Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun vaikutus käyttäjän ja asiakkaan rooleihin vaatimusten määrittelyssä
|
|
- Kristiina Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun vaikutus käyttäjän ja asiakkaan rooleihin vaatimusten määrittelyssä Katja Korpela Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto TIIVISTELMÄ Käyttäjäkeskeinen ohjelmistosuunnittelu on yleistymässä, mutta käyttäjän rooli ei välttämättä näy lopputuotteessa. Tässä kirjoitelmassa tarkastellaan GUIDe-prosessimallin vaikutusta käyttäjän rooliin ja edelleen ohjelmistokehitysprosessiin. Tarkoituksena on pohtia yleensä erilaisia vaikutustapoja käyttäjän roolin ja miten systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu vaatimusmäärittelyvaiheessa toteutettuna mahdollistaa käyttäjän roolin hyödyntämisen ohjelmistotuotannossa verrattuna siihen, miten asiakkaan tai ohjelmoijan rooliin painottuva yrityskulttuuri vaikuttaa lopputulokseen. Avainsanat GUIDe-prosessimalli, käyttäjän rooli, systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu, vaatimusmäärittely. JOHDANTO Nykyäänkin tavataan ohjelmistosuunnittelua, jossa käyttäjää ei oteta lainkaan mukaan suunnitteluun. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussakaan käyttäjän tarpeet eivät välttämättä tule itse ohjelmaan [6]. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ei myöskään välttämättä tarkoita, että käyttäjä on mukana suunnittelussa; käyttäjän mukanaolo saattaa jäädä käyttäjähaastatteluihin [12]. Jos käyttäjä on jossain määrin mukana prosessin useimmissa vaiheissa, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että käyttäjä olisi mukana kaiken aikaa [3]. Lisäksi käyttäjäkeskeisessäkin suunnittelussa itse käyttöliittymän suunnittelu voi olla ohjelmoijien vastuulla [6]. Yhtenä ongelmana pidetään, että käytettävyyden suunnittelu ei ole osana ohjelmistokehitysprosessia [3]. Ongelmia tulee myös, jos ohjelmistosuunnittelijat tekevät käyttöliittymän välittämättä käytettävyysasiantuntijoiden mielipiteistä [6]. Gulliksen et al. tutkimuksesta ilmeni, että tarkkailua, työnkulkukuvauksia ja kontekstuaalisia käyttäjähaastatteluja käytetään eniten ruotsalaisten käytettävyysasiantuntijoiden keskuudessa ja niitä myös pidetään parhaiten tulosta antavina vaatimusmäärittelymenetelminä käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa [3]. Kysyttäessä taas amerikkalaisilta ja eurooppalaisilta käyttäjäkeskeistä suunnittelua käyttäviltä ohjelmistoalan yrityksiltä heidän käyttämistään menetelmistä ilmeni, että usein käytetään kustannuksiltaan alhaisia menetelmiä, vaikka kenttätutkimuksia pidetään parhaimpina [12]. GUIDe-prosessimallissa (Goals User Interface Design Implementation) [8] käytettävät menetelmät ovat samoja, joita yleisesti pidetään parhaimpina käytettävyysasiantuntijoiden keskuudessa [3, 12]. Lisäksi GUIDe-mallissa käytetään systemaattista käyttöliittymäsuunnittelua ja tämä suoritetaan aina ohjelmistoprosessin alussa. GUIDeprosessimalli integroi käytettävyyssuunnittelun käyttöliittymäsuunnittelun ohessa osaksi vaatimusmäärittelyprosessia tuoden siten käytettävyyden osaksi vaatimusdokumenttia. Kirjoitelmassa käsitellään ohjelmistokehitysprojekteissa esiintyviä rooleja, joitain niihin liittyviä ongelmia ja ratkaisuja sekä GUIDe-mallin käytön vaikutusta käyttäjän rooliin ja miten käyttäjän rooliin vaikuttaminen vaikuttaa käyttäjän tietämyksen välittämiseen ohjelmiston (käyttöliittymä) suunnittelijoille. Lisäksi pohditaan asiakkaan ja ohjelmoijan roolia painottavan ohjelmistosuunnittelun vaikutusta käyttäjän rooliin ja miten GUIDe-mallin käyttö voisi muuttaa näitä suhteita. OHEJLMISTOKEHITYSPROJEKTIN ROOLEISTA Puhuttaessa perinteisestä käyttöliittymäsuunnittelusta asiakkaan rooliksi jää yleensä tiedon tuottaminen. Käyttäjä on harvemmin mukana vaatimusten kartutuksessa ja jos on, hän ei yleensä sano mitään. Tiedon tuottamisen aktiivisuuden aste riippuu asiakkaan omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta sekä vaatimusmäärittelijöiden käyttämistä menetelmistä. Kun puhutaan käyttäjän mukanaolosta ohjelmistosuunnittelussa, käyttäjän rooli voi olla mitä tahansa aktiivisesta mukanaolijasta, joka osallistuu ohjelmistokehitysprosessin kaikkiin vaiheisiin, puhtaaseen tiedon tuottajaan ja tarkkailtavaan [6]. Yleensä käyttäjän mukanaololla tarkoitetaan, että käyttäjään ollaan oltu yhteydessä. Myös tiedon tuottajan rooli voi vaihdella aktiivisesta hyvinkin passiiviseen, riippuen esimerkiksi käyttäjän kiinnostuksesta ja vastuuntunnosta suunniteltavan ohjelmiston suhteen. Ohjelmistosuunnittelijan tai ohjelmoijan vaikutus lopulliseen ohjelmaan ei ole vähäinen. Ohjelmistosuunnittelijat voivat jättää huomioimatta käyttäjän tarpeet ja käytettävyysasiantuntijoiden mielipiteet [6, 3]. Tällöin käyttäjän rooli kadottaa merkityksensä käyttäjän mielipiteiden ja tarpeiden jäädessä huomiotta. Ongelmia Käyttäjän ollessa mukana ongelmia voi tuottaa käyttäjän taidot ja tietämys ja hänen sitoutuneisuutensa projektiin. Käyttäjän roolin näkymiseen lopputuotteessa vaikuttaa myös ohjelmistotuotantoprojektin muiden jäsenten suh- 1
2 tautuminen käyttäjän mukanaoloon ja tarpeisiin. Seuraavassa esitetään muutamia esimerkkejä eri rooleihin liittyvistä ongelmista. Käyttäjä ei kerro tietämystään. Käyttäjä voi olla mukana haastattelussa, mutta hän ei välttämättä sano mitään, jos samassa tilaisuudessa on esimerkiksi häntä itseään asiantuntevampia työntekijöitä tai hän ei koe olevansa vastuussa ohjelmiston käytettävyydestä tai ylipäätään ohjelmiston toteuttamisesta. Käyttäjä ei ymmärrä, mitä tehtävän suorittaminen vaatii. Käyttäjä tai asiakas ei osaa kertoa, mitä hän haluaa ohjelmalta. Käyttäjä tai asiakas ei tiedä, mitä hän tarvitsee ohjelmalta. Käyttäjä tai asiakas ei tunne teknisiä mahdollisuuksia eikä tiedä, mitä on mahdollista saavuttaa. Käyttäjä tai asiakas on aktiivinen osallistuja ja tiedon tuottaja. Käyttäjä tai asiakas saattaa olla hyvinkin aktiivisesti mukana kaikissa ohjelmistokehitysprosessin vaiheissa, mutta tämä ei takaa hyvää käyttöliittymää. Käyttäjä tai asiakas ei kuitenkaan ole asiantuntija käytettävyysasioissa tai käyttöliittymäsuunnittelussa. Asiakas ei välttämättä itse käytä suunniteltavaa järjestelmää. Asiakas voi myös esiintyä liiankin asiantuntevana ja luetella vaatimuksia vakuuttaen suunnittelijat. Ongelmana voi olla asiakkaan liiankin itsevarma käsitys suunnitteilla olevasta ohjelmistosta. Tämä ei aina ole sama asia kuin asiakkaan tarpeita vastaava ohjelmisto. Vaarana on myös, että ohjelma ei toimikaan halutulla tavalla tai että projektiaikataulu pitkittyy. Ohjelmoijat pitävät itseään käyttäjää parempina asiantuntijoina. Ohjelmoijat saattavat kuvitella tietävänsä kaiken käyttäjistä ja heidän tarpeistaan tai ohjelmoijat voivat kuvitella tuntevansa sovellusalueen käyttäjää paremmin esimerkiksi työskenneltyään itse aiemmin samassa tehtävässä kuin käyttäjä nyt. Ohjelmoijat eivät välttämättä halua puhua käyttäjien kanssa. Ohjelmoijat käyttävät itselleen ennestään tuttuja menetelmiä ja ratkaisuja. Yhteistä kaikille näille ongelmatapauksille on, että käyttäjää enimmäkseen ei oteta mukaan tai käyttäjän rooli on korkeintaan konsultoiva, jolloin heitä ei tarvitse huomioida. GUIDE-MALLIN KÄYTÖN VAIKUTUS KÄYTTÄJÄN ROOLIIN GUIDe-prosessimalli lähtee käyttäjän tarpeista [8]. Se on kokonaisuus, johon sisältyy kenttätutkimus (tarkkailu ja kontekstuaaliset haastattelut), tavoitepohjaisten käyttötapausten laatiminen ja käyttöliittymän suunnittelu käyttötapaus kerrallaan simuloimalla käyttäjän toimintaa. Lopuksi käyttöliittymästä tehdyt näyttökuvat testataan käyttäjällä. Tässä luvussa tarkastellaan, miten käyttäjän rooliin liittyviä ongelmia on pyritty ratkaisemaan. Löydettyjä ratkaisuja sovelletaan GUIDe-prosessimallin vaiheisiin tuoden esille GUIDe-mallin tarjoamia mahdollisuuksia parantaa viestintää käyttäjän ja käyttöliittymäsuunnittelijoiden välillä, käyttäjän mahdollisuuksia tiedon tuottamisessa ja käyttäjien antamaa palautetta. Viestinnän paraneminen Hartwick ja Barki [4] mittaavat tutkimuksessaan viestinnän aktiivisuutta sillä kuinka paljon ja kuinka usein käyttäjä kommunikoi ohjelmistotuotantoon liittyviä asioita projektin aikana. Viestinnän aktiivisuudella he tarkoittavat käyttäjän tekemää toimintoa tai käyttäjän tiedon vaihtoa ohjelmistotuotantoon liittyvissä asioissa minkä tahansa sidosryhmän jäsenen kanssa. Tutkimustuloksena Hartwick ja Barki esittävät, että projektiryhmän jäsenet olivat aktiivisempia kommunikoimaan kuin ryhmään kuulumattomat henkilöt. Tehokas käyttäjän mukanaolo edellyttää tietoa sisältävän viestinnän määrän kasvua, mikä parantaa projektiryhmän tiedonhakuprosessia ja tiedon hyväksikäyttöprosessia [5]. Tämä taas lisää keskinäistä yhteisymmärrystä, mikä parantaa ryhmän toimintatehokkuutta [5]. Vastaavasti ryhmien väliset konfliktit kasvavat ja keskinäinen luottamus laskee ryhmien välisen yhteisymmärryksen laskiessa ja kun tietämys ja odotukset eroavat toisistaan liiaksi. GUIDe-mallin alussa suoritetaan kenttätutkimus, joka ollessaan riittävän pitkä lisää passiivisenkin käyttäjän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitoutumista projektiin ja siten käyttäjän halua kommunikoida itselleen tärkeitä asioita ja epäkohtia. Myös käyttäjälle omasta työelämästään tutut käyttötapaukset, joilla testausvaiheessa simuloidaan käyttäjän todellisia tavoitteita, ja iteroiva suunnitteluprosessi todennäköisesti parantavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Täten GUIDe-mallin käytön pitäisi parantaa paitsi viestinnän määrän kasvua myös käytettävyysasiantuntijoiden tiedonhakuprosessia ja tiedon hyväksikäyttöprosessia lisäten keskinäistä yhteisymmärrystä. Tiedon tuottamisen paraneminen Beyer ja Holzblatt esittelevät kisälli mestari -mallin, jossa he vertaavat käyttäjää käsityöläismestariin, joka siirtää taitonsa vieressä seuraavalle kisällille [2]. Mestari ei ole luonteva opettamisessa, koska hänen työtänsä ei ole opettaa, vaan olla asiantuntija omassa työssään. Myöskään puhuminen ei ole mestarin työtä ja mestari ei välttämättä pystykään tehokkaasti kertomaan työstänsä. Mestari opettaa tekemällä työtänsä ja puhuen samalla työstänsä. Perinteisessä ohjelmistokehitysprojektissa asiakas tai käyttäjä on helposti opettajan roolissa, jossa häntä pyydetään kertomaan työstänsä ja vaatimuksista ohjelmiston suhteen. Tällöin voidaan törmätä ongelmiin vaatimusten kattavuuden ja oikeellisuuden suhteen, jos käyttäjä ei tiedä, mitä hän haluaa tai ei osaa sitä kertoa tai käyttäjä ei ymmärrä, mitä tehtävän suorittaminen vaatii. Mestari kisälli -mallin mukaan käyttäjä on asiantuntija omassa työssään. Beyer ja Holzblatt esittävät, että omak- 2
