Ira Verma Sotera-instituutti TKK, arkkitehtuurin laitos. TKK / Sotera (35) KÄTEVÄ-esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15.05.2009 Ira Verma Sotera-instituutti TKK, arkkitehtuurin laitos. TKK / Sotera 2009-05-15 1(35) KÄTEVÄ-esiselvitys"

Transkriptio

1 KÄTEVÄ hanke esiselvitys Sotera-instituutti TKK, arkkitehtuurin laitos TKK / Sotera (35)

2 TKK / Sotera (35)

3 KÄTEVÄ hanke esiselvitys Raportti on lyhyt yhteenveto ikääntyneille kehitetyistä tai kehitteillä olevista omatoimista selviytymistä edistävistä teknologiaratkaisuista ja niistä saaduista käyttäjäkokemuksista. Aineistoa on kerätty tutkimusraporteista ja alan kirjallisuudesta. Raportti on laadittu Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutissa. Selvityksen tilaajana on ollut Vanhustyön keskusliitto ja se on osa RAY:n rahoittamaa Käyttäjälähtöinen teknologia vanhustyön apuna - hanketta (KÄTEVÄ). Selvitys sisältää yhteenvedon alaan liittyvästä kirjallisesta materiaalista sekä aineistoa, jota on kerätty alan toimijoiden verkkosivuilta ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen yhteydessä. Selvitys on tehty yhteistyössä Koordinet Oy:n Pirkko Kasasen ja Vanhustyön keskusliiton turvajärjestelmien asiantuntijan Matti Lamposen ja korjausneuvonnan päällikön Jukka Laakson kanssa. TKK / Sotera (35)

4 Sisältö 1. Taustaa Teknologian kehittämisen näkökulmat Käyttäjään ja käyttöympäristöön liittyvät tekijät Apuvälineeseen liittyvät tekijät Palveluihin liittyvät tekijät Apuvälineet Apuvälineiden luokittelu Potilastietojärjestelmät ja mobiilit terveyspalvelut Turvallisuuteen liittyvä teknologia Liikkumiseen liittyvä teknologia Ajanhallintaan liittyvä teknologia Kommunikointi ja viihdeteknologia Tulevaisuuden visiot Pohdintaa...29 TKK / Sotera (35)

5 1. Taustaa Väestön ikääntyminen ja työssäkäyvän väestönosan pienentyminen haastaa kunnat ja hoiva-alan toimijat etsimään uusia keinoja ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen tueksi. Teknologiaa tarvitaan, kun kasvavaa ikääntyneiden ryhmää on hoitamassa suhteellisesti vähemmän henkilökuntaa. Teknologiaa kehitetään turvallisuuden edistämiseksi, henkilöiden terveydentilan seurannan avuksi ja ikääntyneiden yksinäisyyden tunteen poistamiseksi. Ikääntyneen käyttäjän toiveet saattavat myös olla eriävät hoivahenkilökunnan näkemien tarpeiden kanssa eikä toimintakyvyssä tapahtuneen laskun korvaaminen osittain apuvälineillä aina riitä motivoimaan henkilöä käyttämään apuvälinettä. Ikääntyneet itse suhtautuvat myönteisesti teknologiaan, mikäli he kokevat sen hyödyntävän jokapäiväisiä askareitaan. He hyväksyvät apuvälineet, mikäli ne lisäävät itsenäisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä ja edistävät omatoimista selviytymistä. Apuvälineiden tulee auttaa ikääntynyttä toteuttamaan hänelle mielekästä tekemistä. Tutkimusten mukaan ikääntyneet suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti esimerkiksi matkapuhelimiin ja internetiin, koska heille on tärkeää olla osa modernia maailmaa, jakaa yhteinen kiinnostus ja kommunikoida lasten ja lastenlasten kanssa 1. Iän tai sukupuolen ei ole todettu vaikuttavan apuvälineisiin suhtautumiseen 2. Lievästi dementiaoireisten itsenäistä kotona asumista voidaan edistää erilaisten muistamista ja turvallisuutta edistävien apuvälineiden avulla. Dementiaoireisten uuden oppimisen kyky on alentunut ja heille tulee tarjota apuvälineitä, jotka hyödyntävät jo opittuja taitoja eivätkä vaadi käyttäjän omaa aktiivisuutta. Dementoivien sairauksien edetessä henkilöiden kuvan ja symboleiden tunnistus sekä lukemisentaito säilyvät usein pitkään, mitä voidaan käyttää hyväksi apuvälineitä kehittäessä. Ikääntyneiden tuntemaa epäluuloa ja pelkoa teknologiaa kohtaan voidaan puolestaan vähentää tekemällä apuvälineitä tunnetuksi ja jakamalla tietoa. Pelkoa apuvälineiden ja palveluiden käyttöönottamisessa on sekä ikääntyneillä itsellään että heidän omaisillaan. Ikääntyneet pelkäävät menettävänsä itsenäisyytensä ja omaiset saattavat kokea tarvitsevansa apua vasta kun ovat täysin uupuneet. Ikääntyneiden yleinen koulutustaso nousee, mikä vaikuttaa henkilöiden omanelämänhallintaan sekä heidän odotuksiinsa oman elämän ja yhteiskunnan suhteen. Heidän varallisuutensa vaihtelee hyvin paljon, mutta yleisesti ikääntyneiden varallisuus kasvaa ja he nousevat merkittäväksi kuluttajaryhmäksi, joka on valmis maksamaan 1 Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) Gitlin, L TKK / Sotera (35)

6 elämänlaatua parantavista palveluista ja apuvälineistä. Ikääntyneet tulee nähdä yhteiskunnan voimavarana ja heidän osallistumistaan täysipainoisesti yhteiskuntaan tulee edistää. He ovat hyvin moninainen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia tarpeita ja toiveita. Heille suunnatut apuvälineet tulee suunnitella huolella tuntien ikääntymisen tuomat muutokset toimintakyvyssä. Muistioireisille suunnattujen apuvälineiden tehtävänä on antaa käyttäjälleen onnistumisen tunteita ja mahdollisuus tuntea itsensä hyödylliseksi. Liian monimutkaiset apuvälineet lisäävät käyttäjän ahdistusta ja epäonnistumisentunnetta. Uudet teknologiset apuvälineet edellyttävät hoiva-alalla myös uusien toiminta- ja työtapojen omaksumista. Uuden apuvälineen käyttöönotto tulee nähdä toiminnan kokonaisvaltaisena kehittämisenä, joka vaatii kaikkien käyttäjien kouluttamista ja opastusta. Uusien apuvälineiden käyttöönotto tulee suunnitella huolella ja siihen tulee varata riittävästi aikaa. Liian nopeat muutokset saattavat aiheuttaa vastarintaa ja työtehtävien suorittaminen saattaa tuntua hidastuvan tai hankaloituvan. Teknologian lisääntyminen hoiva-alalla tulee näkyä myös alan koulutuksessa, jotta valmiudet sen käyttöönottoon ovat hyvät. 2. Teknologian kehittämisen näkökulmat Teknologiaa voidaan tarkastella käyttäjään ja hänen ympäristöönsä liittyvien tekijöiden sekä apuvälineen ja siihen liittyvän palvelun kautta. Apuvälinettä valittaessa tulee tarkastella henkilön asuin- ja toimintaympäristöä kokonaisvaltaisesti. Apuvälineen tarpeen taustalla on aina fyysisessä ympäristössä tai henkilön toimintakyvyssä esiin tuleva ongelma, jota yritetään kompensoida apuvälineen avulla. Fyysisen ympäristön esteettömyyttä ja käytettävyyttä kehittämällä voidaan edesauttaa koko ikääntyvän väestön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologisten järjestelmien kehittämisen päämääränä tulee olla palveluiden saatavuuden, käytettävyyden ja tehokkuuden parantaminen. Yksittäisen laitteen kehittämisessä lähtökohtana puolestaan tulee olla johonkin erityistarpeeseen yksilöllisesti räätälöitävissä oleva apuväline. Standardoinnin pitää sallia laitteiden ja palveluiden joustava muunneltavuus. Dementiaoireiselle henkilölle näkymätön teknologia ja intuitiivinen käyttötapa ovat apuvälineen käytettävyyden kannalta tärkeitä. Uusi teknologia tulisi sulauttaa olemassa oleviin tuttuihin käyttöesineisiin. Itsenäisesti toimivat tai ääniviestejä lähettävät älykkäät laitteet voivat olla joillekin dementiaoireisille hämmentäviä tai pelottavia. Apuvälineet tulisikin aina valita tapauskohtaisesti. TKK / Sotera (35)

7 Apuvälineteknologialla ja ikääntyneille suunnatulla geronteknologialla nähdään useita rooleja 3, jotka tulee ottaa huomioon apuvälineitä kehitettäessä. Ennaltaehkäisevä rooli: teknologia pyrkii ratkaisuillaan ehkäisemään terveyden heikkenemistä. Vahvuuksia tukeva rooli: teknologia kehittää menetelmiä ja laitteita, joilla on mahdollista hyödyntää laajemmin ikääntyneiden vahvuuksia työssä, vapaa-ajalla, oppimisessa sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Heikkeneviä kykyjä kompensoiva rooli: teknologian tehtävänä on tuottaa menetelmiä, laitteita sekä tuotteita, jotka kompensoivat aistien heikentymistä tai liikuntakyvyn alenemista. Hoivatyötä tukeva rooli: teknologian tehtävänä on tarjota hoivatyötä tekeville teknologiaa työnsä tueksi. Tutkimusta edistävä rooli: teknologia auttaa epäsuorasti ikääntyneitä tukemalla tieteellistä ja kliinistä tutkimusta. Käyttäjän kannalta on toivottavaa, että apuväline saadaan käyttöön jo varhaisessa vaiheessa, ennen toimintakyvyn huomattavaa laskua, jolloin toteutuu sen toimintakykyä ylläpitävä ja vahvuuksia tukeva rooli. Henkilöllä on näin aikaa oppia apuvälineen käyttö ja tutustua sen toimintaan. Usein apuvälineet otetaan käyttöön vasta pakon edessä, jolloin apuvälineiden tuomaa apua ei täysin saada hyödynnettyä. Tietoa erilaisista apuvälineistä tulisi jakaa tehokkaasti ja riittävästi. Mikäli tietoa löytyy vain silloin, kun sitä osaa itse etsiä tai pyytää, monet dementiaoireiset jäävät ilman apua. Yksittäisen laitteen tai järjestelmän valintaan vaikuttaa siihen liittyvä palvelukokonaisuus, jonka tulee olla toimiva. Apuvälineen asennuksen, opastuksen ja huollon tulee myös toimia luotettavasti ja nopeasti. Henkilön apuvälineen käyttöä tulee seurata säännöllisesti ja tarvittaessa tarjota toinen sopivampi apuväline tilalle. 2.1 Käyttäjään ja käyttöympäristöön liittyvät tekijät Väestön ikääntyessä myös muistihäiriöisten määrä kasvaa ja heidän omatoimisen selviytymisensä tueksi tarvitaan apuvälineitä. Lievästi dementoituneet henkilöt pärjäävät kotonaan kotiavun turvin. Vaikeasti dementoituneille apuvälineiden käyttö tuottaa ongelmia, mutta niillä voidaan helpottaa omaishoitajien ja hoivahenkilökunnan työtä. Apuvälineen käyttö vaatii käyttäjältä aina jonkinasteista henkistä toimintakykyä ja fyysistä voimaa. Käyttäjää tulee opastaa ja kouluttaa riittävästi apuvälineen käyttöön. Opastuksen tulee tapahtua ympäristössä, jossa apuvälinettä ensisijaisesti käytetään, esimerkiksi käyttäjän kotona. Myös omaiset tai omaishoitaja tulee kouluttaa 3 Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) TKK / Sotera (35)

8 apuvälineen käyttöön ja heidän suhtautumisellaan on todettu olevan suuri vaikutus apuvälineen käytön jatkumiseen 4. Osa ikääntyneistä haluaa luottaa muiden perheenjäsenten tai hoivahenkilökunnan apuun mieluummin kuin apuvälineeseen, mikä saattaa lisätä avustettavan tai avustajan tapaturmariskiä. Se että apuvälineelle löytyy säilytyspaikka asukkaan asunnossa, saattaa edistää laitteen käyttöä. Seurantatutkimuksessa sairaalasta kotiutettujen henkilöiden apuvälineen käyttöä seurattiin kolmen kuukauden ajan kotiuttamisesta. Henkilöiden oma asenne apuvälinettä kohtaan oli merkittävin tekijä apuvälineen hyväksymisessä tai hylkäämisessä. Mikäli henkilö käytti apuvälinettä ensimmäisen kuukauden aikana, hän käytti sitä todennäköisemmin myös seuranta-ajan lopulla. Yksin elävät käyttivät apuvälinettä enemmän kuin muut ryhmät. Tämän oletettiin johtuvan omais- ja naapuriavun rajallisuudesta. Iällä tai sukupuolella ei ollut vaikutusta apuvälineen käytön yleisyyteen eikä sosio-ekonomisella asemalla todettu olevan merkittävää vaikutusta apuvälineiden käyttöön. 5 Apuvälineiden katsotaan lisäävän henkilön itsenäisyyttä ja niiden avulla voidaan korvata puutteita rakennetussa ympäristössä. Eri käyttäjät kokevat kuitenkin apuvälineen käytön eri tavoin. Tutkimuksessa mukana olleet halvauspotilaat suhtautuivat kielteisimmin apuvälineisiin ja vertasivat nykyistä toimintakykyään halvausta edeltäneeseen tilaan. Heidän kokemansa apuvälineen käytöstä syntyvä sosiaalisen arvostuksen lasku vaikutti kielteisesti apuvälineen käyttöön. Henkilöä tuleekin valmistella psykologisesti ja hänen tulee olla itse motivoitunut käyttämään apuvälinettä. Henkilöiden, joilla vamma oli ollut jo kauan, oli helpompi hyväksyä apuvälineet, kuten myös henkilöiden, joilla oli useampi vamma. Vamman laatu vaikutti myös apuvälineen hyväksymiseen, esimerkiksi näkövammaiset olivat halukkaimpia apuvälineiden käyttäjiä. 6 Toisaalta hyväkuntoisten ikääntyneiden on todettu käyttävän hyväkseen enemmän tietotekniikkaa kuin huonokuntoisten. Seniori-ikäisten valmiuksia käyttää internetin kautta saatavia palveluita tulee lisätä, jotta toimintakyvyn laskiessa niitä vielä käytetään. Kuten edellä mainittiin, henkilön motivaatio on ensisijaisen tärkeä tekijä apuvälineen tai palvelun hyväksymisessä. Motivaatiolla on myös tärkeä rooli toimintakyvyn ylläpitämisessä. Forum Virium Helsingin ja Helsingin kaupungin ohjelma Terveellinen kaupunginosa on living lab - ajattelua hyödyntävä ohjelma, jota toteutetaan vuosina Helsingin Herttoniemessä. Terveellinen kaupunginosa -ohjelman ensimmäisessä palvelukokeilussa, "MobileHealth", Elisa Oyj, MIT (Massachusetts Institute of Technology) ja Taideteollinen korkeakoulu tutkivat, miten jatkuva positiivinen palaute ja kannustaminen motivoivat 4 Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) Gitlin, L Gitlin, L TKK / Sotera (35)

9 ihmisiä liikkumaan enemmän. Matkapuhelimeen asennettu liikeanturi kerää tietoa kantajansa aktiivisuudesta, antaa palautetta, kannustaa ja rohkaisee liikunnan lisäämiseen. Kokeilu on suunnattu kaiken ikäisille. Projektissa kerätään käyttäjäpalautetta palvelun parantamiseksi ja selvitetään, miten henkilöt hyväksyvät teknologian. 2.2 Apuvälineeseen liittyvät tekijät Apuvälineiden valmistajien tulee tuntea hyvin loppukäyttäjien tarpeet ja laitteita tulee kehittää yhdessä heidän kanssa. Apuvälineen käyttäjä on harvoin yksi ihminen, vaan sitä käyttävät ikääntynyt, hänen omaisensa, hoivahenkilökuntaan kuuluva henkilö tai jopa satunnainen henkilö. Apuvälinettä tulee olla helppoa käyttää eikä sen pidä muotoilunsa takia leimata käyttäjäänsä johonkin tiettyyn ryhmään kuuluvaksi. Mikäli apuvälineet suunnitellaan vain ikääntyneille, nuoret vierastavat niitä eivätkä ikääntyneetkään halua niitä käyttöönsä. Apuvälineen tulee tarjota ratkaisu tai tukea johonkin syntyneeseen tarpeeseen, joka ei välttämättä liity henkilön ikään. Apuvälineiden tulee myös olla huokeita ja kaikkien saatavilla. Apuvälineiden yhteydessä käytetyillä termeillä on merkitystä ja niiden nimet tulee harkita huolella. Monet ihmiset vieroksuvat ottaa robotteja koteihinsa, mutta ovat valmiita kuitenkin käyttämään apuvälinettä, jolla on samat ominaisuudet kuin roboteilla. Apuvälinettä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon käyttäjäryhmän heterogeenisyys ja erilaiset tarpeet. Henkilöllä tulee olla mahdollisuus itse vaikuttaa apuvälineen valintaan tai apuvälineen tulee olla muunneltavissa käyttäjän henkilökohtaisiin tarpeisiin soveltuvaksi. Eri käyttäjät saattavat myös käyttää samaa apuvälinettä eri tavalla tai eri tarkoitukseen. Ympäristöt, joissa apuvälinettä käytetään, ovat myös hyvin moninaisia. Laitteiden toimintavarmuuden tulee olla hyvä ja niiden mukana tulee toimittaa selkeät käyttöohjeet sekä ohjeet siitä, kuinka menetellä ongelmatilanteissa. Henkilön toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia tulisi seurata säännöllisesti ja tarpeettomat apuvälineet ottaa pois käytöstä. Apuvälineen arviointikriteerinä tulee olla sen Käyttövarmuus Toimintavarmuus Kunnossapidettävyys Kunnossapitovarmuus Termi "ubicom" tarkoittaa sulautettua tietotekniikkaa, jonka tarkoituksena on auttaa ja helpottaa ihmisten jokapäiväistä elämää huomaamattomasti. Ubiikki, jokapaikan tietotekniikka mahdollistaa sen, että arjen esineet ja laitteet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti. Tavallisiin ja tuttuihin käyttöesineisiin on jo tällä hetkellä sisällytetty paljon tietotekniikkaa, TKK / Sotera (35)

10 jota käyttäjän ei tarvitse erikseen huomioida. Ubiikin teknologian osuus tulee kasvamaan merkittävästi myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Sovellukset liittyvät tällä hetkellä teollisuudessa konttien paikantamiseen, langattomiin palveluverkkoihin ja esimerkiksi kosketusnäyttöjen kehittämiseen, jotka kaikki ovat hyödynnettävissä myös terveydenhuollon piirissä. Monet sulautetut järjestelmät ovat olleet tähän asti suljettuja, mikä on estänyt muiden laitteiden tai palveluiden vapaan liittymisen järjestelmään. Nyt on nähty tarve yhteisen palvelualustan luomiselle, jossa eri järjestelmät voivat kommunikoida keskenään. ARTEMIS, Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems, on sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä kehittävä eurooppalainen ohjelma, joka Suomessa toteutetaan Tekesin Ubicom - Sulautettu tietotekniikka ohjelmassa Ohjelman 2009 aiehaku päättyi ja varsinainen haku on syyskuun 2009 alussa. ARTEMISIA-yhdistys 7 puolestaan on perustettu yhdistämään kaikkia sulautettujen järjestelmien kehitystyössä mukana olevia tahoja. Sen jäsenyys on avoin kaikille yhteisöille. 2.3 Palveluihin liittyvät tekijät Apuvälineen hankinnan, asennuksen ja huollon tulee olla vaivatonta, nopeaa ja käyttäjää tulee opasta riittävästi apuvälineen käyttöön. Tilaisuuksia opetella teknologian käyttöä täytyy järjestää ikäihmisten lähellä, heidän omassa toimintaympäristössään ja heille sopivana ajankohtana. Opastuksen tulee olla riittävää, jotta apuvälineen käyttö tulee omaksutuksi ja henkilö kokee itsensä varmaksi. Hoivahenkilökunta ja omaiset tulee myös kouluttaa apuvälineen tai teknologian käyttöön heille sopivalla aikataululla. Omaisten asenne apuvälinettä kohtaan vaikuttaa apuvälineen hyväksyttävyyteen. Palvelun houkuttelevuuden varmistamiseksi on luotava tarpeeksi vetovoimatekijöitä, jotta ihmiset ovat valmiita ottamaan palvelut käyttöönsä. Palvelun helppokäyttöisyys, vaivattomuus ja tunnettuus on syytä ottaa huomioon palvelun toimintaa ja markkinointia suunniteltaessa. Ikäihmisten itse kokemat tarpeet eivät välttämättä ole samat kuin hoivahenkilökunnan näkemät tarpeet. Tarpeettomiksi koettuja apuvälineitä ei käytetä, ne tulee poistaa käytöstä ja korvata mahdollisesti muilla apuvälineillä. Esimerkiksi Tanskassa apuvälineiden ja palveluiden tarve määritellään eri tahoilla kuin ne tuotetaan. Apuvälineistä tiedottamisessa on ollut suuria puutteita ja käyttäjät ovat saaneet tietoa hajanaisesti. Itä-Helsingissä tehdyn kyselyn mukaan vain 10 % tiedosta on tullut sosiaalitoimen tai terveyskeskuksen kautta 8. Tietoa on saatu ystävien, sukulaisten ja median välityksellä. 7 https://www.artemisia-association.org/about_artemisia 8 Raita, R TKK / Sotera (35)

11 Käyttäjien tulisi itse saada arvioida, hyödyttääkö apuväline heitä vai ei. Joissakin tapauksissa apuvälinettä ei ole muistihäiriöisten kohdalla haluttu kunnan taholta myöntää, koska sen ei koettu olevan hyödyksi muistihäiriöisen henkilön käytössä. Omaisten kokemuksen perusteella apuvälineestä on kuitenkin ollut huomattava apu henkilön arjen hallinnassa. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton KäyTerinnakkaisprojektin puitteissa nousi esille käsite teknologialainaamosta, jonka avulla esimerkiksi järjestöt voisivat edistää apuvälineiden tuntemusta ja saatavuutta. Teknologisia hankkeita on kehitteillä paljon, mutta kehittyneempien teknologioiden käyttö on vielä hyvin vähäistä. Terveydenhuollon uudet teknologiset innovaatiot edellyttävät useasti toimintatapojen ja työtapojen muutosta, mikä vie aikaa ja saattaa herättää vastustusta. Erilaisissa pilottihankkeissa ja kokeiluissa luodaan kuitenkin uusia yhteistyömalleja laitteiden valmistajien, tutkijoiden, hoivahenkilökunnan ja käyttäjien sekä omaisten välille, mikä edistää teknologian käyttöönottoa ja hyväksyttävyyttä sekä lisää turvallisuuden tunteen syntymistä. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksessa, niin toisen asteen koulutuksessa kuin ammattikorkeakouluissakin, on hyvinvointiteknologian koulutusta vain vähän9. Sen osuutta tulisi koulutuksessa lisätä. 3. Apuvälineet 3.1 Apuvälineiden luokittelu Apuvälineitä on luokiteltu muun muassa seuraaviin käyttötarkoituksiin: Potilastietojärjestelmät ja mobiilit terveyspalvelut Kunnan tai kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmä Mobiilit terveyspalvelut Kannettavat tietokoneet, langaton verkkoyhteys Pienlaite kotihoidon aikataulujen hallintaan ja hoitokäyntien kirjaamiseen Palveluntarpeen itsearviointi Turvallisuus Hälytin ulko-ovella Liesivahti Palovaroitin ja palovaroitinjärjestelmä Turvahälytin Pistorasiaan liitettävä sähkövahti 9 Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) TKK / Sotera (35)

12 Liikkumiseen liittyvä turvateknologia Yövalo GPS-paikannuslaite GSM puhelin / paikannin Turvakamera Kulkuvalot Ovivahti Puhuva, ohjeita antava lähetin ulko-oven vieressä Ajanhallinta Muistuttava kello Puhuva rannekello Rannekello, joka hälyttää, kun on aika ottaa lääke Sähköinen, muistuttava kalenteri Sähköinen, muistuttava lääkeannostelija Vuorokausikalenteri Kotisivut aikataulujen hallintaan Virkistys ja viihde Monitoimi-TV Multimediaohjelma virkistykseen Pallopeitto, joka stimuloi aisteja Puhuva valokuvakansio Tietokoneen valokuva-albumi Helppokäyttöinen / yksinkertainen kännykkä Sävelsirkku 3.2 Potilastietojärjestelmät ja mobiilit terveyspalvelut Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen tulee olla kokonaisvaltaista. Kotihoidon ja palveluasumisen kehittäminen tulee tehdä rinnakkain, henkilön koko hoitoketjua ajatellen. Kotihoidon asiakkaista monet ovat tilapäisesti sosiaalitoimen lyhytaikaishoidon piirissä ja osa heistä on palvelutalojen tulevia asukkaita. Tarvittavan tiedon siirtyminen eri virastojen palvelujärjestelmiin on tarpeellista parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi. Etäseuranta ja etädiagnostiikka tulevat kehittymään kotihoidon tueksi seuraavien vuosien aikana. Sähköiset ja mobiilit potilastietojärjestelmät, joita kehitetään palveluiden parantamiseksi vaikuttavat hoivahenkilökunnan työhön, ja heidän sitouttamisensa tämän teknologian käyttöön on tärkeää. Kotihoidon henkilökunnan mukana kulkevat mobiilit pienlaitteet tai matkapuhelimeen liittyvät ohjelmat mahdollistavat käyntien kirjaamisen, lääkeseurannan ja asiakastiedon reaaliaikaisen välittämisen tietojärjestelmään. Näiden laitteiden tulee olla yhteensopivia käytössä olevan potilas- tai asiakastietojärjestelmän kanssa. TKK / Sotera (35)

13 Terveyden- ja sosiaalihuollon tahojen palvelujärjestelmien tulee olla yhteensopivia yli kuntarajojen, jotta henkilö saa parasta mahdollista hoivaa mahdollisimman tarkan ja ajan tasalla olevan tiedon pohjalta. Kotikuntalain muutoksen myötä ikääntynyt voi pian valita laitospaikkansa asuinkuntansa ulkopuolelta. Kehitystarvetta nähdään yhteisen palvelualustan kehittämisessä eri tietojärjestelmien välille. Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaalitoimi ja terveyskeskus käyttävät potilastietojärjestelmiä, jotka eivät ole yhteensopivia. Asukkaan siirtyessä kotihoidon piiristä (terveyskeskus) laitosympäristöön (sosiaalitoimi) hänen potilashistoriansa ei siirry automaattisesti, vaan hänen tietonsa kirjataan uuteen järjestelmään. Helsingin terveysviraston sähköinen potilastietojärjestelmä on Oracletietokantaa käyttävä Pegasus-potilastietojärjestelmä (Novo Group), joka ei ole yhteensopiva kotihoidon Esperi Care -palveluntarjoajan tietokannan kanssa. 10 TKK:n BIT-tutkimuskeskuksessa on tekeillä selvitys Espoon kotihoidon mobiilien terveyspalveluiden hyödyntämisestä kotihoidossa. Hankkeessa luodaan katsaus hoitoprosessiin soveltuvista teknologioista ja niiden vaikutuksista välittömän hoivatyön kasvuun. Tarkoitus on kasvattaa välittömän hoivatyön osuutta kotihoidossa nykyisestä 40 prosentista. Yli puolet kotihoidon työntekijöiden työajasta kuluu tällä hetkellä muuhun, kuin varsinaiseen hoivatyöhön asiakkaiden luona. Palveluiden avulla pyritään tietojen käsittelyä nopeuttamaan ja muun muassa asiakaskäyntejä tehostamaan paikantamalla henkilökunta reaaliaikaisesti. Selvitys on osa kolmivuotista ( ) EAKR:n rahoittamaa Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat -hanketta (PARETO). Tulosten odotetaan vaikuttavan merkittävästi kotihoidon tehostumiseen ja palvelun laatuun. 11 Terveyden huollon palveluiden kehittämisen tarve on tiedostettu myös laajemmin ja Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelmassa ( ) kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää uudistavia, asiakaslähtöisiä yhteistyö- ja toimintamalleja. Myös kansalaisten omaa aktiivisuutta ja osallistumista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen halutaan lisätä. Invalidiliitto on kehittänyt RAY:n avustuksella PAAVO palveluiden itsearviointimenetelmä, jota voidaan käyttää myös ikääntyneiden palveluntarpeen arvioimiseen. Palvelun avulla selvitetään ikääntyneen asuinympäristöön, terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä asioita. 10 Timo Vierelä, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 11 Groop, J. & Ilvonen, K Mobiilit terveyspalvelut. TKK, BIT-tutkimuskeskus. TKK / Sotera (35)

14 3.3 Turvallisuuteen liittyvä teknologia Turvallisuusteknologia on kaikkein laajimmin käyttöön otettu ja hyväksytty apuvälineteknologian alue. Teknologian avulla ikääntyneiden ja omaisten turvallisuuden tunnetta on voitu lisätä. Palo- ja sähköturvallisuus Yleisin turva-apuväline ikääntyneiden asunnoissa on palovaroitin, joka on vuodesta 2000 lähtien ollut pakollinen kaikissa asunnoissa. Palovaroittimia on paristolla käyviä tai suoraan sähköverkkoon liitettäviä. Paristolla käyvien palovaroittimien heikkoutena on pattereiden käyttöikä. Ympäristöministeriön esityksen mukaan kaikkien uusien asuntojen palovaroittimet on jatkossa liitettävä sähköverkkoon. Erilliset palovaroittimet voidaan liittää palovaroitinjärjestelmäksi, joka kertoo asukkaalle ääniviestillä vaaratilanteesta. Järjestelmä voidaan asentaa omakotitaloihin ja asuinrakennuksiin. Muistihäiriöisten kohdalla kovat hälytysäänet voivat aiheuttaa hätäännystä ja varoitus tulisi antaa mieluummin ääniviestillä. Erityisryhmien asuinkiinteistöissä asuvat ikääntyneet eivät alentuneen toimintakykynsä takia pääse vaaratilanteessa kyllin nopeasti siirtymään turvaan. Erityisryhmien asuinkiinteistöihin on lakisääteisesti asennettava paloilmoitin järjestelmä, joka on yhteydessä hätäkeskukseen. Kaikkiin erityisryhmien asuinkiinteistöihin halutaan saada myös lakisääteiset pakolliset sprinklerit tulipalojen leviämisen estämiseksi. Kanadassa sprinklerit asennetaan jo kaikkiin asuinrakennuksiin. 12 Muistiongelmaisten tueksi on kehitetty liesivahteja tai katkaisimia, jotka sammuttavat lieden tai esimerkiksi kahvinkeittimen virran automaattisesti määrätyn ajan kuluttua. Lieteen tai liesituulettimeen voidaan myös asentaa lämpötunnistin, joka katkaisee virran lämpötilan noustessa liian korkeaksi. Markkinoilla on myös palohälyttimen ääneen tai lieden virrankulutukseen reagoivia liesi- ja sähkövahteja. Älypalovaroitin katkaisee sähkölaitteesta virran heti, kun palovaroitin reagoi savuun, ja näin liekkejä ei ennätä syntyä paloa aktivoivan lämmön laskiessa. Saatavana on myös turvaliesituulettimia, jotka edellisten ominaisuuksien lisäksi sammuttavat alkavan palon. Vesivahinkojen välttämiseksi on lisäksi saatavilla turvajärjestelmään liitettäviä, kylpyhuoneeseen tai keittiöön asennettavia vesitunnistimia. Turvarannekkeet ja -puhelimet Omissa asunnoissaan ja palvelutaloissa asuvilla ikääntyneillä on yhä useammin käytössä turvapuhelimia, -rannekkeita tai -hälyttimiä. 12 SPEK TKK / Sotera (35)

15 Suomessa turvapuhelimet ja turvapalvelujärjestelmät ovat olleet käytössä yli 20 vuotta. Turvarannekkeiden avulla ikääntyneiden ja heidän omaistensa turvallisuuden tunne on lisääntynyt. Joensuun kaupunki teki oman toimintansa kehittämiseksi kattavan selvityksen nykyisistä turvapuhelinpalveluista ja -teknologioista 13. Turvapuhelimeen kuuluu mukana kannettava turvaranneke, jota painamalla kaksisuuntainen puhelinyhteys aukeaa ennalta määrättyyn numeroon: toiseen lankapuhelimeen, kännykkään tai turvapuhelinvalvomoon. Turvapuhelimen käytön oletuksena on, että henkilöllä on ranneke kädessään tai se roikkuu hänen kaulassaan ja että hän pystyy tekemään hälytyksen omatoimisesti. Ratkaisu ei aina sovellu yllättäviin tai äkillisiin sairaskohtauksiin. Älykkäät turvarannekkeet tai henkilöön kiinnitetyt sensorit seuraavat lisäksi henkilön liikkeitä sekä päivittäistoimintoja ja hälyttävät automaattisesti palveluntuottajalle, mikäli toiminnoissa tapahtuu huomattavia muutoksia. Henkilön mukana kulkevat sensorit edellyttävät niiden mukana pitämistä, mikä saattaa muistihäiriöisille muodostua ongelmaksi. Kehitteillä on vähän virtaa tarvitsevia lämpöenergiaa käyttäviä sensoreita. 14 Turvapuhelimeen on jo nyt mahdollista liittää erilaisia lisälaitteita, kuten esim. ovi-, palo-, kaatumis-, vuode-, liesi- ja liikehälyttimiä. Näitä lisätoimintoja on kuitenkin hyödynnetty vielä hyvin vähän. Mobiilit turvapuhelimet tai -hälyttimet lähettävät hälytyksen radiosignaalien tai GSM-verkon (Global System for Mobile Communications) välityksellä. GSM-verkkoon liitetty hälytin voi paikantaa henkilön myös rakennuksen ulkopuolella. Markkinoille on myös tullut ensimmäinen digitaalinen IP-turvapuhelin joka käyttää joko internetin tai GSM ja GPRS-verkkoa (General Packet Radio Service). Laitosympäristöön asennetaan usein laitoksen sisäinen hoitajakutsujärjestelmä. Sen piiriin voidaan myös liittää laitoksen lähistöllä asuvien kotihoidon asiakkaiden turvapuhelimet. Hoitohenkilökunnan kokemukset hoitajakutsujärjestelmästä ja turvapuhelimesta ovat varsin erilaisia työntekijästä riippuen. Osa työntekijöistä saattaa kokea hälytykseen vastaamisen hankalaksi, mikäli puhelut eivät kirjaudu automaattisesti. Lisätyötä aiheuttavat paitsi asukkaiden tekemät niin sanotut turhat hälytykset ja laitteista tai vahingosta johtuvat vikahälytykset, myös esimerkiksi talon rakenteista (seinistä ym.) johtuva hälytysten väärin ohjautuminen. Joissakin tapauksissa henkilöstöllä näyttää olevan epätietoisuutta turvajärjestelmän teknisistä ominaisuuksista, jotka vaikuttavat olennaisesti laitteiden toimintavarmuuteen. Eräs haastateltu työntekijä kertoi työntekijän omaa oloa helpottavan tietoisuuden siitä, että vanhus saa apua turvapuhelimen avulla missä vain, esimerkiksi painamalla turvaranneketta kaaduttuaan suihkussa. Turvarannekkeet ovat 13 Örn, S TKK, Panu Harmo TKK / Sotera (35)

16 roiskevedenpitäviä, mutta kaikki eivät kuitenkaan ole vielä täysin vedenpitäviä. 15 Innovatiivinen kaupunki -ohjelman KUTRI-projektissa tutkittiin uuden puhelinjärjestelmän vaikuttavuutta hoitotyöhön Helsingin Vuosaaressa sijaitsevassa palvelutalossa. Tämän tutkimuksen keskeiset mielenkiinnon kohteet olivat puheyhteyden vaikuttavuus hoitajien työaikaan, työn organisointiin, turhiin hälytyksiin, työskentelytapaan ja kustannuksiin. Jokaisen asukkaan huoneeseen oli sijoitettu ainakin yksi hälytysnappi, useimmiten sängyn viereen. Asukkaat voivat käyttää myös ranteeseen tai kaulaan kiinnitettyä hälytyspainiketta. Huoneessa olevien, hyvin toimivien mikrofonien avulla, asukas saattoi puhua hoitajan kanssa kaikkialta asunnosta. Kun hälytysjärjestelmään oli lisätty puheyhteys asukkaaseen, hoitajat kokivat voivansa paremmin priorisoida työskentelyään, sekä edelleen delegoida työtehtäviä. He olisivat pystyneet siirtämään hälyttäneen asukkaan luona käyntiä paremmin sopivaan ajankohtaan 76 % hälytyksistä ja 40 % hälytyksistä he tekivätkin niin. Palvelutalon ikääntyvät asukkaat puolestaan kokivat välittömän puheyhteyden saamisen hoitajaan turvalliseksi ja mieluisaksi asiaksi. Uuden järjestelmän myötä hälytykset vähenivät lähes 40 %. 16 Palvelutalojen asukkaiden iän noustessa ja heidän toimintakykynsä laskiessa puheyhteyden merkitys vähenee, koska hälytyksen tapahtuessa joku hoivahenkilökuntaan kuuluva menee aina paikalle. Paikannustieto sen sijaan nousee tärkeäksi ominaisuudeksi hoitajakutsujärjestelmässä, koska hälytyksen tehnyt asukas halutaan paikantaa mahdollisimman nopeasti rakennuksen sisällä. Anturijärjestelmät Palvelutaloihin ja vanhainkoteihin on kehitetty vuodeantureita, jotka hälyttävät henkilön noustessa vuoteesta. Anturit voidaan asentaa sänkyyn esim. patjan alle tai sängyn vieressä olevan maton alle. Patjan alle sijoitettu anturi voi samalla tarkkailla henkilön elintoimintoja ja hälyttää, mikäli niissä tapahtuu muutoksia. Markkinoilla oleva langallinen sänkyanturi ei toimi sähkökatkosten aikana. Anturi ilmoittaa asukkaan noustessa vuoteesta ja henkilökunta voi tulla avuksi, mikäli tiedetään, että kyseisellä henkilöllä on riski kaatua. Antureita kehitetään myös kotihoidon tueksi. Niiden avulla kotona asuvan henkilön liikkumista ja elintoimintoja voidaan tarvittaessa tarkkailla esimerkiksi palvelukeskuksesta käsin. Paineeseen reagoivia anturijärjestelmiä kehitetään ja myydään laajasti. Teknologialla voidaan tunnistaa vuodepotilaan liikkeet, asento ja elintoimintoja. Anturikalvolla mitattava signaali saadaan mitattua paineeseen reagoivan anturijärjestelmän avulla, joka muuttaa 15 Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) Valkila, N. & Saari, A TKK / Sotera (35)

17 mekaanisen rasituksen sähköenergiaksi. Antureiden avulla voidaan havaita ongelmatilanteita, suorittaa normaalia monitorointia ja tutkia henkilön aktiivisuuden muutoksia pidemmällä aikavälillä. Sängyssä tai tuolissa oleva paikallaoloilmaisin varoittaa, jos henkilö poistuu liian pitkäksi aikaa. Tällöin päätellään henkilön kaatuneen. Ilmaisin voi ohjata myös muun muassa huoneen valaistusta. Kuva 1. Muun muassa Emfit Oy valmistaa sänky-, lattia- ja tuoliantureita, joissa on sähkömekaanisia anturikalvoja. Markkinoilla on muun muassa patjan alle sijoitettavia, kosketusvoiman tunnistavia paikallaolosensoreita sekä tuoliin tai sänkyyn sijoitettavia hälytysjärjestelmiä, jotka varoittavat potilaan liikkeistä ennen kuin potilas kaatuu tai putoaa. On kehitetty myös integroituja RFIDmonitorointijärjestelmiä (Radio frequency identification). Järjestelmää on käytetty kaatumisen tunnistamiseen sekä vuode- ja tuolihälytysyksiköihin sekä näihin kytkettäviä sensorimattoihin. löytyy maailmanlaajuisesti kolme patenttia tai patenttihakemusta koskien vuoteen läsnäolotunnistimia, satoja patentteja koskien tuolin läsnäolotunnistimia, kaksi patenttia koskien putoamisen estämiseen suunniteltuja sensoreita ja 16 patenttia tai patenttihakemusta koskien sydämen sykkeen mittaamista erilaisilla vuodeantureilla. 17 Kuva 2. ELSI-anturin asentaminen, TKK sovelletun elektroniikan laboratorio ELSI Technologies Oy ja TKK:n Sovelletun elektroniikan laitos ovat kehittäneet lattia-anturin kaatumisten ja tapaturmien varalle. Lattiapäällysteen alle asennettava kalvoanturi on ollut koekäytössä mm. Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa. Pilotoinnin aikana saatu palaute hoitohenkilökunnalta on ollut pääsääntöisesti myönteistä. Koekäytön aikana kehitettiin hoitohenkilökunnan kenkään asennettava sensori, jonka lattia tunnistaa. Tämä oli tarpeellista henkilökunnan toiminnan aiheuttamien väärien hälytysten määrään vähentämiseksi. Lattia-anturi on koettu hyödylliseksi varsinkin yöaikaan. Anturi hälyttää 17 Kuuramaa, T TKK / Sotera (35)

18 henkilön liikkeistä yöaikaan tai kaatumisesta ja mahdollistaa muun muassa lattialla makaavan henkilön elintoimintojen havainnoinnin. Anturista on kehitelty TKK:n opiskelijatyönä myös sänkyanturia. TKK:N Automaatiotekniikan laboratoriossa on kehityksen ja tutkimuksen alla etätarkkailujärjestelmiä, joilla ikäihmisten ja vanhusten hyvinvointia voidaan seurata. Järjestelmät koostuvat langattomista liiketunnistimista, joiden havaitsema tieto välitetään ensin asunnossa sijaitsevalle keskusyksikölle. Yksikkö lähettää tiedon talon ulkopuoliselle palvelimelle, jossa tieto lopulta käsitellään. Analysoidut tapahtumat on mahdollista nähdä Internet-käyttöliittymän tai matkapuhelimen kautta. Järjestelmällä on tarkoitus havaita muun muassa mahdolliset kaatumiset. Yhdysvalloissa on kehitetty vastaava palvelujärjestelmä nimeltään QuietCare. 18 Eri toimintojen tunnistamiseksi on tehty tutkimuksia, joissa on käytetty hyväksi muun muassa GPS-paikannusta (Global Positioning System) kävelyn, ajamisen tai bussilla matkustamisen tunnistamisessa. Laserpaikannusta on käytetty tunnistamaan kulkureittejä kotiympäristössä. Erilaisia äänen ja videon yhdistelmiä on käytetty tunnistamaan käyttäytymistä laboratorio- ja toimistoympäristössä. RFID-tunnisteita, jonka käyttöliittymänä voidaan käyttää matkapuhelinta, on kehitetty jokapäiväisten toimintojen tunnistamisen ja kodin automatisoinnin välineenä. RFID teknologian läpimurtoa on ennakoitu 2010-luvulla 19. Sen etuna on edullisuus. Henkilönostimet Markkinoilla on olemassa useita erilaisia henkilönostimia. Nostolaitteiden avulla lisätään henkilön omatoimisuutta, parannetaan hoitohenkilökunnan tai omaishoitajan ergonomiaa ja vältetään nostamisesta aiheutuvia vaaratilanteita. Nostolaitteista on saatavana lattialla seisovia tai kattoon asennettavia malleja. Lattialla seisovat liikuteltavat nostolaitteet sopivat myös kotihoitoon, mikäli makuuhuoneessa on riittävästi tilaa laitteelle. Kattoon asennettavat nostolaitteet asettavat vaatimuksia katon rakenteelle. Ikääntyneet ymmärtävät yleensä apuvälineiden helpottavan henkilökunnan työtä ja he hyväksyvät ne. Osa heistä, varsinkin dementiaoireiset vierastavat kuitenkin outoja laitteita ja niiden käyttö saattaa olla heille ahdistavaa. Apuvälineiden tulisi tuntua turvallisilta ja miellyttävältä eikä niiden käytöstä pitäisi syntyä outoja ääniä. Nostolaitteet helpottavat hoitohenkilökunnan työtä ja parantavat työasentojen ergonomiaa. Mikäli rakennuksessa tai asunnossa ei ole hissiä, voidaan portaisiin asentaa porrasnostin. Porrasnostimet kulkevat kerroksen välin kaltevaa 18 Liesijärvi, A Seppä, H TKK / Sotera (35)

19 kiskoa pitkin, joka voidaan kiinnittää seinään tai kaiteeseen. Porrasnostimet sisältävät kiinteän tuoliosan tai soveltuvat pyörätuolille. Asuntoihin voidaan asentaa myös rakenteeltaan itsekantava kevythissi. Kevythissit kulkevat pystysuoraan kerrosten välillä ja vievät vähemmän tilaa kuin tavalliset hissit. Korkeussäädettävät kaapistot Sähköisesti korkeussäädettävät keittiötasot tai -kaapit voidaan lukea turvateknologiaan, koska niiden avulla vältetään ulottumisesta tai kiipeämisestä johtuvat vaaratilanteet. WC-tiloihin on saatavilla sekä pysty- että vaakasuuntaan säädettävissä olevia pesualtaita sekä korkeussäädettäviä WC-istuimia, jotka edistävät asukkaan turvallisuutta. Säätö tapahtuu joko sähköisesti tai mekaanisesti seinään asennettujen kiskojen avulla. 3.4 Liikkumiseen liittyvä teknologia Yövalo Yksinkertainen liikkumisen turvallisuutta lisäävä apuväline on liikkeen tunnistava yövalo. Yövalo on erityisen kätevä WC-tilan ovella, keittiössä ja kulkureiteillä. Yövalon säde havaitsee pimeässä liikkuvan lämmönlähteen ja valo syttyy automaattisesti. Yövalo kytketään seinäpistorasiaan. EU-rahoitteiseen InnoElli Senior ohjelmaan kuuluvassa TAAS-hankkeessa 20 pilotoitiin automaattista ohjaavaa valaistusta Kustaankartanon vanhustenkeskuksen asukashuoneessa. WC-tilaan asennettiin liikesensorilla varustettu valaisin ja vuoteeseen asennettu anturi tunnisti asukkaan nousevan ylös vuoteesta ja sytytti lukuvalon normaalia himmeämpänä. Valo sammui itsestään muutaman minuutin kuluttua tai asukas saattoi itse sammuttaa valon. Liiketunnistimella syttyvä valaistus koettiin asukkaiden ja omahoitajan taholta erittäin hyväksi ja anturilla toimivaa lukuvaloa asukkaat pitivät hyvänä ideana, mutta sen toteutuksessa oli pilotin aikana joitakin häiriöitä 21. Hahmotushäiriöistä kärsivälle ikääntyneelle liiketunnistimella varustettu valo saattaa kuitenkin joskus olla hämmentävä ja sähkön säästämiseen opetetut ikääntyneet henkilöt haluavat sammuttaa valon. Esimerkiksi kotona asuvalle ikääntyneelle asennettu vastaava automaatiovalaistuksen pilotointi ei onnistunut, koska asukas veti valaisimen pistokkeen pois seinästä. Askelmittarit Askelmittarit on todettu hyväksi ja yksinkertaiseksi liikkumista kannustavaksi apuvälineeksi. VTT:n järjestämässä Ikääntyvien Idealiikkeessä ikääntyneet kehittivät ja ideoivat matkapuhelimeen 20 Viitala, S. (toim.) Aro, P TKK / Sotera (35)

20 liitettäviä palveluita. Askelmittari oli yksi kehitettävistä lisätoiminnoista. Matkapuhelimiin onkin jo kehitetty hyvinvointipalveluita, joiden avulla henkilö voi itse seurata esimerkiksi omaa liikkumistaan ja painonhallintaa internetissä toimivan palvelun avulla. Turvallisuuteen liittyvistä ideoista nousi päällimmäiseksi matkapuhelimeen liitettävä opastava ja toisaalta läheisille eksymisestä automaattisesti tiedottava palvelu. Matkapuhelin voisi myös kertoa, minne silmälasit tai lompakko ovat unohtuneet. 22 Meneillään on erilaisia hankkeita, joissa matkapuhelimen käyttöä erilaisten sensoreiden ja antureiden käyttöliittymänä kehitetään. Liikesensorit Asunnon ovelle voidaan asentaa turvapuhelinjärjestelmään liitettävä liikesensori, anturi tai ovihälytin, joka ohjelmoidaan hälyttämään, mikäli henkilö poistuu yöllä asunnostaan. Yksinkertainen ovivahti on langallinen koje, jolla valvotaan asukkaiden poistumista huoneistaan tai hoivalaitoksesta. Laite toimii radioaalloilla ja lähettää hälytyksen turvapuhelimelle tai keskukseen oven avautuessa tai turvaranneketta käyttävän asukkaan lähestyessä ovea. Laitteita voidaan käyttää hoitajan saapumis- ja lähtöilmoituksen rekisteröintiin laitos- tai palvelutaloympäristössä. Joihinkin laitteisiin voidaan asentaa ääniviesti, joka varoittaa asukasta poistumasta asunnosta tiettyyn kellonaikaan. Mikäli asukas poistuu asunnosta tai ennalta määrätyltä alueelta varoituksesta huolimatta, hälytys lähetetään turvapalvelukeskukseen tai asukkaan omaiselle. Ovivahteja on käytetty myös ovien lukituksen ohjaamiseen. Dementiahoivalaitoksissa ovet voidaan ohjelmoida lukkiutumaan kun henkilö, jolla on turvaranneke, lähestyy sitä. Kuva. 3. Ovivalpas, Automaatioja systeemitekniikan laitos. TKK:n Automaatiotekniikan laboratoriossa on kehitetty Ovivalpasjärjestelmä, joka muodostuu ohjelmoitavasta logiikasta, GSMmodeemista, kahdesta liiketunnistimesta, ovikytkimestä ja lämpötilamittauksesta. Järjestelmä voi hälyttää, mikäli ulkona on kylmä tai jos asukas haluaa poistua yöllä kotoaan. Järjestelmää kehitetään käyttäen mikrokontrollereita ja langatonta yhteyttä. Paikannuslaitteet Näkövammaisia varten on kehitelty sähköisiä paikantamislaitteita ja puhuvia opastejärjestelmiä, joita myös dementiaoireiset voisivat 22 Leikas, J. & Lehtonen, L TKK / Sotera (35)

21 hyödyntää. Näkövammaisille tarkoitetut äänimajakat lähettävät äänisignaalin ja auttavat suunnistautumaan tiettyä pistettä kohti. Niitä ei voida sellaisenaan käyttää muistihäiriöisten hyväksi. Erilaisia paikantamislaitteita on jo ikääntyneiden käytössä. Turvalaitteiden ongelmista on käytössä tullut ilmi akkujen lyhyt kestoikä ja asiakkaiden muistamattomuus. Laitteiden tehokas toiminta riippuu siitä, muistaako käyttäjä täyttää laitteen akut ja muistaako hän ottaa laitteen mukaansa. Kuva 4. LDS paikanninlaite. Henkilöpaikannin perustuu GPS-tekniikkaan (Global Positioning System). Paikannus on mahdollista joko internetin tai matkapuhelimen välityksellä. Palveluun voidaan määritellä alue, jonka sisältä poistuttaessa lähtee hälytys ennalta sovitulle henkilölle. Paikannus pystytään suorittamaan metrien tarkkuudella. Laitteessa voi lisäksi olla turvahälytinpainike, joka toimii sisällä ja ulkona ja mahdollistaa kaksisuuntaisen puheyhteyden. Paikannuslaiteet ovat suhteellisen suurikokoisia eikä muistihäiriöinen välttämättä osaa eikä ymmärrä ottaa laitetta mukaansa. Laitteiden lataaminen vaatii myös yleensä ulkopuolisen henkilön apua. Laite voidaan asentaa myös esimerkiksi vaatteeseen, käsilaukkuun tai rollaattoriin, jonka oletetaan kulkevan ikääntyneen mukana. 23 Langattomat laajakaistaverkot tarjoavat uuden kustannustehokkaan paikannusinfrastruktuurin. WLAN verkkossa (Wireless Local Area Network) toimiva seurantalaite hyödyntää nopeasti leviävää langatonta verkkoa. Kotitukiasemalla tai -asemilla määritellään valvonta-alue, jonka sisällä seurantalaite saa liikkua vapaasti. Valvonta-alueen ulkopuolella, se aktivoituu automaattisesti hälytystilaan ja välittää viestin valtuutetulle taholle, joka voi Internet tai kännykkäkartan avulla jäljittää henkilön minkä tahansa WLAN-tukiaseman kautta. Hälytys voidaan lähettää myös painamalla paikannuslaitteessa olevaa nappia. 23 Auer, H. & Kokko, J TKK / Sotera (35)

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Kuopion kaupungin kotihoito Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Sisältö 1. Teknologia kotona asumisen tukena...................... 3 2. Hyvinvointiteknologisten

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

Teknologia vanhenevan väestön apuna: ELSI järjestelmä. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos, TKK

Teknologia vanhenevan väestön apuna: ELSI järjestelmä. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos, TKK Teknologia vanhenevan väestön apuna: ELSI järjestelmä Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos, TKK Helsingin Sanomat 26.9.2003 HeSa Kuukausiliite 0106 ELSI - järjestelmä Kehon sähkönjohtavuus vaikuttaa

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 30.9.2010 Hankkeen tarkoitus On ollut selvittää, miten Vivago- hyvinvointikello soveltuu ikääntyneille Lisääkö kello ikääntyneiden

Lisätiedot

TeleCare Solution PALVELUKODEILLE JA KOTIHOIVAAN

TeleCare Solution PALVELUKODEILLE JA KOTIHOIVAAN PALVELUKODEILLE JA KOTIHOIVAAN 02/2014 Miksi kukaan ei vastaa puhelimeen? Elsi Technologies on johtava ammatillisten hoivaratkaisujen tarjoaja ikäihmisten hoivatyön sektorilla. Perustamisvuodestaan 2005

Lisätiedot

Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita

Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita KOTI hanke 2011-2014 Tavoitteet Suunnitella ja rakentaa itsenäisen asumisen mahdollistava tulevaisuuden koti ikääntyville liikuntarajoitteisille muita eritystarpeita

Lisätiedot

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus PL 18 (Pohjoisranta 11 D) 28101 Pori Puh. (02) 620 5300 Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan www.prizz.fi/livinglab 1 (3) Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän,

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA.

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. LANGATON KUTSUJÄRJESTELMÄ TURVALLISUUTTA JA HUOLETTOMUUTTA Rouva Niemi Huone 25 22:15 MISSÄ ROUVA NIEMI ON? HÄLYTYS 1 2? Ilman Ascom

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

ASUMISMUKAVUUDEN UUSI TASO KONE IDE300

ASUMISMUKAVUUDEN UUSI TASO KONE IDE300 ASUMISMUKAVUUDEN UUSI TASO KONE IDE300 Asumismukavuuden uusi taso Rakennuksen ulko-oven ja hissin toimintojen yhdistäminen 02 RAKENNUKSEN ULKO-OVEN JA HISSIN TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN Meistä jokainen toivoisi

Lisätiedot

Tavoite. Projektit. Yhteistyökumppanit. Aikataulu. Hankkeen koordinointi. Case-kohteet

Tavoite. Projektit. Yhteistyökumppanit. Aikataulu. Hankkeen koordinointi. Case-kohteet Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 Tavoite Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja, jotka vastaavat

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

A10 GSM vanhusvahti. Asennusohje. Ver 1.1 Päiväys: 2013 05 01 Viimeisin versio tästä ohjeesta löytyy:

A10 GSM vanhusvahti. Asennusohje. Ver 1.1 Päiväys: 2013 05 01 Viimeisin versio tästä ohjeesta löytyy: A10 GSM vanhusvahti Asennusohje Ver 1.1 Päiväys: 2013 05 01 Viimeisin versio tästä ohjeesta löytyy: http://www.microdata.fi/pdf/kingpigeon/kingpigeon_a10_asennusohje.pdf Laitteen maahantuoja: Microdata

Lisätiedot

BioLock sormenjälkitunnistin

BioLock sormenjälkitunnistin BioLock sormenjälkitunnistin Valnes BioLock-sormenjälkitunnistin Valnes BioLock on ensimmäinen säänkestävä sisä- ja ulkokäyttöön soveltuva solmenjälkitunnistin, jonka tekee konttori- tai asuintiloihin

Lisätiedot

Enemmän turvaa. Vähemmän huolia. Sonera Vahdin avulla tiedät, mitä kotonasi tapahtuu.

Enemmän turvaa. Vähemmän huolia. Sonera Vahdin avulla tiedät, mitä kotonasi tapahtuu. Enemmän turvaa. Vähemmän huolia. Sonera Vahdin avulla tiedät, mitä kotonasi tapahtuu. Sonera Vahdin avulla ennakoit, tarkkailet ja tiedät mitä kotonasi tapahtuu Sonera Vahti -palvelun avulla valvot kotisi

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

Terveysoperaattori Oy

Terveysoperaattori Oy Terveysoperaattori Oy HealthOperator Ltd Teollisen internetin tehokkaat palvelut sote-sektorille Riitta Tiuraniemi 5.11.2015 KUN KÄDET JA RAHAT EIVÄT RIITÄ Väestö vanhenee ja elinajan odotus kasvaa Talouskasvu

Lisätiedot

SÄTKY SÄHKÖINEN KOTIHOITO ensikokemuksia ja ajatuksia käyttöönotosta

SÄTKY SÄHKÖINEN KOTIHOITO ensikokemuksia ja ajatuksia käyttöönotosta SÄTKY SÄHKÖINEN KOTIHOITO ensikokemuksia ja ajatuksia käyttöönotosta Hyvinvointiteknologiaohjaaja Mika Mitikka 28.11.2012 Me olemme Eksote Hoitajan näkökulma? Pertti Jarla SÄTKY sähköinen kotihoito SÄTKY

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

toimivat puitteet arjen tukena

toimivat puitteet arjen tukena An ASSA ABLOY Group brand toimivat puitteet arjen tukena Abloy -ratkaisut palveluasumiseen hallittua helppoutta Hyvin suunniteltu oviympäristö helpottaa olennaisesti sekä asukkaiden arkea että hoitohenkilökunnan

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Apuvälineteknologiaa ja itsenäinen suoriutuminen. esimerkkejä onnistumisesta

Apuvälineteknologiaa ja itsenäinen suoriutuminen. esimerkkejä onnistumisesta Apuvälineteknologiaa ja itsenäinen suoriutuminen esimerkkejä onnistumisesta Apuvälineet ja dementia Pohjoismaissa hanke 2006 2008 Tutkittiin dementoivaa sairautta sairastavien ihmisten apuvälineiden käyttöä

Lisätiedot

Apua hälyttävä WC ja itsestään sammuva liesi? Talotekniikka turvallisen. KIRA mediatapaaminen Harri Liukku, ABB Oy KNX Finland ry

Apua hälyttävä WC ja itsestään sammuva liesi? Talotekniikka turvallisen. KIRA mediatapaaminen Harri Liukku, ABB Oy KNX Finland ry Apua hälyttävä WC ja itsestään sammuva liesi? Talotekniikka turvallisen asumisen edistäjänä. KIRA mediatapaaminen Harri Liukku, ABB Oy KNX Finland ry Kiinteistö- ja rakennusfoorumin media-aamiainen 6.9.2012

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet

Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet Voi olla, etten enää pysty tekemään kaikkea, mitä haluaisin yhtä helposti kuin ennen, mutta kun saan vähän apua, aion vielä yrittää tehdä yhtä ja toista! Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT 43-45/2013) - KOTIHOIDON HENKILÖSTÖN ITSEARVIOITU

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

ABLOY CONTROL Avain uuteen turvallisuuteen

ABLOY CONTROL Avain uuteen turvallisuuteen ABLOY CONTROL Avain uuteen turvallisuuteen Kodin langaton lukitus- ja hälytysjärjestelmä An ASSA ABLOY Group brand ABLOY CONTROL on kodin langaton lukitusjärjestelmä Helppo asentaa uusiin ja vanhoihin

Lisätiedot

Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112

Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 lähde / www.pelastustoimi.fi Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TARJOUSVERTAILU. Esperi Care Oy

TARJOUSVERTAILU. Esperi Care Oy Oulunkaaren kuntayhtymä TARJOUSVERTAILU Micropolis 2.1.2014 Esperi Care Oy Securi Oulun Lukko Oy Mainio Vire Oy Tarjousten kelpoisuuden tarkistaminen Ehdottomien vaatimusten täyttyminen Turvapuhelimet

Lisätiedot

Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus. www.innohome.com

Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus. www.innohome.com Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus www.innohome.com 1 Miksi Tulipalojen vahingot OECD-maissa ovat keskimäärin 1% BKT:stä Kodinkoneet kotien vuotovahinkojen ja sähköpalojen suurin riski Kodinkoneissa käytetyt

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2014 Voimarinne, Sastamalan Karkku

Lisätiedot

Kotona kuten ennenkin.

Kotona kuten ennenkin. Kotona kuten ennenkin. OMAseniori-palvelussa olen kokenut parhaimpana sen, että saan tarvitsemaani tietoa äitini päivän aktiivisuudesta ja unen rytmistä. Yksinasuvan 92 -vuotiaan äidin omainen OMAseniori-turvapalvelu

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin SSFN 014/2 2 ABLOY ONEFIT SOpII SUUNNITELMIISI! Muutos on pysyvä olotila. Olosuhteet, elämäntilanteet ja kiinteistöjen käyttötarkoitukset muuttuvat. Aina

Lisätiedot

Kidde Firex KF-sarja

Kidde Firex KF-sarja 4.6.2015 Kidde Firex KF-sarja Yleistietoa palovaroittimista Pelastuslain (468/2003) 29 :n mukaan palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien. SM:n asetuksen (239/2009) 3 :n mukaan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP44) Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP44) Käyttöohjeet Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP) Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä sähkökytkin 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen Fortum Fiksu -järjestelmään

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

sopii jokaiselle dementiaa sairastavalle, kun halutaan tietää onko asiakas liian kauan poissa vuoteesta esim. kaatunut yöllä vessakäynnillä

sopii jokaiselle dementiaa sairastavalle, kun halutaan tietää onko asiakas liian kauan poissa vuoteesta esim. kaatunut yöllä vessakäynnillä Eeva- hankkeessa käytetyt teknologiaratkaisut hankkeen aikana koteihin toimitettiin 33 erilaista terveysteknologisia ratkaisuja ja yhteensä välineitä toimitettiin 133 kappaletta. Seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen AikatauluValpas Salla Ojala Paula Laitio 1. Projektin tavoite Projektimme

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin?

Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin? Mikä on EN81-28? Jumittunut hissiin? Me voimme auttaa! Hisselektronik kehittää ja valmistaa elektroniikkaa hissiteollisuudelle. Tuotteet ovat pääasiassa hissipuhelimia sekä langalliseen puhelinverkkoon

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Sonera Yritysvartija. Käyttöohje

Sonera Yritysvartija. Käyttöohje Sonera Yritysvartija Käyttöohje 1/15 Sonera Yritysvartija Käyttöohje 05/2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. Päänäkymä... 4 2. Arkisto... 5 3. Asetukset... 6 3.1. Kamera-asetukset... 7 3.1.1. Yleistä... 7 3.1.2. Tallennus...

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

UUDISTA LUKITUKSESI ABLOY -TUOTEPAKETEILLA

UUDISTA LUKITUKSESI ABLOY -TUOTEPAKETEILLA UUDISTA LUKITUKSESI ABLOY -TUOTEPAKETEILLA Asukkaiden lukitusturvallisuuden kannalta on tärkeää, että: lukitus antaa riittävän suojan asukkaalle itselleen ja hänen omaisuudelleen täyttää nykyiset turvallisuusvaatimukset

Lisätiedot

TERVETULOA VALOKAISTALLE!

TERVETULOA VALOKAISTALLE! TERVETULOA VALOKAISTALLE! SSPNET TÄNÄÄN VALOKUITUTEKNIIKAN EDELLÄKÄVIJÄ Olemme tietoliikenneyhteyksien ja internetpalveluiden luotettava asiantuntija. Tarjoamme jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluja.

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Yhteisöverkko. Pertti Niittynen Seniortek Oy

Yhteisöverkko. Pertti Niittynen Seniortek Oy Yhteisöverkko Pertti Niittynen Seniortek Oy SENIORTEK Oy Rantavitikantie 33 Rovaniemi Seniortek Oy on Rovaniemellä v.2005 perustettu Suomalainen vakavarainen innovatiivinen valtakunnallinen toimia. Toimistot

Lisätiedot

Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä. Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo

Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä. Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo Yritykset ovat erilaisia Yritys tarvitsee maksavia asiakkaita heti tai keskipitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kidde palovaroittimet - paristokäyttöiset

Kidde palovaroittimet - paristokäyttöiset 27.3.2013 Kidde palovaroittimet - paristokäyttöiset Yleistietoa palovaroittimista Pelastuslain (468/2003) 29 :n mukaan palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien. SM:n asetuksen

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa.

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Classicia. Lue myös sen laitteen ohjeet,

Lisätiedot

LIMMEX Turvakello joka säästää henkiä

LIMMEX Turvakello joka säästää henkiä LIMMEX Turvakello joka säästää henkiä Tilanne: Ennen Tilanne: Nyt Läpimurto minimoinnissa Useita patentteja Presentation Limmex 25.12.2014 Page 02 Confiden al LIMMEX Turvakello HELPPO JA YKSINKERTAINEN

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

- 4 - - 5 - kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia).

- 4 - - 5 - kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia). kytkemisestä päälle (eikä 30 sekunnin kuluessa, jolloin se etsii GSMsignaalia). 4.4 Merkkivalojen tila A. GSM merkkivalo (Sininen): Tietoliikennesignaalin merkkivalo. Kun laite on yhdistetty GSM verkkoon,

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot