Naiset. Naisten valtakunnallinen tapahtuma Turussa Terveisiä EU:n pienviljelijältä. PerusNaiset kokoontuivat Kuopiossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naiset. Naisten valtakunnallinen tapahtuma Turussa Terveisiä EU:n pienviljelijältä. PerusNaiset kokoontuivat Kuopiossa"

Transkriptio

1 PERUSSUOMALAISET NAISET RY Naiset * 4. Vuosikerta * Naisten lehti * Poliittinen lehti * Naisasialehti * Omaishoito: Arvo mittaamaton - arvostus nolla 1/15 3 Naisten valtakunnallinen tapahtuma Turussa Terveisiä EU:n pienviljelijältä PerusNaiset kokoontuivat Kuopiossa

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 - Etusivu 2 - Sisällysluettelo 3 - Päätoimittajalta 4 - Naisten puheenjohtaja 5 - Perus Annika 6 - Naisten valtakunnallinen tapahtuma Turussa 8 - Sambian vierailu 9 - Aina se ei ole tyhmä joka ostaa 10 - Terveisiä EU:n pienviljelijältä 11 - Haveet todeksi 12 - Omaishoito: Arvo mittaamaton - arvostus nolla 14 - PerusNaiset kokoontuivat Kuopiossa 16 - Toiminnanjohtajan terveiset 17 - Sudoku 18 - Yhteystietoja 19 - Perusnaiset ry hallitus 20 - Takasivu ja ilmoittautumislomake Perussuomalaisten Naisten lehti PSNaiset 4. Vuosikerta, Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimituksen sähköpostiosoite: Päätoimittaja: Tuula Kuusinen Työryhmä M Valkama, K Kallio Taitto ja editointi: N. Mäkinen Painopaikka: Lönnberg Print & Promo

3 Terveiset Päätoimittajalta re, o p m O Te s... e r o OM Oi voi näitä aikoja... S uomen hallitus oli ohjelmassaan painottanut muun muassa yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Kuulosti erittäin lupaavalta, mutta olinkin ilmeisesti ymmärtänyt väärin. Päättämään kykenemätön hallitus on tehnyt kaikkensa ettei talouden pyörät Suomessa pyörisi. Ainoa pyörre minkä hallitus on saanut aikaan on tuolileikki - kuka istuu milloinkin milläkin jakkaralla. Verojen korotukset ovat tiensä päässä. Yksin-kaksin yrittäjiä, jotka ovat valtaosaltaan naisia, kaatuu kuin sieniä sateella. Suomea ajetaan syvään ja pitkään taantumaan. Tavalliselta kansalaiselta viedään ostovoima milloin mitäkin asiaa korottamalla. Korotusta on tullut lähes elämän jokaisella osaalueella. Rahaa syydetään vielä toimivilta kannattavilta yrityksiltä kon- kurssikypsille aloille. Tämä tuntuu olevan kuin hölmöläisten hommaa peiton jatkosta, otetaan ylhäältä ja lisätään alas jotta peiton pituus lisääntyy. Suomen hallituksen joidenkin jäsenten tieto ja taito ymmärtää kansantaloutta on ollut todennäköisesti kansakoulutasoa tai sitten on vaan erkaannuttu todellisuudesta leveän pöydän ääressä ja hikoilla ei ole tarvinnut kuin saunassa ja Sotekin meni ilmeisesti pesuveden mukana. Sisämarkkinat olisi saatava pikaisesti kuntoon ja taantuman selkäranka taitettua. Eläkeläiset ovat myös se osa kansanryhmää jota muistetaan aina vaaleista toiseen. Eläkeläisten osuus kansantaloudessamme on merkittävä. Heitä on jo neljännes kansalaisista, joten he ovat hyvin suuri ostovoima ja voimavara. Tämä on ryhmä jota ajatellaan usein vain passiivisena rasitteena. He ovat kuitenkin yksityisen sektorin suuri palveluja ostava ryhmä ja sitä kautta myös hyvin suuri ja merkittävä yhteiskunnan rahoittaja. Suomen hallituksen taito luoda huonoa sisäistä talouspolitiikkaa onkin ollut vertaansa vailla. Viennin osalta on pientä valonpilkahdusta näkyvissä, mutta Suomalaisten yritysten kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla on syöty liiallisilla kustannuksilla. Onneksi meillä suomalaisilla on eduskuntavaalivuosi. Vaalikopissa kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä on Suomen tuleva suunta. Vain annetut äänet lasketaan. sinen Tuula Kuu 3

4 Naisten puheenjohtaja YRITTÄMINEN ON ILOINEN ASIA Marja-Leena Leppänen Vaikeat ajat koettelevat Suomen taloutta. Mikä on se tie, joka meidät tästä lamasta pelastaa? Olisiko yrittäjyydestä lääkkeeksi? Jäin työttömäksi 15 vuotta sitten. Päätin perustaa yrityksen, joka on työllistänyt parhaimmillaan 20 työntekijää. Minulle yrittäjyys on antanut paljon. Siinä on ollut omat haasteensa, mutta plussalle olen jäänyt. Vaaditaan hyvä idea, rohkeutta ja sisua, alan osaamista, itsensä likoon pistämistä ja valmiutta tehdä pitkää työpäivää. Ja halu pyrkiä omalla alallaan parhaiden joukkoon. Yrittäminen on yksi keinoista, joilla Suomi saadaan nousuun. Maassamme on kasvava eläkeläisten joukko, jotka tarvitsevat palveluja. Osa heistä käyttää jo nyt monenlaisia palveluja. Pieniä palveluyrityksiä kannattaa perustaa. Sairaanhoitopalveluja, kodinhoitopalveluja, puhtauspalveluja ja henkilökohtaisia avustajia tarvitaan. Tämän tyyppisille yrityksille on tuhansia käyttäjiä. Remonttireiskoille ja talonmiespalveluille on myös kysyntää. Yritykset maksavat myynnistään arvonlisäveroa, joka on tällä hetkellä 24%. Vero maksetaan koko myynnistä, jos se on enemmän kuin euroa vuodessa, kun alarajan pitäisi olla vähintään euroa. Tätä eduskuntaryhmämme on ehdottanut jälleen kerran tänä syksynä vaihtoehtobudjetissaan. Tämä muutos jo lisäisi huomattavasti intoa perustaa uusia yrityksiä. Naisvaltaisilla aloilla äitiyslomat ovat raskaita yrittäjälle. Kustannukset yrittäjälle voivat olla jopa euroa yhtä äitiyslomaa kohden, mikä on monelle pienyrittäjälle kohtuuton kuluerä. Kustannukset Tulisi jakaa molempien vanhempien työnantajien kesken. Suomen eduskunta ei ole tätä kysymystä vakavasti pohtinut. Tämä voi vaikeuttaa osaltaan nuorten naisten työllistymistä. Ylimääräisten kulujen pelossa saatetaan valita mieluummin iäkkäämpi nainen työtehtävään. Vaikka tästä ei ääneen puhutakaan, käytäntö on usein tämä. Perussuomalaiset naiset kannustavat puolueen kansanedustajia tekemään asiasta lakialoitteen. Yrittäminen on iloinen asia. Yrittäjällä on niin vapaus kuin vastuukin. Tiedän mistä puhun ja kirjoitan. Kun yrittäjä hoitaa kaikki velvoitteensa huolella ja tekee tarkat laskelmat tuloksestaan, hän kyllä pärjää. Arvokas tuki yrittäjälle on hyvä kirjanpitäjä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Vaikka yrittäjän tie on kivinen ja rosoinen, siinä on paljon haastetta ja se antaa ihmiselle vahvuutta uskoa itseensä ja parempaan huomiseen. Olisiko sinulla rohkeutta ryhtyä yrittäjäksi? Marja-Leena Leppänen puheenjohtaja 4

5 Perus Annika On tullut vuoroni esittäytyä: Sain tämän hienon bodyn lahjaksi Outi-tätiltä jo viikkoja sitten, mutta koska synnyin keskosena, on siitä yhä hihat käännettynä. Meillä oli äidin kanssa hiukan hurjat alkuhetket; äiti näki minusta ensin vain kuvan kun molemmat jouduttiin Kuopioon teho-hoitoon. Silti äiti oli jo reilun viikon päästä syyskokouksessa ja juoksi sieltä minua keskolaan syöttämään....parrasvaloissa.. Pääsin parrasvaloihin ja kokoushuoneiden lemmikiksi, koska äitini Kati on mukana Mikkelin ps toiminnassa suuna päänä. Äidistä tehtiin sen suuren suun takia myös Mikkelin paikallinyhdistyksen uusi puheenjohtaja. Vaikutti kovin iloiselta asiasta. Minullekin sopi hyvin, nyt ne sedät ja tädit lepertelee minullekin taas kokouksesta toiseen. Minulla on iso perhe. Äiti Kati ja isä Jouko, ne ovat kuulema lääkäreitä molemmat. Sen lisäksi minulla on kolme ikiomaa isoveljeä ja kaksi veljeä, jotka asuvat meillä kun heillä ei ole omaa kotia. Hurjapää Tiedän olevani hurjapää, kesällä käytiin äidin kanssa monta kertaa moottoripyöräilemässä, tosin minulle jäi vain äänitehosteet Kawasakin moottorin hyrrätessä mahan alla. Myös puutarhanhoidosta olen innostunut, heti kun kotiin pääsin istutettiin äidin kanssa pihalle tuhansia kukkasipuleita, parhaani autoin ja huusin tahtia. Onni kuuluu kaikille Isona minusta tulee kuten äiti, koitan tehdä asioita, jotta muilla olisi parempi olla. Onni kuuluu kaikille mutta Perusvauva-body on minun! Terveisin Annika Kähkönen ja jokeltelun perusteella tekstin kirjoittanut äiti Kati Kähkönen. ELÄKELÄISNAISEN EURO ON VAIN 0,78 SENTTIÄ Vaalien läheisyys virittää jälleen keskustelun tasa-arvosta sekä naisten ja miesten välisistä tuloeroista. Jo 20 vuotta sitten naisen euro oli 80 senttiä ja eipä se ole paljoa muuttunut nykypäivään mennessä. Naisella on usein samasta tehtävästä alempi palkka ja ylempi koulutus. Keskipalkkaiselle se tietää jopa puolenmiljoonan pottia koko työuran aikana. Naisten ja miesten väliset tuloerot jatkuvat eläkkeelläkin ja itse asiassa lisääntyvät. Naisten keskieläke oli 1376 euroa ja miesten keskieläke oli 1760 euroa kuukaudessa. Eläkeläisnaisen euro on siten suhteessa vain 78 senttiä. Huonommin menee ainoastaan freelancerilla; euro on enää vain 64 senttiä. 5

6 Naisten valtakunnallinen Turun torilla Talkooväkeä letunpaistossa Kirsi Kallio työn touhussa. 6 6 Selfie Vasemmalta Maria Lohela, Pirita Nenonen, Marja-Leena Leppänen ja Marja-Liisa Riihimäki Turussa vietettiin Perussuomalaisten Naisten valtakunnallista juhlaa Päivä alkoi Turun torilta, missä oli tapahtumaalue letunpaistopisteineen. Yleisöä oli tullut tapahtumaan runsaasti ja lettupisteessä oli jatkuva jono. Paikalle oli tullut myös kansanedustajia tapaamaan ihmisiä. Kansanedustaja Marja Lohela oli tapahtumassa kyynärsauvojen kanssa, jalka leikattuna. Paikallisia kansanedustajaehdokkaita oli myös saapunut tapahtumaan. Iloisenväriset ilmapallot ja lilat naisten info-kassit keikkuivat ympäri torialuetta. Saman aikaisesti toritapahtuman kanssa Perusnaisilla oli tapahtumapiste Osaava Nainen - messuilla.

7 tapahtuma Turussa Helena Tanskanen Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo Iltajuhla muotinäytöksineen oli Hamburger Börs hotellin Hamburger Börs Night Clubilla. Näytöksen asut olivat kotimaisen, alkujaan Turusta olevan Muotikuun käsialaa. Näytös kolmine asukokonaisuuksineen oli hienoa katseltavaa. Malleina olivat meidän omat upeat perussuomalaiset naiset. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kävi myös tervehtimässä juhlayleisöä. Lisäksi oli laulu esitys ja arvonta paikalla olijoiden kesken. Paikalle oli saapunut väkeä runsain joukoin ympäri maata. Illalla rentouduttiin mukavan yhdessäolon merkeissä sekä kertoiltiin kuulumisia. Tapahtuma oli onnistunut ja antoisa, kotimatkalle oli mukava lähteä hyvillä mielin ja uutta intoa puhkuen. Riitta Koponen Elisabeth Erholtz Kaarina Ylhäinen Laura Huhtasaari 7 7

8 SAMBIAN VIERAILU Vierailu paikallisessa koulussa johon oli juuri saatu ensimmäiset vesivessat Perusnaiset kuuluvat järjestönä Demo ry:hyn. Demo on kansainvälinen yhteistyöorganisaatio ja suomalaisten eduskuntapuolueiden yhdistys. Vuosittain kehitysyhteistyössä olevissa maissa käy Demon rahoittama organisaatio, jossa vuorollaan on eri puolueiden edustajat, rahoitus tulee valtion budjetista matkalaisille. Tänä vuonna 2014 oli perusnaisten vuoro osallistua konferenssiin mikä pidettiin Lusakassa, Sambian pääkaupungissa. Kolmipäiväinen kokous oli paikallisen yhteistyöjärjestön Zambia National Women`s Lobbyn (ZNWL) naiskunnanvaltuutettujen järjestämä. Toiminta painottui puolueiden välisen yhteistyön vahvistamiseen. Naisvaltuutettuja on Sambiassa n.83 eli 6% kaikista valtuutetuista. Demon edustajamme on aluesihteeri Outi Virtanen, joka myös edusti naisjärjestöämme konferenssissa. Parin Edessä keskellä Lusakan pormestari Mulenga Sata, kuvassa oikealla kunnanvaltuutettu Joyce N Banda välilaskun ja lentokoneen vaihdon jälkeen ryhmä saapui perille. Lusakaan saavuttuamme alkoi minuuttiaikataulu. Suoraan naisten toimistolle ja sen jälkeen käsityöläistorille, missä olikin aikamoinen hyörinä. Päivät meni kuin siivillä. Ryhmätyöskentelyä, keskusteluja muun muassa suomalaisten naisjärjestöjen organisaatioista ja toiminnasta. Yksi vierailun ehkä mielenkiintoisimmista paikoista oli kun pormestari vei meidät tutustumaan ensimmäiseen vesivessaan, joka oli saatu paikalliselle koululle. Viimeisenä iltana olimme Suomen suurlähetystön vastaanotolla. Mielenkiintoinen matka, Outi kertoi. Norjan kirkko on suurin avustusjärjestö, joka on rakentanut muun muassa kouluja Sambiaan. Kunnanvaltuutettuja tulossa kokoukseen FAKTA Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry on suomalaisten eduskuntapuolueiden yhdistys, joka tekee kehityspolitiikkaa toteuttamalla ja tukemalla suomalaisten puolueiden ja kehitysmaiden poliittisten liikkeiden välisiä demokratiaa edistäviä hankkeita. Yhdistys perustettiin Kehityspoliittisen toimikunnan aloitteesta ja ulkoministeriön tuella vuonna 2004 kanavoimaan eduskuntapuolueiden kokemus ja asiantuntemus Suomen kehitysyhteistyöhön. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön ohjelmatuki tuki Demo ry:lle vuosina on on euroa. Toiminta painottuu tällä hetkellä kahteen teemaan: Sambiassa ja Tansaniassa erityisesti naisten tasa-arvon vaikutusmahdollisuuksien edistämiseen 8

9 AINA SE EI OLE TYHMÄ, JOKA OSTAA tien läheisyydestä ympäri Suomea. Yhteistä on myös järjestään ollut se, että mm. ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien, tutkaasemien ja räjähdeainevarikkojen naapureista haalituille tonteille vielä kaupantekohetkillä suunnitellut kylpylät ja lomakylät erilaisista tuotantolaitoksista puhumattakaan ovat syystä tai toisesta jääneet ostajan toimesta rakentamatta. ulkopuolisille maille eli tässä tapauksessa venäläisille tonttien ja kiinteistöjen myyminen pitäisi lainsäädännöllä kieltää. Venäjän suurlähetystö Helsingissä. Kun Paavo Lipposen II hallitus esitti joulukuussa 1999 lakiehdotuksen, missä poistettiin ulkomaalaisten kiinteistökaupoilta luvanvaraisuus, ei missään puolueessa vielä haistettu palaneen käryä. Liekö syynä sitten se, ettei EU-maat rajoita toisten EU-maiden kansalaisten kiinteistökauppoja, hyväksyi eduskunta lain yksimielisesti. Itänaapurissa haistettiin uuden lain porsaanreikä, mihin se armotta iski. Kun laki salli ja sallii yhä edelleen EU:n ulkopuolisten maiden tehdä Suomessa kiinteistökauppoja, ovat kiinteistöt vaihtaneet vaivihkaa omistajaa eikä loppua ole näköpiirissä. Venäläisten maa- ja kiinteistökauppojen ja erityisesti niiden oikeutusta on kyseenalaistettu Suomessa jo vuosikausia. Ei vähiten siitä syystä, että suomalaisilla ei ole mitään oikeutta ostaa vastavuoroisesti maata Venäjältä. Vielä kyseenalaisemmaksi venäläisten kaupankäynnin Suomessa tekee se, että tarkastellessa tarkemmin niiden sijaintia saavat kriittisimmät arvostelijat viimeistään kylmiä väreitä. Sattumaa tuskin lienee se, että maa- ja kiinteistökauppoja on tehty maa-, ilma- ja merivoimien tukikoh- Hartwall Arenan viime vuoden elokuussa Harry Hjallis Harkimolta 35 miljoonalla eurolla ostanut Arena Events taustapiruinaan Gennadi Timtshenko sekä Roman Rotenberg perheineen tuskin myöskään sattumalta iskivät Pasilan TV-tornin läheisyydessä olevaan viihdekeskukseen. Rotenberg kuuluu sattumalta myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön (ps) taannoinen ehdotus venäläisten maa- ja kiinteistökauppojen perusteellisesta selvitystilaan asettamisesta on enemmän kuin tervetullutta. Kriisitilanteissa ja esimerkiksi liikekannallepanossa ulkomaalaisomistuksilla on iso merkitys. Valitettavasti eduskunnan enemmistö ei tue kuitenkaan mahdollisesti seuraavan puolustusministerimme ajatusta, missä kiellettäisiin kaupat, kun vastavuoroisuus ei vuosikausia taivuttelusta huolimatta itänaapurimme kanssa ei toteudu. Niinistön ehdotus, missä valtio pakkolunastaisi alueet, joilla on merkitystä kansalliselle turvallisuudelle, kannattaisi päättäjien ottaa vakavasti. Se poistaisi turhat huolet ja suomalaiset saisivat nukkua yönsä levollisemmin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli jo v julkisesti sitä mieltä, että EU:n Hartwall Arena vaihtoi omistajaa viime vuoden elokuussa. Suomessa asuu tällä hetkellä venäläistä. He ovat maamme suurin maahanmuuttajaryhmä ja lisää maahanmuuttajia tulee Suomeen jatkuvasti. Paine kohdistuu erityisesti itä-suomeen, missä myös maa- ja kiinteistökauppoja on paljon tehty. Tuulesta temmattua ei välttämättä lähitulevaisuudessa ole skenaario, missä Venäjä katsoo itä-suomen olevan tarpeeksi venäläinen Krimin niemimaan tapaan. Siinäpä NATO:laistuvalle Suomelle purtavaa kerrakseen. Jos Ruotsin taannoinen sukellusvenejupakka ei vielä herättänyt ja valistanut eduskunnan enemmistöä tarpeeksi, viimeistään venäläisten toistuvat, viimeaikaiset ilmatilaloukkaukset naapurivaltioitaan kohtaan luulisi sen tekevän. Tuleva vaalivuosi saanee aikaan ainakin sen, että kansanedustajaehdokkaat lupaavat jälleen kerran vaaliteltoilla äänien toivossa kuun taivaalta unohtaakseen ne taas aikanaan Arkadianmäellä. MV 9

10 Terveisiä EU:n pienviljelijältä Kotimaassa kasvanut ruoka on parasta. Saamme terveyttä kotimaassa kasvaneesta ruuasta. Sen geeniperimämme tunnistaa parhaiten. Ruokamme tulisi koostua omalla maaperällämme kasvaneesta ravinnosta, kasviksista, tuoreeltaan jauhetusta täysjyväviljasta sekä muista tärkeistä ravintoaineista, jolloin tunnemme voivamme hyvin kokonaisvaltaisesti. Solumme tunnistavat käyttämämme ravinnon. Nykyisessä kiihkeässä elämässämme kiire ja stressi kuluttavat elimistöämme jolloin ravinnon laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Me tarvitsemme yhä samoja ravintoaineita kuin esivanhempammekin tarvitsivat. Viljelen emäntä-isäntänä viljatilaa Pohjois-Savossa vuodesta 2005 lokakuusta lähtien, jolloin sukupolvenvaihdos kotitilallani tehtiin. Peltoa tuli kaupassa 44,5 ha ja metsää 25 ha. Ensimmäiset viisi vuotta mieheni teki peltotyöt yhteistyössä isäni ja/ tai oman isänsä kanssa. Minä tein kirjalliset työt kuten viljelysuunnitelman, kirjanpidon, tuotantopanosten tilaukset ja tein viljelysopimukset. Samaan aikaan kävimme kumpikin päivätöissä, hoidimme kodin ja lapset. Vuonna 2010 tuli ero ja jäin kotitilalleni neljän lapsen kanssa, vanhimmat olivat 16- ja 15-vuotiaat ja nuorimmat 6- ja 4-vuotiaat. Ei muuta mahdollisuutta Eron jälkeisenä keväänä oli vain lähdettävä äestämään ja kylvämään pellolle, vaikka pelotti, mutta ei ollut muuta mahdollisuutta. Hyvä ystäväni, joka oli myös emäntä-isäntänä omalla kotitilallaan, sanoi minulle rohkaisten, että eivät ne koneet ole mies sovitteisia. Sain paljon mustelmia, kun kolhin itseäni traktoriin ja koneisiin, mutta kaikki peltolohkot sain äestettyä ja kylvettyä. Opin traktorin hallinnan ja koneiden käytön. Oli todella voittaja olo, kun näki ensimmäisten oraiden puskevan pellosta ylös. Olihan niitä raitoja eli pieloksia, kun kylvökone ei ollut ihan edellisen kierroksen vierestä kulkenutkaan ja se harmitti kovasti. Kokeneet isännät vakuuttivat, että niitä sattuu kaikille. Viimeiset neljä vuotta eivät ole olleet helppoja, tein koko ajan päivätyötä viereisessä kaupungissa. Kylvöaikaan olin 2-3 viikon lomaraha vapaalla ja viljan puintiaikaan pidin vuosiloman. Käytännössä minulla ei ollut koskaan lomaa. Vapaa-ajalla hoidin lapset ja kodin. Olin todella väsynyt ja stressaantunut. sitten kun on aikaa Tämän vuoden alusta tein työnantajani kanssa osa-aikaisen työsopimuksen. Olen talvella töissä atk-alan yrityksessä ja kesällä viljelen kotitilaani. Tänä vuonna olen saanut olla hiukan lomalla ja tehdä töitä kiireettä ja niitä töitä, joita on jo monet vuodet siirretty, sitten kun on aikaa. Olen jaksanut paremmin keskittyä kumpaankin työhön ja olla läsnä lapsilleni. Ostin vuoden päästä sukupolven vaihdoksesta maatilan pankilta kotitilani viereltä. Se maksettiin lainalla. Kotitilani ostosta on lainaa, samoin avioeron tasingosta on lainaa. Vuosi sitten investoimme naapuritilan kanssa viljankuivaamoon ja varastoihin. Se tehtiin lainarahalla. Makselen näitä lainoja vielä 15 vuotta ainakin. Jos haluat kehittää tilaasi, on otettava lainaa. Kaikilla ei ole metsää satoja hehtaareita, joilla voitaisiin paikata maatalouden kassaa, ei minulla ainakaan. Maatalouden menot ja lainat korkoineen olen maksanut maatalouden tuloista. Kotitalouden pyöritän palkkatyöllä ansaitsemalla rahalla. Usko isänmaahan Joku jo miettii, miksi minä viljelen, miksi minä olen ottanut velkaa? Ei kukaan minua pakota, eikä kukaan minua ole vaatinut näin tekemään. Maanviljely on vain sitä mitä minä haluan kaikesta sydämestäni tehdä. Minulla on luja usko tähän Isänmaahan ja maanviljelyyn. Minä olen syntynyt 60-luvulla evakko taustaiseen pienviljelijäperheeseen, minä olen saanut jo äidin maidosta maanviljelyksen siemenen. Jo pari vuotiaana nukuin isän kyydissä traktorissa päiväunet. Isän mukaan töihin piti aina päästä. Minulta kysyttiin alle 5 vuotiaana Mikä Piasta tulee isona? Olin vastannut, että Pienviljelijä. 10

11 Haaveet todeksi Työnteko opittiin jo nuorena Minulla on kaksi nuorempaa sisarta ja kaikki me tytöt opittiin tekemään jo nuorena töitä, aluksi hakemaan lehmät lypsylle ja viemään ne laitumelle lypsyn jälkeen. Sitten isompina opeteltiin lypsämään lehmiä, ruokkimaan lehmät ja sonnit jne. Murrosiässä töitä tehtiin hampaat irvessä ja kiire oli päästä kaupunkiin. Kaupungissa tuli opiskeltua, löytyi mieskin ja valmistuminen ammattiin juuri 90-luvun pahimpaan lamaan. Mies sai töitä ja minä jäin kotiin kahden lapsen kanssa. Muutaman kotiäiti vuoden jälkeen alkoi seinät kaatua päälle ja aivotkin tuntuivat olevan rusinat. Samaan aikaan kotitilalla ryhdyttiin pohtimaan mitä tehdä tilalle, kun eläkeikä kolkuttaa ovella. Minä ilmoittauduin halukkaaksi maanviljelijäksi. Hain maatalousoppilaitokseen lukemaan agrologiksi ja pääsin opiskelemaan alaa. Kolmessa ja puolessa vuodessa tapahtui paljon, pikkukaupungin mies jäi pikkukaupunkiin ja minä lähdin maalle. Löysin maatilalta kotoisin olevan miehen luokaltani ja aloimme viljelemään ensiksi pirtissä ja sitten vasta pellolla. Kotitilaani en myy mistään hinnasta, en edes rakkauden tähden. Rakastan maanviljelyä ja viljelen maata niin kauan kunnes toivottavasti joku omista lapsistani tätä tilaa haluaa viljellä. Tällä hetkellä minulla on 75,5 ha viljelyssä ja toivottavasti muutaman vuoden pikkasen enemmän. Meidän suku on viljellyt maata jo 1700-luvulta lähtien. Juureni ovat niin syvällä tässä Isänmaassa. Minä en luovuta EU:n tuet ovat vähentyneet vuosi vuodelta, siitä lähtien, kun sukupolvenvaihdoksen tein. Viljan hinnat ovat keskimäärin alhaiset. Tuotantopanosten eli lannoitteiden, kasvinsuojeluaineet ja siementen hinnat ovat kyllä koko ajan nousseet. Onneksi Mavin tukien 2015 vuodelta maksatusilmoitukseen lokakuussa saatiin muutos marraskuun viimeisellä viikolla. Seuraavien viiden vuoden aikana tukien määrällä säädellään mitä missäkin Suomen kolkassa viljellään. Etelän vilja-alue voitti, siellä viljellään rehuviljat korkeammalla tuella ja Pohjois-Suomessa viljellään vain nurmia. Huonon tässä yhtälössä tekee sen, että kun täällä pohjoisessakin on kasvinviljelytiloja, jotka eivät ole todellakaan luovuttamassa maataan maitotilallisille. Eu on kasvattanut maatilojen kokoa, minunkin tilani on pieni kasvinviljelytila etelän viljatiloihin verrattuna. En minä luovuta, laskeskelen mikä kannattaa ja tehdään sitten sen mukaan. Toivottavasti suomalaiset kuluttajat ymmärtävät joku päivä, miten kallisarvoinen meidän suomalaisten maaseutu on ja miten kallisarvoista me maanviljelijät teemme. Ensi keväänäkin muuttolinnut lentävät pohjoiseen, äestetään ja kylvetään. Pian oraat nousevat pellolla. Minusta tuli isona EU:n pienviljelijä. Pia Punkki Pia Punkki on Maaningan Perussuomalaisten sihteeri, Maaningan kunnanvaltuutettu, Maaningan kunnanhallituksen vpj. sekä Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuutettu, vuosien varavaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Pia ei ole vielä Eduskuntavaaliehdokkaana, mutta kenties seuraavalla kerralla, kunhan hänen poikansa ovat isompia - 11,5 vuotiaalla pojalla on ADHD, joten vielä ei ole aika lisätöille. 11

12 OMAISHOITO: ARVO MITTAAMATON Omaishoitotilanne voi tulla perheeseen äkkipysähdyksellä. Perheenjäsen voi saada sairaskohtauksen tai perheeseen voi syntyä vammainen lapsi. Tapahtumia, joiden jälkeen kaikki muuttuu. Paljon avoimia kysymyksiä, paljon outoja apuvälineitä, paljon vaihtuvia viranomaisia ja vieraita ihmisiä. Pitäisi osata kysyä oikeita kysymyksiä, ymmärtää vastaukset ja opetella uusia asioita sekä tekemään asioita toisella tavalla ja ennen kaikkea on pakko jaksaa viedä arkea eteenpäin. Kelan tutkijan Sari Kehusmaan väitöskirjan mukaan suomalaiset ovat Euroopan ahkerimpia omaishoitajia. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman mukaan jopa 1,25 miljoonaa ihmistä hoitaa omaisia ja tuttavia. Kaikkiaan omaishoitotilanteita on noin Laissa omaishoitajaksi määritellään henkilö, joka on tehnyt läheisensä omaishoidosta kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen, joita oli viime vuonna vain n Ikäihmiset rakennemuutoksen maksajiksi? Hallituksen rakennemuutoksiin ja julkisen sektorin säästöohjelmaan kuuluu vanhuspalvelulain muutos esitys siten, että kotiin annettavat palvelut olisivat jatkossa ensisijainen vaihtoehto laitoshoidon sijaan. Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen laitoshoito toteutuisi vain lääketieteellisin perustein tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Kunnissa vähennetään laitoshoitoa ja se tarkoittaa väistämättä sitä, että myös omaishoidon tarve lisääntyy. Ministeri Huovinen totesi puheessaan eduskunnassa, että paine laitoshoitoon syntyy mm. hoitavien omaisten uupumisesta. 24/7 työtä ilman työehtosopimusta! Työelämässä työehtosopimuksissa määritellään mm. erilaisten taukojen pituus tai maksimi viikkotyömäärä. Omaishoitotyö on usein 24/7-työtä, ilman lakisääteisiä kahvi-, ruoka- tai lepotaukoja. Omaishoitajien oma jaksaminen on peruspilari onnistuneelle omaishoitosuhteelle. Omaishoitajat toivovatkin hartaasti lakisääteisiä terveystarkastuksia. Hallitus on panostanut omaishoitajiin hävyttömän vähän: vain vajaat 35 miljoonaa euroa. Samaan aikaan on rahaa virrannut Kreikkaan: Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojensiirto Kreikan valtiolle on ensi vuonna 27 miljoonaa. Tänä vuonna sinne sujahti 42 miljoonaa ja viime vuonnakin yli 40 miljoonaa euroa! Sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus kolmen vuorokauden vapaaseen kuukaudessa. Työelämässä työntekijä saa lomarahaa vietettyään lakisääteistä lomaa. Omaishoitaja sen sijaan maksaa sijaishoitopalveluista joita kunta järjestää. Hän siis maksaa voidakseen pitää lakisääteisiä vapaitaan! Pöyristyttävää! Yli hoitosuhdetta kuuluu omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisen piiriin. Työkaveri voi omalle jäädessään hehkuttaa lomansa rentouttavaa vaikutusta. Ansiotyötä sekä omaishoitotyötä tekevän jäädessä ansiotyöhön kuuluvalle lakisääteiselle lomalle, omaishoitotyö jatkuu normaaliin tapaan. Omaishoitosuhteessa ei ole koskaan vapaata. Kova verotus kurittaa! Entä palkkio tästä työstä? Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on alkaen 384,67/kk. Palkkiota verotetaan kovalla kädellä ja tämä tuleekin 12

13 ARVOSTUS NOLLA monille omaishoitajille yllätyksenä. Valtiovarainministeri Rinne vastasi omaishoitopalkkion verottomuudesta kysyttäessä, että hoitopalkkion veronalaisuus tuo kunnille ja valtiolle verotuloja, joita tarvitaan palveluiden rahoittamiseen. Eri reilua, kun samaan aikaan on laskettu, että yksi kotona hoidettu omaishoitotapaus säästää yhteiskunnalle jopa euroa vuodessa. Lisäksi ministeri totesi vastauksessaan, että hoitopalkkion verovapaus olisi vastoin muiden työkorvauksia saavien verovelvollisten yhdenvertaista kohtelua ja ettei kysymys anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Näin nykyinen hallitus arvostaa omaishoitajia. Pätkiikö päättäjien muisti? Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä laati kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman, jossa linjattiin omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Loppuraportti luovutettiin peruspalveluministeri Huoviselle maaliskuussa. Tämän jälkeen kehittämistyö on pysähtynyt. Toimeenpanosta ei ole tehty poliittisia päätöksiä eikä omaishoidon järjestämis- ja rahoittamismalleista ole päästy yhteisymmärrykseen. Jääkö tämä jälleen historiaan yhtenä työryhmänä, jonka tulokset eivät koskaan johtaneet mihinkään? Omaishoitajien suuri ja aiheellinen kysymys onkin: Kuka muistaa omaishoitajaa vaalien jälkeen? Anne Louhelainen kansanedustaja FAKTAA OMAISHOIDOSTA Yli miljoona suomalaista auttaa tai hoitaa omaistaan. Noin omaistaan hoitavista käy samanaikaisesti työssä. Omaishoidon tuesta virallisen sopimuksen on tehnyt noin henkilöä. Keskimääräinen omaishoidon hoitopalkkio on noin 400 euroa kuukaudessa. Sopimuksen tehneistä hoitajista joka toinen on yli 65-vuotias Hoidettavista kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita. Lähes puolet hoidettavista tarvitsee apua vanhuuden hoidon tarpeen vuoksi. Lähteet: Stakes, Taloustutkimus 2008, Sotkanet-verkkopalvelu 13

14 Perusnaiset kokoontuivat Kuopiossa Anne Kekkonen Kansanedustaja Kimmo Kivelän tervehdys Vaili Jämsä Oulusta Vastavalittu Naisten puhee Kuopiossa pidettiin Perussuomalaisten Naisten syyskokous. Puheenjohtajaksi valittiin jälleen Marja-Leena LEP- PÄNEN yksimielisesti, samoin valittiin myös uusi hallitus toimikaudelle Eeva Tikkanen onnittelemassa Kaksipäiväinen syyskokous viikonloppu käynnistyi Kuopiossa puheenjohtaja LEPPÄSEN avaussanoilla. Kuopiosta oleva kansanedustaja Kimmo KIVELÄ tervehti runsaslukuista kokousväkeä ja puhui järjestötyön tärkeydestä. Koulutus ja yhteiset tapaamiset vahvistavat keskinäistä yhteyttä. Politiikka jos mikä on joukkuepeli. Kapellimestari ei voi johtaa jos joukkue sooloilee sillä kaikessa on muistettava yhteinen päämäärä. Ratkaisun avaimet ovat meillä. Teemmekö yhteistyötä vai ajattelemmeko vain itseämme. Suomalaisen demokratian ydin on se, että puoluejärjestelmä on vakaa. Elämän tunnot elämän sydänäänet ovat Perussuomalaista perusjuurevuutta. Sote uudistuksen vatvominen ei ole mikään Tarvajärven laatikkoleikki vaan ensisijalla tulee olla ihminen. Työ yrittäminen-välittäminen. Ihmisarvoista on kyse. Yhdessä me rakennamme entistä paremman Isänmaan. Kansanedustaja Kivelä kertoi myös olleensa taannoin Martta liitossa puhumassa ja loppujen lopuksi hän joutui liittymään Marttoihin. 14

15 Onnittelemmme uutta hallitusta njohtaja Marja-Leena Leppänen Toiminnanjohtaja Kirsi Kallio Kokous alkoi. Osanottajia oli ympäri suomea runsain joukoin. Uusia jäseniä oli myös liittynyt naisjärjestön riveihin. Naisjärjestömme kasvaa huimaa vauhtia. Naiset ovat ottaneet Perussuomalaisuuden omakseen. Syyskokouksessa valittiin perinteisesti järjestön puheenjohtaja vuodeksi 2015 sekä 16 henkinen hallitus varajäsesineen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti jälleen Marja-Leena LEPPÄNEN. Hallitus jatkoi pienin muutoksin. Kokouksessa käytettiin runsaasti puheenvuoroja ja yksi aiheista oli vanhempien jaksaminen. Lastensuojelussa joka kolmas henkilö on epäpätevä. Keskustelun kirvoitti traaginen Kuopiossa tapahtunut lastensurma missä äiti surmasi kaksi pientä lastaan. Yrittäminen ja tulevat vaalit olivat myös keskustelun aiheena. Kokouspäivät eivät olleet pelkkää kokoustamista, vaikka se toki varsinainen pääasia Kuopiossa olikin. Vapaa-aika vietettiin kuulumisia vaihdellen, teatterissa käyden ja karaokea laulaen. Hyvän ja antoisan kokousviikonlopun jälkeen oli mukava lähteä kotia kohti uutta huomista luomaan. Kokousväkeä Auli Kangasmäki 15

16 Toiminnanjohtajan terveiset Lady in black Olen pohdiskellut mitä viime vuodesta jäi käteen. Päällimmäisenä mieleen tulee EU-vaalit ja siihen liittyvät toritapahtumat miten naiset olivat mukana toiminnassa tukien niin nais- kuin miesehdokkaitakin. Toisena mieleenpainuvana kokemuksena voi mainita naisten kevätkokouksen Tampereella, taisi olla lähes tulkoon ainut viikonloppu jolloin ei satanut, aurinko helli meitä matkalla Viikinsaareen kesäteatteriin. Kokous oli hyvä ja uusia kasvoja tuli mukaan toimintaan, mikä on hyvä jotta toiminta kehittyy. Kolmantena mainitsemin arvoisena oli naisten valtakunnallinen tapahtuma Turussa. Samaan aikaan oli turun messukeskuksessa messut, joissa naisilla oli osasto. Osastolla oli talkooväkenä mukana työntekijöiden lisäksi Varsinais- Suomen aktiiviset naiset, suuri kiitos vielä heille mukanaolosta! Byrokratian kukkasia Turussa järjestettiin suomalaisen yrityksen Muotikuun valmistamien vaatteiden muotinäytös, josta paikalla olleet naiset pitivät. Vaatteet ja asusteet olivat kauniita ja oli myös paikalle tulleet naiset sekä miehet laittautuneet hienoksi iltaa varten, kuten minäkin - Lady in black. Tämä oli ihana viikonloppu ja mielestäni oli kiva keskustella ihmisten kanssa välillä muustakin kuin politiikasta, ihmiset olivat iloisia ja nauttivat illasta, tuona viikonloppuna ainakin minä tutustuin paremmin naisiin jotka olen tuntenut pintapuolisesti, nyt vähän syvemmältä. Erityiskiitos pitää vielä kerran mainita Hannuloille, joiden ansiosta Turun torilla on teltalla väkeä mm. lettuja jonotettiin. Neljäntenä mieleen nousee ennen syyskokousta odotin että vihdoinkin yli tuhannen jäsenen rajapyykki rikkoutuu, mutta ei vielä silloin. Olin toisaalta innoissani asiasta, mutta toisaalta peloissani, koska olimme tilanneet jo joululahjat kaikille kattojärjestöön kuuluville naisille (vaaleanpunainen fleece pipo) ja niitä oli tilattu 1000 kappaletta. Pipot riittivät juuri ja juuri ja niiden postitus on jäänyt yhtenä urakkana mieleen, tästä myös kiitos Tiinan miehelle ja hänen pojalleen, jotka olivat suurena apuna. Jouluna päätin rauhoittua, levätä sekä tavata rakkaimpiani ja mielestäni siinä onnistuinkin hyvin muutamaa muuttolaatikkoa lukuun ottamatta. Toivottavasti jokainen on ehtinyt jouluna rauhoittua sekä tavata rakkaimpiaan, jotta jaksetaan käydä innolla eduskuntavaalit läpi. Kevätkokous suunnittelu terveisin Toiminnanjohtaja Martti Mölsä (ps) mainitsee Punkalaitumen Vehkajärven, jossa harrastetaan kunnan uimarannalla avantouintia. Muutama vuosi sitten terveystarkastaja teki katselmuksen ja vakavalla naamalla silloiselle saunan lämmittäjälle esitti, että avannon (noin 2X2 metriä) reunalle on hommattava pelastusvene, Martti Mölsä toteaa 16

17 Sudokussa on vain yksi sääntö! jokaiseen ruudukon pysty- ja vaakariviin sekä 3x3 solun muodostamaan ryhmään tulee sijoittaa luvut 1-9 tismalleen yhden kerran. Helppo Keskivaikea Vaikea Edellisen numeron Sudoku ratkaisut. Oikeat vastaukset lehden seuraavassa numerossa. 17

18 Toiminnanjohtaja KIRSI KALLIO Alueet (Kunnat): Helsinki, Varsinais-Suomi (Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Kemiönsaari, Laitila, Lieto, Loimaa, Parainen, Marttila ja Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki sekä Vehmaa). puhelin: YHTEYSHENKILÖITÄ Aluevastaava OUTI VIRTANEN Alueet (kunnat): Uusimaa (Askola, Espoo, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Loviisa, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti), Etelä-Savo (Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Sulkava) ja Häme (Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Loppi, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela, Ypäjä) ja Kymi (Hamina, Iitti, Imatra, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Virolahti). puhelin: Aluevastaava HELENA OJENNUS Alueet (kunnat): Pirkanmaa (Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi), Satakunta (Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila) Etelä-Pohjanmaa (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vimpeli, Vähäkyrö, Vöyri, Ähtäri). puhelin: Aluevastaava PIA PENTIKÄINEN Alueet (kunnat): Kainuu (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala), Keski-Suomi (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski), Pohjois-Karjala (Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo) ja Pohjois-Savo (Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä). puhelin: Aluevastaava SINIKKA JYLHÄ Alueet (kunnat): Lappi (Enontekiö, Inari, Kemi, Keminmaa, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki) ja Pohjois-Pohjanmaa (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, (Haukipudas), Ii, Kalajoki, Kempele, (Kiiminki), Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, (Oulunsalo), Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, (Yli-Ii), Ylivieska) ja Keski-Pohjanmaa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto, Perho, Pedersöre, Pietarsaari, Toholampi, Veteli). puhelin:

19 Puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen PERUSSUOMALAISET NAISET RY HALLITUS 1. varapuheenjohtaja Kike Elomaa Maarit Nurmi 2. varapuheenjohtaja Anne Louhelainen : Maarit Tuomi Sihteeri Iiris Peltomaa Anita Koivu Taloudenhoitaja Auli Kangasmäki Minna Kankkonen Laura Huhtasaari Taina Lehtonen Kirsi Kallio Päivi Sivenius Tuula Kuusinen Annikki Finning Sari Martniku Arja Niemelä Minna Mäkinen Eila Sahala Marja-Liisa Riihimäki Irma Kemppainen Jaana Sankilampi Pia Pentikäinen Maija Saimalahti Jaana Manninen Susanna Nevalainen Minna Reijonen Helena Ojennus Sari Henriksson Outi Virtanen Taina Huisko Sinikka Jylhä Vaili Jämsä-Uusitalo 19

20 JÄSENHAKEMUS PERUSSUOMALAISET NAISET RY Haluan liittyä Perussuomalaiset Naiset ry:n jäseneksi. Olen Perussuomalaiset rp:n jäsen. Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Päiväys ja allekirjoitus: Palauta lomake täytettynä ja allekirjoitettuna osoitteeseen Perussuomalaiset Naiset ry Mannerheimintie 40 B HELSINKI

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet muodostettu 31.12.2009 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan Uusimaa s. 2 Varsinais-Suomi s. 3 Satakunta s. 4 Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 ELY-keskus/alue ja kunta Koko maa yhteensä (335 kuntaa) 20 664 33,21 % Ahvenanmaan valtionvirasto

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 609/2012 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Dnro A194/200/2014 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Dnro A188/200/2013 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet 31.12.2008 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan. Työssäkäyntialueet merkitty värein ja muu yli 10 %:n pendelöinti nuolin. Uusimaa

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Kuntatalouden tunnuslukuja Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Ryhmä 2: Forssa, Heinola, Hollola, Kuusamo, Naantali, Raisio ja Uusikaupunki 8.9.2015 Heikki Miettinen

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Leppävirta Heinävesi Varkaus Kuntatalouden tunnusluvut Joroinen Keski-Savo Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus 19.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla Laskennalliset kustannukset: Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut Yht.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä VM/KAO/vs, 12.12.2013 Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä Vuoden 2013 tasolla UUSI NYKYINEN UUSI NYKYINEN MUUTOS Käyttöasm VOS VOS VOS VOS uusi vs nyk. tulot v. 2012 YHTEENSÄ YHTEENSÄ /as /as /as

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue Pomarkku Kuntatalouden tunnusluvut Pori Ulvila Lavia Luvia Nakkila Kokemäki Porin selvitysalue Kokemäki Lavia Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200.00 246.00 005 Alajärvi 400.00 492.00 009 Alavieska 100.00 123.00 010 Alavus 400.00 492.00 016 Asikkala 300.00 369.00 018 Askola 100.00 123.00 019 Aura 100.00 123.00 035 Brändö 200.00 246.00

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 7.2.2012 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%)

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) 8M/1M Full 24M/1M Kunnat 1M/512k 2M/512k rate Full rate Forssa 35,47 37,50 44,62 50,72 Humppila 35,47 37,50 44,62 50,72 Jokioinen 35,47 37,50 44,62 50,72 Kylmäkoski 35,47

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.) Luetteloa tarkistetaan piirijärjestöjen esityksestä tarvittaessa,

Lisätiedot

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi 1 Luonnos oikeusministeriön asetukseksi oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 18.5.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 29.12.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012 581/2012 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 19 päivänä

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 8/2011 Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 21.10.2011 Sisällys 1 JOKA NELJÄS YLEISTÄ ASUMISTUKEA SAAVA

Lisätiedot

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja.

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. www.lehtiyhtyma.fi Eurovaalit 2009 Olet europarlamenttiehdokas, haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. Suomen Lehtiyhtymän KasvuSuomi-paketti

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM Vastausaika 26.1.2016 10:42:11 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kangasniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Johanna Luukkonen 3. Vastauksen

Lisätiedot

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Kallelseåldern räknas på grund av differensen mellan kallelseåret och födelseåret Födelseår 19_ 90 89 88 87 86 85 84 83 82 81 80 79

Lisätiedot

Kaupunginhallituslkunnanhallitus

Kaupunginhallituslkunnanhallitus M '.. Dnro 7, Kaupunginhallituslkunnanhallitus Kirjaamo, jotka määrää Kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia. Tämän mukaisesti Kansaneiäkølait s pyytää kuntanne lausuntoa alla tarkemmin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 Ekomaksu ja jätteiden tyhjennysvälin enimmäispituus kunnittain Kunta Eko-, perus-, hyötykäyttö- tai palvelumaksu,

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015 Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen 1.1.2015 Vuoden 2015 alussa toteutuneet kuntaliitokset: Lavia ja Pori > Pori Maaninka ja Kuopio> Kuopio Tarvasjoki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013. 534/2013 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013. 534/2013 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2013 534/2013 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kuntien ilmoitukset kuntarakennelain velvoitteisiin 13.12.2013

Kuntien ilmoitukset kuntarakennelain velvoitteisiin 13.12.2013 Kuntien ilmoitukset kuntarakennelain velvoitteisiin 13.12.2013 Yleisiä havaintoja Tilanne näyttäytyy varsin sekavana.» Heijastaa uudistusten keskeneräisyyttä Kuntien ilmoitukset poikkeavat varsin usealla

Lisätiedot

Kuntakatsaus 2014. Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta:

Kuntakatsaus 2014. Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta: Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Koulutus Kunnallistalous Maa-, metsä- ja kalatalous

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Raision kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petra Määttänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta Hallituksen linjaus rakennepoliittisessa ohjelmassa Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen

Lisätiedot

Kuntakatsaus 2013. Kuntakatsaus 2013

Kuntakatsaus 2013. Kuntakatsaus 2013 Kuntakatsaus 213 Katsauksessa vertaillaan Suomen kuntia havainnollisissa diagrammeissa ja teemakartoissa, joissa esitetään tietoa eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Koulutus Kunnallistalous Maa-,

Lisätiedot

Myynti@antennilinja.fi

Myynti@antennilinja.fi VHF Pro-antenniasentajat päivitys 28.04.2016 Antenniurakoitsija Toimipaikka Puhelin Sähköposti Toimialue Antennilinja Oy 00320 Helsinki 0400 570 160, 0400 578 076 Myynti@antennilinja.fi Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500 VUOSI 2015 Akaan kaupunki 127900 Asikkalan kunta 25700 Auran kunta 27600 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 13000 Englantilaisen koulun säätiö 24000 Espoon kaupunki 1773900 Espoon Steinerkoulun

Lisätiedot