Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun vaikutus käyttäjän ja asiakkaan rooleihin vaatimusten määrittelyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun vaikutus käyttäjän ja asiakkaan rooleihin vaatimusten määrittelyssä"

Transkriptio

1 Systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun vaikutus käyttäjän ja asiakkaan rooleihin vaatimusten määrittelyssä Katja Korpela Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto TIIVISTELMÄ Käyttäjäkeskeinen ohjelmistosuunnittelu on yleistymässä, mutta käyttäjän rooli ei välttämättä näy lopputuotteessa. Tässä kirjoitelmassa tarkastellaan GUIDe-prosessimallin vaikutusta käyttäjän rooliin ja edelleen ohjelmistokehitysprosessiin. Tarkoituksena on pohtia yleensä erilaisia vaikutustapoja käyttäjän roolin ja miten systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu vaatimusmäärittelyvaiheessa toteutettuna mahdollistaa käyttäjän roolin hyödyntämisen ohjelmistotuotannossa verrattuna siihen, miten asiakkaan tai ohjelmoijan rooliin painottuva yrityskulttuuri vaikuttaa lopputulokseen. Avainsanat GUIDe-prosessimalli, käyttäjän rooli, systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu, vaatimusmäärittely. JOHDANTO Nykyäänkin tavataan ohjelmistosuunnittelua, jossa käyttäjää ei oteta lainkaan mukaan suunnitteluun. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussakaan käyttäjän tarpeet eivät välttämättä tule itse ohjelmaan [6]. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ei myöskään välttämättä tarkoita, että käyttäjä on mukana suunnittelussa; käyttäjän mukanaolo saattaa jäädä käyttäjähaastatteluihin [12]. Jos käyttäjä on jossain määrin mukana prosessin useimmissa vaiheissa, tämä ei kuitenkaan tarkoita, että käyttäjä olisi mukana kaiken aikaa [3]. Lisäksi käyttäjäkeskeisessäkin suunnittelussa itse käyttöliittymän suunnittelu voi olla ohjelmoijien vastuulla [6]. Yhtenä ongelmana pidetään, että käytettävyyden suunnittelu ei ole osana ohjelmistokehitysprosessia [3]. Ongelmia tulee myös, jos ohjelmistosuunnittelijat tekevät käyttöliittymän välittämättä käytettävyysasiantuntijoiden mielipiteistä [6]. Gulliksen et al. tutkimuksesta ilmeni, että tarkkailua, työnkulkukuvauksia ja kontekstuaalisia käyttäjähaastatteluja käytetään eniten ruotsalaisten käytettävyysasiantuntijoiden keskuudessa ja niitä myös pidetään parhaiten tulosta antavina vaatimusmäärittelymenetelminä käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa [3]. Kysyttäessä taas amerikkalaisilta ja eurooppalaisilta käyttäjäkeskeistä suunnittelua käyttäviltä ohjelmistoalan yrityksiltä heidän käyttämistään menetelmistä ilmeni, että usein käytetään kustannuksiltaan alhaisia menetelmiä, vaikka kenttätutkimuksia pidetään parhaimpina [12]. GUIDe-prosessimallissa (Goals User Interface Design Implementation) [8] käytettävät menetelmät ovat samoja, joita yleisesti pidetään parhaimpina käytettävyysasiantuntijoiden keskuudessa [3, 12]. Lisäksi GUIDe-mallissa käytetään systemaattista käyttöliittymäsuunnittelua ja tämä suoritetaan aina ohjelmistoprosessin alussa. GUIDeprosessimalli integroi käytettävyyssuunnittelun käyttöliittymäsuunnittelun ohessa osaksi vaatimusmäärittelyprosessia tuoden siten käytettävyyden osaksi vaatimusdokumenttia. Kirjoitelmassa käsitellään ohjelmistokehitysprojekteissa esiintyviä rooleja, joitain niihin liittyviä ongelmia ja ratkaisuja sekä GUIDe-mallin käytön vaikutusta käyttäjän rooliin ja miten käyttäjän rooliin vaikuttaminen vaikuttaa käyttäjän tietämyksen välittämiseen ohjelmiston (käyttöliittymä) suunnittelijoille. Lisäksi pohditaan asiakkaan ja ohjelmoijan roolia painottavan ohjelmistosuunnittelun vaikutusta käyttäjän rooliin ja miten GUIDe-mallin käyttö voisi muuttaa näitä suhteita. OHEJLMISTOKEHITYSPROJEKTIN ROOLEISTA Puhuttaessa perinteisestä käyttöliittymäsuunnittelusta asiakkaan rooliksi jää yleensä tiedon tuottaminen. Käyttäjä on harvemmin mukana vaatimusten kartutuksessa ja jos on, hän ei yleensä sano mitään. Tiedon tuottamisen aktiivisuuden aste riippuu asiakkaan omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta sekä vaatimusmäärittelijöiden käyttämistä menetelmistä. Kun puhutaan käyttäjän mukanaolosta ohjelmistosuunnittelussa, käyttäjän rooli voi olla mitä tahansa aktiivisesta mukanaolijasta, joka osallistuu ohjelmistokehitysprosessin kaikkiin vaiheisiin, puhtaaseen tiedon tuottajaan ja tarkkailtavaan [6]. Yleensä käyttäjän mukanaololla tarkoitetaan, että käyttäjään ollaan oltu yhteydessä. Myös tiedon tuottajan rooli voi vaihdella aktiivisesta hyvinkin passiiviseen, riippuen esimerkiksi käyttäjän kiinnostuksesta ja vastuuntunnosta suunniteltavan ohjelmiston suhteen. Ohjelmistosuunnittelijan tai ohjelmoijan vaikutus lopulliseen ohjelmaan ei ole vähäinen. Ohjelmistosuunnittelijat voivat jättää huomioimatta käyttäjän tarpeet ja käytettävyysasiantuntijoiden mielipiteet [6, 3]. Tällöin käyttäjän rooli kadottaa merkityksensä käyttäjän mielipiteiden ja tarpeiden jäädessä huomiotta. Ongelmia Käyttäjän ollessa mukana ongelmia voi tuottaa käyttäjän taidot ja tietämys ja hänen sitoutuneisuutensa projektiin. Käyttäjän roolin näkymiseen lopputuotteessa vaikuttaa myös ohjelmistotuotantoprojektin muiden jäsenten suh- 1

2 tautuminen käyttäjän mukanaoloon ja tarpeisiin. Seuraavassa esitetään muutamia esimerkkejä eri rooleihin liittyvistä ongelmista. Käyttäjä ei kerro tietämystään. Käyttäjä voi olla mukana haastattelussa, mutta hän ei välttämättä sano mitään, jos samassa tilaisuudessa on esimerkiksi häntä itseään asiantuntevampia työntekijöitä tai hän ei koe olevansa vastuussa ohjelmiston käytettävyydestä tai ylipäätään ohjelmiston toteuttamisesta. Käyttäjä ei ymmärrä, mitä tehtävän suorittaminen vaatii. Käyttäjä tai asiakas ei osaa kertoa, mitä hän haluaa ohjelmalta. Käyttäjä tai asiakas ei tiedä, mitä hän tarvitsee ohjelmalta. Käyttäjä tai asiakas ei tunne teknisiä mahdollisuuksia eikä tiedä, mitä on mahdollista saavuttaa. Käyttäjä tai asiakas on aktiivinen osallistuja ja tiedon tuottaja. Käyttäjä tai asiakas saattaa olla hyvinkin aktiivisesti mukana kaikissa ohjelmistokehitysprosessin vaiheissa, mutta tämä ei takaa hyvää käyttöliittymää. Käyttäjä tai asiakas ei kuitenkaan ole asiantuntija käytettävyysasioissa tai käyttöliittymäsuunnittelussa. Asiakas ei välttämättä itse käytä suunniteltavaa järjestelmää. Asiakas voi myös esiintyä liiankin asiantuntevana ja luetella vaatimuksia vakuuttaen suunnittelijat. Ongelmana voi olla asiakkaan liiankin itsevarma käsitys suunnitteilla olevasta ohjelmistosta. Tämä ei aina ole sama asia kuin asiakkaan tarpeita vastaava ohjelmisto. Vaarana on myös, että ohjelma ei toimikaan halutulla tavalla tai että projektiaikataulu pitkittyy. Ohjelmoijat pitävät itseään käyttäjää parempina asiantuntijoina. Ohjelmoijat saattavat kuvitella tietävänsä kaiken käyttäjistä ja heidän tarpeistaan tai ohjelmoijat voivat kuvitella tuntevansa sovellusalueen käyttäjää paremmin esimerkiksi työskenneltyään itse aiemmin samassa tehtävässä kuin käyttäjä nyt. Ohjelmoijat eivät välttämättä halua puhua käyttäjien kanssa. Ohjelmoijat käyttävät itselleen ennestään tuttuja menetelmiä ja ratkaisuja. Yhteistä kaikille näille ongelmatapauksille on, että käyttäjää enimmäkseen ei oteta mukaan tai käyttäjän rooli on korkeintaan konsultoiva, jolloin heitä ei tarvitse huomioida. GUIDE-MALLIN KÄYTÖN VAIKUTUS KÄYTTÄJÄN ROOLIIN GUIDe-prosessimalli lähtee käyttäjän tarpeista [8]. Se on kokonaisuus, johon sisältyy kenttätutkimus (tarkkailu ja kontekstuaaliset haastattelut), tavoitepohjaisten käyttötapausten laatiminen ja käyttöliittymän suunnittelu käyttötapaus kerrallaan simuloimalla käyttäjän toimintaa. Lopuksi käyttöliittymästä tehdyt näyttökuvat testataan käyttäjällä. Tässä luvussa tarkastellaan, miten käyttäjän rooliin liittyviä ongelmia on pyritty ratkaisemaan. Löydettyjä ratkaisuja sovelletaan GUIDe-prosessimallin vaiheisiin tuoden esille GUIDe-mallin tarjoamia mahdollisuuksia parantaa viestintää käyttäjän ja käyttöliittymäsuunnittelijoiden välillä, käyttäjän mahdollisuuksia tiedon tuottamisessa ja käyttäjien antamaa palautetta. Viestinnän paraneminen Hartwick ja Barki [4] mittaavat tutkimuksessaan viestinnän aktiivisuutta sillä kuinka paljon ja kuinka usein käyttäjä kommunikoi ohjelmistotuotantoon liittyviä asioita projektin aikana. Viestinnän aktiivisuudella he tarkoittavat käyttäjän tekemää toimintoa tai käyttäjän tiedon vaihtoa ohjelmistotuotantoon liittyvissä asioissa minkä tahansa sidosryhmän jäsenen kanssa. Tutkimustuloksena Hartwick ja Barki esittävät, että projektiryhmän jäsenet olivat aktiivisempia kommunikoimaan kuin ryhmään kuulumattomat henkilöt. Tehokas käyttäjän mukanaolo edellyttää tietoa sisältävän viestinnän määrän kasvua, mikä parantaa projektiryhmän tiedonhakuprosessia ja tiedon hyväksikäyttöprosessia [5]. Tämä taas lisää keskinäistä yhteisymmärrystä, mikä parantaa ryhmän toimintatehokkuutta [5]. Vastaavasti ryhmien väliset konfliktit kasvavat ja keskinäinen luottamus laskee ryhmien välisen yhteisymmärryksen laskiessa ja kun tietämys ja odotukset eroavat toisistaan liiaksi. GUIDe-mallin alussa suoritetaan kenttätutkimus, joka ollessaan riittävän pitkä lisää passiivisenkin käyttäjän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitoutumista projektiin ja siten käyttäjän halua kommunikoida itselleen tärkeitä asioita ja epäkohtia. Myös käyttäjälle omasta työelämästään tutut käyttötapaukset, joilla testausvaiheessa simuloidaan käyttäjän todellisia tavoitteita, ja iteroiva suunnitteluprosessi todennäköisesti parantavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Täten GUIDe-mallin käytön pitäisi parantaa paitsi viestinnän määrän kasvua myös käytettävyysasiantuntijoiden tiedonhakuprosessia ja tiedon hyväksikäyttöprosessia lisäten keskinäistä yhteisymmärrystä. Tiedon tuottamisen paraneminen Beyer ja Holzblatt esittelevät kisälli mestari -mallin, jossa he vertaavat käyttäjää käsityöläismestariin, joka siirtää taitonsa vieressä seuraavalle kisällille [2]. Mestari ei ole luonteva opettamisessa, koska hänen työtänsä ei ole opettaa, vaan olla asiantuntija omassa työssään. Myöskään puhuminen ei ole mestarin työtä ja mestari ei välttämättä pystykään tehokkaasti kertomaan työstänsä. Mestari opettaa tekemällä työtänsä ja puhuen samalla työstänsä. Perinteisessä ohjelmistokehitysprojektissa asiakas tai käyttäjä on helposti opettajan roolissa, jossa häntä pyydetään kertomaan työstänsä ja vaatimuksista ohjelmiston suhteen. Tällöin voidaan törmätä ongelmiin vaatimusten kattavuuden ja oikeellisuuden suhteen, jos käyttäjä ei tiedä, mitä hän haluaa tai ei osaa sitä kertoa tai käyttäjä ei ymmärrä, mitä tehtävän suorittaminen vaatii. Mestari kisälli -mallin mukaan käyttäjä on asiantuntija omassa työssään. Beyer ja Holzblatt esittävät, että omak- 2

3 suessaan kisällin roolin käyttäjätarkkailussa suunnittelija automaattisesti omaksuu hyvän tiedon keräämiselle välttämättömät asenteet kuten nöyryys, uteliaisuus ja yksityiskohtiin keskittyminen. Samalla kisällin rooli Beyerin ja Holzblattin mukaan vähentää suunnittelijoiden halua esittää abstrakteja kysymyksiä ja saa heidät keskittymään meneilläänolevaan työhön. Opettaminen vaatii myös, että opettajan on etukäteen selvitettävä asian rakenne. Mestarin opettaessa työtä tekemällä rakenne paljastuu työskentelyn aikana. Beyerin ja Holtzblattin mukaan rakenteen selvittäminen kuuluu suunnittelijoille. Lisäksi suunnittelijoiden täytyy selittää havaitsemansa rakenne käyttäjälle varmistaakseen, että ovat ymmärtäneet oikein. Käyttäjän ei oleteta näkevän työnsä rakennetta, mutta käyttäjä kyllä tunnistaa rakenteen oikeellisuuden. Asian voisi myös ilmaista sanomalla, että ilman kenttätyötä asiakkaan tai käyttäjän rooli on yrittää kertoa parhaansa mukaan, mitä hän haluaa ohjelmalta. Ei ole realistista vain kysyä käyttäjältä tai asiakkaalta, mitä he haluavat ohjelmaansa. He eivät aina pysty kertomaan tarkasti haluamaansa ja eivät välttämättä tiedä, mitä vaatimuksia heidän tulisi esittää. GUIDe-mallissa ei oletetakaan asiakkaan tai käyttäjän listaavan tarpeitaan ohjelmistolle vaan asiakkaan työprosessit tuovat nämä esille kenttätutkimuksen aikana. GUI- De-mallilla nähdään myös nopeasti, pystyykö ohjelmalla tekemään käyttäjän työtehtävät sillä käyttöliittymä suunnitellaan simuloimalla työprosessista johdettuja tavoitepohjaisia käyttötapauksia, jotka myös testataan käyttäjällä. Käyttäjien antaman palautteen paraneminen Visser ja Visser [13] uskovat, että käyttäjien hyödyntäminen ohjelmistokehitysprosessin eri vaiheissa motivoi käyttäjiä, saa heidän arvostamaan itseään ja kokemaan vastuuta roolistaan sovellusalueen asiantuntijana. Heidän mukaansa tietoisuuden luominen vie aikaa ja on osoitettavissa, että käyttäjän herkkyys kasvaa ensimmäistä tapaamiskertaa seuraavilla tapaamiskerroilla. Ensimmäisellä tapaamiskerralla käyttäjien reaktiot ovat usein pinnallisia ja he keskittyvät yksityiskohtiin arvioimatta uutta sovellusta mitenkään syvällisesti. Visserin ja Visserin huomioiden mukaan käyttäjät myös prosessoivat vapaaehtoisesti motivaatioitaan, huolenaiheitaan ja toiveitaan liittyen heille esiteltyyn aihealueeseen tapaamiskerran päätyttyä ja ovat halukkaita kommunikoimaan niitä eteenpäin. Käyttäjien uudelleenkäyttäminen oletettavasti poistaa ongelmia liittyen käyttäjän osaamiseen ja tehtäväalueen ymmärtämiseen. Käyttäjän rooli muuttuu myös aktiivisemmaksi itsevarmuuden ja tietämyksen lisääntyessä käyttäjän kuitenkin pysyessä omalla osaamisalueellaan. Myös käyttäjän viestintä lisääntyy ja viestinnän tietomäärä kasvaa. GUIDe-prosessimalli kokonaisuutena mahdollistaa kenttätutkimuksissa käytettyjen käyttäjien uudelleenkäyttämisen testattaessa käyttöliittymää näyttökuvien avulla käyttäjillä. Myös jos kenttätutkimuksen osuus on huomattavan laaja, on odotettavissa, että samoja käyttäjiä käytettäessä käyttäjät syventyvät paremmin aihealueeseen ja heiltä voi odottaa tarkempia vaatimuksia käyttöliittymän ja ohjelman toiminnallisuuksien suhteen. Käytettävyysasiantuntijoiden keskuudessa ollaan yleisesti sitä mieltä, että käyttäjän kanssa on helpompi kommunikoida näyttökuvien avulla. On myös tärkeää näyttää käyttäjälle, että hänen sanomisensa on huomioitu. GUI- De-mallissa käytetään simuloinnissa käyttäjälle tuttuja tavoitepohjaisia käyttötapauksia, jotka kuvaavat hänen omia tavoitteitaan. Tavoitepohjaiset käyttötapaukset ovat konkreettisia ja niissä on selkeästi erotettuna käyttäjän motivaatio ja tilanteeseen liittyvät tilatiedot, mikä tekee niihin reagoimisen ja niiden muokkaamisen helpoksi. Varsinkaan projektin alkuvaiheessa asiakas tai käyttäjä ei voi tietää, mikä kaikki on mahdollista. GUIDe-mallia käytettäessä, asiakas näkee näyttökuvia simuloitaessa, mikä on mahdollista. Käyttäjälle saattaa tulla mieleen asioita, joita hän ei ole aiemmin huomannut ja hän saattaa keksiä uusia vaatimuksia edellisten pohjalta. Käyttäjä saa tilaisuuden kertoa niistä asioista, joita häneen mieleensä on tullut sitten edellisen tapaamisen. Simuloitaessa käyttötapauksia käyttäjälle, käyttäjä näkee myös heti, jos jokin asia ei toimi käyttöliittymällä. ASIAKKAAN ROOLIA PAINOTTAVA OHJELMISTOSUUNNITTELU Tässä luvussa katsotaan esimerkkien avulla asiakkaan asiantuntevan roolin ja voimakkaiden ennakko-odotusten vaikutusta prosessiin ja miten GUIDe-prosessimallin käyttö voisi muuttaa lopputulosta. Hali-projekti Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteenlaitoksen Hali-ohjelmistotuotantoprojektissa [10] suunniteltiin tietokanta, käyttöliittymä ja ohjelmisto merikotkien pesintätietojen tallettamiselle tietokantaa ja raporttien tuottamiseen. Hali-projekti oli tietokantapainotteinen, ja se toteutettiin vesiputousmallin mukaan osittain siksi, että tietojenkäsittelytieteenlaitoksella oli aiemmin toteutettu vastaavia järjestelmiä. Käyttöliittymä suunniteltiin erillään muusta suunnittelusta prosessin suunnitteluvaiheessa. Heti projektin alussa asiakas kertoi taustatietoja ja projektiryhmälle esiteltiin 4 lomaketta, joihin pesimätiedot kerättiin kentällä pesätarkastuksien yhteydessä. Tietoa oli kerätty samoihin lomakkeisiin jo vuosia ja pesintäpaikalle pääsi käymään vain muutamat valitut henkilöt, joille nämä lomakkeet olivat tuttuja. Ideana oli, että lomakkeissa olevat tiedot talletetaan tietokantaan, josta sitten saadaan raportteja. Tietokannassa olevia tietoja täytyi myös pystyä päivittämään, ja luonnollisesti tietoa piti pystyä hakemaan tietokannasta. Tietokantaa ylläpitäisi ja käyttäisi toimistohenkilökunta. Lisäksi oli joitain etäkäyttäjiä, jotka ajaisivat raportteja. Koko ryhmä oli mukana vaatimusmäärittelyssä. Palavereita pidettiin kaksi viikossa ja ne kestivät yleensä kaksi tuntia. Asiakas ja käyttäjä olivat mukana joissain palaverissa. Jos projektiryhmän jäsenillä oli jotain kysyttävää, vastauksen sai seuraavassa palaverissa tai sähköpostitse. 3

4 Asiakkaan roolilla oli voimakas vaikutus projektin kulkuun. Asiakas oli jo muodostanut voimakkaan käsityksen, että järjestelmä muistuttaisi tietojenkäsittelytieteenlaitoksella aiemmin tehtyjä vastaavia järjestelmiä lintujen pesintätietojen tallettamiselle. Asiakas esitti omaaloitteisesti vaatimuksia ja projektin jäsenet kirjasivat vaatimukset ylös. Tiedon yksityiskohtaisen luonteen vuoksi tiedon ja toiminnallisuuden pystyi määrittelemään vain asiakas. Ryhmää ohjattiin ehkä väärään suuntaan, sillä kaikki tieto oli lomakkeilla ja asiakas painotti tietokannan suunnittelun tärkeyttä. Toiminnallisuuteen liittyvät vaatimukset kuvattiin käyttötapauksina, jotka jäivät hyvin pintapuolisiksi ja epätarkoiksi [1]. Suunnitteluvaiheessa projektiryhmän käytettävyysasiantuntijat suorittivat käyttäjähaastattelun ja tekivät paperiprototyypin käyttöliittymästä. Etukäteen oli selvää, että asiakas halusi samantyyppisen käyttöliittymän kuin vastaavissa järjestelmissäkin. Prototyyppiä esiteltiin käyttäjälle, asiakkaalle ja ryhmän muille jäsenille ja siitä kerättiin palautetta. Käyttöliittymän suunnittelussa käytettiin samoja käyttötapauksia kuin vaatimusmäärittelyssä - ne esitettiin ainoastaan tarkemmilla tilatiedoilla. Suunnitteluvaiheessa selvisi muun muassa että ohjelmiston toiminnallisuuden suunnittelusta vastaavien ryhmän jäsenten oli vaikea suunnitella toiminnallisuutta tietokannan ja käyttöliittymän välillä, koska ei ollut tiedossa millainen käyttöliittymä olisi. Suunnitteluvaihe alkoi viikon myöhässä ja vaatimusdokumenttiin tuli korjauksia tietokantakaavioon ja tietosisältöön vielä kahdeksan viikon ajan vaatimusmäärittelyvaiheen päätyttyä. Prosessimallina olevaa vesiputousmallia ei noudatettu tiukasti, sillä se olisi estänyt suunnittelun aloittamisen. Hali-projektin osalta toteutusta jatkettiin Kotkaprojektissa [11], koska ohjelman vaatimusten selvittämiseltä ja ohjelmiston määrittelyltä ei jäänyt enää juurikaan aikaa toteutukseen. Vaatimusdokumentin päivittäminen tietokannan osalta asiakkaan vaatimuksia vastaavaksi ei sinänsä voinut viedä paljoa aikaa, eikä yksinään selittää, miksi projekti ei pysynyt aikataulussaan. GUIDe-mallin vaikutus asiakkaan rooliin ja prosessiin Systemaattisessa käyttöliittymäsuunnittelussa asiantuntija selvittää vaatimukset systemaattisesti, eikä vain kuuntele, mitä asiakkaalla on sanottavaa. Tämä vaatii kuitenkin kokemusta, jota esimerkiksi Hali-projektin jäseniltä puuttui. Voisi kuitenkin ajatella, että GUIDe-mallin käyttö olisi pakottanut projektiryhmä aktiivisemmin selvittämään vaatimuksia sen sijaan, että ryhmä kuunteli, mitä asiakkaalla oli sanottavana. Systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu olisi saanut myös asiakkaan ja käyttäjän miettimään tiiviimmin vaatimuksia. Käyttöliittymäsuunnittelun sijoittaminen prosessin alkuun olisi hyvinkin lisännyt projektiryhmän ymmärrystä siitä, mitä ohjelmalta haettiin. Samalla projektin johto olisi tullut selkeästi projektiryhmälle. Yleensäottaen prosessin alkuun olisi tullut enemmän intensiteettiä ja tiedon vaihto olisi mahdollisesti tullut luontevammaksi. Vaatimusmäärittelyvaihe ei välttämättä olisi lyhentynyt sijoitettaessa käyttöliittymäsuunnittelu prosessin alkuun, mutta suunnitteluvaiheen alussa olisi mahdollisesti ollut kaikki tarvittava tieto käytettävissä. Hali-projektissa tavalliset palaverit eivät tuottaneet ainakaan parempaa tulosta kuin mitä GUIDe-mallin käyttäminen olisi tuottanut. Tiettyjen perusrakenteiden selvittämisessä käyttöliittymäsuunnittelu olisi voinut tuoda nopeammin selvennystä vaatimuksiin. Esimerkiksi merikotkat halusivat pitää useampaa pesää, eivät välittäneet kuntarajoista ja muuttivat reviiriäkin vuosittain. Lisäksi GUIDe-mallin käyttö olisi antanut asiakkaalle enemmän aikaa miettiä tarpeitaan ohjelmiston suhteen ja osa projektiryhmästä olisi voinut keskittyä teknisen osaamisensa kartuttamiseen. SQUID-projekti [7] osoitti, että jos ohjelmistoprojektin jäsenet lähtevät kenttätutkimusmenetelmillään selvittämään asiakkaan ja käyttäjän tarpeita, asiakas ja käyttäjä lähtevät tilanteeseen mukaan, vaikka mitä ilmeisemmin tämä vaati erityisen jämäkkää otetta projektiryhmän jäseniltä. Kun SQUID-projektissa ei tullut tulosta lähdettäessä liikkeelle asiakkaan esittämästä ratkaisusta, projektin jäsenet sivuuttivat asiakkaan ratkaisuehdotuksen ja menivät käyttäjän luo ja määrittivät sitä kautta ohjelmiston vaatimukset. Lopputulos oli SQUID-projektin osalta tuloksekas ja ohjelma sai toimivan ja helppokäyttöisen käyttöliittymän. Asiakas voi olla itsevarma ja hänellä voi mielestään olla selkeä kuva siitä, miten ohjelman tulee toimia. Hali- ja SQUID-projektit osoittavat, että asiakkaan käsitys ohjelmasta oli kuitenkin abstrakti sisältäen puutteita yksityiskohdissa. Jatkuva yksityiskohtien lisääminen tuottaa ongelmia erityisesti vesiputousmallissa. GUIDe-malli tuo käyttöliittymäsuunnittelun prosessin alkuun, jolloin lienee vähemmän tarvetta lisätä tietoa prosessin kuluessa. Samalla asiakkaan rooli muuttuu enemmän tuloksia seuraavaksi. Hali-projektin aikataulujen venyminen ja SQUIDprojektin onnistunut lopputulos antavat viitettä siitä, että projektiryhmän on voitava ja uskallettava sivuuttaa asiakkaan mielipiteet ja häiritä sekä asiakasta, että käyttäjää ja käytettävä heidän aikaansa. Jotta tämä tapahtuisi onnistuneesti, on asiakkaalle annettava mahdollisuus hyväksyä esitetty tulos ennen suunnittelua ja toteutusta. Systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelun oikea paikka on vaatimusmäärittelyvaiheessa. OHJELMOIJAN ROOLIA PAINOTTAVA OHJELMISTOSUUNNITTELU Yrityskulttuurilla voi olla voimakas vaikutus siihen, miten käyttäjän mukana olemiseen suhtaudutaan ohjelmistokehitysprojektissa. Iivari on tutkinut yrityskulttuurin vaikutusta käyttäjien mukanaoloon ohjelmistosuunnitteluprosessissa [6]. Tutkimuksessa oli mukana kaksi yksikköä, joilla oli kokemusta käyttäjän mukanaolosta. Yksiköt saivat itse määritellä, millainen heidän työkulttuurinsa oli. Yksikössä A oli kolmen vuoden ajan toiminut käytettävyysasiantuntija ja yksikön johtaja painotti käyttäjän mukanaolon tärkeyttä. Nyt käytettävyysasiantuntijoita oli neljä ja loput ryhmän jäsenet olivat teknisesti suuntautuneita. 4

5 Yksikön A jäsenet kokivat olevansa arvostettuja työntekijöitä ja että kaikki ryhmän jäsenet kunnioittivat toisiaan alusta alkaen. He pitivät työn jatkuvaa mittaamista ja valvomista normaalina työnkuvana ja kokivat aikatauluissa pysymisen tärkeäksi. He pitivät myös tärkeänä, että heidän valmistamansa komponentti toimii yhteen koko järjestelmän kanssa. Yksiköllä B oli pitkä historia käyttäjien huomioimisesta ja käytettävyystestauksesta. Yksikkö oli jaettu käytettävyysyksikköön ja tekniseen yksikköön. Käytettävyydestä vastaavassa yksikössä toimi yksi käytettävyysasiantuntija ja graafinen suunnittelija, mutta sekä ryhmän vetäjä että johtaja olivat aiemmin toimineet käytettävyysasiantuntijoina. Toisen yksikön jäsenet olivat ohjelmoijia ja heillä oli oma ryhmän vetäjä. Yksikössä B pidettiin tärkeimpänä pysyä teknologisen kehityksen kärjessä. Heidän mielestään ihmiset haluavat kokeilla uusia asioita ja ihmisiä ei pidä valvoa. Työssä he saavat tehdä mitä haluavaa ja aloitteellisuuteen kannustettiin. Työilmapiirin harmonisuus ei ollut heille tärkeää vaan konflikteja saattoi syntyä, koska ryhmässä oli voimakkaita persoonallisuuksia. Pätevyyttä ja teknistä osaamista arvostettiin. Käytettävyysasiantuntijan mielestä tekniset asiantuntijat pitivät käytettävyysasiantuntijoita ainoastaan palvelijoinaan. Teknisen puolen ryhmän vetäjän mielestä tekniset asiantuntijat arvostivat innovatiivisuutta Miten kävi käyttäjän roolille Kummassakin yksikössä käyttäjän mukanaololla ajateltiin olevan merkitystä siihen, että käyttäjät pystyisivät tehokkaammin käyttämään ohjelmistoa. Käytettävyysasiantuntijoiden käyttämiä menetelmä ei Iivarin tutkielmassa käsitelty. Yksikössä A käytettävyysasiantuntija loi hieman naiivin persoonan nimeltä Eric edustamaan käyttäjän tietämystä ja taitoja tehdäkseen käyttäjät näkyvämmäksi ohjelmoijille. Ohjelmoijat kritisoivat, että Eric on liian tyhmä ja päättivät pitää Ericiä erikoistapauksena, jota ei tarvitse ottaa huomioon ohjelmaa suunniteltaessa. Ohjelmoijat päätyivät huomioimaan ainoastaan kokeneen käyttäjän. Yksikössä B ajateltiin, että kukaan ei halua suunnitella ohjelmistoa, joka ei ota käyttäjää huomioon. He ajattelivat, että heillä on yhteinen tavoite yksikön sisällä. Ohjelmoijat kuitenkin ajattelivat itse edustavansa tyypillistä käyttäjää, mikä ei miellyttänyt käytettävyysasiantuntijaa. Ohjelmoijilla oli kuitenkin vapaus hylätä täysin käytettävyysasiantuntijan laatimat määrittelyt. Käytettävyysasiantuntijan mielestä näyttikin siltä, että yritykselle riittää, että yrityksellä on tieto käytettävyydestä, vaikka se ei päätyisikään lopputuotteeseen. Kuten Iivari esittääkin, käyttäjien rooliksi jää konsultoida käytettävyysasiantuntijoita. Pahimmillaan käyttäjien konsultointi on passiivista esimerkiksi tavanomaisia haastatteluja kontekstuaalisten haastattelujen sijaan. Iivari myös esittää, että näissä tapauksissa ohjelmoijat eivät saa paljoakaan tietoa käyttäjistä ja käytettävyysasiantuntijoiden työksi jää kommentoida ohjelmoijien tuloksia. Ongelmaa lisää, että ohjelmoijat kuitenkin suunnittelevat käyttöliittymän. GUIDe-mallin vaikutus ohjelmistosuunnittelijan rooliin Yrityskulttuurin painottuessa voimakkaasti ohjelmoijan rooliin pelkkä GUIDe-mallin käyttö tuskin riittää. Lundell ja Notess viittaavat siihen, että käyttäjän tarpeet saadaan parhaiten ohjelmaan, jos käyttöliittymäsuunnittelu tehdään prosessin varhaisessa vaiheessa ja käytettävyysasiantuntija on mukana ohjelmiston suunnittelussa ja toteutuksessa yhtenä ryhmän jäsenenä [9]. Käytettävyysasiantuntijan tulisikin aktiivisesti vaikuttaa siihen, että käyttäjältä saatu tieto päätyisi lopputuotteeseen. Käytettävyysasiantuntijan mukanaolo tuotekehitysryhmässä mahdollistaa nopean palautteen ohjelmistokehittäjien ja käytettävyysasiantuntijan välillä. Gulliksenin et al. tekemässä tutkimuksessa [3] ilmenee, että ohjelmistokehitysprosessin jäsenet kaipaavat käyttöliittymäsuunnittelun integrointia osaksi ohjelmistokehitysprosessia. GUIDe-prosessimalli, jossa systemaattinen käyttöliittymäsuunnittelu toteutetaan vaatimusmäärittelyvaiheen alussa, ei juurikaan muuta valitun ohjelmistokehitysprosessin muita vaiheita, mutta tuo suunnitellun käyttöliittymän osaksi asiakkaan vaatimuksia [8]. Lisäksi GUIDe-mallin käyttö mahdollistaa käyttäjän aktiivisen konsultoivan roolin, jossa tietoa siirtyy suunnittelijoiden käyttöön. Jos ohjelmistosuunnittelussa käytetään keksityn hahmon sijaan todellista hahmoa, joka oikeasti tekee työtä, käyttäjän tarpeita on vaikeampi sivuuttaa. YHTEENVETO GUIDe-prosessimalli sisältää kokoelman yleisesti hyväksi havaittuja menetelmiä [12]. GUIDe määrittelee systemaattisen käyttöliittymäsuunnittelun sijainnin prosessin alkuun, mikä osaltaan voisi ratkaista ohjelmistosuunnittelijoiden kokemaa tarvetta käyttöliittymäsuunnittelun integroinnista ohjelmistokehitysprosessiin. Mielestäni GUIDe-mallin käyttö kokonaisuudessaan muuttaa käyttäjän roolia aktiiviseksi tiedon tuottajaksi lisäämällä käyttäjän yhteenkuuluvuuden tunnetta projektiryhmän käytettävyysasiantuntijoiden kanssa. Tämä edelleen lisää viestintää ja tiedon siirtoa käyttäjän ja projektin jäsenten välillä. Käyttäjän uudelleenkäyttäminen testausvaiheessa ja iterointikierroksilla lisää käyttäjän tietoisuutta tulevasta ohjelmasta, tekniikan antamista mahdollisuuksista ja omasta työprosessistaan. Iteratiivinen suunnittelumalli mahdollistaa tulosten esittämisen käyttäjälle ja käyttäjäpalautteen saamisen. Tavoitepohjaiset käyttötapaukset ja niiden simulointi näyttökuvien avulla antavat asiakkaalle ja käyttäjälle mahdollisuuden reagoimalla kommunikoida tarpeitansa ohjelmiston suhteen. Kaiken kaikkiaan käyttäjän rooli tulee selkeämmin ja aktiivisemmin esille säilyttäen kontrollin ohjelmistosuunnittelijoilla (käytettävyyssuunnittelijat). Asiakas ei voi vain luetella vaatimuksia vaan joutuu miettimään tarkemmin sellaisen asiantuntemuksen luotsaamana, jota hänellä itsellään ei ole. Ongelmaksi jää käyttäjätarpeiden muuntaminen vaatimuksiksi, jotka ohjelmoijat voivat toteuttaa. 5

6 GUIDe-mallin käyttö yksinään ei kuitenkaan riitä siirtämään käyttäjän tarpeita lopputuotteeseen. Ongelmaksi koetaan edelleen johdon tuen puute [3] tai johdon tuen näennäisyys [6], jolloin ohjelmistosuunnittelijat voivat edelleen sivuuttaa käytettävyysasiantuntijoiden mielipiteet. Ongelmaksi jää myös viestintä ja priorisointi käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja muun ohjelmistosuunnitteluryhmän välillä. GUIDe-mallin käyttö vaikuttaa käyttäjän rooliin, mutta samalla käyttäjän lisääntynyt yhteenkuuluvuus ja kommunikointi rajautuu käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja käyttäjän välille. Voisi ajatella, että GUIDe-malli sopii parhaiten pienten projektiryhmien käyttöön vähättelemättä sen osuutta käyttöliittymäsuunnittelussa yleensä. LÄHTEET 1. Annala, O. et al. Vaatimusdokumentti v.1.7. Ohjelmistotuotantoprojekti Hali, Helsingin yliopisto, Helsinki, Suomi, Beyer, H.R., Holtzblatt, K. Apprenticing With the Customer. Communications of the ACM 38, 5 (1995), Gulliksen, J., Boivie, I., Persson, J., Hektor, A., Herulf, L. Making a difference: a survey of the usability profession in Sweden. In Proc. NordiCHI '04, ACM Press (2004), Hartwick, J., Barki, H. Communication as a Dimension of User Participation. IEEE Transactions on Professional Communication 44, 1 (2001), He, J. Knowledge Impacts of User Participation: A Cognitive Perspective. In Proc. SIGMIS'04, ACM Press (2004), Iivari, N. Enculturation of User Involvement in Software Development Organizations - An Interpretive Case Study in the Product Development Context. In Proc. NordiCHI '04, ACM Press (2004), Kaipiainen, S. Projekti SQUID: Suprajohtavan magnetometrin käyttöliittymä. /tutkielmat/kaipiainen-samuli-squid-tutkielma.pdf. 8. Laakso, S.A., Laakso, K.-P. Hyvän käyttöliittymän varmistaminen GUIDe-prosessimallilla. 9. Lundell, J., Notess, M. Human factors in software development: models, techniques, and outcomes. In Proc. SIGCHI'91, ACM Press (1991), Ohjelmistotuotantoprojekti Hali Ohjelmistotuotantoprojekti Kotkat Vredenburg, K., Mao, J-Y., Smith, P.W., Carey, T. A Survey of User-Centered Design Practice. In Proc. SIGCHI '02, ACM Press (2002), Visser, F.S., Visser, V. Re-using users: co-create and co-evaluate. Personal and Ubiquitous Computing 10, 2 (2006),

Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä

Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Agenda Tehtävänanto Johdanto Näkökulma Ohjelmistotuotantoprosessit Testaus & arviointimenetelmät Menetelmien yhdistäminen, onnistuuko?

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen Konseptisuunnittelu Perusteet ja prosessi Teknillinen korkeakoulu Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio Käytettävyysryhmä Opettava tutkija: Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Kenttätutkimusten merkitys vaatimuksille ja käliratkaisuille: kaupan osto-, myynti- ja kassaohjelmisto

Kenttätutkimusten merkitys vaatimuksille ja käliratkaisuille: kaupan osto-, myynti- ja kassaohjelmisto Kenttätutkimusten merkitys vaatimuksille ja käliratkaisuille: kaupan osto-, myynti- ja kassaohjelmisto Aki Korpua Seminaari: Kälisuunnittelun vaikutukset ohjelmistoprosessiin (kevät 2007) Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

PROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu

PROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA OSANA KURSSIA Opettaja: Tomi Jokitulppo email: Tomi.Jokitulppo@metropolia.fi puhelin: 040 5430197 4 opetuskertaa: 2.10., 9.10., 16.10.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Ohjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin.

Ohjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin. TIETOKANTA MERIKOTKIEN SEURANTAAN Käyttöohje Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Tekijä 1.0 11.12.2007 Ensimmäinen luonnos Janne Piippo 2.0 13.12.2007 Virallinen verio Janne Piippo HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Lomalista-sovelluksen määrittely

Lomalista-sovelluksen määrittely Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen, 21.1.2013 Johanna Kaipio, TkT, DI Tutkijatohtori ja opettaja Strategisen käytettävyyden

Lisätiedot

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet?

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU 1(5) FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU Verkkoprojektissa tarkoituksenmukaisen projektinhallintatyökalun käyttö vähentää viestintään kuluvaa työaikaa merkittävästi, kun projektin osapuolilla on reaaliaikainen

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia http://www.cs.tut.fi/ihte http://www.cs.tut.fi/ihte/projects/kaste Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia Kati Kuusinen Esityksen sisältö Työn taustasta Työn tavoitteista

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

EDISTYMISRAPORTTI - PS Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0

EDISTYMISRAPORTTI - PS Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 EDISTYMISRAPORTTI - PS Edited by Checked by Approved by Antti Tuomaala Harri Kauhanen i Sisällysluettelo DOKUMENTIN VERSIOT 1 1. PROJEKTIN TILA 2 2. SUORITETUT TEHTÄVÄT 3 Projektisuunnitelma 3 Vaatimusmäärittely

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN 3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Tämä luku käsittelee erilaisia valmiuksia, joita hyvä suunnittelukäytäntö vaatii, näistä on valittava yrityksen toiminnan kannalta tärkeimmät. 3.1 Organisaation osaamisen

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita!

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! eli... Hyvä kaava sanoo enemmän kuin,... tuhat riviä koodia!... sata riviä tekstiä!... kymmenen diagrammia! YLEISTÄ FORMAALEISTA

Lisätiedot

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella?

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Severa Mobile -kyselyn tulokset Alkusanat Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme 389 vastausta, joka on kattava otos asiantuntija-

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 02.11.00 16:08

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 02.11.00 16:08 HELIA 1 (1) Luento 9 Käytettävyyden arviointi... 2 Yleistä... 2 Menetelmiä... 3 Etuja... 3 Ongelmia... 3 Palautteet... 4 Käyttäjäkyselyt ja haastattelut... 5 Ryhmäläpikäynti... 7 Käyttäjien havainnointi...

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

@Tampereen Testauspäivät (2012-06)

@Tampereen Testauspäivät (2012-06) @Tampereen Testauspäivät (2012-06) Testausodotukset räätälöityjen järjestelmien projekteissa Maaret Pyhäjärvi, testausasiantuntija Twitter: maaretp Testausvastaava @ Granlund Oy Yrittäjä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

PSK BIM ammattilaisseminaari 09.05.2014 Järvenpää

PSK BIM ammattilaisseminaari 09.05.2014 Järvenpää VIRTUAALISEN SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN IT ASIANTUNTIJA PSK BIM ammattilaisseminaari 09.05.2014 Järvenpää Säästöjä ja hyötyjä investointiprojekteihin uusilla työprosesseilla Sekä rakennusteollisuuden-,

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:

Lisätiedot

Koodaa ja korjaa -malli

Koodaa ja korjaa -malli Käyttöliittymät II Luento 8 Ohjelmistoprojektimalleja Seuraavissa kuvauksissa oletetaan, että projektissa ei ole tavoitelähtöisen kälisuunnittelun osaamista. Lopuksi palataan kysymykseen, mitä tapahtuu,

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia 1. Johdanto Mitä ohjelmistotuotanto on? ohjelmointi + ohjelmisto + tekniikat + insinööritaito + kurinalainen työskentely Määritelmä (60-luvun ohjelmistokriisi): The establishment and use of sound principles

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Hallintaliittymän käyttöohje

Hallintaliittymän käyttöohje Hallintaliittymän käyttöohje 1. Yleisiä huomioita Hallintaliittymän käyttöä helpottavia yleisiä huomioita: - Käytä listanäkymien hakukentissä kentän vieressä olevaa hakunappia, älä enter-näppäintä. - Älä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Ammatti: Pelisuunnittelija

Ammatti: Pelisuunnittelija Ammatti: Pelisuunnittelija Ville Vuorela 2011 Quo Vadis? Ville Vuorela 37 vuotta (pelaajien keski-ikä) Paheksuttava ikiopiskelija Pelialalle 1996, kokopäiväisesti 2004 (Sumea) Nykyisin pelisuunnittelun

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tietokannan luominen:

Tietokannan luominen: Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 2, pe 5.11.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 2, pe 5.11. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 2, pe 5.11. Kertausta Ohjelmistotuotantoprosessin vaiheet: Vaatimusanalyysi- ja määrittely Mitä halutaan? Suunnittelu Miten tehdään? Toteutus Ohjelmointi Testaus Varmistetaan

Lisätiedot