Kotitilalta3/2011. Ota reitti kohti parempaa tulosta s Rotukarjahanke pureutuu vasikoihin ja rehustukseen. Ajatukset vapaalle Harrikan satulassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitilalta3/2011. Ota reitti kohti parempaa tulosta s. 4 5. Rotukarjahanke pureutuu vasikoihin ja rehustukseen. Ajatukset vapaalle Harrikan satulassa"

Transkriptio

1 Kotitilalta3/2011 Rotukarjahanke pureutuu vasikoihin ja rehustukseen s. 19 Ajatukset vapaalle Harrikan satulassa s. 29 Ota reitti kohti parempaa tulosta s. 4 5

2 pääkirjoitus Uudet menetelmät käyttöön sikatiloilla Miltä kuulostaisi 950 gramman päiväkasvu ja 14 viikon kiertonopeus porsaista uusiin porsaisiin? Utopialtako? Ei, vaan lähtökohdalta tuottaa lihasikoja HK Agrin sikaketjussa. Vastuullinen sikatalous -hanke, jossa HK Agri on vahvasti mukana, on päässyt hyvään alkuun. Sianlihantuotannon kustannustehokkuuden parantaminen on juuri nyt hyvin ajankohtainen asia. Hankkeen tekemän esiselvityksen mukaan erityisesti kiinteät kustannukset tuotettua lihakiloa kohti ovat Suomessa korkeammat kuin kilpailijamaissa. Suurelta osin tämä johtuu hitaammasta kierrosta sikaloissa. Myös ruokintakustannukset vaihtelevat dramaattisesti tuottajien ja sikaerien välillä. Osittain syynä ovat erihintaiset rehun raaka-aineet, mutta myös kovin erilaiset rehuhyötysuhteet. Hanke kokoaa kattavaa sianlihan tuotannon parhaiden käytäntöjen kuvausta, joka julkaistaan loppukesällä. Voimakkaassa kannattavuuskriisissä tarvitaan koko arvoketjun täsmällisempää ohjausta ja johtamista. Ketjun tiivistäminen porsastuotannosta lihasikalaan ja sieltä teurastamolle on haaste, johon olemme tarttuneet. Tuottamalla markkinoille kysyntää vastaavan määrän halutun laatuista sianlihaa sikaketjun hyvinvointi paranee. HK Ruokatalossa on meneillään sian arvoketjun toimintamallin perusteellinen uudelleen arviointi alkaen tuotantomääristä, käsittäen teollisen toiminnan keskittämisen sekä tekemisen tason ja tuotteiden laadun nostamisen. Lihasian leikkuun keskittäminen Forssaan on hyvässä vauhdissa ja saadaan päätökseen syksyllä. Myös valmistusprosessien tarkentaminen niin valintalihaosastolla kuin leikkaamossa ovat tärkeitä hankkeita volyymien kasvaessa omassa laitoksessa. Pelkkä tehokkuuden ja toiminnan parantaminen eivät kuitenkaan riitä nostamaan sikaketjua ylös kannattavuussuosta, vaan tarvitaan myös myyntihintojen korotuksia. Näitä asioita HK Ruokatalo edistää parhaillaan hartiavoimin. Veli-Matti Jäppilä toimitusjohtajaksi HK Agriin HK Agri Oy:n toimitusjohtajaksi alkaen on nimitetty agrologi Veli-Matti Jäppilä. Keskityn itse tästä eteenpäin tehtäviini HK Ruokatalossa ja toivotan seuraajalleni menestystä tärkeässä alkutuotannon ohjaustyössään. Toivotan lukijoillemme aurinkoista Juhannusta ja lämmintä kesää! Terveisin, Kari Tillanen SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 Laadusta tinkimättä 4 Satafood kehittää lihantuotantoa 6 Kolmen sikalan ketju tuottaa laatua yhdessä Sikahanke kaivaa esiin ylivoimatekijät Rypsiporsaat kasvavat vauhdilla 12 Vauhtia nautatilojen rakennekehitykseen Kannen kuva: Pasi Leino Julkaisija HK Agri, PL 50, Turku, puh , Päätoimittaja Kari Tillanen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh , raila.aaltonen@alkukirjain.fi Taitto Päivi Liikamaa, puh , paivi.liikamaa@ phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN Osoitteenmuutoksen voi tehdä palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla Perinteet eivät estä kehittämistä 16 Huutokaupasta hyviä sonneja laitumelle 18 Rotukarjan vahvuuksia kehitetään 19 Kilpailukykyä broilerituotantoon 20 Sinetti on sopimustuottajien sivusto 22 Helppoa grillievästä tai ainekset hienoon juhla-ateriaan Onnela ja Ylikännö osuuskunnan hallintoneuvostoon Osuuspääomalle 12 prosentin korko 27 Ajankohtaista 28 Kotitilalla tapahtuu 29 Leikkaamon toiminta tehostuu 30 Snabbt och kort 31 Kannen kuva: Pasi leino 2 Kotitilalta 3 /2011

3 MARKKINAKATSAUS Sian tarjonta ylittää kysynnän Sianlihan markkinatilanne on jatkunut erittäin kireänä koko kevään. Poikkeuksellisesti grillikausikaan ei ole helpottanut tilannetta. Syitä on useita. Euroopassa on edelleen sianlihasta enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Lisäksi helmikuussa alkanut sianlihan vapaa varastointi alentaa kesäkauden hintoja. Tuettu varastointi päättyi toukokuussa. Saksassa sianlihan hinta on ollut toukokuussa laskussa, mikä vaikuttaa myös Suomen hintoihin. HK Agrin porsastilanne on ollut erittäin tarjontavoittoinen ja tulee jatkumaan vaikeana koko kesän. Lihasikaloita on ollut paljon tyhjänä tai vajaatäytöllä kannattavuussyistä. Raaka-ainemarkkinoilla tilanne on myös hermostunut. Euroopan kuivuus on alentanut satoennusteita ja viljojen hinnat ovat olleet koholla. USA:ssa maissin kylvöt ovat myöhästyneet ja satoennusteita on laskettu merkittävästi. Todennäköisesti viljojen ja valkuaisraakaaineiden hinnat tulevat pysymään poikkeuksellisen korkealla myös lähitulevaisuudessa, koska satoennusteiden laskun lisäksi viljan kulutus ruoantuotantoon ja etanolin valmistukseen on kasvussa. Ulf Jahnsson Kuva: Ulla Ketola Nautamarkkinoilla myötätuulta HK Agri tarvitsee lisää kasvatuspaikkoja. Naudanlihan kysyntä on alkuvuonna ollut vilkasta. Kysyntään on vastattu pitämällä teurastusohjelmia mahdollisimman suurina. HK Agrin nautatilanne kääntyi nopeasti vuodenvaihteen jälkeen tasapainoiseksi ja loppukevään viikot olivat vahvasti kysyntävoittoiset. Perinteisesti toukokuu on niukka kuukausi naudan tarjonnassa ja se oli sitä myös tänä vuonna. HK Ruokatalon naudanlihan tarve kasvaa ja HK Agri tarvitsee lihaketjuunsa lisää nuoren naudan kasvatuspaikkoja. Alkuvuoden aikana HK Agrin lehmien hankinta on kehittynyt erittäin myönteisesti. Tämä antaa hyvän pohjan uusille investoinneille. HK Agri uskoo vilkkaan kysynnän heijastuvan positiivisesti myös naudanlihan hintakehitykseen, mikä tuo helpotusta kannattavuustilanteeseen. Myös syksyn osalta tilanne teurastuksissa näyttää hyvältä. Outokummun investointi mahdollistaa teurastusmäärien nostamisen reilustikin markkinatilanteen niin vaatiessa. Sami-Jussi Talpila Broilerinlihalle riittää kysyntää Kesän grillikausi on saatu hyvään alkuun alkukesän kauniiden ilmojen ansiosta. Broilerin saatavuus kaupassa on ollut aika ajoittain rajallinen johtuen viime syksyn emotuotannon vaikeuksista. Tämän vuoden kulutushuipuista pääsiäinen ja vappu olivat viikon välein ja tuotannolle haasteellisia. HK Agrin alkutuotannon toimitusvarmuus on palautumassa normaaliksi loppukesästä. Seuraava sesonki on juhannus ja kaikki ennusteet kulutuksen suhteen näyttävät hyviltä. Kasvua viimevuotiseen on noin 10 prosenttia. Kesän 2011 toimitusmäärät ovat haasteelliset koko tuotantoketjulle. Toiveena on, ettei kohdalle osu kovin kuumia hellejaksoja. Syksyn tuotantomäärä tu- Seuraava sesonki on juhannus ja kaikki ennusteet kulutuksesta näyttävät hyviltä. lee olemaan kesän tasolla ja kulutuksen kasvu jatkuu. Maakunnassa jyllää lintujen IB-tauti, joka tätä kirjoitettaessa on vielä toistaiseksi pysynyt harrastepuolella. Riski taudin siirtymisestä ammattituotantoon on kuitenkin suuri. Tämä on asia, jonka kanssa meidän pitää pystyä elämään. Riittää, että huolehdimme joka päivä bioturvaan liittyvistä asioista. Kiitokset hyvästä toimitusvarmuudesta ja kaunista kesää kaikille sopimuskasvattajille! Jarmo Seikola Kotitilalta 3 /2011 3

4 Kalle Leino Kehityspäällikkö Laadusta tinkimättä Kun taloudellinen tulos alkaa kääntyä huonoksi, kannattaa ensimmäiseksi tarkastaa, mitä itse voi tehdä. Keskeiset lihasiantuotannon tunnusluvut antavat oman toiminnan kehittämiselle kelpo työkalut. Sian päiväkasvu ja kuolleisuus voidaan selvittää tarkasti suurimmasta osasta sikaeriä Sinetti-tuotannonseurannan avulla. Tiedot rehuhyötysuhteesta ja rehun kilohinnasta selvitetään pienemmältä Rypsiporsas -tuottajaryhmältä. Tuloksista voidaan varmasti sanoa ainakin se, että kate-erot tilojen välillä ovat todella suuret. Rehuyksiköitä käytetään kasvukiloa kohti kahdesta ja puolesta yli kolmeen. Päiväkasvut vaihtelevat alle 800 grammasta kiloon. Kuolleisuus sikaerässä voi olla alle yhden tai yli neljä prosenttia. Lisäksi hyvät tulokset toistuvat samoilla tiloilla sikaerästä toiseen. Rehun hinta tuotettua lihakiloa kohti vaihtelee myös paljon. Kun aineistosta on poistettu selvästi epäuskottavat tulokset, vaihteluväli on yli 20 senttiä. 600 sian sikalassa tuo 20 sentin hintaero merkitsee kymppitonnin eroa erän tuloksessa, mikä tekee keskitason uuden henkilöauton hinnan vuodessa. Jos huomioidaan vain tilojen rehuhyötysuhteiden tuottama kustannusero eikä rehuyksikön hintaeroa, vuodessa ostettaisiin tosin vain pieni henkilöauto. Laskelmiin on tietysti lisättävä kuolleisuuden ja pääomakustannusten väheneminen tuotettua kiloa kohti. Näistä tekijöistä aiheutuu sikaa kohti noin nel- jän euron ero parhaiden ja huonoimpien tulosten välillä. Vuodessa kertyvällä summalla saisi pikkuautoon automaattivaihteiston. Kustannuserot säilyvät, olipa lihan hinta mikä tahansa. Tiukassa tilanteessa nuo erot nostavat tilan tuloksen selvästä tappiosta plussan puolelle. Laatu kantaa isoa ja pientä Tuotannon mittakaavalla on totta kai väliä. Maataloudessa näyttää yleisesti toimivan koon ekonomia: isot yksiköt saavat hyötyä, kun työpanoksella, koneistuksella, kiinteillä rakenteilla ym. hoidetaan suurempia tuotantomääriä. 80-lukulainen keskustelu siitä, mikä on minimikoko kannattavalle tuotannolle, on kuitenkin vanhanaikaista, samoin keskustelu siitä, onko toiminnan laatu tärkeämpää kuin tuotantolaitoksen koko. Korkeatasoinen tuotanto sen sijaan mahdollistaa tilakoon kasvattamisen paremmalla kannattavuudella ja riskien vähentämisellä. Ammattitaidoton tai innoton toiminta on huomattavasti tuhoisampaa isossa sikalassa kuin pienessä. Toisaalta isojen yksiköiden omistajilla on usein niin paljon pelissä, että toimintaan todella panostetaan ja tämä näkyy myös tuloksissa. Vanha, vuosikymmeniä sitten suojattu HK:n mainoslause kuvasi lihatuotteita sanoilla Lihaa säästämättä, laadusta tinkimättä. 90-luvulla mainontaan tuli iskulause Liputamme laadun puolesta, ja 2000-luvulla hankinnan puolella jatkettiin lauseella Laatu syntyy osaamisesta. Tällä vuosikymmenellä maatilan iskulauseena voisi olla esimerkiksi Tulos syntyy laadusta. Laatu puolestaan syntyy osaamisesta ja osaaminen kiinnostuksesta ja tiedonhankinnasta. Jarruttaa vai kiihdyttää? Kun ajat ovat tiukat, tilat näyttävät reagoivan eri tavoilla. Kiinnostus tuotantoon saattaa vähetä, ja sikalassa sikaeri- Tällä vuosikymmenellä maatilan iskulauseena voisi olla esimerkiksi Tulos syntyy laadusta. 4 Kotitilalta 3 /2011

5 en väliä pyritään pidentämään. Aikaa ja vaivaa tuotantoon käytetään mahdollisimman vähän ja sen sijaan keskitytään johonkin muuhun aktiviteettiin: kasvinviljelyyn, urakointiin, metsään, tilan ulkopuoliseen yritystoimintaan tai vaikka kunnallispolitiikkaan. Tuloskehitys sikalassa hidastuu tai taantuu. Turhautuminen lihantuotantoon kasvaa ja toiminnan alasajo hiipii mieleen. Toiset yrittäjät taas alkavat määrätietoisesti parantaa toimintaansa. Tuotanto analysoidaan vielä kerran ja kehityskohteet tunnistetaan asiantuntijoiden avulla. Tarvike-, rehu-, energia- ja muut kustannukset lasketaan vielä kerran. Tehoja viritetään vähentämällä sikalan tyhjiä päiviä. Tulokset paranevat vähän kerrallaan. Monella tilalla mietitään haikeina sitä tulosta, johon olisi päästy, jos nykyinen tehokkuus olisi saavutettu jo viisi vuotta sitten. Piirros: Kati Kelo Parhaiden tulosten resepti Vanhimmat meistä muistavat kymmenen vuoden takaisen laatujärjestelmien lanseeraamisen maatiloille. Ne olivat monille hyödyksi tilan johtamisjärjestelminä. Tilat kuvasivat silloin itse tuotantoprosessinsa ja pohtivat niihin tavoitteet, mittarit ja dokumentoinnin. Etenkin tuotanto- tai rakennusprosessia ei kuitenkaan kannata aina pohtia itse uudestaan. Näyttää nimittäin siltä, että parhaat tulokset tehdään suunnilleen samoin joka tilalla. Rehun optimointi, viljan jauhatus, varastointi ja tulosten seuraaminen, porsaiden vastaanotto, lihasian kasvatusolosuhteet, bioturva ja monet muut tuotannon yksityiskohdat voidaan tehdä yhdenmukaisesti useimmilla tiloilla. Paras käytäntö on todennäköisesti jo keksitty jossain, kysymys on vain sen kopioimisesta omalle tilalle. HK Agrin asiantuntijat käyvät kymmenillä tai sadoilla tiloilla vuosittain. Heillä on käytössään kattavasti myös vertailuaineistoa tuotantotuloksista ja myös lihan laadusta. HK Agrin ihmisiltä kannattaakin kysyä ohjeita tilalla havaittuihin ongelmiin. He voivat huomata myös sellaisia parannuskohteita, joista isäntäväki ei itse ole tietoinen. Kotitilalta 3 /2011 5

6 Kuva: HK Agri Satafood kehittää lihantuotantoa Satafoodilla on käynnissä viisi lihantuotantoon liittyvää kehityshanketta. Hankkeissa etsitään uusia, parempia toimintamalleja sian, broilerin, kalkkunan ja rotukarjan tuotantoon. Jari Lehmusvaara Toimitusjohtaja, Satafood Uudet toimintamallit lihan alkutuotantoon -hanke etsii uusia toimintamalleja, työkaluja, sopimusmalleja ja hinnoittelumekanismeja erityisesti sianlihan tuotantoon. Esiselvityksen tavoitteena oli rehun raaka-ainehallinnan parantaminen, tanskalaisen DPL-rahoitusmallin kuvaaminen sekä rakennuskustannusten vertailu Suomessa ja kilpailijamaissa. Esiselvitys poiki varsinaisen hankkeen nimeltään Vastuullinen sikatalous. Hanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueiden välinen kehittämishanke, jonka kohderyhmänä ovat alueiden siantuottajat. Hankkeen ideana on parantaa tuottajien kilpailukykyä mallintamalla parhaita käytäntöjä ruokintaratkaisuissa, rakennuskonsepteissa ja sikalamanagementissa. Hanke jakautuu suunnitelman mukaan tuotannon vastuullisuuteen, dokumentointiin, rakennusratkaisuihin sekä ruokinnan kehittämiseen. Tuottajille laaditaan yhtenäiset toimintaperiaatteet vastuullisen laadun takaamiseksi. Toimenpiteet ja tulokset toteutetaan yhteistyössä tuottajien kanssa ja hyödyt jalkautetaan Kuva: HK Agri hankkeen kuluessa suoraan sikatiloille. Molempia hankkeita vetää Kalle Leino Satafoodista apunaan ruokinta-asiantuntija Johanna Daka. Lintuketjuissa kehitettävää Lihantuotannon puolella Satafood on toiminut pisimpään broilerikasvatuksen parissa. Eija Venäläisen ja Essi Tuomolan Asiakkaiden paremman huomioimisen kautta hankkeesta hyötyy koko kalkkunaketju. 6 Kotitilalta 3 /2011

7 Satafoodin lihahankkeissa kehitetään sian-, siipikarjan- ja naudanlihan tuotantoa. Kuva: JOhanna Jahkola Uutta osaamista hankitaan ulkomaisista tutkimuslaitoksista, tuotantotiloilta ja seminaareista. vetämän hankkeen tavoite on lisätä broilerituotannon kilpailukykyä ja varmistaa raaka-ainetuotannon säilyminen ja lisääminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa nostamalla mm. maaseutuyritysten tuotannon kustannustehokkuutta. Uutta osaamista hankitaan ulkomaisista tutkimuslaitoksista, tuotantotiloilta, seminaareista ja messuilta. Rehupuolella on saavutettu merkittäviä tuloksia siirryttäessä täysrehuruokinnasta pääosin viljaruokintaan. Lisäksi hankkeessa on käyty läpi mahdollisuuksia siirtyä uusiutuvan energian käyttöön tiloilla. Satafood käynnisti hankkeen kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantamiseksi marraskuussa Hanke kattaa laajasti tuottajat Varsinais- Suomesta, Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Alueiden välisen kehittämishankkeen kohderyhmänä ja esisijaisena hyödynsaajina ovat suomalaiset kalkkunantuottajat. Kilpailukyvyn parantumisen, tuotteiden kehittämisen ja asiakkaiden paremman huomioimisen kautta hankkeesta hyötyy koko kalkkunaketju elintarviketeollisuudesta aina kuluttajaan asti. Hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltainen kehittämisstrategia optimaalisen kustannustehokkuuden ja kuluttajamieltymysten yhdistämiseksi sekä ketjun sisäinen luottamus ja jatkuva strategisen tiedon kulku. Näiden tuloksena tuotetaan uusia verkostomaiseen liiketoimintaa perustuvia ratkaisumalleja, jotka parantavat suomalaisen lihantuotannon kilpailukykyä. Hankkeen tuottamia uusia ratkaisumalleja voidaan hyödyntää koko suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn kehittämisessä. Kumppaneina hankkeessa ovat MTT, Vaasan Yliopisto ja Ruralia-instituutti. Vetäjänä toimii Mira Jääskeläinen. Nautahanke alkoi Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke alkoi tämän vuoden puolella. Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueiden välistä kehittämishanketta vetää Johanna Jahkola. Hankkeen kohderyhmänä ja suurimpina hyödynsaajina ovat rotukarjan, eli lihantuotantoon jalostettujen nautojen tuottajat. Hankkeesta hyötyy lisäksi koko ruokaketju, alkutuottajasta elintarviketeollisuuteen ja kuluttajaan asti. Tavoitteena on luoda rotukarjan tuotannolle kehittämissuunnitelma, joka sisältää vastuullisen ja kannattavan tuotantotavan, oikeat ruokintakonseptit sekä edistykselliset rakentamismallit. Hankkeen tuottamia uusia ratkaisumalleja voidaan jatkossa hyödyntää laajemmin myös muussa nautakarjan tuotannossa. Satafoodille on tärkeää löytää kehittämishankkeisiin kumppaneita, jotka osallistuvat hankkeisiin ns. yksityisellä rahalla. Yllä olevissa hankkeissa kumppaneina ovat toimineet mm. HK Agri Oy, Lihatukku Tamminen Oy ja Länsi-Kalkkuna Oy. Kertyneellä osaamisellaan Satafood aikoo jatkossakin olla mukana liha-alan hankkeissa. Yhdistyksellä on myös suoraa konsultointia liha-alan pienyrityksiin. Elintarvikealan kehittäjä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n tarkoituksena on elintarvikealaan liittyvän elinkeinotoiminnan ja tutkimuksen edistäminen. Hieman yli 10 vuotta toiminut yhdistys hallinnoi ja toteuttaa EU-rahoitteisia kehittämishankkeita ja konsultoi elintarvikeyrityksiä. Pääosa toimeksiannoista toteutetaan Lounais- Suomessa Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueilla. Satafoodin palveluksessa on 22 henkilöä, joista kaksi on koulutukseltaan lihateknologeja. Satafoodin jäseninä on Lounais-Suomen elintarvikeyrityksiä liha-, leipomo-, vihannes- ja meijerialalta. Päätoimipiste on Huittisissa ja sivutoimipaikat Tampereella, Turussa ja Eurassa. Kotitilalta 3 /2011 7

8 Kolmen sikalan ketju tuottaa laatua yhdessä Emakkosikala, välikasvatukseen erikoistunut sikala ja loppukasvattaja ovat saman tuotantoketjun peräkkäisiä lenkkejä. Työ porsaiden laadun eteen aloitetaan Vehmaan Haikarassa, sitä jatkaa Possupop, ja ketjun päässä Satapossu kasvattaa siat teuraaksi. Ulla Ketola Team leader Vehmaan Haikara Oy, porsastuotantoyksikkö: Rokotukset osoittivat tehonsa Kuva: Ulla Ketola Kun sikala valmistui vuonna 2001, oli tavoitteena saada mahdollisimman paljon porsaita. Ensimmäiset vuodet panostettiin erityisesti porsaiden määrään emakkoa kohti, kertoo työnjohtaja Juha Tolppanen Vehmaan Haikara Oy:stä. Viime vuosina Haikarassa on parannettu porsaiden laatua. Tolppasen mukaan 28 vieroitettua porsasta ei voi pitää hyvänä tuloksena, jos joukossa on muutama karvakinnas. Olemme olleet mukana Optipossu-kehitysohjelmassa alusta alkaen ja sen kautta tietoisuus eläinten terveydestä ja laadusta on parantunut. Vuonna 2009 tilanne sikalassa muuttui dramaattisesti. Emakoita kuoli, eikä oikein ymmärretty, mikä niitä vaivaa. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli sikainfluenssaepidemia. Samana vuonna Tolppanen osallistui Optipossun koulutustilaisuuteen, jossa oli puhumassa Paul Franssen Animal Health Servicestä. Heti tilaisuuden jälkeen Haikarassa aloitettiin emakoiden sirkorokotukset. Myöhemmin syksyllä myös porsaat alettiin rokottaa sirkoa vastaan. Kun rokotuksia oli jatkettu vuoden verran ja tilanne oli stabiili, emakoiden rokottamisesta luovuttiin. Pian huomattiin, että ongelmat tulivat takaisin: syntyi voimattomia porsaita ja rääpäleitä, eivätkä emakot olleet oikein kunnossa nekään. Tämä todella pysäytti minut miettimään, Tolppanen kertoo. Sirkorokotukset aloitettiin uudelleen. Porsaiden elinvoimaisuus ja laatu parani sekä sammakkoporsaiden määrä väheni. Hyvä porsaan laatu lähtee heti syntymästä, Juha Tolppanen sanoo. Haikarassa syntyy noin 13,5 elävää porsasta pahnueessa, ja kaikki tarvitsevat riittävästi ternimaitoa heti. Sikalassa panostetaan nyt emakoiden ruokintaan ja maidontuotannon parantamiseen. Emakoiden pitäisi pystyä hoitamaan enemmän porsaita vieroitukseen asti ja pysyä silti itse hyvässä kunnossa. Puolet porsaita myydään vieroituksen jälkeen välikasvattamoon ja puolet kasvatetaan itse myyntipainoon. Palautetta porsaista tulee harvoin, vaikka yhteiset keskustelut auttaisivat parantamaan porsaan laatua, kertoo Tolppanen. 8 Kotitilalta 3 /2011

9 Possupop, välikasvatusyksikkö: Toiveena tasaiset porsaserät Possupoppiin tulee joka toinen viikko Vehmaan Haikarasta porsasta kasvamaan. Alku lähti liikkeelle tosi hyvin vuonna 2006, kertoo Erkki Mikkola. Kuva: Ulla Ketola Porsaiden kuolleisuus oli promillen luokkaa. Myöhemmin porsailla oli vaikeuksia mm. vieroitusripulin ja Lawsonian kanssa. Lisäksi porsailla epäiltiin olevan Brachyspira, mutta sitä ei koskaan kuitenkaan löytynyt. Kun porsaiden olosuhteet ja oikea lääkitys saatiin kuntoon, on porsaiden laatukin parantunut. Porsaiden sirkorokotukset toivat Haikarassa ison parannuksen porsaiden laatuun. Tätä ennen Mikkola oli keskustellut sikalan ongelmista monien asiantuntijoiden kanssa ja lopulta porsaista otetuista näytteistä löytyi sirkon vasta-aineita. Rokotetut porsaat ovat olleet tasaisempia ja niiden päiväkasvu on parantunut. Huonoimmillaan porsaat kasvoivat 300 grammaa, mutta nyt kasvu on yli 500 grammaa päivässä, iloitsee Mikkola. Hän seuraa porsaan laatua säännöllisesti. Tällä hetkellä olen tyytyväinen kasvuun. Vaaka on erittäin hyvä mittari. Kehitettävää kuitenkin riittää. Mikkola odottaa tasaisia porsaseriä. Sellaiset porsaat, joilla selkeästi ei ole tulevaisuutta, kuten tyräporsaat, tulisi plokata pois ajoissa, hän pohtii. Possupopista porsaat lähtevät jatkamaan matkaa kolmeen eri lihasikalaan. Mikkola on tyytyväinen kasvattajaporukan säännölliseen toimintaan. Kalenterista näkee, milloin porsaat lähtevät millekin tilalle. Vain pieni osa porsaita myydään välityksen kautta. Porsaan laadun kannalta on tärkeää, että erät lähtevät välikasvattamosta tasaisesti myös kesällä, sanoo Erkki Mikkola. Satapossu Oy, lihasikojen loppukasvatus: Yhteydenpitoa mahdollista lisätä Vuodesta 2008 alkaen Satapossuun on joka viikko tullut 180 porsasta Possupopista. Lihasiat lähtevät alkuviikosta, ja loppuviikosta karsinat on saatu kuntoon uusille porsaille, kertoo Martin Ylikännö. Kuva: Ulla Ketola Porsaan laatuun olemme olleet tyytyväisiä, mutta meidän suurin ongelma sikalassa on APP (Actinobacillus Pleuropneumoniae). Ongelmaan haettiin ratkaisua rokotuksista, mutta niistä ei ollut apua. Nyt tilanne on jonkin verran rauhoittunut ja mm. kuolleisuus on laskenut. Satapossussa aloitettiin HK Rypsiporsas -tuotanto viime vuoden vaihteessa. Sikojen päiväkasvu ja lihaprosentti ovat Ylikännön mukaan paremmat kuin ennen. Sikalassa pitää perusasioiden olla aina kunnossa. Siksi tarvittaisiin säännöllistä ruokinta- ja ilmastointilaitteiden tarkastusta. Tätä palvelua kaivataan ja tässä olisi markkinarako alasta kiinnostuneelle henkilölle, tuumaa Ylikännö. Vesa Harjunmaan mukaan Satapossu on jonkin verran yhteydessä Possupoppiin, mutta ei riittävästi. Hän kaipailee tietoa mm. porsaiden rehustuksesta, jotta voisi aloittaa ruokinnan lihasikalassa samalla rehulla. Tärkeää olisi myös saada tietoa, jos porsaserässä on ollut jotain poikkeavaa kasvatuksen aikana. Tämä auttaisi tekemään oikeita toimenpiteitä tarvittaessa. Silloin tällöin olisi myös hyvä katsoa tuloksia yhdessä ja miettiä, miten voisimme parantaa laatua, Harjunmaa ja Ylikännö toteavat. Tämänhetkinen taloudellinen tilanne on erittäin vaikea, ja se syö helposti motivaatiota parantaa laatua, kertoo Martin Ylikännö. Hän kuitenkin iloitsee, että moni tuottaja on osallistunut kevään aikana sikojen hyvinvointikoulutukseen. Hyvinvointikoulutus on laatukoulutusta, hän tiivistää. Kotitilalta 3 /2011 9

10 Optipossukehitysohjelman kautta tietoisuus eläinten terveydestä ja laadusta on parantunut. Sirko-virus rapauttaa porsaiden laadun Sirko-virus eli PCV-2 on erittäin yleinen porsastuotantotiloilla. Tutkituista verinäytteistä 80 prosenttia on ollut positiivisia. Sirko-virus aiheuttaa monenlaisia ongelmia vieroituksesta sikojen loppukasvatukseen saakka. Emakoilla esiintyy hedelmällisyysongelmia ja luomisia erityisesti lopputiineyden aikana. Yleensä hedelmällisyysongelmat ovat epämääräisiä ja niiden syy on vaikea selvittää. Myös syntyvillä porsailla on sirko-viruksen aiheuttamia ongelmia. Ne ovat syntyessään heikkoja, kuolleena syntyneiden porsaiden määrä on korkea ja muumioita esiintyy paljon. Porsaskuolleisuus ennen vieroitusta nousee. Pahnueissa on yleisesti muutamia alikehittyneitä porsaita. Pahimmillaan sirko-virus voi aiheuttaa porsaiden näivetystautia eli PMWS:ää. Jos sikalassa on sirko-virukseen viittaavia oireita, ota yhteyttä omaan eläinlääkäriisi. Hän voi ottaa eläimistä verinäytteitä viruksen tunnistamista varten, tai sikalassa voidaan kokeilla eläinten rokottamista esimerkiksi kuuden kuukauden ajan. Saatujen kokemusten ja tulosten perusteella voidaan sitten miettiä eläinlääkärin kanssa rokotusten jatkamista. Sirko-viruksen vaikutukset emakoiden hedelmällisyyteen ja porsaiden laatuun ovat kiistattomat. Välikasvattamoista saatujen kokemusten mukaan rokotetut porsaat kasvavat paremmin ja tarvitsevat vähemmän lääkityksiä, mikä säästää työtä ja kustannuksia. Lisäksi porsaat ovat tasaisemman kokoisia. HK Agri suunnittelee porsaan hinnoittelun muuttamista laatuun kannustavaksi. Suunnitelmissa on lisähinta porsaille, jotka ovat rokotettu sirko-virusta vastaan. Hinnoittelu otettaneen ensiksi käyttöön verkostosikaloille. Kuva: Ulla Ketola Porsaiden rokottaminen sirkovirusta vastaan paransi niiden laatua selvästi, kertoo Juha Tolppanen Vehmaan Haikarasta. 10 Kotitilalta 3 /2011

11 Sikahanke kaivaa esiin ylivoimatekijät Vastuullinen sikatalous -hankkeessa keskitytään siantuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen. Hankkeeseen liittynyt esiselvitys osoitti, että Suomessa on mahdollista saavuttaa tanskalainen kustannustaso, jos tietyt asiat siantuotannossa pannaan kuntoon. Kuva: Merja Ojala Kalle Leino Kehityspäällikkö Kiinteät kustannukset tuotettua sianlihakiloa kohti ovat Suomessa korkeammat kuin kilpailijamaissa. Suurelta osin tämä johtuu hitaammasta eläinkierrosta sikaloissa. Suomalainen sikala tuottaa vuodessa lähes yhden kierron vähemmän kuin tanskalainen, joten tuotantokustannukset jakaantuvat pienemmälle lihamäärälle. Ruokintakustannukset vaihtelevat Suomessa dramaattisesti tuottajien ja sikaerien välillä. Tämä johtuu osittain erihintaisista rehun raaka-aineista, mutta myös rehun kovin erilaisesta rehuhyötysuhteesta. vimman tavan lähettää siat teurastamoon. Tässä voidaan ilmeisesti saavuttaa merkittäviä säästöjä. Lisäksi käsikirjassa kuvataan sikalan management, ilmanvaihto, ruokinta- ja rakennusratkaisut mahdollisimman käytännönläheisesti. Pyrimme kuvaamaan lihasiantuotannon kokonaiskonseptin, joka varmistaa hyvän ja tasaisen tuloksen parttiasta toiseen. Parhaat käytännöt tarkentuvat Olemme aloittamassa tilojen ruokinnan ja rehujen jatkoanalyysit, joihin kuuluu Suomalainen sikala tuottaa vuodessa lähes yhden kierron vähemmän kuin tanskalainen. Parhaita käytäntöjä noudattamalla kasvatustulokset pysyvät tasaisen hyvinä. Uudet menetelmät avuksi Hanke kokoaa ainutlaatuisen kattavaa sianlihan tuotannon parhaiden käytäntöjen kuvausta, joka julkaistaan verkossa loppukesällä. Lähtökohtana on, että tuottamalla lihasikoja käsikirjassa kuvattavalla tavalla tila voi saavuttaa 950 gramman päiväkasvun ja 14 viikon kiertonopeuden porsaista uusiin porsaisiin. Käsikirjaan tulee mm. MMT Jarkko Niemen väitöskirjan malliin perustuva laskuri, jolla tuottaja voi arvioida kannattaviljan jauhatuskarkeus, rehun kuiva-ainepitoisuus, mikrobiologinen laatu ja ravintoaineiden määrät. Tätä varten hankkeeseen on palkattu kesätyöntekijäksi Krista-Maarit Ukkonen. Kesällä testataan myös managementkonseptia kahdella sikatilalla. Yhdessä lihasikalassa tutkitaan alle kilon painoisina syntyneiden porsaiden kasvatuksen kannattavuutta. Kesäkuussa aloitamme myös ilmanvaihdon ohjeistus- ja neuvontapaketin rakentamisen keskieurooppalaisten asiantuntijoiden avustuksella. Uskomme, että mallinnuksen avulla voimme tuottaa menetelmiä, mittauskohteita ja ohjeistoja, joita noudattamalla päästään nykyistä selvästi kannattavampaan siantuotantoon. Toivomme saavamme myös aikaan keskustelun koko toimialalla hyvästä siankasvatustavasta. Ota yhteyttä hankkeen työntekijöihin, Kalle Leinoon (p ) ja Johanna Dakaan (p ), jos haluat kysyä hankkeesta tai analysoittaa lihasikojesi rehut. Hankkeen toimialue on Varsinais-Suomen ja Satakunnan ely-keskuksen alue. Kotitilalta 3 /

12 Rypsiporsaat kasvavat vauhdilla Nopeasta kasvusta huolimatta Rypsiporsaiden lihaprosentti on pysynyt korkeana. Ansio tästä kuuluu tilalla tehtävälle työlle. 12 Kotitilalta 3 /2011

13 Eeva Veräväinen Hankintatoimihenkilö Rypsiporsas -tuotannossa lihasikojen päiväkasvu on ollut keskimäärin 927 grammaa. Eroa tavanomaisesti ruokittuihin sikoihin on 47 grammaa eli viisi prosenttia. Teurastulokset ovat osoittaneet, että pelko lihaprosentin laskusta on ollut turha. Lihaprosentti on sama kuin perinteisesti ruokituilla sioilla, 59,7 prosenttia. Miten tämä selittyy? Helppo vastaus olisi rehuseoksen suurempi energiapitoisuus. Miksi sitten lihaprosentti on pysynyt ennallaan? Molempiin kysymyksiin oikea vastaus on parempi ruokinnan suunnittelu ja seuranta sekä ruokintalaitteiden tarkka kunnossapito. Ruokinta kuntoon HK Rypsiporsaan tuotanto vaatii ottamaan napakan otteen sikojen ruokinnasta, jotta suunniteltu ruokintasuunnitelma toteutuu. Ruokintasuunnitelman on oltava paperilla, jotta tila pystyy osoittamaan myös auditoinnin yhteydessä käytetyn reseptin. Pelkkä rehutehtaan edustajan suullisesti antama annosteluohje ei siis riitä. Rehuoptimointi tehdään Rypsiporsas -standardien mukaan määrättyjä rehutuotteita käyttäen. Ruokintaan lisätään rypsiöljyä sisältävää tiivistettä tai rypsiöljyä erikseen. Täysrehua käyttäville tiloille on omat Rypsiporsas -täysrehut. HK Rypsiporsas -tuotannon alkaessa on tuottajan hyvä tarkistaa ruokintalaiteen toiminta kuten vaaka, pumppu, sekoittaja ja venttiilit. Lopuksi tietokoneelle syötetään optimoinnista oikeat arvot. Analyysit varmistavat Rypsiöljyruokinta säädetään kohdalleen rehuseoksesta otettujen näytteiden ja rehuanalyysien avulla. Varsinkin tiloilla, joilla öljy annostellaan erikseen, saatetaan joutua ottamaan useampi rehunäyte, ennen kuin rehuseoksen arvot ovat kohdallaan. Jos analyysin tulos on poikkeava, on selvitettävä, mistä vika johtuu. Usein syy löytyy vaa asta, jäännösrehusta tai muualta ruokintalaitteistosta. Yhdistelmätiloilla, joilla osa eläimistä saa muuta kuin Rypsiporsas -rehua, voi putkistoon jäävä jäännösrehu aiheuttaa ongelmia. Teurastuksen yhteydessä otetaan sioista näytteitä. Liha-analyysit varmistavat, että Rypsiporsaan vaatimukset täyttyvät. Vastaa rehukyselyyn Tiloilla, joilla tuloksia mitataan ja seurataan, päästään parhaisiin tuloksiin rehunkäytössä, kasvussa ja teuraslaadussa. Rehutehtaan edustajan suullisesti antama annosteluohje ei riitä ruokintasuunnitelmaksi. Kuvat: Merja Ojala HK Agri lähettää tuottajille sähköpostilla linkin kyselyyn, johon tuottaja kirjaa rehutiedot. Kyselyn avulla selvitetään, onko Rypsiporsas -tuotannosta maksettava rehukompensaatio riittävällä tasolla. Toinen tärkeä syy rehutietokyselyyn on lihan jäljitettävyys. HK:n on voitava osoittaa kuluttajalle, että Rypsiporsaan liha on sitä, mitä on luvattu. Rehutiedot lisätään lihasikalan tuloslaskelmaan, jolloin tuottaja saa laskelmasta lisätietoa kuten rehunhyötysuhteen ja rehukustannuksen lihakiloa kohti. Lihasikalaskelma on Sinetin tuotantoraportti-sivulla. Tavanomaisen ja Rypsiporsas -tuotannon tuloksia esitellään Sinetissä. Kyselyyn kannattaa siis vastata! Jotta kasvatuseristä saadaan rehunkulutustiedot, on aina ennen uutta kasvatuserää nollattava ruokintalaitteen tietokoneelta venttiilien arvot. Yhdistelmä- ja jatkuvatäyttöiset lihasikalat merkitsevät vähintään 50 porsaan tarkkailuerän, joiden rehunkulutustiedot otetaan ylös. Ne ilmoitetaan rehukyselyllä, joka tarkempine ohjeineen on jo lähetetty tiloille. Lisätietoja Eeva Veräväiseltä, puh Kotitilalta 3 /

14 HK Agrin kehitysprojektin ansiosta nautatiloilla on rakennettu uutta sonnipaikkaa ja emolehmäpaikkaa vuosittain. Vaikka tavoitteet on saavutettu, kehitys ei saa pysähtyä. HK Agri tarvitsee edelleen lisää kasvatuspaikkoja. Olli Paakkala Johtaja, alkutuotannon kehitys, neuvonta ja genetiikka Vuosituhannen alussa HK Agrissa herättiin tosiasiaan, että nautatuotannon rakenne ei ollut kehittynyt toivotulla tavalla EU:hun liittymisen jälkeen. Merkittäviä kasvattamoinvestointeja ei ollut tehty ja tuotantoyksiköt olivat edelleen pääosin pienehköjä. Nautatuotannon kannattavuusongelmat EU-jäsenyyden alkuvuosina eivät olleet kannustaneet investointeihin. HK Agrin sopimustuottajilla oli tuolloin runsaat nuoren naudan kasvatuspaikkaa ja noin emopaikkaa. Laskelmissa päädyttiin siihen, että sopimustiloilla tulisi vuosien aikana rakentaa tai peruskorjata 2500 nuoren naudan paikkaa ja emolehmäpaikkaa vuosittain, jotta kaikille vasikoille löytyisi tulevaisuudessa sijoituspaikka. Määrä oli merkittävä, sillä siihen asti investointitahti oli ollut muutama sata paikkaa vuodessa. Haastetta lisäsi se, että emolehmätuotanto oli nähnyt tuotannollisen aallonpohjan, eli emoa, vuosituhannen lopussa. Vauhtia nautatilojen rakennekehi Kylmäkasvattamot yleistyvät Kehityshanke aloitettiin vuonna 2004 suunnittelemalla mallikonseptit kylmäja lämminkasvatukseen sekä lihanautaettä emopuolelle. Kasvattamomallit perustuivat käytännössä toimiviksi havaittuihin ratkaisuihin. Konsepti valitaan aina tilan omista lähtökohdista. Keskeisiä asioita valinnassa ovat kuivikkeiden riittävyys ja eläinten hoidossa tarvittava työmäärä. Toiselle tilalle sopii kylmä, toiselle lämmin kasvattamo. Vuosituhannen alussa kasvattamot rakennettiin valtaosin lämpimiksi, mutta viime vuosina kehitys on selvästi kääntynyt kylmää kasvattamoa suosivaksi. Emopuolella kylmäkasvattamo on ollut aina suosituin vaihtoehto. Tukea rakentajille Investointi on merkittävä tapahtuma tilalle, joten esisuunnitteluun pitää panostaa. HK Agri rakensi investointia suunnitteleville tuottajille palvelupaketin, joka piti sisällään kasvattamon luonnossuunnittelun, avustamisen ympäristöluvan haussa, rakennuspiirustukset, kannattavuuslaskelmat ja tuotannon ylösajon. Raksa-palvelu sai hyvän vastaanoton. Lähes kaikki vuosina investoineet tilat ovat käyttäneet palvelua osit- 14 Kotitilalta 3 /2011

15 Rakennekehityksen tarve jatkuu edelleen, vaikka takana on seitsemän aktiivista investointivuotta. tykseen tain tai kokonaisuutena ja olleet pääosin tyytyväisiä palvelun sisältöön. Nautakasvattamojen rakentamiseen on myönnetty EU:n investointitukea lähes koko 2000-luvun ajan, mikä on merkittävästi kannustanut tiloja kehittämään tuotantoaan. Tukitaso on vaihdellut 40:stä 70 prosenttiin. Tukia on voinut hakea jatkuvasti, joten ruuhkilta on vältytty ja tukipäätökset ovat tulleet kohtuuajassa. Lisäksi rakentamista ohjaavat säädökset ovat olleet toteutettavissa. Porrastaminen kannattaa Projektin ensimmäisten seitsemän vuoden aikana tavoitteeksi asetetut paikkamäärät on saavutettu vuosittain. Aktiivisin rakentamisvuosi oli 2007, jolloin toteutettiin noin sonni- ja emolehmäpaikan investoinnit. Useat tuottajat ovat toteuttaneet tänä aikana kaksikin rakentamishanketta. Aikaisempaa tuotantoa laajennettaessa tilalla on jo kokemusta nautojen pidosta, ja kassavirtaa saa vanhasta kasvattamosta rakentamisenkin aikana. Rakentamisen jaksottaminen ja porrastaminen on ollut eduksi hankkeille. Yksi tai kaksi välivuotta hankkeiden välissä on selkeyttänyt tilannetta ja kertonut investoijalle, millä tasolla tuotannossa mennään. Kuva: Marko Lappalainen Onnistuneita käynnistyksiä Vuosituhannen vaihteessa pelättiin, että lypsylehmien väheneminen heikentäisi vasikoiden saatavuutta. Lypsykarjatilojen luopuminen teuraskasvatuksesta ja HK Agrin hankintayhteistyö Järvi-Suomen Portin kanssa ovat kuitenkin taanneet riittävästi vasikoita kaikille investoineille tiloille. Myös pihvivasikoihin keskittyvillä tiloilla on pystytty lisäämään kasvatusta, kun HK Agri alkoi välittää vierotettuja rotukarjavasikoita ja Lihatukku Harri Tamminen eriytti rotukarjan lihan muusta naudanlihasta omaksi tuotteekseen. HK Agrin Laatusonni-ohjelma on ollut investoivien tilojen tukena. Rakennushankkeet ovat niin mittavia, että tuotannon on oltava kunnossa niin ruokinnan, olosuhteiden kun hoidon puolesta heti ensimmäisistä vasikoista alkaen. Tärkeässä tuotannon ylösajovaiheessa on onnistuttu, eikä tuloksissa ei ole tapahtunut notkahduksia. Rakennekehityksen tarve jatkuu edelleen, vaikka takana on seitsemän aktiivista investointivuotta. Kotimaisella naudalla on kysyntää. HK Ruokatalon kasvava naudanlihan tarve tarjoaa nykyisille sopimustuottajille mahdollisuutta lisäinvestointeihin. Kotitilalta 3 /

16 Jokainen tila kehittää itseään varten, eikä toisia varten, muistuttaa Veli-Matti Hyvärinen. Perinteet eivät estä kehittämistä Kun tila on ollut suvulla vuodesta 1548 ja nykyinen isäntä on seitsemästoista, osoittaa se tilan pysyneen kehityksessä ajan mukana. Kiuruvetistä Veli-Matti Hyväristä tilan perinteet velvoittavat ja asettavat haasteensa toiminnalle. Harri Jalli Tuotantoneuvoja Veli-Matti Hyvärinen otti Koskenkylän Korpijoella sijaitsevan Hingunmäen tilan isännyyden vastaan vuoden 2010 alussa. Matti ja Maija Hyvärinen viljelivät tilaa 1980-luvun alkupuolelta alkaen ja myös he kehittivät toimintaa määrätietoisesti. Vuosituhannen vaihteessa lypsykarjatalouden rinnalle rakennettiin navetta reilulle sadalle sonnille. Viljelyssä on nyt noin sata hehtaaria peltoa, suurin osa kahden kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Nurmet uudistetaan 16 Kotitilalta 3 /2011

17 Kasvattamovierailut avartavat omaa näkemystä ja antavat monenlaisia vaihtoehtoja. suojaviljaan, joka tehdään kokoviljasäilörehuksi tai vihantarehuksi. Osalla nurmista tavoitteena on kolme satovuotta. Sukupolvenvaihdos tehtiin nopeasti: laskelmineen ja ennakkopäätöksineen aikaa meni vuosi. Veli-Matti ei suosittele muille näin nopeaa aikataulua. Hänen mielestään vähintään kaksi vuotta on hyvä kypsytellä ja tehdä päätöksiä. Yhtiöpohjaista ratkaisua ei kannata sulkea pois, varsinkaan jos jatkajia on useampi. Sukupolvenvaihdoksessa myös isännyys vaihtuu, ei vain nimi. Sukupolvien pitäisi täydentää toisiaan, Veli-Matti toteaa. Lehmien tilalle juottamo Lypsylehmät lähtivät pois viime kesänä. Juottamon suunnittelu vanhaan navettaan osoittautui hankalaksi. Parikin suunnittelijaa kävi paikalla, mutta ei saanut yhdistettyä toimivuutta ja edullista hintaa. Rakennussuunnittelija Marko Lappalaisen kanssa asiat saatiin ratkaistua, ja samalla suunniteltiin loppukasvattamo 240 sonnille. Rakennesuunnittelun teki Rakennusinsinööritoimisto Tiimi Oy ja navetan rakensi Hannu Roivainen kirvesmiehineen. Ammattitaitoinen rakennusporukka mahdollistaa investoinnin toteuttamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti. Rakentajien valinta jo suunnitteluvaiheessa helpottaa ratkaisujen tekemistä, Veli-Matti huomauttaa. Suunnittelu on tärkeä osa rakennusprojektia. Suunnitelmien pitää olla tarkkoja ja perusteellisia. Hyvä on miettiä, mutta myös päätös pitää tehdä. Kasvattamovierailut avartavat omaa näkemystä ja antavat monenlaisia vaihtoehtoja. Ripeitä palaveripäätöksiä Kun navettasuunnitelma on saatu valmiiksi ja tavarantoimittajia selville, olisi Veli-Matin mielestä hyvä pitää yhteisiä palavereita. On periaatteessa kaksi tapaa toimia; ostaa valmis tuote tai tehdä itse. Rakennesuunnittelija, rakentaja ja esimerkiksi seinäelementtien toimittaja saavat yhdessä monta asiaa selvitettyä ja ratkaistua nopeasti, Veli-Matti sanoo. Hyvärisellä oli tällainen palaveri betonielementit ja ritilät toimittaneen Lujabetonin kanssa. Vastaava työnjohtaja Ahti Kilvensalmi ja rakennusporukka pitivät palavereita jo ennen rakennusprojektin käynnistämistä. Asennus kannattaa monessa kohdin sisällyttää kauppahintaan. Nosto-ovien asentamiseen liittyvät rikkoutumis- ja loukkaantumisriskit ulkoistetaan ostamalla ovet asennettuna. Kokenut asentaja asentaa ovet ja ilmanvaihtolaitteet nopeasti ja vapauttaa kirvesmiehet tekemään muuta. Ilmanvaihdon suunnittelu osoittautui hankalaksi. Kaupantekovaihe paljasti, että harva ilmanvaihtolaitteitten myyjä osaa myös suunnitella ja mitoittaa laitteet kunnolla. Navetan syvien lietekuilujen kokoojakuilu tuotiin päädyssä seinän ulkopuolelle. Näin alapoiston imurin ja mahdollisen huuhteluveden syöttöputkien liit- Kuvat: Harri Jalli Kasvattamon ratkaisut on suunniteltu huolella. timet oli helppo rakentaa. Koska karsinat ovat syvät, lattiaritilät ovat kaksiosaiset. Eläimet makaavat mieluummin karsinan takaosan lyhytrakoisten ritilöiden päällä. Hännänpolkemia ei ole vielä sattunut, kertoo Veli-Matti. Kaikki navettakalusteet ja vesiputket tulivat Sirviön Metallista. Tekninen tila rakennettiin kaappiin navetan ulkopuolelle. Siellä sähkölaitteet ovat suojassa pölyltä ja samalla paloriski pienenee. Rakennustyöt aloitettiin elokuun neljäs päivä ja lopputarkastus pidettiin 2. päivänä marraskuuta. Sonnit tottuvat siirtelyyn Vanhaan ritilänavettaan saneerattiin tilat 30 teinille. Kolmenkymmenen eläimen ryhmiä on nyt yhteensä 14. Eläimiä siirretään niiden kasvaessa rakennuksesta ja karsinasta toiseen. Karsinoitten tilankäyttö on tehokasta, eikä siirtoihin kulu aikaa niin paljon kuin aluksi pelättiin, sillä sonnit tottuvat siirtelyyn. Kaikki sonnit ruokitaan nyt seosrehulla. Apevaunulla voidaan ajaa molempiin ritilänavetoihin ja jakaa rehu vaakaruuvilla yhtä aikaa molemmin puolin pöytää. Vierotettujen rehu puretaan etulaatalle, josta se ajetaan pienkuormaajalla sisään. Isoille sonneille tehdään päivittäin kaksi rehusatsia ja teineille satsi joka toinen päivä. Kesällä myös teinivasikoiden rehu sekoitetaan päivittäin. Seosrehuvaunulla myös hienonnetaan vasikoitten kuivikeoljet. Koneellistamisen ansiosta hoitotyön määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Ennen eläinten hoito vaati paljon käsityötä, joka vei aikaa ja kulutti terveyttä, nyt aikaa jää enemmän seurantaan ja tarkkailuun. Kehittäminen on jokaisella tilalla erilaista. Se on toisilla tuotostason nostamista tai kustannuksista tinkimistä. Jossain vaiheessa kehittämiseen kuuluu myös investointi. Veli-Matti Hyvärinen otti investoinnin ensimmäiseksi kehittämiskohteeksi heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Kotitilalta 3 /

18 Huutokaupasta hyviä sonneja laitumelle Mistä sonnin voi luotettavammin ostaa kuin kasvatusaseman sonnihuutokaupasta, kysyvät kasvattaja Hannu Karppila ja sonnin ostaja Marko Eerola kuin yhdestä suusta. Huhtikuussa pidettiin jo yhdeksäs HK Agrin Sonnihuutokauppa Tammelassa MTY Ali-Lekkalan tilalla. HK Agri on ollut maassamme edelläkävijä niin kasvatusasematoiminnassa, sonnihuutokaupassa kuin rakennearvostelutietojen laajamittaisessa hyödyntämisessäkin. Toimintaa on kehitetty vuosittain. Nykyinen konsepti, jossa kaikki huutokaupattavat sonnit ovat rakennearvosteltuja ja vertailtavissa huutokaupassa, on saavuttanut suuren suosion niin jalostajien kuin sonnin ostajienkin piirissä. Talvi oli haasteellinen kaikissa kasvattamoissa. Myös kasvatusasemalla pitkä talvi todennäköisesti vaikutti hieman sonnien kasvuun. Kasvutulokset ovat silti vertailukelpoisia. Kasvattajat halusivat tänäkin vuonna rakennearvostelijaksi kokeneen ruotsalaisen Per Mårtessonin. Hänen kalenteristaan sopiva päivä löytyi vasta viikkoa ennen huutokauppaa. Arvosteluvarmuuden kannalta myöhäinen ajankohta oli hyvä, mutta järjestäjille se aiheutti hieman normaaliakin kiireisemmän huutokauppaa edeltävän viikon. Toivottavasti jalostajat haluavat ja myös saavat pian käyttöönsä suomalaisen rakennearvostelijan. Huutokauppaan kokoontui lähes parisataa karjaihmistä. Sonneja myytiin yhteensä lähes neljäkymmentä ja keskihinnaksi tuli euroa. Huutokaupan korkeimman hinnan, euroa, saavutti herefordsonni APH. WeWillRock- You. Siinä yhdistyivät sekä hyvät indeksit että erittäin korkeat rakennearvostelupisteet. Charolais-kasvattaja Hannu Karppilan sonneja on ollut kasvatusasemalla vuodesta Karppila pitää toiminnan yhtenä kulmakivenä luotettavuutta. Kun eri tilojen eläimet ovat samoissa olosuhteissa ja samalla ruokinnalla, eläinten todelliset erot tulevat näkyviin. Huutokauppa on hänen mielestään kehittynyt vuosien varrella merkittävästi. Aluksi ostajia oli vain muutamia, mutta tänä vuonna charolais-sonnien kauppa kävi hyvin. Huippusonnien ar- Kuva: Harri Jalli Hyvää tunnelmaa huutokaupassa varmisti poikkeuksellisen lämmin sää. Kuvassa vasemmalta Katja Vättö, Juha Moisander, Leo Juntunen, Jyrki Ankelo, Hannu Karppila ja Olli Paakkala. Parhaat sonnit palkittiin Joka rodun rakennearvostelussa parhaimman kokonaisarvostelun saanut sonni palkittiin huutokaupan yhteydessä. Sonnit arvosteli ruotsalainen Per Mårtensson. Palkitut sonnit: Aberdeen Angus: Vapola Häkämies, kasvattajat Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo, Uusikaupunki Charolais: Fond, kasvattaja Hannu Karppila, Kangasala Hereford: APH. WeWillRockYou, kasvattajat Juha ja Hannele Moisander, Orimattila Limousin: Kestin Hiillos, kasvattaja Leo Juntunen, Suomussalmi Simmental: Ritamäen Hermanni, kasvattaja Kimmo Witikkala, Kokemäki vostus saisi Karppilan mielestä kuitenkin nousta. Hyvästä keskiarvosonnista maksetaan keskiarvon mukaan, mutta ero huippusonneihin jää pieneksi. Kasvattaja pitää tärkeinä sekä rakennearvostelua että indeksejä. Hyvät indeksit eivät mitenkään korvaa huonoa rakennetta, eikä hyvärakenteinen sonni vaikeita poikimisia tai puuttuvaa teurastiliä, Karppila sanoo. Marko Eerola Janakkalasta on ostanut useita sonneja huutokaupasta. Hän seuraa netissä olevaa listaa pitkin talvea ja sitä mukaa, kun tiedot lisääntyvät ja sonnit vähenevät, omat suosikit nousevat esille. Rakenteen ja indeksien lisäksi Eerola arvostaa terveystodistusta ja sitä, että sonneja karsitaan luonteen mukaan. Tällä kerralla hän osti sonnin Karppilan Filee, jossa yhdistyvät sekä huippuindeksi että hyvät rakennepisteet. Harri Jalli 18 Kotitilalta 3 /2011

19 Johanna Jahkola Kuva: Johanna Jahkola Keskeisin tulostekijä on onnistunut poikiminen ja terve vasikka. Karjankasvatus ei hitaasta syklistään huolimatta jätä varaa herpaantumiselle yksityiskohtien hallinnassa. Tuotannossa onnistuakseen nautatilan tulee asettaa toiminnalleen tavoitteet ja seurata oleellisia tunnuslukuja. Rotukarjan vahvuuksia kehitetään Rotukarjatuotannolla on monta valttikorttia hihassaan. Helmikuussa 2011 alkanut kolmivuotinen hanke kehittää entistä parempia toimintamalleja ketjun emolehmätiloille ja loppukasvattamoille. Rotukarjan liha vastaa niin kulinaristin kuin eettisiä ympäristövalintoja tekevän kuluttajan odotuksiin. Kuluttajien myönteinen kuva tuotannosta pohjautuu luonnonläheisyyteen, laiduntamiseen, eläinten vapauteen, maisema- ja ympäristöarvoihin sekä korsirehuvaltaiseen ruokintaan. Eläinten hyvinvointi on tärkeää kuluttajalle, mutta se on myös lähtökohta laadulle ja kannattavalle tuotannolle. HK Agri on mukana kehittämishankkeessa, joka toimii Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa ja jota hallinnoi Satafood Kehittämisyhdistys ry. Rotujoukkueissa ovat aberdeen angus, charolais, hereford, limousin ja simmental. Kolme tärkeää osiota Kehittämishankkeen kolmessa osiossa haetaan hyviä, vastuullisia ja kannatta- via toimintatapoja eläinten hyvinvointiin, eläinainekseen sekä terveyteen ja olosuhteisiin. Keskeisin tulostekijä on onnistunut poikiminen ja elävä, terve vasikka. Hankkeessa kartoitetaan vasikkakuolleisuuden syitä ja sitä, miten päästään parempiin vasikkatuloksiin. Rehustus on keskeinen kuluerä tilalla, mutta myös tärkeimpiä tuloksen tekotapoja eläinainesvalintojen ohella. Ruokintakokeiden kautta hankkeessa selvitetään ruokinnan vaikutuksia ruhon lihakkuuteen, rasvaisuuteen ja lihan laatuun. Hankkeen rakentamisosiossa haetaan kustannustehokkaita malleja ja ratkaisuja, jotka takaavat eläinten hyvinvoinnin kaikissa olosuhteissa. Tavoitteena on koko ketjun arvon parantaminen alkutuotannosta lähtien aina kuluttajan ruokalautaselle asti. Mitä rahalla saa? Osallistumismaksu on 100 euroa tilaa kohti vuodessa. Sitä vastaan tila saa hankkeessa tuotetun tiedon ja tutkimuksen käyttöönsä heti ja voi osallistua koulutustilaisuuksiin. Opintomatkojen kustannuksista hanke maksaa puolet. Vasikka- ja tuotostietoja toimittavat tilat voivat tutkituttaa vasikkanäytteitä Evirassa. Hankkeessa mukana olevat tuottajat ovat vaikuttamassa vastuullisen tuotantomallin rakentamiseen ja tutkimuksen myötä he saavat enemmän palvelupaketteja käyttöönsä. Hankkeessa selvitetään karjojen seleenitasoa ja tarvetta yhdessä Helsingin yliopiston kanssa tehtävässä tutkimuksessa. Tilakäynneillä tarkastellaan karja-ainesta, tuotantoa ja toimintatapoja. Hankkeesta hyötyvät niin uudet kuin 5 50 vuoden alkuharjoittelun suorittaneet tuottajat, jotka haluavat kehittyä ja parantaa toimintatapojaan. Oikea asenne on avain onnistumiseen ja kehittymiseen. Tervetuloa mukaan! Johanna Jahkola Lisätietoja hankkeesta Hankkeen nimi: Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen Ilmoittautumiset: Johanna Jahkola, Satafood Kehittämiskeskus ry p johanna.jahkola@ satafood.net Kotitilalta 3 /

20 Kannattavan broilerikasvatuksen avainkohdat paljastuvat, kun tuotannosta kerättävää tietoa ja kasvatusolosuhteita analysoidaan järjestelmällisesti. Kuva: Pasi Leino Kilpailukykyä broilerituotantoon Pari vuotta sitten käynnistyi Satafoodin koordinoima hanke Varsinais-Suomen ja Satakunnan broilerituotannon kilpailukyvyn parantamiseksi. Olli Paakkala Johtaja, alkutuotannon kehitys, neuvonta ja genetiikka HK Agrin siipikarjaneuvonta on yhteistyökumppani hankkeessa, jolla on jo parin vuoden ajan määrätietoisesti kehitetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan broilerituotannon kilpailukykyä. Satafoodin koordinoima hanke jatkuu vielä ainakin tämän vuoden. Maamme broilerituotanto on perustunut täysrehuruokintaan. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli pienentää broilerien ruokintakustannuksia kotoisen vehnän avulla. Vehnän lisäämisellä rehustukseen pyritään myös parantamaan broilerien elävyyttä, joka nousee uuden hyvinvointidirektiivin myötä entistä tärkeämmäksi. Kokeissa vehnän lisäyksellä on saavutettu ruokintakustannuksissa merkittä- vät säästöt, noin kahdeksan senttiä jokaista broilerikiloa kohden. HK Agrin sopimustuotannon ehtoihin on sisällytetty tämän vuoden alusta vaatimus vehnän käytöstä. Hanke on myös selvittänyt kustannustehokkainta mallia tilalla tapahtuvaan Vehnän lisäyksellä on saavutettu merkittävät säästöt ruokintakustannuksissa. 20 Kotitilalta 3 /2011

21 rehusekoitukseen. Tilarehusekoittamon avulla suurissa yksiköissä voitaisiin rehukustannusta pienentää merkittävästi ja samalla hyödyntää entistä enemmän tilan omaa rehuviljaa. Ensimmäinen broileritilan rehusekoittamo on aloittanut toimintansa huhtikuussa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia. Hallipassi käyttöön broileritiloilla Broilerituotannon olosuhteita hanke on kartoittanut keräämällä kaikilta tiloilta kasvatushallia koskevat pinta-ala- ja laitetiedot, jotka koottiin tilakohtaisiin hallipasseihin. Tuottaja hyötyi hallipassista, kun EU:n hyvinvointidirektiivi astui voimaan Tarkennettuja pintaalatietoja tarvitaan mm. kasvatustiheyden laskemisessa. Hallipasseissa olevien tietojen avulla pyritään lisäksi etsimään parhaaseen kokonaistulokseen johtavia tekijöitä. Tietoja voidaan hyödyntää uusien hallien suunnittelussa ja vanhojen kasvattamojen laitteita uudistettaessa. Tiedot tullaan myöhemmin yhdistämään tuotantodata-analyysiin. Hedelmällisyyttä ruokinnalla Syksyllä 2009 hanke ryhtyi kehittämään ruokintaa, joka tukee broileriemojen hedelmällisyyttä. Kaikkien emorehujen toimittajien kanssa rakennettiin uusi haudontarehukonsepti, jossa rehun valkuaispitoisuutta suhteessa energiaan pienennettiin. Ensimmäinen koeparvi teurastettiin alkuvuodesta Uudella rehulla ruokitut parvet ovat menestyneet vähintäänkin hyvin, mutta kehitystyö jatkuu. Kilpailukykyä broilerituotantoon -hankkeen painopiste on ollut ruokinnassa ja olosuhteiden kartoittamisessa sekä emojen hedelmällisyyden tutkimisessa. Myös muilla osa-alueilla on edistytty, mutta tulokset ovat vielä kesken. Hanke jatkuu ainakin vuoden loppuun. Kilpailukykyä broilerituotantoon -hankkeen osa-alueet ruokintakustannusten alentaminen energia ja sivutuotteet rakentaminen ja bioturvallinen toimintamalli olosuhteet seuranta ja kehittyminen yhteistyö untuvikkotuotannon uudet kasvatustavat Haudonnassa yksityiskohdat ratkaisevat Parempia untuvikkoja pienemmin kustannuksin. HK Ruokatalon kotimaisen broileriketjun untuvikot tuotetaan HK Agrin omistamissa hautomoissa. Haudontamunat kuljetetaan sopimustiloilta hautomoille kahdesti viikossa. Jo haudonnan alkaessa on suunniteltuna, mihin broilerikasvattamoihin untuvikot sijoitetaan, mikä on kasvatuserien tavoiteteuraspaino ja minä päivänä erät teurastetaan. Toimintamalli asettaa korkeat laatuvaatimukset untuvikoille. Kasvatusprosessin suorituskyvyn tasalaatuisuus ei ole vähäpätöinen asia. Mikäli broilereiden keskimääräinen teuraspaino jää tavoitteesta 200 grammaa, katoaa broilerin erästä kahdeksan tonnia raakaainetta. Tämä on pois ketjun toimitusvarmuudesta. HK Agri on käynnistänyt määrätietoisen untuvikkolaadun ja tuottavuuden kehitysprojektin, jonka tavoitteena on tasalaatuinen untuvikkoaines, enemmän untuvikkoja suhteessa hedelmöittyneiden haudontamunien määrään, pienemmät yksikkökustannukset ja lopulta tyytyväinen broilerikasvattaja. Samanaikaisesti siis pyritään parantamaan laatua ja laskemaan yksikkökustannuksia. Mahdottomalta kuulostavan yhtälön ratkaisun avaimet ovat prosessin lukuisissa yksityiskohdissa, kuten munittamon ruokintapäätöksissä, munavaraston olosuhteiden hallinnassa ja untuvikkokuljetusauton ilmastoinnin säädöissä. Haudonnan haasteena on optimoida kaikkien munien osalta sikiölämpötilat, munien painohävikki, kuoriutumisikkuna ja kuoriutumishetki. Haudontakoneissa haudotaan noin kahta miljoonaa ominaisuuksiltaan erilaista munaa samanaikaisesti. Onnistuminen vaatii äärettömän tarkkaa lämpötilan hallintaa sekä täsmälleen sopivaa ilmanvaihtoa ja -kosteutta. Onnistuminen näkyy untuvikkojen kasvunopeudessa, rehuhyötysuhteessa, poistumassa ja teuraslinjalla painovaihtelun määrässä kaikissa olennaisissa talouden tekijöissä. Tommi Saksala Pomicon Oy Kirjoittaja on HK Agrin yhteistyökumppani Pomicon Oy:n konsultti. Yhteistyön tavoitteena on hautomoiden toiminnan hiominen. Kotitilalta 3 /

22 Kuva: HK Agri Sinetti on sopimustuottajien sivusto Sinetti on ollut HK Agrin sopimustuottajien käytössä pian kolme vuotta ja kehittynyt jatkuvasti paremmin tuottajia palvelevaksi sivustoksi. Sen rinnalla kulkenut vanha WebHanki-järjestelmä on nyt kokonaan poistunut käytöstä. Paula Leva Tietojärjestelmävstaava Sinetti on selainpohjainen; sen käyttämiseen tarvitaan vain tietokone, selainohjelma ja internet-yhteys. Mitään lisäasennuksia tietokoneelle ei tarvita. Sinetissä näytetään tilakohtaista tietoa, ja tämän vuoksi järjestelmään tarvitaan henkilökohtaiset tunnukset. Vanhat WebHankin käyttäjätunnus ja salasana eivät kelpaa Sinettiin. Rekisteröitymispyyntölomake lähetetään HK Agrin kotisivujen kautta. Lomake on osoitteessa Rekisteröidy tästä. Tunnukset sähköpostilla Sinettitunnukset lähetetään tuottajan lomakkeella ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen muutaman päivän sisällä rekisteröitymispyynnöstä. Tämän jälkeen Sinetti on valmis käytettäväksi osoitteesta Etusivun kohdasta Kirjaudu sisään. Sinetin tunnus ja salasana toimivat myös LSO Osuuskunnan jäsenen verkkopalvelussa. 22 Kotitilalta 3 /2011

23 Kun tuottaja liittyy LSO Osuuskunnan jäseneksi, Sinetin tunnukset toimivat myös LSO Osuuskunnan jäsenen verkkopalvelussa. Tämä pätee myös siinä tilanteessa, kun tuottaja vaihtaa itse Sinettiin uuden salasanan. Tilakohtaista, ajantasaista tietoa Sivuston kautta jätetään välitys- ja teurasilmoitukset, mutta lisäksi Sinetissä on tuotantoon liittyvää ohjeistusta, laatuja terveystietoa, tuottajakohtaisia tuotantoraportteja ja tietysti teuras- ja tilitystietoja. Teurastiedoista voi tuottaja seurata reaaliaikaisesti esimerkiksi erän lihakkuutta, keskipainoa ja hylkäyssyitä. Vuoden vaihteesta lähtien on käytössä ollut ns. etusivu, joka aukeaa sisäänkirjautumisen jälkeen. Tältä sivulta näkee yhdellä silmäyksellä keskeisimmät asiakokonaisuudet, uusimmat tuotan- toraportit ja viimeisimmät tilitystiedot. Etusivun kalenteri kertoo tulevista tapahtumista ja tiedotelinkit HK:n uutisista. Palaute ja kehittäminen HK Agri kerää jatkuvasti tuottajiltaan palautetta niin yleisestä toiminnasta kuin Sinetin käytettävyydestä Sinetin Anna palautetta -linkin välityksellä. Palautetta voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Linkin välityksellä voi lisäksi tiedustella esim. neuvoa Sinetin salasanan vaihtamisesta. Kysymyksiin vastataan joko puhelimitse tai sähköpostilla. Lähetettyjen kysymysten perusteella HK Agri pystyy parantamaan ja tarkentamaan nykyistä Sinetti-ohjetta. Palautteista saadaan myös arvokasta tietoa siitä, kuinka järjestelmää pitäisi kehittää, jotta se palvelisi sopimustuottajia paremmin. Käyttäjänimi jää muistiin, kun Sinetin kirjautumissivulla valitsee kohdan Yksityinen tietokone. Kirjaudu sisään Kesäkuun Sinetti-vinkki Kirjautuessasi Sinettiin saamillasi tunnuksilla lisää valinta kohtaan Yksityinen tietokone, niin kone muistaa käyttäjänimen seuraavalla kerralla. Muista, että käyttäjänimi (username) ja salasana (password) on kirjoitettava täsmälleen samassa muodossa kuin olet ne sähköpostiviestissä saanut. Huomioi, että kirjain iso I, pieni l ja numero 1 saattavat erehdyttävästi muistuttaa toisiaan, samoin kuin iso O tai numero 0. Voit kopioida tunnuksen viestistä kirjautumisruutuun ja vaihtaa salasanan mieluisampaan, kun olet Sinetissä sisällä. Saamassasi sähköpostiviestissä on liitteenä ohjeet salasanan vaihtoon. Muista pitää tunnus tallessa, sillä vain sinä tiedät sen! Lopeta Sinetin käyttö napsauttamalla Kirjaudu ulos -painiketta näytön oikeasta ylänurkasta. Ko. painikkeen vierestä löydät myös ohjeen, jossa Sinetin toimintaa on kuvattu tarkemmalla tasolla. Lue ohje aloittaessasi Sinetin käytön. Sinetin suora osoite muuttuu alkaen osoite on Klikkaa lisäohjeita uloskirjautumispainikkeen vierestä. Kotitilalta 3 /

24 Kesällä ollaan mökillä, jolloin grillissä nopeasti ja vaivatta valmistuva ruoka on arvossaan. Mutta nyt on myös mainio aika viettää isoja ja pieniä juhlia häistä synttäreihin. HK:n uutuuksista syntyvät kesän parhaat arki- ja juhlaherkut! HK Ruokatalo tarjoaa kesällä: Helppoa grillievästä tai ainekset hienoon juhla-ateriaan Erittäin laadukkaan ohuen ohut -tuotteen, Härän kylmäsavufileen rinnalle on tullut Rypsiporsaasta valmistettu HK Ohuen ohut Porsaan kylmäsavupaisti (100 g). HK:n punaviinimarinoidusta naudan sisäpaistipihvistä loihtii hienommankin gourmet-annoksen. HK Häränpihvi, punaviinimarinoitu (480 g) on mureutettuja ja nuijittuja sisäpaistipihvejä kolmen kappaleen rasiassa. Lihaisa hampurilaispihvi Naudan jauhelihapihvi, maustettu (300 g, 4 kpl) on pakattu kätevään lokerolliseen rasiaan. Maistuu lapsille ja aikuisille! Kariniemen Ohuen ohut fileepihvi, hedelmäinen (500 g) on ohueksi litistettyä kotimaista broilerin sisäfileetä makeahkossa hedelmäisessä marinadissa. Muista myös saman tuoteperheen viime syksyn ja kevään uutuudet: Kariniemen maustamattomat Ohuen ohuet fileepihvit sekä Kariniemen Ohuen ohuet hunajafileepihvit. Perinteisen makuinen ja muotoinen HK Kiekura (400 g) eli napsahtavassa luonnonkuoressa yhdellä kiepillä oleva lenkkimakkara valmistetaan nyt Rypsiporsaasta! Aidosta luonnonsavusta arominsa saanut Kiekura on pakattu suojakaasupussiin. 24 Kotitilalta 3 /2011

25 Pekoniset Viljapossun fileevartaat ja grillikasvikset 1 pkt HK Viljapossun fileevarras, BBQ (7 8 kpl) 1 pkt Amerikan Pekonia vettä 300 g bataattia 1 2 rkl öljyä 1 paprika renkaina 1 pieni kesäkurpitsa viipaleina 2 puna-, tai keltasipulia renkaina 50 g voita tai margariinia tuoretta tai kuivattua yrttiä (esim. timjami) Aloita kiehauttamalla kattilassa hieman vettä. Leikkaa kuorittu bataatti viipaleiksi ja kiehauta niitä hetki, jotta ne esikypsyvät. Käännä Viljapossun fileevartaiden ympärille Amerikan Pekonia. Käsittele kasvikset. Grillaa vartaat kuumassa grillissä välillä käännellen. Sivele parilalevy öljyllä. Pariloi esikypsennetyt bataattiviipaleet, paprika-, ja kesäkurpitsaviipaleet ja sipulirenkaat molemmin puolin. Sulata voi ja lisää joukkoon yrttiä maun mukaan. Valuta yrtti-voi pariloitujen kasvisten päälle. Tarjoa yhdessä grillattujen vartaiden kanssa. Vuohenjuustotäytteiset härän leikkeet ja sitruunapolentaa 4 kpl HK Naudan ulkofileepihvejä, maustamattomia tai maustettuja, (1 pkt, 600 g) 150 g vuohenjuustoa 6 aurinkokuivattua tomaattia 2 rkl hienonnettua basilikaa Sitruunapolenta 2 dl polenta-ryynejä 2 hienonnettua valkosipulinkynttä 6 dl mietoa kanalientä tai vettä 1 rkl oliiviöljyä 1 sitruuna 0,5 dl raastettua parmesanjuustoa suolaa ja valkopippuria Hienonna aurinkokuivatut tomaatit ja basilika. Sekoita keskenään tomaatit, basilika ja vuohenjuusto. Paista naudanpihvit nopeasti pannulla öljyssä molemmin puolin. Jos käytät maustamattomia pihvejä, mausta ne suolalla ja pippurilla. Lusikoi leikkeiden keskelle vuohenjuustotäytettä ja taita ne taskuiksi. Voit käyttää cocktailtikkua apuna taskujen kiinnipitoon. Sitruunapolenta Kuullota valkosipuli oliiviöljyssä. Lisää kasariin polenta sekä puolet liemestä. Hauduta miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Kun seos paksunee, lisää loppu liemi. Hauduta polentaa noin viisi minuuttia. Raasta sitruunan kuoresta keltainen osa ja purista mehu. Mausta polenta sitruunan kuorella ja mehulla, suolalla, pippurilla ja parmesanjuustolla. HK Viljapossun fileevarras, BBQ (n. 700g), on nyt aidossa voimakkaassa BBQ-marinadissa. Fileevartaiden syömiseen ei tarvita veistä ja haarukkaa, joten ne ovat ulkoruokaa helpoimmillaan! HK Naudan ulkofileepihvi, maustamaton (600 g) ja HK Naudan ulkofileepihvi, maustettu (600 g) ovat mureutettuja ja nuijittuja pihvejä, jotka on pakattu neljän kappaleen tyhjiöpakkaukseen. Liha jatkaa mureutumista tyhjiössä, pakkaus vie vähemmän tilaa ja siitä syntyy vain vähän jätettä. HK:n meetvurstit uudistuvat sisältä ja päältä HK:n meetvurstit ja kylmäsavutuotteet ovat uudistuneet. Nyt ne valmistetaan Rypsiporsaasta, joten niiden rasvan laatu on ravitsemussuositusten mukainen. Uudet Rypsiporsas -tuotteet sekä uudet kätevät ja raikkaan näköiset pakkaukset sopivat vaikka kesähäiden pöydälle. Tarjolla on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä HK Ohut Meetvursti (170 g) valmistetaan pelkästä Rypsiporsaasta. Sen rinnakkaistuote HK Ohut Chilimeetvursti (150 g) ilahduttaa vahvemmin maustettujen leikkeleiden ystäviä. Valmisruokamatka maailmalle tai mummolaan Maistamalla HK Via Kana-kookoscurrya (320 g) pääsee nojatuolimatkalle Thaimaahan. Tyypillisen thai-aterian tapaan tämä koostuu nuudeleista, kanasuikaleista ja kasviksista, jotka kruunaa kermaisen pehmeä kookoscurrykastike. Uusi naudanliha-ateria HK Via Härkää Teriyaki (320 g) maistuu japanilaistyyppisen ruoan ystäville. Jasmiiniriisin, häränlihalastujen ja kasvisten lisäksi annoksessa on makeaa japanilaista Teriyaki-kastiketta. HK Via Maalaisperunasalaatti (250 g) on uusi, kesäisen raikas ja ruokaisa ateria- tai lisäkesalaatti, joka sisältää perunakuutioita, pekonia, vihreitä papuja, kapriksia ja sipulia sinappisessa kastikkeessa. HK Mummon lihapullien ja HK Mummon jauhelihapihvien porsaanliha on nyt Rypsiporsasta ja naudanliha entistä vähärasvaisempi. Molemmat tuotteet ovat säilöntäaineettomia eivätkä sisällä keinotekoisia arominvahventeita (ei natriumglutamaattia eikä hiivauutetta). Kotitilalta 3 /

26 LSO Osuuskunta Henrik Treschow HKScanin hallitukseen HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous valitsi suurimman osakkeenomistajan LSO Osuuskunnan ehdotuksesta hallituksen uudeksi jäseneksi Henrik Treschowin. Muina hallituksen jäseninä jatkavat Juha Kylämäki, Niels Borup, Matti Karppinen, Tero Hemmilä ja Otto Ramel. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Juha Kylämäen ja varapuheenjohtajaksi Niels Borupin, molemmat uudelleen. Henrik Treschow on tehnyt pitkän, yli 30 vuoden uran elintarvikealalla. Vuoteen 2007 asti hän toimi Procordia Food Ab:n varatoimitusjohtajana. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Treschow on keskittynyt hallitustyöskentelyyn useissa maa- ja metsätaloussektorin sekä elintarvikealan yrityksissä Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. Treschow on suorittanut MBA-tutkinnon Lundin yliopistossa. Henrik Treschow (s. 1946) MBA, Ruotsin kansalainen HKScan Oyj, hallituksen jäsen Muut luottamustoimet: hallituksen puheenjohtaja seuraavissa yrityksissä: Abacus Sportswear AB, Sveriges Jordägareförbund, Sperlingsholms Gods AB ja Wanås Gods AB Ingleby Holding AS, hallituksen varapuheenjohtaja Skabernäs HB, hallituksen jäsen Treschow-Fritzöe Industries, hallituksen jäsen Onnela ja Ylikännö osuuskunnan hallintoneuvostoon Marko Onnela Alastarolainen 37-vuotias lihasiankasvattaja, perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Haemme jatkuvasti uusia ratkaisuja kokeilemalla ennakkoluulottomasti asioita. Periaatteemme on, että numerot kertovat, muu on luuloa. Jos hyviä toimivia asioita löydetään, niitä toteutetaan johdonmukaisesti. hallinnon kokoukset Hallintoneuvosto , Rose Poultry, Tanska Hallitus 9.8., Vantaa Hallitus 12.9., Vantaa LSO Osuuskunnan ylin päättävä elin, edustajisto, kokoontui varsinaiseen kokoukseen Loimaalla. Edustajisto vahvisti hallintoneuvoston kooksi 20 henkeä. Vuoden 2012 alusta alkavalle toimikaudelle valittiin erovuorossa olleista uudelleen sianlihantuottaja Juha Anttila Mänttä-Vilppulasta, siipikarjanlihantuottaja Tommi Katila Eurasta, sian- ja siipikarjanlihantuottaja Mari Korkeaoja-Nurmo Kokemäeltä, naudanlihantuottaja Jyri Lehtinen Kihniöltä ja naudanlihantuottaja Timo Vähä-Eskeli Ikaalisista. Juha Kylämäki ilmoitti helmikuussa 2011 eroavansa hallintoneuvoston jäsenyydestä tultuaan nimetyksi ehdolle HKScan Oyj:n hallituksen jäseneksi. Hänen tilalleen ja 2012 alkavalle toimikaudelle valittiin sianlihantuottaja Marko Onnela Loimaalta. Maria Pietolan tilalle edustajisto valitsi sianlihantuottaja Martin Ylikännön Huittisista Pietolan jäljellä olevan toimikauden ajaksi vuoden 2013 loppuun asti. Pietola oli pyytänyt eroa hallintoneuvostosta lopettaessaan lihantuotannon. Edustajisto vahvisti vuoden 2010 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. LSO Osuuskunnan vuosikertomus on nähtävissä osuuskunnan verkkosivuilla www. lso-osuuskunta.fi/vuosikertomukset. Miten kehittäminen näkyy tilasi arjessa? Martin YliKännö 39-vuotias poikamies Huittisten Vampulasta, Satapossu Oy:n paikkaisen lihasikalan osakas ja Suomen Sikayrittäjät ry:n puheenjohtaja. Satapossu Oy:n suurin viimeaikainen kehittämistoimenpide on ollut Rypsiporsas -tuotannon aloittaminen. Tilalla pyritään koko ajan löytämään innovatiivisia ratkaisuja tehostamiseen ja kustannusten hallintaan. Esimerkiksi liete toimitetaan putkilinjaa pitkin biokaasulaitokselle ja öljylämmityksestä siirryttiin VamBio Oy:n kaukolämpöasiakkaaksi. Sikojen hyvinvointiin panostetaan leluilla ja olkihäkeillä. LSO Osuuskunta PL 50, Turku puh S-posti: osuuskunta@lso.fi 26 Kotitilalta 3 /2011

27 Osuuspääomalle 12 prosentin korko Edustajisto päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että LSO Osuuskunta maksaa osuuspääomalle 12 prosentin koron vuodelta Osuuskunta haluaa näin tukea jäseniään tilanteessa, jossa lihantuotannon kannattavuus on huono voimakkaasti kohonneiden tuotantokustannusten takia. Korkopäätös koskee osuuspääomaa, joka on ollut sijoitettuna LSO Osuuskuntaan vuoden 2010 aikana. Kaiken kaikkiaan LSO Osuuskunta tilittää vuonna 2011 jäsenilleen osuuspääoman korkoja 2,3 miljoonan euron edestä. Aktiivijäsenillä, joilla on vielä maksamatonta osuuspääomavelvoitetta, osuuspääoman korko kerryttää maksetun velvoitteen määrää. Velvoitteen täyteen maksaneille, passivoituneille ja eronneille jäsenille korko maksetaan kevään aikana suoraan pankkitilille. Tervetuloa Farmari-näyttelyyn Satakuntaan Poriin keskustelemaan osuuskunnan ajankohtaista kuulumisista ja jäseneduista! Veikko Kemppi toimitusjohtaja LSO Osuuskunta LSO Osuuskunnan jäsenilleen maksama osuuspääoman korko Osuuspääoman korko, % Jäsenyydessä on järkeä, vauhtia ja voimaa Satu ja Kari Alakylä, sianlihan yhdistelmätuottajat Sauvosta. Osuuskunnan jäseniä vuodesta 1996: LSO Osuuskunta konserni tarjoaa tukiverkon lihantuotannon haasteissa, eläinten hyvinvoinnin jatkuvassa seurannassa, investointien suunnittelussa ja kotimaisen lihan menekin parantamisessa. Myös osuuspääomalle on saatu mukavasti korkoa Kiinnostaako LSO Osuuskunnan jäsenyys? Ota asia puheeksi oman alueesi kenttäedustajan kanssa tai tutustu jäsenhyötyihimme osoitteessa Kotitilalta 3 /

28 ajankohtaista Veli-Matti Jäppilästä uusi toimitusjohtaja HK Agrin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty agrologi Veli-Matti Jäppilä alkaen. HK Agriin Jäppilä siirtyy A-Tuottajien palveluksesta, jossa hän on toiminut hankintajohtajana vuodesta Tätä ennen hän oli kenttäja hankintapäällikkönä LSO Foodsissa. HK Agri Farmarissa HK Agri osallistuu yhdessä HK Ruokatalon kanssa Farmari-maatalousnäyttelyyn Porissa Oman osaston lisäksi HK Agri on mukana vasikkaosastolla yhdessä ProAgrian ja Valion kanssa. Tervetuloa Poriin maistelemaan HK:n tuotteita ja keskustelemaan HK Agrin asiantuntijoiden kanssa. HK Agrin osastolla pääsee myös äänestämään parasta Kotitilan albumi -kisan valokuvaa! HK Agrin ja HK Ruokatalon yhteisosasto sijaitsee näyttelypisteessä U 433. Tervetuloa risteilemään! HK Agri järjestää heinäkuussa tuottajaristeilyt Kuopiosta ja Hämeenlinnasta. Iltoja isännöivät toimitusjohtaja Veli-Matti Jäppilä ja naudan hankinnan johtaja Sami-Jussi Talpila. m/s Queen R lähtee Kuopion Matkustajasatamasta torstaina 7.7. klo 19 ja m/s Silver Moon Hämeenlinnan satamasta torstaina klo 19. Ilmoittautumiset Liisa Jätinvuorelle, tai liisa.jatinvuori@ hkagri.fi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lilliputti kiinni viikot Turun tuottajamyymälä Lilliputti on suljettu Nautaparlamentti heinäkuussa Kanta-Hämeen Lihanautakerho järjestää jokavuotisen lihanautakerhojen tapaamisen, Nautaparlamentin Hämeenlinnassa Lisätiedot: emerkki vasikan vasempaan korvaan Suomen Lihateollisuusyhdistys suosittelee, että kaikki vasikat merkitään emerkillä viimeistään Uuden kiinnitysohjeen mukaan viivakoodillinen päämerkki kiinnitetään oikeaan korvaan ja emerkki aina vasempaan korvaan. Ennen emerkin korvanumero oli elektronisen korvamerkin takaosassa, joten se näkyi helposti vain taaksepäin. Nyt markkinoille on tullut myös lappumallisia emerkkejä, joka on pe- Teurastamot sopivat viime vuonna yhteisistä mittareista sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Lähtökohtana hyväksyttävälle tuotannolle on tilan kuuluminen Sikavan kansalliselle tasolle. Lisäksi sikojen hyvinvointia kuvaaville tunnusluvuille on määritelty hälytysrajat. Emakoita seurataan kuolleisuuden ja kokoruhohylkäysten avulla. Lihasioilla mittarina on myös osaruhohylkäykset. Kuolleisuustiedot saadaan eläinlääkäreiden tilaraporteista ja muut tunnusluvut lihatarkastustiedoista. Hälytysrajat Uusien, lappumallisten emerkkien numero on luettavissa merkin etupuolelta. Sikojen hyvinvoinnin ensimmäiset tunnusluvut heinäkuussa Tunnusluvut lasketaan vuoden ajalta puolen vuoden välein. Ensimmäiset tilakohtaiset luvut saadaan heinäkuussa. Teurastamot ovat yhteydessä tiloihin, joilla hälytysrajat ylittyvät. HK Agrin neuvojat auttavat etsimään syyt ongelmiin, jotta tilanne saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. Tunnusluvut on saatava raja-arvojen sisään vuoden kuluessa. Tila voi itse seurata tunnuslukujaan Sikavasta, johon tulee seurantaa varten uusi välilehti. Kokoruhohylkäykset Osaruhohylkäykset Kuolleisuus Lihasiat 1,1 % 12 % 4 % rinteisen korvamerkin muotoinen ja joka on luettavissa etupuolelta. emerkki voidaan lukea erilaisilla lukijalaitteilla, mutta eläimet voi tunnistaa myös ilman laitetta päämerkissä ja emerkissä olevista numeroista. emerkki on hieman paksumpi kuin perinteinen merkki. Suositeltavaa on hankkia kahdet pihdit, joihin saa merkit valmiiksi ja merkitseminen sujuu nopeasti. Lypsykarjatiloille jaetaan uusi emerkkiesite tonkkapostissa. Se löytyy myös Sinetistä. Emakot 7 % - Käyttöön 2012 Kotitilalta-lehden viime numerossa oli painovirhe sikojen hyvinvointitunnuslukujen hälytysraja -taulukossa. Lihasikojen osaruhohylkäysten hälytysrajaksi oli merkitty virheellisesti 7 %. 28 Kotitilalta 3 /2011

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Markkinakehityksestä yleensä

Markkinakehityksestä yleensä Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä

Lisätiedot

Luomusika esiselvitys luomusiantuotannon aktivoimiseksi

Luomusika esiselvitys luomusiantuotannon aktivoimiseksi Luomusika2020 - esiselvitys luomusiantuotannon aktivoimiseksi 7.6.2017 Luomulihan arvoketjupalaveri Kati Kastinen, ProAgria Liha Osaamiskeskus Taustaa 1) Luomusikatiloille tehdyn kyselyn tuloksista syötteitä

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista Viljelijätuki-info, Asikkala 2.4.2019 Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnän tuotanto palautuu hehtaarisatojen kasvun seurauksena Varastot

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Taustatietoa sianlihan kulutuksesta Suomalaiset syövät n. 35 kg/hlö porsaanlihaa vuodessa. Porsaanliha edustaa n. 50 % lihan kokonaiskulutuksesta. Vain ¾ talouksista osti v 2009 kuluttajapakattua tuoretta

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Maatalouden riskienhallinta ja siihen käytettävät välineet

Maatalouden riskienhallinta ja siihen käytettävät välineet Maatalouden riskienhallinta ja siihen käytettävät välineet Olli Niskanen Riskinhallinnan tarve kasvaa 2 6.2.2019 Ad-Hoc Ex-post tukipaketit Ad-Hoc = tätä tarkoitusta varten Ex-post = tapahtuman jälkeen

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

ROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille

ROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa

Lisätiedot

ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille

ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä ja sen laajennus maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen Kuuksene ilta 14.11.2018 Asko Laapas ProAgria Etelä-Suomi

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Terveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini

Terveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini Terveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 22.3.2012 Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini Terveydenhuolto on ne ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joilla tähdätään

Lisätiedot

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä?

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? NEUVO 2020 Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvointija terveysasioihin sekä energiatehokkuuteen Viljelijän

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Broilerin tuotantoketju Eläinjalostuksen perusteet ja hyvinvointi 20.11.2012 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Broilerituotannon asiakasketju Aviagen Ltd Skotlanti

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto MMM:n Ruokaketjuhankkeisiin kuuluva kaksivuotinen hanke 2015-2016 Eläinten terveys ETT ry hallinnoi ja

Lisätiedot

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Jarkko Niemi ja Timo Karhula MTT taloustutkimus Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012

Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Tuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila

Tuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila Tuottajahinnat ja edunvalvonta Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila 29.9.2017 Teemat Miten hinnat määräytyvät? Näkymät 2017 2018 (MTK markkinakatsaus, PTT ennuste) Miten

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen SOPIVA Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia valkuaisaineet kivennäis- AINEET hivenaineet 2 Hyödynnä

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Liisa Voutila, Katri Virtanen, Jarkko Niemi, Anna Ollila, Claudio Oliviero, Anna Valros, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi Tausta Normaaliteuraspainoisen kastroimattoman

Lisätiedot

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa Anne Terimo Kehitysjohtaja 7.11.2012 Vastuullisuus HK Ruokatalossa HK Ruokatalo tuntee vastuunsa suurena valtakunnallisena

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta

Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa

Lisätiedot

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 22.01. 2014 klo 10.00-12.30 Ässäkeskus

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 22.01. 2014 klo 10.00-12.30 Ässäkeskus Luomulihan arvoketjutyöryhmä 22.01. 2014 klo 10.00-12.30 Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Arto Jokinen, Pajuniemi Pasi

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Luomulihan arvoketjutyöryhmä 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 30.11. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Tuotantosuuntana suoramyynti

Tuotantosuuntana suoramyynti Tuotantosuuntana suoramyynti Laitila 1 Sisältö Hyvätuuli Highlandyhteistyö ja kehittyminen Haikun Hyvää tuotteet ja brändi Ranchising esittely 2 Hyvätuuli Highland Osaamisen portaat Haikun Hyvää 2013 Ranchising

Lisätiedot

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto ETT:n Ruokaketjuhanke 2015-2016 ETU-yhteistyöryhmäkokous 27.4.2016, Pasila Pirjo Kortesniemi, hankkeen

Lisätiedot

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Maatalouden investointien rooli maaseudulla Maatalouden investointien rooli maaseudulla Olli Niskanen Maatilojen talouden yleinen kehitys Rakennekehitys on mahdollistanut jatkavien maatilojen elinkelpoisuuden Milj. euroa 1400 1200 1000 Yrittäjätulo,

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila 30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Tuettu rakentaminen kaudella

Tuettu rakentaminen kaudella Tuettu rakentaminen kaudella 2014-2020 Valion navettaseminaari 9.2.2017 sanna.koivumaki@mmm.fi 10.2.2017 1 Ohjelmakausi 2014-2020, yleistä Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto säilyy vähintään

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Nautaketjun turvallinen toimintatapa?

Nautaketjun turvallinen toimintatapa? Nautaketjun turvallinen toimintatapa? Kuva : Faba Pirjo Kortesniemi Seinäjoki 17.2.2016 RUOKAKETJUN JÄLJITETTÄVYYS- JA VASTUULLISUUJÄRJESTELMÄ LIHA- JA MAITOKETJUT Sianlihan sertifioidun, kansallisen laatujärjestelmän

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

NAVETTARASTIT Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta. Esa Heikkinen ProAgria Kainuu

NAVETTARASTIT Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta. Esa Heikkinen ProAgria Kainuu NAVETTARASTIT 13.4.2018 Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta Esa Heikkinen ProAgria Kainuu TUOTANTORAKENNUSINVESTOINNIN LÄHTÖKOHTA Tilan ja tuotanto-olosuhteiden kehittäminen siten,

Lisätiedot

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Sonja Virtanen ELL 20.09.2012 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Kyselytutkimus

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Eläinten terveys ETT ry. Vastuullista toimintaa terveydenhuollossa

Eläinten terveys ETT ry. Vastuullista toimintaa terveydenhuollossa Eläinten terveys ETT ry Vastuullista toimintaa terveydenhuollossa 15.11.2018 Nasevatilat kartalla Naseva-tilojen tuotantosuunnat 184; 2 % 87; 1 % 18; 0 % 6; 0 % 999; 12 % Maidontuotanto Emolehmäkarja Välitysvasikoihin

Lisätiedot

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä Vilja-alan markkinanäkymät 2018 Tapani Yrjölä Tapani Yrjölä/SSO Maatalous -risteily Sisältö Viljamarkkinat Kotieläintuotteiden markkinat Tuotantopanosmarkkinat Panoshintojen kansainvälinen vertailu Viljamarkkinat

Lisätiedot