Vuosikertomus Luomuliitto ry

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2004 Luomuliitto ry

2 Sisällysluettelo 1 Toiminnanjohtajan katsaus 2 Toiminta-ajatus, visio ja arvot 3 Organisaatio 4 Luomutuotanto ja markkinat 8 Markkinatilanne 10 Edunvalvonta 12 Järjestö 15 Luomulehti 16 Vuoden luomut 17 Hanketoiminta 18 Talouden tunnusluvut 19 Ota yhteyttä Kannen kuva: Tiina Ketola Paino: Priimus Paino Oy, Loimaa 2005

3 Katseen on oltava tiukasti tulevaisuudessa Vuosi 2004 oli liiton toiminnassa voimakkaan kehittymisen aikaa. Liitto solmi ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kanssa yhteistyösopimuksen, joka määrittelee yhteisen panostuksen luomuviljelyä koskevien palvelujen tuotekehityksessä. Tuotekehityksen tavoitteena on saada aikaan entistä parempia palveluja luomuviljelijöille yritystoiminnan kehittämiseksi. Yhteistyösopimuksen myötä liitto pystyy jatkossa tekemään entistä enemmän töitä luomuviljelijän menestymiseksi. Maatalouspolitiikassa luomutuotanto ei noussut erillisenä asiana esille päätettäessä CAP- tukiuudistuksen päälinjoista. Suomeen valitun tasatuen ja tilatuen yhdistelmämalli on luomutuotannolle edullinen, sillä tavanomaisen ja luomutilan välinen epäsuhta CAP-tuessa tulee valtaosin häviämään. Komissio sai valmiiksi kesäkuussa EU:n elintarvikkeita ja maataloutta koskevan luomutuotannon toimintaohjelman (European Action Plan for Organic Food and Farming). Ohjelman avulla komissio vahvistaa perustan tulevien vuosien politiikalle. Toimintaohjelmassa ehdotettiin 21:tä toimenpidettä luomutuotannon edistämiseksi. Listalla olivat luomuelintarvikkeiden markkinoiden kehittäminen, luonnonmukaista maataloutta koskevien standardien ja niiden valvonnan parantaminen sekä luonnonmukaiseen maatalouteen myönnettävän julkisen tuen tehostaminen. Luomuliiton rooli alansa politiikan ja tuotannon asiantuntijana vahvistui. Liiton mielipiteitä ja kannanottoja kuultiin eduskunnassa ja luomutuotantoa koskevan lainsäädännön valmisteluissa. Komission käsiteltävänä olevaan esitykseen maaseudun horisontaalisen kehittämisohjelman ohjelmamuutoksesta sisältyy uutena tukimuotona luonnonmukaisen eläintuotannon tuki. Luomuliitto toimi aktiivisesti tuen aikaansaamiseksi. Edunvalvonnassa tärkein saavutus olikin luomukotieläintuen aikaansaaminen yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa lisääntyi tavoitteen mukaisesti. Keskitettyyn jäsenmaksuperintään uusina yhdistyksinä liittyivät Lounais-Suomen Luomu ja Pohjois-Pohjanmaan Luomuyhdistys. Niiden lisäksi keskitetyssä jäsenmaksuperinnässä mukana ovat Ekoviljelijät, ESVY, Kainuun Luomuyhdistys, Kuhilas, Pohjois-Savon Luomuyhdistys ja Saimaan Luomu. Tiedottamista jäsenrekisterin kautta lisättiin. Järjestömappi otettiin käyttöön. Laskusuunnassa ollutta jäsenmäärää yritettiin saada nousuun jäsenhankintakilpailun avulla. Muutamassa yhdistyksessä jäsenmäärä saatiin hienosti lisääntymään, mutta kokonaisjäsenmäärä laski edellisvuodesta. Jäsenmäärän kehityksen turvaamiseksi jatkossa tarvitaan järjestömme menestystekijöiden entistä tarkempaa määrittämistä ja sen mukaista toimintaa. Luomulehteen panostettiin aiempia vuosia selvästi enemmän. Vuosi olikin Luomulehden osalta voimakkaan kehittymisen aikaa. Lehden taitto ja nettisivut uusittiin. Lehden lukijatutkimus netissä aloitettiin loppuvuonna. Erilaisia markkinointikampanjoita toteutettiin syyskaudella ahkerasti. Myös puhelinmarkkinointi aloitettiin. Finfood Luomun kanssa yhteistyössä aloitettiin Luomutuotteiden tarjonta tänään-hanke. Hankkeen tekemässä kartoituksessa selvitettiin sekä luomutuotteiden tuotantomääriä että varastossa ja markkinoitavissa olevien tuotteiden määriä. Kartoituksen pohjalta luotiin Internetiin reaaliaikainen tietokanta luomutuotteiden tarjontatilanteesta alkutuotannossa. Tietokantaan koottiin tietoja noin luomutilasta. Tietokantaan perustettiin lisäksi Tuottajatori, jossa tuottajat voivat itse markkinoida tuotteitaan. Tuottajatoriin perustettiin myös hintaseuranta. Tuottajatorilla on esillä yli 200 luomutilan myynnissä olevat tuotteet. Luomua ja kestävyyttä matkailuun-hanke päättyi syksyllä. Hanke on edistänyt kolmen vuoden aikana kestävää matkailua luomutiloilla ja muissa ekologisissa kohteissa. Hankkeen jatkoksi aloitettiin suunnitelmat ECEAT Suomi ry:n perustamisesta. Luomuliitto saavutti toimintavuodelle asetetut tavoitteet. Tästä esitän henkilöstön puolesta lämpimät kiitokset hallinnolle, jäsenille ja tärkeille yhteistyökumppaneille. Kentän viesti on ollut, että viljelijän puolta on pidettävä tiukasti maatalouspolitiikan uudistuksessa varsinkin nyt, kun maatalouden kehitys tuntuu epävarmalta. Tämä asettaa haasteita toiminnallemme tulevana vuotena. Odotamme innokkaasti tulevia yhteistyön vuosia. Arja Peltomäki toiminnanjohtaja Kuva: Esa Partanen Toiminnanjohtajan katsaus 1

4 Toiminta-ajatus, visio ja arvot Esa Partasen kuusivuotinen puheenjohtajakausi päättyi vuoden lopussa, ja uudeksi puheenjohtajaksi syyskokous valitsi Risto Mäkipernaan Kauhavalta. Kuva: Tiina Ketola. TOIMINTA-AJATUS Luomuliitto on luotettava ja yhteistyökykyinen organisaatio, joka uskaltaa katsoa kauas. Luomuliiton tehtävänä on toimia alan erikoisneuvontajärjestönä sekä tuotannonalan asiantuntijaedunvalvojana. VISIO Tavanomaista parempi tulevaisuus. ARVOT Asiantuntevuus, näkemyksellisyys, yhteistyökykyisyys ja keskinäinen kunnioitus 2

5 LUOMULIITON ORGANISAATIO 2004 Organisaatio Hallitus Toimikausi Toimihenkilöt Puheenjohtaja Esa Partanen, Tuusula Jäsenet I vpj. Heli Ahonen, Saimaan Luomu ry, Juva II vpj. Juha Mönkäre, ESVY ry, Pukkila Risto Mäkipernaa, Ekoviljelijät ry, Kauhava Ritva Palokangas, Satakunnan Luomutuottajat ry, Huittinen Juhani Kumpusalo, Pohjois-Pohjanmaan Luomuviljelijät ry, Nivala 2004 (valittiin Pekka Rusilan tilalle toimikauden viimeiseksi vuodeksi) Eero Tikkanen, Pohjois-Savon luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry, Kiuruvesi Hallituksen varajäseninä toimivat Heikki Jankkari, Tuomo Karhunen, Ville Kari, Vilho Keränen, Jukka Koli ja Juhani Kumpusalo. puheenjohtaja Esa Partanen toiminnanjohtaja Arja Peltomäki päätoimittaja Seppo Rantanen päätoimittaja Tiina Ketola neuvonnan kehityspäällikkö vt. päätoimittaja päätoimittaja vt. neuvonnan kehityspäällikkö Heikki Koskimies järjestösihteeri Inka Paananen hankevastaava Terhi Arell hankevastaava Juha Mönkäre erikoisharjoittelija Tinja Saariniemi

6 Luomutuotanto ja -markkinat Toimintaympäristö Talven jäljiltä paljastuneet nurmet ja syysviljat olivat talvehtineet kohtalaisen hyvin. Suurimmat talvehtimisvauriot olivat syysviljoilla, nurmet olivat selvinneet hyvin. Syysruispeltoja täydennyskylvettiin joissain tapauksissa kevätrukiilla. Kevättyöt aloitettiin normaaliin aikaan, etelässä ehkä hieman etuajassa. Läpäiseville maille päästiin huomattavasti aikaisemmin kuin koville saville. Töiden sujumista haittasi paikoin epävakaa sää. Etelässä työt keskeytyivät sateitten takia viikoksi. Toukokuun loppupuolelle ajoittuneet hallat vioittivat aikaisten kylvösten oraita isoilla alueilla. Viljakasvustot kuitenkin virkosivat henkiin niin, että uusintakylvöjä ei tarvinnut tehdä. Alkukesä oli viileä, josta johtuen suurilta tuholaisvahingoilta vältyttiin. Viileästä säästä oli hyötyä kasvien juuriston kehittymiselle, joten satopotentiaalin odotettiin olevan varsin hyvän. Ensimmäinen säilörehusato oli runsas ja hyvälaatuinen, kuivaheinän kanssa oli jo taistelemista säitä vastaan. Kesän hellepäivät jäivät vähiin. Heinäkuun lopulla sateet yltyivät niin, että syntyi suurimmat kesätulvat vuosikymmeniin. Tulvat vahingoittivat rakennuksia ja teitä ja pilasivat satoa. Koko loppukesä oli hyvin sateista, jonka seurauksena märissä oloissa hyvin viihtyvät kasvitaudit pääsivät pilaamaan satoa. Pahimmin kärsi peruna, johon iski rutto tuhoisin seurauksin. Herneellä ja härkäpavulla oli yleisesti harmaahometta. Sadonkorjuu oli märkyyden takia vaikeaa. Monilla pelloilla puimurit rypivät niin, että syvät pyöränjäljet jäivät merkiksi sitkeimmistä sadonkorjuuyrityksistä. Tuulen mukana levinneiden tummanväristen homeiden aiheuttama jyvien harmaasävy rajoitti varsinkin vientikauran laatua. Kaiken kaikkiaan sadon laatu oli kuitenkin melko hyvä Viljamarkkinat olivat hyvin hiljaiset aina loppusyksyyn saakka, vasta vuoden viimeisinä kuukausina kauppa virkistyi. Kaiken kaikkiaan luomumarkkinat näyttivät tasaantuneen, joidenkin tuotteiden kohdalla peräti hieman laskeneet. Viime vuosina voimakkaimmin kasvaneet maitomarkkinatkin tasaantuivat. Tästä johtuen uusia maidontuottajia ei päässyt luomutuotantoon niin paljon kuin halukkuutta olisi ollut. Tukiuudistus Suomi toteuttaa tilatukijärjestelmää vuodesta 2006 lähtien ns. yhdistelmämallin pohjalta. Viljelijän tukioikeus muodostuu alueellisesta tasatuesta ja mahdollisesta tilakohtaisesta lisäosasta. Ratkaisu mahdollistaa viimeinkin luomutilan pääsevän lähelle tavanomaisen tilan CAP-tukitasoa. Ympäristötuen välitarkastelun tehnyt MUHOSryhmä esitti vain pieniä muutoksia ympäristötukeen. Luomutuotantoon ryhmä ehdotti luomukotieläintuen voimaan saattamista vuodesta 2005 alkaen. Esitys otettiin mielihyvin vastaan luomupiireissä. Liitto tarjosi asiantuntemustaan tuen käytännön muotoilussa ja muun muassa tukikelpoisen eläintiheyden määrittelyssä. Loppuvuodesta asiaan tuli kuitenkin mutkia, kun valtionvarainministeriö ei budjettineuvotteluissa hyväksynyt ympäristötuen perustukien viisivuotisia jatkositoumuksia, vaan vaati ne tehtäväksi vain Agenda2000 ohjelmakauden loppuvuosiksi. Tämän ratkaisun yhteydessä komissiolle meni ehdotus, joka sulkee luomukotieläintuen ulkopuolelle tilat, jotka olivat valinneet ympäristötuen perustuen lisätoimenpiteeksi tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisen. Tämä karsisi tuen ulkopuolelle 2/3 valvonnassa olevista tiloista. Asian ratkaisu jää vuoden 2005 alkupuolelle. Suurimmat kesätulvat vuosikymmeniin nousivat pelloille heinäelokuun vaihteessa. Sateisen kesän hellepäivät jäivät vähiin pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna. Kuva: Esa Partanen. 4

7 Luomutuotanto ja -markkinat Sitkeimmät korjuuyritykset näkyivät syvinä puimurin pyörien urina pellossa. Jälkien vaikutukset haittaavat viljelyä useana tulevana vuotena. Kuva: Esa Partanen. VUOSI Luomu- Osuus tilat kaikista lkm tiloista % , , , , , , , , , , , , , , ,9* VUOSI Luonnon- Osuus mukaisessa kokonais viljelyssä oleva peltoalasta peltoala ha % , , , , , , , , , , , , , , ,6* * ennakkotietojen mukainen arvio 5

8 KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) ennakkotietoja Luomu- Luomuviltutiloja jelty pelto- Tilakoko yhteensä ala osuus uusia poistuvia LUOMU+ osuus LUOMU SV uusi poistuva TE-keskus kpl m-% % kpl SV kpl ha m-% % ha m-% ha m-% ha ha ha/tila m-% 01 Uusimaa , , , Varsinais-Suomi , , , Satakunta , , , Häme , , , Pirkanmaa , , , Kaakkois-Suomi , , , Etelä-Savo , , , Pohjois-Savo , , , Pohjois-Karjala , , , Keski-Suomi , , , Etelä-Pohjanmaa , , , Pohjanmaa , , , Pohjois-Pohjanmaa , , , Kainuu , , , Lappi , , , Ahvenanmaa , , ,1-1 Yhteensä , , ,2 7 Yhteensä , , ,1 4 Yhteensä , , ,9 4 Yhteensä , , ,7 5 Yhteensä , , ,2 7 Luomutila m-% osuus LUOMU SV Luonnonmukaisen tuotannon valvontaan kuuluva viljelmä Muutos prosentteina edelliseen vuoteen verrattuna Luomutilojen osuus koko maan aktiivitiloista/ koko maan peltoalasta Luomuhyväksytty ala eli ala, jonka satoa voidaan markkinoida luomutuotantoon viitttaavin merkinnöin Siirtymävaiheessa (alaa viljellään luonnonmukaisesti, mutta satoa ei vielä voida markkinoida luomutuotteena) KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS Luonnonmukainen eläintuotanto Vuonna 2004 Vuonna 2003 muutos %, Tiloja, Eläimiä, Eläimiä/tila, Tiloja, Eläimiä, Eläimiä/tila, Tiloja, Eläimiä, Eläimiä/tila, kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Eläinryhmittäin Lypsylehmä , , Nauta alle 8 kk , , Hieho(lypsy- tai emolehmäksi) , , Siitossonni , , Lihanauta , , Emolehmä , , Uuhi (karitsoineen, 0-6 kk) , , Pässit , , Kuttu (kileineen, 0-6 kk) , , Pukki 2 2 1, , Lihasika , , Emakko, ensikko , , Karju 7 8 1, , Munivat kanat , , Kalkkuna 2 4 2, , Ankka , , Hevonen , , Poni 2 2 1, , Mehiläiset, pesiä , , tiloja koko maassa, kpl

9 KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS ennakkotietoja LUOMUHYVÄKSYTTY TUOTANTOALA 2004, ha Muut TE-keskus Ruis m-% Vehnä m-% Kaura m-% Ohra m-% Seosvilja m-% Herne m-% Rypsi m-% Nurmi m-% kasvit m-% 01 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Yhteensä, m-% muutos prosentteina vv KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS LUOMUHYVÄKSYTTY TUOTANTOALA 2004, ha Peruna ja puutarhakasvit ennakkotietoja TE-keskus Peruna m-% Porkkana m-% Sipuli m-% Kaalit m-% Mansikka m-% Mustaherukka m-% Omena m-% 01 Uusimaa ,3-11 4,2-13 0, , ,9-2 7, Varsinais-Suomi ,2 36 5,3-27 1, ,4-11 5,7-3 6, Satakunta ,5 8 2,0-23 1,1 40 6,4 1 2,4-1 0, Häme ,7-36 4,7-10 3, , ,7-12 3, Pirkanmaa ,2-84 0,3-32 0, , ,7-17 7, Kaakkois-Suomi ,8-29 3,2 12 0,5 14 6, , , Etelä-Savo , ,2-20 8,3-2 23,7-1 49, 6-43, Pohjois-Savo ,9-14 3,9-48 0, , ,9 28 5, Pohjois-Karjala ,1-9 5,6 22 0, ,4-5 17,7-26 1, Keski-Suomi ,3-19 4,3-32 0,0.. 13, ,3 3 3, Etelä-Pohjanmaa , ,7 18 0,0.. 2,9-13 6,8-4 0, Pohjanmaa ,7-26 5, ,7-6 10,4 8 19,5 0 0, Pohjois-Pohjanmaa ,2-8 4,5 32 0, , ,7 24 0, Kainuu ,1-68 0,1-20 0,0.. 6,1-2 2,1 4 0, Lappi ,6-75 0,7-54 0,0-89 4,3-25 1,4-2 0, Ahvenanmaa ,5 0 1,0 0 0, Yhteensä , ,8-9 29, , ,7 9 53,8 7 Yhteensä ,6 80,8 33,0 222,3 363,9 50,3 m-% muutos prosentteina vv

10 Luomutuotanto ja -markkinat Markkinatilanne Vuonna 2004 Suomessa oli 4924 luomutilaa. Tämä on 6,9 prosenttia Suomen maatiloista. Suurin osa tiloista oli viljatiloja. Maitoa tuottavia tiloja oli 181 ja naudanlihaa tuottavia tiloja 165. Lihasikoja kasvatettiin 17 tilalla. Vuonna 2004 luonnonmukaisesti viljeltyä peltopinta-alaa oli hehtaaria, mikä on kaikesta maatalouden peltopinta-alasta 7,6 prosenttia. Suurin osa peltopinta-alasta kasvoi nurmea ja kauraa. Perunaa ja puutarhakasveja viljeltiin hehtaarilla. Luomutilojen määrä väheni 59 tilalla, mikä on 1 % luomutiloista. Luopuneiden osuus on pienempi kuin vastaava prosenttiosuus tavanomaisella. (Lähde: KT- TK, ). Luomutuotteista osa tulee markkinoille tavanomaisina tuotteina. Tilanne ei luonnollisestikaan tyydytä luomuviljelijöitä, mutta raaka-aineen saannin jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että tuottajat jatkavat luomutuotannossa. Markkinoiden kehitys ilman riittävää raaka-aineen tuotantoa ei ole mahdollista. Syksyllä 2003 kantautui sekä viljelijöiden että tiedotusvälineiden keskuudesta uhkakuvia siitä, että odotettavissa olisi viljelijöiden laajamittainen luopuminen luomutuotannosta. Gallup Elintarviketiedon Finfood Luomulle tekemässä tutkimuksessa keväällä 2004 todettiin kuitenkin, että noin 15 prosenttia viljelijöistä harkitsee luopumista luomutuotannosta. Luomutuotannosta luopuvien määrä oli odotettua pienempi, eikä se tuntunut hälyttävältä, sillä luomukotieläintuen toteutuminen oli tuossa vaiheessa epävarmaa. Tutkimuksen mukaan luomutuotanto kiinnosti lisäksi noin 5000 tavanomaista viljelijää. Luomutuotteiden myynti on ohittanut nopean kasvun vaiheen. Luomutuotteista on tullut osa päivittäisiä valintoja ruokakaupassa ja luomutuotteiden esiintuonti uutuutena on ohi. Vuoden 2002 aikana myynnin kasvu hidastui ja vuonna 2004 päivittäistavarakaupan luomumyynti laski 5 prosenttia. Ilmeisesti myynnin kasvu taittui jo vuoden 2002 aikana. Suurimalla osalla luomutuotteista alueellinen saatavuus vaihtelee, koska monet markkinoilla olevista tuotteista ovat paikallisia. Tuotteiden saatavuuteen vaikuttavat myös sesongit. Tällaisten tuotteiden saatavuus vaihtelee myymäläkohtaisesti. Kaupan ketjut pitävät perusvalikoimissaan vain tuotteita, joilla on tasainen saatavuus vuoden jokaisena päivänä. Näitä ovat esimerkiksi maito, jauhot, hiutaleet, peruna ja porkkana. Vihannekset ovat suurin yksittäinen ryhmä luomutuotteiden myynnissä. Kokonaisuudessaan vähittäiskaupan luomumyynti on noin prosentin koko elintarvikemyynnistä. Luomun kokonaismyynti ( ) on laskenut viime vuodesta 5 prosenttia (FinfoodLuomu/A.C. Nielsen, Kotitalouspaneeli roll12kk, ). Viljantuotanto Kuva: Tiina Ketola Luomuviljelijöiden usko viljantuotantoon on ollut koetuksella parin viime vuoden aikana huonon markkinatilanteen seurauksena. Viljamarkkinat kuitenkin piristyivät syksyllä koko Eurooppaa koetelleen katovuoden jälkeen. Huonojen viljan korjuuolosuhteiden seurauksena viljojen ylituotanto tasapainottui koko Euroopassa. Laadukasta viljaa oli keskivertoa vähemmän markkinoilla. Paras kysyntä loppuvuodesta oli etenkin USDA - kauralla ja rukiilla. Luomuviljojen vientiä osaltaan vaikeutti yllättäen laivojen huono saatavuus. Kauran hintataso oli syksyllä alhainen, lähes tavanomaisen kaura tasoinen. Syynä oli suomalaisen kauran tarjonta halvalla hinnalla Euroopan markkinoilla. Kauran hinnan odotetaan nousevan satovuoden jälkeen kevään edetessä. Kaura teki USA:ssa läpimurron terveellisenä ruoka-aineena. USDA - kauraa tuotettiin noin hehtaarilla, mutta huonot korjuuolot pienensivät sadon määrää. Rukiin kysyntä piristyi syksyllä hintatason noustua hiukan. Syksyisistä huonoista kylvöolosuhteista johtuen ensi vuoden satonäkymät ovat heikot. Toivottavasti rukiin kevätkylvöllä voidaan tarvittaessa paikata tilanne niin, että voidaan turvata teollisuudelle riit- 8

11 tävä rukiin saanti raaka-aineena. Vehnää viljeltiin kertomusvuonna ennätyksellisen laajasti, noin hehtaarilla. Syksyllä vehnän hinta oli alhainen ja markkinat olivat seisahduksissa. Rehuvehnästä oli selkeästi ylituotantoa. Kysynnän odotettiin piristyvän keväällä. Myllylaatuiselle luomuvehnälle odotettiin erityisesti markkinoita Euroopan huonojen sadonkorjuuolojen vuoksi. Rehuvehnää oli tarjolla alhaisella hinnalla. Syksyn sateet pilasivat suuren osan ohrasadosta. Hyvänlaatuisesta rehuohrasta on ollut puutetta eläinten rehuksi. Sitä yritettiin paikoitellen paikata rehuvehnällä. Myös herneen sato menetettiin useissa tapauksissa syksyn sateiden seurauksena. Rypsipuristetta ei pystytty tuottamaan eläinten rehuksi riittävässä määrin. Mikäli rypsiöljylle voitaisiin löytää lisämarkkinoita, voitaisiin myös rypsipuristetta tuottaa riittävästi eläinten tarpeeseen rehuksi. Rypsiä on kysytty myös vientiin. Soijan toistaiseksi korkea hinta varmistaa kotimaisille valkuaiskasveille hyvät markkinat rehuna. Luomukotieläintuen toteutumista odotettiin sekä viljamarkkinoiden tervehdyttäjäksi että eläintilojen määrän lisäämiseksi ja eläinperäisten tuotteiden lisäämiseksi markkinoilla. Tuen odotetaan lisäävän kiinnostusta siirtää eläimet luomuun, mikä tulisi lisäämään rehuviljan kysyntää merkittävästi. Luomutuen merkitystä ei pidä väheksyä. Mikäli kaikki luomutiloilla olevat tavanomaisessa tuotannossa olevat eläimet siirrettäisiin luomutuotantoon, hupenisi luomuviljan ylituotanto lähes kokonaan luomukarjan rehuksi. Tällä olisi myös tervehdyttävä vaikutus luomuviljan hintaan. Maito Vuonna 2004 Valio vastaanotti maitoa 27,5 miljoonaa litraa. Toinen kotimainen luomumaidon jalostaja Milka vastaanotti maitoa noin 3 miljoonaa litraa. Meijereiden vastaanottaman maidon määrä oli suurempi kuin aikaisimpina vuosina eli 30,5 miljoonaa litraa. Maidon luomulisä pysyi valiolaisilla tiloilla edellisvuotisella tasolla ollen 5,9 senttiä litralta. Luomusopimuksia uusien maidontuottajien kanssa ei tehty eli maitotilojen määrä pysyi edellisvuotisella tasolla. Maidontuotannon kehitystä on jarruttanut tavanomaiseen tuotantoon jalostettavan maidon määrän suuri osuus. Kerman myynti on kehittynyt suotuisasti, mutta emmentaljuuston myynti ei ollut odotetun laajuista. Viilin sesonki ajoittui aikaisempien vuosien tapaan vain kesään. Appelsiinimehun myynti kasvaa tasaisesti. Liha Lihantuotannon osalta viljelijöitä huolestutti teurastamoiden linjaukset luopua luomulisien maksamisesta, mitkä osittain toteutuvatkin. Suurin valtakunnallinen teurastamo vetäytyi vuoden lopulla luomutuotteiden myynnistä ja markkinoinnista kokonaan. Teurastamo vastaanotti vuonna 2004 luomunautaa noin kiloa, mikä oli noin prosenttia teurastetusta luomulihan määrästä. Samalla teurastamo pudotti luomulisän 5 senttiin kilolta. Teurastamo vastaa edelleen lihan hankinnasta, muuta jatkossa pienempien teurastamoiden ja lihanjalostajien odotetaan ottavan aktiivisempi rooli lihan myynnissä ja markkinoinnissa. Sianlihantuotanto ja kysyntä ovat pysyneet vakaana usean vuoden ajan. Sianlihantuotanto lisääntyy perinteisesti loppukesästä alkaen, kun tähtäimessä ovat joulumarkkinat. Vaikka tuotantomäärät ovat pysyneet vakaana, on joulukinkkujen myynti lisääntynyt pari prosenttia vuosittain. Sianlihaa jalostetaan vuosittain noin kiloa. Tuottajahinta on sianlihan osalta pysynyt tähän asti vakaana, muuta jatkossa hinta tulee alenemaan. Kananmunat Kananmunien myynti on yllättäen yhä jatkanut kasvuaan. Markkinaosuus on muutaman viime vuoden ajan lisääntynyt tasaisesti. Kananmunia tuotettiin vajaalla 60 tilalla. Myös luomun osalta munantuotanto on herkkä ylituotannolle ja sen aiheuttamalle hinnan alennuksille. Luomutuotannon osalta alaa on pystytty kehittämään pitkäjänteisesti ja maltillisesti, minkä johdosta tuottajahinta on pystytty pitämään vakaana. Kananmunantuotannossa EU- säädökset ovat kiristymässä lähivuosina, mikä aiheuttaa painetta tuotannon sopeuttamiselle ja tuottajahinnan korottamiselle. Kuva: Arja Peltomäki Luomutuotanto ja -markkinat 9

12 Edunvalvonta Luomuliitto luovutti luomujoulukinkun luomuväen joulutervehdyksenä maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Kuvassa ministerin lisäksi vasemmalla toiminnanjohtaja Arja Peltomäki ja keskellä liiton puheenjohtaja Esa Partanen. Kuva: Tiina Ketola. Tukikysymykset työllistivät Puheenjohtaja Esa Partasen ollessa täysipäiväisesti liiton työntekijänä, liitto pystyi toimimaan aktiivisesti asiantuntijana luomutuki- ja sopimusehtojen kehittämisessä ja kotieläintuotannon tuen valmistelussa. Liitto teki esityksiä ja aloitteita luomutuotannon kehittämiseksi sekä laati lausuntoja luomutuotantoa koskevista mietinnöistä ja asetusluonnoksista. Liitto osallistui luomutuotantoa ja kulutuskysyntää edistävien hankkeiden ja työryhmien työhön. Tukivalmistelussa pääpaino kohdistui luomukotieläintukeen, kesannon ympäristötuen palauttamiseen sekä luomutukitason tarkistukseen. Liiton laatimaa ehdotusta tuotannon ohjeiden ja sopimusehtojen yhdenmukaistamisesta käytettiin pohjana MMM:n luonnonmukaisen elintarviketuotannon yhteistyöryhmän käsitellessä po. määräysten yhteensopivuutta. Yhteistyöryhmän loppuraporttiin koottiin käsittelyn tulos omaksi otsikokseen. Liitto seurasi tukiuudistusta ja kommentoi sitä liiton ja MTK:n yhteisissä palavereissa, MTK:n luomuvaliokunnan kokouksissa sekä artikkelein lehdissä. Vaikka liittoa ei hyväksytty hakemuksesta huolimatta MU- HOS- ryhmään eikä kansallista tukijärjestelmää valmistelevaan työryhmään, saatiin liiton tavoitteet MMM:n virkamiesten tietoon erityisissä luomuasioita Lausuntoja, esityksiä ja kannanottoja annettiin mm. seuraavista asioista: kansallinen eläingeenivaraohjelma, luomutuotannon kansallinen kilpailukyky, luomutuotannon erityisvaatimukset maatalouspolitiikan uudistuksessa, luomumaidon d-vitaminointi, kotieläinten seleenin saanti, luonnonmukaisen kasvituotannon ohjeistus, luomuviljelysopimuksen avokesannointivaatimuksen muuttaminen ja luomututkimuksen rahoittaminen. käsitelleissä kokouksissa maa- ja metsätalousministerin erityisavustajan sekä muiden virkamiesten kanssa käydyissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa. Luomuliitto on tyytyväinen CAP- tukiratkaisuun. EU:n komission tulkintaan Suomen ja EU:n välisen liittymissopimuksen 141-artiklasta ei voida olla tyytyväisiä, sillä sitä ei hyväksytty pysyväksi. Kansallisen tuen epävarmuus aiheuttaa niin suuren tukivajeen suomalaiselle viljelijälle, että se estää tuotannon tehokkaan suunnittelun pitkäjänteisesti. Valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 2005 sallii kaikkien päättyvien luomusopimusten uusimisen ja strategiatavoitteen mukaisen alan kasvun. Mahdolliseen luomukotieläintukeen tarvittava 2 miljoonaa euroa rahoitetaan muista ympäristötuesta käyttämättä jäävistä varoista. Liiton edustaja osallistui MMM:n luomualajaoston kokouksiin viisi kertaa käsittelemään luomuasetuksen 2092/91 liittyviä muutosesityksiä. Luomualajaosto kokosi ad hoc -työryhmän käsittelemään geenimuunneltujen organismien tahattoman sekoittumisen pitoisuusrajoituksia luomulisäysmateriaalissa ja -tuotteissa. Ryhmä päätti esittää kantanaan lisäysaineistossa 0,1 % ja tuotteissa 0,9 % merkintärajaa. Merkintäraja on samalla luomumerkinnän hylkäysraja. Finfood LUOMUn ohjausryhmässä oli Luomuliiton 10

13 edustaja. Ohjausryhmä käsitteli menekinedistämisvarojen käytön suunnittelua ja toteutusta. Luomuliitto käynnisti Finfood LUOMUn kanssa Luomutuotteiden tarjonta tänään -hankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa luomutuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista markkinoilla. Liiton edustaja osallistui elokuun lopulla Development of Nordic-Baltic market for organic food -projektin kansalliseen työkokoukseen. Hankkeen tarkoituksena on edistää Pohjolan ja Baltian yhteisiä luomumarkkinoita. Laatutyötä ja vientikauppaa edistettiin Luomuviljan kysyntä ja tarjonta tasapainoon -hankkeelle toteutetussa Luomuviljan markkinat ja sertifiointi koulutuksessa Loimaalla joulukuussa. Liha-alan toimijoihin pidettiin tiivistä yhteydenottoa luomulihan markkinoinnin kehittämiseksi. Liitto valmisteli ja oli osallisena Luomuliha ruokapöytään -hankkeen hankehakemuksien valmistelussa. Lihahanke ei saanut rahoitusta. Liitto suunnitteli ja toteutti myös Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa eluomu hankkeen, jonka tarkoituksena oli sähköisellä palvelulla auttaa kysyntää ja tarjontaa kohtaamaan toisensa internetin välityksellä. Tämäkään hanke ei saanut rahoitusta. Luomutuotannon, jalostuksen ja markkinoinnin yhteyteen liittyy yhä kasvavassa määrin valvontaan liittyvää dokumentointia, joka työllistää yrittäjää. KTTK aloitti kehitystyön luomusuunnitelmakokonaisuuden sisältämien asiakirjojen järjestämiseksi osaksi laatujärjestelmää. Tavoite on linjassa Luomuliiton tavoitteen kanssa. Liitto on eri tilaisuuksissa ja tiedotteissaan tukenut pyrkimyksiä saada luomutiloille toiminnan hallintajärjestelmiä, jotka helpottavat yrityksen asiointia markkinoinnin, valvonnan ja hallinnon kanssa. Liitolla oli edustus myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa, Laatuvarma ry:ssä ja Luomuleppis Osuuskunnassa. Liitto oli mukana MMM:n Luonnonmukaisen elintarviketuotannon yhteistyöryhmässä ja elintarviketalouden laatustrategian yhteistyöryhmässä. Lisäksi liitto oli jäsenenä elintarviketalouden laatustrategian ympäristötyöryhmässä. Liitto osallistui aktiivisesti myös maaliskuussa aloitettuun Tutkimusmaatalouspolitiikkadialogiin. Tavoitteena oli parantaa tutkimuksen mahdollisuuksia tukea harjoitettua maatalouspolitiikkaa tai tuoda keskusteluun tutkimuksen uusimpia näköaloja politiikan arvioitavaksi. Toimintastrategiat 2004 SYYSKOKOUKSEN HYVÄKSYMÄT STRATEGIAT LUOMULIITON TOIMINNALLE: 1.LUOMUALAN KEHITTÄMINEN Luonnonmukaisen peltoviljelyn ja kotieläintuotannon lisääntyminen kansallisen luomustrategian tavoitteiden mukaisesti. 2. LUOMUTUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Tukijärjestelmää kehitetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä nykyistä paremmin luonnonmukaisen viljelyn periaatteisiin soveltuvaksi CAP-tuen, ympäristötuen ja luomusopimusehtojen osalta. Luomuviljelijän saaman peltokasvituen määrän tasoittuminen tavanomaisen viljelyn tasolle. Osallistutaan kotieläintuen valmisteluun. 3. LUOMUTUOTANNON NEUVONTA Luomuneuvonnan tavoitteena on menestyvä luomuviljelijä. Syvennetään luomuneuvonnan yhteistyötä neuvontajärjestöjen kanssa. 4. VIESTINTÄ Kehitetään Luomuliiton imagoa. Kehitetään Luomulehteä koko järjestön ja elintarvikeketjun lehdeksi. Kehitetään Luomuliiton viestintää mm. jäsenkirjeiden, lehdistötiedotteiden, sähköpostin ja www-sivujen avulla. Edunvalvonta Luomuliitto oli mukana Eduskunnan luomuryhmän kokouksessa, kun ryhmä käsitteli EU:n maatalousuudistuksen ja horisontaalisen maaseutuasetuksen muutosten vaikutusta. Kuva: Esa Partanen. 11