MERCURIUS. GoodMood. Liikelaitosmallilla parannetaan tehokkuutta Turunmaan sairaalassa. Umpihangesta kansainvälisille kentille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERCURIUS. GoodMood. Liikelaitosmallilla parannetaan tehokkuutta Turunmaan sairaalassa. Umpihangesta kansainvälisille kentille"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI MERCURIUS Liikelaitosmallilla parannetaan tehokkuutta Turunmaan sairaalassa GoodMood Umpihangesta kansainvälisille kentille

2 P ÄÄKIRJOITUS Turun kauppakorkeakoulu palvelee elinkeinoelämää Kaukonäköiset yritysmaailman aktiivit saivat aikaan sen, että Turun kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna Ylimmän kaupallisen opetuksen ja tutkimuksen hyödyt nähtiin elinkeinoelämän piirissä selvästi. Tänään Turun kauppakorkeakoulu on elinvoimainen yliopisto, jonka tunnusmerkkinä edelleen on vilkas vuorovaikutus yritystoiminnan ja laajemminkin elinkeinoelämän kanssa. Runsaassa 20 vuodessa olemme oppineet näkemään, että korkeatasoisten tutkintojen ja kansainvälisen tutkimuksen rinnalla tarvitaan suoraa yhteiskunnallista palvelua. Tämä kolmas tehtäväalue meillä YTKK:ssa merkitsee sitä, että tuotamme liiketoimintaosaamista kilpailukykyisesti elinkeinoelämän käyttöön. Yritykset kohtaavat yhä vaikeampia ja kansainvälisempiä haasteita. Parhaimmillaan kauppakorkeakoulussa kyetään ennakoimaan nämä haasteet ja etsimään niihin vastauksia. YTKK:ssa tämä on kansainvälistänyt toimintaamme samassa tahdissa yritysten kanssa. Työskentelemme tänään yli 100 kansainvälisen partnerin kanssa kaikissa maanosissa. Asiakaskuntamme on yhä kansainvälisempi. Innovatiivinen vuorovaikutus syntyy yhdistämällä tuottamamme kansainvälinen huippuosaaminen yritystoimintaan. Vahvuutemme on myös siinä, että Turun kauppakorkeakoulussa ovat kaikki liiketoimintaosaamista tutkivat keskeiset tieteenalat edustettuina. Kauppatiede merkitsee liiketoimintaosaamista. Liiketoimintaosaaminen merkitsee kykyä johtaa yritystä luovasti ja innovatiivisesti nopean muutoksen ja kovan kilpailun oloissa. YTKK on 20 vuoden aikana kasvattanut eräitä vahvoja liiketoimintaosaamisen aloja, joilla haluamme erityisesti toimia. Yrittäjyys on kasvanut uusperustannan ja omistajayrittäjyyden kautta globaaliksi muutosvoiman ja -kyvyn symboliksi. Tutkimme ja kehitämme organisaatioita ja koulutamme yrittäjyyttä. Laitoksessamme sijaitsee myös ECSB:n (European Council of Small Business and Entrepreneurship) pääkonttori, ja sitä kautta vastaamme yli 500 eurooppalaisen yrittäjyysasiantuntijan verkottamisesta. Kesäkuussa 2007 Turkuun saapuu kenties jopa 1000 osanottajaa yrittäjyyden maailmankonferenssiin (ICSB). Yrittäjyys on vahva muutosmoottori, mutta siihen kuuluu olennaisesti myös liiketoiminnan vastuukysymysten pohdinta. Osaamis- ja innovaatiovetoinen yritystoiminta on eurooppalaisen kilpailukyvyn ytimessä. YTKK:ssa on oltu tiiviissä yhteistyössä tämän yrityssektorin kanssa jo 80-luvulta alkaen. Innovaatiot, muutosjohtaminen, uudet liiketoimintamallit ja luova liiketoiminta ovat keskeisiä teemoja. Yrityskehitys innovaatioketjun alkupäästä aina globaaleihin yritysjärjestelyihin asti pitää osata. Ja osataan. Yliopistomaailmassa olemme kenties omaperäisiä siksi, että olemme panostaneet paljon tiettyjen avainklustereiden liiketoimintaosaamiseen. Viestintäliiketoiminta, life science -klusteri ja ICT-liiketoiminta ovat tästä hyviä esimerkkejä. Näemme myös, että innovaatioketjujen tärkeä alkupää on yliopistoissa, ja edistämme täällä aktiivisesti uusien yritysten syntyä. YTKK:ssa on erikoisyksiköitä: Kilpailuinstituutti on kilpailun edistämisen ja kilpailun esteiden osaaja, Pan-Eurooppa Instituutti puolestaan tuntee laajenevan integraation liiketoimintavaikutukset Venäjällä ja lähialueilla. Tulevaisuudessa Itämeren talousalue on erityisen mielenkiintomme kohteena. Yliopistojen ulkopuoliset tahot näkevät usein vain murto-osan siitä, mitä meillä todella tehdään. YTKK:n tutkimustyö tulee parhaimmillaan laajasti hyväksikäytettyä yrityksissä. Sama pätee johtamis- ja yrittäjyyskoulutukseen, joka on yksi monipuolisimpia ja tasokkaimpia maassamme. Olemme voimakkaasti kehittämässä koulutustamme. Jo nyt emba-ohjelmamme suorittaneita yritysjohtajia tapaa yhä useammin talouselämän vaativissa tehtävissä. Yritystoiminnan ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen on yliopistolle paitsi oppimis- myös vuorovaikutustehtävä. Meistä on hyötyä kilpailukyvyn ja vaurauden kehittymiselle vain, jos osaaminen johtaa käytännön toimiin kentällä. Syvenevä yhteistyö elinkeinoelämän kanssa pitää vastaavasti kauppatieteellisen koulutuksen sisällöltään elävänä. Tällä erityisnumerolla YTKK ja Turun kauppakorkeakoulu haluavat kertoa osaamisestaan. Toivomme, että se avaa yhä uusia yhteistyön kanavia ja tuottaa tulosta myös liiketoiminnassa. Yhteistyöterveisin Antti Paasio Yrittäjyyden ja yritystoiminnan professori 2 MERCURIUS

3 Pääkirjoitus:... 2 Turun kauppakorkeakoulu palvelee elinkeinoelämää Oma lokero löytyi GoodMood... 4 S ISÄLTÖ MERCURIUS YTKK Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku Tekijänoikeustalous... 5 Varsinais-Suomen innovaatioympäristö kaipaa tiiviimpää yhteistyötä... 6 Ripeää talouskasvua Baltian maissa... 7 Liikelaitosmallilla parannetaan tehokkuutta... 8 Ukrainan markkinat hyödyntämättä...10 Vastuullisen liiketoiminnan keskus etsii ratkaisuja ja vastauksia...12 CEIS yhteispotkua yrittäjyyteen...13 Marjaana Tapio ja Mika Tuomola suorittavat emba-tutkintoa...14 Säädösuudistusten vaikutusarvioinnin läpinäkyvyys edistää kilpailukykyä...16 Kulttuurin talous Euroopassa...17 Korkeamman koulutuksen kauppaa...18 Lyhyesti...20 Julkaisuja...22 Yrittäjyys on kansainvälisyyttä...24 Vieraskynä...26 Tapahtumia Marjaana Tapio ja Mika Tuomola toimivat kansainvälisissä yrityksissä johtotehtävässä. Toimiala ja johtajien koulutustaustat eroavat, mutta yhteistä keskustelupintaa löytyy paljon. Vertaismentorointi on yksi oleellinen osa Turun kauppakorkeakoulun emba-johtamiskoulutusohjelmaa. 18 Länsikeskuksen Citymarket on menestyvä ja suuri automarket, jonka omistaja-yrittäjät ovat hankkineet koulutuksen Turun kauppakorkeakoulussa. Harva akateeminen ryhtyy yrittäjäksi, mutta Kolehmaisille valinta oli selvä. Päätoimittaja: Riitta Birkstedt p. (02) Toimitusneuvosto: Antti Paasio, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Saara Taalas, TuKKK Ulla Hytti, TuKKK Aki Koponen, TuKKK Sari-Anne Poikkijoki, TuKKK Mikko Grönman, Jokiranta Oy Leena Hulsi, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Valokuvat: Studio Vizualis / Esko Keski-Oja Roni Lehti Ingram Imagelibrary Turun kauppakorkeakoulun kuva-arkisto Kannen kuva: Esko Keski-Oja Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4000 kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: p. (02) / Jaana Villisi MERCURIUS 3

4 GoodMood Oma lokero löytyi Kymmenen vuoden aikana GoodMood on osannut tehdä asioita erittäin oikein. Päätäkin on lyöty puuhun niin, että edelleen sattuu. Innovaatiot, luovuus sekä usko omaan tekemiseen ovat nostaneet GoodMoodin kovalle pohjalle, jolta turkulaisyrityksen pitäisi olla valmiina ottamaan pomppu kansainvälisille kentille. Teksti: Mikko Grönman Aloittaessaan vuonna 1996 GoodMood oli Suomen ainoa digitaalinen tuotantoyhtiö ja siinä mielessä aika outo lintu Euroopan tasollakin. Nuori GoodMood teki yritysvideoita, mainontaa ja muuta sisällöntuotantoa. Videopuolen osaaminen ja asiakkaiden haasteet yritysviestinnässä synnyttivät innovaation liikkuvan kuvan hyödyntämisestä internetin välityksellä. Haettiin jonkin aikaa tähän tarkoitukseen sopivaa ohjelmistoa, ja kun niitä ei maailmalla ollut, niin lähdimme tekemään soveltuvaa softaa itse, GoodMoodin teknologiajohtaja Rami Alanko selvittää. Televisiokuvan ja tietoverkon liitto Webcasting eli lähetystoiminta tietoverkossa on ollut GoodMoodin juttu jo seitsemän vuotta. Käytännössä kysymys on television ja tietoverkon yhdistämisestä yritysviestinnän käyttöön. Suoristettuna esimerkkinä globaali yritys, jonka pääjohtajalla on asiaa. Jos asia välitetään webcastingin avulla, niin pääjohtajan viesti saadaan samanaikaisesti 50 eri maahan, tuhansille ihmisille, joilla on myös mahdollisuus siltä istumalta kommentoida tai kysyä. Viestintä on reaaliaikaista, tehokasta ja edullista, kun kenenkään ei tarvitse matkustaa mantereelta toiselle. GoodMood toimittaa koko lähetyksen, kun ohjelmistot ovat omasta takaa ja tvkuvaajia sekä muuta teknistä väkeä saadaan partneriverkoston kautta ympäri maailmaa. GoodMood saikin hyvin pian suuria kotimaisia yrityksiä asiakkaakseen, teki tuotekehitystä ja haki lisensoidulle ohjelmistolleen ostajia ympäri maailman. Pioneerityötä umpihangessa Myimme lisenssiä markkinoille, joita ei vielä oikeastaan ollut olemassa. Eli pioneerityötä umpihangessa, ja lyötiin päätä seinään niin että vieläkin sattuu. Onneksi Good- Moodin tuotantoyhtiö pidettiin ja se menestyi. Tuotekehitystä tehtiinkin aluksi pitkälti tulorahoituksella, Alanko kertoo. Lumihangesta GoodMood on tullut kovalle pohjalle, mutta Alanko korostaa, että mitään ei ole vielä saavutettu. Kotimaan markkinajohtajuus on hyvä asia, mutta vasta pelin avaus. Tuotekehitykseen satsaavilla teknologiayrityksille tyypillisestä kuoleman laaksosta on ainakin pikkuhiljaa kavuttu pois. Omaan tekemiseensä GoodMoodin johto ja työntekijät ovat aina uskoneet. Turkulaisten usko ja teot on toki huomattu muuallakin. Merkittävä sykäys kohti kasvuyritystä ja laajempia markkinoita tapahtui vuonna 2002, kun maailman suurin pääomasijoittaja 3i panosti GoodMoodiin. GoodMoodin 4 MERCURIUS

5 Tekijänoikeustalous omistuksesta kaksi kolmasosaa on nykyisin toimivalla johdolla ja yksi kolmasosa pääomasijoitusyhtiö 3i:llä. GoodMood on myös palkittu innovatiivisuutensa ansiosta Britannian suurimmalla it-palkinnolla. Hybridi-yritys kulkee palvelukylki edellä Kymmenessä vuodessa turkulaisesta digitaalisesta videoiden tuottajasta on joka tapauksessa kehittynyt kansainvälisiä kasvumarkkinoita tähyävä yritys. Webcasting kaiken kattavana palveluna on se, jolla tavoitellaan mitalisijaa maailmanmarkkinoilla. Nämä sijat ovat jaossa seuraavien vuosien aikana Vuosi sitten mietittiin, että mikä helkkarin firma me oikein ollaan, palvelua, ohjelmistotuotantoa ja sisällöntuotantoa, GoodMoodin tuotekehityksestä vastaava Rami Alanko naureskelee. Termi hybridi-yritys lanseerattiin niihin aikoihin eli suurimmat ohjelmistotalothan ovat itse asiassa merkittäviä palvelutaloja ja palvelun myynti generoi ohjelmistomyyntiä. Oman lokeron löytyminen ja strategian viilaus paikansi meidät entistä tarkemmin. Koko yhtiö tekee nyt samoja asioita eli bändi soittaa samaa biisiä, musiikintekijänäkin tunnettu Alanko sanoo. Digitaalisen teknologian kehitys vaikuttaa talouteen merkittävästi, koska lisäarvon tuottamisen logiikka on muuttumassa. Luovien sisältöjen merkitys liiketoiminnalle on korostunut sisällön tuotannossa, pakkauksessa, jakelussa sekä kulutuksessa. Tuotteiden ja palvelujen raja on hälvenemässä, ja palveluista tuotetaan merkityssisältöjä lisäämällä elämys- ja kokemuskonsepteja. Nämä muutokset tekevät aineettomista resursseista keskeisen osan liiketoimintaa myös muualla kuin perinteisillä luovilla aloilla ja medialiiketoiminnassa. Muuttunut tilanne on nostanut uudestaan esiin kysymyksen tekijänoikeudesta ja siihen liittyvästä taloudesta. Arvioiden mukaan tekijänoikeuden merkitystä yritysten arvonmuodostuksessa digitaalisena aikana voidaan verrata palkkatyön merkitykseen teollistumisen alkuaikoina. Tekijänoikeustoimialat tarkoittavat taloudellista toimintaa, joka syntyy tekijänoikeudellisten luovien tuotosten tuottamisesta ja hyödyntämisestä. Tekijänoikeustoimialat ovat siis osa luovaa taloutta, ja tekijänoikeudet ovat yksi teollisista oikeuksista. Tekijänoikeustoimialat jaetaan kahteen osaan. Ydintekijänoikeustoimialat tarkoittavat yrityksiä ja yksilöitä, joiden toiminta perustuu tekijänoikeudella suojattujen teosten luomiseen, monistamiseen, esittämiseen, radio- ja tv-lähetyksiin, näytteillepanoon, jakeluun ja tukku- ja vähittäiskauppaan. Ilman tekijänoikeudellisia teoksia näitä toimialoja ei olisi olemassa. Tällaisia aloja ovat lehdistö ja kirjallisuus, musiikki, teatteri ja ooppera, audiovisuaalinen ala sekä ohjelmointi ja tietokannat. Toimialoja, jotka tuottavat, valmistavat, jakelevat tai myyvät välineitä ja laitteistoja, joiden pääasiallinen käyttö on tekijänoikeuden alaisten tuotosten luominen, tuottaminen tai kuluttaminen, kutsutaan tekijänoikeudesta riippuvaisiksi toimialoiksi. Näiden toimialojen arvonlisäys jäisi merkittävästi alhaisemmaksi, mikäli tekijänoikeutta ei olisi olemassa. Tekijänoikeudesta riippuvaisten tuotteiden kuluttaminen tapahtuu yhdessä ydintekijänoikeustoimialojen tuotteiden kuluttamisen kanssa. Tekijänoikeustoimialojen arvo oli Euroopan unionin 15 jäsenmaassa vuonna 2000 yli 1,2 miljardia euroa. Tekijänoikeustoimialat työllistivät 5,2 miljoona ihmistä eli noin kolme prosenttia kaikesta työvoimasta. Tekijänoikeustalous vastasi 5,3 prosenttia EU-maiden bruttokansantuotteen kehityksestä. Mediaryhmä on ollut mukana kehittämässä metodeja tekijänoikeuden taloudellisten vaikutusten kartoittamiseen sekä tekee tutkimusta luovien ja tekijänoikeusalojen talouden merkityksestä Suomessa ja Euroopassa. Mediaryhmä on ollut tiiviisti mukana World Intellectual Property Organisation (WIPO) tekijänoikeuden mittaamiseen tähtäävässä työssä. Mediaryhmässä tekijänoikeuden taloudellista arvoa on arvioitu tähän mennessä Euroopan unionin 15 jäsenmaassa, sekä erillisillä raporteilla Suomessa, Norjassa ja Latviassa. Saara L. Taalas on viestintäliiketoiminnan ma. professori ja Mediaryhmän johtaja MERCURIUS 5

6 Varsinais-Suomen innovaatioympäristö kaipaa tiiviimpää yhteistyötä Turun innovaatioympäristöstä tehty tutkimus tuotti kolme päätulosta: uusia ideoita tulee korkeakouluista liian vähän, ideoiden kaupallistamisessa on ongelmia ja innovaatioiden ympärille perustettujen yritysten kasvu ja kansainvälistyminen on vaatimatonta. Tutkijat eivät aina näe tutkimustensa kaupallista potentiaalia. Toisaalta puuttuu järjestelmä, jossa näitä potentiaalisia ideoita tai keksintöjä etsittäisiin ja pyrittäisiin kehittämään. Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin tekemässä tutkimuksessa löytyi useita esimerkkejä tilanteista, joissa tutkija koki, että hänellä on hyvä idea, jonka kaupallistamisessa oli ongelmia tai ulkopuolista apua ei löytynyt. Kasvuyrityksiä kaivataan Kasvuyritykset ovat yhteiskunnan kannalta merkittäviä, sillä uudet työpaikat syntyvät niihin. Kasvu ja kansainvälistyminen ovat usein lähes synonyymejä. Kapeilla erikoistumisaloilla kansainvälistyminen voi olla ainoa mahdollisuus kasvaa. Tutkimukseen pohjautuvien potentiaalisten ideoiden vähyys on yksi syy siihen, että kansainvälistyviä ja kasvuvaiheessa olevia yrityksiä ei ole syntynyt riittävästi. Jos uusia ideoita on runsaasti, kehittämistoimissa voidaan olla valikoivampia. Usein idea ei vielä itsessään riitä uudeksi Skypeksi, mutta keksinnön liittäminen johonkin toiseen, jo toimivaan ratkaisuun, voisi toteutuessaan luoda tulevan kasvuyrityksen. Tukea yritysideoiden kehittäjille Innovaatioympäristössä toimivat organisaatiot eivät tunne toistensa toimintaa riittävästi ja päällekkäisyyttä on runsaasti. Toisten toiminnan todellinen tunteminen ei ole alueellisesti mahdoton haaste. Tehdyn tutkimuksen pääasiallinen suositus onkin innovaatiojärjestelmän toimijoiden tiiviimpi yhteistyö. Uusia organisaatioita ei ehdoteta ratkaisuksi, sillä nykyisiä on jo ihan riittävästi. Lisäksi toimijoiden aito jalkautuminen uusien ideoiden syntylähteille voisi auttaa toimintaa. Eri tahojen pitää löytää potentiaaliselle yritysidealle oikea ryhmä asiantuntijoita eikä siirrellä idean kehittäjää ympäriinsä. Näin on valitettavasti tapahtunut joskus aikaisemmin. Mentorit avuksi Tutkijat ovat tänä päivänä varsin yrittäjähenkisiä, sillä heidän pitää usein hankkia tutkimusrahoituksensa erittäin kilpailluilta markkinoilta. On kuitenkin haastavaa vaatia tutkijoilta yritystoiminnan aloittamista tutkimustoiminnan ja opetuksen lisäksi. Rakenteet ovat myös hankalia: tutkija on tutkija ja yrittäjä on yrittäjä. Tutkimusryhmästä lipeäminen yrittäjäksi ei ainakaan nykysysteemissä ole kovin hyväksyttävää. Tutkimuspohjaisten innovaatioiden onnistumisessa tarvitaan sekä tieteellistä tai teknologista osaamista että kaupallistamisen ymmärtämistä. Usein nämä ominaisuudet eivät ole samassa henkilössä tai tutkimusryhmässä. Innovaatioprosessiin pitäisi voida integroida myös kokeneita yrittäjiä. Tällaisten mentoreiden rooli toimisi ainakin epävirallisesti innovaatioiden kehittämisessä. Organisaatioiden väliseen verkostoitumiseen pitäisi ottaa mukaan myös yrittäjiä, nykyisiä ja jo eläköityneitä. Innovaatioprosessin kehittämiseksi ja varmentamiseksi tarvittaisiinkin jonkinlaista match-making toimintaa, jossa osapuolia ja erilaista osaamista pyritään saamaan innovaatiohankkeisiin. Yhtä mallia tai yhden tahon vastuuta kaikkien innovaatioiden kehittämiseen ei välttämättä löydy, vaan tehtävä jää koko verkostolle. Ja jotta se jäisi oikeasti jonkun tehtäväksi, niin Turku Science Park on monella tapaa juuri se oikea vastuutaho. Pasi Malinen Ma. professori, osaamisintensiivinen yritystoiminta 6 MERCURIUS

7 Ripeää talouskasvua Baltian maissa Baltian maiden taloudellinen kehitys on ollut huimaa viime vuosien aikana. Kasvu jatkuu edelleen ripeänä, ja talouskehitystä kuvastavat tunnusluvut näyttävät hyvin positiivisilta. Viron viime vuoden BKT:n kehitys ylitti kaikki ennusteet: BKT nousi 9,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja se oli maan historian korkein kasvuluku. Viron BKT-kasvu johtui lähinnä suuresta kotimaisesta kysynnästä ja tuotannon kasvusta useilla aloilla. Latvian BKT nousi 10,2 prosenttia edellisvuodesta. Se oli itsenäisen Latvian parhain kasvuluku ja samalla myös Euroopan korkein kasvuluku. Kasvu johtui suurimmaksi osaksi palvelu- ja taloussektorien sekä kotimaisen kaupan kehityksestä. Liettuankin BKT kasvoi 7,3 prosenttia lähinnä vahvan kotimaisen kysynnän ansiosta. Talouksien positiivisen suunnan uskotaan jatkuvan myös tänä vuonna: Viron, Latvian ja Liettuan BKT:n odotetaan kasvavan noin 8 prosenttia. Baltian maiden talouden kasvu on huomattavasti nopeampaa kuin muissa EU:n jäsenmaissa, joissa kasvu viime vuonna oli keskimäärin 1,6 prosenttia. Uusista jäsenmaista Baltian noin seitsemän miljoonan asukkaan markkinat ovat saaneet käännettyä talouden kehityksen suunnan ylös huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi 40 miljoonan asukkaan Puola, jonka talous on kehittynyt kohtalaisesti. Puolan BKT on 3,2 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Euron käyttöönotto viivästyy osittain Baltian maiden yhteisenä tavoitteena on euron käyttöönotto. Tarkoituksena oli, että euro otettaisiin käyttöön vuoden 2007 alussa. Näyttää kuitenkin siltä, että ainoastaan Liettualla on mahdollisuus yhteiseen valuuttaan. Viro on lopullisesti luopunut alkuperäisestä tavoitteesta, ja se tavoittelee yhteisvaluuttaa vuodeksi Viron ongelmana on inflaatio, joka tuoreimpien lukujen mukaan on 4,1 prosenttia eli selvästi enemmän kuin euromaalta sallitaan. Latvian inflaatio on yli 7 prosenttia. Voi olla, ettei ylikuumentunut talous pysty täyttämään eurokriteereitä vielä muutamaan vuoteen. Liettua sen sijaan on jo jättänyt virallisen pyynnön Euroopan komissiolle maan eurokelpoisuuden mittaamiseksi. Ainoa asia, johon euron käyttöönotto voi kompastua, on inflaatio ja sekin on vain noin 0,1 prosenttia yli vaaditun kriteerin. Puola kiinnostaa Puolan liittyminen EU:hun on kohentanut maan yrityskulttuuria ja vähentänyt byrokratiaa. Ulkomaisten investointien määrä Puolaan on kasvanut vuosittain, ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Tosin Puolan hintatason nousu, kova kilpailu ja kallis valuutta vähentävät yritysten kannattavuutta. Puola kuitenkin kiinnostaa ulkomaisia yrittäjiä. Kyselyjen mukaan yritykset aikovat sekä kasvattaa vientiä että perustaa tytäryrityksiä ja liittoutua paikallisten kanssa. Voidaankin sanoa, että Puolan merkitys ulkomaisten yrittäjien liiketoiminnalle kasvaa merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Vaikka Puolassa ovat tulevaisuuden markkinat, Baltia on toistaiseksi suomalaisille yrityksille Puolaa merkittävämpi. Etenkin Viro pysyy suomalaisille tärkeänä markkina-alueena myös tulevaisuudessa. Marika Männistö Kirjoittaja toimii tutkimusapulaisena Pan-Eurooppa Instituutissa. Viron viime vuoden BKT:n kehitys ylitti kaikki ennusteet. Baltic Rim Economics (BRE) on Pan-Eurooppa Instituutin (PEI) toimittama talousraportti. Raportissa käsitellään Baltian maita, Puolaa ja Kaliningradia. BRE sisältää myös useita asiantuntijaartikkeleita eri maista. PEI on julkaissut raporttia jo vuodesta 2004, jolloin se peri talousraportin julkaisijan tehtävän Suomen Pankilta. Katsauksia julkaistaan kahden kuukauden välein ja se on luettavissa veloituksetta osoitteessa MERCURIUS 7

8 8 MERCURIUS

9 Turunmaan sairaalan toimitusjohtaja Reijo Grönfors: Liikelaitosmallilla parannetaan tehokkuutta Turunmaan sairaalan toimitusjohtaja Reijo Grönforsin mukaan julkisten terveyspalveluiden tuotantojärjestelmään tarvitaan tuntuvia muutoksia, jotta terveydenhuollon mittavista haasteista selvitään. Ratkaisuksi Grönfors tarjoaa liikelaitosmallin soveltamista terveydenhuoltoon. Teksti: Leena Hulsi Väestön ikääntyminen ja kasvaneet vaatimukset horjuttavat julkisten terveyspalveluiden tuotantojärjestelmää. Reijo Grönforsin mukaan terveyspalveluiden tuotantoon kaivataan pikaisesti lisää innovatiivisuutta, jotta tilanne saataisiin korjatuksi. Innovatiivisuuden lisääminen edellyttää palveluiden markkinaehtoistamista. Kilpailu ja toimivat markkinat parantavat sekä tehokkuutta että asiakaslähtöisyyttä, joten terveyspalveluiden markkinaehtoistaminen lienee tulevaisuudessa väistämätön kehityssuunta, arvioi Grönfors. Grönforsin johtamassa kaksikielisessä Turunmaan sairaalassa tehokkuutta on lähdetty hakemaan kunnallisesta liikelaitosmallista, johon sairaala siirtyi kuluvan vuoden alussa. Uuden toimintamallin suunnitteleminen tuli ajankohtaiseksi jo vuonna 2002, jolloin sosiaali- ja terveysministeriö julkisti kansallisen terveysprojektinsa suositukset. Suositusten mukaan aluesairaalat olisi liitettävä joko perusterveydenhuoltoon tai osaksi keskussairaaloita. Molemmat vaihtoehdot olivat sairaalamme kannalta ongelmallisia, Grönfors kertoo. Turunmaan sairaalan erityispiirteiden vuoksi toiminnan integrointi perusterveydenhuoltoon ei olisi ollut luontevaa. Yhdistyminen TYKSiin olisi taas pakottanut keskittymään johonkin kapeaan erikoisalaan, jolloin erikoissairaanhoitopalvelui- Turunmaan sairaala turvaa ruotsinkielisten oikeuden saada erikoissairaanhoitoa omalla äidinkielellään. Lähetteiden kiireellisyys arvioidaan kuitenkin aina lääketieteellisin perustein, eli potilaan äidinkieli ei nopeuta hoitoon pääsyä, Grönfors muistuttaa. den tarjonta olisi supistunut merkittävästi, ja ruotsinkielisten oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään heikentynyt. Ajatusta liikelaitosmalliin siirtymistä tukivat myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia, vaatimus hoitotakuusta sekä niin sanotun laastariveron poistuminen, mikä antoi vakuutusyhtiöille mahdollisuuden ohjata potilaat nopeimmin hoitoa tarjoavaan yksikköön. Ajatusta tukivat myös säätiöiltä saatavat lahjoitukset, joita on myönnetty nimenomaan ruotsinkielisen erikoissairaanhoidon turvaamiseksi. Varsinainen liikelaitostamisprosessi käynnistyi syksyllä 2004, jolloin sosiaalija terveysministeriö hyväksyi Turunmaan osaksi valtakunnallista hanketta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten liikelaitosmalli soveltuu terveydenhuoltoon. Toiminta joustavammaksi Grönforsin mukaan liikelaitosmalli mahdollistaa joustavan ja nopean päätöksenteon, minkä ansiosta sairaalan tilat ja henkilökunnan osaaminen saadaan tehokkaampaan käyttöön. Turunmaa on nyt sairaanhoitopiiriin kuuluva kunnallinen yksikkö, jolla on kuitenkin itsenäistä päätäntävaltaa ja oma budjetti. Voimme itse suunnitella henkilökuntamme mitoituksen, eli palkata konsulttityövoimaa sekä muuttaa, lakkauttaa tai perustaa virkoja ilman, että meidän täytyy odottaa lupaa sairaanhoitopiiriltä tai mahduttaa menojamme sen budjettiraameihin. Tämä tekee toiminnan huomattavasti joustavammaksi, Grönfors sanoo. Kunnallisen liikelaitoksen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, mutta toiminnan pitää olla kannattavaa. Palveluita on kyettävä tuottamaan kilpailukykyisessä ajassa myös yksityissektorille, mikä edellyttää tehollisen ajan lisäämistä tilojen ja henkilöstöresurssien käyttöä optimoimalla. Sairaalan pienehköä kokoa Grönfors pitää etuna liikelaitosmallin onnistumiselle. Suuren konsernin osana Turunmaa voi joka tapauksessa hyödyntää konsernin tarjoamia erikoispalveluita. Meillä ei ole laboratorion, kuvantamiskeskuksen tai päivystyksen kaltaisia toimintoja, joissa suurtuotanto on etu. Toimintamme on pitkälti aivo- ja käsityötä, joiden kilpailukyky perustuu hyvin suunniteltuihin prosesseihin. Kirurgi ei leikkaa kahta potilasta samanaikaisesti, ja lääkäri katsoo vastaanotollaan yhtä monta potilasta sairaalan koosta riippumatta, Grönfors havainnollistaa. Henkilökunnalla keskeinen rooli Grönfors korostaa useaan otteeseen henkilökunnan roolia liikelaitostamisprosessin toteuttamisessa. Motivoituneet, osaavat ja sitoutuneet työntekijät ovat onnistumisen perusta. Liikelaitosmalliin siirtyminen vaatii kuitenkin uudenlaista ajattelutapaa meiltä kaikilta. Jokaisen olisi nyt etsittävä itsestään sisäistä yrittäjyyttä. Sairaalan menestys taataan parhaiten sillä, että jokainen yksikkö pyrkii tekemään mahdollisimman hyvää tulosta. Jokaisen panos hoitoketjussa on tärkeä ja jokaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön, Grönfors lisää. Liikelaitosmallin myötä sairaala ottaa käyttöön tulospalkkauksen, jonka uskotaan edistävän uusien innovaatioiden syntymistä. Hoidettujen potilaiden määrä ei ole ratkaiseva tuloskriteeri. Hoitoketjun jokaisessa vaiheessa on mahdollisuus löytää parannuskohteita, joihin puuttumalla voidaan säästää aikaa, vaivaa ja kustannuksia, MERCURIUS 9

10 nopeuttaa toipumista tai ehkäistä sairaalainfektioita. Hyvistä ideoista halutaan palkita, tosin tulospalkkauksen vaatimat mittarit kaipaavat vielä kehittämistä. Liikelaitosmalliin kuuluu myös palveluiden tuotteistaminen eli eri hoitojen vaatimat toimenpiteet paketoidaan ja hinnoitellaan kokonaisuuksina. Näin asiakkaiden on helpompi hahmottaa hoidon kokonaiskustannukset, minkä lisäksi hintojen vertailu helpottuu, Grönfors sanoo. Teksti: Leena Hulsi Virheelliset mielikuvat esteenä kauppasuhteiden Ukrainan markk hyödyntämättä Sisäinen yrittäjyys vahvistui TuKKK:ssa Liikelaitosmallin toteuttaminen vaati uudenlaista ajattelutapaa, jonka omaksumiseksi Turunmaan sairaala päätti osallistua Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen järjestämään valmennusohjelmaan. Puoli vuotta kestänyt sisäisen yrittäjyyden ja muutosjohtamisen koulutuspaketti rakennettiin sairaalan koko henkilökunnalle. Visioverstaissa ryhmät etsivät ideoita, joilla erikoissairaanhoidosta tehtäisiin entistä joustavampaa ja laadukkaampaa. Niissä käytiin läpi muun muassa yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuuksia sisäisen yrittäjyyden konseptin mukaisesti, Turunmaan sairaalan toimitusjohtaja Reijo Grönfors kertoo. Visioverstaissa virinneitä ajatuksia kehitettiin välitehtävien jälkeen konkreettisiksi toimintamalleiksi valtuutusverstaissa, joissa tehtiin jo jopa päätöksiä muutamien ideoiden toimeenpanemisesta. Tulosyksiköiden johtajille järjestettiin lisäksi erillinen sisäisen yrittäjyyden esimiesvalmennus, joka piti sisällään seminaareja, tehtäviä ja yrityspelin, joka antoi tuntumaa muutosjohtamiseen. Palautteiden perusteella koulutus koettiin varsin onnistuneeksi. Erityisen hyvänä pidettiin sitä, että koulutukseen osallistui koko henkilöstö. YTKK:n räätälöimä paketti oli kaiken kaikkiaan hyvä työkalu muutosjohtamiseen, Grönfors kiittää. Lisätietoja sisäisen yrittäjyyden valmennusohjelmista ja esimieskoulutuksista antavat TuKKK:n projektipäällikkö Kerttu Autio p. (02) ja Kirsi Lamminpää p. ( 02) Turun kauppakorkeakoulun tutkijat Kaisa-Kerttu Hannula ja Peter Zashev hämmästelevät suomalaisyritysten haluttomuutta hakeutua Ukrainaan, vaikka markkinat siellä ovat noin 40 kertaa suuremmat kuin esimerkiksi Virossa. Vähäisen kiinnostuksen syynä on tutkijoiden mukaan muun muassa suomalaisten ennakkoluulot. Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin tutkijoiden mukaan vain harva suomalaisyritys on löytänyt tiensä Ukrainan mittaville markkinoille. Peter Zashevin mukaan kansainvälistyvien suomalaisyritysten kestosuosikki on edelleen Viro, sen sijaan Ukrainan markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia ei osata juuri hyödyntää. Suomi ja Ukraina ovat toisilleen lähes tuntemattomia kohteita. Kaiken lisäksi se vähäinenkin tieto, joka suomalaisyrityksistä löytyy, on usein virheellistä. Ennakkoluulojen vuoksi Ukrainan tarjoamat mahdollisuudet ovat jääneet toistaiseksi hyödyntämättä, Peter Zashev sanoo. Ennakkoluuloja ruokkii Zashevin mukaan muun muassa media, jonka välittämä kuva Ukrainasta on varsin yksipuolinen ja siten myös todellisuutta vääristävä. Keskiverto suomalaisyrityksissä luetaan lähinnä suomalaisia sanomalehtiä, joiden 10 MERCURIUS

11 luomiselle inat Suomalaisyritykset eivät ole vielä löytäneet Ukrainaa maailmankartalta, sanovat tutkijat Peter Zashev ja Kaisa-Kerttu Hannula. näkemyksiin luotetaan. Liian moni uskoo lukemansa kyseenalaistamatta. Ukrainasta olisi nyt kyettävä välittämään monipuolisempaa tietoa, jotta myös suomalaisyritykset uskaltautuisivat tekemään investointeja maan potentiaalisille markkinoille. Samaa mieltä on tutkija Kaisa-Kerttu Hannula, joka tekee parhaillaan selvitystä suomalaisten ja Ukrainan välisistä kauppasuhteista. Tiedon lisääminen poistaisi turhia ennakkoluuloja ja vauhdittaisi kauppasuhteiden luomista. Uuden markkina-alueen valtaaminen onnistuu muutenkin paremmin, jos yrityksellä on kohdemaasta riittävästi taustatietoa, Kaisa-Kerttu Hannula sanoo. Elintaso nousussa Ukrainan talous on viimeisen seitsemän vuoden aikana kasvanut tasaisesti. Nyt talouskasvu on kääntynyt hienoiseen laskuun, mikä on Zashevin mukaan yhteydessä maan demokratiakehitykseen. Muutos ei ole kuitenkaan merkittävä. Ukraina on onnistunut luomaan toimivat taloussuhteet EU:n kanssa, ja monet isot kansainväliset yritykset ovat jo paikalla. Talouden kehitys näyttää edelleen lupaavalta. Ukraina kuuluu maailman suurimpiin viljan viejiin ja maan metalliteollisuus on merkittävä. Teknologia on melko kehittynyttä ja riippuvuus Venäjän raaka-aineista vähäisempää kuin esimerkiksi Moldovan tai Valko- Venäjän. Maan elintaso on nousussa ja kulutus kasvussa. Maassa on noin 48 miljoonaa ihmistä, jotka syövät ja juovat joka päivä. Ajoissa liikkeelle lähtevillä yrityksillä on mahdollisuus tehdä kannattavaa tulosta, Zashev uskoo. Molemmat tutkijat uskovat, että suomalaisyritykset hyötyvät Venäjän kaupasta saamistaan kokemuksista. Jos on tehnyt menestyksellistä kauppaa Venäjän kanssa, onnistuu varmasti myös Ukrainassa. Tilanne maassa on nyt hyvin paljon samanlainen kuin Venäjällä 80-luvun puolivälissä. Suhteiden rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa, mutta pitkäjänteisyys todennäköisesti myös palkitaan, Zashev sanoo. Ukraina on esillä Pan-Eurooppa Instituutin järjestämässä The Future Competitiveness of the EU and Its Eastern Neighbours -konferenssissa, joka järjestetään Turun kauppakorkeakoululla MERCURIUS 11

12 Vastuullisen liiketoiminnan keskus etsii ratkaisuja ja vastauksia Mediamylläkkä sekoittaa nykyihmistä kuluttajia ja päätöksentekijöitä yhtälailla. Hyvät uutiset hautautuvat helposti järisyttävämpien uutisten alle. Vaikka kuluttajat ja päätöksentekijät pyrkisivät aktiiviseen ja analyyttiseen uutismyräkän seuraamiseen, tätä voi silti olla vaikea toteuttaa käytännössä. Kuva vastuullisen liiketoiminnan tilasta Suomessa ja maailmalla muodostuu helposti todellisuutta karummaksi. Esiin nousevat erilaiset ääri-ilmiöt, kuten kirjanpitoskandaalit, lahjukset ja joukkoirtisanomiset. Missä kulkee vastuullisuuden raja? Vastuullisessa liiketoiminnassa yritys pyrkii toimimaan avoimesti ja läpinäkyvästi, ihmisiä ja luontoa kunnioittaen. Vastuun kantaminen siis vaikuttaa siihen, mitä tehdään ja miten tehdään. Turun kauppakorkeakoulun Vastuullisen liiketoiminnan keskuksen tavoitteena on tutkia niitä erityiskysymyksiä, joita tämäntyyppinen toiminta tuo tullessaan. Yksi keskeinen pohdinnan aihe on jo se, mikä yleensä on vastuullista. Ei ole itsestään selvää, millainen valinta tai teko on vastuullinen. Shokkiotsikot peittoavat yrityskentän hyvät uutiset Vastuullinen liiketoiminta pitää sisällään kolme osa-aluetta: taloudellisen vastuun, ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun vastuun ihmisistä (Ks. kuva). Taloudellinen vastuu on keskeinen osa-alue vastuullisessa yritystoiminnassa. Ei voi yksioikoisesti sanoa, että vastuullinen yritys ei koskaan irtisano, vaikka tällaistakin puhetta yhteiskunnassa silloin tällöin esitetään. Vastuullisen liiketoiminnan näkökulmasta yksi keskeinen kysymys on se, miten hyvin kokonaisuus (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen) yrityksessä on hahmotettu onko irtisanominen välttämätön taloudellisen vastuun näkökulmasta? Onko vaihtoehtoja? Toinen keskeinen kysymys on se, miten mahdollinen irtisanomistilanne hoidetaan. Irtisanomisen voi tehdä ihmistä paljon tai vähemmän kunnioittaen. Yrityskentän hyvät uutiset, myös työllistämisen suhteen, jäävät usein shokkiuutisten jalkoihin. Varsinkin pk-yrityskenttä työllistää jatkuvasti yhä enemmän ihmisiä. Milloin tämä rikkoo uutiskynnyksen? Yrityselämä on täynnä muitakin tunteita herättäviä teemoja, joissa hyvät uutiset tuntuvat peittyvän huonojen alle samalla kun kokonaisuus hämärtyy. Esimerkiksi Kiina-ilmiö, kvartaalitalous ja ns. kasvoton omista- juus ovat tällaisia aiheita. Työtä siis riittää tutkimuksen ja koulutuksen saralla: Vastuullisen liiketoiminnan keskus pyrkii etsimään totuuksia ja löytämään ratkaisuja monien kerrosten ja kulmien takaa. Etsimme aktiivisesti rahoitusta ja yhteistyökumppaneita toteuttaaksemme tätä missiota. Piia Nurmi Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä YTKK:ssa ja vetää PK-Vastuu -hanketta (www.tukkk.fi/pki/pkvastuu) sekä toimii yhteyshenkilönä Vastuullisen liiketoiminnan keskuksessa (www.tukkk.fi/cereb). Turun kauppakorkeakoulun Vastuullisen liiketoiminnan keskus on Suomen ensimmäinen vastuulliseen liiketoimintaan erikoistunut akateeminen ja monitieteinen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyksikkö. Vastuullisen liiketoiminnan keskus toimii verkostona Turun kauppakorkeakoulun sisällä sekä laajassa yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti. Sisäisessä verkostossa on mukana yli 30 tutkijaa ja opettajaa Turun kauppakorkeakoulusta. Vastuullisen liiketoiminnan keskus tekee tutkimusta, koulutusta ja kehitystyötä tällä hetkellä esim. seuraavien aiheiden tiimoilta: vastuullinen yrittäjyys yritysten jätehuolto vastuullisen liiketoiminnan hyödyt yrityksille vastuullinen liiketoiminta ja monitieteellisyys Yrityksen yhteiskuntavastuun sisältö (Teollisuus ja työnantajat 2001) 12 MERCURIUS

13 CEIS yhteispotkua yrittäjyyteen CEIS, Centre for Entrepreneurship and Innovation Studies, on Turun kolmen yliopiston ja Turku Science Parkin perustama yrittäjyyden edistämiseen keskittynyt yhteistyöverkosto. Se pyrkii luomaan uudenlaista liiketoimintaa Turun alueelle keskittymällä osaamis- ja tietointensiivisen yrittäjyyden tutkimiseen ja opettamiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen yliopistoissa. Verkoston koordinaattori Vesa Hautala uskoo, että yliopistojen vahvuudet ja tiedepuiston osaamisen yhdistävä yhteistyöverkosto pystyy merkittävästi edistämään varsinaissuomalaista innovaatioympäristöä. Yrittäjyys yhdistää Turun kolmea yliopistoa, ja se on myös Turku Science Parkin käyttövoima. Eri toimijoiden vahvuudet yhdistämällä yrittäjyyden tutkimukseen ja jatkokoulutukseen saadaan lisää syvyyttä ja laajuutta, joka varmasti hyödyttää myös alueen elinkeinoelämää pitkällä tähtäimellä, sanoo Hautala. Yrittäjyysopintojen tarjontaa lisätään Yliopistojen välinen yhteistyö yrittäjyyskoulutuksessa on jo hyvässä vauhdissa. Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus järjesti lukuvuonna yrittäjyyden opintokokonaisuuden Turun yliopiston life science -alan jatkoopiskelijoille. Koulutukseen osallistui noin neljäkymmentä jatko-opiskelijaa, ja tulokset olivat myönteisiä. Antamassaan palautteessa kurssilaiset kertoivat ymmärtävänsä paremmin mahdollisuutensa ryhtyä akateemisiksi yrittäjiksi ja näkevänsä yrittäjyyden aikaisempaa selvemmin yhtenä uravaihtoehtona. Ensi syksynä pyörähtää käyntiin englanninkielinen, informaatioteknologian diplomi-insinööriopiskelijoille suunnattu teknologiayrittäjyyden opintokokonaisuus. Tämä Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen ja Turun yliopiston Informaatioteknologian laitoksen yhdessä tuottama koulutus tarjoaa teknologian opiskelijoille mahdollisuuden valita yrittäjyys sivuaineeksi. Teknologiayrittäjyyden koulutus pyritään tulevaisuudessa vakiinnuttamaan pysyväksi osaksi yliopistojen yhteistä koulutustarjontaa. Suunnitteilla on Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen teknologiayrittäjyyden maisteriohjelma, joka tarjoaisi opiskelijoille valmiuksia perustaa teknologiaosaamiseen perustuva yritys ja kehittää sitä. Yhteistyö laajenee Itämeren alueella Yliopistojen välinen yhteistyö on laajentunut myös Tukholman suuntaan, ja jatkossa verkostoa pyritään edelleen kasvattamaan Itämeren alueella. Suomenlahden yli tehtävästä tohtorikoulutusyhteistyöstä on sovittu Stockholm School of Entrepreneurshipin (SSES) kanssa. SSES on CEISin kaltainen tukholmalaisten yliopistojen yhteinen yrittäjyyden koulutus- ja tutkimusorganisaatio, jossa ovat mukana Kungliga Tekniska Högskolan, Handelshögskolan i Stockholm, Karolinska Institutet ja Konstfack. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa sitä, että Turun kauppakorkeakoulun yrittäjyyden tohtoriopiskelijat voivat osallistua SSESin järjestämille jatko-opintokursseille. Samoin ruotsalaiset voivat osallistua meidän kursseillemme. Suunnitteilla on myös yhteisiä tutkimusseminaareja ja pienimuotoista tutkijavaihtoa, jotka tutustuttaisivat turkulaisia ja tukholmalaisia yrittäjyyden tutkijoita toisiinsa, Hautala selvittää. Jatko-opiskelija- ja tutkijavaihdon lisäksi Turun ja Tukholman yliopistot ovat perustaneet yhteisen yrittäjyyden jatkokoulutusfoorumin, Nordic School of Entrepreneurshipin, joka järjestää yrittäjyyden jatko-opintoja pohjoismaisille yrittäjyyden tutkijoille. Tavoitteena on täydentää Suomessa ja Ruotsissa järjestettäviä jatko-opintoja tarjoamalla kursseja, jotka käsittelevät nimenomaan yrittäjyystutkimuksen kysymyksiä. Ensimmäinen kurssi, the Philosophy of Entrepreneurship, järjestetään heinäkuussa. Kurssille odotetaan opiskelijoita Suomen ja Ruotsin lisäksi myös muista pohjoismaista. Teksti: Riitta Birkstedt Turun kolme yliopistoa pyrkii edistämään yrittäjyyttä yhteistyöverkoston avulla. Yhteistyö on laajenemassa Itämeren alueelle, koordinaattori Vesa Hautala kertoo. MERCURIUS 13

14 Marjaana Tapio ja Mika Tuomola suorittavat emba-tutkintoa Johtajan peilinä toinen Marjaana Tapio ja Mika Tuomola toimivat kansainvälisissä yrityksissä johtotehtävässä. Toimiala ja koulutustaustat eroavat, mutta asioiden ja ihmisten johtamisesta he löytävät paljon keskustelupintaa. Vertaismentorointi on yksi oleellinen osa Turun kauppakorkeakoulun emba-johtamiskoulutusohjelmaa. Teksti: Mikko Grönman Oman johtajuuden kehittämisessä Marjaana Tapio ja Mika Tuomola ovat kokeneet keskustelut toisen kurssilaisen kanssa tärkeäksi osaksi koko emba-tutkintoa. On mielenkiintoista keskustella ihmisen kanssa, joiden työ ja organisaatio ovat erilaisia, mutta johtamiseen liittyvät kysymykset sekä organisaatiossa tehtävät ratkaisut voivat olla hyvinkin samankaltaisia. Näistä eri tavoista ratkaista ja johtaa asioita on koulutuksen aikana syntynyt hedelmällistä ajatustenvaihtoa, kertoo projektipäällikkönä Schering Oy:llä työskentelevä Marjaana Tapio. Vaatii rohkeutta Varsinkin toisena vuonna vertaismentorointi oli merkittävässä roolissa, ja sitä ohjasi Juhana Markkula. Koulutusten seurauksena tietyt ihmiset pitävät vielä emba-ohjelman jälkeen yhteyttä, mentoroivat ja sparraavat toisiaan. Voiko tämä toimia suomalaisilla ajattelin, mutta yllätyksekseni vertaismentorointi toimii hyvin. Tiettyä rohkeutta se kyllä vaatii, Raisio Diagnostics Oy:n tutkimusjohtaja Mika Tuomola pohtii. Juhana Markkula on puolestaan Turun kauppakorkeakoulun Johtamiskoulutusinstituutin koulutuspäällikkö. Hän vetää emba- Kansainvälisyys, kova kilpailu sekä nopeat muutokset yhdistävät Marjaana Tapion ja Mika Tuomolan työtä. 14 MERCURIUS

15 johtaja tutkinnon kansainväliseen johtajakoulutukseen keskittynyttä jaksoa. Kansainvälisyyden haasteet Mika Tuomola on taustaltaan luonnontieteilijä, väitellyt biotekniikan tohtoriksi Turun yliopistolta. Diagnostiikan tutkimus- ja kehitystyötä tehdään Ranskassa ja Italiassa Suomen lisäksi. Yhteistyötä tehdään myös laajan kansainvälisen partneriverkoston kautta. Työni onkin pitkälti tämän kokonaisuuden hallintaa, strategiatyötä ja riskienkin hallintaa, Tuomola kertoo. Kansainvälisyys, kova kilpailu sekä nopeat muutokset yhdistävät Marjaana Tapion ja Mika Tuomolan työtä. Hyvinvointisektorilla toimitaan molemmat, vaikkakin eri rooleissa. Kansainvälinen toiminta tuo omat haasteensa ja mausteensa, muun muassa kulttuurierot sekä johtamistapojen erot. Ja muutoksiin pitää sopeutua, mielummin ennakoida niitä. Kansainvälisyys ja muutosten läpivieminen ovat isoja haasteita, kun kysymyksessä on konserni, ihmistä ja yli 10 tehdasta ympäri maailmaa sekä yhteistyökumppaniverkosto, Lappeenrannassa tuotantotaloutta pääaineena lukenut diplomi-insinööri Marjaana Tapio selvittää. Koulutuksesta käytäntöön Vaativan työn ohessa kouluttautumisen molemmat näkevät hyödylliseksi. Kun opinnoista on jo aikaa, mutta työkokemusta toisaalta kertynyt, niin omien tietojen päivitys on paikallaan. emba:n hyvä puoli on se, että koulutuksessa ohjataan selkeästi peilaamaan opittuja asioita omaan työhön ja organisaatioon, Tapio pohtii. Kun oma työ on pitkälti operatiivista, niin koulutus tavallaan varasi aikaa omaan tarkkailuun sekä asioiden laajempaan ajatteluun. Strategiseen ajatteluun ja strategiatyöskentelyyn koulutus on antanut työkaluja, joita olen ottanut käytäntöön. Koulutus kaiken kaikkiaan on ollut mielenkiintoinen ja hyödyllinen kokemus, jota voi suositella muille, Tapio sanoo. Ja on se ainakin osoittanut, että diplomi-insinöörin ja biokemistin maailmankuvat ovat riittävän erilaisia, jotta syntyy hedelmällistä keskustelua, naurahtavat Tuomola ja Tapio. MERCURIUS 15

16 Toiminnan tarpeeton sääntely luo yrityksille kustannuksia ja estää markkinoiden kehittymistä. Yritysten kasvuhalua ja -edellytyksiä sekä toiminnan joustavuutta voidaan lisätä keventämällä sekä yritysten hallinnollista taakkaa että viranomaisvelvoitteita. Yritysten kilpailukykyä, kasvuhalua ja joustavuutta on mahdollista lisätä sääntelykulttuuria keventämällä, Aki Koponen kirjoittaa. Säädösuudistusten vaikutusarvioinnin läpinäkyvyys edistää kilpailukykyä Uusien yritysten syntyyn ja kasvuun sekä samalla työllisyyteen voidaan vaikuttaa sääntely-ympäristöä kehittämällä. Tämä on huomioitu Euroopan komission toimintasuunnitelmassa. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja kohentaa jäsenmaiden lainsäädäntöä karsimalla sitä, lisäämällä konsultaatioita ja vaikutusarvioita, nopeuttamalla lainsäädäntöprosessia ja tehostamalla kansallista täytäntöönpanoa. Eri näkökulmat tarkasteluun Jotta sääntely-ympäristö tukisi yritystoimintaa ja talouden dynamiikkaa, säädösvalmistelijat tarvitsevat tukea viranomaisilta tai ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Vaikutusten kartoittamisessa myös sääntelyn kohteena olevien yritysten näkemykset tulee ottaa huomioon. Eri eturyhmät pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon ja tuovat esiin säädöksien vaikutuksia suhteessa omiin tavoitteisiinsa. Vaikuttamispyrkimykseen eli lobbaukseen liittyy usein negatiivinen mielikuva. Mutta onko eturyhmien pyrkimys vaikuttaa päätöksentekijöihin kuitenkaan yhteiskunnan kannalta paha asia? On huomioitava, että myös säädösvalmistelua ohjaavat poliittiset ambitiot voivat rajoittaa vaikutusarvioinnin objektiivisuutta. Kohti kevyempää sääntelykulttuuria Vaikutusarvioinnin läpinäkyvyys, johon kuuluu analyysin kattava kuvaus ja dokumentointi, mahdollistaa analyysin kriittisen arvioinnin. Se rajoittaa sekä poliittista että liiketoiminnallista tarkoitushakuisuutta. Myös ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö tukee kattavan, objektiivisen ja uskottavan vaikuttavuusarvion toteuttamista. Hyvä vaikutusarviointijärjestelmä luo pohjan kevyemmälle, paremmalle ja siten laajempaa hyväksyttävyyttä saavalle sääntelykulttuurille. Huolellinen vaikutusarviointi auttaa kohdentamaan tarkemmin kunkin säädöksen positiiviset ja negatiiviset kilpailu- ja yritysvaikutukset. Vaikuttavuusarviointien kehittäminen parantaa sidosryhmien ja viranomaisten keskusteluyhteyttä ja tukee siten kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn suotuisaa kehitystä. Aki Koponen Johtaja, Kilpailuinstituutti Tavoitteena toimiva toimintaympäristö Vuonna 2000 Euroopan unioni loi Lissabonin strategian. Sen tavoitteena oli pyrkiä luomaan Euroopasta maailman dynaamisin talousalue vuoteen 2010 mennessä. Strategian väliarvioinnissa 2004 havaittiin, että saavutukset ovat olleet vaatimattomat. Siksi tavoitteita täsmennettiin. Uusiksi painopisteiksi valittiin työllisyyden turvaaminen sekä taloudellisen kasvun ja innovatiivisuuden edistäminen parantamalla taloudellisen toimintaympäristön toimivuutta. Pohjoismaat ovat eurooppalaisittain katsottuna onnistuneet luomaan varsin hyvän ja vakaan toimintaympäristön. OECD on kuitenkin kritisoinut Suomea siitä, että vaikutusarvioinnilla on vähäinen rooli säädösvalmisteluprosessissa. Erityishuomiota vaativat esimerkiksi johdonmukaisten ja joustavien analyysimenetelmien kehittäminen ja vaikutusarvioinnin tuominen osaksi poliittista prosessia. 16 MERCURIUS

17 Kulttuurin talous Euroopassa K ulttuurin taloudellista merkitystä korostetaan nykyään, koska se on osaamisintensiivistä, sisältöjä luovaa ja siten korkean jalostusarvon toimintaa. Se sisältää globaaleja mahdollisuuksia eikä toisaalta ole ulkoistettavissa sinne, missä työvoima on halvinta. Kulttuuriliiketoiminnasta ja kulttuurin taloudesta ei kuitenkaan ole Euroopan tasolla selkeää kuvaa. Kulttuurin liiketoiminta on pirstoutunut monille toimialoille eikä kulttuuritoimialoista ole selkeitä määritelmiä. Tähän haasteeseen vastaamiseksi Mediaryhmä osallistuu tänä vuonna Euroopan komission Koulutuksen ja kulttuurin pääosaston toimeksiantamaan tutkimukseen Economy of Culture, jossa tarkastellaan eri kulttuurialojen taloutta EU:n jäsenmaissa ja viidessä muussa eurooppalaisessa maassa. Yhteistyökumppaneina ovat KEA European affairs Belgiasta ja MKW Gmbh Saksasta. Mediaryhmän osuutena on kartoittaa kulttuuritoimialojen toiminnan laajuutta, kasvua, kontribuutiota kansantalouteen, kannattavuutta sekä kulttuurialojen tuotteiden ja palvelujen ulkomaankauppaa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa Euroopan komissiolle tietoa ja analyysejä siitä, mikä on kulttuurialojen osuus Euroopan taloudesta ja miten ne voisivat osallistua vahvistamaan sitä Lissabonin strategian hengessä. Economy of Culture on järjestyksessä kolmas Mediaryhmän Euroopan komissiolta saama toimeksianto. Timo E. Toivonen Kirjoittaja on Mediaryhmässä hankkeen vastaava tutkija MERCURIUS 17

18 18 MERCURIUS

19 Susanna ja Petri Kolehmainen Korkeamman koulutuksen kauppaa Länsikeskuksen Citymarket on menestyvä ja suuri automarket, jonka omistaja-yrittäjät ovat hankkineet korkeamman koulutuksen Turun kauppakorkeakoulussa. Harva akateeminen ryhtyy yrittäjäksi, mutta Kolehmaisille valinta oli selvä. Siitäkin huolimatta, että molemmat osaavat laskea. Teksti: Mikko Grönman Susanna ja Petri valmistuivat Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Petrin pääaine oli laskentatoimi ja Susannan markkinointi. Petri oli jo ehtinyt valmistua Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja työskentelemään rakennusalalla, kunnes muutti Turkuun. Aikanaan olin miettinyt Turun kauppakorkeakoulua vaihtoehtona, ja asia jäi mieleeni. Hankin itselleni henkisen rauhan käymällä kauppakorkean hieman myöhemmin, Petri nauraa. Susanna puolestaan on oman kuvauksensa mukaan kasvanut kaupassa. Hyvin nuoresta lähtien olen ollut kaupassa töissä. Olen kasvanut yrittäjyyteen, mutta toisaalta sanonut, että ruokakauppiasta minusta ei ainakaan tule, Susanna Kolehmainen hymyilee. Susannan isä Vesa Laakso on ollut alalla 25 vuotta ja jatkaa edelleen Länsikeskuksen Citymarketin kauppiaana. Vävy Petri on yrityksen toimitusjohtaja ja Susanna vastaa markkinoinnista. Halusin käytännön kokemuksen rinnalle koulutuksen, ja kauppakorkeakoulu oli hyvin luonteva valinta, Susanna kertoo. Koulutusta ja käytäntöä Hyvin harva akateemisesti koulutettu lähtee yrittäjäksi. Onkin sanottu, että mitä enemmän ymmärtää riskeistä ja mitä paremmin osaa laskea, niin sitä varmemmin päätyy toisen palvelukseen. Laskentaekonomi Petri Kolehmainen teki toisin. Tiettyä yrittäjähenkisyyttä minussa on aina ollut. Ei korkeampi koulutus sitä ole hävittänyt, päinvastoin. Kauppaan liittyy paljon rakentamista, joten ensimmäisestäkin tutkinnosta ja työkokemuksesta on ollut hyötyä. Kauppakorkean jälkeen oli myös paremmat valmiudet tehdä laskelmia ja ymmärtää laajemmin yritystoiminnan perusrealiteetit sekä myös johtamiseen liittyviä asioita, Petri pohtii. Toisaalta käytännön kokemusta ei voi hankkia kuin tekemällä. Vaikea kuvitella, että suoraan koulusta voisi lähteä kauppiaaksi. Jos ei itse ole joskus hyllyttänyt makkaraa tai hoitanut kassaa, niin ei voi ymmärtää mitä kaikkea työ todella sisältää. Olemme molemmat tehneet kaupassa kaikkia käytännönasioita, mikä on suuri etu, Susanna selvittää. Opiskelujen aikana he molemmat työskentelivätkin kaupassa, ja valmistumisen aikoihin oli aika siirtyä itsenäiseksi yrittäjäksi. Laskelmat oli tehty huolella, mutta yksi asia oli loppumetreille asti auki. Vuosi oli 2000, ja minulla yksi espanjantentti tekemättä. Onneksi sain sen suoritettua, Petri naureskelee. Luonteva siirto Lokakuussa nuori kauppiaspariskunta aloitti K-Supermarket Kivikukkaron pyörittämisen. Kauppa menestyi osaavien ja työstään ilmiselvästi innostuneiden Kolehmaisten käsissä erinomaisesti. Reilusti yli sadan supermarketin joukossa Kivikukkaro oli aivan kärkikastissa ja kauppa työllisti yrittäjien lisäksi noin 30 henkilöä. Alkuvuodesta 2003 Kolehmaiset ottivat ison askeleen ja siirtyivät Länsikeskuksen Citymarkettiin. Se oli luonteva siirto. Uusi haaste meille, ja toisaalta tänne Länsikeskukseen tarvittiin lisää voimia johtoon ja uutta näkemystäkin, Susanna sanoo. Työntekijöitä on sata henkilöä suoraan palkattuna ja lisäksi toiset sata kassalla. Tuotteita on peräti , ja päivittäistavarakaupan kilpailu Turun alueella äärimmäisen kovaa. Kolehmaiset tietävät miten kilpailussa menestytään. Asiakaspalvelun ja oman henkilöstön kouluttaminen ovat ensisijaisen tärkeitä. Kaiken tavaran laatu ja saatavuus ovat myös ykkösasioita. Näihin asioihin panostamme koko ajan, ja myös tuotevalikoima tulee entisestään laajenemaan, Petri pohtii. Perhekeskeinen ilmapiiri ja asiakkaan näkökulman huomioiminen kaikessa tekemisessä ovat meidän tekemisessä oleellisimpia, Susanna lisää. MERCURIUS 19

20 L YHYESTI ELMO Uusimaa poikii osaamisen johtamisen työkirjan Elektroniikan ja metallin osaamisen kehittämishanke ELMO Uusimaa on ollut käynnissä viisi vuotta. Uusmaalaisten teknologiateollisuuden pk-yritysten osaamisen johtamiseen ja strategiatyöhön keskittyvän hankkeen kokemukset kootaan työkirjaksi. Siinä tarkastellaan hankkeessa vuosien varrella noin 50 mukana olleen yrityksen osaamisen johtamisen käytäntöjä. Hanke on tarjonnut erinomaisen mahdollisuuden tehdä havaintoja siitä, miten toimialan yritykset kehittävät ja johtavat osaamistaan arjessa. Työkirjassa esitellään käytännön esimerkkejä ja työkaluja pk-yritysten strategiatyötä ja osaamisen johtamista varten. Kirjassa myös selitetään strategiatyön ja osaamisen johtamisen käsitteistöä. Hankkeessa mukana olevien yritysten osaamisen johtamisessa on selkeitä eroja, mutta yllättävän paljon myös yhteneviä piirteitä. Keskeistä on, että kaikki myös pitkällä osaamisen johtamisessa olevat yritykset voivat oppia toisilta toimijoilta entistä parempia tapoja toimia ja kehittää osaamistaan. Toinen merkittävä huomio on, että markkinat suosivat erikoistumista ja erilaista osaamista hallitsevien yritysten verkostoja. Yritykset jaetaan työkirjassa neljään ideaalityyppiin: osaamisen kehittäjät, tuotannon tehostajat, osaamisen johtajat ja strategiasta poikkeajat. Markkinoilla tarvitaan kaikkia yritystyyppejä. Minkään yritystyypin tapaa toimia ei voi pitää kategorisesti vääränä lukuun ottamatta strategiasta poikkeajia, joiden on menestyäkseen opittava ja kehitettävä toimintaansa selkeästi muita enemmän. Voimakkaasti kilpaillussa toimintaympäristössä osaamisen kehittäjä ja osaamisen johtaja -tyyppiset yritykset voivat oppia tuotannon tehostaja -tyypin toimintatavoista. Pelkkään tehostamiseen juuttuneilla yrityksillä puolestaan on opittavaa tavoista, joilla osaamisen kehittäjä ja osaamisen johtaja -tyypin yritykset parantavat osaamistaan ja suorituskykyään. Yritykset voivat jäljitellä esitettyjen yritystyyppien parhaita piirteitä ja toisaalta tehdä korjaavia liikkeitä toimimattomiksi havaittujen piirteiden poistamiseksi. Kirja julkaistaan syksyllä Sen kustantaa Teknologiateollisuuden julkaisuista vastaava Teknova Oy. Keijo Koskinen Huhtikuussa 2006 JOKOn alkuvaiheita muistelemassa Ilpo Siro, johtaja silloisesta SYP:ista (vas.), Eeva-Liisa Grönroos TuKKK:sta, emeritusprofessori Risto Tuominen, emeritusprofessori Kalevi Piha sekä emeritusprofessori Raimo Nurmi (selin). Turun JOKO nro 30 käynnistyy ensi syksynä Turun kauppakorkeakoulun lippulaivana tunnettu JOKO on purjehtinut menestyksekkäästi jo vuodesta Professori Kalevi Piha ja liike-elämän edustajat toimivat JOKOn käynnistäjinä. Tärkeä virstapylväs Turun kauppakorkeakoulun täydennyskoulutuksessa oli täydennyskoulutus-toimikunnan perustaminen vuonna Toimikunnan muodostivat professori Kalevi Piha, pääjohtaja Mauri Karvetti, KTM Risto Konttinen, KTL Olli Norla, henkilöstöpäällikkö Lauri Ryttyläinen, koulutuspäällikkö Timo Tanner ja pankinjohtaja Heikki Toikka. Puheenjohtajansa johdolla toimikunta ryhtyi kehittämään liikkeenjohdon koulutusta, ja syksyllä 1982 oltiin niin pitkällä, että ensimmäinen kurssi eli JOKO 1/82 saatettiin aloittaa. Suunnittelijana toimi KTM Urpo Lehikoinen. JOKO elää vahvasti ajassa. JOKO on pärjännyt erittäin hyvin kovassa kilpailussa. Monet kymmenet korkeakoulun henkilöt ovat vuosien saatossa antaneet ison panoksen sisällön kehittämiseen sekä ohjelman toteuttamiseen. JOKO on hieno esimerkki yhteistyöstä yli ainerajojen; kaikki ovat halunneet tehdä Suomen parasta JOKOa. Turun kauppakorkeakoulusta on valmistunut JOKOnomeja jo 680. Johtamiskoulutuksen kautta syntyy toimivia kumppanuussuhteita yrityksiin ja organisaatioihin. Koulutuksen läpikäyneet, liike-elämässä näkyvillä paikoilla toimivat henkilöt ovatkin korkeakoululle tärkeä resurssi. Mitä JOKOn jälkeen? Tämä kysymys nousi esille 1990 luvun alkupuolella. Turun kauppakorkeakoulu halusi jälleen vastata liike-elämän tarpeisiin, ja näin lähti Executive MBA:n kehitys liikkeelle. Nyt suurin osa opiskelijoista jatkaa JOKOsta emba:ksi saakka. Tämä akkreditoitu koulutusohjelma kestää kolme vuotta. Modulaarinen rakenne mahdollistaa opiskelun jaksottamista yritykselle sopivaan aikatauluun esimerkiksi JO- KOn jälkeen voi pitää välivuoden. Mahdollisuutta jatkaa emba:sta tohtoriksi on viime vuosina paljon kyselty, ja asiasta on jo alustavasti alettu keskustella. Tämä on myös yhtenä aiheena ensi toukokuussa kokoontuvassa emba-alumnissa. Eeva-Liisa Grönroos JOKOn peräsimessä 13 vuotta 20 MERCURIUS

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki, Missiona Pohjoisen menestys Timo Rautajoki, 27.4.2017 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 4 Kansainvälisyys Lappi on jo nyt

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä Ratkaisun paikka 2013 Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Esityksen rakenne Lyhyt yrityksen ja sen taustan esittely Vastuuajattelu Diacorissa Yritysjohdon roolista yritysvastuussa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta 1. Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja tuovat Suomeen vientituloja,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma 2017 2018 Tuusula on noin 40 000 asukkaan ja yli 2 700 yrityksen kasvuhakuinen, luova ja käytännönläheinen kulttuurikunta Keski-Uudellamaalla. Sijaintimme Helsinki- Vantaan

Lisätiedot

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille

Lisätiedot

MENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti

MENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti MENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti Viestintä suomalaisessa johtajuudessa 12/2016 Ground Communications Menestyvä Johtaja -kysely Menestyvä Johtaja -kyselyn toteuttivat viestintätoimisto Ground Communications

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot