TIISTENJOEN TALOUSALUEEN KYLÄSUUNNITELMA 2004

Transkriptio

1 TIISTENJOEN TALOUSALUEEN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Komia kyläksi -piäni pitäjäksi TIISTENJOKI LAKALUOMA YLIKYLÄ Kasvun Kylien Kehittämisyhdistys ry

2 ESIPUHE Kasvun kylien kehittämisyhdistys on koonnut Tiistenjoen talousalueen perustiedot yksiin kansiin. Tässä ovat käyttöönne kyliemme persoonalliset piirteet sekä tietoja alueella toimivista yhdistyksistä. Tiistenjoella, Lakaluomalla ja Ylikylässä on yhteensä yli 1000 asukasta, joten näillä voimavaroilla voidaan edelleen lisätä ja kehittää toimintaa meidän kaikkien yhteiseksi eduksi. Yli tuhannen vakituisesti täällä asuvien lisäksi tulee loma-aikoina arviolta henkilöä viettämään tänne vapaa-aikaansa. Kyläläisten ja kesäasukkaiden yhteydenpito on tärkeää, koska siitä yhteistoiminnasta voi löytyä uusia ideoita kyliemme edelleen kehittämisessä. Punaiset tuvat-projekti jatkuu ja voi hyvin! Toivoisin Teiltä aktiivisuutta tiedottamisessa, kun alueelta vapautuu torppa, tupa, talo tai kartano myyntiin. Paluumuuttajia ja muita luonnonläheisestä asumisesta kiinnostuneita löytyy joka päivä lisää. Olisikohan tämä yksi mahdollisuus kyliemme väkiluvun lisäämiseksi? Alueella on jo nyt vilkasta yritystoimintaa, mm metalli, puu, matto, maansiirto-ja kuljetuspalveluja. Täällä on kolme vesiosuuskuntaa, jotka huolehtivat asukkaiden vedentarpeesta. Baareja, kauppoja, postipalveluja, pankki...lisätietoja Kasvun kylien kehittämisyhdistys ry on päättänyt, että vuosi 2004 on MAISEMA-teemavuosi, joten siinä riittää tehtäviä kaikille kyläläisille vauvasta vaariin! Lämpimästi tervetuloa toimintaan mukaan! Lakaluomalla Kirsti Jouppi puheenjohtaja ps. VOIT LIITTYÄ YHDISTYKSEN JÄSENEKSI MAKSAMALLA JÄSENMAKSUN 5 (2004) Tiistenjoen Osuuspankkiin Kasvun kylien kehittämisyhdistys ry:n tilille n: SISÄLLYSLUETTELO TAUSTATIETOJA KYLISTÄ NELIKENTTÄ ANALYYSI TOTEUTUNEITA HANKKEITA SUUNNITELMAT JA HANKKEET KYLIEN YRITYKSET YHDISTYS- JA JÄRJESTÖTOIMINTA KYLIEN ESITTELY YRITYSTEN KOTISIVUJA KYLÄLÄISTEN SÄHKÖPOSTIOSOITTEITA

3 Lakaluoma, Tiistenjoki ja Ylikylä - kasvun kylät Kyläsuunnitelma 2004 Taustatietoja Tiistenjoen talousalue sijaitsee Lapuan kaupungin kaakkoisosassa rajoittuen Kuortaneen kuntaan ja Alajärven kaupunkiin. Talousalue muodostuu kolmesta kylästä: Lakaluoma, Tiistenjoki ja Ylikylä. Kylillä ei ole yksiselitteisiä rajoja, ja monissa hankkeissa on tehty tiivistä yhteistyötä. Vahva yhteishenki ja tahto omien asioiden hoitamiseen ovat luoneet Tiistelle omaleimaisen kylähengen ja ittellisyyden,jonka tuloksena seudulle on aikoinaan rakennettu muun muassa oma kirkko ja keskikoulu sekä meijereitä, nuorisoseuroja ja muita kokoontumistiloja. Vuonna 2001 valmistunut kylähistoria tiivistää alueen omintakeisuuden osuvasti jo nimellään, Tiistenjoki, komia kyläksi - piäni pitäjäksi. Tiistenjoen seudun maisemaa leimaavat kyliä halkovan Lapuanjoen ohella viljavat pellot ja vehreät metsät. Alueella on yksi järvi, Tiisijärvi, sekä muutamia lampia. Pellot ovat metrin korkeudella merenpinnasta, mutta korkeimmat kalliot Roomionkallio, Kärmesvuori, Korkeakallio ja Kultasilmä kurottavat n. 100 metriin. Asutus on suurimmalta osin keskittynyt jokivarsiin, minne ensimmäiset asukkaatkin ja luvuilla sijoittuivat. Tiistenjoki-nimisiä kyliä ei tiettävästi maailmassa muita ole. Nimi ei ole helpoimpia lausuttavia, minkä takia sitä saa toisinaan tavata muualta tuleville useaankin kertaan. Seudun nimen alkuperästä ei ole varmuutta. On arveltu, että se juontuu Tiisa-nimisestä satakuntalaisesta sukunimestä tai metsänhaltija Tapion suojeluksessa olevasta eläimestä, jota nimitettiin Tiisaksi. Perimätieto kertoo myös Tiistoo-nimisestä lehmästä, joka olisi aikoinaan vajonnut suohon kylän alueella. Olipa nimen alkuperä mikä hyvänsä, se herättää kiinnostusta ja yleensä myös painuu mieleen. Nimen tunnettuutta on vahvistanut myös se, etteivät tiisteläiset ole koskaan häpeilleet kertoa, mistä ovat kotoisin. Seudun historiaa on selvitetty perinpohjin Tuomo Paavolan kirjoittamassa yllä mainitussa kylähistoriassa. Parissa sadassa vuodessa kylän väkiluku kasvoi 1700-luvun alun muutamasta talosta yli kahteentuhanteen henkeen. Vaikka seudun väestömäärä on 1960-luvun huippuvuosista jonkin verran vähentynyt, elinvoima ja palvelutaso alueen kylissä ovat säilyneet vahvoina. Asukkaat ja elinkeinot RUOKAKUNTIEN MÄÄRÄ JA ASUKASLUKU: alle kouluikäiset 58 ala-asteikäiset 80 yläaste,- lukio 71 työikäiset v muut työikäiset v eläkeläiset 236 yli 65 v yht asukasta

4 ASUKKAIDEN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA: työvoima: palkansaajat 273 maatalous 124 yrittäjät 26 työttömät 45 työvoiman ulkopuolella: lapset 170 opiskelijat 86 eläkeläiset 300 kotiäidit 13 muut 15 Vaikka maa- ja metsätalous leimaavat maisemallisesti Tiistenjoen talousaluetta, suurin osa tiisteläisistä saa toimeentulonsa palkkatyöstä. Lyhyt matka kaupungin keskustaan ja maakuntakeskukseen mahdollistaa asumisen kotikylässä, vaikka työmaa olisikin muualla. Alkutuotanto on vireää ja antaa monelle elannon. Yritystoiminta alueella on kasvanut tasaisesti. Asukkaista löytyy myös monen eri alan osaajia ja ammattimiehiä ja -naisia. TIISTENJOEN TALOUSALUEEN AMMATTIRAKENNE: teknis-luonnontieteellinen työ 19 henkilöä hoivatyö 22 opetustyö 7 hallinto- ja toimistotyö 26 kaupallinen työ 22 maa-metsätalous ja kalastus 150 kuljetus- ja liikennetyö 22 teollinen työ 145 palvelutyö 39 muu työ 9 tuntematon 29 YRITYSTOIMIPAIKAT TOIMIALOITAIN: - maa- ja metsätalous 8 - tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus 3 - metsäteollisuustuotteiden valmistus 3 - energia ja vesitalous 2 - rakentaminen 11 - vähittäiskauppa 4 - ravitsemisala 3 - kuljetus 6 - virkistys,-kulttuuri ja urheilutoiminta 2 - mineraalien kaivu 2 - metalliteollisuus 5 - sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus 1 - rahoitustoiminta 1 - liike-elämän palvelut 3

5 Kylätoiminta Tiistenjoen seudulla toimii lukuisa määrä erilaisia järjestöjä ja yhdistyksiä, joista suurin osa toimii oman kylänsä (Lakaluoman, Tiistenjoen tai Ylikylän) alueella. Yhdistyksiä on perustettu sekä elinkeinotoimintaa varten (esim.maamiesseurat, maa- ja kotitalousnaiset) että harrastus- ja vapaaajantoimintaan (esim. nuorisoseurat, puolueitten kyläyhdistykset, kalastusseurat). Koko seudun kylätoiminnan kattojärjestönä toimii Kasvun Kylien Kehittämisyhdistys, jossa on jäseniä joka puolelta aluetta. Myös Tiistenjoen Kyläkirkkoyhdistyksen ja MTK-Tiistenjoen toiminta-alue kattaa kaikki kolme kylää. Seudun voimavarat Tiistenjoen alueella on hyvä palveluvarustus kaiken ikäisille. Peruskoulun ala-asteita on kolme, yksi kussakin kylässä. Oma kirkko ja itsenäinen pankki toimivat henkisenä ja taloudellisena tukena mitä erilaisimpiin tarpeisiin. - kaupat, baarit ym. - nuorisoseurat yms. Kulkuyhteydet seudulle ovat hyvät: Tiistelle pääsee pikiteitä pitkin Lapuan keskustasta ja Kuortaneelta reilusti alle puolessa tunnissa, eikä matka maakuntakeskuksesta, Seinäjoelta, kestä kuin parikymmentä minuuttia kauemmin. Asuinympäristö on rauhallinen ja tonttimaata on tarjolla uusillekin tulokkaille. Kylätapahtumat Tiisteläiset ovat tunnettuja aktiivisuudestaan. Talkoilla on hoidettu isompia ja pienempiä hankkeita. Aika ajoin tempaistaan pystyyn suuriakin tapahtumia, kuten Maitolaiturijuhlat Teatteritoiminta on ollut vahvaa, ja monet Lapuan Harrastajanäyttelijöiden aktiiveista asuvat Tiistenjoen talousalueella. Nelikenttäanalyysi VAHVUUDET: maaseudun rauhallinen asuinympäristö etelä-pohjalainen kulttuuri taloudellisesti edullinen, väljä asuminen "on tilaa hengittää" luonnon ja ihmisen välinen läheisyys mahdollisuus etätyön tekemiseen laajakaista verkoston kautta ja sitä kautta elinkeinoelämän monipuolistuminen MAHDOLLISUUDET: saada lisää kuntalaisia saada lisää kesäasukkaita saada lisää maisemallista viihtyisyyttä kylätoiminnat aktivoituu palvelut säilyvät/lisääntyvät lisää veronmaksajia kulttuurikysyntä ja tarjonta monipuolistuu saada asumattomat tilat ja talot asutuiksi ikärakenne monipuolistuu

6 HEIKKOUDET: työllistyminen epävarmaa yleisten kulkuneuvojen vähäisyys pitkät välimatkat, oman auton välttämättömyys UHAT: ikärakenne yksipuolistuu kultturimaisema tuhoutuu palvelut vähenee Verkostoituminen Tiistenjoelta on hyvät yhteydet ulkomaailmaan. Seutua on aktiivisesti kehitetty kökkävoimin, kylätoimikuntien ja kunnan yhteistyöllä sekä Suomen EU:n jäseneksi liityttyä erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Ohjelmakaudella Tiistenjoen talousalue oli mukana muun muassa Potkua ja pitoa -hankkeessa sekä Komia Lapuanjokivarsi -projektissa. Kehittäminen jatkuu edelleen. Suuri osa yhteyksistä rakentuu henkilökohtaisten kontaktien kautta. Hyvin monet tiisteläiset ovat työssä Lapuan kaupungin keskustassa tai Seinäjoella maakunnallisissa organisaatioissa. Tätä kautta kylällä ja kyläläisillä on hyvä tuntuma siihen, mitä maakunnassa ja maailmalla tapahtuu. Tiedotus kylässä Kylän sisäiseen tiedotukseen käytetään ilmoitustauluja, kyläkirjeitä, internetsivuja sekä sähköpostia. Myös paikallislehti Lapuan Sanomat on oiva apu tiedottamisessa. Kyläsuunnitelman laatiminen ja hyväksyntä Päätös koko aluetta koskevan kyläsuunnitelman laatimisesta tehtiin Kasvun Kylien Kehittämisyhdistyksen kokouksessa keväällä "Tulevaisuusverstaat"-tekniikalla toteutettiin kylissä neljä eri verstasta, joihin osallistui yhteensä yli 60 kyläläistä. Lisäksi kyläsuunnitelmaan laadintaan on ottanut aktiivisesti osaa kolmisenkymmentä henkilöä. Lyhyt kuvaus verstastyöskentelystä: 1. ONGELMAVAIHE 2. MIELIKUVITUSVAIHE Ongelma-aiheiden keruu - osallistujat arvostelevat oman kylänsä nykyistä tilaa - ja kirjaavat fläpeille ne avainsanoina. Kysymys: Mihin olemme tyytymättömiä, mitä haluamme arvostella? Tavoitteenasettelu - arvosteluteeman avainsanojen tai teesien kääntäminen myös teisiksi ja jälleen kirjataan ne avainsanoina fläpeille Minkälaisista ratkaisuista tai muutoksista uneksimme tai mitä toivomme, miltä oman kylämme ihannemaailma näyttää? Mitä ideoita pidämme tärkeimpinä, mitä aiheista haluamme tarkastella lähemmin? Tässä vaiheessa pisteytetään aiheet ja valitaan jatkokäsittelyaiheet.

7 3. TODELLISTAMISVAIHE 4. JATKUVA VERSTAS Mitkä ideoista ovat erityisen kiinnostavia ja kehittelemisen arvoisia? Miten ryhmä arvioi valittuja ehdotuksia käytännön kannalta, mitä esteitä niiden toteuttaminen kohtaa? Kysymys: Miten ja mistä aloitamme, mitkä ovat ensimmäiset toimenpiteet, jotka voimme tehdä? Kuka tekee ja koska ja miten? Kysymys: Minkälaisia hankekuvitelmia voimme muodostaa ehdotusten pohjalta? Mitä meidän on tehtävä tavoitteen saavuttamiseksi? Miten voimme toteuttaa hankkeemme askel askeleelta? TILAISUUDET: Lakaluoman koulu Ylikylän koulu Tiistenjoen koulu Ylikylän kylätupa KYLIEN ALUEELLA VIIDEN VIIMEISEN VUODEN AIKANA TOTEUTUNEITA HANKKEITA 1995 perustettiin Kasvun Kylien Kehitysosuuskunta joka haki hankerahoitusta Kasvunkylät kehitys hankkeelle. Aluksi hankkeen tarkoitus oli selvittää koko talousalueen nykytila ja kehitysnäkymät. Selvityksen teki agrologiopiskelija Sinikka Saari Ilmajoen maatalousoppilaitoksen päättötyönä. Jatkoksi hanke poiki Tiistenjoen vanhassa Säästöpankin kiinteistössä neljänä kesänä toimineen Kyläputiikin jossa markkinoitiin kyläläisten valmistamia ja kasvattamia tuotteita. Myös ympäristöä huomioitiin; "kyläkisälli" Sinikka Saari ja maalinkeittomestari Toivo Ulvinen keittivät punamultaa yhteensä n.500l., sillä parani monen ulkorakennuksen pinta kylillämme ja vähän kauempanakin. Komia jokivarsi-projektin aikana mm Tiistenjoen kirkkorantaan tuli maisemapolku ja rannan uimasaareen uusittiin melko mittavana työnä portaat, uimalaituri ja sinne johtava silta. Rantaan valmistui myös pukukopit ja rantalentopallokenttä. Tiistenjoella kunnostettiin myös nuorisoseuran kenttä ja viereinen uimapaikka. Lakaluomalla kunnostettiin kaksi kävelysiltaa sekä rakennettiin myllyrantaan laavu. Ylikylään rakennettiin uimapaikka, kunnostettiin kylätupa sekä koulun kenttä. SUUNNITELMIA JA HANKKEITA Kyläkokouksissa, sähköpostissa ja KKK:n hallituksessa on tehty seuraavia ehdotuksia: - Selvitys valokuituverkon saamiseksi Tiistenjoen talousalueelle sekä Kylien ICT toiminnan kehittäminen yhdessä alan toimijoiden mm. Vaasan Yliopiston kanssa (käynnissä) - Lakaluoman Nuorisoseuran katon korjaaminen ja ympäristön kohentaminen - Tiistenjoen koulun pihamaan kunnostaminen - Kylien alueilla toteutettavat vaihtuvat teemavuodet. Maisemavuosi toteutetaan vuonna Maisemasuunnitelma alueelle, jossa kartoitetaan mm. purkukunnossa olevat ladot ja rakennukset. - Suunnitelma pajukkojen hävittämisestä, etsitään kohteita, jotka kaipaavat parantamista. - Jokivarsien hoitosuunnitelma, jokien vesitilanteen tarkkailu - Tietokoneiden kierrätystoiminnan jatkaminen ekylve kylien kautta - Tiistenjoen kohdalla tienvarsien ja kevyenliikenteen väylälle puu- ja kukkaistutusten sekä penkkien laittaminen - Ylikylässä Kultasilmän monipuolinen kehittäminen - Lakaluoman Myllyn saaminen yleishyödylliseen käyttöön - Veneranta/laituri Kirkkorantaan - MTK Tiistenjoen virkistysalueen kehittäminen yhdessä alueen järjestöjen ja yritysten kanssa

8 - Vuosittaiset kylien asukkaiden ja kesäasukkaiden tapaamiset - Luontopolkujen sekä polkupyöräreittien kartoittaminen - Hiihtolatujen suunnittelu kylästä kylään - Kesäisin traktoriajelu kyliemme nähtävyyksille, esim. reitille Lakaluoman mylly, Tiistenjoen kirkkoranta, Ylikylän Kultasilmä... - Tiistenjoelle muistomerkki menneiden sukupolvien työn kunnioittamiseksi - Kylienvälisen julkisen poikittaisliikenteen suunnittelu ja toteuttaminen - Laavujen rakentaminen luontopolkujen varsille - Kylien sanomalehtilaatikoiden uusiminen (ideakilpailu?) - Punaiset Tuvat projektin aktiivinen toiminta alueella

9 KYLIEN YRITYKSIÄ Tiistenjoki Peuralan Konepaja Ky Vasunmäentie 1190 Puh , Telefax Grillikioski Pikku-Koskelo Ämmälänkirkkotie 2 Puh Kaivinkoneurakointi Paavola Matti Tiisijärventie MÄKI-PAAVOLA Puh Telefax - Konekorjaus Jääskeläisen A Ari Jääskeläinen Topparintie 2 Puh Koskisaari Oy Saarenkoivukuja 41 Puh Telefax Kuljetus Siltakoski Oy Kuortaneentie 1557 Puh Lapuan Luontaishoito Leena Uusihauta Fräntintie Karhunkylä Lapuan Perunannosto Oy c/o Jouko Paavola Kuusenmäentie MÄKI-PAAVOLA Puh Maanrakennus Koskiahde Oy Topparintie 29 Puh Mainostiistai ky Kuortaneentie Muovitehdas MTM Oy Paavolantie 62 Puh Telefax Osuuspankki Tiistenjoki Kuortaneentie 1506 Puh Telefax Paavolantien Korjaamo Paavolantie 100 Puh Telefax Parturi-Kampaamo Myllymäki Sirkka Kotitie 11 Puh Puolijoen kuljetus Luhtamaantie Karhunkylä Pentti Ari Suunnittelutoimisto Saari Heikki Saarenkoivukuja Sähköasennus Sipilä Sampsa Ulvisentie 43 Puh Telefax Taksi Kohtala Aira Topparintie 1 Puh Taksi Reijo Makkonen Kuortaneentie 1510 Puh Tarina Tupa Tiistenjoen Kukkakauppa Kuortaneentie 1518 Puh Telefax

10 Tiisijärven Lomakylä Lapua Tiisijärventie MÄKI-PAAVOLA Puh Tiisten PC Huolto Kuortaneentie 1628, Puh , Gsm Tiisten Valinta ky Jaakko Vähäkangas Kuortaneentie T:mi Fysio kh. Sirpa Ala-Paavola Kuusenmäentie Veistosateljee Lutinvintti Timo Suvanto Kuortaneentie Yli-Karhun Puu ja Kone Kuortaneentie , Österbottens Kattförening rf Kuistintie 1 Puh

11 Yritykset Lakaluoma Kaivinkoneurakoitsija Ylitalo Jorma Kuortaneentie LAKALUOMA Puh Telefax Venesoja Seppo Tmi Ratikyläntie LAKALUOMA Puh Kalliokoski Tapani Tmi Kalliokoskentie LAKALUOMA Puh Telefax Koneurakointi Mastomäki Esko Tmi Seppäkalliontie LAKALUOMA Puh K-Valinta Pohjasmäki Lakaluoma LAKALUOMA Puh Laka-Baari Maijankuja Lakaluoma puh Lapuan Realisointi Fossintie LAKALUOMA Puh Mattokutomo Autio Marja-Liisa Tmi Fossintie LAKALUOMA Puh Poppanatuote Åttman Oy Fossintie LAKALUOMA Puh Telefax Puinen Saarimaa Jouni Fossintie LAKALUOMA Puh Telefax Sähköasennus Kalliokoski Markus Tmi Haimarintie LAKALUOMA Puh Taksi Lahti Jorma ja Sirpa Ruismäentie LAKALUOMA Puh

12 Yritykset Ylikylä Korepa Koulukuja YLIKYLÄ Puh Traktoreiden ja teollisuuskoneiden korjaus sekä rakennuspalvelut A-Faber Oy Pelanterintie YLIKYLÄ Puh Telefax Maanmuokausvälineet, viljanpuhdistimet Pelanderin Kaivuu Oy Pelanterintie YLIKYLÄ Puh Telefax Verhoomo Haavisto J Tmi Vasunmäentie YLIKYLÄ Puh Telefax Autoilija Niemi Antti Tmi Ponsiluomantie YLIKYLÄ Puh Ilomäen Kauppa Vasunmäentie Ylikylä Puh Koivusalo Martti Tmi Koulukuja YLIKYLÄ Puh Kuljetus Sipilä Jari Vasunmäentie YLIKYLÄ Puh Telefax Maatilapalvelu Pelanteri Pelanteri Kalevi Pelanterintie YLIKYLÄ puh (06) kalevi.pelanteri@netikka.fi Mäkelä Yhtymä Ay Vasunmäentie YLIKYLÄ Puh Telefax Nostol Oy Vasunmäentie YLIKYLÄ Puh Telefax

13 KASVUN KYLIEN KEHITTÄMISYHDISTYS RY TAUSTAA Kasvun Kylien Kehittämisyhdistys on Lakaluoman, Tiistenjoen ja Ylikylän kylien yhteinen kylätoiminnan kattojärjestö. Sen juuret ovat 1990-luvulla perustetussa kehittämisosuuskunnassa, joka muutettiin yhdistykseksi keväällä Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä sekä Tiistenjoen talousalueen asukkaat ja yhteisöt että muualla asuvat yksityishenkilöt, jotka haluavat toimia yhdistyksen päämäärien puolesta. TOIMINNAN TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa ja aktivoida Lakaluoman, Tiistenjoen ja Ylikylän asukkaita toimintaan ja yhteistyöhön kotiseutunsa kehittämiseksi. Yhdistys järjestää alueellaan erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä toimii muiden alueella olevien yhdistysten yhteistyöelimenä. Lisäksi se ylläpitää yhteyksiä muihin vastaaviin kyliä ja maaseutua kehittäviin yhdistyksiin ja järjestöihin sekä Lapuan kaupunkiin kylien kehittämistä koskevissa asioissa. HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain ennen huhtikuun loppua. Vuosikokous valitsee yhdistykselle hallituksen, johon kuuluu kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta, alkaen vuosikokouksesta. Hallituksen jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi on yksi vuosi. HALLITUKSEN JÄSENET Keväällä 2002 valittuun hallitukseen kuuluvat seuraavat jäsenet: Kirsti Jouppi, pj Raija Ristolainen, siht Sinikka Saari, vpj Jouko Pelanteri Matti Rinnankoski, rh Hannu Saarela YLIKYLÄN KYLÄTOIMIKUNTA RY Kylätoimikunta toimii erilaisten kylän yhteisten tapahtumien vetäjänä ja vastaa latujen, luistelualueen, luontopolun, uimapaikan ja kylätuvan hoidosta. Ylikylän kylätoimikunta on ollut aktiivisesti mukana Kasvun Kylien Kehittämisyhdistyksen toiminnassa. Kyläläisten kokoontumispaikkana palvelee koulun vanha keittola rakennus, joka remontoitiin kylätuvaksi vuosina , kökkätunteja kertyi tuolloin noin Vuonna 2000 kylätupa maalattiin sisältä ja ulkoa. Aittarakennus on siirretty ja remontoitu varastoksi Talvella 2004 järjestetään laturetki Kultasilmälle ja keväällä rautaromun keräys. Puheenjohtaja Hannu Saarela Kultasilmäntie 142 Rahastonhoitaja Ulla Luoma Vasunmäentie 1784 Latujen hoitaja Kalevi Haavisto

14 LAKALUOMAN KYLÄTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Koskela Jukka puh (06) Teikarintie 12 gsm LAKALUOMA sähköposti: Taloudenhoitaja Perämäki Rauno puh (06) Hirvijoentie 858 gsm LAKALUOMA sähköposti:

15 TIISTENJOEN NUORISOSEURA RY Paavolantie Tiistenjoki NUORISOSEURAN JOHTOKUNTA VUODELLE 2003 Päivi Sipilä (puheenjohtaja) Kirkkokatu 6B6, Lapua Johanna Paavola (sihteeri) Kuortaneentie Tiistenjoki Anna Paavola (varapuheenjohtaja) Antti Murtomäki (rahastonhoitaja) Vesa Paavola Tuija Jääskeläinen Eveliina Sipilä Janne Paavola Antti Kivirinta Jani Niemelä Hanna Paavola TILAT Nuorisoseuralla on 150 m :n suuruinen sali ja lisäksi 45 m näyttämö. Näiden lisäksi nuorisoseuralla on myös keittiö, WC:t ja eteinen. Pöytiä nuorisoseuralla on noin 140:lle henkillölle ja tuoleja noin 300:lle henkilölle. VUOKRAUSHINNAT Jäsenille talon vuokra vuorokaudelta on 90 EUR ja viikonlopulta 180 EUR. Ei jäsenille talon vuokra vuorokaudelta on 110 EUR ja viikonlopulta 200EUR. Pöytiä ja tuoleja vuokrataan myös erikseen. Vuokraus asioissa ota yhteyttä Päivi Sipilään ( ). TAPAHTUMIA Helmi-maaliskuussa järjestetään perinteinen Tiistenjoki-Haapakoski haastehiihto. HIIHTOLOMALLA vietetään koko perheen talviriehaa. TOUKOKUULLA kisaillaan Tiistenjoki-Haapakoski haastepyöräilyssä. >>NUORISOSEURAN TALOA VUOKRATAAN YMPÄRI VUODEN ERILAISIIN TAPAHTUMIIN, KUTEN HÄÄT, SYNTTÄRIT, KOKOUKSET, PIKKUJOULUT YMS..<<

16 LAKALUOMAN NUORISOSEURA Johtokunta 2004: Puheenjohtaja Latva-Teikari Pasi puh Perämäenkuja LAKALUOMA (on myös nuorisoseuran postiosoite) Varapuh.johtaja Latva-Teikari Marko puh Taloudenhoitaja Pohjasmäki Markku puh Muut jäsenet: Latva-Teikari Tapani puh Pohjasmäki Joni Aho Mika Kotamäki Lauri Luomanaho Harri

17 MTK-TIISTENJOKI MTK Tiistenjoki toimii kolmen kylän alueella: Lakaluoman, Tiistenjoen ja Ylikylän. Yhdistys on perustettu Silloinen nimi; Lapuan Tiistenjoen Maataloustuottajain Yhdistys oli perustettaessa maakunnan ensimmäinen tuottajien kyläyhdistys. Nykyään ainut toiminnassa oleva. Yhdistyksen perusajatuksena on toimia etu- ja neuvontajärjestön helposti lähestyttävänä ruohonjuuritason vaikuttajana, jäsenten ääntä kuunnellen. Järjestämme jäsenille erilaisia: koulutus-, neuvonta- ja virkistystilaisuuksia, sekä tutustumis- ja opintoretkiä. Vuosittain toistuvia tapahtumia ovat: veroilta, EU-tukilomakkeiden täyttökoulutus, opintoretki maatalousnäyttelyyn ja maaseutuväen kirkkopyhä. MTK-johtokunnan kokous pankin kerhohuoneella Vuonna 2002 yhdistykseen kuului 510 jäsentä. Jäsentemme keski-ikä oli 51 vuotta. Keskimääräiseen jäsentilaan kuului peltoa ha ja metsää ha, tiloja oli yhteensä 195 kappaletta. Viljelmät jakautuivat tuotantosuunnittain seuraavasti: maito 37.9%, kasvinviljely 30.8%, metsä 7.2%, sika 5.1%, samoin naudanliha 5.1% Yhdistyksen avustajat EU- lomakkeiden täytössä vuonna 2004 ovat: KALEVI PELANTERI ja MARJA-LEENA PERÄLÄ JOHTOKUNTA 2003 Puheenjohtaja Esko Lilja Varapuheenjohtaja Esko Koivisto Sihteeri Harri Paavola Rahastonhoitaja Helvi Rintaniemi Sos.vastaava Markku Koskiahde Yrittäjävastaava Ville Saari Ympäristövastaava Henry Niemelä Muut jäsenet Marja-leena Perälä Esa Kattelus

18 MAAMIESSEURAT Maamiesseuroilla on erittäin tärkeä osuus Suomen maatalouden kehittymisessä hevoskaudesta HiTech kauteen. Yhteiskoneiden hankinta ja käytön opastus, uuden viljelytekniikan ja työtapojen neuvonta sekä sosiaalinen kanssakäyminen ovat aina olleet maamiesseurojen keskeistä työsarkaa. Alueemme maamiesseurat hoitavat edelleen aktiivisesti näitä tärkeitä toiminnan sektoreita. Tulevaisuudessa toimialueiden rajat hämärtyvät ja yhteiskoneiden käyttömahdollisuus erityisesti erikoiskoneiden osalta laajenee koko kunnan ja jopa useiden kuntien alueita kattavaksi. Tiistenjoen maamiesseura Lakaluoman maamiesseura Ylikylän maamiesseura Keskustelu Linkkilista

19 TIISTENJOEN MAAMIESSEURA JOHTOKUNTA 2003 Puheenjohtaja Olli Lepistö Sihteeri Samu Rintaniemi Rahastonhoitaja Ilpo Ulvinen Varapuheenjohtaja Esa Niemelä Muut jäsenet Jari Ala-Paavola Kosti Jokiaho Jukka Kujanpää Ville Saari Lajittelu- ja kuivausaikoina tehtävää suorittavalla on käytössä matkapuhelin ja numero on KONELUETTELO JA HINNAT 2004 (hintoihin lisätään alv 22%) Jäsenmaksu 2 peritään aina konevuokran yhteydessä kerran vuodessa. VILJAN LAJITTELU VILJAN LAJITTELU (ITSE) VILJAN LAJITTELU + PEITTAUS VILJANKUIVAUS 0,02 / KG 0,01 /KG 0,08 / KG 20,00 / KG KLAPIKONE 42,00 / PV NIEMELÄ MATTI KASVINSUOJELURUISKU 26,00 / PV ULVINEN ARI TASOSEKOITIN 43,00 / PV NIEMELÄ MATTI PELTORUNNI 20,00 / PV NIEMELÄ MATTI BETONIPORA 14,00 / PV ULVINEN ILPO KYLVÖLANNOITIN 12,00 / HA ULVINEN ILPO HAUTAMÄKI TIMO BETONIMYLLY 10,00 /PV VELJ. PAAVOLA PAINEPESURI 13,50 /PV VELJ. PAAVOLA HAKKURI 50,00 /PV PELANTERI ILPO MYYRÄ OJA-AURA 10,00 /PV RINTANIEMI LAURI MAANÄYTEKAIRA ULVINEN ILPO SALAOJA HUUHTELUKÄRRY 34,00 /PV KIVIRINTA PERTTI SYVÄKYNTÖAURA 20,00 /PV PERÄLÄ JOUKO RAKENNUSTELINEET 9,00 /PV LEIKKOLA HANNU TASAUSRUUVI 35,00 /PV HAUTAMÄKI TIMO LIETUVAUNU 35,00 /PV SIPILÄ VELI SALAOJA-AURA 30,00 /PV LEIKKOLA HANNU UPPOPUMPPU 10,00 /PV HAUTAMÄKI TIMO JYRÄ 5,00 /HA LEPISTÖ OLLI PAALISILPPURI 35,00 /PV ULVINEN ILPO KIVIKARHU 60,00 /H LEPISTÖ OLLI

20 LAKALUOMAN MAAMIESSEURA JOHTOKUNTA 2004 Puheenjohtaja Aulis Nieminen Sihteeri Veli Yli-Koski Rahastonhoitaja Jaakko Ala-Ketola Muut johtokunnan jäsenet: Arto Kalliokoski Jarmo Kalliokoski Seppo Teikari KONEVUOKRAT 2004 (hintoihin lisätään alv 22%) Jäsenmaksu 4 peritään aina konevuokran yhteydessä kerran vuodessa. Viljankuivurit jäsenet hoitavat itse /h Klapikone Antti Ylitalo /pv, 25 /½ pv Maatilaimuri Jaakko Ala-Ketola /pv Maamiesseura perustettu v

21 YLIKYLÄN MAAMIESSEURA RY Ylikylän Maamiesseura on palvellut jäseniään jo vuodesta Toiminta on ja on ollut hyvin vilkasta. Kökkätyön osuus mm. rakennushankkeissa on aina ollut suuri. Monet muistavat mm. edesmenneen MV. Ilomäen pyyteettömän työn, nykyistä kuivaamorakennusta rakennettaessa. Ylikylän Maamiesseuralla monipuolinen konevalikoima palvelee muokkauksesta puintiin ja kuivaukseen. Konehankinnat tehdään tarveharkinnan ja taloudellisuuden mukaan, unohtamatta yleisen palvelun merkitystä. Tärkeimmässä tavoitteessa, maatalouden pääomakustannusten alentamisessa on onnistuttu erinomaisesti. Yhteistoimintaa tehdään ja tullaan lisäämään muiden lähialueen maamiesseurojen kanssa. JOHTOKUNTA 2003 Puheenjohtaja Suokas Raimo Jääskeläisentie Ylikylä Sihteeri Haavisto Kalevi Vasunmäentie Ylikylä Rahastonhoitaja Pelanteri Jouko Pelanterintie Ylikylä Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Uusi-Hakala Kalevi Ilomäki Antero Koivisto Esko Saarela Hannu KONEVUOKRAT 2004 ( alv 0%)Jäsenmaksu 10 peritään aina konevuokran yhteydessä kerran vuodessa. Jyrä Saarela Hannu 5,00 /ha hannu.saarela@automeca.net Klapikone Kalevi Uusi- Hakala ,00 /pv Kevytmuokkari Pelanteri Jouko ,00 /ha jouko.pelanteri@netikka.fi Puimuri 69,60 /h Kuivaaja 24,60 /h Maanäytekaira Uusi-Hakala Kalevi Betonimylly traktorikäyttöinen Kuivaaja Ojamyyrä Kuivaaja Kompressori Kuivaaja HISTORIAA Maamiesseura perustettu Perustajajäsenet: Ilomäki Toivo Niemi Matti Huhtamäki Artturi Mäki Paavo Koivisto Eino Peurala Matti Aukusti Harri Veikko Kalliokoski Iida Kettula Aune Pelander Terttu Kuivaaja rakennettu 1972, toinen osa 1977, joita on nykyaikaistettu tarpeen mukaan. Kuivaajan taksa mk/h ja ylimenevältä maksuajalta perittiin 12%korko. Ensimmäinen puimuri Sampo 410 hankittu 1979 Lapuan osuuskaupasta, puintitaksa oli 250 mk/h.

22 MAA- JA KOTITALOUSNAISET Maa- ja kotitalousnaisten toiminnan tavoitteena on maaseudun naisten henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen. Henkinen jaksaminen ja virkistystoiminta eri muodoissaan ovat tärkeitä. Yhdistyksiin on opittu turvautumaan erilaisten tilaisuuksien "muonittajina" ja kahvittajina. Jäsenten vuokrattavana on erilaisia laitteita ja varsinkin astiastot auttavat monia juhlien järjestäjiä kylillämme. Tiistenjoen maa- ja kotitalousnaiset Lakaluoman maa- ja kotitalousnaiset Ylikylän maa- ja kotitalousnaiset Keskustelu Linkkilista

23 TIISTENJOEN MAA- JA KOTITALOUSNAISET JOHTOKUNTA 2004 Puheenjohtaja Helvi Rintaniemi Sihteeri Ilona Lilja Muut jäsenet Anne Harju Eila Viitanen Anneli Sipilä Tuija Hahtokari Armi Kujanpää Seija Peltola Pirkko Ylinen Minna Niemelä Kaisu Lilja Seija Paavola Jaana Lepistö Piirinaiset Eeva-Liisa Myllymäki Anni Kivirinta Katja Hakala Merja Ylinen Pirjo Muilu Irmeli Kivirinta Raija Hyvärinen Tuula Suvanto Tuula Sipilä KALUSTOLUETTELO VUOKRAT Kahvikuppeja 200 kpl 50 kpl/1 Leivoslautasia 200 kpl 50 kpl/1 Kahvilusikat 150 kpl 50 kpl/1 Ruokalusikat 144 kpl 50 kpl/1 Haarukat + veitset 150 kpl 50 kpl/1 Matalat lautaset 135 kpl 50 kpl/1 Syvät lautaset 190 kpl 50 kpl/1 Juomalasit 158 kpl 50 kpl/1 Salaattilautaset 100 kpl 50 kpl/1 Pieni kahvinkeitin + pussi 1 kpl 4 Iso kahvinkeitin 1 kpl 5 Uusi lasipannu keitin 1 kpl 8 Kaatelupannuja 2 kpl 20 snt/kpl Sokerikko + kermakko kpl 20 snt/kpl Lasisia 2l kannuja 4 kpl 20 snt/kpl Maitokannuja (kaatelu) 2 kpl 20 snt/kpl Pullalautasia lasisia 3 kpl 20 snt/kpl Lasimaljoja (2 jalallista) 11 kpl 20 snt/kpl Jälkiruokamaljoja (2 mallia) kpl 50kpl/1 Salaattiottimet + kinkkuotin 3kpl 20 snt/kpl Tarjoiluastioita (soikeita ja matalia, kastikekulhoja) 10kpl 20 snt/kpl Tarjottimia 6 kpl 20 snt/kpl Paistinvuokia 8 kpl 20 snt/kpl Kantokoria 4 kpl 20 snt/kpl Voileipäkaappeja 2 kpl 20 snt/kpl Jakkaroita (puisia) 30 kpl 5 /kaikki tai 20snt/kpl Jakkaroita (putkijalat) 40 kpl ei maksua Naulakko 2 kpl 1 /kpl Jyrsijä 1 kpl 2 /tunti Kaluston säilytyspaikka seurakuntatalo. Jyrsijän säilytyspaikka kalustonhoitaja Marjatta Alho, puh Nämä hinnat jäsenille, muille sopimuksen mukaan.