MATKARAPORTTI. KV-osaaja -hankkeen 2. opinto- ja benchmarking-matka Bryssel

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKARAPORTTI. KV-osaaja -hankkeen 2. opinto- ja benchmarking-matka Bryssel"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI KV-osaaja -hankkeen 2. opinto- ja benchmarking-matka Bryssel Aika: Teema: Kansainväliset foorumit ja kumppanuudet Kohdemaa: Belgia

2 Sisällysluettelo 1. MATKALLE OSALLISTUJAT, KÄYNTIKOHTEET JA AIKATAULUT: MATKAN TAVOITTEET...4 A.PUITEOHJELMAAN LIITTYVÄN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN...4 B.KANSAINVÄLISESSÄ KONFERENSSISSA TOIMIMINEN: PUITEOHJELMA...6 A.PUITEOHJELMAN HANKKEIDEN EVALUAATIO...6 B.KOMISSION VIRKAMIESTEN TERVEISET HANKKEITA SUUNNITTELEVILLE...9 C.POHJOIS SUOMEN ALUETOIMISTON TEHTÄVÄT JA MAHDOLLISUUDET MM. OSAAJIEN VERKOTTAJANA ICT EVENT A.YLEISKUVAUS KONFERENSSISTA B.KONFERENSSISSA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA HENKILÖKOHTAISIA OPPIMISKOKEMUKSIA... 15

3 1. Matkalle osallistujat, käyntikohteet ja aikataulut: Rovaniemen ammattikorkeakoulu: Pia Yliräisänen-Seppänen Lahja Karjalainen Lapin yliopisto: Niina Alapuranen Raimo Jänkälä Hannu Mikkola Finnbarents: Heikki Konttaniemi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Rauno Toppila Hannele Keränen Hannele Paloranta Timo Luosujärvi Kaj Kostiander Martti Ainonen Riitta Alajärvi-Kauppi Päivi Ervast Sunnuntai Maanantai Matkustaminen Brysseliin ja majoittuminen hotelliin Marivaux Hotel, Congress & Seminar Center ICT2010 konferenssi Eriytetty ohjelma ERRIN Training : FP7 Legal and Financial Aspects Osallistujat: Päivi Ervast ja Hannu Mikkola Tiistai ICT2010 konferenssi 15:00 15:30 Mahdollisuus tutustua REA Research Executive Agency (tbc) Keskiviikko ICT2010 konferenssi Tarkempi konferenssipäivien sisältö tapahtuman kotisivuilla:

4 Torstai Pohjois-Suomen EU-aluetoimisto Pohjois-Suomen EU-aluetoimiston esittely Allan Perttunen, johtaja ERRIN European Regions Research & Innovations Network Anett Ruszanov, Projects Officer DG INFSO Directorate General Information Society Bror Salmelin, Policy Co-ordinator - Policy Advisor Directorate H ICT Addressing Societal Challenges Lounastauko Euroopan komissio, DG Research (tbc) Marianne Paasi/Anneli Pauli Finnish Liaison Office for EU R&D, Suomen akatemian yhteystoimisto Brysselissä Rami Nissilä, Tiedeasiantuntija Perjantai Paluumatka 2. Matkan tavoitteet a. Puiteohjelmaan liittyvän osaamisen vahvistaminen Opintomatka toi tietoa puiteohjelmien valmistelusta, hanke hausta ja arvioinnista monesta näkökulmasta. Puiteohjelmien hankevalmisteluihin pitää panostaa ja lähteä aidosti hakemaan eurooppalaista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, joka toteuttaa EU-politiikkaa. Kaikissa tutkimusohjelmissa on poliittinen kytkös, joka pitää hankesuunnitteluvaiheessa tiedostaa. Tällä hetkellä taustalla on mm. Eurooppa strategia; älykkään, kestävän ja osallistuvan kasvun strategia. Perusedellytys on, että suunniteltava hanke löytyy puiteohjelman eri teemojen työohjelmista. Hyvällä tuurilla se voi löytyä ilman lobbausta, mutta tämä ei tuo tutkimukselle jatkuvuutta. Oman organisaation vahvuudet pitää tunnustaa ja tuntea. Organisaatioiden pitää tukea tunnustettua kärkiosaamista ja olla EU:ssa alusta asti mukana vaikuttamassa strategioihin, jotta on mahdollista saada rahoitusta omille asioille. Bror Salmelin painotti, että pitää olla ajoissa paikalla ja vaikuttaa herkeämättä. Nyt jo on aloitettu suunnittelemaan 2014 puiteohjelmaa, jolloin luodaan perusta tutkimusprioriteeteille. Missä ovat suomalaiset? Kuinka LUC vaikuttaa? Bror Salmelin ja Rami Nissilä toivat esille useita tapoja vaikuttaa. Tärkeintä on verkostojen luonti, jotka ovat vahvasti henkilöverkkoja. Tällä hetkellä komissiossa ei tiedä Suomen intressejä tarpeeksi. Komissioon pitäisi saada omaa väkeä ja olla heihin yhteydessä. LUC

5 voisi tukea omien asiantuntijoidensa toimimista esimerkiksi asiantuntijoina työryhmissä sekä hankkeiden arvioijina. Konkreettisesti voidaan vaikuttaa seuraavin keinoin: kutsutaan MEPit ja komissaarit mukaan tapahtumiin (heidät tavoittaa myös sähköpostilla ja puhelimella) Advisory board, jossa myös suomalaisedustusta mukana hankintaan samanmieliset jäsenmaat mukaan vaikuttamaan (kollegat) (voi tuoda mukanaan kilpailuasetelmaa, mutta parempi saada silti jotain kun ei mitään) jatkuvaa ja ajantasaista dialogia Pohjois-Suomen EU-aluetoimiston kanssa, sillä he mahdollisesti tietävät, koska voi vaikuttaa ja antaa omia mielipiteitään Kaiken palautteen täytyy tulla nopeasti Ohjelmien kansalliset yhteyshenkilöt tai delegaatit Suomalaisverkostojen hyödyntäminen Brysselissä Avainasemissa toimivat asiantuntijat (esim. jäljempänä mainitut Huomo ja Markkula). Bror Salmelin kertoi myös sisällöllisistä linjauksista ja painopisteistä. Hän visio tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa, jonka hän nimesi osallistavaksi tietoyhteiskunnaksi (Participative Knowledge Society). Siinä keskiössä on uusien palveluiden tuottaminen, joiden kehittämisessä avoimen innovaation menetelmät (esim. Living Lab) korostuvat. Olemme matkalla kohti seuraavan sukupolven palvelukulttuuria, jossa painottuvat teknologian ohella yksilökeskeisyys ja tietämysyhteiskunta. Sähköiset palvelut tulisi ottaa todella käyttöön ja nimenomaan käyttäjälähtöisesti. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää palvelukonvergenssiin, josta Bror nosti esimerkiksi sähköisen asioinnin elämäntilanteiden perusteella. Hänen huolensa kohdistui siihen, kuka lobbaa näitä uusia ei vielä olemassa olevia palvelukehittelyitä ja malleja ohjelmiin. Nykyiset työohjelmat ovat monesti liian konservatiivisia. Brorin ja monen muun näkemyksen mukaan sosiaalisen pääoman merkitys kasvaa entisestään ja avoimet innovaatioympäristöt (Open Innovation) syrjäyttävät suljetut innovaatiomallit. Aiheesta löytyy tietoa mm. Suomalaisia vaikuttajia aihealueella ovat Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (Tieke) puheenjohtaja Markku Markkula ja Oulun yliopiston Heikki Huomo, joka toimii johtajana internetin kehittämistä tutkivassa yksikössä Oulussa (Center for Internet Excellence, CIE). Eriytettyyn ohjelmaan ERRIN: FP7 Legal and Financial Aspects maanantaina osallistuivat Päivi Ervast ja Hannu Mikkola. Päivän aikana käytiin läpi perusteellisesti komission Legal Officierien ja ohjelmapäälliköiden toimesta puiteohjelmahakemusprosessi: mm. rahoitusmallit, sopimustyypit, välilliset kustannukset, arviointi ja Grant Agreement. Lisäksi esiteltiin hankkeen raportointiin ja hyväksyttäviin kustannuksiin liittyviä erityiskysymyksiä. Linkit koulutusmateriaaliin ovat Optimassa.

6 b. Kansainvälisessä konferenssissa toimiminen: Matkan toisena tavoitteena oli vahvistaa osaamista toimia kansainvälisissä konferensseissa. Ennen matkaa pidetyssä tilaisuudessa laadittiin ohjeistus niille toimenpiteille, jotka tulee tehdä ennen konferenssia, paikan päällä ja konferenssin jälkeen. Käsikirjoituksesta muodostui seuraavanlainen: Valmistautuminen konferenssiin: o Muodostaa itselleen selkeä tavoite o Suunnitellaan oma ohjelma / lukujärjestys etukäteen o Sopia tapaamisia etukäteen tuttujen tai kollegan tuttujen kanssa o Opetella oman organisaation/konsernin esitteet, jotta tietää, mitä markkinoi o Tietää myös mitä hankkeita on meneillään, jotta pystyy markkinoimaan osaamista paremmin. o Ottaa mukaan esitteitä, käyntikortteja ja pieniä lahjoja Toimiminen konferenssissa: o Pitää olla aktiivinen o Hakea tietoa, kontakteja ja uusia ajatuksia o Tarjota tietoa, osata myyntipuhe Konferenssin jälkeen o Arvioida tavoitteisiin pääsyä o Olla kotoa yhteydessä saatuihin kontakteihin o Tiedottaa omassa organisaatiossa matkan tavoitteita ja tuloksista o Pitäisikö myös jakaa kontakteja, olla yhteinen memo, josta voi hakea kontakteja? 3. Puiteohjelma a. Puiteohjelman hankkeiden evaluaatio Opintomatkamme toisena päivänä meille oli järjestynyt ainutlaatuinen mahdollisuus käydä lyhyellä visiitillä REA:ssa (Research Executive Agency). Reilun tunnin mittaisen käynnin aikana meille esiteltiin puiteohjelmahankkeiden evaluaatioprosessi, hankehakemusten laatimisen sähköinen järjestelmä (EPSS) ja ESS (Evaluation Support Service).

7 Kuva 1 Vierailu REA:ssa Vierailun isäntänä toiminut yksikön johtaja Mr. Sebastiano Fumero kuvasi aluksi seikkaperäisesti hankehakemusten arviointiprosessia. Prosessi etenee vaiheittain hakemusten teknisten kriteereiden arvioinnin jälkeen varsinaisille evaluaattoreille, jotka tänä päivänä tekevät työnsä hyvin pitkälti etätyönä käyttäen apuna sähköistä järjestelmää. Hakemusten pisteytysten kautta päädytään ns. lyhyeen listaan, johon siivilöityvät kolmen arviointikriteerin kynnysarvot ylittäneet hankehakemukset. Sen jälkeen arvioitsijat kokoontuvat evaluaatiotoimistoon tavoitteena päästä konsensukseen rahoitusneuvotteluihin valittavista hankkeista.

8 Kuva 2. Hankehakemuksen arviointiprosessi (Riitta Alajärvi-Kauppi) Meille esiteltiin myös tietokonepalvelin, johon hankehakemukset tallentuvat. Meitä kiinnosti erityisesti sähköisen hankehallintajärjestelmän toimivuus ja kapasiteetti. Fumero vakuutti, että tietokoneen kapasiteetti kyllä riittää. Hänen mukaansa EPSS ei ole kertaakaan tiltannut johtuen hakemusten jättämisen suuresta määrästä. Eli jos ei saa hakemusta määräaikaan mennessä jätettyä, syy on yleensä ja ainoastaan, että hakemusta ollaan jättämässä hakuajan viimeisen viiden minuutin aikana. Silloin on turha enää yrittää, koska kyse on laajoista tiedostoista, joita ei niin lyhyessä ajassa yksinkertaisesti voi saada tallennettua järjestelmään. Fumero kehotti sähköisen järjestelmän lomakkeiden täyttämisen ja tallentamisen aloittamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. He katsovat joka tapauksessa vasta viimeksi ladattua versiota. Vierailu sujui tiiviistä aikataulusta huolimatta positiivisessa hengessä. Kysymyksillemmekin jäi riittävästi aikaa. Loppupäätelmänä voi todeta, että arviointitoimistosta (REA) sai myönteisen ja palveluhenkisen kuvan. Puiteohjelman hakuprosessi on ammattimaisessa hoidossa.

9 b. Komission virkamiesten terveiset hankkeita suunnitteleville Marianne Paasi (Research Programme Officer-Scientific Officer: Unit 2, Research in the economic, social sciences and humanities Prospective) halusi painottaa puiteohjelman ja yleensäkin ohjelmaperusteiseen kehittämiseen aina kuuluvaa eurooppalaista poliittista ulottuvuutta. Hänen kokemustensa mukaan poliittisen tason käsittelyn vajavaisuus on yksi syy siihen, että suomalaiset hankkeet eivät ole toistaiseksi kovin hyvin menestyneet hänen edustamassaan ohjelmassa. Hakijan on tunnettava ohjelmien keskeiset tausta-aineistot (Eurooppa-neuvoston ja Barrosin toimiston linjaukset). Eurooppa strategia on näistä yksi keskeisimpiä. Hankkeiden tulee tuottaa lisäarvoa eurooppalaiseen tutkimukseen ja niiden tulisi osaltaan edistää eurooppalaista kilpailukykyä. Avainsanoja ovat ohjelmapoliittinen relevanssi ja riittävä haasteellisuus. Hankkeissa on syytä myös huomioida yhteydet kestävään kehitykseen. Hankkeista pitää olla hyötyä koko Euroopalle ja suomikeskeisyyttä tulisi välttää huomioimalla mm. hankkeiden tutkimuskohteiden maantieteellinen peitto. Lähtökohta puiteohjelman tutkimushankkeiden tekemiselle on, että mikäli hanke on rahoitettavissa esim. Suomen Akatemian kautta, sitä ei kannata jättää puiteohjelmahakuun, koska kansallisella tasolla ei rahoiteta EU:n politiikkaa. Hannele Pauli kertoi hankkeiden evaluoinnista. Se aloitetaan tarkistamalla, että hanke täyttää ns. tekniset kelpoisuuskriteerit. Esimerkiksi 7. puiteohjelmassa on otettu käyttöön ehdottomat hankkeen kokonaisbudjettirajat, joiden pienikin ylitys johtaa välittömästi hylkyyn. Tämän jälkeen ohjelman hankkeiden arvioijat aloittavat työnsä. Heillä on käytettävissään hanketta kohden aikaa noin puoli päivää. Se tarkoittaa, että hankehakemusten tulee olla todella laadukkaasti kirjoitettuja. Hankkeen tarkoituksen tulee tulla hyvin selvästi ilmi jo hakemuksen alussa. Myös tiivistelmään kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Hankehakemusten evaluaatio tehdään kolmessa kriteerikokonaisuudessa. Ne pisteytetään 1-5. Kullekin arviointikriteerille asetetaan miniraja, joka yleensä on 3. Jota hanke pääsisi ns. lyhyelle listalle, tarvitaan minimit selvästi ylittävä tulos. Käytännössä esimerkiksi tieteellisen erinomaisuuden tulisi olla 5. Sen arvoa ei voi juurikaan kompensoida toimeenpanon erinomaisuudella ainakaan tässä ohjelmassa. 1) Scientific/technical excellence vertaileva näkökulma, laajin mahdollinen eurooppalainen näkökulma (SCOPE) State-of-the-art hanke tulee suhteuttaa olemassa olevaan alan tutkimustietoon ja osoittaa mitä uutta tietoa hanke tuottaa (uutuusarvo) Pitää tietää mitä on jo rahoitettu; osoitetaan tietämys ja perehtyneisyys muissa EU:n ohjelmissa rahoitetuista saman aihealueen hankkeista Metodit pitää kuvata jo hakemusvaiheessa, pitkälle suunniteltu toteutus huomioidaan erilaisten tieteellisten menetelmien tasapaino, sopivassa suhteessa kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia metodeja. Tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin menetelmien käyttäminen on suotavaa Kuvataan tarvittavat ja syntyvät tietokannat Indikaattorit ovat tärkeitä

10 2) Quality and efficiency of the implementation and the management Konsortion kokoonpano: organisaatioiden taustat ja osaaminen, monitieteellinen Onko hankkeen tutkimustehtävien suhteen oikeanlainen toteuttajajoukko (organisaatiot, henkilöt). Onko huomioitu monitieteisyys. Avainhenkilöiden kuvaus on eduksi. Henkilöiden tulee olla aidosti sitoutuneita hankkeeseen. Ei riitä, että he ovat vain niminä mukana. Uusien jäsenmaiden mukaan ottaminen on eduksi, koska rahoitusta suunnataan helpommin uusiin jäsenmaihin. Myös kolmansien maiden mukana ololla voi olla positiivinen vaikutus rahoituksen saamiseen Tasa-arvonäkökulma tulee ottaa huomioon Resurssien jako ja aito yhteistyö budjettijako eduksi, vaikkei sitä pyydetä (p.o. tasapuolinen) Aihealue vaikuttaa arviointikriteereihin. Kriteerit on määritelty työohjelmassa. 3) Potential impact Impact mitä yhteiskunnallisia/alueellisia vaikutuksia hankkeella on Political relevance kytkös EU-politiikkaan Hankkeella tulisi olla vaikutusta koko EU yhteisölle, ei vain tiedeyhteisölle Sovelletaan erilaisia keinoja esim. sidosryhmävaikuttamisessa (workshops). Sosiaalinen media on tänä päivänä yksi merkittävä vaikuttamiskanava. Impact-kohtaan tulisi kuvata vaiheittain, miten hankkeen tuloksia hyödynnetään hankkeen päätyttyä Tulosten levittämisen (dissemination) osalta on tärkeä miettiä jo hakemusvaiheessa, mitä viestitään, kenelle ja vasta sitten millä tavoin Muuta huomioitavaa: a. Kaikilla rahoitusinstrumenteilla on poliittinen tavoite Tunne poliittinen ajattelu b. Hankkeet eivät saa palvella vain aluetta, vaan palveltava koko EU:ta EU lisäarvo tultava esille hakemuksessa c. Kriittinen massa saavutettava, mutta hieman tulkintakysymys esim. yhteiskuntatieteissä d. EU:lle lisäarvo muodostuu siitä että on enemmän avoimuutta, enemmän kilpailua, enemmän uusia tuulia ja innovaatioita e. Halutaan lisätä tietokantaa itse tiedosta tieto useamman saatavilla hyvä siis miettiä hakemukseen toimenpiteitä, joilla tulokset saadaan laajempaan käyttöön Miia Rossi-Gray kävi läpi ennakolta lähettämiemme kysymysten pohjalta puiteohjelmahankkeiden taloushallintoon liittyviä kysymyksiä. Niihin saatiin hyvin vastukset ja jos joku asia jäi vastausta vaille, Miia lupasi palata asiaan, kunhan oli ottanut asiasta selvää. Miia lupasi lähettää myös laajan informaatiopaketin puiteohjelman talousasioista.

11 c. Pohjois-Suomen aluetoimiston tehtävät ja mahdollisuudet mm. osaajien verkottajana Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun EU-aluetoimisto "North Finland EU Office" toimii edellä mainittujen alueiden edustajana Brysselissä. Toimisto on perustettu vuonna 2002 edistämään yhteistä edunvalvontaa Euroopan unionissa. Kainuu liittyi tammikuussa 2010 toimiston edunvalvonnan piiriin. Toimiston tavoitteena on parantaa edustamiensa alueiden elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä sekä asukkaiden hyvinvointia yhteistyössä maakuntaliittojen kanssa. Sen pääasiallisena tehtävänä on edistää Pohjois-Suomen toimijoiden kansainvälistymistä sekä tehostaa eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Keskeinen tehtävä on vaikuttaa EU:n tulevan alue- ja rakennepolitiikan sisältöön. Erityisiä pianopistealueita ovat pohjoisten, harvaanasuttujen alueiden elinkelpoisuuden turvaaminen sekä Pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvien kysymysten esillä pitäminen. Toiminnan tavoitteena on myös parantaa Pohjois-Suomen toimijoiden valmiuksia osallistua Euroopan komission rahoittamiin erillisohjelmiin. Toimisto tarjoaa alustavaa hankerahoitusneuvontaa ja tukea kansainvälisten hankekumppaneiden etsimiseen. Heidän tehtävänään on myös kerätä ja tuottaa kohdennettua ja ennakoivaa EU-informaatiota pohjoisen Suomen alueita koskevista aiheista. Pohjois-Suomen aluetoimisto on siis hyvä kontakti kansainvälisen hanketoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä. Toimiston edustajia on helppo lähestyä ja he ovat aidosti kiinnostuneita pohjoisten alueiden kehittämisestä. Toimisto tekee Pohjois-Suomen kannalta arvokasta työtä. Heidän tarjoamiaan palveluita kannattaa hyödyntää. Toimiston henkilöstö on hyvin palveluhenkistä ja he pyrkivät vahvistamaan entisestään vuoropuhelua pohjoissuomalaisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi toimiston johtaja Allan Perttunen käytti vierailuamme hyväksi kysymällä ideoitamme (mielipidettämme) ohjelmien kautta edistettäviksi tutkimus- ja kehittämisteemoiksi. 4. ICT event a. Yleiskuvaus konferenssista ICT 2010: Digitally driven -tapahtuma järjestettiin Bryssel Expossa Tilaisuus oli EU komission järjestämä konferenssi, jonka osallistujamäärä oli reilut 2000 henkilöä. Konferenssin yhteydessä olleeseen näyttelyyn tutustui arviolta 6000 vierasta. Konferenssi tavoitteena oli tukea EU:ssa tapahtuvaa ICT -alan tutkimusta ja verkottaa tutkimuksen tekijöitä.

12 Kuva 3 Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes avaa konferenssin Konferenssi jakaantui kolmeen osa-alueeseen: konferenssiin, näyttelyyn ja verkostoitumistilaisuuksiin. Konferenssi tarkoituksena oli tuoda esille 7. puiteohjelman ICT - tutkimuksen prioriteetit, jotka pohjautuvat mm. Eurooppa 2020 strategiaan ja Digitally agendaan. Konferenssissa asiaa käytiin läpi monesta näkökulmasta; esiteltiin taustalla oleva strategia ja poliittinen merkitys sekä avattiin ICT työohjelman osa-alueet hyvin yksityiskohtaisesti. Näyttelyalueella oli yli 100 näytteilleasettajaa. Esillä oli EU:n rahoituksella toteutettuja teknologiaisa innovaatiota T&K alueilla, Belgian paviljonki, kansainvälinen paviljonki (EU:n ulkopuolinen) ja SME (=Small and Medium-sized enterprises) paviljonki. Näytteilleasettajat jakaantuivat seuraaviin teemoihin: Kuva 4 Näyttelyalueen kartta

13 Kuva 4 & 5 Näyttelyalueen teknologisia innovaatioita ja Martti testaa aivon sähkötoiminnalla kirjoittamista Kuva 6 & 7 Pia kerää tietoa RFID-tekniikalla ja messuosasto: Wisebed Yhtenä tärkeänä osateemana oli verkostoituminen, jonka tueksi oli järjestetty ICT työohjelmaan liittyviä eri aihealueiden tapaamisia esim. Serius games liittyen ICT:n työohjelmaan 5.5: ICT for smart and personalised inclusion. Lisäksi verkostoitumista tapahtui näyttelytilassa ja muissa konferenssin ulkopuolisissa tapahtumissa.

14 b. Konferenssissa Konferenssin ohjelma oli kattava ja monipuolinen. Erityisen paljon annettavaa ohjelmassa oli konsernin innovaatio-ohjelman läpileikkaavan teeman eli ICT -osaamisen tarjoamiin kehittämisulottuvuuksiin innovaatio-ohjelman painopistealoilla. Monessa networking -sessioissa perusvireenä oli tarkasteluiden painopisteen siirtyminen teknologiasta sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen. Avoin innovaatiotoiminta eri muodoissaan ja Living lab -sovellukset olivat kovassa kurssissa. Yhdistävänä tekijänä näissä eri menetelmissä oli käyttäjälähtöisten ja -ystävällisten palveluiden kehittäminen. Tilanne oli sama niin uuden sukupolven internet -hakuohjelmien kuin sähköisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden t & k - toiminnassa. Kehitettävien palvelujärjestelmien ja -teknologioiden vaikuttavuuden näkökulmasta korostettiin teknologiayritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä. Tähän meillä on Lapissa hyvät edellytykset vastata nimenomaan korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelman avulla. LKKK on itsessään jo lupaava innovaatioympäristö. Verkostoitumisen näkökulmasta haasteena on oman toiminnan esittely sisäsiittoisesti (anteeksi!). Me osaamme kertoa mitä omassa koulutusohjelmassa, koulutusalalla ja toimialalla tehdään, mutta tarkastelunäkökulma jää liian suppeaksi. Tässäkin konferenssissa tuli erittäin selvästi esille, että globaalissa ympäristössä menestyvät riittävän suuren ja erikoistuneet koulutusyksiköt, jotka ovat verkostoituneet sekä kansallisesti että kansainvälisesti muiden osaamiskeskittymien kanssa. Puiteohjelmilla edistetään eurooppalaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Keskeinen kriteeri on tutkimustoiminnan korkeatasoinen laatu. Jotta kilpailussa puiteohjelmarahoituksesta pärjätään, tarvitaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa keskittymistä valituille sisältöalueille. Korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma on rakennettu tämän suuntaisesti syventämään kohdennettua osaamista. Opintomatkan sovittamista laajan eurooppalaisen konferenssin yhteyteen pidettiin oikeana ratkaisuna. Se antoi yksilöllistä liikkumavaraa opintomatkan sisältöjen valintaan. Konferenssissa paljon korostunut EU:n puiteohjelmien poliittinen ulottuvuus lisäsi ohjelmaperusteisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ymmärrystä huomattavasti paremmin kuin edellinen Hollannin opintomatka. Selväksi tuli, että EU:n kieli ja poliittinen ulottuvuus on välttämätöntä hallita. Osallistujat olivat tyytyväisiä konferenssin antamaan yleisen tason tietoon EU:n puiteohjelmien tavoitteista ja toteuttamisesta. Yksityiskohtaisempaa tietoa oli tarjolla puiteohjelmien hankkeiden evaluaatiosta ja hankehakemusten laatimisesta. Osallistujien kesken käydyn palautekeskustelun perusteella monen mielestä konferenssista olisi saanut paljon enemmän irti, jos olisi ollut liikkeellä konkreettisen ja ajankohtaisen tutkimus- ja kehittämiskohteen kanssa. Kehittämiskohde olisi suunnannut tiedon hankintaa ja verkostojen rakentamista. Em. korostaa ennen konferenssia tehtävän ennakkotyön merkitystä. On tunnettava korkeakoulukonsernin oppilaitosten aihealueeseen liittyvä kärkiosaaminen ja niihin liittyvä tutkimusja kehittämistoiminta. Tapauskohtaisesti on varmaan syytä arvioida, milloin tarvitaan mukaan substanssiosaajia ja milloin on riittävää, että hankehallinnon tukipalveluhenkilöt toimivat välittäjinä.

15 ICT-2010:n kaltaiset isot tapahtumat ovat ennen kaikkea verkostoitumisfoorumeita. Siellä on toimittava jonkin verran aggressiivisesti ja itsevarmana omasta osaamisesta. Tarjoutuviin yhteistyötilaisuuksiin on uskallettava tarttua nopeasti, koska tilaisuus voi mennä nopeasti ohi. Kun ollaan oikeassa paikassa, niin satunnaisten kohtaamisten merkitys kasvaa. Haasteena on sitten arvioida kunkin yhteistyötahon ja verkoston painoarvo omien intressien näkökulmista. 5. Johtopäätöksiä ja henkilökohtaisia oppimiskokemuksia Lapin korkeakoulukonsernilla on kova työmaa edessä huippuosaamisen keskittymien kehittämisessä. Innovaatio-ohjelma on hyvä runko, mutta jotta se tuottaisi aidosti kansainvälisiä toimijoita kiinnostavia TKI-tuloksia, yhteistyötä innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden ja alueen yritysten kanssa on tiivistettävä entisestään. Kehittämisilmapiiri konsernin sisällä on hyvä ja esimerkiksi kv-osaajahankkeessa olevat osallistujat ovat aidosti kiinnostuneita verkostoitumisesta ja yhteistyön kehittämisestä. Hannele halusi painottaa tässä yhteydessä sitä, että tulisi välttää tilannetta, jossa jokainen koulutusohjelma lähtee rakentamaan TKI -verkostoaan vain omista tarpeista käsin, lopputuloksena on tilkkutäkki, jossa konsernin lukuisilla koulutusohjelmilla on jokaisella muutama ehkä alueellisesti tai kansallisesti merkittävä kumppani, mutta joka ei houkuttele kansainvälisiä verkostoja tekemään yhteistyötä. Haasteena on miten ylitetään siilo-, toimiala- ja organisaatiorajat ihan oikeasti, jotta voimme näyttää ulospäin meidän kansainvälisen huippuosaamisen keskittymät. Hannele (P) lisäsi tähän vielä sen, että mikäli onnistutaan ylittämään nämä rajat, niin miten saadaan opetushenkilökunta innostumaan kansainvälisistä projekteista? Esim. resurssit vs. työmäärä? Pian mielestä sama juttu on kärkiosaamisen kanssa. LKKK:ssa on määritelty painopistealueet, mutta ovatko ne vielä niin hajallaan, että emme saa muodostettua todellisia osaamiskeskittymiä, joissa olisimme kansainvälisestikin tunnettuja. Lahjaa kiehtoi erityisesti Artemiksen hanketoimijoiden rakenne. Isot hankkeet ovat kuin vaikkapa uuden auton kehittämisen hanke. Hankitaan paras asiantuntija, joka tekisi autoon sellaisen moottorin, joka on paras, toinen, jolla on paras idea korin muotoiluun, jne. Hanke paloitellaan sellaisiin osiin, joihin on löydettävissä huippu, joka tarjoaa parhaan ratkaisun tiettyyn osaalueeseen. Näin hanke tuottaa uutta aivan potenssiin x. Timon mukaan hankekonsortion rakentamisessa asiantuntijat suosittavat juuri em. tapaa, eli ei kannata ottaa päällekkäisiä osaajia, vaan eri työpaketteihin (work packages) tulee valita parhaat osaajat. Konsortiota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, onko se tehtävän kannalta toimiva. Martille tapahtuma oli ensikertalaisena monella tapaa opettavainen kokemus. Tietoa sai paljon, sai keskustella monenlaisten asiantuntijoiden kanssa ja joitakin ajatuksiakin heräsi. Hän keskitti oman havainnoinnin ja verkostoitumisen mahdollisuuksien mukaan vanhustyöhön/ikäihmisiin liittyviin aiheisiin. Monenlaisia viritelmiä ja hankkeita on aihepiirissä käynnissä aina erilaisista keinoäly sovelluksista lähtien. Suin päin ei kannata liikkeelle lähteä. Esim. erilaiset kansalliset linjaukset, lähtökohdat, suunnitelmat jne. on syytä olla hyvin hanskassa. Sosiaalisen median systemaattinen käyttö ja hyödyntäminen ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä tarjoavat lupaavia näkymiä. Toisaalta ajattelimisen aihetta antoivat pohdinnat siitä, miten meitä luetaan netissä, tietoja

16 kerätään ja yhdistellään eri lähteistä ja käytetään sitten aivan muissa yhteyksissä epäasiallisella tavalla. Lainsäädännön ja tekniikan yhteensovittamisessa riittää työtä. EU.lta on tullut hyvä raportti tammikuussa 2010 ICT & AGEING; European Study on users, markets and technologies aihealueseen liittyen ja se löytyy netistä. Konkreettisessa hankesuunnittelussa eräs komission virkamies muistutti erityisesti public-private -partnershipin merkitystä. Yllättävää oli kuulla suomalaisten jättämistä hankehakemuksita, että liian usein niitä vaivaa suomikeskeisyys eikä eurooppalainen lisäarvo välity hakemuksista ja näin rahoitus jää haaveeksi. Korttejakin tuli muutamia vaihdettua ja sähköpostia tuli, mutta saa nyt sitten nähdä johtavatko ne sitten johonkin. Oman tekemisen täällä täytyy tietenkin olla niin laadukasta, että olemme haluttu kumppani myös kv-hankkeissa omilla osaamisalueillamme! Niina sai konferenssista ideoita kv-toiminnan kehittämiseen omassa yksikössään. Esimerkiksi e- oppimisen saralla Lapin yliopistolla olisi paljon henkseleitä paukuteltavana, eteläisen Euroopan maat ottaisivat mielellään pohjoista osaamista kumppaniksi e-oppimisen kehittämishankkeisiin. Omaan työhöni tuli ideoita esimerkiksi haja-asutusalueen verkostojen kokoamiseen sekä opintojen mahdollistamiseen esimerkiksi vajaakuntoisille. Konkreettisia kehittämiskohteitakin nousi esille: yliopistolta tarvitaan kunnon englanninkielinen esite, jossa avataan tiedekuntien tutkimusintressejä ja kv-hankkeita. Yliopistolta puuttuu nyt kv-toimintaan sopiva referenssiluettelo sekä organisaatiocv. Pitäisi olla aina jotain kättä pidempää mukana, kun kulkee maailmalla Lapin yliopiston logon alla. Timon mielestä konferenssista sai hyviä eväitä hankevalmistelua ajatellen. Erityisesti tarve tuntea taustalla vaikuttavat strategiat nousi vahvasti esille. Ne on myös tuotava esille hakemuksessa. Yleisiä perusteluita hankkeen eurooppalaiselle ulottuvuudelle voivat olla esim. yhteiset standardit, taloudellisen riskin jakaminen, maantieteellinen kattavuus, tutkijoiden osalta kriittisen massan saavuttaminen tai aiemmin esille tullut erityisosaamisen yhdistäminen. Raimon mielestä konferenssin sessioissa esitellyistä hankkeista monet antoivat varsin hyvän kuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ajassa olevista toimintatavoista. Omiin kehityshankkeisiin suhteuttamalla esimerkeistä saa hyvin vinkkejä arjen hankesuunnitteluun ja -toteutukseen. Myös orastavia potentiaalisia kumppanuuksia tuli esille. Pialle opintomatka avasi puiteohjelmien prosessin monelta tasolta ja lisäsi tietoa, joka on sovellettavissa suoraan käynnistyvään hankkeen puiteohjelmahakuun. Rauno hankki verkostoitumistapahtuman (ERRIN) kautta kokemusta, miten esitellä oma organisaationsa. Verkostoitumistilaisuudesta jäi saaliiksi kahdeksan yritystä / organisaatiota, joilla oli kiinnostusta sulautettujen järjestelmien hankkeeseen ja laboratorioon (kyseessä oli ICTtapahtuma). Toinen verkostoitumistapahtuma Luxemburg- aukiolla antoi kuvan EU- toiminnasta eri maiden osastojen kautta. Tästä benchmarking- tapahtumasta sai alkunsa Raunon osallistuminen MetNet- seminaariin Puolassa, Poznanin teknillisessä yliopistossa Kaj Kostianderin kanssa. Esitys seminaarissa ja siitä seurannut verkostoituminen konkretisoituu LTU:n Department of Civil, Mining and Environmental Engineering- osastolle. Lisäksi potentiaalisia partnereita löytyi useita ja tietenkin saimme tehdä Lapin korkeakoulukonsernia tunnetuksi. Verkosto valmistelee myös puiteohjelmahankkeita, joten osallistumisemme seminaariin oli täsmäisku.

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Kaj Kostiander KTAMK TKI Sisältö 1. Miksi KV TKI? Eli miksi kansainväliseen tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotoimintaan

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista

Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista Horisontti 2020 Seinäjoki 23.4.2013 Sami Kurki Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 24.4.2013 1 Arvioinnin kulkua - Vähintään 3 asiantuntijaa

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Horisontti 2020 konsortiohankkeet yrityksille, Outotecin kokemuksia

Horisontti 2020 konsortiohankkeet yrityksille, Outotecin kokemuksia Horisontti 2020 konsortiohankkeet yrityksille, Outotecin kokemuksia Asmo Vartiainen Horisontti2020 infotilaisuus yrityksille Oulu, 26.1.2016 Outotec prosessiteknologiayritys Maailmanlaajuinen toiminta

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 17.11.2015 Sisältö: Taustaa: Yritysten tarve ja älykkään kaupungin tiekartta 2020 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU 1.12.2016-11.1.2017 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ris@jyu.fi Mitä STN rahoittaa 3. STN-haku Tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin Ratkaisukeskeistä

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä

Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä Lotta Haukipuro Outi Keränen Hannu Torvinen Yhteistyöllä

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot