Ira Verma Sotera-instituutti TKK, arkkitehtuurin laitos. TKK / Sotera (35) KÄTEVÄ-esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15.05.2009 Ira Verma Sotera-instituutti TKK, arkkitehtuurin laitos. TKK / Sotera 2009-05-15 1(35) KÄTEVÄ-esiselvitys"

Transkriptio

1 KÄTEVÄ hanke esiselvitys Sotera-instituutti TKK, arkkitehtuurin laitos TKK / Sotera (35)

2 TKK / Sotera (35)

3 KÄTEVÄ hanke esiselvitys Raportti on lyhyt yhteenveto ikääntyneille kehitetyistä tai kehitteillä olevista omatoimista selviytymistä edistävistä teknologiaratkaisuista ja niistä saaduista käyttäjäkokemuksista. Aineistoa on kerätty tutkimusraporteista ja alan kirjallisuudesta. Raportti on laadittu Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutissa. Selvityksen tilaajana on ollut Vanhustyön keskusliitto ja se on osa RAY:n rahoittamaa Käyttäjälähtöinen teknologia vanhustyön apuna - hanketta (KÄTEVÄ). Selvitys sisältää yhteenvedon alaan liittyvästä kirjallisesta materiaalista sekä aineistoa, jota on kerätty alan toimijoiden verkkosivuilta ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen yhteydessä. Selvitys on tehty yhteistyössä Koordinet Oy:n Pirkko Kasasen ja Vanhustyön keskusliiton turvajärjestelmien asiantuntijan Matti Lamposen ja korjausneuvonnan päällikön Jukka Laakson kanssa. TKK / Sotera (35)

4 Sisältö 1. Taustaa Teknologian kehittämisen näkökulmat Käyttäjään ja käyttöympäristöön liittyvät tekijät Apuvälineeseen liittyvät tekijät Palveluihin liittyvät tekijät Apuvälineet Apuvälineiden luokittelu Potilastietojärjestelmät ja mobiilit terveyspalvelut Turvallisuuteen liittyvä teknologia Liikkumiseen liittyvä teknologia Ajanhallintaan liittyvä teknologia Kommunikointi ja viihdeteknologia Tulevaisuuden visiot Pohdintaa...29 TKK / Sotera (35)

5 1. Taustaa Väestön ikääntyminen ja työssäkäyvän väestönosan pienentyminen haastaa kunnat ja hoiva-alan toimijat etsimään uusia keinoja ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen tueksi. Teknologiaa tarvitaan, kun kasvavaa ikääntyneiden ryhmää on hoitamassa suhteellisesti vähemmän henkilökuntaa. Teknologiaa kehitetään turvallisuuden edistämiseksi, henkilöiden terveydentilan seurannan avuksi ja ikääntyneiden yksinäisyyden tunteen poistamiseksi. Ikääntyneen käyttäjän toiveet saattavat myös olla eriävät hoivahenkilökunnan näkemien tarpeiden kanssa eikä toimintakyvyssä tapahtuneen laskun korvaaminen osittain apuvälineillä aina riitä motivoimaan henkilöä käyttämään apuvälinettä. Ikääntyneet itse suhtautuvat myönteisesti teknologiaan, mikäli he kokevat sen hyödyntävän jokapäiväisiä askareitaan. He hyväksyvät apuvälineet, mikäli ne lisäävät itsenäisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä ja edistävät omatoimista selviytymistä. Apuvälineiden tulee auttaa ikääntynyttä toteuttamaan hänelle mielekästä tekemistä. Tutkimusten mukaan ikääntyneet suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti esimerkiksi matkapuhelimiin ja internetiin, koska heille on tärkeää olla osa modernia maailmaa, jakaa yhteinen kiinnostus ja kommunikoida lasten ja lastenlasten kanssa 1. Iän tai sukupuolen ei ole todettu vaikuttavan apuvälineisiin suhtautumiseen 2. Lievästi dementiaoireisten itsenäistä kotona asumista voidaan edistää erilaisten muistamista ja turvallisuutta edistävien apuvälineiden avulla. Dementiaoireisten uuden oppimisen kyky on alentunut ja heille tulee tarjota apuvälineitä, jotka hyödyntävät jo opittuja taitoja eivätkä vaadi käyttäjän omaa aktiivisuutta. Dementoivien sairauksien edetessä henkilöiden kuvan ja symboleiden tunnistus sekä lukemisentaito säilyvät usein pitkään, mitä voidaan käyttää hyväksi apuvälineitä kehittäessä. Ikääntyneiden tuntemaa epäluuloa ja pelkoa teknologiaa kohtaan voidaan puolestaan vähentää tekemällä apuvälineitä tunnetuksi ja jakamalla tietoa. Pelkoa apuvälineiden ja palveluiden käyttöönottamisessa on sekä ikääntyneillä itsellään että heidän omaisillaan. Ikääntyneet pelkäävät menettävänsä itsenäisyytensä ja omaiset saattavat kokea tarvitsevansa apua vasta kun ovat täysin uupuneet. Ikääntyneiden yleinen koulutustaso nousee, mikä vaikuttaa henkilöiden omanelämänhallintaan sekä heidän odotuksiinsa oman elämän ja yhteiskunnan suhteen. Heidän varallisuutensa vaihtelee hyvin paljon, mutta yleisesti ikääntyneiden varallisuus kasvaa ja he nousevat merkittäväksi kuluttajaryhmäksi, joka on valmis maksamaan 1 Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) Gitlin, L TKK / Sotera (35)

6 elämänlaatua parantavista palveluista ja apuvälineistä. Ikääntyneet tulee nähdä yhteiskunnan voimavarana ja heidän osallistumistaan täysipainoisesti yhteiskuntaan tulee edistää. He ovat hyvin moninainen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia tarpeita ja toiveita. Heille suunnatut apuvälineet tulee suunnitella huolella tuntien ikääntymisen tuomat muutokset toimintakyvyssä. Muistioireisille suunnattujen apuvälineiden tehtävänä on antaa käyttäjälleen onnistumisen tunteita ja mahdollisuus tuntea itsensä hyödylliseksi. Liian monimutkaiset apuvälineet lisäävät käyttäjän ahdistusta ja epäonnistumisentunnetta. Uudet teknologiset apuvälineet edellyttävät hoiva-alalla myös uusien toiminta- ja työtapojen omaksumista. Uuden apuvälineen käyttöönotto tulee nähdä toiminnan kokonaisvaltaisena kehittämisenä, joka vaatii kaikkien käyttäjien kouluttamista ja opastusta. Uusien apuvälineiden käyttöönotto tulee suunnitella huolella ja siihen tulee varata riittävästi aikaa. Liian nopeat muutokset saattavat aiheuttaa vastarintaa ja työtehtävien suorittaminen saattaa tuntua hidastuvan tai hankaloituvan. Teknologian lisääntyminen hoiva-alalla tulee näkyä myös alan koulutuksessa, jotta valmiudet sen käyttöönottoon ovat hyvät. 2. Teknologian kehittämisen näkökulmat Teknologiaa voidaan tarkastella käyttäjään ja hänen ympäristöönsä liittyvien tekijöiden sekä apuvälineen ja siihen liittyvän palvelun kautta. Apuvälinettä valittaessa tulee tarkastella henkilön asuin- ja toimintaympäristöä kokonaisvaltaisesti. Apuvälineen tarpeen taustalla on aina fyysisessä ympäristössä tai henkilön toimintakyvyssä esiin tuleva ongelma, jota yritetään kompensoida apuvälineen avulla. Fyysisen ympäristön esteettömyyttä ja käytettävyyttä kehittämällä voidaan edesauttaa koko ikääntyvän väestön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologisten järjestelmien kehittämisen päämääränä tulee olla palveluiden saatavuuden, käytettävyyden ja tehokkuuden parantaminen. Yksittäisen laitteen kehittämisessä lähtökohtana puolestaan tulee olla johonkin erityistarpeeseen yksilöllisesti räätälöitävissä oleva apuväline. Standardoinnin pitää sallia laitteiden ja palveluiden joustava muunneltavuus. Dementiaoireiselle henkilölle näkymätön teknologia ja intuitiivinen käyttötapa ovat apuvälineen käytettävyyden kannalta tärkeitä. Uusi teknologia tulisi sulauttaa olemassa oleviin tuttuihin käyttöesineisiin. Itsenäisesti toimivat tai ääniviestejä lähettävät älykkäät laitteet voivat olla joillekin dementiaoireisille hämmentäviä tai pelottavia. Apuvälineet tulisikin aina valita tapauskohtaisesti. TKK / Sotera (35)

7 Apuvälineteknologialla ja ikääntyneille suunnatulla geronteknologialla nähdään useita rooleja 3, jotka tulee ottaa huomioon apuvälineitä kehitettäessä. Ennaltaehkäisevä rooli: teknologia pyrkii ratkaisuillaan ehkäisemään terveyden heikkenemistä. Vahvuuksia tukeva rooli: teknologia kehittää menetelmiä ja laitteita, joilla on mahdollista hyödyntää laajemmin ikääntyneiden vahvuuksia työssä, vapaa-ajalla, oppimisessa sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Heikkeneviä kykyjä kompensoiva rooli: teknologian tehtävänä on tuottaa menetelmiä, laitteita sekä tuotteita, jotka kompensoivat aistien heikentymistä tai liikuntakyvyn alenemista. Hoivatyötä tukeva rooli: teknologian tehtävänä on tarjota hoivatyötä tekeville teknologiaa työnsä tueksi. Tutkimusta edistävä rooli: teknologia auttaa epäsuorasti ikääntyneitä tukemalla tieteellistä ja kliinistä tutkimusta. Käyttäjän kannalta on toivottavaa, että apuväline saadaan käyttöön jo varhaisessa vaiheessa, ennen toimintakyvyn huomattavaa laskua, jolloin toteutuu sen toimintakykyä ylläpitävä ja vahvuuksia tukeva rooli. Henkilöllä on näin aikaa oppia apuvälineen käyttö ja tutustua sen toimintaan. Usein apuvälineet otetaan käyttöön vasta pakon edessä, jolloin apuvälineiden tuomaa apua ei täysin saada hyödynnettyä. Tietoa erilaisista apuvälineistä tulisi jakaa tehokkaasti ja riittävästi. Mikäli tietoa löytyy vain silloin, kun sitä osaa itse etsiä tai pyytää, monet dementiaoireiset jäävät ilman apua. Yksittäisen laitteen tai järjestelmän valintaan vaikuttaa siihen liittyvä palvelukokonaisuus, jonka tulee olla toimiva. Apuvälineen asennuksen, opastuksen ja huollon tulee myös toimia luotettavasti ja nopeasti. Henkilön apuvälineen käyttöä tulee seurata säännöllisesti ja tarvittaessa tarjota toinen sopivampi apuväline tilalle. 2.1 Käyttäjään ja käyttöympäristöön liittyvät tekijät Väestön ikääntyessä myös muistihäiriöisten määrä kasvaa ja heidän omatoimisen selviytymisensä tueksi tarvitaan apuvälineitä. Lievästi dementoituneet henkilöt pärjäävät kotonaan kotiavun turvin. Vaikeasti dementoituneille apuvälineiden käyttö tuottaa ongelmia, mutta niillä voidaan helpottaa omaishoitajien ja hoivahenkilökunnan työtä. Apuvälineen käyttö vaatii käyttäjältä aina jonkinasteista henkistä toimintakykyä ja fyysistä voimaa. Käyttäjää tulee opastaa ja kouluttaa riittävästi apuvälineen käyttöön. Opastuksen tulee tapahtua ympäristössä, jossa apuvälinettä ensisijaisesti käytetään, esimerkiksi käyttäjän kotona. Myös omaiset tai omaishoitaja tulee kouluttaa 3 Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) TKK / Sotera (35)

8 apuvälineen käyttöön ja heidän suhtautumisellaan on todettu olevan suuri vaikutus apuvälineen käytön jatkumiseen 4. Osa ikääntyneistä haluaa luottaa muiden perheenjäsenten tai hoivahenkilökunnan apuun mieluummin kuin apuvälineeseen, mikä saattaa lisätä avustettavan tai avustajan tapaturmariskiä. Se että apuvälineelle löytyy säilytyspaikka asukkaan asunnossa, saattaa edistää laitteen käyttöä. Seurantatutkimuksessa sairaalasta kotiutettujen henkilöiden apuvälineen käyttöä seurattiin kolmen kuukauden ajan kotiuttamisesta. Henkilöiden oma asenne apuvälinettä kohtaan oli merkittävin tekijä apuvälineen hyväksymisessä tai hylkäämisessä. Mikäli henkilö käytti apuvälinettä ensimmäisen kuukauden aikana, hän käytti sitä todennäköisemmin myös seuranta-ajan lopulla. Yksin elävät käyttivät apuvälinettä enemmän kuin muut ryhmät. Tämän oletettiin johtuvan omais- ja naapuriavun rajallisuudesta. Iällä tai sukupuolella ei ollut vaikutusta apuvälineen käytön yleisyyteen eikä sosio-ekonomisella asemalla todettu olevan merkittävää vaikutusta apuvälineiden käyttöön. 5 Apuvälineiden katsotaan lisäävän henkilön itsenäisyyttä ja niiden avulla voidaan korvata puutteita rakennetussa ympäristössä. Eri käyttäjät kokevat kuitenkin apuvälineen käytön eri tavoin. Tutkimuksessa mukana olleet halvauspotilaat suhtautuivat kielteisimmin apuvälineisiin ja vertasivat nykyistä toimintakykyään halvausta edeltäneeseen tilaan. Heidän kokemansa apuvälineen käytöstä syntyvä sosiaalisen arvostuksen lasku vaikutti kielteisesti apuvälineen käyttöön. Henkilöä tuleekin valmistella psykologisesti ja hänen tulee olla itse motivoitunut käyttämään apuvälinettä. Henkilöiden, joilla vamma oli ollut jo kauan, oli helpompi hyväksyä apuvälineet, kuten myös henkilöiden, joilla oli useampi vamma. Vamman laatu vaikutti myös apuvälineen hyväksymiseen, esimerkiksi näkövammaiset olivat halukkaimpia apuvälineiden käyttäjiä. 6 Toisaalta hyväkuntoisten ikääntyneiden on todettu käyttävän hyväkseen enemmän tietotekniikkaa kuin huonokuntoisten. Seniori-ikäisten valmiuksia käyttää internetin kautta saatavia palveluita tulee lisätä, jotta toimintakyvyn laskiessa niitä vielä käytetään. Kuten edellä mainittiin, henkilön motivaatio on ensisijaisen tärkeä tekijä apuvälineen tai palvelun hyväksymisessä. Motivaatiolla on myös tärkeä rooli toimintakyvyn ylläpitämisessä. Forum Virium Helsingin ja Helsingin kaupungin ohjelma Terveellinen kaupunginosa on living lab - ajattelua hyödyntävä ohjelma, jota toteutetaan vuosina Helsingin Herttoniemessä. Terveellinen kaupunginosa -ohjelman ensimmäisessä palvelukokeilussa, "MobileHealth", Elisa Oyj, MIT (Massachusetts Institute of Technology) ja Taideteollinen korkeakoulu tutkivat, miten jatkuva positiivinen palaute ja kannustaminen motivoivat 4 Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) Gitlin, L Gitlin, L TKK / Sotera (35)

9 ihmisiä liikkumaan enemmän. Matkapuhelimeen asennettu liikeanturi kerää tietoa kantajansa aktiivisuudesta, antaa palautetta, kannustaa ja rohkaisee liikunnan lisäämiseen. Kokeilu on suunnattu kaiken ikäisille. Projektissa kerätään käyttäjäpalautetta palvelun parantamiseksi ja selvitetään, miten henkilöt hyväksyvät teknologian. 2.2 Apuvälineeseen liittyvät tekijät Apuvälineiden valmistajien tulee tuntea hyvin loppukäyttäjien tarpeet ja laitteita tulee kehittää yhdessä heidän kanssa. Apuvälineen käyttäjä on harvoin yksi ihminen, vaan sitä käyttävät ikääntynyt, hänen omaisensa, hoivahenkilökuntaan kuuluva henkilö tai jopa satunnainen henkilö. Apuvälinettä tulee olla helppoa käyttää eikä sen pidä muotoilunsa takia leimata käyttäjäänsä johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvaksi. Mikäli apuvälineet suunnitellaan vain ikääntyneille, nuoret vierastavat niitä eivätkä ikääntyneetkään halua niitä käyttöönsä. Apuvälineen tulee tarjota ratkaisu tai tukea johonkin syntyneeseen tarpeeseen, joka ei välttämättä liity henkilön ikään. Apuvälineiden tulee myös olla huokeita ja kaikkien saatavilla. Apuvälineiden yhteydessä käytetyillä termeillä on merkitystä ja niiden nimet tulee harkita huolella. Monet ihmiset vieroksuvat ottaa robotteja koteihinsa, mutta ovat valmiita kuitenkin käyttämään apuvälinettä, jolla on samat ominaisuudet kuin roboteilla. Apuvälinettä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon käyttäjäryhmän heterogeenisyys ja erilaiset tarpeet. Henkilöllä tulee olla mahdollisuus itse vaikuttaa apuvälineen valintaan tai apuvälineen tulee olla muunneltavissa käyttäjän henkilökohtaisiin tarpeisiin soveltuvaksi. Eri käyttäjät saattavat myös käyttää samaa apuvälinettä eri tavalla tai eri tarkoitukseen. Ympäristöt, joissa apuvälinettä käytetään, ovat myös hyvin moninaisia. Laitteiden toimintavarmuuden tulee olla hyvä ja niiden mukana tulee toimittaa selkeät käyttöohjeet sekä ohjeet siitä, kuinka menetellä ongelmatilanteissa. Henkilön toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia tulisi seurata säännöllisesti ja tarpeettomat apuvälineet ottaa pois käytöstä. Apuvälineen arviointikriteerinä tulee olla sen Käyttövarmuus Toimintavarmuus Kunnossapidettävyys Kunnossapitovarmuus Termi "ubicom" tarkoittaa sulautettua tietotekniikkaa, jonka tarkoituksena on auttaa ja helpottaa ihmisten jokapäiväistä elämää huomaamattomasti. Ubiikki, jokapaikan tietotekniikka mahdollistaa sen, että arjen esineet ja laitteet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti. Tavallisiin ja tuttuihin käyttöesineisiin on jo tällä hetkellä sisällytetty paljon tietotekniikkaa, TKK / Sotera (35)

10 jota käyttäjän ei tarvitse erikseen huomioida. Ubiikin teknologian osuus tulee kasvamaan merkittävästi myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Sovellukset liittyvät tällä hetkellä teollisuudessa konttien paikantamiseen, langattomiin palveluverkkoihin ja esimerkiksi kosketusnäyttöjen kehittämiseen, jotka kaikki ovat hyödynnettävissä myös terveydenhuollon piirissä. Monet sulautetut järjestelmät ovat olleet tähän asti suljettuja, mikä on estänyt muiden laitteiden tai palveluiden vapaan liittymisen järjestelmään. Nyt on nähty tarve yhteisen palvelualustan luomiselle, jossa eri järjestelmät voivat kommunikoida keskenään. ARTEMIS, Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems, on sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä kehittävä eurooppalainen ohjelma, joka Suomessa toteutetaan Tekesin Ubicom - Sulautettu tietotekniikka ohjelmassa Ohjelman 2009 aiehaku päättyi ja varsinainen haku on syyskuun 2009 alussa. ARTEMISIA-yhdistys 7 puolestaan on perustettu yhdistämään kaikkia sulautettujen järjestelmien kehitystyössä mukana olevia tahoja. Sen jäsenyys on avoin kaikille yhteisöille. 2.3 Palveluihin liittyvät tekijät Apuvälineen hankinnan, asennuksen ja huollon tulee olla vaivatonta, nopeaa ja käyttäjää tulee opasta riittävästi apuvälineen käyttöön. Tilaisuuksia opetella teknologian käyttöä täytyy järjestää ikäihmisten lähellä, heidän omassa toimintaympäristössään ja heille sopivana ajankohtana. Opastuksen tulee olla riittävää, jotta apuvälineen käyttö tulee omaksutuksi ja henkilö kokee itsensä varmaksi. Hoivahenkilökunta ja omaiset tulee myös kouluttaa apuvälineen tai teknologian käyttöön heille sopivalla aikataululla. Omaisten asenne apuvälinettä kohtaan vaikuttaa apuvälineen hyväksyttävyyteen. Palvelun houkuttelevuuden varmistamiseksi on luotava tarpeeksi vetovoimatekijöitä, jotta ihmiset ovat valmiita ottamaan palvelut käyttöönsä. Palvelun helppokäyttöisyys, vaivattomuus ja tunnettuus on syytä ottaa huomioon palvelun toimintaa ja markkinointia suunniteltaessa. Ikäihmisten itse kokemat tarpeet eivät välttämättä ole samat kuin hoivahenkilökunnan näkemät tarpeet. Tarpeettomiksi koettuja apuvälineitä ei käytetä, ne tulee poistaa käytöstä ja korvata mahdollisesti muilla apuvälineillä. Esimerkiksi Tanskassa apuvälineiden ja palveluiden tarve määritellään eri tahoilla kuin ne tuotetaan. Apuvälineistä tiedottamisessa on ollut suuria puutteita ja käyttäjät ovat saaneet tietoa hajanaisesti. Itä-Helsingissä tehdyn kyselyn mukaan vain 10 % tiedosta on tullut sosiaalitoimen tai terveyskeskuksen kautta 8. Tietoa on saatu ystävien, sukulaisten ja median välityksellä. 7 https://www.artemisia-association.org/about_artemisia 8 Raita, R TKK / Sotera (35)

11 Käyttäjien tulisi itse saada arvioida, hyödyttääkö apuväline heitä vai ei. Joissakin tapauksissa apuvälinettä ei ole muistihäiriöisten kohdalla haluttu kunnan taholta myöntää, koska sen ei koettu olevan hyödyksi muistihäiriöisen henkilön käytössä. Omaisten kokemuksen perusteella apuvälineestä on kuitenkin ollut huomattava apu henkilön arjen hallinnassa. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton KäyTerinnakkaisprojektin puitteissa nousi esille käsite teknologialainaamosta, jonka avulla esimerkiksi järjestöt voisivat edistää apuvälineiden tuntemusta ja saatavuutta. Teknologisia hankkeita on kehitteillä paljon, mutta kehittyneempien teknologioiden käyttö on vielä hyvin vähäistä. Terveydenhuollon uudet teknologiset innovaatiot edellyttävät useasti toimintatapojen ja työtapojen muutosta, mikä vie aikaa ja saattaa herättää vastustusta. Erilaisissa pilottihankkeissa ja kokeiluissa luodaan kuitenkin uusia yhteistyömalleja laitteiden valmistajien, tutkijoiden, hoivahenkilökunnan ja käyttäjien sekä omaisten välille, mikä edistää teknologian käyttöönottoa ja hyväksyttävyyttä sekä lisää turvallisuuden tunteen syntymistä. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksessa, niin toisen asteen koulutuksessa kuin ammattikorkeakouluissakin, on hyvinvointiteknologian koulutusta vain vähän9. Sen osuutta tulisi koulutuksessa lisätä. 3. Apuvälineet 3.1 Apuvälineiden luokittelu Apuvälineitä on luokiteltu muun muassa seuraaviin käyttötarkoituksiin: Potilastietojärjestelmät ja mobiilit terveyspalvelut Kunnan tai kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmä Mobiilit terveyspalvelut Kannettavat tietokoneet, langaton verkkoyhteys Pienlaite kotihoidon aikataulujen hallintaan ja hoitokäyntien kirjaamiseen Palveluntarpeen itsearviointi Turvallisuus Hälytin ulko-ovella Liesivahti Palovaroitin ja palovaroitinjärjestelmä Turvahälytin Pistorasiaan liitettävä sähkövahti 9 Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) TKK / Sotera (35)

12 Liikkumiseen liittyvä turvateknologia Yövalo GPS-paikannuslaite GSM puhelin / paikannin Turvakamera Kulkuvalot Ovivahti Puhuva, ohjeita antava lähetin ulko-oven vieressä Ajanhallinta Muistuttava kello Puhuva rannekello Rannekello, joka hälyttää, kun on aika ottaa lääke Sähköinen, muistuttava kalenteri Sähköinen, muistuttava lääkeannostelija Vuorokausikalenteri Kotisivut aikataulujen hallintaan Virkistys ja viihde Monitoimi-TV Multimediaohjelma virkistykseen Pallopeitto, joka stimuloi aisteja Puhuva valokuvakansio Tietokoneen valokuva-albumi Helppokäyttöinen / yksinkertainen kännykkä Sävelsirkku 3.2 Potilastietojärjestelmät ja mobiilit terveyspalvelut Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen tulee olla kokonaisvaltaista. Kotihoidon ja palveluasumisen kehittäminen tulee tehdä rinnakkain, henkilön koko hoitoketjua ajatellen. Kotihoidon asiakkaista monet ovat tilapäisesti sosiaalitoimen lyhytaikaishoidon piirissä ja osa heistä on palvelutalojen tulevia asukkaita. Tarvittavan tiedon siirtyminen eri virastojen palvelujärjestelmiin on tarpeellista parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi. Etäseuranta ja etädiagnostiikka tulevat kehittymään kotihoidon tueksi seuraavien vuosien aikana. Sähköiset ja mobiilit potilastietojärjestelmät, joita kehitetään palveluiden parantamiseksi vaikuttavat hoivahenkilökunnan työhön, ja heidän sitouttamisensa tämän teknologian käyttöön on tärkeää. Kotihoidon henkilökunnan mukana kulkevat mobiilit pienlaitteet tai matkapuhelimeen liittyvät ohjelmat mahdollistavat käyntien kirjaamisen, lääkeseurannan ja asiakastiedon reaaliaikaisen välittämisen tietojärjestelmään. Näiden laitteiden tulee olla yhteensopivia käytössä olevan potilas- tai asiakastietojärjestelmän kanssa. TKK / Sotera (35)

13 Terveyden- ja sosiaalihuollon tahojen palvelujärjestelmien tulee olla yhteensopivia yli kuntarajojen, jotta henkilö saa parasta mahdollista hoivaa mahdollisimman tarkan ja ajan tasalla olevan tiedon pohjalta. Kotikuntalain muutoksen myötä ikääntynyt voi pian valita laitospaikkansa asuinkuntansa ulkopuolelta. Kehitystarvetta nähdään yhteisen palvelualustan kehittämisessä eri tietojärjestelmien välille. Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaalitoimi ja terveyskeskus käyttävät potilastietojärjestelmiä, jotka eivät ole yhteensopivia. Asukkaan siirtyessä kotihoidon piiristä (terveyskeskus) laitosympäristöön (sosiaalitoimi) hänen potilashistoriansa ei siirry automaattisesti, vaan hänen tietonsa kirjataan uuteen järjestelmään. Helsingin terveysviraston sähköinen potilastietojärjestelmä on Oracletietokantaa käyttävä Pegasus-potilastietojärjestelmä (Novo Group), joka ei ole yhteensopiva kotihoidon Esperi Care -palveluntarjoajan tietokannan kanssa. 10 TKK:n BIT-tutkimuskeskuksessa on tekeillä selvitys Espoon kotihoidon mobiilien terveyspalveluiden hyödyntämisestä kotihoidossa. Hankkeessa luodaan katsaus hoitoprosessiin soveltuvista teknologioista ja niiden vaikutuksista välittömän hoivatyön kasvuun. Tarkoitus on kasvattaa välittömän hoivatyön osuutta kotihoidossa nykyisestä 40 prosentista. Yli puolet kotihoidon työntekijöiden työajasta kuluu tällä hetkellä muuhun, kuin varsinaiseen hoivatyöhön asiakkaiden luona. Palveluiden avulla pyritään tietojen käsittelyä nopeuttamaan ja muun muassa asiakaskäyntejä tehostamaan paikantamalla henkilökunta reaaliaikaisesti. Selvitys on osa kolmivuotista ( ) EAKR:n rahoittamaa Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat -hanketta (PARETO). Tulosten odotetaan vaikuttavan merkittävästi kotihoidon tehostumiseen ja palvelun laatuun. 11 Terveyden huollon palveluiden kehittämisen tarve on tiedostettu myös laajemmin ja Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelmassa ( ) kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää uudistavia, asiakaslähtöisiä yhteistyö- ja toimintamalleja. Myös kansalaisten omaa aktiivisuutta ja osallistumista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen halutaan lisätä. Invalidiliitto on kehittänyt RAY:n avustuksella PAAVO palveluiden itsearviointimenetelmä, jota voidaan käyttää myös ikääntyneiden palveluntarpeen arvioimiseen. Palvelun avulla selvitetään ikääntyneen asuinympäristöön, terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä asioita. 10 Timo Vierelä, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 11 Groop, J. & Ilvonen, K Mobiilit terveyspalvelut. TKK, BIT-tutkimuskeskus. TKK / Sotera (35)

14 3.3 Turvallisuuteen liittyvä teknologia Turvallisuusteknologia on kaikkein laajimmin käyttöön otettu ja hyväksytty apuvälineteknologian alue. Teknologian avulla ikääntyneiden ja omaisten turvallisuuden tunnetta on voitu lisätä. Palo- ja sähköturvallisuus Yleisin turva-apuväline ikääntyneiden asunnoissa on palovaroitin, joka on vuodesta 2000 lähtien ollut pakollinen kaikissa asunnoissa. Palovaroittimia on paristolla käyviä tai suoraan sähköverkkoon liitettäviä. Paristolla käyvien palovaroittimien heikkoutena on pattereiden käyttöikä. Ympäristöministeriön esityksen mukaan kaikkien uusien asuntojen palovaroittimet on jatkossa liitettävä sähköverkkoon. Erilliset palovaroittimet voidaan liittää palovaroitinjärjestelmäksi, joka kertoo asukkaalle ääniviestillä vaaratilanteesta. Järjestelmä voidaan asentaa omakotitaloihin ja asuinrakennuksiin. Muistihäiriöisten kohdalla kovat hälytysäänet voivat aiheuttaa hätäännystä ja varoitus tulisi antaa mieluummin ääniviestillä. Erityisryhmien asuinkiinteistöissä asuvat ikääntyneet eivät alentuneen toimintakykynsä takia pääse vaaratilanteessa kyllin nopeasti siirtymään turvaan. Erityisryhmien asuinkiinteistöihin on lakisääteisesti asennettava paloilmoitin järjestelmä, joka on yhteydessä hätäkeskukseen. Kaikkiin erityisryhmien asuinkiinteistöihin halutaan saada myös lakisääteiset pakolliset sprinklerit tulipalojen leviämisen estämiseksi. Kanadassa sprinklerit asennetaan jo kaikkiin asuinrakennuksiin. 12 Muistiongelmaisten tueksi on kehitetty liesivahteja tai katkaisimia, jotka sammuttavat lieden tai esimerkiksi kahvinkeittimen virran automaattisesti määrätyn ajan kuluttua. Lieteen tai liesituulettimeen voidaan myös asentaa lämpötunnistin, joka katkaisee virran lämpötilan noustessa liian korkeaksi. Markkinoilla on myös palohälyttimen ääneen tai lieden virrankulutukseen reagoivia liesi- ja sähkövahteja. Älypalovaroitin katkaisee sähkölaitteesta virran heti, kun palovaroitin reagoi savuun, ja näin liekkejä ei ennätä syntyä paloa aktivoivan lämmön laskiessa. Saatavana on myös turvaliesituulettimia, jotka edellisten ominaisuuksien lisäksi sammuttavat alkavan palon. Vesivahinkojen välttämiseksi on lisäksi saatavilla turvajärjestelmään liitettäviä, kylpyhuoneeseen tai keittiöön asennettavia vesitunnistimia. Turvarannekkeet ja -puhelimet Omissa asunnoissaan ja palvelutaloissa asuvilla ikääntyneillä on yhä useammin käytössä turvapuhelimia, -rannekkeita tai -hälyttimiä. 12 SPEK TKK / Sotera (35)

15 Suomessa turvapuhelimet ja turvapalvelujärjestelmät ovat olleet käytössä yli 20 vuotta. Turvarannekkeiden avulla ikääntyneiden ja heidän omaistensa turvallisuuden tunne on lisääntynyt. Joensuun kaupunki teki oman toimintansa kehittämiseksi kattavan selvityksen nykyisistä turvapuhelinpalveluista ja -teknologioista 13. Turvapuhelimeen kuuluu mukana kannettava turvaranneke, jota painamalla kaksisuuntainen puhelinyhteys aukeaa ennalta määrättyyn numeroon: toiseen lankapuhelimeen, kännykkään tai turvapuhelinvalvomoon. Turvapuhelimen käytön oletuksena on, että henkilöllä on ranneke kädessään tai se roikkuu hänen kaulassaan ja että hän pystyy tekemään hälytyksen omatoimisesti. Ratkaisu ei aina sovellu yllättäviin tai äkillisiin sairaskohtauksiin. Älykkäät turvarannekkeet tai henkilöön kiinnitetyt sensorit seuraavat lisäksi henkilön liikkeitä sekä päivittäistoimintoja ja hälyttävät automaattisesti palveluntuottajalle, mikäli toiminnoissa tapahtuu huomattavia muutoksia. Henkilön mukana kulkevat sensorit edellyttävät niiden mukana pitämistä, mikä saattaa muistihäiriöisille muodostua ongelmaksi. Kehitteillä on vähän virtaa tarvitsevia lämpöenergiaa käyttäviä sensoreita. 14 Turvapuhelimeen on jo nyt mahdollista liittää erilaisia lisälaitteita, kuten esim. ovi-, palo-, kaatumis-, vuode-, liesi- ja liikehälyttimiä. Näitä lisätoimintoja on kuitenkin hyödynnetty vielä hyvin vähän. Mobiilit turvapuhelimet tai -hälyttimet lähettävät hälytyksen radiosignaalien tai GSM-verkon (Global System for Mobile Communications) välityksellä. GSM-verkkoon liitetty hälytin voi paikantaa henkilön myös rakennuksen ulkopuolella. Markkinoille on myös tullut ensimmäinen digitaalinen IP-turvapuhelin joka käyttää joko internetin tai GSM ja GPRS-verkkoa (General Packet Radio Service). Laitosympäristöön asennetaan usein laitoksen sisäinen hoitajakutsujärjestelmä. Sen piiriin voidaan myös liittää laitoksen lähistöllä asuvien kotihoidon asiakkaiden turvapuhelimet. Hoitohenkilökunnan kokemukset hoitajakutsujärjestelmästä ja turvapuhelimesta ovat varsin erilaisia työntekijästä riippuen. Osa työntekijöistä saattaa kokea hälytykseen vastaamisen hankalaksi, mikäli puhelut eivät kirjaudu automaattisesti. Lisätyötä aiheuttavat paitsi asukkaiden tekemät niin sanotut turhat hälytykset ja laitteista tai vahingosta johtuvat vikahälytykset, myös esimerkiksi talon rakenteista (seinistä ym.) johtuva hälytysten väärin ohjautuminen. Joissakin tapauksissa henkilöstöllä näyttää olevan epätietoisuutta turvajärjestelmän teknisistä ominaisuuksista, jotka vaikuttavat olennaisesti laitteiden toimintavarmuuteen. Eräs haastateltu työntekijä kertoi työntekijän omaa oloa helpottavan tietoisuuden siitä, että vanhus saa apua turvapuhelimen avulla missä vain, esimerkiksi painamalla turvaranneketta kaaduttuaan suihkussa. Turvarannekkeet ovat 13 Örn, S TKK, Panu Harmo TKK / Sotera (35)

16 roiskevedenpitäviä, mutta kaikki eivät kuitenkaan ole vielä täysin vedenpitäviä. 15 Innovatiivinen kaupunki -ohjelman KUTRI-projektissa tutkittiin uuden puhelinjärjestelmän vaikuttavuutta hoitotyöhön Helsingin Vuosaaressa sijaitsevassa palvelutalossa. Tämän tutkimuksen keskeiset mielenkiinnon kohteet olivat puheyhteyden vaikuttavuus hoitajien työaikaan, työn organisointiin, turhiin hälytyksiin, työskentelytapaan ja kustannuksiin. Jokaisen asukkaan huoneeseen oli sijoitettu ainakin yksi hälytysnappi, useimmiten sängyn viereen. Asukkaat voivat käyttää myös ranteeseen tai kaulaan kiinnitettyä hälytyspainiketta. Huoneessa olevien, hyvin toimivien mikrofonien avulla, asukas saattoi puhua hoitajan kanssa kaikkialta asunnosta. Kun hälytysjärjestelmään oli lisätty puheyhteys asukkaaseen, hoitajat kokivat voivansa paremmin priorisoida työskentelyään, sekä edelleen delegoida työtehtäviä. He olisivat pystyneet siirtämään hälyttäneen asukkaan luona käyntiä paremmin sopivaan ajankohtaan 76 % hälytyksistä ja 40 % hälytyksistä he tekivätkin niin. Palvelutalon ikääntyvät asukkaat puolestaan kokivat välittömän puheyhteyden saamisen hoitajaan turvalliseksi ja mieluisaksi asiaksi. Uuden järjestelmän myötä hälytykset vähenivät lähes 40 %. 16 Palvelutalojen asukkaiden iän noustessa ja heidän toimintakykynsä laskiessa puheyhteyden merkitys vähenee, koska hälytyksen tapahtuessa joku hoivahenkilökuntaan kuuluva menee aina paikalle. Paikannustieto sen sijaan nousee tärkeäksi ominaisuudeksi hoitajakutsujärjestelmässä, koska hälytyksen tehnyt asukas halutaan paikantaa mahdollisimman nopeasti rakennuksen sisällä. Anturijärjestelmät Palvelutaloihin ja vanhainkoteihin on kehitetty vuodeantureita, jotka hälyttävät henkilön noustessa vuoteesta. Anturit voidaan asentaa sänkyyn esim. patjan alle tai sängyn vieressä olevan maton alle. Patjan alle sijoitettu anturi voi samalla tarkkailla henkilön elintoimintoja ja hälyttää, mikäli niissä tapahtuu muutoksia. Markkinoilla oleva langallinen sänkyanturi ei toimi sähkökatkosten aikana. Anturi ilmoittaa asukkaan noustessa vuoteesta ja henkilökunta voi tulla avuksi, mikäli tiedetään, että kyseisellä henkilöllä on riski kaatua. Antureita kehitetään myös kotihoidon tueksi. Niiden avulla kotona asuvan henkilön liikkumista ja elintoimintoja voidaan tarvittaessa tarkkailla esimerkiksi palvelukeskuksesta käsin. Paineeseen reagoivia anturijärjestelmiä kehitetään ja myydään laajasti. Teknologialla voidaan tunnistaa vuodepotilaan liikkeet, asento ja elintoimintoja. Anturikalvolla mitattava signaali saadaan mitattua paineeseen reagoivan anturijärjestelmän avulla, joka muuttaa 15 Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) Valkila, N. & Saari, A TKK / Sotera (35)

17 mekaanisen rasituksen sähköenergiaksi. Antureiden avulla voidaan havaita ongelmatilanteita, suorittaa normaalia monitorointia ja tutkia henkilön aktiivisuuden muutoksia pidemmällä aikavälillä. Sängyssä tai tuolissa oleva paikallaoloilmaisin varoittaa, jos henkilö poistuu liian pitkäksi aikaa. Tällöin päätellään henkilön kaatuneen. Ilmaisin voi ohjata myös muun muassa huoneen valaistusta. Kuva 1. Muun muassa Emfit Oy valmistaa sänky-, lattia- ja tuoliantureita, joissa on sähkömekaanisia anturikalvoja. Markkinoilla on muun muassa patjan alle sijoitettavia, kosketusvoiman tunnistavia paikallaolosensoreita sekä tuoliin tai sänkyyn sijoitettavia hälytysjärjestelmiä, jotka varoittavat potilaan liikkeistä ennen kuin potilas kaatuu tai putoaa. On kehitetty myös integroituja RFIDmonitorointijärjestelmiä (Radio frequency identification). Järjestelmää on käytetty kaatumisen tunnistamiseen sekä vuode- ja tuolihälytysyksiköihin sekä näihin kytkettäviä sensorimattoihin. löytyy maailmanlaajuisesti kolme patenttia tai patenttihakemusta koskien vuoteen läsnäolotunnistimia, satoja patentteja koskien tuolin läsnäolotunnistimia, kaksi patenttia koskien putoamisen estämiseen suunniteltuja sensoreita ja 16 patenttia tai patenttihakemusta koskien sydämen sykkeen mittaamista erilaisilla vuodeantureilla. 17 Kuva 2. ELSI-anturin asentaminen, TKK sovelletun elektroniikan laboratorio ELSI Technologies Oy ja TKK:n Sovelletun elektroniikan laitos ovat kehittäneet lattia-anturin kaatumisten ja tapaturmien varalle. Lattiapäällysteen alle asennettava kalvoanturi on ollut koekäytössä mm. Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa. Pilotoinnin aikana saatu palaute hoitohenkilökunnalta on ollut pääsääntöisesti myönteistä. Koekäytön aikana kehitettiin hoitohenkilökunnan kenkään asennettava sensori, jonka lattia tunnistaa. Tämä oli tarpeellista henkilökunnan toiminnan aiheuttamien väärien hälytysten määrään vähentämiseksi. Lattia-anturi on koettu hyödylliseksi varsinkin yöaikaan. Anturi hälyttää 17 Kuuramaa, T TKK / Sotera (35)

18 henkilön liikkeistä yöaikaan tai kaatumisesta ja mahdollistaa muun muassa lattialla makaavan henkilön elintoimintojen havainnoinnin. Anturista on kehitelty TKK:n opiskelijatyönä myös sänkyanturia. TKK:N Automaatiotekniikan laboratoriossa on kehityksen ja tutkimuksen alla etätarkkailujärjestelmiä, joilla ikäihmisten ja vanhusten hyvinvointia voidaan seurata. Järjestelmät koostuvat langattomista liiketunnistimista, joiden havaitsema tieto välitetään ensin asunnossa sijaitsevalle keskusyksikölle. Yksikkö lähettää tiedon talon ulkopuoliselle palvelimelle, jossa tieto lopulta käsitellään. Analysoidut tapahtumat on mahdollista nähdä Internet-käyttöliittymän tai matkapuhelimen kautta. Järjestelmällä on tarkoitus havaita muun muassa mahdolliset kaatumiset. Yhdysvalloissa on kehitetty vastaava palvelujärjestelmä nimeltään QuietCare. 18 Eri toimintojen tunnistamiseksi on tehty tutkimuksia, joissa on käytetty hyväksi muun muassa GPS-paikannusta (Global Positioning System) kävelyn, ajamisen tai bussilla matkustamisen tunnistamisessa. Laserpaikannusta on käytetty tunnistamaan kulkureittejä kotiympäristössä. Erilaisia äänen ja videon yhdistelmiä on käytetty tunnistamaan käyttäytymistä laboratorio- ja toimistoympäristössä. RFID-tunnisteita, jonka käyttöliittymänä voidaan käyttää matkapuhelinta, on kehitetty jokapäiväisten toimintojen tunnistamisen ja kodin automatisoinnin välineenä. RFID teknologian läpimurtoa on ennakoitu 2010-luvulla 19. Sen etuna on edullisuus. Henkilönostimet Markkinoilla on olemassa useita erilaisia henkilönostimia. Nostolaitteiden avulla lisätään henkilön omatoimisuutta, parannetaan hoitohenkilökunnan tai omaishoitajan ergonomiaa ja vältetään nostamisesta aiheutuvia vaaratilanteita. Nostolaitteista on saatavana lattialla seisovia tai kattoon asennettavia malleja. Lattialla seisovat liikuteltavat nostolaitteet sopivat myös kotihoitoon, mikäli makuuhuoneessa on riittävästi tilaa laitteelle. Kattoon asennettavat nostolaitteet asettavat vaatimuksia katon rakenteelle. Ikääntyneet ymmärtävät yleensä apuvälineiden helpottavan henkilökunnan työtä ja he hyväksyvät ne. Osa heistä, varsinkin dementiaoireiset vierastavat kuitenkin outoja laitteita ja niiden käyttö saattaa olla heille ahdistavaa. Apuvälineiden tulisi tuntua turvallisilta ja miellyttävältä eikä niiden käytöstä pitäisi syntyä outoja ääniä. Nostolaitteet helpottavat hoitohenkilökunnan työtä ja parantavat työasentojen ergonomiaa. Mikäli rakennuksessa tai asunnossa ei ole hissiä, voidaan portaisiin asentaa porrasnostin. Porrasnostimet kulkevat kerroksen välin kaltevaa 18 Liesijärvi, A Seppä, H TKK / Sotera (35)

19 kiskoa pitkin, joka voidaan kiinnittää seinään tai kaiteeseen. Porrasnostimet sisältävät kiinteän tuoliosan tai soveltuvat pyörätuolille. Asuntoihin voidaan asentaa myös rakenteeltaan itsekantava kevythissi. Kevythissit kulkevat pystysuoraan kerrosten välillä ja vievät vähemmän tilaa kuin tavalliset hissit. Korkeussäädettävät kaapistot Sähköisesti korkeussäädettävät keittiötasot tai -kaapit voidaan lukea turvateknologiaan, koska niiden avulla vältetään ulottumisesta tai kiipeämisestä johtuvat vaaratilanteet. WC-tiloihin on saatavilla sekä pysty- että vaakasuuntaan säädettävissä olevia pesualtaita sekä korkeussäädettäviä WC-istuimia, jotka edistävät asukkaan turvallisuutta. Säätö tapahtuu joko sähköisesti tai mekaanisesti seinään asennettujen kiskojen avulla. 3.4 Liikkumiseen liittyvä teknologia Yövalo Yksinkertainen liikkumisen turvallisuutta lisäävä apuväline on liikkeen tunnistava yövalo. Yövalo on erityisen kätevä WC-tilan ovella, keittiössä ja kulkureiteillä. Yövalon säde havaitsee pimeässä liikkuvan lämmönlähteen ja valo syttyy automaattisesti. Yövalo kytketään seinäpistorasiaan. EU-rahoitteiseen InnoElli Senior ohjelmaan kuuluvassa TAAS-hankkeessa 20 pilotoitiin automaattista ohjaavaa valaistusta Kustaankartanon vanhustenkeskuksen asukashuoneessa. WC-tilaan asennettiin liikesensorilla varustettu valaisin ja vuoteeseen asennettu anturi tunnisti asukkaan nousevan ylös vuoteesta ja sytytti lukuvalon normaalia himmeämpänä. Valo sammui itsestään muutaman minuutin kuluttua tai asukas saattoi itse sammuttaa valon. Liiketunnistimella syttyvä valaistus koettiin asukkaiden ja omahoitajan taholta erittäin hyväksi ja anturilla toimivaa lukuvaloa asukkaat pitivät hyvänä ideana, mutta sen toteutuksessa oli pilotin aikana joitakin häiriöitä 21. Hahmotushäiriöistä kärsivälle ikääntyneelle liiketunnistimella varustettu valo saattaa kuitenkin joskus olla hämmentävä ja sähkön säästämiseen opetetut ikääntyneet henkilöt haluavat sammuttaa valon. Esimerkiksi kotona asuvalle ikääntyneelle asennettu vastaava automaatiovalaistuksen pilotointi ei onnistunut, koska asukas veti valaisimen pistokkeen pois seinästä. Askelmittarit Askelmittarit on todettu hyväksi ja yksinkertaiseksi liikkumista kannustavaksi apuvälineeksi. VTT:n järjestämässä Ikääntyvien Idealiikkeessä ikääntyneet kehittivät ja ideoivat matkapuhelimeen 20 Viitala, S. (toim.) Aro, P TKK / Sotera (35)

20 liitettäviä palveluita. Askelmittari oli yksi kehitettävistä lisätoiminnoista. Matkapuhelimiin onkin jo kehitetty hyvinvointipalveluita, joiden avulla henkilö voi itse seurata esimerkiksi omaa liikkumistaan ja painonhallintaa internetissä toimivan palvelun avulla. Turvallisuuteen liittyvistä ideoista nousi päällimmäiseksi matkapuhelimeen liitettävä opastava ja toisaalta läheisille eksymisestä automaattisesti tiedottava palvelu. Matkapuhelin voisi myös kertoa, minne silmälasit tai lompakko ovat unohtuneet. 22 Meneillään on erilaisia hankkeita, joissa matkapuhelimen käyttöä erilaisten sensoreiden ja antureiden käyttöliittymänä kehitetään. Liikesensorit Asunnon ovelle voidaan asentaa turvapuhelinjärjestelmään liitettävä liikesensori, anturi tai ovihälytin, joka ohjelmoidaan hälyttämään, mikäli henkilö poistuu yöllä asunnostaan. Yksinkertainen ovivahti on langallinen koje, jolla valvotaan asukkaiden poistumista huoneistaan tai hoivalaitoksesta. Laite toimii radioaalloilla ja lähettää hälytyksen turvapuhelimelle tai keskukseen oven avautuessa tai turvaranneketta käyttävän asukkaan lähestyessä ovea. Laitteita voidaan käyttää hoitajan saapumis- ja lähtöilmoituksen rekisteröintiin laitos- tai palvelutaloympäristössä. Joihinkin laitteisiin voidaan asentaa ääniviesti, joka varoittaa asukasta poistumasta asunnosta tiettyyn kellonaikaan. Mikäli asukas poistuu asunnosta tai ennalta määrätyltä alueelta varoituksesta huolimatta, hälytys lähetetään turvapalvelukeskukseen tai asukkaan omaiselle. Ovivahteja on käytetty myös ovien lukituksen ohjaamiseen. Dementiahoivalaitoksissa ovet voidaan ohjelmoida lukkiutumaan kun henkilö, jolla on turvaranneke, lähestyy sitä. Kuva. 3. Ovivalpas, Automaatioja systeemitekniikan laitos. TKK:n Automaatiotekniikan laboratoriossa on kehitetty Ovivalpasjärjestelmä, joka muodostuu ohjelmoitavasta logiikasta, GSMmodeemista, kahdesta liiketunnistimesta, ovikytkimestä ja lämpötilamittauksesta. Järjestelmä voi hälyttää, mikäli ulkona on kylmä tai jos asukas haluaa poistua yöllä kotoaan. Järjestelmää kehitetään käyttäen mikrokontrollereita ja langatonta yhteyttä. Paikannuslaitteet Näkövammaisia varten on kehitelty sähköisiä paikantamislaitteita ja puhuvia opastejärjestelmiä, joita myös dementiaoireiset voisivat 22 Leikas, J. & Lehtonen, L TKK / Sotera (35)

21 hyödyntää. Näkövammaisille tarkoitetut äänimajakat lähettävät äänisignaalin ja auttavat suunnistautumaan tiettyä pistettä kohti. Niitä ei voida sellaisenaan käyttää muistihäiriöisten hyväksi. Erilaisia paikantamislaitteita on jo ikääntyneiden käytössä. Turvalaitteiden ongelmista on käytössä tullut ilmi akkujen lyhyt kestoikä ja asiakkaiden muistamattomuus. Laitteiden tehokas toiminta riippuu siitä, muistaako käyttäjä täyttää laitteen akut ja muistaako hän ottaa laitteen mukaansa. Kuva 4. LDS paikanninlaite. Henkilöpaikannin perustuu GPS-tekniikkaan (Global Positioning System). Paikannus on mahdollista joko internetin tai matkapuhelimen välityksellä. Palveluun voidaan määritellä alue, jonka sisältä poistuttaessa lähtee hälytys ennalta sovitulle henkilölle. Paikannus pystytään suorittamaan metrien tarkkuudella. Laitteessa voi lisäksi olla turvahälytinpainike, joka toimii sisällä ja ulkona ja mahdollistaa kaksisuuntaisen puheyhteyden. Paikannuslaiteet ovat suhteellisen suurikokoisia eikä muistihäiriöinen välttämättä osaa eikä ymmärrä ottaa laitetta mukaansa. Laitteiden lataaminen vaatii myös yleensä ulkopuolisen henkilön apua. Laite voidaan asentaa myös esimerkiksi vaatteeseen, käsilaukkuun tai rollaattoriin, jonka oletetaan kulkevan ikääntyneen mukana. 23 Langattomat laajakaistaverkot tarjoavat uuden kustannustehokkaan paikannusinfrastruktuurin. WLAN verkkossa (Wireless Local Area Network) toimiva seurantalaite hyödyntää nopeasti leviävää langatonta verkkoa. Kotitukiasemalla tai -asemilla määritellään valvonta-alue, jonka sisällä seurantalaite saa liikkua vapaasti. Valvonta-alueen ulkopuolella, se aktivoituu automaattisesti hälytystilaan ja välittää viestin valtuutetulle taholle, joka voi Internet tai kännykkäkartan avulla jäljittää henkilön minkä tahansa WLAN-tukiaseman kautta. Hälytys voidaan lähettää myös painamalla paikannuslaitteessa olevaa nappia. 23 Auer, H. & Kokko, J TKK / Sotera (35)

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Kuopion kaupungin kotihoito Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Sisältö 1. Teknologia kotona asumisen tukena...................... 3 2. Hyvinvointiteknologisten

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi 24.1.2017 Pasi Nurmela Seniortek Oy Seniortek Oy riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys perustettu Rovaniemellä 2005 kehittää innovatiivisia ja toimittaa

Lisätiedot

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA.

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. LANGATON KUTSUJÄRJESTELMÄ TURVALLISUUTTA JA HUOLETTOMUUTTA Rouva Niemi Huone 25 22:15 MISSÄ ROUVA NIEMI ON? HÄLYTYS 1 2? Ilman Ascom

Lisätiedot

Hoiva Turva (KukkaTolppa)

Hoiva Turva (KukkaTolppa) Vanhustyö 2016 Hoiva Turva (KukkaTolppa) Ikäihmisten itsenäinen selviytyminen arjessa Seniortek Oy Lauri Munukka www.seniortek.fi Seniortek Oy on riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys toiminut

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä Mahdollisen käytännön läheisiä esimerkkejä siitä, miten valolaadulla (värilämpötila ja spektri) voidaan ohjata ihmisten vireys- ja lepotilaa sekä lisätä mielialan virkeyttä? Voidaanko valon laadulla merkittävästi

Lisätiedot

SENIORTEK Pasi Nurmela

SENIORTEK Pasi Nurmela HoivaTurva SenioriTurva SENIORTEK Pasi Nurmela Sähköiset palvelut Lapin Liitto Rovaniemi 5.6.2013 Seniortek Oy perustettu Rovaniemellä 2005 täysin suomalainen toimija kehittää hoiva- ja turvapalvelutuotteita

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kerrostalon yleisten tilojen palovaroittimet

Kerrostalon yleisten tilojen palovaroittimet 2016 Kerrostalon yleisten tilojen palovaroittimet Päijät-Hämeen pelastuslaitos MOk 31.3.2016 Sisältö 1 Yleistä... 1 2 Määritelmiä... 1 3 Palovaroittimien sijoittaminen... 2 4 Palovaroitinjärjestelmän asentaminen...

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Ovisilmäkamerat. Malli 1- Langaton ovisilmäkamera puheyhteydellä. Malli 2 - Langaton ovisilmäkamera

Ovisilmäkamerat. Malli 1- Langaton ovisilmäkamera puheyhteydellä. Malli 2 - Langaton ovisilmäkamera Asuminen turvallisemmaksi oikeanlaisilla teknologiatuotteilla Ulkona liikkuminen huolettomammaksi valvontalaittein ja hälyttimin Apua arjesta suoriutumiseen toimintakyvyn ollessa alentunut Yksinkertaisia

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lisätiedot

ABLOY IQ. Lukitusturvallisuuden uusi sukupolvi

ABLOY IQ. Lukitusturvallisuuden uusi sukupolvi ABLOY IQ Lukitusturvallisuuden uusi sukupolvi Uusi lukitusteknologia maailman johtavalta lukituskonsernilta! Uusi CLIQ -lukitusteknologia on ASSA ABLOY konserniin kuuluvien yritysten yhteisen tuotekehityksen

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Kuopion kaupungin kotihoito Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Sisältö 1. Teknologia kotona asumisen tukena...................... 3 2. Hyvinvointiteknologisten

Lisätiedot

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin?

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin? Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin? Me voimme auttaa! Hisselektronik kehittää ja valmistaa elektroniikkaa hissiteollisuudelle. Tuotteet ovat pääasiassa hissipuhelimia sekä langalliseen puhelinverkkoon

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2014 Voimarinne, Sastamalan Karkku

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112

Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 lähde / www.pelastustoimi.fi Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

TUNNETKO UUDEN LUKITUSTEKNOLOGIAN?

TUNNETKO UUDEN LUKITUSTEKNOLOGIAN? TUNNETKO UUDEN LUKITUSTEKNOLOGIAN? Maailman johtavalta lukituskonsernilta! Uusi -teknologia on ASSA ABLOY konserniin kuuluvien yritysten yhteisen tuotekehityksen tulos. -teknologia yhdistää vahvan koodin

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Yksinasuvan seniorin turvapalvelu. Mielenrauhaa lapsilleni ja minulle

Yksinasuvan seniorin turvapalvelu. Mielenrauhaa lapsilleni ja minulle Yksinasuvan seniorin turvapalvelu Mielenrauhaa lapsilleni ja minulle Anna läheisillesi mahdollisuus auttaa sinua hädän tullen Emfit QS turvapalvelu antaa senioreille mahdollisuuden turvallisempaan yksin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

TEKNOLOGIA KOTIHOIDON ARJESSA. Anni Pesonen Kotihoidon päällikkö puh

TEKNOLOGIA KOTIHOIDON ARJESSA. Anni Pesonen Kotihoidon päällikkö puh TEKNOLOGIA KOTIHOIDON ARJESSA Anni Pesonen Kotihoidon päällikkö anni.pesonen@jns.fi puh. 050 342 5827 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN 75 VÄESTÖ (Lähde: Tilastokeskus) TIETOA SOTE-YHTEISTOIMINTA-ALUEEN KOTIHOIDOSTA

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

UUDISTA LUKITUKSESI ABLOY -TUOTEPAKETEILLA

UUDISTA LUKITUKSESI ABLOY -TUOTEPAKETEILLA UUDISTA LUKITUKSESI ABLOY -TUOTEPAKETEILLA Asukkaiden lukitusturvallisuuden kannalta on tärkeää, että: lukitus antaa riittävän suojan asukkaalle itselleen ja hänen omaisuudelleen täyttää nykyiset turvallisuusvaatimukset

Lisätiedot

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin SSFN 014/2 2 ABLOY ONEFIT SOpII SUUNNITELMIISI! Muutos on pysyvä olotila. Olosuhteet, elämäntilanteet ja kiinteistöjen käyttötarkoitukset muuttuvat. Aina

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

- 4 - - 5 - kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia).

- 4 - - 5 - kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia). kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia). 4.4 Merkkivalojen tila A. GSM merkkivalo (Sininen): Tietoliikennesignaalin merkkivalo. Kun laite on yhdistetty GSM verkkoon,

Lisätiedot

Teknologiakysely 2017 yhteenveto. Leila Mukkala

Teknologiakysely 2017 yhteenveto. Leila Mukkala Teknologiakysely 2017 yhteenveto Leila Mukkala 20.2.2017 Millaisia hyvinvointi- ja turvateknologisia apuvälineitä teillä on kunnassanne käytössä? Turvapuhelimia kotona, Vivago-hälytysjärjestelmä avopalvelukeskuksessa(

Lisätiedot

Tukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu.

Tukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu. Opetusvideoiden tukimateriaali Turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille tarkoitetut opetusvideot on tarkoitettu katsottavaksi ohjatusti. Ilman tukimateriaalia saattaa videoiden sanoma jäädä epäselväksi.

Lisätiedot

Kotona kuten ennenkin.

Kotona kuten ennenkin. Kotona kuten ennenkin. OMAseniori-palvelussa olen kokenut parhaimpana sen, että saan tarvitsemaani tietoa äitini päivän aktiivisuudesta ja unen rytmistä. Yksinasuvan 92 -vuotiaan äidin omainen OMAseniori-turvapalvelu

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Aukoton havaitseminen. Varmasti luotettava. Commercial Series -liiketunnistimet

Aukoton havaitseminen. Varmasti luotettava. Commercial Series -liiketunnistimet Aukoton havaitseminen. Varmasti luotettava. Commercial Series -liiketunnistimet Havaitseminen on ensimmäinen vaihe kodin tai yrityksen ja niiden seinien sisällä olevien ihmisten ja omaisuuden suojelemisessa.

Lisätiedot

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN Ransu ja Valtteri opastavat välttämään vaaratilanteita ja toimimaan oikein onnettomuuksissa. Valtteri Väyrynen on Tampereen aluepelastuslaitoksen koulutussuunnittelija. Tämä opas

Lisätiedot

Quha Zono. Käyttöohje

Quha Zono. Käyttöohje Quha Zono Käyttöohje 2 Virtakytkin/ merkkivalo USB-portti Kiinnitysura Tervetuloa käyttämään Quha Zono -hiiriohjainta! Tämä käyttöohje kertoo tuotteen ominaisuuksista ja opastaa laitteen käyttöön. Lue

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

VANHENTUNUT LUKITUS JA KADONNEET AVAIMET OVAT RISKI

VANHENTUNUT LUKITUS JA KADONNEET AVAIMET OVAT RISKI VANHENTUNUT LUKITUS JA KADONNEET AVAIMET OVAT RISKI R LUKITUSTURVALLISUUS ON KOKONAISUUS Lukitusturvallisuus on kokonaisuus, joka sisältää avainturvallisuuden, tuotteet, sarjoituksen, ylläpidon ja huollon.

Lisätiedot

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä Järjestelmä jota on helppo laajentaa ja modifioida BEST IQ on intensiivinen järjestelmä, jossa riittää potentiaalia pieniin, keskisuuriin ja suurin

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa

KONE Kuntotutkimus. Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta. Tehokasta kiinteistönhoitoa KONE Kuntotutkimus Ammattilaisen arviointi hissin nykytilasta Tehokasta kiinteistönhoitoa Luotettavasti toimiva hissi tänään ja huomenna Vaativa toimintaympäristö Hissiä käyttävät kaikki kiinteistössä

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Palovaroitinjärjestelmät ja sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet Mikael Siitonen

Palovaroitinjärjestelmät ja sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet Mikael Siitonen Palovaroitinjärjestelmät ja sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet Mikael Siitonen 8.11.2011 Uhattuna olleet ja pelastetut henkilöarvot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa (Hki) Vuosi Tehtävien lukumäärä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä mittaava pistorasiakytkin sisäkäyttöön 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

ABLOY -kääntöovikoneistoilla toimintavarmuutta automaattiseen ovien avaamiseen ja sulkemiseen. Helppokulkuisuutta, joka lisää toimintojen sujuvuutta

ABLOY -kääntöovikoneistoilla toimintavarmuutta automaattiseen ovien avaamiseen ja sulkemiseen. Helppokulkuisuutta, joka lisää toimintojen sujuvuutta R ABLOY -kääntöovikoneistoilla toimintavarmuutta automaattiseen ovien avaamiseen ja sulkemiseen. Helppokulkuisuutta, joka lisää toimintojen sujuvuutta ja ihmisten viihtyvyyttä. Turvallisuutta, joka varmistaa

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Mia Silfver- Helsingin yliopisto 23.10.2015 1 Kysely: teknisistä apuvälineistä koettu hyöty Puhelin (lankapuhelin, älypuhelin,

Lisätiedot

UUDISTA LUKITUKSESI AJAN TASALLE ABLOY TUOTEPAKETEILLA

UUDISTA LUKITUKSESI AJAN TASALLE ABLOY TUOTEPAKETEILLA R UUDISTA LUKITUKSESI AJAN TASALLE ABLOY TUOTEPAKETEILLA Lukkoja ja niiden toimivuutta pidetään useasti itsestäänselvyytenä. Kiinteistön lukituksen tilaan ja avaimiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

TURVALLISESTI OMASSA KODISSA

TURVALLISESTI OMASSA KODISSA TURVALLISESTI OMASSA KODISSA ASUKKAALLE: Turvallisesti omassa kodissa -oppaasta löydät ohjeita, joiden avulla voit lisätä kotisi paloturvallisuutta. Oppaassa on myös ohjeita, kuinka toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA ESIPUHE Opastus, hyvin suunniteltuna ja suoritettuna, lyhentää työn oppimiseen käytettävää aikaa. Kun opastus suoritetaan hyvin, sitoudutaan

Lisätiedot

Kaba TouchGo avaa ovet yhdellä kosketuksella vanhainkodeissa ja dementiahoitokodeissa

Kaba TouchGo avaa ovet yhdellä kosketuksella vanhainkodeissa ja dementiahoitokodeissa Kaba TouchGo avaa ovet yhdellä kosketuksella vanhainkodeissa ja dementiahoitokodeissa Kaba AG 2013 Sisältö > Asiakkaat kertovat Kaba TouchGosta > Asiakastarpeet > Kaba TouchGo ratkaisu > Toiminta > Valikoima

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

Tervetuloa Avoimeen Kuituun!

Tervetuloa Avoimeen Kuituun! 23.12.2015 1 (6) Tervetuloa Avoimeen Kuituun! Kotisi on kytketty Avoimeen Kuituun ja pääset pian tilaamaan haluamiasi palveluja. Tämä opas kertoo sinulle, miten otat valokuituyhteyden käyttöön ja miten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot