Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Transkriptio

1 Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen Kivikn kievari, Kitee Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ)

2 JÄRVIRUOKO (Phragmites australis) Kasvi lajina ksmpliitti (ei Antarktiksella) Järviruk Sumessa: Kuva Eemil Tlvanen 2012

3 JÄRVIRUOKOA POHJOIS-KARJALASSA Niin kauas kuin silmä siintää (Hepselkä) Kylän veneranta (Hepselkä) Ei enää aktiivikäytössä (Ätäskö) Kesämökki järvimaisemalla? (Hepselkä)

4 Höytiäisen suu (Pyhäselkä) Nin Kntkanen 2009: Höytiäisen kanavan suist muistuttaa lintuvesityypiltään eteläisiä lintujärviä. Suistn rehevöityminen n edennyt erittäin pitkälle ja siellä kaivataan pikaisia sekä radikaaleja uusia kunnstustimenpiteitä (Kntkanen 2009, Httla 1998). Hulestuttavinta n suistn pesivän vesilinnustn lähes jatkuva heikk tila, lkkiklnian puuttuminen useimpina vusina sekä kansainvälisesti arvkkaan muuttlintujen levähdysalueen npeasti etenevä taantuminen.

5 Höytiäisen suu (Pyhäselkä)

6 KOKEMUS JÄRVIRUO OSTA JA SEN SEURAUKSET Rannanmistajat ja matkailuyrittäjät pääsääntöisesti haluavat ern järviru sta - mm. haittaa virkistyskäyttöä, aiheuttaa hajuja, estää veden virtaamista ja vaihtumista => Niittäminen ja ruppaaminen ei le suunnitelmallista, lunnn mnimutisuutta humiivaa eikä jatkuvaa. Niittjäte jätetään jpa veteen, ei juuri hyödynnetä Alalla n yrittäjiä, mutta niitt- ja keruulaitteistissa sekä työtavissa n paljn kehittämisen varaa Rantjen umpeenkasvu n valtasalla lunnnsujelualueitamme merkittävin rantjen pesimälinnustn tilaa heikentävä tekijä

7 H e p s e l ä n r u v i k t H e p s e l ä n r u v i k t Eri menetelmin järviru n levinneisyydeksi arviitu ha

8 Ruvikn määrässä tai laajuudessa ei Matias Lustarisen (2013) kyselytutkimuksessa llut tilastllisesti merkitsevää era järvien välillä

9 JÄRVIRUO ON MENESTYSTARINAN SYYT MIKSI? Vesistöjen rehevöityminen Ihmistiminta erityisesti järvien valuma-alueilla vanhat varastt sedimentissä ->Lannitamme eri tavin vesistöjämme ja Itämerta vusi tisensa jälkeen Rantjen laidunnuksen lppuminen Rantjen ja vesistön käytön muuttuminen Uudet lajit? Ilmastnmuuts tulee lisäämään järvien umpeenkasvua mm. kasvukauden pidentyessä (Alahuhta 2011) sekä ravinteiden lisääntyvän huuhtutumisen myötä (Ventelä ym 2010). Vesiplitiikan puitedirektiivi edellyttää vesistöjemme saavuttavan hyvän eklgisen tilan vuteen 2015 mennessä.

10 HANKKEEN TAVOITTEET (1/3) Tavitteet Menetelmiä ja timintamalleja - vesistöjen tilan parantamisen sekä bienergian tai muun järviru n hyödyntämiseen liittyvän tutannn yritystiminnan yhdistäminen liiketimintamallit, tukenut tarvittavan laitetekniikan kehittämistä (tekniikka, verkstituminen, hankkeistaminen, laitekkeilut ja materiaalin antaminen kkeiluihin), yrittäjien kulutus Kknaisvaltainen suunnittelu + ikeat tteutustavat ja timintamallit - bimassan piststa vesistöille aiheutuvat riskit vältetään, lunnn mnimutisuusarvt humiidaan Keskeisten timintaketjujen vaikutusten arviinti elinkaarianalyysin ja mniultteisen kestävyyden arviintikehikn avulla, järviru n levinneisyyden ja bimassan kartitusmenetelmät, kk järvien tarkastelu kunnstussuunnitelmissa, kunnstuskkeiluiden vaikutusten seuranta tteutuksen aikana

11 HANKKEEN TAVOITTEET (2/3) Tavitteet Järvikunnstus ja siihen liittyvä yritystiminta saksi paikallista elinkeintimintaa ja kestävää kehitystä Uudet ja timivammat kneet sekä menetelmät liikeketjujen yrityksille, uudet tutteet vesistökunnstuksen sivuvirrista, uusien yrittäjien saaminen alalle, kyselyt rantakiinteistöjen mistajille mm. maksuhalukkuudesta, yritystimintaan liittyvän infran nykytilan kartitus ja kehittämistarpeet Tavite: Vesistökunnstus taludellisesti liiketimintaa j itsessään Timinnan edellyttämien lupamenettelyjen selvittäminen ja hyvien lupahakemusten mallin luminen selvitykset vesilain edellyttämistä luvista ja menettelyistä Uuden vesilain tulkinnat niittihin ja ruppauksiin liittyvissä kysymyksissä, ympäristöhallinnn valtakunnallisen yhdenmukaistamistiminnan tulksista tiedttaminen, tarvittavat luvat ja lupamenettelyt luvan hakuprsesseineen eri tilanteissa ja timenpiteissä, esimerkkinä yksityisen rannanmistajan vaihtehtjen vertailu niittja ja ruppauksia sisältävässä khteessa

12 HANKKEEN TAVOITTEET (3/3) Keskipitkän aikavälin tavitteet Rantjen ja vesistöjen tila Itä-Sumessa paremmaksi bienergian tai muuta järviru n käyttöön liittyvää tutanta edistävän yritystiminnan avulla Ranta- ja vesilunnn mnimutisuuden lisääminen, virkistyskäyttömahdllisuuksien parantaminen, ranta-alueiden arvn nusu, virkistyskäyttöön ja vesiluntn perustuvien matkailuelinkeinjen timintaympäristön vahvistaminen Hankkeen hyödynsaajia Vesistökunnstusyritykset, bimassaa hyödyntävät yritykset ja matkailuyritykset Alueen kunnat, ranta-asukkaat ja vesistöjen virkistyskäyttäjät Alueen lunnn mnimutisuus

13

14 RUOVIKKO-LEIKKUU-KERUU Aktiiviset Keskustelut Tarjuspyynnöt Knepalvelu H. Tahvanainen Oy Mense Oy Remu Oy Telapari Oy Mikk Hirvnen EräSkin Oy Lännen Järviperkaus Oy Kari ja Ville Väisänen Vesweed Oy Tmi Asm Palniitty Ville Palniitty Mattilan Kneasema Oy Paikallinen timija (laitteen hankinta) Paikallinen timija (laitteen hankinta) Paikallinen timija (laitteen hankinta) Juvan Terpal Oy Tmi Taist Tlvanen Ruppaus Tiimi NIPUTUSKETJU YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Aktiiviset Keskustelut Tarjuspyynnöt Itä-Sumen ylipist - pitkspuut Itä-Sumen ylipist - tien phjat PAALAUSKETJU Aktiiviset Keskustelut Tarjuspyynnöt PAALAUS Mattilan Kneasema Kivikn Maatalusyhtymä KULJETUS Mattilan Kneasema Kivikn Maatalusyhtymä Lgistiikkayrittäjiä SILPPUAMINEN Kauk Ruuska Mattilan Kneasema Mfibrils Oy PELLETÖINTI Itä-Sumen ylipist Mekrijärven tutkimusasema LkaPelletti SILPPUKÄYTTÖ Yritys Tas Käymäläkuivike Kiteen Mat ja Multa Oy Käyttö Kasvualusta Kiteen Mat ja Multa Oy Käyttö Bikaasutus Mzymes Oy Käyttö Itä-Sumen ylipist Käyttö Pltt Frtum Keskustelu Kuivike Karjatila Mekrijärvellä Keskustelu Karjatila Jensuussa Keskustelu Karja-/ hevstila Käyttö Lammastila Käyttö BiKuivikeKaasu Itä-Sumen ylipist Keskustelu Rehu METLA Keskustelu Kemiallinen hajtus Oulun ylipist Keskustelu METLA Käyttö Itä-Sumen ylipist Käyttö Helsingin ylipist Keskustelu PELLETTIKÄYTTÖ Yritys Tas Pltt Itä-Sumen ylipist Mekrijärven tutkimusasema Käyttö Pltttuhka (FA Frest) Keskustelu Kaasutus Itä-Sumen ylipist Mekrijärven tutkimusasema Käyttö Bihiili Itä-Sumen ylipist/ Sumen ympäristökeskus Käyttö Pyrlyysi Itä-Sumen ylipist Mekrijärven tutkimusasema Keskustelu Itä-Sumen ylipist Kemian laits Keskustelu Kuivike Karjatila Mekrijärvellä Keskustelu Jensuun Hevskeskus Käyttö Karja-/ hevstila Käyttö BiKuivikeKaasu Itä-Sumen ylipist Keskustelu SEDIMENTTI Yritys Tas Patentti haussa Inn-Patu Oy Käyttö Kasvualusta Kiteen Mat ja Multa Käyttö Salainen käyttö Salainen yritys Käyttö/Keskustelu LEVINNEISYYSKARTOITUYritys Tas Satelliittikuvat Sumen ympäristökeskus Käyttö Ilmakuvat Sumen ympäristökeskus Käyttö Itä-Sumen ylipist Keskustelu Vertailu Sumen ympäristökeskus Käyttö Itä-Sumen ylipist, Maantieteen laits Käyttö UAV-kuvat Itä-Sumen ylipist Käyttö Bimassakartitukset Itä-Sumen ylipist Käyttö Suraa timintaa 17 yrityksen kanssa Tekemisissä tistaiseksi 32 yrityksen kanssa Yhteistyötä 5 tutkimuslaitksen kanssa Itä-Sumen ylipiststa mukana 3 laitsta M U K A N A O L E V I A Y R I T Y K S I

15 YRITYSESIMERKKI: KASVUALUSTA Sumen ja Eurpan markkinilta n puuttunut npeasti uusiutuva, kasvikuituphjainen kasvualusta Tällä hetkellä yksi lupaavimmista käyttömudista n Phjis-Karjalassa kehitetty kasvihuneiden kasvualusta, jssa käytetään mm. järviruka phjana Sumessa käytetään kasvihuneissa nin 1 miljna m 3 turvetta vudessa, tämä tarkittaa käytännössä nin ha järviruvikkalaa Turvetta edullisempaa käyttää, kska kestää jpa 3 viljelykertaa tiivistymättä, vidaan kierrätyksen jälkeen käyttää uudestaan ph:ltaan happamampaa kuin rukhelpi eli sveltuu sellaisenaan paremmin mm. kurkulle (keviljelyssä) Järviruk ei le herkkä hmeelle Plantagenilla kasviphjainen kasvualusta maksaa puutarhaviljelijöille e/m 3 (alv 24%) Sumeen llaan alittamassa kkskuidun tuntia Alustan muta kehitetty sellaiseksi, että sen kuljettaminen n kustannustehkkaampaa ja sassa alustaan n lisätty valmiiksi siemenet Järviru n lisäksi vidaan hyödyntää mm. bikaasulaitksen mädätysjäännöstä ja muuta rgaanista materiaalia elintarviketellisuudesta, karjan lantaa (sekittaen tai kuivikekäytön jälkeen) Patentti Kiteen Mat ja Multa Oy, saanut tutteelle myyntiluvan Ympäristöministeriö n myöntänyt ns. RaKi-rahitusta (Ravinteiden kierrätyksen edistäminen ja Saaristmeren tilan parantaminen)

16 MUITA KOKEILUJA/ TUOTTEITA? (1/2) Kuivike käymälöihin (järviruk sit hajua hyvin) Kate puutarhaan (järviruk hyvä rikkaruhjen trjunnassa) Bikaasutus Kkeiltu entsyymien käyttöä bikaasun määrän lisäämiseksi (raprtitu), nyt käynnissä pitkäkestiset bikaasutukset esikäsitellylle järviru lle, lisää kesarjja tulssa kuivikekäytössä lleelle tavaralle Kkeilumme kiinnstavat saksalaista Nvabitec:ia Kuivike eläinten alle pellettinä tai silppuna (sveltuu ainakin hevsille, hiehille ja lampaille, ei lypsykarjalle testattu) Kuivikkeen jälkikäyttö (kkeiltuja/ kkeiluun tulevia vielä hankkeen aikana): tutteisiin tai bikaasutukseen Rutsin malliin, pelln parannusaineeksi/ lannitteeksi Pellettejä n pltettu Mekrijärvellä (raprtitu), Frtum n suhtautunut myönteisesti järviruksilpun käyttöön turvephjaisen plttaineen jukssa Mahdllinen jälkikäyttö lannitteena? Alkuvaiheessa asiasta li kiinnstunut yksi yritys Kemiallinen hajtus/ jalstus (höyryräjäytys, hemisellulsan/ ja ligniinin pist, eri alkhlien tuttaminen ym) Materiaalin jatkkäyttö kemiallisen käsittelyn jälkeen eri mudissa Yhteishankkeista kiinnstuneita mm. METLA; Oulun, Helsingin ja Itä-Sumen ylipistt, Bips Saksasta

17 MUITA KOKEILUJA/ TUOTTEITA? (2/2) Pellettejä kaasutettu (raprtitu), mutta laavaantumisen vuksi talviruka paremmin visi sveltua kesäruk (kkeillaan) Bihiiltä käytetään kasvatuskkeissa Tullaan kkeilemaan pyrlyysissä hankkeen aikana (materiaalin etuna RESdirektiivin säännökset?) Järviru n käyttö pitkspuiden alustana tai pitkspuina tulssa kkeiluun (POKELY käyttänyt avimen rannan lumiseen Sysmäjärvellä) Järviru n kartitusmenetelmät (esiintymisen levinneisyys sekä bimassat) yhteistyössä Itä-Sumen ylipistn metsätieteen ja maantieteen laitksen, Sumen ympäristökeskuksen geinfrmatiikan keskuksen kanssa Kyselyitä kartitustiedista tullut mm. Varsinais-Sumesta bikaasutuksen edellytyksiä selvittävältä knsultilta Asia kiinnstaa virlaisia, latvialaisia ja kanadalaisia Niittknekkeiluita tehty neljän yrityksen kanssa, viides tulssa talvella ? Silppuamismenetelmistä kiinnstusta myös Rutsissa Sedimentin käytöstä kiinnstuneita yrityksiä n klme ja tutteet vat hyvin vaihtelevia

18 JÄREÄ-HANKE Päätteuttaja º Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Osatteuttajat º Itä-Sumen ylipist º Karelia Ammattikrkeakulu Rahittajat º EU/ EAKR-rahast (Phjis-Karjalan ELYkeskus) º Tteuttajat º Jensuun kaupunki º Liperin kunta º Kiteen kunta Kest º Kknaisrahitus e (EAKR-suus e) Ohjausryhmässä edustajia rahittajan ja tteuttajien lisäksi: º Jensuun kaupungista, º Liperin kunnasta, º Kiteen kaupungista, º PrAgria Phjis-Karjalasta, º Phjis-Karjalan maakuntaliitsta, º Jensuun kehittämisyhtiö JOSEK ry:stä, º Osakaskunnista (Hepselkä/ Pyhäselkä ja Ätäskö)

19 Marjala Ilna Jensuu Parikkalan Siikalahti Kaj Karlssn