MATKARAPORTTI. KV-osaaja -hankkeen 2. opinto- ja benchmarking-matka Bryssel

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKARAPORTTI. KV-osaaja -hankkeen 2. opinto- ja benchmarking-matka Bryssel"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI KV-osaaja -hankkeen 2. opinto- ja benchmarking-matka Bryssel Aika: Teema: Kansainväliset foorumit ja kumppanuudet Kohdemaa: Belgia

2 Sisällysluettelo 1. MATKALLE OSALLISTUJAT, KÄYNTIKOHTEET JA AIKATAULUT: MATKAN TAVOITTEET...4 A.PUITEOHJELMAAN LIITTYVÄN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN...4 B.KANSAINVÄLISESSÄ KONFERENSSISSA TOIMIMINEN: PUITEOHJELMA...6 A.PUITEOHJELMAN HANKKEIDEN EVALUAATIO...6 B.KOMISSION VIRKAMIESTEN TERVEISET HANKKEITA SUUNNITTELEVILLE...9 C.POHJOIS SUOMEN ALUETOIMISTON TEHTÄVÄT JA MAHDOLLISUUDET MM. OSAAJIEN VERKOTTAJANA ICT EVENT A.YLEISKUVAUS KONFERENSSISTA B.KONFERENSSISSA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA HENKILÖKOHTAISIA OPPIMISKOKEMUKSIA... 15

3 1. Matkalle osallistujat, käyntikohteet ja aikataulut: Rovaniemen ammattikorkeakoulu: Pia Yliräisänen-Seppänen Lahja Karjalainen Lapin yliopisto: Niina Alapuranen Raimo Jänkälä Hannu Mikkola Finnbarents: Heikki Konttaniemi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Rauno Toppila Hannele Keränen Hannele Paloranta Timo Luosujärvi Kaj Kostiander Martti Ainonen Riitta Alajärvi-Kauppi Päivi Ervast Sunnuntai Maanantai Matkustaminen Brysseliin ja majoittuminen hotelliin Marivaux Hotel, Congress & Seminar Center ICT2010 konferenssi Eriytetty ohjelma ERRIN Training : FP7 Legal and Financial Aspects Osallistujat: Päivi Ervast ja Hannu Mikkola Tiistai ICT2010 konferenssi 15:00 15:30 Mahdollisuus tutustua REA Research Executive Agency (tbc) Keskiviikko ICT2010 konferenssi Tarkempi konferenssipäivien sisältö tapahtuman kotisivuilla:

4 Torstai Pohjois-Suomen EU-aluetoimisto Pohjois-Suomen EU-aluetoimiston esittely Allan Perttunen, johtaja ERRIN European Regions Research & Innovations Network Anett Ruszanov, Projects Officer DG INFSO Directorate General Information Society Bror Salmelin, Policy Co-ordinator - Policy Advisor Directorate H ICT Addressing Societal Challenges Lounastauko Euroopan komissio, DG Research (tbc) Marianne Paasi/Anneli Pauli Finnish Liaison Office for EU R&D, Suomen akatemian yhteystoimisto Brysselissä Rami Nissilä, Tiedeasiantuntija Perjantai Paluumatka 2. Matkan tavoitteet a. Puiteohjelmaan liittyvän osaamisen vahvistaminen Opintomatka toi tietoa puiteohjelmien valmistelusta, hanke hausta ja arvioinnista monesta näkökulmasta. Puiteohjelmien hankevalmisteluihin pitää panostaa ja lähteä aidosti hakemaan eurooppalaista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, joka toteuttaa EU-politiikkaa. Kaikissa tutkimusohjelmissa on poliittinen kytkös, joka pitää hankesuunnitteluvaiheessa tiedostaa. Tällä hetkellä taustalla on mm. Eurooppa strategia; älykkään, kestävän ja osallistuvan kasvun strategia. Perusedellytys on, että suunniteltava hanke löytyy puiteohjelman eri teemojen työohjelmista. Hyvällä tuurilla se voi löytyä ilman lobbausta, mutta tämä ei tuo tutkimukselle jatkuvuutta. Oman organisaation vahvuudet pitää tunnustaa ja tuntea. Organisaatioiden pitää tukea tunnustettua kärkiosaamista ja olla EU:ssa alusta asti mukana vaikuttamassa strategioihin, jotta on mahdollista saada rahoitusta omille asioille. Bror Salmelin painotti, että pitää olla ajoissa paikalla ja vaikuttaa herkeämättä. Nyt jo on aloitettu suunnittelemaan 2014 puiteohjelmaa, jolloin luodaan perusta tutkimusprioriteeteille. Missä ovat suomalaiset? Kuinka LUC vaikuttaa? Bror Salmelin ja Rami Nissilä toivat esille useita tapoja vaikuttaa. Tärkeintä on verkostojen luonti, jotka ovat vahvasti henkilöverkkoja. Tällä hetkellä komissiossa ei tiedä Suomen intressejä tarpeeksi. Komissioon pitäisi saada omaa väkeä ja olla heihin yhteydessä. LUC

5 voisi tukea omien asiantuntijoidensa toimimista esimerkiksi asiantuntijoina työryhmissä sekä hankkeiden arvioijina. Konkreettisesti voidaan vaikuttaa seuraavin keinoin: kutsutaan MEPit ja komissaarit mukaan tapahtumiin (heidät tavoittaa myös sähköpostilla ja puhelimella) Advisory board, jossa myös suomalaisedustusta mukana hankintaan samanmieliset jäsenmaat mukaan vaikuttamaan (kollegat) (voi tuoda mukanaan kilpailuasetelmaa, mutta parempi saada silti jotain kun ei mitään) jatkuvaa ja ajantasaista dialogia Pohjois-Suomen EU-aluetoimiston kanssa, sillä he mahdollisesti tietävät, koska voi vaikuttaa ja antaa omia mielipiteitään Kaiken palautteen täytyy tulla nopeasti Ohjelmien kansalliset yhteyshenkilöt tai delegaatit Suomalaisverkostojen hyödyntäminen Brysselissä Avainasemissa toimivat asiantuntijat (esim. jäljempänä mainitut Huomo ja Markkula). Bror Salmelin kertoi myös sisällöllisistä linjauksista ja painopisteistä. Hän visio tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa, jonka hän nimesi osallistavaksi tietoyhteiskunnaksi (Participative Knowledge Society). Siinä keskiössä on uusien palveluiden tuottaminen, joiden kehittämisessä avoimen innovaation menetelmät (esim. Living Lab) korostuvat. Olemme matkalla kohti seuraavan sukupolven palvelukulttuuria, jossa painottuvat teknologian ohella yksilökeskeisyys ja tietämysyhteiskunta. Sähköiset palvelut tulisi ottaa todella käyttöön ja nimenomaan käyttäjälähtöisesti. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää palvelukonvergenssiin, josta Bror nosti esimerkiksi sähköisen asioinnin elämäntilanteiden perusteella. Hänen huolensa kohdistui siihen, kuka lobbaa näitä uusia ei vielä olemassa olevia palvelukehittelyitä ja malleja ohjelmiin. Nykyiset työohjelmat ovat monesti liian konservatiivisia. Brorin ja monen muun näkemyksen mukaan sosiaalisen pääoman merkitys kasvaa entisestään ja avoimet innovaatioympäristöt (Open Innovation) syrjäyttävät suljetut innovaatiomallit. Aiheesta löytyy tietoa mm. Suomalaisia vaikuttajia aihealueella ovat Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (Tieke) puheenjohtaja Markku Markkula ja Oulun yliopiston Heikki Huomo, joka toimii johtajana internetin kehittämistä tutkivassa yksikössä Oulussa (Center for Internet Excellence, CIE). Eriytettyyn ohjelmaan ERRIN: FP7 Legal and Financial Aspects maanantaina osallistuivat Päivi Ervast ja Hannu Mikkola. Päivän aikana käytiin läpi perusteellisesti komission Legal Officierien ja ohjelmapäälliköiden toimesta puiteohjelmahakemusprosessi: mm. rahoitusmallit, sopimustyypit, välilliset kustannukset, arviointi ja Grant Agreement. Lisäksi esiteltiin hankkeen raportointiin ja hyväksyttäviin kustannuksiin liittyviä erityiskysymyksiä. Linkit koulutusmateriaaliin ovat Optimassa.

6 b. Kansainvälisessä konferenssissa toimiminen: Matkan toisena tavoitteena oli vahvistaa osaamista toimia kansainvälisissä konferensseissa. Ennen matkaa pidetyssä tilaisuudessa laadittiin ohjeistus niille toimenpiteille, jotka tulee tehdä ennen konferenssia, paikan päällä ja konferenssin jälkeen. Käsikirjoituksesta muodostui seuraavanlainen: Valmistautuminen konferenssiin: o Muodostaa itselleen selkeä tavoite o Suunnitellaan oma ohjelma / lukujärjestys etukäteen o Sopia tapaamisia etukäteen tuttujen tai kollegan tuttujen kanssa o Opetella oman organisaation/konsernin esitteet, jotta tietää, mitä markkinoi o Tietää myös mitä hankkeita on meneillään, jotta pystyy markkinoimaan osaamista paremmin. o Ottaa mukaan esitteitä, käyntikortteja ja pieniä lahjoja Toimiminen konferenssissa: o Pitää olla aktiivinen o Hakea tietoa, kontakteja ja uusia ajatuksia o Tarjota tietoa, osata myyntipuhe Konferenssin jälkeen o Arvioida tavoitteisiin pääsyä o Olla kotoa yhteydessä saatuihin kontakteihin o Tiedottaa omassa organisaatiossa matkan tavoitteita ja tuloksista o Pitäisikö myös jakaa kontakteja, olla yhteinen memo, josta voi hakea kontakteja? 3. Puiteohjelma a. Puiteohjelman hankkeiden evaluaatio Opintomatkamme toisena päivänä meille oli järjestynyt ainutlaatuinen mahdollisuus käydä lyhyellä visiitillä REA:ssa (Research Executive Agency). Reilun tunnin mittaisen käynnin aikana meille esiteltiin puiteohjelmahankkeiden evaluaatioprosessi, hankehakemusten laatimisen sähköinen järjestelmä (EPSS) ja ESS (Evaluation Support Service).

7 Kuva 1 Vierailu REA:ssa Vierailun isäntänä toiminut yksikön johtaja Mr. Sebastiano Fumero kuvasi aluksi seikkaperäisesti hankehakemusten arviointiprosessia. Prosessi etenee vaiheittain hakemusten teknisten kriteereiden arvioinnin jälkeen varsinaisille evaluaattoreille, jotka tänä päivänä tekevät työnsä hyvin pitkälti etätyönä käyttäen apuna sähköistä järjestelmää. Hakemusten pisteytysten kautta päädytään ns. lyhyeen listaan, johon siivilöityvät kolmen arviointikriteerin kynnysarvot ylittäneet hankehakemukset. Sen jälkeen arvioitsijat kokoontuvat evaluaatiotoimistoon tavoitteena päästä konsensukseen rahoitusneuvotteluihin valittavista hankkeista.

8 Kuva 2. Hankehakemuksen arviointiprosessi (Riitta Alajärvi-Kauppi) Meille esiteltiin myös tietokonepalvelin, johon hankehakemukset tallentuvat. Meitä kiinnosti erityisesti sähköisen hankehallintajärjestelmän toimivuus ja kapasiteetti. Fumero vakuutti, että tietokoneen kapasiteetti kyllä riittää. Hänen mukaansa EPSS ei ole kertaakaan tiltannut johtuen hakemusten jättämisen suuresta määrästä. Eli jos ei saa hakemusta määräaikaan mennessä jätettyä, syy on yleensä ja ainoastaan, että hakemusta ollaan jättämässä hakuajan viimeisen viiden minuutin aikana. Silloin on turha enää yrittää, koska kyse on laajoista tiedostoista, joita ei niin lyhyessä ajassa yksinkertaisesti voi saada tallennettua järjestelmään. Fumero kehotti sähköisen järjestelmän lomakkeiden täyttämisen ja tallentamisen aloittamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. He katsovat joka tapauksessa vasta viimeksi ladattua versiota. Vierailu sujui tiiviistä aikataulusta huolimatta positiivisessa hengessä. Kysymyksillemmekin jäi riittävästi aikaa. Loppupäätelmänä voi todeta, että arviointitoimistosta (REA) sai myönteisen ja palveluhenkisen kuvan. Puiteohjelman hakuprosessi on ammattimaisessa hoidossa.

9 b. Komission virkamiesten terveiset hankkeita suunnitteleville Marianne Paasi (Research Programme Officer-Scientific Officer: Unit 2, Research in the economic, social sciences and humanities Prospective) halusi painottaa puiteohjelman ja yleensäkin ohjelmaperusteiseen kehittämiseen aina kuuluvaa eurooppalaista poliittista ulottuvuutta. Hänen kokemustensa mukaan poliittisen tason käsittelyn vajavaisuus on yksi syy siihen, että suomalaiset hankkeet eivät ole toistaiseksi kovin hyvin menestyneet hänen edustamassaan ohjelmassa. Hakijan on tunnettava ohjelmien keskeiset tausta-aineistot (Eurooppa-neuvoston ja Barrosin toimiston linjaukset). Eurooppa strategia on näistä yksi keskeisimpiä. Hankkeiden tulee tuottaa lisäarvoa eurooppalaiseen tutkimukseen ja niiden tulisi osaltaan edistää eurooppalaista kilpailukykyä. Avainsanoja ovat ohjelmapoliittinen relevanssi ja riittävä haasteellisuus. Hankkeissa on syytä myös huomioida yhteydet kestävään kehitykseen. Hankkeista pitää olla hyötyä koko Euroopalle ja suomikeskeisyyttä tulisi välttää huomioimalla mm. hankkeiden tutkimuskohteiden maantieteellinen peitto. Lähtökohta puiteohjelman tutkimushankkeiden tekemiselle on, että mikäli hanke on rahoitettavissa esim. Suomen Akatemian kautta, sitä ei kannata jättää puiteohjelmahakuun, koska kansallisella tasolla ei rahoiteta EU:n politiikkaa. Hannele Pauli kertoi hankkeiden evaluoinnista. Se aloitetaan tarkistamalla, että hanke täyttää ns. tekniset kelpoisuuskriteerit. Esimerkiksi 7. puiteohjelmassa on otettu käyttöön ehdottomat hankkeen kokonaisbudjettirajat, joiden pienikin ylitys johtaa välittömästi hylkyyn. Tämän jälkeen ohjelman hankkeiden arvioijat aloittavat työnsä. Heillä on käytettävissään hanketta kohden aikaa noin puoli päivää. Se tarkoittaa, että hankehakemusten tulee olla todella laadukkaasti kirjoitettuja. Hankkeen tarkoituksen tulee tulla hyvin selvästi ilmi jo hakemuksen alussa. Myös tiivistelmään kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Hankehakemusten evaluaatio tehdään kolmessa kriteerikokonaisuudessa. Ne pisteytetään 1-5. Kullekin arviointikriteerille asetetaan miniraja, joka yleensä on 3. Jota hanke pääsisi ns. lyhyelle listalle, tarvitaan minimit selvästi ylittävä tulos. Käytännössä esimerkiksi tieteellisen erinomaisuuden tulisi olla 5. Sen arvoa ei voi juurikaan kompensoida toimeenpanon erinomaisuudella ainakaan tässä ohjelmassa. 1) Scientific/technical excellence vertaileva näkökulma, laajin mahdollinen eurooppalainen näkökulma (SCOPE) State-of-the-art hanke tulee suhteuttaa olemassa olevaan alan tutkimustietoon ja osoittaa mitä uutta tietoa hanke tuottaa (uutuusarvo) Pitää tietää mitä on jo rahoitettu; osoitetaan tietämys ja perehtyneisyys muissa EU:n ohjelmissa rahoitetuista saman aihealueen hankkeista Metodit pitää kuvata jo hakemusvaiheessa, pitkälle suunniteltu toteutus huomioidaan erilaisten tieteellisten menetelmien tasapaino, sopivassa suhteessa kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia metodeja. Tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin menetelmien käyttäminen on suotavaa Kuvataan tarvittavat ja syntyvät tietokannat Indikaattorit ovat tärkeitä

10 2) Quality and efficiency of the implementation and the management Konsortion kokoonpano: organisaatioiden taustat ja osaaminen, monitieteellinen Onko hankkeen tutkimustehtävien suhteen oikeanlainen toteuttajajoukko (organisaatiot, henkilöt). Onko huomioitu monitieteisyys. Avainhenkilöiden kuvaus on eduksi. Henkilöiden tulee olla aidosti sitoutuneita hankkeeseen. Ei riitä, että he ovat vain niminä mukana. Uusien jäsenmaiden mukaan ottaminen on eduksi, koska rahoitusta suunnataan helpommin uusiin jäsenmaihin. Myös kolmansien maiden mukana ololla voi olla positiivinen vaikutus rahoituksen saamiseen Tasa-arvonäkökulma tulee ottaa huomioon Resurssien jako ja aito yhteistyö budjettijako eduksi, vaikkei sitä pyydetä (p.o. tasapuolinen) Aihealue vaikuttaa arviointikriteereihin. Kriteerit on määritelty työohjelmassa. 3) Potential impact Impact mitä yhteiskunnallisia/alueellisia vaikutuksia hankkeella on Political relevance kytkös EU-politiikkaan Hankkeella tulisi olla vaikutusta koko EU yhteisölle, ei vain tiedeyhteisölle Sovelletaan erilaisia keinoja esim. sidosryhmävaikuttamisessa (workshops). Sosiaalinen media on tänä päivänä yksi merkittävä vaikuttamiskanava. Impact-kohtaan tulisi kuvata vaiheittain, miten hankkeen tuloksia hyödynnetään hankkeen päätyttyä Tulosten levittämisen (dissemination) osalta on tärkeä miettiä jo hakemusvaiheessa, mitä viestitään, kenelle ja vasta sitten millä tavoin Muuta huomioitavaa: a. Kaikilla rahoitusinstrumenteilla on poliittinen tavoite Tunne poliittinen ajattelu b. Hankkeet eivät saa palvella vain aluetta, vaan palveltava koko EU:ta EU lisäarvo tultava esille hakemuksessa c. Kriittinen massa saavutettava, mutta hieman tulkintakysymys esim. yhteiskuntatieteissä d. EU:lle lisäarvo muodostuu siitä että on enemmän avoimuutta, enemmän kilpailua, enemmän uusia tuulia ja innovaatioita e. Halutaan lisätä tietokantaa itse tiedosta tieto useamman saatavilla hyvä siis miettiä hakemukseen toimenpiteitä, joilla tulokset saadaan laajempaan käyttöön Miia Rossi-Gray kävi läpi ennakolta lähettämiemme kysymysten pohjalta puiteohjelmahankkeiden taloushallintoon liittyviä kysymyksiä. Niihin saatiin hyvin vastukset ja jos joku asia jäi vastausta vaille, Miia lupasi palata asiaan, kunhan oli ottanut asiasta selvää. Miia lupasi lähettää myös laajan informaatiopaketin puiteohjelman talousasioista.

11 c. Pohjois-Suomen aluetoimiston tehtävät ja mahdollisuudet mm. osaajien verkottajana Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun EU-aluetoimisto "North Finland EU Office" toimii edellä mainittujen alueiden edustajana Brysselissä. Toimisto on perustettu vuonna 2002 edistämään yhteistä edunvalvontaa Euroopan unionissa. Kainuu liittyi tammikuussa 2010 toimiston edunvalvonnan piiriin. Toimiston tavoitteena on parantaa edustamiensa alueiden elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä sekä asukkaiden hyvinvointia yhteistyössä maakuntaliittojen kanssa. Sen pääasiallisena tehtävänä on edistää Pohjois-Suomen toimijoiden kansainvälistymistä sekä tehostaa eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Keskeinen tehtävä on vaikuttaa EU:n tulevan alue- ja rakennepolitiikan sisältöön. Erityisiä pianopistealueita ovat pohjoisten, harvaanasuttujen alueiden elinkelpoisuuden turvaaminen sekä Pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvien kysymysten esillä pitäminen. Toiminnan tavoitteena on myös parantaa Pohjois-Suomen toimijoiden valmiuksia osallistua Euroopan komission rahoittamiin erillisohjelmiin. Toimisto tarjoaa alustavaa hankerahoitusneuvontaa ja tukea kansainvälisten hankekumppaneiden etsimiseen. Heidän tehtävänään on myös kerätä ja tuottaa kohdennettua ja ennakoivaa EU-informaatiota pohjoisen Suomen alueita koskevista aiheista. Pohjois-Suomen aluetoimisto on siis hyvä kontakti kansainvälisen hanketoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä. Toimiston edustajia on helppo lähestyä ja he ovat aidosti kiinnostuneita pohjoisten alueiden kehittämisestä. Toimisto tekee Pohjois-Suomen kannalta arvokasta työtä. Heidän tarjoamiaan palveluita kannattaa hyödyntää. Toimiston henkilöstö on hyvin palveluhenkistä ja he pyrkivät vahvistamaan entisestään vuoropuhelua pohjoissuomalaisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi toimiston johtaja Allan Perttunen käytti vierailuamme hyväksi kysymällä ideoitamme (mielipidettämme) ohjelmien kautta edistettäviksi tutkimus- ja kehittämisteemoiksi. 4. ICT event a. Yleiskuvaus konferenssista ICT 2010: Digitally driven -tapahtuma järjestettiin Bryssel Expossa Tilaisuus oli EU komission järjestämä konferenssi, jonka osallistujamäärä oli reilut 2000 henkilöä. Konferenssin yhteydessä olleeseen näyttelyyn tutustui arviolta 6000 vierasta. Konferenssi tavoitteena oli tukea EU:ssa tapahtuvaa ICT -alan tutkimusta ja verkottaa tutkimuksen tekijöitä.

12 Kuva 3 Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes avaa konferenssin Konferenssi jakaantui kolmeen osa-alueeseen: konferenssiin, näyttelyyn ja verkostoitumistilaisuuksiin. Konferenssi tarkoituksena oli tuoda esille 7. puiteohjelman ICT - tutkimuksen prioriteetit, jotka pohjautuvat mm. Eurooppa 2020 strategiaan ja Digitally agendaan. Konferenssissa asiaa käytiin läpi monesta näkökulmasta; esiteltiin taustalla oleva strategia ja poliittinen merkitys sekä avattiin ICT työohjelman osa-alueet hyvin yksityiskohtaisesti. Näyttelyalueella oli yli 100 näytteilleasettajaa. Esillä oli EU:n rahoituksella toteutettuja teknologiaisa innovaatiota T&K alueilla, Belgian paviljonki, kansainvälinen paviljonki (EU:n ulkopuolinen) ja SME (=Small and Medium-sized enterprises) paviljonki. Näytteilleasettajat jakaantuivat seuraaviin teemoihin: Kuva 4 Näyttelyalueen kartta

13 Kuva 4 & 5 Näyttelyalueen teknologisia innovaatioita ja Martti testaa aivon sähkötoiminnalla kirjoittamista Kuva 6 & 7 Pia kerää tietoa RFID-tekniikalla ja messuosasto: Wisebed Yhtenä tärkeänä osateemana oli verkostoituminen, jonka tueksi oli järjestetty ICT työohjelmaan liittyviä eri aihealueiden tapaamisia esim. Serius games liittyen ICT:n työohjelmaan 5.5: ICT for smart and personalised inclusion. Lisäksi verkostoitumista tapahtui näyttelytilassa ja muissa konferenssin ulkopuolisissa tapahtumissa.

14 b. Konferenssissa Konferenssin ohjelma oli kattava ja monipuolinen. Erityisen paljon annettavaa ohjelmassa oli konsernin innovaatio-ohjelman läpileikkaavan teeman eli ICT -osaamisen tarjoamiin kehittämisulottuvuuksiin innovaatio-ohjelman painopistealoilla. Monessa networking -sessioissa perusvireenä oli tarkasteluiden painopisteen siirtyminen teknologiasta sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen. Avoin innovaatiotoiminta eri muodoissaan ja Living lab -sovellukset olivat kovassa kurssissa. Yhdistävänä tekijänä näissä eri menetelmissä oli käyttäjälähtöisten ja -ystävällisten palveluiden kehittäminen. Tilanne oli sama niin uuden sukupolven internet -hakuohjelmien kuin sähköisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden t & k - toiminnassa. Kehitettävien palvelujärjestelmien ja -teknologioiden vaikuttavuuden näkökulmasta korostettiin teknologiayritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä. Tähän meillä on Lapissa hyvät edellytykset vastata nimenomaan korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelman avulla. LKKK on itsessään jo lupaava innovaatioympäristö. Verkostoitumisen näkökulmasta haasteena on oman toiminnan esittely sisäsiittoisesti (anteeksi!). Me osaamme kertoa mitä omassa koulutusohjelmassa, koulutusalalla ja toimialalla tehdään, mutta tarkastelunäkökulma jää liian suppeaksi. Tässäkin konferenssissa tuli erittäin selvästi esille, että globaalissa ympäristössä menestyvät riittävän suuren ja erikoistuneet koulutusyksiköt, jotka ovat verkostoituneet sekä kansallisesti että kansainvälisesti muiden osaamiskeskittymien kanssa. Puiteohjelmilla edistetään eurooppalaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Keskeinen kriteeri on tutkimustoiminnan korkeatasoinen laatu. Jotta kilpailussa puiteohjelmarahoituksesta pärjätään, tarvitaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa keskittymistä valituille sisältöalueille. Korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma on rakennettu tämän suuntaisesti syventämään kohdennettua osaamista. Opintomatkan sovittamista laajan eurooppalaisen konferenssin yhteyteen pidettiin oikeana ratkaisuna. Se antoi yksilöllistä liikkumavaraa opintomatkan sisältöjen valintaan. Konferenssissa paljon korostunut EU:n puiteohjelmien poliittinen ulottuvuus lisäsi ohjelmaperusteisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ymmärrystä huomattavasti paremmin kuin edellinen Hollannin opintomatka. Selväksi tuli, että EU:n kieli ja poliittinen ulottuvuus on välttämätöntä hallita. Osallistujat olivat tyytyväisiä konferenssin antamaan yleisen tason tietoon EU:n puiteohjelmien tavoitteista ja toteuttamisesta. Yksityiskohtaisempaa tietoa oli tarjolla puiteohjelmien hankkeiden evaluaatiosta ja hankehakemusten laatimisesta. Osallistujien kesken käydyn palautekeskustelun perusteella monen mielestä konferenssista olisi saanut paljon enemmän irti, jos olisi ollut liikkeellä konkreettisen ja ajankohtaisen tutkimus- ja kehittämiskohteen kanssa. Kehittämiskohde olisi suunnannut tiedon hankintaa ja verkostojen rakentamista. Em. korostaa ennen konferenssia tehtävän ennakkotyön merkitystä. On tunnettava korkeakoulukonsernin oppilaitosten aihealueeseen liittyvä kärkiosaaminen ja niihin liittyvä tutkimusja kehittämistoiminta. Tapauskohtaisesti on varmaan syytä arvioida, milloin tarvitaan mukaan substanssiosaajia ja milloin on riittävää, että hankehallinnon tukipalveluhenkilöt toimivat välittäjinä.

15 ICT-2010:n kaltaiset isot tapahtumat ovat ennen kaikkea verkostoitumisfoorumeita. Siellä on toimittava jonkin verran aggressiivisesti ja itsevarmana omasta osaamisesta. Tarjoutuviin yhteistyötilaisuuksiin on uskallettava tarttua nopeasti, koska tilaisuus voi mennä nopeasti ohi. Kun ollaan oikeassa paikassa, niin satunnaisten kohtaamisten merkitys kasvaa. Haasteena on sitten arvioida kunkin yhteistyötahon ja verkoston painoarvo omien intressien näkökulmista. 5. Johtopäätöksiä ja henkilökohtaisia oppimiskokemuksia Lapin korkeakoulukonsernilla on kova työmaa edessä huippuosaamisen keskittymien kehittämisessä. Innovaatio-ohjelma on hyvä runko, mutta jotta se tuottaisi aidosti kansainvälisiä toimijoita kiinnostavia TKI-tuloksia, yhteistyötä innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden ja alueen yritysten kanssa on tiivistettävä entisestään. Kehittämisilmapiiri konsernin sisällä on hyvä ja esimerkiksi kv-osaajahankkeessa olevat osallistujat ovat aidosti kiinnostuneita verkostoitumisesta ja yhteistyön kehittämisestä. Hannele halusi painottaa tässä yhteydessä sitä, että tulisi välttää tilannetta, jossa jokainen koulutusohjelma lähtee rakentamaan TKI -verkostoaan vain omista tarpeista käsin, lopputuloksena on tilkkutäkki, jossa konsernin lukuisilla koulutusohjelmilla on jokaisella muutama ehkä alueellisesti tai kansallisesti merkittävä kumppani, mutta joka ei houkuttele kansainvälisiä verkostoja tekemään yhteistyötä. Haasteena on miten ylitetään siilo-, toimiala- ja organisaatiorajat ihan oikeasti, jotta voimme näyttää ulospäin meidän kansainvälisen huippuosaamisen keskittymät. Hannele (P) lisäsi tähän vielä sen, että mikäli onnistutaan ylittämään nämä rajat, niin miten saadaan opetushenkilökunta innostumaan kansainvälisistä projekteista? Esim. resurssit vs. työmäärä? Pian mielestä sama juttu on kärkiosaamisen kanssa. LKKK:ssa on määritelty painopistealueet, mutta ovatko ne vielä niin hajallaan, että emme saa muodostettua todellisia osaamiskeskittymiä, joissa olisimme kansainvälisestikin tunnettuja. Lahjaa kiehtoi erityisesti Artemiksen hanketoimijoiden rakenne. Isot hankkeet ovat kuin vaikkapa uuden auton kehittämisen hanke. Hankitaan paras asiantuntija, joka tekisi autoon sellaisen moottorin, joka on paras, toinen, jolla on paras idea korin muotoiluun, jne. Hanke paloitellaan sellaisiin osiin, joihin on löydettävissä huippu, joka tarjoaa parhaan ratkaisun tiettyyn osaalueeseen. Näin hanke tuottaa uutta aivan potenssiin x. Timon mukaan hankekonsortion rakentamisessa asiantuntijat suosittavat juuri em. tapaa, eli ei kannata ottaa päällekkäisiä osaajia, vaan eri työpaketteihin (work packages) tulee valita parhaat osaajat. Konsortiota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, onko se tehtävän kannalta toimiva. Martille tapahtuma oli ensikertalaisena monella tapaa opettavainen kokemus. Tietoa sai paljon, sai keskustella monenlaisten asiantuntijoiden kanssa ja joitakin ajatuksiakin heräsi. Hän keskitti oman havainnoinnin ja verkostoitumisen mahdollisuuksien mukaan vanhustyöhön/ikäihmisiin liittyviin aiheisiin. Monenlaisia viritelmiä ja hankkeita on aihepiirissä käynnissä aina erilaisista keinoäly sovelluksista lähtien. Suin päin ei kannata liikkeelle lähteä. Esim. erilaiset kansalliset linjaukset, lähtökohdat, suunnitelmat jne. on syytä olla hyvin hanskassa. Sosiaalisen median systemaattinen käyttö ja hyödyntäminen ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä tarjoavat lupaavia näkymiä. Toisaalta ajattelimisen aihetta antoivat pohdinnat siitä, miten meitä luetaan netissä, tietoja

16 kerätään ja yhdistellään eri lähteistä ja käytetään sitten aivan muissa yhteyksissä epäasiallisella tavalla. Lainsäädännön ja tekniikan yhteensovittamisessa riittää työtä. EU.lta on tullut hyvä raportti tammikuussa 2010 ICT & AGEING; European Study on users, markets and technologies aihealueseen liittyen ja se löytyy netistä. Konkreettisessa hankesuunnittelussa eräs komission virkamies muistutti erityisesti public-private -partnershipin merkitystä. Yllättävää oli kuulla suomalaisten jättämistä hankehakemuksita, että liian usein niitä vaivaa suomikeskeisyys eikä eurooppalainen lisäarvo välity hakemuksista ja näin rahoitus jää haaveeksi. Korttejakin tuli muutamia vaihdettua ja sähköpostia tuli, mutta saa nyt sitten nähdä johtavatko ne sitten johonkin. Oman tekemisen täällä täytyy tietenkin olla niin laadukasta, että olemme haluttu kumppani myös kv-hankkeissa omilla osaamisalueillamme! Niina sai konferenssista ideoita kv-toiminnan kehittämiseen omassa yksikössään. Esimerkiksi e- oppimisen saralla Lapin yliopistolla olisi paljon henkseleitä paukuteltavana, eteläisen Euroopan maat ottaisivat mielellään pohjoista osaamista kumppaniksi e-oppimisen kehittämishankkeisiin. Omaan työhöni tuli ideoita esimerkiksi haja-asutusalueen verkostojen kokoamiseen sekä opintojen mahdollistamiseen esimerkiksi vajaakuntoisille. Konkreettisia kehittämiskohteitakin nousi esille: yliopistolta tarvitaan kunnon englanninkielinen esite, jossa avataan tiedekuntien tutkimusintressejä ja kv-hankkeita. Yliopistolta puuttuu nyt kv-toimintaan sopiva referenssiluettelo sekä organisaatiocv. Pitäisi olla aina jotain kättä pidempää mukana, kun kulkee maailmalla Lapin yliopiston logon alla. Timon mielestä konferenssista sai hyviä eväitä hankevalmistelua ajatellen. Erityisesti tarve tuntea taustalla vaikuttavat strategiat nousi vahvasti esille. Ne on myös tuotava esille hakemuksessa. Yleisiä perusteluita hankkeen eurooppalaiselle ulottuvuudelle voivat olla esim. yhteiset standardit, taloudellisen riskin jakaminen, maantieteellinen kattavuus, tutkijoiden osalta kriittisen massan saavuttaminen tai aiemmin esille tullut erityisosaamisen yhdistäminen. Raimon mielestä konferenssin sessioissa esitellyistä hankkeista monet antoivat varsin hyvän kuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ajassa olevista toimintatavoista. Omiin kehityshankkeisiin suhteuttamalla esimerkeistä saa hyvin vinkkejä arjen hankesuunnitteluun ja -toteutukseen. Myös orastavia potentiaalisia kumppanuuksia tuli esille. Pialle opintomatka avasi puiteohjelmien prosessin monelta tasolta ja lisäsi tietoa, joka on sovellettavissa suoraan käynnistyvään hankkeen puiteohjelmahakuun. Rauno hankki verkostoitumistapahtuman (ERRIN) kautta kokemusta, miten esitellä oma organisaationsa. Verkostoitumistilaisuudesta jäi saaliiksi kahdeksan yritystä / organisaatiota, joilla oli kiinnostusta sulautettujen järjestelmien hankkeeseen ja laboratorioon (kyseessä oli ICTtapahtuma). Toinen verkostoitumistapahtuma Luxemburg- aukiolla antoi kuvan EU- toiminnasta eri maiden osastojen kautta. Tästä benchmarking- tapahtumasta sai alkunsa Raunon osallistuminen MetNet- seminaariin Puolassa, Poznanin teknillisessä yliopistossa Kaj Kostianderin kanssa. Esitys seminaarissa ja siitä seurannut verkostoituminen konkretisoituu LTU:n Department of Civil, Mining and Environmental Engineering- osastolle. Lisäksi potentiaalisia partnereita löytyi useita ja tietenkin saimme tehdä Lapin korkeakoulukonsernia tunnetuksi. Verkosto valmistelee myös puiteohjelmahankkeita, joten osallistumisemme seminaariin oli täsmäisku.

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TKI TOIMINTA OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN ARKEA. Perttu Heino

KANSAINVÄLINEN TKI TOIMINTA OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN ARKEA. Perttu Heino KANSAINVÄLINEN TKI TOIMINTA OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN ARKEA Perttu Heino T&K johtaja, TAMK ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Keskeisimpiä haasteita 2. EU:n puiteohjelma mahdollisuutena 3. AMKTutka yhteistyö Temaattiset

Lisätiedot

SHOK uusien tutkimusohjelmien haku 1/2014

SHOK uusien tutkimusohjelmien haku 1/2014 1 (5) SHOK uusien tutkimusohjelmien haku 1/2014 Tekes pyytää hakemuksia strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) uusiksi tutkimusohjelmiksi. Tekes on vuonna 2014 siirtynyt hakumenettelyyn uusien

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Kokemuksia hakuprosessista - alku aina hankalaa...

Kokemuksia hakuprosessista - alku aina hankalaa... Kokemuksia hakuprosessista - alku aina hankalaa... Eeva-Liisa Kronqvist FT, koordinaattori IP- "Education for Democratic Citizenship dealing with the Challenges ofmulticultural Society Vertailevan kasvatustieteen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen Ideasta projektiksi Liikkuvuushankkeiden hanketyöpaja 26.9.2012 Mika Saarinen Projektiprosessi henkinen 2. Perehdytään! 5-6. Tulostetaan, arvioidaan ja hyväksytetään!!...työstetään. Markku Graae & Riitta

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

IEE-ohjelman infotilaisuus 8.2.2012. Kokemuksia IEE-hankkeiden valmistelusta ja neuvottelusta

IEE-ohjelman infotilaisuus 8.2.2012. Kokemuksia IEE-hankkeiden valmistelusta ja neuvottelusta IEE-ohjelman infotilaisuus 8.2.2012 Kokemuksia IEE-hankkeiden valmistelusta ja neuvottelusta Tytti Laitinen Jyväskylä Innovation Oy 1 Oma kokemus kv-rahoitusohjelmista Kokemusta IEE-ohjelmasta, 7. puiteohjelmasta,

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa

H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa Silta kohti Horisonttia: H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa Maija Hakkarainen Tekes, EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat (EUTI) sähköposti: maija.hakkarainen(at)tekes.fi; p. 010 605

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

SHOK-tutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus. RYM Oy Ari Ahonen / Anssi Salonen

SHOK-tutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus. RYM Oy Ari Ahonen / Anssi Salonen SHOKtutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus RYM Oy Ari Ahonen / Anssi Salonen RYM Oy ja tutkimusohjelmat 1. Tutkimusohjelmat pohjautuvat toimijoiden tahtotilaan Yritysten tulevaisuuden visio 2. Toimijoilla

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Horizon 2020 Hyvällä hakemuksella menestykseen. Arvioitsijan näkökulma 16.09.2015 Heikki Mäkilä Elinkeinojohtaja Heinolan kaupunki

Horizon 2020 Hyvällä hakemuksella menestykseen. Arvioitsijan näkökulma 16.09.2015 Heikki Mäkilä Elinkeinojohtaja Heinolan kaupunki Horizon 2020 Hyvällä hakemuksella menestykseen Arvioitsijan näkökulma 16.09.2015 Heikki Mäkilä Elinkeinojohtaja Heinolan kaupunki Sisältö 1. Horisontti-rahoitus - tästä on kyse 2. Arviointimenettely 3.

Lisätiedot

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Käytännön vinkkejä apua ja tietoa tarjolla Heini Günther 16.1.2014 www.tekes.eu EUTI - EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat Outi

Lisätiedot

FVH tulevat hankkeet 2016-2019 Katsaus kevään 2015 hankevalmisteluun. 10.6.2015 Roope Ritvos

FVH tulevat hankkeet 2016-2019 Katsaus kevään 2015 hankevalmisteluun. 10.6.2015 Roope Ritvos FVH tulevat hankkeet 2016-2019 Katsaus kevään 2015 hankevalmisteluun 10.6.2015 Roope Ritvos Hankevalmistelu Tulevan Forum Viriumin toiminnan käytännön suunnittelu FVH strategian käytännön toimeenpano Yhteissuunnittelua

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Energiansäästöviikko

Energiansäästöviikko Energiansäästöviikko verkossa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Motiva Oy, 2012 Nina Alsi ja Leila Timonen Aitoja tekoja joka päivä Energiansäästöviikko on aina lokakuussa viikolla 41 Tänä vuonna

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen)

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) Projektijargonista hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) TOI-hankkeiden aloituskoulutus 13.10.2011 Paula Tyrväinen Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot