Työllistämistoimintojen koordinaatio- ja verkkoselvityksen loppuraportti

Transkriptio

1 Perusturva Työllistämistoimintojen koordinaatio- ja verkkoselvityksen loppuraportti

2 Tekstit Hyvinvointipalvelut/perusturva Hyvinvointipalvelut/sivistys Taitto: Eija Tiitinen Kuvitus: Kuvat omistaa Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin julkaisu 2012 Työllistämistoimintojen koordinaatio- ja verkkoselvityksen loppuraportti

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työllistymistoimintojen nykytilanne Kunnan työllistymistoimintojen lakimääräinen peruste Kouvolan alueella toimivat nykyiset työtoiminnan yksiköt ja niiden kustannukset Nykyisten yksiköiden toiminnan analysointia Ehdotukset työtoiminnan koordinoimiseksi Yhteiskunnalliset muutokset ehdotuksen taustalla Uuden palveluverkon ja organisoinnin tavoitteet Työllistymistoimintojen järjestäminen ja tuottaminen Työtoiminnan linjaukset ja painopistealueet Hyvinvointipalvelujen työllistämisyksikön palvelukokonaisuus ja -verkko Kaupungin omatoiminta Työpaja Myllykoski Työpaja Sinko Työpaja keskustaan (uusi, matalan kynnyksen työpaja) Kuntouttava työtoiminta Avotyötoiminta Päivätoiminta Työllistämisyksikkö Ostopalvelut Parik-säätiö Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Carean Sospan työtoiminta Järjestöt ja yhdistykset Kiipulan erityisryhmien ammattioppilaitos Uudenlaisen toiminnan ja palveluverkon vaikutus kaupungin työvoimapoliittiseen suunnitelmaan ja kaupungin strategiaan Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi LIITTEET Liite 1 Kouvolan kaupungin työtoimintayksiköt Liite 2 Työtoiminnan muodot Kouvolan kaupungissa Liite 3 Työtoiminnan tilasto 2011 Liite 4 Työtoiminnan kustannukset 2011 Liite 5 Työtoiminnan analysointi ja palvelujen vastaavuus asiakkaiden tarpeisiin Liite 6 Nuorten kuntouttavan työtoiminnan ja nuorten työpajatoiminnnan esiselvitys Liite 7 IVA-arviointi työtoiminnan organisoinnista Liite 8 IVA-arviointi työtoiminnan organisoinnista Liite 9 Työllistymisyksikkö v Liite 10 Esitys työtoimintayksiköiden uudeksi palveluverkoksi Työllistämistoimintojen koordinaatio- ja verkkoselvityksen loppuraportti

4 1. TYÖLLISTYMISTOIMINTOJEN NYKYTILANNE 1.1. Kunnan työllistymistoimintojen lakimääräinen perusta Sosiaalihuoltolaki (710/1982)ja laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (68/2002) 17 : Kunnan on säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalvelujen järjestämisestä: 7) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta. Sosiaalihuoltolaki 27 d : Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään henkilölle, jolla vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat työhallinnon palvelujen ja tukitoimien lisäksi tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevana toiminnan osana voidaan järjestää työtä, jossa työntekijä on työsuhteessa palvelun tuottajaan. Sosiaalihuoltolaki 27 e : Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn yläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudestaan johtuen ei ole edellytyksiä osallistua 27 d:ssä tarkoitettuun työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden ja työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan. Laki kehitysvammaisten erityshuollosta 519/1977 ja asetus 988/1977, 26/1984,Kvl 2 : Kunta vastaa erityishuoltoon kuuluvien palvelujen järjestämisestä, kuten työtoiminnan ja asumisen sekä muun vastaavan yhteiskunnallista sopeutumista edistävän toiminnan järjestämisestä. Kehitysvammalaki 35 2 mom: Erityishuollon tarpeessa olevalle on myös pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001: Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Nuorisolaki (72/2006) 7 Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen ja toteuttaminen: Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. ( /693). Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. ( /693) 7 a säätää monialaisesta yhteistyöstä seuraavaa: Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista, sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; 3 suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi; 4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Etsivän nuorisotyön osalta nuorisolakiin (693/2010) 7 b / 7 c on tullut alkaen muutos, joka velvoittaa viranomaisyhteistyön tietojen luovuttamisen etsivää nuorisotyötä varten. 4 Työllistämistoimintojen koordinaatio- ja verkkoselvityksen loppuraportti

5 Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) säätää, että julkisella työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen kautta. Toissijaisesti työllistymistä tuetaan käyttämällä työllisyysmäärärahoja. Työllisyysmäärärahojen avulla tuetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistymistä, sekä ehkäistään työttömyyden pitkittämistä ja tasoitetaan työttömyyden alueellisia eroja Kouvolan alueella toimivat nykyiset työtoiminnan yksiköt ja niiden kustannukset Kouvolan kaupungin alueella olevien työtoimintayksikköjen sijainti, asiakasmäärät ja henkilökunnan määrä ilmenevät liitteestä 1. Yksiköt sijaitsevat kaikissa keskeisimmissä taajamissa, paitsi Vapriikki toimii aivan Kouvolan kaupungin eteläosassa palvellen itsenäisesti kulkevia, lähinnä Inkeroisissa asuvia. Yksikköjen palvelutuotevalikoima ilmenee liitteestä 2 Työtoiminnan muodot Kouvolan kaupungin työtoiminnassa. Eri palveluntuottajien työtoiminnan tuotteistetut kustannukset ilmenevät liitteestä 3Työtoiminnan tilasto Kaupungin omien yksiköiden sekä ostopalveluna ostettavien työtoimintapalvelujen kokonaiskustannukset vuodelta 2011 ilmenevät liitteestä 4 Työtoiminnan kustannukset Tällöin mukaan on luettu myös palkkatuella työllistäminen, kesätyöllistäminen, työnsuunnittelijan palkka- ja toimintakulut sekä työmarkkinatuen kuntaosuudet. Kokonaiskustannukset olivat nettona euroa, joista työmarkkinatuen kuntaosuus oli euroa. Työtoiminnan kokonaiskustannuksista ei ole pystytty erottelemaan sellaisten yksiköiden osalta työtoiminnan kuluja, joissa on sekä työ- että päivätoimintaa. Sen johdosta kyseiset summat eroavat tuotteistettujen hintojen taulukon vastaavista summista Nykyisten yksiköiden toiminnan analysointia Nykyisen toiminnan analysointi ja johtopäätökset ilmenevät liitteestä 5 Työtoiminnan analysointi ja palvelujen vastaavuus asiakkaiden tarpeisiin. Analysointi johti siihen tulokseen, että kaupungista puuttuu yksilöllistä tukea tarvitseville nuorille ja aktiivi-ikäisille sekä maahanmuuttajille tarkoitettu moniammatillinen ja monialainen matan kynnyksen työpaja, jossa on kohdennettuja erityispalveluita sekä räätälöityjä pienryhmätoimintoja elämänhallinnan perusteiden vahvistamiseksi. Yksiköistä Vapriikki on sijainniltaan huono ja yksiköt ovat liian hajallaan. Osassa yksiköistä työ- ja päivätoiminta on sekaisin, mikä estää kummankin toiminnan osalta tavoitteellisen toiminnan. 2. EHDOTUKSET TYÖTOIMINNAN KOORDINOIMISEKSI 2.1. Yhteiskunnalliset muutokset ehdotuksen taustalla Valtioneuvoston hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuu toteutettavaksi tämän hallituskauden aikana. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaallle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- ja kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorille suunnattua työvoimapoliittista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta lisätään. Etsivän nuorisotyön toiminta laajennetaan koko maahan ja kehitetään nuorten työpajatoimintaa. Kuntien tulee varautua siihen oman toimintansa järjestämiseksi siten, että haaste pystytään vastaanottamaan. Kouvolassa valmistunut nuorten kuntouttavan työtoiminnan ja nuorten työpajatoiminnan esiselvitys, liite 6, antaa tähän hyviä kehittämisehdotuksia. Hallitusohjelman mukaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kokeilun tulokset arvioidaan ja sen pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Kokeilu toteutetaan ajalla 9/ /2015. Kuntien on varauduttava pitkäaikaistyöttömien työllistämisen vastuun siirtämiseen kunnille. TE-toimisto jakaa asiakaskuntansa kolmeen palvelulinjaan, jotka ovat 1) työnvälitys- ja yrityspalvelut 2) osaamisen kehittämispalvelut 3) tuetun työllistymisen palvelut Kuntien ja niiden työvoiman palvelukeskusten tulee varautua siihen, että em. kolmannen kategorian asiakkaat tulevat tarvitsemaan paljon ja monimuotoista kunnan antamaa kuntoutusta ja tukea. Hallitusohjelman mukaan myös osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden mahdollisuuksia työntekoon ja koulutukseen parannetaan. Kouvolan tulee varautua TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen keskinäisellä yhteistyöllä Työllistämistoimintojen koordinaatio- ja verkkoselvityksen loppuraportti 5

6 tehostamaan toimintaansa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Hallitusohjelman mukaan työ- ja elinkeinotoimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten toimintamalli ulotetaan koko maahan. Palvelukeskusten toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan. Viranomaisten vastuita pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämistä täsmennetään siten, että työttömät työnhakijat siirtyvät työ- ja elinkeinotoimistoista palvelukeskusten asiakkaiksi pääsääntöisesti viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. työttömien eläke-edellytyksiä koskeva selvittely siirretään työvoiman palvelukeskusten vastuulle. Kouvolan kaupungin tulee varautua näihin muutoksiin oman työvoiman palvelukeskuksen osalta. Kouvolassa asuvien maahanmuuttajien määrä kasvaa koko ajan ja heidän työllistymiseensä tulee kiinnittää vakavaa huomiota. Maahanmuutto-ohjelman mukaan työkykyisen aktiivi-ikäisen työtä etsivän henkilön pitäisi työllistyä kolmen vuoden aikana maahanmuutosta. Kouvolaa ja koko Kymenlaaksoa koetteleva paperiteollisuuden rakennemuutos aiheuttaa väistämättä osalle irtisanotuista vaikeuksia työllistyä uudelleen, mikä lisää kohdennettujen erityistoimenpiteiden tarvetta. Moniongelmaiset asiakkaat lisääntyvät ja erityisessä syrjäytymisvaarassa ovat nuoret, jotka eivät löydä ammatillisia kouluttautumismahdollisuuksia tai eivät ole saanet kunnolla suoritettua peruskoulun oppimäärää. Myös pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien keskuudessa syrjäytymisvaara on oleellinen. Tarvitaan erittäin matalan kynnyksen toimintaa, jossa työ aloitetaan päivärytmin palauttamisesta ja sosiaalisten taitojen harjaannuttamisesta ennen kuin voidaan suunnitella asiakkaan sijoittamista matalimmalle työtoiminnan portaalle, kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavaan työtoimintaan sijoittuminen on kuitenkin oleellista sekä henkilön itsensä että taloudellisista syistä, koska se vähentää työllistämistuen kuntaosuutta ja korottaa henkilön tulotasoa Uuden palveluverkon ja organisoinnin tavoitteet Työtoiminnan uudella palveluverkolla ja organisoinnilla on seuraavat tavoitteet: Kasvavan asiakasmäärän vastaanottaminen nykyisentasoisilla kustannuksilla Palveluverkon saaminen laadukkaammaksi ja vaikuttavammaksi, vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita Asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja työllistymisen mahdollistaminen nykyistä paremmin Asiakkaan ohjausprosessien yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen Nykyisiin ja tuleviin lakivelvoitteisiin vastaaminen nykyistä paremmin Työmarkkinatuen kuntaosuuden alentaminen oleellisesti nykyisestä tasosta (2,2 milj. euroa) 3. TYÖLLISTYMISTOIMINTOJEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN Kouvolan kaupunginvaltuuston kokoomusryhmä teki valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa se esitti, että kaupunki ryhtyy Parik-säätiön kanssa neuvotteluihin kaupungin ylläpitämän työtoiminnan ja työpajatoiminnan siirtämiseksi osaksi Parkik-säätiön palveluja. Sosiaalihuollon työtoiminnan henkilökunta ja OTE Nuorten työpajojen henkilökunta ovat kumpikin omana ryhmänään arvioineet työtoiminnan organisointia kolmen eri vaihtoehdon pohjalta. Vaihtoehdot ovat; nykyinen toimintamalli, jossa sosiaalihuollon työtoiminta kuuluu perusturvaan ja OTE Nuorten työpajat sivistykseen, organisointi yhden johdon alaisuudessa kaupungin omana toimintana ja koko työtoiminnan siirtäminen Parikin alaisuuteen, mitä edellä mainittu valtuustoaloite edellyttää. Arviointi on suoritettu IVA-arviointina eli arvioitu, mitä em. tavalla vaihtoehtoinen organisoituminen vaikuttaa ihmisiin, niin asiakkaisiin kuin henkilökuntaan ja heidän työ/palveluprosesseihin. Lisäksi arviointikohteeksi on otettu talousnäkökulma. Kokonaisuutena arviointi noudattaa tasapainotetun mittariston näkökulmia. Molempien henkilöstöryhmien arvioinnit ovat liitteenä 7 ja 8, IVA-arviointi työtoiminnan organisaatiosta. Arvioinnin perusteella esitetään, että työtoiminta organisoidaan kaupungin omana toimintana hyvinvointipalvelujen uuteen organisaatioon siten, että yksikkö toimii yhden johtajan alaisuudessa aikuisväestön ydinprosessissa. OTE Nuorten työpajojen määrärahat sijoitetaan kuitenkin Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tuki ydinprosessiin ja ko. palvelut määräytyvät sen asiakaskunnan tarpeiden kautta. Työtoiminnan ja nuorten työpajatoiminnan siirtämistä Parik-säätiölle ei pidetä perusteltuna organisoitumismuotona seuraavista syistä: 1. Asiakkaiden ohjautuminen työtoimintaan ja sen eri muotoihin liittyy asiakasprosessiin, jossa olennai- 6 Työllistämistoimintojen koordinaatio- ja verkkoselvityksen loppuraportti

7 sena osana on palveluohjaajan työ ja viranomaispäätökset, samoin kuntouttavassa työtoiminnassa palveluohjaajan ja työtoiminnan ohjaajan päätökset. Asiakkaiden siirtyminen työtoiminnan eri muotojen välillä tarvitsee muodosta riippuen viranomaispäätöksiä, mitkä olisi aina siirrettävä kaupungin organisaation tehtäväksi, koska yksityisellä palveluntuottajalla ei ole lain mukaan oikeutta viranomaispäätösten tekoon. Em. asiakasprosessista tulisi kaksijakoinen. Palaute ja seuranta ovat haastavampia kuin itse tuotetuissa palveluissa. Myös asiakasprosessi on yksinkertaisempi työtoiminnan ollessa omaa toimintaa. Eri organisaatioissa palveluohjauksen joustava toimivuus on vaikeaa ja toimiminen yhdensuuntaisten tavoitteiden mukaisesti on todettu erittäin haasteelliseksi. Asiakkaiden ohjausprosessi on haavoittuvainen, jos kumppanuus ei toteudu arjen tasolla. Joka tapauksessa tarvittaisiin yhteyshenkilö kaupungin ja Pariksäätiön välille. Joustava asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen vaikeutuu, koska vuosisopimukset rajoittavat asiakasmääriä ja suoritemääriä. Myös moniammatillinen yhteistyö kyseenalaistuu sekä palvelujen laatua on vaikeampi valvoa. Ongelmana on seurannan ja arvioinnin sekä vaikuttavuuden määritys. Yhteiskuntatakuun ja työllistämisvelvoitteen toteuttaminen jää ostopalvelujen varaan, mikä ei ole suotavaa. Kaupungin velvoitetyöllistämiseen liittyvää työtä ei voitaisi kuitenkaan siirtää, jolloin osa työllistämistoiminnasta ilman riittäviä valinnanmahdollisuuksia jäisi joka tapauksessa kaupungille. 2. Tehdyn vertailun perusteella suoritekohtaiset kustannukset ovat korkeampia Parikilla kuin omassa toiminnassa. Hintojen nousu on vaarana, jos palveluntuottajalle tulee monopoliasema ja tällöin kaupungin todellinen työtoiminnan johtaminen vaarantuu. Hintojen noustessa suoritemäärä vastaavasti vähenee, koska määrärahalisäyksiä ei saada. Yleensä pidetään tavoitteena, että kunnalla on riittävästi omaa toimintaa, jotta voidaan arvioida eri tuotteiden kustannusten oikeellisuus. 3. Jos kaupunki luopuisi omana toimintana ylläpitämästä työtoiminnasta, olisi sen kilpailutettava ulkopuolelta ostettavat palvelut markkinaperusteisesti., joten suoraa siirtoa Parik-säätiölle ei voisi tehdä. 4. Koko kaupungin työtoiminnan siirtäminen Parikille saattaisi vaarantaa sen aseman Ray-hankerahoituksen saajana, mikäli Parik-säätiö tulkittaisiin kaupungin sidosyksiköksi. 5. Omassa toiminnassa henkilökunnan sisäiset järjestelyt asiakastarpeita vastaavaksi voidaan tehdä joustavasti aina tarpeen mukaan. Ostopalveluhenkilökunnan ohjaus ei ole omissa käsissä. 4. TYÖTOIMINNAN LINJAUKSET JA PAINOPISTEALUEET Työllistämistoiminta tulee koota yhden johdon alaisuuteen, joka koordinoi Kouvolan kaupungin alueella toteutettavan nyt kyseessä olevan työtoiminnan. Yksikkö kantaa vastuun työtoiminnan järjestämisestä tuottaen osan palveluista itse ja ostaen sitä täydentävät, erityistä ammatillista osaamista edellyttävät palvelut ja erityispalvelut. Ostopalveluille määritetään selkeät kriteerit ja palveluntuottajien sijainti ja erityisosaaminen huomioidaan palvelusisällöistä sovittaessa. Työtoiminta on joko toimintakykyä ylläpitävää tai työllistymistä tukevaa toimintaa, joka toteutetaan aina henkilökohtaisen tavoitteellisen suunnitelman pohjalta ja kustannusvaikuttavuutta seuraten. Työllistymistä tukeva toimintajakso toteutetaan määräaikaisena ja hyvän suunniteltuna, ennakoivalla työotteella ja tavoitteellisesti asiakaskohtaisia työllistymispolkuja ohjaten ja seuraten jolloin se parantaa merkittävästi asiakkaiden mahdollisuuksia joko päästä opiskelemaan tai työelämään. Työtoiminnan asiakkaina ovat työ-, tai opiskelupaikkaa vailla olevat nuoret, syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, vammaiset henkilöt, mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset henkilöt sekä kuntouttavan työtoiminnan laaja asiakaskunta. Kouvolan kaupungin omat työpajat tarjoavat jatkossa palvelua kaikille edellä mainituille asiakasryhmille yksilöllisen suunnitelman mukaan. Työtoiminta tulee olla helposti saavutettavissa niille, joilla ei ole mahdollisuuksia oman auton käyttöön tai jotka eivät selviä yleisiä kulkuneuvoja käyttäen. Niiden tulee olla ainakin osittain lähipalveluita ja joka tapauksessa sijaita eri puolilla kaupunkia sekä olla yleisin kulkuneuvoin saavutettavissa. Parikilta ostetaan työvalmennustoimintaa ja ammatillista valmennustoimintaa, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta, kuntouttavaa työtoimintaa ja kehitysvammaisten tai sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa asiakkaille, joiden kuntoutuminen edellyttää totuttautumista lähellä työelämää oleviin työolosuhteisiin tai joiden Työllistämistoimintojen koordinaatio- ja verkkoselvityksen loppuraportti 7

8 kohdalla heidän tarpeittensa mukaista työtoimintaa ei ole muualta saatavissa, kuten Ekomaan toiminta, elektroniikan vaativat alihankintatyöt, sähkö- ja elektroniikkaromun purkutyöt, Parik-Metallin ja Parik-Datan työt sekä rakennusalan työt. Parikin kanssa toteutetaan myös kumppanuussopimuksen mukaista kehittämistoimintaa, esim. Ray-rahoituksella. Lähellä päivätoimintaa olevaa Vire-toimintaa jatketaan entiseen tapaan. Parikin osalta selvitetään asiakkaiden ohjautuminen ammatillisen valmennuksen palvelukokonaisuuteen ja vastaisuudessa ko. kokonaisuuden ostot ja määräraha määritellään vuodesta 2013 alkaen kyseisen selvityksen perusteella. Carealta ostetaan kehitysvammaisten työtoimintaa laitosalueella pitkäaikaisesti asuville sekä vaativille asiakkaille, joiden työtoimintaa tai työkyvyn arviointia ei pystytä muissa toimipisteissä toteuttamaan. Muu kehitysvammaisten työtoiminta toteutetaan kaupungin omissa toimipisteissä tai Parikilla. Tuetun työllistymisen toimintaa lisätään oleellisesti. Tuetun työllistymisen prosessissa työhönvalmentaja auttaa työnhakijaa etsimään sopivaa työtä ja opastaa sekä työnhakijaa että työnantajaa työsuhteen solmimiseen liittyvissä asioissa. 5. HYVINVOINTIPALVELUJEN TYÖLLISTYMISYKSIKÖN PALVELUKOKONAISUUS JA -VERKKO 5.1. Kaupungin oma toiminta Työpaja Myllykoski Työkeskus Vapriikki ja Nuorten työpaja Spiraali toimivat entisen Anjalankosken alueella. Näille yksiköille pyritään löytämään yhteiset toimitilat Myllykosken taajamasta, missä valtaosa nykyisistä asiakkaista asuu. Toinen sijainnin kannalta tärkeä seikka on se, että taajama tarjoaa koteihin suuntautuvalle, yksikön tuottamalle palvelulle laajan asiakaskunnan Työpaja Sinko Korialla sijaitseva Työpaja Sinko jatkaa toimintaansa samassa paikassa ja laajentaa asiakaskuntaansa. Yksikkö palvelee lähinnä vanhan Elimäen kunnan alueella asuvia asiakkaita ja on sen vuoksi tärkeä yksikkö myös uudistettavassa palveluverkossa Työpaja Keskusta (uusi, matalan kynnyksen työpaja) Kouvolan keskustaan perustetaan uusi matalan kynnyksen työpaja. Pajasta tulee monipalvelukeskus, jonka toimintamuodot ja asiakaskriteerit täydentävät nykyistä palveluverkkoa. Työpajaan voidaan ottaa asiakkaiksi paljon tukea tarvitsevia nuoria, erityisohjausta tarvitsevia aktiivi-ikäisiä, maahanmuuttajia jne. Työvalmentajien/ työtoiminnan ohjaajien lisäksi asiakkaille tarjotaan mahdollisuuksia käyttää TYP:n palveluohjaajan ja terveydenhoitajan palveluita. Erityispalveluja jalkauttamalla pajaan saadaan tarpeen mukaan erityisasiantuntijoita. Tällaista paikkaa ei tällä hetkellä Kouvolassa ole, joten uusi paja tarjoaa kuntoutumisväylän esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille, joille ei tällä hetkellä pystytä tarjoamaan edellä kuvatunlaisia kuntouttavia palveluja työpisteen yhteydessä. Keskustan työpajaan tulee työosaston lisäksi kahvila ja kaikkien työpajojen yhteinen tuotemyymälä. Työpaja Tikki yhdistetään tähän yksikköön. Henkilökunta uuteen pajaan siirtyy Työpaja Tikistä ja toimintakeskus Kuntolasta tai Jokivalkeasta sisäisin siirroin. Rahoitukseen voidaan käyttää Toimintakeskus Jokivalkeasta ja työpaja Tikistä säästyvät määrärahat. Työllistymistä tukevan toiminnan vaikuttavuuden kasvaessa myös työmarkkinatuen kuntaosuudesta säästyy rahaa, jota voidaan tarvittaessa käyttää ko. pajan toimintaan Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat sijoittuneina kaupungin eri hallintokuntien alaisille työpaikoille, yhdistyksiin ja järjestöihin sekä työkeskuksiin. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestää myös Parik-säätiö, jonne otetaan kumppanuussopimuksen mukaisesti noin 15 asiakasta kerrallaan. Kuntouttava työtoiminta on tärkeä väylä työelämään ja sen merkitys työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentäjänä on merkittävä. Toimintaa kehitetään ja asiakasmäärää kasvatetaan. Uusi palveluverkko laajentaa toimintamahdollisuuksia ja lisää sen vaikuttavuutta. Kuntouttava työtoiminta jatkaa entisellä henkilökuntamäärällä ja henkilökunnan työpisteet ovat jatkossakin Työvoiman palvelukeskuksissa Kuusankoskella, Inkeroisissa ja Kouvolan keskustassa Avotyötoiminta Avotyötoiminta jatkaa entisellä henkilökuntamäärällä (2 työvalmentajaa, joiden työpiste on toistaiseksi Toimintakeskus Kuntolassa). Tulevaisuudessa työtoiminnan ohjaajat tulisi sijoittaa uuteen Työpaja Keskustaan. Näin heidän ammattitaitoaan ja työpanostaan voitaisiin 8 Työllistämistoimintojen koordinaatio- ja verkkoselvityksen loppuraportti

9 hyödyntää uusien asiakasryhmien työtoimintaa järjestettäessä. Avotyötoiminnan asiakkaat ovat sijoittuneina kaupungin omiin työpisteisiin ja yksityisiin yrityksiin. Avotyötoimintaa on tarkoituksenmukaista laajentaa sekä asiakastarpeiden että työmuodon edullisuuden perusteella Päivätoiminta Päivätoimintaa toteutetaan lähipalveluna Myllykoskella, Elimäellä, Valkealassa ja Kouvolan keskustassa. Päivätoimintapaikkojen tarve kasvaa koko ajan, joten sen taloudelliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen on panostettava entistä enemmän. Uusi toimintapiste tulee avata todennäköisesti Kuusankoskelle ja keskittää Toimintakeskus Jokivalkean toimipiste ainoastaan päivätoimintaan. Päivätoiminnan asiakkaita on sijoitettuna Carean Sospan palveluihin (kehitysvammaiset) ja kyseisiä palveluja tullaan käyttämään edelleen. Päivätoiminnasta on laadittu perusturvassa erillinen suunnitelma, joka tulee käsittelyyn kevään 2012 aikana. Hyvinvointipalvelujen uudessa organisaatiossa tultaneen päivätoiminnasta muodostamaan yksi palvelu, jota tulee johtamaan päivätoiminnan johtaja ja hän koordinoi myös ostopalveluita Työllistymisyksikkö Työllistymisyksikköön sijoittuu perusturvasta työtoiminnan johtaja ja OTE Nuorten työpajojen hallinto/toimistohenkilöstö sekä uutena työntekijänä kehittämissuunnittelija (sisäisin järjestelyin). Kehittämissuunnittelijan toissijainen sijoittumismahdollisuus uudessa organisaatiossa on tukipalveluissa Asiakkuudet ja innovaatiot yksikössä. Lisäksi yksikköön siirtyy henkilöstöyksiköstä työnsuunnittelija, joka tekee tiivistä yhteistyötä jo nyt niin Työvoiman palvelukeskuksen kuin eri hallintokuntien kanssa työllistäessään henkilöitä palkkatuella. Työllistymisyksiköllä on mahdollisuus, konsernipalvelujen niin halutessa, tehdä tiivistä yhteistyötä myös henkilöstöyksikön kanssa kartoittaen esim. kaupungin oman henkilöstön osalta työkokeilu- ja uudelleentyöllistymismahdollisuuksia. Kouvolan kaupungin työllistymisyksikön alaiset työtoiminnan yksiköt, henkilökunta ja asiakasmäärät v ja uudessa palveluverkossa v ilmenevät liitteestä 9, Työllistymisyksikkö vuonna 2013, tunnuslukuja. Liitteessä 10 on esitys Kouvolan kaupungissa olevien työtoimintayksiköiden uudeksi palveluverkoksi Ostopalvelut Parik-säätiö Säätiöltä, sen toimipisteistä Hemmintieltä ja Kuusaantieltä, ostetaan palveluita edellä esitettyjen linjausten ja painopisteiden edellyttämällä tavalla kumppanuussopimuksen ja vuosittaisen palvelutarpeeseen pohjautuvan suunnitelman mukaisesti. Palvelukriteerit suunnitellaan siten, että ostopalvelu täydentää kaupungin omaa palvelutuotantoa Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Carean Sospan työtoiminta Carean Kuusankosken kaupunginosassa sijaitsevalta Sospan yksiköltä ostetaan työtoiminnan palveluja pääasiassa niille kehitysvammaisille, jotka ovat ikänsä asuneet laitosalueella tai sen lähiympäristön Carean tehostetun palveluasumisen yksiköissä sekä kehitysvammaisille tai muutoin heidän palvelujaan käyttäville kriisi-, arviointi- ja kuntoutusasiakkaille. Myös näiden asiakkaiden työkyvyn arviointi ostetaan Carealta. Palvelujen tarkempi ostosuunnitelma tehdään yhteistyössä Carean kanssa Järjestöt ja yhdistykset Järjestöjen kanssa järjestetään yhteistyössä avotyötoimintaa sekä korvausta vastaan kuntouttavaa työtoimintaa. Toimipisteitä on eri puolilla kaupunkia Kiipulan erityisryhmien ammattioppilaitos Oppilaitos sijaitsee Kuusankosken kaupunginosassa. Oppilaitos järjestää ammatillisesti valmentavaa koulutusta ja siihen liittyvää työharjoittelua, mutta ei työtoimintaa, joten sitä ei lueta tähän palveluverkkoon ja selvitystyöhön kuuluvaksi, vaikka se alun perin kirjattiinkin mukaan selvitykseen. 6. UUDENLAISEN TOIMINNAN JA PALVELUVERKON VAIKUTUS KAUPUNGIN TYÖVOIMAPOLIITTISEEN SUUNNITELMAAN JA KAUPUNGIN STRATEGIAAN Kouvolan vuosille vahvistamassa työvoimapoliittisessa suunnitelmassa on asetettu seuraavat neljä tavoitetta: 1. Työttömien osuus työvoimasta vähenee 2. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen 3. Nuorten työllistymisen edistäminen 4. Rakenteellisen työttömyyden ennalta ehkäisy ja vähentäminen Työllistämistoimintojen koordinaatio- ja verkkoselvityksen loppuraportti 9

10 Työtoiminnan uudelleen organisointi tukee ja edistää etenkin tavoitteiden 1 ja 3 saavuttamista. Työtoiminnan uudelleen organisointi palvelee myös kaupungin strategian päämääriä Elinvoimainen ja tekevä Kouvola, palveleva Kouvola sekä yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola. 7. EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 1. Esitetään perusturvalautakunnalle, opetus- ja kasvatuslautakunnalle sekä liikunta- ja nuorisolautakunnalle vastauksena valtuustoaloitteeseen, ettei kaupungin koko työtoimintaa ole tarkoituksenmukaista siirtää Parik-säätiön toiminnaksi edellä esitetyillä perusteilla. 2. Esitetään, että kaupungin uutta organisaatiota suunniteltaessa työtoiminta organisoidaan omana toimintana hyvinvointipalvelujen aikuisväestön palveluprosessiin kuitenkin siten, että kasvun, oppimisen ja lapsiperheiden tuki -prosessi vastaa Ote Nuorten työpajoihin otettavien nuorten asiakasprosessista. 3. Esitetään em. lautakunnille, että työllistymispalvelujen palveluverkko hyväksytään kohdan 5 mukaisesti. 10 Työllistämistoimintojen koordinaatio- ja verkkoselvityksen loppuraportti

11 Kouvolan kaupungissa olevat työtoimintayksiköt 2011 Valkeala 3 Kuusankoski 8 Kaipiainen Kouvola Koria 4 1 Työkeskus Vapriikki Junkkarintie Anjala - Asiakkaita: - Kehitysvammalaki 30 - Sosiaalihuoltolaki 14 - Kuntouttava työtoiminta 11 - Henkilökunta 3 2 Toimintakeskus Kuntola Tapiolankatu Kouvola - Asiakkaita: - Kehitysvammalaki 23 - Sosiaalihuoltolaki 2 - Kuntouttava työtoiminta 1 - Henkilökunta 4 3 Toimintakeskus Jokivalkea Vanhatie Valkeala - Asiakkaita: - Kehitysvammalaki 22 - Sosiaalihuoltolaki 4 - Kuntouttava työtoiminta 3 - Henkilökunta 2 4 Työpaja Spiraali Myllykoskentie Myllykoski - Laki julkisista työvoimapalveluista ja Nuorisolaki - Asiakkaita 30 - Henkilökunta 7 Myllykoski Elimäki Inkeroinen 5 Työpaja Tikki Hallituskatu Kouvola - Laki julkisista työvoimapalveluista ja Nuorisolaki - Asiakkaita 5 - Henkilökunta 1 6 Työpaja Sinko Kouluaukio 1 B KORIA - Laki julkisista työvoimapalveluista ja Nuorisolaki - Asiakkaita 12 - Henkilökunta 2 7 Carean työtoiminta Pohjankorventie Kuusankoski - Kehitysvammalaki, tuettu työtoiminta 25 - Henkilökunta 5 8 Carea Cafe Helmi Keskusaukio Kuusankoski - Kehitysvammalaki, tuettu työtoiminta 14 - Henkilökunta 2 9 Parik-Säätiö Hemmintie Kuusankoski - Kehitysvammalaki 39 - Henkilökunta 4 10 Parik-Säätiö Kuusaantie Kouvola - Asiakkaita: - Kuntouttava työtoiminta 15 - Henkilökunta Kouvolan kaupunki, Maankäyttö Liite 1 1

12

13 Liite 2 TYÖTOIMINNAN MUODOT KOUVOLAN KAUPUNGIN TYÖTOIMINNASSA OTE-Nuortenpajat puutöitä huonekalujen kunnostusta ja verhoilua keramiikkatöitä tekstiilitöitä muuttopalvelua kotipalvelutöitä matkahuoltopalvelua Työ- ja toimintakeskukset puutöitä metallitöitä tekstiilitöitä kädentaidot (huovutus, paperimassa, metallilankatöitä, jne) siivous ja jakelukeittiötöitä kotipalvelutöitä kokoonpanotöitä kiinteistönhuolto- ja korjaustöitä kuljetuspalvelua muuta kuin työtä: liikunta, retket ja matkat, terapeuttiset hetket, kokoustoiminta, aikuiskoulutus Kuntouttava työtoiminta Työt ovat avustavia tehtäviä oppilaitoksissa, päiväkodeissa, asuinyksiköissä, hoitolaitoksissa, korjauspajoilla, hautausmailla, kiinteistönhuollossa, kuljetuspalveluissa, metalliverstailla ja keittiöissä. Avotyötoiminta Työt ovat avustavia tehtäviä kaupoissa, oppilaitoksissa, päiväkodeissa, asuinyksiköissä, hoitolaitoksissa, korjauspajoilla, hautausmailla, kiinteistönhuollossa, kuljetuspalveluissa, metalliverstailla ja keittiöissä.

14 Parik-säätiö Aktive Data/Elektro Ekomaa/brodeeraus ja tekstiili Ekomaa/Kierrätyskeskus Ekomaa/puuosasto Ekotori Kunnossapito ja Remo Kuntoutus-, koulutus-, valmennusyksikkö Metal Toimeksiannot /te-tsto, TYP, VKK, Kela) Työnetsintä talon ulkopuoliset ryhmät Vire Carea Avotyötoiminta Työtoiminta

15 Liite 3 Työtoiminnan tilasto 2011 Työtoiminnan tilasto 2011 KOUVOLAN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Erityishuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Kuntouttava työtoiminta Henkilökunta Yksikkö Asiakkaita Toim Nettomenot Asiakkaita Toim Nettomenot Asiakkaita Toim Nettomenot päivät Toim. vuosi päivät Toim. vuosi päivät Toim. vuosi Eh. Sos. Kunt päivä vuosi vuosi päivä päivä vuosi vuosi päivä päivä vuosi vuosi päivä laki laki työt. Vapriikki* , , , ,5 1 0,5 Avotyötoim , , Kuntola , , , ,5 Jokivalkea , , , ,5 0,5 0,5 Kuntouttava ,21* Yht ,5 2,5 7 OTE NUORTEN TYÖPAJAT Nuorisolaki/ Laki julkisista työvoimapalveluista Henkilökunta Yksikkö Asiakkaita Toim Nettomenot päivät Toim vuosi päivä vuosi vuosi päivä Spiraali , Sinko , Tikki , OTE-ammat , tiin, kiinni Yht

16 CAREA Erityishuoltolaki Henkilökunta Yksikkö Asiakkaita Toim Nettomenot päivät Toim. vuosi Eh. Sos. Kunt päivä vuosi vuosi päivä laki laki työt. Avotyötoim , ,2 Tuettu työt , Yht ,2 0 PARIK-SÄÄTIÖ Erityishuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Kuntouttava työtoiminta Henkilökunta Yksikkö Asiakkaita Toim Nettomenot Asiakkaita Nettomenot Asiakkaita Nettomenot päivä vuosi päivät Toim. vuosi päivä vuosi Toimp. toim. vuosi päivä vuosi Toimp. toimp. vuosi Eh. Sos. Kunt Active , , Yht , Nuorten työvalme nnus+harjoittelu Nuorten elha valmennus Ammatillinen valmennus Henkilökunta Yksikkö Asiakkaita Toim Nettomenot Asiakkaita Nettomenot Asiakkaita Nettomenot päivä vuosi päivät Toim. vuosi päivä vuosi Toimp. toim. vuosi päivä vuosi Toimp. toimp. vuosi , , , Yht , ,

17 TYÖTOIMINNAN TUNNUSLUKUJA VUODELTA 2011 Erityishuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Nuorisolaki Kuntouttava työtoiminta Toimp. vuosi vuosi Toim. Toimp. vuosi vuosi Toim. Toimp. vuosi vuosi Toim. Toimp. vuosi vuosi Toim. netto netto brutto päivät netto netto brutto päivät netto netto brutto päivät netto netto brutto päivät Kaupunki 18, , , Parik* 40, , , Carea 47, Nuortenpaja 14, Nuorten työvalmennus+harjoittelu Nuorten elha valmennus Ammatillinen valmennus Toimp. vuosi vuosi Toim. Toimp. vuosi vuosi Toim. Toimp. vuosi vuosi Toim. Toimp. vuosi vuosi Toim. netto netto brutto päivät netto netto brutto päivät netto netto brutto päivät netto netto brutto päivät Parik* 47, , , Yhteensä *Parikin kuntouttavan työtoiminnan nettohinnassa huomioitu kaupungin saama korvaus valtiolta / toimintapäivä Oman työtoiminnan hinnat on kerätty Työ- ja päivätoiminnan toteuma- taulukosta. Parik-säätiön ja Carean hinnat perustuvat palveluiden ostosta tehtyihin vuosisopimuksiin.

18

19 TYÖTOIMINNAN KUSTANNUKSET 2011 Koko kaupunki (sis tilaliikelaitos ja tekn.tuotannon liikelaitos) Liite /hk 1. PALKKATUELLA TYÖLLISTÄMINEN kp/toim tuotot kulut *) netto Työllistämisasioiden hoito /henkyks/ arvio Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Konserni (ti) useita Hyvinvointipalvelut/Sivstys (ti) useita Kaupunkikehitys useita Hyvinvointipalvelut/Sivistys (tu) useita Hyvinvointipalvelut/ Perusturva (tu) useita Yhteensä (* sis vain henkilöstökulut, ei työvaate- yms kustannuksia) 2. NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMINEN Henkilöstöyksikkö TYÖTOIMAN PALVELUKESKUS Hyvinvointipalvelut/ Perusturva (tu) NUORTEN TYÖPAJAT JA TYÖVALMENNUS Hyvinvointipalvelut/Sivistys (tu) - Spiraali, Sinko, Tikki ja ote ammattiin kiinni Hyvinvointipalvelut/Sivistys (ti) - ostopalvelut Parik- työvalmennus ja harj. 2450/ Yhteensä TYÖTOIMINTA Hyvinvointipalvelut/perusturva (ti) - ostopalvelu Parik, kehitysvamm 3420/ ostopalvelu Sylvia-koti, kehitysvamm 3420/ ostopalvelu Carea, kehitysvamm 3420/ ostopalvelu Päijät-Häme sost.ky, kehitysvamm 3420/ Hyvinvointipalvelut/perusturva (tu) pääosin: - Vapriikki, EHL, SHL+kuntouttava työtoim 7390/ Kuntola, EHL, SHL + kuntouttava työtoim 7390/ Jokivalkea, EHL, SHL + kuntouttava työtoim 7390/ sis kaikki em. yksiköiden kustannukset, ei jaettu Jakamattomat palkat, vakuutukset yms Työosuusrahat (avust., vammaiset) 7420/

20 kp/toim tuotot kulut *) netto 5.1. Kuntotuttava työtoiminta Hyvinvointipalvelut/perusturva (ti) - ostopalvelu Parik- kehitysvammaiset 3390/ Hyvinvointipalvelut/perusturva (tu) 7390/ em sis ostopalvelua eri tahoila e Työosuusrahat (avust, kotital) kuntouttava 7390/ Muu työtoiminta Hyvinvointipalvelut/perusturva (ti) - ostopalvelu Parik- ammatillinen valmennus 3390/ ostopalvelut Parik - mielenterveyskuntoutujien 3390/ elämänhallinnan Vire-valmennus 5.Yhteensä Yhteensä tot Yhteensä ta Työmarkkinatuen kuntaosuus tot Työmarkkinatuen kuntaosuus ta Kaikki yhteensä tot Kaikki yhteensä ta Lisäksi infona: Työmarkkinatuen kuntaosuus ja vastaavasti Toimeentulotuen valtionosuus tavoite aikoinaan: kustannusneutraalius, Kvla "voitolla"

21 Liite 5 TYÖTOIMINNAN ANALYSOINTI JA PALVELUJEN VASTAAVUUS ASIAKKAIDEN TARPEISIIN ASIAKASTARPEET Mikä taho vastaa tarpeeseen? ASIAKASRYHMITTÄIN NUORET Kaupungin oma toiminta Parik Carea Yksityiset palveluntuotta jat Vähän tukea tarvitsevat nuoret OTE nuorten työpajat ja TYP. Ei. Ei. Ei. - Ammattikoulutetut - Vaikeuksia päästä töihin - Koulutus ja työmarkkinat eivät kohtaa Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret (tarvitsevat vahvaa ohjausta) TYP ja osittain OTE nuorten työpajat. OTE nuorten Ostopalveluna nuorten työvalmennus. Parikilla on Ei. Ei. - Arjen- ja elämänhallinnassa puutteita työpajoilla myös KSAO:n kanssa yhteistyössä AVA kurssit eli KSAO:n kanssa yhteistyössä TEKVA eli teknisille aloille - Ei ammatillista tutkintoa ammatilliseen koulutukseen valmentava ryhmävalmennus - Oppimisvaikeuksia valmentava yksilöllinen sekä metallialan työvaltainen - Tarvitsevat palveluohjausta valmennus. koulutusohjelma. Yksilöllistä tukea tarvitsevat nuoret - Mielenterveysongelmia - Päihdeongelmia ml. huumeet - Erilaiset riippuvuudet (pelit, lääkkeet) - Velkaongelmia, moniongelmaisuutta - 2D ongelmat - Maahanmuuttajanuoret - Tarvitsevat palvelu- ja sosiaaliohjausta työpalvelujen lisäksi Nykyiset palvelut eivät vastaa tähän tarpeeseen. Ehdotus: Perustetaan matalan kynnyksen työpaja. Kts. kehittämisehdotukset. Myöskään Parikin palvelut eivät vastaa riittävän hyvin tähän tarpeeseen. Ostopalveluna Parikin ELHA valmennus (nuorten elämänhallinnan valmennus) osittain vastaa tähän. Jatkossa elämänhallinnan vahvistamisen perustyö tehdään kaupungin omassa matalan kynnyksen pajalla ja Parikin ELHA-valmennusta muokataan enemmän työhönvalmennuksen suuntaiseksi. Ei. Ei.

22 Kehityshäiriöiset nuoret - Murrosiässä tai aiemmin todettu kehityshäiriö - Aggressiivisuus, väkivaltaisuus - Moniongelmaisuus sairauden takia - Tarvitsevat sosiaalityötä, palvelu-/sosiaaliohjausta työpalvelujen lisäksi Palvelu järjestetään osittain matalan kynnyksen pajan yhteydessä. Ei. Ostopalveluna. Ostopalveluna. AIKUISET Kaupungin oma toiminta Parik Carea Yksityiset palveluntuotta jat Kehitysvammaiset - Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat - Tarvitsevat erityisiä tukitoimia selviytyäkseen työssä tai työpaikan olosuhteissa - Tarvitsevat palveluohjausta työpalvelujen lisäksi Moniongelmaiset asiakkaat - Useiden vuosien päihdehistoria - Ns. työkyvytön työnhakija - Useita terveydellisiä ongelmia Avotyötoiminta ja työkeskukset. Työtoimintaa tarvitaan eri puolilla kaupunkia, koska osalla vaikeuksia yleisten kulkuneuvojen käytössä. Ylläpitävä kuntouttava työtoiminta, joka tukee asiakkaan elämänhallintaa. Aikuisväestölle suunnattu työpajatoiminta, jossa Ostopalveluna. Ylläpitävä kuntouttava työtoiminta, joka tukee asiakkaan elämänhallintaa, toimialoilla, joita vain Ostopalveluna kaikkein vaikeimmin kehitysvammai sille, jotka kuitenkin kykenevät työtoimintaan sekä niille, jotka ovat koko ikänsä asuneet Carean Sospan palvelujen piirissä. Ei. Ostopalveluna asiakkaan sijoituspaikan mukaisesti. Ei.

23 - Eläkkeelle pääsy mahdotonta päihdehistorian takia - Jonkin verran työkykyä jäljellä, mutta avoimet työmarkkinat liian vaativat - Maahanmuuttajat - Tarvitsevat monialaista sosiaaliohjausta ja palveluohjausta. Psyykkisesti sairaat asiakkaat - Eivät kroonisesti sairaita - Mahdollisuus kuntoutua työelämään räätälöidyn tuen avulla - Tarvitsevat työkokeiluja ja palveluohjausta on päihdesairaanhoitajan palvelut -> palvelu järjestetään matalan kynnyksen työpajalla. Kuntouttava työtoiminta, avotyötoiminta ja työkeskukset. Parikilla on tarjota. Maahanmuuttajille on tarjolla erilaisia työllistämiseen liittyviä hankkeita. Kohdennettu määräaikainen työhönvalmennus. Ostopalveluna kuntouttava työtoiminta, työhönvalmennus Parikilla tarjolla olevilla toimilaoilla, Vire-talo. Kyseessä sosiaalihuollollinen palvelu pienessä mittakaavassa (tullee vähentymään). Ei, paitsi poikkeustapau ksissa, jos asiakas arviointijaksoll a Carean sospassa. Ei. Kuntoutustuella olevat asiakkaat - Asiakkaalle on myönnetty määräajaksi työkyvyttömyyseläke - Työkykyisyys mahdollinen kuntoutuksen avulla - Tarvitsevat palveluohjausta RUKKASRYHMÄN KANNANOTTO TYÖTOIMINTAA KOSKEVAAN VALTUUSTOALOITTEESEEN Ei. Kaikenlaisen työllistymistoiminnan järjestämisvastuu tulee edellenkin olla kaupungilla, mutta osana työllistymistoimintaa tarvitaan Parikin palveluja, koska se Ostopalveluna Vire-talo ja Parikin toimialojen palvelut. Ei. Ei.

24 TYÖLLISTYMISPALVELUIDEN ASEMOINTI HYVINVOINTIPALVELUISSA täydentää erinomaisella tavalla työllistymispalvelujen kokonaisuutta. Kumppanuussopimuksella Parik jatkossakin kehittää hankerahoituksella uusia toimintamuotoja. Lisäperustelut erillisenä liitteenä. Kaupungin oma toiminta Nuorten työpajoilla ja muilla työllistymispalveluilla tulee olla yksi yhteinen johtaja sekä yksi yhteinen kehittämissuunnittelija siitä huolimatta, että ne sijoittuvat kahteen eri ydinprosessiin. Prosessijaottelun mukaan ja prosessijohtamisen kannalta nuorten työpajat asemoituvat Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tuki ydinprosessiin, sen Nuoresta aikuisuuteen palvelukokonaisuuteen. Nuorten työpajojen määrärahat sijaitsevat em. prosessissa. Aikuisten työllistymispalvelut asemoituvat Aikuisväestön toimintamahdollisuuksien edistämisen ydinprosessiin, sen Toimintakyvyn tukeminen palvelukokonaisuuteen ja Arkielämän tuki palveluun. Muiden kuin nuorten työpajojen määrärahat sekä johtajan ja kehittämissuunnittelijan määrärahat sijaitsevat tässä ydinprosessissa. Kaikilla työllistämispalvelujen asiakkailla tulee olla mahddollisuus osallistua mihin tahansa työllistämispalvelun muotoon tarpeittensa mukaisesti. Ohjaus tapahtuu palveluohjauksen turvin. TALOUSARVIO MATALAN Kaupungin oma toiminta KYNNYKSEN TYÖPAJAAN Tikki, yksi työntekijä Jokivalkea, 2 työntekijää Parik, työvalmennusmäärärahan vähennys TM-tukiosuuden vähentyminen yht

25 TYÖTOIMINNAN RUKKASRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET: TYÖLLISTYMISYKSIKKÖ, YKSIKÖN JOHTAJA JA KEHITTÄMISSUUNNITTELIJA SEKÄ TYÖNSUUNNITTELIJA Kaupungin työllistämisen volyymi on tällä hetkellä nettona n. 8 miljoonaa euroa. Työllistäminen säilytetään kaupungin omana toimintana ja rukkasryhmä esittää työllistymisyksikköön yksikön johtajan tehtävää ja kehittämissuunnittelijan tehtävää, jotka perustettaisiin ja täytettäisiin sisäisin järjestelyin. Lisäksi esitetään, että henkilöstöyksikössä toimiva työnsuunnittelija siirtyy kaupungin organisaatiouudistuksen yhteydessä toimimaan työllistymisyksikössä. Yksikön johtaja johtaa koko työllistymistoimintaa sekä luo ja ylläpitää suhteita sidosryhmiin, kuten TEtoimisto, kaupungin kaikki toimialat, ELY-keskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kuntaliitto, maakuntaliitto jne. Kehittämissuunnittelija seuraa aktiivisesti työllistymistoiminnan vaikuttavuutta, kaupungin työmarkkinatuen määrärahan suuruutta suhteessa työllistymistoimenpiteisiin, analysoi ja suunnittelee uusia, entistä vaikuttavampia työllistymisen muotoja sekä luo mahdollisuuksia työllistettävien siirtymiseksi avoimille työmarkkinoille. Lisäksi kehittämispäällikkö kehittää malleja räätälöityihin työ- ja asiakasprosesseihin, joilla vastataan tuleviin haasteisiin: 1) Nuorten yhteiskuntatakuu (tullee velvoittavaksi tämän hallituskauden aikana) 2) Kuntakokeilu eli kuntien työllistämisvelvoite 3) TE-toimiston kolmannen asiakaslinjan eli Kuntoutuksen avulla työelämään haltuunotto 4) Uuden matalan kynnyksen työpajan asemointi koko työtoimintakentässä Lisäksi työllistymisyksikkö voi tehdä tiivistä yhteistyötä mm. henkilöstöyksikön kanssa tapauksissa, joissa kaupungin työntekijä on palaamassa pitkältä sairaslomalta. Työllistymisyksikössä yhdessä henkilöstöyksikön kanssa kartoitettaisiin kaupungin omat työkokeilu- ja sijoitusmahdollisuudet, jotta työntekijän palaaminen työelämään sujuu mahdollisimman joustavasti. Yksikön kotipesä on aikuisväestön toimintamahdollisuuksien edistämisen ydinprosessissa (tarkista ydinprosessin nimi!). MATALAN KYNNYKSEN TYÖPAJA NUORILLE JA AIKUISILLE Perustetaan matalan kynnyksen työpaja Kouvolan keskustaan, jossa haasteellisille nuorille ja aikuisille, mukaan lukien maahanmuuttajat, on tarjolla myös psykiatrian/päihdesairaanhoitajan palveluita ja räätälöityjä pienryhmätoimintoja elämänhallinnan perusteiden vahvistamiseksi. Lisäksi tarjotaan sosiaalisten taitojen valmennusta, työnhakuvalmiuksien parantamiseen liittyviä ja työhaastatteluun valmentavia palveluita sekä CV:n teon opastusta. Pajalla selvitetään asiakkaiden palvelutarve moniammatillisella työotteella. Paja vastaa myös Etsivän nuorisotyön tarpeeseen, eli etsityt, pitkälle syrjäytyneet nuoret voidaan jatkossa ohjata pajalle. Tällä voidaan korvata toisen etsivän työparin palkkaaminen etsivään työhön, mikä tarve on noussut viimeisen vuoden aikana esille ja korostuu nuorten työllisyystakuun astuessa voimaan. TE-hallinnon mukaan työvoimapula iskee tulevaisuudessa seuraaville aloille: sosiaali- ja terveyspalvelut, kaupan ala ja kiinteistöhuolto. Pajalta ohjataan työmarkkinakelpoisia asiakkaita em. alojen sekä muiden nousevien alojen tuki- ja avustaviin tehtäviin. Lisäksi tarjotaan hyvinvointipalvelujen moniammatillisena yhteistyönä peliteollisuuteen suunnattua valmennusta, musiikki-, kulttuuri-, taidevalmennusta, kotityöpalveluiden avustavia

26 tehtäviä (lumityöt, siivous, asioimisapu, keskustelu). Asiakkaita ohjataan myös kaupungin omiin yksiköihin: esim. puistoalueiden kunnossapitoon, lumitöihin ja muihin kunnostustöihin. Matalan kynnyksen työpajan kustannukset katetaan sisäisin määrärahasiirroin. JOKIVALKEA VALKEALASSA Matalan kynnyksen työpajan perustamiseen liittyy Valkealassa sijaitsevan kehitysvammaisten ja kuntouttavan työtoiminnan toimipisteen, Jokivalkean, jakaminen siten, että kehitysvammaisten päivätoiminta siirretään Valkealan kirkonkylään uuden Pihlajiston asumisyksikön läheisyyteen, kuntouttava työtoiminta jää kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien alaisuuteen ja muu työtoiminta niille, jotka pystyvät kulkemaan yleisillä kulkuneuvoilla, yhdistetään Matalan kynnyksen työpajaan. Jokivalkean kaksi työnohjaajaa siirtyvät Matalan kynnyksen työpajaan. Jokivalkeasta irrotettavalle päivätoiminnalle henkilökunta järjestetään Pihlajiston asumisyksikäön henkilöstön rekrytoinnin yhteydessä (säästöt Carean Sospasta ja Pihlajiston henkilöstömäärän vähentymisenä, kun paikkaluku laskenut suunnitellusta 20:stä 15.ee). TYÖPAJA TIKKI Työpaja Tikki yhdistetään Matalan kynnyksen työpajaan. Näin saadaan Matalan kynnyksen työpajaan kolmas ohjaaja. VAPRIIKILLE JA SPIRAALILLE YHTEISET TYÖTILAT MYLLYKOSKELLE Vapriikki, joka sijaitsee Anjalassa, on etsinyt jo useamman vuoden ajan uusia tiloja Myllykoskelta tai keltakankaalta. Perusturva on tehnyt jo parina viime vuonna esityksen tilaliikelaitokselle uusien tiljen saamiseksi. Työryhmä esittää, että Nuorten työpaja Spiraali ja Vapriikki yhdistetään ja näin muodostetulle uudelle työpajalle etsitään uudet tilat ensi sijassa Myllykoskelta tai toissijaisesti Keltakankaalta. Nuorten työpaja Sinko jatkaa toimintaansa Korialla laajentaen asiakaskuntaansa. Lähipalveluperiaatteen mukaan työpajojen on hyvä sijaita eri puolilla kaupunkia. PARIK-SÄÄTIÖ Parik-säätiö toimii edelleen kumppanuussopimuksella kaupungin yhtenä ostopalvelutuottajana palvellen erityisesti niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat työhön valmennusta tai muuta kuin työsuhteista työtä Parikin tuottamilla toimialoilla (metalli, kierrätys, brodeeraus, ATK, sähkötyöt, jne). Parikin työvalmennus ja muu työtoiminta on kaupungin työtoimintaan nähden asteeltaan selkeästi lähempänä avointen työmarkkinoiden toimintaa ja Parikin toimipisteissa asiakkaiden työkuntoisuutta avoimille työmarkkinoille voidaa arvioida parhaiten. Lisäksi Parik toimii uusien työllistymismuotojen kehittämisessä hankerahoituksella (rahoituslähteet niitä, joista kaupungilla ei ole mahdollisuus saada avustuksia, kuten Ray) yhteistyössä kaupungin työllistämisyksikön ja erityisesti sen kehittämissuunnittelijan kanssa.

27 Selvitetään Parik-säätiön kanssa kumppanuussopimukseen perustuen, miten nuoret tai aikuiset työhön valmennuksen asiakkaat, jotka ovat työsuhteisia, ohjautuvat Parikin toimintaa, mitkä ovat asiakkaiden TE-toimistolta tai muualta saamat tukimuodot ja -määrärahat ja mikä osuus jää kaupungin Parikille maksettavan tuen osuudeksi (asiakkaat saavat mahdollisesti sekä TE-toimiston palkkatukea/ TYP:n ostopalveluista maksettavia korvauksia ja kaupungin perusturvan ostopalvelutukea). ELHA-valmennus muutetaan työhönvalmennukseksi, koska asiakkaiden elämänhallinnan taso selvitetään kaupungin omassa matalan kynnyksen työpajalla. CAREA Carean työtoiminnan tulee keskittyä tulevaisuudessa palvelemaan niitä kehitysvammaisia, jotka ovat ikänsä asuneet laitosalueella laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa ja joiden kaikki sosiaaliset suhteetkin liittyvät Carean Sospan asujaimistoon. Carean sospaan tulee jäämään laitoshoidon purkautumisen yhteydessä kriisi-, arviointi- ja kuntoutuspaikkoja kehitysvammaisille, monivammaisille ja psyykkisesti monivammaisille. Carean työtoiminnan tulee jatkossa palvella myös em. ryhmiin kuuluvien henkilöiden työkyvyn arviointia.

28

29 Liite 6 Kouvolan kaupunki Hyvinvointipalvelut Nuorten työtoimintaa selvittävä työryhmä Sivu 1 (2) Kouvolan kaupungin nuorten kuntouttavan työtoiminnan ja nuorten työpajatoiminnan esiselvitys Kouvolan kaupungin työtoiminnan nykytilan kartoituksessa esitettiin jatkotoimenpiteenä laadittavaksi suunnitelma nuorten työtoiminnasta yhteistyössä sivistystoimen kanssa vuoden 2011 loppuun mennessä. Tämän pohjalta muodostettiin sivistyspalveluiden ja aikuissosiaalipalveluiden yhteinen selvitystyöryhmä valmistelemaan suunnitelmaa. Selvitystyöryhmä kokoontui eri kokoonpanoissa yhteensä viisi kertaa. Selvityksen valmisteluun osallistuivat sivistyspalveluista tilaajapäällikkö Elina Koivisto, suunnittelija Tuula Soininkallio, työpajajohtaja Sanna Taimisto, nuorisotoimen päällikkö Heikki Rinne, yksilövalmentaja Anu Vaihemäki OTE-nuorten työpajoilta (jäi pois ). Aikuissosiaalipalveluista osallistui työtoiminnan johtaja Pertti Rinkinen, työtoiminnan ohjaaja Jatta Tyllinen, työvoiman palvelukeskuksesta johtaja Niina Holm ja sosiaalityöntekijät Anna-Liisa Mikkola ja Sanna Kallio, aikuisosiaalityöstä johtava sosiaalityöntekijä Anna-Mari Karppinen, sosiaalityöntekijä Merja Soimakallio ja sosiaaliohjaaja Siri Jokivuori sekä erityisryhmien asumispalveluista palveluohjaaja Ulla Turunen. Puheenjohtajana toimi palvelupäällikkö Hannu Hiekkala. Selvitysryhmän työ painottui kuvaamaan nuorten työtoimintaa sekä nuorten työpajatoimintaa ja niihin liittyvien palveluiden nykytilaa sekä todettuja palvelupuutteita. Liitteenä on nykytilan kuvaukset aikuissosiaalipalvelujen työtoiminnasta, nuorten sosiaalityöstä, nuorten palveluista työvoiman palvelukeskuksessa sekä OTE- Nuorten työpajoista ja etsivästä nuorisotyöstä. Kouvolan kaupungin nuorten työtoiminnan ja nuorten työpajatoiminnan palvelut Nuorten työtoiminnan ja nuorten työpajatoiminnan palvelut sijoittuvat Kouvolan kaupungin organisaatiossa kokonaisuudessa hyvinvointipalvelujen toimialalle. Palveluista nuorisopalveluihin kuuluvat OTE Nuorten työpajat ja siihen liittyvä etsivä työ, joka painottuu ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen ja on täten hyvinvointia edistävää toimintaa. Perusturvan aikuissosiaalipalveluiden palvelualueelle kuuluvat kuntouttava työtoiminta, työtoimintakeskukset ja avotyötoiminta samoin kuin Kouvolan työvoiman palvelukeskus ja aikuisosiaalityö nuorten työtoimintapalveluja tukevina palveluina. Työryhmän keskustelussa nähtiin tärkeänä tuottaa hyvinvointipalvelujen sisällä yhteisiä nuoren asiakkaan hyvinvointia edistäviä palveluprosesseja. Kouvolan kaupunki PL 85 (Torikatu 10) Puhelin Y-tunnus Kouvola Faksi etunimi.sukunimi@kouvola.fi