Optimaalinen hoitotyöntekijämääritys Salon aluesairaalan päivystyksessä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Optimaalinen hoitotyöntekijämääritys Salon aluesairaalan päivystyksessä."

Transkriptio

1 Optimaalinen hoitotyöntekijämääritys Salon aluesairaalan päivystyksessä. Keinoja päivystyspotilaiden määrän vähentämiseen ja hoitotyöntekijän työn kuormittavuuden keventämiseen. Selvitystyö. Minna Santikko Sarja Serie A nro 7,

2 Optimaalinen hoitotyöntekijämääritys Salon aluesairaalan päivystyksessä Keinoja päivystyspotilaiden määrän vähentämiseen ja hoitotyöntekijän työn kuormittavuuden keventämiseen selvitystyö Minna Santikko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 7, 2012 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2012

3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijä Kielenkääntäjä: Anna Saarukka ISSN ISBN (pdf)

4 KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 7 Teoksen nimi: Optimaalinen hoitotyöntekijämääritys Salon aluesairaalan päivystyksessä Keinoja päivystyspotilaiden määrän vähentämiseen ja hoitotyöntekijän työn kuormittavuuden keventämiseen selvitystyö Laajuus: 44 sivua 7 liitesivua Tekijä: Minna Santikko Tiivistelmä: Selvitystyön tausta ja tarkoitus: Selvitystyö on kliinisen hoitotieteen seminaarit ja harjoittelun opintojakson kehittämistyö. Työn tarkoituksena on selvittää Salon aluesairaalan päivystyksen optimaalinen hoitotyöntekijämiehitys sekä etsiä keinoja päivystyspotilaiden määrän vähentämiseen ja hoitotyöntekijöiden työn kuormittavuuden keventämiseen. Aineisto ja menetelmät: Selvitystyö pohjautuu terveydenhuollon päivystyksen optimaaliseen hoitotyöntekijämiehitykseen perustuvaan kirjallisuuskatsaukseen. Tämän lisäksi työssä on hyödynnetty Aallon (2007) SoteMBA kehittämistyötä sekä Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ja Salon aluesairaalan tietojärjestelmien tilastoja. Salon aluesairaalan hoitotyöntekijöiltä kerättiin kahden viikon ajalta Paoncil-kyselylomakkeella arviota joka työvuoron kiireellisyydestä. Tämä aineisto analysoitiin. Päivystyksessä tehtiin puhelinohjausmittausta viikon ajan. Tulokset: Aluesairaalan päivystys tarvitsisi kolme sairaanhoitajan toimea, joilla toteutetaan triage-hoitajan toimenkuvaa. Kehittämisehdotukset: Päivystyksen puhelinohjaus/-neuvontanumero, johon keskitetään kaikki vanhan Salon kaupungin ohjausta ja neuvontaa vaativat puhelut. Ohjausta ja terveysneuvontaa antavat internetsivut. Ohjeistus vanhainkoteihin sekä hoitokoteihin päivystykseen lähettämisestä kiireettömissä tapauksissa. Salon aluesairaalan päivystykseen triage-järjestelmän ja triagehoitajan toimenkuvan perustaminen. Hiljainen raportointi arkena. ISSN ISBN (pdf) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite:

5 PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A, nr 7 Publikation: En optimal dimensionering av vårdpersonalen på jouren på Salo kretssjukhus Olika sätt att minska på mängden jourpatienter och att lätta på vårdpersonalens arbetsbelastning utredning Omfattning: 44 sidor 7 sidor bilagor Författare: Minna Santikko Sammandrag: Utredningens bakgrund och syfte: Utredningen är ett utvecklingsarbete inom studiekursen klinisk vårdvetenskap: seminarier och praktik. Syftet med arbetet är att utreda den optimala bemanningen av vårdpersonal på jouren på Salo kretssjukhus och att leta efter olika sätt att minska på mängden jourpatienter och lätta på vårdpersonalens arbetsbelastning. Material och metoder: Utredningen baserar sig på en litteraturöversikt över en optimal bemanning av vårdpersonalen på jouren inom hälsovården. Därtill har det i arbetet dragits nytta av Aaltos (2007) Social- och hälsovårdens MBA utvecklingsarbete samt statistik från datasystemen i samkommunen för Salo regionens folkhälsoarbete och Salo kretssjukhus. Av vårdpersonalen på Salo kretssjukhus samlade man under två veckors tid med Paoncilfrågeformulär in en evaluering över brådskan under varje arbetsskift. Det här materialet analyserades. På jouren utfördes mätning av instruering per telefon under en veckas tid. Resultat: Kretssjukhusets jour skulle behöva tre sjukskötartjänster med vilka man verkställer en triage-skötares befattning. Utvecklingsförslag: Instruering per telefon/informationsnummer för jouren. Dit koncentreras alla samtal från gamla Salo stads område i de fall då det behövs instruering och information. Webbsidor som ger information och hälsorådgivning. Instruering till åldringshemmen och vårdhemmen om överföring till jouren i icke brådskande fall. Inrättande av befattning för triagesystem och triage-skötare på jouren på Salo kretssjukhus. En tyst rapportering under vardagarna. ISSN ISBN (pdf) Pris: Publikationen får skrivas ut avgiftsfritt för eget bruk. Distribution:

6 DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND, series A, no 7 Title: Determination of the optimal dimensioning of the nursing staff at the Emergency Call Service at Salo Regional Hospital Ways to lower the amount of emergency care patients and to lighten the workload of the nursing staff a study Size: 44 pages 7 appendix pages Author: Minna Santikko Abstract: Background and purpose of the study: The study is a development within the study module Clinical Nursing Science seminars and training. The aim of the study is to find out the optimal manning of nursing staff at the Emergency Call Service at Salo Regional Hospital as well as find out ways to lower the amount of emergency care patients and to lighten the workload of the nursing staff. Material and methods: The study is based on a literature survey over optimal manning of the nursing staff at the Nursing Emergency Call Service. In addition the study has used Aalto s (2007) Social and Health Care Management MBA development as well as statistics from the data systems in the municipal federation for Salo region s national health work and Salo Regional Hospital. From the nursing staff at Salo Regional Hospital was gathered with Paoncilquestionnaires during two weeks assessments over how busy each working shift was. This material was analysed. At the Emergency Call Service was measured the instructions given over the phone during one week. Results: The Emergency Call Service at the Regional Hospital would need three nursing positions, by which a triage-nurse s job description is implemented. Suggestions for development: Instructions given over the phone/health centre on-call service for the Emergency Call Service. All calls from the old Salo City area would be concentrated there when there is a need for instructions and guidance. Web pages with guidance and health care instructions. Instructions for retirement homes and nursing homes for transports to the Emergency Call Service in non-acute situations. Set up a post for a triage-system and for a triage-nurse at the Emergency Call Service at Salo Regional Hospital. Silent reporting during weekdays. ISSN ISBN (pdf) Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders:

7 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 7 2 TIEDONHAKUPROSESSI 8 3 KEHITTÄMISTYÖN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA MENETELMÄT 10 4 TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN TOTEUTUMINEN Päivystys toimintana Yhteispäivystys päivystystoimintana 12 5 OPTIMAALINEN HOITOHENKILÖKUNTAMIEHITYS 13 YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ 5.1 Optimaalisen hoitohenkilöstömitoituksen edut Hoitotyöntekijöiden optimaalisuuden arviointi päivystyksessä 15 6 TRIAGEN JA POTILASOHJAUKSEN MERKITYS PÄIVYSTYKSESSÄ Triage-luokitusten käyttöperiaatteet Triage-luokitukset Triage-hoitajan työnkuva Potilasohjaus päivystyksessä Sairaanhoitajan antama puhelinneuvontaohjaus Puhelinneuvontapalvelun toimintamalli 22 7 AINEISTONKERUU Polikliiniset tunnusluvut Paoncil-mittari Puhelinohjausmittaus 25 8 TULOKSET Aluesairaalan hoitotyöntekijöiden määrän arviointi tunnuslukujen perusteella Paoncil-mittarin tulokset Salon aluesairaalan päivystyksen hoitotyöntekijöiden Paoncil-tulokset Puhelinohjausmittauksen tulokset 35 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Selvitystyön luotettavuus Kehittämisehdotukset 37 LÄHTEET 41 LIITTEET 45

8 1 JOHDANTO Hoitohenkilökunnan oikea mitoitus on entistä tärkeämpää, koko terveydenhuoltoon liittyvien resurssi- ja kustannuspaineiden johdosta. Hoitohenkilökunnan mitoitukseen tulee kiinnittää huomiota, sillä noin 60 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista on palkkakustannuksia. (Aalto 2007.) Toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää henkilöstön riittävyydestä huolehtimista sekä palveluiden järjestämistä seudullisena ja alueellisena yhteistyönä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003:18). Salon seudulla päivystyspotilaita hoidetaan kansanterveystyön kuntayhtymän päivystyksessä sekä aluesairaalan päivystyksessä. Päivystysvastaanottoa tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan osittain rinnakkaisena toimintana samassa päivystyspisteessä. Päivystyspotilaita arvioidaan seudulla olevan noin vuodessa (SAS / OB02A1 2007, TK lääkärikäynnit työaikalajeittain 2007). Tällä selvitystyöllä kartoitettiin optimaalista hoitohenkilökuntamitoitusta erikoissairaanhoidon päivystykseen. Selvitystyö kuului osana Turun yliopistossa hoitotieteen laitoksella suoritettavaan terveystieteiden maisteriopintojen kliinisen hoitotieteen asiantuntijaharjoittelua ja seminaareja. Selvitystyö toteutettiin oletuksesta, että yhteispäivystyksessä toimii rinnakkain kansanterveystyön kuntayhtymän- ja erikoissairaanhoidon päivystykset. Työn alatavoitteena on kartoittaa triage-luokitusta yhteispäivystyksessä sekä triage-hoitajan toimenkuvaa sekä osaamisvaatimusta. Työssä tuodaan esille ehdotuksia ja keinoja miten päivystyspotilasmäärää olisi mahdollista vähentää. Optimaalisen hoitohenkilöstömitoituksen tulisi olla näyttöön perustuvaa (Kukkonen ym. 2008). Tässä työssä käytetään eri keinoja optimaalisen hoitohenkilöstömiehityksen arvioimiseksi. Aluesairaalan päivystyshoitotyöntekijöiden mitoitusta arvioitiin polikliinisten tunnuslukujen avulla. Tämän lisäksi päivystyshoitotyöntekijät arvioivat kahden viikon ajan omaa työvuoroaan Paoncil-mittarin avulla. Hoitotyöntekijöiden antamaa puhelinohjausmäärää mitattiin viikon ajan. Tiedonhakuprosessi ulottuu kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Eri yhteispäivystysten osastonhoitajia on haastateltu puhelimitse päivystyshoitotyöntekijöiden mitoitukseen sekä yleisesti yhteispäivystyksen organisointiin liittyvissä asioissa. 7

9 2 TIEDONHAKUPROSESSI Kirjallisuuskatsausta ja tiedonhakua tehtiin elo-lokakuun välisenä aikana. Hakukoneina käytettiin kotimaisista tietokannoista: Medicin, Stakesin sivuja, Sotkanetia, Kuntaliiton sivuja sekä STM:n hakukonetta. Tämän lisäksi käytettiin GOOGLE-hakukonetta sekä kirjaston kirjatietokantoja ja ARTO-tietokantaa. Hakusanoina käytettiin optimaalinen henkilöstömiehitys, henkilöstöresurssi, henkilöstömäärä, henkilöstömittari. Hakuaika sijoitettiin vuosien välille ja huomioitiin väitöskirjat, pro Gradututkielmat sekä muu julkaistu kirjallisuus. Medic-tietokannassa henkilöstömitoitu* tuotti kahdeksan osumaa, joista valittiin kaksi artikkelia. Toinen näistä artikkeleista on Aallon (2007) Tampereen teknillisessä yliopistossa tekemä Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-kehittämistyö. Työssä on mitattu erikoissairaanhoidon hoitohenkilöstön perusmiehityksen seurantaan, arviointiin ja vuosisuunnitteluun tarvittavat tunnusluvut ja mittarit. Työssä mitattuja polikliinisia tunnuslukuja testataan tässä työssä. Muut artikkelit liittyivät vanhusten osastohoitoon liittyviin henkilöstömiehityksiin. Henkilöstömäär* tuotti yhden tietueen, jota ei valittu, koska liittyi laboratoriomiehitykseen. Henkilöstöresur*-hakusana tuotti neljä osumaa, joista valittiin kaksi. Muut tietueet käsittelivät hammashuollon henkilöstöresursointia. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tietokanta tuotti henkilöstömitoitus -hakusanalla 16 tietuetta. Kaikki tietueet käsittelivät lakimuutoksia, eivät liittyneet kyseiseen aiheeseen. Henkilöstömäär* tuotti 11 osumaa, joita ei valittu, koska eivät käsitelleet päivystyksen henkilöstömäärää. Henkilöstöresur* tuotti 14 tietuetta, mutta eivät soveltuneet tähän työhön, koska eivät käsitelleet päivystyshenkilöstöresurssi. Henkilöstömiehity* ei tuottanut yhtään osumaa. Stakes-tietokannasta etsittiin artikkeleja samoilla hakusanoilla. Henkilöstömitoitu* tuotti 22 tulosta, jotka käsittelivät sosiaalihuoltoa tai ikääntyneiden terveydenhuoltoa. Näitä artikkeleja ei valittu. Henkilöstöresur* -käsite tuotti 15 osumaa, jotka liittyivät valtionhallintoon sekä dementiapotilaiden hoitoon, artikkeleja ei valittu. Henkilöstömäär* tuotti 15 osumaa, joista valittiin yksi. Valitsemattomat tietueet käsittelivät mielenterveyteen liittyviä artikkeleja, koulutusmateriaalia sekä sosiaalihuoltoa. Suomen Kuntaliiton sivuilla hakusana henkilöstömitoitu* tuotti viisi tulosta, joista kaksi valittiin luettavaksi. Muut artikkelit käsittelivät ikääntyneiden 8

10 henkilöstömiehitystä. Hakusanat henkilöstömäär* ja henkilöstöresur* ei tuottanut yhtään osumaa. ARTO-tietokanta tuotti yhteensä 41 osumaa, joita ei voitu hyödyntää, koska tietueet sisälsivät muuta kuin päivystyksen henkilöstömiehitykseen liittyvää tietoa. Sotkanet-tietokanta ei palvellut tätä työtä. Kansainvälisistä tietokannoista käytettiin Medline OVID, Cinahl sekä PubMed OVID tietokantoja. Haut rajattiin englanninkielisiin hoitotieteen julkaisuihin sekä vuosille Hakulausekkeina käytettiin erilaisia kombinaatioita emergency room, emergency department, nurse staffing ratio. Medline PubMed hakukoneen tuloksena oli viisi osumaa, joista kahta käytettiin tässä työssä. Cinahl tuotti samoilla hakulausekkeilla 445 osumaa, jonka jälkeen hakua supistettiin viidellä vuodella. Tämä tuotti 135 osumaa, joista täysin päivystyksen henkilöstömiehitykseen liittyi viisi artikkelia. Näitä hyödynnettiin tässä työssä. PubMed tietokannassa hakulausekkeella saatiin kuusi osumaa, joista kahta käytettiin tässä työssä. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi potilaskäynteihin ja potilasmääriin sekä ensiavun hoitohenkilökuntaan liittyviä VSSHP:n Salon aluesairaalan OBERON-tilastoja vuodelta 2007 hyödynnettiin. Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän potilasmäärätilastoja vuodelta 2007 käytettiin tiedonkeruu välineenä. Syyskuussa 2008 soitin Hyvinkään, Rauman sekä Forssan yhteispäivystysten osastonhoitajille ja tiedustelin, miten kyseisissä yhteispäivystyksissä hoitohenkilökuntamitoitusta on arvioitu ennen yhteispäivystystoiminnan alkamista. Yhteispäivystysten valinnan kriteerinä käytettiin eri organisaatiopohjan omaavia päivystyksiä. Kyseisissä yhteispäivystyksissä ei ollut suoritettu tieteellistä hoitotyöntekijämiehitysarviointia, vaan päivystystoiminta toteutettiin samalla hoitotyöntekijämiehityksellä kuin ennen yhteispäivystystä. Asiantuntija-tiedonantajina käytettiin molempien organisaatioiden osastonhoitajia sekä tietohallinnon asiantuntijoita. 9

11 3 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA MENETELMÄT Tämän selvitystyön tarkoituksena oli määrittää vuonna 2011 alkavan rinnakkaisen päivystyksen erikoissairaanhoidon hoitotyöntekijämiehitys sekä pohtia triagejärjestelmää ja triage-hoitajan tehtävää. Näiden lisäksi selvitystyössä pohdittiin keinoja päivystyspotilasmäärän vähentämiseen. Tavoitteet: 1. Yhteispäivystyksen hoitohenkilökunnan optimaalinen määrittäminen 2. Triage-hoitajan toimenkuva ja tehtävä 3. Päivystyspotilasmäärän vähentämiseen liittyvien keinojen selvittäminen Menetelmät Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tehtiin päivystyksen henkilöstömiehitykseen tehdyistä tutkimuksista. Triage-hoitajan tehtäviä ja työnkuvaa sekä eri toimintamalleja määritettiin kirjallisuuden perusteella. Erilaisia kehittämisehdotuksia päivystyspotilaiden määrän vähentämiseksi etsittiin kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Näistä valittiin Salon seudun päivystykseen soveltuvia keinoja. Optimaalista henkilöstömiehitystä määritettiin käyttämällä organisaation tietokannoista saatavia tilastoja. Näiden lisäksi testattiin Paoncil-mittarin käytettävyyttä päivystyksen hoitohenkilökunnan miehityksen määrittämiseen. Paoncil-mittarilla aineistoa kerättiin kaksi viikkoa lokakuun alussa vuonna Puhelinmittausta tehtiin yksi viikko. Puhelinmittauksen tarkoituksena oli mitata, kuinka paljon asiakaspuhelinohjaus vie hoitotyöntekijältä aikaa päivässä. Päivystyksen hoitohenkilökunnan määrittämiseen käytettiin polikliinisia tunnuslukuja. 10

12 4 TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN TOTEUTUMINEN 4.1 Päivystys toimintana Päivystyksellä terveydenhuollossa tarkoitetaan vuorokauden ajasta riippumatta annettavaa hätätapausten välitöntä hoitoa, kiireellistä vuorokauden sisällä hoitoon hakeutumisesta tai lähetteen vastaanottamisesta annettavaa polikliinista hoitoa, ennakoimatonta vuodeosasto-, tarkkailu- tai tehohoitoa, ennakoimatonta leikkaustoimintaa sekä yliopistosairaalan alueellisiin tai valtakunnallisiin erityisvastuisiin liittyvää päivystysluonteista varallaoloa (Ermes ym. 2003, Erikoissairaanhoitolaki 2005, Kansanterveyslaki 2005). Valtioneuvoston asetuksella (VNA 1019/2004) säädettiin, että terveyskeskuksen on järjestettävä henkilölle mahdollisuus välittömään yhteydensaantiin virka-aikana, ja virka-ajan ulkopuolella tulee järjestää päivystys (Koponen & Sillanpää 2005). Päivystystoiminnan päämääränä ei ole lopullisesti ratkaista kaikkia potilaan lääketieteellisiä ongelmia, vaan selvittää päivystyskäynnin aiheuttanut akuutti ongelma ja ohjata potilas tarvittaessa jatkohoitoon (Mattila 2006). Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito soveltavat antamissaan palveluissa hoidon porrastusta. Perusterveydenhuollossa kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, sekä yksilön sairaanhoitoa (Kansanterveyslaki 1972). Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja (Erikoissairaanhoitolaki 1989). Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee alueellaan huolehtia erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja yhteistyössä terveyskeskusten kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. (Erikoissairaanhoitolaki 2004.) Sairaanhoitopiirit tuottavat yhä useammin myös perusterveydenhuollon päivystyksen (Aaltonen ym. 2007). Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee sille kuuluvia tehtäviä hoitaessaan olla alueensa kuntien sosiaalitoimen kanssa sellaisessa yhteistyössä, jota tehtävien asianmukainen suorittaminen edellyttää. (Erikoissairaanhoitolaki 2004.) 11

13 Päivystysyhteistyö on toimintatapa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Niiden välistä yhteistyötä on toteutettu erilaisilla työnjakosopimuksilla kuten hoitoketjuilla. (Kangas ym ) Salon seudun päivystyspisteissä potilaan hoidon kiireellisyyden arvioinnissa käytetään hoidon porrastusta näiden organisaatioiden johtavien lääkäreiden vuonna 2006 päivitettyä ja yhteisesti hyväksyttyä mittaria. (Liite 1.) Päivystys voidaan järjestää monella tavalla. Perinteisin tapa on, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto järjestävät sen omana toimintanaan (Kangas ym. 2002). Vuonna 2006 ympärivuorokautisia perusterveydenhuollon päivystyspisteitä oli 45, ja määrä on tästä vähentynyt. Päivystävien sairaaloiden toiminnan luonne on muuttunut viime vuosina, kun lähes kaikkialla sairaalapäivystyksen yhteyteen on tullut perusterveydenhuollon päivystys joko ympärivuorokautisesti tai yöajaksi. (Tamminen 2008.) Lääkäriliiton vuonna 2000 tekemän kyselyn mukaan suurin osa kunnista järjestää kiireellisen sairaanhoidon yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Päivystystoiminnan keskittäminen erikoissairaanhoidon yhteyteen yhteispäivystykseksi on asettanut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyölle uusia vaatimuksia, jonka johdosta päivystystoiminta keskitetään yhteen päivystyspisteeseen. (Kangas ym ) 4.2 Yhteispäivystys päivystystoimintana Yhteispäivystys on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä toimintaa, jossa palveluita tuotetaan yhteisen henkilöstön voimin. Keskittäminen vaatii uudenlaisia toimintatapoja, jossa vastuu ja valta toiminnasta jakautuvat keskittämisen seurauksena yhä useammalle organisaatiolle. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisellä yhteistyöllä voidaan pyrkiä potilaiden hoidon tehostamiseen, hoidon saumattomuuden lisääntymiseen tai kustannusten vähentämiseen. (Järvi 2000, Mäntymaa 2003.) Yhteispäivystyksiä on rakennettu ympäri Suomea ja jokainen yhteispäivystys on rakennettu seudun käytännön ehdoin, mikä vaatii jatkuvaa kehittelyä. Päivystyksen järjestämisestä ei ole yksityiskohtaisia valtakunnallisia ohjeita. Monilla maamme paikkakunnilla on virka-ajan ulkopuolinen yleislääkäripäivystys siirretty joko alue-, keskus- tai yliopistosairaalan yhteyteen. (Miettola ym. 2003, Vaula & Kantonen 2007.) Yksi keskeinen syy päivystysjärjestelmän muutokselle on keskus- ja aluesairaalakannan 12

14 vanheneminen, jotka eivät enää vastaa tämän päivän tarpeita. Terveydenhuollon palveluja käyttävät ihmiset ovat entistä valistuneempia ja vaativat tiettyä palvelutasoa. Yhteispäivystyksen eduiksi luetaan, myös turvallisuuden tunne, sillä isompi päivystys luo turvallisuutta. (Järvi 2000.) Yhteispäivystyksen merkittävin etu on osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Kiireellisesti tarvittava apu saadaan samasta paikasta ongelman laadusta riippumatta. (Kuntaliitto 2007.) 5 OPTIMAALINEN HOITOHENKILÖKUNTAMIEHITYS YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ 5.1 Optimaalisen hoitohenkilöstömitoituksen edut Optimaalisella hoitohenkilöstömitoituksella tarkoitetaan optimaalista henkilöstömäärää ja -rakennetta tietyn potilasmäärän/potilaslaadun hoitamiseksi (Aalto ym. 2005, Pitkäaho ym. 2008). Hyvän ja laadukkaan hoitotyön lähtökohtana pidetään optimaalisia ja riittävästi resursoituja henkilöstövoimavaroja. Optimaalinen henkilöstömitoitus edellyttää mittaamista ja luokitusten käyttöä. Näin voidaan arvioida ovatko potilaiden tarpeet ja heille tarjotut palvelut suhteessa toisiinsa. (Mäntyranta ym. 2004, Raunio & Ohinmaa 2004, Pitkäaho ym ) Hoitohenkilökunnan optimaalisella mitoituksella on havaittu olevan positiivinen vaikutus hoidon laatuun (Aalto 2007, Sosiaali- ja terveysministeriö 2003:18). Optimaalista henkilöstömiehitystä erikoissairaanhoidon päivystyksessä ovat Suomessa tutkineet Aalto ym. (2005), jossa tarkoituksena oli selvittää sähköisiä tietokantoja arvioimalla henkilöstöresurssien tarvetta potilastyytymättömyyden ja henkilöstön työn kuormittavuuden perusteella. Tutkimuksessa etsittiin henkilöstömitoituksen tunnuslukuja, joiden avulla voidaan arvioida henkilöstöresursseja vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Tutkimuksessa löydettiin polikliiniseen henkilöstöresurssien arviointiin sopivia tunnuslukuja, jotka vaativat vielä lisätestaamista ja arviointia. Hoitohenkilökunnan optimaalisesta määrästä päivystyksessä potilaiden hyvän hoidon turvaamiseksi ei ole riittävästi luotettavaa tietoa. Aalto (2007) etsi vastausta kysymykseen, millä tunnusluvuilla tai mittareilla voidaan seurata, arvioida ja suunnitella 13

15 erikoissairaanhoidossa toimivan hoitohenkilöstön mitoitusta vuodeosastoilla ja poliklinikoilla Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tutkimuksessa huomioitiin erityisesti potilaiden, hoitohenkilöstön ja kunnan intressit optimointiin vaikuttavina tekijöinä. Päivystysten potilasmäärien kasvaminen lisää hoitajien suoraa ja epäsuoraa työtä (Robinson ym. 2005, Simmons 2005, Mattila 2006). Nyt ja tulevaisuudessa onkin haaste, että potilaat osataan ohjata oikeaan hoitopaikkaan, jos hoidon tarve ei vaadi päivystyshoitoa. Näin voidaan osittain välttyä päivystysten turhalta kuormittumiselta. (Häyrinen & Paunonen 2002.) Tarpeeksi suuri potilasmäärä aiheuttaa väistämättä ruuhkaa, ja johtaa hoitohenkilöstön resurssin heikkenemiseen. Ruuhkatilanne muodostuu kriittiseksi, mikäli potilaiden keskimääräinen hoitoaika kasvaa poliklinikalle sisään otettavan potilasmäärän kasvaessa. Pitkät odotusajat lisäävät potilaiden tyytymättömyyttä, jota vahvistaa ruuhkan aiheuttama yksityisyyden väheneminen. Potilaiden tyytymättömyys sekä hoitajien kiire työtä tehdessä vaikuttavat työntekijöiden motivaatioon. Kokonaisvaikutuksena päivystyksen palvelun taso laskee. Pahimmillaan seurauksena ovat hoidon tulosten heikentyminen (Robinson ym. 2005, Simmons 2005, Mattila 2006) ja hoitovirheet (Garrett 2008). Etenkin lääkehoidossa on todettu olevan virheitä liiallisen työnkuormituksen vuoksi (Hall ym. 2004). Ongelman jatkuessa pitkään, se aiheuttaa hoitotyöntekijöissä työuupumusta (Garrett 2008). Hoitotyöntekijöiden resurssien oikean kokonaismäärän määrittämisen ohella henkilöstön oikea sijoittaminen työpisteisiin on haaste. Erikoissairaanhoidon erikoisalojen hetkelliset potilasmäärät voivat vaihdella keskiarvoista paljonkin, ja joissakin tilanteissa yksi erikoisala voi olla ruuhkainen samalla, kun toisella erikoisalalla on hiljaista. Tällöin joudutaan tilanteeseen, jossa joillakin hoitotyöntekijöillä on kiire samaan aikaan, kun toisilla työtä on suhteellisen vähän. Hetkellisesti tilannetta voidaan helpottaa henkilöstösiirroilla työyksikön sisällä. (Mattila 2006.) Hoitotyöntekijöiden ja lääkäreiden keskinäistä toinen toistensa tukevaa työsuhdetta tulisi kehittää (Schriver ym. 2003). Potilaiden hoidon laatu kärsii etenkin, jos hoitotyöntekijöillä ei ole tarvittavaa pätevyyttä ja osaamista hoitaa päivystyksen potilaita (Robinson ym. 2005). Työyhteisön uusille sekä kokemattomille hoitotyöntekijöille olisi tarpeellista nimittää mentori, joka toimisi perehdyttäjänä sekä tarvittaessa opastajana etenkin vaativaa päätöksentekoa vaativissa potilashoidollisissa 14

16 asioissa (Schriver ym. 2003). Pitkät odotusajat lisäävät hoidon laadun heikkenemisen lisäksi tyytymättömyyttä ja turhautumista potilaissa (McGee & Kaplan 2007, Simmons 2005). Suuret potilasmäärät päivystyksessä suhteessa pieneen hoitotyöntekijämäärään vaikeuttavat kaikkien potilaiden hoidon saantia. Vakavasti sairaat potilaat saattavat jopa jäädä ilman hoidon tarpeen arviointia, mikä pahimmassa tapauksessa voi johtaa kuolemaan. (Simmons 2005.) 5.2 Hoitotyöntekijöiden optimaalisuuden arviointi päivystyksessä Työvuoron vastaavan hoitajan tehtävänä on siirtää hoitajaresursseja sinne, missä niitä kulloinkin tarvitaan. Hoitajien tulee auttaa kiireisiä työpisteitä myös oman harkintansa mukaan ja osaamisensa puolesta useimmat hoitajat kykenevätkin helposti vaihtamaan työpistettä. Käytännössä resurssit eivät kuitenkaan liiku tehokkaasti päivystyksen sisällä ja vastaavan hoitajan koordinointitehtävä jää toteutumatta tai toteutuu heikosti. Työvuoron vastaava hoitaja ei aina omaa riittävää auktoriteettia järjestelyjen tekemiseen eivätkä kaikki hoitajat koe järjestelyä mielekkäänä. (Häyrinen & Paunonen 2002, Mattila 2006.) Hoitopalveluiden tarjontaa voidaan kohdentaa paremmin kysyntää vastaavaksi muokkaamalla hoitajien työaikoja. Riittävien resurssien ja kattavan osaamispohjan takaamiseksi päivystyksen hoitohenkilökunnan vaihtuvuutta on tulevaisuudessa pienennettävä. Yksi ratkaisuvaihtoehto ongelmaan voisi olla toimivan palkitsemisjärjestelmän kehittäminen. Kokonaisvaikutuksena päivystyksessä on ajoittain liian vähän henkilöstöresursseja ja ajoittain hukkakapasiteettia. Henkilöstöresurssien kohdentamista heikentää hoitaja- ja lääkäriresurssien tarjonnan suunnittelu toisistaan erillään. Aamuisin päivystyksessä olevien lääkäreiden määrä saattaa olla lähes yhtä suuri kuin hoitotyötä tekevien hoitajien määrä. Illalla hoitotyöntekijöitä on noin kaksinkertaisesti lääkäreihin nähden. Lääkäri- ja hoitotyöntekijäresurssit tulisikin suunnitella toisensa huomioiden. (Mattila 2006.) Tähän tarvitaan avuksi mittareita. Optimaaliseen henkilöstömiehitykseen on olemassa vähän mittareita. Mittarit, jotka kuvaavat suoritteita, eivät kerro henkilöstötarpeesta. Odotusaikamittarit sekä palvelun laatumittarit kertovat palvelujen vaikuttavuudesta. Tieto vaikuttavuudesta voisi ohjata resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. (Mäntyranta 2004.) 15

17 6 TRIAGEN JA POTILASOHJAUKSEN MERKITYS PÄIVYSTYKSESSÄ 6.1 Triage-luokitusten käyttöperiaatteet Triage-luokituksen asianmukaisella ja järjestelmällisellä käytöllä voidaan vaikuttaa päivystyspotilasmäärään (Grossman 1999, Kantonen 2007, 2008), ja sitä kautta hoitohenkilöstön miehitykseen. Yhteispäivystykseen hakeutuu potilaita, joiden hoidon tarve on kiireellinen tai ei ole kiireellinen. Runsaan potilasmäärän johdosta on vaarana, että hoidon aloitus myöhästyy kiireellisissä tapauksissa. Potilaan hoidon laadun turvaamiseksi sekä toiminnan sujuvuuden kannalta on tärkeää, että yhteispäivystyksen potilaat jaotellaan triage-luokituksen mukaisesti. Yhteisesti sovittua mallia triageluokituksesta ei Suomessa ole, vaan erilaisia malleja on kehitetty tapauskohtaisesti. (Kantonen 2007, Ruohonen 2007.) Triagen käyttö juontaa juurensa Napoleonin armeijasta, jossa haavoittuneiden hoitoonpääsyjärjestys päätettiin potilaan tilan perusteella. Sittemmin triage on levinnyt päivystyksiin ympäri maailmaa sekä katastrofitilanteiden hallintaan. Triagella tarkoitetaan prosessia, jonka kuluessa määritellään potilaan tarvitseman hoidon taso ja kiireellisyys. Triage on tärkeä, koska joidenkin vammojen välitön huomioiminen parantaa hoidon onnistumisennustetta merkittävästi. Lievemmän vamman hoito voidaan aloittaa myöhemmin ilman merkittävää lääketieteellistä haittaa. Nykyisin triage on päivystysten toimintaan jo kuuluva tai tuleva keino toteuttaa potilaiden hoidon kiireellisyysarviointia niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. (Mattila 2006, Kantonen 2008.) Triagen pääasiallinen tarkoitus on sairaalakäytössä tunnistaa ja arvioida nopeasti kriittiset ja henkeä uhkaavat tilat. Ryhmittely tarjoaa potilaalle tarkoituksenmukaisen ja yksilöllisen hoidon kiireellisyyden arvion. Triagen toinen merkittävä tehtävä on seurata ja hallita potilasvirtaa tehokkaasti, jotta odotusajat lyhenisivät. (Grossman 1999: 3.) Nykyisin triage-luokitus on vakiintuneessa käytössä päivystyshoitotyöntekijöiden työkaluna sairaaloiden päivystyksissä maailmanlaajuisesti (Beveridge 2000), mutta myös terveyskeskusten päivystyksissä sekä yhteispäivystyksissä Suomessa (Mattila 2006, Kantonen 2008). 16

18 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksissä triage-luokituksen käyttö on perusteltua, jotta potilaat saisivat hoitoa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Myös yhteispäivystyksen puhelinneuvonnassa sekä alueen terveysasemilla tulee olla triage-tyyppinen ajattelu ja arvomaailma, jotta akuuttitoimintaa saadaan priorisoitua ja helpotettua (Kantonen 2008). Keskitettyyn päivystykseen voi ohjata terveysasemalta vain hoidon tarpeen arvion jälkeen. Triage-luokitus tulee saattaa tiedoksi myös väestön keskuuteen. Triage-luokitus aiheuttaa päivystystoiminnassa toimintakulttuurin muutoksen siten, että kiireellistä hoitoa tarvitsevat saavat hoidon kiireellisesti ja päivystyksessä hoidetaan vain päivystyspotilaita. Jos päivystysaikana hoidetaan eipäivystyspotilaita, hukataan sillä yhteiskunnan varoja ja varsinaisten päivystyspotilaiden hoidon aloitus voi viivästyä. Oikealla hoidon tarpeen määrittelyllä päivystyskäyntien määrä laskee. (Kantonen 2007.) Näin ollen triage-luokituksen aloitus päivystyksessä haastaa samalla koko organisaation kehittymään (Kantonen 2008). 6.2 Triageluokitukset Triage koostuu 3-5 kiireellisyysluokasta, joita merkitään numeroin, kirjaimin tai värikoodein (Beverage 2000). Yksi käytetyimmistä malleista on ABCDE-triage eli hoidon tarpeen kiireellisyysryhmittely. Kiireellisyysryhmittely helpottaa työskentelyä yhteispäivystyksessä, koska on sovittu yhteinen käytäntö. Sillä voidaan perustella potilaille ja heidän saattajilleen tehtyjä ratkaisuja ja tarvittaessa perustella niitä myös valvontaviranomaisille. Se kohentaa erikoissairaanhoidon ja yleislääkäripäivystyksen yhteistyötä. Tällöin päivystyksessä, terveysasemilla ja terveysneuvontapuhelimessa puhutaan samaa kieltä. (Kantonen 2007, 2008.) Päivystyksessä hoidetaan vakavasti sairastuneita ja kiireellisen hoidon tarpeessa olevia potilaita. Potilaat tutkitaan hoidon tarpeen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä, ei tulojärjestyksessä. Hoidon tarpeen kiireellisyyttä kuvataan kirjaimilla A, B, C, D ja E. Luokituksesta on olemassa monia eri malleja. Alla yksi käytetyimmistä malleista. A. Hoito aloitetaan välittömästi. B. Hoito aloitetaan viimeistään kymmenen minuutin sisällä. 17

19 C. Tavoitteena on päästä lääkärin vastaanotolle tunnin sisällä. D. Tavoitteena on päästä lääkärin vastaanotolle kahden tunnin sisällä E. Vaiva ei vaadi lääkärin hoitoa päivystyksessä. Potilas ohjataan päiväaikaisten palvelujen piiriin tai päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle, joka voi hoidon osana kirjoittaa sairauslomatodistuksen. (Kantonen 2007, Päivystyshanke 2008.) Päivystyspotilaan hoidon kiireellisyys voidaan määritellä TRIAGE-luokituksen mukaisesti ja kanavoida kolmeen hoitolinjaan: Punainen, keltainen tai vihreä. Punainen hoitolinja edellyttää välitöntä hoidontarpeen arviota ja hoidon aloitusta lääkärin tai hoitajan toimesta. Keltainen hoitolinja vastaa potilaista, joiden hoidon arvioiminen ja/tai aloitus tapahtuu tunnin sisällä. Näissä tilanteissa sairaanhoitaja ottaa potilaan vastaan ja tekee tarvittavat perusselvitykset. Lääkäri ottaa kantaa kiireellisyyden edellyttämän tilanteen mukaisesti ja kiireellinen päivystyshoito tulee aloittaa välittömästi. Vihreän hoitolinjan hoito voidaan tilannekohtaisesti järjestää jopa vuorokauden viiveellä. Hoitolinjat järjestetään siten, että ne tukevat hoitamista henkilökuntaresurssien, osaamisen, tutkimusmahdollisuuksien ja tilojen osalta. Näin toimien potilaiden läpimenoaika yhteispäivystyspisteessä saadaan riittävän lyhyeksi. (Haavisto ym. 2007, Kantonen 2007, 2008.) A-ryhmän potilaiden hoidon aloitus tapahtuu välittömästi erikoissairaanhoidon päivystyksessä. B-ryhmän potilaiden hoito on aloitettava kiireellisesti kymmenen minuutin kuluessa potilaan saapumisesta. C- ja D-ryhmän potilaiden hoidon aloitus tapahtuu perusterveydenhuollon päivystyksessä yleislääkärin toimesta tai erikoissairaanhoidon lääkärin toimesta huomioiden potilaan terveysongelma. E-luokka tarkoittaa, että ongelma ei primaaristi kuulu päivystyksen hoidettavaksi vaan potilas ohjataan päiväaikaisten terveyspalvelujen käyttöön, saavat terveysneuvontaa tai hoidetaan sairaanhoitajan vastaanotolla. Yöaikaan ei E-ryhmän potilaita tule ottaa päivystykseen lainkaan eikä valtaosaltaan D-ryhmän tapauksiakaan, hoitajan arvio on kuitenkin tehtävä. (Haavisto ym. 2007, Kantonen 2007, 2008.) Päivystyksen velvollisuus on potilaslain ja kansanterveyslain mukaan hoitaa vain päivystyspotilaiksi luokiteltavat potilaat (Kansanterveyslaki 66/1972, Potilaslaki 785/1992). Tehtävään koulutetun hoitajan arvio on lain mukaan riittävä ja potilaalla ei ole subjektiivista oikeutta päästä päivystysvastaanotolle (Haavisto ym. 2007, Kantonen 2007, 2008). 18

20 6.3 Triage-hoitajan työnkuva Triage-hoitajana voi toimia sairaanhoitaja, jolla on vaadittava asiantuntemus ja tieto, sekä kokemusta niistä potilasryhmistä, joita kyseisessä päivystyksessä hoidetaan. Triage-hoitajalla tulisi olla kokemuksen lisäksi myös laaja tekninen ja tiedollinen osaaminen, hyvä intuitio, stressinhallinta, riittävät vuorovaikutustaidot ja kykyä yhteistyöhön lääkärin kanssa. Lisäksi hänen tulisi olla empaattinen ja kyetä näkemään, mikä on parasta potilaalle itselleen. (Grossman 1999.) Edellisten lisäksi triage-hoitajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat vakuuttavuus, itsenäisyys päätöksenteossa ja järjestelmällisyys. Hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioiminen vaatii hoitotyöntekijältä itsenäisiä päätöksiä, koska he ovat usein eristettyinä muista vailla vertaistukea. Hoitotyöntekijät ovat kuitenkin tottuneet tekemään päätöksiä yhdessä, harvoin yksin, ja ovat näin varmempia päätöksistään. (Grossman 1999, Cone 2002.) Ilmoittautumisen yhteydessä sairaanhoitaja haastattelee potilaan ja arvioi hoidon tarpeen kiireellisyyden. Kokemuksensa sekä kirjallisen hoidonporrastusohjeen perusteella triage-hoitaja arvioi, aloitetaanko hoito perusterveydenhuollossa vai erikoissairaanhoidossa. Triagen teko on haastavaa etenkin niiden potilaiden kohdalla, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään. Triage-hoitaja pyytää tarvittaessa apua muilta päivystyksen sairaanhoitajilta tai kyseisen erikoisalan päivystävältä lääkäriltä, jotta triage-arvio olisi mahdollisimman oikea. Triage-hoitajan tehtävänä on kuunnella potilasta ja saattajia sekä mahdollista ambulanssihenkilöstöä, jotta käsitys potilaan voinnista on täsmällinen ja objektiivinen. Optimitilanteessa potilaiden ei tarvitsisi odottaa triage-arvion määrittämistä enempää kuin muutaman minuutin. (Mattila 2006.) Potilaan kuuluessa erikoissairaanhoidon piiriin, hänet siirretään omalle erikoisalalle ja hänelle nimetään omahoitaja. Sairaanhoitajan vastuulla on saattaa lääkäri tietoiseksi, kuinka kiireellistä hoitoa kukin potilas tarvitsee (Kuusela-Louhivuori ym. 2005: 5). Potilaan triage-luokitus voi olla virheellinen, jos sairaanhoitaja tekee päätöksen epätäydellisin tiedoin potilaan tilasta (Chung 2005). Triage-team on toimintamalli, jossa on yhdistetty hoitajan ja lääkärin vastaanottopiste. Näiden ammattilaisten tehtäviin kuuluvat kiireellisyyden määritys, perustietojen keräys, 19

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät

Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät ...... Northern Ostrobothnia Hospital District Oulun seudun yhteispäivystys + lääkärijohtoinen ensihoito - nykytoiminta ja tulevaisuuden näkymät Matti Martikainen yhteispäivystysyksikön johtaja ensihoidon

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ERVA -tapaaminen

ERVA -tapaaminen ERVA -tapaaminen 27.08.20 Hyh Johanna Bjerregård Madsen Vuodeosastohoidon tarve vähenee miten reagoimme hoitohenkilöstön kannalta oikein? Henkilöstövoimavarojen johtaminen Henkilöstövoimavarojen johtaminen

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt Kyselytutkimuksen tuloksia 2: Kiireellinen hoito

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt Kyselytutkimuksen tuloksia 2: Kiireellinen hoito TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 16 ELOKUU 2016 Kyselytutkimuksen tuloksia 2: Kiireellinen hoito Ydinviestit Terveysasemien aukioloajat ja kiireellisen hoidon järjestelyt vaihtelevat Suomessa huomattavasti. Kunnat

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue

Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Lapin sairaanhoitopiirin valtuusto 26.11.2014 Tulosaluejohtaja Antti Saari Ylihoitaja Marita Turulin Henkilöstöhallint o Tulosalueen ylihoitaja Marita Turulin Päivystys

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta

Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta Kaupunginhallitus 304 12.09.2016 Uudenkaupungin kaupungin kannanotto TYKS Vakka-Suomen sairaalan tulevaisuudesta 2156/00.01.00/2016 KHALL 12.09.2016 304 Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? 18.11.2016 Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 On Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä toimiva ensihoito- ja päivystyskeskus Päijät-Hämeen keskussairaala

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Jonot ja odotusajat - voiko niitä hallita ja onko vaivan arvoista? Tuula Heinänen Kehittämisjohtaja Espoon sosiaali- ja terveystoimi Mikä on Hyvä vastaanotto = Kaste-rahoitteinen hanke, jonka puitteissa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot