Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2008"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2008

2 Tilaa Migreeniyhdistyksestä tai puh Lasten päänsäryt Nuorten päänsäryt Esitteitä: 20 kpl 5 50 kpl kpl 15 Sarjoittainen päänsärky Oli se niin sääli, kun Jesse oikein kovasti odotti kaverin synttäreitä, ja meno estyi migreenikohtauksen takia. Naisten migreeni Joskus särkee vähän, joskus enemmän, joskus tosi kovaa enkä useinkaan tiedä miksi. Migreenin estohoito Migreeni on kohtauksellinen päänsärky, joka voi invalidisoida täydellisesti. Kivun lisäksi kohtaukseen liittyy oksentelua ja mahdollisesti nestehukka. Potilaan täytyy päästä pitkälleen ja hän hyötyy viileästä, pimeästä ja hiljaisesta ympäristöstä. Hortonin neuralgia eli sarjoittainen päänsärky on lyhytkestoinen, usein toistuva erittäin kova kipukohtaus, jonka aikana potilas ei voi pysyä paikoillaan. Basilaarityyppisessä migreenissä ensisijaisia ovat kohtausta ennakoivat puheen mongerrus ja tasapainohäiriöt sekä kohtauksen aikainen oksentaminen. Kohtaukseen ei aina liity kipua. Hemipleginen migreeni on päänsärkysairaus, johon voi liittyä osittainen halvaantuminen. Suomen Migreeniyhdistys ry Suomen Migreeniseura Suomen MSD Oy Tämän passin omistaja sairastaa sairautta, joka aiheuttaa voimakasta kipua ja voi aiheuttaa puheen epäselvyyttä ja/tai tasapainohäiriöitä. Jos passin haltijan tajunnan taso on laskenut, toimita hänet välittömästi sairaalahoitoon. Katso lisää ohjeita passin sisältä. migreeni jännityspäänsärky sarjoittainen päänsärky kolmoishermosärky migreeni jännityspäänsärky sarjoittainen päänsä aivorunkomigreeni halvausoireinen migreeni kolmoishermosärky aivorunkomigreeni halvausoireinen mig Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin kuin tulikuuma hiilihanko. En voi olla paikallani. Joskus kävelen edestakaisin, joskus istun tuolissa ja keinun eteen ja taakse. Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. Sopiva estolääke ei ihan ensimmäisellä yrittämällä osunut kohdalle, mutta oli se hieno juttu, kun se sitten löytyi! Aurinkolippoja: 8,50 postitettuna, lisäksi käsittelykulut 4,50

3 Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Puhelin: Sähköposti: Toimisto avoinna ma pe klo 10 14, heinäkuussa suljettu. Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki , Projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi (projekti päättyy ) , Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo , Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p , arkisin klo Hallitus Sirpa Asko-Seljavaara, puheenjohtaja Jukka Arajärvi, Espoo Hanna Harno, Espoo Birgitta Huurre, Turku Päivi Hölttä, Helsinki Hilkka Kettinen, Turku Riitta Nikulainen, Imatra Rita Pöllänen, Vantaa Anneli Kiljunen, Lappeenranta (varajäsen) Marja-Leena Kinnunen, Oulu (varajäsen) Jäsenmaksu Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Vuoden 2007 jäsenmaksu oli 19. Vuoden 2008 jäsenmaksu päätetään vuosikokouksessa Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Ky, Paino: Mynäprint Oy, ISSN: Kansikuva: Joel Nakamura, Merckin kokoelmat. Päänsärky 1/2008:n postitusta tukee MSD Finland Oy. Sisältö Päänsärky-lehti Yhteystiedot 4... Puheenjohtajan palsta 5... Uutisia meiltä ja muualta 6... Koululaisten päänsärkyä hoidetaan monin tavoin 7... Päänsärkypotilaan muistilista 8... Myös passiivinen television katselu lisää lasten unihäiriöitä 9... Hoitokäytäntöjen kirjosta yhteneväisiin käytäntöihin Kouluruokalassa syödään valikoiden Elämää kivun ehdoilla Päänsärkypotilaan esitieto- ja hoitosuunnitelmalomakkeisto Lasten / nuorten päänsärkypäiväkirja Luontaislääkkeet ja ravintolisät Poimintoja tiedemaailmasta Onko niskakipu syynä nuorten päänsärkyyn? Purentaelimistön toimintahäiriöllä on yhteys nuorten päänsärkyyn Ristiriita kovan yrittämisen ja siitä palkitsemisen välillä voi olla migreeniin sairastumisen riskitekijä Akupunktio tehoaa jännityspäänsärkyyn Yksittäin esiintyvän hemiplegisen migreenin (SHM) genetiikasta Migreeniyhdistys kehittää viestintäänsä Tapahtumakalenteri Palveluhakemisto Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

4 Käytä aivojasi, mutta älä stressaannu Tutkas eli tutkijoiden ja kansanedustajien seura järjesti tiistaina eduskunnassa mielenkiintoisen seminaarin aiheena ihminen ja teknologia. Mielestäni parhaimman esityksen piti työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müller, joka ohjaa Aivot ja työ -tutkimuskeskusta. Tohtori Müller totesi, että työkyvyn ylläpito keskittyy likaa fyysisen kunnon kohentamiseen, vaikka myös aivojen hyvinvointiin pitäisi paneutua. Tutkijat ovatkin laatineet aivojen huolto-ohjeet, joista ensimmäinen kuuluu; käytä aivojasi, sillä aivot eivät kulu käytössä ja etenkin vanhemmalla iällä aivojen aktiivinen käyttö vähentää dementiariskiä. Aivojen monipuolinen harjoittaminen, ns. aivojumppa edistää terveyttä ja työkykyä. Toinen ohje neuvoo suojaamaan aivot, mikä tarkoittaa vammojen välttämistä. Kolmanneksi aivoja tulisi myös säästää, eli tupakka, alkoholi, lääkkeet, huumeet ja ym. vahingoittavat aivoja, minkä vuoksi niitä tulisi pyrkiä välttämään. Neljäntenä ohjeena on erilaisten sairauksien hoitaminen niin, että aivoilla on mahdollisimman terve elimistö toimia. Suojaa aivosi vauriolta, älä elämyksiltä Pakkotahtinen urakkatyö, jatkuva stressi ja monien tehtävien suorittaminen yhtä aikaa rasittavat aivoja ja saattavat johtaa otsalohkojen ylirasittumiseen, univajeeseen ja lopulta työuupumukseen. Luovuus tarvitsee joskus aivorauhaa ja tämän vuoksi joulu onkin ollut otollista aikaa aivojemme lataamiseen ja olemme taas valmiita työelämän haasteisiin. Päivät pitenevät ja kevät lähestyy. Migreeni ei vau rioita aivojasi, mutta liiallinen työstressi vähentää suorituskykyäsi. Hyvää alkavaa kevättä toivottaen, Sirpa Asko-Seljavaara puheenjohtaja kansaedustaja Helsingin terveyslautakunnan vpj. Pääkirjoitus Kuva: Eduskunta 4 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

5 Uutisia meiltä ja muualta Migreeninettiin avautuvat omat sivut jäsenille Migreeniyhdistyksen jäsensivut avataan alkuvuodesta. Sivuilla on vain jäsenille tarkoitettuja palveluita. Jäsensivuilla voit nähdä omat jäsenrekisteritietosi, tehdä osoitteenmuutoksen tai täy- Näin kirjaudut jäsensivuille a. Valitse b. Mene kohtaan JÄSENSIVUT dentää tietojasi. Pidäthän erityisesti huolta, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla. Sivuilla voit myös ilmoittautua tapahtumiin, vastata kyselyihin ja vastaanottaa viestejä. c. Kirjoita kenttään Username oma jäsennumerosi. Sen löydät Päänsärky-lehden osoitekentästä tai jäsenmaksulaskusta. d. Kirjoita kenttään Password oma postinumerosi ( jäsenrekisterissä oleva postinumero) e. Paina SISÄÄN-painiketta f. Jos kirjauduit sisään ensimmäistä kertaa, käy vaihtamassa salasanasi klikkaamalla Päivitä omia tietoja -linkkiä ja täyttämällä salasanakentät. Migreeniprofiilikysely Syyskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi yli Migreeniyhdistyksen jäsentä. Uuden näköinen asia herätti mielenkiintoa Säilytä uusi salasanasi varmassa paikassa. Jos se unohtuu, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen ja pyytää että salasanasi vaihdetaan oletussalasanaksi (=postinumero). Uusi salasana lähetetään sinulle siihen sähköpostiosoitteeseen, jonka olet ilmoittanut jäsenrekisteriin. Huomaa kuitenkin, että uuden salasanan saaminen voi kestää useita päiviä, lomakausina kauemminkin. ja mielenkiintoisia ovat tuloksetkin. Suuri kiitos aktiivisuudestanne! Sairauspäiväraha hakemuksen voi tehdä verkossa Kelan asiakkaat voivat nyt täyttää sairauspäivärahahakemuksen helposti internetissä Kelan asiointipalvelussa. Palvelussa voi hakea sairauspäivärahaa ja osasairauspäivärahaa. Viime vuonna Kela sai lähes sairauspäivärahahakemusta. Noin puolessa tapauksista hakijana oli henkilöasiakas ja puolessa tapauksista työnantaja haki sairauspäivärahaa palkallisen sairausloman ajalta työntekijänsä puolesta. Ensi vuoden aikana myös työnantajat voivat hakea työntekijänsä sairauspäivärahaa sähköisesti. Kelan asiointipalvelut löytyvät osoitteesta asiointi. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Hakemusten täyttö asiointipalvelussa on helppoa, sillä palvelu ohjaa asiakasta. Lisäksi se pyrkii varmistamaan, ettei hakemukseen jää täyttämättömiä kohtia. Esimerkiksi jos asiakas on sairauslomalla tapaturman takia, palvelu ohjaa täyttämään myös sitä koskevat tiedot, jolloin Kelan ei tarvitse pyytää jälkikäteen selvitystä. Palvelussa asiakas näkee etuuden hakemiseen vaikuttavia tietoja, kuten verotuksessa vahvistetut tulonsa. Tiedon perusteella asiakas voi arvioida, kannattaako hänen hakea sairauspäivärahaa tuoreempien tulojen perusteella. Kela pyrkii saamaan yleisimpien etuuksien hakemukset verkkoon vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on, että asiakas voi halutessaan hoitaa Kela-asiansa verkossa. Nyt jo esimerkiksi opiskelija voi sairastuttuaan lakkauttaa opintotukensa sairauden ajalta ja hakea ajalle sairauspäivärahaa asiointipalvelussa. Onhan puhelimessasi ICE-numero? Oletko miettinyt miten menetellä, jos joskus vaikka kaupassa saat migreenikohtauksen, joka vie kommunikointikykysi? Kuinka sinua auttamaan tulevat ihmiset löytävät läheisen, jolle ilmoittaa? Ratkaisu tähän on matkapuhelimeen tallennettava ICE-numero. In Case of Emergency, hätätilanteessa. Tallenna joku läheisesi esim. ICE Äiti ja numero. Samaa numeroa et voi kuitenkaan tallentaa uudelleen pelkällä Äiti-nimellä. Migreeniyhdistys palvelee: Vertaistukipuhelimet Migreeniä sairastaville: keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Tai Sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgiaa) sairastaville: Jos puhelin ei vastaa, jätä soittopyyntö tekstiviestillä. Myös Hemiplegistä (halvausoireista) migreeniä sairastaville: , arkisin klo 10 14, myös Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

6 Reija Mantila Terveydenhoitajaopiskelija Diakonia-ammattikorkeakoulu Arja Suikkala THM, lehtori Diakonia-ammattikorkeakoulu Koululaisten päänsärkyä hoidetaan monin tavoin Päänsärky on lapsilla yleinen vaiva. Ainoastaan vajaa 10 % lapsista ei koe kärsineensä päänsärystä koskaan. Vielä kymmenvuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä ei ole merkittävää eroa päänsäryn esiintymistiheydessä. Päänsäryn hoitokeinoista lääke on monen lapsen ensisijainen hoitomenetelmä: kolme viidestä lapsesta valitsee lääkehoidon kivunlievitykseen. Kuitenkin lääke yksinään poistaa päänsäryn kokonaan vain viidesosalta lääkettä käyttäneistä. Lapsi kuvaa useimmiten lääkkeen tehon lievittäväksi. Lapset osaavat käyttää päänsäryn hoitamisessa myös lääkkeettömiä hoitomenetelmiä. Lepo, syöminen ja juominen ovat lasten eniten käyttämät epäviralliset päänsäryn hoitomenetelmät. Virallisten lääkkeettömien hoitomenetelmien (fysioterapian, akupunktion ja biopalautehoidon) tunnettavuus lasten keskuudessa on sen sijaan vähäistä. Lasten mielestä tehokkainta hoitovastetta saadaan yhdistämällä eri hoitomenetelmiä. Päänsärky on viikoittaista joka kymmenennellä koululaisella. Joka viides lapsi kärsii päänsärystä useita kertoja kuukaudessa. Suomalaisissa tutkimuksissa päänsäryn on todettu lisääntyneen viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Kouluiässä päänsäryn esiintyvyys kasvaa. Päänsärky on myös usein syynä koulusta poissaoloon. Yli 40 % lapsista on joskus ollut poissa koulusta päänsäryn takia. Lisäksi päänsäryn on todettu hankaloittavan lapsen osallistumista harrastustoimintaan. Elämäntavat vaikuttavat päänsärkyyn Suurimmalla osalla lapsista on suositusten mukaiset elämäntavat: ruokailu on säännöllistä, vuorokauden unenmäärä on enemmän kuin kahdeksan tuntia ja liikunta on päivittäistä. Kuitenkin lähes jokainen lapsi käyttää päivittäin aikaansa television katseluun tai tietokoneella pelaamiseen. Tällä on tutkimusten mukaan yhteyttä päänsärkyyn. Sisällä vietetty aika on usein pois ulkoilusta, jolla olisi merkitystä päänsäryn ennaltaehkäisyssä. Viidesosa lapsista kokee jonkin asteista jännitystä tai pelkoa päivittäin. Stressin, jännityksen ja pelkotilojen on tutkittu aiheuttavan päänsärkyä. Päänsärky voi tutkimusten mukaan vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Päänsärkyä vähentävät hoitomenetelmät vaikutta- vat lapsen elämänlaatuun sekä lapsen mahdollisuuksiin selvitä päivittäisistä toiminnoista. Perheen säännöllisten toimintamallien ja rutiinien on todettu vaikuttavan lapsen kykyyn tulla toimeen päänsärkynsä kanssa. Perheellä on tärkeä merkitys lapsen elämänlaadun määrittelemisessä. Päänsäryn hallinta vaikuttaa myönteisesti koulussa jaksamiseen, harrastustoimintaan ja lapsen henkiseen hyvinvointiin. Tutkimukseni liittyi Suomen migreeniyhdistyksen Lapset ja päänsärky -projektiin. Projektin tarkoituksena oli kartoittaa lasten päänsäryn hoitamisessa käytettäviä hoito- ja selviytymismenetelmiä sekä näiden päänsärkyä lievittävää vaikutusta. Tutkimukseen osallistui 532 neljäsluokkalaista Espoon, Helsingin, Järvenpään ja Tuusulan alueelta. Koululaisten käyttämät hoitomenetelmät Neljäsluokkalaisella lapsella on hyvät valmiudet tunnistaa omissa elämäntavoissaan puutteita, jotka vaikuttavat päänsäryn esiintymistiheyteen. Päänsäryn hoitoon löytyy lääkehoidon lisäksi erilaisia keinoja, ja näitä keinoja sekä lasten omia kokemuksia tulisi hyödyntää. Lasten käyttämät epäviralliset hoitomenetelmät ovat pitkälti samoja kuin päänsärkyä ennaltaehkäisevät elämäntavat. Rentoutuminen, positiivisten mielikuvien käyttö, hieronta ja kylmähoito ovat osoittautuneet lasten käyttämiksi ja hyväksi koetuiksi hoitomuodoiksi. Lapset osaavat myös yhdistää eri menetelmiä ja käyttää niitä samanaikaisesti päänsärkynsä hoitamisessa. Lasten mielestä paras tapa hoitaa päänsärkyä on ottaa särkylääke ja mennä lepäämään. Tehokkaimmaksi yksittäiseksi päänsäryn hoitomenetelmäksi lapset nimesivät lepäämisen. Tutkimuksissakin on todettu levolla olevan suuri merkitys jännityspäänsäryn ja migreenin hoidossa. Lääkehoito on tarpeen voimakkaan päänsäryn hoidossa, mikäli lepo ja altistaviin tekijöihin puuttuminen eivät tehoa. Lapsen omalla roolilla päänsäryn hoidossa on tärkeä merkitys. Yli puolet lapsista pitää tärkeänä omaa osallistumistaan päänsärkynsä hoitoon. Toisaalta osa lapsista kokee aikuisen antavan turvaa päänsäryn hoitomenetelmää valittaessa. Lapsen aktivoimisen päänsärkynsä hoitoon on todettu lisäävän hoidon tehoa ja vahvistavan lapsen itsehoitovalmiuksia. Tulokset osoittavat lasten päänsäryn hoitoon löytyvän erilaisia keinoja. Näiden käyttöä ja lasten omia kokemuksia tulisi hyödyntää enemmän virallisen terveydenhuollon toiminnassa. Epävirallisten lääkkeettö mien hoitomenetelmien käyttäminen on usein lapsen perheen ja hoitohenkilökunnan vastuulla. Tutkimuksen perusteella voi- 6 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

7 Koululaist Lapsen aktivoimisen päänsärkynsä hoitoon on todettu lisäävän hoidon tehoa ja vahvistavan lapsen itsehoitovalmiuksia. daan todeta lääkkeettömien hoitomenetelmien merkitys kivunlievityksessä ja ennen kaikkea päänsärystä kärsivän lapsen elämänlaadun parantamisessa. Monipuolisesti käytettynä tai lääkehoitoon yhdistet- tynä epäviralliset lääkkeettömät hoitomenetelmät antavat parhaan tuloksen kivun lievittämisessä. Lapsen päänsäryn hoitoon voivat omalta osaltaan osallistua vanhemmat, opettajat, kouluterveydenhoitajat sekä aikuiset harrastusten parista. On tärkeää, että lapsen läheisillä on riittävästi tietoa kaikista lapsen päänsäryn hoitomenetelmistä. Lisää tietoa: Mantila, Reija & Raja-aho, Anna-Kaisa Lapsen päänsäryn hoitomenetelmät. Määrällinen tutkimus 4 luokkalaisten lasten päänsäryn hoitomenetelmien käytöstä. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Helsingin yksikkö. Saatavilla myös verkossa: kirjastot.diak.fi/opinnaytepankki. Päänsärkypotilaan muistilista Ennen vastaanottoa Lääkärin vastaanotolla Pidä päänsärkypäiväkirjaa. Päiväkirjasta saatava tieto auttaa sairauden diagnosoinnissa, hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Päiväkirjan voi tulostaa Suomen Migreeniyhdistyksen sivuilta: > julkaisut Kirjoita muistiin mitä haluat kysyä lääkäriltä, sillä vastaanotolla olo saattaa olla jännittynyt ja kysymykset unohtuvat. Kirjoita muistiin omat hoitotottumuksesi ja mahdolliset allergiat tai yliherkkyydet. Käyttämäsi lääkkeet, ravintolisät, luontaistuotteet, erityisruokavaliot tai vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat lääkärille tärkeää tietoa. Kirjoita muistiin kokemuksesi päänsärkykivuista. Päänsärkypäiväkirjaan olet jo ehkä osittain täyttänyt näitä tietoja. Tärkeää tietoa on: Millä alueella kipu esiintyy? Minkä tyyppistä kipu on? Milloin kipu alkaa onko sillä tyypillinen aikataulu? Kuinka kauan kipu kestää? Liittyykö kipujaksoon muita oireita? Onko Sinulla muita kipuja? Kerro lääkärille muistiin kirjoittamasi asiat. Varmista, että saat vastaukset kysymyksiisi. Diagnoosi löytyykö sairaudellesi nimi? Saamasi lääkitys. Varmista, että tiedät lääkkeidesi nimet, käyttötarkoitukset (särkylääke, täsmälääke, estolääke jne.) ja annokset. Selvitä, kuinka kauan lääkettä voi tai pitää käyttää. Lääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset Lääkäri osaa kertoa, kuinka kauan sivuvaikutukset kestävät, jos niitä hoidon alussa esiintyy. Ruoan tai juoman vaikutukset lääkkeen tehoon Jotkut lääkkeet on paras ottaa aterian yhteydessä, toiset taas tyhjään vatsaan. Jatkohoitosuunnitelma Milloin on seuraava käyntisi lääkärillä? Missä tapauksessa on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin jo aikaisemmin? Mitä voit itse tehdä hoidon onnistumiseksi? Voit kirjoittaa muistiin lääkärin antamat ohjeet. Suomen Kuluttajaliitto on julkaissut Lääkkeenkäyttäjän muistilistan avuksi uuden lääkkeen käyttöönottoon: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

8 Helsingin yliopisto / Viestintä Myös passiivinen television katselu lisää lasten unihäiriöitä Aikuisohjelmien, kuten poliisisarjojen, aikuisten elokuvien, aikuisten sarjaohjelmien ja ajankohtaisohjelmien katsominen lisää huomattavasti 5 6 -vuotiaiden lasten unihäiriöitä, osoittaa taannoin julkaistu suomalaistutkimus. Unihäiriöiden määrää lisää selvästi myös tahaton television informaatiovirralle altistuminen. Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin 5 6-vuotiaiden lasten televisionkatselutottumuksia ja niiden yhteyttä lasten unihäiriöihin. Tutkimusaineistona oli satunnaisotos helsinkiläisistä, tamperelaisista ja kuopiolaisista viisi-kuusivuotiaista lapsista ja heidän perheistään; kaikkiaan mukana oli 321 lasta. Vanhemmat täyttivät lasten tvkatselua, unihäiriöitä, mielenterveysoireita ja perhetaustaa koskevat kyselylomakkeet. Tutkimustulokset julkaistiin Journal of Sleep Research -tiedelehden ilmestyneessä numerossa. Passiivisen television katselun Tulokset: vaikutuksia ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu. Saamamme tulokset osoittavat, että myös tahaton altistuminen television kuva- ja äänivirralle kuormittavat lapsen mieltä ja häiritsevät unta, toteaa tutkija Juulia Paavonen Helsingin yliopistosta. 1. Kaikissa tutkituissa perheissä on vähintään yksi televisio, ja 21 prosenttia lapsista oli televisio omassa tai sisarusten kanssa yhteisessä huoneessa. 2. TV oli auki perheissä keskimäärin 4,2 tuntia päivässä ja lapset katselivat televisiota keskimäärin 1,4 tuntia päivässä. Sen lisäksi he olivat tahattomasti altistuneita television ohjelmavirralle keskimäärin 1,4 tuntia päivässä. N. 40 prosenttia lapsista katsoi videoita usein tai päivittäin. Paljon televisiota katsovissa perheissä lapset katsovat myös videoita keskimääräistä enemmän. 3. Aktiivinen television katselu oli yhteydessä lyhyempään yöuneen ja nukahtamisvaikeuksiin. 4. Tahaton ruudun informaatiovirralle altistuminen lisäsi merkittävästi lasten unihäiriöiden määrää ja/tai vaikeusastetta. Unihäiriöt ilmenivät vaikeutena nukahtaa, parasomnioina (mm. yölliset kauhukohtaukset) ja lyhentyneenä kokonaisuniaikana. 5. Aikuisohjelmien, kuten poliisisarjojen, aikuisten elokuvien, aikuisten sarja-ohjelmien ja ajankohtaisohjelmien katsominen lisäsi merkittävästi lasten unihäiriöiden riskiä. 6. Mitä useampia erityyppisiä aikuisten ohjelmia lapset seurasivat, sitä enemmän heillä oli unihäiriöitä. 7. Jos lapset altistuivat tahattomasti televisiolle yli 2,1 tuntia päivässä tai saivat katsoa paljon aikuisten ohjelmia, unihäiriöiden riski kolminkertaistui. Erityisen suuri unihäiriöiden vaara oli niillä lapsilla, jotka saivat katsoa aikuisten ohjelmia ja altistuivat myös tahattomasti television ohjelmavirralle. Lasten ohjelmien katsomisen määrä ei ollut yhteydessä unihäiriöihin. 8. TV:n katselu nukkumaanmenoaikaan lisäsi erilaisten unihäiriöiden, kuten parasomnioiden (mm. yölliset kauhukohtaukset) riskiä ja päiväväsymystä. 9. Mitä enemmän lapset katsoivat yksin televisiota, sitä todennäköisempiä nukahtamisvaikeudet olivat. 10. Television katselu yksin ja nukkumaan menoaikaan olivat yleisempiä, jos lapsella oli televisio omassa huoneessa (Roineen, Valkosen ja Lahikaisen mukaan, 2005). Riittämätön yöuni voi näkyä esimerkiksi päiväväsymyksenä, levottomuutena, keskittymisvaikeuksina, alakuloisuutena, päänsärkynä tai muina kipuina, ja univaje on yhteydessä myös huonompaan koulumenestykseen. Kaikki unihäiriöt eivät kuitenkaan johdu televisionkatselusta tai ole yhteydessä televisionkatseluun. Niitä voi esiintyä myös muista syistä, kuten lapsen sairauden takia, Paavonen muistuttaa. Riittävä, laadukas yöuni on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta välttämätön perustarve, ja sen vuoksi tutkijat suosittelevat lasten päivittäisen televisionkatselun rajoittamista yhteen tuntiin. Aikuisten tulisi myös valvoa, mitä ohjelmia lapset katsovat, ja television turhaa aukipitämistä pitäisi välttää, kun lapset ovat kotona eikä lasten pitäisi katsoa televisiota juuri ennen nukkumaan menoa. Nyt julkaistu tutkimus on osa Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella meneillään olevaa Suomen Akatemian, opetusministeriön ja Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön rahoittamaa projektia Media ja lasten hyvinvointi kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Projektia johtaa professori Anja Riitta Lahikainen. Paavonen Juulia, Pennonen Marjo, Roine Mira, Valkonen Satu and Lahikainen Anja Riitta: TV exposure associated with sleep disturbances in 5-to 6-yearold children. J Sleep Research (2006) 15, Lisätietoja: Lasten ja nuorten päänsäryistä materiaalia Lasten migreeni, Lastenneurologi Mirja Hämäläisen artikkeli Lasten päänsärky -projektin luentomateriaalia diasarjana Lasten päänsäryt -esite Nuorten päänsäryt -esite Mikä, mikä migreeni opinnäytetyönä tehty lehtinen, joka sisältää tietoa ja tehtäviä Muroistako migreeni? myös tähän luetteloon, mikäli laitetaan nettiin? Nämä myös tämän lehden keskiaukeamalla: Päänsärkypäiväkirja Esitieto- ja haastattelulomake Tutustu, tulosta, tilaa! 8 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

9 Lasten päänsärkyjä pohtineen työseminaarin toiveena oli päästä Varhainen diagnoosi varmistaa oikeiden hoito-ohjeiden saahoitokäytäntöjen kirjosta yhteneväisiin käytäntöihin Lasten ja nuorten päänsärkyjen diagnosointi, hoito ja hoidonporrastus vaihtelevat suuresti Suomen maassa. Toisissa keskussairaalapiireissä on päänsärkyihin perehtynyt lastenneurologi, nimetty päänsärkyhoitajat ja mietitty hoitolinjat. Pohjois-Karjalassa on jopa laadittu hoitopolut, tehty vuokaa viot hoidonporrastukseen ja selkeät ohjeet tutkimus- ja hoitotoimenpiteille. Muutamissa sairaanhoitopiireissä ei ole lainkaan ohjeistusta yhä lisääntyvien päänsärkyvaivojen käsittelyyn. Hoitokäytäntöjen kirjo tuli ilmi Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky -projektin tekemässä kartoituksessa vuosina 2006 ja Käypä hoito -suositusten tuntemus ja käyttöönotto tuntuivat vaihtelevan suuresti. Ammattilaiset kaipaavat lisätietoa ja selkeitä toimenpideohjeita. Potilaat ja heidän läheisensä kertovat vastaavasti kohdanneensa kirjavia käytäntöjä, saaneensa välillä erittäin hyvää hoitoa ja kohtelua, mutta kohdanneensa myös riittämätöntä asiantuntemusta ja tukea. Kenttäkierrokselta tulleen toivomuksen mukaisesti järjestettiin marraskuussa 2007 työseminaari, jossa moniammatillinen seminaariväki pohti Lasten ja nuorten päänsärkyjen hoitoon liittyviä ongelmakohtia. Yhdessä pohdittiin Mikä mättää? Seminaariväki koostui päänsärkyjen hoitoa eri näkökulmista katsovista henkilöistä. Läsnä oli lastenneurologeja, lastenlääkäreitä, yleislääkäreitä, lastensairaanhoitajia, terveydenhoitajia, migreeninuori ja migreenilasten äitejä. Tavoitteena oli saada esiin pienet ja suuret, niin henkilökohtaiset kuin rakenteellisetkin ongelmat. Epäkohdiksi osanottajat nimesivät tiedonpuutteen, epäselvän työnjaon ja hoidonporrastuksen, ensiavun ja akuuttihoidon kirjavuuden niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikoillakin, itsehoitotaitojen vaihtelevuuden ja sekä valitettavan yleiset vähättelevät asenteet päänsärkyjä, etenkin migreeniä kohtaan. Pienryhmissä käsiteltiin kaikkia muita esiin tulleita epäkohtia paitsi itsehoitoa. Ideointia siivitti vilkas ja innostunut keskustelu, johon ryhmien moni ammatillisuus toi piristävän lisän. Kohti vieläkin parempaa hoitoa koulutuksen ja tehokkaan tiedotuksen keinoin Monipuolisen, kaikki tahot tavoittavan tiedotuksen osuus nousi keskeiseen rooliin pohdittaessa parannuskeinoja nykytilanteeseen. Osa lapsista ja nuorista kohtaa tiedonpuutteesta ja asenteista johtuvaa vähättelyä valittaessaan päänsärkyoireita ja migreenikohtauksen aikaista huonoa oloa. Esimerkkinä mainittiin tapaus, jossa koululaisen lähettäminen kotiin kesken migreenikohtauksen oli tuskallista ja turhaa, koska kohtaus olisi mennyt ohi lääkityksen ja hetkellisen levon avulla. Migreeniä sairastavan lapsen ja hänen vanhempiensa avoimuus tiedottamisessa on ensisijaisen tärkeää, jotta päivähoidossa ja koulussa voidaan asianmukaisesti ensiapu, kohtaushoito ja ennaltaehkäisyn toimenpiteet suorittaa. Ammattihenkilöstölle suunnattu tarpeiden mukainen koulutus tulisi päänsärkyjen yleistyessä olla säännöllistä ja helposti saatavilla. Koulutuksen ohella itsenäinen tiedonhaku on nykyisin helppoa ja sen merkitys korostunut. Asiallista tietoa on joskus vaikea seuloa internetin tarjonnasta. Suositeltavaa onkin käyttää luotettavaksi tiedettyjä sivustoja, kuten tai Terveysportti tms. Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky -projektin tuottamina on juuri ilmestynyt Lasten päänsäryt ja Nuorten päänsäryt -esitteet, jotka ovat luettavissa ja tulostettavissa myös >julkaisut > esitteet Selkeät, yhteisesti sovitut käytännöt laadukkaan hoidon tae Duodecimin julkaisemat Lasten päänsärkyjen Käypä hoito -suositukset sisältävät ohjeet päänsärkyjen erotusdiagnoosin tekemiseen, tutkimuksiin ja hoitoon sekä viitteitä hoidonporrastukseen. Suosituksiin pohjaten Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä on tehty lastenneurologi Marika Jantusen johdolla prosessikuvaus päänsärkyoireisen lapsen hoidosta ja hoidonporrastuksesta. Hoidonporrastusta pohtinut ryhmä toivoi, että kaikissa keskussairaalapiireissä tehdään vastaavat omiin tarpeisiin räätälöidyt ohjeet. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

10 misen ja ehkäisee päänsärkyjen kroonistumista. Toistuvien päänsärkyjen kirjaaminen päänsärkypäiväkirjaan ja perusteellinen kartoitus lapsen/nuoren elämäntilanteesta ovat pohjana hyvälle hoidolle. Yli kuusivuotiaiden migreenin diagnosointi on jo mahdollista perusterveydenhuollossa, sitä nuorempien kaikki päänsäryt kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin. Hoito ja seuranta kuuluvat myös perusterveydenhuoltoon, ellei tilanne komplisoidu tai tule tarvetta miettiä estolääkitystä Suomen Migreeniyhdistyksen nettisivuilla on Lasten/nuorten päänsärkypäiväkirja ja Päänsärkypotilaan esitieto- ja hoitosuunnitelmalomake sekä wordettä pdf-tiedostona. Lasten ja nuorten päänsärkyjen asianmukaista kohtaamista ja hoitoa voidaan siis entisestään tehostaa. Särkyjen ennaltaehkäisy on iso kysymys, johon ovat osallisia niin koti kuin koulu ja päivähoito, ravitsemuskasvattajat, urheilu-, harrasteja valistusjärjestöt ja kaikki joita lasten ja nuorten terveellisen ja hyvän elämän edistäminen koskettaa. Toivon Lasten päänsärky -projektin saaneen aikaan edes muutamia pieniä muutoksia ja sysäyksen tulevaan kehittämistyöhön. Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja mieluisaa talvea jokaiselle lukijalle! Anitta Tähti-Niemi Kouluruokalassa syödään valikoiden Vain joka kolmas yläluokkien ja lukion oppilas syö kaikki koululounaalla tarjotut aterianosat. Oppilaat, jotka jättävät kouluruuan väliin viihtyvät muita huonommin koulussa, syövät yleisemmin epäterveellisiä välipaloja kouluaikana, syövät epäsäännöllisesti ja heillä on muutoinkin huonommat terveystottumukset. Melkein jokainen syö koulussa Stakesin Kouluterveyskyselyn aineistoista tehdyn selvityksen mukaan lähes kaikki peruskoulun yläluokkalaiset ja lukiolaiset osallistuivat kouluruokailuun päivittäin, mutta tytöistä melkein viidennes ja pojistakin 12 prosenttia söi pääruuan harvoin tai ei syönyt sitä lainkaan. Vain kolmannes oppilaista söi kaikki osat tarjotusta ateriasta päivittäin. Yli puolet söi koulussa muutakin kuin kouluruokaa. Pojista joka kolmas ja tytöistä lähes neljännes söi epäterveellisiä välipaloja vähintään kaksi kertaa viikossa. Makeisia söi kolmannes kaikista oppilaista ja sokeroituja virvoitusjuomia joi pojista reilu viidennes. Kouluaterian söivät muita harvemmin sellaiset nuoret, joilla oli epäterveellisiä elintapoja. Vähemmän kouluaterialle osallistuivat ne, joita koulussa kiusattiin eivätkä viihtyneet siellä ja joiden ateriointi kotona oli epäsäännöllistä. Kouluruokailua pitää kehittää Tutkijoiden mielestä kouluruokailuun varattuja määrärahoja tulee lisätä ja kouluruokailun terveys- ja tapakasvatukselliset tavoitteet on kirjattava opetussuunnitelmaan kaikissa kouluissa. Lounaaseen on varattava niin paljon aikaa, että koko aterian ehtii syödä. Kouluaikaista ruokailua tulee kehittää ruokailun ja välipalatarjonnan käsittävänä kokonaisuutena. Koulujen välipalatarjonta pitää suunnitella sellaiseksi, että se parantaa ruokavalion ravintosisältöä, ts. sisältää hedelmiä, marjoja, kasviksia, vähärasvaisia maitotuotteita ja leipää, mutta myös riittävästi energiaa sitä tarvitseville. Kasvisten ja hedelmien tarjontaa kouluaterialla on monipuolistettava. Oppilaiden hyvinvointi vaatii yhteistyötä Myös keittiöhenkilökunnan, opettajien, terveydenhoitajien ja oppilaiden välistä yhteistyötä on lisättävä, jotta kouluruokailulla olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet tukea nuorten kokonaisravitsemusta ja koulussa oppimista. Vanhempia tulee tiedottaa kouluaikaisen ruokailun järjestämisestä ja sen toteutumisesta sekä koulu- ja kotiruokailun välisistä yhteyksistä. Terveystiedon opetuksessa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaanotolla tulee käsitellä säännöllisen aterioinnin merkitystä ylipainon ehkäisyssä. Koulussa työskentelevien aikuisten tulee syödä oppilaiden kanssa ja ohjata paitsi ruokailua, myös ruoan annostelua. Aikuisten läsnäolo ehkäisee kiusaamista ja antaa hyvän esimerkin oppilaille. Kouluruokailuun kuluva aika onkin laskettava koulussa työskentelevien aikuisten työajaksi. Vuodesta 2001 alkaen ovat Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos ja Sydänliitto yhteistyössä koonneet tietoa eriikäisten suomalaisten ateriointitavoista. Aiemmin on selvitetty työaikaista ateriointia. Tämän Kouluterveyskyselyn aineistoista tehdyn selvitys kartoitti kouluaterian syömisen ja muun kouluaikaisen syömisen yleisyyttä, kouluruokailuun yhteydessä olevia tekijöitä sekä kouluruokailun trendejä. Kouluterveyskysely on valtakunnallinen Stakesin tekemä kyselytutkimus. Tutkimus tehdään samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Peruskoulujen 8. ja 9. luokat sekä lukioiden 1. ja 2. luokat vastaavat kyselyyn opettajan läsnä ollessa oppitunnin aikana. Lähde: Susanna Raulio, Minna Pietikäinen, Ritva Prättälä, joukkoruokailutyöryhmä. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

11 1. Tyttäremme on sairastanut migreeniä muutaman vuoden. Emme ole löytäneet selkeitä altistavia tekijöitä. Kohtauksia tulee ajoittain tiheästikin. Nyt paljastui kodistamme, tyttären huoneen läheisyydestä, väliseinän homevaurio. Voisiko se olla syynä lisääntyneisiin kohtauksiin? 3. Olen 43-vuotias nainen. Minulla on usein niskajännityspäänsärkyä sekä siihen liittyvää tai siitä riippumatonta migreeniä. Lääkkeinä käytän pienempään särkyyn Ketomexiä (tulehduskipulääke) ja migreeniin Relertiä (täsmälääke). Lääkkeet tehoavat aikahyvin, joskin usein aika hitaasti. Yleisimpiä migreenille altistavia tekijöitä ovat vilkkuvat valot, epäsäännöllisiin aterioihin ja paastoon liittyvät alhaiset verensokeritasot tai verensokerin heittelyt ja väsymys. Myös erilaiset stressitekijät voivat lisätä migreenikohtauksien tiheyttä migreeniä sairastavilla. Myös infektiot ja nenän sivuonteloiden turvotus saattavat aiheuttaa päänsärkyä. Mikäli homevaurio on aiheuttanut limakalvoärsytyksen ja infektioiden lisääntymistä muilla perheenjäsenillä, ei myöskään ole poissuljettu sitä mahdollisuutta, että se saattaa pahentaa migreenioireita. MH 2. Perheellämme on tapana lauantaisin ostosreissun yhteydessä aterioida paikallisessa pikaruokalassa. Lapset syövät hampurilaisen ja juovat Cola-juoman. Nyt he ovat siirtyneet light-juomiin. Olen kuullut niiden aiheuttavan mm. päänsärkyä. Onko syytä huoleen? Cola-juomat suurina annoksina voivat aiheuttaa päänsärkyä, koska ne sisältävä kofeiinin sukuista ainetta. Light-juomien makeuttamiseen käytetyt lisäaineet, kuten aspartaami, ja jotkin muut lisäaineet, aiheuttavat osalle ihmisistä päänsärkyä. Yleensäkään hiilihappoa sisältävät virvoitusjuomat suurina määrinä, useita kertoja viikossa tai janojuoman tapaan nautittuina, eivät ole kasvuikäisille suotavia. Ne voivat vaikuttaa haitallisesti luuston kehittymiseen. Olen lähdössä Kilimanjarolle. Tavoitteena on kiivetä huipulle, lähes 6000 metrin korkeuteen. Ohjeissa kehotettiin kysymään lääkärin neuvoa, jos sairastaa migreeniä. Siksi kysynkin, miten korkea ilmanala vaikuttaa migreeniin tai aiheuttaakomigreeni lisäriskiä vuoristotaudin suhteen. Migreenistä ei tiettävästi ole haittaa vuoristotaudille, jonka takana on aivopaineen tilapäinen nousu matalan ilmanpaineen takia. Hoidoksi vuoristotautiin käyvät Ödemin-tabletit (nesteenpoistolääke), joista on myös apua migreenikohtaukseen, tosin enemmän auralliseen kuin aurattomaan. Sinänsä matala ilmanpaine esimerkiksi lentomatkoilla, joissa paineistus on n metrin korkeutta vastaava, näyttää provosoivan migreenikohtauksia. Ehkä kannattaisi aloittaa migreenin tiheydestä riippuen myös estolääkitys, että matka menisi helpommin. Koska mukana on myös niskaoireita, jotka kyllä taitavat liittyä migreeniin, estoksi voisi nyt ajoissa kokeilla amitriptyliiniä tai jos siitä liikaa sivuvaikutuksia, niin nortriptyliiniä, etenkin jos kuukaudessa on 5 tai useampia särkypäiviä. ES Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen elokuun 1. päivään mennessä. Erkki Säkö Neurologian erikoislääkäri Turun Pään särky keskus Oy vastaava lääkäri Mirja Hämäläinen Lastenneurologi HYKS Lasten ja nuorten sairaala K Y S Y Kuvaamanne käyttötiheys ei vielä ole huolenaihe, jos kevytjuomat eivät ole aiheuttaneet päänsärkyä. MH asiantuntijalta Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

12 Saanamaria Heikkinen-Lefort YTK Kandidaatintyö, Tampereen Yliopisto 2007 Elämää kivun ehdoilla Krooninen kipu ja identiteetin jäsennyksen haasteet Kivusta ja sen yleisyydestä Krooninen kipu on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, siitä kärsii Suomen Kipupotilasyhdistyksen mukaan lähes suomalaista, joista ihmistä kokee kipua jatkuvasti, kaikkina vuorokauden aikoina. Tämä aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä, myös suuria kansantaloudellisia kustannuksia; kipu on väsymyksen jälkeen yleisin lääkärin vastaanotolle hakeutumisen syy (Estlander 2003). Kroonisesta kivusta kärsiville henkilöille tehtiin vuonna 2007 tutkimus, jonka tarkoituksena oli tarkastella niitä kokemuksia, joita kroonisesta kivusta kärsivät ovat joutuneet arkielämässään kohtaamaan. Tavoitteena oli saada lisää tietoa kroonisen kivun vaikutuksista yksilöön. Tutkimuksen keskeisenä hypoteesina oli, että tämä toiminnallinen rajoittuneisuus vaikuttaa yksilön minäkuvaan ja tapaan hahmottaa omia roolejaan. 12 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Mielenkiinto kohdistui tutkittavien omiin kokemuksiin ja siihen, miten he merkityksellistävät kipuaan suhteessa omaan elämäänsä ja itseensä ja toisaalta suhteessa ympäröivään maailmaan sekä pyrittiin ymmärtämään niitä yhteyksiä, joita paitsi ympäristön reaktioilla kivun tuomiin rajoitteisiin ja toisaalta henkilökohtaisella kivun jäsentämisellä voi olla identiteetin rakentamiseen. Tutkimuksessa haluttiin ottaa selvää mitä merkityksiä kroonisesta kivusta kärsivät antavat omalle kivulleen ja miten kipua jäsennetään suhteessa omaan itseen. Tutkimuksen aineistona toimivat tarinat, jotka kroonisesta kivusta kärsivät henkilöt kirjoittivat. Työ on luet tavissa kokonaisuudessaan Tampereen Yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella. Kipu asettaa haasteita yksilön identiteetin rakennukselle yhteiskunnassa, jossa tehokkuutta ja suorittamista arvostetaan korkealle. Jotta kivusta kärsivää kyettäisiin ymmärtämään kokonaisvaltaisesti ja vastaamaan paremmin heidän tarpeisiinsa, olisi myös tärkeää pohtia miten jatkuva kipu vaikuttaa henkilön minuuden kokemukseen ja identiteetin muovautumiseen. Kivun ei-sensorinen tutkimus on pitkälti keskittynyt psykologian puolelle. Vaikka sosiaalitieteissä identiteetin tutkimus on pitkälle edennyttä, kroonisen kivun ja identiteetin välistä suhdetta on tutkittu vain vähän (Risdon ym. 2003). Arkikielessä kivun käsite tarkoittaa usein fyysistä epätasapainotilaa; siinä painotetaan kivun ruumiillista alkuperää. Kipu nähdään kuitenkin psykologisessa ja lääketieteellisessä kontekstissa monimuotoisena ilmiönä, jota ei voi selittää vain fyysisenä toimintahäiriönä. Kipu määritellään IASP:n (International Association for the Study of Pain) mukaan epämiellyttäväksi sensoriseksi ja emotionaaliseksi kokemukseksi, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen kudosvaurioon tai jota kuvataan kudosvaurion käsittein. Kipuun liittyy siis aina myös emotionaalinen puoli, ja fyysinen vaurio ei ole kivun edellytys. Nykykäsityksen mukaan kivun syitä ei ole mielekästä jaotella vain fyysisiin tai psyykkisiin patologioihin, vaan kaikilla psyykkisillä tapahtumilla on fysiologiset vasteensa ja päinvastoin. (Estlander 2003.) Kipu luokitellaan krooniseksi, jos se on kestänyt yli kuusi kuukautta tai jos se jatkuu kudosten tavallisen paranemisajan jälkeen. Lisäksi kivulle on ominaista sen yksilöllisyys, kivun kokeminen on aina subjektiivinen, henkilön oman merkitysmaailman välittämä tuntemus. Ympäristön suhde kipuun torjunnasta syyllisyyteen Kroonisen kivun kanssa eläminen voi luoda haasteita yksilön normaalille (työelämä, sosiaaliset suhteet ym.) toiminnalle yhteiskunnassa. Charmaz 1991, Miles & al. 2005, Risdon & al ovat osoittaneet, että kroonisella kivulla voi olla negatiivisia vaikutuksia yksilön minäkuvaan ja identiteetin kokemukseen. Ristipaine ympäristön vaatimusten ja kivun mukanaan tuomien rajoitteiden välillä voi asettaa kivusta kärsijän vaikeaan asemaan eri rooliensa toteuttajana (esim. työntekijä, äiti, puoliso), jotka puo- Jatkuu sivulla 17...

13 Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky -projekti PÄÄNSÄRKYPOTILAAN ESITIETO- JA HOITOSUUNNITELMALOMAKKEISTO s.1/3 Paikka: Haastattelija: Pvm: Puhelin: Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Ikä: Osoite: Postinumero: Huoltaja: Puhelin: Osoite, jos eri: Työpuhelin: Taustatiedot Paino: kg Pituus: cm Py: cm P: RR: Näkö: Tutkittu Purenta: Ryhti: Allergiat: Sairaudet: Lääkitykset: Oliko pienempänä koliikkia? kyllä ei Pulauttelua/ oksentelua? kyllä ei Onko taipumusta matkapahoinvointiin? kyllä ei Elämäntavat Nukkuminen: yleensä tuntia/vrk Uni: rauhallista levotonta Herää itse klo: Herätetään klo: Herätessä: virkeä väsynyt ärtyinen Ruokahalu yleensä: hyvä huono Ruokavalio: monipuolinen yksipuolinen Yleensä syö aamupalaksi: lounaaksi: välipalaksi: päivälliseksi: iltapalaksi: Makeisia: x viikossa Virvoitusjuomia: x viikossa Perunalastuja tms: x viikossa Päivän aikana juo n.: Vettä: dl Mehua: dl Limsaa: dl Kahvia: dl Päihteiden käyttö/kokeilu: tupakointi nuuska alkoholi lääkkeet huumeet Liikunta mieluista? kyllä ei Montako tuntia päivässä? h ja viikossa n. h Koulumatkan pituus: km, jonka kulkee yleensä: kävellen pyörällä autolla tms. Harrastaa säännöllisesti: Muita harrastuksia: Televisiota lapsi/ nuori katsoo n. tuntia päivässä, tuntia viikossa Mieluiten katsoo: Tietokoneella viettää aikaa n. tuntia päivässä, tuntia viikossa Play Stationia tai muita pelejä pelaa n. tuntia päivässä tuntia viikossa Kerhossa/ päiväkodissa/ koulussa käynti yleensä mieluista? kyllä ei Jos ei, niin miksi? Onko merkkejä kiusatuksi tulemisesta? ei kyllä, mitä? Onko helppo tutustua ja ystävystyä? kyllä ei Montako hyvää ystävää? Mieliala yleensä: hyväntuulinen vaihteleva ärtynyt Perhetilanne: Onko lähiaikoina jokin muuttunut? ei kyllä, mikä? Ota irti ja talleta. Lomakkeet voidaan tulostaa myös osoitteesta Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

14 Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky -projekti PÄÄNSÄRKYPOTILAAN ESITIETO- JA HOITOSUUNNITELMALOMAKKEISTO s.2/3 Nimi: Haastattelija: Pvm: Päänsärkyanamneesi Ensimmäiset oireilut alkoivat: Päänsärkyjen tiheys: Päänsäryn kesto, tuntia päivää Päänsärky Tuntuu toispuoleisena, missä?: ympäri pään Tuntuu jyskyttävän, sykkivän tasaisena Alkaa äkillisesti pikku hiljaa Särky on yleensä: lievää kohtalaista voimakasta erittäin voimakasta = lievää = kohtalaista = voimakasta = erittäin voimakasta Haittaa ja häiritsee normaalia elämää: paljon jonkin verran vain vähän Päänsärkyyn liittyy yleensä pahoinvointia oksentelua ei valonarkuutta hajuherkkyyttä meluherkkyyttä ei Liikkuminen ja fyysinen rasitus pahentaa särkyä: kyllä ei Päänsärkyä edeltää näköhäiriöitä, millaisia? tuntohäiriöitä, pistelyä poissaolevuutta puheentuottamisen vaikeutta huimausta väsyneisyyttä uneliaisuutta haukottelua Päänsäryn aiheuttajana on huomattu olevan saattaa olla ei ole nälkä, epäsäännöllinen syöminen jano, vähäinen juominen, hikoilu muutamat ruoka-aineet, mitkä? väsymys jännitys/pelko/mielipaha kiire/stressi fyysinen rasitus kirkkaat valot, häikäisy TV, tietokone hajut melu, hälinä Joku muu, mikä? Päänsärky helpottaa kun menee lepäämään nukahtaa ulkoilee ja/tai liikkuu on hämärässä on viileässä on lämpimässä Lääke auttaa: aina useimmiten harvoin ei käytetä Yleisimmin käytetty lääke: Joskus käytetty lääke: Muita konsteja: annos: annos: Suvussa esiintyy migreeniä: ei ei ole tiedossa kyllä, kenellä/keillä?: 14 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

15 Suomen Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky -projekti PÄÄNSÄRKYPOTILAAN ESITIETO- JA HOITOSUUNNITELMALOMAKKEISTO s.3/3 Nimi: Haastattelija: Pvm: Potilaan ja omaisten toiveet: Haastattelijan kommentit: Tutkimukset: Ajankohta: Hoito-ohjeet: Annettu materiaali: Reseptit lääkehoitoon: Kirjoitettu: Lähetteet: Seuranta: Hoitaja: Lääkäri: Omainen: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

16 16 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

17 Elämää kiv Kipu asettaa haasteita yksilön identiteetin rakennukselle yhteiskunnassa, jossa tehokkuutta ja suorittamista arvostetaan korkealle....jatkuu sivulta 12. lestaan toimivat identiteetin rakennuksen sidoskohtina. Krooninen kipu toimintarajoitteena voi asettaa yksilön marginaaliryhmään, jossa aiempien roolien sujuva toteutus on haasteellista, joillekin jopa mahdotonta. Positiivisen sosiaalisen identiteetin rakentaminen (eli yhteisön jäseneksi tunnistautuminen) vaatii yhteisön hyväksyntää ja tämä osoittautui yhdeksi kompastuskiveksi kroonisesta kivusta kärsivien tarinoissa. Aineistosta nousi vahvasti esiin yhteisön negatiivinen suhtautuminen krooniseen kipuun ja sen aiheuttamiin toimintarajoitteisiin, jopa lääketieteellisessä kontekstissa. Krooninen kipu tuo runsaasti negatiivisia kokemuksia arkielämän kanssakäymisissä. Suurin osa kipututkimukseen osallistujista kertoo tarinoissaan ympäristön vähättelyn ja epäuskon kokemuksista suhteessa kipuun. Kipua mitätöitiin ulkopuolisen silmin ja saatettiin todeta, että kipu on kuviteltua tai siitä ei pitäisi valittaa. Näitä kokemuksia koettiin niin perhepiirissä kuin julkisissa instituutioissakin (koulu, sairaala, sosiaalitoimisto). Torjunta on tilannekohtaista, mutta tarinoissa nousee muita enemmän esiin negatiiviset kokemukset terveydenhuollon palveluissa. Ann-Mari Estlander (2003) tuo esiin, miten vasta viimeaikoina on alettu havainnoimaan potilas-auttaja-suhteen vaikutuksia kipuongelman pitkittymiseen. Hän toteaa, ettei kipupotilaiden hoito aina toteudu inhimillisesti ja sen ovat myös kroonisesta kivusta kärsivät kokeneet eri yhteyksissä. Juuri terveydenhuollon palveluissa kohdattu torjunta ja vähättely koetaan erityisen loukkaavaksi, sillä ne edustavat kivusta kärsijöille niitä instituutioita, joiden odotetaan tarjoavan apua ja ymmärrystä ongelmalle. Joillekin ulkomaailman torjunta oli niin kokonaisvaltaista, että he kokevat jopa ihmisarvonsa vaarantuvan näissä kohtaamisissa. Ympäristöstä tuleva kivun vähättely ja halventaminen ilmenee kivusta kärsijöiden tarinoissa tunnepuolella syyllisyyden ja häpeän tuntemuksina. Syyllisyyttä koetaan suhteessa yhteisön normiodotuksiin ja siihen, miten kunkin tulisi roolissaan toimia. Kun krooninen kipu vie mahdollisuuden toteuttaa totuttuja rooleja, esiin nousevat kysymykset omasta hyväksyttävästä asemasta yhteiskunnassa. Kivusta koetaan häpeää ja syyllisyyttä aivan kuin se olisi itse aiheutettua ja näin sen aiheuttamia hankaluuksia halutaan korvata muille. Kivun tuomat toimintarajoitteet eivät ole hyväksyttyjä ympäristön taholta ja kivun kokija kokee olevansa tästä rajoittuneisuudestaan tilivelvollinen muille. Joskus ympäristön reaktiot olivat niin voimakkaita, että kivusta kärsijä saattaa alkaa epäilemään omaa asiantuntijuuttaan kipuaan kohtaan ja jopa mielenterveyttään: Eräs kipupotilas kuvaa tarinassaan painajaismaisia sairaalakäyntejään, joissa lääkäri kerta toisensa jälkeen kyseenalaisti kivun todenperäisyyden ja syyllisti potilasta turhista lääkärikäynneistä. Tällaiset reaktiot aiheuttavat luonnollisesti hämmennystä ja huolta omasta psykologisesta kyvykkyydestä hallita tilannetta. Kivun kanssa kulkijat kamppailevat arjessaan paitsi jatkuvan kivun kanssa, myös torjunnasta aiheutuvien syyllisyyden, nöyryytyksen ja häpeän tunteiden kanssa. Henkilökohtainen suhde kipuun ja kivun suhde identiteettiin Henkilökohtainen suhtautuminen kipuun vaihtelee huomattavasti. Suhtautumistavat jao teltiin aineiston valossa kolmeen ryhmään. Kipu voidaan nähdä vihollisena, jota vastaan taistellaan niillä aseilla mitä käytettävissä on. Toisaalta kipuun saatetaan suhtautua kuin syöpäläiseen; sen olemassaolo tunnistetaan ja siitä halutaan eroon, mutta toisaalta tiedostetaan, että se on tullut jäädäkseen. Kolmantena suhtautumiskeinona on kivun hyväksyminen ja sovinnon tekeminen sen kanssa. Kaikki kolme teemaa palautuvat kysymyksen kivun hyväksynnästä, eli millainen paikka sille suodaan suhteessa omaan minään. Kun kipu nähdään vihollisena, halutaan oma minäkuva säilyttää irrallaan kroonisen kivun mukanaan tuomista rajoitteista ja pyritään viimeiseen asti toimimaan kuten terveet ihmiset. Omaa minää ikään kuin suojataan kivun tuomilta negatiivisilta vaikutteilta. Kun kipu suljetaan minäkäsityksen ulkopuolelle, mahdollistuu myös sairaudesta vapaan identiteetin säilyttäminen. Toisaalta kipuun saatetaan suhtautua kuin ikävään kumppaniin, jonka olemassaoloon suhtaudutaan ristiriitaisesti. Kipua vastaan ei käydä jatkuvaa kamppailua, mutta sitä ei myöskään täysin hyväksytä osana omaa elämää. Kipuun suhtaudutaan kuin syöpäläiseen, joka on jäänyt sisälle asumaan ja jonka jatkuvaan olemassaoloon on totuteltava. Kipu suhteessa omaan itseen on eräänlaisessa sulatteluvaiheessa, jossa sen paikan määrittely omassa elämässä ei ole selkeästi määräytynyt; toisaalta sille ei haluta antaa valtaa, mutta kuitenkin sen laajat rajoittavat vaikutukset tiedostetaan. Kolmantena suhtautumistapana nousee esiin kipu kumppanina. Kivun hyväksyminen osaksi elämää ja omaa itseä merkitsee luopumista monista asioista. Kivun tuomat rajoitteet tuovat mukanaan häpeää omasta kyvyttömyydestä toimia kuten aiemmin ja ennen kaikkea kivun hyväksyminen merkitsee aiemmasta terveestä minästä luopumista. Tämä itsen uudelleenmäärittely ja kivun hyväksyntä on vaikea prosessi, mutta lopputuloksena ovat suuret helpotuksen ja voimistumisen tunteet: kipuun kumppanina suhtautuva kivun kokija näkee kivun oikukkaana elämänkumppanina, jonka olemassaolo täytyy ottaa jatkuvasti huomioon arjessa, mutta jonka kanssa jatketaan matkaa kaikesta huolimatta. Lopuksi Kipu tuo haasteita oman minän määrittelylle pakottamalla henkilön suhteuttamaan itsensä uudelleen toimintarajoitteisena yksilönä suhteessa ulkomaailman vaatimuksiin. Yhteisön torjunta ja epäusko nousevat yksilön identiteettiprojektin päähaastajiksi; nämä reak tiot aiheuttavat syyllisyyden tunteita, oman ihmisarvon pohdintaa ja asettavat kysymyksiä siitä, millaisena yksilö hyväk- Jatkuu sivulla Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

18 Timo Lehto FT, biokemisti Luontaislääkkeet ja ravintolisät Migreenin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn käytettävät luontaislääkkeet ja ravintolisät sekä mahdolliset sivu- ja yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa. Monet potilaat käyttävät erilaisia ravintolisiä ja yrttivalmisteita (CAM-valmisteet, CAM = Complementary and Alternative Medicine) joko yksinään tai yhdessä varsinaisten migreenilääkkeiden kanssa. Useat heistä jättävät kertomatta lääkärille käyttävänsä lääkkeiden ohessa CAM-valmisteita, koska pelkäävät lääkärin reaktioita. Toisaalta, vaikka potilas kertoisikin käyttävänsä CAM-hoitoja, vain harva lääkäri pystyy asiantuntevasti kommentoimaan asiaa. Internet sen sijaan on pullollaan kaikenlaista suodattamatonta informaatiota CAM-hoidoista ja siellä keskusteluryhmissä tieto leviää nopeasti maailmanlaajuisesti. Migreenityyppiset päänsäryt saattavat olla erittäin kivuliaita ja vaativat hoitoa. Konventionaalisesta näkökulmasta migreeni näyttäisi olevan pääasiassa aivojen sähkökemiallinen toimintahäiriö, jota perinteisesti hoidetaan lääkkeillä, mutta kokonaisvaltaista lähestymistapaa suosivat lääkärit ovat alkaneet käyttää migreenin hoitona ravitsemusta, stressin hallintaa, unirytmin palauttamista, hormonikorvaushoitoa ja ravintolisiä lääkkeiden ohella. Suomalaiset EBM- (Evidence Based Medicine) ja käypähoitosuositukset rakentuvat pääasiassa farmakologisille interventiolle, joissa ei juurikaan oteta huomioon esimerkiksi ravitsemus- tai ravintolisähoitoja. Suomessa lääkäreiden koulutukseen ei ole sisällytetty CAMterapioden opiskelua, kuten eräissä Keski-Euroopan maissa. Toisin kuin monet lääkärit uskovat, eräistä CAM-valmisteista, lääkkeistä ja hoidoista löytyy jo jonkinasteista tieteellistä näyttöä niiden toimivuudesta. Toistaiseksi potilasmäärät tutkimuksissa, joissa on testattu CAM-lääkettä migreenin hoidossa, ovat kuitenkin olleet pieniä ja tutkimuksia on vähän. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että näitä luontaisperäisiä aineita on vaikea patentoida, jolloin niistä saatava rahallinen hyöty jää lääketehtaalle pieneksi. Ongelmana on myös se, että luontaisvalmisteissa, erityisesti yrteissä vaikuttavien aineiden pitoisuus saattaa vaihdella huomattavasti ellei valmistetta ole standardoitu. Tällä hetkellä ehkä tunnetuin migreeniin hoitoon käytettävä tutkittu yrttivalmiste maailmalla on saksalaisen lääkefirman patentoima ruttojuurivalmiste Petadolex, josta on tehty useita pienimuotoisia RCT-kaksoissokkotutkimuksia ja jonka turvallisuus ainakin lyhyessä käytössä on selkeästi osoitettu ( hoidettua potilasta). Yrteillä ja ravintolisillä saattaa esiintyä sivuvaikutuksia, vaikka ne tosin ovat harvinaisempia kuin varsinaisilla lääkkeillä. Myös yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa ovat mahdollisia. Seuraavassa tietoa muutamien käytetyimpien CAM-valmisteiden tutkimuksista, käytöstä ja sivuvaikutuksista Magnesium Migreenipotilailla on raportoitu useissa tutkimuksissa alhaisia magnesiumpitoisuuksia aivoissa. Tutkimustulokset ovat vaihdelleet, koska niissä on käytetty erilaisia magnesium-muotoja, kuten huonosti-imeytyvää magnesiumoksidia ja toisaalta hyvin imeytyviä kelaatti- ja sitraattimuotoja. Myös annetut magnesiummäärät ovat vaihdelleet. Positiivisia tuloksia on saatu akuutin aurallisen migreenin hoidossa ja kuukautisten yhteydessä esiintyvän migreenin profylaksiassa. Peikert ym. RCT-tutkimuksessa, jossa käytettiin sitraattimuotoista magnesiumia ja johon osallistui 69 naispuolista migreenipotilasta, saatiin 41,6 %:n estovaikutus verrattuna plasebo-ryhmän 15,8 % :n (1). Magnesium on havaittu migreenin hoidossa erittäin turvalliseksi, pääasiassa on raportoitu vatsan löystymistä. Suuret annokset magnesiumia saattavat olla joissain tapauksissa vasta-aiheisia seuraavien lääkkeiden kanssa: amilodidi, simetidiini, siprofloksasiini, doksisykliini, hydroksiklorokiini, levofloksasiini, minosykliini, misoprostoli, nitrofurantoiini, ofloksasiini, kortikosteroidit, kinolonit, risedronaatti, spironolaktoni, tetrasykliini, triamtereeni ja varfariini (Marevan). Reunuspäivänkakkara Reunuspäivänkakkaran (Tanacetum parthenium) lehdistä valmistettu uute on yleisesti käytössä migreenin hoidossa, Suomessa lähinnä itsehoitovalmisteena. Vaikuttavana aineena tiedetään olevan ainakin parthenolidi. Myös uuttomenetelmällä näyttäisi olevan vaikutusta valmisteen tehoon. Vuonna 2004 ilmestyneessä Cochrane Database Systemic Review:n artikkelissa reunuspäivänkakkarauutteen tehosta tehdyt tutkimukset todettiin ristiriitaisiksi ja Pittler&Ernstin mukaan täysin selkeää näyttöä sen toimivuudesta ei ole (2). Äskettäin tehty MIG99-valmisteella tehty tutkimus on nostanut standartoidun reunuspäivänkakkarauutteen toimivuudessa luokkaan B, vähäisen näytön luokkaan. Kyseisessä tutkimuksessa reunuspäivänkakkarauute 18 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

19 Luontaislääk Toisin kuin monet lääkärit uskovat, eräistä CAMvalmisteista, lääkkeistä ja hoidoista löytyy jo jonkinasteista tieteellistä näyttöä niiden toimivuudesta. vähensi päänsärkykohtauksia 50 %:lla, lumeryhmässä vain 17,3 %:lla (3). Toinen yhtä hyvin onnistunut tutkimus saattaisi nostaa reunuspäivänkakkaran luokkaan A, eli selkeän näytön luokkaan. Reunuspäivänkakkara saattaa harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa seuraavia sivuvaikutuksia: kurkun ja kielen kipeytyminen ja haavaumat, makuaistin heikentymistä ja ruuansulatuskanavan oireilua. Reunuspäivänkakkaraa on käytetty pitkään kansanlääkinnässä, mutta kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia sen pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta ei ole tällä hetkellä saatavana. Myöskään ei ole tiedossa haitallisia yhteisvaikutuksia reunuspäivänkakkaran ja lääkkeiden kanssa. Ruttojuuri Ruttojuuri (Petasites hybridus) on kasvi, jota tavataan villinä Keski-Euroopassa. Siinä on toksisia alkaloideja, jotka pitää ensin uuttaa pois, ennenkuin sitä voidaan käyttää lääkkeellisesti. Aiemmin mainittu Petadolexvalmiste on patentoitu kasvislääke, jota on käytetty hyvin tuloksin migreenin estohoidossa. Pari vuotta sitten Neurologylehdessä julkaistussa tutkimuksessa sen havaittiin estävän migreenikohtauksia 48 %:lla, kun plasebo ryhmässä estovaikutus oli 26 % (4). Petadolex on hyvin siedetty, harvinaisena sivuvaikutuksena saattaa kuitenkin esiintyä röyhtäilyä. Riboflaviini (B2-vitamiini) Riboflaviini on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, josta on tehty kaksi kliinistä RCT-tutkimusta. Schoenen ym. tutkivat 55 potilaalla riboflaviinin vaikutusta migreenin estoon. Tutkimuksen mukaan 59 % potilaista, jotka saivat 400 mg riboflaviinia 3 kk ajan migreenikohtaukset vähenivät 50 %:lla. Neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö kirjoitti Päänsärkylehden numerossa 1/2007 seikkaperäisen artikkelin aiheesta. Riboflaviini on hyvin siedetty myös pitkäaikaisessa hoidossa ja vain erittäin harvinaisissa tapauksissa voi esiintyä ripulointia ja polyuriaa. Haitallisia yhteisvaikutuksia ei ole havaittu lääkkeiden kanssa. Ubikinoni (koentsyymi Q10) Ubikinonilla on tärkeä merkitys solujen energian tuotannossa samaan tapaan kuin riboflaviinilla. Ubikinonia käytetään tukihoitona neurologisissa ja myös monissa muissa sairauksissa. Tällä hetkellä on tiedossa vain yksi RCT-tasoinen tutkimus, jossa ubikinonilla on saatu positiivinen hoitovaste migreenin estossa. Sandor ym. tutkivat 42 potilasta, jotka saivat nanopartikkeleihin pakattua ubikinonia (300 mg/pv) tai plaseboa (5). Ubikinoniryhmässä migreenikohtaukset vähenivät 47,6 % verrattuna plaseboryhmään 14,4 %. Ubikinoni on hyvin siedetty. Eri valmisteilla on kuitenkin huomattavia eroja imeytyvyydessä, siksi on tärkeää, että valmisteen misellikoko on mahdollisimman pieni. Koska ubikinoni on rasvaliukoinen vitamiinin kaltainen aine, se on syytä nauttia rasvaa sisältävän ruuan yhteydessä. Suurina annoksina ubikinonilla saattaa olla Marevan-lääkitystä voimistavia vaikutuksia, jolloin tarvitaan veriarvojen seurantaa, mutta käytännössä nämä sivuvaikutukset ovat osoittautuneet harvinaisiksi. Melatoniini Useissa tutkimuksissa on havaittu yhteys veren alhaisten melatoniinitasojen ja migreenin välillä (6). RCT-tasoisia tutkimuksia melatoniinilla migreenin hoidossa ei ole toistaiseksi tehty. Eräässä alustavassa kliinisessä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että 5 mg melatoniinia otettuna ennen nukkumaan menoa, vähentää migreenikohtauksia (7). Melatoniinia on Suomessa saatavana vain reseptillä, mutta USA:ssa sitä voi ostaa vapaasti apteekeista ja terveyskaupoista. Melatoniinilla ei ole havaittu merkittäviä sivuvaikutuksia tai yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa, melatoniini saattaa kuitenkin alentaa verenpainetta ja vähentää siten verenpainelääkityksen tarvetta. Muita CAM-valmisteita, joista löytyy jonkinlaista tieteellistä tutkimusnäyttöä migreenin ehkäisyssä tai hoidossa ovat: 5-hydroksitryptofaani (8), B12-vitamiini (9), kalsium+d-vitamiini (10), kalaöljyt (EPA/DHA)(11), SaMe (S-adenosyylimetioniini) (12), inkivääri (13) ja Ginkgo biloban -lehtiuute (14). Kirjallisuusviitteet 1) Peikert A, Willimzig C, Kohne-Volland R. Prophylaxis of migraine with oral magnesium: Results from a prospective, multi-center, placebo-controlled and double-blind randomized study. Cephalalgia. 1996; ) Pittler MH, Ernst E. Feverfew for preventing migraine. Cochrane Database Syst Rev. 2004;CD ) Diener HC, Pfaffenrath V, Schnitker J, et al. Efficacy and safety of 6.25 mg t.i.d. feverfew CO2-extract (MIG-99) in migraine prevention A randomized, double-blind, multicenter, placebo-controlled study. Cephalalgia. 2005;25: ) Danesch U, Rittinghausen R. Safety of a patented special butterbur root extract for migraine prevention. Headache. 2003;43: ) S andor S, Di Clemente L, Coppola G, et al. Efficacy of coenzymeq10 in migraine prophylaxis:arandomized controlled trial. Neurology. 2005;64:713. 6) Peres MFP. Melatonin, the pineal gland and their implications for headache disorders. Cephalalgia. 2005;25: ) Nagtegaal JE, Smits MG, Swart AC, et al. Melatonin-responsive headache in delayed sleep phase syndrome: preliminary observations. Headache 1998;38: ) Sicuteri F. The ingestion of serotonin precursors (L-5-hydroxytryptophan and L-tryptophan) improves migraine headache. Headache 1973;13: ) van der Kuy PHM, Merkus FWHM, Lohman JJHM, ter Berg JWM, Hooymans PM. Hydroxocobalamin, a nitric oxide scavenger, in the prophylaxis of migraine: an open, pilot study. Cephalalgia 2002;22: ) Thys-Jacobs S. Alleviation of migraines with therapeutic vitamin D and calcium. Headache 1994;34: ) Glueck CJ, McCarren T, Hitzemann R, et al. Amelioration of severe migraine with omega-3 fatty acids: a double-blind placebo controlled clinical trial. Am J Clin Nutr 1986;43: ) Gatto G, Caleri D, Michelacci S, Sicuteri F. Analgesizing effect of a methyl donor (S-adenosylmethionine) in migraine: an open clinical trial. Int J Clin Pharmacol Res 1986;6: ) Mustafa T, Srivastava KC. Ginger (Zingiber officinale) in migraine headache. J Ethnopharmacol 1990;29: ) Chung KF, McCusker M, Page CP, et al. Effect of a ginkgolide mixture (BN 52063) in antagonising skin and platelet responses to platelet activating factor in man. Lancet 1987;i: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

20 Onko niskakipu syynä nuorten päänsärkyyn? Niskahartia-alueen lihasarkuus näyttää LL Katri Laimin väitöstutkimuksessa olevan yleistä päänsärkyisillä nuorilla. Lihaskipu liittyi erityisesti päänsärkyyn, joka häiritsee jokapäiväistä elämää. Tämä särky ei helpotu särkylääkkeillä. Nuorilla kaularangan lievä kuluma on yllättävän yleistä, mutta sillä ei Laimin tutkimuksessa ollut yhteyttä päänsärkyyn. Vaikka nuoren niskakipu ja päänsärky ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet, niiden yhteydestä ei ole ollut tarkempaa tietoa. On arveltu lihaskivun olevan yleisempää jännityspäänsärystä kärsivällä kuin migreeniä sairastavalla. Toisaalta kaularangan rappeuman on arveltu alkavan vasta noin 40 vuoden iässä. Laimin väitöstutkimuksessa seurattiin 12-vuotiaita turkulaisia koululaisia viiden vuoden ajan. Heitä haastateltiin, heille tehtiin lääkärin, fysioterapeutin ja fysiatrin tutkimus ja 17-vuotiaana osa kävi kaularangan magneettitutkimuksessa. Laimin tutkimuksen mukaan niskakipu ei selittänyt kaikkea päänsäryn muuttumista murrosiässä. Kuitenkin niskakipu ja lihasten arkuus oli yhteydessä haittaavaan, voimakkaaseen päänsärkyyn, joka ei helpotu lääkkeellä. Niskakipu ja lihasten arkuus oli yhtä yleistä migreenikoilla kuin jännityspäänsärystä kärsivillä. Nuoren päänsärky, jossa on mukana niskahartia- ja lihaskipua, näyttää paranevan huonosti särkylääkkeellä. Vaikka vielä tutkimuksia niskahartiakivun hoidosta nuoren päänsäryssä ei ole, niskahartiakipu kannattaa päänsärkyisellä huomioida. Turun yliopiston tiedotus Purentaelimistön toimintahäiriöllä on yhteys nuorten päänsärkyyn Erikoishammaslääkäri Marjo-Riitta Liljeström väitteli Turun yliopistossa joulukuussa Väitöskirjatutkimus purentaelimistön toimintahäiriöistä ja päänsärystä nuorilla tehtiin vuotiailla turkulaisilla koululaisilla, ja se on osa laajaa päänsärky-projektia, jossa pyritään kartoittamaan syitä lasten ja nuorten päänsärkyjen yleistymiselle ja kroonistumiselle. Liljeströmin tutkimuksessa todettiin yhteys purentaelimistön toimintahäiriöön (Temporomandibular disorders, TMD) liittyvien kliinisten löydösten ja molempien primääri päänsärkytyyppien, migreenin ja episodisen tensiopäänsäryn, välillä. Migreenin nouseminen esiin näinkin voimakkaana oli yllätyksellistä, sillä aikaisemmissa aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa tensiopäänsärky on yhdistynyt TMD:hen migreeniä selkeämmin. Niska-hartiaseudun lihaskipujen havaittiin liittyvän yhteen TMD-löydösten kanssa 13-vuotiailla, mutta yhteys ei tullut esiin enää 16-vuotiailla. Seurantatutkimuksessa ei havaittu minkään päänsärkytyypin tai päänsärkyyn liittyväksi katsotun tekijän (masennus, unihäiriöt, päänsäryn frekvenssi tai intensiteetti, niska-hartiaseudun kivut) ennustavan myöhemmin esiin tulevia kliinisiä TMD-löydöksiä. Tämä saattaa osittain johtua siitä, että sekä lasten ja nuorten itsensä raportoimat TMD:hen liittyvät oireet että kliiniset TMD-löydökset ovat vielä kovin lieviä. Lisäksi kolmen vuoden seurannan aikana TMD-löydöksissä havaittiin runsaasti vaihtelua samoin kuin nuorten päänsäryssäkin. Kliiniset TMD-löydökset olivat selvästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla sekä ennen että jälkeen puberteetin ja vähenivät iän myötä. Päänsäryn kohdalla on havaittu perheyhteys aikaisemmissa tutkimuksissa samoin kuin tässäkin tutkimuksessa, mutta TMD-löydösten perheyhteyttä ei pystytty todentamaan tutkittavien nuorten ja heidän äitiensä välillä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois perheyhteyden esiintulemisen mahdollisuutta aikuisiällä, jolloin TMD-oireet ja -löydökset ovat yleensä voimakkaampia. Näyttää siltä, että erityisesti lapsilla, joilla on migreeniä, esiintyy myös muita kehon kiputiloja. Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella on syytä kiinnittää huomiota lasten ja nuorten päänsärkyihin riittävän ajoissa sekä tarvittaessa tutkia tarkemmin myös purentaelimistö ja sen toiminta. Turun yliopiston tiedotus Ristiriita kovan yrittämisen ja siitä palkitsemisen välillä voi olla migreeniin sairastumisen riskitekijä Osana käynnissä olevaa suomalaista kunta-alan työntekijöitä koskevaa terveystutkimusta tutkittiin työstressin 20 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Erikoistutkija Suosituksia lasten ja nuorten ajankäytöstä Kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto

Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta Miina Nurmi, Turun yliopisto Miksi tutkia raskauspahoinvointia? Vuonna 1855 Charlotte Brontë kuoli 38-vuotiaana ollessaan raskaana ensimmäistä kertaa. jatkuvaa

Lisätiedot