraanne odottamaan uusia lehtiä. Ja lopuksi kiitän taittajaamme Tiina Kaarelaa, joka viime tingassa vaihtoi pääkirjoitukseni uuteen! Elore 2/2011 Syksyn lehti on tavannut olla teematon, ja siihen on koottu niitä artikkeleita, joita Eloreen on lähetetty oma-aloitteisesti. Tässä numerossa teemana voisi kuitenkin olla kulttuurintutkimuksen monialaisuus: artikkeliosassa historiantutkija Lene Andersen kirjoittaa uudesta ammattimaisesta tarinankerronnasta Tanskassa, folkloristi Andreas Backa tutkii Are Waerlandin, varhaisen suomenruotsalaisen vegetaristin sairauskäsitystä ja Annika Kumlin, niin ikään folkloristi, englantilaisen Talent-kisan voittajan Susan Boylen herättämiä reaktioita. Arkeologi Riku Kauhanen pohtii arkeologian ja haastattelututkimuksen yhdistämisen mahdollisuuksia ja kansatieteilijä Miia-Leena Tiili osallistuvaa havainnointia Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologian valossa. Julkaisukielinä tässä numerossa ruotsi, suomi ja englanti. Elore onnittelee lämpimästi eläkkeelle jäänyttä professori Satu Apoa lisääntyneestä vapaa-ajasta, jonka hän Eija Starkin tekemässä haastattelussa ilmaisee käyttävänsä tutkimuksen tekoon. Hyvää joulua ja mitä parhainta uutta vuotta 2012! FT Petja Aarnipuu on tästedes Eloren entinen vastaava päätoimittaja ja nykyinen tiedetoimittaja Kalevalan kääntämisen kulttuurihistoriaa selvittävässä kirjahankkeessa sekä Arkistopakki-yrityksen toimitusjohtaja, it-osasto ja ainoa työntekijä Elore 2/2011 2

3 Elore (ISSN ), vol. 18 2/2011. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_11/vakimo.pdf] Kolumni Pahoin- ja hyvinvointia yliopistolla Sinikka Vakimo Ei ole lääkäreilläkään helppoa. Tästä kirjoitti viime sunnuntain Hesarissa ( ) kiinnostavan vieraskynä-kirjoituksen lääketieteen tohtori Pirjo Lindfors. Hän eritteli kirjoituksessaan lääkäreiden, tarkemmin sanoen anestesialääkäreiden työhyvinvointia otsikolla Lääkäreiden pahoinvoinnilla on laajat seuraukset. Kirjoitus perustuu Lindforsin vuonna 2010 julkaistuun väitöskirjaan. Kuten kirjoituksen otsikkokin jo kertoo, Lindforsin tarkastelusta muodostuu paremminkin lääkäreiden pahoinvoinnin kuin hyvinvoinnin erittely. Siinä esitetään syvä huolestuminen tilanteesta ja arvellaan sen osaltaan mahdollistaneen ns. valelääkäri-ilmiön. Vaikka meillä ei vielä keskustella valeperinteentutkijoista, kirjoitus herätti ajatuksia. Koin tekstiä lukiessani monissa kohdin kuvattavan varsin tuttuja asioita omassa työkulttuurissani. Se pisti myös miettimään, kuka esittäisi syvän huolestuneisuutensa meidän, humanistien työpahoinvoinnista ja sen seurauksista? Aloin pohtia mielessäni, miksi jotkut lääkäreille työpahoinvointia aiheuttaneet seikat tuntuivat minusta niin tutuilta vaikka oma työkokemukseni sijoittuu ihan toisenlaiseen akateemiseen sfääriin humanistisen alan opettajana ja tutkijana yliopistossa. Ilmeisesti ainakaan kaikki Lindforsin tutkimuksessaan esiin nostamat ongelmat eivät perustu pelkästään lääkäreille ominaiseen työkulttuuriin ja lääkärikoulutukseen, vaan paikantuvat laajemminkin yliopiston maailmaan. Ihmettelen tätä seikkaa kirjoituksessani vähän tarkemmin. Suhteutan tarkasteluni tyystin omaan subjektiiviseen, yli kaksikymmenvuotiseen työkokemukseen verraten pienessä yliopistossa, Joensuussa. Lisäksi käytän taustatukenani eri akateemisia aloja myös luonnontieteellisiä edustavan kymmenisen yliopisto-opettajan kokemuksia. Tämän porukan kanssa olemme toistuvasti pähkäilleet, ruikuttaneet ja kironneet yliopistotyötä, sen puutteita ja epäinhimillisyyttä. Olemme myös yrittäneet löytää hyviä asioita työssämme ja keksineet kaikenmoisia parantamismahdollisuuksia työmme arjessa ollessamme ASLAK-kuntoutuksessa jo yli vuoden ajan. Lindforsin mukaan lääkäreiden huonovointisuutta lisäsi lääkäreiden ammattikulttuuri ja ammatillisen itsemäärämisoikeuden vähäisyys, organisaation oikeudenmukaisuuden 3

4 Sinikka Vakimo: Pahoin- ja hyvinvointia yliopistolla puute ja työpaikan ihmissuhdeongelmat. Lääkäreiden ammattikulttuurista on tullut epäinhimillistä: uuden teknologian lisääminen, kiihtyvä ja tiukentuva tulosvastuuajattelu sekä jatkuvat organisaatiomuutokset ovat radikaalilla tavalla muokanneet potilaan ja lääkärin suhdetta sellaiseksi, ettei kukaan ole tilanteeseen tyytyväinen. Paitsi kenties lääkärintyöstä kertyvien kulujen laskija, jos hänkään. Ja näinhän se on meilläkin yliopistoissa, samaa tulostavoitteiden, organisaatiomuutosten ja jatkuvasti uusien opeteltavien tietokoneohjelmien huttua on meillekin syötetty jo pitkään. Lisäksi lääkäreitäkin jurppii työnteon ja tutkimuksen teon byrokratian kasvaminen, tutkimusrahoituksen kilpailun kiihtyminen ja kansainvälisyyden kohtuuton korostaminen osana tutkimuksen tekoa. Humanistiopettajana lisään tähän työpahoinvoinnin aiheuttajien listaan vielä tutkimuksenteon riittämättömän resurssoinnin. Työaikaa, avustavaa henkilökuntaa ja kielentarkastusvaroja on liian vähän, jolloin opettavalla ja hallintoa pyörittävällä yliopiston työntekijällä jää tutkimuksen teko väkisinkin pätkittäiseksi huiskimiseksi ja loma-aikoihin. Kyllä siinä tuppaa innostus ja innovointivimma hiljalleen laantumaan ja pahimmassa tapauksessa tutkimuksenteko saattaa jäädä kokonaan. Nämä seikat eivät tietystikään ole meille kenellekään yliopistossa arkeamme viettävälle uusia havaintoja. Monista selvityksistähän käy ilmi, että yliopistolaiset voivat työssään aika kehnosti ja työuupumus häämöttää monen lähihorisontissa. Lääkäreiden kokema itsemääräämisoikeuden kaventuminen ja organisaation epäoikeudenmukaistuminen ovat tuttuja meillekin. Uusi yliopistorakenne on entisestään vienyt päätöksentekoa etäämmälle ja tehtäviä ja toiminnan suuntia sanellaan meille yhä enemmän jostain ylhäältä eli yliopiston hallinnosta ja Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Lääkäreiden työtä haittaavat työpaikan ihmissuhdeongelmat sen sijaan ovat ainakin omassa lähityöyhteisössäni lähes tuntematon ilmiö. Ja tästä olen ollut ylpeä myös monitieteisessä ASLAK-porukassa, jossa onkin ilmiselvästi oltu kateellisia meikäläisen röyhistelylle. Kannustavat ja omaa työtä tukevat työkaverit ja välitön tunnelma työpaikalla ovat aika olennaisia asioita porukan tuella jaksaa pitkälle. Ammattikulttuurin tarkastelun lisäksi Lindfors nostaa kiinnostavasti esiin ongelmat, jotka koskevat lääkärinkoulutusta ja ammatinharjoittamista säätelevää arvomaailmaa ja etiikkaa sekä näiden välisiä ristiriitoja. Hän mainitsee muun muassa, että lääketieteelliset tiedekunnat kyllä opettavat tiedettä, mutta laiminlyövät lääkärin taitojen ja moraalin opettamisen. Koulutuksessa ei ohjata riittävästi työn merkityksellisyyden ja potilaan kohtaamisen kysymyksiin. Humanistin työpahoinvointia lähemmäksi siirrytään, kun todetaan, että lääkärit joutuvat nykytilanteessa toimimaan vastoin eettisiä periaatteitaan. Tulosvastuuajattelu ei anna mahdollisuuksia antaa korkeatasoista hoitoa ja opetusta. Tämä kaventaa lääkärin toimijuutta ja itsemääräämisoikeutta työssään. Jatkuva toiminta omaa arvomaailmaa vastaan aiheuttaa eettistä väkivaltaa ja sen myötä ristiriitaisia tuntemuksia ja lopulta, pettymyksiä, itsensä epäilyä, pahoinvointia, vetäytymistä omista ihanteista ja empatian puutetta, kuvaa Lindfors. Tässä ollaan nähdäkseni asian ytimessä: jatkuva omia arvoja vastaan toimiminen ja eettisistä periaatteista lipsuminen syö miestä, kuten mies voisi sanoa. Ammatissa ja työssä toteutettava arvomaailma ja etiikka ovat jotakin, johon kasvetaan ja jotka omaksutaan ajan kuluessa opintojen ja työteon aikana. Yliopisto ja Elore 2/2011 4

5 Sinikka Vakimo: Pahoin- ja hyvinvointia yliopistolla akateeminen maailma ovat näiltä osin muuttuneet radikaalisti omista akateemisen urani alkuvaiheista. Toki nykyisin kaikki yliopistot kirjaavat toimintaansa ohjaaviksi arvoikseen mitä kannatettavimpia arvoperiaatteita. Näitä vain on arkityössä vaikeaa seurata, kun kiire pukkaa päälle ja mitattavaa tulosta pitäisi tulla. Opettaja ja tutkija joutuukin jatkuvasti tinkimään niistä hyvän työnteon eettisistä periaatteista, jotka itse on sisäistänyt ja joita pitää tärkeänä. Ja tätä jatkuvaa ristiriitaa ei ratkaista tehostamalla toimintaa opetusteknologiaa kehittämällä ja lisäsoveltamisella, ei kiihtyvällä kokousja palaverirumballa, ei arviointien, seurannan ja kontrolloinnin vyöryllä arjessa. Ei, jotain muuta on tehtävä. Kuka kantaisi huolta ja myös vastuuta meidän pahoinvoinnistamme ja sen seurauksista innottomasta, rutiininomaisesta opetuksesta ja tutkimuksesta ja epäempaattisesta ohjauksesta? Eikö yliopiston työnantajana ja työn puitteiden tarjoana pitäisi antaa myös työntekijöilleen mahdollisuus sellaiseen eettiseen toimijuuteen, jonka he katsovat omalta kohdaltaan tärkeäksi? Humanistin työssä viihtymisen kannalta tämä on ymmärtääkseni aivan keskeisimpiä asioita. Mahdollisuus eettiseen toimijuuteen takaa työn mielekkyyden, itsemääräämisoikeuden ja kehittymisen kokemusten säilymisen. Palkka tuskin on humanisteille koskaan ollut samalla tavalla merkittävä työmotivaation lähde kuin lääkäreillä. Tietysti myös ministeriöllä ja akatemialla on roolinsa yliopistolaisten työpahoinvoinnissa: ne asettavat yliopistoille ja kaikelle akateemiselle toiminnalle ne kehykset ja vaatimukset, joihin meidän kenttätason opettajien ja tutkijoiden on vain sopeuduttava oman työhyvinvointimme uhallakin. Kirjoituksensa lopussa lääketieteen tohtori Pirjo Lindfors esittää kulttuurintutkijoita kiinnostavan ratkaisuehdotuksen lääkäreiden työpahoinvointiin. Hänen mielestään lääkäreiden olisi luovuttava kaikkivoipaisuuden uskostaan ja toimittava yhteistyössä sekä filosofien että kulttuurintutkijoiden kanssa ja otettava vielä mukaan hoitajat ja potilaatkin, jotta organisaatiokulttuuri tervehtyisi. Mikäs sen mairittelevampaa kulttuurintutkijalle, kun joku meitä arvostaa ja pyytää apuun. Paljon meillä varmasti olisikin annettavaa niin lääkäreiden kuin muidenkin työorganisaatioiden tutkimuksessa ja laajemminkin terveyden kulttuuristen aspektien soveltavassa tutkimuksessa. Ja paljon myös itsellä opittavaa. Mutta lääkäreiden auttaminen olisi kannatettavaa myös ihan itsekkäistä syistä: heihinhän humanistitkin viimekädessä turvautuvat, kun paukut on työssä kuluneet loppuun. FT Sinikka Vakimo on perinteentutkimuksen yliopistonlehtori, joka hoitaa sukupuolentutkimuksen professuuria Itä-Suomen yliopistossa. Elore 2/2011 5

6 Elore (ISSN ), vol. 18 2/2011. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_11/stark_apo.pdf] Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista Haastattelussa Satu Apo Eija Stark Professori Satu Apo on tullut tunnetuksi ennen kaikkea kerronnan tutkimuksesta sekä kansankulttuurin ilmenemismuotoja käsittelevistä tutkimuksistaan. Apolle ominta lähdeaineistoa ovat olleet sadut, Kalevala ja sen runomateriaali sekä monentyyppiset kansanelämän kuvaukset. Tutkijana hän on tiukka empiristi, mikä näkyy aineistoon vahvasti nojaavassa argumentaatiossa, olipa kyse monografiasta tai yksittäisestä artikkelista. Satu Apo siirtyi eläkkeelle alkuvuodesta 2011 ja seuraavassa hän Eloren pyynnöstä muistelee kuluneita vuosikymmeniään tutkimuksen parissa ja yliopistomaailmassa. Kirjallisuus vai kansanrunous? Helsingissä syntyneelle ja varttuneelle Satu Apolle humanistinen ala oli jo nuoresta pitäen selviö. Kotitausta oli suorastaan umpihumanistinen; perheessä harrastettiin taiteita ja ennen kaikkea kirjallisuutta laaja-alaisesti. Isäni oli äidinkielen lehtori. Hän oli opiskeluaikanaan tehnyt töitä radioteatterille, jota johti Olavi Paavolainen. Perheystäviin kuului taiteilijoita ja filosofian sytyttämiä nuorukaisia. Koska olin intohimoinen lukija, ja ainekirjoitus tuotti koulussa kehuja, suuntautuminen kirjallisuus- ja taideaineisiin tuntui selvältä jo lukiovaiheessa. Vuonna 1967 kuuden ällän ylioppilaat saivat kävellä suoraan sisään humanistiseen tiedekuntaan. Ongelmia minulle tuotti runsauden pula: joka puolella vilkkui toinen toistaan 6

7 Eija Stark: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista houkuttelevampia oppiaineita. Tartuin ensimmäiseksi lukioaikaiseen rakkauteeni, latinaan; yliopistossa se tunnettiin Rooman kirjallisuutena. Pääaineeksi seuloutui kuitenkin kotimainen kirjallisuus. Suomalainen ja vertaileva kansanrunoustiede oli hyvänä kakkosena. Oppiala ei kuitenkaan heti vakuuttanut. Kansanrunouden tutkimus vaikutti epäilyttävältä touhulta. Menin ensimmäisenä opiskelusyksynäni kuuntelemaan akateemikko Martti Haavion esitelmää sammosta. Porthaniaan pakkautunut yleisö sai tietää, että sampo oli kosminen rotaatiokone, joka oli sukua männälle, jolla Intian jumalat kirnusivat maitomerta. Päätin suorittaa kansanrunoudesta vain approbaturin. Omassa pääaineessa, kotimaisen kirjallisuuden tutkimuksessa elettiin 1960-luvun lopulla kuitenkin suvantovaihetta oppiaineen professorin pitkittyneen sairauden vuoksi. Teoreettisessa ja metodisessa keskustelussa pyöriteltiin 1940-luvun eväitä eli anglosaksista uuskritiikkiä. Uudempia tuulia edustivat Pekka Tarkan praktikumit sekä Ritva Rainion (Haavikon) kirjailijahaastatteluprojekti, johon Apo osallistui tekemällä kaksi haastattelua. Kansanrunoudentutkimus sen sijaan kihisi elämää luvulla. Populaarikulttuuri oli nostettu lailliseksi tutkimuskohteeksi; strukturalismia esiteltiin luennoilla laidasta laitaan ja antropologia oli jo noussut esiin ja lujitti jalansijaansa Suomessa Matti Kuusen johtaman oppiaineen suojissa. Väitöskirjoissa käytettiin tilastollisia menetelmiä. Niinpä unohdin kosmisen rotaatiokoneen ja ryhdyin tekemään folkloristiikan proseminaarityötäni Aku Ankan juoniaineksista, venäläisen formalismin ja sarjakuvatutkimuksen innoittamana. Jatkoin vielä laudaturiin vertailemalla unkarilaisen kansankertojan sankarisatua ja Ian Flemingin Bond-seikkailua. Tutkijanura alkoikin näyttää väistämättömältä jo varhain opintojen aikana. Opettajani reagoivat rohkaisevasti jo ennen gradua, joten väitöstyön teko tuntui luontevalta. Julkaisupyyntöjä tuli heti folkloristiikan proseminaarin jälkeen. Opinnäytteiden kautta olin päässyt maistamaan tutkimustyön riemuja ja kauhuja. Olin jäänyt koukkuun, ilmeisesti loppuiäkseni. Innostus ja laaja-alainen kiinnostus monia oppiaineita kohtaan näkyi nuoren opiskelijan maisterintutkinnon kuuden aineen valikossa. Apolle yliopisto-opettajista moni jäi mieleen virikkeiden antajana. Esikuvia olen aina kaihtanut opetuslapsen tai tietoisen epigonin rooli ei sovi vartalolleni. Matti Kuusi oli kannaltani merkittävin uusien teoreettisten näkymien avaaja. Strukturalistinen narratologia löytyi juuri hänen kursseillaan. Minulla oli ilo istua 1960-luvulla myös erinomaisten naisopettajien luennoilla: Vappu Roos piti yleisen kirjallisuustieteen peruskurssin ja Saara Lilja käsitteli runoilija Martialista. Metodologiseen maailmankuvaani vaikutti yleisen kielitieteen professori Raimo Anttila muistuttamalla, että tieteellinen tieto karttuu kahdella tavalla: löytämällä uutta ja ennen näkemätöntä mutta myös osoittamalla olemassa oleva tieto vääräksi. Kumpikin tapa on yhtä arvokas, painotti Anttila. Elore 2/2011 7

8 Eija Stark: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista Opiskelijana ja 1970-luvuilla Satu Apon yliopisto-opintojen suoritusajankohta osui yhteiskunnan murrosvaiheeseen 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Tuolloin yliopistomaailmassa vanhoja perinteitä ryhdyttiin tietoisesti kyseenalaistamaan ja rikkomaan. Helsingin yliopistossa etenkin valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat radikalisoituivat. Opiskelijat vaativat yliopiston demokratisoimista. Professorivalta haluttiin murtaa yliopistohallinnossa ensin mies ja ääni -periaatteen mukaisesti, myöhemmin kolmikantaisen hallintomallin avulla. Opiskelijajärjestöt, muiden mukana myös Siula, suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoiden ainejärjestö, olivat hyvin aktiivisia tässä. Satu Apo. Kannatin lämpimästi toverien pyrkimyksiä mutta sivusta käsin, keskittymällä opintoihini. Kohotin kuitenkin tiedostamiseni tasoa kuuntelemalla historiallisen materialismin luentoja Franzeniassa; kurssia veti Veronica Stolte-Heiskanen. Kaikkien kunnon ihmisten tavoin suoritin sosiologiasta appron. Koska sosiaalipolitiikkakin kiinnosti, tentin saman arvosanan siitäkin. Sosiaalitieteet olivat majakka, jonka avulla suunnistettiin kohti parempaa tulevaisuutta, myös tieteenteossa. Sosiologian metodeja pidettiin esikuvallisina. Erik Allardt ja Antti Eskola olivat humanistienkin kunnioittamia guruja. Klaus Mäkelän luotsaama Alkoholitutkimussäätiö oli tieteellinen Camelot; pienelle humanistille oli suuri kunnia päästä sen kanssa tekemisiin. Omat radikaalisuuden rajat tulivat Apolla vastaan siinä, mitä voitiin pitää tieteellisenä selittämisenä. Vasemmistolaisuuteni rajat tulivat vastaan, kun uudistajat halusivat sisällyttää folkloristiikan tutkintovaatimuksiin Otto-Ville Kuusisen laajan Kalevala-esipuheen, ei tutkimushistoriallisena dokumenttina vaan parempana tutkimuksena kuin mitä meillä oli siihen asti luetettu. Aloittelevana empiristinä ilmoitin, että teksti ei vastannut nykyistä tietoamme Kalevalasta ja kansanrunoudesta. Tutkijanuralle Satu Apon kotimaisen kirjallisuuden pro gradu-työ käsitteli Väinö Linnan Pohjantähtitrilogian rakennetta, romaanitekniikkaa ja kertojan roolia. Työ valmistui vuonna 1971, mutta sen keskeiskäsitteet olivat suomalaisittain ajateltuna jo hyvin 80-lukulaisia. Syynä tähän oli kerronnan tutkimuksessa jo 1960-luvun lopulla alkanut paradigman muutos. Anglosaksinen kerronnan tutkimus oli edennyt kiinnostavaan vaiheeseen 1960-luvun alkaessa, jo ennen strukturalismin esiinmarssia. Kohteena oli kerrontatekniikka eli sen selvittäminen, miten kirjailija oli rakentanut romaanitekstinsä, ja millä keinoin Elore 2/2011 8

9 Eija Stark: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista hän välitti lukijalle omaa tulkintaansa kertomuksestaan. Otin tukea Wayne C. Boothin maineikkaasta opuksesta The Rhetoric of Fiction ja kävin Pohjantähden kimppuun. Romaani sopi aloittelevan narratologin kohteeksi, koska sen kerrontatekniikka oli hyvin perinteinen. Sosiolingvistit tarkoitan erityisesti William Labovia ja Joshua Waletzkya käsittelivät samoja kysymyksiä 60-luvun lopulla tutkiessaan suullista kokemuskerrontaa. Heidän analyysimallinsa rantautui suomalaiseen folkloristiikkaan 1980-luvulla. Nuorta tutkijaa teoria puhutteli vahvasti. Saduntutkimuksen Apo löysi sitä kautta, että kiinnostui Vladimir Proppin ja kumppaneiden teoriasta. Kriittisenä henkenä aloin epäillä Proppin kuuluisan juonikaavan yleistettävyyttä ja vähitellen koko kaavan logiikkaa. Halusin testata asiaa konkreettisten kansansatutallenteiden avulla. Tähän tarjoutui ensimmäinen tilaisuus, kun selvittelin Marina Takalon satujen, legendojen ja uskomustarinoiden rakenteita Juha Pentikäisen tutkimusapulaisena 1970-luvun alussa. Työ satujen parissa johti Eero Tarastin vetämään strukturalismiryhmään, joka oli kiinnostunut etenkin Claude Lévi-Straussin ajattelusta. Kirjallisuustieteissä strukturalistien kovin kortti oli Roland Barthes. Ryhmä julkaisi vuonna 1974 teoksen Strukturalismia, semiotiikkaa, poetiikkaa. Apon mukaan tuolloin sovelletun strukturalismin anti heijastui omaan tapaan tehdä tutkimusta myöhemminkin. Osa strukturalisteista oli kiinnostunut suhteuttamaan kertomusten rakenteita kulttuurin sosiaalisiin ja taloudellisiin rakenteisiin. Homologian tai isomorfian löytyminen koettiin merkittäväksi. Itselläni kontekstuaalinen analyysi sai tätä kautta uutta potkua. Muistelin näitä virityksiä tehdessäni väitöstyötäni kansansaduista mutta myös aloitellessani viinatutkimustani 80-luvun lopulla. Lopullinen valinta folkloristiikan ja kirjallisuuden tutkimuksen välillä oli lopulta helppo, sillä alkujaan Volter Kilvestä suunniteltu väitöskirja-aihe sai väistyä saduntutkimuksen tieltä. Turun yliopiston folkloristiikan assistenttina Satu Apo aloitti 1976, jonka ohessa väitöstutkimus alkoi muotoutua. Toisin kuin proppilaisen teorian johtaminen satujen tutkimiseen, kognitiiviset käsitteet löytyivät halusta kuvata jäsentyneellä tavalla vanhan kansan alkoholiin liittyvää ajattelua. Teoria ja käsitteistö, jolla opiskeluaikoinani kuvattiin perinteen kollektiivista ulottuvuutta kollektiivitraditio, traditiodominantti, stereotypia, teema tai uskomus vastasivat mielestäni huonosti niihin kysymyksiin, joista olin kiinnostunut. Sen sijaan kognitiopsykologia ja lingvistiikka tarjosivat malleja ihmisten käyttämistä tietorakenteista. Antropologit ja muut kulttuurin tutkijat Turussa etenkin Matti Kamppinen alkoivat pakata näihin muotteihin myös tietoa, jota he olivat tuottaneet analysoimalla erityyppisiä lähdetekstejä, muitakin kuin kertomuksia. Seurasin kognitiivisten käsitteiden käytössä siis esimerkkiä. Elore 2/2011 9

10 Eija Stark: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista Tutkijan moniulotteisuus Yksi Satu Apon tutkimusintresseistä on ollut vanha suomalainen maalaisyhteisö ja sen sosiaalisten suhteiden hierarkiat. Etenkin agraarista sukupuolijärjestelmää tavalla tai toisella käsittelevissä artikkeleissa tai tutkimuksissa Apon Naisen väki -teosta on siteerattu paljon yli oppiainerajojen. Naisen asemaan liittyvät historialliset prosessit Apoa alkoivat kiinnostaa jo väitöskirja teon aikana 1980-luvulla: kansansaduissa naisen osa ja paikka ovat vahvasti esillä. Koska maalaisnaisia ja -perhettä koskevaa tutkimusta oli tuolloin kovin niukasti saatavilla, menin historiaan kaunokirjallisuuden kautta. Selvittelin Seitsemän veljeksen antamaa kuvaa sukupuolten suhteista työskennellessäni 1980-luvulla pohjoismaisessa Folklore och litteratur -projektissa, jota veti Nordiska Museet n kansanperinnekokoelmista vastaava johtaja Ebbe Schön. Myös pohjoismaisen naiskirjallisuuden historia -hanke vei minut sukupuolikysymysten äärelle. Suomen osuus tehtiin Maria-Liisa Nevalan johdolla. Kirjoitin yleisesityksen naisia käsittelevästä ja naislaulajien osaamasta kalevalamittaisesta runoudesta projektin julkaisemaan Sain roolin johon en mahdu. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja.suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Naislinjalla pysyttelin myös toimiessani Aili Nenolan johtaman Kulttuuri, perinne ja sukupuoli -projektin johtoryhmässä. Myöhemmin kiinnostus laajeni tyttöihin ja heidän asemaansa maalaisperheissä. Tähän tarjosi näkymän Satasärmäinen nainen -elämäkertakilpailun (1991) sato. Apo ryhtyi tarkastelemaan tyttöihin ja nuoriin naimattomiin naisiin liittyviä kulttuurisia malleja historiallisesta näkökulmasta käsin. Myös eurooppalaisia satuklassikoita, ns. prinsessasatuja, joita kehitteli omien naiskäsityksiensä mukaan meillä Suomessa Zacharias Topelius, Apo on analysoinut historiallisesta perspektiivistä käsin. Apon genustutkimuksista puhuttaessa ei voi olla mainitsematta suurta huomiota saanutta väki-käsitettä. Naistutkimuksessa ja muussakin kulttuurintutkimuksessa oltiin 1980-luvulla hyvin kiinnostuneita seksuaalisuudesta ja ruumiillisuudesta. Kaikki folkloristit tiesivät, että kansanperinne on tällä alueella erityisen rikasta. Teema oli itse asiassa korkattu jo edellisellä vuosikymmenellä, jolloin kaadettiin julkaisutabuja esimerkiksi Isojen poikien laulukirjalla (toim. Otso I. Hipiäinen). Nyt oli naisten vuoro. Esimerkkejä väki-käsitteen merkityksistä ja käytöistä löytyi magian tutkimuksen traditiosta. Toivo Vuorelan klassikko Paha silmä suomalaisen kansanperinteen valossa oli hyvä ensiapupakkaus. Naisen väki vilahti myös Matti Sarmelan tekstissä. Kansainvälisessä sukupuolentutkimuksessa nousi esiin yhä rohkeampia teorioita, esimerkkinä Hélenè Cixous n tai Thomas Laqueurin näkemykset. Niinpä tulkitsin naisen väkeä myös oman pääni mukaan. Väki-käsite oli kansanomaisen ajattelun yksi representaatio. Viinan voima -tutkimuksessa (2001) olikin mahdollista yhdistää monia siihenastisia kiinnostuksen kohteita: kansanomaista alkoholin käyttöä ja siihen liittyviä käsityksiä, suomalaista agraarikulttuuria sekä erilaisia folkloreaineistoja. Ominaista Viinan voimalle on aineistojen tiukka sitominen yhteiskuntahistoriaan. Heräsin historiallisten kontekstien olemassaoloon jo väitöskirjaa tehdessäni. Työskentelin tuolloin Turun folkloristiikan oppiaineessa, jossa painotettiin vahvasti Elore 2/

11 Eija Stark: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista kenttätyötä. Niinpä kontekstista puhuttiin jatkuvasti. Lauri Honko jaksoi vuodesta toiseen painottaa, että hyvää folkloristista tutkimusta oli (miltei) mahdotonta tehdä ilman tutkijan ja informantin yhteistyötä; tämän oli oltava myös pitkäkestoista. Kuten tunnettua, kansansadut ovat SKS:n kansanrunousarkistossa tallenteina, jotka vaikenevat kertojastaan, ainakin antropologisessa mielessä. Honko opetti, että tällaiset tekstit ovat tyhjiä merkityksistä. Kieltäydyin uskomasta tätä. Jos kertojaan kytkeytyviä konteksteja ei voida tavoittaa, tutkija voi aina sijoittaa arkistotekstit muihin yhteyksiin ja saada tällä tavoin aineistonsa keskustelemaan historiantutkimuksen tuottaman tiedon kanssa. Siihen, mitä konteksteja ryhdyin rakentelemaan, vaikuttivat muistumat tietyistä strukturalismin suuntauksista, jotka vertailivat kertomuksen rakenteita yhteiskunnallisiin tai yhteisöllisiin rakenteisiin. Tällaisia strukturalisteja olivat esimerkiksi Lucien Goldmann ja Claude Lévi-Strauss. Käytin samaa asetelmaa Viinan voimassa. Työskennellessäni Turussa Alkoholitutkimussäätiön sopimustutkijana otin lusikan kauniiseen käteen ja ryhdyin syventämään Suomen historian tuntemustani istumalla muun muassa Pentti Virrankosken taloushistorian luennoilla. Lukuelämyksistä merkittävimmät syntyivät uuden ruotsalaisen perhehistorian äärellä. Kolmas elämä Satu Apo siirtyi eläkkeelle Eläkepäivillä olossa mukavinta on ollut se, että on saanut tehdä asioita oman aikataulun mukaan. Työn alla on parhaillaan yksi väitöskirjan esitarkastus, mutta pääasiassa saa keskittyä siihen, mistä eniten pitää eli tutkimiseen. Tällä hetkellä hän tutkii Aleksis Kiven tuotantoa, osana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran organisoimaa klassikkokirjailijoiden kriittisten editioiden toimittamista, joka on aloitettu Aleksis Kivestä Jyrki Nummen johdolla. Olen mukana Kiven Kullervon toimitustyössä. Olen laatinut selvityksen Kiven draaman suhteesta Lönnrotin Kullervoon. Tätä tehdessä avautuikin uusia näkymiä Kalevalan ja suomalaisen mytologian vastaanottoon, joka oli herkullisen ristiriitaista. Tutkimukseen keskittymisen lisäksi toinen mukava kokemus eläkeläisyydestä on ollut se, että kuntoilu maistuu makealta. Jatkossa professori emerita aikoo katsella, mitä muuta kivaa kolmannella elämälle on tarjota, jos terveys kestää. Folkloristiikan tulevaisuuden näkymät kuitenkin huolettavat, ja toiveena on aikojen ja tiedepoliittisten trendien muuttuminen nykyisestä. Humanistisia ohjelmia karsitaan vetoamalla taloudellisiin syihin ja hyötynäkökohtiin. Sivistys näkyy menettäneen itseisarvonsa. Suomalaisilla on kuitenkin oikeus saada tutkittua tietoa omasta kulttuuristaan. Folkloristien työt herättävät jatkuvasti kiinnostusta sekä mediassa että lukijoiden keskuudessa. Kansankulttuuriin kohdistuvan tutkimuksen ja opetuksen ajaminen alas on myös demokratian polkemista. Nuorelle tutkijapolvelle kokeneemmalla tekijällä on kysyttäessä esittää muutama vinkki. Ensiksikin kaikkina aikoina kannattaa etsiä painokkaita ja mielenkiintoisia tutkimusaiheita. Lisäksi kannattaa käyttää meheviä aineistoja, soveltaa ajantasaista teoriaa ja mieluimmin kehittää sitä itse. Elore 2/

12 Eija Stark: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista Teoria on empiirisessä tutkimuksessa hyvä renki mutta huono isäntä; sen ylivalta verottaa työn kiinnostavuutta, usein myös luettavuutta. Metodipuolella kannattaa valita, kehitellä tai keksiä menetelmiä, jotka ovat selkeitä ja tuottavat mielenkiintoisia tuloksia. Argumentoinnin vakuuttavuutta voi vahvistaa oman työn säälimättömällä reflektiolla. Aiheen painokkuutta ja kiinnostavuutta voi arvioida etukäteen lähiaineiden tutkijoiden ja ulkomaisten kollegojen avulla jos he ymmärtävät, mistä on kyse ja vaikuttavat uteliailta, olet vahvoilla. FT Eija Stark on tutkija Helsingin yliopiston folkloristiikan oppiaineessa. Elore 2/

13 Elore (ISSN ), vol. 18 2/2011. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_11/andersen.pdf] It is storytelling like in the old days when I narrate Nostalgia and authenticity in contemporary oral storytelling in Denmark 1 Lene Andersen A new interest in oral storytelling has emerged in Denmark over the last 20 years. Performances of oral storytelling take place in cafes and libraries. There are courses where the participants are taught how to tell a story; there are storytelling circles where storytellers practice storytelling together, and books are published with instructions on how to tell a story. Storytelling festivals where storytellers perform stories are regularly arranged. Every Whitsun, the seventh Sunday after Easter, a story telling festival is held in Lejre in the middle of the island of Zealand in Denmark. It takes place in an open-air museum called The Land of the Legends, which was known until 2009 as the Centre for Historical-Archaeological Research and Communication. 2 1 In 2010 I participated the Folklore Fellows Summer School in Lammi where I benefited from discussing the content of the current article with fellow scholars from Finland and around the world. I would like to thank the working group and teachers, professor Pekka Hakamies and professor Ulf Palmenfelt, for sharing their knowledge and inspiration. This article is a revised version of an article published in the Danish peer-reviewed journal Kulturstudier 2011:2 under the title At ændre nutiden gennem fortiden - mundtlig historiefortælling i Danmark. 2 Prior to my study, the new interest in storytelling has not been a subject of research in Denmark. A similar interest in this kind of oral storytelling can be found in neighbouring countries like Norway, Sweden, Germany and England as well as in the USA. In those countries too, research in this field seems to be relatively scarce so far. The new interest in storytelling also appears in some places in Finland; Nordiska röster is an example: Editor/148/files/StorySlam-broschyr% pdf 13

14 Lene Andersen: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista The storytellers perform their stories all over the museum area, for example at the evocative Sacrificial Bog where the audience look down at sacrificed carcasses while listening to ancient heroic legends. Alternatively, the listeners sit around a fire in a reconstructed Iron Age house while a storyteller tells his story. Other storytellers perform in big circus tents pitched around the area of the museum. Walking around, you notice volunteers and museum staff dressed in historical costumes, for example from the Iron Age or the nineteenth century. The past is present in the physical space in the form of the historical surroundings, as well as in the narrative space when storytellers tell stories set in former times. To sum up, at the storytelling festival you get the impression that storytelling has a connection to the past. But to which period? I visited the storytelling festival for the first time in 2008 and, in a reconstructed house at the Iron Age village, I heard a storyteller narrate stories about Christian priests. The stories bore a resemblance to traditional legends told by Danish peasants in the nineteenth century. As a result I began to wonder about this blending of periods and to consider the meanings the contemporary storytellers associated with the past. Obviously, the storytellers who arranged the festival did not find it important that the stories should match the historical period of the setting. Later I have talked to several storytellers about the event, and explained my surprise at this anachronism. The storytellers were themselves very surprised to hear that I found such issues relevant at all; they had never given the subject any thought. At the same time, it is evident that the past has significance in relation to oral storytelling in Denmark today. References to the past often occur in relation to storytelling performances, and when storytellers write and talk about story telling. As the anachronism of narrating stories about Christian priests in an Iron Age setting shows, some details of the past are not considered important. The storytellers create their own interpretations of the past, and to a certain degree this past differs from the account of the past that professional historians and similar scholars would give on the basis of the critical examination of historical sources. This triggered a curiosity about the subject that became the starting point for a research project on the meanings of the past in oral storytelling in contemporary Denmark. Since there have hitherto been no investigations of contemporary oral storytelling in Denmark, I conducted fieldwork on the Danish island of Zealand in the autumn of 2008 and the spring of 2009, interviewing 15 storytellers aged My article focuses on the storytellers own accounts of their storytelling, and the study primarily draws on these interviews. I also participated in a one-week storytelling course, and observed storytelling performances in cafes, libraries, lecture rooms, museums, parks and other places where stories are told. In addition, I have familiarized myself with storytellers instruction books, browsed through storytellers websites and subscribed to a mailing list where storytellers share knowledge. Among the 15 interviewed storytellers were four participants in the storytelling course newcomers to the storytelling milieu. In comparison, other storytellers interviewed make a living out of story telling and have identified themselves as storytellers for almost 20 years. In this article, it has not been relevant to distinguish Elore 2/

15 Lene Andersen: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista between professionals and amateurs. The storytellers interviewed are not necessarily representative of the storytelling milieu, and the storytellers are just as varied as all other human beings. Nevertheless, when their statements and conduct are observed, some common features emerge. The aim of this article is to point out some of these common features and tendencies. People tell stories every day and all the time, but this study is not about the spontaneous storytelling of everyday life. In this context the term oral storytelling refers to the activities of storytellers who, without the use of any manuscript, perform a prepared story live in front of an audience. In Denmark, storytelling performances may take place in several different public places. Typically, the events are advertised on the Internet, in newspapers or perhaps by posters in the public domain, just as public talks and theatrical performances are advertised. Often an admission fee is paid at the public events. In addition, closed events are held, for example at schools, firms, associations or at private gatherings. Sometimes storytellers perform alone, sometimes several storytellers perform together and take turns narrating. Some storytellers narrate anecdotes, while others prefer to tell one long story that may last over an hour without interruptions. This study will not examine the stories that the storytellers perform. Suffice it to say that a few storytellers specialize in subjects like Norse mythology, Bible stories or narratives of personal experience. Generally, it is characteristic of storytellers that they have a varied repertoire of stories and genres. They may for example tell myths, legends, folk/fairy tales, stories of their own invention, stories of personal experience, stories from fiction or from the Bible. With a single exception, all the storytellers interviewed had some kind of historical stories in their repertoire. These could be tales collected by folklorists or created by writers in the nineteenth century, or stories from Norse mythology. History and nostalgia Nostalgia and authenticity are the focal points of this study of storytellers use of the past. Both concepts have been assigned a variety of meanings and values throughout the ages. The term nostalgia is often used dismissively. The American political scientist Kimberly Smith writes that Americans have learned to mistrust their positive notions of the past and dismiss them with an ironic attitude out of fear of being accused of nostalgia (Smith 2000, 505). Similarly, the Russian/ American literary scholar Svetlana Boym points out that nostalgia is a bad word and that people find it insulting to be accused of it (Boym 2001, XIV). Nostalgia is a difficult research area because the field has been and to a certain degree perhaps still is associated with negative value and prejudice. The meaning of the concept must be clarified before one analyses nostalgic elements in the storytellers accounts of the past. The aim of this study is not to dismiss the storytellers nostal gic notions of the past, but to understand their meanings. Elore 2/

16 Lene Andersen: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista Storytelling festival in the archeological open air museum called Land of Legends in Lejre on the island Zealand of Denmark. At the festival, storytelling is placed in historical surroundings; however, this is not a manifestation that the storytellers aim at reconstructing a historical situation. Here we see an illustration of a storyteller in the potters workshop in the reconstructed Iron Age village narrating legends about Christian priests. Anachronisms like that are not assigned any importance by contemporary oral storytellers. (Photograph: Danish Folklore Archives, 2008). In order to comprehend nostalgic attitudes towards the past, it is relevant to take a look at the more wide-ranging concept of history as such. The American historian David Lowenthal characterizes history as protean: What it is, what people think it should be, and how it is told and heard all depend on perspectives peculiar to particular times and places (Lowenthal 1996b: 105). The writing of history always involves an interpretation. The training of professional historians at the universities involves learning how to choose relevant historical documents and investigate them critically, subsequently producing an account of how events in the past were played out. In the often-quoted phrase of the German historian Leopold von Ranke ( ), the ideal for historians has been to present how it really was in the past without letting one s own opinion influence one s work (Iggers 1973, 459). Today, historians acknowledge that in practice, complete objectivity is impossible to achieve. The writing of history always involves an interpretation. Still, most historians believe that through their work they may produce stories that are relatively close to history as it was once enacted (Lowenthal 1996, ). Elore 2/

17 Lene Andersen: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista Images of people gathered around a campfire in the past often occur among contemporary storytellers. At the storytelling festival in Lejre the audience is given the opportunity to sit around a campfire in reconstructed Iron Age houses while listening to storytelling. (Photograph: Land of Legends, 2004). However, professional historians are not the only people who write and talk about history. Everyone talks about the past to a greater or lesser extent either at a personal level or in a broader perspec tive. Everyone looks at history through certain spectacles, and sometimes the spectacles are rose-coloured and the past is presented in a favourable light. This is what we called nostalgia. If the concept of nostalgia is scrutinized it becomes clear that it is a field filled with different interests, perceptions and feelings (Johannisson 2001, 161). Nostalgia as a concept derives from the Greek words nostos, return home, and algos, meaning pain, ache or longing. The word was first used by the Swiss doctor Johannes Hofer ( ), who wanted to describe the homesickness of Swiss soldiers in Leaving their homeland to go to war, some of the soldiers fell ill. The symptoms of the illness included melancholia, insomnia, anorexia, fever, nervousness and mental illness, and in severe cases it could lead to attempted suicide and death (Wolf-Knuts 2000, 183; Smith 2000, 509f). Nostalgia was characterized by emotions of homesickness that were so strong that the body was overpowered by them. Nostalgia was literally a physical illness, and after death the doctor could record somatic symptoms like an infected or broken heart, or lungs that had grown together in a strange way (Johannisson 2001, ). Cases of Elore 2/

18 Lene Andersen: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista nostalgia were recorded among soldiers in the seventeenth and eighteenth centuries, and until the end of the nineteenth century. In the nineteenth century psychologists and physicians diagnosed nostalgia in immigrant servants, factory workers and other kinds of former rural residents who had moved in the process of industrialization and modernization. At the beginning of the twentieth century physicians ceased diagnosing cases of nostalgia. The concept of nostalgia was redefined as an emotion rather than a physical disease, synonymous with an extreme degree of homesickness. In other words, a shift in meaning occurred so that the concept was removed from the initial spatial dimension (longing for another place) into a time-related dimension (longing for a former time). The nostalgic person had not necessarily experienced the wished-for time himself or herself; it was only imagined to be a better time (Johannisson 2001, 8; Smith 2000, 512). The historians Malcolm Chase and Christopher Shaw conclude: Our present usage of the word is therefore distinctly modern and metaphorical. The home we miss is no longer a geographically defined place but rather a state of mind (Chase & Shaw 1989, 1). Malcolm Chase and Christopher Shaw were part of a new wave of interest in nostalgia. In the 1980s and at the beginning of the 1990s a new focus on nostalgia evolved, this time not among physicians but among historians. This was linked with the emergent discussion of the lack of historical aware ness and historical relativism. In this context nostalgia was considered to be a kind of falsification of history, and as such appeared to be a threat to historiography in the eyes of historians (Johan nisson 2001, 27 28). In 1989, Malcolm Chase and Christopher Shaw stated: Of all the ways of using history, nostalgia is the most general, looks the most innocent, and is perhaps the most dangerous (Chase & Shaw 1989, 1). In the same anthology, the historian David Lowenthal commented: Just as nostalgia shed its seventeenth-century scientific skin to become a nineteenth-century symptom of social rather than medical malaise, so within the last few years has it lost its innocence and become a social pariah (Lowenthal 1989, 18). Nostalgia was viewed as a cultural disease of modern society, and was considered a response to modernization. Nostalgic notions of the past have also been associated with contemporary oral storytelling. In an article from 1986, the folklorist Kay Stone writes of storytelling in North America: Few urban tellers have been aware of the dynamics of oral telling beyond nostalgically sentimental notions of quaint old peasants sitting beside glowing fires (Stone 1986, 20). Kay Stone categorizes contemporary storytellers notions of the past as nostalgia inasmuch as she finds them inadequate in the light of the scientifically documented history of oral storytelling. Recently, scholars have tried to re-evaluate the concept and to take a more valueneutral view of nostalgia. To cite an example, the American anthropologist Ray Cashman has introduced the con cept of critical nostalgia. Nostalgic behaviour, as when Elore 2/

19 Lene Andersen: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista members of a Northern Irish community preserved and displayed local material culture, can lead to reflection on the present-day way of life. In this way, nostalgia can put the present into perspective and be used critically as part of the pro cess of setting goals for the future (Cashman 2006). Likewise, Svetlana Boym mentions that nostalgia does not necessarily end in retrogressive inactivity; on the contrary, nostalgia may moti vate action. Fantasies of the past determined by needs of the present have a direct impact on realities of the future. Consideration of the future makes us take responsibility for our nostalgic tales (Boym 2001, XVI ). It is a striking feature that when people are nostalgic they often omit undesirable elements and emphasize positive aspects of the past. David Lowenthal argues in his book The past is a foreign country that the most compelling motive for altering the past is a wish to change the present (Lowen thal 1985 [1999], 27). Inspired by Lowenthal s thesis that people often change the past out of a wish to change the present, it seems relevant to scrutinize the meaning behind some of the storytellers nostalgic accounts of storytelling in the past in order to understand the new interest in storytelling. With a value-neutral approach to nostalgia as the goal, I want to look deeper into the storytellers nostalgic view of story telling in the past. The aim is to understand how the storytellers notions and use of the past are meaningful to them. Asking the informants to describe their nostalgic images of the past turned out to be a way of gaining insight into the storytellers intentions, hopes and dreams with regard to story telling. As the article will show, the past is used as a counter-image to modern life and makes it easier to talk about the wishes and values attached to storytelling. The storytellers accounts of the past have another purpose than those of historians, for instance. The comparison shows that the storytellers main ambition does not seem to be to make reliable statements about the past, but rather to demarcate an alternative, better world. Their accounts of the past should therefore not be judged by the criteria one would apply to a scholarly account of the past based by a historian or other specialist on the scrutiny of historical sources. Gathered around a fire. Nostalgic images of storytelling in the past Today, when they advertise oral storytelling, the storytellers often emphasize the ancient historical roots of oral storytelling. To mention just one illustrative example, the storyteller Bettina Jacobsen writes on her website: Down through all the ages people have told stories. Some believe that we developed language simply to be able to narrate. 3 She links herself and her own storytelling practice with history by stating: It is storytelling like in the old days when I narrate. 4 With this wording she suggests that potential listeners can expect authentic experiences as in the old Elore 2/

20 Lene Andersen: Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista Two storytellers tell stories in the Sacrificial Bog of the Land of Legends (an archeological open air museum). In the background, the skulls of sacrificed animals stick up from the bog that is greened by algae. Their story is about Bjowulf; the Swedish legendary hero that went to Denmark in order to help King Roar of the Danes to fight the troll Grendel who lived in a bog. Their story is based on a lay that was invented by an English bard in the 8th Century. The manuscript is today preserved at the British Museum in London. And then it is preserved maybe even more importantly by all those who are getting it told, the storytellers write on their homepage. (Photograph: Danish Folklore Archives, 2009). days if they engage her to tell stories. Her use of the phrases down through all the ages and in the old days is imprecise about the period she is referring to. This is characteristic of the way today s storytellers talk about the past. The understanding of the past that underlies such statements can be illuminated by the historian David Lowenthal s metaphor of the past as a foreign country. He asks rhetorically: But if the past is indeed a foreign country, is it not many lands rather than one? Like any place abroad, each past is unique as unlike others as it is unlike the present. He answers:...the whole past departs from the present, just as all alien lands are unlike our own (Lowenthal 1996, 211). The storytellers do not focus on the distinctions between different historical periods, but view the past as a unified whole. During interviews, they use terms like in the old days, since the begin ning of time, in former times, in the course of time, Elore 2/

Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian

Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian Elore (ISSN 1456-3010), vol. 18 2/2011. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/2_11/stark.pdf] Kansankulttuurin tutkiminen on demokratian vaalimista Haastattelussa

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Competitiveness with user and customer experience

Competitiveness with user and customer experience Competitiveness with user and customer experience MPD Workshop 10.6.2015 Results of the group works Eija Kaasinen VTT Technical Research Centre of Finland Group work In pairs: Discuss the ideas you have

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Building meanings for child s craft process and play by storycrafting

Building meanings for child s craft process and play by storycrafting Building meanings for child s craft process and play by storycrafting Aerila Juli Anna Rönkkö Marja Leena Yliverronen Virpi University of Turku Department of Teacher Education in Rauma 26th ICCP World

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa FT Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yleinen historia Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten Akatemiaklubi

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF - Are you searching for Lakimies Books? Now, you will be happy that at this time Lakimies PDF is available at our online library. With our complete

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi.

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. SOSIAALINEN MEDIA Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. FACEBOOK Facebook mahdollistaa useiden erilaisten Social plugins -toimintojen

Lisätiedot

-seminaari 24.4.2013

-seminaari 24.4.2013 -seminaari 24.4.2013 OHJELMA 24.4.2013 Sanomatalo 15.00 Seminaarin avaus, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Harri Länsipuro 15.05 Tervetuliaissanat Sanomatalon puolesta toimituspäällikkö Antero Mukka

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi

Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus. Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Johdatus tutkimustyöhön -luento: Kirjallisuuskatsaus Arto Lanamäki, 2015 arto.lanamaki@oulu.fi + Osa 1: Tarina yhdestä pitkästä kirjallisuuskatsausprojektista + Miten tämä artikkeli syntyi? Artikkeli

Lisätiedot

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op Markus Norrena Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Kotitehtävä 6, toteuttakaa alla olevan luokka ja attribuutit (muuttujat) Huom!

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä

Lisätiedot

Miksi mobiilioppiminen?

Miksi mobiilioppiminen? we mobilize change Miksi mobiilioppiminen? Pääsy Metodi Tulos Työryhmät Rajallinen Intensiiviset 1-2 päivää, sitten unohdus Vaihteleva Kasvokkain tapahtuva ohjaaminen Rajallinen Henkilökohtainen kouluttaja

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa

Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa Yhdessä tekemällä kaikkien työpanos käyttöön seminaari Pohjois-Savon ELY-keskus, Juha Kaipiainen, strategiapäällikkö, vs. yksikön päällikkö 22.2.2011

Lisätiedot

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009

FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 FAKE GOLD portfolio OLLIPEKKA KANGAS 2009 Ollipekka Kangas in short Ollipekka Kangas was born in 1965 in Riihimäki. He graduated as art teacher in 1997 and Master of Arts two years later from the University

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla. 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti

Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla. 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Kestävä kehitys - Lupa toimia eri tavalla 2013 20.9. Naantali Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija vai First Impression Manager?

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE Päivi Helakallio Coordinator Suvanto ry Edinburgh 6-9.9.2015 SUVANTO RYHMÄ (GROUP) Suvanto group started operating in April 2009. Workers of Kinapori

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

==>Download: Lakimies PDF ebook By Allan Särkilahti

==>Download: Lakimies PDF ebook By Allan Särkilahti Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook By Allan Särkilahti Lakimies PDF By Allan Särkilahti - Are you searching for Lakimies pdf Books? Now, you will be happy that Lakimies PDF is available at our

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Experience. MAGIC the way it was meant to be Experienced!

Experience. MAGIC the way it was meant to be Experienced! TAIKURI RAY EDEN Ray Eden aloitti taikuuden kuudentoista (16) vuoden ikäisenä kotikaupungissaan Woosterissa, Yhdysvaltojen Ohiossa. Pian, luettuaan yksinkertaisia taikakirjoja, hän alkoi esiintyä lasten

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress. BLOGIN LUOMINEN Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.org) Myös http://blogspot.com on ilmainen ja helppokäyttöinen

Lisätiedot

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan?

Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Hyppy tulevaisuuteen millaista osaamista tarvitaan? Menestyjäksi elinikäisellä oppimisella webinaari 12.12.2011 Johanna Ollila, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? MITEN

Lisätiedot

The fairy had beautiful long hair which swayed. Keijulla oli kauniit pitkät hiukset, joita tuuli hiljaa

The fairy had beautiful long hair which swayed. Keijulla oli kauniit pitkät hiukset, joita tuuli hiljaa Keijulla oli kauniit pitkät hiukset, joita tuuli hiljaa heilutti. Ja hiuksissa olevat sata pientä tiukua helisivät hennosti. Karhu ja hirvi kääntelivät päätään puolelta toiselle ja ihastelivat keijua.

Lisätiedot

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki

Enhancing our Heritage Toolkit. Työkalupakki Enhancing our Heritage Toolkit Työkalupakki Hoito- ja käyttösuunnitelmien i vaikuttavuuden arviointia i EoH yleistä Arviointivälineitä i i i äja prosesseja kehitetty khi kohdevastaavien kanssa (alunperin

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot