Oppimalla ammattiin, tekijöitä yrityksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimalla ammattiin, tekijöitä yrityksiin"

Transkriptio

1 KESKUSKAUPPAKAMARIN NAISTOHTAJIEN MENTOROINTIOHJELMA Oppimalla ammattiin, tekijöitä yrityksiin OPPISOPIMUKSISTA RATKAISU OSAAMISPULAAN Projektiryhmä: Pia Ali-Tolppa, Hanna Hartikainen, Miisa Helenius, Tarja Järvinen, Elina Liehu, Tina Nyfors, Siina Saksi, Jaana Suvanto, Salla Vainio, Sanna Wester Oppisopimushaaste-projektin toteutusraportti sisältäen työryhmän suositukset 1

2 Oppisopimushaasteen loppuraportti Maamme hyödyntämättömät luonnonvarat. Nuoret syrjäytyvät. Naiset eivät etene johtajiksi. On aika löytää ratkaisuja, eikä vain puhua tai laatia raportteja nuorisotyöttömyydestä, naisjohtajuudesta, lasikatoista. Ainoastaan tekemisellä on arvoa. Siksi me naisjohtajat käärimme hihat ylös. Halusimme näyttää, mistä meidät on tehty, ja ratkaista haasteen, joka vaikuttaa maamme tulevaisuuteen: Suomessa on työvoiman ja opiskelun ulkopuolista vuotiasta nuorta. Yhden nuorena pysyvästi syrjäytyneen henkilön hinta yhteiskunnalle on 1,2 miljoonaa euroa koko elämän ajalta. Hankkeemme tavoitteena oli luoda Suomeen 100 uudenlaista oppisopimustyöpaikkaa. Saatuamme kaikki paikat täytettyä, olemme säästäneet yhteiskunnalle 120 miljoonaa euroa. Kyse ei kuitenkaan ole rahasta, vaan siitä, millaisessa Suomessa haluamme elää. Kannammeko vastuuta toisistamme, opimmeko toisiltamme, olemmeko tekijöitä vai puhujia? Oppisopimukset ovat ratkaisu. Yritykset saavat oppivaa työvoimaa sinne, missä siitä on pulaa. Nuoret saavat työtä ja koulutusta, työllisyysaste paranee, syrjäytyminen vähenee. Ammattiin pitää voida oppia tekemällä työtä. Johtajaksi tulee ottamalla vastuuta ja tekemällä tulosta. Kiitokset Haluamme kiittää kaikkia mukaan lähtenyttä 32 yritystä. Kiitämme myös kaikkia yhteiskunnallisia tahoja, jotka ovat olleet mukana siivittämässä kampanjaamme. Näistä erikseen mainittakoon työministeri Lauri Ihalainen ja opetusministeri Krista Kiuru ministeriöineen, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, Keskuskauppakamari, Opetusvirasto eli nykyinen Stadin aikuisopisto ja sen oppisopimuskoulutusyksikkö, SAK, STTK, EK, (ELY ja TE-Keskukset), Sanoma Group, Helsingin Sanomat, YLE ja MTV3. Erityiskiitos myös yhteistyökumppanillemme Sopranolle, joka on hoitanut niin graafista kuin sisällönkin suunnittelua yhteisen hyvän vuoksi. Naisjohtajat 2

3 Sisällysluettelo 1. HANKEKUVAUS YHTEISKUNNALLINEN TAUSTA HANKKEEN TAVOITE TARVE LISÄKESKUSTELULLE OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA PROJEKTIN TULOKSET NUORTEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN HAASTEET MITEN ME TEIMME SEN? MITÄ PITÄISI TEHDÄ? PROJEKTIN SUOSITUKSET OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN MISSION KIRKASTAMINEN TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN MUITA VAIHTOEHTOJA VERTAILUKOHTAA ULKOMAILTA LÄHTEET MUKAAN LÄHTENEET YRITYKSET

4 1. Hankekuvaus 1.1 Yhteiskunnallinen tausta Suomessa on yli vuotiasta työvoiman ja opiskelun ulkopuolella olevaa nuorta, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta ja joiden työnsaantimahdollisuudet ovat näin ollen heikot. Yhden nuorena pysyvästi syrjäytyneen henkilön hinta yhteiskunnalle on noin 1,2 miljoonaa euroa. Ongelma liittyy myös Suomen työllisyysasteeseen. Väestön ikääntyessä koko työvoimareservi pitäisi saada mukaan työlliseen työvoimaan. Samanaikaisesti työnantajilla on ongelmia löytää osaajia erityisesti erilaisia käytännön taitoja ja osaamista edellyttäviin tehtäviin. Korkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen arvostuksen myötä nuoret opiskelevat yhä pidemmälle. Työn kautta oppimisen arvoa ei enää nähdä samoin kuin ennen. Toisaalta mm. Saksan, Itävallan ja Sveitsin oppisopimusjärjestelmät ovat erittäin arvostettu ja merkittävä tapa kouluttautua ammatteihin, ja ne nähdään väylänä korkeankin tason tehtäviin. Oppisopimusjärjestelmää pidetään yhtenä syynä Saksan hyvään talouskehitykseen, teollisuustuotteiden laadukkuuteen ja Euroopan alhaisimpaan nuorisotyöttömyyteen. Elinkeinoelämä hyötyy merkittävästi saadessaan uusia tekijöitä, mikä luo myös uusia työpaikkoja. 1.2 Hankkeen tavoite Keskuskauppakamari perusti mentoriohjelman Suomen naisjohtajille Ohjelma oli korkeatasoinen ja ammatillisesti mielenkiintoinen. Tämän lisäksi me naisjohtajat päätimme lisätä panoksia ja näyttää, mitä kattavalla yhteistyöllä saadaan aikaiseksi kun vain halutaan eli mitä todellinen johtaminen on. Päätimme ottaa yllä kuvatun yhteiskunnallisen haasteen vastaan ja pyrkiä rakentamaan siihen ratkaisun. Hankkeen tavoitteena oli hankkia 100 nuorelle oppisopimustyöpaikka. Haastoimme omat mentoriemme ja muut tuntemamme organisaatiot mukaan. Hyödynsimme olemassa olevia rakenteita ja materiaaleja. Jokainen osallistuva yritys ottaa vastuulleen vähintään yhden henkilön tekemään työtä ja oppimaan. Yritykset saavat oppivaa työvoimaa sinne, missä siitä on pulaa, nuoret saavat työtä ja koulutusta, työllisyysaste paranee, syrjäytyminen vähenee. Oppisopimusjärjestelmän ja työntekijöiden arvostuksen lisäämiseksi on olennaista, että hanke toteutettiin korkealla profiililla. Haluamme, että hanke näkyy ja kuuluu. Näin tuetaan uusia menestystarinoita ja luodaan nuorten uskoa työelämään. Haluamme luonnollisesti myös näkyvyyttä naisjohtajuudelle. Meille on tärkeää, että voimme näyttää toimintamme tehokkuutta käytännössä. Tämä on myös hyvä motivaattori hankkeen loppuun saattamiselle. Ennen kaikkea haluamme, että hanke onnistuu, nuoret saavat töitä ja Suomeen syntyy uudenlainen tekevän työn syvä arvostus. Keskuskauppakamari on ollut mukana tukemassa hanketta. 4

5 1.3 Tarve lisäkeskustelulle oppisopimuskoulutuksesta Suomessa hallitus yrittää kannustaa yrityksiä oppisopimuskoulutukseen. Mutta yritykset ovat huolissaan koulutuksen kustannuksista, ja ammattiliitot pelkäävät, että palkkoja poljetaan oppilaita hyväksikäyttämällä, kirjoitti Helsingin Sanomat Hankkeen aikana me naisjohtajat olemme törmänneet monenlaisiin muihinkin ennakkoluuloihin ja todellisiin ongelmiin, joita liittyy oppisopimuskoulutukseen Suomessa. Erityispiirteensä on etenkin nuorten henkilöiden oppisopimuskoulutuksella. Käynnistettyämme projektin ja keskustelut yritysten sekä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa, meille esitettiin pian toive, että projektin tulisi julkaista loppuraportti, johon keräämme näkemyksiä oppisopimuskoulutuksen toimivuudesta ja nykyjärjestelmän haasteista, samoin kuin siitä miten oppisopimusjärjestelmää voisi kehittää Suomessa. Tämä raportti on keskustelunavaus siinä missä Oppisopimushaaste-hanke oli mediakampanja. Me naisjohtajat toivomme, että tällä keskustelunavauksella saamme oppisopimuskoulutuksesta oikeasti varteenotettavan vaihtoehdon nuorille työllistyä ja yrityksille löytää kyvykästä ja oikeanlaista työvoimaa. Toivomme, että saamme muutettua suomalaisia asenteita siellä missä tarve on vain asennemuutokseen, ja että oppisopimuskoulutusta kehitetään oikeaan suuntaan siellä, missä todella tarvitaan rakenteellisia muutoksia. 5

6 2. Projektin tulokset Projektimme saavutti tavoitteensa loistavasti. Haluamme esittää erityiskiitoksemme kaikille mukaan lähteneille yrityksille, joita on yhteensä 32. Nämä yritykset tarjoavat oppisopimuskoulutuspaikan nuorelle henkilölle. Luku pitää sisällään vielä tietyn vaihteluvälin siksi, että osa yrityksistä lupasi ottaa useamman koulutettavan jos hyviä kandidaatteja löytyy. Kampanjamme johdosta mukana olleet yritykset saivat yhteensä yli 5000 hakemusta, joista suuri osa oli todella laadukkaita. Kampanjallamme oli 3% positiivinen vaikutus Suomen nuorisotyöttömyyteen. Kaikki kontaktoimamme yritykset suhtautuivat Oppisopimushaasteeseen todella positiivisesti. Nuorista välittäminen ja sen näyttäminen koettiin tärkeäksi yhteiskunnalliseksi tehtäväksi. Nuorisotyöttömyys on tiedostettu ongelma, ja yritykset sekä ihmiset yrityksissä haluavat tehdä jotain asian eteen. Useimmat yritykset suhtautuvat myös suomalaiseen oppisopimusjärjestelmään positiivisesti. Saimme paljon kiitosta ja kannustusta myös niiltä yrityksiltä, joilla ei syystä tai toisesta ollut mahdollisuutta lähteä tällä kertaa mukaan haasteeseen. Yleisin syy mukaan lähtemättömyydelle oli taloudellinen tilanne tai käynnissä olevat yt-neuvottelut. Joissain yrityksissä myös nähtiin, että oppisopimuskoulutus ei sovi omalle toimialalle, esimerkiksi siksi, että suurin osa työntekijöistä on korkeasti koulutettuja. Olemme pyynnöstä kirjanneet muuta oppisopimuskoulutuksen saamaa kritiikkiä seuraavaan lukuun. Vaikka kritiikkiä tuli, osa siitä tuli enemmän kysymysten kuin toteamusten muodossa. Voisi ehkä todeta, että osa kritiikistä tuntui olevan yhteiskunnallisen keskustelun aikaansaamaa työnantajien pohdiskelua enemmän kuin todellisia ongelmia. Monet yrityksistä, jotka nostivat esiin oppisopimuskoulututukseen liittyviä epäkohtia, päätyivät kaikesta huolimatta ottamaan oppisopimuskoulutettavan. Pyrimme tässä raportissa löytämään myös ratkaisuja esitetylle kritiikille. Samanaikaisesti kun Oppisopimushaaste on edennyt, monia muita merkittäviä positiivisia asioita on tapahtunut nuorten oppisopimuskoulutuksen eteen. Työpankit ryhtyivät tarjoamaan oppisopimuskoulutukselle uuden palvelumuodon, jonka tarkoituksena on etsiä ja tarjota nuorille sopivia oppisopimustyöpaikkoja. Työpankkiyritykset tarjoavat asiakasyrityksilleen oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitään vuokralle, tai etsivät suoraan asiakkaalle oppisopimusopiskelijan ja hoitavat paperityöt asiakkaan puolesta. Uuden palvelun tarkoituksena on lisätä nuorten oppisopimustyöpaikkoja. Kohderyhmään kuuluvat myös nuorisotakuun piirissä olevat nuoret, joille kokeilu on loistava mahdollisuus työllistyä. Merkittävä lisäpanostus nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja sitä kautta myös nuorisotakuun toteuttamiseen saatiin Helsingin kaupunginvaltuuston päättämästä 10 miljoonan juhlarahasta. Iso osa Helsingin kaupungin juhlarahasta on käytetty nuorten oppisopimuskoulutettavien koulutustuen korotukseen. Helsingissä tämä on tarkoittanut sitä, että koulutettava saa tukeensa 200 euron kuukausittaisen korotuksen. Suomalaisessa oppisopimuskoulutuksessa on paljon toimivia elementtejä. Oppisopimuskoulutus sopii oppimistieksi nuorelle siinä missä uranvaihtotieksi aikuisellekin. Yhteiskunnastamme löytyy myös paljon muutoshalua saattaa oppisopimuskoulutus entistä paremmaksi vaihtoehdoksi. Yllättäen muutoksia saa paljon enemmän aikaiseksi kun huomaa, mikä on jo toimivaa, ja muuttaa vain toimimattomat osat. 6

7 Suomessa on arvostettu, luovuutta mahdollistava opettajakunta tukemassa yrityksissä opiskelevia oppisopimuskoulutettavia. Meillä on myös valtava määrä hyviä yrityksiä, jotka ovat valmiita ja halukkaita kouluttamaan nuoria. Yritysten kannalta oppisopimuskoulutusta voidaan kutsua Just In Time oppimiseksi, siinä missä suuri osa koulussa tapahtuvaa opetusta on Just In Case - oppimista. Suuri osa nykyopetuksesta on luokassa ennalta päätettyä agendaa, joka on opetettaessa jo vanhentunutta. Villinä ajatuksena voidaan heittää ilmaan, että oppisopimuskoulutus on digitalisoituvassa maailmassa enemmän tätä päivää kuin teoreettinen paikallaan istuva luokkaopetus, joka on luutunut esiteolliselle aikakaudelle. Oppisopimuskoulutuksessa yritys saa henkilön, joka on koulutettu juuri siihen tehtävään ja tarpeeseen joka yrityksellä on. Nuori pääsee oppisopimuksen kautta kiinni yritykseen ja sen kulttuuriin, oppii tuntemaan liike-elämän toimintamallit, saa tarvitsemiaan tärkeitä kontakteja sekä työtodistuksen tekemästään työstä. Nuori oppii jo varhain uimaan yritysmaailmassa kuin kala vedessä. Suomessa on myös aloja, joilla oppisopimuskoulutus on ainoa mahdollinen tapa kouluttautua; turkkuriliikkeet, sähköverkkoasentajat ja sahateollisuus näistä muutamia mainitaksemme. Mitä kampanjamme sai aikaan: Ensimmäistä kertaa oppisopimuskoulututuksesta keskustellaan yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä Teimme neljä lehdistötiedotetta, joiden aikaansaannoksena o Oppisopimuskoulutus on ensimmäistä kertaa laajasti median puheenaiheena o Haasteemme kutsuttiin kansallisille tv-kanaville viiteen eri ohjelmaan vieraaksi. Helsingin Sanomat ja paikallislehdet, samoin kuin erikoistuneemmat talouslehdet, kirjoittivat haasteestamme. o Oppisopimushaastetta referoitiin useammassa radio-ohjelmassa. o Kun yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnallemme 1,2 miljoonaa euroa voidaan laskea, että hankkeemme on säästänyt yhteiskunnan rahoja miljoonaa euroa, tai kerrannaisvaikutustensa kanssa jopa puoli miljardia. o Ensimmäistä kertaa lehdistö ja muu media käsittelee nuorten oppisopimuskoulutusta laajasti ja toistuvasti. Kampanjamme on herättänyt kiinnostusta Uusi-Seelantia myöten. Lontoon pörssi, Saksan suurlähetystö ja Italian kansallinen tv-kanava ovat olleet meihin yhteydessä. Globaalit yritykset ovat viestineet meille muuttavansa hr-strategiaansa kampanjamme innoittamana. Opetusministeriö lähetti kaikille pääkaupunkiseudun kouluille tiedotteen kampanjasta rohkaistakseen oppilaita osallistumaan hakuun. Kampanjamme ilmoitus Helsingin Sanomissa sai uskomattoman hienot huomioarvot; 69% lukijoista oli huomannut ilmoituksen, 39% näistä oli lukenut ilmoituksen tarkasti. Yli teki jatkotoimia ilmoituksen perusteella! Mukaan lähteneet yritykset saivat yhteensä noin hakemusta. Kymmenkertaistimme pääkaupunkiseudun nuorten oppisopimuskoulutettavien määrän vuoden 2012 yhdeksästä 107:ään (tai yritysten rekrytointipäätöksistä riippuen187:ään) ensimmäisellä rekrytointikierroksella. Yrityksiltä saamiemme tietojen perusteella seuraava kierros saattaa tuoda jopa 430 paikkaa lisää. Toki odotamme vielä isompia heijastusvaikutuksia tuleville vuosille. 7

8 Mukaan lähteneet yritykset vastasivat lähes yksimielisesti, että positiivisimmin heidät yllätti ilmoitettujen paikkojen suosio ja hakijoiden sekä hakemusten erinomainen taso. Yritykset saivat valtavan määrän hakemuksia. Hyvinä hakemuksina yritykset pitivät sellaisia, joissa motivaatio ja mielenkiinto tehtävää kohtaan oli tuotu selkeästi esille ja niissä oli selkeä erillinen CV. 3. Nuorten oppisopimuskoulutuksen haasteet Seuraavaan olemme keränneet vastaan tulleita haasteita potentiaalisten oppisopimusyritysten kanssa käymistämme keskusteluista. Jotkut asiat nousivat esille useammin kuin toiset. Varsinaisesti haasteiksi kokemamme asiat olemme kursivoineet. Nuorten oppisopimuskoulutus on liian byrokraattista ja oppisopimukseen hakeutuminen on tehty hallinnollisesti jäykäksi. Esimerkiksi työvoimahallinnon rooli oppisopimuksen rahoituksessa tekee siitä työlään mallin sekä oppisopimukseen hakeutuvalle että työnantajalle. Haasteita olemme kokeneet oppisopimuksen käytännön asioihin liittyen. Emme ole saaneet tähän käytännön apua tai neuvoja, minkä kaikkien eri instituutioiden kanssa pitää tämän tiimoilta toimia. Kaiken kaikkiaan käytännön asioihin olisimme kaivanneet neuvontaa. Tällä hetkellä on jumalaton määrä ihmisiä hoitamassa samaa asiaa ja pahinta on, että nämä tahot eivät keskustele keskenään. Viranomaiset eivät keskustele keskenään. Oma-aloitteisuus puuttuu. Viranomaiset eivät keskustele yritysten kanssa. Viranomaiset eivät tiedä miten yritykset tavoitetaan. Toiminta on alueellisesti jakautunutta ja toimitavat vaihtelevat paikkakunnittain. Oppisopimuskoulutusta ei koordinoida mitenkään, joten hyvin toimivista malleista ei ole kattavaa käsitystä. Myös opiskelijoiden näkökulmasta koordinaatio on vajaata. Tarvitaan taho, joka tukee opiskelijaa koko prosessin ajan. Tiedon jakamiseen tulisi kiinnittää selvästi enemmän huomiota. Oppisopimuskoulutuksella ei ole valtakunnallista strategiaa. Oppisopimuskoulutuksen vastuukysymykset - kuka vastaa ja mistä - ovat osin ratkaisematta ja toteutuksissa on eroavaisuuksia koulutuspaikasta riippuen. Oppisopimuskoulutus on usein lähes tuntematon vaihtoehto monelle nuorelle tai he tietävät siitä vain vähän. Yhteistyön koulujen ja työnantajien välillä on vähäistä tai olematonta. Tämä tulee esille esimerkiksi koulutuksen tuottajan tavassa toimia ja asiakasyrityksen toimialan tuntemuksen puutteena. Toimialan tuntemattomuus johtaa siihen, että oppisopimukseen liittyviä näyttöjä ei saada liitettyä yrityksen liiketoimintaan ja sitä kautta opiskelijan työarkeen vaan näytöt kulkevat irrallisina tehtävinä. Opiskelu on koulumaista ja työtehtävistä irrallista. Työpaikoilla oma haasteensa on järjestää opiskelijan tutkintoon kuuluvat osaamisen näytöt aidoissa työelämän tilanteissa ao. opetussuunnitelman vaatimusten mukaan. Nuorilla ei ole työelämän taitoja ja heillä voi olla asenne- ja sitoutumisongelmia. Liian moni nuori keskeyttää oppisopimusopinnot. Haasteena ovat työehtosopimukset ja se, että yrittäjien pitää maksaa opiskelijalle ammattilaisen palkkaa. 8

9 Koulutuspaikkojen riittävyys on epävarmaa. Ongelmana ovat myös jatko-opiskelukelpoisuuden puutteet oppisopimuskoulutuksen jälkeen. Oppisopimuskoulutus on suunniteltu aikuisille. Kyseessä on vaativa opiskelumuoto, joka edellyttää omaaloitteisuutta, elämänhallintaa ja pitkäjänteisyyttä. Myös yrityksen kannalta oppisopimus sopii ennen kaikkea jo työelämässä olevien nuorten aikuisten kouluttamiseen. 4. Miten me teimme sen? Meille on esitetty useilta tahoilta kysymys: Miten te teitte sen? Lähtökohdat: Emme tienneet aiheesta mitään. Meillä ei ollut rahaa, rahoitusta tai budjettia. Kaikki toimivat täysipäiväisesti johtajatason tehtävissä muissa organisaatioissa. Kampanja hoidettiin vapaa-ajalla. Meillä ei ollut minkäänlaista hallintoa, prosesseja tai ohjelmistoja esimerkiksi laskutukseen. Ei viestintä- tai mediasuunnitelmaa. Suurimmat haasteemme: Löytää aikaa kaiken tekemiseen. Löytää oikeat yritykset ja kontaktit. Tiimin pitäminen yhdessä ja motivoituna koko kampanjan ajan. Prosessin ylläpito ja oikea suunta. Ja miten voitimme ne: Keskuskauppakamarin viestintätiimi auttoi meitä käytännön asioiden hoitamisessa liittyen esimerkiksi lehdistötiedotteisiin ja mediasuhteisiin. Sosiaalisen median tehokas käyttö - Facebook, LinkedIn, oma web-sivusto ja materiaalit. Esteettömän tiedonkulun varmistaminen tiimin sisällä. Tiimin säännölliset tapaamiset ja puhelut. Jokainen oli valmis hyppäämään ja sijaistamaan toista tarvittaessa. Luontainen luottamus, kunnioitus ja tiimin hyvä kemia. Toisten kannustamisella saa yksinkertaisesti ihmeitä aikaan. Miksi onnistuimme: Tavoite kuvattiin selkeästi: 100 uutta oppisopimuspaikkaa nuorille Suomessa. Huumori oli koko ajan mukana: Haluamme pelastaa maailman, mutta aloitamme Suomesta. Seuraava Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentorointiryhmä huolehtikoon lopusta maailmasta. Itsestään organisoituva ryhmä ihmisiä, jotka olivat hyvin sitoutuneita tavoitteeseensa Jokaisella ryhmän jäsenellä oli selkeä rooli: myynti, markkinointi, hallinnointi, seminaari ja raportin teko jaettu tasaisesti Hyvät henkilökohtaiset kontaktit. Mediavalintana Helsingin Sanomat ja Oikotie olivat olennainen osa kampanjan menestystä. 9

10 Kaikki jotka lähtivät mukaan tunnistivat, että hanke on tärkeä, ja veivät osaltaan viestiämme eteenpäin. Aatteen kirkkaus: Hanke toteutettiin täysin Pro Bono periaatteella ja se pysyi puhtaana alusta loppuun. Intohimoisella suhtautumisella saa aikaiseksi mitä vaan. 5. Mitä pitäisi tehdä? Projektin suositukset Kokemuksemme ja yrityksiltä saamiemme vastauksien perusteella oppisopimuskoulutuksen suurin haaste on, että yritykset ja nuoret eivät kohtaa. Hankkeemme tärkein suositus on, että perustettaisiin yksi ainoa valtakunnallinen taho vastaamaan oppisopimuskoulutuksesta. Tämä taho toimisi pörssinä, joka välittää työpaikkoja nuorille ja nuoria oppisopimuskoulutettavia yrityksille. Toinen merkittävä havainto ja mukaan lähteneiden yritysten viesti on, että oppisopimuskoulutuksesta on vaikea saada tietoa. Tieto ja sitä antavat tahot ovat hajallaan. Hankkeemme toinen suositus on, että oppisopimuskoulutuksesta tehdään yksityiskohtaiset valtakunnalliset ohjeet opiskelijoille, yrittäjille ja oppilaitoksille. 5.1 Oppisopimuskoulutuksen mission kirkastaminen Yrityksille tarjottava tuki on tärkeää. Yritykset tarvitsevat enemmän tukea sen hahmottamisessa, mitä oppisopimuskoulutus vaatii itse yritykseltä ja palkattavalta henkilöltä. Se, että pitää olla yhteydessä useampaan tahoon, on aiheuttanut paljon ylimääräistä työtä. Byrokratia nähdään haasteena. Oppisopimuksen opetuksen laatua ja kokonaisvaltaista opinto-ohjausta on kehitettävä sekä järjestettävä työssä oppimisen ohjaajille täydennyskoulutusta. Oppilaitosten oppisopimuskoulutuksen ymmärrystä tulisi lisätä. Oppisopimuskoulutus ja sen kehittäminen on nykyisellään monin paikoin hyvin oppilaitosmaista toimintaa, kun sen todellisuudessa pitäisi olla työpaikkamaista toimintaa. Oppisopimuskoulutus on ja sen tulee olla työelämälähtöisin koulutusmuoto. Työpaikalla tapahtuva osaamisen kehittyminen on oppisopimuksen ydintoiminto. Lisäksi on syvennettävä monipuolista työelämäyhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Tämä voidaan helposti ja suhteellisen kevyesti toteuttaa yritysten ja oppilaitosten delegaatioiden vierailuilla toistensa luokse sekä tiivistyvällä yhteisellä keskustelulla. Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuuden mittarit on johdettu oppilaitosten mittareista, vaikka niiden tulisi olla johdettu yritysten liiketoimintatavoitteiden mittareista. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on jakautunut ympäri maata 90 oppilaitokselle, ja merkittävää valtakunnallista kehittämistä tapahtuu 5-10 oppisopimustoimistossa. Oppisopimusverkoston yhteistyötä tulee tiivistää ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen tulisi keskittää yhdelle taholle. 10

11 5.2 Tietoisuuden lisääminen Byrokratia koetaan työlääksi työnantajan näkökulmasta jatkuva raportointi oppisopimuskeskukseen voi rasittaa liikaa suhteessa resursseihin. Tähän on nyt työpankkien toiminta tuonut osaltaan ratkaisua. Todellinen ratkaisu löytyy kuitenkin byrokratian ja raportointivaatimusten pienentämisestä. Työnantajalle tulee olla helppoa solmia oppisopimuskoulutus, jos oppisopimusmallista haetaan todellista vaihtoehtoa Suomen työttömyysongelmaan. Työnantajalle tarkoitetuista tukimahdollisuuksista työttömien työnhakijoiden palkkaamisessa tulisi informoida enemmän. Kyselymme tuotti ehdotuksia mm. infotilaisuuksista, ja selkeästä ohjeistuksesta koko oppisopimusprosessista: ohjeita siitä mitä byrokratia vaatii yritykseltä, mistä saa lisätietoa jne. Kehittämistarpeita nähdään työpaikkakouluttamiseen ja sen rahoitukseen liittyen. Työpaikkaohjaus saattaa vaatia enemmän resursseja kuin mitä oppisopimuskeskukselta saatava korvaus mahdollistaa. Työnantaja voi olla haluton maksamaan normaalia palkkaa ajalta, jolloin työntekijä vasta opettelee työntekoa palkallisessa työsuhteessa olevan työntekijän tuottavuuden pitäisi olla vähintään sillä tasolla, että työntekijästä koituvat kustannukset tulevat katetuiksi. Oppisopimuskoulutuksessa nuori muovautuu kisällistä mestariksi. Tämä tulisi ottaa myös palkkauksessa huomioon esimerkiksi portaittain nousevalla palkkamallilla. Panostuksia olisi laitettava myös työnantajiin kohdistuvaan, asenteiden muuttamiseen keskittyvään tiedottamiseen. Nuorten kohdalla taas koulutusmahdollisuuksien tuntemus on se asia, johon tulisi kiinnittää huomiota. Tieto koulutusmahdollisuuksista ei välttämättä tavoita nuoria, ellei tiedottamiseen erikseen panosteta. Tiedotusta oppisopimuskoulutuksen vaihtoehdosta nuorille tulisi lisätä. Ratkaisuja asiaan tulisi hakea niin työnantajien lisäkoulutuksesta kuin nuorille tiedottamisestakin. 5.3 Muita vaihtoehtoja Nykyiselle oppisopimusmallille on olemassa myös valmiita vaihtoehtoja. Vantaan kaupunki on kehittänyt tuetun oppisopimuskoulutuksen mallin, jossa nuorta autetaan sopivan yrityksen löytämisessä ja nuorelle tarjotaan vertaistukea muista nuorista. Lisäksi nuorisotyöntekijä selvittää, tarvitseeko nuori apua esimerkiksi velka-, asunto- tai mielenterveysongelmien kanssa. (http://www.vantaa.fi/fi/nuorille/_nuorten_tyopajatoiminta/nuorten_tuettu_oppisopimus). Toinen vaihtoehto on Suomen Yrittäjien markkinoima koulutussopimus, joka korvaisi oppisopimuskoulutuksen kokonaan. Käytännössä nuorelle tarjottaisiin mahdollisuus opiskella ammattiin pääosin työskentelemällä yrityksessä, mutta häntä kohdeltaisiin opiskelijana työntekijän sijaan ja hän olisi oikeutettu muun muassa opintotukeen. (http://www.yrittajat.fi/fi- FI/suomenyrittajat/a/tiedotteet/tarvitaan-jareita-kilpailukykya-vahvistavia-toimia.) Kehittämistarpeista huolimatta oppisopimuskoulutus nähdään kuitenkin erinomaisena välineenä nuoren työvoiman rekrytointiin ja kouluttamiseen. Oppisopimuskoulutuksen käytännönläheisyys ja joustavuus mahdollistavat sen, että työnantaja saa juuri omiin tarpeisiinsa osaavaa työvoimaa. Kokemusten mukaan 11

12 oppisopimuksella tulevat opiskelijat ovat motivoituneita, koska oppisopimuksessa opiskelija saa palkkaa. Työvoimatarpeiden muuttuessa nopeasti oppisopimus on luontevin vaihtoehto työntekijöiden kouluttamiseen, koska oppisopimuksella koulutettava pääsee heti käsiksi työhön oppisopimuksen kautta työnantaja saa tekijöitä nopeammin kuin muita ammatillisen koulutuksen reittejä pitkin. 5.4 Vertailukohtaa ulkomailta Oppisopimuskoulutuksen jälkeen siirtyminen työelämään on hyvin joustavaa. Nuorten työttömyys on alhaisinta juuri niissä Euroopan maissa, joissa on vahva oppisopimusjärjestelmä. Oppisopimuskoulutuksen perinteisissä vahvoissa maissa Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä työnantajajärjestöt (esimerkiksi Industrie- und Handelskammer Saksassa ja Wirtschaftskammer Itävallassa) koordinoivat oppisopimuskoulutusta. Näissä maissa järjestöt tukevat työnhakua esimerkiksi erilaisten verkkopalveluiden ja messujen kautta. Sveitsissä oppisopimuksella aloittava voi päätyä jopa pääjohtajaksi. Sveitsissä suurella osalla esimerkiksi finanssialalla työskentelevistä on ammattikoulutus. Nuoret tekevät yrityksen kanssa oppisopimuksen, joka takaa työssä oppimisen, teoriaopinnot ja harjoittelijan palkan. Oppivelvollisuuskoulun jälkeinen lukio kestää 3-4 vuotta. Tärkeimmällä sijalla on ammattiin valmistava korkeatasoinen, lähes 400 ammattitutkintoon johtava, 2-4 -vuotinen oppisopimuskoulutus. Suurin osa 16- vuotiaista hakeutuu ammattikoulutukseen lukion sijasta, koska oppisopimusta ei katsota alempiarvoiseksi koulutukseksi kuin lukio. Pojista 75 % ja tytöistä 67 % on suorittanut ammattitutkintonsa juuri oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen käytäntöpainotteiseen opiskeluun kuuluu 1-2 päivää viikoittaista ammattikouluopetusta. Teoriakoulutuksen merkitys on voimistumassa ja ammatillinen maturatutkinto (Berufsmatura) mahdollistaa pääsyn myös ammattikorkeakouluihin. Sveitsissä on normaalia, että yrityksissä on johtoasemissa useita henkilöitä, jotka ovat edenneet urallaan oppisopimuspohjalta. He ovat hankkineet oppisopimuksen kautta myös korkeampaa ammattikoulutusta, ja jotkut ovat vielä suorittaneet myöhemmin MBA-tutkinnon. Oppisopimus tarjoaa polun vaikka pääjohtajaksi asti. Toimivan oppisopimusjärjestelmän ansiosta sveitsiläinen ammattitaito on arvostettua. Saksalainen oppisopimuskoulutus niittää mainetta maailmalla. Asiantuntijat pitävät sitä yhtenä syynä Saksan hyvään talouskehitykseen, teollisuustuotteiden laadukkuuteen ja maan alhaiseen Euroopan alhaisimpaan nuorisotyöttömyyteen. Vuonna 2010 koulunsa päättäneistä 55 prosenttia meni ammattioppiin. Osuus ei juurikaan vaihtele. Vakaa osuus saksalaisyrityksistä, 23 prosenttia, kouluttaa nuoria ammattiin. Oppipojista ja -tytöistä 75 prosentilla on peruskoulutausta. Saksan keskuskauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan yritykset haluavat vakinaistaa peräti 60 prosenttia oppipojistaan ja -tytöistään, kun nämä valmistuvat. Yritys ja vastavalmistunut tuntevat toisensa, ja siinä vaiheessa tuore mestari on myös identifioitunut yritykseen. Järjestelmä tuottaa osaavia työntekijöitä, koska sekä oppilas että yritys investoivat omaan tulevaisuuteensa. Laatu pysyy korkeana, työpaikoilla oleva 12

13 hiljainen tieto siirtyy sukupolvelta toiselle ja yritykset pysyvät innovointikykyisinä. Yksi oppipoika tai -tyttö maksaa yritykselle vuodessa euroa (sisältää oppilaan kuukausiansion ja lakisääteiset sosiaalimaksut). Tuottoa hän tuo yritykselle työpanoksellaan euroa vuodessa. Summat ilmenevät Saksan keskuskauppakamarin tutkimuksesta. Saksalaisyritykset eivät saa valtiolta korvausta koulutustyölleen kuten Suomessa. Poikkeustapauksena voi olla huonosti pärjäävän nuoren kouluttaminen. Tutkimuksen mukaan yrityksille tulee halvemmaksi hankkia työntekijöitä oppisopimusjärjestelmän kautta kuin palkata ulkopuolelta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisjärjestelmä kehittää jatkuvasti uusia ammatteja ja modernisoi vanhoja. Norja on nuorisotyöttömyyden mallimaa. Suomessa työvoimaan kuuluvista vuotiaista on työttömänä 24,8 prosenttia, Norjassa vain 9,7 prosenttia. Yleinen työttömyysaste on Suomessa 9 prosenttia, Norjassa 3,5 prosenttia. Ero johtuu oppisopimuskoulutuksesta, osa-aikatyön yleisyydestä ja valtion aktiivisista työllistämistoimista. Norjan koulujärjestelmä on erilainen kuin Suomessa. Nuoret eivät valitse peruskoulun jälkeen lukion ja ammattikoulun välillä, vaan hakevat toisen asteen kouluun joko teoreettiselle tai ammatilliselle linjalle. Ensimmäiset kaksi vuotta opiskelijat käyvät yhteisiäkin kursseja. Sitten ammatillisen linjan opiskelijat siirtyvät kahdeksi vuodeksi oppisopimustyöpaikkaan. Osa-aikatyötä tehdään Norjassa samoilla aloilla kuin Suomessa: kaupassa ja terveydenhuollossa. Norjassa se on kuitenkin huomattavasti yleisempää. Siellä 56 prosenttia nuorista tekee osa-aikatyötä, kun Suomessa vastaava luku on 38. Yli 25-vuotiaista norjalaisista osa-aikatöissä on 27 prosenttia, suomalaisista vain 14. Suomessa osa-aikatyötä pidetään ongelmallisena, koska työstä saatava palkka ei välttämättä riitä elämiseen. Norjassa edes ammattiliittojen keskusjärjestö LO ei tuomitse osa-aikaisen työvoiman käyttöä. NAV eli Ny arbeids- og velferdsforvaltning on samanaikaisesti työvoimatoimisto, kansaneläkelaitos ja kunnallinen sosiaalihuolto, sillä nämä kolme yhdistyivät Norjassa vuonna Tromssan NAV-toimistossa työskentelee maan ainoa nuorisotiimi. Tiimin tehtävä on palvella vuotiaita, jotka eivät ole koulussa tai työssä. Suunnitteilla on oma ryhmä vuotiaille. Nuorisotiimin periaate on, että heidän työntekijöidensä on ajateltava kuten asiakkaansa. Siksi nuoriin ollaan yhteydessä tekstiviesteillä. Tiimin uusin kokeilu vei NAV:n palvelut kouluihin. Työntekijät päivystävät kahdesti viikossa toisen asteen oppilaitoksissa ja juttelevat oppilaiden kanssa koulutus- ja työmahdollisuuksista. Ranskassa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koordinoivat myös eri alojen työnantajajärjestöt. Esimerkiksi pienteollisuuden työnantajajärjestöllä (Chambres de Metiers et de l Artisanat) on omia koulutuskeskuksia ja kouluja ympäri maata. Tanskassa oppisopimuskoulutus on vahvasti oppilaitosten koordinoimaa. Myös Britanniassa koulutusta ohjataan koulutuksen järjestäjien kautta. Etelä-Euroopassa oppisopimuskoulutus on usein koulun tai alueellisen hallinnon koordinoimaa eikä välttämättä sisällä työsuhdetta työnantajaan kuten esimerkiksi saksankielisissä maissa tai Suomessa. 13

14 Lähteet Mukaan lähteneet yritykset 14

15 15

Oppimalla ammattiin, tekijöitä yrityksiin

Oppimalla ammattiin, tekijöitä yrityksiin Oppimalla ammattiin, tekijöitä yrityksiin OPPISOPIMUKSISTA RATKAISU OSAAMISPULAAN Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentoriohjelman erityishanke 2013 Elinkeinoelämä Yhteiskunta Nuoriso Lähtötilanne Suomessa

Lisätiedot

9.00 Tina Nyfors 9.30 Keynote-puheenvuoro: Lauri Ihalainen 10.15 Risto E. J. Penttilä 10.30 10.45 Keynote-puheenvuoro: Liisa Jaakonsaari 11.

9.00 Tina Nyfors 9.30 Keynote-puheenvuoro: Lauri Ihalainen 10.15 Risto E. J. Penttilä 10.30 10.45 Keynote-puheenvuoro: Liisa Jaakonsaari 11. OPPISOPIMUSHAASTE 9.00 Tervetuloa ja Oppisopimushaaste-kampanjan loppuraportti, Tina Nyfors, toimitusjohtaja, Locnet Oy 9.30 Keynote-puheenvuoro: Visioita tulevasta: Miten oppisopimuskoulutus jalkautetaan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen perustiedot OpsoDiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Hankeaika1.5.2015-31.12.2017 Rahoittaja: ESR / Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Naisjohtajuuden edistäminen itsesääntelyn keinoin on Keskuskauppakamarin strateginen tavoite

Naisjohtajuuden edistäminen itsesääntelyn keinoin on Keskuskauppakamarin strateginen tavoite Naisjohtajuuden edistäminen itsesääntelyn keinoin on Keskuskauppakamarin strateginen tavoite Keinoja: Listayhtiöiden hallinnointikoodi Selvitykset ja kannanotot Naisjohtajien mentorointiohjelma www.naisjohtajat.fi

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Mikä on brändi? Oppisopimuksen brändi Oppisopimuksen brändi Q Kuinka hyvin oppisopimus tunnetaan

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA

NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA NUORTEN OPPISOPIMUS 2+1 MALLI POINT COLLEGESSA 2 + 1 MALLIIN SIIRTYMISEN EDELLYTYKSET Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (35 op) suoritettu kahden vuoden opinnot suoritettuna tai

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Nuoriin panostaminen kannattaa Valmistaudutaan muutokseen V uosi 2012 oli Euroopan talouden osalta melko epävarma. Tämä näkyi myös Suomen taloudessa, varsinkin isommissa yrityksissä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa. Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA

Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa. Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA 1 Elinkeinoelämästä lähtenyt aloite Työmarkkinasopimus vuonna 2001 Ammattiliittojen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli Vastuut toimijoiden kesken 2 + 1 malliin siirtymisen edellytykset Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (20 ov) suoritettu 18 v ikä, pääsääntöisesti

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 SAIRAALAN PUHTAANAPITO JA VÄLINEHUOLTOPALVELUT Korkean hygieniatason takaavia tilojen puhtaanapitopalveluja,

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen i ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Pori 31.1.2012 1 KOULUTUSKORVAUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010

Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 1/5 Toimintasuunnitelma 2010-2011 Hallitus 3.3.2010 Yleistä Sääntöjensä mukaisesti Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Edistää ry:n jäsenten välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä.

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Aikuiskoulutusjohtaja Anni Miettunen Projektisuunnittelija Niina Tikkanen 21.1.2014 Mikä NAO? Nuorten aikuisten osaamisohjelma osa nuorisotakuuta

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA OPH ja OKM työseminaari 13.6.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Nuorten aikuisten osaamisohjelma Jyväskylän koulutuskuntayhtymään saatu v. 2013 1,2 m lisärahoitus 83 t

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015 30.3.2015 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston sidosryhmäkysely 2015 Tuloskoonti [Päiväys] SISÄLLYS I Taustatiedot II Alueellinen toiminta III Palvelut/tuotteet IV Yhteistyö ja viestintä V Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot