STADEN KAUPUNKI PERSONALTIDNING HENKILÖSTÖLEHTI 1 / 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STADEN KAUPUNKI PERSONALTIDNING HENKILÖSTÖLEHTI 1 / 2011"

Transkriptio

1 STADEN KAUPUNKI PERSONALTIDNING HENKILÖSTÖLEHTI 1 / 2011

2 LEDARE PÄÄKIRJOITUS I skrivande stund stundar det till regeringsförhandlingar. Regeringssonderaren, samlingspartiets ordförande Jyrki Katainen, har den inte avundsvärda uppgiften att vaska fram en funktionsduglig majoritetsregering. Den nya regeringen kommer att få ta ställning till ett stort antal områden som påverkar livet för kommunerna. På agendan kommer att finnas den framtida kommunstrukturen, framtidens social- och hälsovård, hur penningflödena mellan stat och kommun och mellan kommuner ser ut i framtiden. Trafikpolitiken och utbildningspolitiken är två andra stora helheter som sannolikt kommer att omnämnas i regeringsprogrammet. Många av dessa skrivelser kommer när de konkretiseras att påverka vad och hur vi gör olika saker i Jakobstadsregionen. Sist men inte minst måste det tas ställning till det s.k. hållbarhetsunderskottet. I dagens läge är 9 miljarder av 51 miljarder euro i statsbudgeten lånade pengar. Detta är ett läge som inte kan fortgå. Samma slags hållbarhetsunderskott har Staden Jakobstads ekonomi. Vi har varje år utökat vår upplåning mellan 5-10 miljoner euro. Det säger sig självt att detta inte kan fortsätta i längden. Arbetet på att få stadens ekonomi på en hållbar bog har varit och är intensivt. Det är ofta så att när man mitt inne i en förändring så ser man den inte lika tydligt som efteråt. Faktum är att det är länge sedan det har skett lika mycket i staden som just nu. Den nya värdkommunen med social- och hälsovårdsverket samt bildandet av centralen för tekniska stödtjänster och bildningsväsendet har satt igång en hel del utvecklingsprocesser som vi nu skördar frukterna av. Detta syns också i bokslutet för år Bokslutet för år 2010 visade ett överskott på 1,8 miljoner euro. Årsbidraget var på hela 11, 1 miljoner euro. Det goda resultatet har inte kommit av sig självt. Förutom ett gott resultat för affärsverken har vi ett arbetsdrygt år bakom oss som också haft sina smärtpunkter med projekt 3%. Inbesparingsmålet på 2,8 milj. euro överskreds och blev hela 3,28 miljoner euro. Resultatet möjliggjordes av en uppsjö av förslag till olika inbesparingar och förbättringar som kom från de olika arbetsplatserna. Detta skall alla medarbetare och arbetsteam ha ett varmt tack för. Projekt 3% är en bra grund att gå vidare med. Nu gäller att hitta nya sätt att jobba och att producera service åt människorna i staden och i regionen. På denna front fullkomligen sjuder det av aktivitet inom olika sektorer. Samtidigt som vi jobbar aktivt inom stadens olika sektorer sker det också en hel del inom det privata näringslivet. Jakobstadsregionen som helhet befinner sig just nu i en väldigt aktiv utvecklingsfas. Allt detta skall vi marknadsföra utåt ännu tydligare. Därför kommer ännu i vår Jakobstadsregionens nya varumärke, eller s.k. Brand, att lanseras. Alla vi inom staden är ambassadörer för regionen. Tillsammans kan vi göra en bra stad ännu bättre. Slutligen vill jag önska alla anställda och förtroendevalda med familjer en riktigt skön och avkopplande sommar. Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen Mikael Jakobsson stadsdirektör Tätä kirjoittaessani edessä ovat hallitusneuvottelut. Hallitustunnustelijana toimivalla kokoomuksen Jyrki Kataisella ei ole kadehdittava tehtävä toimintakykyisen enemmistöhallituksen muodostamisessa. Uusi hallitus tulee ottamaan kantaa useisiin kunnalliselämään vaikuttaviin alueisiin. Päätettävänä ovat tuleva kuntarakenne, tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuolto sekä valtion ja kuntien välisten ja kuntien keskinäisten rahavirtojen muotoutuminen tulevaisuudessa. Muita suuria kokonaisuuksia ovat liikennepolitiikka ja koulutuspolitiikka, jotka tullaan todennäköisesti mainitsemaan hallitusohjelmassa. Monet noista kirjauksista vaikuttavat toteutumisvaiheessaan siihen, mitä Pietarsaaren seudulla tehdään ja millä tavoin. Viimeisenä, joskaan ei vähäisimpänä asiana on kannanotto ns. kestävyysvajeeseen. Tätä nykyä 9 miljardia euroa 51 miljardin euron valtion budjetista on lainarahaa. Tilanne ei voi jatkua nykyisellään. Samanlainen kestävyysvaje on Pietarsaaren kaupungin taloudessa. Olemme ottaneet vuosittain 5-10 miljoonaa euroa lisää lainaa. On sanomattakin selvää, että tällainen ei voi jatkua ajan mittaan. Kaupungin talouden saamiseksi kestävälle tolalle on työskennelty ja työskennellään tiiviisti. Usein on niin, että muutoksen keskellä ollessaan sitä ei näe yhtä selvästi kuin jälkeenpäin. Tosiasiassa kaupungissa ei ole tapahtunut pitkiin aikoihin yhtä paljon kuin juuri nyt. Uuden sosiaali- ja terveysviraston isäntäkuntaorganisaatio sekä teknisen tukipalvelukeskuksen ja sivistysviraston perustaminen ovat panneet alulle useita kehitysprosesseja, joiden satoa nyt korjaamme. Tämä näkyy myös vuoden 2010 tilinpäätöksessä, joka osoitti 1,8 miljoonan euron ylijäämää. Vuosikate oli peräti 11,1 miljoonaa euroa. Hyvä tulos ei ole syntynyt itsestään. Liikelaitosten tulos oli hyvä ja lisäksi takanamme on työntäyteinen vuosi, johon omat kipupisteensä loi 3 %:n säästöhanke. 2,8 miljoonan euron säästötavoite ylittyi ja säästöä kertyi peräti 3,28 miljoonaa euroa. Tuloksen mahdollisti eri työpaikoilta saapuneiden säästöja parannusehdotusten valtaisa määrä. Lämmin kiitos siitä kaikille työntekijöille ja työtiimeille. Säästöhanke on hyvä perusta, jolta voidaan jatkaa eteenpäin. Nyt on löydettävä uusia tapoja työskennellä ja tuottaa palveluja kaupungin ja seudun asukkaille. Tällä rintamalla suorastaan kuohuu eri sektorien toimiessa aktiivisesti. Samalla kun kaupungin eri toimialoilla työskennellään tarmokkaasti, tapahtuu myös yksityisessä elinkeinoelämässä melkoisesti. Koko Pietarsaaren seutu on parhaillaan erittäin voimakkaassa kehitysvaiheessa. Tätä kaikkea on markkinoitava ulospäin entistäkin selkeämmin. Sen vuoksi vielä tämän kevään aikana lanseerataan Pietarsaaren seudun uusi tavaramerkki eli ns. brändi. Me kaupunkiorganisaatiossa työskentelevät olemme seutumme lähettiläitä. Yhdessä voimme tehdä hyvästä kaupungista vieläkin paremman. Lopuksi haluan toivottaa kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille perheineen oikein mukavaa ja rentouttavaa kesää. Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI 1/2011 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Pärm/Kansi: Pirjo Salonen Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Ben Griep, Mikael Ström, Hanna Ojanperä, Pia Nyman, Päivi Stenman Foto/Kuvat: Pirjo Salonen Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs - 2 -

3 AKTUELLT hade staden Jakobstad anställda i huvudsyssla ( % 147 anställda arbetade %. Här kommer lite statistik, mera uppgifter fi personalrapporten som du hittar under AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA oli Pietarsaaren kaupungilla päätoimista työntekijää (50-147:llä työntekijällä oli % työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa Ur staden Jakobstads personalrapport: henkilöstöraportista osoitteesta Pietarsaaren Ur staden kaupungin Jakobstads henkilöstöraportista: personalrapport: Jakobstad/ Hela landet /Koko Suom Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista: Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyönteki hade staden Jakobstad anställda i huvudsyssla Medelåldern/keski-ikä ( % arbetstid), medan 46,0 år/v. 45,5 år/v 147 anställda arbetade hade staden Jakobstad %. Här kommer anställda i lite huvudsyssla statistik, Andel ( mera kvinnor/ % uppgifter arbetstid), Naisten finns medan osuus i 147 anställda 84,9 % arbetade %%. Här kommer lite statistik, som mera du uppgifter hittar finns under i personalrapporten som Antal du hittar arbetsplatsmåltider/ under personalrapporten Työpaikka-aterioita oli Pietarsaaren kaupungilla päätoimista työntekijää ( % työaika) ja 147:llä työntekijällä oli % työaika Tässä hieman oli Pietarsaaren tilastoa, lisää tietoa kaupungilla löytyy henkilöstöraportista päätoimista osoitteesta työntekijää ( % työaika) ja 147:llä työntekijällä oli % työaika. Tässä hieman tilastoa, Antal anställda lisää tietoa verksvis/ löytyy Työntekijät virastoittain henkilöstöraportista osoitteesta 190 SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI Jakobstad/ Hela landet /Koko Suomi 275 & TERVEYS Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyöntekijät) Jakobstad/ Hela landet /Koko Suomi BILDNINGSTJÄNSTER / Medelåldern/keski-ikä 46,0 år/v. 45,5 år/v SIVISTYS Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyöntekijät) TEKNISKA TJÄNSTER / Medelåldern/keski-ikä Andel kvinnor/ Naisten 46,0 år/v. osuus 45,5 84,9 år/v % % TEKNIIKKA Andel kvinnor/ Naisten Antal osuus arbetsplatsmåltider/ 84,9 % 79 % ÖVRIGA / MUUT Antal arbetsplatsmåltider/ Työpaikka-aterioita Työpaikka-aterioita De De främsta av av arbetshälsan statistikförda statistikförda orsakerna orsakerna till sjukfrånvaro till sjukfrånvaro Antal Antal anställda anställda verksvis/ verksvis/ Työntekijät virastoittain Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät yleisimmät syyt: syyt: SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & TERVEYS BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA ÖVRIGA / MUUT andnigsorgan, hen gityselim övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielent erv. stöd o. rörelseorgan,tukija liikuntaelin skador,vammat blodtryck, verenpa ine tumörer, kasvaime t De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: Hälsokontroller, arbetstid eller egen tid? Noggrannare uppgifter angående sjukdag eller arbetsdag, egen tid eller arbetstid finns i det cirkulär som skickats alla anställda. 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % Arbetstid 10 % 5 % 0 % Besök hos företagshälsovårdare, -läkare Undersökningar som arbetet kräver Företagshälsovårdens grupper (ryggoch nackskola mm) inom normal arbetstid andnigsorgan, hen gityselim övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielent erv. stöd o. rörelseorgan,tukija liikuntaelin Behöver ej arbetas in, om de måste ske på arbetstid Tid som åtgår till undersökning, läkar-, röntgen- och laboratorieundersökningar med läkarremiss Plötslig tandsjukdom (intyg av tandläkaren) Besök till företagshälsovårdens sakkunniga (fysioterapeut, psykolog) skador,vammat blodtryck, verenpa ine tumörer, kasvaime t Egen tid eller arbetas in Läkar-, tandläkar- och terapeutbesök i vårdsyfte Fysioterapeutbesök, fastän remiss Papa- och mammografiundersökningar Terveystarkastukset, työaikaa vai omaa aikaa? Tarkemmat tiedot siitä, onko kyseessä sairauslomapäivä vai työpäivä löytyvät yleiskirjeestä joka on lähetetty kaikille työntekijöille. Työaikaa Käynnit työterveyshuollon terveydenhoitajalla tai lääkärillä Työn edellyttämät tarkastukset Työterveyshuollon ryhmät (niska- ja hartiakoulu yms.) normaalina työaikana Työaikaa ei tarvitse tehdä sisään jos käynti on tehtävä työaikana Aika joka kuluu lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, lääkärintarkastuksiin, röntgen- ja laboratoriotutkimuksiin Äkillinen hammassairaus ( todistus hammaslääräriltä) Käynnit työterveyshuollon asiantuntijoilla (fysioterapeutti, psykologi) Omaa aikaa tai tehtävä sisään Käynnit lääkärillä, hammaslääkärillä ja terapeutilla hoitotarkoituksessa Käynnit fysioterapeutilla, vaikka on lähete Papa- ja mammografiatutkimukset - 3 -

4 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN TOIMINTAA HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN KUNTOLAATIKOT Kuntolaatikot odottavat reippaita lenkkeilijöitä! Henkilöstöyhdistyksellä on kuntolaatikot seuraavissa paikoissa: Hällan, Iso-Sandsund, Rautasilta, Västergärdan, Edsevö, Sundby ja Luoto. Kun kuntoilet kyseisille paikoille, kirjoita nimesi henkilöstöyhdistyksen laatikossa olevaan vihkoon. Kuntoilijoita kannustetaan kerran vuodessa arvottavin palkinnoin. Kuntolaatikoilla käyneiden kesken suoritettiin arvonta toukokuussa 2011 ja onni suosi seuraavia henkilöitä: Sol-Britt Wärnman, Monica Grönhage, Lea Nyman, Leila Molander, Kerstin Fagerudd ja Seija Roos. Voittajat saivat Sportia Mattssonin 50 :n lahjakortit. Onnittelut voittajille! KESÄN JA SYKSYN TAPAHTUMIA Henkilöstöyhdistyksen vuosi on täynnä eri tapahtumia. Poimi alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi. Tarkemmat tiedot tapahtumista saat työpaikallesi sähköpostitse. * Tukholman matka * Kesäjuhla/Vpk:n kenttä * Syysvaellusilta * Ikea/Tampere * Ikea/Haaparanta & Tornio * Tampereen matka Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan! Tiina Höylä-Männistö TYHY-FÖRMÅNERNA FÖR VEM? TYHY-kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt tryckt på kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats på kupongen. Du kan delta i den subventionerade tyky-verksamheten även ifall du är 1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig 2. timlärare, har undervisning minst 16 h/v 3. säsonganställd, under anställningstiden 4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid 5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån. Men inte om du är anställd av annan firma! PERSONALFÖRENINGENS VERKSAMHET PERSONALFÖRENINGENS MOTIONSLÅDOR Motionslådorna väntar på aktiva motionärer! Personalföreningen har motionslådor på följande ställen: Hällan, Stor-Sandsund, Järnbron, Västergärdan, Edsevö, Sundby och Larsmo. När du är ute och motionerar till dessa lådor, skriv ditt namn i personalföreningens häfte som finns där. Bland motionärerna utlottas priser en gång per år. Bland dem som besökt motionslådorna förrättades i maj 2011 en utlottning där följande personer hade lyckan att vinna: Sol-Britt Wärnman, Monica Grönhage, Lea Nyman, Leila Molander, Kerstin Fagerudd och Seija Roos. Vinnarna fick 50 :s köpkort till Sportia Mattsson. Vi gratulerar vinnarna! SOMMARENS OCH HÖSTENS AKTIVITETER Personalföreningen har en massa olika aktiviteter under året. Välj det som intresserar dig i nedanstående lista och skriv in i din kalender. Noggrannare information om aktiviteter får du via e-post direkt till din arbetsplats. * Stockholmsresa * Sommarfest/FBK:s plan * Höstvandringskväll * Ikea/Tammerfors * Ikea/Haparanda & Torneå * Tammerforsresa Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i verksamheten! Tiina Höylä-Männistö TYHY-EDUT - KENELLE? TYHY-kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu valmiiksi kuponkiin, mutta muis ta merkitä työpaikkasi kuponkiin itse. Voit myös osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet: 1. äitiys-, isyys-, hoito- tai vuorotteluvapaalla 2. tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v 3. sesonkityöntekijä, työssäoloaikana 4. sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:tta 5. lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta Mutta EI, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä! Vinnarna i motionkampanjen - Kuntotempauksen voittajat Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen Onnittelemme kuntotempauksen voittajia: 1. Cykel/Pyörä: Saara Kettunen, rehabiliteringens serviceenhet/kuntoutuksen palveluyksikkö 2. Utfärdsväska/retkilaukku: Ulla Sten, mentalvårdsbyrån/mielenterveystoimisto 3. Kylväska/kylmälaukku: Viola Forsbacka, näringscentralen/ravintokeskus, Lena Nylund-Kling, Nkby hvc/ Uudenkaarlepyyn tk 4. Termosmugg/termosmuki: Stig Sjöblom, kom.tek./kunnallistekniikka, Berit Vikström, Jungmans skola/jungmannin koulu 5. Stegmätare/askelmittari: Malena Löfqvist, Centrum rådgivningen/keskustan neuvola, Mona Berg, Centrum rådgivningen/keskustan neuvola, En ny motionskampanj har börjat Uusi kuntotempaus on alkanut Stina Mattsson, drätselkontoret/rahatoimisto Utlottas: Spa weekend, Härmän kuntokeskus + små vinster Arvotaan: Kylpyläviikonloppu Härmän kuntokeskuksessa - 4 -

5 Ergonomian tietoisku nro 2: TYÖHYVINVOINTIA MINULLEKIN! Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työyhteisön hyvinvointi mitä se on? Terveen ja hyvinvoivan työyhteisön tunnusmerkkejä on mm. luottamuksen ilmapiiri ja oikeudenmukaisen kohtelun kokemukset. Vuorovaikutus on avointa ja ongelmista uskalletaan puhua. Henkilöstöllä on mahdollisuus kokea työssään itsenäisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja saada pärjäämisen kokemuksia. Parhaimmillaan jokainen työntekijä tuntee oman työnsä tavoitteet ja vastuut sekä pystyy hyödyntämään osaamistaan ja vahvuuksiaan omassa työssään. Työilmapiiri on kannustava ja innostava. Työhyvinvoinnin perustan luo johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyö. Lisäksi työterveyshuolto, työsuojelu ja luottamusmiehet ovat keskeisiä toimijoita. TYÖHYVINVOINTITYÖ ON SIIS PORUKKATOIMINTAA! Ergonomi-info nr 2: JAG VILL OCKSÅ MÅ BRA PÅ JOBBET! Med välbefinnande i arbetet avser man ett tryggt, hälsosamt och produktivt arbete som utförs av yrkeskunniga arbetstagare och arbetsgemenskaper i organisationer med bra ledning. Välmående arbetsgemenskap vad är det? Kännetecken på en sund och välmående arbetsgemenskap är bl.a. en förtroendefull atmosfär och upplevelser av att bli rättvist behandlad. Dialogen är öppen och man vågar tala om problem. Personalen har möjlighet att arbeta självständigt, känna samhörighet och få uppleva att man lyckas. När det är som bäst känner varje arbetstagare till målen för sitt eget arbete och vet vilket ansvar han eller hon har samt kan dra nytta av sitt kunnande och sina starka sidor i sitt eget arbete. Arbetsklimatet är uppmuntrande och inspirerande. Samarbetet mellan ledningen, förmännen och arbetstagarna utgör grunden för välbefinnandet i arbetet. Viktiga aktörer är också företagshälsovården, arbetarskyddet och förtroendemännen. VÄLBEFINNANDE I ARBETET BYGGER ALLTSÅ PÅ LAGARBETE! Työntekijän työhyvinvointimitä se on? Työn vaatimukset Työn voimavarat Vad innebär välmående i arbetet för arbetstagaren? Arbetet kräver Arbetet ger Se on hyvinvoinnin tila, jossa työntekijä tuntee, että hän: - toteuttaa omia kykyjään - selviytyy normaaleista kuormitustilanteista - voi työskennellä tuottavasti - kykenee vaikuttamaan omaan työyhteisöönsä Työn määrä Vastuu Työn palkitsevuus Esimiehen tuki Työpaikan ilmapiiri Det är ett tillstånd av välbefinnande där arbetstagaren känner att han eller hon: kan använda sin förmåga klarar av normala belastningssituationer kan jobba produktivt kan påverka sin egen arbetsgemenskap Mängden arbete Ansvar Arbetstillfredsställelse Förmannens stöd Atmosfären på arbetsplatsen Työntekijän työhyvinvointi on tasapainoilua työn vaatimusten ja työn voimavarojen välillä. Muista työyhteisössä vuorovaikutuksen viisasten kivet : * Kunnioitus * Kuuntelu * Keskittyminen * Keventäminen * Kärsivällisyys Hanna Ojanperä, työsuojeluvaltuutettu/työfysioterapeutti terv.tiet. opiskelija (ergonomia) Lähde: Työterveyslaitos För att arbetstagaren ska må bra måste det finnas en balans mellan vad arbetet kräver och vad det ger. I arbetsgemenskapen bör man komma ihåg byggstenarna för en öppen dialog: * Att respektera varandra * Att lyssna * Att koncentrera sig * Att lätta upp stämningen * Att ha tålamod Hanna Ojanperä, arbetarskyddsfullmäktig/företagsfysioterapeut studerande i hälsovetenskaper (ergonomi) Källa: Arbetshälsoinstitutet

6 Elinikäinen harrastus Päivystyksen apulaisosastonhoitaja Kim Yli-Pelkola ja ruokapalvelupäällikkö Lisa Kniivilä ovat kaksi kaupungin työntekijää, jotka golfharrastus on vienyt mukanaan. Lisa on pe lannut golfia ahkerasti kohta seitsemän vuotta, Kim taas aloitti harrastuksen jo vuonna Päätettyäni jääkiekkourani Centersissä halusin harrastuksen, jossa voisin sekä kilpailla että pitää hauskaa. Niihin aikoihin golfin pelaaminen ei ollut vielä kovin yleistä, mutta mi e les täni se kuulosti kiinnostavalta. Kim on kouluttautunut valmentajaksi ja toiminut seuran juniorivastaavana vuodesta Li säksi hän pitää kursseja aloittelijoille ja toimii aktiivisesti hallituksessa ja yhdistyksessä. - Haluan olla mukana kehittämässä golfia, jotta siitä tulee koko kansan urheilulaji kuten Ruot sissa. Kaikki voivat pelata golfia noin kuudesta ikävuodesta alkaen niin pitkään kuin kroppa kestää pelaamista. Harrastuksen parissa voi viettää aikaa yhdessä, nauttia kauniista luonnosta ja pitää hauskaa. Ja kun jalat eivät enää jaksa kantaa, voi vuokrata golfauton, to teaa Kim, joka on toistaiseksi perheensä ainoa golfaaja. - Vaimoni inhoaa golfia, hän ei ole tainnut edes kiertää rataa kokonaan. Kolmella pojallani on hie man kiinnostusta, joten he saattavat ehkä aloittaa harrastuksen vanhempina. Lisan harrastuksen taustalla puolestaan ovat nimenomaan perhetekijät. - Meillä oli mieheni kanssa ollut puhetta yhteisen harrastuksen löytämisestä koko per heelle ja golf on osoittautunut oikeaksi lajiksi meille. Mieheni ja tyttäreni ovat kehittyneet to della taitaviksi ja heillä on kilpailuviettiä. Itse en ole niinkään taitava, mutta nautin pe laa mi sesta. Lisa ei ole kovin kiinnostunut kilpailemisesta, mutta tasoituksen parantamiseksi on kil pail ta va. - Golfissa on hienoa, että ruumiinrakenteella tai iällä ei ole merkitystä. Hentoinen tyttö voi lyö dä palloa 250 metriä, kun taas minä aikuisena saan lyötyä sen 150 metrin päähän. Juju on svingissä tekniikka on kaiken a ja o ja juuri sitä harjoitellaan, kertoo Lisa Kniivilä. Pirilössä hieno rata - Meillä on täällä Pietarsaaressa yksi hienoimmista radoista. Lisäksi se on melko vaativa, kertoo Lisa. Tyttären kilpailujen vuoksi tai pikemminkin niiden ansiosta tulee kierrettyä paljon ratoja eri puolilla Suomea ja myös ulkomailla tytär on juuri palannut lomamatkalta Kyprokselta, jossa hän on pelannut golfia kuusi päivää peräkanaa. - Tyttären on saatava harjoitusta myös talvella, sen vuoksi matkustamme joka vuosi ulkomaille pelaamaan. Pelaamme aamukahdeksasta iltakuuteen, ei todellakaan mikään lö höilyloma, Lisa nauraa. Kim saa tyytyä perheen lomamatkoilla yhteen golfauspäivään, mutta kerran vuodessa hän osal listuu kaksipäiväisiin sairaaloiden SM-kisoihin, ja tämän vuoden toukokuussa Kim mat kustaa kolmenkymmenen hengen pietarsaarelaisryhmän mukana pelaamaan Garda-jär ven rannalle. Kniivilät voivat harjoitella golfia talvisinkin kotonaan. He ovat rakentaneet kellariinsa griinin, jos sa voi putata ja chipata. Sportishallissa on lyöntiverkko ja siellä Kim harjoittelee noin ker ran viikossa. Lisäksi Tennishallissa on simulaattori. Pirilössä voi kilpailla lumen tuloon saak ka kilpailuja on pidetty vielä jouluaaton aattonakin. - Minä päätän kauden lokakuun puolivälissä. Niin innokas en ole, että haluaisin pelata kun on kylmää, märkää ja tuulista. On kuitenkin hyvä että Suomessa on talvi, se katkaisee kau den. Keväällä tuntee itsensä pikkupojaksi, kun pääsee taas ulos pelaamaan, toteaa Kim iloisesti. Terveellistä liikuntaa Työnantajan kannalta golharrastus on pelkästään hyödyksi - sekä Lisa että Kim korostavat ter veysnäkökohtia

7 - Pelaaminen on todella hyvä rentoutumiskeino raskaan työpäivän jälkeen. Golf vaatii täy dellistä keskittymistä, huomauttaa Lisa ja lisää: - Myös ravinnon merkityksen olen huomannut aivan konkreettisesti lomalla nautitaan proteiinipitoisia golf-aamiaisia eli munia ja pekonia, muuten ei jaksa pelata koko päivää. Keskittymiskyky herpaantuu, jos verensokeri on alhaalla pähkinät ja mantelit välipalana aut tavat pelaamaan paremmin. Lisa suuntaa usein pyörällään radalle suoraan töistä. - Golfin pelaamisen ja töiden lisäksi en tee kovin paljon muuta. Golf vie aikaa, se siinä on kin niin mukavaa. Yksin pelatessa radan kiertää noin neljässä tunnissa, jos pelaamassa on mui takin, aikaa kuluu yli viisi tuntia. - Pelatessa syke on yli sadassa golfin harrastajien elinikä pitenee viidellä vuodella, väit tää Kim, joka harjoittelee kahdesta kolmeen kertaa viikossa ja pelaa yhdellä har joi tus ker ral la noin yhdeksän reikää. - Monet kiertävät kierroksen ennen töihin menoa, mutta koska teen vuorotyötä, pelaan mie luiten silloin kun muut ovat koulussa tai töissä. Lasten ollessa aivan pieniä menin ra dal le vasta kymmeneltä illalla heidän nukahdettuaan ja pelasin puoleenyöhön. Valoisina kesäiltoina se onnistui hy vin. Kim kuvailee itseään rauhalliseksi ja sosiaaliseksi, Lisa taas saa hillitä temperamenttiaan. - Radalla harjoitetaan itsetutkiskelua, omat parhaat ja huonoimmat puolet tulevat esiin. Olen kärsimätön ja spontaani ja ne eivät ole parhaita ominaisuuksia golfaajalle. Joudun to dellakin opettelemaan kärsivällisyyttä. Golfissa ei ole koskaan valmis ja on opeteltava myös nöyryyttä, huomauttaa Lisa ja lisää: - Olen sosiaalinen henkilö ja pelatessa seurustellaan muiden kanssa, siitä pidän eniten. Li säk si vierailla radoilla pelatessa tutustuu moniin uusiin ihmisiin. Golfin haittapuolena on, että se rasittaa selkää. Sen vuoksi Kim on aloittanut tänä talvena joo gan saadakseen notkeutta ja vahvistaakseen vatsa- ja selkälihaksia. Lisäksi hän pelaa jää kiekkoa ja hiihtää. Lisa on aloittanut pilateksen tavanomaisen liikunta harras tuk sen sa lisäksi hän kävelee työmatkat, joista kertyy vähintään kymmenen kilometriä päivässä. - Keho vaatii liikuntaa, autolla menen töihin vain silloin kun tiedossa on pitkä päivä. Kesän tii viin golfauskauden aikana laihdun kuitenkin viisi kiloa. Lisa aloitti pelaamisen 43-vuotiaana. Monet odottavat eläkeikään asti, sillä golfin ehkä han kalimpana puolena on, että se vaatii aikaa. Toisaalta golfista saa kuitenkin elinikäisen har rastuksen. - Ellei ole aikaa golfin pelaamiseen, on parasta pysyä poissa radalta, koska lajiin saattaa hu rahtaa kerralla, toteaa Kim ja antaa vielä vihjeen työnantajalleen: - Kaupunki voisi järjestää työntekijöilleen kursseja Pirilössä. Sairaalassa esimerkiksi on yli tu hat työntekijää, mutta vain alle kymmenen heistä on golfinpelaajia. Siihen haluaisin muu toksen. Teksti: Ulla Linder 1976 Pietarsaaren golfseura perustetaan 1983 Pirilön raivaustyöt alkavat 1987 Pirilö Golf perustetaan reikäinen rata valmistuu 2003 Junioritoiminta alkaa reikäinen rata vihitään käyttöön 2006 Finnair Junior Tour -osakilpailu Pietarsaaressa Uusi seuratalo Lähde: Hobby för livet Två av stadens anställda som blivit uppslukade av golf är Kim Yli-Pelkola, biträdande avdelningsskötare i jouren och kosthållschef Lisa Kniivilä. Lisa har golfat flitigt i snart sju år medan Kim började redan Efter att min ishockeykarriär tog slut i Centers, ville jag hitta en hobby där jag både kunde tävla och ha roligt. På den tiden var golf ännu inte så vanligt, men jag tyckte det lät intressant. Kim har utbildat sig till tränare, är junioransvarig för klubben sen 2004 och håller också nybörjarkurser samt är aktiv i styrelsen och föreningen. - Jag vill vara med och utveckla golfen så den blir en folksport som i Sverige. Alla kan spela golf - från cirka sex år tills kroppen inte längre klarar av det. Man kan vara tillsammans och njuta av den vackra naturen och ha roligt. Sen när benen inte bär så bra, kan man dessutom hyra en golfbil, konstaterar Kim, som tillsvidare är den enda i sin familj som spelar. - Frun hatar golf, jag tror inte hon ens varit runt hela banan. Men mina tre pojkar är lite intresserade, så det kanske kommer när de blir äldre. För Lisas del var det just familjeaspekten som fick henne att börja. - Vi hade talat med min man om att hitta en gemensam hobby för familjen och golf har visat sig vara det rätta för oss. Min man och dotter blev väldigt duktiga och har tävlingsinstinkten, jag är inte så duktig, men älskar att spela. Lisa är inte så intresserad av att tävla, men man måste göra det för att förbättra sitt handikapp. - Det fina är att varken kroppsformat eller ålder är avgörande i golf. En klen liten flicka kan slå bollen 250 meter, medan jag som vuxen kan få iväg den 150 meter. Det beror på svingen - tekniken är a och o, det är den du tränar, berättar Lisa Kniivilä. Fin bana i Pirilö - Vi har en av de vackraste banorna här i Jakobstad. Den är dessutom ganska krävande, berättar Lisa. På grund av, eller tack vare dotterns tävlingar, blir det många rundor på banor runt om i Finland och också utomlands - hon har nyss kommit hem från en semesterresa till Cypern, där hon spelat golf sex dagar i ett sträck. - Dottern måste få träning också vintertid, därför åker vi varje år utomlands för att spela. Det blir spel från åtta på morgonen till sex på kvällen, det är absolut ingen slapp semester, säger Lisa och skrattar. Kim får nöja sig med en dag golf när hans familj är på semesterresa, men en gång i året deltar han i två dagars sjukhus-fm och i år i maj åker Kim till Italien med trettio personer från Jakobstad för att spela vid Gardasjön. På vintern kan Kniiviläs också träna golf hemma, de har byggt en green i källaren där de kan putta och chippa. I sportishallen kan man slå mot ett nät, Kim tränar där cirka en gång i veckan. I Tennishallen finns dessutom en simulator. I Pirilö kan man tävla tills snön faller - tävlingar har hållits så sent som dagen före julafton. - Jag slutar säsongen i mitten av oktober, så ivrig är jag inte att jag vill spela när det är kallt, vått och blåser. Men det är bra att - 7 -

8 vi har vinter i Finland, det avbryter säsongen. På våren känner man sig som en liten pojke då man igen får komma ut och spela, säger Kim glatt. Hälsosam sport För en arbetsgivare är det bara positivt med golf som hobby - både Lisa och Kim framhäver hälsoaspekten. - Efter en tung och jobbig dag är det en perfekt avslappningsmetod. Man måste vara helt fokuserad när man spelar, påpekar Lisa och tillägger: - Kostens vikt har jag också helt konkret märkt - under semestern blir det golffrukost, det vill säga proteinrikt med ägg och bacon, annars orkar man inte spela hela dagen. Är blodsockret nere tappar man koncentrationen - med nötter och mandlar som mellanmål spelar man bättre. Lisa tar ofta cykeln direkt ut till banan efter jobbet. -. Jag gör inte så mycket annat än golfar och jobbar. Golf tar tid, det är det som är det sköna. Om man är ensam tar banan cirka fyra timmar, finns det folk kan man räkna med över fem timmar. - Pulsen ligger på drygt hundra när man spelar - man lever fem år längre med golf som hobby, påstår Kim som tränar två till tre gånger i veckan och spelar då cirka nio hål. - Många far en runda före jobbet, men eftersom jag har skiftesarbete spelar jag helst när de andra är i skolan eller i jobbet. Förr då barnen var riktigt små gick jag till banan först vid tio på kvällen då det somnat och spelade till midnatt. Det gick bra då det var ljust på sommaren. Kim beskriver sig som lugn och social, medan Lisa får jobba med sitt temperament. - Man idkar självstudier på banan, alla ens bästa och sämsta sidor kommer fram. Jag är otålig och spontan, vilka inte är de bästa egenskaperna för en golfare, jag får verkligen öva mig i tålamod. I golf blir man aldrig färdig och måste också lära sig ödmjukhet, påpekar Lisa och tillägger. - Jag är en social person och man umgås när man spelar, det tycker jag mest om. Om man tävlar på främmade banor blir man dessutom bekant med många människor. Det negativa med golf är att det belastar ryggen, därför har Kim i vinter börjat gå på yoga för att bli smidigare och stärka mag- och ryggmuskler, förutom att han också spelar ishockey och skidar. Lisa har börjat med pilates utöver sin vanliga motion - det blir minst tio kilometer promenad per dag till och från jobbet. - Kroppen kräver rörelse, det är bara om jag vet att det blir en lång dag som jag tar bilen. Under den intensiva sommargolfsäsongen brukar jag ändå gå ner fem kilo. Lisa började spela som 43-åring, många väntar till pensioneringen för det som kanske är det besvärligaste med golf är tiden den kräver, men samtidigt får man en hobby för hela livet. - Om man inte har tid för golf är det bäst att stanna borta från banan, för det finns risk för att man fastnar direkt, konstaterar Kim och vill ännu ge några tips till sin arbetsgivare: - Staden kunde ordna kurser för de anställda i Pirilö. Till exempel sjukhuset har över tusen anställda, med det är mindre än tio som spelar golf, det skulle jag vilja ändra på. Text: Ulla Linder 1976 Jakobstads Golfklubb grundas 1983 Röjningsarbete i Pirilö påbörjas 1987 Pirilö golf grundas hålsbana klar 2003 Juniorverksamhet påbörjas hålsbana invigs 2006 Finnair Junior Tour deltävling i Jakobstad Nytt klubbhus Källa:

9 Harmonisering av personalpolitiska principer I början av år 2010 övergick personalen inom social- och hälsovården i hela samarbetsområdet i staden Jakobstads tjänst och staden blev värdkommun för social- och hälsovården i nejden. För närvarande har vi hunnit ungefär halvvägs med harmoniseringen av personalpolitiska principer och löner, hela processen kommer att ta tre år, och det är dags att stanna upp och se efter vad vi har åstadkommit så här långt. Staden Jakobstads personalstrategi utgör grunden för den personalpolitik som staden iakttar vid skötseln av olika personalfrågor. Redan hösten 2008 inledde en personalpolitisk arbetsgrupp, som tillsatts av styrgruppen för KSSR, förberedelser för den gemensamma personalpolitiken. Som ett konkret resultat av samarbetet utarbetades ett åtgärdsprogram till värdkommunens gemensamma personalstrategi. Det här åtgärdsprogrammet, Mobilisering 2010, innehåller ansvarspersoner och tidtabeller och det har varit riktgivande vid harmoniseringen av personalpolitiska principer inom staden Jakobstad. Genast i början av år 2010 kom ett krav på 3 % inbesparingar i personalkostnaderna, det s.k. projekt 3 %, vilket fördröjde förverkligandet av åtgärdsprogrammet och gjorde att vi inte genast kunde börja förenhetliga personalfrågorna. Årsskiftet och början av år 2010 var också mycket arbetsintensiva för alla inblandade som hade ansvar för överförandet av personaluppgifter till staden Jakobstads system. Den harmonisering av lönerna som ingår i åtgärdsprogrammet har krävt stora ansträngningar. Arbetsgrupperna gick under år 2010 igenom lönerna för alla anställda vid social- och hälsovårdsverket och jämförde lönerna också med de löner som motsvarande arbetstagare har inom staden. Hittills har ungefär hälften av löneskillnaderna harmoniserats. Många principer för personalförmåner, rekrytering samt för anställningsskydd och ett fungerande samarbete har hittills harmoniserats. De här principerna kommer småningom att samlas i en gemensam handbok för förmän. Ett samarbetsavtal som gäller hela stadens personal utarbetades redan i ett tidigt skede. Tyhyverksamhet har ordnats redan från början av år 2010 enligt en gemensam Tyhy-plan och enligt principer som är gemensamma för alla. Gemensamma program och principer för arbetarskydd och arbetshälsa, t.ex. förebyggande av osakligt bemötande, tillsammans stöder vi arbetsförmågan samt gemensamma anvisningar för sjukfrånvaro har utarbetats under år En kartläggning av personalens välbefinnande i arbetet har gjorts under våren på social- och hälsovårdsverket. Kartläggningen berörde närmast ledande och förändringar i organisationen. Resultaten kommer att offentliggöras senare under sommaren och i början av hösten. En ledarskapsutbildning som behandlar personalstrategin har inletts i vår. Avsikten med utbildningen är att tillsammans med förmännen gå igenom gemensamma principer och program och på så vis förankra personalstrategin i praktiken. Harmoniseringsarbetet fortsätter inom personalförvaltningen. Stora utmaningar återstår ännu, t.ex. att harmonisera och uppdatera utvärderingen av arbetets svårighetsgrad samt att jämka samman olika lokala avtal. Tillsammans med utbildningsplaneraren håller vi på att utarbeta en gemensam strategi för hela stadens personalutbildning. Introduktion i arbetet är en uppgift som hör nära ihop med personalutbildningen och vi håller som bäst på att utarbeta en introduktionsguide som småningom ska omfatta hela staden. Päivi Stenman, personalchef Henkilöstöpoliittisten periaatteiden yhtenäistämien Vuoden 2010 alussa koko yhteistyöalueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyi Pietarsaaren kaupungin palvelukseen ja kaupungista tuli seudun sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkunta. Tällä hetkellä olemme noin puolessa välissä kolme vuotta kestävän henkilöstöpoliittisten periaatteiden ja palkkojen yhtenäistämisessä eli harmonisoinnissa ja onkin hyvä aika tarkastella miten olemme tässä edistyneet. Pietarsaaren kaupungin henkilöstöstrategia toimii kaupungin eri henkilöstöasioiden hoidossa henkilöstöpolitiikan pohjana. Jo syksyllä 2008 Paras-ohjausryhmän asettama henkilöstöpoliittinen työryhmä aloitti henkilöstöpolitiikkaan liittyvät valmistelut. Yhteistyön konkreettisena tuloksena laadittiin toimenpideohjelma isäntäkunnan yhteiseksi hen kilös tö stra tegiaksi. Tämä Liikkeelle 2010 toimenpideohjelma on toiminut suuntaa antavana ohjelmana vastuuhenkilöineen ja aikataulutuksineen henkilöstöpoliittisia periaatteita yhtenäistettäessä Pietarsaaren kaupungissa. Toimenpideohjelman ja henkilöstöasioiden yhtenäistämisen alkuun pääsyä hidasti heti vuoden 2010 alussa tullut vaatimus 3 % säästöistä henkilöstökuluissa eli ns. 3 % säästöhanke. Vuoden vaihde ja 2010 alku olivat myös työntäyteisiä kaikille osapuolille, jotka olivat vastuussa henkilötietojen sii r tämisestä Pietarsaaren kaupungin järjestelmään. Toimenpideohjelmaan kuuluva palkkaerojen yhtenäistäminen on vaatinut suuria ponnisteluja. Työryhmät kävivät vuoden 2010 aikana läpi kaikkien sosiaali- ja terveysviraston henkilöiden palkat ja vertasivat palkkoja myös kaupungin vastaaviin työntekijöiden palkkoihin. Tähän mennessä on noin puolet palkkaeroista harmonisoitu. Monia henkilöstöetuihin, työhönotto- sekä työsuhdeturvaan sekä toimivaan yhteistyöhön liittyvistä periaatteista on tähän mennessä yhtenäistetty. Nämä periaatteet tullaan vähitellen kokoamaan yhteiseen esimiehen käsikirjaan. Koko kaupungin henkilöstöä koskeva yhteistoimintasopimus laadittiin jo aikaisessa vaiheessa. Tyhy-toiminta on järjestetty jo vuoden 2010 alusta lähtien yhteisen Tyhy-suunnitelman ja kaikille yhteisten periaatteiden mukaan. Työsuojeluun ja työterveyteen liittyviä yhteisiä ohjelmia ja periaatteita kuten epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen, tuetaan työkykyä yhdessä sekä sairauspoissaoloihin liittyvä yhteinen ohjeistus on laadittu vuoden 2010 aikana. Henkilökunnan työhyvinvointiin liittyvä kartoitus on tehty tämän kevään aikana sosiaali- ja terveysviraston puolella. Kartoituksessa tarkasteltiin lähinnä johtamista ja organisaatioon liittyviä muutoksia. Tulokset tullaan julkaisemaan myöhemmin tämän kesän ja alkusyksyn aikana. Henkilöstöstrategiaa koskeva johtamiskoulutus aloitettiin tämän kevään aikana. Koulutuksessa on tarkoitus käydä esimiesten kanssa läpi yhteisiä periaatteita ja ohjelmia ja näin saada henkilöstöstrategia myös jalkautettua käytäntöön. Henkilöstöhallinnossa jatkuu harmonisointityö. Jäljellä on vielä suuria haasteita kuten työnvaativuuden arvioinnin yhtenäistämien ja päivittäminen sekä erilaisten paikallisten sopimusten yhteensovittaminen jne. Myös yhteistä koko kaupunkia koskevaa henkilöstökoulutukseen liittyvää strategiaa työstetään yhdessä henkilöstökoulutussuunnittelijan kanssa. Henkilöstökoulutukseen liittyy myös läheisesti perehdyttäminen ja sen tiimoilta olemme laatimassa perehdyttämisopasta joka vähitellen tulee koskemaan koko kaupunkia. Päivi Stenman, henkilöstöpäällikkö - 9 -

10 Lisas lavkrok underlättar städningen i bastun Liisan ideoima lauderauta helpottaa siivousta saunassa Työ tekijäänsä opettaa. Ja se opettaa myös kehittelemään työvälineitä, joilla työ helpottuu. Kehitteleminen on suotavaa ja siitä jopa palkitaan. Aloitetoiminnan tavoitteena on oman työpaikan ja työympäristön kehittäminen, joten hyvät ideat kannattaa laittaa kiertoon. Yksi hyväksi havaittu työväline on käytössä uimahallilla. Se on pieni, yksinkertainen ja taskuun mahtuva. Kyseessä on laitoshoitaja Liisa Saaren suunnittelema saunan lauteiden nostaja. Vempaimessa on ruostumattomasta teräksestä tehty koukku ja pehmustettu kädensija. Kooltaan se on pieni ja painoltaan kevyt ja siitä on suunnaton apu työntekoon. Lauteiden nostaminen on hankalaa. Sormipelillä kuumassa saunassa se on yksi hankalimpia työkohteita. Paitsi, että kuumassa saunassa ei jaksa kauaa työskennellä, on lauteilla tapana turvota kostuessaan. Ne on välillä todella tiukassa. Siinä on kädet ja sormet usein verillä ja naarmuilla, Saari tuumaa. Lauteiden nostorautoja on nyt käytössä kaksi. Molemmat Pietarsaaren uimahallilla, jossa saunoja on puhdistettavana neljä. En minä mitään patenttia ole miettinyt. Kunhan vain omaa työtäni ajattelin helpottaa. Ja samalla työkaverin, Liisa Saari nauraa. Meillä oli siivouskärryissä jonkinlainen rautakoukku, joka oli tarkoitettu lauteiden nostoa helpottamaan. Mutta se oli aivan liian iso ja epäkäytännöllinen, hän lisää. Saari kehitteli ajatusta päässään ja piirsi ideansa paperille. Aviomies tuli apuun ja valmisti laitteen piiruksen mukaan. Ensimmäinen prototyyppi oli hieman liian iso ja teräsosaa jouduttiin kaventamaan. Nyt tämä on ihan sopivan kokoinen. Ja kyllä tälle voi keksiä muitakin käyttökohteita. Lisäksi tämä on kestävä; ei taivu eikä ruostu. Man lär sig medan man arbetar. Och man lär sig också att utveckla arbetsredskap som underlättar arbetet. Det är önskvärt att man utvecklar sitt arbete, man kan t.o.m. få belöning för det. Målet för förslagsverksamheten är att utveckla den egna arbetsplatsen och arbetsmiljön, så det lönar sig att dela med sig av goda idéer. I simhallen används ett arbetsredskap som har visat sig fungera bra. Det är litet, enkelt och ryms i fickan. Det är fråga om ett redskap som används för att lyfta bastulaven och som är planerat av lokalvårdare Liisa Saari. Manicken har en krok av rostfritt stål och ett vadderat handtag. Manicken är liten och lätt och till ovärderlig hjälp i arbetet. Det är besvärligt att lyfta bastulaven. Det är ett av de besvärligaste arbetsmomenten att klara av med bara händerna i en het bastu. Förutom att man inte orkar jobba länge i en het bastu, försvåras arbetet också av att laven sväller när den blir fuktig. Det betyder att den ibland sitter verkligt hårt fast. Ofta kommer man ut med blod och skråmor på fingrarna och händerna, berättar Saari. Två av de här lavkrokarna är nu i bruk, båda i simhallen i Jakobstad, där det finns fyra bastur att städa. Något patent har jag inte tänkt söka, jag försökte bara underlätta mitt eget arbete och samtidigt arbetskamratens, skrattar Liisa Saari. I städvagnen hade vi något slags järnkrok, som var avsedd att underlätta lyftandet av bastulaven, men den var alldeles för stor och opraktisk, tillägger hon. Saari utvecklade tanken i huvudet och ritade sin idé på papper. Maken hjälpte henne att tillverka manicken enligt ritningen. Den första prototypen var lite för stor och ståldelen måste göras smalare. Nu är den här alldeles passlig. Och nog kan man använda den till annat också. Dessutom är den hållbar, den böjs inte och rostar inte. Liisa Saari vet att det i lokalvårdarens arbete också finns mycket annat som kunde förbättras. Själv har hon städat simhallen i drygt tre år och bl.a. väggarna tvättas fortfarande för hand. Liisa Saari funderar att nästa uppfinning kunde vara t.ex. ett redskap att tvätta väggarna med. Liisa har belönats med 340 för sin uppfinning. Marjo Luokkala Liisa Saari tietää, että laitoshuoltajan työssä olisi paljon muutakin parannettavaa. Itse hän on siivonnut uimahallia runsaat kolme vuotta ja esimerkiksi seinien peseminen tehdään edelleen käsin. Liisa Saaren mukaan seuraava kehittelyn aihe voisi olla vaikkapa seinäpesuri. Liisa palkittiin 340 eurolla keksinnöstään. Marjo Luokkala

11 Byte av arbetsplats gav inspiration i arbetslivet Marja-Liisa Mattila är mycket nöjd med att staden gav henne en möjlighet att byta arbetsplats. Tidigare jobbade hon som turbo, dvs. ambulerande städare. Vi gick på rundvandring i Malmska sjukhusets och hälsovårdscentralens utrymmen i samband med att staden blev värdkommun. Jag blev genast förtjust i utrymmena och hoppades i mitt stilla sinne att jag skulle få komma dit. Jag hade sådan tur att en av städarna på Malmska ville bort därifrån och fick hoppa in som ersättare på annat håll. I stället fick jag komma till mentalvårdscentralen och Fredrikahemmet, säger hon. Marja-Liisa klagar inte på arbetet som ambulerande städare. Hon kände bara helt enkelt att hon hade gjort sitt i det jobbet. Fördelen med jobbet som ambulerande städare var att det var omväxlande. Marja-Liisa arbetade i två skift. Det passade henne riktigt bra, eftersom hon höll på att utbilda sig till städarbetsledare genom läroavtal. Men allt har sin tid och hon ville ha annorlunda utmaningar. Det är skönt att veta på morgonen vad man ska göra under dagen. Jag har mentalvårdscentralens ekonomiavdelning och ätstörningspolikliniken på mitt ansvar. Det är meningen att jag ska vara här åtminstone ett år, säger hon glatt. Marjo Luokkala PS Marja-Liisa Mattila belönades med 340 för sitt förslag att återanvända 1 l städmedelsflaskor i stället för sprayflaskor. Työpaikan vaihdos toi intoa työelämään Marja-Liisa Mattila on erittäin tyytyväinen siihen, että kaupunki antoi mahdollisuuden vaihtaa työpistettä. Aikaisemmin hän työskenteli turbona, eli kierävänä siivoojana. Kävimme tutustumassa Malmin sairaalan ja terveyskeskuksen tiloihin silloin, kun kaupunki otti isännyyden. Ihastuin heti tiloihin ja mielessäni toivoin pääseväni sinne. Onnekseni eräs Malmin tiloja siivoava halusi vastavuoroisesti sieltä pois ja pääsikin vaihtariksi muualle. Ja minä pääsin mielenterveyskeskukseen ja Fredrika-kotiin, hän sanoo. Marja-Liisa ei moiti turbona työskentelemistä. Hän vain yksinkertaisesti tunsi aikansa sinä työssä tulleen täyteen. Kiertävän siivoojan työssä positiivista oli vaihtelevuus. Työtä tehtiin kahdessa vuorossa. Se sopi oikein hyvin oppisopimuksella siivoustyönohjaajaksi kouluttautuvalle Marja-Liisalle. Mutta aikansa kutakin ja erilaisten haasteiden eteen teki mieli. On ihanaa, kun aamulla tietää, mitä päivä pitää sisällään. Minulla on vastuullani mielenterveyskeskuksen talousosasto ja syömishäiriöklinikka. Ainakin vuoden olisi tarkoitus olla täällä, hän iloitsee. Marjo Luokkala Ps. Marja-Liisa Mattilan ehdotus jälleenkäyttää 1 litran siivousainepulloja suihkepullojen sijasta, palkittiin :llä eurolla

12 På Sandlunden lever man det goda livet varje dag På Sandlundens åldringscenter i Larsmo arbetar man utgående från ett mycket enkelt motto: ett gott liv varje dag. Det goda livet bygger på en gammal sanning: behandla andra så som du själv vill bli behandlad. På åldringscentret ger man klienterna rätt att åldras värdigt och tryggt. Åldringarna respekteras och man lyssnar på vad de har att säga. Vår viktigaste verksamhetsprincip är att vi vill göra vårt yttersta för att åldringarna ska kunna känna sig värdefulla och viktiga. Vi behandlar våra klienter med respekt och vi tror på deras självbestämmanderätt, säger åldringscentrets föreståndare Maarit Wik. Arbetssättet går ut på att stöda klienternas egen funktionsförmåga. Klienterna får sköta trädgården och gårdsplanen. De har möjlighet till hobbyer och utevistelse. Förra sommaren spatserade pärlhöns omkring på gården, i sommar kommer det att finnas kaniner i inhägnaden på gårdsplanen. Klienterna pajar, matar och sköter dem. Då och då ordnar vi Gör-vad-du-vill-dagar. Då går vi till butiken, grillar, gör än det ena än det andra. Det är en mycket omtyckt händelse. Vid huvudingången byggdes förra hösten en terrass. Nu i vår har våra klienter sått blommor, som kommer att planteras ut åtminstone runt den här nya terrassen. Klienterna får själva vara med och inreda terrassen, och i början av sommaren ska vi ha invigningsfest på terrassen, berättar Maarit. Inredningen bidrar till den ljusa atmosfären Maarit Wik säger att atmosfären i servicecentret motsvarar mottot. Var och en vill bjuda den andra på en god dag. Atmosfären syns t.o.m. i inredningen och i måltidsutrymmena. Fräscha och välskötta blommor pryder matsalen. På olika ställen i centret skapar små inredningsdetaljer ett glatt intryck. Sandlundens åldringscenter består av tre avdelningar. I huvudbyggnaden verkar både servicehemmet, där varje klient har ett eget litet hem med en liten terrass, och åldringshemmet som erbjuder långtidsvård åt bäddpatienter. I en skild byggnad verkar demensenheten Roslunden, där man följer precis samma verksamhetsprincip som i själva huvudbyggnaden. Antalet klienter är sammanlagt ca 38. En del är intervallklienter, dvs. personer som behöver korttidsvård. Åldringscentret har 27 anställda. Marjo Luokkala

13 Sandlundenissa eletään hyvää elämää joka päivä Sandlundenin vanhustenkeskuksessa Luodossa toimitaan hyvin yksinkertaisen teesin perusteella: hyvä elämä joka päivä. Hyvä elämä pitää sisällään vanhan totuuden; kohtele muita niinkuin toivot itseäsi kohdeltavan. Vanhustenkeskuksessa annetaan asiakkaalle oikeus vanheta arvokkaasti ja turvassa. Vanhusta kunnioitetaan ja hänen sanaansa kuunnellaan. Tärkein toimintatapamme on siinä, että haluamme tehdä kaikkemme, jotta vanhus voi tuntea itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Kohtelemme asiakkaitamme kunnioittavasti ja uskomme heidän itsemääräämisoikeuteensa, vanhustenkeskuksen johtaja Maarit Wik sanoo. Työskentelytapa perustuu asiakkaiden oman toimintakyvyn tukemiseen. Asiakkaat saavat hoitaa puutarhaa ja pihaa. Heille annetaan mahdollisuus askarteluun ja ulkoiluun. Viime kesänä pihamaalla tepasteli helmikanoja, tulevalle kesälle pihamaan aitaukseen tulee kaneja. Niitä paijataan, ruokitaan ja hoidetaan. Järjestämme silloin tällöin tee mitä haluat päiviä. Silloin käydään kaupassa, grillataan, tehdään mitä milloinkin. Se on hyvin suosittu tapahtuma. Sandlundenin Vanhustenkeskus koostuu kolmesta osastosta. Päärakennuksessa toimivat palvelukoti, jossa jokaisella asiakkaalla on oma pieni koti pienellä pihaterassilla maustettuna, ja pitkäaikaishoitoa tarjoava vanhainkoti vuodepotilaille. Erillisenä rakennuksena toimii Roslundin dementiayksikkö, jossa toimintaperiaate on aivan sama kuin itse päärakennuksessakin. Asiakkaita on yhteensä noin 38. Osa on intervalliasiakkaita, eli lyhytaikaista hoitoa tarvitsevia. Vanhustenkeskuksessa työskentelee 27 henkilöä. Marjo Luokkala Pääsisäänkäynnin luo rakennettiin viime syksynä terassi. Asiakkaamme ovat kylväneet kasveja nyt keväällä ja niitä istutetaan ainakin tämän uuden terassin yhteyteen. He saavat itse osallistua terassin sisustamiseen ja kesän kynnyksellä pidämme terassin avajaisjuhlan, Maarit kertoo. Valoisa ilmapiiri sisustuksellisestikin Maarit Wik sanoo palvelukeskuksen ilmapiirin olevan teesinsä mukainen. Jokainen haluaa tarjota toiselleen hyvän päivän. Ilmapiiri näkyy jopa sisustuksessa ja ruokailutiloissa. Tuoreet ja hyvinhoidetut kukat koristavan ruokailutilassa. Eri puolella keskusta on pienillä sisustuksellisilla yksityiskohdilla saatu aikaan iloinen ilme. HUVUDFÖRTROENDEMÄN PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Fackförbund ammattiliitto avtalsbranch sopimusala namn nimi telefon puhelin besöksadress käyntiosoite tid aika TEHY Tehyprotokollet Tehypöytäkirja Leena Asplund Kim Yli-Pelkola Malmska Malmi gula paviljongen SUPER Akta/ Kvtes Miisu Holmbäck KTN/FKT Akta/ Kvtes,TS Ann-Sofie Larsson JYTY Akta/Kvtes,TS Sixten Fagernäs JUKO/FOSU Akta/Kvtes, TS från Ukta/Ovtes Ralph Rönnqvist Storgatan 4 Isokatu 4 tisdagar/tiistaisin kl vardagar/arkisin kl 8-16 vardagar/arkisin kl 8-16 Storgatan 4 Isokatu 4 vardagar/arkisin kl lähtien Läkta/LS Kimmo Kuisma JHL Akta/Kvtes, TS Tim-Aka/Ttes Maria Holmstedt- Lehtinen Kari Viinikka Storgatan 4 må/ma och/ja to kl 8-16 Isokatu 4 ti och/ja on/ke kl Storgatan 4 Isokatu 4 fredagar/perjantaisin kl

14 Muistineuvonta koottu Tornitaloon Pietarsaaren Tornitalossa on toiminut vuodenvaihteesta alkaen seniorikeskus. - Tiedon tulee olla helposti saatavilla, yhtä helposti kuin vaikkapa ostoskeskuksen neu von tapisteessä. Matalan kynnyksen vastaanottomme syntyi tarpeesta. On oltava paikka, jon ne voi vain pistäy tyä saamaan neuvoja, kertoo sosiaali- ja terveysviraston avohoi don osas to pääl likkö Britt-Marie Herrgård. - Seniorikeskuksen avulla haluamme parantaa palvelujen saatavuutta ja seudun de men tia hoidon laatua, toteaa vanhushuollon avohoidon johtava muistineuvoja Kristine Ek. Uutena keskuksessa ovat mm. kanslisti, sijoittajakoordinaattori ja senioriohjaaja, jotka yh des sä muistineuvojan ja sosiaalityöntekijän kanssa tukevat, selvittävät ja neuvovat muistia, etu ja sekä tuki- ja asumismuotoja koskevissa asioissa. Lisäksi muistiasiakkaille on lääkärin vas taanotto. Keskuksen kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat kotona asuvat henkilöt. - Myös nuoremmat voivat ottaa yhteyden ollessaan huolestuneita oman tai jonkun lä hei sen sä muistin heikentymisestä. Lähetettä ei tarvita, vaan me selvitämme asiaa ja teemme sit ten arvion jatkoselvittelystä yhdessä geriatri Markku Kautiaisen kanssa, joka on paikalla kah tena iltapäivänä viikossa, Ek selittää. Osaamiskeskus Tarkoituksena on luoda muistisairauksien osaamiskeskus. - Yhdistymisen jälkeen toimintaa on täytynyt yhteensovittaa. Se sujuu parhaiten kaikkien ol lessa samassa paikassa. Viime vuonna toteutimme Hyvät käytännöt -hankkeen, jossa poi mittiin esiin eri kuntien parhaat menettelytavat ja tuolloin kehitettiin muun muassa muis ti neuvonnan malli. Vuosina toteutettiin Alva-hanke, jonka eräs alaryhmä työskenteli yhteisen de men tiahoitomallin kehittämiseksi. - Sillä perustalla seisomme nyt. Useimmat nykyisistä muistineuvojista osallistuivat hank kee seen, kertoo Ek, joka on työskennellyt Pedersören kunnan kokoaikaisena muis ti neu vo ja n a vuodesta Uudenkaarlepyyn muistineuvoja työskentelee osa-aikaisesti. Pie tar saa ressa on kaksi kokoaikaista muistineuvojaa ja toinen heistä huolehtii myös Luodon muis tineuvonnasta. - Työ on yksinäistä ja haasteellista, mutta nyt saamme tukea toisistamme kerran kuu kau des sa järjestettävien tapaamisten kautta. Keskuksen tavoitteena on tukea sairastuneita ja heidän omaisiaan sekä auttaa henkilöä asu maan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Muistineuvojat tekevät kotikäyntejä, seu raavat sairauden kulkua ja antavat neuvoja esimerkiksi päiväkeskuksen ja lyhyt ai kais hoi don kautta järjestettävästä jaksohoidosta. Työn ytimessä ovat asiakas ja omaiset, mutta yh teistyötä tarvitaan myös osastojen, kotihoidon ja vastaanottojen henkilöstön välillä. Myös muul le henkilöstölle tarjotaan konsultointiapua ja koulutusta ja yhteiskunnalle ja yleisölle an netaan tietoa muistisairauksista. - Tapaamme vierailla esimerkiksi eläkeläisyhdistyksissä kertomassa muistisairauksista. Tie don lisääntyminen parantaa ymmärtämystä ja on tärkeää, että oireisiin suhtaudutaan tarkkaavaisesti eikä pidetä muistisairauksia vain luonnollisesti vanhemiseen kuuluvina. Nyt pää semme ehkä kiinni oireisiin entistä aikaisemmin, mikä on tärkeää, huomauttaa Ek. Lä hin seniorikeskus on Vaasassa, mutta sen rakenne on erilainen, koska kyse on suu rem mis ta yksiköistä. - Koska olemme pieni yksikkö, voi sama työntekijä huolehtia henkilön asioista siihen saak ka, kunnes muuhun asumispaikkaan muuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Se on tur val li suus tekijä. Tornitalon vuokrasopimus on voimassa kaksi vuotta, joten se on tilapäinen ratkaisu. Muis ti neuvonnan malli on laadittu, mutta toiminnan tuleva sijainti ei ole vielä selvillä. - Vanhushuollossa on paljon tekeillä, muun muassa vuodeosastojen peruskorjaus, joten emme tie dä, vapautuuko tiloja myöhemmin jostain muualta, toteaa muistineuvoja Kristine Ek. Teksti: Ulla Linder

15 Minnesrådgivning samlad i Tornhuset Sedan årsskiftet finns ett seniorcenter i Tornhuset i Jakobstad. Det ska vara lätt att få tag på information, till exempel lika enkelt som vid en infopunkt i ett köpcenter. Vår lågtröskelmottagning föddes av ett behov. Man ska bara kunna sticka sig in för att få råd, berättar Britt-Marie Herrgård, avdelningschef för öppna vården vid social och hälsovårdsverket. - Vi vill genom seniorcentret förbättra tillgången på tjänster och också kvaliteten inom demensvården inom regionen, säger Kristine Ek, ledande minnesrådgivare inom äldreomsorgens öppna vård. Nytt i centret är bland annat en kanslist, placeringskoordinator och seniorhandledare, som tillsammans med minnesrådgivare och socialarbetare stöder, utreder och ger råd och svar på frågor som rör minnet, förmåner, stöd- och boendeformer. Dessutom finns en läkarmottagning för minnesklienter. Målgruppen för centret är personer över 65 som bor hemma. - Också yngre personer kan kontakta oss om de är oroliga för sitt eget eller någon anhörigs försämrade minne. Man behöver ingen remiss, utan vi utreder och gör sedan bedömning om fortsatt utredning tillsammans med geriatriker Markku Kautiainen, som finns här på plats två eftermiddagar i veckan, förklarar Ek. Kompetenscentrum på avdelningar, hemvård och mottagningar. Konsulthjälp och skolning till annan personal erbjuds också, liksom information till samhället och allmänheten om minnessjukdomar. - Vi brukar besöka till exempel pensionärsföreningar för att berätta om minnesjukdomar. Ökad kunskap ger bättre förståelse och det är viktigt att folk är observanta på symptomen och inte ser minnessjukdomar som en naturlig del av åldrandet. Vi får kanske fatt på symptomen tidigare nu, vilket är viktigt, påpekar Ek. i Vasa finns närmaste seniorcenter, men det är uppbyggt på ett annat sätt eftersom det handlar om större enheter. - Eftersom vi är en liten enhet kan samma person sköta en persons angelägenheter tills det blir dags för annat boende. Det är en trygghetsfaktor. Hyreskontraktet för Tornhuset gäller i två år, det vill säga det är en tillfällig lösning. Inom minnesrådgivningen är modellen utarbetad, men var verksamheten i framtiden kommer att finnas är oklart - Det är mycket på gång inom äldrevården, med bland annat renovering av bädd-avdelningarna, så vi vet inte ifall utrymmen senare frigörs någon annanstans, säger minnesrådgivare Kristine Ek. Text: Ulla Linder Tanken är att bygga upp ett kompetenscentrum om minnessjukdomar. - Efter sammanslagningen behövde verksamheten samordnas. Det skedde smidigast när alla var på samma ställe. I fjol hade vi projektet God Praxis där man plockade fram det bästa från de olika kommunerna och då utvecklades bland annat modellen för minnesrådgivningen. Under åren pågick projektet Räls varav en undergrupp jobbade med att utveckla en gemensam demensvårdsmodell. - Detta är den grund som vi nu står på, de flesta av de nuvarande minnesrådgivarna var med om projektet, berättar Ek, som arbetat heltid som minnesrådgivare i Pedersöre sedan I Nykarleby jobbar minnesrådgivaren deltid. I Jakobstad finns två minnesrådgivare på heltid och en av dem sköter även om Larsmo. - Arbetet är ensamt med många utmaningar men nu har vi stöd av varandra genom träffar en gång i månaden. Målet med centret är att stöda de som insjuknar och deras anhöriga samt bidra till att personen ska kunna bo hemma så länge som möjligt. Minnesrådgivarna gör hembesök och följer upp sjukdomsförloppet och ger råd om till exempel avlastning via dagcenter och korttidsvård. Kärnan i arbetet är klienten och anhöriga, men samarbete behövs även med personal

16 Laboratorieskötaren gör också annat än tar prov Rita Kackur Folk ser bioanalytikern, när hon tar prov i laboratoriet. Provtagning är likväl bara en liten del av bioanalytikerns eller laboratorieskötarens arbete. En stor del av det arbete som görs i laboratoriet syns inte för utomstående. I laboratoriet vid Malmska arbetar sammanlagt 24 fast anställda, och för närvarande finns det fem vikarier. Överkemist Riitta Vaasjoki leder laboratoriet, sedan finns det tre sekreterare och resten av personalen hör till vårdpersonalen. Till personalen hör ytterligare tre laboratorieskötare som arbetar vid enheten i Nykarleby. Laboratoriet är ett s.k. mellanstort laboratorium. På provtagningen i laboratoriet vid Malmska tas i huvudsak blodprov. Laboratorieskötaren söker ett lämpligt ställe att sticka på och väljer provtagningsteknik så att provtagningen är så behaglig och smärtfri som möjligt för patienten. Sedan förbehandlas proven och analyseras på antingen det kemiska, hematologiska eller mikrobiologiska arbetsstället. Vid den fysiologiska arbetsstationen tar man hjärtfilm på patienterna, gör belastningsprov eller sätter på en holter, dvs. långtidsregistrering av hjärtat. I laboratoriet finns också en blodcentral. Beredskap också på natten Avdelningsskötaren på laboratoriet, Anne Hynynen, presenterar laboratoriets fascinerande värld på ett professionellt sätt. Även om arbetsplatsen är förhållandevis ny för henne, eftersom hon började arbeta i Jakobstad vid årsskiftet, har hon tidigare erfarenhet från Vasa, Karleby och Seinäjoki. - En vanlig dag börjar kl. 7 på morgonen, då nästan alla laboratorieskötare som har arbetsskift går runt på sjukhusets olika avdelningar. Under tiden analyserar någon kontrollprov med analysatorerna för att försäkra sig om att apparaterna fungerar och är klara för användning. Kontrollerna är en viktig del av det dagliga kvalitetsarbetet, som ska garantera att resultaten är riktiga. Att garantera patientsäkerheten och att producera resultat av hög kvalitet i rätt tid åt kunderna är vår viktigaste uppgift, berättar Hynynen. Laboratoriet tar emot kunder fr.o.m. halv åtta. I början av veckan och på förmiddagarna är det alltid mest rusning. På de stressigaste dagarna tar vi emot i medeltal 200 kunder. Laboratoriet är öppet vardagar kl. 7-15, och dessutom har två personer jour på kvällar och veckoslut. Nattetid fungerar beredskapen hemifrån mellan kl. 20 och 7, då den som har nattskift kommer när hon blir kallad. Processen börjar med provtagning Kunderna som kommer till laboratoriet tas alltid emot med remiss från antingen den offentliga sjukvården eller en privat läkare. Sekreteraren på mottagningen kontrollerar att remissen finns på datorn och ger kunden en lapp med en streckkod, som innehåller alla väsentliga data för provtagningen och undersökningen. Provtagningen är den enda patient-kundkontakten som laboratorieskötaren har. Även om den inte tar lång stund, behövs det på det här området goda färdigheter att bemöta människor. Det finns olika rör för olika undersökningar, därför kan man ta ett blodprov i många olika rör. I en del rör ska det finnas ett ämne som hindrar blodet från att koagulera, i andra ett ämne som främjar koaguleringen. Somliga rör ska vara kalla, andra ska skyddas för ljus efter provtagningen. Ibland kan man utföra flera olika undersökningar med blod från samma provrör. Från provtagningen överförs blodet via olika faser till analysatorerna, som ger det slutliga resultatet. Laboratorieskötaren bedömer alltid resultatets tillförlitlighet innan svaret ges. Bakteriernas mikroskopiska värld En värld för sig är den mikrobiologiska arbetsstationen, där man bl.a. gör bakterieodlingar. Laboratorieskötare Rita Kackur visar hur bakterien visar sig i odlingskärlet. På ett jämnt underlag syns någon slags växtlighet. - Det här arbetet görs i stor utsträckning med ögonmått. Ibland kan också lukten avslöja vilken bakterie det är frågan om, säger Kackur. Olika bakterier identifieras med olika test. På den mikrobiologiska avdelningen undersöks samtidigt vilken antibiotika som biter på vilken bakterie. Man kunde föreställa sig att den som undersöker bakterier och virus måste ha skyddskläder. Rita Kackur har likväl alldeles normala sköterskekläder, och någon speciell skyddshalare eller andningsskydd behövs inte. - När man behandlar proven rätt, är arbetet nog säkert. Dessutom undersöker vi endast de s.k. vanligaste bakterierna, medan speciellt smittofarliga prover sänds till ett större laboratorium för undersökning, berättar Kackur. Blod undersöks med analysator På den hematologiska arbetsstationen undersöks blodbilden, utförs koaguleringsundersökningar, analyseras sänkan och syrabasbalansen i blodet. Här görs arbetet med analysatorer, och resultatet kommer direkt till användaranslutningen och överförs därifrån till den som beställt undersökningen, dvs. vanligen läkaren. - En del speciellt avvikande resultat meddelas dessutom per telefon. Det finns särskilda anvisningar i laboratoriet för resultat som man måste ringa om; då ringer man omedelbart upp den som beställt undersökningen, säger Anne Hynynen. Bredvid den hematologiska arbetsstationen finns blodcentralen, där man upprätthåller ett blodförråd som motsvarar sjukhusets behov. Härifrån utdelas blodpåsar till avdelningarna då patienter behöver en blodtransfusion. Det här kräver likväl egna laboratorieundersökningar, för innan man kan ge blod åt en patient, måste man mycket noggrant kontrollera både blodgrupp och blodgruppsantikroppar och dessutom försäkra sig om att det är rätt blod med ett lämplighetstest. Bioanalytikerns arbete är mycket omväxlande, förutom arbetet i laboratoriet gör laboratorieskötarna också hembesök vid behov, tar prov på servicehemmens invånare och arbetar vissa dagar på provtagningsställen som hör till hälsocentralen i regionen. Anne Hynynen berättar att patientkontakterna piggar upp det annars ganska tekniska arbetet. I bioanalytikerns arbete behövs både färdigheter i kundbetjäning, sociala färdigheter och tekniskt kunnande som kräver flinka fingrar, omsorgsfullhet och exakthet, säger Hynynen. Marjo Luokkala

17 Näytteenotto vain osa laboratoriohoitajan työtä Anne Hynynen Ihmiset näkevät bioanalyytikon, kun hän ottaa näytteitä laboratoriossa. Näytteenotto on kuitenkin vain pieni osa siitä, mitä bioanalyytikon eli tutummin laboratoriohoitajan ammattiin kuuluu. Suuri osa laboratorioissa tehtävästä työstä on ulkopuolisille näkymätöntä. Malmin laboratoriossa työskentelee yhteensä 24 vakituista henkilöä, ja sijaisia on tällä hetkellä viisi. Laboratoriota johtaa ylikemisti Riitta Vaasjoki, sihteereitä on kolme ja loput henkilökunnasta ovat hoitohenkilöstöä. Lisäksi henkilökuntaan kuuluu kolme Uudenkaarlepyyn yksikössä työskentelevää laboratoriohoitajaa. Laboratorio kuuluu ns. keskisuurten laboratorioiden joukkoon. Malmin laboratorion näytteenotossa otetaan pääasiassa verinäytteitä. Laboratoriohoitaja valitsee sopivan pistokohdan ja näytteenottotekniikan siten, että näytteenotto on mahdollisimman miellyttävä ja kivuton kokemus potilaalle. Tämän jälkeen näytteet esikäsitellään ja analyysi tehdään joko kemian, hematologian tai mikrobiologian työpisteellä. Fysiologian työpisteessä asiakkaalta otetaan sydänfilmi, tehdään rasituskoe tai asennetaan holtteri eli sydämen pitkäaikaisrekisteröinti. Laboratoriossa on myös verikeskus. Yölläkin ollaan valmiudessa Laboratorion osastonhoitaja Anne Hynynen esittelee laboratorion mielenkiintoista maailmaa ammattitaitoisin ottein. Vaikka työpaikka on hänelle verrattain uusi, hän aloitti Pietarsaaressa vuoden alussa, on hänellä aikaisempaa kokemusta Vaasasta, Kokkolasta ja Seinäjoelta. Normaali päivä alkaa klo 7 aamulla, jolloin lähes kaikki vuorossa olevat laboratoriohoitajat lähtevät kiertämään sairaalan osastot. Sillä aikaa joku analysoi kontrollinäytteet analysaattoreilla varmistaakseen, että laitteet toimivat ja ovat käyttövalmiina. Kontrollit ovat tärkeä osa jokapäiväistä laatutyötä, jolla taataan tulosten oikeellisuus. Potilasturvallisuuden takaaminen ja korkeatasoisten tulosten tuottaminen oikea-aikaisesti asiakkaille on meidän tärkein tehtävämme, Hynynen kertoo. Laboratorio aukeaa asiakkaille puoli kahdeksalta. Alkuviikosta ja aamupäivisin on aina ruuhkaisinta aikaa. Keskimäärin kiireisimpinä päivinä asiakkaita on noin 200. Laboratorio on auki arkisin klo 7-15, minkä lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin päivystetään kahden henkilön voimin. Yöaikana toimii varallaolovalmius kotoa käsin iltakahdeksasta aamuseitsemään, jolloin yövuorolainen tulee paikalle kutsuttaessa. näytteenottoa ja tutkimuksen suorittamista varten. Näytteenotto on laboratoriohoitajalle ainoa potilas-asiakaskontakti. Vaikka se on hyvin lyhytkestoinen, vaaditaan alalla hyviä vuorovaikutustaitoja. Eri tutkimuksia varten on omat putkensa, siksi saatetaan ottaa verinäyte moneen eri putkeen. Jossakin pitää olla veren hyytymistä estävää ainetta, jossakin hyytymistä edistävää ainetta. Joku putki pitää olla kylmä, joku pitää suojata valolta näyttenoton jälkeen. Joskus yhdestä ainoasta putkesta voidaan tehdä useita eri tutkimuksia. Näytteenotosta veri siirtyy eri vaiheiden kautta analysaattoreihin, joista lopullinen tulos saadaan. Laboratoriohoitaja arvioi aina tuloksen luotettavuuden ennen vastaamista. Bakteerien mikroskooppinen maailma Oma maailmansa on mikrobiologian työpiste, jossa tehdään mm. bakteeriviljelyjä. Laboratoriohoitaja Rita Kackur näyttää miten bakteeri näyttäytyy viljelymaljassa. Tasaisella alustalla näkyy tietynlaista kasvustoa. Tätä työtä tehdään pitkälti silmämääräisesti. Joskus hajukin paljastaa, mistä bakteerista ehkä on kyse, Kackur sanoo. Eri bakteerit tunnistetaan eri testeillä. Mikrobiologian työosastolla tutkitaan samalla, mikä antibiootti puree mihinkin bakteeriin. Voisi kuvitella, että bakteerien ja virusten kanssa työskennellessä pitää tutkijalla olla suojavarusteet. Rita Kackurilla on kuitenkin ihan normaalit hoitajan työvaatteet eikä erityistä suojahaalaria tai hengityssuojainta tarvita. Kun näytteitä käsittelee oikein, on työ kyllä turvallista. Lisäksi me tutkimme ainoastaan ns. tavallisimpia bakteereja ja erityisen tartuntavaaralliset näytteet lähetetään suurempaan laboratorioon tutkittaviksi, Kackur kertoo. Veri tutkitaan analysaattorilla Hematologian työpisteellä tutkitaan verenkuva, tehdään hyytymistutkimuksia, analysoidaan senkka ja veren happo-emästasapaino. Täällä työ tehdään analysaattoreilla, joista vastaus saadaan suoraan käyttöliittymään ja siirretään siitä tilauksen lähettäjälle eli useimmiten lääkärille. Jotkut erityisen poikkeavat tulokset ilmoitetaan lisäksi puhelimella. Soitettavista tuloksista laboratoriossa on erityisohjeet; tutkimuksen tilaajalle soitetaan välittömästi, Anne Hynynen sanoo. Hematologian työpisteen vierestä löytyy puolestaan verikeskus, jossa pidetään yllä sairaalan tarpeita vastaava verivarasto ja jaetaan osastoille verensiirtoa tarvitsevien potilaiden veripussit. Tämäkin vaatii kuitenkin omat laboratoriotutkimukset, sillä ennenkuin verta voidaan potilaalle antaa, täytyy tutkia hyvin tarkkaan sekä veriryhmä että veriryhmävasta-aineet ja lisäksi varmistaa sopiva veri sopivuuskokeella. Bioanalyytikon työ on hyvin vaihtelevaa, laboratoriossa tehtävän työn lisäksi laboratoriohoitajat tekevät myös tarvittaessa kotikäyntejä, ottavat näytteitä palvelukotien asukkailta ja työskentelevät tiettyinä päivinä alueterveyskeskusten näytteenottopisteissä. Anne Hynynen kertoo, että potilaskontaktit elävöittävät muutoin melko teknistä työtä. Bioanalyytikon työssä korostuukin sekä asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot että tekninen osaaminen ja siinä tarvittavat kädentaidot, huolellisuus ja tarkkuus, Hynynen sanoo. Marjo Luokkala Prosessi alkaa näytteenotosta Laboratorioon saapuva asiakas otetaan aina vastaan joko julkisen terveydenhuollon tai yksityislääkärin lähetteellä. Vastaanotossa istuva sihteeri tarkistaa, että lähete on atk:lla ja antaa asiakkaalle viivakoodein varustetun lapun, jossa on kaikki oleellinen tieto

18 Allegro-kampus kaupungin sydämessä Allegro-korttelin on määrä valmistua syksyllä Tähän mennessä sinne ovat muut ta neet vasta musiikkioppilaitokset ja liikeosan yritykset. Vaikka kampuksen keskellä on vielä ra - kennustyömaa, on siellä valoisan ja hienon näköistä eikä ympäristöstä voi olla vaikuttumatta. Kampukselle sijoittuvat Pietarsaaren seudun musiikkiopisto, ammattikorkeakoulu Novia, Åbo Akademin lastentarhanopettajakoulutus, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu sekä Yrkesakademin i Österbotten. Opetusaloihin sisältyy siis runsaasti musiikkia, mutta myös kuvataidetta, muotoilua ja media kulttuuria, kansainvälistä kauppaa ja matkailua. Toiminnot ryhmitellään kolmen uu del leen löydetyn, 1700-luvulta peräisin olevan kadun varrelle ja kaikilla kou lu tus yk si köil lä on oma koti ja sisäänkäynti. Suomenruotsalaista musiikkikoulutusta Kampuksen musiikkitalosta tulee kaiken ikäisille suunnatun suomenruotsalaisen musiikkikoulutuksen keskus, jossa eri oppilaitoksilla on sekä yhteisiä että erillisiä tiloja. -Täällä voi periaatteessa viettää koko elämänsä: vauvamuskarissa kolmen kuukauden iäs tä alkaen, sitten oppilaana ja opiskelijana ja lopuksi opettajana, toteaa musiikkiopiston vt. reh tori Bo-Anders Sandström nauraen. Musiikkiopiston pääsisäänkäynti tulee Isollekadulle, josta saavutaan Museoviraston suo je le massa, vuonna 1797 valmistuneessa Lindskogin talossa sijaitseviin kanslia- ja hal lin to ti loi hin. Entisöinnissä on palautettu esiin vuoden 1835 tulipalon jälkeinen alkuperäinen vä ri tys. Lisäksi eräissä huoneissa on näkyvissä esimerkiksi alkuperäiset kauniit kattokoristeet. Tä hän mennessä Bo-Anders Sandström musiikkioppilaitoksista on tiloihin muuttanut vasta musiikkitalo. -Emme saaneet musiikkiopistolle suurempia tiloja, mutta ne on suunniteltu paremmin kuin ai kaisemmat tilat. Muutto ja tiloihin asettuminen vei yli kuukauden oli todella työlästä saa da kaikki alkuun hiihtoloman jälkeen, joten emme ole jaksaneet vielä järjestää avoi mien ovien päivää. Se pidetään varmaankin vasta syksyllä, Sandström toteaa. Useimmat opetustilat sijaitsevat 1930-luvulta peräisin olevassa osassa. Jotkut niistä on ra ken nettu box in box -menetelmällä, toisin sanoen huoneen sisälle on pystytetty paksut ää nieristetyt seinät. Ratkaisu on kallis ja sen vuoksi vain tietyt huoneet, esimerkiksi kirk ko ur kuhuone, on rakennettu siten että äänivuoto on mahdollisimman vähäistä. -Parhaillaan säädetään esimerkiksi tuulettimia, joista kuuluu vielä liikaa ääntä, mutta niitä tar vitaan, jotta rakennuspöly ei aiheuta haittaa. Säädöt jatkuvat vielä noin vuoden ajan, ään tä ei saa vuotaa sisään eikä ulos. Isonkadun puolelle rakennetaan vielä rytmitalo, jossa on muun muassa konserttisaleihin lii te tyt äänitysstudiot. Muihin hightechhuoneisiin kuuluu esimerkiksi teorialaboratorio sävel ta pailua ja teoriaa varten. - Teoria on edelleenkin yhtä vaikeaa, mutta näin siitä tulee hauskempaa, toteaa Sand ström ja näyttää sitten uutta hissiä. -Siitä on suuri apu instrumenttien siirtämisessä, johon joudutaan usein hissiin mahtuu nyt jo pa flyygeli. Konserttisaleja ja ravintola yleisölle Kampuksen myötä konserttiolosuhteet parantuvat huomattavasti. Kampuksen sydämessä si jaitsevaan konserttisaliin mahtuu noin 400 henkeä. Toistaiseksi salin paikalla on vain va let tu näyttämön pohja. Salin viereen tulee ravintola, joka on auki myös yleisölle. Rotunda- eli kamarimusiikkisalista tulee noin sadan hengen kokoussali ja sen akustiikka soveltuu myös konsertteihin. Lisäksi torin puoleisen, vuodelta 1910-peräisin olevan jugend-osan pienessä lehterillisessä kamarimusiikkisalissa on tilat 60 hengelle. Korttelin neliömetrin rakennuttajana toimii Åbo Akademin säätiö/fastighets Ab Magnum Kiinteistö Oy, arkkitehti on Roger Wingren. - Kaupunki vain vuokraa tilat, rahallisen panostuksen on tehnyt Åbo Akademin säätiö eri tyi sesti konserttitalo on syntynyt rahastovarojen ja yksityisten lahjoitusten avulla. Suuren pa - nostuksen eräänä syynä ovat ammatilliset koulutusalat, mikä on hyvä asia koko kau pun gin kannalta, huomauttaa vt. rehtori Bo- Anders Sandström ja lisää: - Muutto oli työläs, mutta olemme erittäin iloisia siitä, että olemme nyt täällä. Puolentoista vuoden eva kossa olon jälkeen se tuntuu todella ylelliseltä. Teksti: Ulla Linder

19 Campus Allegro Kvarteret Allegro ska stå klart hösten Hittills är det endast musikutbildningarna och företagen i den kommersiella delen som flyttat in. Trots att mitten av campus ännu utgörs av en byggarbetsplats, är det ljust och fint och man kan inte annat än låta sig imponeras. i hjärtat av tan s Inom campus kommer Jakobstadsnejdens musikinstitut, Yrkeshögskolan Novia, Åbo Akademis barnträdgårdslärarutbildning, Mellersta Österbottens yrkeshögskola samt Yrkesakademin i Österbotten att samsas. Det blir mycket musik, men också bildkonst, formgivning och mediakultur, internationell handel och turism. Verksamheterna blir grupperade kring tre återupptäckta 1700-talsgator och alla utbildningsenheter kommer att ha en egen hemvist med egen ingång. Finlandssvensk musikutbildning Musikhuset i Campus blir ett centrum för finlandssvensk musikutbildning för alla åldrar, med både gemensamma och skilda utrymmen för de olika utbildningarna. - Man kan i princip tillbringa hela livet här: babyrytmik från tre månader, sen som elev och studerande och till sist lärare, konstaterar musikinstitutets tf rektorn Bo-Anders Sandström och skrattar. Huvudingången för musikinstitutet blir från Storgatan, där man kommer in till kansli och administration i det museiskyddade Lindskogska huset från I restaureringen har originalfärgsättningen från efter branden 1835 tagits fram. I vissa rum kan man också se till exempel de ursprungliga vackra takutsmyckningarna. Tillsvidare är det endast musikhuset, som flyttat in av utbildningarna. - Vi fick inte större ytor för musikinstitutet, men de är bättre planerade än förr. Flytten och att få allt att fungera igen tog över en månad det var jättejobbigt att få allt igång efter sportlovet, så vi har inte orkat ordna öppet hus ännu, jag tror det blir först till hösten, konstaterar Sandström. De flesta undervisningsutrymmena finns i delen från 1930-talet. Vissa är byggda med box in box - metoden, det vill säga, med ljudisolerade tjocka väggar inne i det befintliga rummet. Lösningen är dyr och därför är det enbart vissa rum, till exempel rummet med kyrkoorgeln som byggts så att ljudläckaget är så litet som möjligt. - Som bäst pågår justeringar, till exempel av ventilationsfläktarna, som för tillfället ännu har för mycket ljud, men behövs för att byggdammet inte ska störa. Justeringarna kommer att pågå i cirka ett år ännu, det ska inte få läcka ljud varken in eller ut. rum med hightech är till exempel teorilabbet för tonträff och teori. - Teorin är lika svår än, men blir roligare såhär, konstaterar Sandström och förevisar sen den nya hissen. - Den blir en stor hjälp i flytten av instrument, vilket vi ofta får göra till och med en flygel får plats i hissen nu. Konsertsalar och restaurang för allmänheten Med tanke på konserter förbättras förhållandena avsevärt med Campus. Cirka 400 personer får plats i den nya konsertsalen i hjärtat av campus, som tillsvidare endast består av ett gjutet orkesterbotten. Bredvid salen kommer en restaurang att finnas, som också blir öppen för allmänheten. Rotunda- eller kammarmusiksalen blir en kongressal för cirka hundra personer och byggs med akustik som också gör den lämplig för konserter. I Jugenddelen från 1910 som vetter mot torget, finns dessutom utrymme för sextio personer i en liten kammarmusiksal med läktare. Det är stiftelsen för Åbo Akademi/Fastighets Ab Magnum Oy som är byggherre för kvarterets kvadratmetrar, arkitekt är Roger Wingren. - Staden enbart hyr utrymmen, det är stiftelsen vid Åbo Akademi som satsat pengarna - speciellt konserthuset har kommit till med hjälp av fondpengar och privata donationer. En orsak till att det satsats stort är yrkesutbildningarna, vilket är en bra sak för hela staden, påpekar tf rektorn Bo-Anders Sandström och tillägger - Det var ett stort jobb att flytta, men vi är jätteglada över att vara här nu. Efter en exil på ett och ett halvt år känns det verkligen lyxigt. Text: Ulla Linder Ett rytmhus kommer ännu att byggas mot Storgatan, med bland annat inbandningstudios kopplade till konsertsalarna. Andra

20 Centralen för interna stödtjänster är en del av tekniska sektorn Köksverksamheten förändras, men köken blir kvar Den organisation som är underställd tekniska nämnden är nuförtiden uppdelad på två olika centraler. Tekniska verket heter numera Centralen för tekniska tjänster, och den omfattar planläggnings-, mätnings- och kommunaltekniska avdelningen. Den andra, parallella organisationen heter Centralen för interna stödtjänster, och den handhar utrymmesförvaltning (f.d. tekniska verkets husavdelning), städtjänster, kosthåll och IT-tjänster. Allt det här hör till tekniska sektorn, och som sektorchef fungerar tekniska direktören Heimo Toiviainen. Kosthållet genomgår som bäst en kraftig utveckling som går ut på att dels förbättra matens kvalitet dels effektivera verksamheten. I den nya köksstrategin föreslås att verksamheten omorganiseras så att antalet tillredningskök minskar. Det finns för närvarande 10 fördelningskök och 10 tillredningskök inom daghems- och skolsektorn i staden. Förutom de här hör också tillredningsköken vid Malmska och Björkbacka servicehem till kosthållet. Förslaget är att antalet fördelningskök inom dagvårds- och skolsektorn ska öka till 15 och antalet tillredningskök ska skäras ner till 5. Köket på Björkbacka kommer att genomgå en stor renovering för att sedan förbli tillredningskök, liksom köket vid Malmska, som dessutom börjar tillreda portioner för det behov som finns inom hemservice. Ändringen ska genomföras stegvis under de följande 3 4 åren. En del stadsbor fruktar att kvaliteten på maten kommer att försämras i fördelningsköken. Det stämmer inte alls. Kvaliteten kommer att förbli åtminstone lika hög, den kan t.o.m. förbättras. Ett fördelningskök är fortfarande ett kök, precis som hittills. Det kommer att lukta mat där, för man ska koka potatis, ris och makaroner och tillreda sallader där. Den enda förändringen är att huvudrätten, t.ex. köttsåsen, soppan eller frestelsen, tillreds i tillredningsköket och hämtas med distributionsbil i transportkärl till fördelningsköket, säger Toiviainen. Under senare tid har det pågått en livlig diskussion om färdigmat och tillsatsämnen i maten. Enligt Toiviainen har man i skolköken serverat färdigmat två dagar under varje sjuveckorsperiod. Nu kommer det här att förändras och användningen av färdigmat upphör helt. Motiverade anställda inom städsektorn Städtjänsterna omfattar numera ungefär hälften av städningen på Malmska. Också den andra halvan, dvs. städningen av avdelningarna på Malmska, övergår om 1½ år från stadens social- och hälsovårdsverk till Centralen för interna stödtjänster, som är underställd sektionen för interna stödtjänster och tekniska nämnden. I dag har Centralen för interna stödtjänster sammanlagt 90 städare. Ett problem inom städtjänsterna är den höga sjukfrånvaron. Förslitning och symtom i stöd- och rörelseorganen är vanliga. Inom städsektorn är personalens medelålder hög, och anställda som inledde sin arbetskarriär för år sedan med obekväma arbetsställningar och enkla redskap får nu symtom av sitt långa slit. Som tur är har arbetsredskapen och ergonomin väsentligt förbättrats. Heimo Toiviainen Städsektorn lever på sätt och vis hela tiden. Fastigheter byggs, köps, säljs och renoveras. Enligt Toiviainen har städverksamheten dimensionerats så att den är effektiv, och genom produktivitet och effektivitet kan man kämpa mot privatisering. Dimensionering, allt bättre arbetsredskap och en yrkeskunnig och motiverad personal är en slagkraftig kombination. För länge sedan, när arbetet dimensionerades, var det många som blev förnärmade. Man upplevde att dimensioneringen i timmar och minuter tog på yrkesstoltheten. Nu har man redan vant sig vid dimensioneringen och det hela fungerar mycket bra. Heimo Toiviainen är övertygad om att personalen inom stadens städverksamhet är professionellare och mer motiverad än privata firmor. Städningen är en viktig stödtjänst för dem som använder stadens utrymmen, och stadens lokalvårdare är medvetna om det. Vår styrka är att här inom tekniska sektorn, liksom inom stadens offentliga service i allmänhet, utförs ett synnerligen betydelsefullt arbete, säger Toiviainen. Den yta som ska städas uppgår till sammanlagt m2. Städarna klarar av 192 m 2 per timme. Utrymmesförvaltningen eller f.d. husavdelningen förvaltar 100 byggnader. Utrymmesförvaltningen har som uppgift att äga, administrera, hyra ut och fungera som disponent för utrymmena. IT-tjänsterna har hand om stadens interna IT-nät. Enheten ska sköta om datatekniken i 70 fastigheter, ca 1500 datorer och 50 servrar. Marjo Luokkala

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa!

Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa! 1 Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa! 1. työ (2 sanaa) 2. tehdä työtä/ työskennellä (2 sanaa) 3. koulutus 4. kokemus 5. hakemus 6. ansioluettelo 7. työtodistus

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2004 vp Vanhustenhuollon henkilöstövajeen paikkaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstövaje aiheuttaa

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook PERHETALO ANKKURI Parainen * Moniammatillinen työyhteisö (äitiys ja lastenneuvola, lastenpsykologi, koulupsykologit, koulukuraattorit,

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 162/2009 vp Osa-aikaeläkkeen ehtojen kohtuullistaminen lomautetuille työntekijöille Eduskunnan puhemiehelle Lomautukset ovat lisääntyneet nopeasti talouden taantuman myötä. Tilanne

Lisätiedot