Optimaalinen hoitotyöntekijämääritys Salon aluesairaalan päivystyksessä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Optimaalinen hoitotyöntekijämääritys Salon aluesairaalan päivystyksessä."

Transkriptio

1 Optimaalinen hoitotyöntekijämääritys Salon aluesairaalan päivystyksessä. Keinoja päivystyspotilaiden määrän vähentämiseen ja hoitotyöntekijän työn kuormittavuuden keventämiseen. Selvitystyö. Minna Santikko Sarja Serie A nro 7,

2 Optimaalinen hoitotyöntekijämääritys Salon aluesairaalan päivystyksessä Keinoja päivystyspotilaiden määrän vähentämiseen ja hoitotyöntekijän työn kuormittavuuden keventämiseen selvitystyö Minna Santikko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 7, 2012 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2012

3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijä Kielenkääntäjä: Anna Saarukka ISSN ISBN (pdf)

4 KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 7 Teoksen nimi: Optimaalinen hoitotyöntekijämääritys Salon aluesairaalan päivystyksessä Keinoja päivystyspotilaiden määrän vähentämiseen ja hoitotyöntekijän työn kuormittavuuden keventämiseen selvitystyö Laajuus: 44 sivua 7 liitesivua Tekijä: Minna Santikko Tiivistelmä: Selvitystyön tausta ja tarkoitus: Selvitystyö on kliinisen hoitotieteen seminaarit ja harjoittelun opintojakson kehittämistyö. Työn tarkoituksena on selvittää Salon aluesairaalan päivystyksen optimaalinen hoitotyöntekijämiehitys sekä etsiä keinoja päivystyspotilaiden määrän vähentämiseen ja hoitotyöntekijöiden työn kuormittavuuden keventämiseen. Aineisto ja menetelmät: Selvitystyö pohjautuu terveydenhuollon päivystyksen optimaaliseen hoitotyöntekijämiehitykseen perustuvaan kirjallisuuskatsaukseen. Tämän lisäksi työssä on hyödynnetty Aallon (2007) SoteMBA kehittämistyötä sekä Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ja Salon aluesairaalan tietojärjestelmien tilastoja. Salon aluesairaalan hoitotyöntekijöiltä kerättiin kahden viikon ajalta Paoncil-kyselylomakkeella arviota joka työvuoron kiireellisyydestä. Tämä aineisto analysoitiin. Päivystyksessä tehtiin puhelinohjausmittausta viikon ajan. Tulokset: Aluesairaalan päivystys tarvitsisi kolme sairaanhoitajan toimea, joilla toteutetaan triage-hoitajan toimenkuvaa. Kehittämisehdotukset: Päivystyksen puhelinohjaus/-neuvontanumero, johon keskitetään kaikki vanhan Salon kaupungin ohjausta ja neuvontaa vaativat puhelut. Ohjausta ja terveysneuvontaa antavat internetsivut. Ohjeistus vanhainkoteihin sekä hoitokoteihin päivystykseen lähettämisestä kiireettömissä tapauksissa. Salon aluesairaalan päivystykseen triage-järjestelmän ja triagehoitajan toimenkuvan perustaminen. Hiljainen raportointi arkena. ISSN ISBN (pdf) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite:

5 PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A, nr 7 Publikation: En optimal dimensionering av vårdpersonalen på jouren på Salo kretssjukhus Olika sätt att minska på mängden jourpatienter och att lätta på vårdpersonalens arbetsbelastning utredning Omfattning: 44 sidor 7 sidor bilagor Författare: Minna Santikko Sammandrag: Utredningens bakgrund och syfte: Utredningen är ett utvecklingsarbete inom studiekursen klinisk vårdvetenskap: seminarier och praktik. Syftet med arbetet är att utreda den optimala bemanningen av vårdpersonal på jouren på Salo kretssjukhus och att leta efter olika sätt att minska på mängden jourpatienter och lätta på vårdpersonalens arbetsbelastning. Material och metoder: Utredningen baserar sig på en litteraturöversikt över en optimal bemanning av vårdpersonalen på jouren inom hälsovården. Därtill har det i arbetet dragits nytta av Aaltos (2007) Social- och hälsovårdens MBA utvecklingsarbete samt statistik från datasystemen i samkommunen för Salo regionens folkhälsoarbete och Salo kretssjukhus. Av vårdpersonalen på Salo kretssjukhus samlade man under två veckors tid med Paoncilfrågeformulär in en evaluering över brådskan under varje arbetsskift. Det här materialet analyserades. På jouren utfördes mätning av instruering per telefon under en veckas tid. Resultat: Kretssjukhusets jour skulle behöva tre sjukskötartjänster med vilka man verkställer en triage-skötares befattning. Utvecklingsförslag: Instruering per telefon/informationsnummer för jouren. Dit koncentreras alla samtal från gamla Salo stads område i de fall då det behövs instruering och information. Webbsidor som ger information och hälsorådgivning. Instruering till åldringshemmen och vårdhemmen om överföring till jouren i icke brådskande fall. Inrättande av befattning för triagesystem och triage-skötare på jouren på Salo kretssjukhus. En tyst rapportering under vardagarna. ISSN ISBN (pdf) Pris: Publikationen får skrivas ut avgiftsfritt för eget bruk. Distribution:

6 DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND, series A, no 7 Title: Determination of the optimal dimensioning of the nursing staff at the Emergency Call Service at Salo Regional Hospital Ways to lower the amount of emergency care patients and to lighten the workload of the nursing staff a study Size: 44 pages 7 appendix pages Author: Minna Santikko Abstract: Background and purpose of the study: The study is a development within the study module Clinical Nursing Science seminars and training. The aim of the study is to find out the optimal manning of nursing staff at the Emergency Call Service at Salo Regional Hospital as well as find out ways to lower the amount of emergency care patients and to lighten the workload of the nursing staff. Material and methods: The study is based on a literature survey over optimal manning of the nursing staff at the Nursing Emergency Call Service. In addition the study has used Aalto s (2007) Social and Health Care Management MBA development as well as statistics from the data systems in the municipal federation for Salo region s national health work and Salo Regional Hospital. From the nursing staff at Salo Regional Hospital was gathered with Paoncilquestionnaires during two weeks assessments over how busy each working shift was. This material was analysed. At the Emergency Call Service was measured the instructions given over the phone during one week. Results: The Emergency Call Service at the Regional Hospital would need three nursing positions, by which a triage-nurse s job description is implemented. Suggestions for development: Instructions given over the phone/health centre on-call service for the Emergency Call Service. All calls from the old Salo City area would be concentrated there when there is a need for instructions and guidance. Web pages with guidance and health care instructions. Instructions for retirement homes and nursing homes for transports to the Emergency Call Service in non-acute situations. Set up a post for a triage-system and for a triage-nurse at the Emergency Call Service at Salo Regional Hospital. Silent reporting during weekdays. ISSN ISBN (pdf) Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders:

7 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 7 2 TIEDONHAKUPROSESSI 8 3 KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA MENETELMÄT 10 4 TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN TOTEUTUMINEN Päivystys toimintana Yhteispäivystys päivystystoimintana 12 5 OPTIMAALINEN HOITOHENKILÖKUNTAMIEHITYS 13 YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ 5.1 Optimaalisen hoitohenkilöstömitoituksen edut Hoitotyöntekijöiden optimaalisuuden arviointi päivystyksessä 15 6 TRIAGEN JA POTILASOHJAUKSEN MERKITYS PÄIVYSTYKSESSÄ Triage-luokitusten käyttöperiaatteet Triage-luokitukset Triage-hoitajan työnkuva Potilasohjaus päivystyksessä Sairaanhoitajan antama puhelinneuvontaohjaus Puhelinneuvontapalvelun toimintamalli 22 7 AINEISTONKERUU Polikliiniset tunnusluvut Paoncil-mittari Puhelinohjausmittaus 25 8 TULOKSET Aluesairaalan hoitotyöntekijöiden määrän arviointi tunnuslukujen perusteella Paoncil-mittarin tulokset Salon aluesairaalan päivystyksen hoitotyöntekijöiden Paoncil-tulokset Puhelinohjausmittauksen tulokset 35 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Selvitystyön luotettavuus Kehittämisehdotukset 37 LÄHTEET 41 LIITTEET 45

8 1 JOHDANTO Hoitohenkilökunnan oikea mitoitus on entistä tärkeämpää, koko terveydenhuoltoon liittyvien resurssi- ja kustannuspaineiden johdosta. Hoitohenkilökunnan mitoitukseen tulee kiinnittää huomiota, sillä noin 60 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista on palkkakustannuksia. (Aalto 2007.) Toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää henkilöstön riittävyydestä huolehtimista sekä palveluiden järjestämistä seudullisena ja alueellisena yhteistyönä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003:18). Salon seudulla päivystyspotilaita hoidetaan kansanterveystyön kuntayhtymän päivystyksessä sekä aluesairaalan päivystyksessä. Päivystysvastaanottoa tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan osittain rinnakkaisena toimintana samassa päivystyspisteessä. Päivystyspotilaita arvioidaan seudulla olevan noin vuodessa (SAS / OB02A1 2007, TK lääkärikäynnit työaikalajeittain 2007). Tällä selvitystyöllä kartoitettiin optimaalista hoitohenkilökuntamitoitusta erikoissairaanhoidon päivystykseen. Selvitystyö kuului osana Turun yliopistossa hoitotieteen laitoksella suoritettavaan terveystieteiden maisteriopintojen kliinisen hoitotieteen asiantuntijaharjoittelua ja seminaareja. Selvitystyö toteutettiin oletuksesta, että yhteispäivystyksessä toimii rinnakkain kansanterveystyön kuntayhtymän- ja erikoissairaanhoidon päivystykset. Työn alatavoitteena on kartoittaa triage-luokitusta yhteispäivystyksessä sekä triage-hoitajan toimenkuvaa sekä osaamisvaatimusta. Työssä tuodaan esille ehdotuksia ja keinoja miten päivystyspotilasmäärää olisi mahdollista vähentää. Optimaalisen hoitohenkilöstömitoituksen tulisi olla näyttöön perustuvaa (Kukkonen ym. 2008). Tässä työssä käytetään eri keinoja optimaalisen hoitohenkilöstömiehityksen arvioimiseksi. Aluesairaalan päivystyshoitotyöntekijöiden mitoitusta arvioitiin polikliinisten tunnuslukujen avulla. Tämän lisäksi päivystyshoitotyöntekijät arvioivat kahden viikon ajan omaa työvuoroaan Paoncil-mittarin avulla. Hoitotyöntekijöiden antamaa puhelinohjausmäärää mitattiin viikon ajan. Tiedonhakuprosessi ulottuu kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Eri yhteispäivystysten osastonhoitajia on haastateltu puhelimitse päivystyshoitotyöntekijöiden mitoitukseen sekä yleisesti yhteispäivystyksen organisointiin liittyvissä asioissa. 7

9 2 TIEDONHAKUPROSESSI Kirjallisuuskatsausta ja tiedonhakua tehtiin elo-lokakuun välisenä aikana. Hakukoneina käytettiin kotimaisista tietokannoista: Medicin, Stakesin sivuja, Sotkanetia, Kuntaliiton sivuja sekä STM:n hakukonetta. Tämän lisäksi käytettiin GOOGLE-hakukonetta sekä kirjaston kirjatietokantoja ja ARTO-tietokantaa. Hakusanoina käytettiin optimaalinen henkilöstömiehitys, henkilöstöresurssi, henkilöstömäärä, henkilöstömittari. Hakuaika sijoitettiin vuosien välille ja huomioitiin väitöskirjat, pro Gradututkielmat sekä muu julkaistu kirjallisuus. Medic-tietokannassa henkilöstömitoitu* tuotti kahdeksan osumaa, joista valittiin kaksi artikkelia. Toinen näistä artikkeleista on Aallon (2007) Tampereen teknillisessä yliopistossa tekemä Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-kehittämistyö. Työssä on mitattu erikoissairaanhoidon hoitohenkilöstön perusmiehityksen seurantaan, arviointiin ja vuosisuunnitteluun tarvittavat tunnusluvut ja mittarit. Työssä mitattuja polikliinisia tunnuslukuja testataan tässä työssä. Muut artikkelit liittyivät vanhusten osastohoitoon liittyviin henkilöstömiehityksiin. Henkilöstömäär* tuotti yhden tietueen, jota ei valittu, koska liittyi laboratoriomiehitykseen. Henkilöstöresur*-hakusana tuotti neljä osumaa, joista valittiin kaksi. Muut tietueet käsittelivät hammashuollon henkilöstöresursointia. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tietokanta tuotti henkilöstömitoitus -hakusanalla 16 tietuetta. Kaikki tietueet käsittelivät lakimuutoksia, eivät liittyneet kyseiseen aiheeseen. Henkilöstömäär* tuotti 11 osumaa, joita ei valittu, koska eivät käsitelleet päivystyksen henkilöstömäärää. Henkilöstöresur* tuotti 14 tietuetta, mutta eivät soveltuneet tähän työhön, koska eivät käsitelleet päivystyshenkilöstöresurssi. Henkilöstömiehity* ei tuottanut yhtään osumaa. Stakes-tietokannasta etsittiin artikkeleja samoilla hakusanoilla. Henkilöstömitoitu* tuotti 22 tulosta, jotka käsittelivät sosiaalihuoltoa tai ikääntyneiden terveydenhuoltoa. Näitä artikkeleja ei valittu. Henkilöstöresur* -käsite tuotti 15 osumaa, jotka liittyivät valtionhallintoon sekä dementiapotilaiden hoitoon, artikkeleja ei valittu. Henkilöstömäär* tuotti 15 osumaa, joista valittiin yksi. Valitsemattomat tietueet käsittelivät mielenterveyteen liittyviä artikkeleja, koulutusmateriaalia sekä sosiaalihuoltoa. Suomen Kuntaliiton sivuilla hakusana henkilöstömitoitu* tuotti viisi tulosta, joista kaksi valittiin luettavaksi. Muut artikkelit käsittelivät ikääntyneiden 8

10 henkilöstömiehitystä. Hakusanat henkilöstömäär* ja henkilöstöresur* ei tuottanut yhtään osumaa. ARTO-tietokanta tuotti yhteensä 41 osumaa, joita ei voitu hyödyntää, koska tietueet sisälsivät muuta kuin päivystyksen henkilöstömiehitykseen liittyvää tietoa. Sotkanet-tietokanta ei palvellut tätä työtä. Kansainvälisistä tietokannoista käytettiin Medline OVID, Cinahl sekä PubMed OVID tietokantoja. Haut rajattiin englanninkielisiin hoitotieteen julkaisuihin sekä vuosille Hakulausekkeina käytettiin erilaisia kombinaatioita emergency room, emergency department, nurse staffing ratio. Medline PubMed hakukoneen tuloksena oli viisi osumaa, joista kahta käytettiin tässä työssä. Cinahl tuotti samoilla hakulausekkeilla 445 osumaa, jonka jälkeen hakua supistettiin viidellä vuodella. Tämä tuotti 135 osumaa, joista täysin päivystyksen henkilöstömiehitykseen liittyi viisi artikkelia. Näitä hyödynnettiin tässä työssä. PubMed tietokannassa hakulausekkeella saatiin kuusi osumaa, joista kahta käytettiin tässä työssä. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi potilaskäynteihin ja potilasmääriin sekä ensiavun hoitohenkilökuntaan liittyviä VSSHP:n Salon aluesairaalan OBERON-tilastoja vuodelta 2007 hyödynnettiin. Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän potilasmäärätilastoja vuodelta 2007 käytettiin tiedonkeruu välineenä. Syyskuussa 2008 soitin Hyvinkään, Rauman sekä Forssan yhteispäivystysten osastonhoitajille ja tiedustelin, miten kyseisissä yhteispäivystyksissä hoitohenkilökuntamitoitusta on arvioitu ennen yhteispäivystystoiminnan alkamista. Yhteispäivystysten valinnan kriteerinä käytettiin eri organisaatiopohjan omaavia päivystyksiä. Kyseisissä yhteispäivystyksissä ei ollut suoritettu tieteellistä hoitotyöntekijämiehitysarviointia, vaan päivystystoiminta toteutettiin samalla hoitotyöntekijämiehityksellä kuin ennen yhteispäivystystä. Asiantuntija-tiedonantajina käytettiin molempien organisaatioiden osastonhoitajia sekä tietohallinnon asiantuntijoita. 9

11 3 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA MENETELMÄT Tämän selvitystyön tarkoituksena oli määrittää vuonna 2011 alkavan rinnakkaisen päivystyksen erikoissairaanhoidon hoitotyöntekijämiehitys sekä pohtia triagejärjestelmää ja triage-hoitajan tehtävää. Näiden lisäksi selvitystyössä pohdittiin keinoja päivystyspotilasmäärän vähentämiseen. Tavoitteet: 1. Yhteispäivystyksen hoitohenkilökunnan optimaalinen määrittäminen 2. Triage-hoitajan toimenkuva ja tehtävä 3. Päivystyspotilasmäärän vähentämiseen liittyvien keinojen selvittäminen Menetelmät Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tehtiin päivystyksen henkilöstömiehitykseen tehdyistä tutkimuksista. Triage-hoitajan tehtäviä ja työnkuvaa sekä eri toimintamalleja määritettiin kirjallisuuden perusteella. Erilaisia kehittämisehdotuksia päivystyspotilaiden määrän vähentämiseksi etsittiin kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Näistä valittiin Salon seudun päivystykseen soveltuvia keinoja. Optimaalista henkilöstömiehitystä määritettiin käyttämällä organisaation tietokannoista saatavia tilastoja. Näiden lisäksi testattiin Paoncil-mittarin käytettävyyttä päivystyksen hoitohenkilökunnan miehityksen määrittämiseen. Paoncil-mittarilla aineistoa kerättiin kaksi viikkoa lokakuun alussa vuonna Puhelinmittausta tehtiin yksi viikko. Puhelinmittauksen tarkoituksena oli mitata, kuinka paljon asiakaspuhelinohjaus vie hoitotyöntekijältä aikaa päivässä. Päivystyksen hoitohenkilökunnan määrittämiseen käytettiin polikliinisia tunnuslukuja. 10

12 4 TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN TOTEUTUMINEN 4.1 Päivystys toimintana Päivystyksellä terveydenhuollossa tarkoitetaan vuorokauden ajasta riippumatta annettavaa hätätapausten välitöntä hoitoa, kiireellistä vuorokauden sisällä hoitoon hakeutumisesta tai lähetteen vastaanottamisesta annettavaa polikliinista hoitoa, ennakoimatonta vuodeosasto-, tarkkailu- tai tehohoitoa, ennakoimatonta leikkaustoimintaa sekä yliopistosairaalan alueellisiin tai valtakunnallisiin erityisvastuisiin liittyvää päivystysluonteista varallaoloa (Ermes ym. 2003, Erikoissairaanhoitolaki 2005, Kansanterveyslaki 2005). Valtioneuvoston asetuksella (VNA 1019/2004) säädettiin, että terveyskeskuksen on järjestettävä henkilölle mahdollisuus välittömään yhteydensaantiin virka-aikana, ja virka-ajan ulkopuolella tulee järjestää päivystys (Koponen & Sillanpää 2005). Päivystystoiminnan päämääränä ei ole lopullisesti ratkaista kaikkia potilaan lääketieteellisiä ongelmia, vaan selvittää päivystyskäynnin aiheuttanut akuutti ongelma ja ohjata potilas tarvittaessa jatkohoitoon (Mattila 2006). Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito soveltavat antamissaan palveluissa hoidon porrastusta. Perusterveydenhuollossa kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, sekä yksilön sairaanhoitoa (Kansanterveyslaki 1972). Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja (Erikoissairaanhoitolaki 1989). Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee alueellaan huolehtia erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja yhteistyössä terveyskeskusten kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. (Erikoissairaanhoitolaki 2004.) Sairaanhoitopiirit tuottavat yhä useammin myös perusterveydenhuollon päivystyksen (Aaltonen ym. 2007). Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee sille kuuluvia tehtäviä hoitaessaan olla alueensa kuntien sosiaalitoimen kanssa sellaisessa yhteistyössä, jota tehtävien asianmukainen suorittaminen edellyttää. (Erikoissairaanhoitolaki 2004.) 11

13 Päivystysyhteistyö on toimintatapa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Niiden välistä yhteistyötä on toteutettu erilaisilla työnjakosopimuksilla kuten hoitoketjuilla. (Kangas ym ) Salon seudun päivystyspisteissä potilaan hoidon kiireellisyyden arvioinnissa käytetään hoidon porrastusta näiden organisaatioiden johtavien lääkäreiden vuonna 2006 päivitettyä ja yhteisesti hyväksyttyä mittaria. (Liite 1.) Päivystys voidaan järjestää monella tavalla. Perinteisin tapa on, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto järjestävät sen omana toimintanaan (Kangas ym. 2002). Vuonna 2006 ympärivuorokautisia perusterveydenhuollon päivystyspisteitä oli 45, ja määrä on tästä vähentynyt. Päivystävien sairaaloiden toiminnan luonne on muuttunut viime vuosina, kun lähes kaikkialla sairaalapäivystyksen yhteyteen on tullut perusterveydenhuollon päivystys joko ympärivuorokautisesti tai yöajaksi. (Tamminen 2008.) Lääkäriliiton vuonna 2000 tekemän kyselyn mukaan suurin osa kunnista järjestää kiireellisen sairaanhoidon yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Päivystystoiminnan keskittäminen erikoissairaanhoidon yhteyteen yhteispäivystykseksi on asettanut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyölle uusia vaatimuksia, jonka johdosta päivystystoiminta keskitetään yhteen päivystyspisteeseen. (Kangas ym ) 4.2 Yhteispäivystys päivystystoimintana Yhteispäivystys on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä toimintaa, jossa palveluita tuotetaan yhteisen henkilöstön voimin. Keskittäminen vaatii uudenlaisia toimintatapoja, jossa vastuu ja valta toiminnasta jakautuvat keskittämisen seurauksena yhä useammalle organisaatiolle. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisellä yhteistyöllä voidaan pyrkiä potilaiden hoidon tehostamiseen, hoidon saumattomuuden lisääntymiseen tai kustannusten vähentämiseen. (Järvi 2000, Mäntymaa 2003.) Yhteispäivystyksiä on rakennettu ympäri Suomea ja jokainen yhteispäivystys on rakennettu seudun käytännön ehdoin, mikä vaatii jatkuvaa kehittelyä. Päivystyksen järjestämisestä ei ole yksityiskohtaisia valtakunnallisia ohjeita. Monilla maamme paikkakunnilla on virka-ajan ulkopuolinen yleislääkäripäivystys siirretty joko alue-, keskus- tai yliopistosairaalan yhteyteen. (Miettola ym. 2003, Vaula & Kantonen 2007.) Yksi keskeinen syy päivystysjärjestelmän muutokselle on keskus- ja aluesairaalakannan 12

14 vanheneminen, jotka eivät enää vastaa tämän päivän tarpeita. Terveydenhuollon palveluja käyttävät ihmiset ovat entistä valistuneempia ja vaativat tiettyä palvelutasoa. Yhteispäivystyksen eduiksi luetaan, myös turvallisuuden tunne, sillä isompi päivystys luo turvallisuutta. (Järvi 2000.) Yhteispäivystyksen merkittävin etu on osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Kiireellisesti tarvittava apu saadaan samasta paikasta ongelman laadusta riippumatta. (Kuntaliitto 2007.) 5 OPTIMAALINEN HOITOHENKILÖKUNTAMIEHITYS YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ 5.1 Optimaalisen hoitohenkilöstömitoituksen edut Optimaalisella hoitohenkilöstömitoituksella tarkoitetaan optimaalista henkilöstömäärää ja -rakennetta tietyn potilasmäärän/potilaslaadun hoitamiseksi (Aalto ym. 2005, Pitkäaho ym. 2008). Hyvän ja laadukkaan hoitotyön lähtökohtana pidetään optimaalisia ja riittävästi resursoituja henkilöstövoimavaroja. Optimaalinen henkilöstömitoitus edellyttää mittaamista ja luokitusten käyttöä. Näin voidaan arvioida ovatko potilaiden tarpeet ja heille tarjotut palvelut suhteessa toisiinsa. (Mäntyranta ym. 2004, Raunio & Ohinmaa 2004, Pitkäaho ym ) Hoitohenkilökunnan optimaalisella mitoituksella on havaittu olevan positiivinen vaikutus hoidon laatuun (Aalto 2007, Sosiaali- ja terveysministeriö 2003:18). Optimaalista henkilöstömiehitystä erikoissairaanhoidon päivystyksessä ovat Suomessa tutkineet Aalto ym. (2005), jossa tarkoituksena oli selvittää sähköisiä tietokantoja arvioimalla henkilöstöresurssien tarvetta potilastyytymättömyyden ja henkilöstön työn kuormittavuuden perusteella. Tutkimuksessa etsittiin henkilöstömitoituksen tunnuslukuja, joiden avulla voidaan arvioida henkilöstöresursseja vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Tutkimuksessa löydettiin polikliiniseen henkilöstöresurssien arviointiin sopivia tunnuslukuja, jotka vaativat vielä lisätestaamista ja arviointia. Hoitohenkilökunnan optimaalisesta määrästä päivystyksessä potilaiden hyvän hoidon turvaamiseksi ei ole riittävästi luotettavaa tietoa. Aalto (2007) etsi vastausta kysymykseen, millä tunnusluvuilla tai mittareilla voidaan seurata, arvioida ja suunnitella 13

15 erikoissairaanhoidossa toimivan hoitohenkilöstön mitoitusta vuodeosastoilla ja poliklinikoilla Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tutkimuksessa huomioitiin erityisesti potilaiden, hoitohenkilöstön ja kunnan intressit optimointiin vaikuttavina tekijöinä. Päivystysten potilasmäärien kasvaminen lisää hoitajien suoraa ja epäsuoraa työtä (Robinson ym. 2005, Simmons 2005, Mattila 2006). Nyt ja tulevaisuudessa onkin haaste, että potilaat osataan ohjata oikeaan hoitopaikkaan, jos hoidon tarve ei vaadi päivystyshoitoa. Näin voidaan osittain välttyä päivystysten turhalta kuormittumiselta. (Häyrinen & Paunonen 2002.) Tarpeeksi suuri potilasmäärä aiheuttaa väistämättä ruuhkaa, ja johtaa hoitohenkilöstön resurssin heikkenemiseen. Ruuhkatilanne muodostuu kriittiseksi, mikäli potilaiden keskimääräinen hoitoaika kasvaa poliklinikalle sisään otettavan potilasmäärän kasvaessa. Pitkät odotusajat lisäävät potilaiden tyytymättömyyttä, jota vahvistaa ruuhkan aiheuttama yksityisyyden väheneminen. Potilaiden tyytymättömyys sekä hoitajien kiire työtä tehdessä vaikuttavat työntekijöiden motivaatioon. Kokonaisvaikutuksena päivystyksen palvelun taso laskee. Pahimmillaan seurauksena ovat hoidon tulosten heikentyminen (Robinson ym. 2005, Simmons 2005, Mattila 2006) ja hoitovirheet (Garrett 2008). Etenkin lääkehoidossa on todettu olevan virheitä liiallisen työnkuormituksen vuoksi (Hall ym. 2004). Ongelman jatkuessa pitkään, se aiheuttaa hoitotyöntekijöissä työuupumusta (Garrett 2008). Hoitotyöntekijöiden resurssien oikean kokonaismäärän määrittämisen ohella henkilöstön oikea sijoittaminen työpisteisiin on haaste. Erikoissairaanhoidon erikoisalojen hetkelliset potilasmäärät voivat vaihdella keskiarvoista paljonkin, ja joissakin tilanteissa yksi erikoisala voi olla ruuhkainen samalla, kun toisella erikoisalalla on hiljaista. Tällöin joudutaan tilanteeseen, jossa joillakin hoitotyöntekijöillä on kiire samaan aikaan, kun toisilla työtä on suhteellisen vähän. Hetkellisesti tilannetta voidaan helpottaa henkilöstösiirroilla työyksikön sisällä. (Mattila 2006.) Hoitotyöntekijöiden ja lääkäreiden keskinäistä toinen toistensa tukevaa työsuhdetta tulisi kehittää (Schriver ym. 2003). Potilaiden hoidon laatu kärsii etenkin, jos hoitotyöntekijöillä ei ole tarvittavaa pätevyyttä ja osaamista hoitaa päivystyksen potilaita (Robinson ym. 2005). Työyhteisön uusille sekä kokemattomille hoitotyöntekijöille olisi tarpeellista nimittää mentori, joka toimisi perehdyttäjänä sekä tarvittaessa opastajana etenkin vaativaa päätöksentekoa vaativissa potilashoidollisissa 14

16 asioissa (Schriver ym. 2003). Pitkät odotusajat lisäävät hoidon laadun heikkenemisen lisäksi tyytymättömyyttä ja turhautumista potilaissa (McGee & Kaplan 2007, Simmons 2005). Suuret potilasmäärät päivystyksessä suhteessa pieneen hoitotyöntekijämäärään vaikeuttavat kaikkien potilaiden hoidon saantia. Vakavasti sairaat potilaat saattavat jopa jäädä ilman hoidon tarpeen arviointia, mikä pahimmassa tapauksessa voi johtaa kuolemaan. (Simmons 2005.) 5.2 Hoitotyöntekijöiden optimaalisuuden arviointi päivystyksessä Työvuoron vastaavan hoitajan tehtävänä on siirtää hoitajaresursseja sinne, missä niitä kulloinkin tarvitaan. Hoitajien tulee auttaa kiireisiä työpisteitä myös oman harkintansa mukaan ja osaamisensa puolesta useimmat hoitajat kykenevätkin helposti vaihtamaan työpistettä. Käytännössä resurssit eivät kuitenkaan liiku tehokkaasti päivystyksen sisällä ja vastaavan hoitajan koordinointitehtävä jää toteutumatta tai toteutuu heikosti. Työvuoron vastaava hoitaja ei aina omaa riittävää auktoriteettia järjestelyjen tekemiseen eivätkä kaikki hoitajat koe järjestelyä mielekkäänä. (Häyrinen & Paunonen 2002, Mattila 2006.) Hoitopalveluiden tarjontaa voidaan kohdentaa paremmin kysyntää vastaavaksi muokkaamalla hoitajien työaikoja. Riittävien resurssien ja kattavan osaamispohjan takaamiseksi päivystyksen hoitohenkilökunnan vaihtuvuutta on tulevaisuudessa pienennettävä. Yksi ratkaisuvaihtoehto ongelmaan voisi olla toimivan palkitsemisjärjestelmän kehittäminen. Kokonaisvaikutuksena päivystyksessä on ajoittain liian vähän henkilöstöresursseja ja ajoittain hukkakapasiteettia. Henkilöstöresurssien kohdentamista heikentää hoitaja- ja lääkäriresurssien tarjonnan suunnittelu toisistaan erillään. Aamuisin päivystyksessä olevien lääkäreiden määrä saattaa olla lähes yhtä suuri kuin hoitotyötä tekevien hoitajien määrä. Illalla hoitotyöntekijöitä on noin kaksinkertaisesti lääkäreihin nähden. Lääkäri- ja hoitotyöntekijäresurssit tulisikin suunnitella toisensa huomioiden. (Mattila 2006.) Tähän tarvitaan avuksi mittareita. Optimaaliseen henkilöstömiehitykseen on olemassa vähän mittareita. Mittarit, jotka kuvaavat suoritteita, eivät kerro henkilöstötarpeesta. Odotusaikamittarit sekä palvelun laatumittarit kertovat palvelujen vaikuttavuudesta. Tieto vaikuttavuudesta voisi ohjata resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. (Mäntyranta 2004.) 15

17 6 TRIAGEN JA POTILASOHJAUKSEN MERKITYS PÄIVYSTYKSESSÄ 6.1 Triage-luokitusten käyttöperiaatteet Triage-luokituksen asianmukaisella ja järjestelmällisellä käytöllä voidaan vaikuttaa päivystyspotilasmäärään (Grossman 1999, Kantonen 2007, 2008), ja sitä kautta hoitohenkilöstön miehitykseen. Yhteispäivystykseen hakeutuu potilaita, joiden hoidon tarve on kiireellinen tai ei ole kiireellinen. Runsaan potilasmäärän johdosta on vaarana, että hoidon aloitus myöhästyy kiireellisissä tapauksissa. Potilaan hoidon laadun turvaamiseksi sekä toiminnan sujuvuuden kannalta on tärkeää, että yhteispäivystyksen potilaat jaotellaan triage-luokituksen mukaisesti. Yhteisesti sovittua mallia triageluokituksesta ei Suomessa ole, vaan erilaisia malleja on kehitetty tapauskohtaisesti. (Kantonen 2007, Ruohonen 2007.) Triagen käyttö juontaa juurensa Napoleonin armeijasta, jossa haavoittuneiden hoitoonpääsyjärjestys päätettiin potilaan tilan perusteella. Sittemmin triage on levinnyt päivystyksiin ympäri maailmaa sekä katastrofitilanteiden hallintaan. Triagella tarkoitetaan prosessia, jonka kuluessa määritellään potilaan tarvitseman hoidon taso ja kiireellisyys. Triage on tärkeä, koska joidenkin vammojen välitön huomioiminen parantaa hoidon onnistumisennustetta merkittävästi. Lievemmän vamman hoito voidaan aloittaa myöhemmin ilman merkittävää lääketieteellistä haittaa. Nykyisin triage on päivystysten toimintaan jo kuuluva tai tuleva keino toteuttaa potilaiden hoidon kiireellisyysarviointia niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. (Mattila 2006, Kantonen 2008.) Triagen pääasiallinen tarkoitus on sairaalakäytössä tunnistaa ja arvioida nopeasti kriittiset ja henkeä uhkaavat tilat. Ryhmittely tarjoaa potilaalle tarkoituksenmukaisen ja yksilöllisen hoidon kiireellisyyden arvion. Triagen toinen merkittävä tehtävä on seurata ja hallita potilasvirtaa tehokkaasti, jotta odotusajat lyhenisivät. (Grossman 1999: 3.) Nykyisin triage-luokitus on vakiintuneessa käytössä päivystyshoitotyöntekijöiden työkaluna sairaaloiden päivystyksissä maailmanlaajuisesti (Beveridge 2000), mutta myös terveyskeskusten päivystyksissä sekä yhteispäivystyksissä Suomessa (Mattila 2006, Kantonen 2008). 16

18 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksissä triage-luokituksen käyttö on perusteltua, jotta potilaat saisivat hoitoa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Myös yhteispäivystyksen puhelinneuvonnassa sekä alueen terveysasemilla tulee olla triage-tyyppinen ajattelu ja arvomaailma, jotta akuuttitoimintaa saadaan priorisoitua ja helpotettua (Kantonen 2008). Keskitettyyn päivystykseen voi ohjata terveysasemalta vain hoidon tarpeen arvion jälkeen. Triage-luokitus tulee saattaa tiedoksi myös väestön keskuuteen. Triage-luokitus aiheuttaa päivystystoiminnassa toimintakulttuurin muutoksen siten, että kiireellistä hoitoa tarvitsevat saavat hoidon kiireellisesti ja päivystyksessä hoidetaan vain päivystyspotilaita. Jos päivystysaikana hoidetaan eipäivystyspotilaita, hukataan sillä yhteiskunnan varoja ja varsinaisten päivystyspotilaiden hoidon aloitus voi viivästyä. Oikealla hoidon tarpeen määrittelyllä päivystyskäyntien määrä laskee. (Kantonen 2007.) Näin ollen triage-luokituksen aloitus päivystyksessä haastaa samalla koko organisaation kehittymään (Kantonen 2008). 6.2 Triageluokitukset Triage koostuu 3-5 kiireellisyysluokasta, joita merkitään numeroin, kirjaimin tai värikoodein (Beverage 2000). Yksi käytetyimmistä malleista on ABCDE-triage eli hoidon tarpeen kiireellisyysryhmittely. Kiireellisyysryhmittely helpottaa työskentelyä yhteispäivystyksessä, koska on sovittu yhteinen käytäntö. Sillä voidaan perustella potilaille ja heidän saattajilleen tehtyjä ratkaisuja ja tarvittaessa perustella niitä myös valvontaviranomaisille. Se kohentaa erikoissairaanhoidon ja yleislääkäripäivystyksen yhteistyötä. Tällöin päivystyksessä, terveysasemilla ja terveysneuvontapuhelimessa puhutaan samaa kieltä. (Kantonen 2007, 2008.) Päivystyksessä hoidetaan vakavasti sairastuneita ja kiireellisen hoidon tarpeessa olevia potilaita. Potilaat tutkitaan hoidon tarpeen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä, ei tulojärjestyksessä. Hoidon tarpeen kiireellisyyttä kuvataan kirjaimilla A, B, C, D ja E. Luokituksesta on olemassa monia eri malleja. Alla yksi käytetyimmistä malleista. A. Hoito aloitetaan välittömästi. B. Hoito aloitetaan viimeistään kymmenen minuutin sisällä. 17

19 C. Tavoitteena on päästä lääkärin vastaanotolle tunnin sisällä. D. Tavoitteena on päästä lääkärin vastaanotolle kahden tunnin sisällä E. Vaiva ei vaadi lääkärin hoitoa päivystyksessä. Potilas ohjataan päiväaikaisten palvelujen piiriin tai päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle, joka voi hoidon osana kirjoittaa sairauslomatodistuksen. (Kantonen 2007, Päivystyshanke 2008.) Päivystyspotilaan hoidon kiireellisyys voidaan määritellä TRIAGE-luokituksen mukaisesti ja kanavoida kolmeen hoitolinjaan: Punainen, keltainen tai vihreä. Punainen hoitolinja edellyttää välitöntä hoidontarpeen arviota ja hoidon aloitusta lääkärin tai hoitajan toimesta. Keltainen hoitolinja vastaa potilaista, joiden hoidon arvioiminen ja/tai aloitus tapahtuu tunnin sisällä. Näissä tilanteissa sairaanhoitaja ottaa potilaan vastaan ja tekee tarvittavat perusselvitykset. Lääkäri ottaa kantaa kiireellisyyden edellyttämän tilanteen mukaisesti ja kiireellinen päivystyshoito tulee aloittaa välittömästi. Vihreän hoitolinjan hoito voidaan tilannekohtaisesti järjestää jopa vuorokauden viiveellä. Hoitolinjat järjestetään siten, että ne tukevat hoitamista henkilökuntaresurssien, osaamisen, tutkimusmahdollisuuksien ja tilojen osalta. Näin toimien potilaiden läpimenoaika yhteispäivystyspisteessä saadaan riittävän lyhyeksi. (Haavisto ym. 2007, Kantonen 2007, 2008.) A-ryhmän potilaiden hoidon aloitus tapahtuu välittömästi erikoissairaanhoidon päivystyksessä. B-ryhmän potilaiden hoito on aloitettava kiireellisesti kymmenen minuutin kuluessa potilaan saapumisesta. C- ja D-ryhmän potilaiden hoidon aloitus tapahtuu perusterveydenhuollon päivystyksessä yleislääkärin toimesta tai erikoissairaanhoidon lääkärin toimesta huomioiden potilaan terveysongelma. E-luokka tarkoittaa, että ongelma ei primaaristi kuulu päivystyksen hoidettavaksi vaan potilas ohjataan päiväaikaisten terveyspalvelujen käyttöön, saavat terveysneuvontaa tai hoidetaan sairaanhoitajan vastaanotolla. Yöaikaan ei E-ryhmän potilaita tule ottaa päivystykseen lainkaan eikä valtaosaltaan D-ryhmän tapauksiakaan, hoitajan arvio on kuitenkin tehtävä. (Haavisto ym. 2007, Kantonen 2007, 2008.) Päivystyksen velvollisuus on potilaslain ja kansanterveyslain mukaan hoitaa vain päivystyspotilaiksi luokiteltavat potilaat (Kansanterveyslaki 66/1972, Potilaslaki 785/1992). Tehtävään koulutetun hoitajan arvio on lain mukaan riittävä ja potilaalla ei ole subjektiivista oikeutta päästä päivystysvastaanotolle (Haavisto ym. 2007, Kantonen 2007, 2008). 18

20 6.3 Triage-hoitajan työnkuva Triage-hoitajana voi toimia sairaanhoitaja, jolla on vaadittava asiantuntemus ja tieto, sekä kokemusta niistä potilasryhmistä, joita kyseisessä päivystyksessä hoidetaan. Triage-hoitajalla tulisi olla kokemuksen lisäksi myös laaja tekninen ja tiedollinen osaaminen, hyvä intuitio, stressinhallinta, riittävät vuorovaikutustaidot ja kykyä yhteistyöhön lääkärin kanssa. Lisäksi hänen tulisi olla empaattinen ja kyetä näkemään, mikä on parasta potilaalle itselleen. (Grossman 1999.) Edellisten lisäksi triage-hoitajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat vakuuttavuus, itsenäisyys päätöksenteossa ja järjestelmällisyys. Hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioiminen vaatii hoitotyöntekijältä itsenäisiä päätöksiä, koska he ovat usein eristettyinä muista vailla vertaistukea. Hoitotyöntekijät ovat kuitenkin tottuneet tekemään päätöksiä yhdessä, harvoin yksin, ja ovat näin varmempia päätöksistään. (Grossman 1999, Cone 2002.) Ilmoittautumisen yhteydessä sairaanhoitaja haastattelee potilaan ja arvioi hoidon tarpeen kiireellisyyden. Kokemuksensa sekä kirjallisen hoidonporrastusohjeen perusteella triage-hoitaja arvioi, aloitetaanko hoito perusterveydenhuollossa vai erikoissairaanhoidossa. Triagen teko on haastavaa etenkin niiden potilaiden kohdalla, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään. Triage-hoitaja pyytää tarvittaessa apua muilta päivystyksen sairaanhoitajilta tai kyseisen erikoisalan päivystävältä lääkäriltä, jotta triage-arvio olisi mahdollisimman oikea. Triage-hoitajan tehtävänä on kuunnella potilasta ja saattajia sekä mahdollista ambulanssihenkilöstöä, jotta käsitys potilaan voinnista on täsmällinen ja objektiivinen. Optimitilanteessa potilaiden ei tarvitsisi odottaa triage-arvion määrittämistä enempää kuin muutaman minuutin. (Mattila 2006.) Potilaan kuuluessa erikoissairaanhoidon piiriin, hänet siirretään omalle erikoisalalle ja hänelle nimetään omahoitaja. Sairaanhoitajan vastuulla on saattaa lääkäri tietoiseksi, kuinka kiireellistä hoitoa kukin potilas tarvitsee (Kuusela-Louhivuori ym. 2005: 5). Potilaan triage-luokitus voi olla virheellinen, jos sairaanhoitaja tekee päätöksen epätäydellisin tiedoin potilaan tilasta (Chung 2005). Triage-team on toimintamalli, jossa on yhdistetty hoitajan ja lääkärin vastaanottopiste. Näiden ammattilaisten tehtäviin kuuluvat kiireellisyyden määritys, perustietojen keräys, 19

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa

Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Hoidon tarpeen arvioinnin ja päivystystoiminnanp sujuvuus Keski-Suomen keskussairaalassa Ylilää ääkäri Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hoidon tarpeen arviointi ja

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta 25.2.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta Suomen Hammaslääkäriliitto haluaa lausunnossaan

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4)

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4) 1 (4) Lausunto 11.7.2014 LAUSUNTO SUUNNITELMASTA SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 1.1.2015 ALKAEN Viite: Lausuntopyyntö, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISPÄIVYSTYSHANKE

LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISPÄIVYSTYSHANKE HELSINGIN JA UUDENMAAN 1/6 LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISPÄIVYSTYSHANKE VÄLIRAPORTTI 1/2010 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 TAVOITTEET 3 TYÖTAPOJEN KUVAUS 4 VÄLIRAPORTTI 4.1 Käyntitilastot 4.2 Henkilöstöresurssit 4.3 Puhelinliikenne

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT

KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Esitteen kuvat Tiina Laukkanen 2 KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT KEMIN KAUPUNGIN VASTAANOTTOPALVELUT LÄÄKÄRIEN JA SAIRAANHOITAJIEN VASTAANOTOT Avoinna

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya

Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya Terveydenhuoltolaki ja sen toimeenpano - tietopaketti http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya Terveydenhuoltolain toimeenpanosta kysyttyä http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä 21.10.2014 Lähettäjä: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Meijerikatu 2 (PL 4) 74101 Iisalmi Vastaanottaja: Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-koulutus 30.9.2010 30.9.2010 Sanna-Mari Saukkonen 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot