Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2008"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2008

2 Tilaa Migreeniyhdistyksestä tai puh Lasten päänsäryt Nuorten päänsäryt Esitteitä: 20 kpl 5 50 kpl kpl 15 Sarjoittainen päänsärky Oli se niin sääli, kun Jesse oikein kovasti odotti kaverin synttäreitä, ja meno estyi migreenikohtauksen takia. Naisten migreeni Joskus särkee vähän, joskus enemmän, joskus tosi kovaa enkä useinkaan tiedä miksi. Migreenin estohoito Migreeni on kohtauksellinen päänsärky, joka voi invalidisoida täydellisesti. Kivun lisäksi kohtaukseen liittyy oksentelua ja mahdollisesti nestehukka. Potilaan täytyy päästä pitkälleen ja hän hyötyy viileästä, pimeästä ja hiljaisesta ympäristöstä. Hortonin neuralgia eli sarjoittainen päänsärky on lyhytkestoinen, usein toistuva erittäin kova kipukohtaus, jonka aikana potilas ei voi pysyä paikoillaan. Basilaarityyppisessä migreenissä ensisijaisia ovat kohtausta ennakoivat puheen mongerrus ja tasapainohäiriöt sekä kohtauksen aikainen oksentaminen. Kohtaukseen ei aina liity kipua. Hemipleginen migreeni on päänsärkysairaus, johon voi liittyä osittainen halvaantuminen. Suomen Migreeniyhdistys ry Suomen Migreeniseura Suomen MSD Oy Tämän passin omistaja sairastaa sairautta, joka aiheuttaa voimakasta kipua ja voi aiheuttaa puheen epäselvyyttä ja/tai tasapainohäiriöitä. Jos passin haltijan tajunnan taso on laskenut, toimita hänet välittömästi sairaalahoitoon. Katso lisää ohjeita passin sisältä. migreeni jännityspäänsärky sarjoittainen päänsärky kolmoishermosärky migreeni jännityspäänsärky sarjoittainen päänsä aivorunkomigreeni halvausoireinen migreeni kolmoishermosärky aivorunkomigreeni halvausoireinen mig Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin kuin tulikuuma hiilihanko. En voi olla paikallani. Joskus kävelen edestakaisin, joskus istun tuolissa ja keinun eteen ja taakse. Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. Sopiva estolääke ei ihan ensimmäisellä yrittämällä osunut kohdalle, mutta oli se hieno juttu, kun se sitten löytyi! Aurinkolippoja: 8,50 postitettuna, lisäksi käsittelykulut 4,50

3 Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Puhelin: Sähköposti: Toimisto avoinna ma pe klo 10 14, heinäkuussa suljettu. Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki , Projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi (projekti päättyy ) , Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo , Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p , arkisin klo Hallitus Sirpa Asko-Seljavaara, puheenjohtaja Jukka Arajärvi, Espoo Hanna Harno, Espoo Birgitta Huurre, Turku Päivi Hölttä, Helsinki Hilkka Kettinen, Turku Riitta Nikulainen, Imatra Rita Pöllänen, Vantaa Anneli Kiljunen, Lappeenranta (varajäsen) Marja-Leena Kinnunen, Oulu (varajäsen) Jäsenmaksu Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Vuoden 2007 jäsenmaksu oli 19. Vuoden 2008 jäsenmaksu päätetään vuosikokouksessa Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Ky, Paino: Mynäprint Oy, ISSN: Kansikuva: Joel Nakamura, Merckin kokoelmat. Päänsärky 1/2008:n postitusta tukee MSD Finland Oy. Sisältö Päänsärky-lehti Yhteystiedot 4... Puheenjohtajan palsta 5... Uutisia meiltä ja muualta 6... Koululaisten päänsärkyä hoidetaan monin tavoin 7... Päänsärkypotilaan muistilista 8... Myös passiivinen television katselu lisää lasten unihäiriöitä 9... Hoitokäytäntöjen kirjosta yhteneväisiin käytäntöihin Kouluruokalassa syödään valikoiden Elämää kivun ehdoilla Päänsärkypotilaan esitieto- ja hoitosuunnitelmalomakkeisto Lasten / nuorten päänsärkypäiväkirja Luontaislääkkeet ja ravintolisät Poimintoja tiedemaailmasta Onko niskakipu syynä nuorten päänsärkyyn? Purentaelimistön toimintahäiriöllä on yhteys nuorten päänsärkyyn Ristiriita kovan yrittämisen ja siitä palkitsemisen välillä voi olla migreeniin sairastumisen riskitekijä Akupunktio tehoaa jännityspäänsärkyyn Yksittäin esiintyvän hemiplegisen migreenin (SHM) genetiikasta Migreeniyhdistys kehittää viestintäänsä Tapahtumakalenteri Palveluhakemisto Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

4 Käytä aivojasi, mutta älä stressaannu Tutkas eli tutkijoiden ja kansanedustajien seura järjesti tiistaina eduskunnassa mielenkiintoisen seminaarin aiheena ihminen ja teknologia. Mielestäni parhaimman esityksen piti työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müller, joka ohjaa Aivot ja työ -tutkimuskeskusta. Tohtori Müller totesi, että työkyvyn ylläpito keskittyy likaa fyysisen kunnon kohentamiseen, vaikka myös aivojen hyvinvointiin pitäisi paneutua. Tutkijat ovatkin laatineet aivojen huolto-ohjeet, joista ensimmäinen kuuluu; käytä aivojasi, sillä aivot eivät kulu käytössä ja etenkin vanhemmalla iällä aivojen aktiivinen käyttö vähentää dementiariskiä. Aivojen monipuolinen harjoittaminen, ns. aivojumppa edistää terveyttä ja työkykyä. Toinen ohje neuvoo suojaamaan aivot, mikä tarkoittaa vammojen välttämistä. Kolmanneksi aivoja tulisi myös säästää, eli tupakka, alkoholi, lääkkeet, huumeet ja ym. vahingoittavat aivoja, minkä vuoksi niitä tulisi pyrkiä välttämään. Neljäntenä ohjeena on erilaisten sairauksien hoitaminen niin, että aivoilla on mahdollisimman terve elimistö toimia. Suojaa aivosi vauriolta, älä elämyksiltä Pakkotahtinen urakkatyö, jatkuva stressi ja monien tehtävien suorittaminen yhtä aikaa rasittavat aivoja ja saattavat johtaa otsalohkojen ylirasittumiseen, univajeeseen ja lopulta työuupumukseen. Luovuus tarvitsee joskus aivorauhaa ja tämän vuoksi joulu onkin ollut otollista aikaa aivojemme lataamiseen ja olemme taas valmiita työelämän haasteisiin. Päivät pitenevät ja kevät lähestyy. Migreeni ei vau rioita aivojasi, mutta liiallinen työstressi vähentää suorituskykyäsi. Hyvää alkavaa kevättä toivottaen, Sirpa Asko-Seljavaara puheenjohtaja kansaedustaja Helsingin terveyslautakunnan vpj. Pääkirjoitus Kuva: Eduskunta 4 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

5 Uutisia meiltä ja muualta Migreeninettiin avautuvat omat sivut jäsenille Migreeniyhdistyksen jäsensivut avataan alkuvuodesta. Sivuilla on vain jäsenille tarkoitettuja palveluita. Jäsensivuilla voit nähdä omat jäsenrekisteritietosi, tehdä osoitteenmuutoksen tai täy- Näin kirjaudut jäsensivuille a. Valitse b. Mene kohtaan JÄSENSIVUT dentää tietojasi. Pidäthän erityisesti huolta, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla. Sivuilla voit myös ilmoittautua tapahtumiin, vastata kyselyihin ja vastaanottaa viestejä. c. Kirjoita kenttään Username oma jäsennumerosi. Sen löydät Päänsärky-lehden osoitekentästä tai jäsenmaksulaskusta. d. Kirjoita kenttään Password oma postinumerosi ( jäsenrekisterissä oleva postinumero) e. Paina SISÄÄN-painiketta f. Jos kirjauduit sisään ensimmäistä kertaa, käy vaihtamassa salasanasi klikkaamalla Päivitä omia tietoja -linkkiä ja täyttämällä salasanakentät. Migreeniprofiilikysely Syyskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi yli Migreeniyhdistyksen jäsentä. Uuden näköinen asia herätti mielenkiintoa Säilytä uusi salasanasi varmassa paikassa. Jos se unohtuu, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen ja pyytää että salasanasi vaihdetaan oletussalasanaksi (=postinumero). Uusi salasana lähetetään sinulle siihen sähköpostiosoitteeseen, jonka olet ilmoittanut jäsenrekisteriin. Huomaa kuitenkin, että uuden salasanan saaminen voi kestää useita päiviä, lomakausina kauemminkin. ja mielenkiintoisia ovat tuloksetkin. Suuri kiitos aktiivisuudestanne! Sairauspäiväraha hakemuksen voi tehdä verkossa Kelan asiakkaat voivat nyt täyttää sairauspäivärahahakemuksen helposti internetissä Kelan asiointipalvelussa. Palvelussa voi hakea sairauspäivärahaa ja osasairauspäivärahaa. Viime vuonna Kela sai lähes sairauspäivärahahakemusta. Noin puolessa tapauksista hakijana oli henkilöasiakas ja puolessa tapauksista työnantaja haki sairauspäivärahaa palkallisen sairausloman ajalta työntekijänsä puolesta. Ensi vuoden aikana myös työnantajat voivat hakea työntekijänsä sairauspäivärahaa sähköisesti. Kelan asiointipalvelut löytyvät osoitteesta asiointi. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Hakemusten täyttö asiointipalvelussa on helppoa, sillä palvelu ohjaa asiakasta. Lisäksi se pyrkii varmistamaan, ettei hakemukseen jää täyttämättömiä kohtia. Esimerkiksi jos asiakas on sairauslomalla tapaturman takia, palvelu ohjaa täyttämään myös sitä koskevat tiedot, jolloin Kelan ei tarvitse pyytää jälkikäteen selvitystä. Palvelussa asiakas näkee etuuden hakemiseen vaikuttavia tietoja, kuten verotuksessa vahvistetut tulonsa. Tiedon perusteella asiakas voi arvioida, kannattaako hänen hakea sairauspäivärahaa tuoreempien tulojen perusteella. Kela pyrkii saamaan yleisimpien etuuksien hakemukset verkkoon vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on, että asiakas voi halutessaan hoitaa Kela-asiansa verkossa. Nyt jo esimerkiksi opiskelija voi sairastuttuaan lakkauttaa opintotukensa sairauden ajalta ja hakea ajalle sairauspäivärahaa asiointipalvelussa. Onhan puhelimessasi ICE-numero? Oletko miettinyt miten menetellä, jos joskus vaikka kaupassa saat migreenikohtauksen, joka vie kommunikointikykysi? Kuinka sinua auttamaan tulevat ihmiset löytävät läheisen, jolle ilmoittaa? Ratkaisu tähän on matkapuhelimeen tallennettava ICE-numero. In Case of Emergency, hätätilanteessa. Tallenna joku läheisesi esim. ICE Äiti ja numero. Samaa numeroa et voi kuitenkaan tallentaa uudelleen pelkällä Äiti-nimellä. Migreeniyhdistys palvelee: Vertaistukipuhelimet Migreeniä sairastaville: keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tai Sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgiaa) sairastaville: Jos puhelin ei vastaa, jätä soittopyyntö tekstiviestillä. Myös Hemiplegistä (halvausoireista) migreeniä sairastaville: , arkisin klo 10 14, myös Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

6 Reija Mantila Terveydenhoitajaopiskelija Diakonia-ammattikorkeakoulu Arja Suikkala THM, lehtori Diakonia-ammattikorkeakoulu Koululaisten päänsärkyä hoidetaan monin tavoin Päänsärky on lapsilla yleinen vaiva. Ainoastaan vajaa 10 % lapsista ei koe kärsineensä päänsärystä koskaan. Vielä kymmenvuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä ei ole merkittävää eroa päänsäryn esiintymistiheydessä. Päänsäryn hoitokeinoista lääke on monen lapsen ensisijainen hoitomenetelmä: kolme viidestä lapsesta valitsee lääkehoidon kivunlievitykseen. Kuitenkin lääke yksinään poistaa päänsäryn kokonaan vain viidesosalta lääkettä käyttäneistä. Lapsi kuvaa useimmiten lääkkeen tehon lievittäväksi. Lapset osaavat käyttää päänsäryn hoitamisessa myös lääkkeettömiä hoitomenetelmiä. Lepo, syöminen ja juominen ovat lasten eniten käyttämät epäviralliset päänsäryn hoitomenetelmät. Virallisten lääkkeettömien hoitomenetelmien (fysioterapian, akupunktion ja biopalautehoidon) tunnettavuus lasten keskuudessa on sen sijaan vähäistä. Lasten mielestä tehokkainta hoitovastetta saadaan yhdistämällä eri hoitomenetelmiä. Päänsärky on viikoittaista joka kymmenennellä koululaisella. Joka viides lapsi kärsii päänsärystä useita kertoja kuukaudessa. Suomalaisissa tutkimuksissa päänsäryn on todettu lisääntyneen viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Kouluiässä päänsäryn esiintyvyys kasvaa. Päänsärky on myös usein syynä koulusta poissaoloon. Yli 40 % lapsista on joskus ollut poissa koulusta päänsäryn takia. Lisäksi päänsäryn on todettu hankaloittavan lapsen osallistumista harrastustoimintaan. Elämäntavat vaikuttavat päänsärkyyn Suurimmalla osalla lapsista on suositusten mukaiset elämäntavat: ruokailu on säännöllistä, vuorokauden unenmäärä on enemmän kuin kahdeksan tuntia ja liikunta on päivittäistä. Kuitenkin lähes jokainen lapsi käyttää päivittäin aikaansa television katseluun tai tietokoneella pelaamiseen. Tällä on tutkimusten mukaan yhteyttä päänsärkyyn. Sisällä vietetty aika on usein pois ulkoilusta, jolla olisi merkitystä päänsäryn ennaltaehkäisyssä. Viidesosa lapsista kokee jonkin asteista jännitystä tai pelkoa päivittäin. Stressin, jännityksen ja pelkotilojen on tutkittu aiheuttavan päänsärkyä. Päänsärky voi tutkimusten mukaan vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Päänsärkyä vähentävät hoitomenetelmät vaikutta- vat lapsen elämänlaatuun sekä lapsen mahdollisuuksiin selvitä päivittäisistä toiminnoista. Perheen säännöllisten toimintamallien ja rutiinien on todettu vaikuttavan lapsen kykyyn tulla toimeen päänsärkynsä kanssa. Perheellä on tärkeä merkitys lapsen elämänlaadun määrittelemisessä. Päänsäryn hallinta vaikuttaa myönteisesti koulussa jaksamiseen, harrastustoimintaan ja lapsen henkiseen hyvinvointiin. Tutkimukseni liittyi Suomen migreeniyhdistyksen Lapset ja päänsärky -projektiin. Projektin tarkoituksena oli kartoittaa lasten päänsäryn hoitamisessa käytettäviä hoito- ja selviytymismenetelmiä sekä näiden päänsärkyä lievittävää vaikutusta. Tutkimukseen osallistui 532 neljäsluokkalaista Espoon, Helsingin, Järvenpään ja Tuusulan alueelta. Koululaisten käyttämät hoitomenetelmät Neljäsluokkalaisella lapsella on hyvät valmiudet tunnistaa omissa elämäntavoissaan puutteita, jotka vaikuttavat päänsäryn esiintymistiheyteen. Päänsäryn hoitoon löytyy lääkehoidon lisäksi erilaisia keinoja, ja näitä keinoja sekä lasten omia kokemuksia tulisi hyödyntää. Lasten käyttämät epäviralliset hoitomenetelmät ovat pitkälti samoja kuin päänsärkyä ennaltaehkäisevät elämäntavat. Rentoutuminen, positiivisten mielikuvien käyttö, hieronta ja kylmähoito ovat osoittautuneet lasten käyttämiksi ja hyväksi koetuiksi hoitomuodoiksi. Lapset osaavat myös yhdistää eri menetelmiä ja käyttää niitä samanaikaisesti päänsärkynsä hoitamisessa. Lasten mielestä paras tapa hoitaa päänsärkyä on ottaa särkylääke ja mennä lepäämään. Tehokkaimmaksi yksittäiseksi päänsäryn hoitomenetelmäksi lapset nimesivät lepäämisen. Tutkimuksissakin on todettu levolla olevan suuri merkitys jännityspäänsäryn ja migreenin hoidossa. Lääkehoito on tarpeen voimakkaan päänsäryn hoidossa, mikäli lepo ja altistaviin tekijöihin puuttuminen eivät tehoa. Lapsen omalla roolilla päänsäryn hoidossa on tärkeä merkitys. Yli puolet lapsista pitää tärkeänä omaa osallistumistaan päänsärkynsä hoitoon. Toisaalta osa lapsista kokee aikuisen antavan turvaa päänsäryn hoitomenetelmää valittaessa. Lapsen aktivoimisen päänsärkynsä hoitoon on todettu lisäävän hoidon tehoa ja vahvistavan lapsen itsehoitovalmiuksia. Tulokset osoittavat lasten päänsäryn hoitoon löytyvän erilaisia keinoja. Näiden käyttöä ja lasten omia kokemuksia tulisi hyödyntää enemmän virallisen terveydenhuollon toiminnassa. Epävirallisten lääkkeettö mien hoitomenetelmien käyttäminen on usein lapsen perheen ja hoitohenkilökunnan vastuulla. Tutkimuksen perusteella voi- 6 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

7 Koululaist Lapsen aktivoimisen päänsärkynsä hoitoon on todettu lisäävän hoidon tehoa ja vahvistavan lapsen itsehoitovalmiuksia. daan todeta lääkkeettömien hoitomenetelmien merkitys kivunlievityksessä ja ennen kaikkea päänsärystä kärsivän lapsen elämänlaadun parantamisessa. Monipuolisesti käytettynä tai lääkehoitoon yhdistet- tynä epäviralliset lääkkeettömät hoitomenetelmät antavat parhaan tuloksen kivun lievittämisessä. Lapsen päänsäryn hoitoon voivat omalta osaltaan osallistua vanhemmat, opettajat, kouluterveydenhoitajat sekä aikuiset harrastusten parista. On tärkeää, että lapsen läheisillä on riittävästi tietoa kaikista lapsen päänsäryn hoitomenetelmistä. Lisää tietoa: Mantila, Reija & Raja-aho, Anna-Kaisa Lapsen päänsäryn hoitomenetelmät. Määrällinen tutkimus 4 luokkalaisten lasten päänsäryn hoitomenetelmien käytöstä. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Helsingin yksikkö. Saatavilla myös verkossa: kirjastot.diak.fi/opinnaytepankki. Päänsärkypotilaan muistilista Ennen vastaanottoa Lääkärin vastaanotolla Pidä päänsärkypäiväkirjaa. Päiväkirjasta saatava tieto auttaa sairauden diagnosoinnissa, hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Päiväkirjan voi tulostaa Suomen Migreeniyhdistyksen sivuilta: > julkaisut Kirjoita muistiin mitä haluat kysyä lääkäriltä, sillä vastaanotolla olo saattaa olla jännittynyt ja kysymykset unohtuvat. Kirjoita muistiin omat hoitotottumuksesi ja mahdolliset allergiat tai yliherkkyydet. Käyttämäsi lääkkeet, ravintolisät, luontaistuotteet, erityisruokavaliot tai vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat lääkärille tärkeää tietoa. Kirjoita muistiin kokemuksesi päänsärkykivuista. Päänsärkypäiväkirjaan olet jo ehkä osittain täyttänyt näitä tietoja. Tärkeää tietoa on: Millä alueella kipu esiintyy? Minkä tyyppistä kipu on? Milloin kipu alkaa onko sillä tyypillinen aikataulu? Kuinka kauan kipu kestää? Liittyykö kipujaksoon muita oireita? Onko Sinulla muita kipuja? Kerro lääkärille muistiin kirjoittamasi asiat. Varmista, että saat vastaukset kysymyksiisi. Diagnoosi löytyykö sairaudellesi nimi? Saamasi lääkitys. Varmista, että tiedät lääkkeidesi nimet, käyttötarkoitukset (särkylääke, täsmälääke, estolääke jne.) ja annokset. Selvitä, kuinka kauan lääkettä voi tai pitää käyttää. Lääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset Lääkäri osaa kertoa, kuinka kauan sivuvaikutukset kestävät, jos niitä hoidon alussa esiintyy. Ruoan tai juoman vaikutukset lääkkeen tehoon Jotkut lääkkeet on paras ottaa aterian yhteydessä, toiset taas tyhjään vatsaan. Jatkohoitosuunnitelma Milloin on seuraava käyntisi lääkärillä? Missä tapauksessa on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin jo aikaisemmin? Mitä voit itse tehdä hoidon onnistumiseksi? Voit kirjoittaa muistiin lääkärin antamat ohjeet. Suomen Kuluttajaliitto on julkaissut Lääkkeenkäyttäjän muistilistan avuksi uuden lääkkeen käyttöönottoon: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

8 Helsingin yliopisto / Viestintä Myös passiivinen television katselu lisää lasten unihäiriöitä Aikuisohjelmien, kuten poliisisarjojen, aikuisten elokuvien, aikuisten sarjaohjelmien ja ajankohtaisohjelmien katsominen lisää huomattavasti 5 6 -vuotiaiden lasten unihäiriöitä, osoittaa taannoin julkaistu suomalaistutkimus. Unihäiriöiden määrää lisää selvästi myös tahaton television informaatiovirralle altistuminen. Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin 5 6-vuotiaiden lasten televisionkatselutottumuksia ja niiden yhteyttä lasten unihäiriöihin. Tutkimusaineistona oli satunnaisotos helsinkiläisistä, tamperelaisista ja kuopiolaisista viisi-kuusivuotiaista lapsista ja heidän perheistään; kaikkiaan mukana oli 321 lasta. Vanhemmat täyttivät lasten tvkatselua, unihäiriöitä, mielenterveysoireita ja perhetaustaa koskevat kyselylomakkeet. Tutkimustulokset julkaistiin Journal of Sleep Research -tiedelehden ilmestyneessä numerossa. Passiivisen television katselun Tulokset: vaikutuksia ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu. Saamamme tulokset osoittavat, että myös tahaton altistuminen television kuva- ja äänivirralle kuormittavat lapsen mieltä ja häiritsevät unta, toteaa tutkija Juulia Paavonen Helsingin yliopistosta. 1. Kaikissa tutkituissa perheissä on vähintään yksi televisio, ja 21 prosenttia lapsista oli televisio omassa tai sisarusten kanssa yhteisessä huoneessa. 2. TV oli auki perheissä keskimäärin 4,2 tuntia päivässä ja lapset katselivat televisiota keskimäärin 1,4 tuntia päivässä. Sen lisäksi he olivat tahattomasti altistuneita television ohjelmavirralle keskimäärin 1,4 tuntia päivässä. N. 40 prosenttia lapsista katsoi videoita usein tai päivittäin. Paljon televisiota katsovissa perheissä lapset katsovat myös videoita keskimääräistä enemmän. 3. Aktiivinen television katselu oli yhteydessä lyhyempään yöuneen ja nukahtamisvaikeuksiin. 4. Tahaton ruudun informaatiovirralle altistuminen lisäsi merkittävästi lasten unihäiriöiden määrää ja/tai vaikeusastetta. Unihäiriöt ilmenivät vaikeutena nukahtaa, parasomnioina (mm. yölliset kauhukohtaukset) ja lyhentyneenä kokonaisuniaikana. 5. Aikuisohjelmien, kuten poliisisarjojen, aikuisten elokuvien, aikuisten sarja-ohjelmien ja ajankohtaisohjelmien katsominen lisäsi merkittävästi lasten unihäiriöiden riskiä. 6. Mitä useampia erityyppisiä aikuisten ohjelmia lapset seurasivat, sitä enemmän heillä oli unihäiriöitä. 7. Jos lapset altistuivat tahattomasti televisiolle yli 2,1 tuntia päivässä tai saivat katsoa paljon aikuisten ohjelmia, unihäiriöiden riski kolminkertaistui. Erityisen suuri unihäiriöiden vaara oli niillä lapsilla, jotka saivat katsoa aikuisten ohjelmia ja altistuivat myös tahattomasti television ohjelmavirralle. Lasten ohjelmien katsomisen määrä ei ollut yhteydessä unihäiriöihin. 8. TV:n katselu nukkumaanmenoaikaan lisäsi erilaisten unihäiriöiden, kuten parasomnioiden (mm. yölliset kauhukohtaukset) riskiä ja päiväväsymystä. 9. Mitä enemmän lapset katsoivat yksin televisiota, sitä todennäköisempiä nukahtamisvaikeudet olivat. 10. Television katselu yksin ja nukkumaan menoaikaan olivat yleisempiä, jos lapsella oli televisio omassa huoneessa (Roineen, Valkosen ja Lahikaisen mukaan, 2005). Riittämätön yöuni voi näkyä esimerkiksi päiväväsymyksenä, levottomuutena, keskittymisvaikeuksina, alakuloisuutena, päänsärkynä tai muina kipuina, ja univaje on yhteydessä myös huonompaan koulumenestykseen. Kaikki unihäiriöt eivät kuitenkaan johdu televisionkatselusta tai ole yhteydessä televisionkatseluun. Niitä voi esiintyä myös muista syistä, kuten lapsen sairauden takia, Paavonen muistuttaa. Riittävä, laadukas yöuni on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta välttämätön perustarve, ja sen vuoksi tutkijat suosittelevat lasten päivittäisen televisionkatselun rajoittamista yhteen tuntiin. Aikuisten tulisi myös valvoa, mitä ohjelmia lapset katsovat, ja television turhaa aukipitämistä pitäisi välttää, kun lapset ovat kotona eikä lasten pitäisi katsoa televisiota juuri ennen nukkumaan menoa. Nyt julkaistu tutkimus on osa Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella meneillään olevaa Suomen Akatemian, opetusministeriön ja Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön rahoittamaa projektia Media ja lasten hyvinvointi kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Projektia johtaa professori Anja Riitta Lahikainen. Paavonen Juulia, Pennonen Marjo, Roine Mira, Valkonen Satu and Lahikainen Anja Riitta: TV exposure associated with sleep disturbances in 5-to 6-yearold children. J Sleep Research (2006) 15, Lisätietoja: Lasten ja nuorten päänsäryistä materiaalia Lasten migreeni, Lastenneurologi Mirja Hämäläisen artikkeli Lasten päänsärky -projektin luentomateriaalia diasarjana Lasten päänsäryt -esite Nuorten päänsäryt -esite Mikä, mikä migreeni opinnäytetyönä tehty lehtinen, joka sisältää tietoa ja tehtäviä Muroistako migreeni? myös tähän luetteloon, mikäli laitetaan nettiin? Nämä myös tämän lehden keskiaukeamalla: Päänsärkypäiväkirja Esitieto- ja haastattelulomake Tutustu, tulosta, tilaa! 8 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

9 Lasten päänsärkyjä pohtineen työseminaarin toiveena oli päästä Varhainen diagnoosi varmistaa oikeiden hoito-ohjeiden saahoitokäytäntöjen kirjosta yhteneväisiin käytäntöihin Lasten ja nuorten päänsärkyjen diagnosointi, hoito ja hoidonporrastus vaihtelevat suuresti Suomen maassa. Toisissa keskussairaalapiireissä on päänsärkyihin perehtynyt lastenneurologi, nimetty päänsärkyhoitajat ja mietitty hoitolinjat. Pohjois-Karjalassa on jopa laadittu hoitopolut, tehty vuokaa viot hoidonporrastukseen ja selkeät ohjeet tutkimus- ja hoitotoimenpiteille. Muutamissa sairaanhoitopiireissä ei ole lainkaan ohjeistusta yhä lisääntyvien päänsärkyvaivojen käsittelyyn. Hoitokäytäntöjen kirjo tuli ilmi Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky -projektin tekemässä kartoituksessa vuosina 2006 ja Käypä hoito -suositusten tuntemus ja käyttöönotto tuntuivat vaihtelevan suuresti. Ammattilaiset kaipaavat lisätietoa ja selkeitä toimenpideohjeita. Potilaat ja heidän läheisensä kertovat vastaavasti kohdanneensa kirjavia käytäntöjä, saaneensa välillä erittäin hyvää hoitoa ja kohtelua, mutta kohdanneensa myös riittämätöntä asiantuntemusta ja tukea. Kenttäkierrokselta tulleen toivomuksen mukaisesti järjestettiin marraskuussa 2007 työseminaari, jossa moniammatillinen seminaariväki pohti Lasten ja nuorten päänsärkyjen hoitoon liittyviä ongelmakohtia. Yhdessä pohdittiin Mikä mättää? Seminaariväki koostui päänsärkyjen hoitoa eri näkökulmista katsovista henkilöistä. Läsnä oli lastenneurologeja, lastenlääkäreitä, yleislääkäreitä, lastensairaanhoitajia, terveydenhoitajia, migreeninuori ja migreenilasten äitejä. Tavoitteena oli saada esiin pienet ja suuret, niin henkilökohtaiset kuin rakenteellisetkin ongelmat. Epäkohdiksi osanottajat nimesivät tiedonpuutteen, epäselvän työnjaon ja hoidonporrastuksen, ensiavun ja akuuttihoidon kirjavuuden niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikoillakin, itsehoitotaitojen vaihtelevuuden ja sekä valitettavan yleiset vähättelevät asenteet päänsärkyjä, etenkin migreeniä kohtaan. Pienryhmissä käsiteltiin kaikkia muita esiin tulleita epäkohtia paitsi itsehoitoa. Ideointia siivitti vilkas ja innostunut keskustelu, johon ryhmien moni ammatillisuus toi piristävän lisän. Kohti vieläkin parempaa hoitoa koulutuksen ja tehokkaan tiedotuksen keinoin Monipuolisen, kaikki tahot tavoittavan tiedotuksen osuus nousi keskeiseen rooliin pohdittaessa parannuskeinoja nykytilanteeseen. Osa lapsista ja nuorista kohtaa tiedonpuutteesta ja asenteista johtuvaa vähättelyä valittaessaan päänsärkyoireita ja migreenikohtauksen aikaista huonoa oloa. Esimerkkinä mainittiin tapaus, jossa koululaisen lähettäminen kotiin kesken migreenikohtauksen oli tuskallista ja turhaa, koska kohtaus olisi mennyt ohi lääkityksen ja hetkellisen levon avulla. Migreeniä sairastavan lapsen ja hänen vanhempiensa avoimuus tiedottamisessa on ensisijaisen tärkeää, jotta päivähoidossa ja koulussa voidaan asianmukaisesti ensiapu, kohtaushoito ja ennaltaehkäisyn toimenpiteet suorittaa. Ammattihenkilöstölle suunnattu tarpeiden mukainen koulutus tulisi päänsärkyjen yleistyessä olla säännöllistä ja helposti saatavilla. Koulutuksen ohella itsenäinen tiedonhaku on nykyisin helppoa ja sen merkitys korostunut. Asiallista tietoa on joskus vaikea seuloa internetin tarjonnasta. Suositeltavaa onkin käyttää luotettavaksi tiedettyjä sivustoja, kuten tai Terveysportti tms. Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky -projektin tuottamina on juuri ilmestynyt Lasten päänsäryt ja Nuorten päänsäryt -esitteet, jotka ovat luettavissa ja tulostettavissa myös >julkaisut > esitteet Selkeät, yhteisesti sovitut käytännöt laadukkaan hoidon tae Duodecimin julkaisemat Lasten päänsärkyjen Käypä hoito -suositukset sisältävät ohjeet päänsärkyjen erotusdiagnoosin tekemiseen, tutkimuksiin ja hoitoon sekä viitteitä hoidonporrastukseen. Suosituksiin pohjaten Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä on tehty lastenneurologi Marika Jantusen johdolla prosessikuvaus päänsärkyoireisen lapsen hoidosta ja hoidonporrastuksesta. Hoidonporrastusta pohtinut ryhmä toivoi, että kaikissa keskussairaalapiireissä tehdään vastaavat omiin tarpeisiin räätälöidyt ohjeet. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

10 misen ja ehkäisee päänsärkyjen kroonistumista. Toistuvien päänsärkyjen kirjaaminen päänsärkypäiväkirjaan ja perusteellinen kartoitus lapsen/nuoren elämäntilanteesta ovat pohjana hyvälle hoidolle. Yli kuusivuotiaiden migreenin diagnosointi on jo mahdollista perusterveydenhuollossa, sitä nuorempien kaikki päänsäryt kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin. Hoito ja seuranta kuuluvat myös perusterveydenhuoltoon, ellei tilanne komplisoidu tai tule tarvetta miettiä estolääkitystä Suomen Migreeniyhdistyksen nettisivuilla on Lasten/nuorten päänsärkypäiväkirja ja Päänsärkypotilaan esitieto- ja hoitosuunnitelmalomake sekä wordettä pdf-tiedostona. Lasten ja nuorten päänsärkyjen asianmukaista kohtaamista ja hoitoa voidaan siis entisestään tehostaa. Särkyjen ennaltaehkäisy on iso kysymys, johon ovat osallisia niin koti kuin koulu ja päivähoito, ravitsemuskasvattajat, urheilu-, harrasteja valistusjärjestöt ja kaikki joita lasten ja nuorten terveellisen ja hyvän elämän edistäminen koskettaa. Toivon Lasten päänsärky -projektin saaneen aikaan edes muutamia pieniä muutoksia ja sysäyksen tulevaan kehittämistyöhön. Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja mieluisaa talvea jokaiselle lukijalle! Anitta Tähti-Niemi Kouluruokalassa syödään valikoiden Vain joka kolmas yläluokkien ja lukion oppilas syö kaikki koululounaalla tarjotut aterianosat. Oppilaat, jotka jättävät kouluruuan väliin viihtyvät muita huonommin koulussa, syövät yleisemmin epäterveellisiä välipaloja kouluaikana, syövät epäsäännöllisesti ja heillä on muutoinkin huonommat terveystottumukset. Melkein jokainen syö koulussa Stakesin Kouluterveyskyselyn aineistoista tehdyn selvityksen mukaan lähes kaikki peruskoulun yläluokkalaiset ja lukiolaiset osallistuivat kouluruokailuun päivittäin, mutta tytöistä melkein viidennes ja pojistakin 12 prosenttia söi pääruuan harvoin tai ei syönyt sitä lainkaan. Vain kolmannes oppilaista söi kaikki osat tarjotusta ateriasta päivittäin. Yli puolet söi koulussa muutakin kuin kouluruokaa. Pojista joka kolmas ja tytöistä lähes neljännes söi epäterveellisiä välipaloja vähintään kaksi kertaa viikossa. Makeisia söi kolmannes kaikista oppilaista ja sokeroituja virvoitusjuomia joi pojista reilu viidennes. Kouluaterian söivät muita harvemmin sellaiset nuoret, joilla oli epäterveellisiä elintapoja. Vähemmän kouluaterialle osallistuivat ne, joita koulussa kiusattiin eivätkä viihtyneet siellä ja joiden ateriointi kotona oli epäsäännöllistä. Kouluruokailua pitää kehittää Tutkijoiden mielestä kouluruokailuun varattuja määrärahoja tulee lisätä ja kouluruokailun terveys- ja tapakasvatukselliset tavoitteet on kirjattava opetussuunnitelmaan kaikissa kouluissa. Lounaaseen on varattava niin paljon aikaa, että koko aterian ehtii syödä. Kouluaikaista ruokailua tulee kehittää ruokailun ja välipalatarjonnan käsittävänä kokonaisuutena. Koulujen välipalatarjonta pitää suunnitella sellaiseksi, että se parantaa ruokavalion ravintosisältöä, ts. sisältää hedelmiä, marjoja, kasviksia, vähärasvaisia maitotuotteita ja leipää, mutta myös riittävästi energiaa sitä tarvitseville. Kasvisten ja hedelmien tarjontaa kouluaterialla on monipuolistettava. Oppilaiden hyvinvointi vaatii yhteistyötä Myös keittiöhenkilökunnan, opettajien, terveydenhoitajien ja oppilaiden välistä yhteistyötä on lisättävä, jotta kouluruokailulla olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet tukea nuorten kokonaisravitsemusta ja koulussa oppimista. Vanhempia tulee tiedottaa kouluaikaisen ruokailun järjestämisestä ja sen toteutumisesta sekä koulu- ja kotiruokailun välisistä yhteyksistä. Terveystiedon opetuksessa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaanotolla tulee käsitellä säännöllisen aterioinnin merkitystä ylipainon ehkäisyssä. Koulussa työskentelevien aikuisten tulee syödä oppilaiden kanssa ja ohjata paitsi ruokailua, myös ruoan annostelua. Aikuisten läsnäolo ehkäisee kiusaamista ja antaa hyvän esimerkin oppilaille. Kouluruokailuun kuluva aika onkin laskettava koulussa työskentelevien aikuisten työajaksi. Vuodesta 2001 alkaen ovat Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos ja Sydänliitto yhteistyössä koonneet tietoa eriikäisten suomalaisten ateriointitavoista. Aiemmin on selvitetty työaikaista ateriointia. Tämän Kouluterveyskyselyn aineistoista tehdyn selvitys kartoitti kouluaterian syömisen ja muun kouluaikaisen syömisen yleisyyttä, kouluruokailuun yhteydessä olevia tekijöitä sekä kouluruokailun trendejä. Kouluterveyskysely on valtakunnallinen Stakesin tekemä kyselytutkimus. Tutkimus tehdään samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Peruskoulujen 8. ja 9. luokat sekä lukioiden 1. ja 2. luokat vastaavat kyselyyn opettajan läsnä ollessa oppitunnin aikana. Lähde: Susanna Raulio, Minna Pietikäinen, Ritva Prättälä, joukkoruokailutyöryhmä. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

11 1. Tyttäremme on sairastanut migreeniä muutaman vuoden. Emme ole löytäneet selkeitä altistavia tekijöitä. Kohtauksia tulee ajoittain tiheästikin. Nyt paljastui kodistamme, tyttären huoneen läheisyydestä, väliseinän homevaurio. Voisiko se olla syynä lisääntyneisiin kohtauksiin? 3. Olen 43-vuotias nainen. Minulla on usein niskajännityspäänsärkyä sekä siihen liittyvää tai siitä riippumatonta migreeniä. Lääkkeinä käytän pienempään särkyyn Ketomexiä (tulehduskipulääke) ja migreeniin Relertiä (täsmälääke). Lääkkeet tehoavat aikahyvin, joskin usein aika hitaasti. Yleisimpiä migreenille altistavia tekijöitä ovat vilkkuvat valot, epäsäännöllisiin aterioihin ja paastoon liittyvät alhaiset verensokeritasot tai verensokerin heittelyt ja väsymys. Myös erilaiset stressitekijät voivat lisätä migreenikohtauksien tiheyttä migreeniä sairastavilla. Myös infektiot ja nenän sivuonteloiden turvotus saattavat aiheuttaa päänsärkyä. Mikäli homevaurio on aiheuttanut limakalvoärsytyksen ja infektioiden lisääntymistä muilla perheenjäsenillä, ei myöskään ole poissuljettu sitä mahdollisuutta, että se saattaa pahentaa migreenioireita. MH 2. Perheellämme on tapana lauantaisin ostosreissun yhteydessä aterioida paikallisessa pikaruokalassa. Lapset syövät hampurilaisen ja juovat Cola-juoman. Nyt he ovat siirtyneet light-juomiin. Olen kuullut niiden aiheuttavan mm. päänsärkyä. Onko syytä huoleen? Cola-juomat suurina annoksina voivat aiheuttaa päänsärkyä, koska ne sisältävä kofeiinin sukuista ainetta. Light-juomien makeuttamiseen käytetyt lisäaineet, kuten aspartaami, ja jotkin muut lisäaineet, aiheuttavat osalle ihmisistä päänsärkyä. Yleensäkään hiilihappoa sisältävät virvoitusjuomat suurina määrinä, useita kertoja viikossa tai janojuoman tapaan nautittuina, eivät ole kasvuikäisille suotavia. Ne voivat vaikuttaa haitallisesti luuston kehittymiseen. Olen lähdössä Kilimanjarolle. Tavoitteena on kiivetä huipulle, lähes 6000 metrin korkeuteen. Ohjeissa kehotettiin kysymään lääkärin neuvoa, jos sairastaa migreeniä. Siksi kysynkin, miten korkea ilmanala vaikuttaa migreeniin tai aiheuttaakomigreeni lisäriskiä vuoristotaudin suhteen. Migreenistä ei tiettävästi ole haittaa vuoristotaudille, jonka takana on aivopaineen tilapäinen nousu matalan ilmanpaineen takia. Hoidoksi vuoristotautiin käyvät Ödemin-tabletit (nesteenpoistolääke), joista on myös apua migreenikohtaukseen, tosin enemmän auralliseen kuin aurattomaan. Sinänsä matala ilmanpaine esimerkiksi lentomatkoilla, joissa paineistus on n metrin korkeutta vastaava, näyttää provosoivan migreenikohtauksia. Ehkä kannattaisi aloittaa migreenin tiheydestä riippuen myös estolääkitys, että matka menisi helpommin. Koska mukana on myös niskaoireita, jotka kyllä taitavat liittyä migreeniin, estoksi voisi nyt ajoissa kokeilla amitriptyliiniä tai jos siitä liikaa sivuvaikutuksia, niin nortriptyliiniä, etenkin jos kuukaudessa on 5 tai useampia särkypäiviä. ES Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen elokuun 1. päivään mennessä. Erkki Säkö Neurologian erikoislääkäri Turun Pään särky keskus Oy vastaava lääkäri Mirja Hämäläinen Lastenneurologi HYKS Lasten ja nuorten sairaala K Y S Y Kuvaamanne käyttötiheys ei vielä ole huolenaihe, jos kevytjuomat eivät ole aiheuttaneet päänsärkyä. MH asiantuntijalta Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

12 Saanamaria Heikkinen-Lefort YTK Kandidaatintyö, Tampereen Yliopisto 2007 Elämää kivun ehdoilla Krooninen kipu ja identiteetin jäsennyksen haasteet Kivusta ja sen yleisyydestä Krooninen kipu on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, siitä kärsii Suomen Kipupotilasyhdistyksen mukaan lähes suomalaista, joista ihmistä kokee kipua jatkuvasti, kaikkina vuorokauden aikoina. Tämä aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä, myös suuria kansantaloudellisia kustannuksia; kipu on väsymyksen jälkeen yleisin lääkärin vastaanotolle hakeutumisen syy (Estlander 2003). Kroonisesta kivusta kärsiville henkilöille tehtiin vuonna 2007 tutkimus, jonka tarkoituksena oli tarkastella niitä kokemuksia, joita kroonisesta kivusta kärsivät ovat joutuneet arkielämässään kohtaamaan. Tavoitteena oli saada lisää tietoa kroonisen kivun vaikutuksista yksilöön. Tutkimuksen keskeisenä hypoteesina oli, että tämä toiminnallinen rajoittuneisuus vaikuttaa yksilön minäkuvaan ja tapaan hahmottaa omia roolejaan. 12 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Mielenkiinto kohdistui tutkittavien omiin kokemuksiin ja siihen, miten he merkityksellistävät kipuaan suhteessa omaan elämäänsä ja itseensä ja toisaalta suhteessa ympäröivään maailmaan sekä pyrittiin ymmärtämään niitä yhteyksiä, joita paitsi ympäristön reaktioilla kivun tuomiin rajoitteisiin ja toisaalta henkilökohtaisella kivun jäsentämisellä voi olla identiteetin rakentamiseen. Tutkimuksessa haluttiin ottaa selvää mitä merkityksiä kroonisesta kivusta kärsivät antavat omalle kivulleen ja miten kipua jäsennetään suhteessa omaan itseen. Tutkimuksen aineistona toimivat tarinat, jotka kroonisesta kivusta kärsivät henkilöt kirjoittivat. Työ on luet tavissa kokonaisuudessaan Tampereen Yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella. Kipu asettaa haasteita yksilön identiteetin rakennukselle yhteiskunnassa, jossa tehokkuutta ja suorittamista arvostetaan korkealle. Jotta kivusta kärsivää kyettäisiin ymmärtämään kokonaisvaltaisesti ja vastaamaan paremmin heidän tarpeisiinsa, olisi myös tärkeää pohtia miten jatkuva kipu vaikuttaa henkilön minuuden kokemukseen ja identiteetin muovautumiseen. Kivun ei-sensorinen tutkimus on pitkälti keskittynyt psykologian puolelle. Vaikka sosiaalitieteissä identiteetin tutkimus on pitkälle edennyttä, kroonisen kivun ja identiteetin välistä suhdetta on tutkittu vain vähän (Risdon ym. 2003). Arkikielessä kivun käsite tarkoittaa usein fyysistä epätasapainotilaa; siinä painotetaan kivun ruumiillista alkuperää. Kipu nähdään kuitenkin psykologisessa ja lääketieteellisessä kontekstissa monimuotoisena ilmiönä, jota ei voi selittää vain fyysisenä toimintahäiriönä. Kipu määritellään IASP:n (International Association for the Study of Pain) mukaan epämiellyttäväksi sensoriseksi ja emotionaaliseksi kokemukseksi, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen kudosvaurioon tai jota kuvataan kudosvaurion käsittein. Kipuun liittyy siis aina myös emotionaalinen puoli, ja fyysinen vaurio ei ole kivun edellytys. Nykykäsityksen mukaan kivun syitä ei ole mielekästä jaotella vain fyysisiin tai psyykkisiin patologioihin, vaan kaikilla psyykkisillä tapahtumilla on fysiologiset vasteensa ja päinvastoin. (Estlander 2003.) Kipu luokitellaan krooniseksi, jos se on kestänyt yli kuusi kuukautta tai jos se jatkuu kudosten tavallisen paranemisajan jälkeen. Lisäksi kivulle on ominaista sen yksilöllisyys, kivun kokeminen on aina subjektiivinen, henkilön oman merkitysmaailman välittämä tuntemus. Ympäristön suhde kipuun torjunnasta syyllisyyteen Kroonisen kivun kanssa eläminen voi luoda haasteita yksilön normaalille (työelämä, sosiaaliset suhteet ym.) toiminnalle yhteiskunnassa. Charmaz 1991, Miles & al. 2005, Risdon & al ovat osoittaneet, että kroonisella kivulla voi olla negatiivisia vaikutuksia yksilön minäkuvaan ja identiteetin kokemukseen. Ristipaine ympäristön vaatimusten ja kivun mukanaan tuomien rajoitteiden välillä voi asettaa kivusta kärsijän vaikeaan asemaan eri rooliensa toteuttajana (esim. työntekijä, äiti, puoliso), jotka puo- Jatkuu sivulla 17...

13 Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky -projekti PÄÄNSÄRKYPOTILAAN ESITIETO- JA HOITOSUUNNITELMALOMAKKEISTO s.1/3 Paikka: Haastattelija: Pvm: Puhelin: Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Ikä: Osoite: Postinumero: Huoltaja: Puhelin: Osoite, jos eri: Työpuhelin: Taustatiedot Paino: kg Pituus: cm Py: cm P: RR: Näkö: Tutkittu Purenta: Ryhti: Allergiat: Sairaudet: Lääkitykset: Oliko pienempänä koliikkia? kyllä ei Pulauttelua/ oksentelua? kyllä ei Onko taipumusta matkapahoinvointiin? kyllä ei Elämäntavat Nukkuminen: yleensä tuntia/vrk Uni: rauhallista levotonta Herää itse klo: Herätetään klo: Herätessä: virkeä väsynyt ärtyinen Ruokahalu yleensä: hyvä huono Ruokavalio: monipuolinen yksipuolinen Yleensä syö aamupalaksi: lounaaksi: välipalaksi: päivälliseksi: iltapalaksi: Makeisia: x viikossa Virvoitusjuomia: x viikossa Perunalastuja tms: x viikossa Päivän aikana juo n.: Vettä: dl Mehua: dl Limsaa: dl Kahvia: dl Päihteiden käyttö/kokeilu: tupakointi nuuska alkoholi lääkkeet huumeet Liikunta mieluista? kyllä ei Montako tuntia päivässä? h ja viikossa n. h Koulumatkan pituus: km, jonka kulkee yleensä: kävellen pyörällä autolla tms. Harrastaa säännöllisesti: Muita harrastuksia: Televisiota lapsi/ nuori katsoo n. tuntia päivässä, tuntia viikossa Mieluiten katsoo: Tietokoneella viettää aikaa n. tuntia päivässä, tuntia viikossa Play Stationia tai muita pelejä pelaa n. tuntia päivässä tuntia viikossa Kerhossa/ päiväkodissa/ koulussa käynti yleensä mieluista? kyllä ei Jos ei, niin miksi? Onko merkkejä kiusatuksi tulemisesta? ei kyllä, mitä? Onko helppo tutustua ja ystävystyä? kyllä ei Montako hyvää ystävää? Mieliala yleensä: hyväntuulinen vaihteleva ärtynyt Perhetilanne: Onko lähiaikoina jokin muuttunut? ei kyllä, mikä? Ota irti ja talleta. Lomakkeet voidaan tulostaa myös osoitteesta Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

14 Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky -projekti PÄÄNSÄRKYPOTILAAN ESITIETO- JA HOITOSUUNNITELMALOMAKKEISTO s.2/3 Nimi: Haastattelija: Pvm: Päänsärkyanamneesi Ensimmäiset oireilut alkoivat: Päänsärkyjen tiheys: Päänsäryn kesto, tuntia päivää Päänsärky Tuntuu toispuoleisena, missä?: ympäri pään Tuntuu jyskyttävän, sykkivän tasaisena Alkaa äkillisesti pikku hiljaa Särky on yleensä: lievää kohtalaista voimakasta erittäin voimakasta = lievää = kohtalaista = voimakasta = erittäin voimakasta Haittaa ja häiritsee normaalia elämää: paljon jonkin verran vain vähän Päänsärkyyn liittyy yleensä pahoinvointia oksentelua ei valonarkuutta hajuherkkyyttä meluherkkyyttä ei Liikkuminen ja fyysinen rasitus pahentaa särkyä: kyllä ei Päänsärkyä edeltää näköhäiriöitä, millaisia? tuntohäiriöitä, pistelyä poissaolevuutta puheentuottamisen vaikeutta huimausta väsyneisyyttä uneliaisuutta haukottelua Päänsäryn aiheuttajana on huomattu olevan saattaa olla ei ole nälkä, epäsäännöllinen syöminen jano, vähäinen juominen, hikoilu muutamat ruoka-aineet, mitkä? väsymys jännitys/pelko/mielipaha kiire/stressi fyysinen rasitus kirkkaat valot, häikäisy TV, tietokone hajut melu, hälinä Joku muu, mikä? Päänsärky helpottaa kun menee lepäämään nukahtaa ulkoilee ja/tai liikkuu on hämärässä on viileässä on lämpimässä Lääke auttaa: aina useimmiten harvoin ei käytetä Yleisimmin käytetty lääke: Joskus käytetty lääke: Muita konsteja: annos: annos: Suvussa esiintyy migreeniä: ei ei ole tiedossa kyllä, kenellä/keillä?: 14 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

15 Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky -projekti PÄÄNSÄRKYPOTILAAN ESITIETO- JA HOITOSUUNNITELMALOMAKKEISTO s.3/3 Nimi: Haastattelija: Pvm: Potilaan ja omaisten toiveet: Haastattelijan kommentit: Tutkimukset: Ajankohta: Hoito-ohjeet: Annettu materiaali: Reseptit lääkehoitoon: Kirjoitettu: Lähetteet: Seuranta: Hoitaja: Lääkäri: Omainen: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

16 16 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

17 Elämää kiv Kipu asettaa haasteita yksilön identiteetin rakennukselle yhteiskunnassa, jossa tehokkuutta ja suorittamista arvostetaan korkealle....jatkuu sivulta 12. lestaan toimivat identiteetin rakennuksen sidoskohtina. Krooninen kipu toimintarajoitteena voi asettaa yksilön marginaaliryhmään, jossa aiempien roolien sujuva toteutus on haasteellista, joillekin jopa mahdotonta. Positiivisen sosiaalisen identiteetin rakentaminen (eli yhteisön jäseneksi tunnistautuminen) vaatii yhteisön hyväksyntää ja tämä osoittautui yhdeksi kompastuskiveksi kroonisesta kivusta kärsivien tarinoissa. Aineistosta nousi vahvasti esiin yhteisön negatiivinen suhtautuminen krooniseen kipuun ja sen aiheuttamiin toimintarajoitteisiin, jopa lääketieteellisessä kontekstissa. Krooninen kipu tuo runsaasti negatiivisia kokemuksia arkielämän kanssakäymisissä. Suurin osa kipututkimukseen osallistujista kertoo tarinoissaan ympäristön vähättelyn ja epäuskon kokemuksista suhteessa kipuun. Kipua mitätöitiin ulkopuolisen silmin ja saatettiin todeta, että kipu on kuviteltua tai siitä ei pitäisi valittaa. Näitä kokemuksia koettiin niin perhepiirissä kuin julkisissa instituutioissakin (koulu, sairaala, sosiaalitoimisto). Torjunta on tilannekohtaista, mutta tarinoissa nousee muita enemmän esiin negatiiviset kokemukset terveydenhuollon palveluissa. Ann-Mari Estlander (2003) tuo esiin, miten vasta viimeaikoina on alettu havainnoimaan potilas-auttaja-suhteen vaikutuksia kipuongelman pitkittymiseen. Hän toteaa, ettei kipupotilaiden hoito aina toteudu inhimillisesti ja sen ovat myös kroonisesta kivusta kärsivät kokeneet eri yhteyksissä. Juuri terveydenhuollon palveluissa kohdattu torjunta ja vähättely koetaan erityisen loukkaavaksi, sillä ne edustavat kivusta kärsijöille niitä instituutioita, joiden odotetaan tarjoavan apua ja ymmärrystä ongelmalle. Joillekin ulkomaailman torjunta oli niin kokonaisvaltaista, että he kokevat jopa ihmisarvonsa vaarantuvan näissä kohtaamisissa. Ympäristöstä tuleva kivun vähättely ja halventaminen ilmenee kivusta kärsijöiden tarinoissa tunnepuolella syyllisyyden ja häpeän tuntemuksina. Syyllisyyttä koetaan suhteessa yhteisön normiodotuksiin ja siihen, miten kunkin tulisi roolissaan toimia. Kun krooninen kipu vie mahdollisuuden toteuttaa totuttuja rooleja, esiin nousevat kysymykset omasta hyväksyttävästä asemasta yhteiskunnassa. Kivusta koetaan häpeää ja syyllisyyttä aivan kuin se olisi itse aiheutettua ja näin sen aiheuttamia hankaluuksia halutaan korvata muille. Kivun tuomat toimintarajoitteet eivät ole hyväksyttyjä ympäristön taholta ja kivun kokija kokee olevansa tästä rajoittuneisuudestaan tilivelvollinen muille. Joskus ympäristön reaktiot olivat niin voimakkaita, että kivusta kärsijä saattaa alkaa epäilemään omaa asiantuntijuuttaan kipuaan kohtaan ja jopa mielenterveyttään: Eräs kipupotilas kuvaa tarinassaan painajaismaisia sairaalakäyntejään, joissa lääkäri kerta toisensa jälkeen kyseenalaisti kivun todenperäisyyden ja syyllisti potilasta turhista lääkärikäynneistä. Tällaiset reaktiot aiheuttavat luonnollisesti hämmennystä ja huolta omasta psykologisesta kyvykkyydestä hallita tilannetta. Kivun kanssa kulkijat kamppailevat arjessaan paitsi jatkuvan kivun kanssa, myös torjunnasta aiheutuvien syyllisyyden, nöyryytyksen ja häpeän tunteiden kanssa. Henkilökohtainen suhde kipuun ja kivun suhde identiteettiin Henkilökohtainen suhtautuminen kipuun vaihtelee huomattavasti. Suhtautumistavat jao teltiin aineiston valossa kolmeen ryhmään. Kipu voidaan nähdä vihollisena, jota vastaan taistellaan niillä aseilla mitä käytettävissä on. Toisaalta kipuun saatetaan suhtautua kuin syöpäläiseen; sen olemassaolo tunnistetaan ja siitä halutaan eroon, mutta toisaalta tiedostetaan, että se on tullut jäädäkseen. Kolmantena suhtautumiskeinona on kivun hyväksyminen ja sovinnon tekeminen sen kanssa. Kaikki kolme teemaa palautuvat kysymyksen kivun hyväksynnästä, eli millainen paikka sille suodaan suhteessa omaan minään. Kun kipu nähdään vihollisena, halutaan oma minäkuva säilyttää irrallaan kroonisen kivun mukanaan tuomista rajoitteista ja pyritään viimeiseen asti toimimaan kuten terveet ihmiset. Omaa minää ikään kuin suojataan kivun tuomilta negatiivisilta vaikutteilta. Kun kipu suljetaan minäkäsityksen ulkopuolelle, mahdollistuu myös sairaudesta vapaan identiteetin säilyttäminen. Toisaalta kipuun saatetaan suhtautua kuin ikävään kumppaniin, jonka olemassaoloon suhtaudutaan ristiriitaisesti. Kipua vastaan ei käydä jatkuvaa kamppailua, mutta sitä ei myöskään täysin hyväksytä osana omaa elämää. Kipuun suhtaudutaan kuin syöpäläiseen, joka on jäänyt sisälle asumaan ja jonka jatkuvaan olemassaoloon on totuteltava. Kipu suhteessa omaan itseen on eräänlaisessa sulatteluvaiheessa, jossa sen paikan määrittely omassa elämässä ei ole selkeästi määräytynyt; toisaalta sille ei haluta antaa valtaa, mutta kuitenkin sen laajat rajoittavat vaikutukset tiedostetaan. Kolmantena suhtautumistapana nousee esiin kipu kumppanina. Kivun hyväksyminen osaksi elämää ja omaa itseä merkitsee luopumista monista asioista. Kivun tuomat rajoitteet tuovat mukanaan häpeää omasta kyvyttömyydestä toimia kuten aiemmin ja ennen kaikkea kivun hyväksyminen merkitsee aiemmasta terveestä minästä luopumista. Tämä itsen uudelleenmäärittely ja kivun hyväksyntä on vaikea prosessi, mutta lopputuloksena ovat suuret helpotuksen ja voimistumisen tunteet: kipuun kumppanina suhtautuva kivun kokija näkee kivun oikukkaana elämänkumppanina, jonka olemassaolo täytyy ottaa jatkuvasti huomioon arjessa, mutta jonka kanssa jatketaan matkaa kaikesta huolimatta. Lopuksi Kipu tuo haasteita oman minän määrittelylle pakottamalla henkilön suhteuttamaan itsensä uudelleen toimintarajoitteisena yksilönä suhteessa ulkomaailman vaatimuksiin. Yhteisön torjunta ja epäusko nousevat yksilön identiteettiprojektin päähaastajiksi; nämä reak tiot aiheuttavat syyllisyyden tunteita, oman ihmisarvon pohdintaa ja asettavat kysymyksiä siitä, millaisena yksilö hyväk- Jatkuu sivulla Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

18 Timo Lehto FT, biokemisti Luontaislääkkeet ja ravintolisät Migreenin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn käytettävät luontaislääkkeet ja ravintolisät sekä mahdolliset sivu- ja yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa. Monet potilaat käyttävät erilaisia ravintolisiä ja yrttivalmisteita (CAM-valmisteet, CAM = Complementary and Alternative Medicine) joko yksinään tai yhdessä varsinaisten migreenilääkkeiden kanssa. Useat heistä jättävät kertomatta lääkärille käyttävänsä lääkkeiden ohessa CAM-valmisteita, koska pelkäävät lääkärin reaktioita. Toisaalta, vaikka potilas kertoisikin käyttävänsä CAM-hoitoja, vain harva lääkäri pystyy asiantuntevasti kommentoimaan asiaa. Internet sen sijaan on pullollaan kaikenlaista suodattamatonta informaatiota CAM-hoidoista ja siellä keskusteluryhmissä tieto leviää nopeasti maailmanlaajuisesti. Migreenityyppiset päänsäryt saattavat olla erittäin kivuliaita ja vaativat hoitoa. Konventionaalisesta näkökulmasta migreeni näyttäisi olevan pääasiassa aivojen sähkökemiallinen toimintahäiriö, jota perinteisesti hoidetaan lääkkeillä, mutta kokonaisvaltaista lähestymistapaa suosivat lääkärit ovat alkaneet käyttää migreenin hoitona ravitsemusta, stressin hallintaa, unirytmin palauttamista, hormonikorvaushoitoa ja ravintolisiä lääkkeiden ohella. Suomalaiset EBM- (Evidence Based Medicine) ja käypähoitosuositukset rakentuvat pääasiassa farmakologisille interventiolle, joissa ei juurikaan oteta huomioon esimerkiksi ravitsemus- tai ravintolisähoitoja. Suomessa lääkäreiden koulutukseen ei ole sisällytetty CAMterapioden opiskelua, kuten eräissä Keski-Euroopan maissa. Toisin kuin monet lääkärit uskovat, eräistä CAM-valmisteista, lääkkeistä ja hoidoista löytyy jo jonkinasteista tieteellistä näyttöä niiden toimivuudesta. Toistaiseksi potilasmäärät tutkimuksissa, joissa on testattu CAM-lääkettä migreenin hoidossa, ovat kuitenkin olleet pieniä ja tutkimuksia on vähän. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että näitä luontaisperäisiä aineita on vaikea patentoida, jolloin niistä saatava rahallinen hyöty jää lääketehtaalle pieneksi. Ongelmana on myös se, että luontaisvalmisteissa, erityisesti yrteissä vaikuttavien aineiden pitoisuus saattaa vaihdella huomattavasti ellei valmistetta ole standardoitu. Tällä hetkellä ehkä tunnetuin migreeniin hoitoon käytettävä tutkittu yrttivalmiste maailmalla on saksalaisen lääkefirman patentoima ruttojuurivalmiste Petadolex, josta on tehty useita pienimuotoisia RCT-kaksoissokkotutkimuksia ja jonka turvallisuus ainakin lyhyessä käytössä on selkeästi osoitettu ( hoidettua potilasta). Yrteillä ja ravintolisillä saattaa esiintyä sivuvaikutuksia, vaikka ne tosin ovat harvinaisempia kuin varsinaisilla lääkkeillä. Myös yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa ovat mahdollisia. Seuraavassa tietoa muutamien käytetyimpien CAM-valmisteiden tutkimuksista, käytöstä ja sivuvaikutuksista Magnesium Migreenipotilailla on raportoitu useissa tutkimuksissa alhaisia magnesiumpitoisuuksia aivoissa. Tutkimustulokset ovat vaihdelleet, koska niissä on käytetty erilaisia magnesium-muotoja, kuten huonosti-imeytyvää magnesiumoksidia ja toisaalta hyvin imeytyviä kelaatti- ja sitraattimuotoja. Myös annetut magnesiummäärät ovat vaihdelleet. Positiivisia tuloksia on saatu akuutin aurallisen migreenin hoidossa ja kuukautisten yhteydessä esiintyvän migreenin profylaksiassa. Peikert ym. RCT-tutkimuksessa, jossa käytettiin sitraattimuotoista magnesiumia ja johon osallistui 69 naispuolista migreenipotilasta, saatiin 41,6 %:n estovaikutus verrattuna plasebo-ryhmän 15,8 % :n (1). Magnesium on havaittu migreenin hoidossa erittäin turvalliseksi, pääasiassa on raportoitu vatsan löystymistä. Suuret annokset magnesiumia saattavat olla joissain tapauksissa vasta-aiheisia seuraavien lääkkeiden kanssa: amilodidi, simetidiini, siprofloksasiini, doksisykliini, hydroksiklorokiini, levofloksasiini, minosykliini, misoprostoli, nitrofurantoiini, ofloksasiini, kortikosteroidit, kinolonit, risedronaatti, spironolaktoni, tetrasykliini, triamtereeni ja varfariini (Marevan). Reunuspäivänkakkara Reunuspäivänkakkaran (Tanacetum parthenium) lehdistä valmistettu uute on yleisesti käytössä migreenin hoidossa, Suomessa lähinnä itsehoitovalmisteena. Vaikuttavana aineena tiedetään olevan ainakin parthenolidi. Myös uuttomenetelmällä näyttäisi olevan vaikutusta valmisteen tehoon. Vuonna 2004 ilmestyneessä Cochrane Database Systemic Review:n artikkelissa reunuspäivänkakkarauutteen tehosta tehdyt tutkimukset todettiin ristiriitaisiksi ja Pittler&Ernstin mukaan täysin selkeää näyttöä sen toimivuudesta ei ole (2). Äskettäin tehty MIG99-valmisteella tehty tutkimus on nostanut standartoidun reunuspäivänkakkarauutteen toimivuudessa luokkaan B, vähäisen näytön luokkaan. Kyseisessä tutkimuksessa reunuspäivänkakkarauute 18 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

19 Luontaislääk Toisin kuin monet lääkärit uskovat, eräistä CAMvalmisteista, lääkkeistä ja hoidoista löytyy jo jonkinasteista tieteellistä näyttöä niiden toimivuudesta. vähensi päänsärkykohtauksia 50 %:lla, lumeryhmässä vain 17,3 %:lla (3). Toinen yhtä hyvin onnistunut tutkimus saattaisi nostaa reunuspäivänkakkaran luokkaan A, eli selkeän näytön luokkaan. Reunuspäivänkakkara saattaa harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa seuraavia sivuvaikutuksia: kurkun ja kielen kipeytyminen ja haavaumat, makuaistin heikentymistä ja ruuansulatuskanavan oireilua. Reunuspäivänkakkaraa on käytetty pitkään kansanlääkinnässä, mutta kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia sen pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta ei ole tällä hetkellä saatavana. Myöskään ei ole tiedossa haitallisia yhteisvaikutuksia reunuspäivänkakkaran ja lääkkeiden kanssa. Ruttojuuri Ruttojuuri (Petasites hybridus) on kasvi, jota tavataan villinä Keski-Euroopassa. Siinä on toksisia alkaloideja, jotka pitää ensin uuttaa pois, ennenkuin sitä voidaan käyttää lääkkeellisesti. Aiemmin mainittu Petadolexvalmiste on patentoitu kasvislääke, jota on käytetty hyvin tuloksin migreenin estohoidossa. Pari vuotta sitten Neurologylehdessä julkaistussa tutkimuksessa sen havaittiin estävän migreenikohtauksia 48 %:lla, kun plasebo ryhmässä estovaikutus oli 26 % (4). Petadolex on hyvin siedetty, harvinaisena sivuvaikutuksena saattaa kuitenkin esiintyä röyhtäilyä. Riboflaviini (B2-vitamiini) Riboflaviini on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, josta on tehty kaksi kliinistä RCT-tutkimusta. Schoenen ym. tutkivat 55 potilaalla riboflaviinin vaikutusta migreenin estoon. Tutkimuksen mukaan 59 % potilaista, jotka saivat 400 mg riboflaviinia 3 kk ajan migreenikohtaukset vähenivät 50 %:lla. Neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö kirjoitti Päänsärkylehden numerossa 1/2007 seikkaperäisen artikkelin aiheesta. Riboflaviini on hyvin siedetty myös pitkäaikaisessa hoidossa ja vain erittäin harvinaisissa tapauksissa voi esiintyä ripulointia ja polyuriaa. Haitallisia yhteisvaikutuksia ei ole havaittu lääkkeiden kanssa. Ubikinoni (koentsyymi Q10) Ubikinonilla on tärkeä merkitys solujen energian tuotannossa samaan tapaan kuin riboflaviinilla. Ubikinonia käytetään tukihoitona neurologisissa ja myös monissa muissa sairauksissa. Tällä hetkellä on tiedossa vain yksi RCT-tasoinen tutkimus, jossa ubikinonilla on saatu positiivinen hoitovaste migreenin estossa. Sandor ym. tutkivat 42 potilasta, jotka saivat nanopartikkeleihin pakattua ubikinonia (300 mg/pv) tai plaseboa (5). Ubikinoniryhmässä migreenikohtaukset vähenivät 47,6 % verrattuna plaseboryhmään 14,4 %. Ubikinoni on hyvin siedetty. Eri valmisteilla on kuitenkin huomattavia eroja imeytyvyydessä, siksi on tärkeää, että valmisteen misellikoko on mahdollisimman pieni. Koska ubikinoni on rasvaliukoinen vitamiinin kaltainen aine, se on syytä nauttia rasvaa sisältävän ruuan yhteydessä. Suurina annoksina ubikinonilla saattaa olla Marevan-lääkitystä voimistavia vaikutuksia, jolloin tarvitaan veriarvojen seurantaa, mutta käytännössä nämä sivuvaikutukset ovat osoittautuneet harvinaisiksi. Melatoniini Useissa tutkimuksissa on havaittu yhteys veren alhaisten melatoniinitasojen ja migreenin välillä (6). RCT-tasoisia tutkimuksia melatoniinilla migreenin hoidossa ei ole toistaiseksi tehty. Eräässä alustavassa kliinisessä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että 5 mg melatoniinia otettuna ennen nukkumaan menoa, vähentää migreenikohtauksia (7). Melatoniinia on Suomessa saatavana vain reseptillä, mutta USA:ssa sitä voi ostaa vapaasti apteekeista ja terveyskaupoista. Melatoniinilla ei ole havaittu merkittäviä sivuvaikutuksia tai yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa, melatoniini saattaa kuitenkin alentaa verenpainetta ja vähentää siten verenpainelääkityksen tarvetta. Muita CAM-valmisteita, joista löytyy jonkinlaista tieteellistä tutkimusnäyttöä migreenin ehkäisyssä tai hoidossa ovat: 5-hydroksitryptofaani (8), B12-vitamiini (9), kalsium+d-vitamiini (10), kalaöljyt (EPA/DHA)(11), SaMe (S-adenosyylimetioniini) (12), inkivääri (13) ja Ginkgo biloban -lehtiuute (14). Kirjallisuusviitteet 1) Peikert A, Willimzig C, Kohne-Volland R. Prophylaxis of migraine with oral magnesium: Results from a prospective, multi-center, placebo-controlled and double-blind randomized study. Cephalalgia. 1996; ) Pittler MH, Ernst E. Feverfew for preventing migraine. Cochrane Database Syst Rev. 2004;CD ) Diener HC, Pfaffenrath V, Schnitker J, et al. Efficacy and safety of 6.25 mg t.i.d. feverfew CO2-extract (MIG-99) in migraine prevention A randomized, double-blind, multicenter, placebo-controlled study. Cephalalgia. 2005;25: ) Danesch U, Rittinghausen R. Safety of a patented special butterbur root extract for migraine prevention. Headache. 2003;43: ) S andor S, Di Clemente L, Coppola G, et al. Efficacy of coenzymeq10 in migraine prophylaxis:arandomized controlled trial. Neurology. 2005;64:713. 6) Peres MFP. Melatonin, the pineal gland and their implications for headache disorders. Cephalalgia. 2005;25: ) Nagtegaal JE, Smits MG, Swart AC, et al. Melatonin-responsive headache in delayed sleep phase syndrome: preliminary observations. Headache 1998;38: ) Sicuteri F. The ingestion of serotonin precursors (L-5-hydroxytryptophan and L-tryptophan) improves migraine headache. Headache 1973;13: ) van der Kuy PHM, Merkus FWHM, Lohman JJHM, ter Berg JWM, Hooymans PM. Hydroxocobalamin, a nitric oxide scavenger, in the prophylaxis of migraine: an open, pilot study. Cephalalgia 2002;22: ) Thys-Jacobs S. Alleviation of migraines with therapeutic vitamin D and calcium. Headache 1994;34: ) Glueck CJ, McCarren T, Hitzemann R, et al. Amelioration of severe migraine with omega-3 fatty acids: a double-blind placebo controlled clinical trial. Am J Clin Nutr 1986;43: ) Gatto G, Caleri D, Michelacci S, Sicuteri F. Analgesizing effect of a methyl donor (S-adenosylmethionine) in migraine: an open clinical trial. Int J Clin Pharmacol Res 1986;6: ) Mustafa T, Srivastava KC. Ginger (Zingiber officinale) in migraine headache. J Ethnopharmacol 1990;29: ) Chung KF, McCusker M, Page CP, et al. Effect of a ginkgolide mixture (BN 52063) in antagonising skin and platelet responses to platelet activating factor in man. Lancet 1987;i: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

20 Onko niskakipu syynä nuorten päänsärkyyn? Niskahartia-alueen lihasarkuus näyttää LL Katri Laimin väitöstutkimuksessa olevan yleistä päänsärkyisillä nuorilla. Lihaskipu liittyi erityisesti päänsärkyyn, joka häiritsee jokapäiväistä elämää. Tämä särky ei helpotu särkylääkkeillä. Nuorilla kaularangan lievä kuluma on yllättävän yleistä, mutta sillä ei Laimin tutkimuksessa ollut yhteyttä päänsärkyyn. Vaikka nuoren niskakipu ja päänsärky ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet, niiden yhteydestä ei ole ollut tarkempaa tietoa. On arveltu lihaskivun olevan yleisempää jännityspäänsärystä kärsivällä kuin migreeniä sairastavalla. Toisaalta kaularangan rappeuman on arveltu alkavan vasta noin 40 vuoden iässä. Laimin väitöstutkimuksessa seurattiin 12-vuotiaita turkulaisia koululaisia viiden vuoden ajan. Heitä haastateltiin, heille tehtiin lääkärin, fysioterapeutin ja fysiatrin tutkimus ja 17-vuotiaana osa kävi kaularangan magneettitutkimuksessa. Laimin tutkimuksen mukaan niskakipu ei selittänyt kaikkea päänsäryn muuttumista murrosiässä. Kuitenkin niskakipu ja lihasten arkuus oli yhteydessä haittaavaan, voimakkaaseen päänsärkyyn, joka ei helpotu lääkkeellä. Niskakipu ja lihasten arkuus oli yhtä yleistä migreenikoilla kuin jännityspäänsärystä kärsivillä. Nuoren päänsärky, jossa on mukana niskahartia- ja lihaskipua, näyttää paranevan huonosti särkylääkkeellä. Vaikka vielä tutkimuksia niskahartiakivun hoidosta nuoren päänsäryssä ei ole, niskahartiakipu kannattaa päänsärkyisellä huomioida. Turun yliopiston tiedotus Purentaelimistön toimintahäiriöllä on yhteys nuorten päänsärkyyn Erikoishammaslääkäri Marjo-Riitta Liljeström väitteli Turun yliopistossa joulukuussa Väitöskirjatutkimus purentaelimistön toimintahäiriöistä ja päänsärystä nuorilla tehtiin vuotiailla turkulaisilla koululaisilla, ja se on osa laajaa päänsärky-projektia, jossa pyritään kartoittamaan syitä lasten ja nuorten päänsärkyjen yleistymiselle ja kroonistumiselle. Liljeströmin tutkimuksessa todettiin yhteys purentaelimistön toimintahäiriöön (Temporomandibular disorders, TMD) liittyvien kliinisten löydösten ja molempien primääri päänsärkytyyppien, migreenin ja episodisen tensiopäänsäryn, välillä. Migreenin nouseminen esiin näinkin voimakkaana oli yllätyksellistä, sillä aikaisemmissa aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa tensiopäänsärky on yhdistynyt TMD:hen migreeniä selkeämmin. Niska-hartiaseudun lihaskipujen havaittiin liittyvän yhteen TMD-löydösten kanssa 13-vuotiailla, mutta yhteys ei tullut esiin enää 16-vuotiailla. Seurantatutkimuksessa ei havaittu minkään päänsärkytyypin tai päänsärkyyn liittyväksi katsotun tekijän (masennus, unihäiriöt, päänsäryn frekvenssi tai intensiteetti, niska-hartiaseudun kivut) ennustavan myöhemmin esiin tulevia kliinisiä TMD-löydöksiä. Tämä saattaa osittain johtua siitä, että sekä lasten ja nuorten itsensä raportoimat TMD:hen liittyvät oireet että kliiniset TMD-löydökset ovat vielä kovin lieviä. Lisäksi kolmen vuoden seurannan aikana TMD-löydöksissä havaittiin runsaasti vaihtelua samoin kuin nuorten päänsäryssäkin. Kliiniset TMD-löydökset olivat selvästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla sekä ennen että jälkeen puberteetin ja vähenivät iän myötä. Päänsäryn kohdalla on havaittu perheyhteys aikaisemmissa tutkimuksissa samoin kuin tässäkin tutkimuksessa, mutta TMD-löydösten perheyhteyttä ei pystytty todentamaan tutkittavien nuorten ja heidän äitiensä välillä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois perheyhteyden esiintulemisen mahdollisuutta aikuisiällä, jolloin TMD-oireet ja -löydökset ovat yleensä voimakkaampia. Näyttää siltä, että erityisesti lapsilla, joilla on migreeniä, esiintyy myös muita kehon kiputiloja. Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella on syytä kiinnittää huomiota lasten ja nuorten päänsärkyihin riittävän ajoissa sekä tarvittaessa tutkia tarkemmin myös purentaelimistö ja sen toiminta. Turun yliopiston tiedotus Ristiriita kovan yrittämisen ja siitä palkitsemisen välillä voi olla migreeniin sairastumisen riskitekijä Osana käynnissä olevaa suomalaista kunta-alan työntekijöitä koskevaa terveystutkimusta tutkittiin työstressin 20 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 Sosiaalitaito Socialkompetens Työpapereita: Emilia Leinonen, Satu Männistö, Merja Salmi Elokuu 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. KOULU... 2 Kouluviihtyvyys...

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 Sisältö Johdanto Terveys Aineisto ja sen analysointi Terveydentila Koulu Oireet Kouluviihtyvyys Huolet Kiusaaminen Yksinäisyys Sosiaaliset suhteet Huolet

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun

PERUSTIETOLOMAKE Tuo täytetty lomake mukanasi haastatteluun 1 Alla on työhön, koulutukseen, omiin suunnitelmiisi ja elämäntilanteeseesi liittyviä kysymyksiä. Pohdi kysymyksiä etukäteen vaikka et niihin kaikkiin vastaisikaan. Etukäteen mietityt asiat helpottavat

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot