Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun vaikutus käyttäjän ja asiakkaan rooleihin vaatimusten määrittelyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun vaikutus käyttäjän ja asiakkaan rooleihin vaatimusten määrittelyssä"

Transkriptio

1 Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun vaikutus käyttäjän ja asiakkaan rooleihin vaatimusten määrittelyssä Katja Korpela Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto TIIVISTELMÄ Käyttäjäkeskeinen ohjelmistosuunnittelu on yleistymässä, mutta käyttäjän rooli ei välttämättä näy lopputuotteessa. Tässä kirjoitelmassa tarkastellaan GUIDe-prosessimallin vaikutusta käyttäjän rooliin ja edelleen ohjelmistokehitysprosessiin. Tarkoituksena on pohtia yleensä erilaisia vaikutustapoja käyttäjän roolin ja miten systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu vaatimusmäärittelyvaiheessa toteutettuna mahdollistaa käyttäjän roolin hyödyntämisen ohjelmistotuotannossa verrattuna siihen, miten asiakkaan tai ohjelmoijan rooliin painottuva yrityskulttuuri vaikuttaa lopputulokseen. Avainsanat GUIDe-prosessimalli, käyttäjän rooli, systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu, vaatimusmäärittely. JOHDANTO Nykyäänkin tavataan ohjelmistosuunnittelua, jossa käyttäjää ei oteta lainkaan mukaan suunnitteluun. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussakaan käyttäjän tarpeet eivät välttämättä tule itse ohjelmaan [6]. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ei myöskään välttämättä tarkoita, että käyttäjä on mukana suunnittelussa; käyttäjän mukanaolo saattaa jäädä käyttäjähaastatteluihin [12]. Jos käyttäjä on jossain määrin mukana prosessin useimmissa vaiheissa, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että käyttäjä olisi mukana kaiken aikaa [3]. Lisäksi käyttäjäkeskeisessäkin suunnittelussa itse käyttöliittymän suunnittelu voi olla ohjelmoijien vastuulla [6]. Yhtenä ongelmana pidetään, että käytettävyyden suunnittelu ei ole osana ohjelmistokehitysprosessia [3]. Ongelmia tulee myös, jos ohjelmistosuunnittelijat tekevät käyttöliittymän välittämättä käytettävyysasiantuntijoiden mielipiteistä [6]. Gulliksen et al. tutkimuksesta ilmeni, että tarkkailua, työnkulkukuvauksia ja kontekstuaalisia käyttäjähaastatteluja käytetään eniten ruotsalaisten käytettävyysasiantuntijoiden keskuudessa ja niitä myös pidetään parhaiten tulosta antavina vaatimusmäärittelymenetelminä käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa [3]. Kysyttäessä taas amerikkalaisilta ja eurooppalaisilta käyttäjäkeskeistä suunnittelua käyttäviltä ohjelmistoalan yrityksiltä heidän käyttämistään menetelmistä ilmeni, että usein käytetään kustannuksiltaan alhaisia menetelmiä, vaikka kenttätutkimuksia pidetään parhaimpina [12]. GUIDe-prosessimallissa (Goals User Interface Design Implementation) [8] käytettävät menetelmät ovat samoja, joita yleisesti pidetään parhaimpina käytettävyysasiantuntijoiden keskuudessa [3, 12]. Lisäksi GUIDe-mallissa käytetään systemaattista käyttöliittymäsuunnittelua ja tämä suoritetaan aina ohjelmistoprosessin alussa. GUIDeprosessimalli integroi käytettävyyssuunnittelun käyttöliittymäsuunnittelun ohessa osaksi vaatimusmäärittelyprosessia tuoden siten käytettävyyden osaksi vaatimusdokumenttia. Kirjoitelmassa käsitellään ohjelmistokehitysprojekteissa esiintyviä rooleja, joitain niihin liittyviä ongelmia ja ratkaisuja sekä GUIDe-mallin käytön vaikutusta käyttäjän rooliin ja miten käyttäjän rooliin vaikuttaminen vaikuttaa käyttäjän tietämyksen välittämiseen ohjelmiston (käyttöliittymä) suunnittelijoille. Lisäksi pohditaan asiakkaan ja ohjelmoijan roolia painottavan ohjelmistosuunnittelun vaikutusta käyttäjän rooliin ja miten GUIDe-mallin käyttö voisi muuttaa näitä suhteita. OHEJLMISTOKEHITYSPROJEKTIN ROOLEISTA Puhuttaessa perinteisestä käyttöliittymäsuunnittelusta asiakkaan rooliksi jää yleensä tiedon tuottaminen. Käyttäjä on harvemmin mukana vaatimusten kartutuksessa ja jos on, hän ei yleensä sano mitään. Tiedon tuottamisen aktiivisuuden aste riippuu asiakkaan omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta sekä vaatimusmäärittelijöiden käyttämistä menetelmistä. Kun puhutaan käyttäjän mukanaolosta ohjelmistosuunnittelussa, käyttäjän rooli voi olla mitä tahansa aktiivisesta mukanaolijasta, joka osallistuu ohjelmistokehitysprosessin kaikkiin vaiheisiin, puhtaaseen tiedon tuottajaan ja tarkkailtavaan [6]. Yleensä käyttäjän mukanaololla tarkoitetaan, että käyttäjään ollaan oltu yhteydessä. Myös tiedon tuottajan rooli voi vaihdella aktiivisesta hyvinkin passiiviseen, riippuen esimerkiksi käyttäjän kiinnostuksesta ja vastuuntunnosta suunniteltavan ohjelmiston suhteen. Ohjelmistosuunnittelijan tai ohjelmoijan vaikutus lopulliseen ohjelmaan ei ole vähäinen. Ohjelmistosuunnittelijat voivat jättää huomioimatta käyttäjän tarpeet ja käytettävyysasiantuntijoiden mielipiteet [6, 3]. Tällöin käyttäjän rooli kadottaa merkityksensä käyttäjän mielipiteiden ja tarpeiden jäädessä huomiotta. Ongelmia Käyttäjän ollessa mukana ongelmia voi tuottaa käyttäjän taidot ja tietämys ja hänen sitoutuneisuutensa projektiin. Käyttäjän roolin näkymiseen lopputuotteessa vaikuttaa myös ohjelmistotuotantoprojektin muiden jäsenten suh- 1

2 tautuminen käyttäjän mukanaoloon ja tarpeisiin. Seuraavassa esitetään muutamia esimerkkejä eri rooleihin liittyvistä ongelmista. Käyttäjä ei kerro tietämystään. Käyttäjä voi olla mukana haastattelussa, mutta hän ei välttämättä sano mitään, jos samassa tilaisuudessa on esimerkiksi häntä itseään asiantuntevampia työntekijöitä tai hän ei koe olevansa vastuussa ohjelmiston käytettävyydestä tai ylipäätään ohjelmiston toteuttamisesta. Käyttäjä ei ymmärrä, mitä tehtävän suorittaminen vaatii. Käyttäjä tai asiakas ei osaa kertoa, mitä hän haluaa ohjelmalta. Käyttäjä tai asiakas ei tiedä, mitä hän tarvitsee ohjelmalta. Käyttäjä tai asiakas ei tunne teknisiä mahdollisuuksia eikä tiedä, mitä on mahdollista saavuttaa. Käyttäjä tai asiakas on aktiivinen osallistuja ja tiedon tuottaja. Käyttäjä tai asiakas saattaa olla hyvinkin aktiivisesti mukana kaikissa ohjelmistokehitysprosessin vaiheissa, mutta tämä ei takaa hyvää käyttöliittymää. Käyttäjä tai asiakas ei kuitenkaan ole asiantuntija käytettävyysasioissa tai käyttöliittymäsuunnittelussa. Asiakas ei välttämättä itse käytä suunniteltavaa järjestelmää. Asiakas voi myös esiintyä liiankin asiantuntevana ja luetella vaatimuksia vakuuttaen suunnittelijat. Ongelmana voi olla asiakkaan liiankin itsevarma käsitys suunnitteilla olevasta ohjelmistosta. Tämä ei aina ole sama asia kuin asiakkaan tarpeita vastaava ohjelmisto. Vaarana on myös, että ohjelma ei toimikaan halutulla tavalla tai että projektiaikataulu pitkittyy. Ohjelmoijat pitävät itseään käyttäjää parempina asiantuntijoina. Ohjelmoijat saattavat kuvitella tietävänsä kaiken käyttäjistä ja heidän tarpeistaan tai ohjelmoijat voivat kuvitella tuntevansa sovellusalueen käyttäjää paremmin esimerkiksi työskenneltyään itse aiemmin samassa tehtävässä kuin käyttäjä nyt. Ohjelmoijat eivät välttämättä halua puhua käyttäjien kanssa. Ohjelmoijat käyttävät itselleen ennestään tuttuja menetelmiä ja ratkaisuja. Yhteistä kaikille näille ongelmatapauksille on, että käyttäjää enimmäkseen ei oteta mukaan tai käyttäjän rooli on korkeintaan konsultoiva, jolloin heitä ei tarvitse huomioida. GUIDE-MALLIN KÄYTÖN VAIKUTUS KÄYTTÄJÄN ROOLIIN GUIDe-prosessimalli lähtee käyttäjän tarpeista [8]. Se on kokonaisuus, johon sisältyy kenttätutkimus (tarkkailu ja kontekstuaaliset haastattelut), tavoitepohjaisten käyttötapausten laatiminen ja käyttöliittymän suunnittelu käyttötapaus kerrallaan simuloimalla käyttäjän toimintaa. Lopuksi käyttöliittymästä tehdyt näyttökuvat testataan käyttäjällä. Tässä luvussa tarkastellaan, miten käyttäjän rooliin liittyviä ongelmia on pyritty ratkaisemaan. Löydettyjä ratkaisuja sovelletaan GUIDe-prosessimallin vaiheisiin tuoden esille GUIDe-mallin tarjoamia mahdollisuuksia parantaa viestintää käyttäjän ja käyttöliittymäsuunnittelijoiden välillä, käyttäjän mahdollisuuksia tiedon tuottamisessa ja käyttäjien antamaa palautetta. Viestinnän paraneminen Hartwick ja Barki [4] mittaavat tutkimuksessaan viestinnän aktiivisuutta sillä kuinka paljon ja kuinka usein käyttäjä kommunikoi ohjelmistotuotantoon liittyviä asioita projektin aikana. Viestinnän aktiivisuudella he tarkoittavat käyttäjän tekemää toimintoa tai käyttäjän tiedon vaihtoa ohjelmistotuotantoon liittyvissä asioissa minkä tahansa sidosryhmän jäsenen kanssa. Tutkimustuloksena Hartwick ja Barki esittävät, että projektiryhmän jäsenet olivat aktiivisempia kommunikoimaan kuin ryhmään kuulumattomat henkilöt. Tehokas käyttäjän mukanaolo edellyttää tietoa sisältävän viestinnän määrän kasvua, mikä parantaa projektiryhmän tiedonhakuprosessia ja tiedon hyväksikäyttöprosessia [5]. Tämä taas lisää keskinäistä yhteisymmärrystä, mikä parantaa ryhmän toimintatehokkuutta [5]. Vastaavasti ryhmien väliset konfliktit kasvavat ja keskinäinen luottamus laskee ryhmien välisen yhteisymmärryksen laskiessa ja kun tietämys ja odotukset eroavat toisistaan liiaksi. GUIDe-mallin alussa suoritetaan kenttätutkimus, joka ollessaan riittävän pitkä lisää passiivisenkin käyttäjän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitoutumista projektiin ja siten käyttäjän halua kommunikoida itselleen tärkeitä asioita ja epäkohtia. Myös käyttäjälle omasta työelämästään tutut käyttötapaukset, joilla testausvaiheessa simuloidaan käyttäjän todellisia tavoitteita, ja iteroiva suunnitteluprosessi todennäköisesti parantavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Täten GUIDe-mallin käytön pitäisi parantaa paitsi viestinnän määrän kasvua myös käytettävyysasiantuntijoiden tiedonhakuprosessia ja tiedon hyväksikäyttöprosessia lisäten keskinäistä yhteisymmärrystä. Tiedon tuottamisen paraneminen Beyer ja Holzblatt esittelevät kisälli mestari -mallin, jossa he vertaavat käyttäjää käsityöläismestariin, joka siirtää taitonsa vieressä seuraavalle kisällille [2]. Mestari ei ole luonteva opettamisessa, koska hänen työtänsä ei ole opettaa, vaan olla asiantuntija omassa työssään. Myöskään puhuminen ei ole mestarin työtä ja mestari ei välttämättä pystykään tehokkaasti kertomaan työstänsä. Mestari opettaa tekemällä työtänsä ja puhuen samalla työstänsä. Perinteisessä ohjelmistokehitysprojektissa asiakas tai käyttäjä on helposti opettajan roolissa, jossa häntä pyydetään kertomaan työstänsä ja vaatimuksista ohjelmiston suhteen. Tällöin voidaan törmätä ongelmiin vaatimusten kattavuuden ja oikeellisuuden suhteen, jos käyttäjä ei tiedä, mitä hän haluaa tai ei osaa sitä kertoa tai käyttäjä ei ymmärrä, mitä tehtävän suorittaminen vaatii. Mestari kisälli -mallin mukaan käyttäjä on asiantuntija omassa työssään. Beyer ja Holzblatt esittävät, että omak- 2

3 suessaan kisällin roolin käyttäjätarkkailussa suunnittelija automaattisesti omaksuu hyvän tiedon keräämiselle välttämättömät asenteet kuten nöyryys, uteliaisuus ja yksityiskohtiin keskittyminen. Samalla kisällin rooli Beyerin ja Holzblattin mukaan vähentää suunnittelijoiden halua esittää abstrakteja kysymyksiä ja saa heidät keskittymään meneilläänolevaan työhön. Opettaminen vaatii myös, että opettajan on etukäteen selvitettävä asian rakenne. Mestarin opettaessa työtä tekemällä rakenne paljastuu työskentelyn aikana. Beyerin ja Holtzblattin mukaan rakenteen selvittäminen kuuluu suunnittelijoille. Lisäksi suunnittelijoiden täytyy selittää havaitsemansa rakenne käyttäjälle varmistaakseen, että ovat ymmärtäneet oikein. Käyttäjän ei oleteta näkevän työnsä rakennetta, mutta käyttäjä kyllä tunnistaa rakenteen oikeellisuuden. Asian voisi myös ilmaista sanomalla, että ilman kenttätyötä asiakkaan tai käyttäjän rooli on yrittää kertoa parhaansa mukaan, mitä hän haluaa ohjelmalta. Ei ole realistista vain kysyä käyttäjältä tai asiakkaalta, mitä he haluavat ohjelmaansa. He eivät aina pysty kertomaan tarkasti haluamaansa ja eivät välttämättä tiedä, mitä vaatimuksia heidän tulisi esittää. GUIDe-mallissa ei oletetakaan asiakkaan tai käyttäjän listaavan tarpeitaan ohjelmistolle vaan asiakkaan työprosessit tuovat nämä esille kenttätutkimuksen aikana. GUI- De-mallilla nähdään myös nopeasti, pystyykö ohjelmalla tekemään käyttäjän työtehtävät sillä käyttöliittymä suunnitellaan simuloimalla työprosessista johdettuja tavoitepohjaisia käyttötapauksia, jotka myös testataan käyttäjällä. Käyttäjien antaman palautteen paraneminen Visser ja Visser [13] uskovat, että käyttäjien hyödyntäminen ohjelmistokehitysprosessin eri vaiheissa motivoi käyttäjiä, saa heidän arvostamaan itseään ja kokemaan vastuuta roolistaan sovellusalueen asiantuntijana. Heidän mukaansa tietoisuuden luominen vie aikaa ja on osoitettavissa, että käyttäjän herkkyys kasvaa ensimmäistä tapaamiskertaa seuraavilla tapaamiskerroilla. Ensimmäisellä tapaamiskerralla käyttäjien reaktiot ovat usein pinnallisia ja he keskittyvät yksityiskohtiin arvioimatta uutta sovellusta mitenkään syvällisesti. Visserin ja Visserin huomioiden mukaan käyttäjät myös prosessoivat vapaaehtoisesti motivaatioitaan, huolenaiheitaan ja toiveitaan liittyen heille esiteltyyn aihealueeseen tapaamiskerran päätyttyä ja ovat halukkaita kommunikoimaan niitä eteenpäin. Käyttäjien uudelleenkäyttäminen oletettavasti poistaa ongelmia liittyen käyttäjän osaamiseen ja tehtäväalueen ymmärtämiseen. Käyttäjän rooli muuttuu myös aktiivisemmaksi itsevarmuuden ja tietämyksen lisääntyessä käyttäjän kuitenkin pysyessä omalla osaamisalueellaan. Myös käyttäjän viestintä lisääntyy ja viestinnän tietomäärä kasvaa. GUIDe-prosessimalli kokonaisuutena mahdollistaa kenttätutkimuksissa käytettyjen käyttäjien uudelleenkäyttämisen testattaessa käyttöliittymää näyttökuvien avulla käyttäjillä. Myös jos kenttätutkimuksen osuus on huomattavan laaja, on odotettavissa, että samoja käyttäjiä käytettäessä käyttäjät syventyvät paremmin aihealueeseen ja heiltä voi odottaa tarkempia vaatimuksia käyttöliittymän ja ohjelman toiminnallisuuksien suhteen. Käytettävyysasiantuntijoiden keskuudessa ollaan yleisesti sitä mieltä, että käyttäjän kanssa on helpompi kommunikoida näyttökuvien avulla. On myös tärkeää näyttää käyttäjälle, että hänen sanomisensa on huomioitu. GUI- De-mallissa käytetään simuloinnissa käyttäjälle tuttuja tavoitepohjaisia käyttötapauksia, jotka kuvaavat hänen omia tavoitteitaan. Tavoitepohjaiset käyttötapaukset ovat konkreettisia ja niissä on selkeästi erotettuna käyttäjän motivaatio ja tilanteeseen liittyvät tilatiedot, mikä tekee niihin reagoimisen ja niiden muokkaamisen helpoksi. Varsinkaan projektin alkuvaiheessa asiakas tai käyttäjä ei voi tietää, mikä kaikki on mahdollista. GUIDe-mallia käytettäessä, asiakas näkee näyttökuvia simuloitaessa, mikä on mahdollista. Käyttäjälle saattaa tulla mieleen asioita, joita hän ei ole aiemmin huomannut ja hän saattaa keksiä uusia vaatimuksia edellisten pohjalta. Käyttäjä saa tilaisuuden kertoa niistä asioista, joita häneen mieleensä on tullut sitten edellisen tapaamisen. Simuloitaessa käyttötapauksia käyttäjälle, käyttäjä näkee myös heti, jos jokin asia ei toimi käyttöliittymällä. ASIAKKAAN ROOLIA PAINOTTAVA OHJELMISTOSUUNNITTELU Tässä luvussa katsotaan esimerkkien avulla asiakkaan asiantuntevan roolin ja voimakkaiden ennakko-odotusten vaikutusta prosessiin ja miten GUIDe-prosessimallin käyttö voisi muuttaa lopputulosta. Hali-projekti Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteenlaitoksen Hali-ohjelmistotuotantoprojektissa [10] suunniteltiin tietokanta, käyttöliittymä ja ohjelmisto merikotkien pesintätietojen tallettamiselle tietokantaa ja raporttien tuottamiseen. Hali-projekti oli tietokantapainotteinen, ja se toteutettiin vesiputousmallin mukaan osittain siksi, että tietojenkäsittelytieteenlaitoksella oli aiemmin toteutettu vastaavia järjestelmiä. Käyttöliittymä suunniteltiin erillään muusta suunnittelusta prosessin suunnitteluvaiheessa. Heti projektin alussa asiakas kertoi taustatietoja ja projektiryhmälle esiteltiin 4 lomaketta, joihin pesimätiedot kerättiin kentällä pesätarkastuksien yhteydessä. Tietoa oli kerätty samoihin lomakkeisiin jo vuosia ja pesintäpaikalle pääsi käymään vain muutamat valitut henkilöt, joille nämä lomakkeet olivat tuttuja. Ideana oli, että lomakkeissa olevat tiedot talletetaan tietokantaan, josta sitten saadaan raportteja. Tietokannassa olevia tietoja täytyi myös pystyä päivittämään, ja luonnollisesti tietoa piti pystyä hakemaan tietokannasta. Tietokantaa ylläpitäisi ja käyttäisi toimistohenkilökunta. Lisäksi oli joitain etäkäyttäjiä, jotka ajaisivat raportteja. Koko ryhmä oli mukana vaatimusmäärittelyssä. Palavereita pidettiin kaksi viikossa ja ne kestivät yleensä kaksi tuntia. Asiakas ja käyttäjä olivat mukana joissain palaverissa. Jos projektiryhmän jäsenillä oli jotain kysyttävää, vastauksen sai seuraavassa palaverissa tai sähköpostitse. 3

4 Asiakkaan roolilla oli voimakas vaikutus projektin kulkuun. Asiakas oli jo muodostanut voimakkaan käsityksen, että järjestelmä muistuttaisi tietojenkäsittelytieteenlaitoksella aiemmin tehtyjä vastaavia järjestelmiä lintujen pesintätietojen tallettamiselle. Asiakas esitti omaaloitteisesti vaatimuksia ja projektin jäsenet kirjasivat vaatimukset ylös. Tiedon yksityiskohtaisen luonteen vuoksi tiedon ja toiminnallisuuden pystyi määrittelemään vain asiakas. Ryhmää ohjattiin ehkä väärään suuntaan, sillä kaikki tieto oli lomakkeilla ja asiakas painotti tietokannan suunnittelun tärkeyttä. Toiminnallisuuteen liittyvät vaatimukset kuvattiin käyttötapauksina, jotka jäivät hyvin pintapuolisiksi ja epätarkoiksi [1]. Suunnitteluvaiheessa projektiryhmän käytettävyysasiantuntijat suorittivat käyttäjähaastattelun ja tekivät paperiprototyypin käyttöliittymästä. Etukäteen oli selvää, että asiakas halusi samantyyppisen käyttöliittymän kuin vastaavissa järjestelmissäkin. Prototyyppiä esiteltiin käyttäjälle, asiakkaalle ja ryhmän muille jäsenille ja siitä kerättiin palautetta. Käyttöliittymän suunnittelussa käytettiin samoja käyttötapauksia kuin vaatimusmäärittelyssä - ne esitettiin ainoastaan tarkemmilla tilatiedoilla. Suunnitteluvaiheessa selvisi muun muassa että ohjelmiston toiminnallisuuden suunnittelusta vastaavien ryhmän jäsenten oli vaikea suunnitella toiminnallisuutta tietokannan ja käyttöliittymän välillä, koska ei ollut tiedossa millainen käyttöliittymä olisi. Suunnitteluvaihe alkoi viikon myöhässä ja vaatimusdokumenttiin tuli korjauksia tietokantakaavioon ja tietosisältöön vielä kahdeksan viikon ajan vaatimusmäärittelyvaiheen päätyttyä. Prosessimallina olevaa vesiputousmallia ei noudatettu tiukasti, sillä se olisi estänyt suunnittelun aloittamisen. Hali-projektin osalta toteutusta jatkettiin Kotkaprojektissa [11], koska ohjelman vaatimusten selvittämiseltä ja ohjelmiston määrittelyltä ei jäänyt enää juurikaan aikaa toteutukseen. Vaatimusdokumentin päivittäminen tietokannan osalta asiakkaan vaatimuksia vastaavaksi ei sinänsä voinut viedä paljoa aikaa, eikä yksinään selittää, miksi projekti ei pysynyt aikataulussaan. GUIDe-mallin vaikutus asiakkaan rooliin ja prosessiin Systemaattisessa käyttöliittymäsuunnittelussa asiantuntija selvittää vaatimukset systemaattisesti, eikä vain kuuntele, mitä asiakkaalla on sanottavaa. Tämä vaatii kuitenkin kokemusta, jota esimerkiksi Hali-projektin jäseniltä puuttui. Voisi kuitenkin ajatella, että GUIDe-mallin käyttö olisi pakottanut projektiryhmä aktiivisemmin selvittämään vaatimuksia sen sijaan, että ryhmä kuunteli, mitä asiakkaalla oli sanottavana. Systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu olisi saanut myös asiakkaan ja käyttäjän miettimään tiiviimmin vaatimuksia. Käyttöliittymäsuunnittelun sijoittaminen prosessin alkuun olisi hyvinkin lisännyt projektiryhmän ymmärrystä siitä, mitä ohjelmalta haettiin. Samalla projektin johto olisi tullut selkeästi projektiryhmälle. Yleensäottaen prosessin alkuun olisi tullut enemmän intensiteettiä ja tiedon vaihto olisi mahdollisesti tullut luontevammaksi. Vaatimusmäärittelyvaihe ei välttämättä olisi lyhentynyt sijoitettaessa käyttöliittymäsuunnittelu prosessin alkuun, mutta suunnitteluvaiheen alussa olisi mahdollisesti ollut kaikki tarvittava tieto käytettävissä. Hali-projektissa tavalliset palaverit eivät tuottaneet ainakaan parempaa tulosta kuin mitä GUIDe-mallin käyttäminen olisi tuottanut. Tiettyjen perusrakenteiden selvittämisessä käyttöliittymäsuunnittelu olisi voinut tuoda nopeammin selvennystä vaatimuksiin. Esimerkiksi merikotkat halusivat pitää useampaa pesää, eivät välittäneet kuntarajoista ja muuttivat reviiriäkin vuosittain. Lisäksi GUIDe-mallin käyttö olisi antanut asiakkaalle enemmän aikaa miettiä tarpeitaan ohjelmiston suhteen ja osa projektiryhmästä olisi voinut keskittyä teknisen osaamisensa kartuttamiseen. SQUID-projekti [7] osoitti, että jos ohjelmistoprojektin jäsenet lähtevät kenttätutkimusmenetelmillään selvittämään asiakkaan ja käyttäjän tarpeita, asiakas ja käyttäjä lähtevät tilanteeseen mukaan, vaikka mitä ilmeisemmin tämä vaati erityisen jämäkkää otetta projektiryhmän jäseniltä. Kun SQUID-projektissa ei tullut tulosta lähdettäessä liikkeelle asiakkaan esittämästä ratkaisusta, projektin jäsenet sivuuttivat asiakkaan ratkaisuehdotuksen ja menivät käyttäjän luo ja määrittivät sitä kautta ohjelmiston vaatimukset. Lopputulos oli SQUID-projektin osalta tuloksekas ja ohjelma sai toimivan ja helppokäyttöisen käyttöliittymän. Asiakas voi olla itsevarma ja hänellä voi mielestään olla selkeä kuva siitä, miten ohjelman tulee toimia. Hali- ja SQUID-projektit osoittavat, että asiakkaan käsitys ohjelmasta oli kuitenkin abstrakti sisältäen puutteita yksityiskohdissa. Jatkuva yksityiskohtien lisääminen tuottaa ongelmia erityisesti vesiputousmallissa. GUIDe-malli tuo käyttöliittymäsuunnittelun prosessin alkuun, jolloin lienee vähemmän tarvetta lisätä tietoa prosessin kuluessa. Samalla asiakkaan rooli muuttuu enemmän tuloksia seuraavaksi. Hali-projektin aikataulujen venyminen ja SQUIDprojektin onnistunut lopputulos antavat viitettä siitä, että projektiryhmän on voitava ja uskallettava sivuuttaa asiakkaan mielipiteet ja häiritä sekä asiakasta, että käyttäjää ja käytettävä heidän aikaansa. Jotta tämä tapahtuisi onnistuneesti, on asiakkaalle annettava mahdollisuus hyväksyä esitetty tulos ennen suunnittelua ja toteutusta. Systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelun oikea paikka on vaatimusmäärittelyvaiheessa. OHJELMOIJAN ROOLIA PAINOTTAVA OHJELMISTOSUUNNITTELU Yrityskulttuurilla voi olla voimakas vaikutus siihen, miten käyttäjän mukana olemiseen suhtaudutaan ohjelmistokehitysprojektissa. Iivari on tutkinut yrityskulttuurin vaikutusta käyttäjien mukanaoloon ohjelmistosuunnitteluprosessissa [6]. Tutkimuksessa oli mukana kaksi yksikköä, joilla oli kokemusta käyttäjän mukanaolosta. Yksiköt saivat itse määritellä, millainen heidän työkulttuurinsa oli. Yksikössä A oli kolmen vuoden ajan toiminut käytettävyysasiantuntija ja yksikön johtaja painotti käyttäjän mukanaolon tärkeyttä. Nyt käytettävyysasiantuntijoita oli neljä ja loput ryhmän jäsenet olivat teknisesti suuntautuneita. 4

5 Yksikön A jäsenet kokivat olevansa arvostettuja työntekijöitä ja että kaikki ryhmän jäsenet kunnioittivat toisiaan alusta alkaen. He pitivät työn jatkuvaa mittaamista ja valvomista normaalina työnkuvana ja kokivat aikatauluissa pysymisen tärkeäksi. He pitivät myös tärkeänä, että heidän valmistamansa komponentti toimii yhteen koko järjestelmän kanssa. Yksiköllä B oli pitkä historia käyttäjien huomioimisesta ja käytettävyystestauksesta. Yksikkö oli jaettu käytettävyysyksikköön ja tekniseen yksikköön. Käytettävyydestä vastaavassa yksikössä toimi yksi käytettävyysasiantuntija ja graafinen suunnittelija, mutta sekä ryhmän vetäjä että johtaja olivat aiemmin toimineet käytettävyysasiantuntijoina. Toisen yksikön jäsenet olivat ohjelmoijia ja heillä oli oma ryhmän vetäjä. Yksikössä B pidettiin tärkeimpänä pysyä teknologisen kehityksen kärjessä. Heidän mielestään ihmiset haluavat kokeilla uusia asioita ja ihmisiä ei pidä valvoa. Työssä he saavat tehdä mitä haluavaa ja aloitteellisuuteen kannustettiin. Työilmapiirin harmonisuus ei ollut heille tärkeää vaan konflikteja saattoi syntyä, koska ryhmässä oli voimakkaita persoonallisuuksia. Pätevyyttä ja teknistä osaamista arvostettiin. Käytettävyysasiantuntijan mielestä tekniset asiantuntijat pitivät käytettävyysasiantuntijoita ainoastaan palvelijoinaan. Teknisen puolen ryhmän vetäjän mielestä tekniset asiantuntijat arvostivat innovatiivisuutta Miten kävi käyttäjän roolille Kummassakin yksikössä käyttäjän mukanaololla ajateltiin olevan merkitystä siihen, että käyttäjät pystyisivät tehokkaammin käyttämään ohjelmistoa. Käytettävyysasiantuntijoiden käyttämiä menetelmä ei Iivarin tutkielmassa käsitelty. Yksikössä A käytettävyysasiantuntija loi hieman naiivin persoonan nimeltä Eric edustamaan käyttäjän tietämystä ja taitoja tehdäkseen käyttäjät näkyvämmäksi ohjelmoijille. Ohjelmoijat kritisoivat, että Eric on liian tyhmä ja päättivät pitää Ericiä erikoistapauksena, jota ei tarvitse ottaa huomioon ohjelmaa suunniteltaessa. Ohjelmoijat päätyivät huomioimaan ainoastaan kokeneen käyttäjän. Yksikössä B ajateltiin, että kukaan ei halua suunnitella ohjelmistoa, joka ei ota käyttäjää huomioon. He ajattelivat, että heillä on yhteinen tavoite yksikön sisällä. Ohjelmoijat kuitenkin ajattelivat itse edustavansa tyypillistä käyttäjää, mikä ei miellyttänyt käytettävyysasiantuntijaa. Ohjelmoijilla oli kuitenkin vapaus hylätä täysin käytettävyysasiantuntijan laatimat määrittelyt. Käytettävyysasiantuntijan mielestä näyttikin siltä, että yritykselle riittää, että yrityksellä on tieto käytettävyydestä, vaikka se ei päätyisikään lopputuotteeseen. Kuten Iivari esittääkin, käyttäjien rooliksi jää konsultoida käytettävyysasiantuntijoita. Pahimmillaan käyttäjien konsultointi on passiivista esimerkiksi tavanomaisia haastatteluja kontekstuaalisten haastattelujen sijaan. Iivari myös esittää, että näissä tapauksissa ohjelmoijat eivät saa paljoakaan tietoa käyttäjistä ja käytettävyysasiantuntijoiden työksi jää kommentoida ohjelmoijien tuloksia. Ongelmaa lisää, että ohjelmoijat kuitenkin suunnittelevat käyttöliittymän. GUIDe-mallin vaikutus ohjelmistosuunnittelijan rooliin Yrityskulttuurin painottuessa voimakkaasti ohjelmoijan rooliin pelkkä GUIDe-mallin käyttö tuskin riittää. Lundell ja Notess viittaavat siihen, että käyttäjän tarpeet saadaan parhaiten ohjelmaan, jos käyttöliittymäsuunnittelu tehdään prosessin varhaisessa vaiheessa ja käytettävyysasiantuntija on mukana ohjelmiston suunnittelussa ja toteutuksessa yhtenä ryhmän jäsenenä [9]. Käytettävyysasiantuntijan tulisikin aktiivisesti vaikuttaa siihen, että käyttäjältä saatu tieto päätyisi lopputuotteeseen. Käytettävyysasiantuntijan mukanaolo tuotekehitysryhmässä mahdollistaa nopean palautteen ohjelmistokehittäjien ja käytettävyysasiantuntijan välillä. Gulliksenin et al. tekemässä tutkimuksessa [3] ilmenee, että ohjelmistokehitysprosessin jäsenet kaipaavat käyttöliittymäsuunnittelun integrointia osaksi ohjelmistokehitysprosessia. GUIDe-prosessimalli, jossa systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu toteutetaan vaatimusmäärittelyvaiheen alussa, ei juurikaan muuta valitun ohjelmistokehitysprosessin muita vaiheita, mutta tuo suunnitellun käyttöliittymän osaksi asiakkaan vaatimuksia [8]. Lisäksi GUIDe-mallin käyttö mahdollistaa käyttäjän aktiivisen konsultoivan roolin, jossa tietoa siirtyy suunnittelijoiden käyttöön. Jos ohjelmistosuunnittelussa käytetään keksityn hahmon sijaan todellista hahmoa, joka oikeasti tekee työtä, käyttäjän tarpeita on vaikeampi sivuuttaa. YHTEENVETO GUIDe-prosessimalli sisältää kokoelman yleisesti hyväksi havaittuja menetelmiä [12]. GUIDe määrittelee systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun sijainnin prosessin alkuun, mikä osaltaan voisi ratkaista ohjelmistosuunnittelijoiden kokemaa tarvetta käyttöliittymäsuunnittelun integroinnista ohjelmistokehitysprosessiin. Mielestäni GUIDe-mallin käyttö kokonaisuudessaan muuttaa käyttäjän roolia aktiiviseksi tiedon tuottajaksi lisäämällä käyttäjän yhteenkuuluvuuden tunnetta projektiryhmän käytettävyysasiantuntijoiden kanssa. Tämä edelleen lisää viestintää ja tiedon siirtoa käyttäjän ja projektin jäsenten välillä. Käyttäjän uudelleenkäyttäminen testausvaiheessa ja iterointikierroksilla lisää käyttäjän tietoisuutta tulevasta ohjelmasta, tekniikan antamista mahdollisuuksista ja omasta työprosessistaan. Iteratiivinen suunnittelumalli mahdollistaa tulosten esittämisen käyttäjälle ja käyttäjäpalautteen saamisen. Tavoitepohjaiset käyttötapaukset ja niiden simulointi näyttökuvien avulla antavat asiakkaalle ja käyttäjälle mahdollisuuden reagoimalla kommunikoida tarpeitansa ohjelmiston suhteen. Kaiken kaikkiaan käyttäjän rooli tulee selkeämmin ja aktiivisemmin esille säilyttäen kontrollin ohjelmistosuunnittelijoilla (käytettävyyssuunnittelijat). Asiakas ei voi vain luetella vaatimuksia vaan joutuu miettimään tarkemmin sellaisen asiantuntemuksen luotsaamana, jota hänellä itsellään ei ole. Ongelmaksi jää käyttäjätarpeiden muuntaminen vaatimuksiksi, jotka ohjelmoijat voivat toteuttaa. 5

6 GUIDe-mallin käyttö yksinään ei kuitenkaan riitä siirtämään käyttäjän tarpeita lopputuotteeseen. Ongelmaksi koetaan edelleen johdon tuen puute [3] tai johdon tuen näennäisyys [6], jolloin ohjelmistosuunnittelijat voivat edelleen sivuuttaa käytettävyysasiantuntijoiden mielipiteet. Ongelmaksi jää myös viestintä ja priorisointi käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja muun ohjelmistosuunnitteluryhmän välillä. GUIDe-mallin käyttö vaikuttaa käyttäjän rooliin, mutta samalla käyttäjän lisääntynyt yhteenkuuluvuus ja kommunikointi rajautuu käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja käyttäjän välille. Voisi ajatella, että GUIDe-malli sopii parhaiten pienten projektiryhmien käyttöön vähättelemättä sen osuutta käyttöliittymäsuunnittelussa yleensä. LÄHTEET 1. Annala, O. et al. Vaatimusdokumentti v.1.7. Ohjelmistotuotantoprojekti Hali, Helsingin yliopisto, Helsinki, Suomi, Beyer, H.R., Holtzblatt, K. Apprenticing With the Customer. Communications of the ACM 38, 5 (1995), Gulliksen, J., Boivie, I., Persson, J., Hektor, A., Herulf, L. Making a difference: a survey of the usability profession in Sweden. In Proc. NordiCHI '04, ACM Press (2004), Hartwick, J., Barki, H. Communication as a Dimension of User Participation. IEEE Transactions on Professional Communication 44, 1 (2001), He, J. Knowledge Impacts of User Participation: A Cognitive Perspective. In Proc. SIGMIS'04, ACM Press (2004), Iivari, N. Enculturation of User Involvement in Software Development Organizations - An Interpretive Case Study in the Product Development Context. In Proc. NordiCHI '04, ACM Press (2004), Kaipiainen, S. Projekti SQUID: Suprajohtavan magnetometrin käyttöliittymä. /tutkielmat/kaipiainen-samuli-squid-tutkielma.pdf. 8. Laakso, S.A., Laakso, K.-P. Hyvän käyttöliittymän varmistaminen GUIDe-prosessimallilla. 9. Lundell, J., Notess, M. Human factors in software development: models, techniques, and outcomes. In Proc. SIGCHI'91, ACM Press (1991), Ohjelmistotuotantoprojekti Hali Ohjelmistotuotantoprojekti Kotkat Vredenburg, K., Mao, J-Y., Smith, P.W., Carey, T. A Survey of User-Centered Design Practice. In Proc. SIGCHI '02, ACM Press (2002), Visser, F.S., Visser, V. Re-using users: co-create and co-evaluate. Personal and Ubiquitous Computing 10, 2 (2006),

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki

Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon

Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 1 Lyhyt johdatus ohjelmistotuotantoon Ohjelmistotuotanto, ohjelmistoprojektit Miten ohjelmistojen tuottaminen eroaa teollisesta tuotannosta

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Kurssin hallinta -työväline

Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka URAKKAMUOTOKOULUTUS Torstaina 18.1.2017 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jaettu urakka 1. Kuvatkaa lyhyesti urakkamuotonne tyypilliset käyttökohteet ja -organisaatiot? 2. Kuvatkaa urakkamuotonne vahvuudet verrattuna

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Loma- ja Poissaoloviestitoiminnallisuuden käyttöopas v 1.2 Toiminnallisuuden kuvaus Poissaoloviestin aktivoit päälle suorittamalla seuraavat toimenpiteet: Valitse aktiviteetiksesi

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Automaattinen yksikkötestaus

Automaattinen yksikkötestaus Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Käyttöönoton Roll-Out Planning suunnittelu- & Preparation ja valmistelu Design Tiedon- Data Conversion muunnos- prosessien Processes suunnittelu Toimipisteiden

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaussuunnitelma Koskelo Helsinki 16.12.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Tom Bertell Johan

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Teemu Alavenetmäki RI (AMK) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos rakennuttajainsinööri Sisältö Suunnittelu Kilpailutus ja urakoitsijoiden valinta Rakentaminen

Lisätiedot

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista

Lisätiedot

Kansallisgallerian valmistautuminen tiedonsiirtoon Siina Hälikkä

Kansallisgallerian valmistautuminen tiedonsiirtoon Siina Hälikkä Kansallisgallerian valmistautuminen tiedonsiirtoon 24.1.2017 Siina Hälikkä Pilottiprojekti Kansallisgalleriassa Kaksi tietokantaa: audiovisuaalisten aineistot (Avokaado), taidehistorialliset asiakirja-aineistot

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan.

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Pelituotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja testata pelin, jossa on useita erilaisia pelitiloja, grafiikkaa,

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot