Oppimalla ammattiin, tekijöitä yrityksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimalla ammattiin, tekijöitä yrityksiin"

Transkriptio

1 KESKUSKAUPPAKAMARIN NAISTOHTAJIEN MENTOROINTIOHJELMA Oppimalla ammattiin, tekijöitä yrityksiin OPPISOPIMUKSISTA RATKAISU OSAAMISPULAAN Projektiryhmä: Pia Ali-Tolppa, Hanna Hartikainen, Miisa Helenius, Tarja Järvinen, Elina Liehu, Tina Nyfors, Siina Saksi, Jaana Suvanto, Salla Vainio, Sanna Wester Oppisopimushaaste-projektin toteutusraportti sisältäen työryhmän suositukset 1

2 Oppisopimushaasteen loppuraportti Maamme hyödyntämättömät luonnonvarat. Nuoret syrjäytyvät. Naiset eivät etene johtajiksi. On aika löytää ratkaisuja, eikä vain puhua tai laatia raportteja nuorisotyöttömyydestä, naisjohtajuudesta, lasikatoista. Ainoastaan tekemisellä on arvoa. Siksi me naisjohtajat käärimme hihat ylös. Halusimme näyttää, mistä meidät on tehty, ja ratkaista haasteen, joka vaikuttaa maamme tulevaisuuteen: Suomessa on työvoiman ja opiskelun ulkopuolista vuotiasta nuorta. Yhden nuorena pysyvästi syrjäytyneen henkilön hinta yhteiskunnalle on 1,2 miljoonaa euroa koko elämän ajalta. Hankkeemme tavoitteena oli luoda Suomeen 100 uudenlaista oppisopimustyöpaikkaa. Saatuamme kaikki paikat täytettyä, olemme säästäneet yhteiskunnalle 120 miljoonaa euroa. Kyse ei kuitenkaan ole rahasta, vaan siitä, millaisessa Suomessa haluamme elää. Kannammeko vastuuta toisistamme, opimmeko toisiltamme, olemmeko tekijöitä vai puhujia? Oppisopimukset ovat ratkaisu. Yritykset saavat oppivaa työvoimaa sinne, missä siitä on pulaa. Nuoret saavat työtä ja koulutusta, työllisyysaste paranee, syrjäytyminen vähenee. Ammattiin pitää voida oppia tekemällä työtä. Johtajaksi tulee ottamalla vastuuta ja tekemällä tulosta. Kiitokset Haluamme kiittää kaikkia mukaan lähtenyttä 32 yritystä. Kiitämme myös kaikkia yhteiskunnallisia tahoja, jotka ovat olleet mukana siivittämässä kampanjaamme. Näistä erikseen mainittakoon työministeri Lauri Ihalainen ja opetusministeri Krista Kiuru ministeriöineen, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, Keskuskauppakamari, Opetusvirasto eli nykyinen Stadin aikuisopisto ja sen oppisopimuskoulutusyksikkö, SAK, STTK, EK, (ELY ja TE-Keskukset), Sanoma Group, Helsingin Sanomat, YLE ja MTV3. Erityiskiitos myös yhteistyökumppanillemme Sopranolle, joka on hoitanut niin graafista kuin sisällönkin suunnittelua yhteisen hyvän vuoksi. Naisjohtajat 2

3 Sisällysluettelo 1. HANKEKUVAUS YHTEISKUNNALLINEN TAUSTA HANKKEEN TAVOITE TARVE LISÄKESKUSTELULLE OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA PROJEKTIN TULOKSET NUORTEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN HAASTEET MITEN ME TEIMME SEN? MITÄ PITÄISI TEHDÄ? PROJEKTIN SUOSITUKSET OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN MISSION KIRKASTAMINEN TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN MUITA VAIHTOEHTOJA VERTAILUKOHTAA ULKOMAILTA LÄHTEET MUKAAN LÄHTENEET YRITYKSET

4 1. Hankekuvaus 1.1 Yhteiskunnallinen tausta Suomessa on yli vuotiasta työvoiman ja opiskelun ulkopuolella olevaa nuorta, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta ja joiden työnsaantimahdollisuudet ovat näin ollen heikot. Yhden nuorena pysyvästi syrjäytyneen henkilön hinta yhteiskunnalle on noin 1,2 miljoonaa euroa. Ongelma liittyy myös Suomen työllisyysasteeseen. Väestön ikääntyessä koko työvoimareservi pitäisi saada mukaan työlliseen työvoimaan. Samanaikaisesti työnantajilla on ongelmia löytää osaajia erityisesti erilaisia käytännön taitoja ja osaamista edellyttäviin tehtäviin. Korkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen arvostuksen myötä nuoret opiskelevat yhä pidemmälle. Työn kautta oppimisen arvoa ei enää nähdä samoin kuin ennen. Toisaalta mm. Saksan, Itävallan ja Sveitsin oppisopimusjärjestelmät ovat erittäin arvostettu ja merkittävä tapa kouluttautua ammatteihin, ja ne nähdään väylänä korkeankin tason tehtäviin. Oppisopimusjärjestelmää pidetään yhtenä syynä Saksan hyvään talouskehitykseen, teollisuustuotteiden laadukkuuteen ja Euroopan alhaisimpaan nuorisotyöttömyyteen. Elinkeinoelämä hyötyy merkittävästi saadessaan uusia tekijöitä, mikä luo myös uusia työpaikkoja. 1.2 Hankkeen tavoite Keskuskauppakamari perusti mentoriohjelman Suomen naisjohtajille Ohjelma oli korkeatasoinen ja ammatillisesti mielenkiintoinen. Tämän lisäksi me naisjohtajat päätimme lisätä panoksia ja näyttää, mitä kattavalla yhteistyöllä saadaan aikaiseksi kun vain halutaan eli mitä todellinen johtaminen on. Päätimme ottaa yllä kuvatun yhteiskunnallisen haasteen vastaan ja pyrkiä rakentamaan siihen ratkaisun. Hankkeen tavoitteena oli hankkia 100 nuorelle oppisopimustyöpaikka. Haastoimme omat mentoriemme ja muut tuntemamme organisaatiot mukaan. Hyödynsimme olemassa olevia rakenteita ja materiaaleja. Jokainen osallistuva yritys ottaa vastuulleen vähintään yhden henkilön tekemään työtä ja oppimaan. Yritykset saavat oppivaa työvoimaa sinne, missä siitä on pulaa, nuoret saavat työtä ja koulutusta, työllisyysaste paranee, syrjäytyminen vähenee. Oppisopimusjärjestelmän ja työntekijöiden arvostuksen lisäämiseksi on olennaista, että hanke toteutettiin korkealla profiililla. Haluamme, että hanke näkyy ja kuuluu. Näin tuetaan uusia menestystarinoita ja luodaan nuorten uskoa työelämään. Haluamme luonnollisesti myös näkyvyyttä naisjohtajuudelle. Meille on tärkeää, että voimme näyttää toimintamme tehokkuutta käytännössä. Tämä on myös hyvä motivaattori hankkeen loppuun saattamiselle. Ennen kaikkea haluamme, että hanke onnistuu, nuoret saavat töitä ja Suomeen syntyy uudenlainen tekevän työn syvä arvostus. Keskuskauppakamari on ollut mukana tukemassa hanketta. 4

5 1.3 Tarve lisäkeskustelulle oppisopimuskoulutuksesta Suomessa hallitus yrittää kannustaa yrityksiä oppisopimuskoulutukseen. Mutta yritykset ovat huolissaan koulutuksen kustannuksista, ja ammattiliitot pelkäävät, että palkkoja poljetaan oppilaita hyväksikäyttämällä, kirjoitti Helsingin Sanomat Hankkeen aikana me naisjohtajat olemme törmänneet monenlaisiin muihinkin ennakkoluuloihin ja todellisiin ongelmiin, joita liittyy oppisopimuskoulutukseen Suomessa. Erityispiirteensä on etenkin nuorten henkilöiden oppisopimuskoulutuksella. Käynnistettyämme projektin ja keskustelut yritysten sekä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa, meille esitettiin pian toive, että projektin tulisi julkaista loppuraportti, johon keräämme näkemyksiä oppisopimuskoulutuksen toimivuudesta ja nykyjärjestelmän haasteista, samoin kuin siitä miten oppisopimusjärjestelmää voisi kehittää Suomessa. Tämä raportti on keskustelunavaus siinä missä Oppisopimushaaste-hanke oli mediakampanja. Me naisjohtajat toivomme, että tällä keskustelunavauksella saamme oppisopimuskoulutuksesta oikeasti varteenotettavan vaihtoehdon nuorille työllistyä ja yrityksille löytää kyvykästä ja oikeanlaista työvoimaa. Toivomme, että saamme muutettua suomalaisia asenteita siellä missä tarve on vain asennemuutokseen, ja että oppisopimuskoulutusta kehitetään oikeaan suuntaan siellä, missä todella tarvitaan rakenteellisia muutoksia. 5

6 2. Projektin tulokset Projektimme saavutti tavoitteensa loistavasti. Haluamme esittää erityiskiitoksemme kaikille mukaan lähteneille yrityksille, joita on yhteensä 32. Nämä yritykset tarjoavat oppisopimuskoulutuspaikan nuorelle henkilölle. Luku pitää sisällään vielä tietyn vaihteluvälin siksi, että osa yrityksistä lupasi ottaa useamman koulutettavan jos hyviä kandidaatteja löytyy. Kampanjamme johdosta mukana olleet yritykset saivat yhteensä yli 5000 hakemusta, joista suuri osa oli todella laadukkaita. Kampanjallamme oli 3% positiivinen vaikutus Suomen nuorisotyöttömyyteen. Kaikki kontaktoimamme yritykset suhtautuivat Oppisopimushaasteeseen todella positiivisesti. Nuorista välittäminen ja sen näyttäminen koettiin tärkeäksi yhteiskunnalliseksi tehtäväksi. Nuorisotyöttömyys on tiedostettu ongelma, ja yritykset sekä ihmiset yrityksissä haluavat tehdä jotain asian eteen. Useimmat yritykset suhtautuvat myös suomalaiseen oppisopimusjärjestelmään positiivisesti. Saimme paljon kiitosta ja kannustusta myös niiltä yrityksiltä, joilla ei syystä tai toisesta ollut mahdollisuutta lähteä tällä kertaa mukaan haasteeseen. Yleisin syy mukaan lähtemättömyydelle oli taloudellinen tilanne tai käynnissä olevat yt-neuvottelut. Joissain yrityksissä myös nähtiin, että oppisopimuskoulutus ei sovi omalle toimialalle, esimerkiksi siksi, että suurin osa työntekijöistä on korkeasti koulutettuja. Olemme pyynnöstä kirjanneet muuta oppisopimuskoulutuksen saamaa kritiikkiä seuraavaan lukuun. Vaikka kritiikkiä tuli, osa siitä tuli enemmän kysymysten kuin toteamusten muodossa. Voisi ehkä todeta, että osa kritiikistä tuntui olevan yhteiskunnallisen keskustelun aikaansaamaa työnantajien pohdiskelua enemmän kuin todellisia ongelmia. Monet yrityksistä, jotka nostivat esiin oppisopimuskoulututukseen liittyviä epäkohtia, päätyivät kaikesta huolimatta ottamaan oppisopimuskoulutettavan. Pyrimme tässä raportissa löytämään myös ratkaisuja esitetylle kritiikille. Samanaikaisesti kun Oppisopimushaaste on edennyt, monia muita merkittäviä positiivisia asioita on tapahtunut nuorten oppisopimuskoulutuksen eteen. Työpankit ryhtyivät tarjoamaan oppisopimuskoulutukselle uuden palvelumuodon, jonka tarkoituksena on etsiä ja tarjota nuorille sopivia oppisopimustyöpaikkoja. Työpankkiyritykset tarjoavat asiakasyrityksilleen oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitään vuokralle, tai etsivät suoraan asiakkaalle oppisopimusopiskelijan ja hoitavat paperityöt asiakkaan puolesta. Uuden palvelun tarkoituksena on lisätä nuorten oppisopimustyöpaikkoja. Kohderyhmään kuuluvat myös nuorisotakuun piirissä olevat nuoret, joille kokeilu on loistava mahdollisuus työllistyä. Merkittävä lisäpanostus nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja sitä kautta myös nuorisotakuun toteuttamiseen saatiin Helsingin kaupunginvaltuuston päättämästä 10 miljoonan juhlarahasta. Iso osa Helsingin kaupungin juhlarahasta on käytetty nuorten oppisopimuskoulutettavien koulutustuen korotukseen. Helsingissä tämä on tarkoittanut sitä, että koulutettava saa tukeensa 200 euron kuukausittaisen korotuksen. Suomalaisessa oppisopimuskoulutuksessa on paljon toimivia elementtejä. Oppisopimuskoulutus sopii oppimistieksi nuorelle siinä missä uranvaihtotieksi aikuisellekin. Yhteiskunnastamme löytyy myös paljon muutoshalua saattaa oppisopimuskoulutus entistä paremmaksi vaihtoehdoksi. Yllättäen muutoksia saa paljon enemmän aikaiseksi kun huomaa, mikä on jo toimivaa, ja muuttaa vain toimimattomat osat. 6

7 Suomessa on arvostettu, luovuutta mahdollistava opettajakunta tukemassa yrityksissä opiskelevia oppisopimuskoulutettavia. Meillä on myös valtava määrä hyviä yrityksiä, jotka ovat valmiita ja halukkaita kouluttamaan nuoria. Yritysten kannalta oppisopimuskoulutusta voidaan kutsua Just In Time oppimiseksi, siinä missä suuri osa koulussa tapahtuvaa opetusta on Just In Case - oppimista. Suuri osa nykyopetuksesta on luokassa ennalta päätettyä agendaa, joka on opetettaessa jo vanhentunutta. Villinä ajatuksena voidaan heittää ilmaan, että oppisopimuskoulutus on digitalisoituvassa maailmassa enemmän tätä päivää kuin teoreettinen paikallaan istuva luokkaopetus, joka on luutunut esiteolliselle aikakaudelle. Oppisopimuskoulutuksessa yritys saa henkilön, joka on koulutettu juuri siihen tehtävään ja tarpeeseen joka yrityksellä on. Nuori pääsee oppisopimuksen kautta kiinni yritykseen ja sen kulttuuriin, oppii tuntemaan liike-elämän toimintamallit, saa tarvitsemiaan tärkeitä kontakteja sekä työtodistuksen tekemästään työstä. Nuori oppii jo varhain uimaan yritysmaailmassa kuin kala vedessä. Suomessa on myös aloja, joilla oppisopimuskoulutus on ainoa mahdollinen tapa kouluttautua; turkkuriliikkeet, sähköverkkoasentajat ja sahateollisuus näistä muutamia mainitaksemme. Mitä kampanjamme sai aikaan: Ensimmäistä kertaa oppisopimuskoulututuksesta keskustellaan yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä Teimme neljä lehdistötiedotetta, joiden aikaansaannoksena o Oppisopimuskoulutus on ensimmäistä kertaa laajasti median puheenaiheena o Haasteemme kutsuttiin kansallisille tv-kanaville viiteen eri ohjelmaan vieraaksi. Helsingin Sanomat ja paikallislehdet, samoin kuin erikoistuneemmat talouslehdet, kirjoittivat haasteestamme. o Oppisopimushaastetta referoitiin useammassa radio-ohjelmassa. o Kun yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnallemme 1,2 miljoonaa euroa voidaan laskea, että hankkeemme on säästänyt yhteiskunnan rahoja miljoonaa euroa, tai kerrannaisvaikutustensa kanssa jopa puoli miljardia. o Ensimmäistä kertaa lehdistö ja muu media käsittelee nuorten oppisopimuskoulutusta laajasti ja toistuvasti. Kampanjamme on herättänyt kiinnostusta Uusi-Seelantia myöten. Lontoon pörssi, Saksan suurlähetystö ja Italian kansallinen tv-kanava ovat olleet meihin yhteydessä. Globaalit yritykset ovat viestineet meille muuttavansa hr-strategiaansa kampanjamme innoittamana. Opetusministeriö lähetti kaikille pääkaupunkiseudun kouluille tiedotteen kampanjasta rohkaistakseen oppilaita osallistumaan hakuun. Kampanjamme ilmoitus Helsingin Sanomissa sai uskomattoman hienot huomioarvot; 69% lukijoista oli huomannut ilmoituksen, 39% näistä oli lukenut ilmoituksen tarkasti. Yli teki jatkotoimia ilmoituksen perusteella! Mukaan lähteneet yritykset saivat yhteensä noin hakemusta. Kymmenkertaistimme pääkaupunkiseudun nuorten oppisopimuskoulutettavien määrän vuoden 2012 yhdeksästä 107:ään (tai yritysten rekrytointipäätöksistä riippuen187:ään) ensimmäisellä rekrytointikierroksella. Yrityksiltä saamiemme tietojen perusteella seuraava kierros saattaa tuoda jopa 430 paikkaa lisää. Toki odotamme vielä isompia heijastusvaikutuksia tuleville vuosille. 7

8 Mukaan lähteneet yritykset vastasivat lähes yksimielisesti, että positiivisimmin heidät yllätti ilmoitettujen paikkojen suosio ja hakijoiden sekä hakemusten erinomainen taso. Yritykset saivat valtavan määrän hakemuksia. Hyvinä hakemuksina yritykset pitivät sellaisia, joissa motivaatio ja mielenkiinto tehtävää kohtaan oli tuotu selkeästi esille ja niissä oli selkeä erillinen CV. 3. Nuorten oppisopimuskoulutuksen haasteet Seuraavaan olemme keränneet vastaan tulleita haasteita potentiaalisten oppisopimusyritysten kanssa käymistämme keskusteluista. Jotkut asiat nousivat esille useammin kuin toiset. Varsinaisesti haasteiksi kokemamme asiat olemme kursivoineet. Nuorten oppisopimuskoulutus on liian byrokraattista ja oppisopimukseen hakeutuminen on tehty hallinnollisesti jäykäksi. Esimerkiksi työvoimahallinnon rooli oppisopimuksen rahoituksessa tekee siitä työlään mallin sekä oppisopimukseen hakeutuvalle että työnantajalle. Haasteita olemme kokeneet oppisopimuksen käytännön asioihin liittyen. Emme ole saaneet tähän käytännön apua tai neuvoja, minkä kaikkien eri instituutioiden kanssa pitää tämän tiimoilta toimia. Kaiken kaikkiaan käytännön asioihin olisimme kaivanneet neuvontaa. Tällä hetkellä on jumalaton määrä ihmisiä hoitamassa samaa asiaa ja pahinta on, että nämä tahot eivät keskustele keskenään. Viranomaiset eivät keskustele keskenään. Oma-aloitteisuus puuttuu. Viranomaiset eivät keskustele yritysten kanssa. Viranomaiset eivät tiedä miten yritykset tavoitetaan. Toiminta on alueellisesti jakautunutta ja toimitavat vaihtelevat paikkakunnittain. Oppisopimuskoulutusta ei koordinoida mitenkään, joten hyvin toimivista malleista ei ole kattavaa käsitystä. Myös opiskelijoiden näkökulmasta koordinaatio on vajaata. Tarvitaan taho, joka tukee opiskelijaa koko prosessin ajan. Tiedon jakamiseen tulisi kiinnittää selvästi enemmän huomiota. Oppisopimuskoulutuksella ei ole valtakunnallista strategiaa. Oppisopimuskoulutuksen vastuukysymykset - kuka vastaa ja mistä - ovat osin ratkaisematta ja toteutuksissa on eroavaisuuksia koulutuspaikasta riippuen. Oppisopimuskoulutus on usein lähes tuntematon vaihtoehto monelle nuorelle tai he tietävät siitä vain vähän. Yhteistyön koulujen ja työnantajien välillä on vähäistä tai olematonta. Tämä tulee esille esimerkiksi koulutuksen tuottajan tavassa toimia ja asiakasyrityksen toimialan tuntemuksen puutteena. Toimialan tuntemattomuus johtaa siihen, että oppisopimukseen liittyviä näyttöjä ei saada liitettyä yrityksen liiketoimintaan ja sitä kautta opiskelijan työarkeen vaan näytöt kulkevat irrallisina tehtävinä. Opiskelu on koulumaista ja työtehtävistä irrallista. Työpaikoilla oma haasteensa on järjestää opiskelijan tutkintoon kuuluvat osaamisen näytöt aidoissa työelämän tilanteissa ao. opetussuunnitelman vaatimusten mukaan. Nuorilla ei ole työelämän taitoja ja heillä voi olla asenne- ja sitoutumisongelmia. Liian moni nuori keskeyttää oppisopimusopinnot. Haasteena ovat työehtosopimukset ja se, että yrittäjien pitää maksaa opiskelijalle ammattilaisen palkkaa. 8

9 Koulutuspaikkojen riittävyys on epävarmaa. Ongelmana ovat myös jatko-opiskelukelpoisuuden puutteet oppisopimuskoulutuksen jälkeen. Oppisopimuskoulutus on suunniteltu aikuisille. Kyseessä on vaativa opiskelumuoto, joka edellyttää omaaloitteisuutta, elämänhallintaa ja pitkäjänteisyyttä. Myös yrityksen kannalta oppisopimus sopii ennen kaikkea jo työelämässä olevien nuorten aikuisten kouluttamiseen. 4. Miten me teimme sen? Meille on esitetty useilta tahoilta kysymys: Miten te teitte sen? Lähtökohdat: Emme tienneet aiheesta mitään. Meillä ei ollut rahaa, rahoitusta tai budjettia. Kaikki toimivat täysipäiväisesti johtajatason tehtävissä muissa organisaatioissa. Kampanja hoidettiin vapaa-ajalla. Meillä ei ollut minkäänlaista hallintoa, prosesseja tai ohjelmistoja esimerkiksi laskutukseen. Ei viestintä- tai mediasuunnitelmaa. Suurimmat haasteemme: Löytää aikaa kaiken tekemiseen. Löytää oikeat yritykset ja kontaktit. Tiimin pitäminen yhdessä ja motivoituna koko kampanjan ajan. Prosessin ylläpito ja oikea suunta. Ja miten voitimme ne: Keskuskauppakamarin viestintätiimi auttoi meitä käytännön asioiden hoitamisessa liittyen esimerkiksi lehdistötiedotteisiin ja mediasuhteisiin. Sosiaalisen median tehokas käyttö - Facebook, LinkedIn, oma web-sivusto ja materiaalit. Esteettömän tiedonkulun varmistaminen tiimin sisällä. Tiimin säännölliset tapaamiset ja puhelut. Jokainen oli valmis hyppäämään ja sijaistamaan toista tarvittaessa. Luontainen luottamus, kunnioitus ja tiimin hyvä kemia. Toisten kannustamisella saa yksinkertaisesti ihmeitä aikaan. Miksi onnistuimme: Tavoite kuvattiin selkeästi: 100 uutta oppisopimuspaikkaa nuorille Suomessa. Huumori oli koko ajan mukana: Haluamme pelastaa maailman, mutta aloitamme Suomesta. Seuraava Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentorointiryhmä huolehtikoon lopusta maailmasta. Itsestään organisoituva ryhmä ihmisiä, jotka olivat hyvin sitoutuneita tavoitteeseensa Jokaisella ryhmän jäsenellä oli selkeä rooli: myynti, markkinointi, hallinnointi, seminaari ja raportin teko jaettu tasaisesti Hyvät henkilökohtaiset kontaktit. Mediavalintana Helsingin Sanomat ja Oikotie olivat olennainen osa kampanjan menestystä. 9

10 Kaikki jotka lähtivät mukaan tunnistivat, että hanke on tärkeä, ja veivät osaltaan viestiämme eteenpäin. Aatteen kirkkaus: Hanke toteutettiin täysin Pro Bono periaatteella ja se pysyi puhtaana alusta loppuun. Intohimoisella suhtautumisella saa aikaiseksi mitä vaan. 5. Mitä pitäisi tehdä? Projektin suositukset Kokemuksemme ja yrityksiltä saamiemme vastauksien perusteella oppisopimuskoulutuksen suurin haaste on, että yritykset ja nuoret eivät kohtaa. Hankkeemme tärkein suositus on, että perustettaisiin yksi ainoa valtakunnallinen taho vastaamaan oppisopimuskoulutuksesta. Tämä taho toimisi pörssinä, joka välittää työpaikkoja nuorille ja nuoria oppisopimuskoulutettavia yrityksille. Toinen merkittävä havainto ja mukaan lähteneiden yritysten viesti on, että oppisopimuskoulutuksesta on vaikea saada tietoa. Tieto ja sitä antavat tahot ovat hajallaan. Hankkeemme toinen suositus on, että oppisopimuskoulutuksesta tehdään yksityiskohtaiset valtakunnalliset ohjeet opiskelijoille, yrittäjille ja oppilaitoksille. 5.1 Oppisopimuskoulutuksen mission kirkastaminen Yrityksille tarjottava tuki on tärkeää. Yritykset tarvitsevat enemmän tukea sen hahmottamisessa, mitä oppisopimuskoulutus vaatii itse yritykseltä ja palkattavalta henkilöltä. Se, että pitää olla yhteydessä useampaan tahoon, on aiheuttanut paljon ylimääräistä työtä. Byrokratia nähdään haasteena. Oppisopimuksen opetuksen laatua ja kokonaisvaltaista opinto-ohjausta on kehitettävä sekä järjestettävä työssä oppimisen ohjaajille täydennyskoulutusta. Oppilaitosten oppisopimuskoulutuksen ymmärrystä tulisi lisätä. Oppisopimuskoulutus ja sen kehittäminen on nykyisellään monin paikoin hyvin oppilaitosmaista toimintaa, kun sen todellisuudessa pitäisi olla työpaikkamaista toimintaa. Oppisopimuskoulutus on ja sen tulee olla työelämälähtöisin koulutusmuoto. Työpaikalla tapahtuva osaamisen kehittyminen on oppisopimuksen ydintoiminto. Lisäksi on syvennettävä monipuolista työelämäyhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Tämä voidaan helposti ja suhteellisen kevyesti toteuttaa yritysten ja oppilaitosten delegaatioiden vierailuilla toistensa luokse sekä tiivistyvällä yhteisellä keskustelulla. Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuuden mittarit on johdettu oppilaitosten mittareista, vaikka niiden tulisi olla johdettu yritysten liiketoimintatavoitteiden mittareista. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on jakautunut ympäri maata 90 oppilaitokselle, ja merkittävää valtakunnallista kehittämistä tapahtuu 5-10 oppisopimustoimistossa. Oppisopimusverkoston yhteistyötä tulee tiivistää ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen tulisi keskittää yhdelle taholle. 10

11 5.2 Tietoisuuden lisääminen Byrokratia koetaan työlääksi työnantajan näkökulmasta jatkuva raportointi oppisopimuskeskukseen voi rasittaa liikaa suhteessa resursseihin. Tähän on nyt työpankkien toiminta tuonut osaltaan ratkaisua. Todellinen ratkaisu löytyy kuitenkin byrokratian ja raportointivaatimusten pienentämisestä. Työnantajalle tulee olla helppoa solmia oppisopimuskoulutus, jos oppisopimusmallista haetaan todellista vaihtoehtoa Suomen työttömyysongelmaan. Työnantajalle tarkoitetuista tukimahdollisuuksista työttömien työnhakijoiden palkkaamisessa tulisi informoida enemmän. Kyselymme tuotti ehdotuksia mm. infotilaisuuksista, ja selkeästä ohjeistuksesta koko oppisopimusprosessista: ohjeita siitä mitä byrokratia vaatii yritykseltä, mistä saa lisätietoa jne. Kehittämistarpeita nähdään työpaikkakouluttamiseen ja sen rahoitukseen liittyen. Työpaikkaohjaus saattaa vaatia enemmän resursseja kuin mitä oppisopimuskeskukselta saatava korvaus mahdollistaa. Työnantaja voi olla haluton maksamaan normaalia palkkaa ajalta, jolloin työntekijä vasta opettelee työntekoa palkallisessa työsuhteessa olevan työntekijän tuottavuuden pitäisi olla vähintään sillä tasolla, että työntekijästä koituvat kustannukset tulevat katetuiksi. Oppisopimuskoulutuksessa nuori muovautuu kisällistä mestariksi. Tämä tulisi ottaa myös palkkauksessa huomioon esimerkiksi portaittain nousevalla palkkamallilla. Panostuksia olisi laitettava myös työnantajiin kohdistuvaan, asenteiden muuttamiseen keskittyvään tiedottamiseen. Nuorten kohdalla taas koulutusmahdollisuuksien tuntemus on se asia, johon tulisi kiinnittää huomiota. Tieto koulutusmahdollisuuksista ei välttämättä tavoita nuoria, ellei tiedottamiseen erikseen panosteta. Tiedotusta oppisopimuskoulutuksen vaihtoehdosta nuorille tulisi lisätä. Ratkaisuja asiaan tulisi hakea niin työnantajien lisäkoulutuksesta kuin nuorille tiedottamisestakin. 5.3 Muita vaihtoehtoja Nykyiselle oppisopimusmallille on olemassa myös valmiita vaihtoehtoja. Vantaan kaupunki on kehittänyt tuetun oppisopimuskoulutuksen mallin, jossa nuorta autetaan sopivan yrityksen löytämisessä ja nuorelle tarjotaan vertaistukea muista nuorista. Lisäksi nuorisotyöntekijä selvittää, tarvitseeko nuori apua esimerkiksi velka-, asunto- tai mielenterveysongelmien kanssa. (http://www.vantaa.fi/fi/nuorille/_nuorten_tyopajatoiminta/nuorten_tuettu_oppisopimus). Toinen vaihtoehto on Suomen Yrittäjien markkinoima koulutussopimus, joka korvaisi oppisopimuskoulutuksen kokonaan. Käytännössä nuorelle tarjottaisiin mahdollisuus opiskella ammattiin pääosin työskentelemällä yrityksessä, mutta häntä kohdeltaisiin opiskelijana työntekijän sijaan ja hän olisi oikeutettu muun muassa opintotukeen. (http://www.yrittajat.fi/fi- FI/suomenyrittajat/a/tiedotteet/tarvitaan-jareita-kilpailukykya-vahvistavia-toimia.) Kehittämistarpeista huolimatta oppisopimuskoulutus nähdään kuitenkin erinomaisena välineenä nuoren työvoiman rekrytointiin ja kouluttamiseen. Oppisopimuskoulutuksen käytännönläheisyys ja joustavuus mahdollistavat sen, että työnantaja saa juuri omiin tarpeisiinsa osaavaa työvoimaa. Kokemusten mukaan 11

12 oppisopimuksella tulevat opiskelijat ovat motivoituneita, koska oppisopimuksessa opiskelija saa palkkaa. Työvoimatarpeiden muuttuessa nopeasti oppisopimus on luontevin vaihtoehto työntekijöiden kouluttamiseen, koska oppisopimuksella koulutettava pääsee heti käsiksi työhön oppisopimuksen kautta työnantaja saa tekijöitä nopeammin kuin muita ammatillisen koulutuksen reittejä pitkin. 5.4 Vertailukohtaa ulkomailta Oppisopimuskoulutuksen jälkeen siirtyminen työelämään on hyvin joustavaa. Nuorten työttömyys on alhaisinta juuri niissä Euroopan maissa, joissa on vahva oppisopimusjärjestelmä. Oppisopimuskoulutuksen perinteisissä vahvoissa maissa Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä työnantajajärjestöt (esimerkiksi Industrie- und Handelskammer Saksassa ja Wirtschaftskammer Itävallassa) koordinoivat oppisopimuskoulutusta. Näissä maissa järjestöt tukevat työnhakua esimerkiksi erilaisten verkkopalveluiden ja messujen kautta. Sveitsissä oppisopimuksella aloittava voi päätyä jopa pääjohtajaksi. Sveitsissä suurella osalla esimerkiksi finanssialalla työskentelevistä on ammattikoulutus. Nuoret tekevät yrityksen kanssa oppisopimuksen, joka takaa työssä oppimisen, teoriaopinnot ja harjoittelijan palkan. Oppivelvollisuuskoulun jälkeinen lukio kestää 3-4 vuotta. Tärkeimmällä sijalla on ammattiin valmistava korkeatasoinen, lähes 400 ammattitutkintoon johtava, 2-4 -vuotinen oppisopimuskoulutus. Suurin osa 16- vuotiaista hakeutuu ammattikoulutukseen lukion sijasta, koska oppisopimusta ei katsota alempiarvoiseksi koulutukseksi kuin lukio. Pojista 75 % ja tytöistä 67 % on suorittanut ammattitutkintonsa juuri oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen käytäntöpainotteiseen opiskeluun kuuluu 1-2 päivää viikoittaista ammattikouluopetusta. Teoriakoulutuksen merkitys on voimistumassa ja ammatillinen maturatutkinto (Berufsmatura) mahdollistaa pääsyn myös ammattikorkeakouluihin. Sveitsissä on normaalia, että yrityksissä on johtoasemissa useita henkilöitä, jotka ovat edenneet urallaan oppisopimuspohjalta. He ovat hankkineet oppisopimuksen kautta myös korkeampaa ammattikoulutusta, ja jotkut ovat vielä suorittaneet myöhemmin MBA-tutkinnon. Oppisopimus tarjoaa polun vaikka pääjohtajaksi asti. Toimivan oppisopimusjärjestelmän ansiosta sveitsiläinen ammattitaito on arvostettua. Saksalainen oppisopimuskoulutus niittää mainetta maailmalla. Asiantuntijat pitävät sitä yhtenä syynä Saksan hyvään talouskehitykseen, teollisuustuotteiden laadukkuuteen ja maan alhaiseen Euroopan alhaisimpaan nuorisotyöttömyyteen. Vuonna 2010 koulunsa päättäneistä 55 prosenttia meni ammattioppiin. Osuus ei juurikaan vaihtele. Vakaa osuus saksalaisyrityksistä, 23 prosenttia, kouluttaa nuoria ammattiin. Oppipojista ja -tytöistä 75 prosentilla on peruskoulutausta. Saksan keskuskauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan yritykset haluavat vakinaistaa peräti 60 prosenttia oppipojistaan ja -tytöistään, kun nämä valmistuvat. Yritys ja vastavalmistunut tuntevat toisensa, ja siinä vaiheessa tuore mestari on myös identifioitunut yritykseen. Järjestelmä tuottaa osaavia työntekijöitä, koska sekä oppilas että yritys investoivat omaan tulevaisuuteensa. Laatu pysyy korkeana, työpaikoilla oleva 12

13 hiljainen tieto siirtyy sukupolvelta toiselle ja yritykset pysyvät innovointikykyisinä. Yksi oppipoika tai -tyttö maksaa yritykselle vuodessa euroa (sisältää oppilaan kuukausiansion ja lakisääteiset sosiaalimaksut). Tuottoa hän tuo yritykselle työpanoksellaan euroa vuodessa. Summat ilmenevät Saksan keskuskauppakamarin tutkimuksesta. Saksalaisyritykset eivät saa valtiolta korvausta koulutustyölleen kuten Suomessa. Poikkeustapauksena voi olla huonosti pärjäävän nuoren kouluttaminen. Tutkimuksen mukaan yrityksille tulee halvemmaksi hankkia työntekijöitä oppisopimusjärjestelmän kautta kuin palkata ulkopuolelta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisjärjestelmä kehittää jatkuvasti uusia ammatteja ja modernisoi vanhoja. Norja on nuorisotyöttömyyden mallimaa. Suomessa työvoimaan kuuluvista vuotiaista on työttömänä 24,8 prosenttia, Norjassa vain 9,7 prosenttia. Yleinen työttömyysaste on Suomessa 9 prosenttia, Norjassa 3,5 prosenttia. Ero johtuu oppisopimuskoulutuksesta, osa-aikatyön yleisyydestä ja valtion aktiivisista työllistämistoimista. Norjan koulujärjestelmä on erilainen kuin Suomessa. Nuoret eivät valitse peruskoulun jälkeen lukion ja ammattikoulun välillä, vaan hakevat toisen asteen kouluun joko teoreettiselle tai ammatilliselle linjalle. Ensimmäiset kaksi vuotta opiskelijat käyvät yhteisiäkin kursseja. Sitten ammatillisen linjan opiskelijat siirtyvät kahdeksi vuodeksi oppisopimustyöpaikkaan. Osa-aikatyötä tehdään Norjassa samoilla aloilla kuin Suomessa: kaupassa ja terveydenhuollossa. Norjassa se on kuitenkin huomattavasti yleisempää. Siellä 56 prosenttia nuorista tekee osa-aikatyötä, kun Suomessa vastaava luku on 38. Yli 25-vuotiaista norjalaisista osa-aikatöissä on 27 prosenttia, suomalaisista vain 14. Suomessa osa-aikatyötä pidetään ongelmallisena, koska työstä saatava palkka ei välttämättä riitä elämiseen. Norjassa edes ammattiliittojen keskusjärjestö LO ei tuomitse osa-aikaisen työvoiman käyttöä. NAV eli Ny arbeids- og velferdsforvaltning on samanaikaisesti työvoimatoimisto, kansaneläkelaitos ja kunnallinen sosiaalihuolto, sillä nämä kolme yhdistyivät Norjassa vuonna Tromssan NAV-toimistossa työskentelee maan ainoa nuorisotiimi. Tiimin tehtävä on palvella vuotiaita, jotka eivät ole koulussa tai työssä. Suunnitteilla on oma ryhmä vuotiaille. Nuorisotiimin periaate on, että heidän työntekijöidensä on ajateltava kuten asiakkaansa. Siksi nuoriin ollaan yhteydessä tekstiviesteillä. Tiimin uusin kokeilu vei NAV:n palvelut kouluihin. Työntekijät päivystävät kahdesti viikossa toisen asteen oppilaitoksissa ja juttelevat oppilaiden kanssa koulutus- ja työmahdollisuuksista. Ranskassa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koordinoivat myös eri alojen työnantajajärjestöt. Esimerkiksi pienteollisuuden työnantajajärjestöllä (Chambres de Metiers et de l Artisanat) on omia koulutuskeskuksia ja kouluja ympäri maata. Tanskassa oppisopimuskoulutus on vahvasti oppilaitosten koordinoimaa. Myös Britanniassa koulutusta ohjataan koulutuksen järjestäjien kautta. Etelä-Euroopassa oppisopimuskoulutus on usein koulun tai alueellisen hallinnon koordinoimaa eikä välttämättä sisällä työsuhdetta työnantajaan kuten esimerkiksi saksankielisissä maissa tai Suomessa. 13

14 Lähteet Mukaan lähteneet yritykset 14

15 15

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

9.00 Tina Nyfors 9.30 Keynote-puheenvuoro: Lauri Ihalainen 10.15 Risto E. J. Penttilä 10.30 10.45 Keynote-puheenvuoro: Liisa Jaakonsaari 11.

9.00 Tina Nyfors 9.30 Keynote-puheenvuoro: Lauri Ihalainen 10.15 Risto E. J. Penttilä 10.30 10.45 Keynote-puheenvuoro: Liisa Jaakonsaari 11. OPPISOPIMUSHAASTE 9.00 Tervetuloa ja Oppisopimushaaste-kampanjan loppuraportti, Tina Nyfors, toimitusjohtaja, Locnet Oy 9.30 Keynote-puheenvuoro: Visioita tulevasta: Miten oppisopimuskoulutus jalkautetaan

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska 2 2016 Me olemme Skanska Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso- Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA

NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA 2 + 1 MALLIIN SIIRTYMISEN EDELLYTYKSET Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (35 op) suoritettu kahden vuoden opinnot suoritettuna tai

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen EK-Foorumi, Vaasa 13.9.2016 Johtaja Riikka Heikinheimo Työelämän uudistuminen haastaa myös ammatillisen koulutuksen uudistumaan 2 6.9.2016 Esimerkkejä digimurroksesta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari 29.-30.10.2015 Loppupuheenvuoro Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Metsäalan tulevaisuus on valoista BKT ja hyvinvointi Olemme tässä Biotalous Fossiilitalous Luontaistalous

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM

Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM Osaava Forum IV Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM Osaava ohjelman toiminta perustuu rakentavaan hämminkiin (constructive confusion) ei ole valmiiksi suunniteltua toteutusta Osaava on toiminnallinen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Oppisopimus on HyväDiili

Oppisopimus on HyväDiili Oppisopimus on HyväDiili Nuoret osaajat yritysten voimavarana- Yritykset oppisopimuksen mahdollistajana Minna Sainio 040 868 0631 minna.sainio@sedu.fi OpsoDiili Länsi-Suomi 1.4.2015 31.12.2017 Nuorten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa

Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa 1 Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura ry / työllisyystyöryhmä www.kotary.net 5.5.2009 Kirjoittajat: Kari Viinisalo, Sylva Lankinen Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa Vallitsevassa

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot