MATKARAPORTTI. KV-osaaja -hankkeen 2. opinto- ja benchmarking-matka Bryssel
|
|
- Laura Teija Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MATKARAPORTTI KV-osaaja -hankkeen 2. opinto- ja benchmarking-matka Bryssel Aika: Teema: Kansainväliset foorumit ja kumppanuudet Kohdemaa: Belgia
2 Sisällysluettelo 1. MATKALLE OSALLISTUJAT, KÄYNTIKOHTEET JA AIKATAULUT: MATKAN TAVOITTEET...4 A.PUITEOHJELMAAN LIITTYVÄN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN...4 B.KANSAINVÄLISESSÄ KONFERENSSISSA TOIMIMINEN: PUITEOHJELMA...6 A.PUITEOHJELMAN HANKKEIDEN EVALUAATIO...6 B.KOMISSION VIRKAMIESTEN TERVEISET HANKKEITA SUUNNITTELEVILLE...9 C.POHJOIS SUOMEN ALUETOIMISTON TEHTÄVÄT JA MAHDOLLISUUDET MM. OSAAJIEN VERKOTTAJANA ICT EVENT A.YLEISKUVAUS KONFERENSSISTA B.KONFERENSSISSA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA HENKILÖKOHTAISIA OPPIMISKOKEMUKSIA... 15
3 1. Matkalle osallistujat, käyntikohteet ja aikataulut: Rovaniemen ammattikorkeakoulu: Pia Yliräisänen-Seppänen Lahja Karjalainen Lapin yliopisto: Niina Alapuranen Raimo Jänkälä Hannu Mikkola Finnbarents: Heikki Konttaniemi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Rauno Toppila Hannele Keränen Hannele Paloranta Timo Luosujärvi Kaj Kostiander Martti Ainonen Riitta Alajärvi-Kauppi Päivi Ervast Sunnuntai Maanantai Matkustaminen Brysseliin ja majoittuminen hotelliin Marivaux Hotel, Congress & Seminar Center ICT2010 konferenssi Eriytetty ohjelma ERRIN Training : FP7 Legal and Financial Aspects Osallistujat: Päivi Ervast ja Hannu Mikkola Tiistai ICT2010 konferenssi 15:00 15:30 Mahdollisuus tutustua REA Research Executive Agency (tbc) Keskiviikko ICT2010 konferenssi Tarkempi konferenssipäivien sisältö tapahtuman kotisivuilla:
4 Torstai Pohjois-Suomen EU-aluetoimisto Pohjois-Suomen EU-aluetoimiston esittely Allan Perttunen, johtaja ERRIN European Regions Research & Innovations Network Anett Ruszanov, Projects Officer DG INFSO Directorate General Information Society Bror Salmelin, Policy Co-ordinator - Policy Advisor Directorate H ICT Addressing Societal Challenges Lounastauko Euroopan komissio, DG Research (tbc) Marianne Paasi/Anneli Pauli Finnish Liaison Office for EU R&D, Suomen akatemian yhteystoimisto Brysselissä Rami Nissilä, Tiedeasiantuntija Perjantai Paluumatka 2. Matkan tavoitteet a. Puiteohjelmaan liittyvän osaamisen vahvistaminen Opintomatka toi tietoa puiteohjelmien valmistelusta, hanke hausta ja arvioinnista monesta näkökulmasta. Puiteohjelmien hankevalmisteluihin pitää panostaa ja lähteä aidosti hakemaan eurooppalaista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, joka toteuttaa EU-politiikkaa. Kaikissa tutkimusohjelmissa on poliittinen kytkös, joka pitää hankesuunnitteluvaiheessa tiedostaa. Tällä hetkellä taustalla on mm. Eurooppa strategia; älykkään, kestävän ja osallistuvan kasvun strategia. Perusedellytys on, että suunniteltava hanke löytyy puiteohjelman eri teemojen työohjelmista. Hyvällä tuurilla se voi löytyä ilman lobbausta, mutta tämä ei tuo tutkimukselle jatkuvuutta. Oman organisaation vahvuudet pitää tunnustaa ja tuntea. Organisaatioiden pitää tukea tunnustettua kärkiosaamista ja olla EU:ssa alusta asti mukana vaikuttamassa strategioihin, jotta on mahdollista saada rahoitusta omille asioille. Bror Salmelin painotti, että pitää olla ajoissa paikalla ja vaikuttaa herkeämättä. Nyt jo on aloitettu suunnittelemaan 2014 puiteohjelmaa, jolloin luodaan perusta tutkimusprioriteeteille. Missä ovat suomalaiset? Kuinka LUC vaikuttaa? Bror Salmelin ja Rami Nissilä toivat esille useita tapoja vaikuttaa. Tärkeintä on verkostojen luonti, jotka ovat vahvasti henkilöverkkoja. Tällä hetkellä komissiossa ei tiedä Suomen intressejä tarpeeksi. Komissioon pitäisi saada omaa väkeä ja olla heihin yhteydessä. LUC
5 voisi tukea omien asiantuntijoidensa toimimista esimerkiksi asiantuntijoina työryhmissä sekä hankkeiden arvioijina. Konkreettisesti voidaan vaikuttaa seuraavin keinoin: kutsutaan MEPit ja komissaarit mukaan tapahtumiin (heidät tavoittaa myös sähköpostilla ja puhelimella) Advisory board, jossa myös suomalaisedustusta mukana hankintaan samanmieliset jäsenmaat mukaan vaikuttamaan (kollegat) (voi tuoda mukanaan kilpailuasetelmaa, mutta parempi saada silti jotain kun ei mitään) jatkuvaa ja ajantasaista dialogia Pohjois-Suomen EU-aluetoimiston kanssa, sillä he mahdollisesti tietävät, koska voi vaikuttaa ja antaa omia mielipiteitään Kaiken palautteen täytyy tulla nopeasti Ohjelmien kansalliset yhteyshenkilöt tai delegaatit Suomalaisverkostojen hyödyntäminen Brysselissä Avainasemissa toimivat asiantuntijat (esim. jäljempänä mainitut Huomo ja Markkula). Bror Salmelin kertoi myös sisällöllisistä linjauksista ja painopisteistä. Hän visio tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa, jonka hän nimesi osallistavaksi tietoyhteiskunnaksi (Participative Knowledge Society). Siinä keskiössä on uusien palveluiden tuottaminen, joiden kehittämisessä avoimen innovaation menetelmät (esim. Living Lab) korostuvat. Olemme matkalla kohti seuraavan sukupolven palvelukulttuuria, jossa painottuvat teknologian ohella yksilökeskeisyys ja tietämysyhteiskunta. Sähköiset palvelut tulisi ottaa todella käyttöön ja nimenomaan käyttäjälähtöisesti. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää palvelukonvergenssiin, josta Bror nosti esimerkiksi sähköisen asioinnin elämäntilanteiden perusteella. Hänen huolensa kohdistui siihen, kuka lobbaa näitä uusia ei vielä olemassa olevia palvelukehittelyitä ja malleja ohjelmiin. Nykyiset työohjelmat ovat monesti liian konservatiivisia. Brorin ja monen muun näkemyksen mukaan sosiaalisen pääoman merkitys kasvaa entisestään ja avoimet innovaatioympäristöt (Open Innovation) syrjäyttävät suljetut innovaatiomallit. Aiheesta löytyy tietoa mm. Suomalaisia vaikuttajia aihealueella ovat Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (Tieke) puheenjohtaja Markku Markkula ja Oulun yliopiston Heikki Huomo, joka toimii johtajana internetin kehittämistä tutkivassa yksikössä Oulussa (Center for Internet Excellence, CIE). Eriytettyyn ohjelmaan ERRIN: FP7 Legal and Financial Aspects maanantaina osallistuivat Päivi Ervast ja Hannu Mikkola. Päivän aikana käytiin läpi perusteellisesti komission Legal Officierien ja ohjelmapäälliköiden toimesta puiteohjelmahakemusprosessi: mm. rahoitusmallit, sopimustyypit, välilliset kustannukset, arviointi ja Grant Agreement. Lisäksi esiteltiin hankkeen raportointiin ja hyväksyttäviin kustannuksiin liittyviä erityiskysymyksiä. Linkit koulutusmateriaaliin ovat Optimassa.
6 b. Kansainvälisessä konferenssissa toimiminen: Matkan toisena tavoitteena oli vahvistaa osaamista toimia kansainvälisissä konferensseissa. Ennen matkaa pidetyssä tilaisuudessa laadittiin ohjeistus niille toimenpiteille, jotka tulee tehdä ennen konferenssia, paikan päällä ja konferenssin jälkeen. Käsikirjoituksesta muodostui seuraavanlainen: Valmistautuminen konferenssiin: o Muodostaa itselleen selkeä tavoite o Suunnitellaan oma ohjelma / lukujärjestys etukäteen o Sopia tapaamisia etukäteen tuttujen tai kollegan tuttujen kanssa o Opetella oman organisaation/konsernin esitteet, jotta tietää, mitä markkinoi o Tietää myös mitä hankkeita on meneillään, jotta pystyy markkinoimaan osaamista paremmin. o Ottaa mukaan esitteitä, käyntikortteja ja pieniä lahjoja Toimiminen konferenssissa: o Pitää olla aktiivinen o Hakea tietoa, kontakteja ja uusia ajatuksia o Tarjota tietoa, osata myyntipuhe Konferenssin jälkeen o Arvioida tavoitteisiin pääsyä o Olla kotoa yhteydessä saatuihin kontakteihin o Tiedottaa omassa organisaatiossa matkan tavoitteita ja tuloksista o Pitäisikö myös jakaa kontakteja, olla yhteinen memo, josta voi hakea kontakteja? 3. Puiteohjelma a. Puiteohjelman hankkeiden evaluaatio Opintomatkamme toisena päivänä meille oli järjestynyt ainutlaatuinen mahdollisuus käydä lyhyellä visiitillä REA:ssa (Research Executive Agency). Reilun tunnin mittaisen käynnin aikana meille esiteltiin puiteohjelmahankkeiden evaluaatioprosessi, hankehakemusten laatimisen sähköinen järjestelmä (EPSS) ja ESS (Evaluation Support Service).
7 Kuva 1 Vierailu REA:ssa Vierailun isäntänä toiminut yksikön johtaja Mr. Sebastiano Fumero kuvasi aluksi seikkaperäisesti hankehakemusten arviointiprosessia. Prosessi etenee vaiheittain hakemusten teknisten kriteereiden arvioinnin jälkeen varsinaisille evaluaattoreille, jotka tänä päivänä tekevät työnsä hyvin pitkälti etätyönä käyttäen apuna sähköistä järjestelmää. Hakemusten pisteytysten kautta päädytään ns. lyhyeen listaan, johon siivilöityvät kolmen arviointikriteerin kynnysarvot ylittäneet hankehakemukset. Sen jälkeen arvioitsijat kokoontuvat evaluaatiotoimistoon tavoitteena päästä konsensukseen rahoitusneuvotteluihin valittavista hankkeista.
8 Kuva 2. Hankehakemuksen arviointiprosessi (Riitta Alajärvi-Kauppi) Meille esiteltiin myös tietokonepalvelin, johon hankehakemukset tallentuvat. Meitä kiinnosti erityisesti sähköisen hankehallintajärjestelmän toimivuus ja kapasiteetti. Fumero vakuutti, että tietokoneen kapasiteetti kyllä riittää. Hänen mukaansa EPSS ei ole kertaakaan tiltannut johtuen hakemusten jättämisen suuresta määrästä. Eli jos ei saa hakemusta määräaikaan mennessä jätettyä, syy on yleensä ja ainoastaan, että hakemusta ollaan jättämässä hakuajan viimeisen viiden minuutin aikana. Silloin on turha enää yrittää, koska kyse on laajoista tiedostoista, joita ei niin lyhyessä ajassa yksinkertaisesti voi saada tallennettua järjestelmään. Fumero kehotti sähköisen järjestelmän lomakkeiden täyttämisen ja tallentamisen aloittamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. He katsovat joka tapauksessa vasta viimeksi ladattua versiota. Vierailu sujui tiiviistä aikataulusta huolimatta positiivisessa hengessä. Kysymyksillemmekin jäi riittävästi aikaa. Loppupäätelmänä voi todeta, että arviointitoimistosta (REA) sai myönteisen ja palveluhenkisen kuvan. Puiteohjelman hakuprosessi on ammattimaisessa hoidossa.
9 b. Komission virkamiesten terveiset hankkeita suunnitteleville Marianne Paasi (Research Programme Officer-Scientific Officer: Unit 2, Research in the economic, social sciences and humanities Prospective) halusi painottaa puiteohjelman ja yleensäkin ohjelmaperusteiseen kehittämiseen aina kuuluvaa eurooppalaista poliittista ulottuvuutta. Hänen kokemustensa mukaan poliittisen tason käsittelyn vajavaisuus on yksi syy siihen, että suomalaiset hankkeet eivät ole toistaiseksi kovin hyvin menestyneet hänen edustamassaan ohjelmassa. Hakijan on tunnettava ohjelmien keskeiset tausta-aineistot (Eurooppa-neuvoston ja Barrosin toimiston linjaukset). Eurooppa strategia on näistä yksi keskeisimpiä. Hankkeiden tulee tuottaa lisäarvoa eurooppalaiseen tutkimukseen ja niiden tulisi osaltaan edistää eurooppalaista kilpailukykyä. Avainsanoja ovat ohjelmapoliittinen relevanssi ja riittävä haasteellisuus. Hankkeissa on syytä myös huomioida yhteydet kestävään kehitykseen. Hankkeista pitää olla hyötyä koko Euroopalle ja suomikeskeisyyttä tulisi välttää huomioimalla mm. hankkeiden tutkimuskohteiden maantieteellinen peitto. Lähtökohta puiteohjelman tutkimushankkeiden tekemiselle on, että mikäli hanke on rahoitettavissa esim. Suomen Akatemian kautta, sitä ei kannata jättää puiteohjelmahakuun, koska kansallisella tasolla ei rahoiteta EU:n politiikkaa. Hannele Pauli kertoi hankkeiden evaluoinnista. Se aloitetaan tarkistamalla, että hanke täyttää ns. tekniset kelpoisuuskriteerit. Esimerkiksi 7. puiteohjelmassa on otettu käyttöön ehdottomat hankkeen kokonaisbudjettirajat, joiden pienikin ylitys johtaa välittömästi hylkyyn. Tämän jälkeen ohjelman hankkeiden arvioijat aloittavat työnsä. Heillä on käytettävissään hanketta kohden aikaa noin puoli päivää. Se tarkoittaa, että hankehakemusten tulee olla todella laadukkaasti kirjoitettuja. Hankkeen tarkoituksen tulee tulla hyvin selvästi ilmi jo hakemuksen alussa. Myös tiivistelmään kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Hankehakemusten evaluaatio tehdään kolmessa kriteerikokonaisuudessa. Ne pisteytetään 1-5. Kullekin arviointikriteerille asetetaan miniraja, joka yleensä on 3. Jota hanke pääsisi ns. lyhyelle listalle, tarvitaan minimit selvästi ylittävä tulos. Käytännössä esimerkiksi tieteellisen erinomaisuuden tulisi olla 5. Sen arvoa ei voi juurikaan kompensoida toimeenpanon erinomaisuudella ainakaan tässä ohjelmassa. 1) Scientific/technical excellence vertaileva näkökulma, laajin mahdollinen eurooppalainen näkökulma (SCOPE) State-of-the-art hanke tulee suhteuttaa olemassa olevaan alan tutkimustietoon ja osoittaa mitä uutta tietoa hanke tuottaa (uutuusarvo) Pitää tietää mitä on jo rahoitettu; osoitetaan tietämys ja perehtyneisyys muissa EU:n ohjelmissa rahoitetuista saman aihealueen hankkeista Metodit pitää kuvata jo hakemusvaiheessa, pitkälle suunniteltu toteutus huomioidaan erilaisten tieteellisten menetelmien tasapaino, sopivassa suhteessa kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia metodeja. Tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin menetelmien käyttäminen on suotavaa Kuvataan tarvittavat ja syntyvät tietokannat Indikaattorit ovat tärkeitä
10 2) Quality and efficiency of the implementation and the management Konsortion kokoonpano: organisaatioiden taustat ja osaaminen, monitieteellinen Onko hankkeen tutkimustehtävien suhteen oikeanlainen toteuttajajoukko (organisaatiot, henkilöt). Onko huomioitu monitieteisyys. Avainhenkilöiden kuvaus on eduksi. Henkilöiden tulee olla aidosti sitoutuneita hankkeeseen. Ei riitä, että he ovat vain niminä mukana. Uusien jäsenmaiden mukaan ottaminen on eduksi, koska rahoitusta suunnataan helpommin uusiin jäsenmaihin. Myös kolmansien maiden mukana ololla voi olla positiivinen vaikutus rahoituksen saamiseen Tasa-arvonäkökulma tulee ottaa huomioon Resurssien jako ja aito yhteistyö budjettijako eduksi, vaikkei sitä pyydetä (p.o. tasapuolinen) Aihealue vaikuttaa arviointikriteereihin. Kriteerit on määritelty työohjelmassa. 3) Potential impact Impact mitä yhteiskunnallisia/alueellisia vaikutuksia hankkeella on Political relevance kytkös EU-politiikkaan Hankkeella tulisi olla vaikutusta koko EU yhteisölle, ei vain tiedeyhteisölle Sovelletaan erilaisia keinoja esim. sidosryhmävaikuttamisessa (workshops). Sosiaalinen media on tänä päivänä yksi merkittävä vaikuttamiskanava. Impact-kohtaan tulisi kuvata vaiheittain, miten hankkeen tuloksia hyödynnetään hankkeen päätyttyä Tulosten levittämisen (dissemination) osalta on tärkeä miettiä jo hakemusvaiheessa, mitä viestitään, kenelle ja vasta sitten millä tavoin Muuta huomioitavaa: a. Kaikilla rahoitusinstrumenteilla on poliittinen tavoite Tunne poliittinen ajattelu b. Hankkeet eivät saa palvella vain aluetta, vaan palveltava koko EU:ta EU lisäarvo tultava esille hakemuksessa c. Kriittinen massa saavutettava, mutta hieman tulkintakysymys esim. yhteiskuntatieteissä d. EU:lle lisäarvo muodostuu siitä että on enemmän avoimuutta, enemmän kilpailua, enemmän uusia tuulia ja innovaatioita e. Halutaan lisätä tietokantaa itse tiedosta tieto useamman saatavilla hyvä siis miettiä hakemukseen toimenpiteitä, joilla tulokset saadaan laajempaan käyttöön Miia Rossi-Gray kävi läpi ennakolta lähettämiemme kysymysten pohjalta puiteohjelmahankkeiden taloushallintoon liittyviä kysymyksiä. Niihin saatiin hyvin vastukset ja jos joku asia jäi vastausta vaille, Miia lupasi palata asiaan, kunhan oli ottanut asiasta selvää. Miia lupasi lähettää myös laajan informaatiopaketin puiteohjelman talousasioista.
11 c. Pohjois-Suomen aluetoimiston tehtävät ja mahdollisuudet mm. osaajien verkottajana Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun EU-aluetoimisto "North Finland EU Office" toimii edellä mainittujen alueiden edustajana Brysselissä. Toimisto on perustettu vuonna 2002 edistämään yhteistä edunvalvontaa Euroopan unionissa. Kainuu liittyi tammikuussa 2010 toimiston edunvalvonnan piiriin. Toimiston tavoitteena on parantaa edustamiensa alueiden elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä sekä asukkaiden hyvinvointia yhteistyössä maakuntaliittojen kanssa. Sen pääasiallisena tehtävänä on edistää Pohjois-Suomen toimijoiden kansainvälistymistä sekä tehostaa eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Keskeinen tehtävä on vaikuttaa EU:n tulevan alue- ja rakennepolitiikan sisältöön. Erityisiä pianopistealueita ovat pohjoisten, harvaanasuttujen alueiden elinkelpoisuuden turvaaminen sekä Pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvien kysymysten esillä pitäminen. Toiminnan tavoitteena on myös parantaa Pohjois-Suomen toimijoiden valmiuksia osallistua Euroopan komission rahoittamiin erillisohjelmiin. Toimisto tarjoaa alustavaa hankerahoitusneuvontaa ja tukea kansainvälisten hankekumppaneiden etsimiseen. Heidän tehtävänään on myös kerätä ja tuottaa kohdennettua ja ennakoivaa EU-informaatiota pohjoisen Suomen alueita koskevista aiheista. Pohjois-Suomen aluetoimisto on siis hyvä kontakti kansainvälisen hanketoiminnan ja verkostoitumisen edistämisessä. Toimiston edustajia on helppo lähestyä ja he ovat aidosti kiinnostuneita pohjoisten alueiden kehittämisestä. Toimisto tekee Pohjois-Suomen kannalta arvokasta työtä. Heidän tarjoamiaan palveluita kannattaa hyödyntää. Toimiston henkilöstö on hyvin palveluhenkistä ja he pyrkivät vahvistamaan entisestään vuoropuhelua pohjoissuomalaisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi toimiston johtaja Allan Perttunen käytti vierailuamme hyväksi kysymällä ideoitamme (mielipidettämme) ohjelmien kautta edistettäviksi tutkimus- ja kehittämisteemoiksi. 4. ICT event a. Yleiskuvaus konferenssista ICT 2010: Digitally driven -tapahtuma järjestettiin Bryssel Expossa Tilaisuus oli EU komission järjestämä konferenssi, jonka osallistujamäärä oli reilut 2000 henkilöä. Konferenssin yhteydessä olleeseen näyttelyyn tutustui arviolta 6000 vierasta. Konferenssi tavoitteena oli tukea EU:ssa tapahtuvaa ICT -alan tutkimusta ja verkottaa tutkimuksen tekijöitä.
12 Kuva 3 Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes avaa konferenssin Konferenssi jakaantui kolmeen osa-alueeseen: konferenssiin, näyttelyyn ja verkostoitumistilaisuuksiin. Konferenssi tarkoituksena oli tuoda esille 7. puiteohjelman ICT - tutkimuksen prioriteetit, jotka pohjautuvat mm. Eurooppa 2020 strategiaan ja Digitally agendaan. Konferenssissa asiaa käytiin läpi monesta näkökulmasta; esiteltiin taustalla oleva strategia ja poliittinen merkitys sekä avattiin ICT työohjelman osa-alueet hyvin yksityiskohtaisesti. Näyttelyalueella oli yli 100 näytteilleasettajaa. Esillä oli EU:n rahoituksella toteutettuja teknologiaisa innovaatiota T&K alueilla, Belgian paviljonki, kansainvälinen paviljonki (EU:n ulkopuolinen) ja SME (=Small and Medium-sized enterprises) paviljonki. Näytteilleasettajat jakaantuivat seuraaviin teemoihin: Kuva 4 Näyttelyalueen kartta
13 Kuva 4 & 5 Näyttelyalueen teknologisia innovaatioita ja Martti testaa aivon sähkötoiminnalla kirjoittamista Kuva 6 & 7 Pia kerää tietoa RFID-tekniikalla ja messuosasto: Wisebed Yhtenä tärkeänä osateemana oli verkostoituminen, jonka tueksi oli järjestetty ICT työohjelmaan liittyviä eri aihealueiden tapaamisia esim. Serius games liittyen ICT:n työohjelmaan 5.5: ICT for smart and personalised inclusion. Lisäksi verkostoitumista tapahtui näyttelytilassa ja muissa konferenssin ulkopuolisissa tapahtumissa.
14 b. Konferenssissa Konferenssin ohjelma oli kattava ja monipuolinen. Erityisen paljon annettavaa ohjelmassa oli konsernin innovaatio-ohjelman läpileikkaavan teeman eli ICT -osaamisen tarjoamiin kehittämisulottuvuuksiin innovaatio-ohjelman painopistealoilla. Monessa networking -sessioissa perusvireenä oli tarkasteluiden painopisteen siirtyminen teknologiasta sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen. Avoin innovaatiotoiminta eri muodoissaan ja Living lab -sovellukset olivat kovassa kurssissa. Yhdistävänä tekijänä näissä eri menetelmissä oli käyttäjälähtöisten ja -ystävällisten palveluiden kehittäminen. Tilanne oli sama niin uuden sukupolven internet -hakuohjelmien kuin sähköisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden t & k - toiminnassa. Kehitettävien palvelujärjestelmien ja -teknologioiden vaikuttavuuden näkökulmasta korostettiin teknologiayritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä. Tähän meillä on Lapissa hyvät edellytykset vastata nimenomaan korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelman avulla. LKKK on itsessään jo lupaava innovaatioympäristö. Verkostoitumisen näkökulmasta haasteena on oman toiminnan esittely sisäsiittoisesti (anteeksi!). Me osaamme kertoa mitä omassa koulutusohjelmassa, koulutusalalla ja toimialalla tehdään, mutta tarkastelunäkökulma jää liian suppeaksi. Tässäkin konferenssissa tuli erittäin selvästi esille, että globaalissa ympäristössä menestyvät riittävän suuren ja erikoistuneet koulutusyksiköt, jotka ovat verkostoituneet sekä kansallisesti että kansainvälisesti muiden osaamiskeskittymien kanssa. Puiteohjelmilla edistetään eurooppalaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Keskeinen kriteeri on tutkimustoiminnan korkeatasoinen laatu. Jotta kilpailussa puiteohjelmarahoituksesta pärjätään, tarvitaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa keskittymistä valituille sisältöalueille. Korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma on rakennettu tämän suuntaisesti syventämään kohdennettua osaamista. Opintomatkan sovittamista laajan eurooppalaisen konferenssin yhteyteen pidettiin oikeana ratkaisuna. Se antoi yksilöllistä liikkumavaraa opintomatkan sisältöjen valintaan. Konferenssissa paljon korostunut EU:n puiteohjelmien poliittinen ulottuvuus lisäsi ohjelmaperusteisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ymmärrystä huomattavasti paremmin kuin edellinen Hollannin opintomatka. Selväksi tuli, että EU:n kieli ja poliittinen ulottuvuus on välttämätöntä hallita. Osallistujat olivat tyytyväisiä konferenssin antamaan yleisen tason tietoon EU:n puiteohjelmien tavoitteista ja toteuttamisesta. Yksityiskohtaisempaa tietoa oli tarjolla puiteohjelmien hankkeiden evaluaatiosta ja hankehakemusten laatimisesta. Osallistujien kesken käydyn palautekeskustelun perusteella monen mielestä konferenssista olisi saanut paljon enemmän irti, jos olisi ollut liikkeellä konkreettisen ja ajankohtaisen tutkimus- ja kehittämiskohteen kanssa. Kehittämiskohde olisi suunnannut tiedon hankintaa ja verkostojen rakentamista. Em. korostaa ennen konferenssia tehtävän ennakkotyön merkitystä. On tunnettava korkeakoulukonsernin oppilaitosten aihealueeseen liittyvä kärkiosaaminen ja niihin liittyvä tutkimusja kehittämistoiminta. Tapauskohtaisesti on varmaan syytä arvioida, milloin tarvitaan mukaan substanssiosaajia ja milloin on riittävää, että hankehallinnon tukipalveluhenkilöt toimivat välittäjinä.
15 ICT-2010:n kaltaiset isot tapahtumat ovat ennen kaikkea verkostoitumisfoorumeita. Siellä on toimittava jonkin verran aggressiivisesti ja itsevarmana omasta osaamisesta. Tarjoutuviin yhteistyötilaisuuksiin on uskallettava tarttua nopeasti, koska tilaisuus voi mennä nopeasti ohi. Kun ollaan oikeassa paikassa, niin satunnaisten kohtaamisten merkitys kasvaa. Haasteena on sitten arvioida kunkin yhteistyötahon ja verkoston painoarvo omien intressien näkökulmista. 5. Johtopäätöksiä ja henkilökohtaisia oppimiskokemuksia Lapin korkeakoulukonsernilla on kova työmaa edessä huippuosaamisen keskittymien kehittämisessä. Innovaatio-ohjelma on hyvä runko, mutta jotta se tuottaisi aidosti kansainvälisiä toimijoita kiinnostavia TKI-tuloksia, yhteistyötä innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden ja alueen yritysten kanssa on tiivistettävä entisestään. Kehittämisilmapiiri konsernin sisällä on hyvä ja esimerkiksi kv-osaajahankkeessa olevat osallistujat ovat aidosti kiinnostuneita verkostoitumisesta ja yhteistyön kehittämisestä. Hannele halusi painottaa tässä yhteydessä sitä, että tulisi välttää tilannetta, jossa jokainen koulutusohjelma lähtee rakentamaan TKI -verkostoaan vain omista tarpeista käsin, lopputuloksena on tilkkutäkki, jossa konsernin lukuisilla koulutusohjelmilla on jokaisella muutama ehkä alueellisesti tai kansallisesti merkittävä kumppani, mutta joka ei houkuttele kansainvälisiä verkostoja tekemään yhteistyötä. Haasteena on miten ylitetään siilo-, toimiala- ja organisaatiorajat ihan oikeasti, jotta voimme näyttää ulospäin meidän kansainvälisen huippuosaamisen keskittymät. Hannele (P) lisäsi tähän vielä sen, että mikäli onnistutaan ylittämään nämä rajat, niin miten saadaan opetushenkilökunta innostumaan kansainvälisistä projekteista? Esim. resurssit vs. työmäärä? Pian mielestä sama juttu on kärkiosaamisen kanssa. LKKK:ssa on määritelty painopistealueet, mutta ovatko ne vielä niin hajallaan, että emme saa muodostettua todellisia osaamiskeskittymiä, joissa olisimme kansainvälisestikin tunnettuja. Lahjaa kiehtoi erityisesti Artemiksen hanketoimijoiden rakenne. Isot hankkeet ovat kuin vaikkapa uuden auton kehittämisen hanke. Hankitaan paras asiantuntija, joka tekisi autoon sellaisen moottorin, joka on paras, toinen, jolla on paras idea korin muotoiluun, jne. Hanke paloitellaan sellaisiin osiin, joihin on löydettävissä huippu, joka tarjoaa parhaan ratkaisun tiettyyn osaalueeseen. Näin hanke tuottaa uutta aivan potenssiin x. Timon mukaan hankekonsortion rakentamisessa asiantuntijat suosittavat juuri em. tapaa, eli ei kannata ottaa päällekkäisiä osaajia, vaan eri työpaketteihin (work packages) tulee valita parhaat osaajat. Konsortiota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, onko se tehtävän kannalta toimiva. Martille tapahtuma oli ensikertalaisena monella tapaa opettavainen kokemus. Tietoa sai paljon, sai keskustella monenlaisten asiantuntijoiden kanssa ja joitakin ajatuksiakin heräsi. Hän keskitti oman havainnoinnin ja verkostoitumisen mahdollisuuksien mukaan vanhustyöhön/ikäihmisiin liittyviin aiheisiin. Monenlaisia viritelmiä ja hankkeita on aihepiirissä käynnissä aina erilaisista keinoäly sovelluksista lähtien. Suin päin ei kannata liikkeelle lähteä. Esim. erilaiset kansalliset linjaukset, lähtökohdat, suunnitelmat jne. on syytä olla hyvin hanskassa. Sosiaalisen median systemaattinen käyttö ja hyödyntäminen ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä tarjoavat lupaavia näkymiä. Toisaalta ajattelimisen aihetta antoivat pohdinnat siitä, miten meitä luetaan netissä, tietoja
16 kerätään ja yhdistellään eri lähteistä ja käytetään sitten aivan muissa yhteyksissä epäasiallisella tavalla. Lainsäädännön ja tekniikan yhteensovittamisessa riittää työtä. EU.lta on tullut hyvä raportti tammikuussa 2010 ICT & AGEING; European Study on users, markets and technologies aihealueseen liittyen ja se löytyy netistä. Konkreettisessa hankesuunnittelussa eräs komission virkamies muistutti erityisesti public-private -partnershipin merkitystä. Yllättävää oli kuulla suomalaisten jättämistä hankehakemuksita, että liian usein niitä vaivaa suomikeskeisyys eikä eurooppalainen lisäarvo välity hakemuksista ja näin rahoitus jää haaveeksi. Korttejakin tuli muutamia vaihdettua ja sähköpostia tuli, mutta saa nyt sitten nähdä johtavatko ne sitten johonkin. Oman tekemisen täällä täytyy tietenkin olla niin laadukasta, että olemme haluttu kumppani myös kv-hankkeissa omilla osaamisalueillamme! Niina sai konferenssista ideoita kv-toiminnan kehittämiseen omassa yksikössään. Esimerkiksi e- oppimisen saralla Lapin yliopistolla olisi paljon henkseleitä paukuteltavana, eteläisen Euroopan maat ottaisivat mielellään pohjoista osaamista kumppaniksi e-oppimisen kehittämishankkeisiin. Omaan työhöni tuli ideoita esimerkiksi haja-asutusalueen verkostojen kokoamiseen sekä opintojen mahdollistamiseen esimerkiksi vajaakuntoisille. Konkreettisia kehittämiskohteitakin nousi esille: yliopistolta tarvitaan kunnon englanninkielinen esite, jossa avataan tiedekuntien tutkimusintressejä ja kv-hankkeita. Yliopistolta puuttuu nyt kv-toimintaan sopiva referenssiluettelo sekä organisaatiocv. Pitäisi olla aina jotain kättä pidempää mukana, kun kulkee maailmalla Lapin yliopiston logon alla. Timon mielestä konferenssista sai hyviä eväitä hankevalmistelua ajatellen. Erityisesti tarve tuntea taustalla vaikuttavat strategiat nousi vahvasti esille. Ne on myös tuotava esille hakemuksessa. Yleisiä perusteluita hankkeen eurooppalaiselle ulottuvuudelle voivat olla esim. yhteiset standardit, taloudellisen riskin jakaminen, maantieteellinen kattavuus, tutkijoiden osalta kriittisen massan saavuttaminen tai aiemmin esille tullut erityisosaamisen yhdistäminen. Raimon mielestä konferenssin sessioissa esitellyistä hankkeista monet antoivat varsin hyvän kuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ajassa olevista toimintatavoista. Omiin kehityshankkeisiin suhteuttamalla esimerkeistä saa hyvin vinkkejä arjen hankesuunnitteluun ja -toteutukseen. Myös orastavia potentiaalisia kumppanuuksia tuli esille. Pialle opintomatka avasi puiteohjelmien prosessin monelta tasolta ja lisäsi tietoa, joka on sovellettavissa suoraan käynnistyvään hankkeen puiteohjelmahakuun. Rauno hankki verkostoitumistapahtuman (ERRIN) kautta kokemusta, miten esitellä oma organisaationsa. Verkostoitumistilaisuudesta jäi saaliiksi kahdeksan yritystä / organisaatiota, joilla oli kiinnostusta sulautettujen järjestelmien hankkeeseen ja laboratorioon (kyseessä oli ICTtapahtuma). Toinen verkostoitumistapahtuma Luxemburg- aukiolla antoi kuvan EU- toiminnasta eri maiden osastojen kautta. Tästä benchmarking- tapahtumasta sai alkunsa Raunon osallistuminen MetNet- seminaariin Puolassa, Poznanin teknillisessä yliopistossa Kaj Kostianderin kanssa. Esitys seminaarissa ja siitä seurannut verkostoituminen konkretisoituu LTU:n Department of Civil, Mining and Environmental Engineering- osastolle. Lisäksi potentiaalisia partnereita löytyi useita ja tietenkin saimme tehdä Lapin korkeakoulukonsernia tunnetuksi. Verkosto valmistelee myös puiteohjelmahankkeita, joten osallistumisemme seminaariin oli täsmäisku.
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto
LisätiedotTurun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto. Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo Saara Nuotio-Coulon
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo 1.11.2017 Saara Nuotio-Coulon Turun ja Varsinais- Suomen Eurooppatoimiston perusfaktat Perustettu vuonna 1998 Taustatahot:
LisätiedotYhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma
Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotFINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta
LisätiedotLapin korkeakoulukonsernin KV seminaari
Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Kaj Kostiander KTAMK TKI Sisältö 1. Miksi KV TKI? Eli miksi kansainväliseen tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotoimintaan
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016
KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation
LisätiedotGrundtvigoppimiskumppanuus
Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen
LisätiedotOIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet
OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden
LisätiedotKokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista
Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista Horisontti 2020 Seinäjoki 23.4.2013 Sami Kurki Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 24.4.2013 1 Arvioinnin kulkua - Vähintään 3 asiantuntijaa
LisätiedotPk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015
Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen
LisätiedotSUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)
Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotBiotalous-strategian julkistus Bryssel. Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto
Biotalous-strategian julkistus 22.10.2018 Bryssel Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto 24.10.2018 Konferenssin agenda Itävallan puheenjohtajakauden korkean tason tapahtuma
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotHakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus
Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin
LisätiedotEU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.
EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja
LisätiedotKv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla
Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?
LisätiedotSosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori
Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotHorisontti 2020 konsortiohankkeet yrityksille, Outotecin kokemuksia
Horisontti 2020 konsortiohankkeet yrityksille, Outotecin kokemuksia Asmo Vartiainen Horisontti2020 infotilaisuus yrityksille Oulu, 26.1.2016 Outotec prosessiteknologiayritys Maailmanlaajuinen toiminta
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet
KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskustelu hankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät (kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää projektinne
LisätiedotLapin korkeakoulukonserni
Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen
LisätiedotKansainvälinen Pohjois Savo
Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois
LisätiedotVTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja
VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotPyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun
Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle
LisätiedotEU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset
EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKäyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus
Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus
LisätiedotFCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen
FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotEeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle
Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi
LisätiedotHakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus
Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin
LisätiedotMeriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotLapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen
Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
LisätiedotSocietal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials
Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials H2020-SC5-teeman yksivaiheiset haut (2014 työohjelma) 13.10.2014 Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet
LisätiedotTekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin
Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden
LisätiedotNÄYTTEILLEASETTAJAOPAS
NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS Opas onnistuneeseen osallistumiseen Suunnittele! Toteuta! Seuraa! Arvioi! = Paras ikinä saatu tulos! easyfairs.com easyfairs työkalupakki Tervetuloa näytteilleasettajaksi easyfairs
LisätiedotMeripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia
Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet
KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut
LisätiedotElinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto
Elinkeinot murroksessa -pilotti Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO Katja Sukuvaara, Kainuun liitto 1 ELMO pilotti: Mikä se on? Euroopan komissio hakee uusia toimintatapoja aluekehittämisen tueksi vastaamaan teolliseen
LisätiedotHakuprosessi ja hyvä hakemus. Elina Holmberg Infotilaisuus
Hakuprosessi ja hyvä hakemus Elina Holmberg Infotilaisuus 17.2.2017 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin hyvissä ajoin ennen määräaikaa 2.
LisätiedotArktinen alue mahdollisuus ja haaste Kari Aalto
Arktinen alue mahdollisuus ja haaste 26.9.2012 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU toimisto 2013- Johtaja Kari Aalto Erityisasiantuntijat Janika Luukinen Sointu Räisänen 4 korkeakouluharjoittelijaa/vuosi
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen
LisätiedotSHOK uusien tutkimusohjelmien haku 1/2014
1 (5) SHOK uusien tutkimusohjelmien haku 1/2014 Tekes pyytää hakemuksia strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) uusiksi tutkimusohjelmiksi. Tekes on vuonna 2014 siirtynyt hakumenettelyyn uusien
LisätiedotHankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)
Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,
LisätiedotElinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus
Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 17.11.2015 Sisältö: Taustaa: Yritysten tarve ja älykkään kaupungin tiekartta 2020 Liiketoiminnan
LisätiedotEurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä
Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotYSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT
YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää
LisätiedotYliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet
Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto
LisätiedotPikatreffit. Pikatreffien kuvaus
1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat
LisätiedotKÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA EU-HANKKEISTA. H2020-kustannusasioiden perusteet Kaisa Sibelius Johtaja, hallinto Forum Virium Helsinki
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA EU-HANKKEISTA H2020-kustannusasioiden perusteet 13.11.2018 Kaisa Sibelius Johtaja, hallinto Forum Virium Helsinki Mikä on Forum Virium Helsinki? Vuonna 2006 perustettu innovaatioyksikkö,
LisätiedotArvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi
Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017
KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation
LisätiedotHorizon 2020 Hyvällä hakemuksella menestykseen. Arvioitsijan näkökulma 16.09.2015 Heikki Mäkilä Elinkeinojohtaja Heinolan kaupunki
Horizon 2020 Hyvällä hakemuksella menestykseen Arvioitsijan näkökulma 16.09.2015 Heikki Mäkilä Elinkeinojohtaja Heinolan kaupunki Sisältö 1. Horisontti-rahoitus - tästä on kyse 2. Arviointimenettely 3.
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotODINE Open data Incubator for Europe
ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta
LisätiedotOIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat
OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4
Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotOpiskelijabrunssi. Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille - nimikorttipohjat
1 (5) Opiskelijabrunssi Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille - nimikorttipohjat Opiskelijabrunssin kuvaus Opiskelijabrunssi on vapaamuotoinen
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotKANSAINVÄLINEN TKI TOIMINTA OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN ARKEA. Perttu Heino
KANSAINVÄLINEN TKI TOIMINTA OSANA AMMATTIKORKEAKOULUN ARKEA Perttu Heino T&K johtaja, TAMK ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Keskeisimpiä haasteita 2. EU:n puiteohjelma mahdollisuutena 3. AMKTutka yhteistyö Temaattiset
LisätiedotMiten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?
Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
Lisätiedot6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki
LisätiedotUbiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä
Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotInnovaatio ja osaaminen -verkosto
Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotTuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä
LisätiedotJÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan
JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)
LisätiedotMUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto
MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin
LisätiedotOECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ
LisätiedotFintrip mahdollistajana ja vaikuttajana
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip mahdollistajana ja vaikuttajana Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013 Pekka Plathan, LVM Etunimi.sukunimi@lvm.fi
LisätiedotNordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö
Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotAito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen
Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,
LisätiedotEU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä
EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin
Lisätiedot