3 suessaan kisällin roolin käyttäjätarkkailussa suunnittelija automaattisesti omaksuu hyvän tiedon keräämiselle välttämättömät asenteet kuten nöyryys, uteliaisuus ja yksityiskohtiin keskittyminen. Samalla kisällin rooli Beyerin ja Holzblattin mukaan vähentää suunnittelijoiden halua esittää abstrakteja kysymyksiä ja saa heidät keskittymään meneilläänolevaan työhön. Opettaminen vaatii myös, että opettajan on etukäteen selvitettävä asian rakenne. Mestarin opettaessa työtä tekemällä rakenne paljastuu työskentelyn aikana. Beyerin ja Holtzblattin mukaan rakenteen selvittäminen kuuluu suunnittelijoille. Lisäksi suunnittelijoiden täytyy selittää havaitsemansa rakenne käyttäjälle varmistaakseen, että ovat ymmärtäneet oikein. Käyttäjän ei oleteta näkevän työnsä rakennetta, mutta käyttäjä kyllä tunnistaa rakenteen oikeellisuuden. Asian voisi myös ilmaista sanomalla, että ilman kenttätyötä asiakkaan tai käyttäjän rooli on yrittää kertoa parhaansa mukaan, mitä hän haluaa ohjelmalta. Ei ole realistista vain kysyä käyttäjältä tai asiakkaalta, mitä he haluavat ohjelmaansa. He eivät aina pysty kertomaan tarkasti haluamaansa ja eivät välttämättä tiedä, mitä vaatimuksia heidän tulisi esittää. GUIDe-mallissa ei oletetakaan asiakkaan tai käyttäjän listaavan tarpeitaan ohjelmistolle vaan asiakkaan työprosessit tuovat nämä esille kenttätutkimuksen aikana. GUI- De-mallilla nähdään myös nopeasti, pystyykö ohjelmalla tekemään käyttäjän työtehtävät sillä käyttöliittymä suunnitellaan simuloimalla työprosessista johdettuja tavoitepohjaisia käyttötapauksia, jotka myös testataan käyttäjällä. Käyttäjien antaman palautteen paraneminen Visser ja Visser [13] uskovat, että käyttäjien hyödyntäminen ohjelmistokehitysprosessin eri vaiheissa motivoi käyttäjiä, saa heidän arvostamaan itseään ja kokemaan vastuuta roolistaan sovellusalueen asiantuntijana. Heidän mukaansa tietoisuuden luominen vie aikaa ja on osoitettavissa, että käyttäjän herkkyys kasvaa ensimmäistä tapaamiskertaa seuraavilla tapaamiskerroilla. Ensimmäisellä tapaamiskerralla käyttäjien reaktiot ovat usein pinnallisia ja he keskittyvät yksityiskohtiin arvioimatta uutta sovellusta mitenkään syvällisesti. Visserin ja Visserin huomioiden mukaan käyttäjät myös prosessoivat vapaaehtoisesti motivaatioitaan, huolenaiheitaan ja toiveitaan liittyen heille esiteltyyn aihealueeseen tapaamiskerran päätyttyä ja ovat halukkaita kommunikoimaan niitä eteenpäin. Käyttäjien uudelleenkäyttäminen oletettavasti poistaa ongelmia liittyen käyttäjän osaamiseen ja tehtäväalueen ymmärtämiseen. Käyttäjän rooli muuttuu myös aktiivisemmaksi itsevarmuuden ja tietämyksen lisääntyessä käyttäjän kuitenkin pysyessä omalla osaamisalueellaan. Myös käyttäjän viestintä lisääntyy ja viestinnän tietomäärä kasvaa. GUIDe-prosessimalli kokonaisuutena mahdollistaa kenttätutkimuksissa käytettyjen käyttäjien uudelleenkäyttämisen testattaessa käyttöliittymää näyttökuvien avulla käyttäjillä. Myös jos kenttätutkimuksen osuus on huomattavan laaja, on odotettavissa, että samoja käyttäjiä käytettäessä käyttäjät syventyvät paremmin aihealueeseen ja heiltä voi odottaa tarkempia vaatimuksia käyttöliittymän ja ohjelman toiminnallisuuksien suhteen. Käytettävyysasiantuntijoiden keskuudessa ollaan yleisesti sitä mieltä, että käyttäjän kanssa on helpompi kommunikoida näyttökuvien avulla. On myös tärkeää näyttää käyttäjälle, että hänen sanomisensa on huomioitu. GUI- De-mallissa käytetään simuloinnissa käyttäjälle tuttuja tavoitepohjaisia käyttötapauksia, jotka kuvaavat hänen omia tavoitteitaan. Tavoitepohjaiset käyttötapaukset ovat konkreettisia ja niissä on selkeästi erotettuna käyttäjän motivaatio ja tilanteeseen liittyvät tilatiedot, mikä tekee niihin reagoimisen ja niiden muokkaamisen helpoksi. Varsinkaan projektin alkuvaiheessa asiakas tai käyttäjä ei voi tietää, mikä kaikki on mahdollista. GUIDe-mallia käytettäessä, asiakas näkee näyttökuvia simuloitaessa, mikä on mahdollista. Käyttäjälle saattaa tulla mieleen asioita, joita hän ei ole aiemmin huomannut ja hän saattaa keksiä uusia vaatimuksia edellisten pohjalta. Käyttäjä saa tilaisuuden kertoa niistä asioista, joita häneen mieleensä on tullut sitten edellisen tapaamisen. Simuloitaessa käyttötapauksia käyttäjälle, käyttäjä näkee myös heti, jos jokin asia ei toimi käyttöliittymällä. ASIAKKAAN ROOLIA PAINOTTAVA OHJELMISTOSUUNNITTELU Tässä luvussa katsotaan esimerkkien avulla asiakkaan asiantuntevan roolin ja voimakkaiden ennakko-odotusten vaikutusta prosessiin ja miten GUIDe-prosessimallin käyttö voisi muuttaa lopputulosta. Hali-projekti Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteenlaitoksen Hali-ohjelmistotuotantoprojektissa [10] suunniteltiin tietokanta, käyttöliittymä ja ohjelmisto merikotkien pesintätietojen tallettamiselle tietokantaa ja raporttien tuottamiseen. Hali-projekti oli tietokantapainotteinen, ja se toteutettiin vesiputousmallin mukaan osittain siksi, että tietojenkäsittelytieteenlaitoksella oli aiemmin toteutettu vastaavia järjestelmiä. Käyttöliittymä suunniteltiin erillään muusta suunnittelusta prosessin suunnitteluvaiheessa. Heti projektin alussa asiakas kertoi taustatietoja ja projektiryhmälle esiteltiin 4 lomaketta, joihin pesimätiedot kerättiin kentällä pesätarkastuksien yhteydessä. Tietoa oli kerätty samoihin lomakkeisiin jo vuosia ja pesintäpaikalle pääsi käymään vain muutamat valitut henkilöt, joille nämä lomakkeet olivat tuttuja. Ideana oli, että lomakkeissa olevat tiedot talletetaan tietokantaan, josta sitten saadaan raportteja. Tietokannassa olevia tietoja täytyi myös pystyä päivittämään, ja luonnollisesti tietoa piti pystyä hakemaan tietokannasta. Tietokantaa ylläpitäisi ja käyttäisi toimistohenkilökunta. Lisäksi oli joitain etäkäyttäjiä, jotka ajaisivat raportteja. Koko ryhmä oli mukana vaatimusmäärittelyssä. Palavereita pidettiin kaksi viikossa ja ne kestivät yleensä kaksi tuntia. Asiakas ja käyttäjä olivat mukana joissain palaverissa. Jos projektiryhmän jäsenillä oli jotain kysyttävää, vastauksen sai seuraavassa palaverissa tai sähköpostitse. 3
4 Asiakkaan roolilla oli voimakas vaikutus projektin kulkuun. Asiakas oli jo muodostanut voimakkaan käsityksen, että järjestelmä muistuttaisi tietojenkäsittelytieteenlaitoksella aiemmin tehtyjä vastaavia järjestelmiä lintujen pesintätietojen tallettamiselle. Asiakas esitti omaaloitteisesti vaatimuksia ja projektin jäsenet kirjasivat vaatimukset ylös. Tiedon yksityiskohtaisen luonteen vuoksi tiedon ja toiminnallisuuden pystyi määrittelemään vain asiakas. Ryhmää ohjattiin ehkä väärään suuntaan, sillä kaikki tieto oli lomakkeilla ja asiakas painotti tietokannan suunnittelun tärkeyttä. Toiminnallisuuteen liittyvät vaatimukset kuvattiin käyttötapauksina, jotka jäivät hyvin pintapuolisiksi ja epätarkoiksi [1]. Suunnitteluvaiheessa projektiryhmän käytettävyysasiantuntijat suorittivat käyttäjähaastattelun ja tekivät paperiprototyypin käyttöliittymästä. Etukäteen oli selvää, että asiakas halusi samantyyppisen käyttöliittymän kuin vastaavissa järjestelmissäkin. Prototyyppiä esiteltiin käyttäjälle, asiakkaalle ja ryhmän muille jäsenille ja siitä kerättiin palautetta. Käyttöliittymän suunnittelussa käytettiin samoja käyttötapauksia kuin vaatimusmäärittelyssä - ne esitettiin ainoastaan tarkemmilla tilatiedoilla. Suunnitteluvaiheessa selvisi muun muassa että ohjelmiston toiminnallisuuden suunnittelusta vastaavien ryhmän jäsenten oli vaikea suunnitella toiminnallisuutta tietokannan ja käyttöliittymän välillä, koska ei ollut tiedossa millainen käyttöliittymä olisi. Suunnitteluvaihe alkoi viikon myöhässä ja vaatimusdokumenttiin tuli korjauksia tietokantakaavioon ja tietosisältöön vielä kahdeksan viikon ajan vaatimusmäärittelyvaiheen päätyttyä. Prosessimallina olevaa vesiputousmallia ei noudatettu tiukasti, sillä se olisi estänyt suunnittelun aloittamisen. Hali-projektin osalta toteutusta jatkettiin Kotkaprojektissa [11], koska ohjelman vaatimusten selvittämiseltä ja ohjelmiston määrittelyltä ei jäänyt enää juurikaan aikaa toteutukseen. Vaatimusdokumentin päivittäminen tietokannan osalta asiakkaan vaatimuksia vastaavaksi ei sinänsä voinut viedä paljoa aikaa, eikä yksinään selittää, miksi projekti ei pysynyt aikataulussaan. GUIDe-mallin vaikutus asiakkaan rooliin ja prosessiin Systemaattisessa käyttöliittymäsuunnittelussa asiantuntija selvittää vaatimukset systemaattisesti, eikä vain kuuntele, mitä asiakkaalla on sanottavaa. Tämä vaatii kuitenkin kokemusta, jota esimerkiksi Hali-projektin jäseniltä puuttui. Voisi kuitenkin ajatella, että GUIDe-mallin käyttö olisi pakottanut projektiryhmä aktiivisemmin selvittämään vaatimuksia sen sijaan, että ryhmä kuunteli, mitä asiakkaalla oli sanottavana. Systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu olisi saanut myös asiakkaan ja käyttäjän miettimään tiiviimmin vaatimuksia. Käyttöliittymäsuunnittelun sijoittaminen prosessin alkuun olisi hyvinkin lisännyt projektiryhmän ymmärrystä siitä, mitä ohjelmalta haettiin. Samalla projektin johto olisi tullut selkeästi projektiryhmälle. Yleensäottaen prosessin alkuun olisi tullut enemmän intensiteettiä ja tiedon vaihto olisi mahdollisesti tullut luontevammaksi. Vaatimusmäärittelyvaihe ei välttämättä olisi lyhentynyt sijoitettaessa käyttöliittymäsuunnittelu prosessin alkuun, mutta suunnitteluvaiheen alussa olisi mahdollisesti ollut kaikki tarvittava tieto käytettävissä. Hali-projektissa tavalliset palaverit eivät tuottaneet ainakaan parempaa tulosta kuin mitä GUIDe-mallin käyttäminen olisi tuottanut. Tiettyjen perusrakenteiden selvittämisessä käyttöliittymäsuunnittelu olisi voinut tuoda nopeammin selvennystä vaatimuksiin. Esimerkiksi merikotkat halusivat pitää useampaa pesää, eivät välittäneet kuntarajoista ja muuttivat reviiriäkin vuosittain. Lisäksi GUIDe-mallin käyttö olisi antanut asiakkaalle enemmän aikaa miettiä tarpeitaan ohjelmiston suhteen ja osa projektiryhmästä olisi voinut keskittyä teknisen osaamisensa kartuttamiseen. SQUID-projekti [7] osoitti, että jos ohjelmistoprojektin jäsenet lähtevät kenttätutkimusmenetelmillään selvittämään asiakkaan ja käyttäjän tarpeita, asiakas ja käyttäjä lähtevät tilanteeseen mukaan, vaikka mitä ilmeisemmin tämä vaati erityisen jämäkkää otetta projektiryhmän jäseniltä. Kun SQUID-projektissa ei tullut tulosta lähdettäessä liikkeelle asiakkaan esittämästä ratkaisusta, projektin jäsenet sivuuttivat asiakkaan ratkaisuehdotuksen ja menivät käyttäjän luo ja määrittivät sitä kautta ohjelmiston vaatimukset. Lopputulos oli SQUID-projektin osalta tuloksekas ja ohjelma sai toimivan ja helppokäyttöisen käyttöliittymän. Asiakas voi olla itsevarma ja hänellä voi mielestään olla selkeä kuva siitä, miten ohjelman tulee toimia. Hali- ja SQUID-projektit osoittavat, että asiakkaan käsitys ohjelmasta oli kuitenkin abstrakti sisältäen puutteita yksityiskohdissa. Jatkuva yksityiskohtien lisääminen tuottaa ongelmia erityisesti vesiputousmallissa. GUIDe-malli tuo käyttöliittymäsuunnittelun prosessin alkuun, jolloin lienee vähemmän tarvetta lisätä tietoa prosessin kuluessa. Samalla asiakkaan rooli muuttuu enemmän tuloksia seuraavaksi. Hali-projektin aikataulujen venyminen ja SQUIDprojektin onnistunut lopputulos antavat viitettä siitä, että projektiryhmän on voitava ja uskallettava sivuuttaa asiakkaan mielipiteet ja häiritä sekä asiakasta, että käyttäjää ja käytettävä heidän aikaansa. Jotta tämä tapahtuisi onnistuneesti, on asiakkaalle annettava mahdollisuus hyväksyä esitetty tulos ennen suunnittelua ja toteutusta. Systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelun oikea paikka on vaatimusmäärittelyvaiheessa. OHJELMOIJAN ROOLIA PAINOTTAVA OHJELMISTOSUUNNITTELU Yrityskulttuurilla voi olla voimakas vaikutus siihen, miten käyttäjän mukana olemiseen suhtaudutaan ohjelmistokehitysprojektissa. Iivari on tutkinut yrityskulttuurin vaikutusta käyttäjien mukanaoloon ohjelmistosuunnitteluprosessissa [6]. Tutkimuksessa oli mukana kaksi yksikköä, joilla oli kokemusta käyttäjän mukanaolosta. Yksiköt saivat itse määritellä, millainen heidän työkulttuurinsa oli. Yksikössä A oli kolmen vuoden ajan toiminut käytettävyysasiantuntija ja yksikön johtaja painotti käyttäjän mukanaolon tärkeyttä. Nyt käytettävyysasiantuntijoita oli neljä ja loput ryhmän jäsenet olivat teknisesti suuntautuneita. 4
5 Yksikön A jäsenet kokivat olevansa arvostettuja työntekijöitä ja että kaikki ryhmän jäsenet kunnioittivat toisiaan alusta alkaen. He pitivät työn jatkuvaa mittaamista ja valvomista normaalina työnkuvana ja kokivat aikatauluissa pysymisen tärkeäksi. He pitivät myös tärkeänä, että heidän valmistamansa komponentti toimii yhteen koko järjestelmän kanssa. Yksiköllä B oli pitkä historia käyttäjien huomioimisesta ja käytettävyystestauksesta. Yksikkö oli jaettu käytettävyysyksikköön ja tekniseen yksikköön. Käytettävyydestä vastaavassa yksikössä toimi yksi käytettävyysasiantuntija ja graafinen suunnittelija, mutta sekä ryhmän vetäjä että johtaja olivat aiemmin toimineet käytettävyysasiantuntijoina. Toisen yksikön jäsenet olivat ohjelmoijia ja heillä oli oma ryhmän vetäjä. Yksikössä B pidettiin tärkeimpänä pysyä teknologisen kehityksen kärjessä. Heidän mielestään ihmiset haluavat kokeilla uusia asioita ja ihmisiä ei pidä valvoa. Työssä he saavat tehdä mitä haluavaa ja aloitteellisuuteen kannustettiin. Työilmapiirin harmonisuus ei ollut heille tärkeää vaan konflikteja saattoi syntyä, koska ryhmässä oli voimakkaita persoonallisuuksia. Pätevyyttä ja teknistä osaamista arvostettiin. Käytettävyysasiantuntijan mielestä tekniset asiantuntijat pitivät käytettävyysasiantuntijoita ainoastaan palvelijoinaan. Teknisen puolen ryhmän vetäjän mielestä tekniset asiantuntijat arvostivat innovatiivisuutta Miten kävi käyttäjän roolille Kummassakin yksikössä käyttäjän mukanaololla ajateltiin olevan merkitystä siihen, että käyttäjät pystyisivät tehokkaammin käyttämään ohjelmistoa. Käytettävyysasiantuntijoiden käyttämiä menetelmä ei Iivarin tutkielmassa käsitelty. Yksikössä A käytettävyysasiantuntija loi hieman naiivin persoonan nimeltä Eric edustamaan käyttäjän tietämystä ja taitoja tehdäkseen käyttäjät näkyvämmäksi ohjelmoijille. Ohjelmoijat kritisoivat, että Eric on liian tyhmä ja päättivät pitää Ericiä erikoistapauksena, jota ei tarvitse ottaa huomioon ohjelmaa suunniteltaessa. Ohjelmoijat päätyivät huomioimaan ainoastaan kokeneen käyttäjän. Yksikössä B ajateltiin, että kukaan ei halua suunnitella ohjelmistoa, joka ei ota käyttäjää huomioon. He ajattelivat, että heillä on yhteinen tavoite yksikön sisällä. Ohjelmoijat kuitenkin ajattelivat itse edustavansa tyypillistä käyttäjää, mikä ei miellyttänyt käytettävyysasiantuntijaa. Ohjelmoijilla oli kuitenkin vapaus hylätä täysin käytettävyysasiantuntijan laatimat määrittelyt. Käytettävyysasiantuntijan mielestä näyttikin siltä, että yritykselle riittää, että yrityksellä on tieto käytettävyydestä, vaikka se ei päätyisikään lopputuotteeseen. Kuten Iivari esittääkin, käyttäjien rooliksi jää konsultoida käytettävyysasiantuntijoita. Pahimmillaan käyttäjien konsultointi on passiivista esimerkiksi tavanomaisia haastatteluja kontekstuaalisten haastattelujen sijaan. Iivari myös esittää, että näissä tapauksissa ohjelmoijat eivät saa paljoakaan tietoa käyttäjistä ja käytettävyysasiantuntijoiden työksi jää kommentoida ohjelmoijien tuloksia. Ongelmaa lisää, että ohjelmoijat kuitenkin suunnittelevat käyttöliittymän. GUIDe-mallin vaikutus ohjelmistosuunnittelijan rooliin Yrityskulttuurin painottuessa voimakkaasti ohjelmoijan rooliin pelkkä GUIDe-mallin käyttö tuskin riittää. Lundell ja Notess viittaavat siihen, että käyttäjän tarpeet saadaan parhaiten ohjelmaan, jos käyttöliittymäsuunnittelu tehdään prosessin varhaisessa vaiheessa ja käytettävyysasiantuntija on mukana ohjelmiston suunnittelussa ja toteutuksessa yhtenä ryhmän jäsenenä [9]. Käytettävyysasiantuntijan tulisikin aktiivisesti vaikuttaa siihen, että käyttäjältä saatu tieto päätyisi lopputuotteeseen. Käytettävyysasiantuntijan mukanaolo tuotekehitysryhmässä mahdollistaa nopean palautteen ohjelmistokehittäjien ja käytettävyysasiantuntijan välillä. Gulliksenin et al. tekemässä tutkimuksessa [3] ilmenee, että ohjelmistokehitysprosessin jäsenet kaipaavat käyttöliittymäsuunnittelun integrointia osaksi ohjelmistokehitysprosessia. GUIDe-prosessimalli, jossa systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu toteutetaan vaatimusmäärittelyvaiheen alussa, ei juurikaan muuta valitun ohjelmistokehitysprosessin muita vaiheita, mutta tuo suunnitellun käyttöliittymän osaksi asiakkaan vaatimuksia [8]. Lisäksi GUIDe-mallin käyttö mahdollistaa käyttäjän aktiivisen konsultoivan roolin, jossa tietoa siirtyy suunnittelijoiden käyttöön. Jos ohjelmistosuunnittelussa käytetään keksityn hahmon sijaan todellista hahmoa, joka oikeasti tekee työtä, käyttäjän tarpeita on vaikeampi sivuuttaa. YHTEENVETO GUIDe-prosessimalli sisältää kokoelman yleisesti hyväksi havaittuja menetelmiä [12]. GUIDe määrittelee systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun sijainnin prosessin alkuun, mikä osaltaan voisi ratkaista ohjelmistosuunnittelijoiden kokemaa tarvetta käyttöliittymäsuunnittelun integroinnista ohjelmistokehitysprosessiin. Mielestäni GUIDe-mallin käyttö kokonaisuudessaan muuttaa käyttäjän roolia aktiiviseksi tiedon tuottajaksi lisäämällä käyttäjän yhteenkuuluvuuden tunnetta projektiryhmän käytettävyysasiantuntijoiden kanssa. Tämä edelleen lisää viestintää ja tiedon siirtoa käyttäjän ja projektin jäsenten välillä. Käyttäjän uudelleenkäyttäminen testausvaiheessa ja iterointikierroksilla lisää käyttäjän tietoisuutta tulevasta ohjelmasta, tekniikan antamista mahdollisuuksista ja omasta työprosessistaan. Iteratiivinen suunnittelumalli mahdollistaa tulosten esittämisen käyttäjälle ja käyttäjäpalautteen saamisen. Tavoitepohjaiset käyttötapaukset ja niiden simulointi näyttökuvien avulla antavat asiakkaalle ja käyttäjälle mahdollisuuden reagoimalla kommunikoida tarpeitansa ohjelmiston suhteen. Kaiken kaikkiaan käyttäjän rooli tulee selkeämmin ja aktiivisemmin esille säilyttäen kontrollin ohjelmistosuunnittelijoilla (käytettävyyssuunnittelijat). Asiakas ei voi vain luetella vaatimuksia vaan joutuu miettimään tarkemmin sellaisen asiantuntemuksen luotsaamana, jota hänellä itsellään ei ole. Ongelmaksi jää käyttäjätarpeiden muuntaminen vaatimuksiksi, jotka ohjelmoijat voivat toteuttaa. 5
6 GUIDe-mallin käyttö yksinään ei kuitenkaan riitä siirtämään käyttäjän tarpeita lopputuotteeseen. Ongelmaksi koetaan edelleen johdon tuen puute [3] tai johdon tuen näennäisyys [6], jolloin ohjelmistosuunnittelijat voivat edelleen sivuuttaa käytettävyysasiantuntijoiden mielipiteet. Ongelmaksi jää myös viestintä ja priorisointi käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja muun ohjelmistosuunnitteluryhmän välillä. GUIDe-mallin käyttö vaikuttaa käyttäjän rooliin, mutta samalla käyttäjän lisääntynyt yhteenkuuluvuus ja kommunikointi rajautuu käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja käyttäjän välille. Voisi ajatella, että GUIDe-malli sopii parhaiten pienten projektiryhmien käyttöön vähättelemättä sen osuutta käyttöliittymäsuunnittelussa yleensä. LÄHTEET 1. Annala, O. et al. Vaatimusdokumentti v.1.7. Ohjelmistotuotantoprojekti Hali, Helsingin yliopisto, Helsinki, Suomi, Beyer, H.R., Holtzblatt, K. Apprenticing With the Customer. Communications of the ACM 38, 5 (1995), Gulliksen, J., Boivie, I., Persson, J., Hektor, A., Herulf, L. Making a difference: a survey of the usability profession in Sweden. In Proc. NordiCHI '04, ACM Press (2004), Hartwick, J., Barki, H. Communication as a Dimension of User Participation. IEEE Transactions on Professional Communication 44, 1 (2001), He, J. Knowledge Impacts of User Participation: A Cognitive Perspective. In Proc. SIGMIS'04, ACM Press (2004), Iivari, N. Enculturation of User Involvement in Software Development Organizations - An Interpretive Case Study in the Product Development Context. In Proc. NordiCHI '04, ACM Press (2004), Kaipiainen, S. Projekti SQUID: Suprajohtavan magnetometrin käyttöliittymä. /tutkielmat/kaipiainen-samuli-squid-tutkielma.pdf. 8. Laakso, S.A., Laakso, K.-P. Hyvän käyttöliittymän varmistaminen GUIDe-prosessimallilla Lundell, J., Notess, M. Human factors in software development: models, techniques, and outcomes. In Proc. SIGCHI'91, ACM Press (1991), Ohjelmistotuotantoprojekti Hali Ohjelmistotuotantoprojekti Kotkat Vredenburg, K., Mao, J-Y., Smith, P.W., Carey, T. A Survey of User-Centered Design Practice. In Proc. SIGCHI '02, ACM Press (2002), Visser, F.S., Visser, V. Re-using users: co-create and co-evaluate. Personal and Ubiquitous Computing 10, 2 (2006),
Määrittely- ja suunnittelumenetelmät
Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotKäytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä
Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Agenda Tehtävänanto Johdanto Näkökulma Ohjelmistotuotantoprosessit Testaus & arviointimenetelmät Menetelmien yhdistäminen, onnistuuko?
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotKÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ
KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset
LisätiedotTutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1
Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.
LisätiedotMitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotT Ohjelmistoprojektien hallinta Tehtävän 3 ratkaisu. Maija Kangas, Kimmo Stålnacke ja Outi Syysjoki
T-76.612 Ohjelmistoprojektien hallinta Tehtävän 3 ratkaisu Maija Kangas, Kimmo Stålnacke ja Outi Syysjoki Osa 1 - Ongelmat McConnellin (1996) luokittelun mukaisesti: Ihmiset Prosessi Tuote Teknologia Osa
LisätiedotLastentuntien opettaminen Taso 1
Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit
LisätiedotKäytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere
Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotMuistitko soittaa asiakkaallesi?
webcrm Finland 1 webcrm Finland Muistitko soittaa asiakkaallesi? Riippumatta siitä, oletko myyntipäällikkö, markkinoija vai työskenteletkö HR tehtävissä, voit käyttää CRM ratkaisua erilaisiin tarpeisiin.
LisätiedotViestintäsuunnitelman laatiminen. A publication of
Viestintäsuunnitelman laatiminen A publication of Miksi? Suunta selvillä? Kun arjessa ja kiireessä toteutat organisaatiosi viestintää, viestintäsuunnitelma tukee sinua työssäsi. Voit katsoa suunnitelmasta,
LisätiedotProjektityö
Projektityö 21.10.2005 Projektisuunnitelma Työn ositus Projektisuunnitelman sisältö Kurssin luennoitsija ja projektiryhmien ohjaaja: Timo Poranen (email: tp@cs.uta.fi, työhuone: B1042) Kurssin kotisivut:
LisätiedotHankinnan problematiikka
Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen
LisätiedotOleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2
Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotSuomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi
Suomen Ekonomien hallitukseen 2018-2020 Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi Infoa haastattelijalle Nina Juhava, 29.8.2017 5.9.2017 Hallitushaastattelut Hallitushaastattelut 1. Esityö: Tehtävän
LisätiedotSpecifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki
Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti
LisätiedotSTEP 1 Tilaa ajattelulle
Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu
LisätiedotVerkkopokerijärjestelmä. Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008
Verkkopokerijärjestelmä Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008 Projektiryhmä Samuli Aalto-Setälä Jukka Kekälainen Jarno Kyykkä Mika Mielonen Mårten Smeds Otto Waltari Ohjaaja
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
LisätiedotLomalista-sovelluksen määrittely
Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE
VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE Vapaaehtoisen nimi: 1. Vapaaehtoistyö Päivämäärä ja kesto Organisaatio Tehtävät Tarvittavat taidot ja osaaminen 2. Muut koulutukset ja kurssit Päivämäärä Kurssin,
LisätiedotTestausraportti. Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri
Testausraportti Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri Helsinki 13.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotMiten 333 organisaatiota voi kehittää yhtä yhteistä digitaalista palvelua ja vielä kuunnella kaikkien asiakkaita?
#finnayhdessä Miten 333 organisaatiota voi kehittää yhtä yhteistä digitaalista palvelua ja vielä kuunnella kaikkien asiakkaita? Riitta Peltonen, johtava käytettävyyssuunnittelija, Finnan 5-vuotisseminaari,
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla
LisätiedotSoberIT Software Business and Engineering institute
T-121.700 Käyttäjäkeskeinen Konseptisuunnittelu Perusteet ja prosessi Teknillinen korkeakoulu Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio Käytettävyysryhmä Opettava tutkija: Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Testausraportti
UCOT-Sovellusprojekti Testausraportti Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 0.02 Julkinen 11. lokakuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotProjektisuunnitelma. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Projektisuunnitelma KotKot Helsinki 22.9.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 + 1 op) Projektiryhmä Tuomas Puikkonen
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotOhjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön
Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä
LisätiedotDigimyrsky ja palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä Reetta Kerola, Hanna Yli-Korpela Maarit Heikkinen.
Digimyrsky ja palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä 6.6.2017 Reetta Kerola, Hanna Yli-Korpela Maarit Heikkinen http://contentunion.net/ Päivän pähkinät 9.00-9.30 Opetellaan palvelumuotoilun yhteisöllisten
LisätiedotKenttätutkimusten merkitys vaatimuksille ja käliratkaisuille: kaupan osto-, myynti- ja kassaohjelmisto
Kenttätutkimusten merkitys vaatimuksille ja käliratkaisuille: kaupan osto-, myynti- ja kassaohjelmisto Aki Korpua Seminaari: Kälisuunnittelun vaikutukset ohjelmistoprosessiin (kevät 2007) Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotAsiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta
Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotSoftware engineering
Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of
LisätiedotHallintaliittymän käyttöohje
Hallintaliittymän käyttöohje 1. Yleisiä huomioita Hallintaliittymän käyttöä helpottavia yleisiä huomioita: - Käytä listanäkymien hakukentissä kentän vieressä olevaa hakunappia, älä enter-näppäintä. - Älä
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotToiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.
Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista
1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat
LisätiedotTukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin
Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016
LisätiedotCOMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot
- Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,
LisätiedotSEPA päiväkirja. BetaTeam. Juho Mäkinen, 57796V, Jari Leppä, 42710V, Versio Pvm Tekijä Kuvaus
SEPA päiväkirja BetaTeam Juho Mäkinen, 57796V, jvmakine@cc.hut.fi Jari Leppä, 42710V, jleppa@cc.hut.fi Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 10.11.2005 Juho Mäkinen Johdanto 1. 0.2 11.11.2005 J.Mäkinen, Käytäntöön
LisätiedotAdobe -määrälisensointi
Adobe -määrälisensointi VIP-jälleenmyyjäkonsolin käyttöopas Value Incentive Plan -ohjelmalle (VIP) Versio 3.1 syyskuu 12, 2013 Voimassa 15.8.2013 lähtien Sisältö Mikä on VIP-jälleenmyyjäkonsoli?... 4 Aloitus...
LisätiedotTeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion
1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,
LisätiedotVerkostoituvat tietojärjestelmälääkärit
Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2014-2018
Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotTenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotEDISTYMISRAPORTTI - PS Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0
EDISTYMISRAPORTTI - PS Edited by Checked by Approved by Antti Tuomaala Harri Kauhanen i Sisällysluettelo DOKUMENTIN VERSIOT 1 1. PROJEKTIN TILA 2 2. SUORITETUT TEHTÄVÄT 3 Projektisuunnitelma 3 Vaatimusmäärittely
LisätiedotKeskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma
Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä Leadership-tapahtuma 2.2.2012 Minä olen tehokkaimmillani ja tuottavimmillani kun Olen asiantuntevassa työryhmässä, jossa kukin tietää roolinsa ja sparraa toisiaan
LisätiedotNäkemyksiä ja kokemuksia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Hannu Paunonen Metso Automation Oy
Näkemyksiä ja kokemuksia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta 22.3.2006 Hannu Paunonen Metso Automation Oy Hannu.Paunonen@metso.com Sisältö Taustaa Käytettävyys ohjausjärjestelmissä Käytettävyysmenetelmät
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotTYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV
TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien
LisätiedotOpetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen
Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen Toiminnallinen määrittely: Työsuunnitelma TYÖSUUNNITELMAN TIEDOT Versio 0.1 Laatija Ulla Angervo Laatimispäivämäärä Hyväksyjä Hyväksymispäivämäärä
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotTutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä
Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotKokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
LisätiedotTUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA
TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotOhjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin.
TIETOKANTA MERIKOTKIEN SEURANTAAN Käyttöohje Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Tekijä 1.0 11.12.2007 Ensimmäinen luonnos Janne Piippo 2.0 13.12.2007 Virallinen verio Janne Piippo HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti ICT-ajankohtaisseminaari 15.4.2009 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä
OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua
LisätiedotPlayoff kokouspöytäkirja 4
Playoff kokouspöytäkirja 4 Aika ja paikka 13.9.2007 klo 12.15 14.00 TKTL, sali A319 Osallistujat Jari Anttila, puheenjohtaja Sanna Fröblom Aarno Sandvik Tommi Paavilainen Miikka Kohijoki Päivi Pääkkö,
Lisätiedot