- 2. Nurmoo-Seuran jäsenlehden no 7 sisällys

Transkriptio

1

2 Nurmoo-Seuran jäsenlehden no 7 sisällys - 2 KANSIKUVASSA Nurmon kunnanvaakuna Nurmon museoon astuva törmää ensimmäisenä porstuan seinälle ripustettuun kunnanvaakunaan. Se on ollut vanhan kunnantalon seinällä ja sen on puusta tehnyt Yrjö Ala- Mursula. Vieressä näkyy puretun aseman Nurmo-kyltin viimeinen kirjain.(valok. Martti Peltonen) Kotiseutuhenki nousussa Nurmoon lopettamisen myötä...3 Kotiseutuliiton ansiomerkkejä jaettiin 60-vuotisjuhlan merkeissä...5 Nurmoo-Seuralle 60-vuotisonnitteluja osoittaneet stipendejä jaettu vuonna kuolleet nurmolaiset...7 Elokuva Nurmon painin kulta-ajasta tekeillä...8 Nurmolaisten rooli Suomen itsenäistymisessä...10 TAPAHTUMIA VUONNA Museokauden avajaiset su työnäytöksineen Körttiseurat juhannuksen aatonaattona To Historiallinen kuvaelma to Nurmon perustamisesta maastomallin paljastus, Nurmon museo 30-vuotta Retki kotiseutupäiville Raaheen pe Museokauden päätös su Syyskokous pe ja tietokilpailu Johtokunnan kokoonpano Myyntituotteita...15 TAKAKANSI: KEVÄTKOKOUS su klo 14 Nurmon museolla - museon tontin osto ja kulttuurirahaston lopettaminen Opintoretki su Nurmoo päästä päähän Valtakunnalliset Sukututkimuspäivät Lapualla Iltamat Helsingin eteläpohjalaisille Jäsenmaksu 10 euroa/talous/ Nurmoo-Seuran jäsenlehteä no 7 ideoitiin Nurmoo-Seuran johtokunnan kokouksessa , sihteerinä ja vastaavana toimittajana Aila Yli-Hakola, Alapääntie NURMO puh sähköposti: aila.yli-hakola@netikka.fi ISSN

3 - 3 - Kotiseutuhenki nousussa Nurmoon lopettamisen myötä Sitten tulee maailman loppu kun kaupunki ulottuu Nurmon kirkolle Nurmoo-Seura vietti 60-vuotisjuhlaa Nurmon kunnanviraston valtuustosalissa Juhlassa julkistettiin Nurmon koru. Nurmoo-Seuralla olisi takanaan jo 67. toimintavuosi, mikäli seura olisi ehtinyt järjestäytyä rekisteröityneeksi yhdistykseksi ennen jatkosotaa. Nurmoo-Seura oli aluksi Nurmon kunnan kylkiäinen, sillä kunnanmiehet hoitivat seuran matkaan lähdön. Valtuuston jäsenet keräsivät näytelmien ja iltamien muodossa pesämunan kotiseututoimintaa varten. Nurmon kunnankirjuri V.J.Talvitie veti sihteerinä Nurmoo-Seuraa ensimmäiset 30 vuotta. Hän ratkaisevasti myötävaikutti siihen, että hänen synnyinkotinsa saatiin museoksi. Toiset 30 vuotta onkin sitten mennyt museotoiminnan pyörittämisessä. Keski-iän kynnyksellä Nurmoo-Seura alkoi ottaa etäisyyttä Nurmon kuntaan ja viime vuosina johdossa on ollut henkilöitä, jotka eivät ole sidoksissa kunnallishallintoon. Seura on puolueeton ja poliittisesti sitoutumaton. Nurmoo-Seuran tarkoituksena on kotiseudun menneisyyden vaaliminen. Seura tallettaa ja tuo esiin muistoja katoavasta Nurmoosta sen yhdistyksistä, kansanliikkeistä, urheilusaavutuksista, lakkautetuista/lakanneista järjestöistä, valureista jne. Tietoja näistä on talletettu vuonna 1974 ilmestyneessä, jo loppuunmyydyssä Nurmon Kirjassa. Tässä tallennustyössä museo ja kotiseutuarkisto ovat olleet tarpeen. Joululehdillä on rahoitettu museotoimintaa. Viime joulun alla ilmestyi 44. joululehti. Tammikuun 16. päivänä 2008 tuli kuluneeksi 140 vuotta Nurmon kunnan perustamisesta. Kuntaliitoksen myötä Nurmoo-Seuran rooli paikallisperinteen tallentajana ja vaalijana korostuu entisestään. Viime vuonna nurmolaiset saivat isännän viirin, johon on talletettuna lakkautettavan

4 - 4 - Nurmon kunnanvaakuna. Kansalaisopiston ohjelmassa on toista talvea Nurmon historian piiri. Piirissä on yli 20 opiskelijaa. Viime vuoden lopulla julkistettiin Nurmon Koru. Sen on suunnitellut hopeaseppä Anna-Leena Haaramäki. Korun mallina on ollut Yli-Kalistajan maalta löytynyt, ajoittamaton pronssirengas. Ensi kesän suunnitelmissa on täydentää asuintuvan vaihtuvaa näyttelyä ennen meitä eläneitä nurmoolaasia valokuvasuurennoksilla ja sukuselvityksillä. Vuodelle 2009 valmistellaan valokuvanäyttelyä entisestä Nurmon kunnasta. Maatalouden vuotuiskiertoa selvittävä näyttely laitetaan puoriin. Puretun manttaalikunnan makasiinin ovet sijoitetaan osaksi näyttelyä. Keväällä järjestetään opintoretki Nurmoo päästä päähän. Perinnepiiri järjestää työnäytöksiä ja perinneleikkejä museon pihapiirissä museokauden avajaisissa 8.6. Juhannuksen aatonaattona järjestetään perinteiset Siionin virsiseurat Herättäjä-yhdistyksen Nurmon osaston kanssa. Nurmon historiaa elävöitetään to Historiallisen kuvaelman aiheeksi otetaan 1860-luku nälkävuosineen ja Nurmon kunnan perustamisineen. Pienoismalli Nurmon asutuksesta isonjaon aikana vuonna 1766 on tilattu ja paljastetaan ensi kesänä. Tarkoitus on osallistua joukolla Raahessa pidettäville Kotiseutupäiville. Nurmon museo on erikoistunut körttiläisyyden tallentamiseen. Körttitalot ja -suvut on selvitetty. Toinen erikoitumisalue on kansanomainen valuteollisuus. Pelttareiden eli valureiden sukulaisuusverkostot ovat kiinnostavia. Nurmoo-Seura hyödyntää sukututkimusta myös Nurmon museossa. Pysyvänä näyttelynä on museoesineitä, joiden kulkeutuminen polvesta polveen on selvitetty. Nurmoo-Seura osallistuu valtakunnallisille Sukututkimuspäiville Lapualla. Museo pidetään avoinna kesä-elokuussa to-su klo Tapahtumista löytyy tarkempia tietoja Nurmoo-Seuran kotisivuilla osoitteessa: saunalahti.fi/nurmose/.

5 - 5 - Kotiseutuliiton ansiomerkkejä jaettiin 60-vuotisjuhlan merkeissä Museontalon lahjakirjan allekirjoittaja Seija Mäki-Teppo joutui monen vuoden ajan toimimaan museon valvojana ja vartijana. Parinkymmenen vuoden ajan on kulttuurisihteeri Aila Taivalmäki ollut Nurmoo-Seuran taustatukena ja avustanut tapahtumien järjestämisessä. Ensimmäisenä palkattuna museonesittelijänä on ollut Tuija Antelo. Tuija teki kulttuurilautakunnan toimesta myös haastatteluja, joiden pohjalta syntyi kirja SEN VERRAN NURMOOSTA, jonka toinenkin painos on nyt loppuunmyyty. Hän myös avusti joululehteä kirjoituksillaan. Vuonna 1989 Lions Club otti vastuun joululehden mainoksien keruusta, painatuksesta, markkinoinnista. Joululehden vastaavana toimittajana on toiminut pisimpään kuin kukaan muu Pekka Marttala. Joululehteä on aktiivisesti avustanut ja kirjoitellut sinne elämäkerta- ja urheilujuttuja Juhani Kujala. Juhani on kunnostanut museoesineitä. Museon tekstiilien näytteille asettelussa on Eeva Hippi ollut asiantuntijana Eevan idea oli myös veneen hankkiminen nurmolaisten käyttöön museon rantaan. Kun 1994 vuonna museon vinttikamari sisustettiin evakkomuseoksi, niin taustalla oli Nurmon karjalaiset ja Mirja Mäki-Jaskari. Kun museon korjauksesta piti tehdä EU-hanke ja hankkeelle nimetä johtaja, niin hankkeen vetäjäksi saatiin Matti Hautamäki. Hänen työpanoksena oli aivan korvaamaton. EU-hankkeen pakollisten kökkätuntien kerryttämisessä esimerkkiä näytti Lauri Hippi, Hän teki töitä yli 1000 euron edestä ja sitä myötä hän joutui myös Nurmoo-Seuran puheenjohtajaksi. Yli 1000 euroa museon korjaushankkeelle tienasi myös Erkki Lesell ja Jaakko Sillanpää. Heistä Nurmoo-Seura on saanut jäseniä johtokuntaan ja museonhoitotoimikuntaan. Kaikkein eniten korjaushankkeen hyväksi ahersi Reijo Leppilahti. yli 2200 euron edestä. Myös sukututkimustoiminnassa Leppilahden Reijon panos on ollut merkittävä.

6 - 6 - Seuraava henkilö on harrastanut sukututkimusta kauan ennen siitä tuli muo tia. Väinö Sointula on luovuttanut henkilön tiedostonsa Nurmoo- Seuran käytettäväksi. Kun museo remontin jälkeen avattiin ja tapahtumia alettiin taas järjestää, niin Maire Leppälän kokemus on ollut tarpeen. Joululehden toimituskunnassa hän on innolla mukana. Suomen Kotiseutuliitto myönsi harrastusmitalin Aila Yli-Hakolalle, joka on toiminut vuodesta 1989 lähtien Nurmoo-Seuran sihteeri-rahastonhoitajana. Nurmoo-Seuralle 60-vuotisonnitteluja ovat osoittaneet: Alapää-seura, Nurmo Eläkeliiton Nurmon osasto EP:n kotiseutu- ja museoyhdistys EP:n maakuntamuseo EP:n osuuskauppa EP:n osuuspankki Herättäjäyhdistys Nurmon p.o. Hyllykallion koulu Jaskari-Korpelan sukuseura Nurmon eläkkeensaajat Nurmon Jymy Nurmon Keskusta Nurmon Kokoomus Nurmon Kristillinen liitto Nurmon kunnan valtuustoryhmä 2007 Nurmon kunta Nurmon Lions-Club Nurmon Lukio Nurmon Maa- ja Kotitalousnaiset Nurmon Maamiesseura Nurmon Nuorisoseura Nurmon Seurakunta Nurmoon Sosiaalidemokraatit Nurmon sotaveteraanit Nurmon VPK Seinäjoen Törnävä-seura Suomen Kotiseutuliitto Seinäjoen kaupunki Tanelinrannan koulu Töysän Säästöpankki, Nurmo Härmä-Seura Isojoki-Seura Jalasjärvi-Seura Kauhajoki-Seura Kortesjärvi-Seura Kurikka-Seura Lapua-Seura Peräseinäjoki-Seura Seinäjoki-Seura Vimpeli-Seura Vähäkyö-Seura Ylistaro-Seura Marjatta Elonheimo Lauri ja Eeva Hippi Kaisu ja Matti K. Jaskari Aarre Läntinen Jorma Mäki-Petäjä Martti ja Irma Peltonen Gustav ja Raili Sandelin Aila Taivalmäki Terhi ja Seppo Varpuluoma Kulttuurirahaston pääoma lisääntyi 60-vuotisjuhlan onnittelujen muodossa eurolla. Se oli vuoden lopussa 5.682,57 euroa. Jukka Vihriälä on lisäksi lahjoittanut euroa Nurmoo-Seuralle Kulttuurirahaston nettotuottoa vuonna 2007 jaettiin 50 euron arvoisena kirjakaupan lahjakorttina, jonka sai yo Eero Sihto. 60-vuotisjuhlan yhteydessä jaettiin 40 euron stipendit Eerika ja Ilona Saarikoskelle sekä Nurmon Pelimanneille 150 euron stipendi kannustuksena nurmolaisen pelimanniperinteen vaalimiseen sekä tutkimus- ja tallennustyön jatkamiseen.

7 KUOLLEET NURMOLAISET sekä NURMON KIRKKOMAAHAN HAUDATUT ULKO- SEURAKUNTALAISET 1. Koittola, Erkki Juhani 2. Koskiranta, Raimo Antero 3. Rasku, Heikki Juhani 4. Koivisto, Hellin Eliisabet 5. Kuusela, Tauno Viljami 6. Ilomäki, Pentti Matias 7. Männikkö, Taimi Irja 8. Hietanen, Jarmo Kalervo 9. Lilli, Toivo Jaakko 10. Korpela, Sami Petteri 11. Alanen, Sulo Antero 12. Yli-Koivisto, Markku Jaakko 13. Peura, Lilja Sylvia 14. Rinta-Huumo, Kauno Matias 15. Rinta-Huumo, Raili Ireene 16. Mäenpää, Seppo Martti Juhani 17. Hakala, Laura Sylvia 18. Yli-Kiikka, Kari Antero 19. Mäkinen, Hanna Marjaana 20. Västi, Terhi Tuulikki 21. Rajala, Edla Alise 22. Leinonen, Marianna 23. Aintila, Helga Maria 24. Aintila, Erkki Elias 25. Tuomirinta, Elmi Sofia 26. Paski, Mirja Sofia 27. Viitala, Kalevi Matias 28. Halkilahti, Rauha Kaarina 29. Rantamäki, Vilho Iisakki 30. Hakala, Aulis Jaakko 31. Kohtala, Rauha Julia 32. Hautamäki, Sylvi Sanelma 33. Niemi, Alma Eliisa 34. Kujala, Helvi Susanna 35. Koskela, Orvo Antero 36. Yli-Soini, Mauno Jaakko Iisakki 37. Latva-Mäenpää, Tarja Aleksandra 38. Keskinen, Eevi Esteri 39. Hyytinen, Mauno Aarre 40. Tiira, Tuomas 41. Myllykoski, Toivo Mikael 42. Risku, Esa Yrjö Hermanni 43. Loponen, Siiri 44. Saarikoski, Jaakko Kustaa 45. Luukko Rauha Hedvig 46. Vaitovaara, Matti Olavi 47. Saartenoja, Kirsti Maria 48. Tuokko, Eeva Annikki 49. Mastomäki, Sylvi Eliisabet 50. Stenroth Helli Alinda 51. Järvelä, Markku Tapani 52. Saarikoski, Helinä Helvi 53. Leikkari, Urho Antti 54. Yli-Kojola, Vilppu Kalervo 55. Luhtanen, Taimi Aliisa 56. Koskinen, Silja Sofia 57. Hepola, Tuula Helena 58. Kirmanen, Erkki 59. Tiira, Matti Juhani 60. Kivensaari, Anneli Eliina 61. Viitamäki, Elise Saima Irmeli 62. Kuikka, Raimo Juhani 63. Kontas, Lauri Vilhelmi 64. Inberg, Lea Eliina 65. Lehtinen, Seija Irmeli 66. Miilumäki, Pentti Aukusti 67. Hallberg, Martta Kaisa 68. Luukko, Aune Alisa 69. Manner, Pia Anneli 70. Takamaa, Irma Hillevi 71. Rasku, Vilho Sakari 72. Mansikkamäki, Reino Jaakko 73. Kujala, Petri Jaakko 74. Simpura, Eila Eine 75. Aintila, Kaarlo Ilmari 76. Haapasaari, Auli Annikki 77. Maunula, Mikko Antero

8 - 8 Elokuva Nurmon painin kulta-ajasta- 8 Elokuva-alaa Nurmon opiskeleva painin kulta-ajasta Harri J. Rantala suunnittelee elokuvan tekemistä ensi kesänä Elokuva-alaa Nurmon opiskeleva painin nousukaudelta Harri J. Rantala suunnittelee ja 30-luvuilta. elokuvan tekemistä Elokuvan ensi tarina kesänä sijoittuu Talvisotaa edeltävään aikaan, kun Nurmossa puuhattiin olympiasankareiden Nurmon painin nousukaudelta ja 30-luvuilta. Elokuvan tarina sijoittuu Talvisotaa edeltävään aikaan, kun Nurmossa puuhattiin olympiasankareiden menestyksen menestyksen myötä Nurmo vastaan myötä Nurmo muu maailma vastaan painimaaottelua. muu maailma Maaottelu painimaaottelua. jäi järjestämättä, Maaottelu kun jäi toinen järjestämättä, maailmansota kun syttyi toinen syksyllä maailmansota Todennäköisesti syttyi syksyllä Nurmo olisi Todennäköisesti voittanut Nurmo maaottelun. olisi voittanut maaottelun. Aikalaismuistoja otetaan kiitollisena vastaan, vastaan, elokuvan elokuvan käsikirjoituksen tueksi: tueksi: Harri J. Rantala ohjaaja ja tuottaja ohjaaja ja tuottaja harri.j.rantala@gmail.com harri.j.rantala@gmail.com Tunnistamaton painija. Kuvan on Kouran on Kouran nuorisoseuran nuorisoseuran opintokerholle opintokerholle jättänyt talollisenpoika jättänyt talollisenpoika Edvard Rinta. Edvard Kuvan taakse on kirjoitettu Rinta. Kuvan taakse on kirjoitettu Latikan poika. Kuva v Latikan poika. Kuva v Onkohan kuva otettu Amerikan reissulla, sillä ensimmäiset Onkohan painikilpailut kuva Nurmossa otettu Amerikan järjestettiinreissulla, vasta seuraavana sillä ensimmäiset vuonna painikilpailut Nurmossa järjestettiin vasta seuraavana vuonna Tukholman olympialaisten vauhdittamana ja Seinäjoelle perustetun urheiluseura Kiivaan innoittamana Nurmossakin alettiin harrastaa painia v. Tukholman olympialaisten vauhdittamana ja Seinäjoelle perustetun urheiluseura 1912 harjoituspaikkoina asumattomat talot. Nurmon Jymyn toimesta valmistui oma Kiivaan Jymylän painikämppä innoittamana 1932 Nurmossakin Valkiallevuorelle. alettiin Kilpailut harrastaa järjestettiin painia v. Ylipään 1912 harjoituspaikkoina nuorisoseuratalolla asumattomat (nykyään talot. EP:n Nurmon traktorimuseona). Jymyn toimesta Painia oli valmistui Nurmossa oma harrastettu Jymylän iät ja painikämppä ajat eri muodoissa Oli Valkiallevuorelle. sylipainia, liirinkipainia Kilpailut ja rintapainia. järjestettiin Ylipään nuorisoseuratalolla Painittaessa (nykyään otettiinep:n takkitraktorimuseona). pois päältä! Painia oli Nurmossa harrastettu iät ja ajat eri muodoissa. Oli sylipainia, liirinkipainia ja rintapainia. Painittaessa otettiin takki pois päältä! Mestaripainija Iiska Tuomaanpoika Jaskari Nurmosta Alavudella v.1879 järjestettyjen kesäjuhlien ohjelmassa oli mm painikilpailut. Vyö- eli Mestaripainija housupainin mestaruuden Iiska Tuomaanpoika voitti nurmolainenjaskari Iisakki Jaskari. Nurmosta Hänestä tuli ensimmäinen Alavudella nurmolainenv.1879 mestaripainija järjestettyjen ja maakuntamestari. kesäjuhlien Hän ohjelmassa oli syntynyt oli mm painikilpailut. Ala- Vyö- Jaskarissa. eli housupainin Isänsä Tuomas mestaruuden Juhonpoikavoitti isännöi nurmolainen Ala-Jaskaria Iisakki Jaskari. Äitinsä Hänestä Maria tuli ensimmäinen Erkintytär oli Yli-Soinin nurmolainen tyttäriä. mestaripainija Kerrotaan Iisakilla ja maakuntamestari. olleen "Karhunvoimat". Hän oli Hän syntynyt ei ollut Pihlajamäen painijoiden lähisukua (Esko Lintalan kirjoittamassa elämäkerrassa on väärää Ala-Jaskarissa. Isänsä Tuomas Juhonpoika isännöi Ala-Jaskaria tietoa), vaan sirpaleserkku eli 3.serkut Pihlajamäen suvun painijoiden isoäidin Liisa Juhontytär Äitinsä Pihlajamäen Maria Erkintytär kanssa, joka oli oli Yli-Soinin syntynyt tyttäriä. Leppilahdella. Kerrotaan Iisakilla olleen Karhunvoimat. Hän ei ollut Pihlajamäen painijoiden lähisukua (Esko Lintalan kirjoittamassa elämäkerrassa on väärää tietoa), vaan sirpaleserkku eli 3.serkut Pihlajamäen suvun painijoiden isoäidin Liisa Juhontytär Pihlajamäen kanssa, joka oli PERÄSEINÄJOEN syntynyt KUNNANKIRJURI Leppilahdella. Iisakki Jaskari on ollut Peräseinäjoen kunnan ensimmäinen kunnankirjuri. Valokuva hänestä puuttuu Peräseinäjoen entisen kunnantalon seinältä. Iisakki Jaskari oli17 lapsen

9 - 9 - PERÄSEINÄJOEN KUNNANKIRJURI Iisakki Jaskari on ollut Peräseinäjoen kunnan ensimmäinen kunnankirjuri. Valokuva hänestä puuttuu Peräseinäjoen entisen kunnantalon seinältä. Iisakki Jaskari oli17 lapsen isä, kahden vaimon kanssa. Eikö nyt kenelläkään ole kuvaa hänestä? KIHNIÄN SEPPÄMESTARI Peräseinäjoelta hän muutti 1892 Kihniöön, jossa rakensi myllyn ja sahan Tarsian koskeen. KIHNIÄN SEPPÄMESTARI KANSANRUNOILIJA Peräseinäjoelta hän muutti 1892 Kihniöön, jossa rakensi myllyn ja sahan Tarsian koskeen. Jaskari KANSANRUNOILIJA oli myös runoilija, ja takoessaan piti alinomaista hyrinää. Näin muodostuivat Jaskarikansanrunot, oli myös runoilija, joita ja hän takoessaan sitten piti lähetteli alinomaista sanomalehtiin hyrinää. Näin julkaistavaksi. muodostuivat Hän julkaisi kansanrunot, myös joita oman hän sitten runokokoelman lähetteli sanomalehtiin julkaistavaksi. Hän julkaisi myös oman runokokoelman Tässä takoi takoi ja sepitti ja sepitti kansanrunoja kansanrunoja seppämestari seppämestari Jaskari. Seppämestari Jaskari. Iisakki Jaskarin muistomerkki (kuvannut keväällä Seppämestari 1993 Kauno Iisakki Vuorenpää, Jaskarin Virrat). muistomerkki Kihniön (kuvannut myllykyläläisten pystyttämä muistomerkki on Parkano-Kihniö keväällä 1993 Kauno Vuorenpää, Virrat). Kihniön myllykyläläisten mukaan). pystyttämä Iiska Jaskari muistomerkki kuoli on työmatkalla Parkano-Kihniö maantien laidassa, keskellä kylää (Antti Kannolta saadun tiedon Ikaalisissa, maantien haudattiin laidassa, Parkanon keskellä kirkkomaan kylää (Antti multiin, Kannolta sillä saadun Kihniö tiedon kuului mukaan). tuolloin Iiska Parkanon Jaskari kuntaan. kuoli työmatkalla Ikaalisissa, haudattiin Parkanon kirkkomaan multiin, Tämä ensimmäinen nurmolaisyntyinen mestaripainija oli myös sillä Kihniö kuului tuolloin Parkanon kuntaan. AMERIKANPASSIEN TEKIJÄ Tämä Amerikan ensimmäinen passin väärentäjiä nurmolaisyntyinen oli muitakin kuinmestaripainija Saranpään Matti. oli Kun myös Herman Kalistaja AMERIKANPASSIEN (s. 1876) oli arvannostossa TEKIJÄ saanut 3-vuotismääräyksen Mikkelin Amerikan tarkkámpujapataljoonaan, passin väärentäjiä saapui oli muitakin Kalistajaan kuin Tommolaanen Saranpään Matti. eli Yli-Soinin Kun Herman isäntä. Kalistaja Hän (s. sanoin 1876) : Mitä oli arvannostossa Sinä sinne Ryssän saanut armeijaan 3-vuotismääräyksen meet, lähde Amerikkaan Mikkelin tarkkámpujapataljoonaan, tianaamahan, teet siinä aijas saapui taloon Kalistajaan hinnan. Minä Tommolaanen pistän hevoosen eli aseehin Yli-Soinin ja mennähän isäntä. Hän veljen sanoin tyä : Mitä Sinä Peräseinäjoelle. Iisakki teköö sulle passin. sinne Ryssän armeijaan meet, lähde Amerikkaan tianaamahan, teet siinä aijas taloon Iisakki Ala-Jaskari( s. 1853) oli Nurmon ensimmäisiä painijoita ja toimi Peräseinäjoen hinnan. kunnankirjurina, Minä pistän muutti hevoosen myöhemmin aseehin Parkanoon ja mennähän ja lienee veljen haudattu tyä Peräseinäjoelle. sinne. Ei Hermanni Iisakki teköö innostunut sulle asiasta, passin. Amerikassa olisi pitänyt olla yli kolmikymppiseksi, ennen kuin olisi Iisakki uskaltanut Ala-Jaskari( tulla takaisin. s. 1853) Mikkelistä oli Nurmon pääsi sentään ensimmäisiä takaisin painijoita kolmen vuoden ja toimi kuluttua, Peräseinäjoen ja sai kunnankirjurina, käydä lomillakin välillä. muutti Niin myöhemmin jäi IisakinParkanoon passin toimivuus ja lienee kokeilematta. haudattu sinne. Hermannin Ei Hermanni innostunut mukaan useat asiasta, nurmolaiset Amerikassa niitä käyttivät, olisi pitänyt jotenolla päteviä yli kolmikymppiseksi, papereita ne olivat. ennen Kun ryssän kuin olisi uskaltanut sotaväki lakkautettiin tulla takaisin luvun Mikkelistä alussa, pääsi olisentään Hermanni takaisin joskus kolmen vähän jahkaillut: vuoden kuluttua, ei siäläja sai Amerikas käydä olisi lomillakin tarvinnut välillä. olla kuin Niin neljä jäi Iisakin vuatta. passin toimivuus kokeilematta. Hermannin mukaan useat nurmolaiset niitä käyttivät, joten päteviä Seppo papereita Keski-Jaskari ne olivat. Kun ryssän sotaväki lakkautettiin 1900-luvun alussa, oli Hermanni joskus vähän jahkaillut: ei siälä Amerikas olisi tarvinnut olla kuin neljä vuatta. Seppo Keski-Jaskari

10 Nurmolaisten rooli Suomen itsenäistymisessä (Nurmon Historian piirissä käsiteltyjä asioita) 1916 kuusi henkilöä Nurmosta oli Saksassa jääkärikoulutuksessa, vain kaksi palasi Vaasaan Arcturus-laivalla: 1) Juho Hermanninp Latikka s Kuja-Latikkalähti palasi aliupseerina. kaatui Lempäälässä, 2) Tuomas Edvard Maunula, ( ratavartijan poika? -1955) palasi jääkärivääpelinä, haavoittui Tampereella Myöhemmin palasivat: Mikko Jaakonp Korpela s Jaskarinkylässä, tuli Suomeen helmikuussa.1919, poliisi ja lastenvalvoja , Kustaa Juhonp Jaskari s Typpälehes - k 1939 Haapajärvellä tuli Suomeen , työmies, Antti Eemeli Antinp Knaapila, (s Soinin Niemelän torppa Nurmo) tal.pka. muurari, tuli Suomeen marraskuussa jääkäri SAARIKOSKI, Matti Sven Heikinpoika,merimies(26 v 9 kk) ammuttiin Aa-joella (nyk. Latviassa) Nurmon kirkonkylästä, ensimmäinen nurmolainen v:n sotasurmauhri, jonka ampui majuri Kaarlo Armas Ståhlberg. (Ilmari Turja on kirjoittanut tapauksesta näytelmän Jääkäri Ståhl ) Kesällä 1916 venäläistä sotaväkeä tulla tupsahti Nurmoon häirittemään jääkärivärväystä, ulkonaliikkumiskielto klo 22 jälkeen I suuri kansalaiskokous Nurmon Nuorisoseuralla 1917 Isak Loth Roos siirtyi papiksi Kemiöön, poikansa yo Aale Roos oli KAL- TERIJÄÄKÄRI, pääsi vapaaksi keväällä 1917 Ylihärmäläinen opettaja Artturi Leinonen oli myös kalterijääkäri, naisten hameet olivat lyhentyneet sillä aikaa kun hän oli Spalernajan vankilassa Pietarin lähellä yritettiin perustaa palokuntaa Alapään nuorisoseuralla Marraskuun suurlakko meni rauhallisesti joulukuussa puna-/järjestyskaartin perustamisyrityksiä Nurmossa. ( Suomi julistautuu itsenäiseksi) ( Neuvostohallitus tunnustaa Suomen itsenäisyyden saadakseen myönteistä mainetta itselleen) 1918 työväen talot suljettiin ja toiminta lopetettiin toistaiseksi Venäläiset olivat jo lähteneet Nurmosta, kun rähinät alkoi venäläisillä oli kiire sosialisoimaan yhteistä omaisuutta Nurmon Suojeluskunta perustettiin Alapäässä sopuisasti Suojeluskunta kokoontuu kirjuri Sten Keron johdolla Ylipäässä, Suojeluskunta järjestäytyi ja piti sotaharjoituksia, vaikka ei ollut aseita,

11 ( VALLANKUMOUSKÄSKY Sos.dem+kaartien esikunta H:gissä) TAMMISUNNUNTAINA Etelä-Pohjanmaalla aletaan riisui aseista ryssiä, nurmolaiset Lapualla. Oulussa ja Ilmajoella: VAPAUSSOTA alkaa suojeluskunnan tehtävänä määritellä, ketkä tarvitsivat 2 markan päiväkorvauksen Suomen valtiolta nurmolaista oli Uudenmaan rakuunarykmentin joukoissa senaatti julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi jääkärit saapuivat Saksasta Vaasaan laivalla, mukana 2 nurmolaista vapaaehtoista Hämeen reservipataljoonassa Vilppulan rintamalle, SISÄLLISSOTAAN, sillä vastassa oli venäläisten lisäksi punaisten joukkoja Ennen yleistä kutsuntaa KAPINAA oli tukahduttamassa yhteensä 67 Nurmon suojeluskunnan jäsentä Nurmon kunnantalo-säästöpankille saapui asevelvollisuuskutsuntaan kaikki vuotiaat yhteensä 240 miestä, joista 90 meni harjoitusleirille, kuoli LÄNKIPOHJAN taistelussa saamiinsa haavoihin HAUTAKORPI, Jaakko Viljami Juhonpoika (21 v 11 kk) työmies Ylijoelta, ensimmäinen nurmolainen sodan uhri TAMPEREEN valtauksessa kuolivat: LUOMANNI, Hermanni Antinpoika (23 v) tal.pka, Keski-Nurmosta MÄKI-SOINI, Juho Emil Tuomaanpoika ( 30v) maanviljelijä Soininkylästä LEMPÄÄLÄN taisteluissa kaatui kuusi nurmolaista: HONKALA, Mikko Aleksanteri Hermanninpoika (26 v ) tal.pka Penttilänkylästä JYLHÄ, Jaakko Jalmari Samuelinpoika (22 v) ) tal.pka Jyläskoskelta KORTESMÄKI, Aukusti Kaaponpoika (22 v) ) tal.pka Ylijoelta LATIKKA, Juha Hermanninpoika (24 v) tal.pka, jääkäri Kuja-Latikasta LATIKKA, Mikko Kustaanpoika (26 v) tal.pka, Mäki-Latikasta SAARI, Herman Antinpoika ( 22v) tal.pka Autionkylästä KÄMÄRÄN aseman luona Karjalan kannaksella kaatuivat: SIPPOLA, Matti Aukusti Jaakonpoika (25 v) tal.pka Huumonkylästä JASKARI, Valentin (26 v ) työmies, Mäenkylästä YLIMÄKI, Hermanni Hermanninpoika (27 v) tal.pka Ylijoelta

12 HAUHOLLA käydyissä taisteluissa kaatuivat: HAUTANEN, Juho Vihtori Juhonpoika (33 v 7 kk) maanviljelijä Autionkylästä HEIKKILÄ, Kustaa Eemil Heikinpoika ( 30 v) tal.pka Ylinen/Yli-Kalistajasta MÄENPÄÄ, Erkki Vilhelmi Kustaanpoika (32 v) työmies, Mutkankylästä RUOSTEKOSKI, Verner August (22 v) tal.pka Ämmälänkylästä Rintaleipomo Korkeakoskella Maria Takalan johdolla töissä 15 naista, Paukanevan reunalla ammuttu 14 muualta tuotua vankia, samoin (ei vapunaattona) Paukanevaan ammuttu 13 henkilöä Kun Tampereella rautatietöissä ollut Juho Juhonpoika Soini (s ) taisteli punaisten rivissä, veli Iisakki Juhonpoika Soini (s ) valkoisten puolelle, niin vuoden 1918 sota oli myös VELJESSOTA Hautaniemen torpan vävy Matti Saari joutui punaisten vangiksi, pelastui känsäisten käsien ja kutsuntamääräyksen ansiosta (kuva Historia II sivu 680) voiton paraati Helsingissä ja KANSALAISSOTA päättyi. Nurmolaisista oli vankeina 20 punaista, yksi hävinnyt Tammisaaren leirillä, 1918 syksyllä kokkolalaiset hakivat pois Paukanevasta omansa kuusi nimeltä tunnettua henkilöä. Lisäksi kolme henkilöä on siirretty omaisten toimesta Nurmon hautausmaan reunamille (Nurmon työväen yhdistyksen antaman vastauksen mukaan). Loput siirrettiin syksyllä 1944 Nurmon kirkkomaahan, arkkuja on ollut 18 kpl, Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden hautakivessä on 21 ristiä syksyllä JASKARI, Juho Arvinpoika (20v) yhteiskoululainen (kansakoulunopettaja Arvi Jaskarin poika) kuoli espanjantautiin (influenssaan), mutta kun hän oli ottanut osaa vapaussotaan ja toiminut kesään 1918 saakka komppanian kirjurina, niin hän kuuluu valkoisen osapuolen sankarijoukkoon AUNUKSEN retkellä kaatui HAAPOJA, Antti Viljo Kustaanpoika (23 v) Tepon talon renki, joka oli ollut sekä Suomen että Viron vapaussodassa, haudattu Salmin hautausmaahan Laatokan rannalle AUNUKSEN Mägrissä kaatui HAUTAKORPI, Svante Herman Juhonpoika (24 v) työmies Ylijoelta, Hänen veljensä oli ensimmäinen nurmolainen uhri vapaussodassa UUSI HALLITUSMUOTO VAHVISTETAAN ITSENÄISELLE SUOMEN TASAVALLALLE 20 nurmolaista kuoli vapautemme uhrina vuonna

13 TAPAHTUMIA JA TOIMINTAA VUONNA 2008 Perinnepiiri jatkaa vanhojen työtapojen muistelemista ja elvyttämistä museolla kevätkokouksen jälkeen 16.3, tietoa kokoontumisista Aino Kivelä puh Museokauden avajaiset su Perinnepiiri järjestää työnäytöksiä ja perinneleikkejä museolla. Körttiseurat juhannuksen aatonaattona to Museolla järjestetään perinteiset Siionin virsiseurat Herättäjä-yhdistyksen Nurmon osaston kanssa. Historiallinen kuvaelma to Nurmon perustamisesta 1868 sekä Maastomallin paljastus ja Nurmon museo 30-vuotta Tammikuun 16. päivänä 2008 tuli kuluneeksi 140 vuotta Nurmon kunnan perustamisesta. Nurmon historiaa elävöitetään to Historiallisen kuvaelman aiheeksi otetaan 1860-luku nälkävuosineen ja Nurmon kunnan perustamisineen. Pienoismalli Nurmon asutuksesta isonjaon aikana 1766 on tilattu ja paljastetaan ensi kesänä. Retki valtakunnallisille kotiseutupäiville Raaheen perjantaina Tarkoitus on osallistua joukolla Raahessa pidettäville Kotiseutupäiville. Museokauden päätös su Nurmon kirjoittamaton historia jäseniltojen aiheena ensi talvena Kansalaisopiston harrastuspiirinä toiminut Nurmon historian kurssi muuttuu ensi syksystä lähtien Nurmoo-Seuran jäsentapaamisiksi kerran kuukaudessa. Aiheena on sodan jälkeinen kirjoittamaton Nurmon historia. Kokoontumiset torstaisin 11.9, 9.10, 6.11 ja sekä 8.1, 5.2, 5.3 ja Syyskokous pe Nurmon kunnantalon valtuustosalissa ja tietokilpailu Nurmon asioista

14 - 14 Johtokunnan jäsenet vuonna 2008 Puhelin sähköposti Puheenjohtaja Matti K. Jaskari Rajatie 3 D, HYLLYKALLIO matja@netikka.fi Varapuheenjohtaja Juhani Kujala Tikantie 2, HYLLYKALLIO , (Antti Ristimäki Ykskorvantie, NURMO aristimaki@netikka.fi) Leena Kähkönen Havilantie 10, NURMO (Helena Koivisto Päivölänkatu 3 A SEINÄJOKI ) Erkki Lesell Isosaarentie 3 B 7, HYLLYKALLIO (Jaakko Sillanpää Orsitie 4, HYLLYKALLIO ) Raija Kontiola Metsolantie 2 C 8., SEINÄJOKI raija.kontiola@nic.fi (Aino Kivelä, Rajatie 2 C, HYLLYKALLIO ) Liisa Hangasmäki Kalliotie 5, HYLLYKALLIO (Riikka Jäsperlä Kyröntie 21, NURMO riikka.jasperla@netikka.fi Matti Peltonen Peltosenkuja 51, NURMO , (Martti Peltonen Jokiniementie 5, LAPUA martti.peltonen@netikka.fi) Reijo Leppilahti Leppilahdentie 26, NURMO reijo.leppilahti@netikka.fi (Sirkka Keski-Jaskari Kalistajantie, NURMO ) Mirja Mäki-Jaskari Pihlajamäenpolku 2, NURMO , (Ritva Seppo Helatie 11, NURMO ) sihteeri-rahastonhoitaja: Aila Yli-Hakola Alapääntie 112, NURMO aila.yli-hakola@netikka.fi

15 - 15 MYYNTITUOTTEITA Nurmoo-Seuralla on myynnissä mm: Isännän viiriä hintaa 50 euroa Viime vuonna nurmolaiset saivat isännän viirin, johon on talletettuna lakkautettavan Nurmon kunnanvaakuna. Benjam Pöntinen Nurmon kuvateos 16 euroa Mustia T-paitoja 8,50 euroa tekstillä: kaikki on katunut jokkón Nurmoosta lähteny. Nurmon Joulu euroa Nurmon Koru Nurmoo-Seuran 60- on suunnitellut Leena Haaramäki. Korua voi käyttää riipuksena. Mallina on maalta löytynyt, pronssirengas. julkistettiin vuotisjuhlassa. Sen hopeaseppä Annarintakoruna ja ollut Yli-Kalistajan ajoittamaton Tilauksia Nurmon Korusta (70 euroa) ym myyntituotteista puh tai sähköpostitse aila.yli-hakola@netikka.fi Tilattavissa Nurmoosta-lehti no 28: Isostavihasta ja suurista nälkävuosista selvinneet, sukua jatkaneet Lapuan pitäjän YLINURMON kylän asukkaat , Lapuan vanhimmat rippikirjat pohjalta. Hinta 10 euroa.

16 2