TERÄSUUTISET. Lahden teräspalvelukeskuksen laajennustyöt etenevät aikataulun mukaisesti. Olemme keskellä ennätyksellisen jyrkkää pudotusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERÄSUUTISET. Lahden teräspalvelukeskuksen laajennustyöt etenevät aikataulun mukaisesti. Olemme keskellä ennätyksellisen jyrkkää pudotusta"

Transkriptio

1 TERÄSUUTISET BE GROUP OY AB:N ASIAKASLEHTI 1/2009 Lahden teräspalvelukeskuksen laajennustyöt etenevät aikataulun mukaisesti Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas: Olemme keskellä ennätyksellisen jyrkkää pudotusta Suomen suurimmat vientituotteet valmistuvat STX Europen Turun telakalla

2 Pääkirjoitus Parempia aikoja odotellessamme... Taloudellinen kriisi tuli meille Suomeen erittäin rajuna viime vuoden lopulla, ja tilanne on synkistynyt entisestään kuluvan vuoden ensimmäisten viikkojen aikana. Voimme hyvällä syyllä sanoa, että elämme todella piinallista aikaa tällä hetkellä. Milloin meillä vallitseva syvä taantuma kääntyy taas uuteen nousuun, on erittäin vaikeasti arvioitavissa. Syynä tähän on kansainvälinen Þnanssikriisi ja sen aiheuttama erittäin heikko suhdanne. Aikaisemmissa vastaavissa laskusuhdanteissa syyt ovat olleet enemmän kotimarkkinoista johtuvia. Jyrkkä taantuma ja kysynnän voimakas hiipuminen ovat pakottaneet meidät arvioimaan tilannetta kriittisesti ja tekemään sen vaatimia sopeutustoimenpiteitä. Kysynnän hiljennyttyä olemme kääntäneet katseemme myös toimintamme kehittämiseen. Uskomme siihen, että tämä kehitystyö antaa meille vahvan alustan ja entistä paremman kilpailukyvyn, kun markkinoiden kasvu taas alkaa. Ydinkohtia kehitystyössämme ovat osaamisen lisääminen, tuotantopalveluidemme tarjonnan laajentaminen ja tehostaminen sekä uuden toiminnanohjausjärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto. Osaamisen lisäämisessä painopisteemme on vuoden alussa aloitetulla palvelumyynnin koulutuksella, johon osallistuu yli 100 henkilöä yrityksestämme kuluvan vuoden aikana. Tavoitteenamme on entistä parempi osaamisen taso palvelukokonaisuuksien myyntiin asiakkaillemme. Tärkeässä roolissa verkostoituneessa toimintaympäristössämme tulee tietysti olemaan entistä syvällisempi vuorovaikutus myyntihenkilöstömme ja asiakkaidemme välillä molemminpuolisen tehokkuuden lisäämiseksi. Tähtäimessämme on tuotantopalveluidemme osuuden huomattava kasvu kokonaismyynnistämme. Tuotantopalveluidemme tarjonnan laajentaminen ja tuotannon tehostaminen ovat pitkään olleet toimintamme peruskiviä. Nyt olemme ottamassa seuraavaa askelta Lahdessa, jossa keskitämme tuotanto- ja varastotoimintamme yhteen teräspalvelukeskukseen Lotilaan. Rakennustyöt ovat jo meneillään ja laitehankinnat ovat käynnistymässä. Tuotanto aloitetaan täydessä laajuudessaan ensi vuoden alussa, ja uskomme tämän tulevaisuuteen tähtäävän panostuksen lisäävän kilpailukykyä koko toimitusketjuun. Konsernimme uusi toiminnan- ja valmistuksenohjausjärjestelmä alkaa olla pitkällisen kehitys- ja räätälöintityön jälkeen käyttöönottovalmis. Käyttöönoton jälkeen pystymme paremmin tiivistämään ja tehostamaan toimintaamme yhdeksän eri maan kesken, joissa konsernimme toimii. Tämä tulee lisäämään toimitusvarmuuttamme, ja uusi järjestelmä antaa meille myös paremmat mahdollisuudet toimia tehokkaasti ja nopeatempoisesti laajassa, kansainvälisessä toimijoiden verkostossa. Ajat ovat haasteelliset, mutta uskomme tulevaisuuteen. Matti Tiira toimitusjohtaja Julkaisija BE Group Oy Ab Helsingintie 50 PL 54, Lahti Puh. (03) Faksi (03) Päätoimittaja Päivi Piirainen Painopaikka Aldus Oy, Lahti 2009 Toimitus ja taitto Mainostoimisto Fortuna Oy Osoitelähde BE Group Oy Ab:n asiakasja kohderyhmärekisteri. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: 2

3 TERÄSPALVELUKESKUKSEN LAAJENNUS ETENEE LAHDESSA Lotilan teräspalvelukeskuksen kakkoshallin laajennustyöt alkavat olla loppusuoralla, ja toiminnot ovat kokonaisuudessaan käytettävissä kesälomien jälkeen. Uuden, samalle tontille rakennettavan hallin rakennustyöt alkavat huhtikuussa. Uudisrakennuksen valmistuttua kaikki Lahden tuotanto- ja varastotoiminnot keskitetään Lotilaan. BE Groupin Lotilan teräspalvelukeskuksen laajennustyöt etenevät aikataulun mukaisesti. Lotilan kakkoshallin laajennusosa on seinien ja lattioiden osalta valmis ja laajennuksen luovutus tapahtuu sopimuksen mukaan huhtikuun lopussa. Halliin sijoitetun terästen ja alumiinien korkeavaraston hissin laajennus alkaa huhtikuussa. Koko hissi on käytettävissä elokuun alussa. Uudisrakennuksen rakennustyöt alkavat Kakkoshallissa on toiminut myös pitkien tuotteiden sahaus ja levytuotteiden laserleikkaus. Sahaus- ja leikkaustoiminnot siirtyvät myöhemmin samalle tontille valmistuvaan uuteen halliin, jonka rakennustyöt alkavat huhtikuun aikana ja luovutus tapahtuu syyskuun lopussa. Merkittävimmät kone- ja laiteinvestoinnit käynnistetään jo keväällä. Uudisrakennuksen tilavuus on m 3. Rakennuksen valmistuttua Lahden Mytäjäisten kaupunginosassa sijaitsevan teräspalvelukeskuksen tuotanto- ja varastotoiminnot siirtyvät Lotilan teräspalvelukeskukseen. Osa Mytäjäisissä varastoiduista pitkistä teräksistä siirretään Turun Laajennettuun korkeavarastoon tulee 972 uutta kasettipaikkaa, joista sahalle menee noin 100. Laajennus lisää pitkien tuotteiden kapasiteettia noin 35 % ja tehostaa sahausta. Myös pakkaaminen tehostuu merkittävästi. teräspalvelukeskukseen, josta vastaavasti tulee Lotilaan mm. putkituotteita ja erikoisteräksiä. Tuotanto uusissa tiloissa käynnistyy täydellä teholla vuoden 2010 alussa. Investointien tavoitteena on nopeuttaa pääoman kiertoa ja tehostaa toimintaa. Investointibudjetin suuruus on 2,5 miljoonaa euroa. 3

4 Varastontäydennyspalvelu toimii STX Europen Turun telakalla Oasis of the Seas -aluksen tuotanto aloitettiin Turun telakalla ja sen köli laskettiin Toimituksen on määrä tapahtua syksyllä STX Europen Turun telakalla on rakenteilla kaksi ennen näkemättömän suurta loistoristeilijää. Turun telakan materiaalivirtaa tukemassa on mukana myös BE Group, joka täydentää päivittäin pitkien, maalattujen terästen varastopisteitä telakka-alueella ja toimittaa Onniselle STX Europen alihankkijoiden tarvitsemia terästuotteita. - Tuotteet ovat pääasiassa lähes sataprosenttisesti BE Groupin varastonimikkeitä. Haasteelliseksi toiminnan tekee sen hektisyys ja lyhyt ennustettavuus, kertoo Länsi- ja Pohjois-Suomen myyntijohtaja Lasse Levola. - Autonkuljettaja käy joka päivä täydentämässä kahdeksan varastopaikkaa ja tuo Onnisen edellisenä iltapäivänä tilaamat tavarat, jotka valmistellaan lähtökuntoon illan ja yön aikana. Pystyäksemme varmasti täyttämään kummankin jakelukanavan vaatimukset puskuroimme tiettyjä tuotteita meidän Turun palvelukeskuksessamme mäen takana. Tilaus-toimitusketjumme jokaisen henkilön panos luo lisäarvoa palvelukonseptiimme. - Uudet laivat ovat iso haaste suurten laivojen rakentamiseen erikoistuneelle telakallekin. Oasis of the Seas and Allure of the Seas -alukset merkitsevät jälleen kerran uutta hyppäystä laivakoossa. Laivakoon muutoksen takia myös tarvittavien tuotteiden dimensiot muuttuvat, toteaa vuosisopimuksin ostettavista materiaaleista vastaava ostopäällikkö Hannu Vaissalo. Logistiikan hallinta merkittävässä osassa - Koska telakoista on tullut lopputuotteiden kokoonpanopisteitä, projektinhallinta on kohonnut yhä oleellisempaan rooliin, onhan ostojen osuus noin 70 %. Merkittävä osa rungosta tehdään kuitenkin itse, kun taas meidän KT-toimittajamme vastaavat suurempien kokonaisuuksien, kuten ravintola/pääportaikko/hytit, koko- naisvaltaisesta projektin läpiviennistä eli suunnittelusta varustamon hyväksynnästä ja toteutuksesta. KT-toimittajien kanssa on tehty pitkään yhteistyötä. Onnisen kautta BE Group varmistaa varusteluun liittyvien materiaalien saatavuuden heidän välittömään tarpeeseensa. Tarkastelemme määräajoin toimittajasuhteita ja olemme tulleet siihen tulokseensa, että BE Group on kustannuksiltaan ja toimitusvarmuudeltaan paras ratkaisu telakan tarpeisiin. Kokonaispalvelun piirissä olevat tuotteet toimitetaan pääosin Turun teräspalvelukeskuksesta ja kirkkaat teräkset Lahden Lotilasta. Samoissa tiloissa sijaitsevat esikäsittelypalvelut mahdollistavat myös tarvittavat määrämittaisten ja -muotoisten tuotteiden toimituksen. Kansainvälisellä STX Europella Suomessa kolme telakkaa STX Europe toimi viime syksyyn asti nimellä Aker Yards. Yhtiön pääomistaja on kansainvälinen teollisuusryhmä STX Business Group, jolla on on yhteensä 22 telakkaa 10 maassa. Turussa, Helsingissä ja Raumalla sijaitsevat STX Europen Suomen telakat kuuluvat risteilijä- ja autolautta -liiketoiminta-alueeseen (STX Europe Cruise & Ferries), jonka tuotevalikoimaan kuuluvat matkustajalaivojen lisäksi offshore-alukset. STX Europe Cruise & Ferriesin telakoilla Suomessa on vakinaista omaa työvoimaa noin henkeä. Koska telakat tomivat kokoonpanotelakoina, yhteistyöyritykset työllistävät lisäksi moninkertaisen määrän telakoiden ulkopuolella. Suomessa telakoiden alihankintaa hoitaa noin 600 yritystä. STX:n Suomen telakat kuuluvat Euroopan laajimpiin. Turussa maa-aluetta on kaikkiaan 144 hehtaaria ja siellä rakennetaan ns. post-panama laivoja eli laivoja, jotka eivät mahdu Panaman kanavaan. Rakennusaltaan mitat ovat 365 x 80 m, ja sitä palvelee 600 tonnin nosturi. 4

5 Kelluvat lomaparatiisit Suomen suurimpia vientituotteita STX:n Turun telakalla on rakenteilla kaksi valtavaa Oasis-luokan loistoristeilijää, joiden tilaaja on Royal Caribbean Cruises. Näistä ensimmäisen, Oasis of the Seas -aluksen rakentaminen aloitettiin 1. maaliskuuta 2007, ja alus valmistuu ensi syksynä. Sen sisaraluksen, Allure of the Seas -risteilijän rakentaminen alkoi helmikuun alussa 2008 ja sen on määrä valmistua vuoden 2010 aikana. Alusten leveys on 47 metriä ja pituus 360 metriä, korkeus vedenpinnan yläpuolella 65 metriä. Kelluva lomaparatiisi painaa 600 tonnia. Matkustajia alus voi ottaa 5400 ja heitä palvelemaan tulee noin 3000 hengen miehistö. Jättimäiset alukset ovat valmistuessaan maailman suurimpia risteilyaluksia, joiden suunnittelussa, innovaatioissa ja teknologiassa on paljon ennen näkemättömiä ratkaisuja. Kun Oasis of the Seas lähtee Turusta kohti Miamia ensi syksynä, se on suurin koskaan Suomessa valmistettu vientituote. Tällä hetkellä maailman suurimman risteilyaluksen titteliä kantaa vuonna 2008 Royal Caribbeanille Turun telakalta toimitettu Independence of the Seas. Kaikki 14 maailman suurinta risteilyalusta on rakennettu tai rakenteilla STX Europen telakoilla. Kahden Oasis-luokan risteilijän projekti vastaa miestyövuotta eli 12 vuoden työtä 1000 henkilölle telakalla ja sen alihankkijoilla. Hankkeessa on mukana 600 toimittaja, mukaan lukien suunnitteluun osallistuvat yritykset. Laivojen yhteishinta on lähes kaksi miljardia euroa. Oasis of the Seas -alukseen tulee mm. kolmen kannen väliä hissin lailla liikkuva baariravintola, vesiteatteri, päiväkoti, esiintymislavoja, iso uima-allasalue, tenniskenttä, minigolf-alue, koripallokenttä, kalliokiipeilyseinä, noin 2700 hotellihuonetta, useita ravintoloita, oleskelutiloja, putiikkeja kaiken ikäisille sekä lasten oma alue. Oasis of the Seas -aluksen erikoisuuksia on sen yläosaan rakennettava, jalkapallokentän pituinen Central Park -keskuspuisto, jonka molemmille puolille nousee kaksi erillistä hotellirakennusta. Puistoa reunustavat kahvilat ja myymälät. 5

6 Työpaikkaliikunnasta hyötyy yksilö ja yritys Työpaikkaliikunta tukee työntekijän hyvinvointia. Yksilövaikutukset, kuten terveys, työssäjaksaminen, sosiaaliset suhteet ja työmotivaatio korostavat henkilön toimintakyvyn kehittämistä kokonaisvaltaisesti. Sairauspoissaolojen väheneminen ja ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen ovat taas selkeitä rahallisia säästöjä yritykselle. Työpaikan liikuntaohjelmaan osallistuminen mahdollistaa henkilöstön liikunnan määrän lisääntymisen.tärkeämpää on kuitenkin se, että työpaikkaliikunnan tyypillisimmät lajit (esim. kuntokeskuslajit, palloilut) ovat kuormitukseltaan kovatehoisempia kuin monet perusliikuntamuodot. Liikunnan toistuvuus ja tehokkuus ovat kiistatta liikunnan osoitettujen terveyshyötyjen peruspilareita. Yhteisöllisen vaikutuksen etuja ovat parantunut työilmapiiri, me-henki ja vaihtuvuuden väheneminen. Näitä hyötyjä edistävät mm. joukkuelajit tai henkilöstön yhteiset liikuntapäivät. Ne tukevat yrityksen sisäisiä suhteita ja rakentavat tiimihenkeä. Hyvä liikuntaohjelma luo yritykselle myös positiivista brändiä ja tekee yritystä alueellaan tunnetuksi ja halutuksi työpaikaksi. Yritys voi hyödyntää mainiosti liikuntaa myös asiakassuhteiden hoitamisessa. Tästä esimerkkinä ovat mm. businesstapaamiset golþn tai laskettelun merkeissä. Liikuntaan aktivoimiseksi tarvitaan laadukkaita ratkaisuja Liikunnan ja kulttuurin veroetu nousi vuoden 2009 alusta 400 euroon per henkilö. Tätä rahaa ei kannata käyttää ilman tarkoituksenmukaisia keinoja ja tavoitteita. Liikuntapalvelut on suositeltavaa ryhmitellä liikunnallisten kohderyhmien mukaan: passiiviset liikkujat, satunnaiset liikkujat ja aktiiviset liikkujat. Aktivointitoimenpiteet liikkumattomille toteutetaan usein pienryhmissä, satunnaisesti liikkuville on tärkeätä tarjota laadukkaita ja toistuvuutta edistäviä liikuntamuotoja, joista esimerkkinä ovat mm. askeleet ja uintikampanjat. Aktiivisten liikkujien kohdalla kannattaa panostaa palvelutarjonnan monipuolisuuteen. Yrityksen liikuntaohjelman pyörittämiseksi tarvitaan toimintakykyinen verkosto ja asiantuntemusta. Liikuntaohjelman rakentamisessa ja kehittämisessä yhteistyö yrityksen henkilöstöjohdon, työterveyshuollon ja liikunta-alan asiantuntijoiden kanssa on oleellista. Sisäisessä työnjaossa on tärkeää määritellä esimiesten rooli ohjelmaa tukevaksi ja henkilöstöä innostavaksi. Työterveyshuollon integroiminen osaksi liikuntaohjelmaa edesauttaa laajempaa henkilöstön tavoitettavuutta. Keskeisessä asemassa ovat kuitenkin liikuntapalveluiden tuottajat, jotka omalla osaamisellaan ja palvelun tarjonnalla aktivoivat henkilöstöä liikkumaan. Lisäksi laadukkaissa ohjelmissa viestinnällä ja kampanjoilla on vahva rooli liikuntakipinän sytyttämisessä. Kokonaisuudessaan tarvitaan riittäviä resursseja. Teksti: Mikko Koivu Kirjoittaja Mikko Koivu on koulutukseltaan liikuntatieteiden MA (Columbia U., USA). Hän työskentelee työpaikkaliikunnan päällikkönä Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:ssä. Työssään Koivu johtaa ja kehittää liiton työpaikkaliikuntatoimintoja ja -palveluja sekä rakentaa jäsen- ja verkostoorganisaatiota. Mikko Koivu on työskennellyt aiemmin mm. Maanpuolustuskorkeakoulun liikunta-alan tutkijan tehtävissä. Suomen Kuntoliikuntaliitto on terveyttä edistävän liikunnan asiantuntijajärjestö, joka edistää kansalaisten liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa ja sen kautta saavutettavaa hyvinvointia ja terveyttä. Liitto tuottaa kunto- ja terveysliikunnan osaamista ja asiantuntijatietoa järjestöille, työpaikoille ja kuntosaleille. 6

7 BE Group on käynnistänyt työpaikkaliikunnan kehittämishankkeen BE Groupissa on aloitettu syksyllä 2008 työpaikkaliikunnan kehittämishanke, joka on osa yrityksen kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa. Työryhmä koostuu eri henkilöstöryhmistä sekä työterveyshuollon edustajista, jotka osallistuvat Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun vetämään Metalli Liikkuu -hankkeeseen. Hanke on kolmivuotinen, Päijät-Hämeessä toimiviin metallialan yrityksiin ja niiden henkilöstöön kohdistuva työpaikkaliikuntahanke. Hankkeessa mukana olevien yritysten lisäksi hankkeen kehittämisestä vastaavat Teknologiateollisuus, Toimihenkilöunioni ja Metalliliitto sekä Kunnossa Kaiken ikää -ohjelma. Metalli Liikkuu -hankkeen avulla yrityksiin rakennetaan liikunnan palveluketju, jossa terveytensä kannalta liian vähän liikuntaa harrastavia työntekijöitä neuvotaan ja ohjataan systemaattisesti liikunnallisempaan ja terveempään elämäntapaan. Hankkeen pääpaino on ennaltaehkäisevässä liikuntaneuvonnassa ja valistuksessa, johon työterveyshuolto panostaa erityisesti, sekä kouluttamisessa ja liikuntapalveluiden kehittämisessä. Hankkeen aikana henkilöstölle järjestetään työpaikoilla liikuntaneuvontapäiviä, joiden yhteydessä työntekijät voivat hankkia terveyteen liittyvää informaatiota, osallistua terveysmittauksiin ja taukoliikuntaan. Hankkeen yhteydessä toteutetaan liikunnallisia elämäntaparyhmiä, jonka kohderyhmänä ovat ensisijaisesti vähän liikkuvat, pysyvän elämäntapamuutoksen haluavat henkilöt. Elämäntaparyhmässä keskitytään ravinto- ja liikunta-asioihin. Lisäksi hankkeen myötä tarjotaan henkilöstölle lajikokeiluja sekä KKI-tutkimuksen testit. Omaehtoista liikkumista tuetaan tarjoamalla henkilöstölle liikuntaja kulttuuriseteleitä. BE Groupissa on laadittu liikuntasuunnitelma, jonka tavoitteena on henkilöstön työssä jaksaminen, fyysinen ja henkinen hyvinvointi, uusien henkilöiden saaminen liikunnan pariin ja innostuneen asenteen ylläpitäminen liikuntaan. Suomen Kuntoliikuntaliitto ry on myöntänyt BE Groupille Työpaikkaliikunnan sertiþkaatin tavoitteellisesta ja kokonaisvaltaisesta työpaikkaliikunnan resurssoinnista sekä liikunnan aktivointiin liittyvistä toiminnoista. 7

8 Kemikaalien valvonta viranomaisilta teollisuudelle EU:n uusi kemikaaliasetus velvoittaa kemikaaleja valmistavat ja maahantuovat yritykset arvioimaan aineiden käytöstä aiheutuvat riskit ja antamaan ohjeet niiden turvallisesta käytöstä. Vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy näin viranomaisilta teollisuudelle. REACH-kemikaaliasetus koskee kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyä ja rajoittamista. Sen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Asetuksella on luotu kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä varten REACH-järjestelmä (Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals) ja perustettu Helsinkiin Euroopan kemikaalivirasto. Asetus koskee aineiden ja esineiden valmistajia ja maahantuojia, aineiden käyttäjiä ja jakelijoita. Aineiden rekisteröinti vaiheittain Asetus tuli voimaan ja on sellaisenaan sitovaa lainsäädäntöä kaikissa EU-maissa. Asetuksen mukaiset menettelyt ja aineiden rekisteröinnit käynnistyivät alkaen niin, että ne tulevat vähitellen voimaan täydessä laajuudessaan vuoteen 2018 mennessä. Uusien aineiden esirekisteröinti päättyi Rekisteröimättömiä aineita ei saa valmistaa eikä tuoda maahan. Kemikaaliviraston ylläpitämään järjestelmän tietokantaan rekisteröidään vaiheittain kaikki aineet, joita valmistetaan tai tuodaan maahan yksi tonni tai enemmän vuosittain. Tällaisia kemikaaleja Euroopassa on käytössä noin Uusia aineita tulee EU:n markkinoille noin 300 vuodessa. REACH IT -tietojärjestelmän avulla eri osapuolet - kemikaalivirasto, Euroopan komissio, toimivaltaiset viranomaiset, järjestöt, teollisuus ja kuluttajat - toimittavat, saavat, vaihtavat, arvioivat, käsittelevät ja tarkastelevat tietoa. Tietojärjestelmässä on omat sivustonsa teollisuudelle, viranomaisille ja suurelle yleisölle. Tavoitteena kemikaalien turvallisen käytön varmistaminen Nykyisin suurin osa käytössä olevista aineista on sellaisia, ettei niiden terveys- ja ympäristövaikutuksista ole riittävästi tietoa. Rekisteröinti edellyttää, että kemikaalien valmistajat ja tuojat hankkivat tiedot 8

9 mm. aineiden vaarallisista ominaisuuksista, käyttötavoista sekä turvallisesta käsittelystä. Turvallisuutta koskevat tiedot täytyy välittää läpi toimitusketjun, jotta esimerkiksi kemikaaleja omassa tuotannossaan käyttävät yritykset voivat toimia turvallisesti ja vastuullisesti. Kemikaalivirastolle tehdään ilmoitukset myös erilaisten esineiden ja laitteiden sisältämistä aineista, jos ne on tarkoitettu vapautumaan esineistä (esim. koululaisten käyttämät hajupyyhekumit tai autoilijoiden suosimat ilmanraikastajat) tai jos ne ovat erityisen haitallisia esim. perimään vaikuttavia. Aineiden ominaisuuksista kerätään huomattava määrä tietoa, jonka hallinnoimiseksi on kehitetty erilaisia ohjelmistoja ja ratkaisuja. REACH-asetus tuo mukanaan uusia menettelyjä kemikaalien turvallisen käytön varmistamikseksi. Kaikki ei kuitenkaan ole uutta, vaan esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteet säilyvät, mutta niitä joudutaan kuitenkin päivittämään ja uusimaan. REACHin mukaisia menettelyjä ovat rekisteröinti, tiedottaminen toimitusketjussa, lupamenettely, kiellot ja rajoitukset, luokitus ja merkinnät. Kemikaalitoimitusten jatkuvuus varmistettu BE Groupissa - Olemme BE Groupissa perehtyneet REACH-asetuksen sisältöön ja siihen, kuinka se koskettaa meitä, asiakkaitamme ja sidosryhmiämme, kertoo laatu- ja ympäristöpäällikkö Esa Koivisto. - Asetuksen mukaan eurooppalaisen valmistajan tai maahantuojan on rekisteröitävä tuotteensa, jos niissä olevat aineet kuuluvat rekisteröinnin piiriin. BE Group ostaa, muttei itse tuo maahan kemikaaleja, joten meidän ei ole tarvinnut tehdä käyttämistämme kemikaaleista esirekisteröintejä. Suurimmat käytössämme olevat kemikaaliryhmät ovat polttoleikkauskaasut ja maalit, joiden osalta toimittajat ovat hoitaneet velvollisuutensa ja vastuunsa esimerkillisesti. - Olemme käyneet läpi kemikaaliluettelomme, joissa on kaikki käyttämämme kemikaalit. Näin olemme voineet varmistua siitä, että kemikaalintoimittajamme ovat esirekisteröineet tuotteensa. Tämän ansiosta ei kemikaalitoimituksiin eikä BE Groupin tuotantoon ole tullut katkoksia. Samalla olemme voineet keskittää ja järkiperäistää kemikaalihankintojamme, Esa Koivisto jatkaa. - Myös teräksen ja alumiinin valmistuksessa käytettävät kemikaalit/aineet on valmistajien rekisteröitävä, jos aineet kuuluvat rekisteröinnin piiriin. Olemme viimeisen parin vuoden ajan olleet yhteistyössä terästen valmistajien ja REACHneuvonnan kanssa ja seuranneet tilanteen kehittymistä. Esirekisteröinti loppui viime syksynä ja edellisenä keväänä oli vielä epätietoisuutta siitä, milloin teräksen ja alumiinin valmistuksessa aineesta tulee esine. Tämä on ratkaiseva tieto, koska aineet on rekisteröitävä, mutta esineitä ei. Nyt on varmistettu, että valmistajat ovat esirekisteröineet käyttämänsä kemikaalit/aineet siinä tapauksessa, että tuotteissa on aineita, jotka tarvitsee rekisteröidä. Samoin olemme varmistuneet siitä, ettemme itse ole olleet teräksen, alumiinin ja muiden tuotteidemme suhteen velvollisia esirekisteröintiin. Luokitus- ja merkintäjärjestelmä muuttuu EU:ssa on valmisteilla kemikaalien yhdenmukaisestettu GHS-luokitus- ja merkintäjärjestelmä, joka tulee EU:ssa voimaan omana asetuksenaan. GHS-asetus on astunut voimaan ja siirtymäajat ovat seuraavat: Aineet Seokset Vanhat varoitusmerkit korvataan uusilla GHS-järjestelmän mukaisilla merkinnöillä. Vanhat varoitusmerkit Natural raw material substance preparations substance (metal) Aluminium products casting into ingots Mineral ore (bauxite) Alumina Al2O3 Aluminium extraction electrolysis Aluminium alloy addition of alloying Aineet casting into shapes Uudet varoitusmerkit Rolling ingots Rolling and further treatment Extrusion ingots Extrusion Esineet Cutting, forming, coating Sheet (coils) Final aluminium product Extrusion profile Cutting, forming, coating Final aluminium product Aluminium alloy cast piece grinding, drilling, surface treatment... Final aluminium product Lähteet ja lisätiedot REACH-asetuksesta: Punainen viiva havainnollistaa aineen ja esineen välistä rajaa alumiinituotteissa. Kaaviossa on käytetty virallisia englanninkielisiä EU-termejä. 9

10 Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto saattaa taantua merkittävästi Kuva: Maz Hewitt Viime vuosien ennen näkemätön kasvu pysähtyi viime syksynä kuin seinään niin kone- ja metallituoteteollisuudessa kuin muillakin teollisuuden aloilla. Nyt ollaan keskellä ennätyksellisen jyrkkää pudotusta. Syöksykierteelle ei ole loppua näköpiirissä. - Talouden nopea elpyminen on sula mahdottomuus, sanoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas. Investointitavaroiden, kuten koneiden ja laitteiden, kysyntä maailmalla on lähes puolittunut vain puolessa vuodessa. Kysynnän romahdettua investoinnit tuotantoon ovat pysähtyneet lähes täysin. Yrityksillä on myös runsaasti ylikapasiteettia. Rahoitusta on vaikea saada, koska Þnanssijärjestelmä karttaa riskin ottamista. Tämä kaikki merkitsee, että taantumaan ei ole olemassa nopeaa lääkettä. On todennäköistä, että vaikeat ajat jatkuvat seuraavat 2 3 vuotta. - Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto Suomessa laskenee taantuman aikana useita kymmeniä prosentteja. On mahdollista, että liikevaihto supistuu vuosikymmenen alun lukuihin. Lamat eivät ole veljeksiä Verrattuna esimerkiksi 1990-luvun alun lamaan tilanne on nyt toinen. Tuolloin pysähdyksissä olivat etupäässä kotimarkkinat ja vienti Venäjälle, mutta markan devalvoituminen vauhditti nopeasti vientiä muihin maihin. - Tällä kertaa taantuma on maailmanlaajuinen eikä viennistä ole odotettavissa nopeaa helpotusta. Kone- ja metallituote- 10

11 Näkymät ovat synkentyneet nopeasti niin kone- ja metallituoteteollisuudessa kuin taloudessa yleisemminkin. Valoa on näköpiirissä todennäköisesti vasta muutaman vuoden kuluttua. Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas neuvoo yrityksiä panostamaan laman aikana tuottavuuden paranmiseen ja uusien vientimarkkinoiden löytämiseen. teollisuuden tuotteista menee vientiin kolme neljäsosaa. - Markka, niinpä niin. Pienen valonpilkahduksen synkkyyteen tuo kuitenkin tietoisuus siitä, että tilanne olisi vielä kehnompi, jos Suomella olisi edelleen oma valuutta. - Yhteisvaluutta euro tuo korkopolitiikkaan lisää vakautta ja ennustettavuutta. Korot ovatkin tulleet alas, samoin raaka-aineiden hinnat, mukaan lukien öljyn hinta, Jukka Palokangas sanoo. Ankarat ajat edessä Ennen viime syksyn romahdusta kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto ehti 11 kasvaa edellisestä suhdannepohjasta eli vuodesta 2002 peräti 60 prosenttia. Loppuvuonna uusien tilausten määrä supistui 43 prosenttia. Taistossa entistä niukemmista tilauksista hintakilpailu kiristyy. - Yritysten kilpailukyky joutuu nyt kovalle koetukselle, Palokangas toteaa. Laman keskellä globaali rakennemuutos voimistuu voimistumistaan. Sen seurauksena Aasia, Kiina ja Intia vahvistavat kilpailuasemaansa. Suomalaisyrityksetkin joutuvat vakavasti miettimään, missä niiden asiakkaat ovat ja missä niiden kannattaa tuotteitaan valmistaa. Kun henkilöstömäärä vielä viime vuoden Jatkuu sivulla 12

12 alkupuolella kasvoi, nyt on edessä lomautuksia ja irtisanomisia. Teknologiateollisuuden yritykset ovat tähän mennessä lomauttaneet jo noin työntekijää ja toimihenkilöä. Lomautettujen määrä kasvaa viikoittain, ja alan henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän. Ei lamaannuta laman edessä Koska tunnelin päässä ei vielä pilkota valoa, yritysten niin kone- ja metallituoteteollisuudessa kuin muillakin teollisuuden aloilla kannattaa ottaa lusikka kauniiseen käteen. On tehtävä, mitä tehtävissä on. Jukka Palokangas neuvoo yrityksiä panostamaan tuottavuutensa parantamiseen ja uusien vientimarkkina-alueiden löytämiseen. - Kun kasvu jälleen alkaa, on tärkeää olla iskukunnossa. Nyt on oiva hetki kouluttaa henkilöstöä ja investoida tuotekehitykseen. Erityisesti kehittyville markkinoille kannattaa mennä rohkeasti. Taantumassa on tarpeen myös aimo annos uskallusta. Teksti: Marjo Kosonen Kone- ja metallituoteteollisuus pähkinänkuoressa Liikevaihto 32 miljardia euroa vuonna 2008 Tuotteista arviolta 75 % vientiin Suomalaiset yritykset työllistävät Suomessa reilut työntekijää, ulkomailla yli työntekijää Yksi teknologiateollisuuden neljästä päätoimialasta Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Uudet tilaukset vähentyneet 65 prosentissa yrityksistä Yhteensä Vientiin Milj. euroa, käyvin hinnoin Kotimaahan Lähde; Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/2008 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Tilauskannat supistuneet yli 70 prosentissa yrityksistä *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana 31, Lähde; Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Taantuma kääntyy pulaksi osaajista Lama tai ei, kone- ja metallituoteteollisuudessa vapautuu lähivuosina automaattisesti runsaasti työpaikkoja, kun suurten ikäluokkien edustajat jäävät vanhuuseläkkeelle. Sotien jälkeen syntyneiden osuus on alalla erityisen suuri. Seuraavan 15 vuoden aikana kone- ja metallituoteteollisuudesta jää vanhuuseläkkeelle miltei työntekijätehtävissä olevaa vuodessa. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on siis väistämättä edes- Vientiin Kotimaahan sä, kun talous ennen pitkää lähtee uuteen nousuun. Kehitys on sama koko teknologiateollisuudessa, josta eläköityy lähivuosina peräti työntekijää ja toimihenkilöä vuodessa. Muutos on kaikkein merkittävin juuri kone- ja metallituoteteollisuudessa, joka on teknologiateollisuuden suurin työllistäjä. 12

13 Keväisinä päivinä Onni Kärkkäisen tapaa varmimmin verkoilta tai pilkiltä Saimaan jäältä. Lappeenrannan luottomies Onni Kärkkäinen ansaitulle vapaalle Toistakymmentä vuotta Lappeenrannan myyntiyksikön myyntipäällikkönä toiminut Onni Kärkkäinen päätti lähes kolmikymmenvuotisen työuransa terästen ja metallien parissa ja siirtyi tammi-helmikuun vaihteessa viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä. Onnin pitkä pesti BE Groupin palveluksessa alkoi maaliskuussa 1981, jolloin Starckjohannilla oli Lappeenrannassa terästen, teollisuus- ja rakennustarvikkeiden myyntiyksikön lisäksi LVI-tukkumyynti ja varasto. Eri vaiheiden jälkeen vuonna 1991 terästen ja metallien tukkukauppa erotettiin omaksi Rauta-Starckjohann Oy: ksi. Onni Kärkkäinen on toiminut vuodesta 1996 lähtien Lappeenrannan myyntiyksikön myyntipäällikkönä. - Ihan alusta lähtien olen saanut olla mukana, Onni toteaa. - Esikäsittelypalveluita ei alkuaikoina ollut käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Polttoleikkauksella aloitettiin, ja sittemmin tuotantopalveluihin on panostettu erittäin voimakkaasti, ja nyt niiden osuus on jo noin puolet kaikesta myynnistä. Myös kirkkaan teräksen myyntiä ja esikäsittelyä on kehitetty paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, hän sanoo. Sen osuus on noussut merkittäväksi myös Lappeenrannan myyntiyksikössä. Seuraava sukupolvi jatkaa - Olen tyytyväinen, että olen saanut olla mukana tässä kehityksessä. Minulla on ollut hyviä, uskollisia asiakkaita ja haluankin kiittää heitä pitkäaikaisesta, mukavasta yhteistyöstä. BE Groupissa ja Lappeenrannan yksikössä homma jatkuu, remmissä ovat ammattitaitoiset henkilöt, Onni toteaa. - Lähden vapaalle hyvillä mielin ja täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Puuhaa kyllä riittää. Poikani Jarin asuttaman maatalon pihapiiristä löytyy remontoitavaa ja rakennettavaa, ja kalastamaankin pitää ennättää. Lappeenrannan myyntiyksikössä työt jatkuvat Onnin lupauksen mukaisesti entiseen tapaan yhteistyökuvioita asiakkaiden kanssa kehittäen ja palvelunopeuteen ja palvelun laatuun panostaen. Uutena myyntipäällikkönä aloitti helmikuun alussa jo kymmenen vuoden ajan teräs- ja metallimyyjänä toiminut Onnin poika Jari Kärkkäinen. Jarin lisäksi asiakkaita palvelevat Merja Tepponen ja Juha Tiittanen. 13

14 Kisakaupungin oma seura kasvattaa huippuja ja liikuttaa lahtelaisia Vuoden suuri talviurheilutapahtuma, Salpausselän kisat, keräsi tänäkin vuonna runsaasti yleisöä Lahteen ja television ääreen. Kisajärjestäjä Lahden Hiihtoseura on kasvattanut vuosien aikana monia suomalaisia urheilusankareita ja houkuttanut suksille myös tavallisia kaupunkilaisia. Lahden kaupunki on tullut tutuksi hiihtoa ja mäkihyppyä seuraavalle yleisölle ympäri maailman Salpausselän kisoista, jotka järjestettiin Lahdessa maaliskuun alussa jo 84. kerran. Kisajärjestelyistä on kaikkien näiden vuosien aikana vastannut Lahden Hiihtoseura, joka suurten urheilutapahtumien järjestämisen ohella kasvattaa huippu-urheilijoita ja innostaa niin nuoria kuin vanhempiakin lahtelaisia liikkumaan. LHS:n toiminnanjohtajana aloitti viime vuoden heinäkuun alussa Tommi Nikunen, joka toimi viimeksi Suomen mäkihypyn A-maajoukkueen päävalmentajana vuosina Ensimmäinen vuosi toiminnanjohtajana on ollut haastava, kertoo Nikunen. - Vuoteen on mahtunut lukuisia kilpailutapahtumia ja mm. vuoden 2015 MMkilpailujen haku. MM-kisat on järjestetty Lahdessa jo kuudesti, ja ensi vuonna ratkeaa seuraava mahdollisuus toimia kisaisäntänä. Suurten massatapahtumien järjestäjä - Salpausselän kisat ovat näkyvin osa toimintaamme ja suurin tulolähde. Virallisesti ne järjestää Suomen Hiihtoliitto, joka myös hoitaa markkinoinnin ja mainosmyynnin. Itse kisojen järjestely on Lahden hiihtoseuran vastuulla, Nikunen kertoo. Lahden Hiihtoseuran palveluksessa on ympäri vuoden vain kuusi henkilöä, joten kisojen läpivieminen ei olisi mahdollista ilman 1200 vapaaehtoisen työpanosta. Yhdessä Hollolan Urheilijoiden kanssa järjestettävää, maailman suurimpiin kuuluvaa massahiihtotapahtumaa, Finlandiahiihtoa, on toteuttamassa 600 henkeä. Finlandiahiihdon toiminnanjohtajana jatkaa Nikusen edeltäjä Matti Haapoja, joka toimi LHS:n toiminnanjohtajana 17 vuoden ajan. Junioritoiminnasta maailmanmestaritasolle - LHS:n toiminnan pääpaino on seuratyössä, jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa 14

15 kansainvälisen ja kansallisen tason huippu-urheilijoita. Meillä ovat kaikki lumilajit edustettuina. - Olemme pääosiltamme Suomen Hiihtoliiton alaisia, mutta myös Suomen ampumahiihtoliiton jäsen ja perustajajäsenenä myös uudessa Alppihiihtoliitossa, kertoo Nikunen. Lahden Hiihtoseuraa edustaneita olympiavoittajia ovat Tapio Mäkelä, Siiri Rantanen, Veikko Kankkonen, Jari Puikkonen, Jari Mantila ja Toni Nieminen. Seurasta on kasvanut lukuisia maailmanmestareita, kuten LHS:n viime vuosien vetovoimaisin tähti Janne Ahonen, joka jo lopetteli loisteliasta uraansa, mutta on luvannut vielä palata takaisin. Suomen ykköshyppääjiin kuuluvat myös seuran kasvatti Ville Larinto ja seuraa edustava Kalle Keituri. LHS:n riveistä on mäkihypyn pariin tullut myös tyttöjä. Heistä 14-vuotias Julia Kykkänen edusti Suomea MM-kisoissa Liberecissä Tsekissä. Hän on Suomen ainoa aikuisten tasolla kilpaileva naishyppääjä. - Yhdistetyssä on kasvamassa on uusi, lupaava sukupolvi ja valmennus on erittäin hyvissä käsissä, kun entisiä huippuja on jäänyt mukaan valmennustiimiin. Mikke Leinonen voitti tammikuussa yhdistetyn ja parisprintin nuorten SM-kultaa, Nikunen toteaa. LHS:n toiminnanjohtaja Tommi Nikusella on takanaan kiireinen kisakausi Lahden hiihtosadionilla. - Hiihdossa harrastajamäärät ovat olleet hiipumaan päin ja sillä puolella on junioritoiminnassa pieni aukko, joka pitäisi pystyä täyttämään. - Ampumahiihdon tilanne on hyvä. Jari Karinkanta jaoston puheenjohtajana ja valmentajana on tehnyt hyvää työtä. SMmitaleita on tullut, ja pikku hiljaa voimme nousta maailmancup-tasolle. - Alppilajeissa meillä on oma, erittäin hyvin organisoitu valmennusryhmä Messilässä. Hyviä junioreita on paljon ja aika näyttää, tuleeko heistä ihan huippulaskijoita kertoo Nikunen. Lahtelaiset ladulle liikkumaan - Hiihtäminen kiinnostaa lahtelaisia, onhan meillä siihen loistavat mahdollisuudet. Järjestämässämme aikuisten hiihtokoulussa on käynyt hiihtäjiä yli odotusten. Lasten Talviolympialaiset ja mäkipäivät keräsivät yli 700 lasta hiihtämään, vaikka viikonloppuun osui erittäin kehno sää. Janne Ahosen nimellä perustettu Jannen Junnut on monipuolinen urheilukoulu, jonka tarkoitus on auttaa suksille pääsyä ja niillä etenemistä, luettelee Nikunen. - Olemme monessa mukana aivan taloudellisten resurssiemme äärirajoilla. Suurimmat tulolähteemme ovat Salpausselän kisat ja Finlandiahiihto, avustukset ja jäsenmaksut. LHS:n tukipooli, johon BE Groupkin kuuluu, vastaa vajaasta kolmanneksesta seuran tuloista. Yhteistoimintaa on tarkoitus terävöittää entistä enemmän mm. kokoamalla yritykset yhteen, lisäämällä kummiurheilijoiden läsnäoloa eri tilaisuuksissa, järjestämällä hiihdon opastusta ja lisäämällä kisoihin liittyvää yhteistyötä. Kalle Keituri edustaa Lahden Hiihtoseuraa. 15

16 Huhtikuu 2009 MARKKINAKATSAUS BE Group Oy Ab:n hankintajohtaja Pekka Puujalka Kansainvälinen Þnassikriisi alkoi useiden asiantuntijoiden mukaan näkyä jo reippaat kolme vuotta sitten, jolloin USA:n kiinteistösektori alkoi yskiä pahasti, ja holtittoman luototuksen seurauksena jyrkästi kohonneet kiinteistöjen hinnat lähtivät laskuun. Velkaantuneitten maksuvalmius alkoi heiketä ja seurauksena on ollut konkurssiaalto sekä kiinteistöjen arvojen lasku. Yhdysvaltain autoteollisuuden kolme suurinta ovat ajautuneet konkurssin partaalle ja pysyneet pystyssä massiivisten tukitoimien ansiosta. Yhdysvaltain teollisen tuotannon työvoimasta n. 13 prosenttia työskentelee autoteollisuuden parissa. Autokauppa Yhdysvalloissa on romahtanut ja merkillepantavaa on, että ensi kertaa autoalan historiassa viime vuonna Kiinassa myytiin enemmän autoja kuin Yhdysvalloissa. Espanjassa kiinteistösektori alkoi myös hiipua kevään 2007 aikana. Itse asiassa Espanjan talouskriisi sai alkunsa kiinteistösektorin romahduksesta. Uudisasuntoja myydään nyt 30 prosentin alennuksella. Tosin espanjalainen BBVA-pankki on arvioinut, että Espanjan talous alkaisi kuitenkin nousta lamasta vuonna 2010, jolloin kasvulukemat voisivat olla jo yli kaksi prosenttia. Islantilaisten sijoittajien toimintaa Euroopassa on muutaman vuoden seurattu välillä lähes kauhun sekaisin tuntein. Nyt kuitenkin on nähty kuinka islantilaisten pyramiditalous on romahtanut ja maa on joutunut kansainvälisen valuuttarahaston ohjaukseen. Islannin kaikki pankit ovat nyt valvontaviranomaisten hallussa. Venäjällä talouden alamäki on myös kokenut samanlaisen myllerryksen. Maan valuuttaa rupla on devalvoitunut voimakkaasti. Viime heinäkuun jälkeinen öljyn maailmanmarkkinahinnan nopea romahdus sysäsi koko Venäjän talouden lähes kaaoksen partaalle. Myös Venäjällä hallitus on joutunut turvautumaan mittaviin Finanssikriisistä reaalitalouden ja teräs- ja metallikaupan kriisiin pankkien tukitoimiin, mutta toimet eivät ole purreet, koska raha ei liiku pankeista reaalitalouteen. Venäjän hallituksen kauhuskenaarion mukaan maan bruttokansantuote voi laskea tänä vuonna jopa 10 prosenttia. Venäläinen terästeollisuus on ollut aggressiivinen vientimarkkinoilla ja aiheuttanut päänvaivaa aina Kaukoitää myöten halvoilla vientihinnoillaan. Globaali Þnanssikriisi on vaikuttanut myös Kiinan talouden kehitykseen, joskaan ei suhteellisesti yhtä dramaattisesti kuin muiden johtavien teollisuusmaiden talouteen. Kiinan presidentti Wen Jiabao totesi Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonin Kiinan vierailun jälkeen helmikuussa: Meillä on vastassamme ennennäkemättömiä vaikeuksia ja haasteita. Kansainvälinen Þnanssikriisi jatkaa leviämistään. Mielenkiintoista Hillary Clintonin Kiinan vierailussa oli se, että hän kävi julkisesti kiittämässä Kiinan hallitusta Yhdysvaltain saamasta tuesta ja luottamuksesta. Merkille pantavaa oli myös, että Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian professori Zhang Guoge totesi hieman ennen Clintonin vierailua, että Yhdysvallat tarvitsee Kiinan ymmärrystä ja tukea monissa asioissa. Yhdysvallat tulee pitämään maiden väliset suhteet hyvinä ja kunnioittamaan Kiinan etuja. Maailman johtavat teollisuusmaat yrittävät nyt yhdessä hakea ratkaisuja taantuman kääntämiseksi asteittain nousuun. Suomen kansantalous, jonka hyvinvointi on vahvasti sidoksissa globaalin talouden vetovoimaan on joutunut kärsimään globaalin Þnanssikriisin ja sitä seuranneen reaalitalouden kriisin seurauksista. Suomen kannalta on tärkeää, miten talous kehittyy vientimaissa, sillä viennin osuus kansantuotteestamme on n. 45 prosenttia. Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, joten tämä tarkoittaa sitä, että myös Suomi on virallisesti siirtynyt taantumaan. Parhaatkaan asiantuntijat eivät siis tunnu tietävän, kuinka laajasta ongelmasta koko maailman taloudessa on kysymys. Tiedetään kuitenkin se, että nyt yksityistä kysyntää joudutaan korvaamaan julkisen kysynnän lisäämisellä massiivisin tukipaketein. Seurauksena voi olla julkisen kysynnän ylikuumentuminen ja se, että julkisin varoin toteutetaan sellaista, jota ei edes parhaassa taloudellisessa tilanteessa tehtäisi. Suomen teollisuustuotannossa raju pudotus Teknologiateollisuus ry:n viimeisimmän tilauskantatiedustelun mukaan uudet tilaukset ovat vähentyneet 65 prosentissa yrityksiä. Erityisen huomattava tilauskannan pudotus on suurten yritysten tilauskannassa. Tilastokeskuksen julkaisemat, Suomen teollisuustuotannon kehitystä kuvaavat luvut vahvistavat, että taantuma on syvenemässä ja laajenemassa. Tammikuun pudotus oli viidennes edelliseen vuoteen verrattuna. Muutokset olivat seuraavat toimialoittain: metsäteollisuus - 35 %, teollisuus - 24,6 %, kemianteollisuus - 20,7 %, metalliteollisuus - 18,7 %, sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto - 18 %, sähkö- ja elektroniikkateollisuus - 7,3 %, elintarviketeollisuus - 3 %. Tärkeitten teollisuustuotannon toimialojen raju pudotus näkyy myös teräksien ja metallien kysynnässä sekä hintatasossa. Samoin terästeollisuuden käyttämien raaka-aineitten hinnat ovat laimean kysynnän johdosta laskeneet huomattavasti. EU-maiden valtiovarainministerit kokoontuivat Brysselissä ja olivat yksimielisiä siitä, että käännettä parempaan ei taloustilanteessa ole näköpiirissä. Yhteinen näkemys oli, että taantuma jatkuu pitkälle vuoteen Yhteinen huolenaihe oli myös se, että maailman talouden taantuma nostaa esiin 16

17 protektionismin. Käytännössä tämä näkyy siten, että esim. Yhdysvaltain massiiviset elvytyspaketit sisältävät ehdon, että elvytysprojekteissa on käytettävä yhdysvaltalaisia raaka-aineita. Vastaavasti Venäjällä on otettu käyttöön kotimaista tuotantoa suojaavat tullit, joilla suojataan esim. omaa teräs-, auto- ja elintarviketeollisuutta. Protektionismi iskee voimallisesti myös suomalaiseen ja eurooppalaiseen terästeollisuuteen, koska vienti Venäjälle ja Yhdysvaltoihin on suurissa vaikeuksissa. Toinen EU-valtiovarainministereitten yhteinen huolenaihe oli pankkisektorin läpinäkyvyys. Epäillään, että Euroopan suurilla pankeilla on suuria määriä luotto- ja muita tappioita aiheuttavia huonoja omaisuuseriä taseissaan. Suuret pankit suhtautuvat kuitenkin varauksella mahdolliseen selvitykseen, joka valtiovarainministereitten mukaan olisi kuitenkin tehtävä. Teräsaihioitten hintakehitys, lähde SBB 100 Jan 03 Feb 06 Mar 09 Billet /t FOB - Turkey export Slab /t FOB - Black Sea export Billet /t Shanghai (incl. 17% vat) - China domestic Slab /t Fe dry $/t FOB Latin American port - American export Copyright SBB Teräsromun, nikkelin, harkkoraudan ja rautamalmin hintakehitys, lähde SBB Teräs- ja metallimarkkinat turbulenssissa Maailman teräs- ja metallimarkkinat ovat Þnanssikriisin aiheuttaman reaalitalouden taantuman seurauksena syöksyneet jyrkkään alamäkeen. Kysyntä alkoi asteittain hiipua viime syksynä ja lähes pysähtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tilanne tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta näyttää vieläkin synkemmältä. Terästen hinnat lähtivät heikentyneen kysynnän myötä laskuun vuoden 2008 toisella puolella. Myös raaka-aineitten hinnat lähtivät laskuun. Erityisesti öljyn hinnan nopea pudotus alle kolmannekseen heinäkuun hinnasta oli hälyttävää. Raaka-aineitten hinnat ovat edelleen jatkaneet laskuaan, joskin lasku on tasoittunut ja odotetaan, että toisella vuosipuoliskolla tilanne tasaantuisi. Teräksen ja metallien kysynnän puute johtuu niitä käyttävien teollisuusalojen, kuten konepajateollisuuden ja autoteollisuuden sekä rakennusteollisuuden heikosta kysynnästä. Euroopan terästuottajain Euroferin helmikuun -09 raportin mukaan kaikkien terästä käyttävien sektoreitten teollisuustuotanto on painumassa reilusti miinukselle vuoden 2009 kaikkien neljännesten osalta verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Terästeollisuuden käyttämien raaka-aineitten kauppaa käydään nyt spot- Jatkuu sivulla Nov 03 Jul 06 Mar 09 0 Shredded $/t FOB - Rotterdam export Nickel $/t Cash seller & settlemet - London Metal Exchange (LME) Pigiron $/t FOB Pante da Madeira - Brazil export Indian iron Ore 63% Fe dry $/t CFRN. China port - China import Copyright SBB

18 hinnoin ja liiketoimia ei niinkään ohjaa kustannusrakenteen huomioiva kannattavuusvaatimus, vaan eri toimijoiden kassavirran turvaaminen. Rautamalmin sopimushinnat nousivat vuonna 2008 yli 70 %. Vuodelle 2009 sopimushinnat ovat vielä neuvottelematta. Rautamalmin tuottajat ja terästehtaat haluavat ensin nähdä markkinoiden kehityssuunnan ja sitten sopia hinnoista. Nyt käydään kauppaa spot-hinnoin. Yleisesti odotetaan, että tulevat rautamalmin sopimushinnat puolittuvat entisestä. Tätä tukee myös se, että kahden suuren rautamalmituottajan, Australian BHP Billitonin ja brittiläisen Rio Tinton fuusio kaatui pitkälti Þnanssikriisin seurauksena. Teräsromun hinta on myös pudonnut jyrkästi eikä romu liiku. Nyt ei juuri myydä ja ostajatkin ovat passiivisia. Teräsbillettien ja -aihioiden hinnat ovat myös tulleet alas ja kaupan volyymi on aikaisempaa huomattavasti pienempi. Yhteenveto Maailmanlaajuisen Þnanssikriisin leviäminen reaalitalouteen on vaikuttanut dramaattisesti teräksien ja metallien kysyntään ja edelleen koko teräs- ja metalliteollisuuden raaka-aineketjuun. Hinnat ovat olleet lähes vapaassa pudotuksessa. Heikko kysyntä, protektionismin esiintulo ja Þnanssikriisin syveneminen ennakoivat kriisin pitkittymistä. Usealta eri taholta on todettu, että avaimet globaaliin Þnanssisektorin ja reaalitalouden kriisiin sekä terästeollisuuden ahdinkoon löytyvät sieltä, missä kriisi on syntynytkin eli Yhdysvalloista. Jos näin on, tilanne on todella hankala. Asian tilaa kuvannee ehkä parhaiten Kiinan pääministeri Wen Jiabaon lausuma huoli nykytilasta. Tiedetään, että Kiina on Yhdysvaltain suurin luotottaja ja että Kiina on nyt huolissaan USA:n valtionlainojen turvallisuudesta. Kiinan huolenaiheen ymmärtää, koska kiinalaiset ovat jo tänä vuonna menettäneet rahaa joukkovelkakirjoissa USA:n markkinoilla. Katseet kääntyvätkin nyt osin Yhdysvaltoihin ja nähtäväksi jää, kuinka USA:ssa Barack Obaman johdolla synkkä tilanne onnistutaan kääntämään ja palauttamaan luottamus maailman Þnanssimarkkinoihin. Finanssimarkkinoitten luottamuksen palauttaminen on edellytys reaalitalouden elpymiselle ja siten myös teräs- ja metallikaupan elpymiselle. PricewaterhouseCoopersin edustaja toi maaliskuun puolivälissä oman näkemyksensä terästeollisuuden kriisiin ratkaisuksi. PwC:n mukaan nykyinen terästeollisuuden kriisi ei ole ohi perinteisin kustannusleikkauksin, vaan tarvitaan uutta, eettistä liiketoimintamallia, jossa liiketoimintaetiikka nojaa vahvaan taseeseen. Finanssikriisin vaikutukset reaalitalouteen ja samalla myös terästen ja metallien kysyntään ja hintatasoon on osoitus siitä, kuinka yksittäiset kansantaloudet ja tuotannonalat ovat kytköksissä toisiinsa. Mekanismi toimii myös silloin, kun taloudet kääntyvät nousuun. Siksi kasvua ei voida tehokkaasti edistää vain kansallisesti. Tarvitaan eri alueitten, kuten USA, EU, Venäjä, Japani ja Kiina, koordinaatioita sekä Þnanssisektorin tehokkaampaa valvontaa. Siten päästään vakaamman kasvun ja terveemmän kysynnän tielle. Rahoituslaitosten valvontaa tehostettava EU-maiden johtajat saivat Brysselissä päättyneessä huippukokouksessa sovittua, että EU puhuu yhdellä äänellä johtavien teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden G20-talouskokouksesa Lontoossa huhtikuun 2. päivänä. EU:n viesti muulle maailmalle on, että nykyisen kaltaiset talouskriisit pystytään estämään tehostamalla ja keskittämällä rahoituslaitosten valvontaa. Finanssisektorin luottamus ja uusi valvontatapa luovat edellytykset reaalitalouden toimivuudelle ja edelleen kysynnän elpymiselle. Tiedetään, että rakentamisen osalta kysyntä on edelleen heikkenemässä esim. Saksassa ja ennakkotietojen mukaan tilanne heikkenee vielä vuonna Kaikkiaankin epävarmuus tulevaisuudesta leimaa myös teräs- ja metallikauppaa. Takana on hyvin nopea hintojen ja kysynnän nousu ja sitten vastaavasti lasku. Terästehtaat, teräspalvelukeskukset ja teollisuus ovat nyt purkaneet ylivarastojaan ja sopeuttaneet toimintojaan vallitsevan kysynnän mukaisesti. Tämän vuoden aikana nähdään varmasti myös terästeollisuuden toimialajärjestelyitä, joilla kapasiteettia sopeutetaan vallitsevaan ja nähtävissä olevaan kysyntään. Hintojen lasku tasaantunee toisen neljänneksen aikana. Toisen vuosipuoliskon aikana hintataso vakiintunee, ja loppuvuodesta voidaan nähdä jo lievää nousua kysynnän ja tarjonnan tasapainottumisen myötä. Myös uudet julkisen sektorin hankkeet tulevat lisäämään kysyntää toisen vuosipuoliskon aikana. 18

19 BE GROUP CORNER VUODEN 2008 TULOS PARANI KANNATTAVUUS HEIKKENI SELVÄSTI LOPPUVUONNA BE Group -konsernin myynti supistui lokajoulukuussa 2008 kysynnän heikennyttyä voimakkaasti loppuvuonna. Koko vuoden tulos oli kuitenkin edellisvuotista parempi ja yksi yhtiön historian parhaista. Liikevaihto laski viimeisellä vuosineljänneksellä 6,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lasku aiheutui tonnimääräisen myynnin pienenemisestä. Koko vuoden liikevaihto kasvoi 0,8 prosenttia 710 miljoonaan euroon. Liikevoitto laski viimeisellä neljänneksellä -1,47 miljoonaan euroon. Koko vuoden liikevoitto oli 49 miljoonaa euroa eli 4,4 prosenttia edellisvuotista parempi. Konserni selvisi hyvin syksyn vaikeasta markkinatilanteesta, hintapaineesta ja kysynnän hiipumisesta. Hinnanalennukset saatiin pidettyä kurissa, eivätkä teräksen hintojen vaihtelut näkyneet tuloksessa täysimääräisinä. Osavuositulos oli siksi olosuhteisiin nähden hyvä. Suomessakin karsitaan kustannuksia Suomessa toimivan BE Group Oy Ab:n vuoden 2008 liikevaihto oli 318 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 324 miljoonaa euroa. Liikevoitto taas nousi 24,4 miljoonasta eurosta 28,5 miljoonaan euroon. Terästen markkinahintojen ja kysynnän romahdus vuoden viimeisellä neljänneksellä heikensi myös Suomen-yhtiön kannattavuutta. Liikevoitto jäi loka-joulukuussa 0,9 miljoonaan euroon, kun se edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla oli 4,2 miljoonaa euroa. - Arvioimme, että kuluvana vuonna liikevaihtomme laskee ja liiketoiminnan tulos heikkenee teräksen hintojen laskun sekä yleisen taloudellisen tilanteen ja kysynnän heikentymisen takia, sanoo toimitusjohtaja Matti Tiira. Loppuvuonna käynnistettiin säästöohjelma, jolla pyritään turvaamaan yhtiön kilpailukyky ja strateginen kehitystyö pitkällä tähtäimellä koko konsernissa. Samaan aikaan panostetaan vahvasti liiketoiminnan kehittämiseen. Yhtiön strategiana on kasvattaa edelleen palvelumyynnin osuutta myynnistä. Lähivuosina vahvistetaan erityisesti tuotantopalvelujen myynnin osaamista. - Näin vahvistamme kilpailukykyämme. Jatkossa pystymme tarjoamaan asiakkaillemme entistä kustannustehokkaampia palveluja, Matti Tiira sanoo. LARS BERGSTRÖM BE GROUPIN UUDEKSI KONSERNIJOHTAJAKSI Lars Bergström aloitti BE Group AB:n uutena toimitusjohtajana ja konsernijohtajana. Hän seuraa tehtävässään Håkan Jeppssonia, joka siirtyi ikkuna- ja ovikonserni Inwidon toimitusjohtajaksi ja konsernijohtajaksi. Lars Bergströmillä (50) on pitkä kokemus konepajateollisuuden tehtävistä Ruotsissa. Hän on toiminut muun muassa useissa tehtävissä ABB-konsernissa ja pörssilistatun Karoline Machine Toolsin toimitusjohtajana. Viimeksi Bergström on työskennellyt lattiankäsittelyjärjestelmiä valmistavan HTC Groupin toimitusjohtajana ja konsernijohtajana. Lars Bergström on valmistunut diplomi-insinööriksi Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta. Hän on suorittanut MBA-tutkinnon Upsalan yliopistossa. BE Group Oy Ab:n nimitysuutisia Porin myyntiyksikkö Jari Pohjus on nimitetty myyntipäälliköksi Porin myyntiyksikköön alkaen. Tampereen myyntiyksikkö Teknikko Sari Schlosser on nimitetty tekniseksi assistentiksi Tampereen myyntiyksikköön alkaen. Hän on aiemmin toiminut tilaus- ja huolinta-assistenttina Sandvik Mining and Construction Finland Oy:ssä. Lappeenrannan myyntiyksikkö Onni Kärkkäisen siirtyessä eläkkeelle on Lappeenrannan myyntiyksikön myyntipäälliköksi nimitetty alkaen Jari Kärkkäinen. 19

20 M - Itella Oyj Myyntiyksiköt Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Joensuu Puh. (013) Faksi (013) Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Lahti Puh. (03) Faksi (03) Lappeenranta Puh. (05) Faksi (05) Lapua Puh. (06) Faksi (06) Oulu Puh. (08) Faksi (08) Pori Puh. (02) Faksi (02) Tampere Puh. (03) Faksi (03) Turku Puh. (02) Faksi (02)

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2009. Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2

Tilanne ja näkymät 4/2009. Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2 Tilanne ja näkymät ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA 4/ Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden ongelmat vaikuttavat pitkään s. 2

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva Kaupan vapautuminen kohti johdannaismarkkinaa Hyödykemarkkinat ovat eri kehitysvaiheessa.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2011 Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Tammi-syyskuu 2011 lyhyesti: Markkinaolosuhteet paranivat edelleen Tammi-syyskuu 2011 Liikevaihto tammi-syyskuussa 2011

Lisätiedot

Tavaravienti Suomesta alueittain

Tavaravienti Suomesta alueittain Tavaravienti Suomesta alueittain 1 4.5.215 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2 4.5.215 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 1 COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tuloslaskelma Me Q1 2014 Q1 2013 Muutos Tilauskanta 91 89 +2 % Liikevaihto 132 128 +3 % Käyttökate, ilman kertaluonteisia eriä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 1/2014. Eurooppa ja kehittyvät taloudet jarruttavat maailmantalouden kasvua s. 3

Tilanne ja näkymät 1/2014. Eurooppa ja kehittyvät taloudet jarruttavat maailmantalouden kasvua s. 3 Tilanne ja näkymät 1/214 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Eurooppa

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-9/2013 1.11.2013 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Veroilmoitus_tehty Tarjouspyyntö_hyväksytty Eläkkeet_maksettu Asiakaspalaute vastaanotettu Työvuoro_vastaanotettu Asiakaspalaute_lähetetty

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa 1 13.8.215 Lähde: Macrobond Tuonti Kiinaan on vähentynyt laaja-alaisesti 2 3.11.215 Lähde: Macrobond Asuntorakentamisen kasvu

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 21.7.2010 Q2 osavuosikatsaus tammi kesäkuu 2010 Keskeistä tammi kesäkuun osavuosikatsauksessa Markkinoiden piristyminen jatkui kaikissa segmenteissä Q2:lla saadut tilaukset

Lisätiedot

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo.

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden liikevaihto laskusuunnassa useilla alueilla Teknologiateollisuuden (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus,

Lisätiedot

Vuoden neljänneksen tulos

Vuoden neljänneksen tulos Vuoden 2010 1. neljänneksen tulos 28.5.2010 Vastuunrajoitus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n omaisuutta ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA WÄRTSILÄ OYJ ABP 27 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 5.2.28 1 Wärtsilä Keskeistä Vuoden 27 tilauskertymä kasvoi vahvasti. Hyvä kysyntä jatkuu vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Liikevaihto

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot